Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 Kokousaika 16:15-17:56, keskeytetty 17:06-17:08, 17:17-17:19 Kokouspaikka Kulttuurikeskus, Kalevankatu 6 Läsnä Jäsenet Sinnemäki, Anni Sydänmaa, Johanna Alaja, Jaana Kolanen, Risto Levo, Juha Liemola, Lasse Laine, Reiska Vakkari, Mikael puheenjohtaja poissa: 146 varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen Muut Pajamäki, Osku Berndtson, Maija Kunnas, Veikko Soininvaara, Anna-Maria Dolaian, Edmon Haukka, Matti Pilvinen, Minna Stenbäck, Michaela Tirri, Ari Tyrväinen, Paiju Viljanen, Ritva von Bagh, Anna Sopanen, Terttu Kuusi, Sara Toiviainen, Miska kaupunginhallituksen edustaja kirjastotoimen johtaja vs. kulttuurijohtaja kirjastotoimen apulaisjohtaja poistui 16:32, poissa: 140, 141, 142, 143, 144, 145, 146, 147, 148, 149 it-palvelupäällikkö asiantuntija taloushallintovastaava kulttuurituottaja talouspäällikkö poistui 16:31, poissa: 140, 141, 142, 143, 144, 145, 146, 147, 148, 149 vs. osastopäällikkö apulaiskaupunginjohtaja projektikoordinaattori viestintäpäällikkö suunnittelija suunnittelija

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 Asia 135 Pj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 136 Pj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 137 Verha/Ktj/ Sispa/Ktj/ Yhpa/Kult j/1 140 Yhpa/Kult j/2 141 Kupo/Kult j/1 142 Kupo/Kult j/2 143 Kupo/Kult j/3 144 Kupo/Kult j/4 145 Kupo/Kult j/5 146 Kupo/Kult j/6 147 Kupo/Kult j/7 148 Kupo/Kult j/8 149 Kupo/Kult j/9 Esitys kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen kirjastojen ja sadutuksen ottamisesta monikulttuurisuustyöhön Ilmoitusasiat Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien vanhojen arvorakennusten kulttuurikäyttöä ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoittelutiloja erilaisille musiikkiryhmille, joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet Taideapurahat vuodelle 2012 Vuoden 2012 kulttuuripalkinto Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön vuokratukihakemus vuodelle 2012 Muut mahdolliset asiat

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Pj/1 135 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Juha Levo ja Reiska Laine tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. : Pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan jäseniä Juha Levo ja Reiska Laine. puheenjohtaja Anni Sinnemäki Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Alina Mänttäri-Buttler (varalla Reiska Laine) ja Laura Simik (varalla Olavi Arra) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. puheenjohtaja Anni Sinnemäki

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Pj/2 136 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. puheenjohtaja Anni Sinnemäki Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. puheenjohtaja Anni Sinnemäki

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Verha/Ktj/1 137 Esitys kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta HEL T Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahoja korotettaisiin kirjastolle myönnetyn ulkopuolisen rahoituksen ylityksen vuoksi yhteensä eurolla. Palkat ja palkkiot -tiliryhmän korotustarve on euroa, henkilösivu-kulujen korotustarve on euroa ja aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän korotustarve on euroa. kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: ari.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Selvitys pdf Otteet Ote Talous- ja suunnittelukeskus Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahoja korotettaisiin kirjastolle myönnetyn ulkopuolisen rahoituksen ylityksen vuoksi yhteensä eurolla. Palkat ja palkkiot -tiliryhmän korotustarve on euroa, henkilösivu-kulujen korotustarve on euroa ja aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän korotustarve on euroa.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Verha/Ktj/1 Vuoden 2012 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisuuksia ylityksiin ei ole. Toiminta on suunniteltava ja investoinnit ajoitettava siten, että talousarvioon merkitty määräraha riittää. Valvontavastuu kuuluu määrärahan käyttäjien ja käytöstä vastaavien henkilöiden ohella virastopäällikölle sekä lauta- ja johtokunnille. Mikäli määräraha ei riitä tai tarvitaan kokonaan uusi määräraha, lautakunnan tehtävä muutosesitys. Esityksen on oltava talous- ja suunnittelukeskuksessa viimeistään Kaupunginkirjasto on useiden vuosien aikana toteuttanut erityisesti valtiolta saamillaan varoilla lukuisia tietoyhteiskunnan kehittämiseen tähtääviä projekteja. Mukana on ollut myös EU-rahoituksella toteuttavia hankkeita. Saadun ulkopuolisen rahoituksen määrä on vuosittain vaihdellut. Vuosina ulkopuolista rahoitusta kirjattiin vuosittain noin euroa. Vuonna 2011 ulkopuolista rahoitusta kirjattiin euroa. Vuonna 2012 ulkopuolista rahoitusta koskevia päätöksiä on saatu aiempia vuosia merkittävästi enemmän. Rahoituskertymää on viime vuosina lisännyt myös se, että valtionavustus keskuskirjastotehtävien hoitamiseen on maksettu vuodesta 2010 alkaen kaupunginkirjastolle eikä enää keskushallinnolle kuten aiemmin. Kun hankkeiden toteuttamisaikataulut on tarkistettu, arvioidaan ulkopuolista rahoitusta tulevan kirjatuksi vuoden 2012 kirjanpitoon kaikkiaan 3,02 miljoonaa euroa. Vajaa puolet vuonna 2012 saadusta ulko-puolisesta rahoituksesta on sellaista rahoitusta, johon on voitu varautua vuoden 2012 talousarvion valmisteluvaiheessa. Valtaosa saadusta rahoituksesta on sellaisia hankkeita, joihin on saatu projektiavustuspäätökset vasta vuoden 2012 aikana. Merkittävä yksittäinen hankekokonaisuus vuonna 2012 on kaupunginkirjastolle ollut maailman merkittävimmän kirjasto- ja informaatioalan konferenssin (IFLA) järjestämiseen ja organisointiin liittyneet ulkopuolista rahoitusta saaneet osahankkeet. Vuodelle 2012 vahvistetussa talousarviossa on Tukiin ja avustuksiin valtiolta ja EUlta budjetoitu yhteensä euroa, mutta käyttömenojen budjetoinnissa ei ole voitu ottaa korottavasti huomioon ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia projekti- ja hankekustannuksia. Ulkopuolisen rahoituksen ylitysoikeuden perustana on opetusministeriöltä (OKM), EUlta, ELY keskukselta ja muilta tahoilta saatu, vuonna 2012 käytettävissä oleva rahoitustuki, kaikkiaan yhteensä 3,02 miljoonaa euroa, johon sisältyy 1,28 miljoonaa euroa aikaisemmin saatua, mutta vuodelle 2012 käytettäväksi siirtynyttä

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Verha/Ktj/1 rahoitusavustusta. Anottavan ylitysoikeuden määrää arvioitaessa on huomioitu tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto hankkeiden toteutumisasteista ja aikatauluista. Osa hankkeista siirtyy vuodelle Arvio siirtyvästä hankerahoituksesta vuodelle 2013 on euroa. Hankkeiden toteuttamiseen on käytetty kaupunginkirjaston henkilöstömenojen vuosimäärärahoja sekä jouduttu suorittamaan lisähankintoja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta. kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: ari.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Selvitys pdf Otteet Ote Talous- ja suunnittelukeskus Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Sispa/Ktj/1 138 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen kirjastojen ja sadutuksen ottamisesta monikulttuurisuustyöhön HEL T Päätös päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: pitää tärkeänä järjestää lasten oman äidinkielen kehitystä tukevaa toimintaa. Lasten suomen kielen oppimisen kannalta taas on mielekästä tukea kaikkea kirjastoasiointia, joskin opetus tapahtuu parhaiten kouluissa ja päiväkodeissa. Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja sillä on myös Monikielisen kirjaston tehtävä. Kirjasto kehittää monikulttuurisia palveluja ja pyrkii kaikissa palveluissa ja kehittämistoimissa ottamaan huomioon myös Helsingin kaupungin monikulttuurisen asukasrakenteen. Kaupunginkirjastossa järjestetään erikielisiä satutunteja ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa on organisoitu myös ns. sadunkertojien pankki, johon on saatu eri kieliä äidinkielenään puhuvia sadunkertojia. Näin erikielisiä satutunteja voidaan järjestää jo yli kymmenellä kielellä. Myös kaksikielisiä satutunteja on järjestetty jos kuulijakunta on ollut monikielistä. Sadutusta metodina, jonka avulla lapsi itse on tarinan keksijänä ja kertojana ei ole kirjastossa käytetty maahanmuuttajalapsilla, mutta tätäkin voidaan joskus kokeilla osana monikielistä lastenkirjastotyötä. kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Anna-Maria Soininvaara, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: anna-maria.soininvaara(a)hel.fi Liitteet 1 Lipponen Päivi valtuustoaloite Kvsto asia 22 Päätösehdotus päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon:

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Sispa/Ktj/1 pitää tärkeänä järjestää lasten oman äidinkielen kehitystä tukevaa toimintaa. Lasten suomen kielen oppimisen kannalta taas on mielekästä tukea kaikkea kirjastoasiointia, joskin opetus tapahtuu parhaiten kouluissa ja päiväkodeissa. Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja sillä on myös Monikielisen kirjaston tehtävä. Kirjasto kehittää monikulttuurisia palveluja ja pyrkii kaikissa palveluissa ja kehittämistoimissa ottamaan huomioon myös Helsingin kaupungin monikulttuurisen asukasrakenteen. Kaupunginkirjastossa järjestetään erikielisiä satutunteja ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa on organisoitu myös ns. sadunkertojien pankki, johon on saatu eri kieliä äidinkielenään puhuvia sadunkertojia. Näin erikielisiä satutunteja voidaan järjestää jo yli kymmenellä kielellä. Myös kaksikielisiä satutunteja on järjestetty jos kuulijakunta on ollut monikielistä. Sadutusta metodina, jonka avulla lapsi itse on tarinan keksijänä ja kertojana ei ole kirjastossa käytetty maahanmuuttajalapsilla, mutta tätäkin voidaan joskus kokeilla osana monikielistä lastenkirjastotyötä. Kaupungin hallintokeskus on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausuntoa mennessä valtuutettu Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, jossa ehdotetaan että monikulttuurisuustyöhön otettaisiin mukaan kirjastot ja sadutus. kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson Anna-Maria Soininvaara, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: anna-maria.soininvaara(a)hel.fi Liitteet 1 Lipponen Päivi valtuustoaloite Kvsto asia 22

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Yhpa/Kultj/1 139 Ilmoitusasiat Päätös Kaupunginhallitus päätti merkitä seuraavat asiat tiedoksi: Kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpanon yhteydessä kaupunginhallitus päätti ( ) kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan globaalin vastuun strategian linjauksia talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Globaalin vastuun strategia on tämän asian oheismateriaalina. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Miska Toiviainen, suunnittelija, puhelin: miska.toiviainen(a)hel.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättänee merkitä seuraavat asiat tiedoksi: Kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpanon yhteydessä kaupunginhallitus päätti ( ) kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan globaalin vastuun strategian linjauksia talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Globaalin vastuun strategia on tämän asian oheismateriaalina. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Miska Toiviainen, suunnittelija, puhelin: miska.toiviainen(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Globaalin vastuun strategia

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Yhpa/Kultj/2 140 Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste HEL T Päätös päätti merkitä kulttuuritoimen vuoden 2012 kolmannen toteutumisennusteen tiedoksi. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Minna Pilvinen, taloushallintovastaava, puhelin: minna.pilvinen(a)hel.fi Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi Liitteet 1 Seurantaraportti Toteutumisennuste Otteet Ote Otteen liitteet Talous- ja suunnittelukeskus Liite 1 Liite 2 Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti lautakunnalle on annettava neljännesvuosittain talousarvion toteutumisennuste. Kuluvan vuoden kolmas ennuste tallennetaan keskuskirjanpidon järjestelmään Toteutumisennusteen yhteydessä virastojen ja liikelaitosten tulee raportoida myös talousarvion toteutumiseen vaikuttavat merkittävät poikkeamat toimintaympäristössä ja riskeissä. Kulttuurikeskuksen talousarviokohtien seurantaraportit, tilanne ja niitä koskevat talousarviovuoden toteutumisennusteet ovat tämän esityslistan liitteenä. Laske-hanke on viivästynyt ja sen tähden alkuvuoden 2012 kirjanpidon tiedot ovat osin puutteelliset. Kirjanpidon järjestelmästä on saatavilla vain osa tiedoista ja osa on selvitetty muista järjestelmistä. Menojen osalta aineisto ei ole täydellinen, esimerkiksi kaikki maksetut palkkiot

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Yhpa/Kultj/2 eivät ole kirjautuneet. Tämä vaikeuttaa huomattavasti ennusteen laadintaa. Tulojen osalta lipputuloja on pystytty selvittämään vain lippupalvelun tuloutusten perusteella. Nämä tulot eivät ole vielä kirjautuneet kirjanpitojärjestelmään, vaan ne on poimittu manuaalisesti tiliotteilta. Kokonaisuutta arvioiden on todennäköistä, että kulttuuritoimen menot ylittävät budjetoidut vuonna Kysymyksessä on kuitenkin todennäköisesti suuruusluokaltaan niin pieni ylitys, että sen tarkka ennustaminen ei tässä vaiheessa vuotta ole mahdollista. Tämä johtuu edellä esitetyistä kirjanpitojärjestelmän tietoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Kulttuurikeskus (kohta ) Kulttuurikeskuksen vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahoista euroa on mennessä käytetty euroa. Toteutumisprosentti on 73,4. Talousarvion mukaisia tuloja ( euroa) on kirjanpidon mukaan kertynyt euroa, toteutumisprosentti on 63,9. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan /906 myöntää lisämäärärahoja kunta-alan palkkaratkaisusta aiheutuvien kustannusvaikutusten kattamiseen. Kulttuurikeskukselle myönnettiin euron lisämääräraha. Kulttuurikeskuksella on talousarviossa varattu euroa ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten. Virastolla on oikeus käyttää kyseinen määräraha ainoastaan ehdolla, että tulopuolelle kertyy ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaava summa. Summasta on jo suuri osa katettu Annantalon saatua opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä euroa Taikalamppu-projektiin. Ulkopuolisen rahoituksen varoin toteutetun toiminnan lisäksi kulttuurikeskus toteuttaa useita yhteistyöprojekteja, joihin on saatu rahoitusta mm. EU:lta, opetusvirastolta ja Elokuvasäätiöltä. Näitä yhteistyöhankkeita ovat Small size, Taivex, Melliferopolis, ja Kino Helios -hankkeet sekä Kulttuurikurssit. Lisäksi vuonna 2012 kulttuuripoliittinen osasto osallistuu useaan EUhankkeeseen. Erillisellä talousarviotilillä olevia hankkeita ovat lisäksi Osaattori, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (LASU) ja Lähiöprojektit. Kulttuurikeskukselle on vuodeksi 2012 vahvistettu kolme sitovaa tavoitetta, kaksi näistä koskee kulttuurikeskusta ja ne ovat Kulttuuritoiminta toimipaikoissa (Stoa, Vuotalo, Malmitalo, Kanneltalo,

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Yhpa/Kultj/2 Annantalo, Caisa) esitysten lukumäärä saleissa 1 200, toteutuma 695 ja Taide- ja kulttuuriopetus erityisesti lapsille opetustuntien määrä yhteensä , toteutuma Kolmas tavoite koskee Savoyyksikköä. Savoy-yksikkö (kohta ) Nettobudjetoidun Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuodelle 2012 talousarviossa on vahvistettu euroa. Menot ovat ja tulot euroa. Savoy-yksikön toteutuma mennessä on katteen osalta euroa, toteutumisprosentti on 67,5. Toteumasta puuttuu muun muassa palkkioita. Savoy-teatterin ja Espan lavan sitova tavoite on esitykset yhteensä 320. Tällä hetkellä toteutuma on 306. Avustukset (kohdat , ) Yhteisöjen tukemiseen tarkoitetusta määrärahasta, euroa, on käytetty euroa, toteutuma on 75,0 %. Määräraha tullaan käyttämään loppuun. Teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille tarkoitetusta määrärahasta, euroa, on maksettu euroa. Toteutumisprosentti on 66,5 %. Määräraha tullaan käyttämään loppuun. Investointiosa (kohta ) Irtaimen omaisuuden hankintoihin osoitettuja määrärahoja on yhteensä euroa. Määrärahaa on käytetty euroa. Toteutumisprosentti on 38,3. Määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan Annantalon kalustamiseen remontin jälkeen, tietotekniikan kehityshankkeisiin, viraston uuden kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän hankintaan sekä tekniikan investointeihin. Toteutumisennuste ja raportti käyttösuunnitelman 2012 toteutumisesta ovat esityslistan tämän asian liitteenä. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Minna Pilvinen, taloushallintovastaava, puhelin: minna.pilvinen(a)hel.fi Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi Liitteet

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Yhpa/Kultj/2 Otteet 1 Seurantaraportti Toteutumisennuste Ote Otteen liitteet Talous- ja suunnittelukeskus Liite 1 Liite 2 Päätöshistoria HEL T Päätös päätti merkitä kulttuuritoimen vuoden 2012 toisen toteutumisennusteen tiedoksi Ehdotuksen mukaan vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Minna Pilvinen, taloushallintovastaava, puhelin: minna.pilvinen(a)hel.fi Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/1 141 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien vanhojen arvorakennusten kulttuurikäyttöä ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia HEL T Päätös päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Helsingissä on yli suojeltua rakennusta, jotka heijastavat oman aikakautensa arkkitehtonisia ihanteita. Kaupunki on osaltaan merkittävä arvorakennusten omistaja ja vastuullinen rakennuksiin liittyvien arvojen suojelija. Tämä tehtävä kuuluu myös kaupungin museon toimialaan. Kaupungin kulttuuristrategiassa on myös linjattu kaupungin tavoitteeksi sen varmistaminen, että vanhoja rakennuksia korjattaessa niistä löytyy taide- ja kulttuuritoiminnalle soveltuvia tiloja. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan ottaa kaupungin omistuksessa olevia suojeltuja rakennuksia kulttuurikäyttöön. Arvorakennukset ovat aina myös osa kokonaisuutta ja kaupunkikuvaa, esimerkiksi nk. Torikortteleissa, jonka kokonaisuutta pyritään kehittämään design- ja tapahtumakeskuksena. Kaupungin omistuksessa on myös uudempia arvorakennuksia, kuten Tennispalatsi ja Lasipalatsi. toteaa, että näiden rakennusten tulevaisuutta koskevissa suunnitelmissa rakennusten pitkän tähtäimen kulttuurikäyttö ei osaltaan sulje pois taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintamallia. Tennispalatsiin sopisi erinomaisesti yhdessä valtion kanssa toteutettava Elokuvatalo. Visio Elokuvatalon toiminnoista on esitetty kulttuurikeskuksen vuonna 2008 julkaisemassa Elokuva Helsingissä -selvityksessä. Lasipalatsin Bio Rex -elokuvateatterin on syytä olla jatkossakin eri elokuvatapahtumien käytössä. Elokuvatalon lisäksi esimerkiksi Tanssin talo etsii paikkaa Helsingistä. Arvorakennusten lisäksi kulttuurin kentällä kannattaa kääntää katse muihin tyhjillään oleviin tiloihin, yhtä lailla kaupungin omistamiin kuin yksityisomistuksessa oleviin, joita Helsingissä on runsaasti. Erityisesti tilojen väliaikaista käyttöä tulisi kaupungin taholta edistää. Väliaikaiskäytön aikajänne voi vaihdella viikoista (esim. pop up - myymälät) vuosikymmeniin (esim. suuret aluerakennushankkeet kuten Kalasataman alue). Kaupunki on teettänyt selvityksen tilojen väliaikaiskäytöstä osana Creative Metropoles -eu-projektia, johon kulttuurikeskus osallistui

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/1 yhdessä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa. Tämä DoTankin syyskuussa 2011 laatima selvitys nostaa esiin, kuinka tilojen väliaikaisesta käytöstä hyötyvät niin taiteilijat ja muun luovan työn tekijät, kiinteistöjen omistajat kuin kaupunkikin. Kiinteistön omistaja saa tasaista tuottoa: vaikka väliaikainen käyttö ei yleensä koskaan tuota yhtä paljon kuin pysyvä käyttö, vähäisemmätkin vuokratulot ovat parempi vaihtoehto kuin tyhjillään pitäminen. Taiteilijaa kiinnostaa edullinen ja inspiroiva työtila. Kaupungille väliaikaiskäyttö voi olla aktiivinen väline alueiden kehittämistyössä, Kalasatama on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi kaupunki saa omistamistaan väliaikaiskäytössä olevista rakennuksista vuokratuloa. Väliaikaiskäyttö voi muuttua myös kiinnostavaksi pysyväiskäytöksi, kuten Kaapelitehtaan esimerkki on osoittanut. Kaapelitehtaan tilat ovat tänä päivänä monen eri tahon yhteiskäytössä kansallisista museoista yksittäisiin taiteilijoihin ja yrityksiin. Erilaisten toimijoiden ja toimintojen sekoittamisella voidaan saada aikaan synergiaetuja. Tilojen yhteiskäyttöön on pyritty myös virastotasolla ja kulttuurikeskus toimiikin samoissa tiloissa kaupungin eri toimijoiden kanssa useassa toimipisteessään. Alueellisissa kulttuurikeskuksissa toimivat kulttuurikeskuksen lisäksi kaupunginkirjasto, nuorisoasiainkeskus, työväenopisto sekä lukuisat paikalliset toimijat. Kontupisteessä ja Mellarissa kulttuurikeskuksen yhteistyökumppaneita ovat paikallisten yhdistysten lisäksi sosiaalivirasto. Kulttuurin kentän toimijoiden, erityisesti taideoppilaitosten, kannalta olisi tärkeää, että koulutilat saataisiin entistä helpommin ja joustavammin kulttuurityötä tekevien tahojen käyttöön. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: satu.silvanto(a)hel.fi Liitteet 1 Holopaisen toivomusponsi 13, Kvsto asia 3 Päätösehdotus päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon: Helsingissä on yli suojeltua rakennusta, jotka heijastavat oman aikakautensa arkkitehtonisia ihanteita. Kaupunki on osaltaan merkittävä arvorakennusten omistaja ja vastuullinen rakennuksiin liittyvien arvojen suojelija. Tämä tehtävä kuuluu myös kaupungin

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/1 museon toimialaan. Kaupungin kulttuuristrategiassa on myös linjattu kaupungin tavoitteeksi sen varmistaminen, että vanhoja rakennuksia korjattaessa niistä löytyy taide- ja kulttuuritoiminnalle soveltuvia tiloja. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan ottaa kaupungin omistuksessa olevia suojeltuja rakennuksia kulttuurikäyttöön. Arvorakennukset ovat aina myös osa kokonaisuutta ja kaupunkikuvaa, esimerkiksi nk. Torikortteleissa, jonka kokonaisuutta pyritään kehittämään design- ja tapahtumakeskuksena. Kaupungin omistuksessa on myös uudempia arvorakennuksia, kuten Tennispalatsi ja Lasipalatsi. toteaa, että näiden rakennusten tulevaisuutta koskevissa suunnitelmissa rakennusten pitkän tähtäimen kulttuurikäyttö ei osaltaan sulje pois taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintamallia. Tennispalatsiin sopisi erinomaisesti yhdessä valtion kanssa toteutettava Elokuvatalo. Visio Elokuvatalon toiminnoista on esitetty kulttuurikeskuksen vuonna 2008 julkaisemassa Elokuva Helsingissä -selvityksessä. Lasipalatsin Bio Rex -elokuvateatterin on syytä olla jatkossakin eri elokuvatapahtumien käytössä. Elokuvatalon lisäksi esimerkiksi Tanssin talo etsii paikkaa Helsingistä. Arvorakennusten lisäksi kulttuurin kentällä kannattaa kääntää katse muihin tyhjillään oleviin tiloihin, yhtä lailla kaupungin omistamiin kuin yksityisomistuksessa oleviin, joita Helsingissä on runsaasti. Erityisesti tilojen väliaikaista käyttöä tulisi kaupungin taholta edistää. Väliaikaiskäytön aikajänne voi vaihdella viikoista (esim. pop up - myymälät) vuosikymmeniin (esim. suuret aluerakennushankkeet kuten Kalasataman alue). Kaupunki on teettänyt selvityksen tilojen väliaikaiskäytöstä osana Creative Metropoles -eu-projektia, johon kulttuurikeskus osallistui yhdessä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa. Tämä DoTankin syyskuussa 2011 laatima selvitys nostaa esiin, kuinka tilojen väliaikaisesta käytöstä hyötyvät niin taiteilijat ja muun luovan työn tekijät, kiinteistöjen omistajat kuin kaupunkikin. Kiinteistön omistaja saa tasaista tuottoa: vaikka väliaikainen käyttö ei yleensä koskaan tuota yhtä paljon kuin pysyvä käyttö, vähäisemmätkin vuokratulot ovat parempi vaihtoehto kuin tyhjillään pitäminen. Taiteilijaa kiinnostaa edullinen ja inspiroiva työtila. Kaupungille väliaikaiskäyttö voi olla aktiivinen väline alueiden kehittämistyössä, Kalasatama on tästä hyvä esimerkki. Lisäksi kaupunki saa omistamistaan väliaikaiskäytössä olevista rakennuksista vuokratuloa. Väliaikaiskäyttö voi muuttua myös kiinnostavaksi pysyväiskäytöksi, kuten Kaapelitehtaan esimerkki on osoittanut. Kaapelitehtaan tilat ovat tänä päivänä monen eri tahon yhteiskäytössä kansallisista museoista

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/1 yksittäisiin taiteilijoihin ja yrityksiin. Erilaisten toimijoiden ja toimintojen sekoittamisella voidaan saada aikaan synergiaetuja. Tilojen yhteiskäyttöön on pyritty myös virastotasolla ja kulttuurikeskus toimiikin samoissa tiloissa kaupungin eri toimijoiden kanssa useassa toimipisteessään. Alueellisissa kulttuurikeskuksissa toimivat kulttuurikeskuksen lisäksi kaupunginkirjasto, nuorisoasiainkeskus, työväenopisto sekä lukuisat paikalliset toimijat. Kontupisteessä ja Mellarissa kulttuurikeskuksen yhteistyökumppaneita ovat paikallisten yhdistysten lisäksi sosiaalivirasto. Kulttuurin kentän toimijoiden, erityisesti taideoppilaitosten, kannalta olisi tärkeää, että koulutilat saataisiin entistä helpommin ja joustavammin kulttuurityötä tekevien tahojen käyttöön. Kaupungin hallintokeskus on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa antamaan kirjallisen lausunnon mennessä Mari Holopaisen kulttuuristrategiaan liittyvästä toivomusponnesta, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään miten kaupungin omistamia vanhoja arvorakennuksia voitaisiin entistä paremmin hyödyntää kulttuurin käytössä. Samalla selvitetään tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa. Asiasta on pyydetty lausuntoa myös kiinteistölautakunnalta. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: satu.silvanto(a)hel.fi Liitteet 1 Holopaisen toivomusponsi 13, Kvsto asia 3

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/2 142 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoittelutiloja erilaisille musiikkiryhmille, joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä HEL T Päätös päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Useilla eri taiteenaloilla, harjoitustilojen kysyntä on suurempaa kuin tilojen tarjonta. Aikuisväestön, joka ei kuulu nuorisolain piiriin, on vaikeampi löytää kohtuuhintaisia harjoitustiloja. Helsingin kulttuurikeskus luo edellytyksiä kaupungin kulttuuritoiminnalle myöntämällä avustuksia taidelaitoksille, -yhteisöille ja oppilaitoksille sekä taiteilijoille. Avustusraami ei sisällä erillistä harjoitustilojen vuokratukea. Kulttuurikeskus tarjoaa myös erilaisia esiintymistiloja taiteilijoille. Bändiharjoitustilojen tarjoamien on ensisijaisesti nuorisoasiainkeskuksen vastuulla. Nuorisoasiainkeskuksella on tarjolla bänditiloja 21 toimipisteessä. Isoimmat tilat ovat Kaapelitehtaalla, jossa harjoittelee vuosittain yli 30 bändiä. Muut bänditilat sijaitsevat nuorisotilojen yhteydessä eri puolella kaupunkia. Nuorisolaki määrittää nuoren alle 29-vuotiaaksi. Nuorisoasiainkeskus on linjannut, että bänditilojen käyttäjien pääkohderyhmänä ovat vuotiaat harrastajat. Joissakin toimipaikoissa kuten Kaapelitehtaalla, Kannelmäen nuorisotalon ja Harjun nuorisotalon bändikämpissä on vanhempia treenaajia. Aikuisikäisillä on mahdollisuus harjoitella olemassa olevissa bänditiloissa, jos vuoroja jää vapaaksi. Kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimintaan kuuluu tilojen tarjoaminen kaikenikäisten bändien harjoittelukäyttöön. Kaapelitehtaan linjana on edelleen lisätä tarkoitusta varten varattavia tiloja sitä mukaa kun kiinteistöstä vapautuu sopivia tiloja. Kulttuurikeskuksen tukeman Helsingin elävän musiikin yhdistyksen Nosturilla harjoittelee yli 40 kokoonpanoa. Elmun tilat ovat myös kaikenikäisten bändien vuokrattavissa. Tiloja tosin vapautuu noin yksi vuodessa. Elmun siirtyessä uusiin tiloihin Elmu selvittää, millainen tarve kaupungissa on treenikämpille. Kaupunginkirjasto saa yhä useammin toiveita tilojen käytöstä myös musiikin harjoitteluun. Toistaiseksi kirjasto on voinut tarjota melko

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/2 pieniä ja akustisesti sopimattomia tiloja asukkaiden käyttöön. Poikkeuksena on Kirjasto 10 Postitalossa jossa on äänieristetty huone, jossa voi soittaa omilla ja kirjaston soittimilla. Suunnitelmissa olevassa Keskustakirjastossa huomioidaan asukkaiden tarpeet erilaisiin niin äänieristettyihin, hiljaisiin kuin myös seurustelutiloihin. Nykyisen kirjastoverkon remonttien yhteydessä pyritään myös musiikinharjoittelutoiveet huomioimaan. Viime aikoina on myös yksityisten harjoitustiloja vuokraavien toimijoiden määrä lisääntynyt merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset veloittavat vain käytetystä ajasta ja tällä tavoin niiden hinnoittelu on myös melko kilpailukykyistä. Kaupungin omistamia tiloja hallinnoi kiinteistövirasto joka tekee päätökset tilojen vuokrauksista. Helsingin kaupunki voisi omien kiinteistöjensä käyttösuunnitelmien ja peruskorjauksien yhteydessä nykyistä laajemmin selvittää mahdollisuudet ottaa osa tiloista eri musiikkiryhmien ja orkestereiden harjoituskäyttöön. Tarvittavat rakennustyöt ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä ja käyttöön otettavat tilat voivat olla hyvin monentyyppisiä. Tällöin myös vuokrataso voi muodostua kohtuulliseksi. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Jaana Lindman, kulttuurituottaja, puhelin: jaana.lindman(a)hel.fi Liitteet 1 Valokaisen toivomusponsi 4, Kvsto asia3 Päätösehdotus päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon: Useilla eri taiteenaloilla, harjoitustilojen kysyntä on suurempaa kuin tilojen tarjonta. Aikuisväestön, joka ei kuulu nuorisolain piiriin, on vaikeampi löytää kohtuuhintaisia harjoitustiloja. Helsingin kulttuurikeskus luo edellytyksiä kaupungin kulttuuritoiminnalle myöntämällä avustuksia taidelaitoksille, -yhteisöille ja oppilaitoksille sekä taiteilijoille. Avustusraami ei sisällä erillistä harjoitustilojen vuokratukea. Kulttuurikeskus tarjoaa myös erilaisia esiintymistiloja taiteilijoille. Bändiharjoitustilojen tarjoamien on ensisijaisesti nuorisoasiainkeskuksen vastuulla.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/2 Nuorisoasiainkeskuksella on tarjolla bänditiloja 21 toimipisteessä. Isoimmat tilat ovat Kaapelitehtaalla, jossa harjoittelee vuosittain yli 30 bändiä. Muut bänditilat sijaitsevat nuorisotilojen yhteydessä eri puolella kaupunkia. Nuorisolaki määrittää nuoren alle 29-vuotiaaksi. Nuorisoasiainkeskus on linjannut, että bänditilojen käyttäjien pääkohderyhmänä ovat vuotiaat harrastajat. Joissakin toimipaikoissa kuten Kaapelitehtaalla, Kannelmäen nuorisotalon ja Harjun nuorisotalon bändikämpissä on vanhempia treenaajia. Aikuisikäisillä on mahdollisuus harjoitella olemassa olevissa bänditiloissa, jos vuoroja jää vapaaksi. Kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimintaan kuuluu tilojen tarjoaminen kaikenikäisten bändien harjoittelukäyttöön. Kaapelitehtaan linjana on edelleen lisätä tarkoitusta varten varattavia tiloja sitä mukaa kun kiinteistöstä vapautuu sopivia tiloja. Kulttuurikeskuksen tukeman Helsingin elävän musiikin yhdistyksen Nosturilla harjoittelee yli 40 kokoonpanoa. Elmun tilat ovat myös kaikenikäisten bändien vuokrattavissa. Tiloja tosin vapautuu noin yksi vuodessa. Elmun siirtyessä uusiin tiloihin Elmu selvittää, millainen tarve kaupungissa on treenikämpille. Kaupunginkirjasto saa yhä useammin toiveita tilojen käytöstä myös musiikin harjoitteluun. Toistaiseksi kirjasto on voinut tarjota melko pieniä ja akustisesti sopimattomia tiloja asukkaiden käyttöön. Poikkeuksena on Kirjasto 10 Postitalossa jossa on äänieristetty huone, jossa voi soittaa omilla ja kirjaston soittimilla. Suunnitelmissa olevassa Keskustakirjastossa huomioidaan asukkaiden tarpeet erilaisiin niin äänieristettyihin, hiljaisiin kuin myös seurustelutiloihin. Nykyisen kirjastoverkon remonttien yhteydessä pyritään myös musiikinharjoittelutoiveet huomioimaan. Viime aikoina on myös yksityisten harjoitustiloja vuokraavien toimijoiden määrä lisääntynyt merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset veloittavat vain käytetystä ajasta ja tällä tavoin niiden hinnoittelu on myös melko kilpailukykyistä. Kaupungin omistamia tiloja hallinnoi kiinteistövirasto joka tekee päätökset tilojen vuokrauksista. Helsingin kaupunki voisi omien kiinteistöjensä käyttösuunnitelmien ja peruskorjauksien yhteydessä nykyistä laajemmin selvittää mahdollisuudet ottaa osa tiloista eri musiikkiryhmien ja orkestereiden harjoituskäyttöön. Tarvittavat rakennustyöt ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä ja käyttöön otettavat tilat voivat olla hyvin monentyyppisiä. Tällöin myös vuokrataso voi muodostua kohtuulliseksi.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/2 Kaupungin hallintokeskus on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa antamaan kirjallisen lausunnon mennessä Tuomo Valokaisen kulttuuristrategiaan liittyvästä toivomusponnesta, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää, selvitettäväksi mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuoraamalla harjoittelutiloja erilaisille nuorten rytmimusiikkiryhmille, aikuisten musiikkiryhmille, orkestereille yms. joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä. Toivomusponnessa todetaan, että Nosturi ja Kaapelitehdas ovat täynnä ja bändihotellit ovat kalliita ja ruuhkaisia ja että, musiikki on kulttuurityötä joka yhdistää ja kasvattaa kaiken ikäisiä ihmisiä. Asiasta on pyydetty lausuntoa myös kiinteistölautakunnalta. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Jaana Lindman, kulttuurituottaja, puhelin: jaana.lindman(a)hel.fi Liitteet 1 Valokaisen toivomusponsi 4, Kvsto asia3

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/3 143 Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako HEL T Päätös päätti myöntää kohdeavustuksia seuraavasti: Näyttämötaide: Teaterföreningen Stjärnfall Vapaa Vyöhyke -työryhmä Circus Maximus ry / Finnposium ReunaRyhmä ry Hölderlin-ryhmä Teatteriosuuskunta ILMI Ö euroa euroa euroa euroa euroa 0 euroa Tanssi: DanceAbility Finland ry 0 euroa Musiikki: Elementti ry PelleBändi Niubi Oy Suomen soundpaintingyhdistys ry euroa euroa euroa 0 euroa Kirjallisuus: Nuoren Voiman Liitto ry euroa Muut: Circus Maximus ry / Läskifest12 Osuuskunta Lilith Ainocaelum Oy Seppo Renvall euroa euroa 0 euroa 0 euroa Yhteensä: euroa

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/3 Käsittely Kaupungilla on oikeus periä avustus tai sen osa takaisin, mikäli avustuksen saaja ei noudata lautakunnan hyväksymiä avustusehtoja. ReunaRyhmä ry:lle myönnetään kohdeavustusta sillä ehdolla, että yhdistys tekee hankkeesta selvityksen ympäristökeskukselle ja hankkii tarvittavat luvat produktion toteuttamiseksi. Teatteriosuuskunta ILMI Ö.:lle ei myönnetä avustusta, koska produktio saa jo rahoitusta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta Helsingin kulttuurikeskuksen Osaattori -hankkeesta. DanceAbility Finland ry:lle ei myönnetä kohdeavustusta, koska yhdistys on saanut vuodelle 2011 kulttuuri- ja taideyhteisöjen toimintaavustusta. PelleBändin avustus kohdennetaan produktion esityksiin Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Niubi Oy:n avustus kohdennetaan syksyn 2012 konserttien tuotantokuluihin. Suomen soundpaintingyhdistys ry:lle ei myönnetä avustusta, koska produktio on ensisijaisesti Korjaamon tuotantoa. Se saa Korjaamolta ilmaiseksi käyttöönsä tilat, miksaajan, lipunmyyjän sekä rahallista tukea vierailijoiden palkkaamiseen. Lisäksi yhdistys saa 75% lipputuloista itselleen. Ainocaelum Oy:lle ei myönnetä kohdeavustusta. Kohdeavustukset on tarkoitettu ensisijaisesti uusien esittävän taiteen ja ympäristötaiteen produktioiden sekä festivaalien tuottamiseen Helsingissä. Avustusta haetaan kolmen muotinäytöksen toteuttamiseen. Seppo Renvallille ei myönnetä lisäavustusta. Hankkeelle on jo aiemmin myönnetty euron kohdeavustus (Kklk 109, ). Mikäli hanke saa jatkoa, voi hakija jättää uuden kohdeavustushakemuksen. Vastaehdotus: Risto Kolanen: Ehdotan euroa avustusta Hölderlin-ryhmälle. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Anna von Bagh, projektikoordinaattori, puhelin: anna.vonbagh(a)hel.fi Liitteet

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/3 Otteet 1 Kohdeavustukset, 9. jako, liite Ote Hakijat Talous- ja suunnittelukeskus Taloushallintopalvelu-liikelaitos Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Päätösehdotus päättänee myöntää kohdeavustuksia seuraavasti: Näyttämötaide: Teaterföreningen Stjärnfall Vapaa Vyöhyke -työryhmä Circus Maximus ry / Finnposium ReunaRyhmä ry Hölderlin-ryhmä Teatteriosuuskunta ILMI Ö euroa euroa euroa euroa 0 euroa 0 euroa Tanssi: DanceAbility Finland ry 0 euroa Musiikki: Elementti ry PelleBändi Niubi Oy Suomen soundpaintingyhdistys ry euroa euroa euroa 0 euroa Kirjallisuus: Nuoren Voiman Liitto ry euroa Muut: Circus Maximus ry / Läskifest12 Osuuskunta Lilith Ainocaelum Oy Seppo Renvall euroa euroa 0 euroa 0 euroa

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/3 Yhteensä: euroa Kaupungilla on oikeus periä avustus tai sen osa takaisin, mikäli avustuksen saaja ei noudata lautakunnan hyväksymiä avustusehtoja. ReunaRyhmä ry:lle ehdotetaan myönnettäväksi kohdeavustusta sillä ehdolla, että yhdistys tekee hankkeesta selvityksen ympäristökeskukselle ja hankkii tarvittavat luvat produktion toteuttamiseksi. Hölderlin-ryhmälle ei ehdoteta myönnettäväksi kohdeavustusta, koska produktio on ensisijaisesti Valtimonteatterin tuotantoa. Valtimonteatteri saa kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-avustusta. Teatteriosuuskunta ILMI Ö.:lle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta, koska produktio saa jo rahoitusta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta Helsingin kulttuurikeskuksen Osaattori -hankkeesta. DanceAbility Finland ry:lle ei ehdoteta myönnettäväksi kohdeavustusta, koska yhdistys on saanut vuodelle 2011 kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-avustusta. PelleBändin avustus kohdennetaan produktion esityksiin Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Niubi Oy:n avustus kohdennetaan syksyn 2012 konserttien tuotantokuluihin. Suomen soundpaintingyhdistys ry:lle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta, koska produktio on ensisijaisesti Korjaamon tuotantoa. Se saa Korjaamolta ilmaiseksi käyttöönsä tilat, miksaajan, lipunmyyjän sekä rahallista tukea vierailijoiden palkkaamiseen. Lisäksi yhdistys saa 75% lipputuloista itselleen. Ainocaelum Oy:lle ei ehdoteta myönnettäväksi kohdeavustusta. Kohdeavustukset on tarkoitettu ensisijaisesti uusien esittävän taiteen ja ympäristötaiteen produktioiden sekä festivaalien tuottamiseen Helsingissä. Avustusta haetaan kolmen muotinäytöksen toteuttamiseen. Seppo Renvallille ei ehdoteta myönnettäväksi lisäavustusta. Hankkeelle on jo aiemmin myönnetty euron kohdeavustus (Kklk 109, ). Mikäli hanke saa jatkoa, voi hakija jättää uuden kohdeavustushakemuksen.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/3 on hyväksynyt kohdeavustusten jakoperiaatteet kokouksessaan ( 166). Lautakunta käsittelee kohdeavustuksia kaikissa kokouksissaan. Kohdeavustuksiin on kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla vuonna 2012 käytettävissä euroa (2011; ). Lautakunta on lokakuun kokoukseen mennessä myöntänyt kohdeavustuksia yhteensä eurolla. Lautakunnalla on käytettävissä euroa kohdeavustuksiin ennen tämän kokouksen päätöksiä. Kohdeavustuksiin varatun määrärahan käyttöprosentti on lokakuuhun mennessä 88,2 (2011; 96,3). Lokakuun kokouksessa on käsiteltävänä 16 avustushakemusta, joista kymmenelle hakijalle ehdotetaan myönnettäväksi avustusta yhteensä euroa. Hakemusten tarkemmat kuvaukset löytyvät listan liitteestä. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Anna von Bagh, projektikoordinaattori, puhelin: anna.vonbagh(a)hel.fi Liitteet 1 Kohdeavustukset, 9. jako, liite Otteet Ote Hakijat Talous- ja suunnittelukeskus Taloushallintopalvelu-liikelaitos Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/4 144 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako HEL T Päätös päätti myöntää kansainväliseen toimintaan avustuksia seuraavasti: Tanssiryhmä + Co:n kannatusyhdistys Kuukulkurit ry Susanna Leinonen Company Dallapé tuotanto Ruuskanen Railio Duo Behar kulttuuriyhdistys ry Elina Pirinen Henriette Kervinen Yhteensä 500 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 400 euroa euroa Myönnetyt avustukset ehdotetaan kohdennettaviksi hankkeesta aiheutuviin matkakuluihin siten, että avustus maksetaan toteutuneita matkakuluja vastaan. Matkakulut todennetaan lähettämällä avustuksen arviointilomakkeen mukana matkatoimiston tai lentoyhtiön laskun kopio. vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Sara Kuusi, suunnittelija, puhelin: sara.kuusi(a)hel.fi Otteet Ote Hakijat Talous- ja suunnittelukeskus Taloushallintopalvelu-liikelaitos Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Päätösehdotus päättänee myöntää kansainväliseen toimintaan avustuksia seuraavasti:

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/4 Tanssiryhmä + Co:n kannatusyhdistys Kuukulkurit ry Susanna Leinonen Company Dallapé tuotanto Ruuskanen Railio Duo Behar kulttuuriyhdistys ry Elina Pirinen Henriette Kervinen Yhteensä 500 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 400 euroa euroa Myönnetyt avustukset ehdotetaan kohdennettaviksi hankkeesta aiheutuviin matkakuluihin siten, että avustus maksetaan toteutuneita matkakuluja vastaan. Matkakulut todennetaan lähettämällä avustuksen arviointilomakkeen mukana matkatoimiston tai lentoyhtiön laskun kopio. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla on vuodelle 2012 käytettävissä euroa (2011; euroa) kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan tarkoitettuihin avustuksiin. Lautakunta on tänä vuonna käsitellyt 54 kansainväliseen toimintaan tarkoitettua hakemusta, joista 42:lle hankkeelle on myönnetty avustusta. Lautakunnalla on määrärahaa ennen tämän kokouksen päätöksiä jäljellä euroa. Tässä kokouksessa on käsiteltävänä kahdeksan hakemusta, joille ehdotetaan myönnettäväksi avustusta yhteensä euroa. Tanssiryhmä + Co:n kannatusyhdistys ry Tanssiryhmä + Co:n kannatusyhdistys ry hakee 500 euron avustusta kattamaan ulkomaisten vieraiden matkakuluja Helsinkiin. Tanssija, koreografi Liisa Pentti toteuttaa kansainvälisen, tanssin dokumentaatioon liittyvän teemallisen Mneemiset jäljet Les Traces Mnesiques nimisen esityskokonaisuuden ja tapahtuman Kiasmateatterissa Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (500 euroa), muista apurahoista (4000 euroa), pääsylipputuloista (1 000 euroa), yhteisön omasta rahoituksesta ( euroa) ja Kiasma - teatterin tuotantotuesta (2 000 euroa). Menoihin on budjetoitu mm. matkakuluja (900 euroa), esiintyjäpalkkioita ( euroa), majoituskuluja (1 050 euroa) ja materiaalikuluja (1 000 euroa).

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/4 Kuukulkurit ry Kuukulkurit ry hakee euron avustusta kattamaan esitysmatkan kuluja Saksaan Tanssiteatteri ryhmä on kutsuttu Spinning Jenny Theatertage festivaalille Chemnitziin Petit Câlin teoksella. Kyseessä on näyttämöteoksen ensimmäinen kansainvälinen vierailu. Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (1 200 euroa) ja menot matkakuluista (1 200 euroa). Susanna Leinonen Company Dallapé tuotanto Ruuskanen railio Duo Susanna Leinonen Company hakee 5 837,32 euron avustusta kattamaan esiintymismatkan kuluja Espanjaan. Tanssiryhmä on kutsuttu Cadiziin Gran Teatro falla teatteriin teoksella Sokea mieli. Esitys on Suomalaisen kulttuurin päivät -tapahtuman loppuhuipentuma. Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (5 837,32 euroa), muista avustuksista (5 000 euroa), yhteisön omasta rahoituksesta (3 512 euroa) ja esityspalkkioista (5 530 euroa). Menoiksi on budjetoitu matkakuluja (10 837,32 euroa), kuljetuskuluja (3 000 euroa), päivärahoja (2 142 euroa) ja esiintyjäpalkkioita (3 900 euroa). Dallapé tuotanto c/o ZM Entertainment OY hakee euron avustusta kattamaan konserttimatkan kuluja Hong Kongiin. Orkesteri on kutsuttu esiintymään Hong Kongin kaupungintalolle sekä Edinburgh Placeen Konserttien lisäksi, matkan tarkoituksena on levittää korkealaatuista suomalaista orkesteri- ja säveltaideosaamista, kontaktoida paikallisia promoottoreita sekä hakea uusia yhteistyökumppaneita. Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (7 500 euroa), pääsymaksutuotoista ( euroa) ja yhteisön omasta rahoituksesta (2 120 euroa). Menoihin on budjetoitu matka- ja kuljetuskuluja ( euroa) sekä esiintyjäpalkkioita ( euroa). Ruuskanen Railio Duo hakee euron avustusta kattamaan konserttimatkan matkakuluja Ruotsin Lappiin. Duo on kutsuttu esiintymään Nattfestival tapahtumaan Samassa unessa I samma dröm on yhteistyöprojekti ruotsalaisen jousikvartetin kanssa. Konsertti toteutetaan Korpilombolon kirkossa.

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/4 Hankkeelle ei ole budjetoitu tuloja. Menot koostuvat matkakuluista (1 100 euroa) ja kuljetuskuluista (207 euroa). BEHAR kulttuuriyhdistys ry Elina Pirinen Henriette Kervinen BEHAR kulttuuriyhdistys ry hakee euron avustusta kattamaan Bosnialaisten taiteilijoiden matkakuluja Helsinkiin. Yhdistys järjestää Kulttuurikeskus Caisassa Bosnia ja Hertzegovinan itsenäisyyspäivän juhlatapahtuman kunnioittaakseen Bosnian sodan ja Sarajevon piirityksen 20- vuotismuistoa sekä Srebrenican kansanmurhan uhrien ja läheistensä muistoa. Juhlan esiintyjiin kuuluu laulajia ja saz- luuttu solisti. Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (3 500 euroa). Menoihin on budjetoitu mm. matkakuluja (3 500 euroa), majoituskuluja (5 000 euroa) ja muita kuluja (2 000 euroa). Elina Pirinen hakee euron avustusta kattamaan esiintymismatkojen kuluja Bukarestiin ja Istanbuliin. Pirisen työryhmä on kutsuttu Bukarestin Explore Dance festivaalille sekä Istanbulin Integral Move festivaalille Lover of the Pianist tanssiteoksella. Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (1 200 euroa) ja esityspalkkioista (1 600 euroa). Menoiksi on budjetoitu matkakuluja (1 200 euroa) ja esiintyjäpalkkioita (2 080 euroa). Henriette Kervinen hakee 400 euron avustusta kattamaan vierailuesityksen matkakuluja Itävaltaan. Kervinen on kutsuttu esiintymään naisklovneria festivaalille Clown:iin 2012 Wieniin Clownin festivaali on kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään kahden vuoden välein. Hankkeen budjetoidut tulot koostuvat haetusta avustuksesta (400 euroa), muista avustuksista (300 euroa) ja omasta rahoituksesta (150 euroa). Menot koostuvat matkakuluista (400 euroa) sekä majoituskuluista (450 euroa). vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Sara Kuusi, suunnittelija, puhelin: sara.kuusi(a)hel.fi

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/4 Otteet Ote Hakijat Talous- ja suunnittelukeskus Taloushallintopalvelu-liikelaitos Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (48) Kupo/Kultj/5 145 Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet HEL T Päätös päätti myöntää VOS-teattereiden erityishankkeisiin avustuksia seuraavasti: haettu ehdotus Q-teatteri - Oskarit hanke euroa euroa Nukketeatteri Sampo euroa euroa Viirus teatteri euroa euroa Yhteensä euroa euroa vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas Sara Kuusi, suunnittelija, puhelin: sara.kuusi(a)hel.fi Otteet Ote Hakijat Talous- ja suunnittelukeskus Taloushallintopalvelu-liikelaitos Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Päätösehdotus päättänee myöntää VOS-teattereiden erityishankkeisiin avustuksia seuraavasti: haettu ehdotus Q-teatteri - Oskarit hanke euroa euroa Nukketeatteri Sampo euroa euroa Viirus teatteri euroa euroa Yhteensä euroa euroa