ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry."

Transkriptio

1 ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry. Jäsenlehtí N:o 10 Joulukuu

2 Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 10 Joulukuu 2003 Tämän lehden toimituskunta: Toimituksen osoite: Taitto: Paino: Juhani Silván (vastaava) Risto Hakomäki ja Pekka Wikberg Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. c/o Juhani Silván Vaiveronkatu 32 A 1, Hyvinkää Puh Sähköposti: Nina Heinonen Karkkilan Painopalvelu Oy Etukannen kuva: Jukka Laitinen: Karkkilan kirkon alttaritaulu Takakannen kuva: Jukka Laitinen: Näröin silta ja August Suomisen rakentama liikerakennus. Sisältö: 3... Pääkirjoitus: Syklit piristävät... Juhani Silván 4... Karkkilan yhteiskoulu - minun kouluni - 90 vuotias... Kyösti Suonoja 8... Antiikkipalsta: Ryijy... Pirkko Madetoja 9... Karkkilalaista paikalliskirjallisuutta... Juhani Silván Myllypuiston suunnitteluehdotus... Klas Alander Joulun taikaa Fagerkullassa Matkalla Baltiassa... Anna-Liisa Keckman Fagerkullan kolumnisti saavutti miehen iän... Juhani Silván Eräs ostosmatka... Armas Pihl Sanni Gebhardin koulu... Juhani Silván Venteliinskä... Reino Luoto Högfors mekaanisen puumassan tuottajana... Tommi Kuutsa Runoja... Marjatta Jääskeläinen Lisää Parta-Ooperin temppuja... Pekka Wikberg Teatteria talveen ja kevääseen Teatteria lapsille Kesän ulkomaanmatkat Keräilyjaoston kuulumisia... Antti Valonen Muistumia korskeista komentajista ja vähän muistakin... Raimo Laaksonen Reino Luoto: Fagerkullasta etulinjaan Kotiseutuyhdistyksen tuotteiden myyntihinnat 2

3 Jokin aika sitten lehdissä kerrottiin, että Tanskan salmista Itämerelle ja edelleen Suomenlahdelle saakka tulleet suolasyklit ovat lisänneet syvänteiden happipitoisuutta ja siten virkistäneet merialueitamme. Jotta jaksaisimme, me tarvitsemme yleensäkin elämäämme uusia syklejä, jaksoja, jotka sisältävät jotain uutta ja piristävää. Jatkuva samankaltaisuus masentaa. Matkailun alalla syklit ovat yleisesti tunnettuja. Syklin tilalla puhutaan myös muotivirtauksista: jonkin aikaa tietyt matkat vetävät puoleensa suuria ihmisjoukkoja, sitten ne alkavat kyllästyttää ja tilalle on saatava jotain uutta. Muistammehan takavuosilta vaikkapa keihäsmatkabuumin tai nostalgiset Karjalan-matkat, jolloin kaikki ennen Karjalassa asuneet halusivat viedä jälkeläisensä ja ystävänsä katsomaan entisiä asuinsijojaan. Viron itsenäistyttyä alkoivat matkat Tallinnaan ja sen jälkeen muuallekin Viroon ja koko Baltiaan. Nyt kun paikat on kertaalleen nähty, alkavat Viroon suuntautuvat matkatkin hiljalleen hiipua, näin ainakin lehtitietojen mukaan. Pääkirjoitus Syklit piristävät Kotiseutuyhdistyksen matkailujaostollakin on ollut nähtävissä tiettyjä syklejä. Kun yhdistyksen matkailutoiminta 1960-luvun puolivälissä alkoi, halusivat kaikki päästä kotimaan bussikierroksille. Yöpyminen hotellissakin oli jotain uutta ja erikoista, saihan ainakin nukkua kunnollisessa sängyssä oman vuodesohvan tai hetekan sijaan. Sitten tulivat muotiin laivamatkat ja sen jälkeen pitkät bussimatkat ulkomaille. Nyt juuri toivotaan lentomatkan päässä olevia opastettuja ulkomaisia kaupunkikohteita ja kotimaassa teatteriretkiä hyviin näytelmiin. Myös lapsille toivotaan teatteriretkiä. Oma syklinsä kotiseutuyhdistyksen toiminnassa on tämä kotiseutulehtikin. Sama toimituskunta on toimittanut lehteä nyt tasan viisi vuotta, vuodesta Lehtiä on ehtinyt ilmestyä kaksi vuodessa eli tämä lehti mukaan lukien yhteensä kymmenen kappaletta. Kulttuurilehdelle se on aika pitkä jakso. Millaisena tämä lehti on koettu, siitä ei paljoakaan ole tullut palautetta. Suosiota ei voi mitata myynnilläkään, koska lehti jaetaan jokaiselle jäsenelle kotiin jäsenmaksuun kuuluvana etuna. Uutta on siis tulossa lehtisektorillekin. Ensi kevään lehti ilmestyy osittain uusien vastuuhenkilöiden toimittamana ja ehkä ainakin jonkin verran erilaisena. Lehdellä on oma teemansakin; liikutaan Pyhäjärven - Karkkilan syntymäpäivien merkeissä. Aikanaan johtokunta päättää, mikä on kotiseutulehden tulevaisuus sen jälkeen. Yksi on ainakin jatkossa selviö: tarvitaan entisten kirjoittajien ja avustajien lisäksi myös uusia. Tarvitaan myös ilmoittajia, sillä jokainen lehti maksaa paljon rahaa, vaikka se talkoovoimin toimitettaisiinkin. Pirteätä uutta vuotta kaikille lukijoillemme! Juhani Silván KARKKILAN KOTISEUTUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNTA Hakomäki, Risto Astala, Marita Ahomäki, Ritva Holli, Marja Kataisto, Raili Kivi, Seppo Laine, Kari Niklander, Hannu Suonpää, Voitto Wikberg, Pekka puheenjohtaja, museoasiat, jäsenlehti, julkaisut, tiedottaminen johtokunnan sihteeri talousasiat julkaisut tapahtumat maaseudun asiat, tapahtumat tapahtumat tapahtumat tapahtumat varapuheenjohtaja, sukututkimus, julkaisut, jäsenlehti, tiedottaminen 3

4 Karkkilan yhteiskoulu - minun kouluni vuotias Karkkilan yhteiskoulu täytti tänä vuonna 90 vuotta. Koulun entinen oppilas, valt. tri Kyösti Suonoja piti juhlapuheen oppilaille ja henkilökunnalle tarkoitetussa juhlassa Karkkila-salissa. Seuraavassa puhe kokonaisuudessaan. Olen saanut mieluisan tehtävän voidessani Karkkilan Yhteiskoulun eli nykyisen yläasteen ja lukion 90-vuotisjuhlassa kertoa teille, nykyisille ja entisille opettajille ja oppilaille, joitakin omia kokemuksia ja näkemyksiä yhteisestä koulustamme ja sen merkityksestä omassa elämässä. Karkkilan Yhteiskoulun perustamiseen vaikuttivat vuonna 1913 halu vahvistaa Suomen asemaa kansakuntana Venäjän vallan alaisuudessa. Sivistystä pidettiin niin suuressa arvossa, että sen varaan uskottiin Suomen kansan asema ja voima. Ilman sivistystä ei aineellisella elintasolla katsottu olevan arvoa. Nykyäänkin kun puhumme hyvinvoinnista, katsomme siihen kuuluvaksi myös henkisiä arvoja. Koulumme ensimmäisen lukuvuoden toimintakertomuksessa oli seuraava rohkea virke: Pienen kansan pystyssä pysymisen tärkeimpiä ehtoja on omata sellainen pohja, joka ei petä silloinkaan, kun ulkomaisilla mahtikeinoilla yritetään ryöstää siltä kaikki se, mikä tekee sen kansaksi kansojen joukossa. Ehkä mainittu ajatus pätee tänäkin päivänä EU-Suomessa. Toinen aihe koulun perustamiseen oli pyrkimys kouluttaa lapset niin pitkälle kuin mahdollista ja taloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Tulivathan koulukustannukset halvemmiksi omalla kuin vieraalla paikkakunnalla. Hankkeen takana olivat paikkakunnan lääkäri Gösta Aspelin ja rovasti Kustaa Varmavuori. Koulun perustajien ensimmäisiä tehtäviä oli hankkia koulun käytettäväksi sopiva huoneisto. Se saatiinkin pienellä vaivalla Närön pikkukoulusta, joka sijaitsi kirkon lähellä Salimäen rinteellä. Kokoilemalla ja osittain ostamalla saatiin perustettuun kouluun välttämätön kalusto. Pulpetit olivat suurelta osaltaan kiertokoulun sekä kansakoulujen käytännöstä poistamia. Vuosina 1919 ja 1920 pantiin alulle koulutalon rakennushanke, joka heti sai yllättävän hyvän kannatuksen. Johtokunnan jäsenet, opettajat ja joukko koulun muita ystäviä lähtivät keräysmatkalle jalan sekä hevosilla. Oma pitäjä kierrettiin talo talolta, vieläpä uskaltauduttiin naapuripitäjiinkin, mm. Pusulaan. Keruutyöhön osallistuneet otettiin suopeasti vastaan ja maksusitoumuksia sekä rakennusaineita saatiin runsaasti, mm. 600 hirttä, parruja, turvepehkua ja kattopäreitä. Tontti oli vanhaa peltomaata ja kelpasi hyvin rakennuksen pohjaksi. Rakentaminen aloitettiin isoilla laskiaistalkoilla, joissa otettiin vastaan kuorma toisensa jälkeen rakennustarvikkeita. Kaikki tuo vanha tuntuu nyt kovin alkeelliselta, mutta kaikki on suhteellista. Olin vuosina puolisoni kanssa töissä eteläisessä Afrikassa, Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Siellä toimin sosiaaliministeriön neuvonantajana ja opettajana. Ministeriöllä oli oma koulu, jonka oppilaiden kanssa teimme yhdyskuntatyötä perustaen mm. kouluja Maputon bairroihin eli alkeellisiin esikaupunkeihin. Kaupungin asukasluku on noin 2 miljoonaa, joten pienistä oppilasmääristä ei ole kysymys. Teimme koulurakennukset betonista valetulle lattialle. Seinät ja katto tehtiin kaisloista. Vain yhteen kouluun tehtiin myös seinät betonista ja katto pellistä. Missään koulussa ei ollut pulpetteja tai penkkejä, vaan oppilaat istuivat lattialla. Usein näin koulun toimivan Jumalan nurinpäin istuttaman puun eli apinan leipäpuun alla. Puussa oli iso liitutaulu ja oppilaat istuivat maassa puun varjossa. Mosambikilainen koulu on tänä päivänä Karkkilan Yhteiskoulun perustamisesta toista sataa vuotta jäljessä mitä tulee ulkoisiin puitteisiin. Mitä taas tulee siellä tapaamiini opiskelijoihin, eroa oppimishaluun ja älyyn ei ole. 4

5 Omana kouluaikana ja 1950-luvuilla käytiin ensin neljä luokkaa kansakoulua, jonka jälkeen oli viisi luokkaa yhteiskoulua ja sitten kolme luokkaa lukiota. Nykyäänhän tilanne on toinen, kun voidaan sanoa jokaisen oppivelvollisen suorittavan vanhan keskikoulun. Niinpä omana aikanani pelkän keskikoulun suorittamisella oli tärkeä merkitys oppilaan elämässä. Se oli enemmän kuin pelkkä kansakoulu ja avasi enemmän jatkomahdollisuuksia. Monet menivätkin keskikoulusta johonkin opistoon. Muutamat oppilaat keskeyttivät parin vuoden jälkeen ja menivät Högforsin ammattikouluun. Opettajat olivat suuria persoonia. Meidän opettajiimme kuului mm. Kepsu matematiikassa ja piirustuksessa, Virsu suomenkielessä ja ainekirjoituksessa, Puppe englanninkielessä, Saikku luonnontieteissä, Jallu uskonnossa ollen samalla rehtorina ja tietenkin Keku voimistelussa ja urheilussa. Hän oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteeni ja pelasi Hämeenlinnan Tarmossa. Olihan meillä myös muita mukavia opettajia, mutta edellä mainitut ovat jääneet parhaiten mieleen. Kepsu saattoi kysyä geometriatunnilla napakasti: No, tuleeko siitä mitään vai pannaanko nelonen? Kyöstihän puhuu kuin keitetystä lampaanpäästä. Meidän oppilaiden piti joka kesä kerätä 30 kasvia, kuivata ne imupaperilla sekä liimata lopuksi herbaarioon. Neljän vuoden aikana kasveja piti yhteensä kerätä siis 120 ja se oli melkoinen kesän pilaaja minulle. Kasvien nimet piti osata suomeksi ja latinaksi, samoin niiden lehtien muoto, juuret yms. Kun yritin tentissä niitä muistella, Saikku sanoi: Kyösti hyvä, et sinä niitä osaa, kun et ole niitä kerännytkään. Ja oikeassa hän oli, sillä useimmat kasvit oli otettu siskojeni herbaarioista tai ostettu kavereilta. Puppe piti meille ylimääräisiä englannintunteja, että pysyisimme kärryillä. Jallu teetätti kirjapainotöitä keväisin. Olin parin muun keskustassa asuvan pojan kanssa avustamassa Pispalan kirjapainossa, kun yhteiskoulun vuosikertomuksia painettiin. Niinpä näimme aina ennakkoon miten moni jäi luokalle tai sai ehdot. Omaa tilannetta aina jännitettiin. Kerran ripustin taidenäyttelyä varten Kepsun ja taiteilija Ilmari Huitin kanssa viimemainitun maalauksia luokkahuoneen seinille. Joskus kaivoin ojia tai jäädytin luistinrataa koulun pihalla. Jääkiekko oli mahtiaine. Yhtenä vuotena melkein koko jääkiekkojoukkue jätettiin luokalle ja aivan syystä, sillä meidän pääaineemme olivat luistelu ja laukaisu. Koulumme joukkue olikin joka vuosi Uudenmaan oppikoulujen jääkiekkomestari. Penkinpainajaisia vietettiin 1958 Vuotinaisissa Mustikkamäen pirtissä. Tilaisuuteen pantiin kravatit ja rusetit kaulaan. Kirjoittaja takarivissä kuudes vasemmalta. 5

6 Voimistelunopettaja Keku lohdutti meitä sanoen meidän vielä olevan niin nuoria, että aikaa on, ja olihan sitä. En vieläkään vaihtaisi pois jääkiekon tai jalkapallon tuomia huimia elämyksiä, vaikka sain niistä maksaa yhden kouluvuoden enemmän. Koulun pihalla oli rekki ja pian meistä moni oli rekkitaituri pyörittämässä jättiläisiä. Eräs vanha tapa taitaa olla hävinnyt. Kun vanha puinen koulurakennus oli rakennettu siten, että rakennuksen ja kadun välissä oli jalankulkualue, oppilaat kiersivät välitunneilla koulun ympäri erilaisissa ryhmissä. Kukin valitsi seuransa. Kun asuin lähellä koulua, pystyin ruokatunnilla käymään kotona syömässä, mutta monet Pusulasta tai Pyhäjärveltä kotoisin olevat oppilaat saivat tyytyä eväsleipiin luokkahuoneessa, ellei vanhemmilla sitten ollut varaa maksaa lounasta Rautaruukin ravintolassa. Oli onni tai kohtalo, miten vain, että jaksoin keskittymisvaikeuksista huolimatta roikkua koulussa muiden mukana. Olin usein pudota kyydistä, mutta opettajien ja kavereidenkin avulla sain pidetyksi laidoista kiinni. Olen oppinut sen tärkeän asian, että kun on halua, moni sellainen asia on mahdollista, mitä on pitänyt itselleen mahdottomana. Minulla kuten monella muullakin pojalla koulunkäynnin halu saattaa jossakin vaiheessa olla kovin laimeata, mutta se menee ohi ja tulee aika, jolloin suorastaan ahmii tietoa. Silloin on taottava, kun rauta on kuumaa. Vaikka Högforsin rautavalimon lähellä asuinkin, on todettava oman rautani olleen monta vuotta kylmää, mutta kun se alkoi lämmetä, pystyin takomaan siinä missä muutkin. Ei varmaan kukaan opettajista olisi uskonut, että opettaisin joskus yliopistossa. Koulu antoi myöhemmälle elämälle suunnan, johon kuului: perustiedot tärkeissä aineissa: matematiikassa, suomenkielessä, vieraissa kielissä, historiassa, biologiassa ym. Joku lehti kirjoitti mielipiteenään, että nykyinen koulu yrittää täyttää lasten päät, vaikka sen pitäisi opettaa lapsia käyttämään päätään. Uusien oppilaiden ei tarvitse täyttää päätään, vaan oppia sitä oikein käyttämään. Tähän on kuitenkin sanottava, että ilman tiettyä pänttäämistä perusasiat eivät iskostu päähän ja ilman perusasioita uuden tiedon omaksuminen ja siihen kriittisesti suhtautuminen on vaikeaa. Valmistautumista penkinpainajaisajoon. Auton edessä seisoo kädet taskuissa Arvo Hämäläinen, kirjoittaja puhaltaa fanfaaria. Koulu antoi virallisen kelpoisuuden jatko-opintoihin ylemmissä opinahjoissa. Aloitin alun perin suunnittelemani kadettikoulun tai voimistelunopettajan koulutuksen sijaan opiskelun Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa tein maisterin ja lisensiaatintutkinnon jälkeen väitöskirjan ja toimin sosiaalipolitiikan dosenttina, apulaisprofessorina ja professorina päätyöni ollessa kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä. Koulu antoi sosiaalisen kentän, luokka- ja muut koulukaverit. Meillä on edelleen luokkakokouksia ja muita tapaamisia, viimeksi pari viikkoa sitten tapasin viisi luokkatoveria Helsingissä. Koulu antoi tuulahduksen sivistystä, tuota outoa sanaa, jota käytettiin jo koulun ensimmäisessä vuosikertomuksessa. On sanottu, että tieto häviää, mutta sivistys jää. Ehkä se tarkoittaa sitä, että kaikki tieto on muuttuvaa, mutta koulussa opittu vanha tieto ja oikea asenne tiedon hankkimiseen pitää meidät jatkuvasti reaaliajassa. Osaamme etsiä tietoa sitä tarvitessamme. Koulu auttaa itsensä toteuttamisessa. Ihmisenä kehittyminen alkaa lapsuudesta ja jatkuu koko ihmisiän. Vaikka elämme vain päivän kerrallaan, uskon, että jokaisella ihmisellä on elämässään tarkoitus, jonka täyttämiseen tulisi pyrkiä. Tuo tarkoitus on ikään kuin ohjelmoitu sisimpäämme, ja syntymälahjana olemme saaneet tarvittavat edellytykset suoriutuaksemme tehtävästä. Omalla tavallamme olemme erittäin sopivia juuri oman elämämme tarkoituksen toteuttajiksi. Elämän taidot on ollut pak- 6

7 ko oppia muualla kuin koulussa. Sehän on luonnollista. Oppi on usein tullut ns. kantapään kautta eli kokemuksesta viisastuneena. On todettu, että ihminen oppii kolmella tavalla: a) matkimalla muita, b) kokemuksesta tai c) oivaltamalla. Olen yhteiskoulun jälkeen joutunut useasti koulun penkille ja yliopistovuosien jälkeen monet vuodet kuluivat ilman henkistä ja hengellistä kypsyyttä, jota meidän kaikkien tulisi hankkia. Kaikkein ensimmäiseksi tarvitsemme nöyryyttä ottamaan vastaan uutta tietoa. Nöyryys on totuudelle avointa mieltä ja oppimishalua. Sitä on opeteltava tai sitten elämä opettaa. Minä olen useimmiten oppinut elämää vain kokemuksesta, mutta myöhemmällä iällä olen saanut keskustella viisaiden ihmisten kanssa ja löytänyt sellaista kirjallisuutta, joka on niin yksinkertaisen viisasta perustietoa, että sitä koulukirjoista harvoin löytää. Pari vuotta sitten sain oilla vanhimman poikani tyttären penkkareissa katsomassa vanhojen tansseja ja vuosi sen jälkeen hänen ylioppilasjuhlissaan tässä koulussa. Koin silloin aivan yllätyksellisesti samaistumisen tunteen teidän nuorten oppilaiden kanssa. Elin teidän kanssanne kuin olisin ollut alle kaksikymppinen. Pintaan nousi omasta kokemuksesta ja tunne-elämästä syvä yhdysside teihin ja omaan kouluun. Mehän suodatamme tapahtumat ja asiat oman kokemus- ja tunnemaailmamme lävitse kokien ne yksilöllisesti mielessämme. Sain hetken olla taas nuorukainen, jolla on elämä ja toivo edessään, rohkeutta ja pelkoa vuorotellen sekä halu tehdä jotakin merkittävää elämässään. Elämä jatkuisi ikuisesti. Vanhuutta ja kuolemaa ei olisi. On vain tämä päivä. Meillä kaikilla on vain tämä päivä, eilistä ei ole ja huomisesta ei kukaan tiedä. Neuvoton ja levoton nuorukainen olisi aikanaan tarvinnut tyyneysrukousta: Jumala suokoon minulle Tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, Rohkeutta muuttaa mitkä voin ja Viisautta erottaa nämä toisistaan. Omalta osaltani toivotan tyyneyttä, rohkeutta ja viisautta koululle, sen opettajille ja oppilaille tulevaisuudessa! Kyösti Suonoja Vanha puukoulu syksyisten koivujen verhossa. Paikalla on nyt liikuntahalli. Kuva Kaija Silván 7

8 Antiikkipalsta Ryijy Ryijy on vanha skandinaavinen käyttötekstiili. Ensimmäiset varmat tiedot ryijyistä ovat 1400-luvulta Ruotsin linnoista ja luostareista. Suomessa niitä on ollut käytössä viimeistään 1500-luvulla. Tiedot löytyvät kauppakirjoista ja tilikirjoista: ryijyt olivat niin arvokkaita, että ne mainittiin tileissä. Ryijyillä on jopa maksettu veroja. Alkujaan ryijyä käytettiin makuu- ja matkapeitteenä ja niiden koristelu oli vaatimatonta. Nukkapuoli oli ryijyn alapuoli. Ns. vippeläisryijyssä on yksivärinen nukka, mutta sileä puoli on koristettu värikkäällä ruusupolkusidoksella. Vasta kun ryijyä alettiin käyttää vuoteen koristeena, nukkapuoli alettiin mieltää yläpuoleksi ja sen koristelu monipuolistui. Koristelun myötä nukka lyheni. Myös molemmin puolin nukallisia ryijyjä on tehty: niissä alapuolen nukka on vaatimaton ja yläpuolen nukkaa harvempi. Ryijy yleistyi kansan keskuudessa 1700-luvun aikana. Suuritöisenä ja suhteellisen kalliina ryijy pysyi ylellisyysesineenä. Se kuului usein talontyttären myötäjäisiin. Kuvioinnissa ja värien valinnassa seurattiin ajan muotia. Ryijylangat värjättiin tavallisesti kotimaisilla kasviväreillä, mutta myös kalliita tuontivärejä käytettiin mahdollisuuksien mukaan luvun aikana yleistyivät indigo, jolla saatiin voimakas sininen, sekä voimakkaat punaisen sävyt krapinpunainen ja kokenilli. Kansanomaisen koristeryijyn kukoistusaika kesti 1800-luvun puoliväliin luvun alussa kansallisromantiikka herätti uudelleen kiinnostuksen ryijyihin. Tuolloin kudottiin ensimmäiset taiteilijoiden suunnittelemat ryijyt, joista ensimmäinen ja ehkä tunnetuin on Akseli Gallen-Kallelan Liekki luvulla alettiin vanhoja ryijyä tallentaa ja ryijystä tuli muotituote, jonka mallit omaksuttiin kansanomaisesta ryijystä, kun taas 1930-luvulla siirryttiin ns. funkkisryijyyn. 30-luvun ryijykuumeen jälkeen seuraava nousukausi oli 1950-luku. Sen jälkeen ryijy on elänyt hiljaiseloa, mutta nyt kiinnostus näyttää heränneen siis uudelleen. Museokokoelmissa olevat ryijyt ovat pääasiassa ja 1800-luvuilta. Esimerkiksi Kansallismuseon kansatieteellisissä kokoelmissa vanhin vuosiluvullinen ryijy on vuodelta Kaikkiaan ryijyjä on kokoelmissa lähes kuusisataa ja kokoelma karttuu edelleen. Kuvassa oleva ryijy on vuodelta 1799 ja peräisin Vesilahdelta. Se on mukana U.T. Sireliuksen vuonna 1924 julkaisussa kirjassa Suomen ryijyt. Ryijy on tyylillisesti kustavilainen. Sireliuksen mukaan tämäntyyppisiä suoraraitaisia ryijyjä esiintyi erityisesti Keski-Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Niille tyypillistä oli joko musta tai sininen pohjaväri. Ainutlaatuiseksi tämän ryijyn Sireliuksen mukaan tekee reunuksen kukka-aiheinen koristelu. Kaunissävyinen ja sommittelultaan hallittu ryijy on säilynyt hyvin. teksti: tutkija Pirkko Madetoja, Kansallismuseo kuva: Markku Haverinen 8

9 Karkkilalaista paikalliskirjallisuutta Kirjoittajalle, joka etsii lähdetietoja Karkkilasta, on kyllä tarjolla aineistoa. Karkkilan historia ja Högforsin historia esittelevät paikkakuntaa laajalta alueelta kivikaudesta nykyaikaan mutta niiden jakama tieto ei luonnollisestikaan ole kovin syvälle menevää. Pienistä historiikeista saa perusteellisempaa tietoa, mutta niitä on tehty kovin vähän. Murrekirjallisuuden osuus on melko runsas. Seuraava katsaus on laadittu omien tietojeni ja etsintäyritysteni pohjalta eikä se edes yritä olla kaikenkattava. Karkkila-bibliografia alkaisi olla varmasti paikallaan, ellei sellaista esimerkiksi kirjaston toimesta ole jo tehtykin. 1. Historiateoksia Karkkilan virallinen historiateos on nimeltään Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia. Sen on kustantanut Karkkilan kaupunki ja painettu vuonna Tekijät ovat Seppo Aalto ja Kimmo Rentola, yliopistomiehiä molemmat. Karkkilan esihistorian on teoksen alkuun laatinut Georg Haggrén. Sen jälkeen kirja jakautuu kahteen osaan. Seppo Aalto on kirjoittanut Ensimmäisen kirjan, jossa liikutaan keskiajalta 1700-lukuun ja Kimmo Rentola Toisen kirjan 1800-luvusta nykyaikaan. Sivuja kirjassa on lähes tuhat. Högforsin tehtaan historia ilmestyi vuonna Se on nimeltään Masuuni, josta tuli suurvalimo. Högforsin tehdas I-II. Tämä historiateos on siitä erikoinen, että tekijöitä ei ole mainittu kansisivuilla, ne löytyvät mainittuina vain kirjan esipuheesta. Teoksen kirjoittamisen aloitti fil.tri Karl Ekman ja sen lopetti fil. maist. W. E. Nordström. Suurikokoisia sivuja tässäkin teoksessa on noin Historiikkeja Vuonna 1954 ilmestynyt Karkkilan Konepajakoulun rehtorin T. Nissisen historiikki Högforsin tehtaan konepajakoulu 10-vuotias aloitti historiikkien sarjan. Historiikit kertovat jonkin yhdistyksen, laitoksen tai yhteisön vaiheista tarkasti ja syvyyssuunnassa ja antavat siten paljon tietoa sitä haluavalle. Historiikkeja ilmestyi tasaisin välein luvulla, mutta sitten ne yhtäkkiä loppuivat. Vuonna 1979 ilmestyi Osuusliike Tuen historiikki Pystyssä on ja pysyy. Kirjoittaja oli Eila Saarinen. Lehtori ja rehtori Olli J. Tuohiniemi oli ahkera kirjoittaja. Hänen laatimiaan historiikkeja olivat Karkkilan Työväenopisto (1976), Karkkilan metallityöväen ammattiosasto n:o (1976), Vuosi Työväenyhdistys Tarmon historia (1977) ja Karkkilan yhteiskoulu (1973). Raimo Laaksonen ja Olli J. Tuohiniemi toimittivat yhdessä kirjan 90-vuotias edelläkävijä. Högfors-Karkkilan sairaskassa (1981) ja käsikirjoituksen asteelle jäi Högforsin työväen lainakirjaston vaiheista kertova historiikki. Se on Karkkilan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen hallussa odottamassa julkaisuaan. Itse kirjoitin vuonna 1979 Karkkilan Säästöpankin historiikin 75 vuotta paikkakunnan parhaaksi. Vuonna 1979 ilmestyi myös lintujentutkijain kerho Aplan 10- vuotisjulkaisu Apla Eri kirjoittajien kirjoituksista kootun historiikin toimittivat Kalle Virta, Heikki Luoto ja Kari Virta ilmestyi historiikki Karkkilan Tekniset 40 vuotta. Toimituskunnan muodostivat Urho Kasurinen, Aaro Lahti, Aulis Stenholm, Lauri Virolainen ja Kari Virta. Oman mainintansa ansaitsee myös Kuvia Karkkilasta, jonka kaksi yhteiskoulun koululuokkaa toimittivat vuonna Kirjasessa on luonnonsuojeluun ja ekologiaan liittyviä oppilaiden kirjoituksia ja haastatteluja. 2. Taiteilijaelämäkertoja Vaskijärveläinen taiteilija Ilmari Huitti on innoittanut useita kirjoittajia. Oikeastaan hän itse aloitti itsestään kertovien juttujen sarjan. Vuonna 1959 ilmestyi J. G. Könnärin nimellä vihkonen Joutavia juttuja, jossa hän kertoo työstään ja töistään. Näyttelyn käsiohjelmia on tiedossani ainakin kolme. Jaakko Hemmi toimitti sellaisen 1957, itse kirjoitin vähän laajemman koosteen vuonna 1969 ja Suo- 9

10 men Taideakatemian amanuenssi Marjatta Koistinen omansa vuonna Tärkein elämäkerrallinen teos Ilmari Huitista on Pentti Mäensyrjän Sielupensseli vuodelta Kirjan on kustantanut Karkkilan Kulttuuriyhdistys Lyyti r.y. Alaotsikoksi Mäensyrjä on merkinnyt Romaaninomainen näkemys taidemaalari Ilmari Huitin originellista elämästä. Varsinaisia romaaneja Huitista on ilmestynyt kaksikin. Vuonna 1940 Marita Kalima julkaisi romaanin Uusi koti. Kirjassa Simo Haikka (Ilmari Huitti) rakentaa Vaskijärvelle taloa, joka on tarkoitettu hänen ja Kaari Rantalan (Marita Kalima) yhteiseksi kodiksi. Suhde oli todellinen, mutta se raukesi niin kuin muutkin Ilmari Huitin naissuhteet. Marita Kalima oli helsinkiläinen seurapiirikaunotar. Hänen isänsä oli Jalo Kalima, etevä kielentutkija. Teatterinjohtaja Eino Kalima oli hänen setänsä. Myöhemmin Marita Kalima meni naimisiin ja perusti miehensä Pekka Niemeläisen kanssa naisten kappaliikkeen Helsinkiin Bulevardille. Marita Niemeläinen kuoli vuonna Ilmari Huitti oli luovuttanut Vaskijärvellä sijainneen talonsa Aleksis Kiven Seuralle rauhalliseksi luomispaikaksi nuorille kirjailijoille. Joitakin kirjailijoita siellä asuikin, mm luvulla jonkin aikaa Veijo Meri. Hän löysi talon ullakolta nipun kirjeitä, joita Marita Kalima oli vuosien varrella lähettänyt Ilmari Huitille. Niistä Veijo Meri sai kipinän kirjaansa Peiliin piirretty nainen, joka näin sai alkunsa Vaskijärvellä. Kun kirjasta myöhemmin tehtiin televisioelokuva nimeltä Taksikuski, monet vaskijärveläiset tunnistivat sieltä itsensä tai lähipiirinsä, niin fiktiivisiä luomuksia kuin henkilöt olivatkin. Kysyessäni Marita Kalimalta vähän ennen hänen kuolemaansa asiasta hän itse ei tiennyt mitään Veijo Meren kirjan yhteydestä hänen kirjeisiinsä, mutta totesi kyllä myöhemmin kirjaan tutustuttuaan yhteyden todenperäisyyden. 3. Albumeja Vuonna 1971 Kulttuuriyhdistys Lyyti julkaisi ensimmäisen Karkkila-albuminsa Timo I. Vasaman toimittamana. Merkintä I albumin nimessä viittaisi siihen, että jatkoa on myöhemmin tulossa, mutta sitä ei albumien muodossa tullut. Lyytin albumissa on silloisten karkkilalaisten kirjoittajien kaunokirjallisia tuotoksia, joukossa muutama tietokirjoitelmakin. Albumissa on julkaistu Kyösti Suonojan gradutyö Karkkilan sosiaalinen ilmasto, Venla Gebhard-Essénin ansiokas luonnehdinta Albert Gebhardista ja minun Ilmari Huitin näyttelyohjelmani. Muita karkkilalaiskirjoittajia albumissa ovat Anja Oksanen, Leo Nurmi, Lauri Koskinen, Eino Halme, Eino Wesander, Erkki Ahonen, Matti Lehtikangas, Veikko Vainikainen, Erkki Kirkinen, Urpo Forström, Timo I. Vasama, Yrjö Koivukari ja Urho Vähäniitty luvun lopulla perustettiin Lohjalla kaksikielinen kirjoittajayhdistys nimeltä Länsi-Uudenmaan kirjoittajat Västra Nylands Skribenter ry. Tämän yhdistyksen merkittävimmät alullepanijat olivat lohjalainen kirjailija Iris Kähäri ja karkkilalainen kirjailija Erkki Ahonen. Myöhemmin yhdistys on muuttunut yksikieliseksi ja laajentanut alueekseen koko Uudenmaan. Edelleenkin toiminnassa oleva Uudenmaan kirjoittajat ry. julkaisee kaunokirjallisia albumeja, joita nyt jo lienee toista kymmentä. Ensimmäisessä oli mukana paljon karkkilalaisia, mutta vuosi vuodelta määrä on pienentynyt. Albumi I ilmestyi vuonna 1972 ja karkkilalaisista siinä olivat mukana Erkki Ahonen, Erkki Kirkinen, Matti Luojus, Susanne Sjöblom ja Timo Vasama. 4. Perinnekirjoja Varsinaisia kansanperinteestä kertovia kirjoja olen löytänyt vain yhden: Aaro Salovaaran teoksen Rautamäen Uutmanni noita vai shamaani vuodelta Salovaara kertoo muistakin seudun tietäjistä kuin Uutmannista: Jouhtenan Noita- Jussista, somerolaisesta Haakasta ja loppilaisesta Rahikon Kallesta. Uskomatonta, miten lyhyt matka onkaan noitana pidetystä Uutmannista ensimmäiseen kunnanlääkäriin Gustav Aspeliniin. Miehet työskentelivät miltei samaan aikaan lääkäri ja verenseisauttaja. 5. Murrekirjoja Vuonna 1978 esitettiin Tampereen teatterissa Leena Härmän Tampereen kaupungin 75-vuotisjuhliin kirjoittamaa kavalkadinäytelmää Rieväkylän rapsodia. Tapahtumat etenevät siinä kronologisesti. Eri vuosilta on otettu Tampereen kannalta merkittäviä tapahtumia, jotka sitten näytellään kohtaus kohtaukselta. Kun Eino Halme kuumeisesti etsi muoto- 10

11 ja Fagerkulla-näytelmälleen, esitin juuri tätä kavalkadityyppiä ja hankin hänelle liput Tampereen Teatterin esitykseen. Siellä hän kävikin ja jo paluumatkalla junassa syntyivät ensimmäiset kohtaukset Hellakylän helinään. Fagerkullan pihanäyttämöllä näytelmää esitettiin Kauko Kokkosen ohjaamana suurella menestyksellä vuonna Seuraava näytelmä oli Hannu Lehtisen ohjaama Sulku Suurin murrekirjoista kuitenkin odotti tulemistaan aina 1990-luvun lopulle. Professori Pekka Lehtimäki oli joskus 1980-luvun alussa esittänyt minulle luettelopyynnön paikkakunnan hyvistä murreoppaista. Lehtimäki oli kiinnostunut nimenomaan Karkkilan seudun murteessa esiintyvästä ilmiöstä, joka tuo tiettyjen 2-tavuisten, o-loppuisten sanojen loppuun joko ylimääräisen i:n tai loppuvokaalin pidentymän. Sellaisia sanoja ovat esimerkiksi Takko > Takkoi, Närö > Nöröi, Sulo > Sulei, Ahmo > Ahmoo jne. Tein Lehtimäelle hänen toivomansa luettelon ja monen vuoden aikana kävimme äänittämässä luettelon henkilöitä. Yksi oppaista oli Liistoin Kalle eli Raittilan Kalle, joka paikkakunnalla paremmin tunnettiin pelimannina kuin murteentaitajana. Kalle oli Pekka Lehtimäelle suuri löytö, ja pian kävi selväksi, että Kallen avulla Lehtimäki saisi toteutettua elämänsä haaveen: murrekirjan tekemisen Pyhäjärven-Karkkilan murteesta. Murrekirja Liistoin Kallei Karkkilasta ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna Sarja tieto- ja kuvakirjoja Näytelmät tietenkin esitettiin Karkkilan omalla murteella, ja se oli uusi lähtölaukaus 1980-luvun kirjoille. Seurasi pitkä jakso erilaisia murrekirjoja. Ensimmäisenä ilmestyi vuonna 1987 Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen julkaisuna n:o 1 Reino Luodon kirja Eerikki, persoonallisen työmiehen Erik Enqvistin elämäntarina. Sitä seurasi vuonna 1989 julkaisu n:o 2: Eino Halmeen Tarinoi vanhast pruukist. Vuosina 1990 ja 1993 ilmestyivät Kustannus-Mäkelän kustantamat kaskukirjat Meittii oli neljä riskii miästä ja Poies alta kylävvartijat. Molemmat kaskukirjat olivat Hannu Lukkarisen taitavasti kuvittamia ja niistä tuli suuri menestys. Sain kustantajalta tehtäväkseni kaskukirjojen kieliasun tarkistamisen. Ehdotin tällöin, että murretta pantaisiin vain repliikkeihin, jolloin kaskujen luettavuus paranisi. Näin myös tehtiin ja ratkaisu osoittautui hyväksi. Matti Koivumäki ja Raimo Laaksonen julkaisivat vuonna 1982 valokuvateoksen nimellä Karkkila, kotikaupunki Suomessa ja Tiina Valpola mielipidekirjan Tapaus Högfors Päivi Mikola ja Risto Hakomäki kokosivat laajaan teokseen Karkkilan vanha rakennuskulttuuri tietoja vielä pystyssä olevista Karkkilan arvorakennuksista. Pirkko Sihvo on kirjoittanut kirjan Myllymäen torppa. Teoksessa esitellään Vuotinaisten ja Kärkölän rajamailla sijaitseva Museoviraston entisöimä Myllymäen torppa ulkorakennuksineen. Tommi Kuutsa julkaisi vuonna 2002 tutkimuksen Pahan päivän varalle, Ul. Pyhäjärven lainajyvästön vaiheita. Kyläkirjoista ilmestyi ensimmäisenä vuonna 2001 Vuotinaisten kyläkirja Vuotinainen erämaasta kyläksi. Sen toimitti Marja Holli apunaan suuri kirjoittajajoukko. Jatkoa on tulossa seuraavaksi Alimmaisista. 7. Koulujen historiikkeja Yleensä kunnissa on julkaistu ahkerasti koulujen historiikkeja. Karkkilassa ainoa oli pitkään Jussi Saukkosen vuonna 1938 kirjoittama yhteiskoulun historiikki Karkkilan Yhteiskoulu Sitten Olli J. Tuohiniemi kirjoitti suppean jatkohistoriikin Karkkilan yhteiskoulu Jatkoa ei tähän päivään mennessä ole ilmestynyt. Haukkamäen koulusta ilmestyi vuonna 1999 Tuure 11

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTTI: PRINTELA

HARJOITTELURAPORTTI: PRINTELA 20.12.2014 Tuotantotalouden tiedekunta HARJOITTELURAPORTTI: PRINTELA SYKSY 2014/LIETTUA Katja Nuutilainen, 0400205 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖVALMISTELUT... 2 3 SAAPUMINEN LIETTUAAN... 3 4

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014

Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014 Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014 Pieni kuvakertomus matkastamme. Hollolan kansallisten seniorien onnistunut kesäretki suuntautui heinäkuussa Baltian

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Käsiohjelma 1 2 Maksettu ilmoitus Auroran päivän tempauksen osanottajille Koivupirtin palvelukodin yhteisö on paljon asukkaitaan ja henkilökuntaansa

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot