Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry SISÄLLYS Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 4 Hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle Hallitus esittäytyy 10 Työfysioterapeutit ry:n kokous: Alueyhdyshenkilötapaaminen 11 In Memoriam. Sinikka Ulla Marketta Riikonen 12 Työfysioterapeutit Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten uranuurtajina 14 Työhyvinvoinnin edistämisen keinot puhelinpalvelutyössä 22 Ammattikuljettajan työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa 27 Opinnäytetyö osana Mela:n työhyvinvointiohjelmaa 14

3 Talvinen tervehdys hyvät kollegat! Vuosi 2013 on lähtenyt vauhdilla käyntiin myös yhdistyksemme hallituksessa. Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa tammikuun lopussa ja kolme uutta jäsentä aloitti hallituksessa. Pääset tutustumaan hallituksen uusiin jäseniin myöhemmin lehdessä. Hallituksen edustajat ovat tehneet tiivisti työtä STM:n työryhmässä, jonka tarkoituksena on selvittää työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta ja sen jatkoa. Se, miten pätevöitymiskoulutus tullaan tulevaisuudessa järjestämään, on vielä avoinna, mutta olemme päässeet kuitenkin vaikuttamaan tähän tärkeään asiaan. Työryhmä työskentelee huhtikuun loppuun asti ja tämän asian suhteen olemme viisaampia loppuvuodesta. Toinen tärkeä asia on Aslak- kuntoutuskurssi, joka alkaa kevään aikana. Hienoa, että myös oma työhyvinvointi ja tarve itsensä huolehtimisesta on koettu tärkeäksi työfysioterapeuttien keskuudessa. Valitettavan useinhan on niin, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä! hienoa nähdä meitä työfysioterapeutteja mukana liiton tapahtumissa, joita on eri puolilla Suomea. Tapahtumista löydät lisää tietoja liiton nettisivuilta. Kevään koulutukset alkavat jo täyttää kalentereitamme. Kaikkien jäsenten kannattaakin laittaa kalenteriinsa muistiin päivämäärä torstai , jolloin on yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ja kevätopintopäivät. Paikkakunta on Helsinki ja aiheena on työkyky, mutta muuten järjestelyt ovat vielä vaiheessa. Elämän virta on arvaamatonta. Tammikuun lopussa saimme suruviestin kollegamme Sinikka Riikosen poismenosta. Sinikka tuli meille monelle tutuksi työnäkö- ja työturvallisuusasioissa, mutta monet meistä muistavat hänet toki myös yhdistyksen puheenjohtajuudesta ja hallitustyöskentelystä. Kunnioitamme Sinikan muistoa lehdessä julkaistavalla muistokirjoituksella. Puheenjohtajan palsta Kuten kaikki varmasti tiedättekin Suomen Fysioterapeutit ry ja liiton lehti viettävät merkkivuosiaan tänä vuonna. Olisi Voimia kaikille kevään koitoksiin, Jaana 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Työfysioterapeutit ry:n hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle 2013 HALLITUS 2013 Puheenjohtaja: Jaana Iisakkila Hallinto Varapuheenjohtaja: Sirpa Rauas- Huuhtanen Sihteeri: Hanna Nummila Viestintä Lehden toimitus: Merja Blomqvist, Johanna Lipponen, Anitta Mäkikyrö, Sirpa Rauas- Huuhtanen Talous Rahastonhoitaja: Arnikki Bogdanoff Yrittäjät Jaana Iisakkila toimii yhdyshenkilönä Koulutus Koulutustyöryhmä: Irene Kivelä, Pia Hammaren- Luoso, Helka Mäkelä, Rauni Räsänen Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivä ja vuosikokous järjestetään Helsingissä

5 Johanna Lipponen HALLITUS ESITTÄYTYY Olen espoolainen työfysioterapeutti Johanna Lipponen. Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksiköstä fysioterapeutiksi vuonna Työurani aloitin kotipaikkakunnallani Nurmeksessa. Pian kuitenkin uusi työ ja uudet haasteet hou- telee noin 600 toimihenkilöä, joiden lisäksi vastuualueelleni kuuluu pieni Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva ilmailuhuoltoyksikkö. Olen työskennellyt työfysioterapeuttina nyt noin neljä vuotta, ja alan ymmärtää, millaisiin asioihin työterveyshuollon puitteissa on mahdollista vaikuttaa. Päätoimenkuvani on ohjata ja neuvoa asiakkaitani niin toimistoergonomian kuin tuki- ja liikuntaelimistönkin kunnossa ja huollossa. Lisäksi pidän akuuttivastaanottoa ja teen tarvittaessa lyhyitä lähetesarjoja sekä ohjaan niska- ja selkäryhmiä. Olen myös mukana eri osastojen TYHY-kampanjoissa asiantuntijana ja pidän esimiehille tietoiskuja ergonomiasta. Työskentely työterveyshuollossa on ennen kaikkea tiimityötä eri ammattialojen ja asiakasyrityksen kanssa, mikä tekee työstä kiinnostavaa. Tiimiimme kuuluu kaksi työterveyshoitajaa ja kaksi työterveyslääkäriä. Uusin tiimimme jäsen on osa-aikaisena asiantuntijana toimiva työpsykologi. kuttelivat minut Turkuun, jossa työnantajani kannusti minua kouluttautumaan MDTterapeutiksi. Koulutus toi mukanaan halun opettaa ihmisiä ottamaan itse vastuuta kehostaan ja toimintatavoistaan. Työfysioterapeutin työssä kaikkein antoisinta ja palkitsevinta on asiakastyö; oivaltamisen ja oppimisen näkyminen asiakkaiden kasvoilta. Ergonomia ei ole vain kieltoja, vaan se lähtee meistä jokaisesta. Itse en ole Tämän jälkeen kouluttauduin Tampereen työterveyslaitoksella työfysioterapeutiksi vuonna Koulutuksen myötä hakeuduin työterveyshuoltoon, ensin Turkuun ja sittemmin Espooseen. huolissani ikääntyvästä työväestä, sillä he ovat tarmokkaita ja realistisia omasta hyvinvoinnistaan. Pikemminkin olen huolissani nuorista tulokkaista, joilla on edessään suuria haasteita rajata voimavarojaan alati muuttuvassa mobiilissa maailmassa ilman Työskentelen Espoossa Neste Oilin integroidulla työterveysasemalla partners-sopimuksella. Neste Oilin pääkonttorilla työsken- itsensä uuvuttamista. Tämä tuo meille työfysioterapeuteille, samoin kuin kaikille muillekin työtervehuollon ammattilaisille, varmasti lisää töitä. 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 HALLITUS ESITTÄYTYY Anitta Mäkikyrö Työpaikoilla tapahtuvat jatkuvat muutokset syövät kovasti työntekijöiden henkisiäkin voimavaroja 1. Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Olen Anitta Mäkikyrö. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi Rovaniemeltä v Työskentelin Rovaniemen maalaiskunnan terveyskeskuksen kuntoutusosastolla yhden vuoden ajan. V tulin valituksi Rovaniemen Työterveys ry:n työterveysasemalle. Laitoin työfysioterapiatoiminnan työterveysasemallamme alulle. Kävin Työterveyslaitoksen työterveyshuollon ns. pitkän kurssiin v Työskentelin työterveysasemallamme ainoana työfysioterapeuttina yli 20 vuoden ajan. Kollegan sain vasta v Opiskelen työni ohessa Lapin Yliopistossa perusopiskelijana: pääaineeni on aikuiskasvatus ja sivuaineeni on viestintä. Olen saanut sieltä paljon oppia omaan työhöni. Valmistun piakkoin kasvatustieteiden maisteriksi. 2. Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jossa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne.)? Rovaniemen Työterveys ry on Rovaniemen vanhin työterveysasema, perustamislupa saatiin jo vuonna Olemme non profit periaatteella toimiva yritysten yhteinen työterveysasema. Asiakkainamme on reilut 250 jäsenyritystä ja noin 6000 henkilöä. Työsarkamme on erittäin monipuolinen. Meillä on asiakkaina pääasiassa yksityisiä yrityksiä mm. tilitoimistoja, pankkeja, kauppoja, autokorjaamoita, konepajoja, tehtaita. Työterveysasemallamme työskentelee 8 lääkäriä, 6 työterveyshoitajaa ja 2 terveydenhoitajaa, 3 vastaanottohoitajaa. Työterveyspsykologeja on kaksi ja meitä työfysioterapeutteja on kolme, joista yksi toimii meillä ammatinharjoittajana. 3. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? 6

7 Lähimmät työparini ovat kollegani työfysioterapeutti Kaisa Niemi ja fysioterapeutti Jyri Memonen. On mukavaa kun me voimme tukeutua tosiimme; ymmärrämme puolesta sanasta toisiamme. Me kaikki kolme kehitämme mielellämme omaa työtämme. Olemme työteliäitä ja tunnollisia työmme tekijöitä. 4. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Työterveysasemallamme ei ole koskaan annettu fysikaalisia hoitoja. Työmme on 100 % ennalta ehkäisevää työtä; korvausluokka 1 toimintaa. Työterveysasemamme lääkärit ja työterveyshoitajat/ terveydenhoitajat ohjaavat meille aktiivisesti ohjaus/ neuvonta asiakkaita omilta vastaanotoiltaan. Osallistumme omalta osaltamme terveystarkastuksiin; teemme toimintakykytestejä, teemme paljon työpaikkakäyntejä, osallistumme työterveysneuvotteluihin ja pidämme työpaikoilla mm. ergonomiaryhmiä; tietoiskuja; ohjaus- ja neuvonta ryhmiä. 5. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Suomalaiset ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia runsaasti potevaa kansaa. Nykyajassa korostuu työurien pidentäminen, varhaisen tuen malli, korvaava työ. Noissa kaikissa työfysioterapeutin ammattitaidon hyödyntäminen on erittäin tärkeää; olemme ammattilaisia omalla sarallamme. Tulevaisuus herättää kovasti mietteitä: työfysioterapeutit tulee Kela lainsäädännössä nostaa työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien rinnalle työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Ovathan työfysioterapeutit Valviran rekisterissäkin aina olleet terveydenhuollon ammattihenkilöitä miksei sitten Kelankin silmissä En ole koskaan ymmärtänyt tätä eriskummallista kastijakoa ammattihenkilöihin ja asiantuntijoihin. Työpaikoilla tapahtuvat jatkuvat muutokset syövät kovasti työntekijöiden henkisiäkin voimavaroja - joten sen vuoksi kaikkien ammattilaisten apu olisi tarpeen hyödyntää - myös mm. työterveyspsykologien osaaminen; on otettava kaikki keinot käyttöön mm. työurien pidentämisessä. 6. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Olemme kollegani kanssa juuri käyneet McKenzie koulutuksia. Ohjausasiakkaamme tulevat hyötymään siitä jatkossa yhä enemmän. Menetelmä sopii oikein hyvin asiakkaiden omaan aktiivisuuteen kannustavaan työterveyshuoltoon. Ryhmien vetotaidot ovat tärkeitä, myös laaja atk osaaminen on työtä sujuvoittava asia. 7. Miksi työskentelet työfysioterapeuttina? Useinhan fysioterapeuteilla on liikunnallinen tausta niin minullakin. Hiihdin ja suunnistin nuoruudessani kilpaa. Terveyskeskustyössäni aloin miettiä asiakkaideni työtapoja, työvälineitä jne. koska ihmettelin, että miksi he aina vähän väliä palaavat uuden lähetteen kanssa kuntoutusosastollemme fysikaaliseen hoitoon. Missä on se kipeytymisen alkulähde. Työterveyshuollossa työskenteleminen on erittäin monipuolista ja antoisaa työtä. 8. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? On tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja kunnostaan. Mitä enemmän tulee ikää sen konkreettisemmin sitä huomaa hyvän kunnon merkityksen mm. jaksamiseen tällaisessa ihmissuhdetyössä. Rovaniemellä on erittäin monipuoliset liikuntamahdollisuudet, meillä on myös vireää kulttuuritoimintaa: on mm. teatteria, musiikkitapahtumia, hyvätasoinen maakuntakirjasto ja erittäin vireä yliopisto - niistä minä itse saan hengen ravintoa. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 HALLITUS ESITTÄYTYY Helka Mäkelä Työyhteisötasolla haasteet ergonomisten muutosten aikaansaamiseksi ovat suuremmat. Olen Helka Mäkelä, syntynyt Suomen Turuus mutta juuret ovat syvällä Kannaksen Karjalassa. Lääkintävoimistelijaksi valmistuin 1989 Tampereen sairaanhoito-oppilaitoksesta. Valmistumiseni jälkeen työskentelin Kangasalan terveyskeskuksessa avoterveydenhuollossa. Työ painottui pitkälti ns. kuntoneuvolatoimintaan ja erilaisten ryhmien vetämiseen. Avioitumisen myötä asuminen Suomesta siirtyi matkan varrella ulkomaille. Tutuiksi tulivat niin Aasia, Pohjois-Amerikka kuin Oseaniakin. Yhteensä viivyin ulkomailla reilu 10 vuotta, joista viimeiset 7 vuotta Uudessa-Seelannissa. Ns.vanhamuotoisella koulutuksella fysioterapeutin töitä oli hyvin haasteellista yrittää saada mistään näistä maanosista, mutta Uudessa-Seelannissa työskentelin kuitenkin erityisopetuksessa toimivan fysioterapeutin työparina assistant physio - nimikkeellä. Paperit fysioterapeutin linsessiä varten olivat käsittelyssä siinä vaiheessa. Tehtävänämme oli auttaa liikuntavammaisia lapsia integroitumaan normaalikouluihin. Tiimityötä teimme jatkuvasti toimintaterapeuttien, puheterapeuttien, erityisopettajien ja psykologien kanssa. Koululaisia meillä oli listoilla yli 40 eri kansalaisuudesta, joka toi työhön oman ainutlaatuisuutensa. Kun sikäläinen sosiaali-ja terveysministeriö ei lopultakaan halunnut antaa minulle lisenssiä tehdä työtä fysioterapeuttina, hain Aucklandin yliopistoon jossa opiskelin liikuntafysiologiaa. Ergonomia kuului yhtenä osana oppiaineisiin. Elämäntilanteeni muututtua 2007 palasin takaisin Suomeen ja työskentelin ensin yksityispuolella tuki-ja liikuntaelinongelmaisten parissa. Vuonna 2009 menin Työterveyslaitoksen pitkille kursseille Tampereelle ja samalla aloitin työni nykyisellä työnantajallani Tampereen Työterveys ry:llä. Työterveys ry on perustettu vuonna 1973 Tampereen Nuorkauppakamarin toimesta teollisuuden tarpeisiin. Täytämme siis tänä vuonna 40v! Eri toimipisteitä meillä on Pirkanmaan alueella 19 ja sitten yksi toimipiste Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa, jossa minä työskentelen. Henkilökuntaa meillä on 175, josta määrästä 48 työterveyslääkäriä, 3 psykologia, 70 työterveyshoitajaa, 17 työfysioterapeuttia, 7 laboratoriotyöntekijää ja loput henkilöt 8

9 talous-ja hallintotehtävissä ja vastaanotossa toimivia. Huollossa olevia asiakkaita on yli 32000, josta määrästä täällä Hämeenlinnassa Hämeenlinnan tiimistämme vastaa työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on myös esimieheni. Tiimiin kuuluu lisäksi kaksi muuta lääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, vastaanottosihteeri ja minä työfysioterapeuttina. Teemme jatkuvasti tiiviistä yhteistyötä ja jaamme työhön liittyviä asioita päivittäin keskenämme. Suunnittelemme myös yhdessä yrityksien tarpeisiin liittyvää työterveyshuollon toimintaa yhdessä työnantajien kanssa. Oman alani kollegoita- työfysioterapeutteja- firmassamme on 16kpl sekä yksi työfysioterapeuttien palvelupäällikkö. Pidämme säännöllisiä työfysioterapeuttien palavereja ja säännöllinen koulutus kuuluu myös ohjelmaan. Hämeenlinnassa meitä työllistävät metalliteollisuuden, muoviteollisuuden, paperiteollisuuden,suunnitteluty ön, kaupan, hotelli-ja ravintola-alan, vaatetusteollisuuden, voimalaitostyön, kiinteistöhuollon ja opetustyön eri ammattilaiset. Ammattiryhmistä suurimpia lienevät panssarivaunuasentajat, linjastojen koneidenhoitajat sekä toimistotyötä tekevät henkilöt. Työni koostuu vain Kela I luokan töistä. Yksilövastaanotolla ohjaus ja neuvonta, työkykyarviot, kuntotestaukset sekä Aslak-ja Tyk-seurannat ovat päivittäistä puuhaa. Työpaikkakäyntejä teemme säännöllisesti tiiminä lääkärin ja hoitajan kanssa ja itse teen lisäksi suunnattuja ergonomiaselvityksiä sekä erillisselvityksiä työpaikoilla. Työhön kuuluu myös tarvittaessa työsuojelutoimikuntien palavereihin osallistuminen, työpaikkojen suunnitteluun osallistuminen, erilaisten ryhmien pitäminen, luennot ym. tietoiskut sekä tyhy-päivien järjestelyyn osallistuminen. Työterveyshuollon tiimillä pidämme päivittäisen jatkuvan yhteistyön lisäksi firmakohtaisia palavereja. ja liikuntaelinongelmia. Oman fyysiikan hoitamiseen ja huoltoon ohjaus, motivointi ja satsaaminen työssämme lisääntyy, kun työpaikkojen ergonomiaolosuhteet paranevat. Mielenkiintoista on ollut havaita se, että uusissakin työpisteissä työntekijät herkästi hakevat vanhoja työskentelytapoja vaikka olosuhteet mahdollistaisivat ergonomisesti helpomman työskentelytavan.näissä tilanteissa työfysioterapeutin työpisteessä tekemä käytännön ohjaus ja opastus on kullanarvoinen asia sekä työntekijälle että työnantajalle tules-sairauksien ennaltaehkäisyssä. Työurien pituuksien kasvattaminen lisää myös työfysioterapeutin työtä tulevaisuudessa, koska yhä iäkkäämpien henkilöiden työ-ja toimintakykyä pitää pystyä tukemaan. Haasteita riittää siis myös tulevaisuuteen ja työmme kysyntä tulee lisääntymään. Työssäni pidän erityisesti siitä, jos pystyn auttamaan yksittäistä työntekijää säätämällä työpisteen ergonomiaa soveltuvammaksi ja vähemmän kuormittavaksi tuki-ja liikuntaelimistölle tai jos henkilö aktivoituu säännöllisesti huolehtimaan fysiikastaan tai muuttaa työskentelytaapansa vähemmän kuormittavaksi. Työyhteisötasolla haasteet ergonomisten muutosten aikaansaamiseksi ovat suuremmat. Perustelujen tarkat kirjaamiset ja eri työvälineiden sekä mittareiden käyttö raportoinnissa on ollut itselleni työfysioterapeuttina toimimisessa mielekästä puuhaa. Tämä on yksi tekijä miksi pidän työstäni. Myös tiivis yhteistyö moniammatillisen tiimin kanssa on selkeä iso plussa työssäni. Työfysioterapian tarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään, koska jo nuorilla työntekijöillä on runsaasti tuki- 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Työfysioterapeutit ry:n kokous: Alueyhdyshenkilötapaaminen Aika: , klo Paikka: Hotelli Paviljonki Jyväskylä Työfysioterapeutit ry:n hallitus Osallistujat: Irene Kivelä Anitta Mäkikyrö, Lappi Piia Hammaren-Luoso Marja-Leena Lukkarinen, Keski-Suomi Aija Moilanen, Etelä-Karjala Raija Palviala, Pohjanmaa, Arnikki Bogdanoff Helena Nieminen Kaija Ollikka, Satakunta Kirsi Sirkiä Virpi Suikki, Kanta-Häme Rauni Räsänen Sari Poutanen, Päijät-Häme Merja Blomqvist Hanna Nummila Estyneet: Sirpa Rauas-Huuhtanen, P-Karjala Aulikki Luukinen, Oulu Piia Hammaren-Luoso Virpi Fagerström, Varsinais-Suomi Jaana Iisakkila, sihteeri 1. Kokouksen avaus Jaana Iisakkila - seuraava tapaaminen ja järjestelyvastuinen on sovittu edellisessä ta- avasi kokouksen kello ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokouksen aluksi alueyhdyshenkilöt ja paamisessa hallitus söivät päivällisen. - aluetoiminta on osittain vähentynyt 2. Keskusteltiin alueyhdistysten - selvää syytä ei ole tiedossa, mutta nykyisestä toiminnasta siihen arveltiin syiksi mm. vähentyneet koulutusmäärärahat ja sisäisen - alueyhdyshenkilöt kertoivat alueellisesta toiminnasta ja sen historiasta koulutuksen lisääntyminen yksityisten lääkärikeskusten sisällä sekä tiukentunut työtahti - toisilla alueilla mm. Etelä- Karjalassa ja Varsinais-Suomessa alueellisia tapaamisia on ollut jo luvulta alkaen - uutena alueena on viime vuonna aloittanut Pohjois- Karjala - tapaamisia on ollut tavallisesti kahdesti vuodessa ja kestoltaan ne ovat - nyt mukaan ovat tulleet Lappi ja olleet 3-4 tuntia. Tapaamiset on järjestytty eri yritysten tai aluetyöterveyslaimin ollut Työfysioterapeutit ry:n Pohjanmaa, joissa ei ole aikaisemtoksen tiloissa kanssa yhteistyössä tehtynä alueellista toimintaa, erilaisia tapaamisia - tapaamisissa emäntä/isäntä/muu on alueilla saattanut olla henkilö on alustanut jostakin ajankohtaisesta tai muusta työfysioterapiaan - tapaamisessa kuitenkin todettiin, liittyvästä aiheesta tai tapaaminen on että aluetapaamiset ovat hyödyllisiä saattanut liittyä virkistäytymiseen ja niitä tulee aktivoida 3. Keskusteltiin alueellisen toiminnan tavoitteista 3.1 Tavoitteena on, alueellisen toiminnan aktivoituminen/toiminnan ylläpysyminen => mahdollistaa yhdistyksen jäsenille alueellinen verkostoituminen, sen laajentaminen ja syventäminen. 3.2 Tavoitteena on lisätä alueellista koulutusta, viedä koulutus jäsenten luo ja pyrkiä tukemaan alueellista koulutusta taloudellisesti => tukea työfysioterapeuttien ammatillista kehittymistä. 3.3 Tavoitteena on aluetoiminnan aktivoitumisen kautta lisätä yhdistyksen jäsenmäärää => vahvistaa Työfysioterapeutit ry:n toimintaedellytyksiä, edistää työfysioterapeuttien ammatillista asemaan ja näkyvyyttä sekä työterveyshuollossa että koko terveydenhuollon sektorilla. 4. Keskusteltiin toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään 4.1 Alueyhdyshenkilöistä muodostetaan sähköpostirinki, johon kuuluu lisäksi Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäseniä => yhteistyö eri alueiden ja hallituksen välillä vahvistuu. 4.2 Yhdistyksen uusille nettisivuille tulee oma välilehti aluetoiminnasta ja alueyhdyshenkilöistä => tiedon hakeminen ja jakaminen helpottuu. 10

11 In Memoriam Sinikka Ulla Marketta Riikonen o.s. Rajala Suruviesti työfysioterapeutti Sinikka Riikosen äkillisestä menehtymisestä yllätti ja järkytti läheisiä ja työyhteisöä. Sinikka syntyi Parkanossa perheen ainoana lapsena ja vietti siellä lapsuutensa. Lukion jälkeen hän lähti Helsinkiin opiskelemaan ja jäi pääkaupunkiin asumaan. Hän jatkoi opintojaan erikoislääkintävoimistelijaksi 1978 ja suoritti 1999 Jyväskylän yliopistossa ergonomian ammatillisen erikoistumisohjelman. Työfysioterapeutin työ oli Sinikalle tärkeää, ja yhdistystoiminta sai huomattavan osan hänen vapaa-ajastaan. Sinikka työskenteli työfysioterapeuttien hallituksessa 1980-luvun alussa ja puheenjohtajana Luovuttuaan puheenjohtajan roolista hän osallistui edelleen aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Hän nautti erilaisista luottamustoimista ja uskalsi tuoda esiin vaikeitakin asioita vastuuta pelkäämättä. Hänen vankka ammattitaitonsa oli työfysioterapeuttien tukena monissa haastavissa tilanteissa. Sinikka toimi pitkään myös Suomen Työnäköseuran hallituksessa, jäsenenä vuodesta 2002 alkaen ja puheenjohtajana Moniammatillinen yhteistyö on voimaa oli Sinikan motto useissa yhteyksissä, ja se näkyi niin sanoissa kuin teoissakin. Sinikka ehti toimia useissa yhdistyksissä vuosia, mm. kymmenisen vuotta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäiviä järjestävässä työryhmässä (TTPtyöryhmässä) työfysioterapeuttien edustajana. Työfysioterapeutin uransa Sinikka teki pääosin Nordean ja sen edeltäjäpankkien työterveyshuollossa. Hän toimi koko maan alueella sekä osittain myös pohjoismaisesti Nordeassa. Hän koki työnsä tärkeäksi, ja hänestä välittyi aito työn tekemisen ilo. Sinikkaa arvostettiin sekä henkilönä että ergonomian asiantuntijana ja hänen kokemustaan hyödynnettiin uusien työtilojen, kalusteiden ja välineiden suunnittelussa. Hänellä oli merkittävä rooli Nordean tulevaisuuden konttori projektissa kalusteiden valinnassa ja toimivien ratkaisujen kehittämisessä yhteistyössä norjalaisen kollegansa kanssa; tämä työ oli myös hänelle itselleen erityisen mieluinen. Sinikalla oli myös iso rooli Nordean erityistyölasi- ja kuntoutusprosessien kehittämisessä. Sinikka tunsi pitkän työkokemuksensa pohjalta kaikki Nordean edeltäjäpankkien konttorit sekä niiden työolosuhteet ja pystyi erinomaisesti opastamaan toimivien ratkaisujen löytämisessä. Hän arvosti eri ammattiryhmien ja alojen yhteistyötä ja koki, että työpaikkojen ja työolosuhteiden tuntemus antaa hyvän lähtökohdan työn tekemiselle. Hän oli aktiivinen yhteistyökumppani pankin eri asiantuntijatahojen kanssa, ja hänen asiantuntemustaan osattiin myös hyödyntää. Työyhteisössä Sinikka oli iloinen, auttavainen ja luotettava työkaveri. Työn kautta ja ajan saatossa muodostuvat ihmissuhteet ovat iso osa elämäämme. Sinikkaa jäi ikävä. Sinikalle tärkein henkilö oli hänen poikansa Pekka. Hänen kanssaan Sinikka ehti tehdä viime keväänä Italiaan 60-vuotismatkan, josta hän nautti suunnattomasti. Mieluisia harrastuksia elämänsä varrella Sinikalle olivat ruoanlaitto, italian opiskelu ja naisvoimistelu. Hän ehti nauttia muutaman vuoden myös uudesta kodistaan Lauttasaaressa lähellä Pekkaa. Sinikan työkaverit Eija Järvinen ja Pia Riikkala Nordea Työterveydestä ja Liisa Rosqvist sekä muut kollegat ja yhteistyökumppanit 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Kirjoittajat: Virpi Fagerström Paula Kärmeniemi Leena Tamminen-Peter Riia-Liisa Valkendorff Työfysioterapeutit Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten uranuurtajina Työfysioterapeuttien työ Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten käynnistämisessä on ollut tuloksellista. Rovaniemen kaupunki palkitsi vanhustenhuollon osaston työhyvinvointipalkinnolla, koska työyhteisössä oli systemaattisesti kehitetty ergonomiaa kouluttamalla henkilöstöä ja hankkimalla avustustyötä keventäviä apuvälineitä. Toiminnan ansiosta henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät neljän vuoden aikana 900 päivästä / vuosi jopa 300 päivään / vuosi. (Lapin kansa ) Ergonomiatoiminnan vauhdittajana Rovaniemellä toimi työfysioterapeutti Marju Keränen. Hän hankki Työterveyslaitoksen koulutuksessa Potilassiirtojen Ergonomiakortin ja jatkoi siitä kouluttajaksi. Samalla työyhteisöön saatiin muita kouluttajia, mikä edisti Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten järjestämistä jatkossa. Lisäksi koulutus sisällytettiin lähiseudun oppilaitoksissa opintoihin, joten ammattiin valmistuvat saavat koulussa ja harjoittelupaikoilla samanlaista ohjausta potilassiirtoihin. Tällä hetkellä koulutukset toimivat työfysioterapeutin ja lähihoitajan yhteistyönä. Työparityöskentelyssä eri ammattiryhmien näkökulmat tulevat hyvin huomioitua. Samalla tämä työtapa edistää muutosvastarinnan kohtaamista, joka on tyypillisiä uusia työkäytäntöjä opeteltaessa. Kouluttajat saavat toisiltaan tukea tai täydentävät toisiaan, kun eri ammattiryhmät tarkastelevat avustustehtäviä eri näkökulmasta. Työfysioterapeutit kiinnittävät huomionsa työasentoihin ja työntekijän kuormittumiseen, kun taas lähihoitajat keskittyvät asiakkaan hoitamiseen ja niissä tilanteissa avustamiseen sekä hoidon laatuun. Näiden näkökulmien yhteensovittaminen ja yhdessä miettiminen tuo hoitotilanteisiin lisää hyviä tapoja aktivoida potilasta sekä vähentää hoitajan työkuormitusta ergonomian avulla. 12

13 Myönteisiä esimerkkejä on myös Kouvolan seudulta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa lehtori ja fysioterapeutti Satu Sällilä on kouluttanut Potilassiirtojen Ergonomiakorttia sekä perusopiskelijoille että täydennyskoulutuksena terveysalan ammattilaisille. Työ on tuottanut tulosta, sillä Kouvolan peruskuntayhtymässä on todettu henkilöstön sairauspoissaolojen vähentyneen 18,2 päivästä / vuosi 17,7 päivään / vuosi. Suoranaista johtopäätöstä koulutuksen vaikuttavuudesta ei Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen on jo ovat olleet sen verran voi tehdä, mutta luvut kannustavia, että ylihoitajat ovat olleet suostuvai- suorittanut yli 1778 sosiaalija terveysalan ammattilaista sia antamaan lisäresurssia tai sellaiseksi valmistuvaa. toiminnan jatkamiseksi. Vielä on vähän tieteellisesti päteviä tutkimuksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuudesta, koska tuote on suhteellisen uusi. Anne Henrikssonin (2011) pro gradun mukaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen myötä hoitajien siirtotaito, riskien arviointikyky ja työ- sekä potilasturvallisuus paranivat. Myös muut opinnäytetyönä tehdyt kartoitukset koulutuksen vaikuttavuudesta ovat olleet myönteisiä. Koulutuksen on todettu vaikuttaneen potilassiirtotaitoon, ja siten vähentäneen fyysistä kuormittuneisuutta (Nevala & Palovaara 2012; Saarinko-Weidemann 2010). Vuonna 2008 valmistuivat ensimmäiset pilottikoulutuksen käyneet kouluttajat (Tamminen- Peter & Fagerström 2009). Niistä ajoista koulutus on jatkuvasti kehittynyt ja päivittynyt mm. käyttäjäpalautteiden pohjalta. Vuodesta 2013 eteenpäin tulevat ajankohtaisiksi kortin päivityskoulutukset, sillä kortin voimassaolo on 5 vuotta. Työterveyslaitos on jo suunnitellut uusien koulutusten sisältöjä, jotka perustuvat uusimpaan tutkimustietoon ja maaliskuussa julkaistavaan väitöstutkimukseen Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä (Fagerström 2013). Lisäksi Työterveyslaitos kehittää tukimateriaaleja Potilassiirtojen Ergonomiakortti - kouluttajille. Ergokouluttajat-sivusto, verkko-opintojen kehittäminen ja erilaiset oppikirjat yhtenäistävät koulutusta, varmistavat koulutuksen laatua ja nopeuttavat kouluttajien työtä. Perusoppikirjan Potilassiirrot taitava avustaja aktivoi ja auttaa päivitys valmistuu nyt keväällä. Työterveyslaitos pitää myös tärkeänä koulutuksen vaikuttavuuden tutkimista. Kouluttajat ovat tärkeässä asemassa tulevaisuuden vaikuttavuustutkimusten onnistumisessa. Laadukkaan koulutustyön lisäksi Potilassiirtojen Ergonomiakortti -rekisterin ajantasaisuus mahdollistaa tilastoinnin ja rekisterin käytön vaikuttavuustutkimuksen välineenä. Tulevaisuudessa saanemme kaikkien tueksi lisätietoa koulutuksen hyödyistä. Hienoa, että asiantuntevat työ-/fysioterapeutit ovat innostuneet Potilassiirtojen Ergonomiakortti koulutuksesta ja toimivat asiassa uranuurtajina. Tällä hetkellä 167 kouluttajasta 44 % on pohjakoulutukseltaan työfysioterapeutteja tai fysioterapeutteja. Kokonaisuudessaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen on jo suorittanut yli 1778 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista tai sellaiseksi valmistuvaa. Tervetuloa myös uudet asiasta kiinnostuneet hoitoalan ammattilaiset ja asiantuntijat mukaan viemään tätä tärkeää asiaa eteenpäin hoitoalalle. 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen, kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti, Työterveyslaitos Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos Nina Nevala, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori Jyväskylän yliopisto Työhyvinvoinnin edistämisen keinot puhelinpalvelutyössä Yhteys- ja palvelukeskuksissa työntekijä kohtaa asiakkaan puhelimen, sähköpostin, internetin tai tekstiviestien kautta. Monikanavainen, paikalla tehtävä tietokone- ja puhelintyö on usein kiireistä ja työntekijä voi vain vähän vaikuttaa omaan työhönsä. Työ rasittaa etenkin liikuntaelimistöä, silmiä ja ääntä sekä aiheuttaa henkistä kuormitusta. Toimistojen ääniympäristö, sisäilman laatu, ja käyttöliittymät edellyttävät kehittämistä. Lisäksi, työn organisointi, työasentojen vaihtelu, tietokoneohjelmat ja työn tauottaminen kaipaavat kehittämistä. 14

15 Työhyvinvointia ja ergonomiaa selvitettiin yhteys- ja palvelukeskuksissa Työterveyslaitos selvitti toimialan työhyvinvointia ja ergonomiaa kyselytutkimuksella kuudessa suomalaisessa yhteys- ja palvelukeskuksessa vuonna Sähköiseen kyselyyn vastasi 438 työntekijää. Vastaajajoukko oli varsin nuorta, sillä puolet heistä oli alle 35 -vuotiasta. Vastaajien ikä vaihteli kuitenkin vuoteen, joten vastaajajoukko edusti koko työuraa. Ergonomiaselvitys tehtiin kolmeen yhteys- ja palvelukeskukseen. Selvityksissä haastateltiin lähiesimiehiä yksilöllisesti tai ryhmässä, arvioitiin ja kuvattiin työtiloja, työpisteitä ja tietokoneiden käyttöliittymiä. Tutkimukseen vastanneista neljä viidestä oli naisia. Valtaosa työskenteli vakituisessa työsuhteessa tehden säännöllistä päivätyötä. Jonkin toimintakyvyn rajoitteen ilmoitti runsas kolmannes vastaajista. Yleisin oli heikentynyt näkökyky, johon sisältyi myös iän myötä heikentynyt näkeminen. Joka kymmenes ilmoitti, että heillä oli jokin liikuntaelimistöön liittyvä toimintakyvyn rajoite. Tieto- ja puhelintyö enimmäkseen avotoimistoissa tehtävää istumatyötä Enemmistö yhteyskeskuksien työntekijöistä työskenteli avotoimistoissa. Toimistoissa, joissa tehdään puhetyötä, ääniergonomiset olosuhteet ovat vaativia. Ääniympäristö ja sisäilman laatu koettiinkin ympäristötekijöistä huonoimmiksi. Kolmella neljästä työntekijästä oli henkilökohtainen työpiste. Sähköisesti säädettäviä työpisteitä oli käytössä myös kolmella neljästä työntekijästä. Työtason säädettävyyttä hyödynnettiin kuitenkin vähän. Joka neljäs sääti työpisteensä korkeutta päivittäin, mutta vain harva työskenteli seisten osan aikaa työvuorosta. Työntekijän säätäessä työtason korkeutta vain kerran kuukaudessa tai harvemmin, kuten suurin osa vastaajista ilmoitti tekevänsä, työasennon vaihtelun tuottama hyöty työkuormituksen säätelyssä on merkitykseltään pieni. Joissakin työpisteissä hyllystöjen sijoitus jopa esti käyttämästä työtason sähköistä säätöä. Työterveyshuoltohenkilöstön tulisikin neuvoa ja perustella työasentojen vaihtelun merkitystä istumatyössä nykyistä paremmin. Työfysioterapeutti voisi opastaa, miten istumisen ja seisomisen vuorottelu vaikuttaa liikuntaelimistön kuormittumiseen ja miksi työasentojen vuorottelua kannattaa tehdä päivittäin. Työterveyshuollon asiantuntijoiden panosta tarvitaan työntekijöiden työkyvyn edistämisessä Tutkimuksessa tuli esille, että työterveyshuollon asiantuntijoiden, kuten työterveyspsykologien ja työfysioterapeuttien asiantuntemusta tulisi tietokone- ja puhelintyössä käyttää enemmän. Yli puolet vastaajista koki tarpeelliseksi toimenpiteet psyykkisen työkuormituksen vähentämiseksi, etenkin toimialalla tapahtuvien jatkuvien muutosten vuoksi. Jatkuvasti tapahtuu muutosta joko työjärjestelmissä tai työtehtäviin liittyvissä ohjeissa, lisäksi työmme on henkisesti kuormittavaa eli aika paljon paineita koko aja. Olisi hyvä jos tuettaisiin jollain tavalla enemmän näitä muutostilanteita. Vaikka työn henkistä kuormitusta koettiin työssä enemmän kuin fyysistä, työpisteiden ergonomian arviointia toivoi kuitenkin runsas kolmannes vastaajista. Työn fyysisen kuormituksen hallitsemisessa säännöllisten ja sovittujen elpymistaukoja merkitystä pidettiin myös erittäin tärkeänä: Työ on henkisesti raskasta, sekä myös ehkä vähän fyysisesti, koska kun istuu päivän ja tuijottaa näyttöä, saa kyllä tehokkaasti paikat jumiin ellei muista venytellä ja liikkua. Minusta työnantajan tulisi ottaa nämä asiat huomioon ja olla ymmärtäväisempi, ettei työ ole helpoimmasta päästä ja ihmiset väsyy henkisesti että fyysisesti, olisi mukava jo työnantaja huomioisi sitäenemmän Vastaajien itse ilmoitettu terveydentila ja työkyky erosivat istumatyötä tekevien palkansaajien (Työ ja terveys haastattelututkimus 2009) tuloksista. Melko ja erittäin huonon terveydentilan omaavia henkilöitä oli vastaajissa enemmän ja erittäin hyvän terveydentilan omaavia vähemmän kuin istumatyötä tekevillä palkansaajilla yleensä. Toimialan työpaikoilla tulisikin kiinnittää enemmän huomiota työn tauotukseen, työpaikka- ja työmatkaliikunnan edistämiseen sekä ruokailu- javälipalajärjestelyihin työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Liikuntakäyttäytymistä kysyttäessä runsaalla kolmanneksella terveysliikuntasuositus ei täyttynyt. Suurimmalla osalla ei täyttynyt myöskään kestävyys- ja lihaskuntosuositus. Henkilöstön fyysisen toimintakyvyn kohentamiseksi tulisi työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä löytää sellaisia keinoja, jotka motivoisivat henkilöstöä liikkumaan istumatyön vastapainoksi. Puolet työntekijöistä koki silmänsä rasittuneiksi nuoresta vastaajajoukosta huolimatta. Silmien rasittuneisuutta voitaisiin vähentää huolehtimalla työpisteen ergonomiasta, näytön asetuksista, työn tauotuksesta ja asianmukaisista silmälaseista. Useat vastaajat esittivät toivomuksen näöntarkastusten järjestämisestä. Yli 45 -vuotiaille näyttöpäätetyöntekijöille tulisi työnantajan järjestää säännölliset näöntarkastukset ja erityistyölasien tarpeen arviointi näyttöpäätedirektiivin (Vnp 1405/1993) mukaan. Tutkimuksessamme ilmeni myös työntekijöiden toive siitä, että työterveyshuollon edustajat kävisivät nykyistä enemmän heidän työpaikallaan. "Työterveyshuolto tuntuu jotenkin kaukaiselta, toivoisin heiltä enemmän yhteistyötä ja apuja työhyvinvoinnin kehittämiseen." Työterveyshuollon toteuttaessa ennakoivaa työterveyshuoltoa, se on jatkuvassa kontaktissa työpaikalle tehden työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia ja muuta työkykyä tukevaa toimintaa. Työpaikalle ja työn tekemiseen suuntautuvassa toiminnassa työterveyshuollon ammattihenkilöiden käsitys työpaikan terveyteen vaikuttavista olosuhteista laajenee, jolloin heille myös muodostuu käsitys muiden työterveyshuollon asiantuntijatahojen tarpeesta yrityksen työhyvinvoinnin edistämisessä. Millaista työfysioterapeutin asiantuntemusta puhelinpalvelutyössä kaivattiin? Työfysioterapeuttien asiantuntemuksen käyttö puhelinpalvelua tekevissä yrityksissä vaihteli suuresti. Joissakin hänen asiantuntemustaan käytettiin viikoittain, joissakin muutaman kerran vuodessa tai työfysioterapeuttia konsultoitiin vain tarvittaessa, esimerkiksi uuden työntekijän aloittaessa työtään. Keskeisiä työtehtäviä joihin työfysioterapeutin asiantuntemusta oli käytetty, olivat työpaikan ergonomiaselvitykset, ergonomisten työtapojen ohjaaminen, työn tauottamisen opastaminen ja liikuntaneuvonnan antaminen. Työfysioterapeutti tuntee hyvin liikuntaelinten toiminnan ja ongelmat ja on sitä kautta tärkeä tietolähde työpaikoilla. Liikuntaelinongelmien tunnistamisessa hän on keskeinen toimija työpaikkakäynneillä. Työfysioterapeuttien ammattitaitoa on muun muassa työhön ja työskentelytapoihin kohdistuvan toiminnan suunnittelu. Liikuntaelintutkimuksissa on osoitettu, että mitä nopeimmin työterveyshuollossa toimiva työfysioterapeutti saadaan työpaikalle, sitä parempia tuloksia saavutetaan erityisesti yläraajan rasitussairauksien ehkäisyssä sairaslomalta palatessa. Työterveyshuollon toimesta joka kolmannen työntekijän työpiste oli tutkimuksemme mukaan arvioitu työsuhteen alkaessa. Neljäsosaa työpisteistä työterveyshuolto ei ollut arvioinut lainkaan. Suosituksia oli pääasiassa annettu kuormittaviin työasentoihin, työtä helpottaviin työ- ja apuvälineisiin ja työpisteiden mitoitukseen. Työaikajärjestelyihin ja työn sisältöä koskeviin muutoksiin ei suosituksia oltu juuri annettu. Työn tai työolosuhteiden kehittämiseksi puolet vastaajista ei ollut saanut mitään suosituksia työterveyshuollon taholta. Käyttäjät eivät olleet myöskään tietoisia tietojärjestelmien ja laitteiden käytettävyyteen liittyvistä asioista. Työpaikoilla voisi muun muassa pohtia kuinka ja kuka käytettävyys- ja ergonomiaopastusta järjestäisi, kuuluisiko tietokoneen säätöjen opastaminen työfysioterapeutille työpistekäyntien yhteydessä tai atk-tukihenkilölle. Työterveyshuollon tulisi lisätä työfysioterapeuttien työpanoksen käyttämistä toimialan yrityksissä. Työfysioterapeuttien asiantuntemuksen avulla voitaisiin tarkistaa kaikkien työpisteet, antaa ergonomiaan ja terveysliikuntaan liittyvää opastusta ja olla mukana suunnitteluprosesseissa. Myös kalusteiden ja työvälineiden hankintavaiheissa 16

17 työfysioterapeutin ammattitaitoa pitäisi hyödyntää. Työfysioterapeutit näyttäisivät olevan tervetullut toimijataho tieto- ja puhelinpalvelua tekevissä yrityksissä: Enemmän ergonomiaan liittyviä koulutuksia. Joku voisi ihan kierrellä täällä katsomassa ihmisten työasentoja. Työterveysfysioterapeutti? Työhyvinvointia tukevia ratkaisuja puhelinpalvelutyössä Olemme koonneet taulukkomuotoon tutkimuksen aikana kohdeyrityksissämme esiin tulleita työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. Ratkaisut ovat luokiteltu viiteen ryhmään: Avotoimiston ääniympäristö, sisäilma ja valaistus Ergonominen työpiste Ammattitaidon kehittäminen Informaation jakaminen Työn järjestelyt ja esimiestuki Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ratkaisu ja toisessa sarakkeessa esitetty ratkaisun työhyvinvointia tukeva merkitys (Taulukko 1, seuraava aukeama) Puhelinpalvelutyö soveltuu hyvin myös osatyökykyisille Työ yhteyspalvelualalla voisi soveltua hyvin liikunta-, näkö- ja kuulovammaisille. Työ tehdään pääosin paikalla omassa työpisteessä, joten työ ei edellytä liikkumista paikasta toiseen. Näin esimerkiksi ammattitaitoinen pyörätuolia tai muuta apuvälinettä käyttävä henkilö voi suoriutua tehtävistä. Näkövammainen ja kuulovammainen henkilö tarvitsevat työhön vammansa edellyttämät apuvälineet. Asiakas ei palvelua käyttäessään tiedä työntekijän mahdollisesta toimintarajoitteesta. Vammasta tai sairaudesta voi olla myös hyötyä ammattitaidon kannalta, jos henkilö esimerkiksi hoitaa yhteyspalvelukeskuksessa vammaisuuteen tai vammaispalveluihin liittyviä asioita. Yhteyspalvelukeskuksissa työskentelee paljon nuoria, joten vammaisten henkilöiden läsnäolo työyhteisössä voi vaikuttaa myös heidän asenteisiinsa. Tulosten perusteella henkilöt suhtautuivat myönteisimmin ikääntyneiden ja fyysisesti vammaisten henkilöiden palkkaamiseen. Tämä voi johtua siitä, että yrityksissä työskenteli tutkimushetkellä useita toimintarajoitteisia henkilöitä. Mitä enemmän jo nuoret työntekijät ovat tekemisissä vammaisten työntekijöiden kanssa, sitä myönteisemmät asenteet heille todennäköisesti muodostuvat. Esteettömyys on tärkeä huomioida. Siihen liittyy tietotekniikan asiat (Vammainen ja työ tietokortti), jossa pätee samat säännöt kuin muussakin esteettömän tilan suunnittelussa. Myös työpaikkojen mukauttamisratkaisuissa työfysioterapeuttien asiantuntemusta voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän. Päävastuu työolosuhteista on työnantajalla Esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyö on nykyisen työterveyshuoltolainsäädännön mukaan entistäkin tärkeämpää. Esimieskoulutus on avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. Aktiivinen työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen on taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Työnantajan kannattaa käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta hyväkseen lisäämällä yhteistyötä ja yhteistyökäytäntöjä työterveyshuollon kanssa. Tällöin myös työterveyshuollon toimijoiden työpaikan tuntemus lisääntyy, mikä puolestaan lisää toiminnan vaikuttavuutta työpaikalla. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Avotoimiston ääniympäristö, sisäilma ja valaistus RATKAISU MERKITYS Pienet (n. 10 henkilön) avotoimistoyksiköt Työtilan hyvä akustiikka (Kuva 1.) - Akustiikkalevyt katossa ja seinillä - Riittävän korkeat (2 m) sermit työpisteiden välillä, sermin yläosa lasia Hyvä ääniympäristö. Kuormittuminen vähäisempää. Toimistoetiketti avotoimiston käyttäytymissäännöt Lämpötilan säätö toimistokohtaisesti, hiilidioksidipitoisuuden mittaus, ilmastointi Työtilakohtaiset säädöt parantavat toimistotilan sisäilmaa. Avotoimiston yhteydessä oma keittiö ja oleskelutilat toimiston ulkopuolella Työtilat ovat rauhallisemmat ja sisäilma parempi, kun on erillinen keittiö ja oleskelutilat. Lähellä olevia sosiaalitiloja on helppo käyttää. Taukotilat (äänieristetyt) lähellä avotoimistoa Tiloissa käytettävissä elpymiseen - monipuoliset harjoitusvälineet ja liikuntaohjeet - musiikkilaitteet/ wii-liikuntapelit - kirkasvalo hämärään vuoden aikaan Monipuolisesti varustetut ja viihtyisät taukotilat kannustavat tauottamaan työtä. Työnantaja viestii tällä, että jokaisen hyvinvointi on tärkeää. (Kuva 2.) Avotoimiston erillisiä tukitiloja - kokoustila - hiljainen huone - puhelinkoppi Työ tehostuu, kun yhteinen ja yksityinen tila on erotettu toisistaan. Työtilojen selkeä suunnittelu, esim. - erillinen tila kopiointia, silppuria ja postitusta varten - kaapistot yhteisiä aineistoja varten merkinnät sisällöistä ovissa - henkilökohtaiset kaapistot eteisessä Avotoimiston ääniympäristö rauhoittuu. Omien vaatteiden ja tavaroiden säilyttäminen kaapistoissa tai erillisissä tiloissa parantavat toimiston sisäilmaa. 18

19 Epäsuora yleisvalaistus työtilassa, säädettävissä valaisinkohtaisesti. Tarvittaessa kohdevalot työpisteisiin. Estää heijastukset näyttöruuduilta, näppäimistöistä ja oheismateriaalista. Työpisteen valaistus säädettävissä yksilöllisesti. Työpisteiden sijoittaminen siten, että ikkunat ovat työpisteisiin nähden sivulla. Estää ikkunoista tulevan valon suoran häikäisyn ja heijastukset tietokoneruudulle. Ergonominen työpiste Sähköisesti korkeussäädettävä työpöytä Mahdollisuus vähentää istumista ja työskennellä vuoroin seisten, puoli-istuvassa asennossa ja istuen. Hiirityöskentelyn keventämiseksi hiiren ohjauslaite (esim. Mouse Trapper) ilman työterveyshuollon lausuntoa jo ennen toistotyön aiheuttamia oireita. Hiirityöskentelyn aiheuttama yläraajakuormitus vähenee. Kuulokkeiden käyttö. Mahdollisuus valita henkilökohtaiset kuulokkeet. Käytettävyydeltään hyvien kuulokkeiden ominaisuuksia ovat: - langattomat - mahdollisuus käyttää vain toisessa tai molemmissa korvissa - kuulokkeet eivät paina korvia ja ovat yhteensopivat silmälasien sankojen kanssa Puhelujen kuuluvuus paranee, äänen kuormittuminen vähenee. Käytettävyydeltään hyviä kuulokkeita käytetään enemmän. (Kuva 3.) Apuvälineparkki työvälineiden vaihtopiste kaikkien käytettävissä Työntekijä voi hakea vaihtopisteestä omaan työpisteeseensä erilaisia istuimia, työtuoleja, seisoma-alustoja tai muita apuvälineitä. Työpisteen työvälineitä uudistettaessa tai muutettaessa kokeillaan ratkaisua esim. 10 työpisteessä ja tehdään niissä käyttäjäarviointia. Osallistuvalla arvioinnilla lisätään käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, edistetään työhön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Mahdollisuus yksilöllisten työpisteratkaisujen toteuttamiseen. Esimerkiksi lukutelevisio ja tietokoneeseen asennettu suurennusohjelma auttavat näkövammaista työssään. (Kuva 4.) Mahdollistaa osatyökykyisen tai vammaisen henkilön työskentelyn. Ammattitaidon kehittäminen Äänenhuoltokoulutuksen järjestäminen säännöllisesti (esim. noin kerran vuodessa) puhetyötä tekeville - työajalla. Kouluttajana ulkopuolinen, mielellään puheterapeutti. Opitaan toimenpiteitä, joilla vähennetään äänenkäytön riskiä ja parannetaan suoriutumista puheviestinnässä. Koulutukset, jotka tukevat henkistä jaksamista puhelintyössä (esim. hankalan asiakkaan kohtaaminen). Pelisääntöjen sopiminen eri tilanteissa (esim. lupa katkaista puhelu tarvittaessa, mahdollisuus keskustella hankalan puhelun jälkeen esimiehen kanssa). Koko henkilökunnalle suunnatut koulutukset ja yhteiset pelisäännöt luovat yhteisesti sovitut toimintatavat edistäen työyhteisön hyvää ilmapiiriä. Esimiehen tai lähiesimiehen tuki puhelinpalvelussa Tärkeää erityisesti perehdyttämisen yhteydessä. Informaation jakaminen Työvuoro- ja lomalistat kaikkien nähtävillä Helpottaa mm. työvuorojen vaihtamisessa ja lomien suunnittelussa. Työpaikan tapahtumat, vuosikellot yms. tiedotteet kaikkien nähtävillä informaatiotauluilla ja/tai työpaikan intrassa Helpottaa oman työn suunnittelua ja mahdollisuutta osallistua yhteisiin tilaisuuksiin. Avoin tiedottaminen ja asioista keskustelu edistää työyhteisön myönteistä ilmapiiriä 20

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1 Sonderborgin

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen Sosiaali ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston (Sotergo) aluetilaisuudet, syksy 2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen 23.9.2013 S.Rauas-Huuhtanen 0 Hankkeen tarkoitus

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017 Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017 Erja Sormunen Erikoistutkija, Työterveyslaitos Työfysioterapeutti, TtM, FT Potilassiirtojen Ergonomiakortti Potilassiirtojen Ergonomiakortti on sosiaali-

Lisätiedot

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot