Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2015"

Transkriptio

1 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2015

2 Sisältö Kesä tulee - on valoa ja vapautta... 3 Hyvät sukuseuramme jäsenet ja ystävät... 4 Tutkittavaa riittää... 6 Kauppisetko samasta puusta?... 9 Lisää tietoa Leo Kaupista Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, Vieremä ( ) Pohjoinen Otavankatu 6 B 18, Iisalmi ( ) Puhelin: Sähköposti: Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen Vänskä Nikkiläntie 5, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: Tapaamisia maailmalla Perhematkoja omalla autolla Euroopassa Iikan tarinoita Liity sukuseuran jäseneksi Kauppis-tuotteita tarjolla Kansikuva: Kesä tulee Palosenjärvellekin. Kuva: Asko Kauppinen Lehden taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Keuruu 2015 Perustietoa sukuseurasta Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, Kuopio Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Pirjo Kauppinen Lahokallionkatu 5 C 33, Lohja Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, Pieksämäki Puhelin: Historiapalvelut: Pekka Kauppinen Ahvenentie 8, Joensuu Puhelin: Sähköposti: Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on sukuseuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI , (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI , (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. 2 KAUPPISVIESTI 1/2015

3 Pääkirjoitus Kesä tulee - on valoa ja vapautta Koululaiset ovat lomilla ja opiskelijat viettävät kesää opiskellen tai tehden kesätöitä, työssä olevat pitävät jollakin aikaa kesälomia ja eläkeläiset nauttivat jatkuvasta vapaudesta.kesällä matkustellaan, tavataan sukulaisia ja tuttavia, muistellaan menneitä tai suunnitellaan uutta, vietetään vapaa-aikaa.» Asko Kauppinen, puheenjohtaja Sukuseuran hallituskin on on pohdiskellut menneitä ja toisaalta katsonut myös tulevaisuuteen. Sukuseuramme liittyi Sukuseurojen Keskusliiton jäseneksi. Tämä antaa seurallamme mahdollisuuden tutustua muiden sukuseurojen toimintaan ja oma seuramme saa mahdollisuuden tiedottaa omasta toiminnastamme. Laajempi kanssa käyminen antaa aina jotain uutta. Pitkäaikainen, yli kaksikymmentä vuotta sukuseurassamme toiminut sukututkija Jarmo Ahlstrand on ilmoittanut ettei hän enää tee sukututkimustyötä. Jarmon työ sukumme sukututkijana on laaja. Hänen tekemiään ovat sukumme perusteokset Ylä-Savon, Hankasalmen ja Viitasaari-Halsua-Kannonkoski sukuhaarojen osalta sekä niihin liittyvät lisäosat. Sukuseuran hallitus on pestannut uudeksi sukututkijaksi Pekka Kauppisen Joensuusta. Pekan esittely on tässä lehdessä samoin kuin pieni juttu. Sukuseuran jäsenet voivat nyt lähettää kysymyksiään Pekalle. Toki kysymyksiä voi lähettää edelleen entiseen tapaan myös sukuseuran hallituksen jäsenille. Etsimme Pekan kanssa sitten yhdessä vastauksia. Vuosi 2016 on sukuseuramme juhlavuosi. Seuran ensimmäinen sukukokous on pidetty toukokuun 6.päivänä 1956, joten siitä tulee kuluneeksi 60-vuotta keväällä Sukuseuran hallitus on suunnitellut juhlavuotta ja erityisesti juhlakokousta ja sukutapaamista. Viimeinen suunnittelu- tapahtuma oli lauantaina jolloin tutustuimme kokouspaikkaan ja tapaamispaikkaan. Tapahtuma paikkakunniksi olemme valinneet Helsingin ja Tuusulan ja ajankohdaksi Sukuseuramme on perustettu Helsingissä vuonna 1955 touko kuun 2. päivänä ja ensimmäinen sukukokous siis toukokuun 6. päivänä 1956, joten 60-vuotisjuhlakokous pidetään su samoissa tiloissa eli nykyisessä Hotelli Arthurissa, jossa perustamiskokous ja ensimmäinen sukukokous on pidetty. Sukutapaaminen on lauantaina Hotelli Krapissa Tuusulassa, osoitteessa Rantatie 2. Hotelli sijaitsee erittäin rauhallisella paikalla ja siellä on runsaasti mahdollisuuksia eri harrasteisiin, golfia, savusauna rannassa. Paikka on Tuusulan vanhimpia tiloja, jonka nimi esiintyy jo 1600-luvun taloluetteloissa. Nyt maalaistalosta on tehty hotelli ja ravintola kokonaisuus, joka ravintoloissaan tarjoaa lähiruokaa. Lisää tietoa voi katsoa netistä Lauantai-iltapäivällä olisi mahdollisuus tutustua Tuusulan rantatien kulttuurikohteisiin kuten Juhani Ahon Aholaan, Sibeliuksen Ainolaan, ehkäpä myös Eero Järnefeltin Suvirantaan, Pekka Halosen Halosenniemeen, Erkkolaan, Lottamuseoon jne. ehkäpä saataisiin noin 2-3 tunnin kulttuurikierros. Lauantai-iltana on aika tapaamisjuhlalle ohjelmineen sekä päivällinen ja vapaata yhdessä oloa. Sunnuntaina aamuna lähdemme Helsingin tuomiokirkkoon jumalanpalvelukseen ja sen jälkeen siirrymme lounaalle läheiseen hotelli Arthuriin. Lounaan jälkeen on juhlasukukokous, jonka jälkeen palattaisiin Tuusulaan ja lähdettäisiin kotimatkalle. Näistä tapahtumista kerrotaan tarkemmin myöhemmin. Toivomme runsasta osanottoa, kaikenikäiset niin nuoret kuin vanhemmat kauppismieliset kaikkialta. Olemmehan yhtä puuta. Hyvää kesää kaikille! KAUPPISVIESTI 1/2015 3

4 Hyvät sukuseuramme jäsenet ja ystävät Pekka Kauppinen Sukututkimus on hauskaa. Etsimisen ja löytämisen riemu on palkitseva tunne, ja erityisesti se on sitä silloin kun voi nähdä itsensä osana tutkittavia sukulinjoja. Olin sen vuoksi tavattoman iloinen Kauppisten sukuseuran hallituksen tiedustellessa kiinnostustani tarjota osaamistani sukuseuran käyttöön. Mihinkään ei tietenkään kannata rynnätä suin päin, mutta tähän tiedusteluun oli helppo vastata myöntävästi. Lienee siis aiheellista esittäytyä. Olen Pekka Kauppinen, nähnyt päivänvalon 1950-luvun lopulla Seinäjoella silloisessa kauppalassa ja lopulta päätynyt mutkien kautta vuonna 1972 Joensuuhun. Tänne olen juurtunut, joskin 1980-luvun puolivälissä kaksi vuotta kului Siilinjärvellä ja Kuopiossa asuessa. Asumme tätä nykyä kahdestaan vaimoni kanssa opiskelu- ja työpaikat ovat houkutelleet kolme nuorempaa Kauppista eteläiseen Suomeen. Kauppisten puolelta minulla ei ole sisartani lukuun ottamatta täällä läheisiä sukulaisia, vaikka sukunimi muutoin ei ole näillä kulmilla täysin tuntematon. Äidinpuoleista sukua ja myös vaimoni sukua on kohtuullisen etäisyyden päässä. Omat Kauppis-sukujuureni ovat tiukasti Keski-Suomessa. Isäni Sulo Pentti (s. 1935) ponnisti maailmalle Kannonkoskelta Hilmonkosken kylältä Vuosjärven tuntumasta Mäntylä-nimiseltä tilalta. Suurelta osin osuuskauppaliikkeen palveluksessa tehty työura katkesi äkilliseen 4 KAUPPISVIESTI 1/2015

5 sairaskohtaukseen aivan joulun alla Isoisäni minulle pappa oli Sulo Rikart ( ) ja mummoni Anna Alina o.s. Liimatainen ( ). Onneksi ehdin heidät kaikki hyvin tuntemaan ja sain monta lämmintä muistoa itselleni. Opiskelin Suomen historiaa silloisessa Joensuun yliopistossa (nyk. osa Itä-Suomen yliopistoa) ja valmistuin vuonna Jo tätä ennen olin ottanut ensimmäiset askeleet tietokirjailijan polulla, jolle sitten jäin askeltamaan useaksi vuodeksi. Välillä oli toki syrjäloikkia yliopiston ja tieteellisen kehittymisen puolelle. Joulukuussa 2003 hyppäsin arkistolaitoksen ja Joensuun maakunta-arkiston virkamieheksi. Tehtävät siellä olivat hyvä näköalapaikka ihmisten tiedontarpeen ja historiaharrastuksen arvioimiseksi. Havainnoistani rohkaistuneena jätin ylitarkastajan viran ja siirryin helmikuussa 2013 ammatinharjoittajaksi tekemään sitä työtä, mistä eniten pidän. Leipä ehkä hieman kapeni, mutta maku parani sitäkin enemmän. Perehtymiseni sukututkijalle tärkeisiin lähdeaineistoihin on tapahtunut eri yhteyksissä. Erityisen onnekkaana pidän itseäni saatuani kirjoittaa Kiteen historian kaksi osaa. Näiden yhteydessä jouduin laajasti perehtymään ihmiselon rikkaudesta ja kurjuudesta kertoviin aineistoihin. Yhtä lailla menneisyyden kuvaa ovat syventäneet kaikki muutkin tilaustöinä laaditut teokset, osallistumiset erilaisiin projekteihin sekä omiin jatko-opintohaaveisiin liittyneet selvitykset. Ikään kuin opillisena kruununa oli sitten edellä mainitsemani työrupeama arkistolaitoksen palveluksessa. Asiakkaiden kysymykset velvoittivat tutustumaan sellaisiin aineistoihin ja aiheisiin, joihin oma mielenkiinto ei välttämättä olisi heti kohdistunut. Montaa kertaa olen saanut myös havaita, että uteliaisuudesta on apua: tärkeää tietoa on löytynyt sieltä, mistä sitä ei pelkästään otsikkotietojen perusteella olisi heti arvannut. Kauppisten sukua on tutkittu verraten paljon. Jarmo Ahlstrandin useita vuosikymmeniä kestänyt työ suvun parissa on antanut ja antaa edelleen erinomaisen perustan sukuumme kohdistuvalle tutkimukselle. Jarmon työpanoksen arvoa kasvattaa se, että hän on kerännyt tiedot suurimmalta osin arkistoissa istuen ja niiden aukioloaikoja noudattaen. Tänä päivänä huomattava osa tietojenkeruusta tapahtuu internetin välityksellä kellonajasta riippumatta. On silti muistettava, että tutkimusympäristön muuttumisesta huolimatta kaikki muu on säilynyt suurelta osin ennallaan samat aineistot, samat kysymykset. Se, mihin meillä on nyt digitalisaation aikana enemmän varaa, on aineistojen tavoitettavuus ja edellä viittaamani uteliaisuus. Tänä päivänä on tavattoman helppoa klikata jotain linkkiä asiakirjaan ja katsoa, mitä se pitää sisällään. Lisää tietoja minusta löydätte osoitteesta: Olen siis lupautunut sukuseuramme käyttöön. Seuran minulle osoittamat toimeksiannot sovitaan vielä tarkemmin. Yhtä lailla olen sukuseuralaisten käytettävissä, joten sukuumme liittyviä kysymyksiä voi osoittaa minulle. Koska tarjoan historiapalveluja ammatikseni, olen sukuseuran hallituksen kanssa kuitenkin sopinut muutamista taloudellista laatua olevista seikoista. Jos vastaukset kysymyksiinne löytyvät jo laadituista Kauppis-tutkimuksista tai sukuseuran hallituksen toimeksiantojen perusteella keräämistäni aineistoista kohtuullisella työmäärällä, palveluni ovat maksuttomia. Jos vastaus taas vaatii useamman tunnin työskentelyä tai sitä varten joudun etsimään kokonaan uutta tietoa, työ on maksullista. Maksullisesta tutkimisesta sovitaan kuitenkin aina erikseen, joten siltä osin ei yllätyksiä tule kenellekään. Kohtuullinen hinnoitteluni on sukuseuran jäsenille aina vielä entistäkin kohtuullisempi, koski tutkimuspyyntö sitten Kauppisia tai jotain muuta sukua. Uskoakseni tulen vielä tarkemmin esittäytymään tulevissa sukukokouksissa. Aurinkoista kesää kaikille! Puhelimitse minut tavoittaa numerosta ja sähköpostinkantajat tuntevat osoitteen : KAUPPISVIESTI 1/2015 5

6 Tutkittavaa riittää Pekka Kauppinen Sukumme varhaiset tunnetut asuinsijat ovat nykyisen Pieksämäen itäosissa. Sieltä on toki matkaa Pohjois-Karjalaan tai Laatokan Karjalaan, mutta ei niin paljoa, etteikö viimeistään 1600-luvun aikana Kauppisia olisi ilmaantunut noillekin alueille. Vaikka itäisin Suomi ja Karjala eivät ole Kauppisten valtaaluetta, se ei vähennä mielenkiintoa sen selvittämiseksi, kuinka suku on näille alueille edennyt. Muuttoliikkeiden suuret virrat tunnetaan, mutta yksittäisen ihmisen tai perheen liikkuminen ei läheskään aina tule ilmi sillä tarkkuudella kuin sukutietoja etsivä toivoisi. Savosta oli väestöä tunnetusti jo 1500-luvulla siirtynyt verottajaa karkuun Venäjän puolelle, missä heidät sitten kastettiin ortodokseiksi. Suurin muuttoaalto kytkeytyi kuitenkin Ruotsin vallan etenemiseen ja sen tieltä väistyneen ortodoksiväestön korvaamiseen luterilaisilla. Tärkeänä ajallisena taitekohtana voidaan pitää vuosina käytyä ns. ruptuurisotaa seuranneita vuosia. Toisaalta myös väestöä kaltoin kohdelleet lukujen vaihteen nälkävuodet avasivat karmealla tavalla tilaa uusille tulokkaille. Itäisen Suomen Kauppisten tutkimisessa on omat hankaluutensa. Kirkonkirjoja on kohtuullisessa määrin jo 1700-luvun alkupuoliskolta lähtien, mutta esimerkiksi läänintileissä on isoja aukkoja luvun vaihteen molemmin puolin. Yksittäisiä esimerkkejä vaikkapa Pohjois-Karjalan Kauppisista löytää kyllä eri 6 KAUPPISVIESTI 1/2015

7 asiakirjoista, kuten tuomiokirjoista. Pielisjärveen kuuluneelta, nykyisen Juuan kunnan alueelta Ahmovaarasta kotoisin ollut Tuomas (Thomas) Kauppinen esiintyi Pielisjärven lakisääteisillä talvikäräjillä v Liperistä, nykyiseen Kaavin kuntaan kuuluvasta Kortteiskylästä kotoisin ollut Kerttu (Gertrudh) Kaupitar puolestaan oli Liperin käräjillä keväällä Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyisi. Vuoden 1631 Käkisalmen läänin maakirjassa mainitaan Pielisjärveltä Viensuusta populi Martti Kauppinen (Mårthen Caupin) lukujen läänintilit puolestaan kertovat ajankohdan tulokkaisiin mahdollisesti lukeutuneesta Perttu (Bertill) Kauppisesta: hänet mainitaan vuoden 1725 läänintileissä Ilomantsin Kortevaarassa vuoden 1722 tileissä ei hänestä ole vielä mainintaa. Topias (Tobias) Kauppisesta puolestaan todetaan vuoden 1736 tileissä, että hän on ottanut vastaan Risto (Christer) Poikosen aution torpan Ilomantsin kylästä. Syystä tai toisesta autioksi jääneet tilat oli saatava takaisin viljelykseen ja veroja maksamaan, ja siihen Topias oli omalta osaltaan valmis ryhtymään. Siispä yksi tulevista tässä vaiheessa vielä kaukana siintävistä tehtävistä on idän Kauppisia koskeva selvitys. Ehkäpä jossain odottaa vastaus siihen, mitkä olivat esimerkiksi Ilomantsin kirkonkylässä asuneen, vuonna 1712 syntyneen tilattoman loismiehen Tahvo (Staffan) Kauppisen taustat. Mitä hänen jälkeensä sitten tapahtui, se on paremmin selvillä ja sitä kuvatkoon seuraava muutamia sukupolvia kattava selvitys, joka kertoo paitsi suvun jatkumisesta, myös itäisen ilmansuunnan vetovoimasta ihmisten etsiessä itselleen toimeentuloa. Ilomantsissa Ilomantsin ja sittemmin Patrikan kylässä on asunut loismies Tahvo Kauppinen (Staffan Kaupin), s. 1712, k , ja puolisonsa Riitta Kontio (Brita Kondio), s. 1717, k Heille on asiakirjoissa merkitty ainakin seuraavat lapset: 1. Juho ( Johan), s Liisa (Elisabeth), s Simo (Simon), s Kaarina (Catharina), s Helena, s Anna, s Tahvo (Staffan), s Risto (Christer), s Ilomantsissa Ilomantsin kylässä tilalla n:o 53 (uusi Ilomantsi n:o 45 Tetriselkä) on asunut talollinen Risto Kauppinen (Christer Kauppin), s , k , ja puolisonsa Magdaleena Roivas, s , k Heille on asiakirjoissa merkitty ainakin seuraavat lapset: 1. Tahvo (Staffan), s Pekka (Petter), s (rippikirjassa ) 3. Anna, s Risto (Christer), s , kuollut Pietarissa ( Skall vara död i St. Petersburg ) 5. Juho ( Johan), s Antti (Anders), s Simo (Simon), s Ilomantsissa Ilomantsin kylässä tilalla n:o 53 (uusi Ilomantsi n:o 45 Tetriselkä) on asunut talollisenpoika Tahvo Kauppinen (Staffan Kauppin), s , kuollut Venäjällä (Död i Ryssland), ja puolisonsa Kaarina Pussinen (Carin Pussin), s Kaarina oli muuttanut Sortavalaan , mutta palasi sieltä takaisin Ilomantsiin. Heille on asiakirjoissa merkitty ainakin seuraavat lapset: 1. Risto (Krister), s Magdaleena, s Tahvo (Staffan), s Kaarina (Catharina, Carin), s , k Anna, s , saanut muuttotodistuksen Pietariin KAUPPISVIESTI 1/2015 7

8 Edellä olevasta lyhyestä listasta löytyy jo kaksi Kaup - pista, joiden kohtaloksi tuli kuolla Venäjällä. Kuinka Tahvo (s. 1781) ja Risto (s. 1789) olivat sinne joutuneet, on vielä epäselvää. Todennäköisesti he olivat lähteneet sinne kuitenkin vapaaehtoisesti kaupankäynnin tai työmahdollisuuksien vuoksi. Annan (s. 1813) kohdalla lähtö oli selvästi vapaaehtoinen, sillä Venäjälle lähteminen ja siellä asuminen vaati passia, jonka myöntämisestä ja uusimisesta on jäänyt asiakirjoihin merkinnät. Pietarin Pyhän Marian seurakunnan asiakirjoista käy ilmi, että Anna vihittiin vuonna 1837 kreivitär Fermorin kamaripalvelijana toimineen Pawel Maximowin (Pavelin isän nimi oli siis Maksim) kanssa. Pietarissa toimineen Suomen passiviraston ns. pitäjänkirja puolestaan mainitsee vuosikymmentä myöhemmin, että myös Anna olisi ollut palkollisena, avioitunut Pavel Metelkinin kanssa ja jäänyt tästä leskeksi. Anna mainitaan työmiehen leskenä, mutta toisessa kohdassa Pavelin mainitaan olleen maaorja. Pavelin tapauksessa se on kenties tarkoittanut talonpoikaa, joka ei omistanut viljelemäänsä maata ja joka oli monin tavoin sidoksissa isäntäänsä. Annan oma elämä päättyi On mahdollista, että Annalla oli lapsia. Koska Pavel oli venäläinen, ei heitä mainita em. pitäjänkirjassa. Passiviraston kautta hoidettiin periaatteessa kaikkien Suomesta passilla tulleiden asioita riippumatta siitä, missä päin Venäjää he asuivat. Pitäjänkirja ei kuitenkaan kerro Annan tarkempaa asuinpaikkaa. Avioitumisen aikaan puoliso Pavel asui vihkitietojen mukaan silloisen Oranienbaumin palatsi- ja puistoalueella, mutta tilanne on saattanut sen jälkeen muuttua. Lisävalaistusta Annan asuinpaikkaan voisi saada ns. perusasiakirjasta, jonka passivirasto kokosi jokaisesta Venäjällä pidempään oleskelleesta suomalaisesta. Alkuperäiset perusasiakirjat ovat tätä nykyä käyttökiellossa homeen takia, mutta ymmärtääkseni niitä kunnostetaan digitointia varten. Näin ollen tulevaisuudessa avautunee mahdollisuus saada tätäkin kautta jotain lisätietoja Annan ja muidenkin Venäjälle siirtyneiden Kauppisten vaiheista. Vaikka Kauppisia oli Venäjällä moneen muuhun sukuun verrattuna vähän, aineksia moneen tarinaan löytyy. 8 KAUPPISVIESTI 1/2015

9 Marja-Liisa Ahlberg Kauppisetko samasta puusta? Esittelyssä Kauppissuvun edustaja ja oman elämänsä sankari - Heikki Kauppinen Kauppiset ovat viime aikoina käyneet vilkasta keskustelua siitä, löytyykö Kauppissuvun jäsenistä yhteisiä ominaisuuksia. Monet sukuseuran jäsenet ovat kirjoittaneet aiheesta ja kuvailleet lähisukulaistensa ominaisuuksia. Aihe on mielenkiintoinen. Ajattelin nyt lähteä tutkimusmatkalle ottamaan selvää siitä, millainen on tyypillinen Kauppinen. Perehdyn tähän aiheeseen enoni Heikki Kauppisen kautta. Heikki Kauppinen Esittelen teille seuraavaksi Heikki Kauppisen (s Pihtiputaalla). Hän edustaa mielestäni oivalla tavalla Kauppisille tyypillisiä ominaisuuksia ja sisukkuutta periksi ei anneta. Heikin kasvuympäristö ja lapsuusaika Heikki-poika oli 5-vuotias, kun sota syttyi ja veljet ja siskot lähtivät isänmaata puolustamaan. Perhe oli erittäin isänmaallinen, Metsäpellon isäntä Matti Kauppinen oli Hellin- äitini mukaan IKL-läläinen. Äitini muistaa, kuinka työväen talo piti kiertää kaukaa, eivätkä tytöt saaneet käydä tanssimassakaan työväen talolla, vaan ainoastaan suojeluskunnan talolla. Juhlapäivinä Metsäpellon pihamaalla nostettiin suomenlippu juhlallisesti salkoon, ja sitten Isä-Matti kehotti tyttöjä tulkaapas tytöt laulamaan. Pian kajahtikin Metsäpellon pihamaalta ilmoille reipas laulanta tyttöjen laulaessa kaikki isänmaalliset laulut IKL:nlaulukirjasta. Tähän tarinaan liittyen muistan, kuinka poikani KAUPPISVIESTI 1/2015 9

10 valatilaisuudessa helmikuussa 2007 laulettiin Kuullos pyhä vala, ja ihmetystä herätti se, että äitini lauloi sen virheettömästi ulkomuistista. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Olen kuullut tarinan myös siitä, kuinka naapurukset, kaksi Mattia, Kauppisen Matti ja Variksen Matti olivat taas kerran maailmaa parantamassa. Seurustelu sujui aidan yli huudellessa, miehet puhuivat päivän kuumasta aiheesta, politiikasta. Vasemmistolainen Variksen Matti oli sitten myöhemmin kylällä kuuluttanut, että Mehtäpellon isännän ne ensimmäisenä vie, kun venäläiset tulee. Metsäpellon sisaruksilla on jokaisella ollut oma kohtalonsa, niin myös perheen kuopuksella, Heikillä. Heikin lapsuus kului sodan melskeessä ja talon töissä autellessa. Heikin kuusi veljeä ja kolme siskoa olivat rintamalla. Kotirintamalle olivat jääneet vanhemmat, kolme siskosta ja Heikki. Elämä on joskus epäoikeudenmukaista, tämän sai Heikkikin kokea varhain. Lapsuusvuodet kuluivat pelon ilmapiirissä, pelättiin uutisia rintamalta. Perheen tunneilmasto oli varmasti uhkaava pienelle pojalle. Siskon kuolema ja kolmen veljen kaatuminen rintamalla kosketti raskaasti myös pikku- Heikkiä. Äidin menehtyminen jätti 12- vuotiaan Heikin isän ja isompien sisarusten hoteisiin. Myöhemmin Heikki sai lämpöisen kodin kasvuvuosiensa turvasatamaksi. Hän muutti Jaakko-veljensä kotiin, jossa varaäitinä toimi Aino Kauppinen (o.s. Aarikka). Siellä hän sai myös uusia kasvinkumppaneita veljensä pojista Timosta (1943-) ja Mikosta ( ). Näkymä maantielle Pihtiputaalla Sisarusparven viimeiset, Hellin, Hilkka ja Heikki 10 KAUPPISVIESTI 1/2015

11 Lapsuuden mielenmaisemaa, sankarivainajat valkeissa arkuissaan. Heikin kouluaika ja nuoruusvuodet Kansakoulun Heikki kävi Pihtiputaalla vuosina Pihtiputaalla ei ollut tuohon aikaan oppikoulua, joten hän lähti Viitasaareen oppikouluun vuonna Uusi elämänvaihe oli nyt alkanut, sillä Heikki asui viikot koulun asuntolassa ja viikonloppuisin hän matkusti kotiin veljen luokse. Viitasaaren oppikoulussa hän sai hauskana poikana heti suuren ihailijajoukon. Heikki oli koulussa nimenhuudossa ilmoittanut reippaalla äänellä, että hän on Heikki paljas Kauppinen, (hyvälle miehelle riittää yksi kunnon nimi). Hauska huomio on se, että Kauppisten sukutaulussa Heikkinimi on annettu aina Matin pojalle, eli nimet kulkevat vuorotellen Heikki- Matti-Heikki-Matti jne. Ritva Rinnankoski on kertonut, että hän rakastui Heikkiin jo kouluaikana Viitasaarella. Ritvasta tuli yli 50 vuotta myöhemmin, , Heikin toinen vaimo. Aikuisuuden kynnyksellä ja aikuisikä Keskikoulun jälkeen Heikki lähti opiskelemaan Rauman Opettajaseminaariin (vuosiksi ). Valmistuttuaan opettajaksi hän avioitui Ulla Asikaisen kanssa vuonna 1957, ja pian syntyivät pojat Matti (1958) ja Jussi (1961). Isänmaa kutsui sitten nuorta perheenisää, ja Heikki lähti asepalvelukseen vuosiksi , ensin Kuopioon ja sitten Santahaminaan. Haminassa hän suoritti RUK:n, ja nykyisin hänen sotilasarvonsa on yliluutnantti. Heikki erosi ensimmäisestä vaimostaan Elämä oli tuolloin työtä ja harrastuksia, alkoi etsikkoaika. Heikin elämännälkää kuvaa hyvin harrastusten moninaisuus. Heikin harrastuksia ja sosiaalista toimintaa Liikunta ja urheilu: Heikki harrasti yleisurheilua (kymmenottelu) ja lentopalloa piiritasolla. Yhdistystoiminta: Hän toimi Reservin upseerien puheenjohtajana ja sihteerinä kahteen kertaan ja yhdistyksen jäsenenä hän oli 42 vuotta. Hän oli Pihtiputaan Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtaja ja Ilosjoen kyläseuran perustaja, Pihtiputaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja hän oli seitsemän KAUPPISVIESTI 1/

12 Heikki harjoittelee metsästäjän roolia vuotta ja pankin jäsen 28 vuotta. Viitasaaren ja Pihtiputaan Vartiokomppanian päällikkönä Heikki toimi 15 vuotta, Väestönsuojelulautakunnan puheenjohtajana 16 vuotta, ja Keski-Suomen Väestönsuojeluvaltuuskunnassa, (jossa maaherra oli puheenjohtajana 16 vuotta). Pihtiputaan Opettajayhdistyksen puheenjohtajana ja sihteerinä hän oli pariinkin kertaan. Heikki toimi Lions-Clubin presidenttinä ja sihteerinä, jäsen hän on ollut liki 30 vuotta, Musiikkitoiminta: Heikki lauloi mieskuorossa 16 vuotta. Hän oli Kansalaisopiston puhallinpiirin johtaja, ja soitti trumpettia eri yhtyeissä. Heikki oli myös naiskuoron johtaja. Pelimiehenä: shakki ja bridge. Shakin lääninkouluttajana ja shakkikerhon vetäjänä Heikki oli 28 vuotta, hän pelasi myös bridgeä. Kalastus ja metsästys: Heikin lempiharrastus on vieläkin kalastus, hän on kalastanut verkoilla kesät talvet jo liki 60 vuotta. Hän on harrastanut myös lohenkasvatusta. Hirvimetsällä hän on käynyt 50 vuotta, ollen myös hirviporukan johtaja. Yhtään syksyä hän ei ole jättänyt väliin! Mehiläistenhoito ja mansikanviljely: Hän on harrastanut mehiläistenhoitoa yli 10 vuotta, ja mansikoita hän on viljellyt 35 vuotta. Maailmanmatkaaja: Heikki on autoillut halki Euroopan neljänä kesänä, noilla matkoilla tuli nähtyä 26 maata. Hypnologi: Heikki toimi hypnologina vuosina -69, -71, -96 ja -05. Noiden vuosien aikana hän teki noin 900 hypnotisointia, näytökset tehtiin etupäässä lääkäreille! Hengellisyys ja usko: Heikki tuli uskoon vuonna 1994, Hän on lukenut Raamatun kannesta kanteen neljä kertaa. Uskoon tulon jälkeen Heikki lopetti hypnotisoinnin. Kodin perintö ja kauppislaisuus Ihmisen kasvuympäristö ja kodin henki vaikuttavat siihen, millaisia polkuja hän lähtee elämässään kulkemaan. Elämänlaki, eli perheen elämäntavat ja arvot periytyvät. Yllättävän paljon saamme jo syntymälahjana, sillä perimä ja elinpiiri muovaavat ihmisen persoonallisuutta. Oman suvun vaiheitten tutkiminen ja suvun tarinoitten kuuleminen auttaa meitä oppimaan jotain myös itsestämme. Sen vuoksi sukututkimus on niin hauskaa ja palkitsevaa! Kannustan kaikkia kauppislaisia tutustumaan omaan sukuunsa ja kertomaan sen jäsenten elämänvaiheista muillekin. Nämä kertomukset ovat pian katoavaa kansanperinnettä. Minunkin Hellin-äitini on nyt suvun vanhin, Metsäpellon suuresta lapsikatraasta ovat äidin lisäksi elossa enää Hilkka ja Heikki. Millainen on tyypillinen Kauppinen Heikki Kauppisen elämässä on riittänyt vauhtia ja jännitystä, iloja ja suruja. Luettelo Heikin harrastuksista ja elämän käännekohdista on hengästyttävän pitkä ja runsas. Sen avulla yritän nyt palata kirjoitukseni teemaan, eli millainen on tyypillinen Kauppinen? Yritän poimia siitä joitain kauppislaisia ominaisuuksia. Lannistumattomuus Lannistua ei pidä, vaan elämän ohjenuorana on yrittänyttä ei laiteta. Eteenpäin elävän mieli. Positiivisuus, optimismi Asioista yritetään löytää positiivinen puoli, ja yleensä löydetäänkin. Leppoisuus, hyvähermoisuus Nämä ominaisuudet saattavat ilmentää tyypillistä savolaista rentoutta, mutta kauppislaisia ominaisuuksia ne kyllä myös ovat. Kauppiset eivät turhasta hötkyile. Huumori ja iloluonteisuus Kauppiset ovat iloluonteisia. Muistan jo lapsuudestani, että aina oli erityisen hauskaa niissä juhlissa, joissa Heikki-eno oli mukana. Perheeni kyläillessä Heikki-enon kotona Pihtiputaan Ilosniemen koululla muistan Heikin kysyneen, että ottaako tytöt mehua vai valkosta limsaa (jälkimmäinen osoittautui kraanavedeksi). Vitsejä Heikillä riittää vieläkin joka tilanteeseen. Kätevyys Kauppiset ovat taitavia käsistään, Heikilläkin on rutkasti käytännön lahjakkuutta. 12 KAUPPISVIESTI 1/2015

13 Tiedonhalu ja avarakatseisuus Kauppisilla on voimakas halu oppia uutta ja avartaa maailmankatsomustaan. Heikki kirjoitti ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta vuonna 1995, oli kuulema jäänyt aikoinaan kiireessä väliin. Eläkkeelle hän jäi johtajaopettajan työstään vuonna Musikaalisuus Kauppisten keskuudessa laulu raikaa ja soitto soi. Kauppisista löytyy paljon musikaalista lahjakkuutta, enoni on siitä oiva esimerkki. Sosiaalisuus Kauppiset ovat usein seurallisia ja kovia puhumaan. Heikki on hyvä supliikkimies ja seuranpidon mestari. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Kauppiset ovat rehellisiä. Heikki on totuuden ystävä, rehellinen pitää olla. Kodin perintönä hän sai elämänmatkalleen vahvan oikeudentunnon. Elämän myrskyissä on hyvä muistaa, että rehellisyys maan perii. Rakkaus luontoon Kauppiset ovat olleet maanviljelijöitä ja eränkävijöitä monessa sukupolvessa, siitäkö johtunee Heikin rakkaus luonnossa kulkemiseen ja kaikki luontoon liittyvät asiat. Kalastus on myös ollut Kauppisten erityinen tavaramerkki, ja tarjotaanhan sukujuhlissakin aina muikkusoppaa! Hartaus ja uskonnollisuus Koti, uskonto ja isänmaa, kauppislaisia elämänarvoja kaikki. Kauppislaisiin koteihin mahtuu varmasti monentasoista uskonnollisuutta, mutta Heikki sai kodinperintönä vahvan uskonnollisen kipinän. Minulle on kerrottu, kuinka Metsäpellossa äidinäitini lauantaisin saunan lauteilla levitti kätensä lasten päälle ja pyysi lapsikatraalleen siunausta. Sunnuntaisin perhe ajoi hevoskyydillä kirkkoon. Elämän myrskyt ovat koetelleet Heikin lapsuuden uskoa, mutta hän kertoo kokeneensa voimakkaan herätyksen ja uskoon tulon vuonna Sen jälkeen elämä rauhoittui ja elämän arvot menivät uusiksi. Kauppisetko samasta puusta? Elämä on monimuotoista, myös meistä Kauppisista löytyy moneen junaan, on ujoja ja hiljaisia, vilkkaita ja puheliaita, ahkeria ja vieläkin ahkerampia, jne. Tutkimusmatkani on nyt tehty, ja olen tullut siihen tulokseen, ettei tyypillistä Kauppista voi olla olemassakaan. Jokainen on oman ainutkertaisen elämänsä sankari! Olen iloinen siitä, että olen saanut esitellä teille Heikki Kauppisen menestystarinan, Heikki edustaa hienolla tavalla Viitasaaren Kauppisia! Kauppisista löytyy varmasti monenlaisia elämäntarinoita, joista olisi mielenkiintoista kuulla. Olisi hauska pohtia sitäkin, löytyykö eri sukuhaarojen välillä eroja? Yksi piirre kaikissa Kauppisissa on kuitenkin yhteinen, Kauppiset ovat mukavaa väkeä! Mitä 81-vuotiaalle Heikille nyt kuuluu? Harrastukset ovat vähentyneet, mutta vielä virtaa. Heikki kertoo käyvänsä nykyisin verkoilla kaksi kertaa viikossa. Hän pelailee tietokoneella shakkia ja bridgeä, onpa hän perustanut shakki- ja bridge-kerhotkin. Hän soittelee virsiä ja hengellisiä lauluja trumpetilla, sähköuruilla ja pianolla. Heikki käy kirkossa, Rauhanyhdistyksen seuroissa ja Suviseuroissa. Uimahallissa hän käy pari kertaa viikossa ja loppukesästä mustikassa ja lakassa. Hän asui onnellisena eläkeläisenä Ritvansa kanssa Viitasaarella, kunnes Ritva muutti taivaankotiin Suru ja kaipaus tulivat tupaan. Nykyisin Heikki kertoo elelevänsä talossa seitsemän huoneen talonmiehenä. Kaikesta huolimatta elämä jatkuu, ja Heikin elämänohjeena on: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa... ILO ja RAUHA ovat elämämme ydinkohdat. Heikki-eno sukukokousten järjestämisissä mukana Sukukokouksen onnistuminen vaatii paljon työtä ja henkilökohtaista intohimoa, ja jokaisen sukukokouksen takana on aina ollut iso joukko vapaaehtoisia toimijoita. Eräs heistä on ollut Heikki Kauppinen. Hän on toiminut aktiivisesti sukuseuran hyväksi jo monen vuosikymmenen ajan. Hän oli mm. vuonna 1983 Viitasaarella järjestetyn sukujuhlan yksi pääjärjestäjistä. Hän on myös tehnyt ansiokasta sukututkimusta. Sukuseurassamme on nyt menossa sukupolvenvaihdos. Kannustammekin etenkin nuorta polvea osallistumaan seuran toimintaan! KAUPPISVIESTI 1/

14 Kesällä 2016 me Kauppiset kokoonnumme sankoin joukoin juhlimaan sukuseuran merkkivuotta! Tapaamisiin sukujuhlassa kesällä 2016! Toivotan kaikille sukuseuran jäsenille ihanaa ja aurinkoista kesää! Kesäterveisin Marja-Liisa Ahlberg Lopuksi Löysin koneeltani joitakin Heikki-enoni minulle joskus lähettämiä vitsejä. Heikki kirjoitti: Olen vuosien saatossa keräillyt alla olevia mielestäni suhteellisen mukavia nippeleitä, joilla voi hauskuttaa ainakin joitakin ihmisiä. VITSEJÄ AJANHENKI: Poika pyysi isää kertomaan vitsin. Kiireinen isä sanoi, ettei hän jouda kertomaan vitsejä, kun täytyy mennä tärkeään kokoukseen. Poika sanoi: Kerro isä toinenkin vitsi! Ulkomailla oleva poika pyysi sähkösanomalla rahaa: No mon, no fun, your son! Isä laittoi sähkösanoman: How bad, so sad, your tad! SUOMENKIELI ON KUVAANNOLLISTA: Käsivarressakin on lunta puolisääreen. Siinä kädenkäänteessä hän katkaisi jalkansa. Etupäässä he istuivat laivan takapäässä. Lappiin soittaja kysyy: Kestääkö Inarin-järvessä jo jää? Kyllä kestää, vastaa lappalainen, johon soittaja vastaa puhelua lopettaessaan kiitos, toinen vastaa, Ei kestä. jne. Kaivontekijän mainos lehdessä: vettä jo toisessa polvessa. Valkea vieraili tummien saunassa! Oliko tulipalo vai valkoinen mies? (otsake oli kerran Keskisuomalaisessa). KIELI JA ASIA MUUTTUU Mies oli viikot pois kotoa kaukana töissä. Mies kysyi vaimoltaan: Rakastathan Sinä minua, vaikka olen niin kaukana. Nainen vastasi: Sitä enemmän, mitä kauempana olet. Mitä mahtoi tarkoittaa?? Kokoukseen ryntäsi mies ja kysyi: Tunteeko täällä kukaan ketään Niskasta? Savolaisukko vastasi: Ei, ei tunne. Kyllä nuama pitäs nähä. Eräs mies sanoi: Ei se pojat vielä mitään, jos vaimo sanoo pahasti, mutta kun se sanoo hyvästi, niin silloin se on pahasti. KIELEN KUMMALLISUUS: Sanotaan punaista mustetta, mutta pitää olla punetta. Sanotaan kenkä on jalassa, mutta eikös jalka ole kengässä? Teppo J. Suonperä sanoi: Voitte kotona päissänne miettiä tätä asiaa!. (tarkoitetaanko humalatilaa vai päitä?). Kyntää-sanan imperfekti: kynti vai kynsi? Oikein on kynsi! Professori Aarni Penttilä sanoi: Sutuus on pinninnä hukassa = susimaisuus on pintapuolisimpana sudessa. Lauletaan kaksi ensimmäistä tai kaksi viimeistä säkeistöä. Ei ole esim. kahta ensimmäistä säkeistöä, on vain yksi ensimmäinen säkeistö VÄHÄTTELYÄ JA VAATI- MATTOMUUTTA: Mitäpä sitä meikäläinen, eipähän sitä meikäläinen (pohjimmiltaan kyseinen henkilö on hyvinkin itserakas). Eihän nämä meikäläisen lapsetkaan ole niin häävejä ja kun ne ovat vielä omatekoisia. Kaksi kaveria oli aina asioista yhtä mieltä. Toinen sanoi kerran, että oltais asioista kerrankin erimieltä, niin toinen sanoi, ollaan vaan. Mies lupasi vaimolleen ottaa ravintolassa vain kaksi ja tulla kahdeksalta kotiin, mutta dementia oli iskenyt mieheen. Hän otti kahdeksan ja tuli kahdelta kotiin. 14 KAUPPISVIESTI 1/2015

15 TAHKON SUOMENKIELEN OPETUSTA YM. Tahko Pihkala opetti Unkarissa suomenkieltä: Kokoa kasaan heiniä koko kasa= kokoo kokoon koko koko. Toinen kysyy, koko kokoko ja toinen vastaa koko koko. (tarvitaan vain yksi substantiivi ja yksi verbi eli kaksi suomalaista sanaa). Tahko seisoi täydessä linja-autossa ja eräs nuori poika tarjosi viimein Tahkolle istumapaikkaa, mutta Tahko sanoi, että istu vain, että jaksat sitten vanhana seistä. Tahkon autolla-ajo: Tahko tuli Pihtiputaan Kotikunnan kaupasta autonsa luo, joka oli 20 metrin päässä autotiestä. Tahkopa kävi ensin kurkistamassa lumivallien takaa, että tuleeko tiellä autoja ja juoksi sitten autoonsa ja ajoi turvallisesti päätielle. SANAVALMIUS: Hieno herra ravintolassa pyysi ruokalistan. Tarjoilija esitteli tarjouksessa olevaa häränkieltä, johon Herra vastasi: Kuulkaa, minä en voi syödä mitään, mikä on ollut toisen suussa. Tähän näppärä tarjoilija vastasi: Mitenkä olisi sitten nuo kananmunat? Eräs tuttavani tuli kerran hyvin väsyneenä vastaan ja kysyin häneltä; Matti, miten menee?, johon hän hyvin lakonisesti vastasi: Jos paremmin menisi, en kestäisi. Erään suomalaisen naiskirjailijan toteamus elämästä: Eihän tämä elämä ole niin hääviä ollut, mutta joskus se on ollut muuttumaisillaan paremmaksi. Vanhus kehuskeli itseään ja sanoi, ettei dementia vielä ole pahemmin päässyt yllättämään, mutta pitää koputtaa puuta, sitten hän koputti pöydänjalkaa ja huusi samalla: Sisään! TITTELI on TÄRKEÄ: Pahassa autokolarissa mies loukkaantui melkein puolikuoliaaksi ja lojui tienvarressa. Ihmisiä kerääntyi paljon ihmettelemään tapausta. Äkkiä joku huusi: Minähän tunnen tuon miehen, hän kai on joku insinööri! Silloin ruhjoutunut mies avasi toista silmäänsä ja sanoi: diplomi- insinööri. PESSIMISTIN JA OPTIMISTIN ERO: että sen huonommin ei voi asiat mennä, mutta optimisti sanoo, että kyllä voi. VIHAINEN NAINEN: Nainen nostaa kaulimen ukon pään yläpuolelle ja sanoo: Sanakin vielä, niin olen leski. KAUPPISVIESTI 1/

16 Asko Kauppinen Lisää tietoa Leo Kaupista Kauppisviesteissä 1/2009 ja 1/2012 kerrottiin Kotkassa syntyneestä Leo Kaupista, joka oli muuttanut 1920-luvun alussa Kanadaan. Sieltä hän muutti myöhemmin New Yorkiin, jossa hän esiintyi tanssilaulajana. Hän levytti kaikkiaan 41 levyä, jotka löytyvät YLEN arkistosta digitaalisessa muodossa. Sain sähköpostia Helsingistä Timo Laaksolta, joka on etsinyt kadonneita sukulaisia ja tuttavia Suomesta ja Neuvostoliitosta lähes 30 vuoden ajan. Hän antoi luvan julkaista viestinsä Kauppisviestissä. Tässä osa hänen viestistään: Vanhan koulukaverini levynkeräilijä Jussi Sundströmin kanssa tuli puheeksi Leo Kauppi, aikoinaan kovinkin suosittu artisti, jonka levyjä on myyty omana aikanaan kunnioitettava määrä. Kuten tiedetään, Leo lähti Neuvostoliittoon ja hänen kohtalonsa oli kadota Stalinin vainoissa. Leosta näyttää olleen pari mainintaa sukuseuranne lehdessä vuosina 2009 ja Leo Kaupin lopullinen kohtalo ei liene vielä kenenkään tiedossa. Useissa lähteissä kuolinvuodeksi tarjotaan vuotta 1938 ja paikaksi Neuvosto-Karjalaa. Kumpikaan ei välttämättä pidä paikkaansa. Ei ainakaan toinen. Näyttää siltä, että Leo olisi vangittu ensimmäisen kerran jo 1936, jol- loin hänet olisi karkoitettu Uralille. Tämän voi päätellä Meimi Sevanderin kirjasta Vaeltajat, jossa kirjoittaja, joka tunsi Kaupin pariskunnan hyvin, mainitsee, että Kaupeilla oli kasvattina Roy Helander niminen poika, Hilda Kaupin sisarenpoika, joka haettiin takaisin Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun Leo Kauppi oli vangittu. Roy Helander palasi Yhdysvaltoihin Leo Kauppi olisi siis vangittu ennen tätä. Leo Gustavovitsh Kauppi vangittiin lopullisesti Tsheljabinskissa, jolloin hän työskenteli siellä lihakombinaatin hitsaajana. Vangitsemisen syy oli pakoyritys, joten hän oli Tsheljabinskissa vapautensa menettäneenä. Hänet tuomittiin vuodeksi pakkotyöhön. Maine on palautettu , mutta Leo Kaupin lopullinen kohtalo on tuntematon. Vaikea uskoa, että hänet olisi tuotu Karjalaan vankileirille. Karjalan Kauppisia ja rintamamiehiä Timo Laakso kertoo myös muista Venäjällä olleista/olevista Kauppisista. Hän kertoo sattumalta saaneensa tietää, että Karjalan Kontupohjassa Sandalskaja naberezhnaja-kadun varrella, Nikojärven rannalla, asuu Kauppinen-nimisiä. Suomenkieltä he eivät enää osaa mutta suomalaista juurta toki ovat. Kauppinen-nimisiä on myös muualla Venäjällä, Viktor Kauppinen on kuollut Leningradin motissa 1942 ja vuonna 1921 syntynyt Eero Tuomaanpoika Kauppinen on kaatunut Neuvostoliiton armeijan tarkkaampujana tammikuun lopulla 1942 lähellä Moskovaa 50 divisioonan riveissä. Mikäli jollakin on jotain tietoa Leo Kaupista niin kaiken voi lähettää Kauppisviesti-lehteen. 16 KAUPPISVIESTI 1/2015

17 Asko Kauppinen Tapaamisia maailmalla Viime aikaiset maailman poliittiset tapahtumat toivat mieleemme muutaman vuoden takaisen Thaimaan matkamme. Olimme vaimoni kanssa noin kuukauden kestäneellä omatoimimatkalla eri puolilla Thaimaata yhdessä Ruotsin länsirannikolla asuvan vaimoni siskon ja hänen miehensä kanssa, jotka tapasimme sopimuksemme mukaisesti Bangkokissa. Heillä oli tuttava pariskunta siellä, johon he olivat tutustuneet kun pariskunnan tytär oli viettänyt vaihto-oppilasvuoden Ruotsissa. Pariskunnat olivat vierailleet toistensa luona useamman kerran ja niinpä he olivat sopineet tapaamisen nyt Bangkokiin. Thaimaalaisen pariskunnan rouva työskenteli sosiaali- ja terveysministeriössä ja herra oli eläkkeellä oleva kenraali, joka oli ollut sotilasasiamiehenä Moskovassa. Eräänä iltana he halusivat tarjota meille päivällisen. Rouva haki meidät viimeisen päälle varustetulla japanilaisella autolla hotelliltamme rantaravintolaan ruokailemaan ja herra ajeli jo vuosia nähneellä mersulla perässä. Päivälliskeskusteluissa puhuimme omista maistamme ja ihmisistä mutta erikoisesti minua olisi kiinnostanut kenraalin sotilasasiamiehen asema Moskovassa. Mutta Bangkokiin voi tutustua veneristeilyllä tai osallistumalla kalastusmatkalle. sotilaana isänmaalleen antamalleen lupaukselle lojaalina hän ei halunnut kertoa lähemmin työtehtävistään. Tehtävistään hän kertoi vain yleisesti ja mainitsi, että hän kävi silloin useamman kerran Suomessa ja Helsingissä. Yleensä matkat oli tehty lentokoneella Moskovasta mutta pari matkaa oli tehty autolla. Hän muisteli suomalaisten täsmällistä asioiden hoitamista ja ystävällistä kohtelua. Lentomatkojen havainnoista häntä oli ihmetyttänyt järvien ja yleensä vesistöjen runsaus Suomessa. Tämä herättikin keskustelua suomalaisesta elämänmenosta, vesistöjen merkityksestä elinkeinoelämälle, liikenteelle ja ihmisen viihtyvyydelle yleensäkin. Lopuksi vaihdoimme sikäläiseen tapaan pienet muistolahjat tapaamisestamme. Kaikkinensa mielenkiintoinen tapaaminen ja tuttavuus. KAUPPISVIESTI 1/

18 Asko Kauppinen Perhematkoja omalla autolla Euroopassa *** ja muutoin muuallakin Kesän lomakausi on jälleen tulossa ja moni perhe on suunnitellut automatkaa joko kotimaahan tai ulkomaille. Matkahan vaatii aina etukäteissuunnittelua ja omalla autolla liikuttaessa henkilöiden lisäksi myös autoon liittyvistä asioista. Matkalle lähdettäesä on varmistettava, että rokotukset ovat ajan tasalla, eurooppalainen sairausvakuutuskortti on voimassa, henkilötodistukset tai passit ovat voimassa, kansainvälinen ajokortti on mukana ja kansainvälinen leirintäkortti on mukana mikäli aikoo yöpyä leirintäalueilla. Auton osalta on syytä tarkistaa auton vahinkovakuutusten kattavuus eri maissa sekä merkkikorjaamot, navigaattori helpottaa matkantekoa, jne. Autoliitosta saa hyvät ohjeet. Meidän perheemme harrastuksiin kuului perhematkailu kymmenen vuoden ajan eli vuodesta 1973 vuoteen 1983 jolloin teimme omalla autolla matkoja Eurooppaan ja muutoin kaksi Kanarian matkaa ja yhden Gotlannin matkan. Tekemämme perhematkat 1.Hammerfestin matka 1973 Vieremä Oulu Kemi Tornio Enontekiö Alta Hammerfest Karesuvanto Rovaniemi Kuusamo Puolanka Kajaani Vieremä * Kalanhajua, kalastusalukset toivat mereltä kalaa, jota jalostettiin rannikon tehtailla. 2.Kanarian saaret Las Palmas * Playa del Inglesin hiekkadyynejä, joiden hiekka oli osaksi tuulen tuomaa Afrikasta. * Tuukka poikamme vietti 1-vuotissynttäreitä KAUPPISVIESTI 1/2015

19 3 3. Kööpenhaminan matka 1976 Vieremä Vaasa Uumaja Falun Uddevalla- Torseröd Göteborg Fredriksham Kööpenhamina Malmö Tukholma Turku Vieremä * Ostimme Torserödistä äidin siskon miehen valmistaman optimistijollan, jonka toimme kotiin Pariisin matka 1977 Vieremä Helsinki Travemund Hampuri Bremen Clobbenburg Lingen Pariisi Lyon Lausanne Frankfurt Fredriksham Torseröd Tukholma Helsinki Vieremä * Perttu Seinen rannalla isän kanssa. 5. Gotlannin matka 1978 Vieremä Helsinki Visby Helsinki Vieremä * Tuukka Villekullan ratsastaja Gran Canaria Playa del Ingles 1978 Vieremä Helsinki Las Palmas * Tässä kirkossa kävimme joulu kir kos sa, joka oli hieman erilainen kuin Vieremän kotikirkko mutta asia oli sama - vossikka-ajelua- löhömistä uima-altaalla/rannallapäivämatka vuoristoon ja oma matka Las Palmasiin Pyhätunturin matka 1979 Vieremä Kuusamo Pyhätunturi Rovaniemi Oulu * Riippusillalla kävelemistä täytyi kokeilla- pakkasyö Muhosen leirintäalueella Petäjälammella Kuusamossa. KAUPPISVIESTI 1/

20 8. Britannian matka 1981 Vieremä Naantali Kapelskär Helsingborg Helsingör Roskilde Ejsberg Harwich Weeley Bridge/ Essex Clactown Grange - Farm Leisure Centre Lontoo Northampton Lontoo Dover Calais Fredriksham Göteborg Tukholma Turku Vieremä * Tupla vartiointi Buchinghamin palatsilla,metro,2-kerroksiset bussit, kaupunkikierros Lontoossa, -itsepoimintaa mansikoita ja herneenpalkoja,minigolfia,pubissa käynti 8 9. Trondheimin matka 1982 Vieremä Vaasa Uumaja Lycksele Trondheim Oslo Torseröd Gävle Kaskinen Vieremä * Hermuseet Kustkammeret Kongsgården Trondheim- Oslo-Kuninkaan linna-gjöa laiva- Gävle-Kaskisen välin matkustimme laivan sviitissä koska hyttipaikkoja ei ollut saatavissa Keski-Suomen matka 1983 Vieremä Kuopio Saarijärvi Tampere Valkeakoski Mikkeli Kuopio Vieremä * Särkänniemen vuoristoradan vesityrskyjä * Pyhän Häkin kansallispuisto, Kivikauden kylä, Emil Wikströmin museo- Visulahden vahakabinetti Perhematkamme päättyivät kesän 1983 matkaan, joka tehtiin 10 kotimaahan koska isä oli sairaslomalla koko kesän talvella helmikuussa saamansa aivoinfarktin vuoksi. Isä on mukana Lions-toiminnassa ja hänet valittiin keväällä 1984 Suomen Lionsliiton K-piirin piirikuvernööriksi. Tähän liittyen kesällä 1984 oli piirikuvernöörien koulutusviikko ja vakuustilaisuus San Fransiscossa Kaliforniassa USA:ssa johon matkaan isä yhdessä äidin kanssa osallistui. Talven aikana isän velvollisuutena oli vierailla kaikissa K-piirin 60 klubissa ja lisäksi oli piirin kokouksia sekä kuvernöörineuvoston kokouksia sekä pohjoismaiden yhteisiä kokouksia. Talvikauden isä oli Suomen Lionsliiton 1.varapuheenjohtaja. Nämä lionstoiminnan tapahtumat veivät kaiken vapaa-ajan joten perheelle ei riittänyt entiseen tapaan aikaa ja poikamme olivat kasvaneet auton takapenkki-iästä pois. Matkailu on jatkunut myöhemmin omatoimimatkoina Afrikkaan, Thaimaahan, Kiinaan sekä eri Euroopan maihin parikymmentä kertaa. 20 KAUPPISVIESTI 1/2015

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kiteen Matikaiset Ry

Kiteen Matikaiset Ry 1 Kuva: http:// www..juurikka.net Hyvä Kiteen Matikaisten suvun jäsen, Tervetuloa vuoden 2010 sukutapahtumaan ja suvun vuosikokoukseen Neulaniemeen lauantaina 3.7.2010 klo 11:00. Kaunis Neulaniemen virkistysalue

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Sukuneuvosto Tiedote nro 1/2013 12.5.2013

Sukuneuvosto Tiedote nro 1/2013 12.5.2013 Sukuneuvosto Tiedote nro 1/2013 12.5.2013 Hyvät sukulaiset! Pielisjärven Ignatiusten Sukuseuran toinen viiden vuoden sukukokouskausi 2013-2017 on alkanut. Seura on saanut samalla uudet puheenjohtajat.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.32 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 Majoitus Olemme tehneet seuraavat

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot