On armas mulle aallon tie uusia ja tuttuja risteilyvieraita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On armas mulle aallon tie uusia ja tuttuja risteilyvieraita"

Transkriptio

1 Maaliskuu vuosikerta nro 3 On armas mulle aallon tie uusia ja tuttuja risteilyvieraita Johannes-Seuran talviristeily pitää pintansa: tänä vuonna mukana oli 89 osallistujaa. Vuorokausi kului nopeasti ohjelmatoimikunnan reseptin mukaan. Hyvä kokonaisuus muodostui ohjelmasta omassa kabinetissa, herkullisista buffet-aterioista ja sopivasta määrästä vapaa-aikaa. Lisäksi laivan kulku oli tasaista eikä paikoittainen jäiden rasahtelu keulassa häirinnyt menoa. Eino Karhu ja Paavo Väntsi risteilyn iloisissa tunnelmissa. (Kuva: Kaija Sipilä) Johannes-Seuran ohjelmatoimikunnan aktiivit Raija Kärpijoki, Yrjö Ahjosaari, Liisa Katajainen ja Kirsti ja Auvo Paju olivat kehitelleet vaihtelevaa ohjelmaa. Yhteislauluja säesti Armas Jansson. Karjalan Liiton Kuntoralli-korttia ja huhtikuista Ruissalon liikuntatapahtumaa markkinoi Jouko Hörkkö. Hän ilahdutti yleisöä myös ensiesityksellään soittamalla huuliharpulla On armas mulle aallon tie -laulun. Juhlavuosi alkamassa Yhdessä laulettiin useimmille tuntemattomiksi jääneet kotiseudun menetykseen liittyvät laulut Paluu Revonsaareen (Pauli Pyökäri), Karhulan muistoja (Aimo Kesäläinen) ja Koskijärvi-valssi (Risto Ruohonen). Evakkoonlähdöstä tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väntsi kehottikin matkalaisia keräämään muistoja viimeisestä evakkoonlähdöstä , niin kauan kuin muistelijoita on. Paavo Väntsi kertoi myös Vincentius-Väntsin sukukirjan uudesta, tulossa olevasta painoksesta. Siinä on hänen mukaansa paljon asiaa Kaijalasta. Ennakkotilauksia kirjasta otetaan vastaan. Matkainformaatiota Liisa Katajainen kertoi lyhyesti tehdyistä matkoista sekä antoi tietoa tulevista. Kiinnostavaa oli kuulla hänen käynnistään Viipurin kirjastossa sen restauroinnin jälkeen. Tämä Alvar Aallon luomus kuuluu varmasti tästä lähin Viipurin-kävijöiden perusohjelmaan. Matkaohjelmaan lisättynä uutena matkana on tehtävä kotiseutumatka, jolla hotellina on Viipurissa sijaitseva Victoria. Kesäheinäkuun vaihteen matkalaisista suurin osa on saarille menijöitä. Viisumista naapurimaa veloittaa nykyään 61 euroa. Saarenmaanmatka toteutuu heinäkuun puolivälissä, ja perinteisen pikkujoulumatkan kohde on Tallinna, jolloin vältytään viisumikustannuksilta. Uusia ja tuttuja risteilyvieraita Ensikertalaisia oli matkassa mukavasti. Paimiolaiset Anneli ja Juhani Räikkönen olivat lähteneet mukaan naapuriensa Pertti Konton ja Kirsti Valkosen seurana. Karjalaisten risteily tuntui näistä varsinaissuomalaisista leppoisalta. Tosi mukavaa porukkaa, kaikki olivat välittömiä ja iloisia, kertoi Anneli Räikkönen tuntemuksistaan. Toista kertaa risteilyyn osallistui Taina Ruuskanen o.s. Luhtanen, jonka äiti oli Ohjelmasta vastasivat mm. Auvo ja Kirsti Paju. (Kuva: Kaija Sipilä) kotoisin Suonpäästä. Hän tuli pikkuserkkunsa kanssa (nimi alla) päivittämään kuulumisia ja suunnittelemaan uusia seikkailuja. He osallistuivat kaikkeen yhteiseen ohjelmaan ja ehtivät myös muistella yhteistä kouluaikaa Paimion Yhteiskoulussa. Matka sujui kaiken kaikkiaan leppoisissa tunnelmissa. Virkeä aviopari Kirsti ja Auvo Paju ovat olleet tuttu näky Johannes-Seuran tapahtumissa, esim. Piikkiössä pidetyissä Johannesjuhlissa. He ovat hyvä esimerkki vapaaehtoistyön voimasta. Kirsti Paju kertoi saaneensa aikoinaan ensimmäisenä ei-karjalaisena Karjalan Liiton pronssisen kunniamerkin. Auvo on Karhulasta, saunassa syntynyt. Aviopari on ollut ja on monessa mukana, mm. kansantanssiharrastuksessa. He ovat ohjanneet mm. Kaarinan kansalaisopiston tanhuryhmää. Esiintymässä on käyty ulkomaillakin. Auvo on tänä keväänä menossa toimitsijaksi suunnistuskilpailuun. - Talkootyö on tärkeää. Nykyään moni vain kysyy, mitä palkkaa toiminnasta saa, totesi Kirsti Paju. Yleisön toivomuksesta yhteistilaisuuden lopussa jokainen esitteli itsensä ja karjalaiset tai jonkin muun heimon - juurensa. Minut tunnisti alakouluaikainen luokkatoverini, ja kyllähän tutut piirteet kymmenien vuosien takaa löytyivät! Kaija Sipilä Armas Jansson, Raija Kärpijoki ja Jorma Rastas muistelemassa Monrepos ta musiikin keinoin. (Kuva: Liisa Katajainen) KARJALAISET KESÄJUHLAT LAPPEENRANNASSA Kesäjuhlaohjelmassa: Juhlaseminaari, karjalaista sanankäyttöä eri muodoissaan, hengellisiä tapahtumia ekumeenisessa hengessä, laulua, soittoa ja tanssia, piirakkakisat, Karjalaan ja sen vaiheisiin liittyviä näyttelyitä, kyykkää ja maraton, Karjalaisen Nuorisoliiton kansantanssiesitys, ohjelmaa lapsille ja nuorille. Kysy majoitustilaa Holiday Club Saimaa, puh , tai JOHANNES-SEURA ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS KAARINASSA Hovirinnan koululla lauantaina klo Käsitellään sääntöjen 9 :ssä mainitut asiat. Tilaisuudessa myös kuvamateriaalin näyttöä. Johtokunta

2 2 Maaliskuu 2014 nro 3 Metsä on rajana Päätoimittajan kynästä Johanneksen teillä saa edelleen selvän käsityksen varhemman ajan elämästä. On kylä, on metsä, ja sen jälkeen jälleen kylä. Metsä on merkinnyt asumatonta raja-aluetta, jonka kahden puolen on saatettu sanoa asiat samoin sanoin, mutta hieman eri sävyin. Pimeässäkin on tunnistettu, kummalta puolen metsää kulkija on. Metsä on ollut rajana, tällä puolella me ja toisella puolella ne. Täällä Varsinais-Suomessa vastaava rajametsä on näkynyt pitäjätasolla. Kuntia on ollut liki kahdeksankymmentä ja niiden välissä metsäisiä taipaleita, aikanaan tiettömiä tai kehnosti kunnostettuja kulkuväyliä. Tällaista kuntakarttaa on nyt ehditty hämmentää aika lailla. Kuntia on jäljellä enää alle kolmekymmentä ja niistäkin halutaan haukata vähintään puolet pois. Näin monet kuntatason rajametsät siirtyvät keskemmälle karttaa ja pääsevät kaavanlaatijoiden neitseelliseksi pelikentäksi. Johanneksessa säilyy vanha rakenne: kylä metsä kylä. Missä Krimi siellä Venäjä Nykyisestä vaatekaapista on jokseenkin ehtinyt kadota entisajan arvoasuste krimiturkki. Tiukkakiharainen lyhytkarvainen turkki oli alun perin tehty Afganistanin vuorten karakul-lampaan karitsan villasta. Venäjän kielessä vastaava turkki sai nimen krimmer ja raaka-aineeksi oli löytynyt Krimin niemimaan lammaskatras. Tästä alkoi turkkityypin vaellus kaikkeen maailmaan krimiturkkina. Krimin sodassa Venäjän tavoitteena oli vallata Turkilta haltuunsa Mustanmeren lukko ja Välimeren portti Bosborin salmi, mutta ulkovaltojen tuki sekä suorat aseelliset vastatoimet estivät sen. Aiheesta lisää Johannekselaisen viime joulukuun numerossa, jossa esitellään tuore meriteos Oolannin sodasta. Teos sisälsi myös ansiokkaan kuvauksen tapahtumien kansainvälisestä päänäyttämöstä Krimillä ja Balkanilla. Uusimpaan Krimin uutisointiin on jälleen saatu Venäjän voimia mukaan. Niemimaa on nykyään osa Ukrainaa, itsehallinnollinen omalla tavallaan. Venäjällä on ollut vuokrattuna Krimiltä perinteinen Sevastopolin laivastotukikohta, jonka kautta tulleet joukot ovat suorittaneet vedettömän vallansiirron. Hannu Rastas Kuolleita Martti Arvid Hohenthal kuoli Salossa Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat Helena, Timo, Nenne ja Heikki. Kerttu Ilona Lehtonen o.s. Lenkkeri kuoli Turussa. Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat sisaret ja veljet perheineen, Monica ja Pasi perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Otto Skyttä kuoli kotonaan Helsingin Torkkelinmäellä Hän oli syntynyt Viipurin maalaiskunnassa. Otto tuli tutuksi monille Johannes-seuran matkalaisille hauskana huumorimiehenä. Viimeisen matkan hän teki viime kesänä Viipuriin. Otto siunataan 8.3.Hyvinkään Ortodoksikappelissa. Uurna lasketaan myöhemmin Kytäjän hautausmaalle Skyttien sukuhautaan. 94 vuotta Merkkipäiviä täyttää revonsaarelainen Vieno Katajainen o.s. Pyökäri Kaarinan Littoisissa. Sydämelliset onnitttelut lapsilta, lastenlapsilta ja lastenlastenlapsilta. 90vuotta Paimiossa Liisa Hörkkö s. Hiiri Kaijalasta 80 vuotta Espoon Leppävaarassa Alpo Kalervo Kosonen Uuraasta. 75 vuotta Rakkaamme Saara Margareta Uski os. Hörkkö * Johannes U Turku Katsoi Herra ajan täyttyneen kutsui luokseen väsyneen. Kaivaten Maila-sisko Sisarusten lapset perheineen Ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta Viipurissa syntynyt Kauko Alfred Löytöläinen. Kaarinan Littoisissa. Vanhemmat Selma o.s.hirvonen Rääkkylästä ja Alfred Löytöläinen Johanneksen Niemelästä. Maaliskuu 15. Perinnekäsityökerho seuran toimistolla klo 10 alkaen 22. Vaahtola-Rokkala-Riionsaari kevättapaaminen klo 13 Johannes-Seuran toimistossa Myllytie 1 Piikkiö 23. Littoisten Karjalaisten kevätkokous ja tupailta Santasella Paaskalliontie 3 a 2 Rusko 23. Karhulalaisten kokous klo 15 Liedon kunnantalolla Huhtikuu 7. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo Tuomarinkatu 2.Pori 12. Johannes-Seuran kevätkokous klo Hovirinnan koululla Kaarinassa Huom! Pääsiäislauantaina toimisto on suljettu, ei käsityökerhoa Toukokuu 3. Päätilän koulupiiriläisten kevättapaaminen klo 13 Littoisten monitoimitalolla 5. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo Tuomarinkatu 2.Pori 17. Perinnekäsityökerho seuran toimistolla klo 10 alkaen Kesäkuu Karjalan Liiton kesäjuhlat Lappeenrannassa Heinäkuu 26. Johannesjuhla Piikkiössä Johannes-Seuran matkat (tarkemmin sivulla 6) Johannes-Seuran kotiseutumatka Viipuri-Johannes, Kaijala ja Kakisaari, Koskijärvi ja Karhula Johannes-Seuran kotiseutumatka Johanneksen eri kyliä. Huom! myös Päätilään Kesämatka Saarenmaalle, majoitus Kuressaaressa Jouluinen matka Tallinnaan Talteenotettu naisten kengät Piikkiön Pontelasta. Tiedustelut seuran toimiston aukioloaikana puh Aineiston toimittaminen Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Aineiston toimittaminen huhtikuun numeroon viimeistään (painopäivä 3.4.). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Voiko uskon myötä siis jonkin sellainen olla jo totta, joka on vasta toive. Onko mahdollista, että ihmisen sisäinen maailma on niin vahva, että se murtaa kaiken ulkoisen todellisuuden. Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon, kun hän sai ilmoituksen sellaisesta, mikä ei vielä ollut nähtävissä Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa Kenet sinä haluaisit muistaa uskon esikuvana. Millaista listaa kirjoittaisit. Kuka ihminen on sinulle sellainen, jonka elämässä näkymätön usko onkin muuttunut näkyväksi. Onko pakko etsiä uskon sankareita jostain kaukaa, ehkä he löytyvätkin paljon lähempää kuin olit kuvitellut. Voisiko hän olla oma mummisi, vaarisi, äitisi tai isäsi, opettajasi tai naapurisi, ystäväsi tai läheisesi. Hän, joka uskoi sinuun ja mahdollisuuksiisi. Tänäänkin usko on saanut monet ihmiset ruokkimaan nälkäisiä, hoivaamaan heikompia, puolustamaan avuttomia, lohduttamaan murheellisia. Rakastamaan. Päivi Aikasalo, kappalainen, Hämeenlinna Ote iltahartaudesta Moninainen Luoja virkkoi teenpä kolon kaivannaisen kylkiluusta leivonnaisen Aatamille; tämä sulle ominaista voihan ilman anoppia olla kaksinaista Pöytyän urhot pelastivat haaksirikosta Karinaisen Pirelli heppuko kuminaisen leivän syöjä Lie Pygmi neidossa puolinaisuutta kokonaisella mitaten Nykymissit varsinaisia senttien hamuajia Voiko umpinaisesta tulla avonainen Onko sisäturkeissa yhtään ulkonaista Lenkeillä irtonaisesta tulee kiintonainen Akne tunkee poskilleni kasvannaiseksi Kerrannainen aina olennainen kaikkinaiset saman verrannaisia Sakari Sailola Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

3 Maaliskuu 2014 nro 3 3 Taiteellisia vaikutelmia Hämeessä Orimattilan taidemuseo ja Lahden historiallinen museo tarjoavat kävijälle hienoja elämyksiä. Joka suuntaa matkansa Hämeeseen, älköön ajako Orimattilan kulttuuritalon ohi: sen yläkerrassa on nähtävissä paikallisen taidemuseon kokoelma mm. Suomen kultakauden taidetta. Lahdessa taas pääsee nauttimaan Johannekselaisessa 5 / 2013 esitellystä Viipuri mon amour -näyttelystä. Vaikuttava on myös evakkojen mukanaan tuomien esineiden kokoelma. Lukuisat asuntojen avaimet osoitteineen ja viesteineen siitä, mitä evakuointiryhmän olisi pitänyt tuoda pakoon lähteneille, näyttävät sodan karun totuuden: tuomatta jäivät patjanpäälliset ja muut tärkeät tavarat. Näyttelyn nimi Viipuri mon amour kuvaa suomalaisille yhä rakasta kaupunkia. Mattimyöhäisille tiedoksi: näyttely on avoinna 16. maaliskuuta 2014 asti. Paimion Karjala-Seuran matkalla mukana ollut Kaija Sipilä Kuva: https://fi-fi.facebook.com/pages/ Orimattilan-taidemuseo/ Orimattilan taidemuseon teokset ovat viipurilaissyntyisen Ilmari Wall-Hakalan ja hänen vaimonsa Toinin taidesäätiön kokoelmaa. Wall-Hakala keräsi ja 1900-lukujen taidetta, ja hänen tavoitteenaan oli edistää suomalaisen ja ulkolaisen taiteen tuntemusta ja harrastamista sekä avartaa yleisön käsityksiä ja pitää vireillä yleisön mielenkiintoa taide kulttuuriin yleensä. Kokoelman suuruus on 173 maalausta ja piirrosta, veistoksia 41 ja etsauslevyjä. Orimattilan taidemuseo on kuin pikku Ateneum: Helene Schjerfbeckiä, Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Marcus Collinia, Maria Wiikiä, von Wrightin veljeksiä, Unto Koistista On siinä arvotauluja kerrakseen. Suomalaista kesää ja talvea, muotokuvia ja lintuja katselee ihastellen ja hämmästellen. Kuvanveistäjä Pentti Papinahon kokoelma veistoksia, reliefejä ja mitaleja on saanut oman tilansa museosta. Yhdessä nurkkauksessa on näyttely Orimattilan Erkoista. Heitä olivat runoilija J.H. Erkko, lehtimies Eero Erkko (Päivälehden, myöhemmän Helsingin Sanomien, perustaja) ja runoilija Rudolf Elias Erkko. J.H. Erkko, mm. Hämäläisten laulun kirjoittaja, toimi jonkin aikaa Johanneksessa opettajana. Lyhyen ajomatkan päässä Orimattilasta eli Lahdessa on vaaleanpunainen, kaunis vanha rakennus, Lahden historiallinen museo. Paraikaa siellä esillä oleva Viipuri mon amour -näyttely on taitavasti koottu, ja tuottaja Tuija Vertainen toimi erinomaisena oppaana. Esillepanossa ovat avustaneet teatterin lavastajat. Esimerkiksi raunioituneen Viipurin kuvaamisessa on käytetty sikin sokin asetel- tujen esineiden lisäksi suurta kaupunkia esittävää taustakuvaa, jonka päälle heijastetaan videota pommituksista. Vaikutelma on voimakas ja tunteita herättävä. Sotien jälkeisestä ajasta on esittelyä Neuvostoliiton ajan Viipurista sekä suomalaisten matkamuistoina tuomia esineitä naapurimaasta. Näyttelyyn on saatu kerättyä eri museoista myös Viipurin historiallisen museon esineitä, arkeologinen löytö Johanneksestakin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita kustavilaishuonekalut, jotka ovat peräisin Hackmanin perheeltä. Museokäynti on kuin vaellus eri aikojen Viipurissa. Kuvat, esineet ja musiikki johdattavat kävijän viipurilaistunnelmiin. Uustuotantoa oleviin Monrepos n puiston koristeellisiin sillankaiteisiin nojaamalla ja katsomalla Monrepos n kuvia saattaa kuvitella kävelevänsä ikimuistoisessa puistossa. Evakkotaipaleelta selvinneille viipurilaisesineille ja niihin liittyville tarinoille on Viipuri mon amour -näyttelyssä oma osastonsa. Lukitun kodin avain on jäänyt monelle vertauskuvaksi menetetystä Karjalasta. Kuva: Tiina Rekola / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Kesäkuun 20. päivänä 1944 Viipurin linnan tornista viimeisen kerran laskettu Suomen lippu johdattaa Viipuri mon amour -näyttelyn katsojan surun ja ilon kaupungin moniin vaiheisiin. Taustalle heijastuvissa vaihtuvissa kuvissa on näkymiä Viipurin lähihistorian eri vuosikymmeniltä. Kuva: Tiina Rekola / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Silta Monrepos n puistossa. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Tulli- ja pakkahuoneen raunioita, taustalla Viipurin linna, Kuva: Lahden kaupungin museon kuva-arkisto. Nykykirjallisuudessa keskustellaan myös arvoista Johannekselaistaustainen filosofian maisteri Riitta Jytilä väitteli Turun yliopistossa 22. helmikuuta 2014 kotimaisen kirjallisuuden alalla aiheesta Soraääniä, sitaatteja ja suunnitelmallisuutta. Moniäänisyys Eira Stenbergin romaanituotannossa. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Maria Mäkelä ja kustoksena professori Lea Rojola. Riitta Jytilä on syntynyt 1977 Kalvolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiosta. Hänen äitinsä oli Elli Jytilä o.s. Hörkkö, jonka vanhemmat olivat Maria ja Hugo Hörkkö Johanneksen pitäjän Tikkalan kylästä. Filosofian maisteriksi Jytilä valmistui 2006 Turun yliopistosta. Jytilän väitöstutkimus keskittyy Eira Stenbergin luvulla kirjoittamiin romaaneihin Paratiisin vangit (1984), Häikäisy (1987), Kuun puutarhat (1990) sekä Gulliverin tytär (1993). Stenbergin romaanien ilmestymisen aikana 1980-luvun Suomessa puhuttiin kirjallisuu- den ja kulttuurin postmodernisoitumisesta. Se merkitsi kriittistä suhdetta omaäänisyysajatukseen, mikä voidaan ymmärtää omistamiseen ja auktoriteettiin liittyvänä käsitteenä. Tekijän äänellä viitataan kirjailijaan. Jytilän mukaan Stenbergin romaaneissa väitetään, kysytään ja pohditaan, ja ne ovat luonteeltaan moniäänisiä. Stenbergin filosofisissa romaaneissa henkilöhahmot viittaavat tunnettuihin kirjailijoihin ja filosofeihin kuten Jonathan Swiftiin, Johann Wolfgang von Goetheen ja John Lockeen. Romaaneissa käydään keskustelua kirjallisuudesta ja erilaisista todellisuuskäsityksistä. Tällöin myös lukijaa puhutellaan ja kutsutaan dialogiin. Jytilä mainitsee väitöskirjansa tiivistelmässä, että hän problematisoi tutkimuksessaan äänen kytköksen sisimmän ilmaisuun, omistamiseen ja auktoriteettiin ja ymmärtää sen keskustelualueena, jossa kohtaavat erilaiset arvot ja näkemykset maailmasta lukua on pidetty yksilökeskeisenä aikana, jolloin ei käyty todellista arvokeskustelua. Jytilän Filosofian maisteri Riitta Jytilä. tutkimuksen mukaan Stenbergin romaanit ovat osa julkista keskustelua, jolloin kirjalliset äänet ymmärretään keskustelunavauksina. Tälläkin hetkellä kirjallisuutta koskevassa julkisessa keskustelussa puhutaan paljon arvoista ja kaunokirjallisuuden yhteiskunnallisuuden vaatimuksesta. Stenbergin romaanien valossa ilmiö ei ole uusi, vaan myös 1980-luvulla kirjallisuudessa käsiteltiin suhdetta ympäröivään todellisuuteen. Stenbergin tuotannon perusteella voi sanoa, että kirjallisuuden äänet saavat merkityksensä vasta erilaisina äänensävyinä konkreettisissa ja ainutkertaisissa konteksteissa. Tämä viittaa tarpeeseen ymmärtää kirjallisuusteoreettisessa keskustelussa usein historiattomana ja universaalina nähty käsite historiaan paikantuneena, Jytilä toteaa. Helsingissä asuvan Riitta Jytilän suunnitelmissa on jatkaa tutkijana. Kaija Sipilä

4 4 Maaliskuu 2014 nro 3 Johannes Virolaisen syntymästä 100 vuotta Otsikon mukainen vuosisata täyttyi tarkalleen tammikuun viimeisenä päivänä. Valtioneuvos Johannes Virolainen on kansallinen parlamenttipolitiikan ikoni, 43 valtiopäivät ja yli 6000 ministeripäivää ovat kunnioitettavia mittapuita. Hän on ollut karjalaisuuden näkyvä edustaja, Karjalan Liiton kunnia puheenjohtaja ja pidetty puhuja, luettu kirjoittaja. Meille johannekselaisille hän on lisäksi ollut naapurikylän poika Viipurin maalaiskunnan puolelta sekä ystävä auttamassa tai mielenkiinnolla mukana monissa seuramme hankkeissa. Varttunein polvi muistaa Johannes Virolaisen Johannesjuhlien monikertaisena puhujana. Juhlaesiintymisten sarja alkoi jo kesällä 1956 opetusministerinä ja viimeisin puheenpito oli valtioneuvoksena kesällä Keskimäärin esiintymisiä oli kerran vuosikymmenessä. Oma lukunsa oli hänen aktiivinen osallistumisensa seuran kotiseutumatkoihin. Ainakin yhdellä erikoismatkalla seuramme kutsuryhmät tutustuivat Johanneksen kylien ohella laajemmin Länsi-Kannaksen alueeseen ja yhdellä matkalla kääntöpaikka oli Pietarissa asti, aluehallinnon korkeissa saleissa. Vastavuoroisesti Johannes ja Kyllikki Virolainen kutsuivat koko matkaryhmän tutustumaan Vironperän elämään ja nähtävyyksiin. Tutuiksi tulivat vierailijalahjat eri maanosista sekä kohuttu mutta koskematon kotimaan paketti tai ainakin sen hetkellinen sijainti eteisen nurkassa. Virolaiset olivat kutsuvieraina myös arvovaltaisessa Johannes-Seuran lipunnaulaustilaisuudessa syksyllä 1994 ja valtioneuvoksen painava puheenvuoro kuultiin vielä siinäkin yhteydessä. Kuljetuksen ilon lisäksi luovutettiin Vironperällä kuultavakseni signeerattu tuore musiikkikasetti..ko mie olen nyt tällane Warneri mannekiini. Tähän juhlavuoteen liittyy useita tapahtumia, kuten juhlakirjan julkaisu ja muistelmaa teatterin keinoin. Voimme myös itse tykönämme pysähtyä muistamaan värikkään persoonan vaiheita ja sanomaa. Hannu Rastas Johannes Virolaisesta on julkaistu juhlakirja. Teoksen ovat toimittaneet YTT Karina Jutila, toimittaja Matti Simula ja toimittaja Heikki Vento. Johannes ja Kyllikki Virolainen olivat näyttävästi mukana seuramme lipun naulauksessa marraskuussa Heitä ohjaamassa puheenjohtaja Kauko Hörkkö. Maaliskuussa saa ensi-iltansa näytelmä Johannes ja Kyllikki. Kohtauspaikkana on luontevasti Lohja. Kotuksella aineistoa Johanneksesta Suomen kielen lautakunta ja Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ovat olleet uutisotsikoissa lautakunnan tehtyä tammikuun lopulla päätöksen, että ilmaisu alkaa tekemään voidaan katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi. Kielenhuollon ohjeena on 1900-luvun alusta ja viimeistään E. N. Setälän oppikirjoista lähtien ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Alkaa tekemään on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja alkaa tehdä puolestaan itämurteinen. Alkaa tehdä ja alkaa tekemään ovat molemmat olemassa olevia suomen kielen muotoja, joista suomen kirjakielen kiivaassa kehitysvaiheessa 1800-luvulla on vakiinnutettu kirjakieleen vain toinen. Kirjoitetun suomen varhaisemmissa vaiheissa ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita vielä käytettiin, koska kirjakieli perustui länsimurteisiin. Nimiarkiston paikannimikokoelmat Nimiarkistossa on nykyisin noin 2,7 miljoonaa alkuperäistä tai niihin rinnastettavaa, pitäjittäin järjestettyä nimilippua Suomesta ja lähialueilta sekä niiden pohjalta tehdyt mittavat valtakunnalliset nimikokoelmat ja -hakemistot. Suomesta on arkistoon tallennettu noin nimilippua. Maamme suomen- ja saamenkielisistä perinteisistä paikannimistä on kerätty arviolta 95 %, ja keruutyö jatkuu edelleen. Pieni osa paikannimiaineistosta on sähköisessä muodossa. Suomen rajojen ulkopuolelta kokoelmissa on nimilippua, joista luovutetun Karjalan nimiä on Lisäksi paikannimikokoelmia on Ruotsin ja Norjan suomalaisalueilta, Itä- Karjalasta, Vienasta, Aunuksesta ja vepsäläisalueilta, samoin Inkeristä ja Virosta. Saamenkielisiä nimiä on yhteensä nimilippua Suomesta, Petsamosta sekä Ruotsin ja Norjan Lapista. Alkuperäiskokoelmat on järjestetty kunnittain tai seurakunnittain aakkosjärjestykseen. Paikannimikokoelmat ovat pääosin kielitieteellisen koulutuksen saaneiden tutkijoiden ja opiskelijoiden kentältä tallentamaa suullista perimätietoa. Täydentävää aineistoa on saatu myös nimikilpailujen avulla. Nauhoitearkisto Kotuksessa on laajat murrekokoelmat. Suomen murteiden sana-arkistoon kerätty 1900-luvun alusta alkaen miljoonia sanatietoja ja sananparsia. Suomen kielen nauhoitearkistoon on puolestaan tallennettu vuodesta 1959 alkaen murreäänitteitä lähes jokaisesta Suomen pitäjästä. Arkistoon on kerätty vuodesta 1959 alkaen yli tuntia äänitteitä suomen murteista ja sukukielistä sekä muistakin maailman kielistä. Suomen murteita on tallennettu myös maan rajojen ulkopuolelta Ruotsista, Norjasta, Inkeristä, Amerikasta ja Australiasta. Arkiston digitalisointi on aloitettu vuonna Tähän mennessä äänitteistä on digitoitu noin tuntia eli lähes 70 %. Äänitteiden sisältö Vuosikymmenten mittaan hankittu murreaineisto sisältää paljon vapaata kerrontaa puhujille läheisistä aiheista, jotka valottavat elämän eri puolia aina syntymästä ja kuolemasta juhliin ja arjen töihin. Aineisto sopii kielentutkimuksen lisäksi myös muiden tieteenalojen ja historiasta kiinnostuneiden maallikoiden käyttöön. Oheisaineistot Kulttuurihistoriallinen kokoelma ja osa murreaineistosta on asiasanoitettu. Lisäksi vanhimmista murreäänitteistä on konekirjoitettuja sisällysluetteloita. Litteroituna äänitteistä on noin tuntia (suurelta osin käsikirjoitteita). Oheisaineistot on pääosin digitoitu. Murreaineksesta on julkaistu 50-osainen Suomen kielen näytteitä -sarja (ääniaineisto julkaistu verkossa Kuuntele ja katsele -sarjassa), ja arkiston kokoelmia on käytetty myös useiden muiden murrekirjojen aineistona. Johanneksen paikannimiä ja ääninauhoitteita Johanneksen paikannimikokoelmassa on nimilippuja yhteensä 6803 kpl. Näistä 2231 nimilippua on kotiseudustaan kiinnostuneiden harrastajien lähettämää aineistoa vuosilta 1941 ja 1948, jolloin järjestettiin luovutetun Karjalan paikannimien keruukilpailut. Osaan nimistä liittyy karttapiirroksia. Suurempi osa keruuta on kielitieteellisen koulutuksen saaneiden tutkijoiden haastattelemalla keräämää aineistoa, ja nimet on paikannettu vanhoille pitäjänkartoille. Nimiliput on digitoitu v Osa haastatteluista on julkaistu kirjassa Länsi-Kannaksen murrekirja (Pertti Virtaranta, SKS:n toimituksia 353 v. 1982). Nauhoitearkiston kokoelmatietokannassa on johannekselaisten antamia haastatteluja, joiden yhteenlaskettu kesto on n. 17 tuntia. Haastattelut on tehty pääasiassa vuosina 1962 ja 1963, yksi v ja yksi v Puhujat (syntymäkylä suluissa): Beyer Ida ja Dietrich Martta (Rokkala), Haltia Olga (Huunonsaari), Hankala Ida (Revonsaari), Horttanainen Maria (Hannukkala), Käki Amanda, Kärpänen Aleksanteri ja Ebba (Uuras), Lipponen Hilda (Karhula), Mellanen Eeva (Huunonsaari), Puusa Amalia ja Reponen Matilda (Kaijala), Sairanen Jaakko (Karhula), Stykki Frans ja Syrjäsuo Erik (Rokkala), Tikka Anton (Tikkala), Wikberg Ester ja Maria (Rokkala) sekä Virjonen Hilma (Hylkiälä). Lisätietoa kokoelmasta löytyy sivulta Nauhoitteita on mahdollisuus ostaa Kotuksesta tietyin edellytyksin. Arkisto palvelee puhelimitse ja (sähkö) postitse. Aineistotilaukset ja tiedustelut: nauhoitearkisto[ät-merkki]kotus.fi, puh Parin tunnin koekuuntelun jälkeen tuntuu, et pitäs alkaa tekemää jottai tähellistä et saatas purettuu noita haastattellui tähä mei lehtee Kotuksen tehtävät Kielenhuoltoviranomaisena Kotus ohjaa ja kehittää suomen ja suomenruotsin yleiskieltä sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien työtä. Kotus myös Marjatta Haltia laatii toimialansa kieliä kuvaavia yksi- ja kaksikielisiä sanakirjoja tutkii kielenhuolto- ja sanakirjatyötä tukien suomea ja ruotsia monesta näkökulmasta: sanastoa, nimistöä, kielen käyttöä eri tilanteissa, erilaisia tekstejä, kielen nykyisyyttä ja menneisyyttä, vaihtelua ja vakiintuneisuutta neuvoo ja opastaa kielikysymyksissä tarjoaa tutkijoille erilaisia kielitieteellisiä arkistoja ja aineistoja.

5 Maaliskuu 2014 nro 3 5 Suomalaista Arabiaa Arabian tehtaiden alku juontaa vuoteen 1873, jolloin se perustettiin Rörstrandin suomalaiseksi tytäryhtiöksi. Vuonna 1885 siitä tuli osakeyhtiö Arabia Aktiefabrik luvulla Arabian tuotantoa laajennettiin ja mallistoa alettiin kohentaa luvulla Arabian oma tuotemallisto alkoi kehittyä; valmistettiin omia maljakkoja, kaakeliuuneja ja astiastoja. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Arabian kokoelma voitti kultamitalin. Vuonna 1916 tehtaan koko osakekanta myytiin suomalaisille luvulla rakennettiin uusia tiloja, ja vuonna 1929 Arabian tehtaalle valmistui jatkuvakäyttöinen tunneliuuni. Uusi taiteellinen johtaja Kurt Ekholm vaikutti myös taloustavaran suunnitteluun ajan kansainvälisiä virtauksia noudattaen. Tehdasta laajennettiin 1940-luvulla, jolloin Kaj Franck palkattiin kehittämään tuotesuunnittelua. Arabian museo avautui vuonna Tuotevalikoiman uudistumisesta 1950-luvulla on esimerkkinä Kaj Franckin Kilta-astiasto, josta tuli myöhemmin (1980-luvulla) kaikille suomalaisille yhä tuttu Teema. Arabian taiteilijat ovat saaneet lukuisia palkintoja Milanon triennaaleista. Arabian taloustavaratuotannossa alettiin käyttää kivitavaraa. Birger Kaipiaisen rakastettu Paratiisi-sarja lanseerattiin vuonna Kaipiaisen helmilinnut saivat Grand Prix n vuonna Mielenkiintoinen historian käänne tapahtui 1984, jolloin Arabian uusi omistaja Wärtsilä osti Rörstrandin. Näin entisestä emoyhtiöstä tuli Arabian tytäryhtiö. Hackmanin omistukseen Arabia siirtyi vuonna 1990 ja siitä tuli yksi Hackman-konsernin tavaramerkeistä, joita olivat sen ohella Iittala, Hackman, Nuutajärvi ja Rörstrand luvulla Arabian muotoilu palkittiin maailmalla lukuisilla palkinnoilla Vuonna 1928 tehtaanleiman kirjainyhdistelmä APA (Arabia Porsilnsfabrik Aktiebolag) muutettiin AAA:ksi (Arabia Aktiebolag). Käytössä vuoteen Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana vv Ruskea, vihreä tai kulta. 3. Kotimaan tuotteille tarkoitettu tehtaanmerkki vv Vuosien vientileimaa käytettiin yleensä myös kotimaan tuotteille. Arabian leimat: Arabiawww.nsf/file/tietoa_arabiasta_ tehtaanmerkit_a_tehtaanmerkit/$file/a_ tehtaanmerkit.pdf, kuvat: Riitta Kukkonen Arabia on yli sata vuotta ollut tuotemerkki, jolle on tyypillistä arvostetun muotoilun lisäksi kuluttajalähtöisyys. Niinpä Arabia on suomalaisten arvostetuimpia brändejä. Arabian astiat ovat paitsi jokapäiväisiä käyttötavaroita myös suosittuja keräilykohteita. Riitta Kukkonen, keräilijä Kaarinalainen Riitta Kukkonen on kerännyt kymmenisen vuotta Arabian kahvikuppeja, joita hänellä on nyt noin 260 kpl. Aluksi Riitalla oli muutama asetti, ja tarkoitus oli kerätä vain niitä. Kesäretkellä hän poikkesi Orimattilan kierrätyskeskuksessa, jossa yksinäinen Arabian Irja-sarjan kahvikuppi nökötti hyllyllä. Riitalla sattui olemaan saman sarjan asetti kotona, ja Irja-kuppi lähti Kaarinaan. Mistä olet Arabian tuotteita löytänyt? Kirpputoreilta ja joskus huutokaupoista. Paras paikka kuitenkin on ollut Krookilan Vanhat kupit- liike. Siellä on hyvät valikoimat kaikkea muutakin Arabian tehtaan tuotantoa. Oletko erikoistunut johonkin aikakauteen tai aiheeseen? Keräilemäni kupit ovat ns. piippuleimaa tai vanhempaa. Piippuleima sijoittuu vuosien välille. On myös eri logoilla varustettuja kuppeja, niissä on joitakin nuorempiakin. Miten säilytät Arabian kuppejasi? Kaikki ovat näkyvillä, vaikka nyt rupeaa olemaan jo tilanpuutetta, mutta vielä jonkin verran mahtuu. Keräiletkö muuta Arabiaa? Olen kerännyt vähän muutakin vanhaa Arabiaa, muutamia sokerikko-kermakko pareja ja joitain pikkuesineitä. Viime vuosina olen keskittynyt kuppeihin. Missä hinnoissa astiat ovat nykyään? Astiat ovat aika hintavia, joten täytyy harkiten hankkia. Onko sinulla jo kotoa saatuja Arabian astioita? Kotiperintönä on yksi sokerikko ja kermakko. Ja yksi valkoinen sokeriastia, jonka äitini evakuoi jostakin kaupasta viimeisellä evakkomatkallaan. Ovatko jotkin keräilemistäsi astioista käytössä? En etsi aivan virheettömiä, sillä astiat ovat käyttötavaraa ja niissä saavat näkyä käytön jäljet. Mitkä ovat erikoisimmat löytösi? Erikoisin mielestäni on partaterien säilytyskuppi. Millainen Arabia-kuppi on ensimmäisenä toivelöytöjen listalla? Harvinaisin mielestäni on Torkkelin Osuusliikkeen asetti, jonka jostakin kirppikseltä löysin. Mistähän kautta lien sinne matkannut? Siihen jos löytäisin kupin, niin sitten olisi aika vaikka lopettaa. Loppukevennyksenä Riitan kertoma kasku: Savolaistalon emäntä tuumasi hyvin ylimielisesti kahvinkeittopuuhissa olevalle karjalaisemännälle: -Mikkees ero siinä on, kun te keitätte ja juotte kohvia ja me juomme kahvia? Karjalaisemäntä vastasi:-työ ko juotte kahvii, ni sitä ei riitä ko kaks vajjaata kuppii kullekin. A myö ko keitetää kohvii, ni jokkaine saap juuva vatsan täyveltä. Terveisii Perinnekäsityökerhost Tänä vuonna käsityökerholaiset ovat kokoontuneet jo kaksi kertaa. Helmikuussa pääsin kokeilemaan jostain alennusmyynnistä ostamaani pirtanauhapirtaa, kun toimistolla vieraillut Kaarina Veira lupasi tulla näyttämään miten pirtanauhaa tehdään. Kaarina opettaa Pirjoa. (Kuva: Pirkko Etholén) Oli se jännää, ja kyllä siihen useampi henkilö tarvittiin, kun vanha ihminen elämänsä ensimmäistä kertaa sidottiin langanpätkien päähän. Langoissa roikkui pikkuinen pirta, ja siihen sit tarvittiin taas kaveri näpäyttämään näpeille aina kun käsi tarttui pirtaan ja alkoi hakata kuten mattoa. Pikkuhiljaa tekeminen alkoi lutviutua ja kudelangat asettuivat tiiviimmin ja tasaisemmin. Lopputulos oli kymmenen senttiä tiivistä punaista nauhaa. Minusta se muistutti työpaikallani käytettävää arkistolaatikoiden kantoliinaa. Ois sillä varmaan voinut lampaan kantaa, jos ois ollut pidempi. Kuvioiden tekemistä en tietenkään edes yrittänyt. Niitä katseltiin oppikirjoista ja Riitan tekemistä nauhoista. Olemme tilanneet lisää pirtoja ja yksi jää varmaan toimistolle lainattavaksikin. Jatkamme Riitan opastuksella pirtanauhojen maailmaan syventymistä. Nauhaa väkertäessäni ajatukset kulkivat kansallispukujen maailmaan. Onneksi Johanneksen puvussa ei ole pirtanauhaa. Lienööks tuo onni, sillä siinä on paljon vaikeampia tekniikoita haltuunotettavana. Verkkopitsin kutominen edistyy niin, että ainakin Riitta, Hannele ja Pirkko osaavat jo kutoa tasaista ja pientä verkkoa. Kuvioiden täyttämistäkin on jo harjoiteltu. Neulakintaan teko on minulla siinä vaiheessa että aloitusriviä on pussukassa vino pino, mutta ei juuri tuppiloa kummempaa ole valmiina. Aloitan joka kuukausi alusta ja kun en kotona ehdi harjoitella, kuukauden aikana osaaminen unohtuu. Silti aina kuljen kerhoon kun siellä on niin kivaa. Pirjo Ruoho (Kuva: Riitta Kukkonen) Riitan nauhaa valmiina. Pirtanauhojen kutominen Nauhapirralla kutomista pidetään kangaspuiden kehityksen esiasteena. Yksinkertaisella pirralla kutoen valmistettiin kapeita nauhoja, jotka ommeltiin yhteen suureksi kankaaksi. Pirtanauhoja käytettiin päänauhoina, sukka nauhoina, vöinä ja jalkineiden siteinä. Pirtanauhojen kutominen on ollut yleistä 1800-luvulla, tuotteita myytiin jopa ulkomaille. Nauhankutojamummot kiersivät myymässä nauhoja talosta taloon tai valmistivat niitä tilauksesta teettäjän materiaaleista luvulla annettiin sulhasen sukulaisille paljon nauhoja. Siksi ne olivat nuorikoille välttämättömiä ja nauhankutojat pysyivät leivässä. Palkaksi he saivat esimerkiksi jauhoja ja vähän kolikoita. Nauhankutojalle kuului talossa parempi makuupaikka, emäntä antoi lämpimäksi vällyt ja isäntä tarjosi lääkepullosta. Varsinais-Suomessa tämä käsityöläisammatti säilyi 1930-luvulle. (http://www.kaspaikka.fi/kudonta/pirtanauha/)

6 6 Maaliskuu 2014 nro 3 JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2014 KOTISEUTUMATKA LISÄMATKA: VIIPURI - JOHANNES - KAIJALA (+KAKISAARI) - KOSKIJÄRVI - KARHULA Majoitus (pe-su) Hotelli Victoriassa Viipurissa. Paikkoja rajoitetusti varaa heti! 1. PÄÄTILÄ, VAAHTOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: HALTIANSAARI, HUUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, Henttola, Pyökäri ja Hankala. Majoitus hotelli Lokki MUUT MATKAT 2. SAARENMAA Majoitus Kuressaaressa. 3. JOULUINEN MATKA TALLINNAAN Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh Johannes-Seuran kotiseutumatka Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Kaijala,Lippola, Kolmikesälä, Päätilä sekä saarikohteet: Haltiansaari, Revonsaari ja Huunonsaari. Matkaohjelma ja reitti (perjantai) Lieto-Turku-Paimio-Helsinki-Hamina-Vaalimaa-Viipuri-Johannes LIETO / SHELL-Roine TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri nro 9) PARAISTEN TH PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) SUOMUSJÄRVI/ Kivihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot...n /14.30 VIIPURI JOHANNES / Lokki-hotelli majoitus ja päivällinen (lauantai) Johannes / kylät ja saaret Aamiainen hotellissa. Hotellin edestä kävellen rantaan ja veneelle ja bussilla kylille. Saarissa ja kylillä oloaika n. 5 tuntia. Paluu hotellille ja päivällinen. Bussimatka Viroon ja Saarenmaalle Matkalla Sinulla on mahdollisuus tutustua kahteen Viron saarista Muhuun ja Saarenmaahan. Saarenmaa on Viron suurin saari, luonnon, perinteiden ja tuulimyllyjen saari. Muhun saari taas on Viron kolmanneksi suurin saari, sieltä löytää vielä vaikkapa toiminnassa olevan tuulimyllyn. Monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä on tarjolla tämän matkan aikana tule mukaan! Matkaohjelma ja reitti (tiistai) LIETO-TURKU-PAIMIO-HELSINKI-TALLINNA-KURESSAARI LIETO/ Shell-Roine TURKU/ linja-autoasema,tilausajolaituri KAARINA/ ent. Paraisten th PIIKKIÖ/ Shellin pys PAIMIO/ Vistamatkat, Vistantie HALIKKO/ Design Hill (tarvittaessa) SALO/ Piihovi SUOMUSJÄRVI/ TB-Kivihovi (tarvittaessa) LOHJA/ ABC-Routio,ramppi (tarvittaessa) Helsinki/ Länsisatama Eckerö Line m/s Finlandia lähtee saapuu Tallinnaan D-terminaali Matka jatkuu välittömästi kohti Virtsua, josta lautalla Kuivastuun, Muhun saarelle. Ajamme Koguvan kylään, joka on Viron parhaiten säilynyt esimerkki paikallisesta 1800-luvun asujaimistosta. Kaikki talot ovat arkkitehtonisesti arvokkaita. Useimmat ovat 1800-luvulta, mutta osa jopa 1700-luvulta. Jatkamme Saarenmaalle ja Kuressaareen, jossa majoitumme Ryytlikylpylähotelliin, päivällinen (keskiviikko-torstai) Saarenmaalla Aamiaiset hotellissa. Keskiviikko aamupäivällä tutustumme Kuressaareen kiertoajelun/ kävelyn merkeissä sekä Piispanlinnaan. Lounas. Jatkamme Kihelkonnan kylään,tutustumme myös kirkkoon, matkalla Mihklin maatilamuseo. Lähes kaikki museoesineet ovat Mihklin talon omaa perua edellisiltä sukupolvilta. Paluu hotellille. Ilta vapaa omiin tekemisiin (sunnuntai) Johannes - Viipuri + kotimatka Vaalimaa -Helsinki - Turku Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin, käynti muistomerkeillä. Viipuriin ja ostokset. Kotiinlähtö kauppatorilta klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. klo 21. MATKAN HINTA: 269 /henk + viisumi 61 /henk., sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla majoitus Johanneksessa hotelli Lokissa 2 h huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut viisumi:viisumikeskuksen palvelumaksu + matkustajavakuutus sekä rek. vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Johannes-suran osuus 10 / hlö Lisämaksusta: 1 h huoneen lisä 30 /huone mahdolliset taksikuljetukset venekuljetus pyritään järjestämään samalla veneellä kuin aikaisempinakin vuosina. Venekuljetus maksetaan erikseen bussissa menomatkalla (HUOM. ei sisälly perushintaan). Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy. Varausmaksu 100 / hlö ilmoittautumisen jälkeen sopimuksen mukaan laskulla ja loppu maksu mennessä. Viisumiohjeet ja lomake lähetetään erikseen myöhemmin, viisumipapereiden palautus mennessä. Muista, että matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Torstaina vuorossa on mm. Saaren kuuluisimmat tuulimyllyt Anglassa, joista neljä on harakkamyllyä ja yksi hieman korkeampi hollantilaismylly, sekä Kaalin kraaterit sekä Karjan kirkko. Lounas ja iltapäivä vapaata (perjantai) Kuressaari - Tallinna -Helsinki - Turku Aamiainen hotellissa. Tavarat bussiin ja matkaan Kuivastuun, sieltä taas lautalla Virtsuun ja kohti Tallinnaa. Tallinnassa iltapäivällä ostosaikaa mm. juomaostokset Eckerö Linen m/s Finlandia lähtee klo (satamassa pitää bussin/ryhmän olla 17.45). Helsinkiin saapumisaika 21.15, josta paluu samaa reittiä kuin tulomatkakin. Matkan alustava hinta: 373 /henk., sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat ohjelman mukaan laivamatkat Hki-Tallinna-Hki Eckerö Line m/s Finlandialla kansipaikoin laivamatka Virtsu-Kuivastu m/p majoitus Kuressaaressa kylpylähotelli Ryytlissä H2 huoneissa aamiaisin, uima-altaan ja saunan käytön niiden aukioloaikoina tulopäivän päivällinen opastukset Saarenmaalla kuljettajan ja matkaemännän palvelut marginaalivero Johannes-seuran osuus 10 /henk. Lisämaksusta: muut mahdolliset ruokailut pääsymaksut kohteisiin aamiainen laivalla 13 /henk. muut mahdolliset palvelut Matkan hinta perustuu julkaistuihin hintoihin, määräyksiin, veroihin ja muihin määryksiin sekä tilauksessa sovittuun minimilähtijämäärään, niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Matkan peruutusmatkaehdot toimistostamme. Matka on valmismatka. Vastuullinen matkanjärjestäjä on matkatoimisto Vistamatkat Oy. Varaa matkasi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen Matkatoimisto Vistamatkoihin tai Johannes-seuraan: Varausmaksu 100 /henk., maksetaan ilmottauduttua. Loppumaksu mennessä Yhteystiedot: Vistamatkat Oy, / toimisto, /Inkeri, Johannes-seura/Liisa Katajainen,puh ,

7 Maaliskuu 2014 nro 3 7 Johannes-Seuran kotiseutumatka Matkan kylät ovat Johanneksen Ylämaan kylät Kaijala-Koskijärvi-Karhula-Tikkala sekä Vaahtola ja tietysti Viipuri. Viipurissa on uutta nähtävää mm. Viipurin kirjasto (Alvar Aalto) on avattu entistä ehompana, Viipurin taidemuseo/ermitaasin Viipurin filiaali (Uuno Uhlberg), Viipurin linna sekä Monrepos n puisto. Kyläkohteessa on aikaa noin 5 tuntia. Myös ilta Pyöreässä tornissa on kokemus. Matka tehdään yhteistyössä Vistamatkojen kanssa. Matkaohjelma ja reitti (perjantai) Raisio-Turku-Paimio-Helsinki-Hamina-Vaalimaa RAISIO / kaupungintalon pysäkki TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri nro 9) Paraisten th PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) SUOMUSJÄRVI/ Kivihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot...n /13.30 VIIPURI / hotelli Victoria majoitus, päivällinen hotellissa (lauantai) Viipuri-Johannes-Kaijala-Koskijärvi-Tikkala Karhula Aamiainen hotellissa. Lähtö klo 9 Johannekseen, käymme ensin Vaahtolassa kirkonpaikalla ja hautausmailla. Jatkamme bussilla kylille ensin Kaijalaan sitten Koskijärvelle, Tikkalaan ja Karhulaan. Kylillä oloaika n. 5 tuntia. Kahvit bussin keittiöstä kylällä (paikka sovitaan tarkemmin). Paluu hotellille ja päivällinen Pyöreässä tornissa (sunnuntai) Viipuri + kotimatka Vaalimaa-Hki-Turku Aamiainen hotellissa, ostosaikaa aamupäivällä. Huoneiden luovutus ja tavarat bussiin klo 11, jonka jälkeen käydään pellavakaupassa ja tarvittaessa Talikkalan torilla. Paluu kauppatorille hotellin eteen ja kotiinlähtö klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle, tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. 21. MATKAN HINTA: 295 /henk + viisumi 61 /henk., sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla majoitus Viipurissa hotelli Victoriassa H2 -huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut + kyläkahvit bussista viisumi - Viisumikeskuksen palvelumaksu + matkustajavakuutus sekä rek. vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Johannes-seuran osuus Lisämaksusta: H1 huonelisä 90 /huone mahdolliset taxi -kuljetukset Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tafiffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin sekä sovittuun minimilähtijämäärään. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy Varausmaksu 100 /henk. ilmoittautumisen jälkeen Loppumaksu mennessä Viisumiohjeet ja lomake lähetetään ilmoittautumisen jälkeen, samoin laskut varaus- ja loppumaksusta. Viisumipapereiden palautus mennessä. Muista, matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Ilmoittaudu matkalle varmista paikkasi! Katso yhteystiedot: Vistamatkat Oy/ Inkeri Santala, , Johannes-seura ry/liisa Katajainen, , Sirpa Helinen, , Päätilän ja Kaislahden koulupiirien tapaaminen yhteislaulun merkeissä Järjestelyvuorossa olleiden päätiläläisten puolesta toivotti Karhun Veke vieraat ja omat tervetulleiksi. Veke toimi myös juontajana. Esilaulajana oli Kaukosen Väinö, jonka ääni kalskahtaa vielä komeasti ja jopa nuotilleen. Sovittiin, että kolme laulua lauletaan ja sitten pidetään haastelutuokio ja jatketaan laulua. Kohvitauolla syötiin karjalanpiirakoita ja Eijan tekemää munavoita. Onnittelulaulu laulettiin Jorosen Rauhalle syntymäpäivän johdosta. Osanottajalistaan saatiin 30 nimeä. Haakanan Urho oli tullut Raumalta saakka. On valitettavaa, että vuosi vuodelta kuorolaisten määrä vähenee, mutta se on luonnonlaki. Yhteispotrettiinkin asetuttiin ja tilaisuus päättyi seisaaltaan laulettuun Karjalaisten lauluun. Äijäskän Petun Hanski Kuulumisia Karjalan Liitosta Johannes-Seura on Karjalan Liiton jäsenseura. Kattojärjestömme tapahtumat ovat siis avoinna myös kaikille Johannes-Seuran jäsenille. Uudet Karjala-kortit tulevat toukokuun Karjalan Kunnaat -jäsenlehden mukana jokaiselle jäsenelle. Nyt jäsenkortti tulee jäsenlehden mukana ensimmäisen kerran, ja jatkossa jäsenkortti tulee vuosittain ja on voimassa vain vuoden toukokuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun. Kesäkuussa jäsenkortti kannattaakin olla jo lompakossa, sillä Karjalaisia kesäjuhlia juhlitaan Lappeenrannassa Juhlien tunnuksena on tänä vuonna Haastellaan Lappeenrannassa. Karjalan Liitolla on meneillään Karjalatalon osakeanti. Osakeannin tarkoituksena on Karjalatalon jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien peruskorjausten rahoittaminen. Karjalatalo on rakennettu vuonna 1974, ja nyt 40-vuotias talo on jo korjauksen tarpeessa. Osakeannin yhden osakkeen hinta on noin 170 euroa. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Karjalan Liiton taloussihteeriin Vuokko Hallioon, puh: (09) Keväällä kannattaa vielä merkitä kalenteriinsa seuraavat päivämäärät, jos on Helsingin Kuva: Helena Kalliopohja (o.s. Vyyryläinen) suunnalle asiaa. Lauantaina 5.4. kello Karjalatalolla vietetään Karjalaisia ruokamarkkinoita. Ruokamarkkinoilta voi ostaa ja myydä karjalaisia herkkuja, sekä erilaisia ruoanvalmistukseen liittyviä välineitä. Lauantaina juhlitaan Karjalaisten oman heimotalon rakentamista juhlagaalalla. Samalla kootaan varoja talon kunnostukseen. Samana päivänä Karjalatalossa on myös Karjalan Liiton liittokokous. Juhlagaala alkaa klo 17 ja päättyy noin klo 23. Tarjolla on buffet ravintola Kareliassa sekä ohjelmaa monilta Karjalatalossa toimivilta ryhmiltä. Ilta päättyy juhlatanssiaisiin. Lippujen varaaminen ja lisätiedot Karjalan Liitosta, puh Luovutettua Karjalaa kirjoissa ja kartoissa Uudenkaupungin kirjaston kokoelmista ja varaston kätköistä on koottu esille Karjalaa käsittelevät kirjat ja kartat, muistoja ja muistelmia, vanhempaa ja uudempaa historiaa, kulttuuria, matkailua, sota-aikaa, faktaa ja fiktiota ym. Kirjanäyttely on sitten esillä koko maaliskuun ajan. Perinnepiiriläiset ovat maaliskuussa joka perjantai klo paikalla kertomassa lisää näyttelystä ja Karjalan asioista. Näyttelyn järjestäjinä ovat Uudenkaupungin Karjalaisseura ry, Vakka-opiston Karjalainen perinnepiiri ja Uudenkaupungin kaupunginkirjasto. Tervetuloa tutustumaan! Vaahtola-Rokkala-Riionsaari kevättapaaminen klo 13 Johannes- Seuran toimistossa (Myllytie 1, Piikkiö). F muistellaan F lauletaan F keskustellaan tulevista tapahtumista F juodaan kahvit Tervetuloa! Yhteyshenkilö: Kaarina Veira, puh Littoisten Karjalaiset ry Kevätkokous sunnuntaina klo Ritva ja Seppo Santasella Paaskalliontie 3 a 2 Rusko. Kokouksen jälkeen vietämme tupailtaa. Tervetuloa! Hallitus On tärkeää, että Sinulla on ystäviä. Vielä rikkaampaa elämäsi on, kun Sinulla on eri-ikäisiä ystäviä. - Marja-Helena Mähönen - KAISLAHDEN KOULUPIIRIN kotiseutumatka Viipuri-Johannes (maanantai-keskiviikko) Majoittuminen Hotelli Viipurissa. Nähtävyydet Viipurissa Kotikylät Niemelä, Huistuppula ja Kaislahti Mukana myös Keijo Pennanen, joka kertoo sota-ajan tapahtumisista kylissämme. Matkan hinta 320 /henkilö sisältäen viisumin ja puolihoidon. Ilmoittautumiset mennessä: Yrjö Ahjosaari, puh Maksu Kaislahden koulupiirin tilille TOP (FI ).a Karhulalaiset kokoontuvat sunnuntaina klo Liedon kunnantalolle tarinoimaan ja päiväkahville. Jari Sairanen Maamessut Tartto Kotiseutumatka Johannes hotelli Lokki alk Karjalan Helmet alk Laatokan kierros alk Kulttuurimatka Pietari- Narva alk Viipuri, Johannes alk Saimaankanavaristeily Viipuri alk. 240 Kysy muita matkojamme! Venäjän Viisumit kauttamme 12 kk 130 StarTours Oy Ritvan Matkat ja retket Ritva Ari

8 8 Maaliskuu 2014 nro 3 Sotahistoriallinen matka Viipurinlahden Tuppuran saarelle Keväinen maisemakuva Tuppurasta Viipurinlahdelle (Kuva: Jorma Kallonen). Ohjeita Karjalan Liiton ansiomerkkien hakua varten Johannes-Seura on perinteisesti jakanut Karjalan Liiton hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä seuratyössä ansioituneille. Jako suoritetaan kesän Johannesjuhlilla. Kaikki johannekselaiset voivat tehdä ehdotuksia siitä, kenelle merkkejä haetaan. Ehdotukset osoitetaan seuran johtokunnalle ja toimitetaan kirjallisina maaliskuun 25. päivään mennessä seuran toimistoon Piikkiöön. Ehdotusten tulee olla kahden henkilön allekirjoittamia. Seuran toimistossa on esitystä varten saatavana lomakkeita. Esitys voi olla vapaamuotoinenkin, kunhan siinä ovat seuraavat tiedot: Ehdotetun henkilön täydellinen nimi (myös entinen), synt.aika ja -paikka Nykyinen asuinpaikka Hopeista merkkiä haettaessa selvitys siitä, milloin henkilö on saanut pronssisen merkin Toiminta karjalaisseuroissa tai järjestöissä (kesto mainittava) Muu toiminta siirtoväen ja karjalaisten hyväksi Ehdotuksen tekijöiden nimet, osoitteet ja yhteystiedot. Saaressa paljastetaan Tuppuran taistelun ( ) muistolaatta toisena matkapäivänä (merikuljetus Uuras- Tuppura-Uuras). Ensimmäisenä matkapäivänä on muistohetki Säkkijärvellä ja kiertoajelu Viipurissa. Matkan järjestää Säkkijärvi-säätiö Asiantuntijaoppaana on Taisto Puustelli. Sitovat ilmoittautumiset on tehtävä välittömästi eli viimeistään Matkasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Pekka Tommiskaan (puh: , Tuppura lähellä Johannesta Tuppuran saari sijaitsee Koiviston Pullinniemen jatkeena. Saari oli tärkeä rannikkopuolustuslinnake Viipurinlahden suulla. Tuppuran taistelu oli osa monivaiheisia Viipurinlahden taisteluja, joita on käsitelty kirjallisuudessa ja miesten kertomuksissa mm. lehdissä Kansa taisteli miehet kertovat. Tuppuran suomalaiset puolustajat kävivät viivytystaistelua lähes 10-kertaista vihollisvoimaa vastaan ja heistä kaatui tai haavoittui noin kolmannes. Johannekselaisia oli paljon RT 2:n riveissä, joten heitä oli lukuisasti myös Tuppuran taistelussa. Arkistolaitoksen sivuilla on lueteltu pitäjittäin Suomen sodissa menehtyneet. Paula Penttilä/Säkkijärvi-lehti on välittänyt tiedot Tuppurassa kuolleista tai kadonneista, joilla on yhteys Johannekseen: Ahokainen Sulo Vlo Haltia Sulo Armas RT 2 Huunonen Mikael RT 2 Ihalainen Eino RT 2 (s. Säkkijärvi, as. Viipuri, siunattu Johannes) Liikanen Aarne Os.Paalu Puusa Vilho RT2 Uski Kauko R. K. RT2 (s. Johannes, as. Viipuri, siunattu Rauma) SA-kuva-arkiston kokoelmassa on mm. kuva Sotilaspoika lähetti, Rokkala. Onkohan lähetti johannekselaisia? Jos tunnistat kuvan henkilön, ota yhteyttä puh / Helge Toivonen. Mäne ja tiijä Mitä sitä piilottammaa, meidän murteemme on kaunista. Suomen kieleen perehtyneenä tiedän montakin murretta, jotka kuulostavat lähinnä siltä, kuin olis kuuma potaatti suus. Mutta nyt kysynkin, mite siun murteelleis käyp? Ymmärtääkö sinun lapsesi, mitä sie haastat? Ja haastaaks hää ite? Mäne ja tiijä, mutta johanneksen murteella verbitkin taipuvat yleiskieltä kauniimmin: mie mänen, sie mänet, hää männöö, myö männää, työ määttä, hyö männööt. Ja menneessäkin muodossa taipuvat: mie mänin, sie mänit, hää män, myö mäntii, työ mänittä ja hyö männiit. Mikäs sen sointuvampaa! Karjalan Liiton tämän vuuven teema on karjalainen sanankäyttö. Nyt haastankin sinut kerräämää listan, mitä sanoja ja sanontoja tunnet. Sen jälkeen ehdotan, että pidä lapsillesi ja lapsenlapsillesi tietokilpailu. Kuka ossaa sannoo mitä sie haastat, hää saap pisteen. Ja kuka ossaa kääntää murteel, mitä sie sanot yleiskielel, hää saapkii jo kaks pistet. Kuuleha sie. Ei murre säily, jos ei sitä säilytetä. Se on meidän itse tehtävä. Kieli kuolee, jos ei sitä kukaan puhu. Tämä koskee myös murteita. Silviisii voip täs viel meillekkii käyvä, jos ei kukaan enää siirrä murretta eteenpäin. Suomalaisten elämä on niin liikkuvaa, että murteet sekoittuvat väistämättä. Kaakkois-Suomen murteiden hajaannus on alkanut jo ensimmäisistä sotavuosista. Murteella voi kertoa tämän päivän asioista yhtä lailla kuin vanhoistakin ajoista. Kyllähän sinäkin ymmärrät, mitä kuului eiliseen päiväjärjestykseeni, kun kerron: ensi mie nousin yllää, sit mie laitoin läppärin ja vesputelin väskyy, mänin kaupunkii ja istuin kolme tuntii seminaaris. Sit mie hain torilt verskii kohvii ja läksin lietsuu. Siitä vain jokainen käyttämään karjalaista sanaa! Murre ei säily, jos ei sitä säilytetä Johtokunta tekee päätöksen ansiomerkkien saajista maaliskuussa, minkä jälkeen hakemukset toimitetaan Karjalan Liittoon. Ansiomerkkien saajille lähetetään henkilökohtaiset kutsut jakotilaisuuteen. Ansiomerkkien myöntämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ja kohtuutta. Periaatteena on, että ansiomerkkejä jaetaan yksi porras kerrallaan aloittaen pronssimerkistä. Johtokunnan jäseniltä voi tarvittaessa pyytää lisätietoja esimerkiksi aikaisemmin jaetuista ansiomerkeistä. Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö, puh Avoinna: keskiviikkoisin klo ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo (ks. sivu 2) sähköposti: Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä, Hanna-Kaisa Sadwinski ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat vuonna 2014: Vuosikerta 30 Suomi ja Ruotsi, muut maat 35. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Hanna-Kaisa Sadwinski Taitto: Esa Haltia Sata-Pirkan Painotalo Oy

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås McDonald s Cup 2014 17-19.10.2014, Västerås Matka-aika 16-20.10.2014, To-Ma (Turnauspäivät Pe-Su) McDonald s Cup 2014 - Järjestävä seura: BK-30 Västerås - Min 4 ottelua per joukkue - 99-01 11 vs 11 (2

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge,

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge, 27.10.2008 Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan ja Leaderryhmien eduntekijä LEADER-PARLAMENTTI 26.-27.11.2008 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) ja sen Leader-jaosto järjestävät Leader-parlamentin ja neuvottelupäivät

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Kasvun tukeminen Pohjoismainen TA-konferenssi Ahvenanmaalla

Kasvun tukeminen Pohjoismainen TA-konferenssi Ahvenanmaalla Kasvun tukeminen Pohjoismainen TA-konferenssi Ahvenanmaalla 17.-19.4.2015 Järjestäjänä FinTA ry (Suomen transaktioanalyysiyhdistys) Hotelli Arkipelag Maarianhamina, Ahvenanmaa Kasvun tukeminen Kutsumme

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kappale kauneinta Suomea

Kappale kauneinta Suomea Kappale kauneinta Suomea Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät Heinäveden reitistä ainutlaatuisen elämyksen, joka kaikkien pitäisi ainakin kerran elämässään kokea.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 9 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI BUSSIMATKA KATOWICEEN 31.8. 8.9.2014 9 KULJETUS: LAUTTA + BUSSI HINTAAN SISÄLTYY LAUTTAMATKAT

Lisätiedot

Torstai / 2.4 Bussi Helsinkiin/Turkuun Viking Line Tukholmaan. Sunnuntai / 5.4. Aamiainen. Sijoitusottelu. Buffet-päivällinen.

Torstai / 2.4 Bussi Helsinkiin/Turkuun Viking Line Tukholmaan. Sunnuntai / 5.4. Aamiainen. Sijoitusottelu. Buffet-päivällinen. TURNAUS Turnauksen järjestäjät Huddinge Hockey & Legacy Global Sport Turnauksessa omat sarjat AA & AAA-joukkueille Jokainen pelaa ja saa pelipaidan Suomen väreissä Jokainen suomalaisjoukkue pelaa 5 ottelua

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin etelärannikon leuto talvi sopii hyvin talvehtimiseen! Kaikki pitkät lomat räätälöidään aina yksilöllisesti matkustajan toiveiden mukaan. Matkan keston, matka-ajankohdan,

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

Finnish Sports Car Drivers ry. Suomen UrheiluAutoilijat. MUSEOT ja KOULUT. Finnish Sports Car Drivers ry. www.sua.fi

Finnish Sports Car Drivers ry. Suomen UrheiluAutoilijat. MUSEOT ja KOULUT. Finnish Sports Car Drivers ry. www.sua.fi . MUSEOT ja KOULUT . Urheiluautoilijat Vanajanlinnassa 25/8 2012 Suomen Urheiluautoilijat kutsuu Suomen urheiluauto- ja klassikkoautoharrastajia, -kerhoja, -yhtiöitä ja muita asiaan liittyviä tahoja viettämään

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2014 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Talvisäilytysmaksut ja korjaus talvisäilytyshinnastoon Veneiden

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

KAUHAJOEN KARHU RY 17.02.2015 PL 7 PL 76 61801 KAUHAJOKI

KAUHAJOEN KARHU RY 17.02.2015 PL 7 PL 76 61801 KAUHAJOKI MARATONJAOSTO Jäsentiedote 2/2015 (J.Hautala) MATKAT KARHU-VIESTI 11.4.2015 Miesjoukkue on ilmoitettu juoksuun jaoston toimesta mutta saataisiinko mukaan myös naisjoukkue?. Lisätietoa löytyy osoitteesta

Lisätiedot

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6.

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. Artun kesässä sukelletaan animaation maailmaan kun Hyvinkäällä käynnistyy kesäkuussa 2012 uusi lasten ja nuorten festivaali Artun kesä. Villa Artun

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan

Lisätiedot

Hyvinkään-Riihimäen aikuiskouluttajien seminaarimatka Tarttoon 13.-14.6.2015

Hyvinkään-Riihimäen aikuiskouluttajien seminaarimatka Tarttoon 13.-14.6.2015 Hyvinkään-Riihimäen aikuiskouluttajien seminaarimatka Tarttoon 13.-14.6.2015 Aikataulu 13.6.2015 Ohjelma 7:30-8:00 Kokoontuminen Länsiterminaalissa Helsingissä, lippujen jako 8:30 Laiva lähtee satamasta

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Äijälän Rustin veneretket

Äijälän Rustin veneretket Äijälän Rustin veneretket Veneemme 360 -asteinen kuva veneen sisätiloista, klikkaa: http://www.paratiisisaari.com/rusti_pure/harmony.html M/y Harmony luxusjahti Elegance 65, 19,6 m, max. 40 hlö M/s Juhana

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

KUOLINILMOITUKSET hinnasto 2014

KUOLINILMOITUKSET hinnasto 2014 KUOLINILMOITUKSET hinnasto 2014 Mallit ja hinnat käsittelymaksut Olemme siirtyneet sähköiseen laskutukseen. Paperilaskujen lähettämisestä veloitetaan 6 e + alv. käsittely- ja postituskulut. Maksukehotuksesta

Lisätiedot

JHL:N VIRKISTYS- JA ULKOILUTAPAHTUMA 28.-29.8.2010 KALAJOELLA

JHL:N VIRKISTYS- JA ULKOILUTAPAHTUMA 28.-29.8.2010 KALAJOELLA JHL:N VIRKISTYS- JA ULKOILUTAPAHTUMA 28.-29.8.2010 KALAJOELLA JHL:n Kajaanin ja Oulun toimiston alueen jäsenille ja heidän perheilleen. Virkistys- ja ulkoilutapahtuma on kaksipäiväinen. Ohjelman pääpaino

Lisätiedot

Kyu Cup 2015 SIJAINTI ALUSTAVA OHJELMA KENDO. Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015

Kyu Cup 2015 SIJAINTI ALUSTAVA OHJELMA KENDO. Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015 Kyu Cup 2015 Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015 Pori Kendoseura järjestää Kyu Cup kendokilpailut lokakuun lopulla 31.10. 1.11.2015 Porissa. Kaikki kyu tasoiset kendon, iaidon ja jodon

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot

Torstaina 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Torstaina 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä TOIMINTAOHJELMA 1.6.-7.6.2015 PALVELUKESKUS AVOINNA; MA-TO 7.30-15.00, PE 7.30-15.00 ja LA 7.30-12.00 PALVELUKESKUS SIIRTYY KESÄAIKAAN! SULJEMME 1.6.-30.8. MAANANTAISTA PERJANTAIHIN KLO 15.00. Maanantaina

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot