Alkusanat... 3 Esitteen rakenteesta... 4 Lisää luettavaa Kohde-esittelyt Kallo... 6 Kivini... 8 Teemuluoto Reposaari...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkusanat... 3 Esitteen rakenteesta... 4 Lisää luettavaa... 5. Kohde-esittelyt Kallo... 6 Kivini... 8 Teemuluoto... 10 Reposaari..."

Transkriptio

1 P orin luontokohteita Kallo / Kivini / Teemuluoto / Reposaari / Yyterin dyynit / Halssi / Yyterin lietteet / Hilska / Leveäkari / Kaarluoto / Toukari / Enäjärvi / Herrainpäivät

2 Sisällys Alkusanat... 3 Esitteen rakenteesta... 4 Lisää luettavaa... 5 Sisällys Kohde-esittelyt Kallo... 6 Kivini... 8 Teemuluoto Reposaari Yyterin dyynit Halssi Yyterin lietteet Hilskansaari Leveäkari Kaarluoto Toukari Enäjärvi Herrainpäivät Yyterin lietteiden lähellä sijaitsevalta Huhtalan lavalta on hyvä havainnoida sekä niitty- että kosteikkolintuja.

3 Alkusanat Alkusanat Pori on Suomen mittakaavassa liioittelematta luonnon aarreaitta. Täällä on maankohoamisrannikoita luonnontilaisine rantalehtoineen, Pohjoismaiden suurin jokisuisto deltasaarineen ja vesikasvillisuusyhdyskuntineen, merkittäviä kahlaajalietteitä, kulttuurihistoriallisia kasvillisuusalueita ja monia muita vain Satakunnalle ja nimenomaan Porille kuuluvia erikoisuuksia. Monipuoliset elinympäristöt näkyvät vääjäämättä myös alueen eliörunsaudessa, joka on poikkeuksellisen kirjava. Esimerkiksi Kokemäenjoen suiston alueella on tavattu lähes 450 putkilokasvilajia, ja seudun parhaista lintutorneista on mahdollista nähdä jopa toistasataa lintulajia toukokuisena päivänä. Tällaisia paikkoja on maassamme vain kourallinen. Poikkeuksellista on myös hyvin laaja ja kattava retkeilyreitistö sekä suuri luontotorniarsenaali; Porissa on toistakymmentä luontotornia ja -lavaa, joita ylläpidetään jatkuvasti. Se takaa käyttäjille mielekkäitä ulkoilu- ja luontokokemuksia. Tämä julkaisu esittelee joukon helposti saavutettavia ja takuuvarmoja luontoretkikohteita Meri-Porista ja Kokemäenjoen suiston ympäristöstä. Mukaan on otettu suuri osa Porin luontotorneista, mutta joukossa on myös muita kohteita. Julkaisija: Porin kaupungin ympäristövirasto Tekstit, ulkoasu ja valokuvien käsittely: Santtu Ahlman Painopaikka: Forssa Print, Forssa 2011 Painosmäärä: Esitteen maisemavalokuvat: Seppo Keränen, Halssin maisemakuva: Santtu Ahlman Esitteen pienet lajivalokuvat Seppo Keränen (SK) & Santtu Ahlman (SA), kannen merikotkakuva: Santtu Ahlman Painettu PEFCsertifioidulle paperille PAINOTUOTE

4 Esitteen rakenteesta rakenteesta Tässä julkaisussa esitellään yhteensä 13 Porin luontokohdetta. Jokainen näistä hienoista retkipaikoista käsitellään yhden aukeaman laajuisena siten, että vasemman puoleisella sivulla on sitaateissa ns. tunnelmointitekstiä tilanteista, joita kukin kohde voi tarjota. Oikealla sivulla on lyhyt luonnehdinta alueen merkittävimmistä luontoarvoista ja mahdollisesti vinkkejä Esitteen eri vuodenaikojen tarjonnasta. Sivujen alareunoissa kerrotaan muutama fakta ja nippelitietoa kohteesta. Suuri maisemakuva on näkymä alueelta katsottuna. Pienet lajikuvat liittyvät eri paikkojen tyypillisiin havaintomahdollisuuksiin, ja ne antavat myös osviittaa lajeista, joita voi etsiä paikalta. Kohteen karkeapiirteinen sijainti on merkitty oikean yläreunan ääriviivakarttaan. Ajo-ohjeita ei tässä julkaisussa esitetä, sillä Porin kaupungin ympäristötoimisto (nykyisin ympäristövirasto) on julkaissut aiemmin Ulkoile Porin luontokohteissa -esitteen, jossa on useita tämän julkaisun kohteita esiteltyinä tarkkoine ajo-ohjeineen. Lähes kaikille kohteille löytää varsin helposti myös internetin mainioiden ja maksuttomien karttapalveluiden avulla. Myös ympäristöviraston nettisivuille ( on koottu kulkuohjeita. Hyviä luontokohteita on pitkin rannikkoa. Esimerkiksi Makholmassa on hienoja vesilinturetkikohteita.

5 Lisää luettavaa luettavaa Lisää Mikäli haluat tutustua tarkemmin Porin luontoarvoihin, sinun kannattaa etsiä käsiisi esimerkiksi seuraavia tuoreita julkaisuja / selvityksiä: Reposaaren painolastikasviopas (Lehtonen, S., Vahekoski, M. & Nuotio, K. (toim.) Porin kaupungin ympäristötoimisto) Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys 2008 (Luoma, S. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2009) Yyterin Natura-luontotyypit. Dyyniluonnon tila ja hoitotarpeet (Nylén, T. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009) Porin Kokemäenjoen ja Kolpanlahden kasvillisuusselvitys 2008 (Ahlman, S. Porin kaupungin tekninen palvelukeskus) Kahlaajamuuton ajoittuminen Yyterissä (Partanen, E. Satakunnan Linnut 3/2007. Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry) Porin Enäjärven linnustoselvitys 2010 (Luoma, S. & Ahlman, S. Varsinais-Suomen ELY-keskus) Preiviikinlahden sudenkorentoselvitys 2008 (Luoma, S. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2009) Porin Preiviikinlahden linnustoselvitys 2010 (Luoma, S. & Ahlman, S. Varsinais-Suomen ELY-keskus)

6 Kallo N Kallo Kallosta näkee usein ohi lentäviä merimetsoja. SA / lat = E / lon = Taustalla häämöttävien kerrostalojen edustalla kelluu ensimmäisiä kevätmuutolta palanneita isokoskeloita. Ne kalastavat suurena nuottakuntana lahden kaloja ja lipuvat edestakaisin ilta-auringon värjäämässä hyisessä vedessä. Lehtipuut ovat edelleen alasti ja odottavat kasvukauden alkua, jolloin ne voivat jälleen valjastaa lehtivihreänsä somistamaan maisemaa. Kolea kevättuuli kuljettaa meren puolella suuria jäälauttoja, joiden päällä lepäilee koskeloiden lisäksi haahkaparvia. Niiden sukupuolten suhde on selvästi vinoutunut koirasvoittoiseksi ja muuten hiljainen äänimaisema tulvii haahkojen matalaa ja kumeaa soidinhuutelua. Pitkän ja pimeän talven rannikolla sinnitelleet harmaa- ja merilokit ovat jo asettuneet reviireilleen ja etenkin mahtipontisen mustaselkäiset merilokit vaikuttavat jäätävän meren valtiailta. Lokkien lisäksi ilmaa halkovat muutamat merikotkat, jotka säikyttävät vesilintuparvia lentoon. Vaikka merilokit vaikuttivat hetki sitten meren valtiailta, niin nekin kalpenevat valtavan merikotkan rinnalla. Paikalla pesii muutama kivitaskupari. SA 6 3 faktaa Alueella on hyvä mahdollisuus nähdä mereinen luotokirvinen. Kallo on osa kokonaisuutta Mäntykallon kanssa. Rannoilla on runsaasti vitamiinipitoisia tyrnejä, joita voi poimia syksyllä.

7 Kallo on suosittu retkikohde läpi vuoden, sillä se on eräs helpoimmin saavutettavista merilintukohteista, josta voi havainnoida niin lähivesien lajistoa kuin kaukana horisontissa siintäviä lintuja. Keväällä haahkojen ihailu on suorastaan retkeilijän velvollisuus, sillä ne tulevat lähietäisyydelle linssiluteiksi. Samoilta jalansijoilta voi ihmetellä muun muassa allin, mustalinnun, pilkkasiiven ja monen muun arktisen vesilinnun edesottamuksia. Syksyllä rantakalliolta voi havainnoida yhtäläisesti merilintuja, mutta pienialainen Kallo on usein myös erittäin hyvä muutolla levähtävien pikkulintujen tarkkailuun. Onnekas voi löytää punarintojen, tiltalttien, kerttujen ja myöhäisten leppälintujen joukosta harvinaisia itäisiä vieraita, kuten taiga- ja hippiäisuunilintuja. Lintuarvojen lisäksi Kallo on mahtava myrskykohde, jossa merimyräkät näkyvät ja tuntuvat uskomattomalla voimalla. Parhaimmillaan voimakkaat tuulet puskevat vesimassoja aallonmurtajiin ja spektaakkeli on valmis. Tyrskyt ovat hypnoottisia ja mitä voimakkaampi tuuli on, sitä hienompia elämyksiä Kallo tarjoaa. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Kallo on keväällä ykköspaikka haahkojen ihailuun. SK Tiesitkö? 7 Syksyllä lukuisten lintulajien muuttoreitti kulkee suoraan Reposaaresta Kallon yli kohti Preiviikinlahtea. Talvella Kallosta voi nähdä muun muassa talvehtivan isolokin harmaa- ja merilokkien sekä vesilintujen joukossa.

8 Kivini N Kivini Rentukka kukoistaa Kivinin tervaleppäkorvissa. SA / lat = E / lon = Kevät on vihdoin nujertanut pitkän talven ja luonto alkaa herätä horroksestaan. Lehtivihreä maalaa maisemaa kaikkialla yhä pirteämmäksi ja ensimmäiset kevätkukkijat somistavat auringon kyllästämiä mantuja. Tuomet ovat näyttävimpiä kevätkukkijoita, ja tuhannet kukinnot muodostavat ilmaan huumaavan tuoksun, joka leijailee kymmenien metrien päähän. Kasvien ponnekkaan kasvamisen voi melkein nähdä, kun lehdet imevät energiaa auringon säteistä. Kivinin lehdossa käenkaalit ovat jo muodostaneet lähes yhtenäisen maton tiheän puuston ja pensaikon alle. Niiden seassa on puna-ailakkien ja lehtotähtimöiden taimia, joiden kasvaminen vaatii vielä aikaa, kunnes kukinnot kaunistavat aluskasvillisuutta. Luonnon kasveista hyppää esiin nykyään pimpinellaruusuna tunnettu juhannusruusu ja viitapajuangervokasvusto. Kasvit viittaavat vanhaan asutukseen, ja pian pensaiden siimeksestä paistaa esiin myös vanha kivijalka. Lähellä päivää paistattelevat myös useat järeät palsamipoppelit. Ajatukset lentävät vuosikymmenten taakse. Tuomi on useiden lehtojen ja rantojen komistus. SA 8 3 faktaa Kivinissä on harvinaisia tervaleppäkorpia. Paikalla on havaittu usein talvella erittäin uhanalainen valkoselkätikka. Venerannan edustalla kasvaa uposlehtisistä kasveista vain karvalehti.

9 Suistomaan erääksi komeimmaksi lehdoksi voidaan hyvin nimetä Kivini, jonka kasvillisuus vaihtelee korkeuserojen mukaan. Moreenikumpareiden päällä on keskiravinteista tuoretta lehtoa, jonka tyypillistä lajistoa edustavat muun muassa puna-ailakki, lehtotähtimö, lehtokielo, taikinamarja, karhunputki, sudenmarja ja erittäin runsas käenkaali. Puusto on pihlajavaltaista, mutta joukossa on myös järeitä tervaleppiä ja tuomia sekä raitoja. Lehto on suojeltu, joten kaatuneet puut saavat lahota rauhassa. Niinpä se on myös oiva kohde sieni- ja kääpäretkille. Myös sammallajistoa on helppo tutkiskella luontopolun varrelta. Lehdon lintumaailma on monipuolinen, ja edustettuina ovat lähes kaikki Kokemäenjoen suiston lehtolajit, kuten kultarinta, mustapääkerttu, sirittäjä ja satakieli. Sekä lintu- että kasviretkiä voi tehdä jokisuistoon Kivinin venerannasta, josta voi laskea vesille soutuveneen tai kanootin pieneen Laiskaränniin. Sitä pitkin pääsee etenemään aina merelle saakka. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Raita kukkii jo hyvin varhain kevätkesällä. SA Tiesitkö? 9 Kivinin lehtoalueella on aikoinaan ollut lautturin asunto, josta ovat jäänteinä kivijalka ja pihapiirin kulttuurilajit, kuten peurankello, tarhaukonhattu, juhannusruusu ja toistakymmentä palsamipoppelia.

10 Teemuluoto N / lat = E / lon = Teemuluoto Ruskosuohaukka on suiston peruslaji. SK Kapea polku johdattaa vihreyttä pursuavan lehdon uumeniin. Kaikkialta kuuluu lintujen laulua, joista helpoiten erottaa tutut peippojen säkeet sekä punakylkirastaiden vaihtelevat melodiat. Samanaikaisesti kuuluu useita kymmeniä laulajia ja äänimaailma muuttuu parhaimmillaan korvia huumaavaksi äänivalliksi. Tyypilliset lehtolajit, kuten mustapääkerttu, sirittäjä, kultarinta ja satakieli ovat yleisinä äänessä. Laulukausi on kuitenkin lopuillaan ja pian alkaa keskikesän hiljaisuus. Monipuolisen lehtokävelyn varrella kasvaa niin järeitä tervaleppiä kuin tuomiakin. Pidemmällä puusto korvautuu pajukoilla ja rantaluhdalla, jossa kukkii vielä upeita rantanätkelmiä rahkasammalten päällä kurjenjalkojen naapurina. Polku johdattaa kulkijan paraatipaikalle Kokemäenjokisuiston ytimeen, josta luonnon omaa valtakuntaa voi seurata luontotornista. Mosaiikkimaiset kasvillisuuskuviot kätkevät sisäänsä pasuunatorvea soittavan kaulushaikaran, rätisevän rytikerttusen ja röhkivän luhtakanan. Varhain kuoriutuneet kyhmyjoutsenet ovat emojensa tarkkojen silmien alla vahdittavina ja ruskosuohaukkoja on useita ilmassa yhtä aikaa. Punakylkirastas on yleinen lehdoissa. SA 10 3 faktaa Luontotornista voi havaita toukokuun alussa päivän aikana yli 100 lintulajia. Paikalla voi muuttoaikaan nähdä melkein kaikki Suomessa pesivät lintulajit. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin jokisuisto.

11 Teemuluodon luontotorni on Porin suosituimpia retkikohteita, sillä Kokemäenjoen suistoalue tunnetaan todellisena lintupyhättönä. Pesivien lintujen laji- ja yksilömäärä on vertaansa vailla, ja jokisuisto on yksi maamme merkittävimmistä luontokohteista, jollaista ei esiinny missään muualla koko Itämeren alueella. Suiston linnusto vaihtelee merkittävästi meriveden korkeuden mukaan. Laskuveden aikana vedestä paljastuu kahlaajille sopivia ruokailulietteitä ja tornista saattaa nähdä jopa satoja suokukkoja ja liroja sekä monia muita lajeja yhtä aikaa. Oli vesi millä korkeudella tahansa, vesi- ja varpuslintuja sekä muita kosteikkolajeja on aina hyvin näkyvillä sesonkiaikana huhtikuulta marraskuulle. Teemuluodon luontotorni sijaitsee myös merkittävällä muuttoreitillä ja keväin syksyin paikalta kirjataan hienoja muuttolukemia esimerkiksi petolintujen ja hanhien osalta. Edustettuina ovat lähes kaikki lajiryhmät. Talvikaudella rantalehdoista voi etsiä vaikkapa pikkutikkoja ja pyrstötiaisia. Toisinaan saattaa myös nähdä harvinaisen valkoselkätikan. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Luhtakerttunen pesii suiston laiteilla. SK Tiesitkö? 11 Rannikon edustavissa lehdoissa on Suomen tiheimmät maalinnuston pesimäkannat. Neliökilometriä kohden saattaa pesiä jopa yli 600 lintuparia. Teemuluotoa ympäröivä lehto edustaa tällaista elinympäristöä.

12 Reposaari N / lat = E / lon = Reposaari Imeläkurjenherne kasvaa vain Villa Lontoon eteläpuolella. SA Ihmisiä kävelee auringon kuumentamilla pienillä kaduilla, joita reunustavat arkkitehtonisesti hienot talot. Teiden nimet kertovat vanhasta merenkäyntiin liittyvästä aikakaudesta, jonka henki leijailee edelleen kylän yllä. Aika on miellyttävästi pysähtynyt. Iäkkäiden rakennusten pihapiirien reunoilla ja tienlaiteilla kukoistaa erikoinen kasvimaailma, jollaista ei muualla tapaa. Korkeat nuokkukarhiaiset roikottavat piikkisiä kukkiaan nöyrinä kohti maankamaraa, karheakarvainen ja sinihohtoinen rohtorasti muistuttaa muinaisaikojen rohdoskäytöstä, ja useiden kivijalkojen vieressä rehottaa vuohenkellokasvustoja. Kaikki nämä kasvit kertovat voimakkaasta kulttuurihistoriasta, joka on sekä muokannut että monipuolistanut Reposaaren eli Räpsöön kasvillisuutta. Mielenkiintoisia kasveja löytyy sieltä täältä, ja aallonmurtajan pohjoispuolella auringon paahtamassa miljöössä päivää paistattelee niin harvinainen imeläkurjenherne kuin jaakonvillakokin. Ne viettävät keskipäivän siestaa yhdessä valkopeippien ja nurmimailasten kanssa. Tuulen yltyessä voi hieman mielikuvitustaan käyttämällä nähdä aaltojen lomassa lipuvan vanhan purjelaivan kaukana horisontissa. Nurmimailanen kasvaa useilla paikoilla Reposaaressa. SA 12 3 faktaa Reposaareen saapui laivojen mukana peräti 140 uutta kasvilajia. Alueella esiintyy nykyään puolensataa painolastikasvia. Painolastikasveja on tavattu alueella jo 1800-luvun alussa.

13 Reposaari on upea kohde kesäiselle kasviretkelle, sillä lyhyen retken aikana voi tutustua kymmeniin painolastikasveihin ja merenrannalta voi etsiä suuren joukon rannikkolajeja. Painolastikasveista on julkaistu kattava opas, jonka avulla eri lajeja on helppo löytää ja tunnistaa kyläalueelta. Eteläpuolen rannoilta löytää vaivatta esimerkiksi vilukon, meriratamon, suolavihvilän ja monia muita merilajeja. Onnekas voi nähdä kivikossa luikertelevan rantakäärmeen, jonka niskaa koristavat kellanoranssit laikut. Etenkin syksyllä Reposaari on myös oivallinen linturetkikohde, koska pohjoisesta matkaavat varpuslinnut pysähtyvät pihapiireihin ja rantakivikoiden tyrnipensaisiin ruokailemaan. Alueelta löydetään vuosittain joukko mielenkiintoisia pikkulintuja, kuten itäisiä uunilintuja, joista osa on harhautunut seudulle Siperiasta saakka. Reposaaren kärki on myös erinomainen muutonseurantapaikka, josta voi nähdä parhaina syyspäivinä jopa satoja tiaisia, niittykirvisiä ja hippiäisiä sekä tuhansia peippoja, järripeippoja, sepelkyyhkyjä ja monia muita siivekkäitä. Talven lähestyessä marjalinnut, kuten rastaat ja mustapääkertut, napsivat tyrnin marjoja rannasta. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Sirppimailanen on runsas Laivakadun varrella. SA Tiesitkö? 13 Reposaareen on kuljetettu runsaasti maa-ainesta purjelaivojen mukana. Painolastin tarkoituksena oli vakauttaa laivojen kulkua. Maa-aines jätettiin Reposaareen, kun laiva lastattiin täyteen.

14 Yyterin dyynit N / lat = E / lon = Yyterin dyynit Kalalokki lukeutuu dyynialueiden pesimälinnustoon. SA Tuuli kuljettaa lukemattomia hiekanjyväsiä mereltä kohti suuria dyynejä. Rantahiekkaan on jo muodostunut aaltomaisia kuvioita, jotka lepäävät alati muuttuvina leppoisassa merituulessa. Taustalta kuuluu vain kalalokin ääntelyä ja vyötärönmittaiset rantavehnät huojuvat auringon alla. Seesteisenä hetkenä mielikuvitus lentää kuin hiekanjyväset. Paikalla voi aistia maankohoamisen seurauksena tapahtuneen kehityskulun, joka on nostanut hiljalleen rantahiekan merestä. Vuosikymmenten ajan merituuli on ruoskinut hiekkaa yhä korkeammiksi muodostumiksi ja primitiiviset hiekansitojakasvit ovat perustaneet leirinsä otollisiin paikkoihin. Välillä hiekka on haudannut kasveja alleen, kunnes myrsky on siirtänyt jälleen hiekkaa toisaalle ja vapauttanut kasvit taakastaan. Hieman lähempänä metsänrajaa hiekan uumenissa vaanii muurahaisleijonia, jotka ovat kaivaneet pieniä, kartiomaisia kuoppia hiekkaan. Ne vahtivat montun pohjalla herkeämättä, kunnes sopiva saalishyönteinen erehtyy ansaan. Myös hiekkavaltakunnassa taistellaan selviytymisestä jatkuvasti. Yyterin rannoille huuhtoutuu toisinaan medusoja. SK 14 3 faktaa Yyterissä on noin sata hehtaaria dyynialueita. Rantojen edustalla on laajoja vedenalaisia hiekkäsärkkiä. Yyterissä saattaa käydä kesällä hellesunnuntaina jopa yli auringonottajaa.

15 Yyterin dyynialue on Suomen merkittävimpiä kokonaisuuksia, sillä alueella esiintyvät lähes kaikki maassamme tavattavat dyynityypit. Rannalla voi tutustua täydelliseen kehitysketjuun, joka alkaa vedenalaisista hiekkasärkistä, jatkuu tasaisena hiekkarantana ja päättyy metsäisiin dyyneihin alkiovaiheen, valkoisten ja harmaiden dyynien kautta. Alueella tavataan myös dyynien kosteita painanteita, joita esiintyy Suomessa yhteensä vain noin 50 hehtaaria. Yleisestä luulosta huolimatta kasvipeitteiset dyynit ovat hyvin haavoittuvia, eivätkä ne kestä voimakasta kulutusta. Hiekkadyynien luonteeseen kuuluu kuitenkin jatkuva muokkaantuminen muun muassa tuuliolojen takia. Muutokset voivat olla luontaisesti varsin voimakkaita. Yyterin dyyneillä esiintyy edustava joukko hiekansitojakasveja, kuten rantavehnä, suola-arho ja merisinappi. Aivan rantaviivan ääreltä voi etsiä aallokoiden kuljettamia simpukoiden kuoria, muun muassa idänsydän-, lieju-, hieta- ja sinisimpukan. Ne ovat kaikki tyypillisiä Itämeren simpukoita. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Merisinappi kuuluu Yyterin hiekansitojakasveihin. SK Tiesitkö? 15 Yyterinsannat on eteläisen Suomen laajin yhtenäinen ja edelleen aktiivinen dyynialue. Se on noin kolme kilometriä pitkä ja jatkuu Herrainpäiviltä Munakarin kaakkoispuolelle saakka.

16 Halssi N Halssi Säderusokki on yksi kolmesta suiston rusokkilajista. SA / lat = E / lon = Loppukesä on parhaimmillaan ja hellekausi venyttää sitkeästi kuivaa jaksoa. Lehtikään ei värähdä iltapäivän kuumuudessa, kun kanootin alla vaihtuvat vedenalaiset maisemat tiuhaan tahtiin. Vedenpinta on poikkeuksellisen matalalla ja Halssissa on paljastunut matalikkoja, jotka ovat jo katkeratattaren ja hapsiluikan valloittamia. Siellä täällä pikkuriikkisten ja vaatimattoman näköisten mutayrttikasvien seassa on myös vesirikkoja. Matalissa kohdissa veden läpi näkee vaivatta joen pohjaan, jossa on oma kasvimaailmansa. Heikot virtaukset heiluttelevat tylppälehtivitojen punertavia lehtiä, joiden ohi vilahtaa pulska suutari. Välillä pohjaa ei näy, sillä tiiviit karvalehti-, kiehkuraärviä- ja isovesihernekasvustot muodostavat melkoisen vesikasvivellin, jossa kukin laji kamppailee elintilasta. Pinnan yläpuolella on niin ikään kova taistelu elintilasta, kun suuret ilmaversoislajit mittelöivät kasvupaikoista. Järviruoko, isopalpakko, kapeaosmankäämi, kalmojuuri, ja isosorsimo ovat näyttävimpiä lajeja ja tuovat häivähdyksen eteläistä eksotiikkaa. Kalmojuuri kuuluu suiston erikoisuuksiin. SA 16 3 faktaa Jokisuistossa ja sen rannoilta on löydetty noin 440 putkilokasvilajia. Suutari on eteläinen kala, joka pystyy lisääntymään Kokemäenjoen suistossa. Suistossa esiintyy 25 sudenkorentolajia.

17 Laaja Kokemäenjoen suisto on kasviharrastajan paratiisi, josta voi löytää lähes sata kosteikkolajia päivän aikana. Niiden joukossa on lukuisia eteläisiä ja harvinaisia lajeja, kuten lännenvesiherne, paunikko, piuru ja pikkuvita. Tuskin missään muualla Suomessa voi ihailla yhtä laajaa lajikavalkadia yhden soutumatkan aikana. Kasvillisuus on lisäksi jatkuvassa muutostilassa, sillä jokisuisto siirtyy hiljalleen kohti merta. Kasviretki kannattaa aloittaa meloen tai soutaen Halssin venevalkamasta. Suiston ydinalueilla on kuitenkin häiriöille alttiita lintujen pesimäpaikkoja, joten retkeily on syytä rajoittaa lähialueille, joilta löytyy hyvin edustavaa lajistoa. Päivän aikana voi kuitenkin piipahtaa vaikkapa suiston pohjoispuolella Varvinrannassa ihmettelemässä hyvin harvinaisen liejupahaputken laajaa kasvualuetta tai vaikkapa Kirrinsannan murtovesilajeista heinävitaa, tähkä-ärviää ja hauraa. Kasviretken yhteydessä on mukava tutkailla mittavaa hyönteisvalikoimaa. Helposti löydettäviä lajeja ovat muun muassa lukuisat sudenkorentolajit mukaan lukien täplälampikorento järvikoisa ja lummenälvikäs. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Katkeratatar on helppo löytää vesirajasta. SA Tiesitkö? 17 Kokemäenjoki kuljettaa jatkuvasti kiintoainesta suistoon ja samalla maankohoaminen muovaa aluetta. Jokisuiston kasvillisuus siirtyy noin metriä vuodessa kohti merta.

18 Yyterin lietteet N / lat = E / lon = Yyterin lietteet Pulmussirri on lietteiden harvalukuinen levähtäjä. SA Voimakas sade vihmoi ilmaa koko edellisen yön, minkä seurauksena kaikkialla on hyvin kosteaa. Pitkospuut ovat liukkaat ja tuuli heittelee tuon tuosta vettä päälle tervaleppien märistä oksista. Lähistöllä tiksuttaa punarinta, ja pian Yyterin lietteet avautuvat vedestä vellovina. Rannalla on kuitenkin alueita, jotka eivät ole täysin veden vallassa. Niillä piipertää kymmenittäin muuttomatkallaan levähtäviä kahlaajia, eli sateen jälkeinen retki onnistui ajoitukseltaan mainiosti. Kahlaajamassojen pääjoukot koostuvat suosirreistä ja tylleistä, mutta niiden seassa tepastelee myös lukuisia harmaansävyisiä lapinsirrejä sekä vielä puna-asuisia kuovisirrejä. Kahlaajien höyhenpuvut vaihtelevat runsaasti ja osalla on vielä juhlapuku, kun taas suurimmalla osalla on kesäajan koristuksista jäljellä enää rippeet. Sää selkenee hiljalleen, ja kahlaajia löytyy lisää pitkältä ja alavalta rannalta. Tuokion kuluttua verkkokalvoihin on piirtynyt jo lähes 20 eri kahlaajalajin siluetit ja höyhenentarkat tuntomerkit. Rantasärkillä komeilee myös ristisorsien joukkio ja niiden edustalla räyskäarmeija. Räyskän näkee Yyterissä lähes varmasti loppukesällä. SA 18 3 faktaa Vanhimmat kahlaajatiedot ovat peräisin 1910-luvulta. Alueelta on kirjattu vuosien saatossa kymmeniätuhansia lintuhavaintoja. Lietteillä pesii äärimmäisen uhanalainen etelänsuosirri.

19 Yyterin lietteet edustavat maamme kahlaajarantojen kärkikastia, missä vierailee lintuharrastajia jopa bussilasteittain. Otollisinta aikaa on keväällä toukokuun jälkipuolisko sekä syksyllä elo-syyskuu. Rannalla voi opiskella kaukoputken ja kiikareiden avulla vaikeasti tunnistettavien lajien höyhenpukuja eri vuodenaikoina. Kahlaajaretki kannattaa ajoittaa huonon muuttosään aikaan jopa sateeseen jolloin on suurin mahdollisuus havaita kattavasti eri lajeja. Myös meriveden korkeudella on vaikutusta lintujen lukumäärään; nousuveden aikaan rannoilla on hiljaista. Rantalietteiden uhkana on monien muiden matalien merenrantojen tavoin ruovikoituminen, sillä järviruoko on tehokas levittäytymään monenlaisille kasvualustoille. Yyterissä on ennallistettu arvokasta rantaniittyä useiden vuosien ajan talkoovoimin muun muassa niittämällä ruovikoita. Kahlaajien lisäksi lietteillä on hyvä mahdollisuus nähdä Suomessa harvinaisina pesiviä ristisorsia ja räyskiä. Ne kerääntyvät etenkin loppukesällä näyttäviksi parviksi ja oleskelevat Preiviikinlahden hiekkasärkillä. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Ristisorsa on näyttävä laji ja lietteiden erikoisuus. SK Tiesitkö? 19 Yyterin lietteet on Suomen kuuluisin kahlaajien levähdyspaikka. Alueella tavataan vuosittain säännöllisesti lähes 30 kahlaajalajia, joiden joukossa on lukuisia arktisia ja harvalukuisia lajeja.

20 Hilskansaari N / lat = E / lon = Hilskansaari Tyllin löytää usein luontotornin edustalta. SA Kolean yön jäljiltä aamuaurinko nousee hiljalleen punertavalle taivaalle. Heikohko tuuli käy koillisesta, ja horisontissa näkyvät teollisuussavut katoavat lounaan suuntaan. Aamu on kylmä, mutta siivekkäiden eloa se ei näytä lamaannuttavan, sillä kymmenet puolisukeltajasorsat ruokailevat ruovikoiden katveessa. Vuoroin kasvillisuuden seassa vilahtaa niin tavi, haapana kuin harvinainen harmaasorsakin. Punasotkat kelluvat omana parvenaan keskellä tien ja junaraiteen rajaamaa kosteikkoa. Havainnot ovat vesilintupitoisia, kunnes rannalle laskeutuu uljas kurkipariskunta. Molemmat astelevat arvokkaina ja alkavat etsiä sammakoita sekä ötököitä ravinnokseen. Myös vastarannalle ilmestyneet metsäkauriit kaipaavat ravintoa, minkä vuoksi ne oleskelevat hyvin avoimella paikalla. Läheiset tuulivoimalat pyörivät rauhallista tahtia. Niiden ohi lentää metsähanhiparvi, jonka saa tunnistettua vain äänen perusteella; ne ovat vain mustia siluetteja taivasta vasten. Hanhet jatkavat lentoaan tikkusuoraan kohti etelää, eivätkä ole moksiskaan puun latvassa päivystävästä merikotkasta. Metsähanhet liikkuvat usein hämärässä. SA 20 3 faktaa Hilskansaari tunnetaan myös nimellä Hilska. Hilskassa on kasvanut uhanalaista mutayrttikasvia, paunikkoa. Luontotornista voi havaita toukokuun alussa päivän aikana yli 80 lintulajia.

21 Hilskansaari sijaitsee Kokemäenjoen suiston laskulahden Kolpanselän ja mereen yhtyvän Eteläselän välisen tielinjan varrella. Kolpanlahdella on usein isohkoja vesilintuparvia ja etenkin talvella merikotkia jään päällä. Laskuveden aikana luontotornin edustan kosteikkoalue on parhaimmillaan ja se houkuttelee etenkin kahlaajia ja vesilintuja ravinnon perään. Parhaimmillaan muutaman minuutin sisällä voi havaita jopa toistakymmentä kosteikkolajia. Meren puolella näkee lähes vääjäämättä sekä iso- että tukkakoskeloparvia ja merimetsoja. Merikotkat pelästyttävät usein vesilintuparvet lentoon ja lapintiirat lentelevät edestakaisin vesien yllä kalajahdissa. Loppukesällä tornista näkee usein Kirrisannassa viihtyviä räyskiä ja myös hyvin harvalukuinen pikkutiira on nähty alueella säännöllisesti. Syksyllä Hilskansaari toimii yhtenä lintujen muuttolinjana, kun pohjoisesta marssivat parvet jatkavat Lampaluodosta Mäntyluotoon ja edelleen Yyterinniemeä etelämmäksi. Etenkin pikkulintumuutto on usein hyvin näyttävää. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Kurjet käyvät toisinaan ruokailemassa kosteikolla. SK Tiesitkö? 21 Hilskansaaressa on Porin ainoa luontotorni, josta voi havainnoida yhtä aikaa suolaisen veden lajistoa mereltä ja makean veden lajistoa Kolpanselältä. Kokonaisuudessaan vesi on kuitenkin pääosin murtovettä.

22 Leveäkari N / lat = E / lon = Leveäkari Kiuru lukeutuu Leveäkarin niittyjen lajistoon. SK Hämärä on juuri vaihtunut päivänvaloksi ja edessä aukeaa näkymä laguunimaisesta lahden pohjukasta sekä kuivasta katajakedosta. Heikko tuuli kuivattaa pian yöllä muodostuneet kastepisarat luontotornin kupeessa kasvavien tervaleppien lanttopäisistä lehdistä. Läheisellä laguunilla värjöttelee pieni parvi mustia nokikanoja, joiden päät loistavat valkoisten otsakilpien ansiosta. Samalla vesirajassa häärii maastopukuun somistautunut taivaanvuohi, joka katoaa hetkessä kasvillisuuden uumeniin. Pilvisyys väistyy hetkeksi ja kuin tilauksesta sinitaivaalle ilmestyy kaartelemaan myöhäinen sääksi. Lintu kaartelee tovin ruovikon päällä ja siirtyy lekuttelemaan veden ylle. Äkillisesti se pudottautuu laguuniin ja koppaa kynsiinsä pullean lahnan. Vesilinnut pölähtävät säikähtäneinä lentoon ja samalla tavalla myös pikkulinnut ottavat siivet alleen. Sääksi katoaa saaliinsa kanssa katajakedon tuolle puolen ja sen jälkimainingeissa niityltä pomppaa taivaalle sirahtavasti ääntelevä isokirvinen. Idästä saapunut kirvinen tuo eksoottisen tuulahduksen jälleen pilvien harmaannuttamaan päivään. Katajan marjamaiset kävyt ovat runsaita Leveäkarilla. SA 22 3 faktaa Luontotornista voi havaita toukokuun alussa päivän aikana yli 100 lintulajia. Tornista näkee Preiviikinlahden yli Kuuminaistenniemeen saakka. Alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.

23 Leveäkari tunnetaan eräänä Satakunnan parhaista kosteikkolintukohteista, sillä se on sijoittunut valtakunnallisessa Tornien taisto -kilpailussa lähes poikkeuksetta maamme kymmenen parhaan luontotornin joukkoon. Tornista voi laskea parhaillaan satoja vesilintuyksilöitä ja lukuisia eri lajien edustajia. Myös kahlaajakirjo on usein edustava, ja peruslajistoon lukeutuvat muun muassa punajalkaviklo ja töyhtöhyyppä. Leveäkarin erikoisuuksiin kuuluu Suomessa hyvin harvinaisena esiintyvä, kirkkaankeltapäinen sitruunavästäräkki, joka pesii alueella lähes säännöllisesti. Syksyn tullen vakiovieraita ovat isokirvinen ja heinäkurppa. Linnustoa on helppo tarkkailla puoliksi katetusta luontotornista ja tuttu nyrkkisääntö pätee täälläkin: mitä kauemman lintuja kyttää, sitä enemmän niitä tulee jatkuvasti näkyviin. Tornissa kannattaa vierailla jo varhain keväällä, kun jäät väistyvät hiljalleen. Sesonki jatkuu läpi kesän, ja etenkin loppukesällä Leveäkarille kerääntyä suuria vesilintuparvia sulkimaan. Nähtävää riittää aina myöhäissyksyyn saakka, jolloin vesistöt alkavat jäätyä. Reposaari kolpanselkä yyteri pihlava preiviikinlahti kuuminainen enäjärvi Punasotkaa voi ihailla usein luontotornista. SK Tiesitkö? 23 Leveäkarin rantaniittyjä on ennallistettu muun muassa pensaikoita poistamalla ja laiduneläinten avulla. Umpeenkasvu on useiden avointen alueiden uhka, mutta toisaalta myös luonnollinen kehityssuunta.

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan

Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan Punakuiri (Limosa lapponica) on tuttu näky Yyterin lietteillä. Kannen kuva: Yyterin sannat. Meressä näkyvät hiekkasärkät liikkuvat pikkuhiljaa aaltojen vaikutuksesta

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja. Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Koivusaaren luontotiedot

Koivusaaren luontotiedot Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Karinkannanlahti (Pateniemessä)

Karinkannanlahti (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan

Lisätiedot

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Lataa Lähde linturetkelle! Lataa

Lataa Lähde linturetkelle! Lataa Lataa Lähde linturetkelle! Lataa ISBN: 9789522403179 Sivumäärä: 372 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.58 Mb Helsingin ja lähialueiden linnusto on monipuolinen. Jo Helsingin kantakaupungista löytyy erilaisia

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Liperin tuulivoimalat

Liperin tuulivoimalat Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2

Lisätiedot

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolku KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet

Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström (2009) Tämän yhteenvedon

Lisätiedot

PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA

PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA 1 PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA LAUSUNTOVERSIO 4.10.2012 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 SISÄLLYS TAUSTAA JA NYKYTILANNE... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)

Lisätiedot

Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet

Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström Porvoon seudun lintutieteellinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa

Lisätiedot

Yyterin luonto Dyynit. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio

Yyterin luonto Dyynit. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio Yyterin luonto Dyynit Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio Yyterin sannat on Herrainpäivien niemen ja Munakarin välissä sijaitseva noin

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/

Lisätiedot