Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS. tekninen työ ja tekstiilityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS. tekninen työ ja tekstiilityö"

Transkriptio

1 Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS tekninen työ ja tekstiilityö Opetushallitus 2002

2 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Tekijät ja Opetushallitus Kannen suunnittelu Esimerkkipiirustukset Taitto Elvi Turtiainen Simo Rautamäki Pirjo Nylund ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2002

3 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Esipuhe UUDET työtavat, uusi teknologia ja uudet materiaalit ovat tuoneet käsityön opetukselle uusia tavoitteita, joiden huomioon ottaminen perinteisissä opetustiloissa tuottaa huomattavia vaikeuksia. Suunnittelu ja ongelmakeskeinen lähestymistapa projektiluonteisessa työskentelyssä ovat saaneet käsityön opetuksessa entistä korostuneemman aseman. Kaikki tämä edellyttää entistä monipuolisempia opiskelu- ja työskentelytiloja, joissa myös turvallisuuteen ja hygieniaan liittyvät vaatimukset ovat keskeisiä. Näistä syistä käsityön opetustilojen pintaalaan liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Peruskoulun käsityön opetustiloista on aikaisemmin laadittu suunnitteluoppaat: Peruskoulun teknisen työn opetustilojen suunnitteluohjeet, kouluhallitus Y 54/82 ja Peruskoulun tekstiilityön opetustilat, suunnitteluopas n:o 7, kouluhallitus Nämä eivät enää täytä nykyisiä käsityön opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Tässä oppaassa esitetään sekä teknisen työn että tekstiilityön opetustilan suunnittelua varten esimerkkipiirustuksia. Ne ovat kalustomerkinnöillä varustettuja pohjapiirustuksia, joissa on otettu huomioon erikokoisten koulujen tarpeet. Piirustukset ovat oppaan liitteinä. Niiden tarkoituksena on antaa tietoja siitä, minkälaisia asioita ja toimintoja tulisi ottaa huomioon opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa. Esimerkkipiirustukset eivät ole malleja, joita kaikissa tapauksissa noudatetaan sellaisinaan. Piirustusten suunnittelussa on keskeisenä lähtökohtana käytetty käsityön opetussuunnitelman perusteita ja siten pyritty tietynasteiseen yleispätevyyteen. Koulut voivat kuitenkin opetussuunnitelmissaan painottaa sellaisia aihepiirejä, joiden tilavaatimukset ovat erilaisia verrattuina tämän oppaan esimerkkipiirustuksiin. Näin ollen opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa lähtökohtina ovat aina koulun omat tavoitteet ja tarpeet. Suunnittelussa pyritään kuitenkin edellä mainittu huomioon ottaen sellaisiin yleispäteviin ratkaisuihin, että opetustiloissa ei jouduttaisi tekemään muutoksia, jos opettaja vaihtuu. Uutta koulua rakennettaessa tai vanhoja tiloja peruskorjattaessa on tärkeää, että suunnittelutyöryhmään kuuluu koulun edustaja. Tämä on yleensä koulun rehtori. Aineopetustiloja suunniteltaessa on kuitenkin erityisen tärkeää, että kyseessä olevan aineenopettajan näkemykset otetaan huomioon jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin voidaan varmistua siitä, että suunnittelun lähtökohtina ovat toiminnalliset ja opetukselliset vaatimukset. Varmimmin tämä toteutuu siten, että ko. aineenopettaja on suunnittelijan kanssa yhteistyössä jo siinä vaiheessa, kun tilojen sijaintia ja muotoa hahmotellaan.

4 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Suunniteltavien tilojen rakenteiden, lvi-, sähkö- ja kaasujärjestelmien ym. teknisten järjestelmien sekä tiloihin suunniteltavien, hankittavien ja niissä käytettävien koneiden, laitteiden ja kemiallisten aineiden osalta on noudatettava voimassa olevia suunnitteluohjeita sekä rakenne-, käyttö- ja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Teknisen työn osalta oppaan on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet Teknisten aineiden opettajat TAO ry:stä puheenjohtaja Jouko Pekkarinen ja teknisen työn lehtorit Juhani Huovio ( asti), Harry Myllymäki sekä Antti Rinta-Rahko ( lähtien). Tekstiilityön työryhmään ovat kuuluneet Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:stä johtava opettaja Ritva Aalto, sekä tekstiilityön lehtorit Sanna Halla-aho, Maija Malmström ja Minna Matinlauri. Tavoitteita koskevat luvut ovat kirjoittaneet erikoistutkija, dosentti Seija Kojonkoski-Rännäli (tekstiilityö) ja lehtori Miika Lehtonen (tekninen työ). Opetushallituksesta edellä mainittuihin työryhmiin ovat kuuluneet yliarkkitehti Reino Tapaninen ja opetusneuvos Juhani Uurto. Oppaaseen liittyvät piirustukset on laatinut arkkitehti Simo Rautamäki, lvi-asiantuntijana on ollut lvi-suunnittelija Eero Nieminen ja sähkösuunnittelun asiantuntijana projektipäällikkö Veikko Lindstedt. Työskentelyn aikana on saatu palautetta ja kannanottoja esimerkkipiirustuksista Tekninen Opettaja -lehden jakaman informaation pohjalta, tekstiilityön opettajien valtakunnallisessa verkkoympäristössä käydyistä keskusteluista sekä monista koulutustilaisuuksista. Oppaasta ovat antaneet asiantuntijalausunnon sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

5 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Sisältö TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT 9 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana 10 2 Opetustilat Tilojen määrä ja koko 12 Vuosiluokkien 1 6 koulut 14 Vuosiluokkien 7 9 koulut 15 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 16 Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta Tilojen sijainti 18 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita Yleistä Puutyösali Metallityösali Konesali Suunnittelu- ja atk-tila Kuumakäsittelytila Pintakäsittelytila Opettajan työtila Materiaalivarastot Oppilastyövarasto Ovet ja kynnykset Materiaalivalinnat ja akustiikka 25 4 Lvi-suunnittelu Yleistä Lattia- ja kattolämmitys Lämmön talteenotto Vesi, viemäröinti, kaasut Putkistot, lattia- ja erotuskaivot Paloposti, hätäsuihku Syövytyslaitteet Ilmanvaihtolaitteet Purunpoistolaitteet Paineilmalaitteet 30 5 Sähkösuunnittelu Johtotiet Kaapelointi Jakokeskus Sähkölämmitys Työstökoneiden ohjausjärjestelmä Työstökoneiden sähköiset jarrut Yleisvalaistus ja pistorasiat Puhelin- ja antennijärjestelmä Tietoverkko ja data/videoprojektori 34

6 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 5.10 Videovalvonta-, rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät Palovaroittimet Turvavalaistusjärjestelmä Aika- ja soittokellojärjestelmät 35 6 Työturvallisuus Yleisiä ohjeita Sähköiset jarrut Ensiapukaapit Palosuojelu Ergonomia Sähköturvallisuus Pölyongelmat Henkilökohtaiset suojaimet Koneiden suojalaitteet Lattiamateriaalit Koneiden, laitteiden ja höyläpenkkien asennusetäisyydet Työvaatteet 39 7 Kestävä kehitys Materiaalin kierrätys Ongelmajätteet Kotimainen materiaali 40 8 Koneet, laitteet ja kalusteet Yleistä Vuosiluokat Vuosiluokat 1 9 ja Työkalut ja varusteet Yleistä Vuosiluokat Vuosiluokat 1 9 ja Liite 1 Materiaalien ja kulutustavaran hankinta ja seuranta 48 TEKSTIILITYÖN OPETUSTILAT 51 1 Tekstiilityön opetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat Tekstiilityön opetuksen tavoitteet Tekstiilityön opetuksen sisällöt ja työtavat 53 2 Opetustilat Tilojen määrä ja koko 55 Vuosiluokkien 1 6 koulut 55 Vuosiluokkien 7 9 koulut 56 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 57 Yhteenvetotaulukko tekstiilityön opetustilojen pinta-alasta Tilojen sijainti 58

7 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3 Opetustilan toiminnallinen suunnittelu Oppilaan perustyöpaikka (toiminta-alue 1) Opetus ja havainnollistaminen (toiminta-alue 2) Koneompelu (toiminta-alue 3) Värjäys, painanta ja huovutus (toiminta-alue 4) Internet- ja oppimisohjelmat (toiminta-alue 5) Leikkaaminen, silitys, sovitus, säilytys, kierrätys ja siivous 65 Leikkaaminen 65 Silitys 66 Sovitus 66 Säilytys 66 Kierrätys 68 Siivous Koneneulonta, kudonta Töiden esillepano Työskentelyyn valmistautuminen Opetuksen valmistelu 70 4 Lvi-suunnittelu Lämmityslaitteet Vesijohtolaitteet Ilmanvaihtolaitteet 72 5 Sähkösuunnittelu Johtotiet Kaapelointi Jakokeskus Ohjaukset Yleisvalaistus ja pistorasiat Antennijärjestelmä Tietoverkko ja data/videoprojektori Rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät Aikakellojärjestelmä 75 6 Työturvallisuus Työsuojelu Palosuojelu Sähköturvallisuus Ergonomia 77 7 Opetusalan ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Yleiset varusteet ja laitteet Kalusteet 79 KIRJALLISUUSLUETTELO 89 ESIMERKKIPIIRUSTUKSET 90 tekninen työ, tyypit A-H tekstiilityö, tyypit A-E

8 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS

9 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT

10 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana KOULUN tehtävänä on tarjota oppilaalle koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta (Perusopetuslaki 628/ ) samalla noudattaen valtakunnallisesti yhtenäisiä opetussuunnitelman perusteita (emt. 3 ). Opetussuunnitelmien tavoitteet ja sisällöt ovat keskeisiä seikkoja suunniteltaessa opetustiloja. Opetusta säätelevässä lainsäädännössä on määräykset oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki 29 ) sekä opetusryhmien muodostamisesta siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet (emt. 30 ). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1994) mainitaan teknisen (käsi)työn tavoitteiksi muun muassa, että oppilas hankkii oma-aloitteisesti nykyaikaiseen ja perinteiseen teknologiaan liittyviä sovelluskelpoisia tietoja ja taitoja, selviytyy teknisessä ympäristössä ja omaksuu positiivisen työsuojeluasenteen opiskelemalla työturvallisessa ympäristössä. Myös kestävä kehitys on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Sen mukaisia toimintatapoja on noudatettava muun muassa raaka-aineiden valinnassa, käytössä, kierrättämisessä ja hävittämisessä. Nämä asettavat omat vaatimuksensa tilojen suunnittelulle. Käsityönopetuksen arvoperustana mainitaan työn tekemisen arvostus, eettiset, esteettiset ja taloudelliset arvot, työturvallisuus, vastuullisuus työyhteisössä ja toisten huomioon ottaminen. Tekninen käsityö (tekninen työ; teknologiakasvatus) pyrkii opetussuunnitelman perusteiden mukaan laajaan teknologiseen yleissivistykseen, joka pohjautuu sekä perinteeseen että nykyajan vaatimuksiin. Oppiaineen tulee olla erilaisilla, sekä nykyaikaisilla että perinteisillä välineillä, materiaaleilla ja tekniikoilla toteuttavaa, luovaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa opiskelua, jossa pyritään ottamaan huomioon oppilaan ikä, edellytykset ja taipumukset. Oppilaan persoonallisuuden kasvua, kekseliäisyyttä, käden taitoja, tietoista havainnointia ja suunnittelukykyä tuetaan erilaisissa projekteissa. Oppimisen eriytymisen tukeminen on kaikilla luokka-asteilla tärkeätä. Sitä tarvitaan etenkin opintojen alkuvaiheessa, mutta myös opintojen loppuvaiheessa, kun jo taidot ovat selkeästi eriytyneet. Suunniteltavien työtilojen tulee edistää mahdollisuuksia opiskelun eriytymiseen, itsenäiseen suunnitteluun, työskentelyyn ja tiedonhankintaan. 10

11 Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen tulee muodostaa opetussuunnitelman toteuttamista ja oppimista tukeva virikkeellinen ympäristö, jossa kannustetaan oppilaan kehitystä sekä itsenäiseksi oppijaksi että sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi. Tilan tulisi tarjota puitteet paitsi yksilölliseen toimintaan myös erilaisiin yhteisiin tilanteisiin, pariryhmille ja pienryhmille. Tämä tarkoittaa muun muassa pöytäpintojen varaamista perinteisten perustyöpaikkojen ohella sekä mahdollisuutta toimia myös erillisissä tilayksiköissä, joiden tulee kuitenkin olla opettajan ohjauksen ja valvonnan ulottuvissa. Jotta opetussuunnitelman mukainen opetus olisi mahdollista, tulee opetuksen järjestäjän sitoutua varustamaan tila niillä välineillä, mitä opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää. Varusteiden ja opetusvälineistön hankinnassa tulee aineen tavoitteitten lisäksi ottaa huomioon myös oppilaiden ikä ja erityispiirteet. Koska opetustilojen perusratkaisut suunnitellaan kymmeniä vuosia varten, on erityisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan opetussuunnitelmaan odotettavissa olevia tulevaisuuden vaatimuksia. Jos ei näin tehdä, opetustila voi jo muutaman vuoden kuluttua osoittautua riittämättömäksi tai sopimattomaksi. Sama koskee opetussuunnitelman painotusten ja paikallisen omaleimaisuuden huomioon ottamista. Opetustilan suunnittelussa voidaan ottaa huomioon koulun opetussuunnitelman painoalueet, mutta tällöinkin tilojen on tehtävä mahdolliseksi opetussuunnitelman perusteissa mainitun koko opetussisällön toteuttaminen. Pääpainon tulee olla työskentely-ympäristön turvallisuudessa, tarkoituksenmukaisuudessa ja joustavuudessa. Tulevaisuuden tärkeimpänä haasteena tullee todennäköisesti olemaan entistä laajempi teknisten järjestelmien ja välineiden osuus teknisen työn opetuksessa. Teknologian opiskelun kautta myös matemaattis-luonnontieteellinen tietämys konkretisoituu. Muita tulevaisuuden painoalueita ovat ongelmanratkaisu, tuotesuunnittelu sekä monipuolinen teknillinen kokeilu ja tiedonhankinta. Ryhmätyö ja parityöskentely yleistyvät. Modernien opetusvälineiden, tietokoneympäristöjen ja tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää tilojen varaamista näille toiminnoille. 11

12 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2 Opetustilat 2.1 Tilojen määrä ja koko Opetustilojen tarve eli tilojen määrä ja niiden koko määritellään koulun opetussuunnitelman, viikkotuntimäärien ja opetusryhmien koon sekä työsuojeluun liittyvien vaatimusten perusteella. Koska nämä poikkeavat toisistaan eri vuosiluokilla ja erikokoisissa kouluissa, tarkastellaan tässä oppaassa teknisen työn opetustilojen tarvetta erikseen perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9. Koulut, joissa ovat perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu), ovat yleistymässä. Myös tällaisten koulujen opetustilojen tarvetta tarkastellaan tässä oppaassa. Vuosiluokkien 1 6 kouluissa teknisen työn opetustilojen tarvetta määriteltäessä lähtökohtana yleensä on, että yksi opetustila tarvitaan, jos tuntimäärä viikossa on enintään 24. Mikäli viikkotunteja on enemmän kuin 24, tarvitaan toinen opetustila. Tällöin kysymyksessä on yleensä yli 18 perusopetusryhmää käsittävä koulu. Harkittaessa toisen opetustilan tarvetta otetaan huomioon muun muassa oppilaiden koulupäivän pituus ja oppilaiden mahdolliset koulukuljetukset. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä 24 tuntia ylitetään esimerkiksi enintään 3 tunnilla, saattaa olosuhteista riippuen olla mahdollista tulla toimeen yhdellä opetustilalla. Jos viikkotunteja sen sijaan on 30 tai hieman enemmän, tarvittaneen mitä todennäköisimmin toinen teknisen työn opetustila. Vuosiluokkien 7 9 kouluissa tarvitaan useimmiten yksi teknisen työn opetustila, jossa on kaksi työsalia (puutyösali ja metallityösali). Näiden käyttökapasiteetti on yhteensä noin 50 viikkotuntia. Jos koulussa on viikkotunteja enemmän kuin 48 50, tarvitaan kolmas työsali. Tällöin on kysymyksessä jo varsin iso koulu. Mikäli koulu käsittää vuosiluokat 1 9, tarvitaan kaksi työsalia käsittävä teknisen työn opetustila. Kolmas työsali on tarpeen, jos viikkotuntimäärä vuosiluokilla 1 6 ylittää 24 tuntia. Kurssimuotoisessa tai luokattomassa opiskelussa viikkotunnit saattavat jakautua epätasaisesti lukuvuoden eri viikoille. Tällöin lukuvuoden kokonaistuntimäärä jaetaan lukuvuoden työviikkojen/kurssien määrällä, jotta saadaan selville keskimääräinen viikkotuntien määrä. Tämän perusteella arvioidaan opetustilojen tarve. Opetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on aina pidettävä sitä, että opetus ja oppilaiden työskentely voidaan järjestää kaikissa olosuhteissa turvallisesti ja valvotusti. Tähän oppaaseen sisältyvissä esimerkkipiirustuksissa työsaleissa on perustyöpaikat 16 oppilaalle. Koska monissa pienissä kouluissa opetusryhmät ovat edellä mainittua pienempiä, esimerkkipiirustuksia on laadittu myös tällaisia kouluja varten. 12

13 Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen korkeus on perinteisesti noudattanut yleistä opetustilojen korkeudelle asetettua normia, joka oli 2,9 3,1 metriä. Nykyisin tällaista normia ei enää ole. Etenkin isojen 1 6 vuosiluokkien koulujen (yli 7 perusopetusryhmää) ja vuosiluokkien 7 9 kaikkien koulujen teknisen työn tiloissa edellä mainittu korkeus on liian pieni. Matalissa tiloissa korostuvat meluongelmat, samoin pölystä ja muista ilman epäpuhtauksista, hiilidioksidista, liuotin- ja liimakäryistä sekä hitsauskaasuista syntyvät haitat. Pinta-alaltaan suurehkot tilat, jotka ovat matalia, aiheuttavat ahdistavan tunteen. Kun tilan kattoon joudutaan asentamaan purunpoiston ja ilmanvaihdon kanavia rakenteellisten palkkien alapuolelle, on tilan vapaana korkeutena 3 metriä riittämätön. Näin ollen yli 150 m2 suuruisten teknisen työn opetustilojen korkeuden tulisi olla 3,5 4 metriä. Ilmanvaihtokanavat voidaan haluttaessa suojata pölyltä alaslasketulla katolla. Tällöin tehdään kanavien huoltoon tarvittavat kattoluukut. Teknisen työn opetustilojen välittömään yhteyteen tarvitaan katoksellinen ulkotyötila mopojen, rc-lennokkien ym. moottorien koekäyttöä ja testaamista varten. Teknisen työn opetustilaan liittyvään käytävään varataan tilaa vitriineille, joihin oppilaiden valmiita töitä asetetaan näytteille. Tämä tila ei sisälly seuraavassa esitettyihin erikokoisten koulujen teknisen työn opetustilojen pinta-aloihin. Myöskään purunpoistotila ei sisälly edellä mainittuihin pinta-aloihin. Purunpoistolaitteiden teho ja koko riippuvat konehuoneen koneiden koosta ja siitä, missä määrin teknisen työn tiloja käytetään iltaisin ja viikonloppuisin, esimerkiksi koulun kerhojen, kansalaisopiston tai muun käyttäjäryhmän toimintaan. Pienissä vuosiluokkien 1 6 kouluissa, joissa teknisen työn ja liikunnan opetustilojen lisäksi ei ole yleensä muita aineopetustiloja, teknisen työn opetustilaa käytetään esimerkiksi kuvataiteen sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Tämä ei varsinaisesti lisää teknisen työn opetustilan pinta-alatarvetta, mutta tilan kalustamiseen ja varustamiseen monikäyttöiseksi työpajaksi kiinnitetään erityistä huomiota. Teknisen työn opettaja tarvitsee käyttöönsä pukeutumis- ja peseytymistilan. Tähän tarkoitukseen käytetään opettajille varattuja yhteisiä tiloja. Mikäli nämä tilat kuitenkin sijaitsevat esimerkiksi koulun isosta koosta johtuen eri puolella koulurakennusta kuin teknisen työn tilat, varataan teknisen työn opettajia varten oma pukeutumis- ja peseytymistila. Teknisen työn opetustiloissa on varsin usein koulun ulkopuolista käyttöä. Sitä varten varataan erilliset varastotilat materiaalien ja töiden säilyttämistä varten. Ulkopuolisten käyttäjien tiloja ei ole esitetty liitteenä olevissa esimerkkipiirustuksissa. Nämä tilat ovat kuitenkin välttämätön edellytys teknisen työn tilojen häiriöttömälle yhteiskäytölle. Tiloja suunniteltaessa pidetään kuitenkin aina koulun tarpeita ensisijaisina. 13

14 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 6 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 1 4 vähintään 4 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 5 6 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Teknisen työn viikkotuntimäärät ovat yleensä enintään 18 perusopetusryhmää käsittävillä kouluilla alle 25. Näillä kouluilla tarvitaan siten teknisen työn opetusta varten yksi opetustila, jossa yksi opetusryhmä työskentelee yhden opettajan johdolla. Koska pinta-alatarpeen perusteena käytetään myös tilan käyttötehokkuutta, on seuraavassa vuosiluokkien 1 6 koulut jaettu ryhmiin perusopetusryhmien määrän mukaisesti. Perusopetusryhmällä tarkoitetaan tässä sitä opetusryhmää, jolle on nimetty oma luokanopettaja. 2 3-perusopetusryhmäiset koulut Pienten, 2 3 perusopetusryhmää käsittävien koulujen teknisen työn opetustilat on tässä oppaassa mitoitettu enintään 14 oppilaan perusteella. Tämän kokoista koulua koskevassa esimerkkipiirustuksessa tyyppi A 70 m 2 :ssä on perustyöpaikka edellä mainitulle oppilasmäärälle. Työpaikoista 10 soveltuu lähinnä puun työstämiseen ja 4 metallityöhön. Elektroniikkatyöskentelyyn on varattu työtaso, jossa on viisi työpistettä. Lisäksi varataan tilat kuumakäsittelylle, pintakäsittelylle (maalaamolle) ja opettajalle. Mikäli opetusryhmän koko on pysyvästi enintään 8 oppilasta, opetustilan pinta-ala on noin 60 m 2. Tämän suunnittelussa voidaan käyttää esimerkkinä tyyppi A 70 m 2 :ä vähentämällä siitä perustyöpaikkoja. 4 5-perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on 4 5 perusopetusryhmää, esimerkkipiirustuksen mukaan teknisen työn opetustiloihin on varattu 16 perustyöpaikkaa, jotka soveltuvat lähinnä puun työstöön ja 4 työpaikkaa lähinnä metallityöhön. Elektroniikkaa ja suunnittelua varten on varattu työtaso, jossa on 5 työpistettä. Esimerkkipiirustuksissa tyyppi B 90 m 2 on tarkoitettu tämänkokoiselle koululle. Tyyppi B 90 m 2 on edellä mainitun tyyppi A 70 m 2 :n kaltainen, mutta tyyppi B 90 m2:ssä työpaikkoja on enemmän. 6 7-perusopetusryhmäiset koulut Esimerkkipiirustuksissa tyyppi C 160 m 2 :n mukainen tila on kouluissa, joissa on 6 7 perusopetusryhmää. Tämä on tyyppi B 90 m 2 :n kaltainen työpaikkojen määrän osalta, mutta koska oppilaita koulussa on enemmän kuin 4 5-perusopetusryhmäisessä koulussa ja koulussa on jo iltakäyttöäkin, on tyyppi C 160 m 2 :iin jo sisällytetty pintakäsittely- ja kuumakäsittelytilat sekä konesali ja lisäksi erillinen varastotila opetuksessa ja työskentelyssä käytettäviä materiaaleja varten perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on perusopetusryhmiä 8 18, teknisen työn opetustilat ovat jo huomattavasti tehokkaammassa käytössä kuin edellä mainituissa 2 7 perusopetusryhmää käsittävissä kouluissa. Näissä suuremmissa kouluissa on myös yleensä runsaammin iltakäyttöä (esim. koulun kerhoja) ja myös koulun ulkopuolista käyttöä. Sen vuoksi opetustilojen koko on huomattavasti suurempi kuin pienem- 14

15 Tekninen työ missä kouluissa. Esimerkkipiirustusten tyyppi D 220 m 2 soveltuu 8 18-perusopetusryhmäisiin kouluihin. Näissä teknisen työn viikkotuntimäärä on yleensä enintään 24 tuntia, joten yksi työsali riittää. Siinä on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi erillisessä tilassa on 4 paikkaa suunnittelulle ja atk:lle. Yli 18-perusopetusryhmäiset koulut Kun koulun teknisen työn viikkotuntimäärä ylittää 24 tuntia pysyvästi usealla tunnilla, tarvitaan opetustilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kaksi opetusryhmää kahden opettajan valvonnassa. Tällaisessa koulussa on yleensä yli 18 perusopetusryhmää. Esimerkkipiirustus tyyppi E 305 m 2 soveltuu tämänkokoisen koulun tarpeisiin. Opetustilassa on kaksi työsalia, yksi konehuone ja opettajien tila. Tässä tyypissä työsaleissa on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Kummankin työsalin yhteydessä on erillinen suunnittelun, teknisen piirustuksen ja atk:n tila, jossa on työpisteet 4 oppilaalle. Vuosiluokkien 7 9 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Kokonaistuntimäärät vaihtelevat kouluittain jonkin verran. Tähän vaikuttavat muun muassa opettajaresurssit, opetustilat ja -välineet. Teknisen työn opetustila vuosiluokkien 7 9 kouluissa on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on pysyvästi enintään 12 oppilasta. Edellä mainittujen vuosiluokkien opetustilan ns. perustyyppi on G 340 m 2. Siinä on 16 oppilastyöpaikkaa sekä puutyö- että metallityösalissa sekä 8 työpistettä käsittävä tila elektroniikkaa, teknistä piirustusta ja suunnittelua varten. Koska kummassakin tilatyypissä on kaksi työsalia, on niissä kahden opetusryhmän mahdollista työskennellä samanaikaisesti. Näin ollen näiden kummankin edellä mainitun tilatyypin käyttökapasiteetti on noin 50 viikkotuntia, mikä saattaa käytännössä tulla kysymykseen vain tyypin G 340 m 2 osalta, sillä tyyppi F 280 m 2 on pienen koulun opetustila. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä ylitetään, tarvitaan silloin kolmas työsali liittyen tyyppiin G 340 m 2. Kolmas työsali voidaan kalustaa ja varustaa esimerkiksi metalli- tai puutöitä tai elektroniikkaa varten riippuen koulun omista painotuksista. Oppaassa ei ole tästä esimerkkipiirustusta. Teknisen työn opetuksessa käytettävien koneiden, laitteiden ja työkalujen korjaus ja huolto järjestetään monilla kouluilla siten, että kalustonhoitaja työskentelee kouluissa. Tällöin tarvitaan erillinen työtila, jonka paras sijaintipaikka on teknisen työn opetustilojen yhteydessä. Kalustonhoitajan tila sisältyy tyyppi F:n ja G:n pinta-alaan. Sen sijaan esimerkkipiirustuksessa opetustilan yhteydessä oleva eteistila ei sisälly edellä mainittujen tyyppien pinta-alaan, koska eteistilat eivät kuulu ns. hyötypinta-alaan. 15

16 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) Perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 teknisen työn opetustila on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on enintään 12 oppilasta. Kysymyksessä on siis pieni yhtenäinen peruskoulu. Tällöin opetustilan kalustamisessa ja varustamisessa otetaan erityisesti huomioon se, että tätä tilaa käyttävät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat. Mikäli opetusryhmien koko on pysyvästi oppilasta ja teknisen työn viikkotuntimäärä on enintään 30, soveltuu tällöin opetustilaksi edellä mainittu tyyppi G 340 m 2. Myös näissä tiloissa työskentelevät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat, mikä otetaan huomioon kalusteiden, työkalujen ja muiden varusteiden hankinnoissa. Jos kysymyksessä on iso yhtenäinen peruskoulu, jossa opetusryhmien koko on oppilasta ja viikkotuntimäärä ylittää pysyvästi 30 tuntia, tarvitaan tilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kolme opetusryhmää. Tällaisen koulun teknisen työn opetustila on tyyppi H 465 m 2, jossa on puutyösali, metallityösali ja alimmille vuosiluokille varattu sekä puu- että metallityöhön soveltuva sali. Mikäli kysymyksessä on koulu, jossa teknisen työn viikkotuntimäärä on yli 50, on tarpeen varata oppilaiden puolivalmiiden töiden säilytystä varten enemmän tilaa kuin on tyyppi H 465 m 2 :ssä. 16

17 Tekninen työ Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta Seuraavassa taulukossa on yhteenveto erikokoisten peruskoulujen teknisen työn opetustilojen pinta-alatarpeesta: Perusopetuksen vuosiluokat 1 6: Perusopetusryhmiä Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) 2 3 Enintään 24 Tyyppi A 70 m Enintään 24 Tyyppi B 90 m Enintään 24 Tyyppi C 160 m Enintään 24 Tyyppi D 220 m 2 Yli 18 Yli 24 Tyyppi E 305 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 7 9: Teknisen työn Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) opetusryhmän koko Enintään 12 oppilasta Enintään 20 Tyyppi F 280 m oppilasta Enintään 50 Tyyppi G 340 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu): Teknisen työn opetusryhmän Tilatyyppi ja koko (m 2 ) koko/viikkotunnit Enintään 12 oppilasta Tyyppi F 280 m 2 /alle 25 viikkotuntia oppilasta/enintään Tyyppi G 340 m 2 30 viikkotuntia oppilasta/yli 30 Tyyppi H 465 m 2 viikkotuntia Edellä olevassa taulukossa on käytetty seuraavia laskentaperusteita: Luokka-aste Pakolliset viikkotunnit Valinnaiset viikkotunnit 3. vuosiluokka 2 4. vuosiluokka 2 5. vuosiluokka 2 6. vuosiluokka 2 7. vuosiluokka 3 8. vuosiluokka 2 9. vuosiluokka 2 Mikäli koulussa on painotettu teknisen työn opetusta tavanomaista enemmän ja viikkotuntimäärät ovat edellä olevassa taulukossa mainittuja suuremmat, otetaan se huomioon tilantarvetta määriteltäessä. 17

18 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2.2 Tilojen sijainti Teknisen työn opetustilat sijoitetaan koulurakennuksen yksikerroksiseen osaan, mieluiten erilliseen siipeen siten, ettei syntyvistä työn äänistä aiheudu haittaa muulle koulutyölle. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota äänieristyskysymyksiin. Liittymäkohdalle muihin koulutiloihin on hyvä sijoittaa varastotiloja tai käytävä- ja eteistiloja, jotka eristävät ilmaäänten kuulumisen koulun muissa opetustiloissa. Myös runkoäänien siirtyminen rakenteiden myötä muihin koulutiloihin katkaistaan. Teknisen työn opetustilojen ala- ja yläpuolelle ei tulisi sijoittaa muita koulun keskeisiä tiloja. Ulkoseinille sijoitettavin ikkunoin turvataan luonnonvalon saanti. Myös kattoikkunaratkaisut tulevat kysymykseen syvärunkoisissa rakenneratkaisuissa. Liian auringonlämmön minimoimiseksi on ilmansuuntien vaikutus ikkunoiden suuntauksessa otettava huomioon. Maanpinnan alapuoliset tilat eivät sovellu teknisen työn opetustiloiksi. Muun muassa nestekaasun säilytystä koskevien turvallisuusmääräysten vuoksi tällaiset ratkaisut eivät voi tulla kysymykseen. Teknisen työn opetustilojen sijoittamisessa koulun tontille otetaan huomioon huoltoliikenteen järjestelymahdollisuudet. Purunpoistotila joudutaan tyhjentämään useita kertoja lukuvuoden aikana ja purun sekä muun jätteen poiskuljetukseen käytetään autoa. Materiaalien toimittajien on päästävä autolla mahdollisimman lähelle teknisen työn opetustiloja. Huoltoliikenne on suunniteltava siten, etteivät oppilaat joudu kulkemaan tai oleskelemaan huoltoliikenteelle varatuilla väylillä. Opetussuunnitelman perusteet korostavat eri oppiaineiden välistä integraatiota. Teknisen työn opetuksessa on useita sellaisia osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti eräisiin muihin oppiaineisiin, kuten tekstiilityöhön, kuvataiteeseen, kotitalouteen ja luonnontieteisiin. Näiden aineiden opetustilojen sijoittaminen teknisen työn opetustilojen läheisyyteen helpottaa aineiden yhteistyötä. Varsinkin isoissa kouluissa erilaisten yhteistyöprojektien toteuttaminen tulee helpommaksi, kun voidaan työskennellä vierekkäisissä tiloissa tarvitsematta siirtyä eri puolille koulurakennusta. Teknisen työn opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös tilojen ulkopuoliset käyttäjät. Tavoitteena on, että ulkopuoliset käyttäjät tullessaan koulurakennukseen kulkevat vahtimestarin tai muun käytönvalvojan työpisteen kautta. Isoissa koulurakennuksissa on suotavaa, että teknisen työn opetustiloilla on oma erillinen sisäänkäynti, jotta tiloihin ei jouduttaisi kulkemaan monien käytävien kautta. Tämä sisäänkäynti sijoitetaan siten, että opetustiloihin voidaan saapua iltaisin pysäköintialueena käytettävältä koulupihalta. 18

19 Tekninen työ 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3.1 Yleistä Teknisen työn opetustilat muodostavat monitoimisen tilakokonaisuuden. Siellä tehdään samanaikaisesti useita eriluonteisia työtehtäviä ja -vaiheita. Tilojen, joissa työskennellään samanaikaisesti, on oltava helposti valvottavissa. Sen vuoksi työtilojen väliseinät ja -ovet on varustettava turvalasi-ikkunoin. Työtilojen toimintojen sijoittelun on tuettava oppilaiden turvallista ja loogisesti etenevää työskentelyä. Järkevillä tilaratkaisuilla voidaan välttää työturvallisuutta vaarantava turha ja ylimääräinen liikkuminen. Merkitsemällä työkalut ja niiden säilytyspaikat esimerkiksi värikoodeilla voidaan helpottaa yleistä järjestyksenpitoa. 3.2 Puutyösali Puutyösalissa on työpaikat oppilaalle. Oppilaan perustyöpaikka on höyläpenkin pitkä sivu. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa myös liimauspaikka, pylväs-/penkkiporakone ja muovinkäsittelylaitteita (solumuovileikkuri, muovintaivutin, tyhjiömuovauslaite). Valkokangas kuuluu tilan varustukseen. Kaappien ovet voidaan varustaa tussi- ja/tai magneettitaulupinnoilla. 19

20 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3.3 Metallityösali Metallityösalissa on työpaikka oppilaalle. Työsalissa on metallityöpöytiä, joiden pitkille sivuille kiinnitetään vähintään metrin välein yhteensä viilapenkkiä, joiden mukaan määräytyvät oppilaiden perustyöpaikat. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa pylväs- ja/tai penkkiporakone, metallisorvi, tarvittavat levyntyöstökoneet ja hydraulinen puristin. Elektroniikkarakentelu on luontevinta toteuttaa tässä työtilassa, jossa on toiminnan edellyttämät mittaus- ja testauspöydät. Työsaliin on varattava työskentelytilaa myös koneopin töille. Pariovien kautta voidaan tuoda ajoneuvoja (auto, mopo, moottoripyörä) sisään opetustilanteen havainnollistamiseksi. 20

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 kuulutusjärjestelmä on puutteellinen tai sitä ei ole kaiuttimia ei ole kaikkiin opetustiloihin ovien lukitus on puutteellinen

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TAO:n meriseminaari 2010

TAO:n meriseminaari 2010 TAO:n meriseminaari 2010 Teemana työturvallisuus Vaarojen kartoitus kone- laite- ja tilaturvallisuuden näkökulmasta Helsingin kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä perusasteen kouluissa (Kari Hakkarainen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

Super Combi. Luotettava kumppani kun työ on tehtävä. Ei ole väliä kuinka vaativa tehtävä on, Super Combi huolehtii siitä!

Super Combi. Luotettava kumppani kun työ on tehtävä. Ei ole väliä kuinka vaativa tehtävä on, Super Combi huolehtii siitä! Rolba SUPER COMBI Super Combi Luotettava kumppani kun työ on tehtävä. Ei ole väliä kuinka vaativa tehtävä on, Super Combi huolehtii siitä! Monen vuoden kokemus ja asiakkailtamme saamamme palaute ovat tehneet

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO 1 (8) TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO Vastuunjaon yleistiedot ja kohdistus Taloyhtiön nimi Y-tunnus Osoite Kunta Kaupunginosa Laadintapäivämäärä Rakenteet Vesikatto Ylä-, ala-, välipohja Ulko- ja sisäseinät

Lisätiedot

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus 1(3 TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus Toiminnan järjestäjä Osoite Puhelin(vaihde Telekopionumero Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelin Gsm Oppilaitos Osoite Hanke Yhteishanke Päivämäärä

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

Improving your workspace Nederman imurointivarusteet ja teollisuusimurisuodattimet

Improving your workspace Nederman imurointivarusteet ja teollisuusimurisuodattimet Nederman imurointivarusteet ja teollisuusimurisuodattimet Hankasuontie 13 (PL 78), 00390 HELSINKI Puh. (09) 547 701 Fax (09) 547 1779 www.tecalemit.fi www.ammatti-imurit.fi Sisällysluettelo Siivoussarjat

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Harri Koskenranta 24.2. 2005

Harri Koskenranta 24.2. 2005 FYYSINEN TURVALLISUUS T-110.460 - lukitusturvallisuus Harri Koskenranta 24.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 24.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TAVOITETILA FYYSISET KEINOT MENETTELYTAVAT

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TUOTENRO NIMIKE MITAT PAINO NIM.TEHO SÄILIÖ IP-LUOKKA JOHTO. 9058501 Märkä- ja kuivaimuri GWD 350-2 638 x 600 x 868 mm 21 kg 2700 W 50 L IP24 10 m

TUOTENRO NIMIKE MITAT PAINO NIM.TEHO SÄILIÖ IP-LUOKKA JOHTO. 9058501 Märkä- ja kuivaimuri GWD 350-2 638 x 600 x 868 mm 21 kg 2700 W 50 L IP24 10 m MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä.

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä avaimen

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Turvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 4

Turvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 4 SUOJAUKSET TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610 - lukitusturvallisuus Harri Koskenranta 22.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 Lähialue TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TAVOITETILA Asiakaspalvelu Työtilat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE 1 Keskipakoispuhallin C-sarja Näiden ohjeiden tulee aina olla puhallinta käyttävän henkilöstön saatavilla. Ennen asennusta ja kytkemistä tulee seuraavat ohjeet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona.

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Olitpa itse kotona tai poissa, Ensto Intro -kodinohjain tuo huolettomuutta asumiseen. 2 Ensto Intro -kodinohjausjärjestelmä tarjoaa yksinkertaisen ja helpon kotona/poissa

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 18.2.2004: Lukitusturvallisuus LUKITUKSEN LÄHTÖKOHDAT Lukitus suunnitellaan tarvetta vastaavaksi eli

Lisätiedot

B80-5017 TUOTENRO MALLI ULKOMITAT SISÄMITAT KAPASITEETTI PAINO. B80-5015 SiZ G30/600 600 x 600 x 2015 mm 492 x 430 x 1785 mm 1-2 x 50 L 295 kg

B80-5017 TUOTENRO MALLI ULKOMITAT SISÄMITAT KAPASITEETTI PAINO. B80-5015 SiZ G30/600 600 x 600 x 2015 mm 492 x 430 x 1785 mm 1-2 x 50 L 295 kg KAASUPULLOKAAPIT TYYPPI 30 PALOLUOKITELLUT KAASUPULLOKAAPIT PAINEKAASUSÄILIÖILLE Paloluokitellut kaapit DIN 14470-2 (30 MIN) mukaisesti. Eristys DIN 4102 mukaisesti. Ulkoa maalattu RAL 7035. Sisärunko

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

VASTUUNJAKOTAULUKKO ASUNTO OY LAURINSATAMA

VASTUUNJAKOTAULUKKO ASUNTO OY LAURINSATAMA ASUNTO OY LAURINSATAMA 1(10) 17. marraskuuta 2004 VASTUUNJAKOTAULUKKO ASUNTO OY LAURINSATAMA 1. JOHDANTO... 2 2. RAKENTEET... 2 3. OVET... 3 4. IKKUNAT... 4 5. KIINTEÄT KALUSTEET JA LAITTEET... 5 6. VESI-,

Lisätiedot

City Combi. Laite on valmistettu asiakkaittemme vaatimusten mukaiseksi, joten se on laadukas, monipuolinen ja luotettava.

City Combi. Laite on valmistettu asiakkaittemme vaatimusten mukaiseksi, joten se on laadukas, monipuolinen ja luotettava. Rolba City Combi City Combi Suunniteltu kaupunkialueille helpottamaan putkistojen huoltotöitä kaikenlaisissa kiinteistöissä kuten esim. ravintoloissa. Se on kompakti ulkopuolelta, mutta siinä on kuitenkin

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA 30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Ongelmajätevarastot. Ongelmajätevarasto IKA 8M. IKA 8M ISO Lämpöeristetty. Eppos Oy, 040-5152777

Ongelmajätevarastot. Ongelmajätevarasto IKA 8M. IKA 8M ISO Lämpöeristetty. Eppos Oy, 040-5152777 Ongelmajätevarastot Ongelmajätevaraston avulla voit kerätä tuotantolaitoksesta pienerät yhteen paikkaan ja yhdistämällä poiskuljetuksen säästät huomattavasti jätekustannuksissa. Varastojen kaikki runkorakenteet

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-80 ja -120 ec ilmanvaihtokoneet Fair-80 ja -120 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje

Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje 2008 1 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Liikkeiden omaisuusrikostentorjunta... 3 2. Rakenteellinen murtosuojaus ja ulkoalueet... 3 3. Valvontajärjestelmät... 3

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Etelä-Savon shp:n tekniikan tulosyksikön ja vuokralaisen välinen vastuunjakotaulukko. YLEISET Tekninen varallaolojärjestelmä

Etelä-Savon shp:n tekniikan tulosyksikön ja vuokralaisen välinen vastuunjakotaulukko. YLEISET Tekninen varallaolojärjestelmä Sivu1 / 5 YLEISET Tekninen varallaolojärjestelmä Kiinteistövero Talvikunnossapito Ulkoalueiden hoito Yhdyskuntajätteiden kuljetus ja hävitys Koko kiinteistöä palvelevat järjestelmät Energian kulutus -

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö GRUNDFOS Conlift Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö conlift - huolehtii kondenssivedestä CONLIFT luotettava ratkaisu kondensiveden poistoon GRUNDFOSIN KONDENSSIVEDEN POISTOON TARKOITETTUJEN PUMPPAAMOIDEN

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvät käytännöt, Vantaan kaupungin esimerkki. Käsityöopetuksen vaarojen ja riskien arviointi

Hyvät käytännöt, Vantaan kaupungin esimerkki. Käsityöopetuksen vaarojen ja riskien arviointi Hyvät käytännöt, Vantaan kaupungin esimerkki Käsityöopetuksen vaarojen ja riskien arviointi Vantaan kaupunki työturvallisuusvastaava Tero Keitaanniemi 24.1.2008 Vantaa tammikuu / 2008 Teknisen työn tiloja

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Numatic WV-570, WVD-570-2. Numatic, WV-470. Koivupuistontie 16, 01510 VANTAA puh. 020-758 9690 www.kopadi.fi kopadi@kopadi.fi

Numatic WV-570, WVD-570-2. Numatic, WV-470. Koivupuistontie 16, 01510 VANTAA puh. 020-758 9690 www.kopadi.fi kopadi@kopadi.fi Numatic, WV-470 Erinomainen, tehokas imuri veden imurointiin. Vakiovarusteena alumiiniputkisarja. Alumiiniputket ovat ruostumattomat ja teräsputkia kevyemmät. Tritex suodatinta käytettäessä myöskin pöly

Lisätiedot

KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT

KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT Kaasuverkosto KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT Sa-Van kaasunjakelujärjestelmiä on toimitettu laajalti Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Lääkkeellisten kaasujen jatkuva saatavuus

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 23.6.2004 89 LIITE 3 KOULUTILOJEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN

Ympäristölautakunta 23.6.2004 89 LIITE 3 KOULUTILOJEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN VIHDIN KUNTA SUOSITUS Ympäristölautakunta 23.6.2004 89 LIITE 3 KOULUTILOJEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN 2 1. KOULUTILOJEN SIJOITTAMINEN 1.1 Rakennuksen sijoittaminen Koulun sijaintipaikkaa suunniteltaessa

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Column. Hintakuvasto. Näyttö- ja esitys kalusteet julkisiin tiloihin

Column. Hintakuvasto. Näyttö- ja esitys kalusteet julkisiin tiloihin Column Näyttö- ja esitys kalusteet julkisiin tiloihin Hintakuvasto TwinColumn sivu -1- TwinColumn II videoneuvotteluun sivu -2- TwinC lisätarvikkeet sivu -3- Kiinnikkeet sivu -4- TwinColumn Double 2-puolinen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko. Elä ja Asu Oy:n Kauklahden palvelutalo, vuokrasopimuksen liite 2

Vastuunjakotaulukko. Elä ja Asu Oy:n Kauklahden palvelutalo, vuokrasopimuksen liite 2 1 Vastuunjakotaulukko Elä ja Asu Oy:n Kauklahden palvelutalo, vuokrasopimuksen liite 2 Vuokralainen vastaa kustannuksellaan kokonaisuudessaan Vuokrakohteen ylläpidosta ja kunnossapidosta. Kiinteistön ylläpitoon

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

Tuote-esite Purunpoisto

Tuote-esite Purunpoisto Tuote-esite Purunpoisto Suorat putket Sivu 2 Teleskooppiputket Sivu 3 Sinkityt prässätyt mutkat Sivu 4 Sinkityt segmenttimutkat Sivu 5 Muunnot Sivu 6 Oksahaarat Sivu 7 Istutushaarat Sivu 8 Putkilaippa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Autosuojan paloturvallisuus

Autosuojan paloturvallisuus 2013 Autosuojan paloturvallisuus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 19.4.2013 1 Sisältö 2 Soveltamisala... 2 3 Käsitteet... 2 4 Käyttötapa... 2 4.1 Autosuojan käyttäminen... 2 5 Pienet alle 60 m2 autosuojat...

Lisätiedot

KESKITETYN JAKELUN TARJOTINVAUNUT COOK CHILL JA COOK- SERVE TOIMINTATAPAAN, OMAVALVONTA. Telakointiasemat 2 2

KESKITETYN JAKELUN TARJOTINVAUNUT COOK CHILL JA COOK- SERVE TOIMINTATAPAAN, OMAVALVONTA. Telakointiasemat 2 2 Sotkamon kunta / sivistyspalvelut/ ateriapalvelut PL 24 88601 SOTKAMO KESKITETYN JAKELUN TARJOTINVAUNUT COOK CHILL JA COOK- SERVE TOIMINTATAPAAN, OMAVALVONTA 2013 OPTIO Telakointiasemat 2 2 Ruuankuljetusvaunut

Lisätiedot

Käsityönopetuksen oppimisympäristöt nyt ja tulevaisuudessa!

Käsityönopetuksen oppimisympäristöt nyt ja tulevaisuudessa! Käsityönopetuksen oppimisympäristöt III valtakunnalliset työturvallisuus koulutuspäivät 18.-19.11.2010 Tampereella Eila Lindfors, KT, käsityötieteen lehtori, Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinnan yksikkö

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 20 CDH Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 20 CDH Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 20 CDH Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 1200W/2000W Hipaisukytkimet 0,5-7,5 tunnin ajastin Pyörimistoiminto (oskillointi) LED-merkkivalo osoittaa valitun toiminnon

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot