Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS. tekninen työ ja tekstiilityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS. tekninen työ ja tekstiilityö"

Transkriptio

1 Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS tekninen työ ja tekstiilityö Opetushallitus 2002

2 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Tekijät ja Opetushallitus Kannen suunnittelu Esimerkkipiirustukset Taitto Elvi Turtiainen Simo Rautamäki Pirjo Nylund ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2002

3 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Esipuhe UUDET työtavat, uusi teknologia ja uudet materiaalit ovat tuoneet käsityön opetukselle uusia tavoitteita, joiden huomioon ottaminen perinteisissä opetustiloissa tuottaa huomattavia vaikeuksia. Suunnittelu ja ongelmakeskeinen lähestymistapa projektiluonteisessa työskentelyssä ovat saaneet käsityön opetuksessa entistä korostuneemman aseman. Kaikki tämä edellyttää entistä monipuolisempia opiskelu- ja työskentelytiloja, joissa myös turvallisuuteen ja hygieniaan liittyvät vaatimukset ovat keskeisiä. Näistä syistä käsityön opetustilojen pintaalaan liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Peruskoulun käsityön opetustiloista on aikaisemmin laadittu suunnitteluoppaat: Peruskoulun teknisen työn opetustilojen suunnitteluohjeet, kouluhallitus Y 54/82 ja Peruskoulun tekstiilityön opetustilat, suunnitteluopas n:o 7, kouluhallitus Nämä eivät enää täytä nykyisiä käsityön opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Tässä oppaassa esitetään sekä teknisen työn että tekstiilityön opetustilan suunnittelua varten esimerkkipiirustuksia. Ne ovat kalustomerkinnöillä varustettuja pohjapiirustuksia, joissa on otettu huomioon erikokoisten koulujen tarpeet. Piirustukset ovat oppaan liitteinä. Niiden tarkoituksena on antaa tietoja siitä, minkälaisia asioita ja toimintoja tulisi ottaa huomioon opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa. Esimerkkipiirustukset eivät ole malleja, joita kaikissa tapauksissa noudatetaan sellaisinaan. Piirustusten suunnittelussa on keskeisenä lähtökohtana käytetty käsityön opetussuunnitelman perusteita ja siten pyritty tietynasteiseen yleispätevyyteen. Koulut voivat kuitenkin opetussuunnitelmissaan painottaa sellaisia aihepiirejä, joiden tilavaatimukset ovat erilaisia verrattuina tämän oppaan esimerkkipiirustuksiin. Näin ollen opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa lähtökohtina ovat aina koulun omat tavoitteet ja tarpeet. Suunnittelussa pyritään kuitenkin edellä mainittu huomioon ottaen sellaisiin yleispäteviin ratkaisuihin, että opetustiloissa ei jouduttaisi tekemään muutoksia, jos opettaja vaihtuu. Uutta koulua rakennettaessa tai vanhoja tiloja peruskorjattaessa on tärkeää, että suunnittelutyöryhmään kuuluu koulun edustaja. Tämä on yleensä koulun rehtori. Aineopetustiloja suunniteltaessa on kuitenkin erityisen tärkeää, että kyseessä olevan aineenopettajan näkemykset otetaan huomioon jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin voidaan varmistua siitä, että suunnittelun lähtökohtina ovat toiminnalliset ja opetukselliset vaatimukset. Varmimmin tämä toteutuu siten, että ko. aineenopettaja on suunnittelijan kanssa yhteistyössä jo siinä vaiheessa, kun tilojen sijaintia ja muotoa hahmotellaan.

4 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Suunniteltavien tilojen rakenteiden, lvi-, sähkö- ja kaasujärjestelmien ym. teknisten järjestelmien sekä tiloihin suunniteltavien, hankittavien ja niissä käytettävien koneiden, laitteiden ja kemiallisten aineiden osalta on noudatettava voimassa olevia suunnitteluohjeita sekä rakenne-, käyttö- ja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Teknisen työn osalta oppaan on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet Teknisten aineiden opettajat TAO ry:stä puheenjohtaja Jouko Pekkarinen ja teknisen työn lehtorit Juhani Huovio ( asti), Harry Myllymäki sekä Antti Rinta-Rahko ( lähtien). Tekstiilityön työryhmään ovat kuuluneet Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:stä johtava opettaja Ritva Aalto, sekä tekstiilityön lehtorit Sanna Halla-aho, Maija Malmström ja Minna Matinlauri. Tavoitteita koskevat luvut ovat kirjoittaneet erikoistutkija, dosentti Seija Kojonkoski-Rännäli (tekstiilityö) ja lehtori Miika Lehtonen (tekninen työ). Opetushallituksesta edellä mainittuihin työryhmiin ovat kuuluneet yliarkkitehti Reino Tapaninen ja opetusneuvos Juhani Uurto. Oppaaseen liittyvät piirustukset on laatinut arkkitehti Simo Rautamäki, lvi-asiantuntijana on ollut lvi-suunnittelija Eero Nieminen ja sähkösuunnittelun asiantuntijana projektipäällikkö Veikko Lindstedt. Työskentelyn aikana on saatu palautetta ja kannanottoja esimerkkipiirustuksista Tekninen Opettaja -lehden jakaman informaation pohjalta, tekstiilityön opettajien valtakunnallisessa verkkoympäristössä käydyistä keskusteluista sekä monista koulutustilaisuuksista. Oppaasta ovat antaneet asiantuntijalausunnon sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

5 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Sisältö TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT 9 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana 10 2 Opetustilat Tilojen määrä ja koko 12 Vuosiluokkien 1 6 koulut 14 Vuosiluokkien 7 9 koulut 15 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 16 Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta Tilojen sijainti 18 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita Yleistä Puutyösali Metallityösali Konesali Suunnittelu- ja atk-tila Kuumakäsittelytila Pintakäsittelytila Opettajan työtila Materiaalivarastot Oppilastyövarasto Ovet ja kynnykset Materiaalivalinnat ja akustiikka 25 4 Lvi-suunnittelu Yleistä Lattia- ja kattolämmitys Lämmön talteenotto Vesi, viemäröinti, kaasut Putkistot, lattia- ja erotuskaivot Paloposti, hätäsuihku Syövytyslaitteet Ilmanvaihtolaitteet Purunpoistolaitteet Paineilmalaitteet 30 5 Sähkösuunnittelu Johtotiet Kaapelointi Jakokeskus Sähkölämmitys Työstökoneiden ohjausjärjestelmä Työstökoneiden sähköiset jarrut Yleisvalaistus ja pistorasiat Puhelin- ja antennijärjestelmä Tietoverkko ja data/videoprojektori 34

6 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 5.10 Videovalvonta-, rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät Palovaroittimet Turvavalaistusjärjestelmä Aika- ja soittokellojärjestelmät 35 6 Työturvallisuus Yleisiä ohjeita Sähköiset jarrut Ensiapukaapit Palosuojelu Ergonomia Sähköturvallisuus Pölyongelmat Henkilökohtaiset suojaimet Koneiden suojalaitteet Lattiamateriaalit Koneiden, laitteiden ja höyläpenkkien asennusetäisyydet Työvaatteet 39 7 Kestävä kehitys Materiaalin kierrätys Ongelmajätteet Kotimainen materiaali 40 8 Koneet, laitteet ja kalusteet Yleistä Vuosiluokat Vuosiluokat 1 9 ja Työkalut ja varusteet Yleistä Vuosiluokat Vuosiluokat 1 9 ja Liite 1 Materiaalien ja kulutustavaran hankinta ja seuranta 48 TEKSTIILITYÖN OPETUSTILAT 51 1 Tekstiilityön opetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat Tekstiilityön opetuksen tavoitteet Tekstiilityön opetuksen sisällöt ja työtavat 53 2 Opetustilat Tilojen määrä ja koko 55 Vuosiluokkien 1 6 koulut 55 Vuosiluokkien 7 9 koulut 56 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 57 Yhteenvetotaulukko tekstiilityön opetustilojen pinta-alasta Tilojen sijainti 58

7 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3 Opetustilan toiminnallinen suunnittelu Oppilaan perustyöpaikka (toiminta-alue 1) Opetus ja havainnollistaminen (toiminta-alue 2) Koneompelu (toiminta-alue 3) Värjäys, painanta ja huovutus (toiminta-alue 4) Internet- ja oppimisohjelmat (toiminta-alue 5) Leikkaaminen, silitys, sovitus, säilytys, kierrätys ja siivous 65 Leikkaaminen 65 Silitys 66 Sovitus 66 Säilytys 66 Kierrätys 68 Siivous Koneneulonta, kudonta Töiden esillepano Työskentelyyn valmistautuminen Opetuksen valmistelu 70 4 Lvi-suunnittelu Lämmityslaitteet Vesijohtolaitteet Ilmanvaihtolaitteet 72 5 Sähkösuunnittelu Johtotiet Kaapelointi Jakokeskus Ohjaukset Yleisvalaistus ja pistorasiat Antennijärjestelmä Tietoverkko ja data/videoprojektori Rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät Aikakellojärjestelmä 75 6 Työturvallisuus Työsuojelu Palosuojelu Sähköturvallisuus Ergonomia 77 7 Opetusalan ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Yleiset varusteet ja laitteet Kalusteet 79 KIRJALLISUUSLUETTELO 89 ESIMERKKIPIIRUSTUKSET 90 tekninen työ, tyypit A-H tekstiilityö, tyypit A-E

8 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS

9 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT

10 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana KOULUN tehtävänä on tarjota oppilaalle koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta (Perusopetuslaki 628/ ) samalla noudattaen valtakunnallisesti yhtenäisiä opetussuunnitelman perusteita (emt. 3 ). Opetussuunnitelmien tavoitteet ja sisällöt ovat keskeisiä seikkoja suunniteltaessa opetustiloja. Opetusta säätelevässä lainsäädännössä on määräykset oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki 29 ) sekä opetusryhmien muodostamisesta siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet (emt. 30 ). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1994) mainitaan teknisen (käsi)työn tavoitteiksi muun muassa, että oppilas hankkii oma-aloitteisesti nykyaikaiseen ja perinteiseen teknologiaan liittyviä sovelluskelpoisia tietoja ja taitoja, selviytyy teknisessä ympäristössä ja omaksuu positiivisen työsuojeluasenteen opiskelemalla työturvallisessa ympäristössä. Myös kestävä kehitys on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Sen mukaisia toimintatapoja on noudatettava muun muassa raaka-aineiden valinnassa, käytössä, kierrättämisessä ja hävittämisessä. Nämä asettavat omat vaatimuksensa tilojen suunnittelulle. Käsityönopetuksen arvoperustana mainitaan työn tekemisen arvostus, eettiset, esteettiset ja taloudelliset arvot, työturvallisuus, vastuullisuus työyhteisössä ja toisten huomioon ottaminen. Tekninen käsityö (tekninen työ; teknologiakasvatus) pyrkii opetussuunnitelman perusteiden mukaan laajaan teknologiseen yleissivistykseen, joka pohjautuu sekä perinteeseen että nykyajan vaatimuksiin. Oppiaineen tulee olla erilaisilla, sekä nykyaikaisilla että perinteisillä välineillä, materiaaleilla ja tekniikoilla toteuttavaa, luovaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa opiskelua, jossa pyritään ottamaan huomioon oppilaan ikä, edellytykset ja taipumukset. Oppilaan persoonallisuuden kasvua, kekseliäisyyttä, käden taitoja, tietoista havainnointia ja suunnittelukykyä tuetaan erilaisissa projekteissa. Oppimisen eriytymisen tukeminen on kaikilla luokka-asteilla tärkeätä. Sitä tarvitaan etenkin opintojen alkuvaiheessa, mutta myös opintojen loppuvaiheessa, kun jo taidot ovat selkeästi eriytyneet. Suunniteltavien työtilojen tulee edistää mahdollisuuksia opiskelun eriytymiseen, itsenäiseen suunnitteluun, työskentelyyn ja tiedonhankintaan. 10

11 Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen tulee muodostaa opetussuunnitelman toteuttamista ja oppimista tukeva virikkeellinen ympäristö, jossa kannustetaan oppilaan kehitystä sekä itsenäiseksi oppijaksi että sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi. Tilan tulisi tarjota puitteet paitsi yksilölliseen toimintaan myös erilaisiin yhteisiin tilanteisiin, pariryhmille ja pienryhmille. Tämä tarkoittaa muun muassa pöytäpintojen varaamista perinteisten perustyöpaikkojen ohella sekä mahdollisuutta toimia myös erillisissä tilayksiköissä, joiden tulee kuitenkin olla opettajan ohjauksen ja valvonnan ulottuvissa. Jotta opetussuunnitelman mukainen opetus olisi mahdollista, tulee opetuksen järjestäjän sitoutua varustamaan tila niillä välineillä, mitä opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää. Varusteiden ja opetusvälineistön hankinnassa tulee aineen tavoitteitten lisäksi ottaa huomioon myös oppilaiden ikä ja erityispiirteet. Koska opetustilojen perusratkaisut suunnitellaan kymmeniä vuosia varten, on erityisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan opetussuunnitelmaan odotettavissa olevia tulevaisuuden vaatimuksia. Jos ei näin tehdä, opetustila voi jo muutaman vuoden kuluttua osoittautua riittämättömäksi tai sopimattomaksi. Sama koskee opetussuunnitelman painotusten ja paikallisen omaleimaisuuden huomioon ottamista. Opetustilan suunnittelussa voidaan ottaa huomioon koulun opetussuunnitelman painoalueet, mutta tällöinkin tilojen on tehtävä mahdolliseksi opetussuunnitelman perusteissa mainitun koko opetussisällön toteuttaminen. Pääpainon tulee olla työskentely-ympäristön turvallisuudessa, tarkoituksenmukaisuudessa ja joustavuudessa. Tulevaisuuden tärkeimpänä haasteena tullee todennäköisesti olemaan entistä laajempi teknisten järjestelmien ja välineiden osuus teknisen työn opetuksessa. Teknologian opiskelun kautta myös matemaattis-luonnontieteellinen tietämys konkretisoituu. Muita tulevaisuuden painoalueita ovat ongelmanratkaisu, tuotesuunnittelu sekä monipuolinen teknillinen kokeilu ja tiedonhankinta. Ryhmätyö ja parityöskentely yleistyvät. Modernien opetusvälineiden, tietokoneympäristöjen ja tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää tilojen varaamista näille toiminnoille. 11

12 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2 Opetustilat 2.1 Tilojen määrä ja koko Opetustilojen tarve eli tilojen määrä ja niiden koko määritellään koulun opetussuunnitelman, viikkotuntimäärien ja opetusryhmien koon sekä työsuojeluun liittyvien vaatimusten perusteella. Koska nämä poikkeavat toisistaan eri vuosiluokilla ja erikokoisissa kouluissa, tarkastellaan tässä oppaassa teknisen työn opetustilojen tarvetta erikseen perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9. Koulut, joissa ovat perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu), ovat yleistymässä. Myös tällaisten koulujen opetustilojen tarvetta tarkastellaan tässä oppaassa. Vuosiluokkien 1 6 kouluissa teknisen työn opetustilojen tarvetta määriteltäessä lähtökohtana yleensä on, että yksi opetustila tarvitaan, jos tuntimäärä viikossa on enintään 24. Mikäli viikkotunteja on enemmän kuin 24, tarvitaan toinen opetustila. Tällöin kysymyksessä on yleensä yli 18 perusopetusryhmää käsittävä koulu. Harkittaessa toisen opetustilan tarvetta otetaan huomioon muun muassa oppilaiden koulupäivän pituus ja oppilaiden mahdolliset koulukuljetukset. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä 24 tuntia ylitetään esimerkiksi enintään 3 tunnilla, saattaa olosuhteista riippuen olla mahdollista tulla toimeen yhdellä opetustilalla. Jos viikkotunteja sen sijaan on 30 tai hieman enemmän, tarvittaneen mitä todennäköisimmin toinen teknisen työn opetustila. Vuosiluokkien 7 9 kouluissa tarvitaan useimmiten yksi teknisen työn opetustila, jossa on kaksi työsalia (puutyösali ja metallityösali). Näiden käyttökapasiteetti on yhteensä noin 50 viikkotuntia. Jos koulussa on viikkotunteja enemmän kuin 48 50, tarvitaan kolmas työsali. Tällöin on kysymyksessä jo varsin iso koulu. Mikäli koulu käsittää vuosiluokat 1 9, tarvitaan kaksi työsalia käsittävä teknisen työn opetustila. Kolmas työsali on tarpeen, jos viikkotuntimäärä vuosiluokilla 1 6 ylittää 24 tuntia. Kurssimuotoisessa tai luokattomassa opiskelussa viikkotunnit saattavat jakautua epätasaisesti lukuvuoden eri viikoille. Tällöin lukuvuoden kokonaistuntimäärä jaetaan lukuvuoden työviikkojen/kurssien määrällä, jotta saadaan selville keskimääräinen viikkotuntien määrä. Tämän perusteella arvioidaan opetustilojen tarve. Opetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on aina pidettävä sitä, että opetus ja oppilaiden työskentely voidaan järjestää kaikissa olosuhteissa turvallisesti ja valvotusti. Tähän oppaaseen sisältyvissä esimerkkipiirustuksissa työsaleissa on perustyöpaikat 16 oppilaalle. Koska monissa pienissä kouluissa opetusryhmät ovat edellä mainittua pienempiä, esimerkkipiirustuksia on laadittu myös tällaisia kouluja varten. 12

13 Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen korkeus on perinteisesti noudattanut yleistä opetustilojen korkeudelle asetettua normia, joka oli 2,9 3,1 metriä. Nykyisin tällaista normia ei enää ole. Etenkin isojen 1 6 vuosiluokkien koulujen (yli 7 perusopetusryhmää) ja vuosiluokkien 7 9 kaikkien koulujen teknisen työn tiloissa edellä mainittu korkeus on liian pieni. Matalissa tiloissa korostuvat meluongelmat, samoin pölystä ja muista ilman epäpuhtauksista, hiilidioksidista, liuotin- ja liimakäryistä sekä hitsauskaasuista syntyvät haitat. Pinta-alaltaan suurehkot tilat, jotka ovat matalia, aiheuttavat ahdistavan tunteen. Kun tilan kattoon joudutaan asentamaan purunpoiston ja ilmanvaihdon kanavia rakenteellisten palkkien alapuolelle, on tilan vapaana korkeutena 3 metriä riittämätön. Näin ollen yli 150 m2 suuruisten teknisen työn opetustilojen korkeuden tulisi olla 3,5 4 metriä. Ilmanvaihtokanavat voidaan haluttaessa suojata pölyltä alaslasketulla katolla. Tällöin tehdään kanavien huoltoon tarvittavat kattoluukut. Teknisen työn opetustilojen välittömään yhteyteen tarvitaan katoksellinen ulkotyötila mopojen, rc-lennokkien ym. moottorien koekäyttöä ja testaamista varten. Teknisen työn opetustilaan liittyvään käytävään varataan tilaa vitriineille, joihin oppilaiden valmiita töitä asetetaan näytteille. Tämä tila ei sisälly seuraavassa esitettyihin erikokoisten koulujen teknisen työn opetustilojen pinta-aloihin. Myöskään purunpoistotila ei sisälly edellä mainittuihin pinta-aloihin. Purunpoistolaitteiden teho ja koko riippuvat konehuoneen koneiden koosta ja siitä, missä määrin teknisen työn tiloja käytetään iltaisin ja viikonloppuisin, esimerkiksi koulun kerhojen, kansalaisopiston tai muun käyttäjäryhmän toimintaan. Pienissä vuosiluokkien 1 6 kouluissa, joissa teknisen työn ja liikunnan opetustilojen lisäksi ei ole yleensä muita aineopetustiloja, teknisen työn opetustilaa käytetään esimerkiksi kuvataiteen sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Tämä ei varsinaisesti lisää teknisen työn opetustilan pinta-alatarvetta, mutta tilan kalustamiseen ja varustamiseen monikäyttöiseksi työpajaksi kiinnitetään erityistä huomiota. Teknisen työn opettaja tarvitsee käyttöönsä pukeutumis- ja peseytymistilan. Tähän tarkoitukseen käytetään opettajille varattuja yhteisiä tiloja. Mikäli nämä tilat kuitenkin sijaitsevat esimerkiksi koulun isosta koosta johtuen eri puolella koulurakennusta kuin teknisen työn tilat, varataan teknisen työn opettajia varten oma pukeutumis- ja peseytymistila. Teknisen työn opetustiloissa on varsin usein koulun ulkopuolista käyttöä. Sitä varten varataan erilliset varastotilat materiaalien ja töiden säilyttämistä varten. Ulkopuolisten käyttäjien tiloja ei ole esitetty liitteenä olevissa esimerkkipiirustuksissa. Nämä tilat ovat kuitenkin välttämätön edellytys teknisen työn tilojen häiriöttömälle yhteiskäytölle. Tiloja suunniteltaessa pidetään kuitenkin aina koulun tarpeita ensisijaisina. 13

14 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 6 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 1 4 vähintään 4 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 5 6 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Teknisen työn viikkotuntimäärät ovat yleensä enintään 18 perusopetusryhmää käsittävillä kouluilla alle 25. Näillä kouluilla tarvitaan siten teknisen työn opetusta varten yksi opetustila, jossa yksi opetusryhmä työskentelee yhden opettajan johdolla. Koska pinta-alatarpeen perusteena käytetään myös tilan käyttötehokkuutta, on seuraavassa vuosiluokkien 1 6 koulut jaettu ryhmiin perusopetusryhmien määrän mukaisesti. Perusopetusryhmällä tarkoitetaan tässä sitä opetusryhmää, jolle on nimetty oma luokanopettaja. 2 3-perusopetusryhmäiset koulut Pienten, 2 3 perusopetusryhmää käsittävien koulujen teknisen työn opetustilat on tässä oppaassa mitoitettu enintään 14 oppilaan perusteella. Tämän kokoista koulua koskevassa esimerkkipiirustuksessa tyyppi A 70 m 2 :ssä on perustyöpaikka edellä mainitulle oppilasmäärälle. Työpaikoista 10 soveltuu lähinnä puun työstämiseen ja 4 metallityöhön. Elektroniikkatyöskentelyyn on varattu työtaso, jossa on viisi työpistettä. Lisäksi varataan tilat kuumakäsittelylle, pintakäsittelylle (maalaamolle) ja opettajalle. Mikäli opetusryhmän koko on pysyvästi enintään 8 oppilasta, opetustilan pinta-ala on noin 60 m 2. Tämän suunnittelussa voidaan käyttää esimerkkinä tyyppi A 70 m 2 :ä vähentämällä siitä perustyöpaikkoja. 4 5-perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on 4 5 perusopetusryhmää, esimerkkipiirustuksen mukaan teknisen työn opetustiloihin on varattu 16 perustyöpaikkaa, jotka soveltuvat lähinnä puun työstöön ja 4 työpaikkaa lähinnä metallityöhön. Elektroniikkaa ja suunnittelua varten on varattu työtaso, jossa on 5 työpistettä. Esimerkkipiirustuksissa tyyppi B 90 m 2 on tarkoitettu tämänkokoiselle koululle. Tyyppi B 90 m 2 on edellä mainitun tyyppi A 70 m 2 :n kaltainen, mutta tyyppi B 90 m2:ssä työpaikkoja on enemmän. 6 7-perusopetusryhmäiset koulut Esimerkkipiirustuksissa tyyppi C 160 m 2 :n mukainen tila on kouluissa, joissa on 6 7 perusopetusryhmää. Tämä on tyyppi B 90 m 2 :n kaltainen työpaikkojen määrän osalta, mutta koska oppilaita koulussa on enemmän kuin 4 5-perusopetusryhmäisessä koulussa ja koulussa on jo iltakäyttöäkin, on tyyppi C 160 m 2 :iin jo sisällytetty pintakäsittely- ja kuumakäsittelytilat sekä konesali ja lisäksi erillinen varastotila opetuksessa ja työskentelyssä käytettäviä materiaaleja varten perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on perusopetusryhmiä 8 18, teknisen työn opetustilat ovat jo huomattavasti tehokkaammassa käytössä kuin edellä mainituissa 2 7 perusopetusryhmää käsittävissä kouluissa. Näissä suuremmissa kouluissa on myös yleensä runsaammin iltakäyttöä (esim. koulun kerhoja) ja myös koulun ulkopuolista käyttöä. Sen vuoksi opetustilojen koko on huomattavasti suurempi kuin pienem- 14

15 Tekninen työ missä kouluissa. Esimerkkipiirustusten tyyppi D 220 m 2 soveltuu 8 18-perusopetusryhmäisiin kouluihin. Näissä teknisen työn viikkotuntimäärä on yleensä enintään 24 tuntia, joten yksi työsali riittää. Siinä on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi erillisessä tilassa on 4 paikkaa suunnittelulle ja atk:lle. Yli 18-perusopetusryhmäiset koulut Kun koulun teknisen työn viikkotuntimäärä ylittää 24 tuntia pysyvästi usealla tunnilla, tarvitaan opetustilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kaksi opetusryhmää kahden opettajan valvonnassa. Tällaisessa koulussa on yleensä yli 18 perusopetusryhmää. Esimerkkipiirustus tyyppi E 305 m 2 soveltuu tämänkokoisen koulun tarpeisiin. Opetustilassa on kaksi työsalia, yksi konehuone ja opettajien tila. Tässä tyypissä työsaleissa on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Kummankin työsalin yhteydessä on erillinen suunnittelun, teknisen piirustuksen ja atk:n tila, jossa on työpisteet 4 oppilaalle. Vuosiluokkien 7 9 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Kokonaistuntimäärät vaihtelevat kouluittain jonkin verran. Tähän vaikuttavat muun muassa opettajaresurssit, opetustilat ja -välineet. Teknisen työn opetustila vuosiluokkien 7 9 kouluissa on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on pysyvästi enintään 12 oppilasta. Edellä mainittujen vuosiluokkien opetustilan ns. perustyyppi on G 340 m 2. Siinä on 16 oppilastyöpaikkaa sekä puutyö- että metallityösalissa sekä 8 työpistettä käsittävä tila elektroniikkaa, teknistä piirustusta ja suunnittelua varten. Koska kummassakin tilatyypissä on kaksi työsalia, on niissä kahden opetusryhmän mahdollista työskennellä samanaikaisesti. Näin ollen näiden kummankin edellä mainitun tilatyypin käyttökapasiteetti on noin 50 viikkotuntia, mikä saattaa käytännössä tulla kysymykseen vain tyypin G 340 m 2 osalta, sillä tyyppi F 280 m 2 on pienen koulun opetustila. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä ylitetään, tarvitaan silloin kolmas työsali liittyen tyyppiin G 340 m 2. Kolmas työsali voidaan kalustaa ja varustaa esimerkiksi metalli- tai puutöitä tai elektroniikkaa varten riippuen koulun omista painotuksista. Oppaassa ei ole tästä esimerkkipiirustusta. Teknisen työn opetuksessa käytettävien koneiden, laitteiden ja työkalujen korjaus ja huolto järjestetään monilla kouluilla siten, että kalustonhoitaja työskentelee kouluissa. Tällöin tarvitaan erillinen työtila, jonka paras sijaintipaikka on teknisen työn opetustilojen yhteydessä. Kalustonhoitajan tila sisältyy tyyppi F:n ja G:n pinta-alaan. Sen sijaan esimerkkipiirustuksessa opetustilan yhteydessä oleva eteistila ei sisälly edellä mainittujen tyyppien pinta-alaan, koska eteistilat eivät kuulu ns. hyötypinta-alaan. 15

16 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) Perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 teknisen työn opetustila on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on enintään 12 oppilasta. Kysymyksessä on siis pieni yhtenäinen peruskoulu. Tällöin opetustilan kalustamisessa ja varustamisessa otetaan erityisesti huomioon se, että tätä tilaa käyttävät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat. Mikäli opetusryhmien koko on pysyvästi oppilasta ja teknisen työn viikkotuntimäärä on enintään 30, soveltuu tällöin opetustilaksi edellä mainittu tyyppi G 340 m 2. Myös näissä tiloissa työskentelevät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat, mikä otetaan huomioon kalusteiden, työkalujen ja muiden varusteiden hankinnoissa. Jos kysymyksessä on iso yhtenäinen peruskoulu, jossa opetusryhmien koko on oppilasta ja viikkotuntimäärä ylittää pysyvästi 30 tuntia, tarvitaan tilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kolme opetusryhmää. Tällaisen koulun teknisen työn opetustila on tyyppi H 465 m 2, jossa on puutyösali, metallityösali ja alimmille vuosiluokille varattu sekä puu- että metallityöhön soveltuva sali. Mikäli kysymyksessä on koulu, jossa teknisen työn viikkotuntimäärä on yli 50, on tarpeen varata oppilaiden puolivalmiiden töiden säilytystä varten enemmän tilaa kuin on tyyppi H 465 m 2 :ssä. 16

17 Tekninen työ Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta Seuraavassa taulukossa on yhteenveto erikokoisten peruskoulujen teknisen työn opetustilojen pinta-alatarpeesta: Perusopetuksen vuosiluokat 1 6: Perusopetusryhmiä Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) 2 3 Enintään 24 Tyyppi A 70 m Enintään 24 Tyyppi B 90 m Enintään 24 Tyyppi C 160 m Enintään 24 Tyyppi D 220 m 2 Yli 18 Yli 24 Tyyppi E 305 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 7 9: Teknisen työn Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) opetusryhmän koko Enintään 12 oppilasta Enintään 20 Tyyppi F 280 m oppilasta Enintään 50 Tyyppi G 340 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu): Teknisen työn opetusryhmän Tilatyyppi ja koko (m 2 ) koko/viikkotunnit Enintään 12 oppilasta Tyyppi F 280 m 2 /alle 25 viikkotuntia oppilasta/enintään Tyyppi G 340 m 2 30 viikkotuntia oppilasta/yli 30 Tyyppi H 465 m 2 viikkotuntia Edellä olevassa taulukossa on käytetty seuraavia laskentaperusteita: Luokka-aste Pakolliset viikkotunnit Valinnaiset viikkotunnit 3. vuosiluokka 2 4. vuosiluokka 2 5. vuosiluokka 2 6. vuosiluokka 2 7. vuosiluokka 3 8. vuosiluokka 2 9. vuosiluokka 2 Mikäli koulussa on painotettu teknisen työn opetusta tavanomaista enemmän ja viikkotuntimäärät ovat edellä olevassa taulukossa mainittuja suuremmat, otetaan se huomioon tilantarvetta määriteltäessä. 17

18 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2.2 Tilojen sijainti Teknisen työn opetustilat sijoitetaan koulurakennuksen yksikerroksiseen osaan, mieluiten erilliseen siipeen siten, ettei syntyvistä työn äänistä aiheudu haittaa muulle koulutyölle. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota äänieristyskysymyksiin. Liittymäkohdalle muihin koulutiloihin on hyvä sijoittaa varastotiloja tai käytävä- ja eteistiloja, jotka eristävät ilmaäänten kuulumisen koulun muissa opetustiloissa. Myös runkoäänien siirtyminen rakenteiden myötä muihin koulutiloihin katkaistaan. Teknisen työn opetustilojen ala- ja yläpuolelle ei tulisi sijoittaa muita koulun keskeisiä tiloja. Ulkoseinille sijoitettavin ikkunoin turvataan luonnonvalon saanti. Myös kattoikkunaratkaisut tulevat kysymykseen syvärunkoisissa rakenneratkaisuissa. Liian auringonlämmön minimoimiseksi on ilmansuuntien vaikutus ikkunoiden suuntauksessa otettava huomioon. Maanpinnan alapuoliset tilat eivät sovellu teknisen työn opetustiloiksi. Muun muassa nestekaasun säilytystä koskevien turvallisuusmääräysten vuoksi tällaiset ratkaisut eivät voi tulla kysymykseen. Teknisen työn opetustilojen sijoittamisessa koulun tontille otetaan huomioon huoltoliikenteen järjestelymahdollisuudet. Purunpoistotila joudutaan tyhjentämään useita kertoja lukuvuoden aikana ja purun sekä muun jätteen poiskuljetukseen käytetään autoa. Materiaalien toimittajien on päästävä autolla mahdollisimman lähelle teknisen työn opetustiloja. Huoltoliikenne on suunniteltava siten, etteivät oppilaat joudu kulkemaan tai oleskelemaan huoltoliikenteelle varatuilla väylillä. Opetussuunnitelman perusteet korostavat eri oppiaineiden välistä integraatiota. Teknisen työn opetuksessa on useita sellaisia osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti eräisiin muihin oppiaineisiin, kuten tekstiilityöhön, kuvataiteeseen, kotitalouteen ja luonnontieteisiin. Näiden aineiden opetustilojen sijoittaminen teknisen työn opetustilojen läheisyyteen helpottaa aineiden yhteistyötä. Varsinkin isoissa kouluissa erilaisten yhteistyöprojektien toteuttaminen tulee helpommaksi, kun voidaan työskennellä vierekkäisissä tiloissa tarvitsematta siirtyä eri puolille koulurakennusta. Teknisen työn opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös tilojen ulkopuoliset käyttäjät. Tavoitteena on, että ulkopuoliset käyttäjät tullessaan koulurakennukseen kulkevat vahtimestarin tai muun käytönvalvojan työpisteen kautta. Isoissa koulurakennuksissa on suotavaa, että teknisen työn opetustiloilla on oma erillinen sisäänkäynti, jotta tiloihin ei jouduttaisi kulkemaan monien käytävien kautta. Tämä sisäänkäynti sijoitetaan siten, että opetustiloihin voidaan saapua iltaisin pysäköintialueena käytettävältä koulupihalta. 18

19 Tekninen työ 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3.1 Yleistä Teknisen työn opetustilat muodostavat monitoimisen tilakokonaisuuden. Siellä tehdään samanaikaisesti useita eriluonteisia työtehtäviä ja -vaiheita. Tilojen, joissa työskennellään samanaikaisesti, on oltava helposti valvottavissa. Sen vuoksi työtilojen väliseinät ja -ovet on varustettava turvalasi-ikkunoin. Työtilojen toimintojen sijoittelun on tuettava oppilaiden turvallista ja loogisesti etenevää työskentelyä. Järkevillä tilaratkaisuilla voidaan välttää työturvallisuutta vaarantava turha ja ylimääräinen liikkuminen. Merkitsemällä työkalut ja niiden säilytyspaikat esimerkiksi värikoodeilla voidaan helpottaa yleistä järjestyksenpitoa. 3.2 Puutyösali Puutyösalissa on työpaikat oppilaalle. Oppilaan perustyöpaikka on höyläpenkin pitkä sivu. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa myös liimauspaikka, pylväs-/penkkiporakone ja muovinkäsittelylaitteita (solumuovileikkuri, muovintaivutin, tyhjiömuovauslaite). Valkokangas kuuluu tilan varustukseen. Kaappien ovet voidaan varustaa tussi- ja/tai magneettitaulupinnoilla. 19

20 PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3.3 Metallityösali Metallityösalissa on työpaikka oppilaalle. Työsalissa on metallityöpöytiä, joiden pitkille sivuille kiinnitetään vähintään metrin välein yhteensä viilapenkkiä, joiden mukaan määräytyvät oppilaiden perustyöpaikat. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa pylväs- ja/tai penkkiporakone, metallisorvi, tarvittavat levyntyöstökoneet ja hydraulinen puristin. Elektroniikkarakentelu on luontevinta toteuttaa tässä työtilassa, jossa on toiminnan edellyttämät mittaus- ja testauspöydät. Työsaliin on varattava työskentelytilaa myös koneopin töille. Pariovien kautta voidaan tuoda ajoneuvoja (auto, mopo, moottoripyörä) sisään opetustilanteen havainnollistamiseksi. 20

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO 1 (8) TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO Vastuunjaon yleistiedot ja kohdistus Taloyhtiön nimi Y-tunnus Osoite Kunta Kaupunginosa Laadintapäivämäärä Rakenteet Vesikatto Ylä-, ala-, välipohja Ulko- ja sisäseinät

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta Poiketen perinteisestä muuntaja/tyristorisäätimestä XH on säädettävä järjestelmä, jossa samaan tuotteeseen on integroitu eri järjestelmät. XH-järjestelmällä (X1,X2,X3,X4) liesikuvulla voidaan ohjata huippuimurilla-

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

SET-61. Käyttö- ja asennusohje

SET-61. Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Vaihde 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 23.9.2009 D17016Ds SET-61 Käyttö- ja asennusohje 1. TEKNISET TIEDOT SET-61 laitteisto Käyttöjännite

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

HYDROSET ERK-S ITSEVALVOVA KUIVAKIEHUNTASUOJA

HYDROSET ERK-S ITSEVALVOVA KUIVAKIEHUNTASUOJA 1. Kuivakiehuntasuojan elektrodi ENT 220. 2. Käytön merkkivalo, joka ilmoittaa että molemmat kattilaa ohjaavat releet ovat kiinni. Häiriötapauksissa vihreä merkkivalo sammuu, ja releet avautuvat. 3. Syöttöjännitteen

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Sisältö 1. Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa 2. Herttoniemenrannan kallioväestönsuoja 3. Kallioväestönsuoja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

RAPORTTI. Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys. Kauniaisten kaupunki. 09.11.2015 Juha Heino Arkkitehti SAFA

RAPORTTI. Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys. Kauniaisten kaupunki. 09.11.2015 Juha Heino Arkkitehti SAFA RAPORTTI Kauniaisten kaupunki Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys 09.11.2015 Juha Heino Arkkitehti SAFA Sisällysluettelo 1. Toimeksianto 2. Nykytilojen kartoitus 3. Arviointi tilankäytöstä ja tilatarpeesta

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 31.1.2013 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja/päätoteuttajan tehtävät

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min. OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useita tuuletintyyppejä. On mahdollista, että tekstissä on yksityiskohtia, jotka eivät koske valitsemaasi tuuletinta. ASENNUS Valmistaja ei vastaa virheellisestä

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000 KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000 JOHDANTO Hyvä asiakas Kiitos siitä, että valitsit toimittajaksi Pullman-Ermatorin. Toivomme, että uusi teollisuusimurinne I 3000 toimii tyydyttävästi ja täyttää kaikki siihen asetetut

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN As Oy Säästökenno SISÄLTÖ 1.... 3 2. ASENNUSPAIKKA... 3 3. KONDENSSI... 3 4. ÄÄNIARVOT... 4 5. LÄMPÖKUORMA... 4 6. LÄPIVIENNIT... 4 7. SÄHKÖTYÖT... 5 8. LAITTEISTON HUOLTO JA

Lisätiedot

YLEINEN TURVALLISUUS KÄYTTÖTURVALLISUUS

YLEINEN TURVALLISUUS KÄYTTÖTURVALLISUUS KÄYTTÖOHJE PVK-26 TÄRKEÄÄ! Lue tämä käyttöohje ennen asennusta ja käyttöä. Näin vältytään mahdollisilta vahingoilta tai laitteen rikkoutumiselta. Tämän ohjeen asennustyöt saa suorittaa vain ammattitaitoinen

Lisätiedot

PULLOJÄÄKAAPPI. Käyttäjän käsikirja

PULLOJÄÄKAAPPI. Käyttäjän käsikirja PULLOJÄÄKAAPPI Mistral TYYPPI: M60, M90, TC60 Käyttäjän käsikirja S/N: Rev.: 2.0 Hyvä asiakkaamme, Onnittelumme, että valitsitte Metos-laitteen palvelemaan keittiötoimintojanne. Teitte hyvän valinnan.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

IH-55 KÄYTTÖOHJEET IH-5509-W 2016 / 06

IH-55 KÄYTTÖOHJEET IH-5509-W 2016 / 06 IH-55 KÄYTTÖOHJEET IH-5509-S IH-5509-W 2016 / 06 YLEISET OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useampaa liesikupumallia. Asennuskuvat ovat ohjeellisia ja näyttävät yksityiskohtia, jotka eivät

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Palo- ja savunpoistopelti EN-FK EN-FK. Sinikellonkuja Vantaa puh

Palo- ja savunpoistopelti EN-FK EN-FK. Sinikellonkuja Vantaa puh Palo- ja savunpoistopelti EN-FK EN-FK Sinikellonkuja 0100 Vantaa puh. 09 0 Palo- ja savunpoistopelti EN-FK (EIS 10) Palopelti EN-FK on kuumuutta eristävä palopelti, jolla estetään tulipalon ja savukaasujen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot