On armas mulle aallon tie uusia ja tuttuja risteilyvieraita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On armas mulle aallon tie uusia ja tuttuja risteilyvieraita"

Transkriptio

1 Maaliskuu vuosikerta nro 3 On armas mulle aallon tie uusia ja tuttuja risteilyvieraita Johannes-Seuran talviristeily pitää pintansa: tänä vuonna mukana oli 89 osallistujaa. Vuorokausi kului nopeasti ohjelmatoimikunnan reseptin mukaan. Hyvä kokonaisuus muodostui ohjelmasta omassa kabinetissa, herkullisista buffet-aterioista ja sopivasta määrästä vapaa-aikaa. Lisäksi laivan kulku oli tasaista eikä paikoittainen jäiden rasahtelu keulassa häirinnyt menoa. Eino Karhu ja Paavo Väntsi risteilyn iloisissa tunnelmissa. (Kuva: Kaija Sipilä) Johannes-Seuran ohjelmatoimikunnan aktiivit Raija Kärpijoki, Yrjö Ahjosaari, Liisa Katajainen ja Kirsti ja Auvo Paju olivat kehitelleet vaihtelevaa ohjelmaa. Yhteislauluja säesti Armas Jansson. Karjalan Liiton Kuntoralli-korttia ja huhtikuista Ruissalon liikuntatapahtumaa markkinoi Jouko Hörkkö. Hän ilahdutti yleisöä myös ensiesityksellään soittamalla huuliharpulla On armas mulle aallon tie -laulun. Juhlavuosi alkamassa Yhdessä laulettiin useimmille tuntemattomiksi jääneet kotiseudun menetykseen liittyvät laulut Paluu Revonsaareen (Pauli Pyökäri), Karhulan muistoja (Aimo Kesäläinen) ja Koskijärvi-valssi (Risto Ruohonen). Evakkoonlähdöstä tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väntsi kehottikin matkalaisia keräämään muistoja viimeisestä evakkoonlähdöstä , niin kauan kuin muistelijoita on. Paavo Väntsi kertoi myös Vincentius-Väntsin sukukirjan uudesta, tulossa olevasta painoksesta. Siinä on hänen mukaansa paljon asiaa Kaijalasta. Ennakkotilauksia kirjasta otetaan vastaan. Matkainformaatiota Liisa Katajainen kertoi lyhyesti tehdyistä matkoista sekä antoi tietoa tulevista. Kiinnostavaa oli kuulla hänen käynnistään Viipurin kirjastossa sen restauroinnin jälkeen. Tämä Alvar Aallon luomus kuuluu varmasti tästä lähin Viipurin-kävijöiden perusohjelmaan. Matkaohjelmaan lisättynä uutena matkana on tehtävä kotiseutumatka, jolla hotellina on Viipurissa sijaitseva Victoria. Kesäheinäkuun vaihteen matkalaisista suurin osa on saarille menijöitä. Viisumista naapurimaa veloittaa nykyään 61 euroa. Saarenmaanmatka toteutuu heinäkuun puolivälissä, ja perinteisen pikkujoulumatkan kohde on Tallinna, jolloin vältytään viisumikustannuksilta. Uusia ja tuttuja risteilyvieraita Ensikertalaisia oli matkassa mukavasti. Paimiolaiset Anneli ja Juhani Räikkönen olivat lähteneet mukaan naapuriensa Pertti Konton ja Kirsti Valkosen seurana. Karjalaisten risteily tuntui näistä varsinaissuomalaisista leppoisalta. Tosi mukavaa porukkaa, kaikki olivat välittömiä ja iloisia, kertoi Anneli Räikkönen tuntemuksistaan. Toista kertaa risteilyyn osallistui Taina Ruuskanen o.s. Luhtanen, jonka äiti oli Ohjelmasta vastasivat mm. Auvo ja Kirsti Paju. (Kuva: Kaija Sipilä) kotoisin Suonpäästä. Hän tuli pikkuserkkunsa kanssa (nimi alla) päivittämään kuulumisia ja suunnittelemaan uusia seikkailuja. He osallistuivat kaikkeen yhteiseen ohjelmaan ja ehtivät myös muistella yhteistä kouluaikaa Paimion Yhteiskoulussa. Matka sujui kaiken kaikkiaan leppoisissa tunnelmissa. Virkeä aviopari Kirsti ja Auvo Paju ovat olleet tuttu näky Johannes-Seuran tapahtumissa, esim. Piikkiössä pidetyissä Johannesjuhlissa. He ovat hyvä esimerkki vapaaehtoistyön voimasta. Kirsti Paju kertoi saaneensa aikoinaan ensimmäisenä ei-karjalaisena Karjalan Liiton pronssisen kunniamerkin. Auvo on Karhulasta, saunassa syntynyt. Aviopari on ollut ja on monessa mukana, mm. kansantanssiharrastuksessa. He ovat ohjanneet mm. Kaarinan kansalaisopiston tanhuryhmää. Esiintymässä on käyty ulkomaillakin. Auvo on tänä keväänä menossa toimitsijaksi suunnistuskilpailuun. - Talkootyö on tärkeää. Nykyään moni vain kysyy, mitä palkkaa toiminnasta saa, totesi Kirsti Paju. Yleisön toivomuksesta yhteistilaisuuden lopussa jokainen esitteli itsensä ja karjalaiset tai jonkin muun heimon - juurensa. Minut tunnisti alakouluaikainen luokkatoverini, ja kyllähän tutut piirteet kymmenien vuosien takaa löytyivät! Kaija Sipilä Armas Jansson, Raija Kärpijoki ja Jorma Rastas muistelemassa Monrepos ta musiikin keinoin. (Kuva: Liisa Katajainen) KARJALAISET KESÄJUHLAT LAPPEENRANNASSA Kesäjuhlaohjelmassa: Juhlaseminaari, karjalaista sanankäyttöä eri muodoissaan, hengellisiä tapahtumia ekumeenisessa hengessä, laulua, soittoa ja tanssia, piirakkakisat, Karjalaan ja sen vaiheisiin liittyviä näyttelyitä, kyykkää ja maraton, Karjalaisen Nuorisoliiton kansantanssiesitys, ohjelmaa lapsille ja nuorille. Kysy majoitustilaa Holiday Club Saimaa, puh , tai JOHANNES-SEURA ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS KAARINASSA Hovirinnan koululla lauantaina klo Käsitellään sääntöjen 9 :ssä mainitut asiat. Tilaisuudessa myös kuvamateriaalin näyttöä. Johtokunta

2 2 Maaliskuu 2014 nro 3 Metsä on rajana Päätoimittajan kynästä Johanneksen teillä saa edelleen selvän käsityksen varhemman ajan elämästä. On kylä, on metsä, ja sen jälkeen jälleen kylä. Metsä on merkinnyt asumatonta raja-aluetta, jonka kahden puolen on saatettu sanoa asiat samoin sanoin, mutta hieman eri sävyin. Pimeässäkin on tunnistettu, kummalta puolen metsää kulkija on. Metsä on ollut rajana, tällä puolella me ja toisella puolella ne. Täällä Varsinais-Suomessa vastaava rajametsä on näkynyt pitäjätasolla. Kuntia on ollut liki kahdeksankymmentä ja niiden välissä metsäisiä taipaleita, aikanaan tiettömiä tai kehnosti kunnostettuja kulkuväyliä. Tällaista kuntakarttaa on nyt ehditty hämmentää aika lailla. Kuntia on jäljellä enää alle kolmekymmentä ja niistäkin halutaan haukata vähintään puolet pois. Näin monet kuntatason rajametsät siirtyvät keskemmälle karttaa ja pääsevät kaavanlaatijoiden neitseelliseksi pelikentäksi. Johanneksessa säilyy vanha rakenne: kylä metsä kylä. Missä Krimi siellä Venäjä Nykyisestä vaatekaapista on jokseenkin ehtinyt kadota entisajan arvoasuste krimiturkki. Tiukkakiharainen lyhytkarvainen turkki oli alun perin tehty Afganistanin vuorten karakul-lampaan karitsan villasta. Venäjän kielessä vastaava turkki sai nimen krimmer ja raaka-aineeksi oli löytynyt Krimin niemimaan lammaskatras. Tästä alkoi turkkityypin vaellus kaikkeen maailmaan krimiturkkina. Krimin sodassa Venäjän tavoitteena oli vallata Turkilta haltuunsa Mustanmeren lukko ja Välimeren portti Bosborin salmi, mutta ulkovaltojen tuki sekä suorat aseelliset vastatoimet estivät sen. Aiheesta lisää Johannekselaisen viime joulukuun numerossa, jossa esitellään tuore meriteos Oolannin sodasta. Teos sisälsi myös ansiokkaan kuvauksen tapahtumien kansainvälisestä päänäyttämöstä Krimillä ja Balkanilla. Uusimpaan Krimin uutisointiin on jälleen saatu Venäjän voimia mukaan. Niemimaa on nykyään osa Ukrainaa, itsehallinnollinen omalla tavallaan. Venäjällä on ollut vuokrattuna Krimiltä perinteinen Sevastopolin laivastotukikohta, jonka kautta tulleet joukot ovat suorittaneet vedettömän vallansiirron. Hannu Rastas Kuolleita Martti Arvid Hohenthal kuoli Salossa Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat Helena, Timo, Nenne ja Heikki. Kerttu Ilona Lehtonen o.s. Lenkkeri kuoli Turussa. Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat sisaret ja veljet perheineen, Monica ja Pasi perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Otto Skyttä kuoli kotonaan Helsingin Torkkelinmäellä Hän oli syntynyt Viipurin maalaiskunnassa. Otto tuli tutuksi monille Johannes-seuran matkalaisille hauskana huumorimiehenä. Viimeisen matkan hän teki viime kesänä Viipuriin. Otto siunataan 8.3.Hyvinkään Ortodoksikappelissa. Uurna lasketaan myöhemmin Kytäjän hautausmaalle Skyttien sukuhautaan. 94 vuotta Merkkipäiviä täyttää revonsaarelainen Vieno Katajainen o.s. Pyökäri Kaarinan Littoisissa. Sydämelliset onnitttelut lapsilta, lastenlapsilta ja lastenlastenlapsilta. 90vuotta Paimiossa Liisa Hörkkö s. Hiiri Kaijalasta 80 vuotta Espoon Leppävaarassa Alpo Kalervo Kosonen Uuraasta. 75 vuotta Rakkaamme Saara Margareta Uski os. Hörkkö * Johannes U Turku Katsoi Herra ajan täyttyneen kutsui luokseen väsyneen. Kaivaten Maila-sisko Sisarusten lapset perheineen Ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta Viipurissa syntynyt Kauko Alfred Löytöläinen. Kaarinan Littoisissa. Vanhemmat Selma o.s.hirvonen Rääkkylästä ja Alfred Löytöläinen Johanneksen Niemelästä. Maaliskuu 15. Perinnekäsityökerho seuran toimistolla klo 10 alkaen 22. Vaahtola-Rokkala-Riionsaari kevättapaaminen klo 13 Johannes-Seuran toimistossa Myllytie 1 Piikkiö 23. Littoisten Karjalaisten kevätkokous ja tupailta Santasella Paaskalliontie 3 a 2 Rusko 23. Karhulalaisten kokous klo 15 Liedon kunnantalolla Huhtikuu 7. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo Tuomarinkatu 2.Pori 12. Johannes-Seuran kevätkokous klo Hovirinnan koululla Kaarinassa Huom! Pääsiäislauantaina toimisto on suljettu, ei käsityökerhoa Toukokuu 3. Päätilän koulupiiriläisten kevättapaaminen klo 13 Littoisten monitoimitalolla 5. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo Tuomarinkatu 2.Pori 17. Perinnekäsityökerho seuran toimistolla klo 10 alkaen Kesäkuu Karjalan Liiton kesäjuhlat Lappeenrannassa Heinäkuu 26. Johannesjuhla Piikkiössä Johannes-Seuran matkat (tarkemmin sivulla 6) Johannes-Seuran kotiseutumatka Viipuri-Johannes, Kaijala ja Kakisaari, Koskijärvi ja Karhula Johannes-Seuran kotiseutumatka Johanneksen eri kyliä. Huom! myös Päätilään Kesämatka Saarenmaalle, majoitus Kuressaaressa Jouluinen matka Tallinnaan Talteenotettu naisten kengät Piikkiön Pontelasta. Tiedustelut seuran toimiston aukioloaikana puh Aineiston toimittaminen Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Aineiston toimittaminen huhtikuun numeroon viimeistään (painopäivä 3.4.). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Voiko uskon myötä siis jonkin sellainen olla jo totta, joka on vasta toive. Onko mahdollista, että ihmisen sisäinen maailma on niin vahva, että se murtaa kaiken ulkoisen todellisuuden. Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon, kun hän sai ilmoituksen sellaisesta, mikä ei vielä ollut nähtävissä Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa Kenet sinä haluaisit muistaa uskon esikuvana. Millaista listaa kirjoittaisit. Kuka ihminen on sinulle sellainen, jonka elämässä näkymätön usko onkin muuttunut näkyväksi. Onko pakko etsiä uskon sankareita jostain kaukaa, ehkä he löytyvätkin paljon lähempää kuin olit kuvitellut. Voisiko hän olla oma mummisi, vaarisi, äitisi tai isäsi, opettajasi tai naapurisi, ystäväsi tai läheisesi. Hän, joka uskoi sinuun ja mahdollisuuksiisi. Tänäänkin usko on saanut monet ihmiset ruokkimaan nälkäisiä, hoivaamaan heikompia, puolustamaan avuttomia, lohduttamaan murheellisia. Rakastamaan. Päivi Aikasalo, kappalainen, Hämeenlinna Ote iltahartaudesta Moninainen Luoja virkkoi teenpä kolon kaivannaisen kylkiluusta leivonnaisen Aatamille; tämä sulle ominaista voihan ilman anoppia olla kaksinaista Pöytyän urhot pelastivat haaksirikosta Karinaisen Pirelli heppuko kuminaisen leivän syöjä Lie Pygmi neidossa puolinaisuutta kokonaisella mitaten Nykymissit varsinaisia senttien hamuajia Voiko umpinaisesta tulla avonainen Onko sisäturkeissa yhtään ulkonaista Lenkeillä irtonaisesta tulee kiintonainen Akne tunkee poskilleni kasvannaiseksi Kerrannainen aina olennainen kaikkinaiset saman verrannaisia Sakari Sailola Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

3 Maaliskuu 2014 nro 3 3 Taiteellisia vaikutelmia Hämeessä Orimattilan taidemuseo ja Lahden historiallinen museo tarjoavat kävijälle hienoja elämyksiä. Joka suuntaa matkansa Hämeeseen, älköön ajako Orimattilan kulttuuritalon ohi: sen yläkerrassa on nähtävissä paikallisen taidemuseon kokoelma mm. Suomen kultakauden taidetta. Lahdessa taas pääsee nauttimaan Johannekselaisessa 5 / 2013 esitellystä Viipuri mon amour -näyttelystä. Vaikuttava on myös evakkojen mukanaan tuomien esineiden kokoelma. Lukuisat asuntojen avaimet osoitteineen ja viesteineen siitä, mitä evakuointiryhmän olisi pitänyt tuoda pakoon lähteneille, näyttävät sodan karun totuuden: tuomatta jäivät patjanpäälliset ja muut tärkeät tavarat. Näyttelyn nimi Viipuri mon amour kuvaa suomalaisille yhä rakasta kaupunkia. Mattimyöhäisille tiedoksi: näyttely on avoinna 16. maaliskuuta 2014 asti. Paimion Karjala-Seuran matkalla mukana ollut Kaija Sipilä Kuva: https://fi-fi.facebook.com/pages/ Orimattilan-taidemuseo/ Orimattilan taidemuseon teokset ovat viipurilaissyntyisen Ilmari Wall-Hakalan ja hänen vaimonsa Toinin taidesäätiön kokoelmaa. Wall-Hakala keräsi ja 1900-lukujen taidetta, ja hänen tavoitteenaan oli edistää suomalaisen ja ulkolaisen taiteen tuntemusta ja harrastamista sekä avartaa yleisön käsityksiä ja pitää vireillä yleisön mielenkiintoa taide kulttuuriin yleensä. Kokoelman suuruus on 173 maalausta ja piirrosta, veistoksia 41 ja etsauslevyjä. Orimattilan taidemuseo on kuin pikku Ateneum: Helene Schjerfbeckiä, Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Marcus Collinia, Maria Wiikiä, von Wrightin veljeksiä, Unto Koistista On siinä arvotauluja kerrakseen. Suomalaista kesää ja talvea, muotokuvia ja lintuja katselee ihastellen ja hämmästellen. Kuvanveistäjä Pentti Papinahon kokoelma veistoksia, reliefejä ja mitaleja on saanut oman tilansa museosta. Yhdessä nurkkauksessa on näyttely Orimattilan Erkoista. Heitä olivat runoilija J.H. Erkko, lehtimies Eero Erkko (Päivälehden, myöhemmän Helsingin Sanomien, perustaja) ja runoilija Rudolf Elias Erkko. J.H. Erkko, mm. Hämäläisten laulun kirjoittaja, toimi jonkin aikaa Johanneksessa opettajana. Lyhyen ajomatkan päässä Orimattilasta eli Lahdessa on vaaleanpunainen, kaunis vanha rakennus, Lahden historiallinen museo. Paraikaa siellä esillä oleva Viipuri mon amour -näyttely on taitavasti koottu, ja tuottaja Tuija Vertainen toimi erinomaisena oppaana. Esillepanossa ovat avustaneet teatterin lavastajat. Esimerkiksi raunioituneen Viipurin kuvaamisessa on käytetty sikin sokin asetel- tujen esineiden lisäksi suurta kaupunkia esittävää taustakuvaa, jonka päälle heijastetaan videota pommituksista. Vaikutelma on voimakas ja tunteita herättävä. Sotien jälkeisestä ajasta on esittelyä Neuvostoliiton ajan Viipurista sekä suomalaisten matkamuistoina tuomia esineitä naapurimaasta. Näyttelyyn on saatu kerättyä eri museoista myös Viipurin historiallisen museon esineitä, arkeologinen löytö Johanneksestakin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita kustavilaishuonekalut, jotka ovat peräisin Hackmanin perheeltä. Museokäynti on kuin vaellus eri aikojen Viipurissa. Kuvat, esineet ja musiikki johdattavat kävijän viipurilaistunnelmiin. Uustuotantoa oleviin Monrepos n puiston koristeellisiin sillankaiteisiin nojaamalla ja katsomalla Monrepos n kuvia saattaa kuvitella kävelevänsä ikimuistoisessa puistossa. Evakkotaipaleelta selvinneille viipurilaisesineille ja niihin liittyville tarinoille on Viipuri mon amour -näyttelyssä oma osastonsa. Lukitun kodin avain on jäänyt monelle vertauskuvaksi menetetystä Karjalasta. Kuva: Tiina Rekola / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Kesäkuun 20. päivänä 1944 Viipurin linnan tornista viimeisen kerran laskettu Suomen lippu johdattaa Viipuri mon amour -näyttelyn katsojan surun ja ilon kaupungin moniin vaiheisiin. Taustalle heijastuvissa vaihtuvissa kuvissa on näkymiä Viipurin lähihistorian eri vuosikymmeniltä. Kuva: Tiina Rekola / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Silta Monrepos n puistossa. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Tulli- ja pakkahuoneen raunioita, taustalla Viipurin linna, Kuva: Lahden kaupungin museon kuva-arkisto. Nykykirjallisuudessa keskustellaan myös arvoista Johannekselaistaustainen filosofian maisteri Riitta Jytilä väitteli Turun yliopistossa 22. helmikuuta 2014 kotimaisen kirjallisuuden alalla aiheesta Soraääniä, sitaatteja ja suunnitelmallisuutta. Moniäänisyys Eira Stenbergin romaanituotannossa. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Maria Mäkelä ja kustoksena professori Lea Rojola. Riitta Jytilä on syntynyt 1977 Kalvolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiosta. Hänen äitinsä oli Elli Jytilä o.s. Hörkkö, jonka vanhemmat olivat Maria ja Hugo Hörkkö Johanneksen pitäjän Tikkalan kylästä. Filosofian maisteriksi Jytilä valmistui 2006 Turun yliopistosta. Jytilän väitöstutkimus keskittyy Eira Stenbergin luvulla kirjoittamiin romaaneihin Paratiisin vangit (1984), Häikäisy (1987), Kuun puutarhat (1990) sekä Gulliverin tytär (1993). Stenbergin romaanien ilmestymisen aikana 1980-luvun Suomessa puhuttiin kirjallisuu- den ja kulttuurin postmodernisoitumisesta. Se merkitsi kriittistä suhdetta omaäänisyysajatukseen, mikä voidaan ymmärtää omistamiseen ja auktoriteettiin liittyvänä käsitteenä. Tekijän äänellä viitataan kirjailijaan. Jytilän mukaan Stenbergin romaaneissa väitetään, kysytään ja pohditaan, ja ne ovat luonteeltaan moniäänisiä. Stenbergin filosofisissa romaaneissa henkilöhahmot viittaavat tunnettuihin kirjailijoihin ja filosofeihin kuten Jonathan Swiftiin, Johann Wolfgang von Goetheen ja John Lockeen. Romaaneissa käydään keskustelua kirjallisuudesta ja erilaisista todellisuuskäsityksistä. Tällöin myös lukijaa puhutellaan ja kutsutaan dialogiin. Jytilä mainitsee väitöskirjansa tiivistelmässä, että hän problematisoi tutkimuksessaan äänen kytköksen sisimmän ilmaisuun, omistamiseen ja auktoriteettiin ja ymmärtää sen keskustelualueena, jossa kohtaavat erilaiset arvot ja näkemykset maailmasta lukua on pidetty yksilökeskeisenä aikana, jolloin ei käyty todellista arvokeskustelua. Jytilän Filosofian maisteri Riitta Jytilä. tutkimuksen mukaan Stenbergin romaanit ovat osa julkista keskustelua, jolloin kirjalliset äänet ymmärretään keskustelunavauksina. Tälläkin hetkellä kirjallisuutta koskevassa julkisessa keskustelussa puhutaan paljon arvoista ja kaunokirjallisuuden yhteiskunnallisuuden vaatimuksesta. Stenbergin romaanien valossa ilmiö ei ole uusi, vaan myös 1980-luvulla kirjallisuudessa käsiteltiin suhdetta ympäröivään todellisuuteen. Stenbergin tuotannon perusteella voi sanoa, että kirjallisuuden äänet saavat merkityksensä vasta erilaisina äänensävyinä konkreettisissa ja ainutkertaisissa konteksteissa. Tämä viittaa tarpeeseen ymmärtää kirjallisuusteoreettisessa keskustelussa usein historiattomana ja universaalina nähty käsite historiaan paikantuneena, Jytilä toteaa. Helsingissä asuvan Riitta Jytilän suunnitelmissa on jatkaa tutkijana. Kaija Sipilä

4 4 Maaliskuu 2014 nro 3 Johannes Virolaisen syntymästä 100 vuotta Otsikon mukainen vuosisata täyttyi tarkalleen tammikuun viimeisenä päivänä. Valtioneuvos Johannes Virolainen on kansallinen parlamenttipolitiikan ikoni, 43 valtiopäivät ja yli 6000 ministeripäivää ovat kunnioitettavia mittapuita. Hän on ollut karjalaisuuden näkyvä edustaja, Karjalan Liiton kunnia puheenjohtaja ja pidetty puhuja, luettu kirjoittaja. Meille johannekselaisille hän on lisäksi ollut naapurikylän poika Viipurin maalaiskunnan puolelta sekä ystävä auttamassa tai mielenkiinnolla mukana monissa seuramme hankkeissa. Varttunein polvi muistaa Johannes Virolaisen Johannesjuhlien monikertaisena puhujana. Juhlaesiintymisten sarja alkoi jo kesällä 1956 opetusministerinä ja viimeisin puheenpito oli valtioneuvoksena kesällä Keskimäärin esiintymisiä oli kerran vuosikymmenessä. Oma lukunsa oli hänen aktiivinen osallistumisensa seuran kotiseutumatkoihin. Ainakin yhdellä erikoismatkalla seuramme kutsuryhmät tutustuivat Johanneksen kylien ohella laajemmin Länsi-Kannaksen alueeseen ja yhdellä matkalla kääntöpaikka oli Pietarissa asti, aluehallinnon korkeissa saleissa. Vastavuoroisesti Johannes ja Kyllikki Virolainen kutsuivat koko matkaryhmän tutustumaan Vironperän elämään ja nähtävyyksiin. Tutuiksi tulivat vierailijalahjat eri maanosista sekä kohuttu mutta koskematon kotimaan paketti tai ainakin sen hetkellinen sijainti eteisen nurkassa. Virolaiset olivat kutsuvieraina myös arvovaltaisessa Johannes-Seuran lipunnaulaustilaisuudessa syksyllä 1994 ja valtioneuvoksen painava puheenvuoro kuultiin vielä siinäkin yhteydessä. Kuljetuksen ilon lisäksi luovutettiin Vironperällä kuultavakseni signeerattu tuore musiikkikasetti..ko mie olen nyt tällane Warneri mannekiini. Tähän juhlavuoteen liittyy useita tapahtumia, kuten juhlakirjan julkaisu ja muistelmaa teatterin keinoin. Voimme myös itse tykönämme pysähtyä muistamaan värikkään persoonan vaiheita ja sanomaa. Hannu Rastas Johannes Virolaisesta on julkaistu juhlakirja. Teoksen ovat toimittaneet YTT Karina Jutila, toimittaja Matti Simula ja toimittaja Heikki Vento. Johannes ja Kyllikki Virolainen olivat näyttävästi mukana seuramme lipun naulauksessa marraskuussa Heitä ohjaamassa puheenjohtaja Kauko Hörkkö. Maaliskuussa saa ensi-iltansa näytelmä Johannes ja Kyllikki. Kohtauspaikkana on luontevasti Lohja. Kotuksella aineistoa Johanneksesta Suomen kielen lautakunta ja Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ovat olleet uutisotsikoissa lautakunnan tehtyä tammikuun lopulla päätöksen, että ilmaisu alkaa tekemään voidaan katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi. Kielenhuollon ohjeena on 1900-luvun alusta ja viimeistään E. N. Setälän oppikirjoista lähtien ollut, että kirjakielessä oikea muoto on alkaa tehdä. Alkaa tekemään on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja alkaa tehdä puolestaan itämurteinen. Alkaa tehdä ja alkaa tekemään ovat molemmat olemassa olevia suomen kielen muotoja, joista suomen kirjakielen kiivaassa kehitysvaiheessa 1800-luvulla on vakiinnutettu kirjakieleen vain toinen. Kirjoitetun suomen varhaisemmissa vaiheissa ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita vielä käytettiin, koska kirjakieli perustui länsimurteisiin. Nimiarkiston paikannimikokoelmat Nimiarkistossa on nykyisin noin 2,7 miljoonaa alkuperäistä tai niihin rinnastettavaa, pitäjittäin järjestettyä nimilippua Suomesta ja lähialueilta sekä niiden pohjalta tehdyt mittavat valtakunnalliset nimikokoelmat ja -hakemistot. Suomesta on arkistoon tallennettu noin nimilippua. Maamme suomen- ja saamenkielisistä perinteisistä paikannimistä on kerätty arviolta 95 %, ja keruutyö jatkuu edelleen. Pieni osa paikannimiaineistosta on sähköisessä muodossa. Suomen rajojen ulkopuolelta kokoelmissa on nimilippua, joista luovutetun Karjalan nimiä on Lisäksi paikannimikokoelmia on Ruotsin ja Norjan suomalaisalueilta, Itä- Karjalasta, Vienasta, Aunuksesta ja vepsäläisalueilta, samoin Inkeristä ja Virosta. Saamenkielisiä nimiä on yhteensä nimilippua Suomesta, Petsamosta sekä Ruotsin ja Norjan Lapista. Alkuperäiskokoelmat on järjestetty kunnittain tai seurakunnittain aakkosjärjestykseen. Paikannimikokoelmat ovat pääosin kielitieteellisen koulutuksen saaneiden tutkijoiden ja opiskelijoiden kentältä tallentamaa suullista perimätietoa. Täydentävää aineistoa on saatu myös nimikilpailujen avulla. Nauhoitearkisto Kotuksessa on laajat murrekokoelmat. Suomen murteiden sana-arkistoon kerätty 1900-luvun alusta alkaen miljoonia sanatietoja ja sananparsia. Suomen kielen nauhoitearkistoon on puolestaan tallennettu vuodesta 1959 alkaen murreäänitteitä lähes jokaisesta Suomen pitäjästä. Arkistoon on kerätty vuodesta 1959 alkaen yli tuntia äänitteitä suomen murteista ja sukukielistä sekä muistakin maailman kielistä. Suomen murteita on tallennettu myös maan rajojen ulkopuolelta Ruotsista, Norjasta, Inkeristä, Amerikasta ja Australiasta. Arkiston digitalisointi on aloitettu vuonna Tähän mennessä äänitteistä on digitoitu noin tuntia eli lähes 70 %. Äänitteiden sisältö Vuosikymmenten mittaan hankittu murreaineisto sisältää paljon vapaata kerrontaa puhujille läheisistä aiheista, jotka valottavat elämän eri puolia aina syntymästä ja kuolemasta juhliin ja arjen töihin. Aineisto sopii kielentutkimuksen lisäksi myös muiden tieteenalojen ja historiasta kiinnostuneiden maallikoiden käyttöön. Oheisaineistot Kulttuurihistoriallinen kokoelma ja osa murreaineistosta on asiasanoitettu. Lisäksi vanhimmista murreäänitteistä on konekirjoitettuja sisällysluetteloita. Litteroituna äänitteistä on noin tuntia (suurelta osin käsikirjoitteita). Oheisaineistot on pääosin digitoitu. Murreaineksesta on julkaistu 50-osainen Suomen kielen näytteitä -sarja (ääniaineisto julkaistu verkossa Kuuntele ja katsele -sarjassa), ja arkiston kokoelmia on käytetty myös useiden muiden murrekirjojen aineistona. Johanneksen paikannimiä ja ääninauhoitteita Johanneksen paikannimikokoelmassa on nimilippuja yhteensä 6803 kpl. Näistä 2231 nimilippua on kotiseudustaan kiinnostuneiden harrastajien lähettämää aineistoa vuosilta 1941 ja 1948, jolloin järjestettiin luovutetun Karjalan paikannimien keruukilpailut. Osaan nimistä liittyy karttapiirroksia. Suurempi osa keruuta on kielitieteellisen koulutuksen saaneiden tutkijoiden haastattelemalla keräämää aineistoa, ja nimet on paikannettu vanhoille pitäjänkartoille. Nimiliput on digitoitu v Osa haastatteluista on julkaistu kirjassa Länsi-Kannaksen murrekirja (Pertti Virtaranta, SKS:n toimituksia 353 v. 1982). Nauhoitearkiston kokoelmatietokannassa on johannekselaisten antamia haastatteluja, joiden yhteenlaskettu kesto on n. 17 tuntia. Haastattelut on tehty pääasiassa vuosina 1962 ja 1963, yksi v ja yksi v Puhujat (syntymäkylä suluissa): Beyer Ida ja Dietrich Martta (Rokkala), Haltia Olga (Huunonsaari), Hankala Ida (Revonsaari), Horttanainen Maria (Hannukkala), Käki Amanda, Kärpänen Aleksanteri ja Ebba (Uuras), Lipponen Hilda (Karhula), Mellanen Eeva (Huunonsaari), Puusa Amalia ja Reponen Matilda (Kaijala), Sairanen Jaakko (Karhula), Stykki Frans ja Syrjäsuo Erik (Rokkala), Tikka Anton (Tikkala), Wikberg Ester ja Maria (Rokkala) sekä Virjonen Hilma (Hylkiälä). Lisätietoa kokoelmasta löytyy sivulta Nauhoitteita on mahdollisuus ostaa Kotuksesta tietyin edellytyksin. Arkisto palvelee puhelimitse ja (sähkö) postitse. Aineistotilaukset ja tiedustelut: nauhoitearkisto[ät-merkki]kotus.fi, puh Parin tunnin koekuuntelun jälkeen tuntuu, et pitäs alkaa tekemää jottai tähellistä et saatas purettuu noita haastattellui tähä mei lehtee Kotuksen tehtävät Kielenhuoltoviranomaisena Kotus ohjaa ja kehittää suomen ja suomenruotsin yleiskieltä sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien työtä. Kotus myös Marjatta Haltia laatii toimialansa kieliä kuvaavia yksi- ja kaksikielisiä sanakirjoja tutkii kielenhuolto- ja sanakirjatyötä tukien suomea ja ruotsia monesta näkökulmasta: sanastoa, nimistöä, kielen käyttöä eri tilanteissa, erilaisia tekstejä, kielen nykyisyyttä ja menneisyyttä, vaihtelua ja vakiintuneisuutta neuvoo ja opastaa kielikysymyksissä tarjoaa tutkijoille erilaisia kielitieteellisiä arkistoja ja aineistoja.

5 Maaliskuu 2014 nro 3 5 Suomalaista Arabiaa Arabian tehtaiden alku juontaa vuoteen 1873, jolloin se perustettiin Rörstrandin suomalaiseksi tytäryhtiöksi. Vuonna 1885 siitä tuli osakeyhtiö Arabia Aktiefabrik luvulla Arabian tuotantoa laajennettiin ja mallistoa alettiin kohentaa luvulla Arabian oma tuotemallisto alkoi kehittyä; valmistettiin omia maljakkoja, kaakeliuuneja ja astiastoja. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Arabian kokoelma voitti kultamitalin. Vuonna 1916 tehtaan koko osakekanta myytiin suomalaisille luvulla rakennettiin uusia tiloja, ja vuonna 1929 Arabian tehtaalle valmistui jatkuvakäyttöinen tunneliuuni. Uusi taiteellinen johtaja Kurt Ekholm vaikutti myös taloustavaran suunnitteluun ajan kansainvälisiä virtauksia noudattaen. Tehdasta laajennettiin 1940-luvulla, jolloin Kaj Franck palkattiin kehittämään tuotesuunnittelua. Arabian museo avautui vuonna Tuotevalikoiman uudistumisesta 1950-luvulla on esimerkkinä Kaj Franckin Kilta-astiasto, josta tuli myöhemmin (1980-luvulla) kaikille suomalaisille yhä tuttu Teema. Arabian taiteilijat ovat saaneet lukuisia palkintoja Milanon triennaaleista. Arabian taloustavaratuotannossa alettiin käyttää kivitavaraa. Birger Kaipiaisen rakastettu Paratiisi-sarja lanseerattiin vuonna Kaipiaisen helmilinnut saivat Grand Prix n vuonna Mielenkiintoinen historian käänne tapahtui 1984, jolloin Arabian uusi omistaja Wärtsilä osti Rörstrandin. Näin entisestä emoyhtiöstä tuli Arabian tytäryhtiö. Hackmanin omistukseen Arabia siirtyi vuonna 1990 ja siitä tuli yksi Hackman-konsernin tavaramerkeistä, joita olivat sen ohella Iittala, Hackman, Nuutajärvi ja Rörstrand luvulla Arabian muotoilu palkittiin maailmalla lukuisilla palkinnoilla Vuonna 1928 tehtaanleiman kirjainyhdistelmä APA (Arabia Porsilnsfabrik Aktiebolag) muutettiin AAA:ksi (Arabia Aktiebolag). Käytössä vuoteen Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana vv Ruskea, vihreä tai kulta. 3. Kotimaan tuotteille tarkoitettu tehtaanmerkki vv Vuosien vientileimaa käytettiin yleensä myös kotimaan tuotteille. Arabian leimat: Arabiawww.nsf/file/tietoa_arabiasta_ tehtaanmerkit_a_tehtaanmerkit/$file/a_ tehtaanmerkit.pdf, kuvat: Riitta Kukkonen Arabia on yli sata vuotta ollut tuotemerkki, jolle on tyypillistä arvostetun muotoilun lisäksi kuluttajalähtöisyys. Niinpä Arabia on suomalaisten arvostetuimpia brändejä. Arabian astiat ovat paitsi jokapäiväisiä käyttötavaroita myös suosittuja keräilykohteita. Riitta Kukkonen, keräilijä Kaarinalainen Riitta Kukkonen on kerännyt kymmenisen vuotta Arabian kahvikuppeja, joita hänellä on nyt noin 260 kpl. Aluksi Riitalla oli muutama asetti, ja tarkoitus oli kerätä vain niitä. Kesäretkellä hän poikkesi Orimattilan kierrätyskeskuksessa, jossa yksinäinen Arabian Irja-sarjan kahvikuppi nökötti hyllyllä. Riitalla sattui olemaan saman sarjan asetti kotona, ja Irja-kuppi lähti Kaarinaan. Mistä olet Arabian tuotteita löytänyt? Kirpputoreilta ja joskus huutokaupoista. Paras paikka kuitenkin on ollut Krookilan Vanhat kupit- liike. Siellä on hyvät valikoimat kaikkea muutakin Arabian tehtaan tuotantoa. Oletko erikoistunut johonkin aikakauteen tai aiheeseen? Keräilemäni kupit ovat ns. piippuleimaa tai vanhempaa. Piippuleima sijoittuu vuosien välille. On myös eri logoilla varustettuja kuppeja, niissä on joitakin nuorempiakin. Miten säilytät Arabian kuppejasi? Kaikki ovat näkyvillä, vaikka nyt rupeaa olemaan jo tilanpuutetta, mutta vielä jonkin verran mahtuu. Keräiletkö muuta Arabiaa? Olen kerännyt vähän muutakin vanhaa Arabiaa, muutamia sokerikko-kermakko pareja ja joitain pikkuesineitä. Viime vuosina olen keskittynyt kuppeihin. Missä hinnoissa astiat ovat nykyään? Astiat ovat aika hintavia, joten täytyy harkiten hankkia. Onko sinulla jo kotoa saatuja Arabian astioita? Kotiperintönä on yksi sokerikko ja kermakko. Ja yksi valkoinen sokeriastia, jonka äitini evakuoi jostakin kaupasta viimeisellä evakkomatkallaan. Ovatko jotkin keräilemistäsi astioista käytössä? En etsi aivan virheettömiä, sillä astiat ovat käyttötavaraa ja niissä saavat näkyä käytön jäljet. Mitkä ovat erikoisimmat löytösi? Erikoisin mielestäni on partaterien säilytyskuppi. Millainen Arabia-kuppi on ensimmäisenä toivelöytöjen listalla? Harvinaisin mielestäni on Torkkelin Osuusliikkeen asetti, jonka jostakin kirppikseltä löysin. Mistähän kautta lien sinne matkannut? Siihen jos löytäisin kupin, niin sitten olisi aika vaikka lopettaa. Loppukevennyksenä Riitan kertoma kasku: Savolaistalon emäntä tuumasi hyvin ylimielisesti kahvinkeittopuuhissa olevalle karjalaisemännälle: -Mikkees ero siinä on, kun te keitätte ja juotte kohvia ja me juomme kahvia? Karjalaisemäntä vastasi:-työ ko juotte kahvii, ni sitä ei riitä ko kaks vajjaata kuppii kullekin. A myö ko keitetää kohvii, ni jokkaine saap juuva vatsan täyveltä. Terveisii Perinnekäsityökerhost Tänä vuonna käsityökerholaiset ovat kokoontuneet jo kaksi kertaa. Helmikuussa pääsin kokeilemaan jostain alennusmyynnistä ostamaani pirtanauhapirtaa, kun toimistolla vieraillut Kaarina Veira lupasi tulla näyttämään miten pirtanauhaa tehdään. Kaarina opettaa Pirjoa. (Kuva: Pirkko Etholén) Oli se jännää, ja kyllä siihen useampi henkilö tarvittiin, kun vanha ihminen elämänsä ensimmäistä kertaa sidottiin langanpätkien päähän. Langoissa roikkui pikkuinen pirta, ja siihen sit tarvittiin taas kaveri näpäyttämään näpeille aina kun käsi tarttui pirtaan ja alkoi hakata kuten mattoa. Pikkuhiljaa tekeminen alkoi lutviutua ja kudelangat asettuivat tiiviimmin ja tasaisemmin. Lopputulos oli kymmenen senttiä tiivistä punaista nauhaa. Minusta se muistutti työpaikallani käytettävää arkistolaatikoiden kantoliinaa. Ois sillä varmaan voinut lampaan kantaa, jos ois ollut pidempi. Kuvioiden tekemistä en tietenkään edes yrittänyt. Niitä katseltiin oppikirjoista ja Riitan tekemistä nauhoista. Olemme tilanneet lisää pirtoja ja yksi jää varmaan toimistolle lainattavaksikin. Jatkamme Riitan opastuksella pirtanauhojen maailmaan syventymistä. Nauhaa väkertäessäni ajatukset kulkivat kansallispukujen maailmaan. Onneksi Johanneksen puvussa ei ole pirtanauhaa. Lienööks tuo onni, sillä siinä on paljon vaikeampia tekniikoita haltuunotettavana. Verkkopitsin kutominen edistyy niin, että ainakin Riitta, Hannele ja Pirkko osaavat jo kutoa tasaista ja pientä verkkoa. Kuvioiden täyttämistäkin on jo harjoiteltu. Neulakintaan teko on minulla siinä vaiheessa että aloitusriviä on pussukassa vino pino, mutta ei juuri tuppiloa kummempaa ole valmiina. Aloitan joka kuukausi alusta ja kun en kotona ehdi harjoitella, kuukauden aikana osaaminen unohtuu. Silti aina kuljen kerhoon kun siellä on niin kivaa. Pirjo Ruoho (Kuva: Riitta Kukkonen) Riitan nauhaa valmiina. Pirtanauhojen kutominen Nauhapirralla kutomista pidetään kangaspuiden kehityksen esiasteena. Yksinkertaisella pirralla kutoen valmistettiin kapeita nauhoja, jotka ommeltiin yhteen suureksi kankaaksi. Pirtanauhoja käytettiin päänauhoina, sukka nauhoina, vöinä ja jalkineiden siteinä. Pirtanauhojen kutominen on ollut yleistä 1800-luvulla, tuotteita myytiin jopa ulkomaille. Nauhankutojamummot kiersivät myymässä nauhoja talosta taloon tai valmistivat niitä tilauksesta teettäjän materiaaleista luvulla annettiin sulhasen sukulaisille paljon nauhoja. Siksi ne olivat nuorikoille välttämättömiä ja nauhankutojat pysyivät leivässä. Palkaksi he saivat esimerkiksi jauhoja ja vähän kolikoita. Nauhankutojalle kuului talossa parempi makuupaikka, emäntä antoi lämpimäksi vällyt ja isäntä tarjosi lääkepullosta. Varsinais-Suomessa tämä käsityöläisammatti säilyi 1930-luvulle. (http://www.kaspaikka.fi/kudonta/pirtanauha/)

6 6 Maaliskuu 2014 nro 3 JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2014 KOTISEUTUMATKA LISÄMATKA: VIIPURI - JOHANNES - KAIJALA (+KAKISAARI) - KOSKIJÄRVI - KARHULA Majoitus (pe-su) Hotelli Victoriassa Viipurissa. Paikkoja rajoitetusti varaa heti! 1. PÄÄTILÄ, VAAHTOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: HALTIANSAARI, HUUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, Henttola, Pyökäri ja Hankala. Majoitus hotelli Lokki MUUT MATKAT 2. SAARENMAA Majoitus Kuressaaressa. 3. JOULUINEN MATKA TALLINNAAN Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh Johannes-Seuran kotiseutumatka Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Kaijala,Lippola, Kolmikesälä, Päätilä sekä saarikohteet: Haltiansaari, Revonsaari ja Huunonsaari. Matkaohjelma ja reitti (perjantai) Lieto-Turku-Paimio-Helsinki-Hamina-Vaalimaa-Viipuri-Johannes LIETO / SHELL-Roine TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri nro 9) PARAISTEN TH PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) SUOMUSJÄRVI/ Kivihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot...n /14.30 VIIPURI JOHANNES / Lokki-hotelli majoitus ja päivällinen (lauantai) Johannes / kylät ja saaret Aamiainen hotellissa. Hotellin edestä kävellen rantaan ja veneelle ja bussilla kylille. Saarissa ja kylillä oloaika n. 5 tuntia. Paluu hotellille ja päivällinen. Bussimatka Viroon ja Saarenmaalle Matkalla Sinulla on mahdollisuus tutustua kahteen Viron saarista Muhuun ja Saarenmaahan. Saarenmaa on Viron suurin saari, luonnon, perinteiden ja tuulimyllyjen saari. Muhun saari taas on Viron kolmanneksi suurin saari, sieltä löytää vielä vaikkapa toiminnassa olevan tuulimyllyn. Monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä on tarjolla tämän matkan aikana tule mukaan! Matkaohjelma ja reitti (tiistai) LIETO-TURKU-PAIMIO-HELSINKI-TALLINNA-KURESSAARI LIETO/ Shell-Roine TURKU/ linja-autoasema,tilausajolaituri KAARINA/ ent. Paraisten th PIIKKIÖ/ Shellin pys PAIMIO/ Vistamatkat, Vistantie HALIKKO/ Design Hill (tarvittaessa) SALO/ Piihovi SUOMUSJÄRVI/ TB-Kivihovi (tarvittaessa) LOHJA/ ABC-Routio,ramppi (tarvittaessa) Helsinki/ Länsisatama Eckerö Line m/s Finlandia lähtee saapuu Tallinnaan D-terminaali Matka jatkuu välittömästi kohti Virtsua, josta lautalla Kuivastuun, Muhun saarelle. Ajamme Koguvan kylään, joka on Viron parhaiten säilynyt esimerkki paikallisesta 1800-luvun asujaimistosta. Kaikki talot ovat arkkitehtonisesti arvokkaita. Useimmat ovat 1800-luvulta, mutta osa jopa 1700-luvulta. Jatkamme Saarenmaalle ja Kuressaareen, jossa majoitumme Ryytlikylpylähotelliin, päivällinen (keskiviikko-torstai) Saarenmaalla Aamiaiset hotellissa. Keskiviikko aamupäivällä tutustumme Kuressaareen kiertoajelun/ kävelyn merkeissä sekä Piispanlinnaan. Lounas. Jatkamme Kihelkonnan kylään,tutustumme myös kirkkoon, matkalla Mihklin maatilamuseo. Lähes kaikki museoesineet ovat Mihklin talon omaa perua edellisiltä sukupolvilta. Paluu hotellille. Ilta vapaa omiin tekemisiin (sunnuntai) Johannes - Viipuri + kotimatka Vaalimaa -Helsinki - Turku Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin, käynti muistomerkeillä. Viipuriin ja ostokset. Kotiinlähtö kauppatorilta klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. klo 21. MATKAN HINTA: 269 /henk + viisumi 61 /henk., sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla majoitus Johanneksessa hotelli Lokissa 2 h huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut viisumi:viisumikeskuksen palvelumaksu + matkustajavakuutus sekä rek. vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Johannes-suran osuus 10 / hlö Lisämaksusta: 1 h huoneen lisä 30 /huone mahdolliset taksikuljetukset venekuljetus pyritään järjestämään samalla veneellä kuin aikaisempinakin vuosina. Venekuljetus maksetaan erikseen bussissa menomatkalla (HUOM. ei sisälly perushintaan). Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy. Varausmaksu 100 / hlö ilmoittautumisen jälkeen sopimuksen mukaan laskulla ja loppu maksu mennessä. Viisumiohjeet ja lomake lähetetään erikseen myöhemmin, viisumipapereiden palautus mennessä. Muista, että matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Torstaina vuorossa on mm. Saaren kuuluisimmat tuulimyllyt Anglassa, joista neljä on harakkamyllyä ja yksi hieman korkeampi hollantilaismylly, sekä Kaalin kraaterit sekä Karjan kirkko. Lounas ja iltapäivä vapaata (perjantai) Kuressaari - Tallinna -Helsinki - Turku Aamiainen hotellissa. Tavarat bussiin ja matkaan Kuivastuun, sieltä taas lautalla Virtsuun ja kohti Tallinnaa. Tallinnassa iltapäivällä ostosaikaa mm. juomaostokset Eckerö Linen m/s Finlandia lähtee klo (satamassa pitää bussin/ryhmän olla 17.45). Helsinkiin saapumisaika 21.15, josta paluu samaa reittiä kuin tulomatkakin. Matkan alustava hinta: 373 /henk., sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat ohjelman mukaan laivamatkat Hki-Tallinna-Hki Eckerö Line m/s Finlandialla kansipaikoin laivamatka Virtsu-Kuivastu m/p majoitus Kuressaaressa kylpylähotelli Ryytlissä H2 huoneissa aamiaisin, uima-altaan ja saunan käytön niiden aukioloaikoina tulopäivän päivällinen opastukset Saarenmaalla kuljettajan ja matkaemännän palvelut marginaalivero Johannes-seuran osuus 10 /henk. Lisämaksusta: muut mahdolliset ruokailut pääsymaksut kohteisiin aamiainen laivalla 13 /henk. muut mahdolliset palvelut Matkan hinta perustuu julkaistuihin hintoihin, määräyksiin, veroihin ja muihin määryksiin sekä tilauksessa sovittuun minimilähtijämäärään, niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Matkan peruutusmatkaehdot toimistostamme. Matka on valmismatka. Vastuullinen matkanjärjestäjä on matkatoimisto Vistamatkat Oy. Varaa matkasi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen Matkatoimisto Vistamatkoihin tai Johannes-seuraan: Varausmaksu 100 /henk., maksetaan ilmottauduttua. Loppumaksu mennessä Yhteystiedot: Vistamatkat Oy, / toimisto, /Inkeri, Johannes-seura/Liisa Katajainen,puh ,

7 Maaliskuu 2014 nro 3 7 Johannes-Seuran kotiseutumatka Matkan kylät ovat Johanneksen Ylämaan kylät Kaijala-Koskijärvi-Karhula-Tikkala sekä Vaahtola ja tietysti Viipuri. Viipurissa on uutta nähtävää mm. Viipurin kirjasto (Alvar Aalto) on avattu entistä ehompana, Viipurin taidemuseo/ermitaasin Viipurin filiaali (Uuno Uhlberg), Viipurin linna sekä Monrepos n puisto. Kyläkohteessa on aikaa noin 5 tuntia. Myös ilta Pyöreässä tornissa on kokemus. Matka tehdään yhteistyössä Vistamatkojen kanssa. Matkaohjelma ja reitti (perjantai) Raisio-Turku-Paimio-Helsinki-Hamina-Vaalimaa RAISIO / kaupungintalon pysäkki TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri nro 9) Paraisten th PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) SUOMUSJÄRVI/ Kivihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot...n /13.30 VIIPURI / hotelli Victoria majoitus, päivällinen hotellissa (lauantai) Viipuri-Johannes-Kaijala-Koskijärvi-Tikkala Karhula Aamiainen hotellissa. Lähtö klo 9 Johannekseen, käymme ensin Vaahtolassa kirkonpaikalla ja hautausmailla. Jatkamme bussilla kylille ensin Kaijalaan sitten Koskijärvelle, Tikkalaan ja Karhulaan. Kylillä oloaika n. 5 tuntia. Kahvit bussin keittiöstä kylällä (paikka sovitaan tarkemmin). Paluu hotellille ja päivällinen Pyöreässä tornissa (sunnuntai) Viipuri + kotimatka Vaalimaa-Hki-Turku Aamiainen hotellissa, ostosaikaa aamupäivällä. Huoneiden luovutus ja tavarat bussiin klo 11, jonka jälkeen käydään pellavakaupassa ja tarvittaessa Talikkalan torilla. Paluu kauppatorille hotellin eteen ja kotiinlähtö klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle, tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. 21. MATKAN HINTA: 295 /henk + viisumi 61 /henk., sisältää seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla majoitus Viipurissa hotelli Victoriassa H2 -huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut + kyläkahvit bussista viisumi - Viisumikeskuksen palvelumaksu + matkustajavakuutus sekä rek. vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Johannes-seuran osuus Lisämaksusta: H1 huonelisä 90 /huone mahdolliset taxi -kuljetukset Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tafiffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin sekä sovittuun minimilähtijämäärään. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy Varausmaksu 100 /henk. ilmoittautumisen jälkeen Loppumaksu mennessä Viisumiohjeet ja lomake lähetetään ilmoittautumisen jälkeen, samoin laskut varaus- ja loppumaksusta. Viisumipapereiden palautus mennessä. Muista, matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Ilmoittaudu matkalle varmista paikkasi! Katso yhteystiedot: Vistamatkat Oy/ Inkeri Santala, , Johannes-seura ry/liisa Katajainen, , Sirpa Helinen, , Päätilän ja Kaislahden koulupiirien tapaaminen yhteislaulun merkeissä Järjestelyvuorossa olleiden päätiläläisten puolesta toivotti Karhun Veke vieraat ja omat tervetulleiksi. Veke toimi myös juontajana. Esilaulajana oli Kaukosen Väinö, jonka ääni kalskahtaa vielä komeasti ja jopa nuotilleen. Sovittiin, että kolme laulua lauletaan ja sitten pidetään haastelutuokio ja jatketaan laulua. Kohvitauolla syötiin karjalanpiirakoita ja Eijan tekemää munavoita. Onnittelulaulu laulettiin Jorosen Rauhalle syntymäpäivän johdosta. Osanottajalistaan saatiin 30 nimeä. Haakanan Urho oli tullut Raumalta saakka. On valitettavaa, että vuosi vuodelta kuorolaisten määrä vähenee, mutta se on luonnonlaki. Yhteispotrettiinkin asetuttiin ja tilaisuus päättyi seisaaltaan laulettuun Karjalaisten lauluun. Äijäskän Petun Hanski Kuulumisia Karjalan Liitosta Johannes-Seura on Karjalan Liiton jäsenseura. Kattojärjestömme tapahtumat ovat siis avoinna myös kaikille Johannes-Seuran jäsenille. Uudet Karjala-kortit tulevat toukokuun Karjalan Kunnaat -jäsenlehden mukana jokaiselle jäsenelle. Nyt jäsenkortti tulee jäsenlehden mukana ensimmäisen kerran, ja jatkossa jäsenkortti tulee vuosittain ja on voimassa vain vuoden toukokuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun. Kesäkuussa jäsenkortti kannattaakin olla jo lompakossa, sillä Karjalaisia kesäjuhlia juhlitaan Lappeenrannassa Juhlien tunnuksena on tänä vuonna Haastellaan Lappeenrannassa. Karjalan Liitolla on meneillään Karjalatalon osakeanti. Osakeannin tarkoituksena on Karjalatalon jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien peruskorjausten rahoittaminen. Karjalatalo on rakennettu vuonna 1974, ja nyt 40-vuotias talo on jo korjauksen tarpeessa. Osakeannin yhden osakkeen hinta on noin 170 euroa. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Karjalan Liiton taloussihteeriin Vuokko Hallioon, puh: (09) Keväällä kannattaa vielä merkitä kalenteriinsa seuraavat päivämäärät, jos on Helsingin Kuva: Helena Kalliopohja (o.s. Vyyryläinen) suunnalle asiaa. Lauantaina 5.4. kello Karjalatalolla vietetään Karjalaisia ruokamarkkinoita. Ruokamarkkinoilta voi ostaa ja myydä karjalaisia herkkuja, sekä erilaisia ruoanvalmistukseen liittyviä välineitä. Lauantaina juhlitaan Karjalaisten oman heimotalon rakentamista juhlagaalalla. Samalla kootaan varoja talon kunnostukseen. Samana päivänä Karjalatalossa on myös Karjalan Liiton liittokokous. Juhlagaala alkaa klo 17 ja päättyy noin klo 23. Tarjolla on buffet ravintola Kareliassa sekä ohjelmaa monilta Karjalatalossa toimivilta ryhmiltä. Ilta päättyy juhlatanssiaisiin. Lippujen varaaminen ja lisätiedot Karjalan Liitosta, puh Luovutettua Karjalaa kirjoissa ja kartoissa Uudenkaupungin kirjaston kokoelmista ja varaston kätköistä on koottu esille Karjalaa käsittelevät kirjat ja kartat, muistoja ja muistelmia, vanhempaa ja uudempaa historiaa, kulttuuria, matkailua, sota-aikaa, faktaa ja fiktiota ym. Kirjanäyttely on sitten esillä koko maaliskuun ajan. Perinnepiiriläiset ovat maaliskuussa joka perjantai klo paikalla kertomassa lisää näyttelystä ja Karjalan asioista. Näyttelyn järjestäjinä ovat Uudenkaupungin Karjalaisseura ry, Vakka-opiston Karjalainen perinnepiiri ja Uudenkaupungin kaupunginkirjasto. Tervetuloa tutustumaan! Vaahtola-Rokkala-Riionsaari kevättapaaminen klo 13 Johannes- Seuran toimistossa (Myllytie 1, Piikkiö). F muistellaan F lauletaan F keskustellaan tulevista tapahtumista F juodaan kahvit Tervetuloa! Yhteyshenkilö: Kaarina Veira, puh Littoisten Karjalaiset ry Kevätkokous sunnuntaina klo Ritva ja Seppo Santasella Paaskalliontie 3 a 2 Rusko. Kokouksen jälkeen vietämme tupailtaa. Tervetuloa! Hallitus On tärkeää, että Sinulla on ystäviä. Vielä rikkaampaa elämäsi on, kun Sinulla on eri-ikäisiä ystäviä. - Marja-Helena Mähönen - KAISLAHDEN KOULUPIIRIN kotiseutumatka Viipuri-Johannes (maanantai-keskiviikko) Majoittuminen Hotelli Viipurissa. Nähtävyydet Viipurissa Kotikylät Niemelä, Huistuppula ja Kaislahti Mukana myös Keijo Pennanen, joka kertoo sota-ajan tapahtumisista kylissämme. Matkan hinta 320 /henkilö sisältäen viisumin ja puolihoidon. Ilmoittautumiset mennessä: Yrjö Ahjosaari, puh Maksu Kaislahden koulupiirin tilille TOP (FI ).a Karhulalaiset kokoontuvat sunnuntaina klo Liedon kunnantalolle tarinoimaan ja päiväkahville. Jari Sairanen Maamessut Tartto Kotiseutumatka Johannes hotelli Lokki alk Karjalan Helmet alk Laatokan kierros alk Kulttuurimatka Pietari- Narva alk Viipuri, Johannes alk Saimaankanavaristeily Viipuri alk. 240 Kysy muita matkojamme! Venäjän Viisumit kauttamme 12 kk 130 StarTours Oy Ritvan Matkat ja retket Ritva Ari

8 8 Maaliskuu 2014 nro 3 Sotahistoriallinen matka Viipurinlahden Tuppuran saarelle Keväinen maisemakuva Tuppurasta Viipurinlahdelle (Kuva: Jorma Kallonen). Ohjeita Karjalan Liiton ansiomerkkien hakua varten Johannes-Seura on perinteisesti jakanut Karjalan Liiton hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä seuratyössä ansioituneille. Jako suoritetaan kesän Johannesjuhlilla. Kaikki johannekselaiset voivat tehdä ehdotuksia siitä, kenelle merkkejä haetaan. Ehdotukset osoitetaan seuran johtokunnalle ja toimitetaan kirjallisina maaliskuun 25. päivään mennessä seuran toimistoon Piikkiöön. Ehdotusten tulee olla kahden henkilön allekirjoittamia. Seuran toimistossa on esitystä varten saatavana lomakkeita. Esitys voi olla vapaamuotoinenkin, kunhan siinä ovat seuraavat tiedot: Ehdotetun henkilön täydellinen nimi (myös entinen), synt.aika ja -paikka Nykyinen asuinpaikka Hopeista merkkiä haettaessa selvitys siitä, milloin henkilö on saanut pronssisen merkin Toiminta karjalaisseuroissa tai järjestöissä (kesto mainittava) Muu toiminta siirtoväen ja karjalaisten hyväksi Ehdotuksen tekijöiden nimet, osoitteet ja yhteystiedot. Saaressa paljastetaan Tuppuran taistelun ( ) muistolaatta toisena matkapäivänä (merikuljetus Uuras- Tuppura-Uuras). Ensimmäisenä matkapäivänä on muistohetki Säkkijärvellä ja kiertoajelu Viipurissa. Matkan järjestää Säkkijärvi-säätiö Asiantuntijaoppaana on Taisto Puustelli. Sitovat ilmoittautumiset on tehtävä välittömästi eli viimeistään Matkasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Pekka Tommiskaan (puh: , Tuppura lähellä Johannesta Tuppuran saari sijaitsee Koiviston Pullinniemen jatkeena. Saari oli tärkeä rannikkopuolustuslinnake Viipurinlahden suulla. Tuppuran taistelu oli osa monivaiheisia Viipurinlahden taisteluja, joita on käsitelty kirjallisuudessa ja miesten kertomuksissa mm. lehdissä Kansa taisteli miehet kertovat. Tuppuran suomalaiset puolustajat kävivät viivytystaistelua lähes 10-kertaista vihollisvoimaa vastaan ja heistä kaatui tai haavoittui noin kolmannes. Johannekselaisia oli paljon RT 2:n riveissä, joten heitä oli lukuisasti myös Tuppuran taistelussa. Arkistolaitoksen sivuilla on lueteltu pitäjittäin Suomen sodissa menehtyneet. Paula Penttilä/Säkkijärvi-lehti on välittänyt tiedot Tuppurassa kuolleista tai kadonneista, joilla on yhteys Johannekseen: Ahokainen Sulo Vlo Haltia Sulo Armas RT 2 Huunonen Mikael RT 2 Ihalainen Eino RT 2 (s. Säkkijärvi, as. Viipuri, siunattu Johannes) Liikanen Aarne Os.Paalu Puusa Vilho RT2 Uski Kauko R. K. RT2 (s. Johannes, as. Viipuri, siunattu Rauma) SA-kuva-arkiston kokoelmassa on mm. kuva Sotilaspoika lähetti, Rokkala. Onkohan lähetti johannekselaisia? Jos tunnistat kuvan henkilön, ota yhteyttä puh / Helge Toivonen. Mäne ja tiijä Mitä sitä piilottammaa, meidän murteemme on kaunista. Suomen kieleen perehtyneenä tiedän montakin murretta, jotka kuulostavat lähinnä siltä, kuin olis kuuma potaatti suus. Mutta nyt kysynkin, mite siun murteelleis käyp? Ymmärtääkö sinun lapsesi, mitä sie haastat? Ja haastaaks hää ite? Mäne ja tiijä, mutta johanneksen murteella verbitkin taipuvat yleiskieltä kauniimmin: mie mänen, sie mänet, hää männöö, myö männää, työ määttä, hyö männööt. Ja menneessäkin muodossa taipuvat: mie mänin, sie mänit, hää män, myö mäntii, työ mänittä ja hyö männiit. Mikäs sen sointuvampaa! Karjalan Liiton tämän vuuven teema on karjalainen sanankäyttö. Nyt haastankin sinut kerräämää listan, mitä sanoja ja sanontoja tunnet. Sen jälkeen ehdotan, että pidä lapsillesi ja lapsenlapsillesi tietokilpailu. Kuka ossaa sannoo mitä sie haastat, hää saap pisteen. Ja kuka ossaa kääntää murteel, mitä sie sanot yleiskielel, hää saapkii jo kaks pistet. Kuuleha sie. Ei murre säily, jos ei sitä säilytetä. Se on meidän itse tehtävä. Kieli kuolee, jos ei sitä kukaan puhu. Tämä koskee myös murteita. Silviisii voip täs viel meillekkii käyvä, jos ei kukaan enää siirrä murretta eteenpäin. Suomalaisten elämä on niin liikkuvaa, että murteet sekoittuvat väistämättä. Kaakkois-Suomen murteiden hajaannus on alkanut jo ensimmäisistä sotavuosista. Murteella voi kertoa tämän päivän asioista yhtä lailla kuin vanhoistakin ajoista. Kyllähän sinäkin ymmärrät, mitä kuului eiliseen päiväjärjestykseeni, kun kerron: ensi mie nousin yllää, sit mie laitoin läppärin ja vesputelin väskyy, mänin kaupunkii ja istuin kolme tuntii seminaaris. Sit mie hain torilt verskii kohvii ja läksin lietsuu. Siitä vain jokainen käyttämään karjalaista sanaa! Murre ei säily, jos ei sitä säilytetä Johtokunta tekee päätöksen ansiomerkkien saajista maaliskuussa, minkä jälkeen hakemukset toimitetaan Karjalan Liittoon. Ansiomerkkien saajille lähetetään henkilökohtaiset kutsut jakotilaisuuteen. Ansiomerkkien myöntämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ja kohtuutta. Periaatteena on, että ansiomerkkejä jaetaan yksi porras kerrallaan aloittaen pronssimerkistä. Johtokunnan jäseniltä voi tarvittaessa pyytää lisätietoja esimerkiksi aikaisemmin jaetuista ansiomerkeistä. Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö, puh Avoinna: keskiviikkoisin klo ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo (ks. sivu 2) sähköposti: Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä, Hanna-Kaisa Sadwinski ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat vuonna 2014: Vuosikerta 30 Suomi ja Ruotsi, muut maat 35. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Hanna-Kaisa Sadwinski Taitto: Esa Haltia Sata-Pirkan Painotalo Oy

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2014 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Talvisäilytysmaksut ja korjaus talvisäilytyshinnastoon Veneiden

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 Tervetuloa 26. kaupunkiotteluun 3.-4.9.2010 Lappeenrantaan Itä-Suomen kaikki golfseurat ja lisäksi kaksi aikaisemmin mukana ollutta golfseuraa on kutsuttu 26:een golfseurojen

Lisätiedot

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6.

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. Artun kesässä sukelletaan animaation maailmaan kun Hyvinkäällä käynnistyy kesäkuussa 2012 uusi lasten ja nuorten festivaali Artun kesä. Villa Artun

Lisätiedot

Larry Gregorwich Ristikatu 2-4 A Nokia

Larry Gregorwich Ristikatu 2-4 A Nokia Larry Gregorwich Ristikatu 2-4 A 1 37100 Nokia larry.g@suomi24.fi Hei Hyvät Henkilöstöyhdistykset, Olemme järjestämässä toisia Sairaaloiden välisiä Curlingin SM-kisoja huhtikuussa 2008. Tällä kerralla

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Haukan Sanomat Saapumislehti

Haukan Sanomat Saapumislehti Haukan Sanomat Saapumislehti KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton palokuntanuorten koulutusleiri 30.6 5.7.2013, Utin leirikenttä, Kouvola Tervetuloa kauan odotetulle palokuntanuorten

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Kesäpirtti Tampereen työväenopiston opiskelijat ry Kesäpirtti, Kesäpirtintie 48, Ylöjärvi

Kesäpirtti Tampereen työväenopiston opiskelijat ry Kesäpirtti, Kesäpirtintie 48, Ylöjärvi Kesäpirtti 2014 Tampereen työväenopiston opiskelijat ry Kesäpirtti, Kesäpirtintie 48, 33480 Ylöjärvi www.tto-opiskelijat.fi/kesapirtti 044 3491 030 Ravintola avoinna 31.5. - 31.8.2014 Arkisin 16.00 17.00

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi.

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi. KOKKOLAN KAUPUNKI TIEDOTTAA Lohtajalainen Lohtajan aluetoimiston tiedotuslehti 21/2014 16.11.2014 Kokkolan kaupungin Lohtajan aluetoimisto os. Lokaniituntie 1, 68230 Lohtaja Avoinna ma pe, klo 9 11 ja

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Kuolinilmoitus on omaisten kaunis tapa muistaa vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen tai kiittää osanotosta. Surukiitoksella voit kiittää

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

19. 20.3.2016. Hotelli Petäys, Hämeenlinna. A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous

19. 20.3.2016. Hotelli Petäys, Hämeenlinna. A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous 19. 20.3.2016 A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 19. 20.3.2016 Hotelli Petäyksessä Hämeenlinnassa.

Lisätiedot

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia Sunnuntai 11.6.2017 klo 16.30 klo 20.55 Lähtö Nurmijärven kirkon parkkipaikalta kohti Turkua Lähtee m/s Viking Grace kohti Maarianhaminaa ja Tukholmaa Maanantai 12.6.2017 klo 6.30 klo 13.00 klo 16.00 klo

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskus, Silokalliontie 160, Kullaa A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskuksessa

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

TUL:n VETERAANIPÄIVÄT 25.-26.5.2015 VARKAUDESSA

TUL:n VETERAANIPÄIVÄT 25.-26.5.2015 VARKAUDESSA TUL:n VETERAANIPÄIVÄT 25.-26.5.2015 VARKAUDESSA KYLPYLÄHOTELLI KUNTORANTA PELIT KESKUSKENTÄLLÄ Ilmoittautumiset 27.4. 2015 mennessä Tervetuloa TUL Veteraanipäiville kauniiseen, ystävälliseen ja rehelliseen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 29.4.2016 kahdelle viikolle on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html. KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5.

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty 10.11.2016 Tuolijumppa Olohuoneessa torstaisin klo 12.00-12.30 vapaaehtoisemme ohjauksessa ja jumpan jälkeen on kahvittelua, ei osall.maksua! Kuntosalivuorot Loimaalla Tuulensuun

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4.

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4. MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 t i e d o t t a a! Palstamillimetrin hinta 1.1.2013 alkaen 0,99 (sis.alv 24%) LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Laitakarin alue tullaan kaavoittamaan. Tämä tarkoittaa sitä

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

Europa viihderisteily Tallinnaan. Esittely. Europan viihderisteily Tallinnaan. Miksi Europan viihderisteily? Matkustaminen. Matkan kesto.

Europa viihderisteily Tallinnaan. Esittely. Europan viihderisteily Tallinnaan. Miksi Europan viihderisteily? Matkustaminen. Matkan kesto. Sivu 1 / 6 Esittely Europan viihderisteily Tallinnaan Lähdöt päivittäin klo 18.30 Helsingistä. Matka sisältää Helsinki - Tallinna - Helsinki risteilyn valitussa hyttiluokassa. Alkuviikosta Europan 22h

Lisätiedot