Porin kaupungin. arviointikertomus 2014

Transkriptio

1 Porin kaupungin arviointikertomus 2014

2 2 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014

3 Sisällysluettelo 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMINTA Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely Vuoden 2014 tarkastustoiminta TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KAUPUNKIKONSERNI MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA Elinkeinotoimi ja kaavoitus Hoidon porrastus Hoidon porrastuksen tavoitteet Hoitoisuuden mittaaminen ja sijoittamiskäytäntö Palvelurakenteen sopeuttaminen Toimitilahallinto Taidemuseon asiantuntijarooli alueen rakennushankkeissa ESTEELLISYYDET ALLEKIRJOITUKSET...37 Julkaisija: Porin kaupunki, tarkastuslautakunta Kansikuva: Kalle Aaltonen. Muut kuvaajatiedot s Ulkoasu: Vida Design Oy Paino: Länsirannikon Koulutus Oy Sisällysluettelo 3

4 4 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

5 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Omaksutun käytännön mukaisesti arviointityön tärkeimmät tulokset annetaan valtuustolle kertomuksen muodossa. Lautakunnan tulee myös kiinnittää huomiota kaupungin toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämän lisäksi lautakunnalle tehtäväksi on säädetty kaupungin ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen sekä tietyt tarkastustoimen ohjaus- ja hallinnointitehtävät. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Kuntalaki edellyttää, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastuskertomuksen ohella myös tilikauden aikana, mikäli epäkohtia havaitaan. Yksitoistajäseniseen tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2014 kuuluneet seuraavat jäsenet (suluissa varajäsenet): Kalevi Träskelin, pj. Antti Linnainmaa, vpj. Petri Aho Asko Apajasalo Seija Gröhn Aila Linnanketo-Anttoora Pirjo Peltoniemi Pauli Puttonen asti Eino Koivusaari alkaen Pirjo Rantaneva Pentti Ruusunen Heli Räty (Raimo Kaarros) (Vuokko Kuosa) (Pertti Mäenpää) (Olli Inberg) (Hellä Laaksonen) (Reetta Uusitalo) (Sinikka Koivunen) (Eino Koivusaari) (Tapio Nummi) (Mirja Harju) (Raimo Soukki) (Liisa Vitikkala) SISÄLLYSLUETTELOON 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5

6 6 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

7 2 TARKASTUSTOIMINTA 2.1 VUODEN 2013 ARVIOINTI- KERTOMUKSEN KÄSITTELY Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan vuoden 2013 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat. Taloushallinto pyysi kaupunginhallituksen toimeksiannon johdosta erikseen selvitykset/lausunnot niiltä tahoilta, joiden osalta tarkastuslautakunnan kertomuksessa oli esitetty kriittisiä arvioita toimintojen ja/ tai taloudenhoidon osalta. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan saadut selvitykset ja lausunnot sekä niiden käsittelyt tiedoksi. Kaupunginvaltuusto merkitsi saadut selvitykset ja lausunnot tiedoksi kokouksessaan VUODEN 2014 TARKASTUSTOIMINTA tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissä yhtenä tilintarkastajana. Kyseessä on kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan kesken vuodesta 2001 voimassa ollut käytäntö, jossa tarkastuslautakunta kilpailuttaa sekä kaupungin että tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut samalla kilpailutuksella. Tarkoituksena on ollut, että emolla ja tytäryhteisöillä on yhteinen tilintarkastaja. Mukaan otettavat tytäryhteisöt on päätetty kaupunginhallituksessa ennen kilpailutusta. Tilintarkastusyhteisö on kiinnittänyt tarkastustyössään huomiota muun muassa budjettiylityksiin ja konsernitilinpäätöksen luotettavuuteen. Tarkastustoimisto on sopimusvalvonnassaan suorittanut jälkikäteiskontrollia, jolla on määrä taata sopimuksenmukaisuus ja vastuunalaisen tilintarkastajan riippumattomuus. Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalle työohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemusten varmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja. Tarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2014 koskevia kokouksia kaikkiaan 14 kappaletta. Lisäksi lautakunta on tehnyt kaksi tarkastuskäyntiä. Kahdessa kokouksessa on ollut kuultavana kaupunginjohtajia ja viidessä kokouksessa johtavia viranhaltijoita. Lisäksi kuultavana on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilivuonna 2014 tarkastuslautakunnan työohjelma on koostunut tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin sekä tarkastuskäynneistä. Lisäksi lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntien johtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokauden aikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio keskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2014 aikana arviointityön painopistealueina ovat olleet sähköinen asiointi ja asiakirjahallinto, elinkeinoasiat, perusturvatoimi, hoidon porrastus ja sairaalapalvelut, Porin taidemuseo sekä tekninen palvelukeskus ja toimitilojen omistaminen ja hallinnointi. Tytäryhteisöistä Porin YH- Asunnot Oy:n toimitusjohtaja on esitellyt yhtiön toimintaa lautakunnalle. Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä, lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisesta ja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimisto tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen tarkastus on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alainen toiminto. Työn ohjelmoinnista vastaa kaupunginjohtaja ja raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle sekä konsernijaoston jäsenille. Tarkastustoimistossa ovat vuonna 2014 työskennelleet tarkastuspäällikkö Hannu Liukonen (JHTT), tarkastaja Jari Jaakkola, tarkastaja Johanna Jokelainen ( alkaen), vs. tarkastaja Kari K. Lilja (tarkastaja Johanna Jokelaisen viransijaisena asti), tarkastaja Kirsi Kangasharju (JHTT, alkaen), vs. tarkastaja Päivi Tähtinen (tarkastaja Kangasharjun viransijaisena ), vs. tarkastaja Minna Isomaa (tarkastaja Kangasharjun viransijaisena ) ja toimistonhoitaja Tarja Suojala. Kaupungin ja erikseen nimettyjen konserniyhteisöjen tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy vastuunalaisena SISÄLLYSLUETTELOON 2 TARKASTUSTOIMINTA 7

8 8 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

9 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Valtuuston on kuntalain 65 :n mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Taloushallinto antoi kirjeellään kaikille tulosalueille ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan tulosalueet esittävät lyhyen kuvauksen toiminnastaan kertomusvuonna. Huomioida tulee erityisesti merkittävät muutokset, uudistukset ja hankkeet. Ennestään dokumentoitujen tavoitteiden kohdalle on ohjeistettu merkittäväksi rasti, jos tavoite on kokonaan toteutunut. Osittain toteutuneita ja toteutumattomia tavoitteita ei rastiteta. Lisäksi on pyydetty virastopäällikön sanalliset selvitykset toteutuneista tavoitteista ja selvitys osittain toteutuneista tavoitteista. Ohjeen mukaan tulosalueiden tulee antaa myös selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä osana tilinpäätösraportointia. Tilinpäätösaineisto on kehotettu saattamaan myös hallintokunnan oman lautakunnan käsittelyyn. Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu on edelleen BSC-järjestelmä. Tulosalueiden kesken raportoinnin yksityiskohtaisuudessa on eroja. Kuten aikaisemmissa arviointikertomuksissa on todettu, toiminnallisten tavoitteiden ja niitä vastaavien määrärahojen yhteys ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä välity päätöksentekijöille kovinkaan hyvin. Vuoden 2014 arviointiohjelmassaan tarkastuslautakunta on pyrkinyt ensinnäkin toimikautensa runko-ohjelman mukaiseen kattavuuteen. Tämän ohella on yleisesti pidetty tarpeellisena arvioida sellaisten strategisen tason ohjelmien toteutumista, joilla on laajaa taloudellista merkitystä tai joiden vaikutus palvelujen käyttäjiin on merkittävää luokkaa. Lakimääräisen tehtävänsä mukaisesti tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Teknisesti ottaen vertailut on tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Lisäksi lautakunnan tulee tarkastussäännön mukaan kiinnittää SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9

10 huomiota kaupungin toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi vuodelta 2014 on pääosin asianmukaista. Tavoitteiden yhteyttä määrärahoihin on aiemmissa arviointikertomuksissa korostettu. Tavoitteiden kattavuuteen ja kaupunkitasolla tapahtuvaan priorisointiin on syytä kiinnittää huomiota. Pitkään valmisteltu Porin Satama -liikelaitoksen muuttaminen osakeyhtiöksi ajoittui vuodenvaihteeseen 2014/2015. Kaupungin suoraan omistamien rakennusten yhtiöittämisistä vuodelle 2014 ajoittuivat Kiinteistö Oy Porin Jäähalli sekä Asunto Oy Porin Kiertokatu Satunnaisia tuottoja kaupungin tilinpäätökseen näistä kertyi eniten Porin Satama -liikelaitoksen kohdalla. Hallintokuntien osalta muutokset vuonna 2014 ovat olleet vähäisiä. Tulosalueiden menojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa toimitilavuokria koskeva rakenneuudistus, jossa sisäisiin vuokriin otettiin mukaan laskennallinen pääomavastike. Sen vaikutus tulosalueille on 15 miljoonan euron luokkaa. 3.2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YLEINEN KEHITYS Suomen taloudessa vaikeudet ovat vuonna 2014 edelleen jatkuneet. Suomen talouskehitys on jäänyt jälkeen euroalueen muista maista. Bruttokansantuote ei ole vieläkään noussut vuoden 2008 tasolle, jota vuotta pidetään kansainvälisen finanssikriisin alkamisvuonna. Suomen vienti on rakenteeltaan melko yksipuolinen, koska se keskittyy merkittävältä osin investointitavaroihin. Kun juuri investointitavaroiden kysyntä on maailmalla alhaisen investointihalukkuuden vuoksi alavireinen, kohdistuu tämä erityisesti Suomen vientisektoriin. Kokonaiskysyntää on vaimentanut myös yksityisen kulutuksen heikko vetokyky. Verotuksen kiristyminen, erityisen matalatasoiset palkkaratkaisut ja työttömyyden kasvu ovat lisänneet epävarmuutta ja heikentäneet luottamusta tulevaisuuteen. Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksen mukaan (edellisvuonna henkeä). Vakinaisen henkilökunnan osuus oli henkeä (edellisvuonna 5 279). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 48 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2014 yhteensä 152 henkeä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 34 henkeä. Lisäksi 96 henkeä siirtyi erilaisille osa- tai määräaikaisille eläkkeille. Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat 285,3 miljoonaa euroa. Kuntalakiin sisällytetyt uudet velvoitteet koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa astuivat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. KV hyväksyi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -asiakirjan, joka muodostaa yleisen kehyksen KH:n ja hallintokuntien ja tytäryhteisöjen toimille. Lainmuutosten tavoitteena on turvata kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallintokunnat ovat kuvanneet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan alueella merkittävimmät tapahtumat ja analyysiensa tulokset. Toimintakertomus sisältää tiivistetyn ja kattavankin luettelon koko kaupungin tilanteesta. Pääryhmiä ovat konkreettisten vahinkojen lisäksi häiriötilanteisiin liittyvät riskit, erilaisiin muutostilanteisiin (toimintaympäristön hallitsematon muutos, instituutioiden nopeat muutokset, julkisen talouden muutos, lainsäädäntömuutokset sekä rahoitus- ja suhdannevaihtelumuutokset) liittyvät riskit, tietotekniset riskit, henkilöstön poissaolot ja rakennustekniset riskit. Inflaatio on Suomessa hidastunut parin viime vuoden aikana. Lokakuun 2014 vuosi-inflaatio kuluttajahinnoilla mitattuna oli vain 1,2 prosentin tasossa. Hintoja ovat vetäneet ylöspäin etenkin palveluiden ja jalostettujen elintarvikkeiden hintojen nousu. Toimintakertomuksessa on melko laajasti selostettu Porin seudun taloudellista kehitystä viime vuosina sekä seudun sijoittumista valtakunnallisessa vertailussa. Työpaikkojen määrä lisääntyi noin tuhannella työpaikalla vuosien välisenä aikana. Porin seudulla työpaikkalisäys oli kuitenkin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukossa toiseksi vähäisin. Toisaalta positiivisena rakenteellisena ominaisuutena Porin seudussa on se, että yksityisen sektorin työpaikkaosuus oli 56,5 prosenttia kaikista työpaikoista. Luku on parempi kuin kaupunkiseuduilla keskimäärin. Työllisyysaste Porin seudulla oli kaupunkiseutujen keskiarvon tietämillä. Porin seudun rakenteellinen ominaispiirre on, että se on teollisuuden palveluksessa olevalla henkilöstöllä mitattuna teollisuusvaltaisimpien kaupunkiseutujen joukossa koko maassa. Samaten Porin seutu on elinkeinorakenteeltaan hyvin monipuolinen koko maan vertailussa. Vuoden 2014 aikana toteutettiin useita organisaatiomuutoksia. Porin Jätehuolto -liikelaitos lakkautettiin kesäkuun lopussa, ja sen tehtäviä hoitamaan perustettiin taseyksikkö teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen. Meneillään olevien rakennemuutosten vuoksi kustannusten kohdistamiseen on kiinnitettävä huomiota siten, että aiheuttamisperiaatetta sovellettaisiin nykyistä tarkemmin. Toimenpiteitä on kuitenkin vielä tehtävänä. KESKUSHALLINTO Yleishallinnon tulosalueeseen kuuluvat hallintopalvelut, tietohallinto sekä talous- ja velkaneuvonta. Asiakirjahallinnon kehittämisessä taustalla on KH:n hyväksymä kaupungin asiakirjahallinnon kehittämispolku vuosille Vuositason suunnitelmat käsitellään ja hyväksytään kaupunginjohtajan nimeämässä asiakirjahallinnon työryhmässä. Keskitetty kirjaamotoiminta oli suunniteltu alkavaksi , mutta aloitusajankohtaa on lykätty puolella vuodella. Tavoitteeksi asetettu tiedonohjaussuunnitelmien laadinta tuki- ja ylläpitotehtävien osalta ei ole tilivuonna toteutunut, mutta henkilöstöhallinnon osalta työ on 10 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

11 aloitettu. ICT-toimintojen puolella projektisalkkua koskeva tavoite on toteutunut, samoin pääpalomuurien kahdentamista koskeva tavoite. Sen sijaan tietoverkon uudistamisprojektin loppuun saattamista ja verkkoliikenteen uudelleenohjausta koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta. IT-palvelujen organisaatiota on muutettu KH:n päätöksellä Uudistettu organisaatio jakautuu strategiseen tietohallintoon ja IT-palveluihin. Henkilöstöhallinnossa kaksi neljästä tavoitteesta on toteutunut. Toteutuneita tavoitteita olivat palkka- ja palvelusuhdeasioiden hoitamiseen liittyvä tavoite sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn ylläpitäminen. Sen sijaan nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilun toteuttaminen sekä KELA:lle maksettavien työmarkkinamaksujen määrää koskevat tavoitteet eivät tilivuonna toteutuneet. Arviointityön yhteydessä tuotiin esille kaavakäsittelyn poukkoilevuus ja painottuminen liiaksi yksityisten hankkeiden hoitamiseksi samalla kun kokonaisuus jää vähälle huomiolle. Yleiskaavoitus ja sitä palveleva kuntalaiskeskustelu on jäänyt yksittäisten kaavaratkaisujen varjoon. Toimintoa vaivaa liiallinen asiantuntijakeskeisyys ja virkamiesvetoisuus. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota elinkeinopolitiikan, maankäytön yleissuunnittelun ja kaavoituksen koordinaatiotarpeeseen sekä laaja-alaiseen valmisteluotteeseen. Elinkeinotointa ja kaavoitusta käsitellään vielä erikseen arviointikertomuksen luvussa 5.1. Taloushallinnon tavoitteet ovat kohdistuneet pitkän aikavälin taloussuunnittelun kehittämiseen, omistajaohjausstrategian kehittämiseen, konsernirakenteen kehittämiseen, tytäryhteisöjen ohjauksen parantamiseen, kassan- ja likviditeetinhallinnan kehittämiseen ja tehostamiseen sekä vakuutuskäytäntöjen päivittämiseen. Toimintakertomuksen tietojen valossa muut tavoitteet paitsi kassan- ja likviditeetinhallinnan kehittäminen ja tehostaminen sekä vakuutuskäytäntöjen päivitykseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet. Basware Finance -kassanhallintajärjestelmä on toteutumassa vuoden 2015 puolella. Vakuutuskäytäntöjä, mukaan lukien vakuutusmeklarien käyttö, pohditaan vuoden 2015 puolella. Kehittäminen-tulosalueeseen (16) kuuluvat seuraavat yksiköt: elinkeinopalvelut, viestintä, strateginen suunnittelu ja kehittäminen, riskienhallinta sekä seutuyhteistyö. Tulosalueen tavoitteet koskevat Porin vetovoiman paranemista, vaikuttamista kansalliseen kaupunki- ja sopimuspolitiikkaan sekä Porin selvitysalueen kuntajakoselvitystä. Toiminnalliset tavoitteet on toimintakertomuksen mukaan saavutettu. Elinkeinopalveluihin oleellisesti liittyvän Prizztechin osalta toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty erikseen. Elinkeinopalvelutyksikön ja Prizztech Oy:n yhteistoiminta on läheistä, koska ne toimivat sopimusohjaukseksi katsottavan mallin mukaisesti. Tilinpäätösinformaatio tapahtumista on kuitenkin melko niukkaa ja hajanaista. Tarkastuslautakunta katsoo, että kokonaiskuvan muodostamiseksi elinkeinopolitiikan onnistuneisuudesta tilinpäätösinformaatiota tulisi kehittää. Elinkeinoasioita käsitellään lähemmin arviointikertomuksen luvussa 5. Kaupunkisuunnittelun tulosalueella (52) kolme toimenpidekokonaisuutta olivat yritysalueiden uudistaminen ja laajentaminen, Promenadi- Porin ja Kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen ja arvokkaan rakennuskannan vaaliminen sekä vuorovaikutteiset prosessit ja osaamisen resurssit. Toimintakertomuksen mukaan kaikki tavoitteet on saavutettu tilivuoden aikana. Tarkastuslautakunnan työohjelmassa yhtenä arviointikohteena oli elinkeinotoimi ja kaavoitus. PERUSTURVA Pori, Merikarvia ja Ulvila ovat vuonna 2014 muodostaneet yhteistoiminta-alueen. Lavialaisilla oli mahdollisuus käyttää Porin palveluita alkaen, vaikka kunta ei ollut jäsenenä YTA-alueella. Palvelut laskutettiin käytön mukaisesti. Perusturvan (oma toiminta, T20) keskeisiä toiminnallisia tavoitteita oli kuusi, jotka kaikki ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. Toteutuneet tavoitteet ovat kuntakohtaisten kuntakorttien ja palvelusuunnitelmien laatiminen, sähköisen asioinnin suunnitelman laatiminen, sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto, sähköisen potilasarkiston käyttöönotto, kuntoutus- ja sairaalapalveluiden osaamiskeskuksen toiminnan aloittaminen sekä työssäoppimiskeskuksen toiminnan aloittaminen. Suoritetietojen mukaan lastensuojelun palveluissa huostassa olevien määrän ennakoitiin olevan 260, kun toteutunut määrä oli 218. Huostaanottoja tehtiin edellisvuotista vähemmän. Vammaispalvelujen henkilökohtaisten avustajien määrän budjetoitiin olevan 220, kun toteutuneeksi määräksi tuli 383. Virastopäällikön selvityksen mukaan vammaispalveluissa pyritään panostamaan kotona asumiseen, mikä näkyy henkilökohtaisten avustajien ja kuljetustuen saajien määrän nousuna. Psykososiaalisten palvelujen avohuollon asiakkaita oli budjetoitu olevan 3 200, kun toteumaksi tuli hieman alempi, eli Laitospaikkamääriin ei ole tehty muutoksia vuoden 2014 aikana. Toimintakertomuksen tunnuslukuvertailusta puuttuvat muun muassa keskeiset terveydenhuoltopalvelut, kuten perusterveydenhuollon käyntimäärät ja kuntoutus- ja sairaalapalvelujen hoitojaksojen lukumäärät. Oman toiminnan (tulosalue 20) säästö oli 5,3 miljoonaa euroa. Virastopäällikön toimintakertomuksessa antaman selvityksen mukaan henkilöstökulut alittivat talousarvion 6,0 miljoonalla eurolla ja vastaavasti palvelujen ostot ylittivät talousarvion 6,6 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen alhaisempaan toteumaan syinä olivat rekrytointiongelmat tietyissä ammattiryhmissä. Rekrytointiongelmista johtuen henkilötyövuosia on jouduttu korvaamaan osittain ostopalveluna. Perusturvan ostopalveluissa (T22) menot olivat talousarviossa 100,5 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksessä 100,3 miljoonaa euroa. Ylityslupa 1,7 miljoonan euron osalta myönnettiin valtuuston päätöksellä. SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 11

12 Kokonaisuudessaan oman toiminnan ja ostopalvelujen yhteenlaskettu säästö alkuperäiseen budjettiin nähden oli 5,4 miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunta suosittelee, että perusturva pyrkisi kehittämään tilinpäätösinformaatiotaan yhteistyössä taloushallinnon kanssa siten, että ainakin kaikkien keskeisten palvelutuotantoalojen suoritteet ja niiden kehityssuunta kuvattaisiin. Rakennemuutoksen suunta ja vauhti olisi saatava päätöksentekijöille numerollisesti nykyistä paremmin kerrotuksi. KOULUTUS Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiä tavoitteita oli esitetty 11 vuoden 2014 tavoitetaso-osiossa. Keskeiset tavoitteet toteutuivat tilinpäätöstietojen mukaan kaikissa kohdissa kolmea lukuun ottamatta. Toimenpidekokonaisuuksittain kouluverkkoa koskevat tavoitteet toteutuivat kokonaan. Opetussuunnitelman kehittämistä koskevan kokonaisuuden osalta SuomiAreena kouluissa -tavoite jäi toteutumatta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja syrjäytymisen estämistä koskeva toimenpidekokonaisuus jäi toteutumatta kerhotoiminnan ja kolmannen sektorin yhteistyön laajentamisen sekä iltistoiminnan järjestelyjä ja kilpailutusta koskevan tavoitteen osalta. Perusopetuksen viikkotuntitavoite oli ja toteutuma Lukiokoulutuksen viikkotuntitavoite oli ja toteutuma Läpäisyaste perusopetuksessa oli sekä budjetoinnin että toteuman osalta 100 prosenttia. Lukiokoulutuksen osalta läpäisyasteen ennakoitiin olevan 93, kun toteumaksi tuli 95 prosenttia. Henkilötyövuosia ennustettiin olevan 855, kun toteutumaksi tuli 854. Palmgren-konservatorion viidestä toiminnallisesta tavoitteesta toteutui kolme, eli osallistuminen SataSinfonia-hankkeeseen, yhteistyön syventäminen Pori Jazz -festivaalin kanssa sekä työelämälähtöisen opiskelun tiivistäminen. Taiteen perusopetuksessa annettujen tuntien lukumääräennuste oli , kun toteutuma oli Suunniteltujen henkilötyövuosien määrä oli 48 ja toteuma 44. Porin seudun kansalaisopiston vuodelle 2014 asetettuja tavoitteita oli viisi kappaletta. Toimintakertomuksen mukaan kaikki tavoitteet toteutuivat yhtä lukuun ottamatta. Opiskelijamäärätavoite oli opiskelijaa ja toteutuma Opetustuntien lukumäärätavoite oli ja toteutunut määrä Taiteen perusopetuksen tuntimäärä oli hieman yli 5 prosenttia budjetoitua korkeampi. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen neljä tavoitetta toteutuivat vuositasolla osittain. Toteutuneita tavoitteita toimintakertomuksen mukaan olivat lasten yksityisen hoidon kuntalisän laajennus ja päivähoidon johtamisjärjestelmän kehittäminen. Toteutumatta jäivät tilasuunnitelman mukainen toteutus ja päivitys sekä lastenhoidon kotihoidontuen kuntalisän poisto. Hoitopäivien määräksi päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa ennakoitiin yhteensä , kun toteutumaksi tuli hoito-päivää. Hoitopäivien määrän poikkeama on siis Eri hoitomuodoissa lapsia oli hoidossa yhteensä Budjetoitu yksikkökustannus (euroa/lapsi, brutto) oli ja toteutuma Henkilöstön määrää mittaaviksi henkilötyövuosiksi ennustettiin 730 kappaletta, kun toteuma oli 712 kappaletta. Virastopäällikön selvityksissä suoritteiden, tunnuslukujen ja henkilöstötavoitteiden toteutumisesta todetaan muun muassa, että lasten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kasvaneesta lasten lukumäärästä huolimatta hoitopäivien määrä väheni. Henkilöstön määrä kyettiin mitoittamaan aiempaa paremmin lasten määrän mukaiseksi erityisesti loma-aikoina. KULTTUURIHALLINTO Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan yhtä lukuun ottamatta toteutuneet. Virastopäällikön selvityksessä tavoitteiden toteutumisesta todetaan muun muassa, että Noormarkun vanhan kunnantalon kunnostaminen kirjasto- ja kulttuuritaloksi käynnistyi lokakuussa ja että sen käyttöönotto tapahtunee aikataulun mukaisesti syksyllä Kirjastopalveluissa verkkokäyntien määräksi oli budjetoitu käyntiä, kun toteutuma oli käyntiä. Aukiolotuntien määrän oli budjetoitu olevan , kun toteutuma oli , eli hivenen korkeampi. Virastopäällikön selvityksestä ilmenee, että asiakkaiden fyysiset käynnit kirjastossa ja verkkokäynnit lisääntyivät. Pori Sinfoniettan esiintymismääräksi budjetoitiin 50, kun toteutuma oli 65. Kuulijamäärä (18 040) ylitti tavoitteen selvästi. Satakunnan Museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 35 kappaletta, kun toteutuma oli 30 kappaletta. Muiden yleisötilaisuuksien käyntimääräksi oli budjetoitu 700, kun toteutuma oli kappaletta. Antikvaarisia asiantuntijatehtäviä (budjetoitu 200 kappaletta) kertyi 222 kappaletta. Taidemuseon suoritetilaston mukaan asiakaskontaktien määräksi ennakoitiin kontaktia, kun toteutuma oli kappaletta. Taidemuseon henkilötyövuosia budjetoitiin 30, ja toteumaksi tuli 27 henkilötyövuotta. Näyttelyjen lukumääräksi ennakoitiin 32 kappaletta, kun toteutumaksi tuli 47 kappaletta. 12 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

13 Taidekoulun oppilasmääräksi oli budjetoitu 40, ja toteumaksi tuli 30 oppilasta. Lasten ja nuorten kuvataidekoulun vastaavat luvut olivat 280 ja 293. Oppilasmäärä vuonna 2014 oli 293. Henkilötyövuosien määrä oli 5,20, kun suunniteltu määrä oli 9,35 henkilötyövuotta. Raakamaan hankintatavoite oli 50 hehtaaria ja toteuma 72 hehtaaria. Tonttien luovutustavoite oli 100 kappaletta ja toteuma 67 kappaletta. Talonsuunnittelukohteita oli 93 kappaletta, kun budjetoitu määrä oli 70 kappaletta. VAPAA-AIKATOIMI Vapaa-aikatoimen tulosalueella (T51) toiminnallisia tavoitteita ovat olleet muun muassa hoidettavien liikuntapaikkojen lukumäärä, kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen liikuntapaikkojen hoidossa, liikunnanohjauksen osallistujatavoitteet, kouluyhteistyön lisääminen, lasten ja nuorten liikunnan kehittämissuunnitelma, nuorisotilojen lukumäärä, erityisharrastusmahdollisuuksien lisääminen ja nuorisopassin käytön vakiinnuttaminen. Kaikki tavoitetason toiminnalliset tavoitteet ovat yhtä lukuun ottamatta tilinpäätösinformaation valossa toteutuneet. YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto vastaa ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan palvelujen järjestämisestä. Lisäksi sen tehtäväalueisiin kuuluu vastata jätehuollon suunnittelusta ja jäteneuvonnan toteuttamisesta sekä elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminnasta. Ympäristöviraston toiminnallisia tavoitteita olivat muun muassa laboratorion vuosittaisen akkreditointikäynnin selvittäminen vuonna 2014, laboratorion näytemäärätavoite ja ympäristökasvatusviikon toteutuminen. Näistä tavoitteista muut paitsi Porilabin näytemäärätavoite ovat toteutuneet. Suoriteluvuissa tavoitteiden ja toteutumalukujen kesken on eroja. Myönnettyjen rakennuslupien budjetoitu lukumäärä oli 850 kappaletta, kun toteutumaksi tuli 961 kappaletta. Terveysvalvonnan suoritemäärä oli budjetoitu 3 200:ksi, kun toteutuma oli kappaletta. Eläinlääkinnän käyntimäärän oli ennakoitu olevan käyntiä, kun toteutuma oli käyntiä. Porilabin näytemäärä oli budjetoitua ( näytettä) alhaisempi ( näytettä). Suunniteltujen henkilötyövuosien lukumäärä oli 75, kun toteumaksi tuli 81 henkilötyövuotta. Logistiikkayksikön (73) perustaminen ajoittuu vuoden 2014 alkuun. Logistiikkayksikkö muodostuu aiemmin olleesta ajoneuvokeskuksesta, rakentamisyksikön alaisuudessa toimineista konekeskuksesta ja varastosta sekä konsernihallinnossa aiemmin toimineesta hankintapalveluista. Henkilötyövuosien määrä oli 50. Talousarvion laatimisen jälkeen yksikköön siirrettiin muista yksiköistä 28 henkilöä, jolloin budjettitasapainon ylläpito tuotti vaikeuksia. TASEYKSIKÖT Toimitilat (tulosalue T76) -taseyksikön toimintatuotot vuonna 2014 olivat 41,2 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämäksi oli budjetoitu 12,1 miljoonaa euroa. Toteutunut tulos oli 12,8 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 ajoitettuja tavoitteita olivat vuokratulotavoite, kiinteistönhoidon hinnan sopiminen rakennusryhmittäin sekä rakennuttajien tyytyväisyys toimintaan. Tavoitteet on tilinpäätösinformaation mukaan kokonaan saavutettu. LIIKELAITOKSET Porin Palveluliikelaitos tuottaa kaupunkikonsernille ateria-, puhtausja kiinteistönhoitopalvelut. Liikelaitoksen toiminta perustuu tilaaja tuottaja-malliin ja liiketaloudelliseen johtamisperiaatteeseen. Toiminnallisia tavoitteita olivat toimintajärjestelmää koskeva tavoite, säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt, työvoiman tehokas käyttö, ammatillisen oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen, työnohjauksen ja sisäisen koulutuksen järjestäminen sekä tuotannon edellyttämien koneiden ja välineiden hankinta ja tehokas käyttö. Toimintakertomuksen mukaan toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. Palveluliikelaitoksen tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa toimintatuottojen aleneminen WinNovan ja SAMK:in sopimusten päättyessä sekä kirjanpidollisten poistojen kasvu suunnitelman mukaisten poistojen pitoaikojen lyhentyessä. Kyseeseen tulevista kompensoimiskeinoista ensisijainen on henkilöstömäärän sopeuttaminen. Teknisen palvelukeskuksen (72) vuositason tavoitteita olivat seutuyhteistyösuunnitelman päivittäminen, oman organisaation sopeutus ylläpidon ja rakentamisen edellyttämälle tasolle, jonka huiput tasataan urakoinnilla sekä rekrytointisuunnitelman päivitys. Virastopäällikön toimintakertomuksessa antaman selvityksen mukaan tekniselle palvelukeskukselle asetetut tavoitteet ovat kokonaisuutena toteutuneet. Porin Sataman toiminnalliset tavoitteet toteutuivat toimintakertomuksen mukaan kaikilta osin. Tavaraliikenteen määrä, 4,1 miljoonaa tonnia, oli alempi kuin oli arvioitu (4,6 miljoonaa tonnia). Myös aluskäyntien määrä oli jonkin verran arvioitua alhaisempi. Tilanteeseen on vaikuttanut viennin aleneminen. Liikelaitoksen yhtiöittäminen saatiin loppuun suoritetuksi tilivuoden aikana. Yhtiöittämistä koskeva KV:n SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 13

14 päätös tehtiin Porin Sataman toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi Toimintaa jatkava yhtiö on Porin Satama Oy. Porin Veden keskeiset tavoitteet saavutettiin. Myyty vesimäärä ja laskutettu jätevesimäärä pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla. Vuotovesimäärien, vesijohtovuotojen määrän ja jätevesipuhdistamolle johdettavan jätevesimäärän väheneminen ovat positiivisia kehityskulkuja. Tavoitteina olivat investointien rahoitus ilman omistajalta otettavaa lainaa, häiriöiden pysyminen vähäisellä tasolla sekä jätevedenpuhdistamoiden toimiminen ympäristölupien mukaisesti. Toimintakertomuksessaan Porin Vesi ilmoittaa, että kaikki tavoitteet on saavutettu. Porin Jätehuolto -liikelaitoksen lopputilinpäätös oli KV:n käsittelyssä ja vahvistettavana KV päätti kokouksessaan liikelaitoksen purkamisesta ja jätehuollon taseyksikön perustamisesta alkaen. Satakunnan Työterveyspalvelut tuottaa työterveyshuollon palveluja toiminta-alueensa kunnille ja asiakasyrityksille. Sairaanhoitotoiminnan rajoitukset vähensivät vuoden 2014 aikana työterveyshuollon potilasvirtaa. Asiaintila aiheutti laajemminkin koko hoitoketjuun tasapainottomuutta. Laajemmin taustalla on SOTEuudistuksen keskeneräisyys ja työterveyshuollon organisatorisen aseman uudelleenmäärittely. Toimintakertomuksen mukaan liikelaitos on aloittanut taloutensa sopeuttamisohjelman. Liikelaitos on arvioinut lainsäädäntömuutosten seurannaisena tulevan taloudellisen riskin olevan keskeisimpiä toimintaansa koskevia riskejä lähitulevaisuudessa. Liikelaitoksen toiminnallisia tavoiteryhmiä olivat asiakaskuntien ja -yritysten kanssa sovittujen toimintamallien käyttöönotto ja sääteleminen, tasapainoinen talous sekä palvelujen alueellinen kattavuus. Toiminnallisista tavoitteista ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet muut paitsi tasapainoista taloutta koskevat tavoitteet. 3.3 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvio vuodelle 2014 vahvistettiin Porin kaupunginvaltuustossa Porin kaupungin vuosikatteeksi alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin 13,1 miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli 31,1 miljoonaa euroa. Toteuma oli 18,0 miljoonaa euroa talousarviota parempi, mutta 10,2 miljoonaa euroa edellisvuotta huonompi. Verotulot toteutuivat 1,2 miljoonaa euroa talousarviota huonommin, mutta kuitenkin 1,0 miljoonaa euroa suurempana kuin vuonna Vuosikate oli 372 euroa/asukas vuonna 2014 ja väheni 123 euroa edellisestä vuodesta. Tilinpäätöstietojen mukaan liikelaitokset tuottivat 40 prosenttia kaupungin vuosikatteesta (23 prosenttia vuonna 2013) ja niiden yhteenlaskettu tilikauden alijäämä oli -3,0 miljoonaa euroa (-0,3 miljoonaa euroa vuonna 2013). Liikelaitokset tulouttivat kaupungille peruspääoman korkoa edellisvuoden tavoin 5 prosenttia, mikä oli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Poistot taas kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa ne, kunnan ei tarvitse velkaantua tai realisoida omaisuuttaan pitääkseen olemassa olevat palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Vuonna 2014 vuosikate oli 97,7 prosenttia poistoista, kun vuonna 2013 luku oli 95,6 prosenttia. Kun arvo on 100 prosenttia, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tilinpäätöksen liitetietojen mukaan keskimäärin 29 prosenttia pienemmät kuin poistonalaisten Porin kaupungin nettoinvestoinnit, vuosikate, poistot ja lainakannan muutos 1000 euroa Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Lainakannan muutos Vuosikate on käyttötaloudesta ylijäävä rahamäärä, joka voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Yleisesti kunnan tulorahoitus katsotaan riittäväksi, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelman mukaisten poistojen suuruinen. 14 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

15 investointien omahankintamenot. Kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaan olennaisena poikkeamana voidaan pitää jo 10 prosentin erotusta. Ohjeen mukaan liitetiedoissa on annettava selvitys erotuksen pääasiallisista syistä ja selvitys poistosuunnitelman tarkastamistarpeesta. Liitetiedoissa on mainittu selvityksenä, että poistosuunnitelmaa muutettiin vuoden 2013 alusta niin, että hallinto- ja laitosrakennusten osalta 40 vuoden poistoaika muutettiin 25 vuodeksi. Investointien rahavirran pienentyminen on linjattu valtuustosopimuksessa. Vuonna 2014 investointimenot olivat 109,7 miljoonaa euroa, mutta nettomenot 9,9 miljoonaa euroa. Sataman yhtiöittämisen vaikutus investointimenoihin oli 63,7 miljoonaa euroa, Kiertokadun kerrostalojen yhtiöittämisen 1,6 miljoonaa euroa ja jäähallin yhtiöittämisen 2,8 miljoonaa euroa. Porin kaupungin tilikauden tulos oli satunnaisten erien jälkeen 21,3 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä rahastojen ja poistoeron muutoksen jälkeen 21,8 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämäksi tulee 0,2 miljoonaa euroa, kun satunnaiset erät eliminoidaan. Porin kaupungin toimintakate oli -411,2 miljoonaa euroa ja toteutui 17,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Henkilöstökulut olivat yhteensä 285,3 miljoonaa euroa ja ne olivat 12,6 miljoonaa euroa pienemmät kuin talousarviossa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa henkilöä eli 25 henkilöä vähemmän kuin vuonna Ulkoisten palvelujen ostot olivat 222,9 miljoonaa euroa ja kasvoivat 6,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Ne olivat 78,1 prosenttia kaupungin henkilöstökuluista (77,2 prosenttia vuonna 2013) ja 35,6 prosenttia kaupungin toimintakuluista (34,9 prosenttia vuonna 2013). Porin kunnallisverotuottoa kertyi vuonna 2014 yhteensä 258,5 miljoonaa euroa. Tämä oli 2,5 miljoonaa euroa edellisvuotta ja 2,0 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Porin kunnallisveron kehitys oli koko maan keskiarvoa heikompi. Valtionosuudet vuonna 2014 olivat yhteensä 136,5 miljoonaa euroa (136,0 miljoonaa euroa vuonna 2013). Kuntien valtionosuuksia on leikattu vuosina valtakunnan tasolla 756 miljoonaa euroa ja vielä vuonna 2014 lisäksi 362 miljoonaa euroa. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi vaikutukset tulevat kunnille vaiheittain vuoteen Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 231,7 miljoonaa euroa eli euroa/asukas, kun se oli euroa/asukas. Tilastokeskuksen laatiman kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -raportin mukaan koko maan arvioitu keskiarvo vuonna 2014 oli euroa/asukas. Vuoden 2014 lopussa kunnan antamia vastuusitoumuksia tytäryhteisöjen ja muiden velasta oli yhteensä 114,5 miljoonaa euroa, mikä oli 10,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 (vuoden 2013 lopussa 127,4 miljoonaa euroa). Näistä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annettuja sitoumuksia oli 102,0 miljoonaa euroa eli 89,0 prosenttia. Budjettikuri hallintokunnissa piti jälleen hyvin. Kaikki budjettiylitykset olivat alle miljoona euroa. Eniten alkuperäisen budjettinsa ylitti henkilöstöhallinto 0,5 miljoonalla eurolla ja Porin Jätehuolto 0,4 miljoonalla eurolla. Myös Satakunnan pelastuslaitos (-0,3 miljoonaa euroa), ajoneuvokeskus (-0,2 miljoonaa euroa) ja joukkoliikenne (-0,2 miljoonaa euroa) ylittivät budjettinsa. Useat hallintokunnat tekivät yli miljoona euroa paremman tuloksen kuin talousarvio. Eniten säästöä talousarvioon verrattuna tuli perusturvan oman toiminnan osalta 3,7 miljoonaa euroa. Tekninen palvelukeskus teki 2,4 miljoonaa euroa ja Porin Vesi 1,8 miljoonaa euroa talousarviota paremman tuloksen. Perusturva yhteensä vastaa 63,9 prosenttia koko kaupungin käyttötalouden nettomenoista (62,6 prosenttia vuonna 2013). Yhdessä perus- ja lukiokoulutuksen (T25) sekä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen (T28) kanssa ne vastaavat 89,9 prosenttia kaikista käyttötalouden menoista. Porin kaupungin valtionosuudet, verotulot ja toimintakate vuosina euroa Valtionosuudet Verotulot Toimintakate Toimintakate on toimintakulujen ja -tuottojen erotus, joka on kunnallistaloudessa aina negatiivinen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen valtionosuudet ja verotulot sekä rahoitustuotot ja -kulut. SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 15

16 Perusturvan nettomenojen kehitys on kuvattu alla olevassa kuviossa. Me Perusturvan käyttötalouden nettomenojen kehitys 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 Perusturva ostopalvelut (T22) Perusturva oma toiminta (T20) Alkuperäinen talousarvio, perusturva yhteensä 0, Suurimmat valtuuston hyväksymät nettomenolisäykset käyttötalousosaan olivat: Perusturvan ostopalvelut (T22) 1,7 miljoonaa euroa Henkilöstöhallinto (T09) 0,7 miljoonaa euroa Kaupungin investointiosan tulot olivat 99,8 miljoonaa euroa, josta valtaosa liittyi sataman, Kiertokadun kerrostalojen ja jäähallin yhtiöittämiseen. Ilman näitä konsernin sisäisiä tapahtumia investointituloja kertyi 5,9 miljoonaa euroa. Investointiosan menot olivat 109,7 miljoonaa euroa, josta edellä mainittujen yhtiöittämisten vaikutus oli 68,1 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit vuonna 2014 olivat pääterveysaseman saneeraus 7,4 miljoonaa euroa (6,3 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus 1,9 miljoonaa euroa. Liikenneväyliin investoitiin 6,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen ylläpito- ja hätätöihin 3,6 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liikelaitokset investoivat 4,6 miljoonaa euroa ja vuonna ,5 miljoonaa euroa. Porin kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit vähenivät 70,3 prosenttia edellisvuodesta 9,9 miljoonaan euroon. Näin pieni nettoinvestointiluku oli poikkeuksellista ja johtui yhtiöittämisistä. Investointiosan tulot olivat 99,8 miljoonaa ja menot 109,4 miljoonaa euroa. Kun yhtiöittämisten vaikutukset eliminoidaan, nettoinvestoinnit olivat 34,4 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 75,5 miljoonaa euroa (89,0 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja tilikauden alijäämä oli -2,6 miljoonaa euroa (11,0 miljoonaa euroa ylijäämää vuonna 2013). Konsernin lainat lisääntyivät noin 2 prosenttia ja olivat yhteensä 426,9 miljoonaa euroa eli euroa/asukas (5 016 euroa/asukas vuonna 2013). LIIKELAITOSTEN TALOUS Porin Satama tuloutti kaupungille talousarvion mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa. Peruspääoman korkovaatimus pysyi kaikilla liikelaitoksilla 5 prosentissa vuonna Porin Sataman liikevaihto oli 12,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi edellisestä tilikaudesta yhteensä 0,4 miljoonaa euroa ja ylitti talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla. Tilikauden alijäämä oli -6,5 miljoonaa euroa ja oli 5,4 miljoonaa euroa talousarviota huonompi. Investointien määrä oli talousarviossa 1,8 miljoonaa euroa. Investoinnit toteutuivat talousarvion mukaisina. Porin Sataman toiminta liikelaitoksena loppui , kun perustettiin Porin Satama Oy jatkamaan liikelaitoksen toimintaa. Porin Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 21,2 miljoonaa euroa, mikä oli 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Tilikauden ylijäämä oli 2,4 miljoonaa euroa, mikä oli 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Arvioitua parempi tulos saavutettiin, koska vesilaskutusmäärien väheneminen loppui ja kustannukset saatiin pidettyä kurissa. Liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuodesta. Tilikauden investoinnit olivat 3,9 miljoonaa euroa ja jäivät talousarviosta 0,1 miljoonaa euroa. Investointikohteita voitiin toteuttaa ennakoitua enemmän edullisista urakkahinnoista johtuen. Useita merkittäviä verkostosaneerauskohteita voitiin toteuttaa. Liikelaitoksen henkilöstömäärä pysyi ennallaan tavoitteiden mukaisesti, ja henkilöstökulut pienentyivät 5,9 prosenttia. Satakunnan Työterveyspalvelut tuloutti talousarvion mukaisesti Porin kaupungille 5 prosenttia korkoa peruspääomalle eli 0,02 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 4,1 miljoonaa euroa, mikä oli 5,4 prosenttia edellisvuotta parempi, mutta jäi talousarviosta 0,5 miljoonaa euroa. Kilpailulainsäädännöllisistä syistä vuosi oli taloudellisesti haastava. Myös 16 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

17 uutisointi sairaanhoitotoiminnan loppumisesta työterveyshuollossa vähensi potilasvirtaa ja kesti aikansa, ennen kuin se palautui normaalitasolle, vaikka sairaanhoitotoiminnan rajoitukset purettiinkin varsin nopeasti. Tilikauden alijäämä oli -0,2 miljoonaa euroa, mikä jäi talousarviosta 220 tuhatta euroa. Porin Palveluliikelaitos tuloutti kaupungille 0,3 miljoonaa euroa korvauksena omasta pääomasta talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 34,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto jäi edellisvuodesta noin 0,8 prosenttia ja talousarviosta noin 2,8 prosenttia. Tilikauden ylijäämä oli 1,3 miljoonaa euroa (talousarviossa 154 tuhatta euroa). Henkilöstökulut olivat 25,3 miljoonaa euroa. Ne laskivat 0,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat 74 prosenttia kaikista toimintamenoista. Omaa toimintaa on tehostettu mitoituksilla ja asiakkaiden toiminnan muutoksiin on mukauduttu henkilöstösiirroilla. Kiinteistönhoidon lumenaurausta on suoritettu omana työnä ostopalvelujen sijaan. Osaamista ja työmenetelmiä on kehitetty. Investoinnit olivat 0,4 miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli investointeihin varattu 0,2 miljoonaa euroa. Budjettiylitys johtui keittiöiden hankinnoista. Suurin osa investoinneista oli Maantiekadun Ravintokeskuksen ateriankuljetusvaunuhankintoja. Porin Jätehuolto -liikelaitos purettiin Samalla perustettiin tekniseen palvelukeskukseen Porin Jätehuolto kirjanpidollisena taseyksikkönä alkaen. Liikelaitoksen lopputilinpäätöksessä tilikauden alijäämä oli euroa. Liikevaihto jäi arvioidusta, koska yhdyskuntajätemaksutulot eivät toteutuneet suunnitellusti. Yhdyskuntajätteen kuljetus- ja hyötykäyttöpalvelun osto on ollut 20 prosenttia arvioitua kalliimpaa. Tarkastuslautakunta totesi edellisen vuoden arviointikertomuksessa, että paine rakenteellisiin muutoksiin on edelleen lisääntymässä. Vuonna 2014 on onnistuttu sekä budjettikurin pitämisessä että osittain myös toiminnallisten muutosten alullepanossa. Tällä linjalla on syytä jatkaa, koska kunnallistalouden näkymät ovat edelleen heikot. Perusturvan, perus- ja lukiokoulutuksen sekä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen osuus käyttötaloudesta on noin 90 prosenttia, joten siellä tehdyt muutokset vaikuttavat eniten kaupungin talouteen. Kun perusturvan nettomenojen kasvu sisäisten vuokrien muutoksilla oikaistuna oli 4,2 prosenttia, tulopuolella verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat ainoastaan 0,4 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja valtionosuuksienkin kehitys on epävarmaa, voidaan olla hyvin huolestuneita rahoituksen riittävyyteen tällä menojen kasvuvauhdilla. SISÄLLYSLUETTELOON 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 17

18 18 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELOON

19 4 KAUPUNKIKONSERNI Kaupunkikonserni poikkeaa yritysmaailman konsernirakenteista siten, että siihen voi kuulua yhtiöiden lisäksi kaupunkiorganisaatio hallintokuntineen ja liikelaitoksineen, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita yhteisöjä sekä kuntayhtymiä. Porin kaupunkikonsernin vuoden 2014 konsernitilinpäätökseen sisältyi Porin kaupunkikonsernin taseen liitetietojen mukaan 53 tytäryhtiötä (ml. alakonsernien tytäryhtiöt), yksi yhdistys, viisi säätiötä ja kolme osakkuusyhteisöä. Kuntayhtymiä konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaksi kappaletta. Yhdistelemättä on 1 yhtiö ja 8 osakkuusyhteisöä. Uutena tytäryhteisönä toimintansa ovat aloittaneet Kiinteistö Oy Porin Jäähalli ja Asunto Oy Porin Kiertokatu Lisäksi Porin kaupunki yhtiöitti Porin Satama -liikelaitoksen, minkä seurauksena konserniin tuli uusi tytäryhteisö Porin Satama Oy. Edellä mainitut yhtiöt perustettiin eri syistä. Porin Satama Oy perustettiin kuntalain voimaan tulleen muutoksen johdosta. Lain muutoksen mukaan kuntien oli annettava kilpailutilanteessa markkinoilla hoitamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi mennessä. Kiinteistö Oy Porin Jäähallin perustaminen liittyi jäähallin peruskorjauksen toteuttamiseen ja Asunto Oy Porin Kiertokatu kyseisten kohteiden myynnin järjestelyihin. Konserniyhteisöistä toimintansa on lopettanut Hakalanpellon Talo Oy sekä Noorlämpö ja Huolto Oy. Tilikauden aikana on päätetty lisäksi Prizzway Oy:n, Prizzpoint Oy:n ja Prizztech Asiantuntijapalvelut Oy:n fuusiosta lukien. Tytäryhteisöiden kokonaislukumäärä on kasvanut yhdellä tytäryhtiöllä vuoteen 2013 verrattuna. Tarkastuslautakunta on tuonut aikaisemmin esille tarpeen selkeyttää konsernirakennetta tiivistämällä ja järjestämällä konserniyhtiöitä liiketoiminnan lajin mukaisiin alakonserneihin, jotta konserniyhteisöiden liiketoimintojen kehittämistä voitaisiin tukea ja konserniohjausta terävöittää. Tällaiseen konsernirakenteen selkeyttämiseen ei kuitenkaan ole päästy, vaan tytäryhteisöiden lukumäärän kasvu on viimeisten vuosien aikana ollut merkittävää. Todettakoon vertailun vuoksi, että vuoden 2007 tilinpäätöksessä Porin kaupunkikonserniin kuului 38 tytäryhtiötä, 1 yhdistys, 4 säätiötä, 3 kuntayhtymää ja 12 osakkuusyhteisöä. Tarkastuslautakunta pitää tytäryhteisöiden lukumäärää suurena tehokkaan konserniohjauksen kannalta. Tytäryhteisöiden lukumäärän vähentämiseksi tulee laatia suunnitelma. Tytäryhteisöiden hallintoa olisi hyvä keskittää samoille päättäjille, jotta yhtenäistä koko kaupunkikonsernia koskevaa omistajapoliittista strategiaa voidaan toteuttaa tehokkaasti koko konsernissa. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja noudattavat kaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa todettiin, että kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajapoliittista ohjelmaa ei ole päivitetty hyväksymisensä jälkeen. Kaupunginjohtaja asetti vuoden 2014 aikana päätöksellään työryhmän valmistelemaan omistajapoliittisen ohjelman päivitystyötä. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana, että omistajapoliittisen ohjelman päivitystyö on aloitettu. Valtioneuvosto päätti lakkauttaa Lavian kunnan ja yhdistää sen Porin kaupunkiin vuoden 2015 alusta, mikä aiheutti omistajapoliittisten kannanottojen tarpeen Lavian kunnan konserniyhtiöihin liittyen. Konserniohjaus Lavian konserniyhteisöiden osalta aloitettiin ripeästi, kun Porin ja Lavian yhdistymishallitus asetti kokouksessaan työryhmän valmistelemaan Lavian omistajapoliittista ohjelmaa. Työryhmän työn tavoitteena oli laatia syksyn 2014 aikana perustellut ehdotukset siitä, mihin toimenpiteisiin Lavian kunnan omaisuuserien osalta ryhdytään. Yhdistymishallitus hyväksyi Lavian omistajapoliittisen ohjelman noudatettavaksi. Tarkastuslautakunta pitää kuntaliitosten yhteydessä hyvänä käytäntönä sitä, että liitettävän kunnan omaisuuseriin kohdistuvat ohjaustoimenpiteet aloitettiin heti ja niistä laadittiin omistajapoliittinen ohjelma. Omistajapolitiikan jatkuva päivittäminen on tärkeää, koska Porin kaupunkikonsernin tytäryhteisöiden määrä tullee lähivuosina vielä kasvamaan. Vielä osin auki olevat lainsäädännön uudistukset tulevat mahdollisesti lisäämään paineita yhtiöittää liikelaitoksia ja siten kasvattamaan SISÄLLYSLUETTELOON 4 KAUPUNKIKONSERNI 19