Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry SISÄLLYS Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 4 Hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle Hallitus esittäytyy 10 Työfysioterapeutit ry:n kokous: Alueyhdyshenkilötapaaminen 11 In Memoriam. Sinikka Ulla Marketta Riikonen 12 Työfysioterapeutit Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten uranuurtajina 14 Työhyvinvoinnin edistämisen keinot puhelinpalvelutyössä 22 Ammattikuljettajan työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa 27 Opinnäytetyö osana Mela:n työhyvinvointiohjelmaa 14

3 Talvinen tervehdys hyvät kollegat! Vuosi 2013 on lähtenyt vauhdilla käyntiin myös yhdistyksemme hallituksessa. Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa tammikuun lopussa ja kolme uutta jäsentä aloitti hallituksessa. Pääset tutustumaan hallituksen uusiin jäseniin myöhemmin lehdessä. Hallituksen edustajat ovat tehneet tiivisti työtä STM:n työryhmässä, jonka tarkoituksena on selvittää työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta ja sen jatkoa. Se, miten pätevöitymiskoulutus tullaan tulevaisuudessa järjestämään, on vielä avoinna, mutta olemme päässeet kuitenkin vaikuttamaan tähän tärkeään asiaan. Työryhmä työskentelee huhtikuun loppuun asti ja tämän asian suhteen olemme viisaampia loppuvuodesta. Toinen tärkeä asia on Aslak- kuntoutuskurssi, joka alkaa kevään aikana. Hienoa, että myös oma työhyvinvointi ja tarve itsensä huolehtimisesta on koettu tärkeäksi työfysioterapeuttien keskuudessa. Valitettavan useinhan on niin, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä! hienoa nähdä meitä työfysioterapeutteja mukana liiton tapahtumissa, joita on eri puolilla Suomea. Tapahtumista löydät lisää tietoja liiton nettisivuilta. Kevään koulutukset alkavat jo täyttää kalentereitamme. Kaikkien jäsenten kannattaakin laittaa kalenteriinsa muistiin päivämäärä torstai , jolloin on yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ja kevätopintopäivät. Paikkakunta on Helsinki ja aiheena on työkyky, mutta muuten järjestelyt ovat vielä vaiheessa. Elämän virta on arvaamatonta. Tammikuun lopussa saimme suruviestin kollegamme Sinikka Riikosen poismenosta. Sinikka tuli meille monelle tutuksi työnäkö- ja työturvallisuusasioissa, mutta monet meistä muistavat hänet toki myös yhdistyksen puheenjohtajuudesta ja hallitustyöskentelystä. Kunnioitamme Sinikan muistoa lehdessä julkaistavalla muistokirjoituksella. Puheenjohtajan palsta Kuten kaikki varmasti tiedättekin Suomen Fysioterapeutit ry ja liiton lehti viettävät merkkivuosiaan tänä vuonna. Olisi Voimia kaikille kevään koitoksiin, Jaana 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Työfysioterapeutit ry:n hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle 2013 HALLITUS 2013 Puheenjohtaja: Jaana Iisakkila Hallinto Varapuheenjohtaja: Sirpa Rauas- Huuhtanen Sihteeri: Hanna Nummila Viestintä Lehden toimitus: Merja Blomqvist, Johanna Lipponen, Anitta Mäkikyrö, Sirpa Rauas- Huuhtanen Talous Rahastonhoitaja: Arnikki Bogdanoff Yrittäjät Jaana Iisakkila toimii yhdyshenkilönä Koulutus Koulutustyöryhmä: Irene Kivelä, Pia Hammaren- Luoso, Helka Mäkelä, Rauni Räsänen Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivä ja vuosikokous järjestetään Helsingissä

5 Johanna Lipponen HALLITUS ESITTÄYTYY Olen espoolainen työfysioterapeutti Johanna Lipponen. Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksiköstä fysioterapeutiksi vuonna Työurani aloitin kotipaikkakunnallani Nurmeksessa. Pian kuitenkin uusi työ ja uudet haasteet hou- telee noin 600 toimihenkilöä, joiden lisäksi vastuualueelleni kuuluu pieni Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva ilmailuhuoltoyksikkö. Olen työskennellyt työfysioterapeuttina nyt noin neljä vuotta, ja alan ymmärtää, millaisiin asioihin työterveyshuollon puitteissa on mahdollista vaikuttaa. Päätoimenkuvani on ohjata ja neuvoa asiakkaitani niin toimistoergonomian kuin tuki- ja liikuntaelimistönkin kunnossa ja huollossa. Lisäksi pidän akuuttivastaanottoa ja teen tarvittaessa lyhyitä lähetesarjoja sekä ohjaan niska- ja selkäryhmiä. Olen myös mukana eri osastojen TYHY-kampanjoissa asiantuntijana ja pidän esimiehille tietoiskuja ergonomiasta. Työskentely työterveyshuollossa on ennen kaikkea tiimityötä eri ammattialojen ja asiakasyrityksen kanssa, mikä tekee työstä kiinnostavaa. Tiimiimme kuuluu kaksi työterveyshoitajaa ja kaksi työterveyslääkäriä. Uusin tiimimme jäsen on osa-aikaisena asiantuntijana toimiva työpsykologi. kuttelivat minut Turkuun, jossa työnantajani kannusti minua kouluttautumaan MDTterapeutiksi. Koulutus toi mukanaan halun opettaa ihmisiä ottamaan itse vastuuta kehostaan ja toimintatavoistaan. Työfysioterapeutin työssä kaikkein antoisinta ja palkitsevinta on asiakastyö; oivaltamisen ja oppimisen näkyminen asiakkaiden kasvoilta. Ergonomia ei ole vain kieltoja, vaan se lähtee meistä jokaisesta. Itse en ole Tämän jälkeen kouluttauduin Tampereen työterveyslaitoksella työfysioterapeutiksi vuonna Koulutuksen myötä hakeuduin työterveyshuoltoon, ensin Turkuun ja sittemmin Espooseen. huolissani ikääntyvästä työväestä, sillä he ovat tarmokkaita ja realistisia omasta hyvinvoinnistaan. Pikemminkin olen huolissani nuorista tulokkaista, joilla on edessään suuria haasteita rajata voimavarojaan alati muuttuvassa mobiilissa maailmassa ilman Työskentelen Espoossa Neste Oilin integroidulla työterveysasemalla partners-sopimuksella. Neste Oilin pääkonttorilla työsken- itsensä uuvuttamista. Tämä tuo meille työfysioterapeuteille, samoin kuin kaikille muillekin työtervehuollon ammattilaisille, varmasti lisää töitä. 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 HALLITUS ESITTÄYTYY Anitta Mäkikyrö Työpaikoilla tapahtuvat jatkuvat muutokset syövät kovasti työntekijöiden henkisiäkin voimavaroja 1. Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Olen Anitta Mäkikyrö. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi Rovaniemeltä v Työskentelin Rovaniemen maalaiskunnan terveyskeskuksen kuntoutusosastolla yhden vuoden ajan. V tulin valituksi Rovaniemen Työterveys ry:n työterveysasemalle. Laitoin työfysioterapiatoiminnan työterveysasemallamme alulle. Kävin Työterveyslaitoksen työterveyshuollon ns. pitkän kurssiin v Työskentelin työterveysasemallamme ainoana työfysioterapeuttina yli 20 vuoden ajan. Kollegan sain vasta v Opiskelen työni ohessa Lapin Yliopistossa perusopiskelijana: pääaineeni on aikuiskasvatus ja sivuaineeni on viestintä. Olen saanut sieltä paljon oppia omaan työhöni. Valmistun piakkoin kasvatustieteiden maisteriksi. 2. Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jossa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne.)? Rovaniemen Työterveys ry on Rovaniemen vanhin työterveysasema, perustamislupa saatiin jo vuonna Olemme non profit periaatteella toimiva yritysten yhteinen työterveysasema. Asiakkainamme on reilut 250 jäsenyritystä ja noin 6000 henkilöä. Työsarkamme on erittäin monipuolinen. Meillä on asiakkaina pääasiassa yksityisiä yrityksiä mm. tilitoimistoja, pankkeja, kauppoja, autokorjaamoita, konepajoja, tehtaita. Työterveysasemallamme työskentelee 8 lääkäriä, 6 työterveyshoitajaa ja 2 terveydenhoitajaa, 3 vastaanottohoitajaa. Työterveyspsykologeja on kaksi ja meitä työfysioterapeutteja on kolme, joista yksi toimii meillä ammatinharjoittajana. 3. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? 6

7 Lähimmät työparini ovat kollegani työfysioterapeutti Kaisa Niemi ja fysioterapeutti Jyri Memonen. On mukavaa kun me voimme tukeutua tosiimme; ymmärrämme puolesta sanasta toisiamme. Me kaikki kolme kehitämme mielellämme omaa työtämme. Olemme työteliäitä ja tunnollisia työmme tekijöitä. 4. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Työterveysasemallamme ei ole koskaan annettu fysikaalisia hoitoja. Työmme on 100 % ennalta ehkäisevää työtä; korvausluokka 1 toimintaa. Työterveysasemamme lääkärit ja työterveyshoitajat/ terveydenhoitajat ohjaavat meille aktiivisesti ohjaus/ neuvonta asiakkaita omilta vastaanotoiltaan. Osallistumme omalta osaltamme terveystarkastuksiin; teemme toimintakykytestejä, teemme paljon työpaikkakäyntejä, osallistumme työterveysneuvotteluihin ja pidämme työpaikoilla mm. ergonomiaryhmiä; tietoiskuja; ohjaus- ja neuvonta ryhmiä. 5. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Suomalaiset ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia runsaasti potevaa kansaa. Nykyajassa korostuu työurien pidentäminen, varhaisen tuen malli, korvaava työ. Noissa kaikissa työfysioterapeutin ammattitaidon hyödyntäminen on erittäin tärkeää; olemme ammattilaisia omalla sarallamme. Tulevaisuus herättää kovasti mietteitä: työfysioterapeutit tulee Kela lainsäädännössä nostaa työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien rinnalle työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Ovathan työfysioterapeutit Valviran rekisterissäkin aina olleet terveydenhuollon ammattihenkilöitä miksei sitten Kelankin silmissä En ole koskaan ymmärtänyt tätä eriskummallista kastijakoa ammattihenkilöihin ja asiantuntijoihin. Työpaikoilla tapahtuvat jatkuvat muutokset syövät kovasti työntekijöiden henkisiäkin voimavaroja - joten sen vuoksi kaikkien ammattilaisten apu olisi tarpeen hyödyntää - myös mm. työterveyspsykologien osaaminen; on otettava kaikki keinot käyttöön mm. työurien pidentämisessä. 6. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Olemme kollegani kanssa juuri käyneet McKenzie koulutuksia. Ohjausasiakkaamme tulevat hyötymään siitä jatkossa yhä enemmän. Menetelmä sopii oikein hyvin asiakkaiden omaan aktiivisuuteen kannustavaan työterveyshuoltoon. Ryhmien vetotaidot ovat tärkeitä, myös laaja atk osaaminen on työtä sujuvoittava asia. 7. Miksi työskentelet työfysioterapeuttina? Useinhan fysioterapeuteilla on liikunnallinen tausta niin minullakin. Hiihdin ja suunnistin nuoruudessani kilpaa. Terveyskeskustyössäni aloin miettiä asiakkaideni työtapoja, työvälineitä jne. koska ihmettelin, että miksi he aina vähän väliä palaavat uuden lähetteen kanssa kuntoutusosastollemme fysikaaliseen hoitoon. Missä on se kipeytymisen alkulähde. Työterveyshuollossa työskenteleminen on erittäin monipuolista ja antoisaa työtä. 8. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? On tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja kunnostaan. Mitä enemmän tulee ikää sen konkreettisemmin sitä huomaa hyvän kunnon merkityksen mm. jaksamiseen tällaisessa ihmissuhdetyössä. Rovaniemellä on erittäin monipuoliset liikuntamahdollisuudet, meillä on myös vireää kulttuuritoimintaa: on mm. teatteria, musiikkitapahtumia, hyvätasoinen maakuntakirjasto ja erittäin vireä yliopisto - niistä minä itse saan hengen ravintoa. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 HALLITUS ESITTÄYTYY Helka Mäkelä Työyhteisötasolla haasteet ergonomisten muutosten aikaansaamiseksi ovat suuremmat. Olen Helka Mäkelä, syntynyt Suomen Turuus mutta juuret ovat syvällä Kannaksen Karjalassa. Lääkintävoimistelijaksi valmistuin 1989 Tampereen sairaanhoito-oppilaitoksesta. Valmistumiseni jälkeen työskentelin Kangasalan terveyskeskuksessa avoterveydenhuollossa. Työ painottui pitkälti ns. kuntoneuvolatoimintaan ja erilaisten ryhmien vetämiseen. Avioitumisen myötä asuminen Suomesta siirtyi matkan varrella ulkomaille. Tutuiksi tulivat niin Aasia, Pohjois-Amerikka kuin Oseaniakin. Yhteensä viivyin ulkomailla reilu 10 vuotta, joista viimeiset 7 vuotta Uudessa-Seelannissa. Ns.vanhamuotoisella koulutuksella fysioterapeutin töitä oli hyvin haasteellista yrittää saada mistään näistä maanosista, mutta Uudessa-Seelannissa työskentelin kuitenkin erityisopetuksessa toimivan fysioterapeutin työparina assistant physio - nimikkeellä. Paperit fysioterapeutin linsessiä varten olivat käsittelyssä siinä vaiheessa. Tehtävänämme oli auttaa liikuntavammaisia lapsia integroitumaan normaalikouluihin. Tiimityötä teimme jatkuvasti toimintaterapeuttien, puheterapeuttien, erityisopettajien ja psykologien kanssa. Koululaisia meillä oli listoilla yli 40 eri kansalaisuudesta, joka toi työhön oman ainutlaatuisuutensa. Kun sikäläinen sosiaali-ja terveysministeriö ei lopultakaan halunnut antaa minulle lisenssiä tehdä työtä fysioterapeuttina, hain Aucklandin yliopistoon jossa opiskelin liikuntafysiologiaa. Ergonomia kuului yhtenä osana oppiaineisiin. Elämäntilanteeni muututtua 2007 palasin takaisin Suomeen ja työskentelin ensin yksityispuolella tuki-ja liikuntaelinongelmaisten parissa. Vuonna 2009 menin Työterveyslaitoksen pitkille kursseille Tampereelle ja samalla aloitin työni nykyisellä työnantajallani Tampereen Työterveys ry:llä. Työterveys ry on perustettu vuonna 1973 Tampereen Nuorkauppakamarin toimesta teollisuuden tarpeisiin. Täytämme siis tänä vuonna 40v! Eri toimipisteitä meillä on Pirkanmaan alueella 19 ja sitten yksi toimipiste Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa, jossa minä työskentelen. Henkilökuntaa meillä on 175, josta määrästä 48 työterveyslääkäriä, 3 psykologia, 70 työterveyshoitajaa, 17 työfysioterapeuttia, 7 laboratoriotyöntekijää ja loput henkilöt 8

9 talous-ja hallintotehtävissä ja vastaanotossa toimivia. Huollossa olevia asiakkaita on yli 32000, josta määrästä täällä Hämeenlinnassa Hämeenlinnan tiimistämme vastaa työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on myös esimieheni. Tiimiin kuuluu lisäksi kaksi muuta lääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, vastaanottosihteeri ja minä työfysioterapeuttina. Teemme jatkuvasti tiiviistä yhteistyötä ja jaamme työhön liittyviä asioita päivittäin keskenämme. Suunnittelemme myös yhdessä yrityksien tarpeisiin liittyvää työterveyshuollon toimintaa yhdessä työnantajien kanssa. Oman alani kollegoita- työfysioterapeutteja- firmassamme on 16kpl sekä yksi työfysioterapeuttien palvelupäällikkö. Pidämme säännöllisiä työfysioterapeuttien palavereja ja säännöllinen koulutus kuuluu myös ohjelmaan. Hämeenlinnassa meitä työllistävät metalliteollisuuden, muoviteollisuuden, paperiteollisuuden,suunnitteluty ön, kaupan, hotelli-ja ravintola-alan, vaatetusteollisuuden, voimalaitostyön, kiinteistöhuollon ja opetustyön eri ammattilaiset. Ammattiryhmistä suurimpia lienevät panssarivaunuasentajat, linjastojen koneidenhoitajat sekä toimistotyötä tekevät henkilöt. Työni koostuu vain Kela I luokan töistä. Yksilövastaanotolla ohjaus ja neuvonta, työkykyarviot, kuntotestaukset sekä Aslak-ja Tyk-seurannat ovat päivittäistä puuhaa. Työpaikkakäyntejä teemme säännöllisesti tiiminä lääkärin ja hoitajan kanssa ja itse teen lisäksi suunnattuja ergonomiaselvityksiä sekä erillisselvityksiä työpaikoilla. Työhön kuuluu myös tarvittaessa työsuojelutoimikuntien palavereihin osallistuminen, työpaikkojen suunnitteluun osallistuminen, erilaisten ryhmien pitäminen, luennot ym. tietoiskut sekä tyhy-päivien järjestelyyn osallistuminen. Työterveyshuollon tiimillä pidämme päivittäisen jatkuvan yhteistyön lisäksi firmakohtaisia palavereja. ja liikuntaelinongelmia. Oman fyysiikan hoitamiseen ja huoltoon ohjaus, motivointi ja satsaaminen työssämme lisääntyy, kun työpaikkojen ergonomiaolosuhteet paranevat. Mielenkiintoista on ollut havaita se, että uusissakin työpisteissä työntekijät herkästi hakevat vanhoja työskentelytapoja vaikka olosuhteet mahdollistaisivat ergonomisesti helpomman työskentelytavan.näissä tilanteissa työfysioterapeutin työpisteessä tekemä käytännön ohjaus ja opastus on kullanarvoinen asia sekä työntekijälle että työnantajalle tules-sairauksien ennaltaehkäisyssä. Työurien pituuksien kasvattaminen lisää myös työfysioterapeutin työtä tulevaisuudessa, koska yhä iäkkäämpien henkilöiden työ-ja toimintakykyä pitää pystyä tukemaan. Haasteita riittää siis myös tulevaisuuteen ja työmme kysyntä tulee lisääntymään. Työssäni pidän erityisesti siitä, jos pystyn auttamaan yksittäistä työntekijää säätämällä työpisteen ergonomiaa soveltuvammaksi ja vähemmän kuormittavaksi tuki-ja liikuntaelimistölle tai jos henkilö aktivoituu säännöllisesti huolehtimaan fysiikastaan tai muuttaa työskentelytaapansa vähemmän kuormittavaksi. Työyhteisötasolla haasteet ergonomisten muutosten aikaansaamiseksi ovat suuremmat. Perustelujen tarkat kirjaamiset ja eri työvälineiden sekä mittareiden käyttö raportoinnissa on ollut itselleni työfysioterapeuttina toimimisessa mielekästä puuhaa. Tämä on yksi tekijä miksi pidän työstäni. Myös tiivis yhteistyö moniammatillisen tiimin kanssa on selkeä iso plussa työssäni. Työfysioterapian tarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään, koska jo nuorilla työntekijöillä on runsaasti tuki- 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Työfysioterapeutit ry:n kokous: Alueyhdyshenkilötapaaminen Aika: , klo Paikka: Hotelli Paviljonki Jyväskylä Työfysioterapeutit ry:n hallitus Osallistujat: Irene Kivelä Anitta Mäkikyrö, Lappi Piia Hammaren-Luoso Marja-Leena Lukkarinen, Keski-Suomi Aija Moilanen, Etelä-Karjala Raija Palviala, Pohjanmaa, Arnikki Bogdanoff Helena Nieminen Kaija Ollikka, Satakunta Kirsi Sirkiä Virpi Suikki, Kanta-Häme Rauni Räsänen Sari Poutanen, Päijät-Häme Merja Blomqvist Hanna Nummila Estyneet: Sirpa Rauas-Huuhtanen, P-Karjala Aulikki Luukinen, Oulu Piia Hammaren-Luoso Virpi Fagerström, Varsinais-Suomi Jaana Iisakkila, sihteeri 1. Kokouksen avaus Jaana Iisakkila - seuraava tapaaminen ja järjestelyvastuinen on sovittu edellisessä ta- avasi kokouksen kello ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokouksen aluksi alueyhdyshenkilöt ja paamisessa hallitus söivät päivällisen. - aluetoiminta on osittain vähentynyt 2. Keskusteltiin alueyhdistysten - selvää syytä ei ole tiedossa, mutta nykyisestä toiminnasta siihen arveltiin syiksi mm. vähentyneet koulutusmäärärahat ja sisäisen - alueyhdyshenkilöt kertoivat alueellisesta toiminnasta ja sen historiasta koulutuksen lisääntyminen yksityisten lääkärikeskusten sisällä sekä tiukentunut työtahti - toisilla alueilla mm. Etelä- Karjalassa ja Varsinais-Suomessa alueellisia tapaamisia on ollut jo luvulta alkaen - uutena alueena on viime vuonna aloittanut Pohjois- Karjala - tapaamisia on ollut tavallisesti kahdesti vuodessa ja kestoltaan ne ovat - nyt mukaan ovat tulleet Lappi ja olleet 3-4 tuntia. Tapaamiset on järjestytty eri yritysten tai aluetyöterveyslaimin ollut Työfysioterapeutit ry:n Pohjanmaa, joissa ei ole aikaisemtoksen tiloissa kanssa yhteistyössä tehtynä alueellista toimintaa, erilaisia tapaamisia - tapaamisissa emäntä/isäntä/muu on alueilla saattanut olla henkilö on alustanut jostakin ajankohtaisesta tai muusta työfysioterapiaan - tapaamisessa kuitenkin todettiin, liittyvästä aiheesta tai tapaaminen on että aluetapaamiset ovat hyödyllisiä saattanut liittyä virkistäytymiseen ja niitä tulee aktivoida 3. Keskusteltiin alueellisen toiminnan tavoitteista 3.1 Tavoitteena on, alueellisen toiminnan aktivoituminen/toiminnan ylläpysyminen => mahdollistaa yhdistyksen jäsenille alueellinen verkostoituminen, sen laajentaminen ja syventäminen. 3.2 Tavoitteena on lisätä alueellista koulutusta, viedä koulutus jäsenten luo ja pyrkiä tukemaan alueellista koulutusta taloudellisesti => tukea työfysioterapeuttien ammatillista kehittymistä. 3.3 Tavoitteena on aluetoiminnan aktivoitumisen kautta lisätä yhdistyksen jäsenmäärää => vahvistaa Työfysioterapeutit ry:n toimintaedellytyksiä, edistää työfysioterapeuttien ammatillista asemaan ja näkyvyyttä sekä työterveyshuollossa että koko terveydenhuollon sektorilla. 4. Keskusteltiin toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään 4.1 Alueyhdyshenkilöistä muodostetaan sähköpostirinki, johon kuuluu lisäksi Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäseniä => yhteistyö eri alueiden ja hallituksen välillä vahvistuu. 4.2 Yhdistyksen uusille nettisivuille tulee oma välilehti aluetoiminnasta ja alueyhdyshenkilöistä => tiedon hakeminen ja jakaminen helpottuu. 10

11 In Memoriam Sinikka Ulla Marketta Riikonen o.s. Rajala Suruviesti työfysioterapeutti Sinikka Riikosen äkillisestä menehtymisestä yllätti ja järkytti läheisiä ja työyhteisöä. Sinikka syntyi Parkanossa perheen ainoana lapsena ja vietti siellä lapsuutensa. Lukion jälkeen hän lähti Helsinkiin opiskelemaan ja jäi pääkaupunkiin asumaan. Hän jatkoi opintojaan erikoislääkintävoimistelijaksi 1978 ja suoritti 1999 Jyväskylän yliopistossa ergonomian ammatillisen erikoistumisohjelman. Työfysioterapeutin työ oli Sinikalle tärkeää, ja yhdistystoiminta sai huomattavan osan hänen vapaa-ajastaan. Sinikka työskenteli työfysioterapeuttien hallituksessa 1980-luvun alussa ja puheenjohtajana Luovuttuaan puheenjohtajan roolista hän osallistui edelleen aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Hän nautti erilaisista luottamustoimista ja uskalsi tuoda esiin vaikeitakin asioita vastuuta pelkäämättä. Hänen vankka ammattitaitonsa oli työfysioterapeuttien tukena monissa haastavissa tilanteissa. Sinikka toimi pitkään myös Suomen Työnäköseuran hallituksessa, jäsenenä vuodesta 2002 alkaen ja puheenjohtajana Moniammatillinen yhteistyö on voimaa oli Sinikan motto useissa yhteyksissä, ja se näkyi niin sanoissa kuin teoissakin. Sinikka ehti toimia useissa yhdistyksissä vuosia, mm. kymmenisen vuotta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäiviä järjestävässä työryhmässä (TTPtyöryhmässä) työfysioterapeuttien edustajana. Työfysioterapeutin uransa Sinikka teki pääosin Nordean ja sen edeltäjäpankkien työterveyshuollossa. Hän toimi koko maan alueella sekä osittain myös pohjoismaisesti Nordeassa. Hän koki työnsä tärkeäksi, ja hänestä välittyi aito työn tekemisen ilo. Sinikkaa arvostettiin sekä henkilönä että ergonomian asiantuntijana ja hänen kokemustaan hyödynnettiin uusien työtilojen, kalusteiden ja välineiden suunnittelussa. Hänellä oli merkittävä rooli Nordean tulevaisuuden konttori projektissa kalusteiden valinnassa ja toimivien ratkaisujen kehittämisessä yhteistyössä norjalaisen kollegansa kanssa; tämä työ oli myös hänelle itselleen erityisen mieluinen. Sinikalla oli myös iso rooli Nordean erityistyölasi- ja kuntoutusprosessien kehittämisessä. Sinikka tunsi pitkän työkokemuksensa pohjalta kaikki Nordean edeltäjäpankkien konttorit sekä niiden työolosuhteet ja pystyi erinomaisesti opastamaan toimivien ratkaisujen löytämisessä. Hän arvosti eri ammattiryhmien ja alojen yhteistyötä ja koki, että työpaikkojen ja työolosuhteiden tuntemus antaa hyvän lähtökohdan työn tekemiselle. Hän oli aktiivinen yhteistyökumppani pankin eri asiantuntijatahojen kanssa, ja hänen asiantuntemustaan osattiin myös hyödyntää. Työyhteisössä Sinikka oli iloinen, auttavainen ja luotettava työkaveri. Työn kautta ja ajan saatossa muodostuvat ihmissuhteet ovat iso osa elämäämme. Sinikkaa jäi ikävä. Sinikalle tärkein henkilö oli hänen poikansa Pekka. Hänen kanssaan Sinikka ehti tehdä viime keväänä Italiaan 60-vuotismatkan, josta hän nautti suunnattomasti. Mieluisia harrastuksia elämänsä varrella Sinikalle olivat ruoanlaitto, italian opiskelu ja naisvoimistelu. Hän ehti nauttia muutaman vuoden myös uudesta kodistaan Lauttasaaressa lähellä Pekkaa. Sinikan työkaverit Eija Järvinen ja Pia Riikkala Nordea Työterveydestä ja Liisa Rosqvist sekä muut kollegat ja yhteistyökumppanit 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Kirjoittajat: Virpi Fagerström Paula Kärmeniemi Leena Tamminen-Peter Riia-Liisa Valkendorff Työfysioterapeutit Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten uranuurtajina Työfysioterapeuttien työ Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten käynnistämisessä on ollut tuloksellista. Rovaniemen kaupunki palkitsi vanhustenhuollon osaston työhyvinvointipalkinnolla, koska työyhteisössä oli systemaattisesti kehitetty ergonomiaa kouluttamalla henkilöstöä ja hankkimalla avustustyötä keventäviä apuvälineitä. Toiminnan ansiosta henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät neljän vuoden aikana 900 päivästä / vuosi jopa 300 päivään / vuosi. (Lapin kansa ) Ergonomiatoiminnan vauhdittajana Rovaniemellä toimi työfysioterapeutti Marju Keränen. Hän hankki Työterveyslaitoksen koulutuksessa Potilassiirtojen Ergonomiakortin ja jatkoi siitä kouluttajaksi. Samalla työyhteisöön saatiin muita kouluttajia, mikä edisti Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusten järjestämistä jatkossa. Lisäksi koulutus sisällytettiin lähiseudun oppilaitoksissa opintoihin, joten ammattiin valmistuvat saavat koulussa ja harjoittelupaikoilla samanlaista ohjausta potilassiirtoihin. Tällä hetkellä koulutukset toimivat työfysioterapeutin ja lähihoitajan yhteistyönä. Työparityöskentelyssä eri ammattiryhmien näkökulmat tulevat hyvin huomioitua. Samalla tämä työtapa edistää muutosvastarinnan kohtaamista, joka on tyypillisiä uusia työkäytäntöjä opeteltaessa. Kouluttajat saavat toisiltaan tukea tai täydentävät toisiaan, kun eri ammattiryhmät tarkastelevat avustustehtäviä eri näkökulmasta. Työfysioterapeutit kiinnittävät huomionsa työasentoihin ja työntekijän kuormittumiseen, kun taas lähihoitajat keskittyvät asiakkaan hoitamiseen ja niissä tilanteissa avustamiseen sekä hoidon laatuun. Näiden näkökulmien yhteensovittaminen ja yhdessä miettiminen tuo hoitotilanteisiin lisää hyviä tapoja aktivoida potilasta sekä vähentää hoitajan työkuormitusta ergonomian avulla. 12

13 Myönteisiä esimerkkejä on myös Kouvolan seudulta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa lehtori ja fysioterapeutti Satu Sällilä on kouluttanut Potilassiirtojen Ergonomiakorttia sekä perusopiskelijoille että täydennyskoulutuksena terveysalan ammattilaisille. Työ on tuottanut tulosta, sillä Kouvolan peruskuntayhtymässä on todettu henkilöstön sairauspoissaolojen vähentyneen 18,2 päivästä / vuosi 17,7 päivään / vuosi. Suoranaista johtopäätöstä koulutuksen vaikuttavuudesta ei Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen on jo ovat olleet sen verran voi tehdä, mutta luvut kannustavia, että ylihoitajat ovat olleet suostuvai- suorittanut yli 1778 sosiaalija terveysalan ammattilaista sia antamaan lisäresurssia tai sellaiseksi valmistuvaa. toiminnan jatkamiseksi. Vielä on vähän tieteellisesti päteviä tutkimuksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuudesta, koska tuote on suhteellisen uusi. Anne Henrikssonin (2011) pro gradun mukaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen myötä hoitajien siirtotaito, riskien arviointikyky ja työ- sekä potilasturvallisuus paranivat. Myös muut opinnäytetyönä tehdyt kartoitukset koulutuksen vaikuttavuudesta ovat olleet myönteisiä. Koulutuksen on todettu vaikuttaneen potilassiirtotaitoon, ja siten vähentäneen fyysistä kuormittuneisuutta (Nevala & Palovaara 2012; Saarinko-Weidemann 2010). Vuonna 2008 valmistuivat ensimmäiset pilottikoulutuksen käyneet kouluttajat (Tamminen- Peter & Fagerström 2009). Niistä ajoista koulutus on jatkuvasti kehittynyt ja päivittynyt mm. käyttäjäpalautteiden pohjalta. Vuodesta 2013 eteenpäin tulevat ajankohtaisiksi kortin päivityskoulutukset, sillä kortin voimassaolo on 5 vuotta. Työterveyslaitos on jo suunnitellut uusien koulutusten sisältöjä, jotka perustuvat uusimpaan tutkimustietoon ja maaliskuussa julkaistavaan väitöstutkimukseen Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä (Fagerström 2013). Lisäksi Työterveyslaitos kehittää tukimateriaaleja Potilassiirtojen Ergonomiakortti - kouluttajille. Ergokouluttajat-sivusto, verkko-opintojen kehittäminen ja erilaiset oppikirjat yhtenäistävät koulutusta, varmistavat koulutuksen laatua ja nopeuttavat kouluttajien työtä. Perusoppikirjan Potilassiirrot taitava avustaja aktivoi ja auttaa päivitys valmistuu nyt keväällä. Työterveyslaitos pitää myös tärkeänä koulutuksen vaikuttavuuden tutkimista. Kouluttajat ovat tärkeässä asemassa tulevaisuuden vaikuttavuustutkimusten onnistumisessa. Laadukkaan koulutustyön lisäksi Potilassiirtojen Ergonomiakortti -rekisterin ajantasaisuus mahdollistaa tilastoinnin ja rekisterin käytön vaikuttavuustutkimuksen välineenä. Tulevaisuudessa saanemme kaikkien tueksi lisätietoa koulutuksen hyödyistä. Hienoa, että asiantuntevat työ-/fysioterapeutit ovat innostuneet Potilassiirtojen Ergonomiakortti koulutuksesta ja toimivat asiassa uranuurtajina. Tällä hetkellä 167 kouluttajasta 44 % on pohjakoulutukseltaan työfysioterapeutteja tai fysioterapeutteja. Kokonaisuudessaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen on jo suorittanut yli 1778 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista tai sellaiseksi valmistuvaa. Tervetuloa myös uudet asiasta kiinnostuneet hoitoalan ammattilaiset ja asiantuntijat mukaan viemään tätä tärkeää asiaa eteenpäin hoitoalalle. 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen, kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti, Työterveyslaitos Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos Nina Nevala, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori Jyväskylän yliopisto Työhyvinvoinnin edistämisen keinot puhelinpalvelutyössä Yhteys- ja palvelukeskuksissa työntekijä kohtaa asiakkaan puhelimen, sähköpostin, internetin tai tekstiviestien kautta. Monikanavainen, paikalla tehtävä tietokone- ja puhelintyö on usein kiireistä ja työntekijä voi vain vähän vaikuttaa omaan työhönsä. Työ rasittaa etenkin liikuntaelimistöä, silmiä ja ääntä sekä aiheuttaa henkistä kuormitusta. Toimistojen ääniympäristö, sisäilman laatu, ja käyttöliittymät edellyttävät kehittämistä. Lisäksi, työn organisointi, työasentojen vaihtelu, tietokoneohjelmat ja työn tauottaminen kaipaavat kehittämistä. 14

15 Työhyvinvointia ja ergonomiaa selvitettiin yhteys- ja palvelukeskuksissa Työterveyslaitos selvitti toimialan työhyvinvointia ja ergonomiaa kyselytutkimuksella kuudessa suomalaisessa yhteys- ja palvelukeskuksessa vuonna Sähköiseen kyselyyn vastasi 438 työntekijää. Vastaajajoukko oli varsin nuorta, sillä puolet heistä oli alle 35 -vuotiasta. Vastaajien ikä vaihteli kuitenkin vuoteen, joten vastaajajoukko edusti koko työuraa. Ergonomiaselvitys tehtiin kolmeen yhteys- ja palvelukeskukseen. Selvityksissä haastateltiin lähiesimiehiä yksilöllisesti tai ryhmässä, arvioitiin ja kuvattiin työtiloja, työpisteitä ja tietokoneiden käyttöliittymiä. Tutkimukseen vastanneista neljä viidestä oli naisia. Valtaosa työskenteli vakituisessa työsuhteessa tehden säännöllistä päivätyötä. Jonkin toimintakyvyn rajoitteen ilmoitti runsas kolmannes vastaajista. Yleisin oli heikentynyt näkökyky, johon sisältyi myös iän myötä heikentynyt näkeminen. Joka kymmenes ilmoitti, että heillä oli jokin liikuntaelimistöön liittyvä toimintakyvyn rajoite. Tieto- ja puhelintyö enimmäkseen avotoimistoissa tehtävää istumatyötä Enemmistö yhteyskeskuksien työntekijöistä työskenteli avotoimistoissa. Toimistoissa, joissa tehdään puhetyötä, ääniergonomiset olosuhteet ovat vaativia. Ääniympäristö ja sisäilman laatu koettiinkin ympäristötekijöistä huonoimmiksi. Kolmella neljästä työntekijästä oli henkilökohtainen työpiste. Sähköisesti säädettäviä työpisteitä oli käytössä myös kolmella neljästä työntekijästä. Työtason säädettävyyttä hyödynnettiin kuitenkin vähän. Joka neljäs sääti työpisteensä korkeutta päivittäin, mutta vain harva työskenteli seisten osan aikaa työvuorosta. Työntekijän säätäessä työtason korkeutta vain kerran kuukaudessa tai harvemmin, kuten suurin osa vastaajista ilmoitti tekevänsä, työasennon vaihtelun tuottama hyöty työkuormituksen säätelyssä on merkitykseltään pieni. Joissakin työpisteissä hyllystöjen sijoitus jopa esti käyttämästä työtason sähköistä säätöä. Työterveyshuoltohenkilöstön tulisikin neuvoa ja perustella työasentojen vaihtelun merkitystä istumatyössä nykyistä paremmin. Työfysioterapeutti voisi opastaa, miten istumisen ja seisomisen vuorottelu vaikuttaa liikuntaelimistön kuormittumiseen ja miksi työasentojen vuorottelua kannattaa tehdä päivittäin. Työterveyshuollon asiantuntijoiden panosta tarvitaan työntekijöiden työkyvyn edistämisessä Tutkimuksessa tuli esille, että työterveyshuollon asiantuntijoiden, kuten työterveyspsykologien ja työfysioterapeuttien asiantuntemusta tulisi tietokone- ja puhelintyössä käyttää enemmän. Yli puolet vastaajista koki tarpeelliseksi toimenpiteet psyykkisen työkuormituksen vähentämiseksi, etenkin toimialalla tapahtuvien jatkuvien muutosten vuoksi. Jatkuvasti tapahtuu muutosta joko työjärjestelmissä tai työtehtäviin liittyvissä ohjeissa, lisäksi työmme on henkisesti kuormittavaa eli aika paljon paineita koko aja. Olisi hyvä jos tuettaisiin jollain tavalla enemmän näitä muutostilanteita. Vaikka työn henkistä kuormitusta koettiin työssä enemmän kuin fyysistä, työpisteiden ergonomian arviointia toivoi kuitenkin runsas kolmannes vastaajista. Työn fyysisen kuormituksen hallitsemisessa säännöllisten ja sovittujen elpymistaukoja merkitystä pidettiin myös erittäin tärkeänä: Työ on henkisesti raskasta, sekä myös ehkä vähän fyysisesti, koska kun istuu päivän ja tuijottaa näyttöä, saa kyllä tehokkaasti paikat jumiin ellei muista venytellä ja liikkua. Minusta työnantajan tulisi ottaa nämä asiat huomioon ja olla ymmärtäväisempi, ettei työ ole helpoimmasta päästä ja ihmiset väsyy henkisesti että fyysisesti, olisi mukava jo työnantaja huomioisi sitäenemmän Vastaajien itse ilmoitettu terveydentila ja työkyky erosivat istumatyötä tekevien palkansaajien (Työ ja terveys haastattelututkimus 2009) tuloksista. Melko ja erittäin huonon terveydentilan omaavia henkilöitä oli vastaajissa enemmän ja erittäin hyvän terveydentilan omaavia vähemmän kuin istumatyötä tekevillä palkansaajilla yleensä. Toimialan työpaikoilla tulisikin kiinnittää enemmän huomiota työn tauotukseen, työpaikka- ja työmatkaliikunnan edistämiseen sekä ruokailu- javälipalajärjestelyihin työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Liikuntakäyttäytymistä kysyttäessä runsaalla kolmanneksella terveysliikuntasuositus ei täyttynyt. Suurimmalla osalla ei täyttynyt myöskään kestävyys- ja lihaskuntosuositus. Henkilöstön fyysisen toimintakyvyn kohentamiseksi tulisi työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä löytää sellaisia keinoja, jotka motivoisivat henkilöstöä liikkumaan istumatyön vastapainoksi. Puolet työntekijöistä koki silmänsä rasittuneiksi nuoresta vastaajajoukosta huolimatta. Silmien rasittuneisuutta voitaisiin vähentää huolehtimalla työpisteen ergonomiasta, näytön asetuksista, työn tauotuksesta ja asianmukaisista silmälaseista. Useat vastaajat esittivät toivomuksen näöntarkastusten järjestämisestä. Yli 45 -vuotiaille näyttöpäätetyöntekijöille tulisi työnantajan järjestää säännölliset näöntarkastukset ja erityistyölasien tarpeen arviointi näyttöpäätedirektiivin (Vnp 1405/1993) mukaan. Tutkimuksessamme ilmeni myös työntekijöiden toive siitä, että työterveyshuollon edustajat kävisivät nykyistä enemmän heidän työpaikallaan. "Työterveyshuolto tuntuu jotenkin kaukaiselta, toivoisin heiltä enemmän yhteistyötä ja apuja työhyvinvoinnin kehittämiseen." Työterveyshuollon toteuttaessa ennakoivaa työterveyshuoltoa, se on jatkuvassa kontaktissa työpaikalle tehden työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia ja muuta työkykyä tukevaa toimintaa. Työpaikalle ja työn tekemiseen suuntautuvassa toiminnassa työterveyshuollon ammattihenkilöiden käsitys työpaikan terveyteen vaikuttavista olosuhteista laajenee, jolloin heille myös muodostuu käsitys muiden työterveyshuollon asiantuntijatahojen tarpeesta yrityksen työhyvinvoinnin edistämisessä. Millaista työfysioterapeutin asiantuntemusta puhelinpalvelutyössä kaivattiin? Työfysioterapeuttien asiantuntemuksen käyttö puhelinpalvelua tekevissä yrityksissä vaihteli suuresti. Joissakin hänen asiantuntemustaan käytettiin viikoittain, joissakin muutaman kerran vuodessa tai työfysioterapeuttia konsultoitiin vain tarvittaessa, esimerkiksi uuden työntekijän aloittaessa työtään. Keskeisiä työtehtäviä joihin työfysioterapeutin asiantuntemusta oli käytetty, olivat työpaikan ergonomiaselvitykset, ergonomisten työtapojen ohjaaminen, työn tauottamisen opastaminen ja liikuntaneuvonnan antaminen. Työfysioterapeutti tuntee hyvin liikuntaelinten toiminnan ja ongelmat ja on sitä kautta tärkeä tietolähde työpaikoilla. Liikuntaelinongelmien tunnistamisessa hän on keskeinen toimija työpaikkakäynneillä. Työfysioterapeuttien ammattitaitoa on muun muassa työhön ja työskentelytapoihin kohdistuvan toiminnan suunnittelu. Liikuntaelintutkimuksissa on osoitettu, että mitä nopeimmin työterveyshuollossa toimiva työfysioterapeutti saadaan työpaikalle, sitä parempia tuloksia saavutetaan erityisesti yläraajan rasitussairauksien ehkäisyssä sairaslomalta palatessa. Työterveyshuollon toimesta joka kolmannen työntekijän työpiste oli tutkimuksemme mukaan arvioitu työsuhteen alkaessa. Neljäsosaa työpisteistä työterveyshuolto ei ollut arvioinut lainkaan. Suosituksia oli pääasiassa annettu kuormittaviin työasentoihin, työtä helpottaviin työ- ja apuvälineisiin ja työpisteiden mitoitukseen. Työaikajärjestelyihin ja työn sisältöä koskeviin muutoksiin ei suosituksia oltu juuri annettu. Työn tai työolosuhteiden kehittämiseksi puolet vastaajista ei ollut saanut mitään suosituksia työterveyshuollon taholta. Käyttäjät eivät olleet myöskään tietoisia tietojärjestelmien ja laitteiden käytettävyyteen liittyvistä asioista. Työpaikoilla voisi muun muassa pohtia kuinka ja kuka käytettävyys- ja ergonomiaopastusta järjestäisi, kuuluisiko tietokoneen säätöjen opastaminen työfysioterapeutille työpistekäyntien yhteydessä tai atk-tukihenkilölle. Työterveyshuollon tulisi lisätä työfysioterapeuttien työpanoksen käyttämistä toimialan yrityksissä. Työfysioterapeuttien asiantuntemuksen avulla voitaisiin tarkistaa kaikkien työpisteet, antaa ergonomiaan ja terveysliikuntaan liittyvää opastusta ja olla mukana suunnitteluprosesseissa. Myös kalusteiden ja työvälineiden hankintavaiheissa 16

17 työfysioterapeutin ammattitaitoa pitäisi hyödyntää. Työfysioterapeutit näyttäisivät olevan tervetullut toimijataho tieto- ja puhelinpalvelua tekevissä yrityksissä: Enemmän ergonomiaan liittyviä koulutuksia. Joku voisi ihan kierrellä täällä katsomassa ihmisten työasentoja. Työterveysfysioterapeutti? Työhyvinvointia tukevia ratkaisuja puhelinpalvelutyössä Olemme koonneet taulukkomuotoon tutkimuksen aikana kohdeyrityksissämme esiin tulleita työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. Ratkaisut ovat luokiteltu viiteen ryhmään: Avotoimiston ääniympäristö, sisäilma ja valaistus Ergonominen työpiste Ammattitaidon kehittäminen Informaation jakaminen Työn järjestelyt ja esimiestuki Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ratkaisu ja toisessa sarakkeessa esitetty ratkaisun työhyvinvointia tukeva merkitys (Taulukko 1, seuraava aukeama) Puhelinpalvelutyö soveltuu hyvin myös osatyökykyisille Työ yhteyspalvelualalla voisi soveltua hyvin liikunta-, näkö- ja kuulovammaisille. Työ tehdään pääosin paikalla omassa työpisteessä, joten työ ei edellytä liikkumista paikasta toiseen. Näin esimerkiksi ammattitaitoinen pyörätuolia tai muuta apuvälinettä käyttävä henkilö voi suoriutua tehtävistä. Näkövammainen ja kuulovammainen henkilö tarvitsevat työhön vammansa edellyttämät apuvälineet. Asiakas ei palvelua käyttäessään tiedä työntekijän mahdollisesta toimintarajoitteesta. Vammasta tai sairaudesta voi olla myös hyötyä ammattitaidon kannalta, jos henkilö esimerkiksi hoitaa yhteyspalvelukeskuksessa vammaisuuteen tai vammaispalveluihin liittyviä asioita. Yhteyspalvelukeskuksissa työskentelee paljon nuoria, joten vammaisten henkilöiden läsnäolo työyhteisössä voi vaikuttaa myös heidän asenteisiinsa. Tulosten perusteella henkilöt suhtautuivat myönteisimmin ikääntyneiden ja fyysisesti vammaisten henkilöiden palkkaamiseen. Tämä voi johtua siitä, että yrityksissä työskenteli tutkimushetkellä useita toimintarajoitteisia henkilöitä. Mitä enemmän jo nuoret työntekijät ovat tekemisissä vammaisten työntekijöiden kanssa, sitä myönteisemmät asenteet heille todennäköisesti muodostuvat. Esteettömyys on tärkeä huomioida. Siihen liittyy tietotekniikan asiat (Vammainen ja työ tietokortti), jossa pätee samat säännöt kuin muussakin esteettömän tilan suunnittelussa. Myös työpaikkojen mukauttamisratkaisuissa työfysioterapeuttien asiantuntemusta voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän. Päävastuu työolosuhteista on työnantajalla Esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyö on nykyisen työterveyshuoltolainsäädännön mukaan entistäkin tärkeämpää. Esimieskoulutus on avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. Aktiivinen työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen on taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Työnantajan kannattaa käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta hyväkseen lisäämällä yhteistyötä ja yhteistyökäytäntöjä työterveyshuollon kanssa. Tällöin myös työterveyshuollon toimijoiden työpaikan tuntemus lisääntyy, mikä puolestaan lisää toiminnan vaikuttavuutta työpaikalla. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Avotoimiston ääniympäristö, sisäilma ja valaistus RATKAISU MERKITYS Pienet (n. 10 henkilön) avotoimistoyksiköt Työtilan hyvä akustiikka (Kuva 1.) - Akustiikkalevyt katossa ja seinillä - Riittävän korkeat (2 m) sermit työpisteiden välillä, sermin yläosa lasia Hyvä ääniympäristö. Kuormittuminen vähäisempää. Toimistoetiketti avotoimiston käyttäytymissäännöt Lämpötilan säätö toimistokohtaisesti, hiilidioksidipitoisuuden mittaus, ilmastointi Työtilakohtaiset säädöt parantavat toimistotilan sisäilmaa. Avotoimiston yhteydessä oma keittiö ja oleskelutilat toimiston ulkopuolella Työtilat ovat rauhallisemmat ja sisäilma parempi, kun on erillinen keittiö ja oleskelutilat. Lähellä olevia sosiaalitiloja on helppo käyttää. Taukotilat (äänieristetyt) lähellä avotoimistoa Tiloissa käytettävissä elpymiseen - monipuoliset harjoitusvälineet ja liikuntaohjeet - musiikkilaitteet/ wii-liikuntapelit - kirkasvalo hämärään vuoden aikaan Monipuolisesti varustetut ja viihtyisät taukotilat kannustavat tauottamaan työtä. Työnantaja viestii tällä, että jokaisen hyvinvointi on tärkeää. (Kuva 2.) Avotoimiston erillisiä tukitiloja - kokoustila - hiljainen huone - puhelinkoppi Työ tehostuu, kun yhteinen ja yksityinen tila on erotettu toisistaan. Työtilojen selkeä suunnittelu, esim. - erillinen tila kopiointia, silppuria ja postitusta varten - kaapistot yhteisiä aineistoja varten merkinnät sisällöistä ovissa - henkilökohtaiset kaapistot eteisessä Avotoimiston ääniympäristö rauhoittuu. Omien vaatteiden ja tavaroiden säilyttäminen kaapistoissa tai erillisissä tiloissa parantavat toimiston sisäilmaa. 18

19 Epäsuora yleisvalaistus työtilassa, säädettävissä valaisinkohtaisesti. Tarvittaessa kohdevalot työpisteisiin. Estää heijastukset näyttöruuduilta, näppäimistöistä ja oheismateriaalista. Työpisteen valaistus säädettävissä yksilöllisesti. Työpisteiden sijoittaminen siten, että ikkunat ovat työpisteisiin nähden sivulla. Estää ikkunoista tulevan valon suoran häikäisyn ja heijastukset tietokoneruudulle. Ergonominen työpiste Sähköisesti korkeussäädettävä työpöytä Mahdollisuus vähentää istumista ja työskennellä vuoroin seisten, puoli-istuvassa asennossa ja istuen. Hiirityöskentelyn keventämiseksi hiiren ohjauslaite (esim. Mouse Trapper) ilman työterveyshuollon lausuntoa jo ennen toistotyön aiheuttamia oireita. Hiirityöskentelyn aiheuttama yläraajakuormitus vähenee. Kuulokkeiden käyttö. Mahdollisuus valita henkilökohtaiset kuulokkeet. Käytettävyydeltään hyvien kuulokkeiden ominaisuuksia ovat: - langattomat - mahdollisuus käyttää vain toisessa tai molemmissa korvissa - kuulokkeet eivät paina korvia ja ovat yhteensopivat silmälasien sankojen kanssa Puhelujen kuuluvuus paranee, äänen kuormittuminen vähenee. Käytettävyydeltään hyviä kuulokkeita käytetään enemmän. (Kuva 3.) Apuvälineparkki työvälineiden vaihtopiste kaikkien käytettävissä Työntekijä voi hakea vaihtopisteestä omaan työpisteeseensä erilaisia istuimia, työtuoleja, seisoma-alustoja tai muita apuvälineitä. Työpisteen työvälineitä uudistettaessa tai muutettaessa kokeillaan ratkaisua esim. 10 työpisteessä ja tehdään niissä käyttäjäarviointia. Osallistuvalla arvioinnilla lisätään käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, edistetään työhön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013 Mahdollisuus yksilöllisten työpisteratkaisujen toteuttamiseen. Esimerkiksi lukutelevisio ja tietokoneeseen asennettu suurennusohjelma auttavat näkövammaista työssään. (Kuva 4.) Mahdollistaa osatyökykyisen tai vammaisen henkilön työskentelyn. Ammattitaidon kehittäminen Äänenhuoltokoulutuksen järjestäminen säännöllisesti (esim. noin kerran vuodessa) puhetyötä tekeville - työajalla. Kouluttajana ulkopuolinen, mielellään puheterapeutti. Opitaan toimenpiteitä, joilla vähennetään äänenkäytön riskiä ja parannetaan suoriutumista puheviestinnässä. Koulutukset, jotka tukevat henkistä jaksamista puhelintyössä (esim. hankalan asiakkaan kohtaaminen). Pelisääntöjen sopiminen eri tilanteissa (esim. lupa katkaista puhelu tarvittaessa, mahdollisuus keskustella hankalan puhelun jälkeen esimiehen kanssa). Koko henkilökunnalle suunnatut koulutukset ja yhteiset pelisäännöt luovat yhteisesti sovitut toimintatavat edistäen työyhteisön hyvää ilmapiiriä. Esimiehen tai lähiesimiehen tuki puhelinpalvelussa Tärkeää erityisesti perehdyttämisen yhteydessä. Informaation jakaminen Työvuoro- ja lomalistat kaikkien nähtävillä Helpottaa mm. työvuorojen vaihtamisessa ja lomien suunnittelussa. Työpaikan tapahtumat, vuosikellot yms. tiedotteet kaikkien nähtävillä informaatiotauluilla ja/tai työpaikan intrassa Helpottaa oman työn suunnittelua ja mahdollisuutta osallistua yhteisiin tilaisuuksiin. Avoin tiedottaminen ja asioista keskustelu edistää työyhteisön myönteistä ilmapiiriä 20

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen Sosiaali ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston (Sotergo) aluetilaisuudet, syksy 2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen 23.9.2013 S.Rauas-Huuhtanen 0 Hankkeen tarkoitus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot