Kääriäinen suojelee IDEAKIPPIÄ. Kuopio opiskelukaupunkina. Savonia läpäisi auditoinnin. Uudet varehtorit. Osaamiskeskittymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kääriäinen suojelee IDEAKIPPIÄ. Kuopio opiskelukaupunkina. Savonia läpäisi auditoinnin. Uudet varehtorit. Osaamiskeskittymät"

Transkriptio

1 Kuopio opiskelukaupunkina Savonia läpäisi auditoinnin Kääriäinen suojelee IDEAKIPPIÄ Uudet varehtorit Osaamiskeskittymät

2 Asiakaslähtöisyys arvo käytäntöön Jouni Vornanen päätoimittaja Taitavalla asiakassuhteen hoidolla saadaan entistä vahvempi kumppani. Syyskuussa Savoniassa aloitti viisi osaamiskeskittymää. Niiden tarkoituksena on verkottua työelämän kanssa ja tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tässä kuviossa selvästi korostuu asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisyys merkitsee eri aloille eri asioita. Palvelualoilla sen pitäisi näkyä erinomaisena palveluna. Työelämälähtöisenä ammattikorkeakouluna asiakaslähtöisyys merkitsee esimerkiksi sujuvaa yritysyhteistyötä. Asiakaslähtöisyys on ihmisten kohtaamista. Jokainen meistä tietää, jos asiakaspalvelija on laittanut itsensä likoon, hänet muistetaan. Hän todennäköisesti menestyy ja saa lisäarvoa työlleen. Palavereissa hurrataan, kun joku on onnistunut tekemään isot kaupat, saamaan lehtijutun läpi tai saa hyvää asiakaspalautetta. Harvoin pohditaan vihaisen asiakkaan antamaa kiukkuista palautetta, vaikka nämä olisivat herkullisia paikkoja oppia. Tiedetään, että vaikka kuinka yrittää, joskus hommat menevät pieleen. Näissä tilanteissa asiakaslähtöisyys testataan. Taitavalla asiakassuhteen hoidolla saadaan entistä vahvempi kumppani. Pahimmissa tapauksissa viesteihin ei vastata tai vastataan kun muistetaan. Silloin puhutaan niistä hyvistä entisistä asiakkaista. Aikuiskoulutus on yksi ammattikorkeakoulujen suuri kenttä tulevaisuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan aikuiskoulutus kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Monialaisena ammattikorkeakouluna Savoniallakin on merkittävä rooli koulutuksen ja työelämän solmukohdassa. Asiakaslähtöisyys vaatii tulevaisuudessa entistä herkempää korvaa kuunnella asiakasta. Pienyritysten määrä kasvaa, mikä merkitsee koulutuksen tarpeen kasvua. Näillä yrityksillä on jo resurssien puolesta omat ongelmansa, mikä asettaa koulutuksen järjestäjälle uusia haasteita. Nykyisin puhutaan kumppanuuksista. Vaikka ideat ja rakenteet olisivat kuinka hyviä, henkilökohtaisilla suhteilla ja vuorovaikutustaidoilla on edelleenkin suuri merkitys. Bisnes on bisnestä, mutta lopulta kaikki on henkilökohtaista. Savonian Sanomat on Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja sidosryhmälehti päätoimittaja: Jouni Vornanen toimituskunta: Riitta Rissanen, Päivi Diov, Maija Välijärvi, Juha Asikainen julkaisija: Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 6, Kuopio palaute: jouni. painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy, Kuopio ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Sisältö Kuopio opiskelukaupunkina 3 Vidgren ja Rissanen Savonian johtajistoon 4 Savonia läpäisi auditoinnin 5 Seppo Kääriäinen IDEAKIPPI-kilpailun suojelijana 6 Savonia näkyi kansainvälisessä balettiseminaarissa 8 Tulevaisuuteen suuntaava oppimisympäristö 8 Savonia polkaisi lukuvuoden käyntiin 9 EASTERN FINLAND INTERNATIONAL SUMMER TERM 10 Verkostoituvat kielten ja viestinnän opettajat Osaamiskeskittymät ja innovaatiot 12 TULI- rahoituksella innovaatioista liiketoimintaa 13 Ukkostutkaimesta apua lomailijalle 14 kansainvälinen VIINIASIANTUNTIJA 15 Savonia sopi Sammon kanssa 16 Teknologiayrityksen kieli- ja viestintätarpeet tutuiksi Opettajat myönteisiä yrittäjyyskasvatukseen 18 mielipide > Luovuudesta innovaatioon Panostukset kokous- ja kongressimatkailuun 19 Ennätysmäärä osanottajia maratonilla 20 Uusia julkaisuja: Yliopistot ja ammattikorkeakoulu tuottavat tutkimus- ja kehittämispalveluja yrityksille 22 Sinikan soossit 1 3 [ Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

3 Kuopio opiskelukaupunkina Uusi lukukausi käynnistyi vilkkaissa merkeissä. Isoja kokonaisuuksia viedään eteenpäin kuten Itä-Suomen ammattikorkeakouluhanketta ja Savilahteen rakennettavaa kampusta. Tietysti meille on valtavan tärkeää, miten ylipäätään opiskelijat viihtyvät Kuopiossa. Viihtyvyyden suhteen meillä riittää haastetta. Jo ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa moneen suuntaan. Aloituspaikat supistuvat ja siitä huolimatta meidän tulisi turvata alueen työvoiman saatavuus. Jatkossa ei riitä, että opiskelupaikkoja tarjotaan vain pohjoissavolaisille. Alueen tulee olla vetovoimainen koko valtakunnan nuorille. Modernin opiskelijakaupungin imagon luominen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Markkinoinnissa on luotettu pitkälle luontoarvoihin, mutta nuori aikuinen pitää Suomessa luontoa itsestään selvyytenä ja luonto vetovoimatekijänä saattaa kääntyä jopa itseään vastaan. Esimerkiksi Kuopion tori sunnuntaiaamuna on kuin otos avaruuskaupungista. Rakennuksia on mutta ihmiset ovat hävinneet lähiöihin. Missä on iloinen ja vilkas opiskelijakaupunki? Maalaiskaupungin ilmapiiri teina: Siellä ei ole mitään, ei sieltä pääse mihinkään tai vähän palveluja. Uskallan väittää, että vanhanaikaiset mielikuvat ovat vääriä, jotka ovat osaltaan syntyneet median myötävaikutuksella. Kuopiota usein kuvataan torinäkökulmasta, josta välittyy sellainen lupsakka ja maalaishenkinen ilmapiiri. Kokoonsa nähden Kuopio on vertaansa vailla oleva kaupunki. Tämä on muun muassa vireä koulukaupunki, täällä on urheiluseuroja pääsarjatasolla ja elävää kulttuuritarjontaa löytyy sekä kesällä että talvella. Viihtyisyyttä rakentamassa Kaupungin keskeisiltä toimijoilta vaaditaan myös aktiivisuutta vireän ympäristön luomisessa. Savonia teki merkittävän päätöksen kampuksen rakentamisesta Savilahteen. Kampus tuo tullessaan monenlaisia hyötyjä. Tällä hetkellä Savonian yksiköt sijaitsevat hajallaan ympäri kaupunkia. Nyt tehty päätös merkitsee sitä, että Savilahteen muodostuu merkittävä osaamiskeskittymä. Pitkällä tähtäyksellä uskon, että Savonian kaikki toiminnot voisivat sijaita samalla kampuksella. Kampus luo hyvät käytännön puitteet myös yhteistyölle tulevan Itä- Suomen yliopiston kanssa. Savonia, yliopisto ja tiedepuisto muodostavat tulevaisuudessa vahvan innovaatiokeskittymän ja ennen kaikkea Savilahteen syntyy virkeä opiskelijoiden kampusalue. Toinen merkittävä asia on Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa aloitettu kumppanuus. Siinä on hahmottumassa vahva akseli, Itä-Suomen korkeakoulualue. Kysymys on pitkälle vahvuuksien ja profiilien etsimisestä siten, että yhteistyön myötä ne täydentävät toisiaan mahdollisimman paljon. Opiskelijoiden näkökulmasta tässä syntyy uusia mahdollisuuksia yhdistää erityyppisiä opintoja, joka luo pohjaa myös innovaatiotoiminnalle. Hyvä paikka asua ja elää Opiskelijoiden viihtyvyyden lisäämiseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Toimeentulo on elämisen kannalta yksi tärkeä kriteeri. Esimerkiksi pienituloiselle opiskelijalle edullinen ja toimiva joukkoliikenne merkitsee varsin paljon. Samoin kansainvälisyys tulee jatkossa korostumaan entistä enemmän. Suurena haasteena on löytää ulkomaalaisille opiskelijoille iltatöitä, harjoittelupaikkoja ja aikanaan työpaikkoja. Tuntuu, että tässä suhteessa asenneilmastossakin olisi parantamisen varaa. Kaupungilla on hienot nettisivut, mutta opiskelijoille suunnatut omat sivut olisi tarpeen, jossa kerrottaisiin opiskelijoille suunnatuista palveluista. Voisiko yksi vetovoimatekijä olla ilmainen langaton verkko keskustassa? Voisiko viihtyisyyttä lisätä kävelykaduilla? Kaikesta huolimatta Kuopio on hyvä paikka asua ja elää. Tämä ilmenee varsin selvästi kun lukee keskustelupalstoja. Kuopioon aikoville opiskelijoille kerrotaan, että kaupunki on sopivan kokoinen ja täällä on lyhyet etäisyyden hoitaa asioita. Rentoutumaan pääsee näppärästi Tahkovuorelle. Miira Aaltonen selvitti opinnäytetyössään (2005) Kuopion imagoa pääkaupunkiseudun nuorten mielikuvia Kuopiosta. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta opinnäytetyö on kohtuullisen karua luettavaa. Vastauksista ilmeni, että pääkaupunkilaisten nuorten mielestä Kuopion imago ei ole kovinkaan houkutteleva. Kuopio nähtiin lähinnä maalaiskylänä, jonka sijainnistakaan ei oltu ihan varmoja. Olipa yhdessä kirjoituksessa kehuttu myös iltaelämää. Kuuluisalla baarikadulla on helppo asioida. Takin voi laittaa yhteen narikkaan ja sitten on helppo kiertää vierekkäisiä baareja talvellakin. Viihtyvyyttä tämäkin. Veli-Matti Tolppi Ylipäätään mielikuvat Kuopiosta olivat jokseenkin vanhanaikaisia, jotka ilmenivät esimerkiksi komment- rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 3 ]

4 Vararehtori Mervi Vidgrén luonnehtii itseään mukiin meneväksi. Vararehtori Riitta Rissanen näkee opiskelijat selkeänä alueen voimavarana Vidgren ja Rissanen Savonian johtajistoon Vauhdikas, urheilutaustainen Mervi Vidgrén astui (1.9.) Savonia-ammattikorkeakoulun johtajistoon. Uuden vararehtorin vastuualueena on opetus. kimus- ja kehitystyön yhdistäminen mahdollistaa erilaisia opiskelutapoja yksilölliseen ja yhteisölliseen oppimiseen, korostaa Vidgrén. Vidgrenillä on selvät sävelet, miten opetusta on kehitettävä. Vidgrénin mukaan Savonia ottaa tulevina vuosina yhä vahvemman roolin Koulutuksen ja opetuksen suunnittelussa lähtökohtana on työelämästä nousevat koulutus- ja osaamistarpeet. Tarpeiden kartoittaminen edellyttää hyvää ennakointia ja työelämäyhteistyötä. Onneksi meillä aikuiskoulutuksen kehittäjänä. Muun muassa ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat uusia ja kehittyviä tutkintoja, jotka ovat vahvasti työelämäsidonnaisia ja rinnasteisia maisteriopintoihin. ammattikorkeakouluna on perinteisesti vahva työelämäyhteys. Myös korkeakoulujen oppisopimustyyppinen koulutus käynnistyy Vidgrén näkee, että kansainvälistäminen on noussut ja nousee keskiöön. Haasteena onkin vientikoulutuksen kehittäminen. Savoniassa on tänä syksynä. Nämä uudet avaukset kertovat tarpeesta kehittää erityyppistä, lähellä työelämää olevaa korkeakoulutasoista koulutusta. valmiuksia eri koulutusaloilla, mutta edelläkävijänä voisi olla terveysala- ja matkailuala. Aikuiskoulutus asettaa myös uusia vaatimuksia. Vidgrén tähdentää, että aikuisopiskelijalla täytyy Mielestäni keskeisenä oppimisen lähtökohtana on opiskelijoiden itseohjautuvuuden olla mahdollisuus opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä vuoksi korostaminen. opetusteknologian kehittäminen on Opettaja on oppimisen mahdollistaja ja oppimista tukevien tilanteiden osa aikuiskoulutuksen kehittämishaastettaristöissä. luoja erilaisissa oppimisympä- Palautteiden perustella Mervi Vidgrén on hyvä kuuntelemaan ja tukemaan Iisalmessa ja Varkaudessa on hyvät kampukset, mutta myös Kuopion Savilahteen olisi tarkoitus luoda oppimista tukevat olosuhteet. Tut- henkilöstöään. Hän vaatii itseltään paljon ja odottaa muilta samaa. Itseään hän luonnehtii ihan mukiin meneväksi. teksti Jouni Vornanen kuva Heikki Repo Riitta Rissanen aloitti syyskuussa Rissanen näkee, että Savonian tulee Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtorina. tehdä toimintaansa jatkuvasti tuneena Hänellä on vastuualunetuksi ja helposti lähestyttäväksi tutkimus- ja kehitystyö. Työn koko toiminta-alueella Pohjois-Savossa. painopiste on ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen vuorovaikutus. Rissanen odottaa työltään Opiskelijoiden rooli esimerkiksi uusia haasteita ja verkostoja. tutkimus- ja kehitystyössä on selkeä voimavara, jota tulee vahvistaa. Uusi työ sisältää toki paljon pitkän Myös Savonian monialainen osaaminen linjan puurtamista ja johtamistyötä, on tuotava lähelle käyttäjien ja jonka tulokset toivottavasti näkyvät yritysten arkea vaikkapa projekteisla. Savoniassa ja vaikutusalueelsa ja koulutuspalveluissa. Erityisen iloinen olen siitä, että saan tehdä tätä työtä yhdessä Savonian Rissanen on monessa mukana. Hän henkilöstön, asiantuntijoiden on muun muassa Korkeakoulujen ja kumppaneiden kanssa. arviointineuvoston jäsen ja korkeakoulujen rehtorineuvostossa Rissanen Julkisuudessa aina välillä keskustellaan vaikuttaa liiketalouden ja hal- Savonian roolista alueen vaikuttajana. linnon kehittämisryhmässä. Rissanen kokee kuitenkin tilanteen hyvänä, joskin petrattavaakin Itseään hän kuvailee eteenpäin kat- löytyy. Näkökulmaa hänellä sovaksi, realistiseksi optimistiksi, riittää, sillä väitöskirjakin syntyi aiheesta, joka tarttuu toimeen varsin sukke- mikä on työelämälähtöisen lasti. opinnäytetyön tehtävä ammattikorkeakoulussa. Liekkö syy osittain karjalaisissa sukujuurissa. Perheeseeni kuuluvat Uskon kuitenkin, että katvealueita yrittäjäpuoliso ja lukioikäinen poika. löytyy erityisesti mikroyrityksissä, Harrastukset ryhmittyvät vuo- jossa Savonian osaaminen ja tutkimus- den aikojen mukaan. Kärkipäässä ja kehitystyön yhteistyömah- on hiihto ja lenkkeily, kulttuuritaden dollisuudet eivät välttämättä ole pahtumat, hyvä ruoka, ystävät ja lukeminen. kaikkien tiedossa. teksti Jouni Vornanen kuva Sirpa Hietala [ 4 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

5 ...yhteen hiileen puhaltaminen ja se kuuluisa Savonialainen henki on löytynyt. Laatupäällikkö Riitta Paasivuori ja rehtori Veli-Matti Tolppi myhäilevät tyytyväisinä kun uusinta-auditointi hyväksyttiin. Savonia läpäisi auditoinnin Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi eli arvioi Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän huhtikuussa. Savonia on läpäissyt auditoinnin hyväksytysti. Tulokset julkistettiin Kuopiossa (28.5.) uusinta-auditointiseminaarissa. Auditointiryhmän mukaan laadunvarmistus kattaa nyt kaikki korkeakoulun toiminnot. Savonian laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvät menettelytavat ja prosessit ovat koko korkeakoulua yhtenäisesti sitovat ja ne muodostavat dynaamisen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta ja keskeiset tulokset ovat opiskelijoiden tiedossa ja saatavilla. Myös Savonian ulkoiset sidosryhmät on määritelty ja niiden tietotarpeet on otettu selvästi huomioon. Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi myhäilee tyytyväisenä auditoinnin läpäisystä. Se on osoitus siitä, että Savoniassa toimitaan mallikkaasti eurooppalaisetkin vaatimukset huomioiden. Kun taustalla on parin vuoden aikana tehty iso organisaatiomuutos ja siihen liittyvä kehitystyö, varmentaa ulkopuolinen audiointi, että muutoksemme suunta on ollut oikea. On tehty yhdessä oikeita asioita ja vielä ne oikein. Auditointiryhmä näkee hyvänä sen, että osana organisaatiouudistusta kaikki tukipalvelut on koottu keskitetysti osaksi kehittämis- ja palvelukeskusta. Tukipalveluiden yhdenmukaistaminen on selkeyttänyt muun muassa niiden keskinäistä työnjakoa. Laatupäällikkö Riitta Paasivuoren mukaan Savoniassa on tehty mittava kehitystyö ja sen onnistuminen on merkki siitä, että yhteen hiileen puhaltaminen ja se kuuluisa Savonialainen henki on löytynyt. Paasivuori muistuttaa, että muutosprosessi viedään loppuun. Samalla laadunhallintatyö suunnataan erinomaisuuteen tähtäävään kestävään laatuun ja kytketään osaksi Savonian yhteiskuntavastuuta. Auditoinnin läpäisy on merkityksellinen Savonialle, koska sen avulla voidaan osoittaa toiminnan olevan laadun osalta kunnossa. Auditoinnilla tarkistetaan ammattikorkeakoulun kaikki keskeiset toiminnot, joilla on merkitystä opetukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluevaikuttavuuteen. teksti Jouni Vornanen kuvat Ville Väisänen 5 ]

6 Innovaatiokoordinaattori Rauno Tiainen, Te-keskuksen keksintöasiamies Lauri Nederström ja keksijä Tapani Tirkkonen esittelevät ideakilpailua kilpailun suojelijaksi lupautuneelle eduskunnan varapuhemiehelle Seppo Kääriäiselle Seppo Kääriäinen IDEAKIPPI-kilpailun suojelijana Seppo Kääriäinen menossa kokeilemaan Postikassi -keksintöä. Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää IDEAKIPPI- idea- ja keksintökilpailun arkiluoville itäsuomalaisille. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen on tunnettu kansalaiskeksintöjen puolestapuhuja. Kääriäinen on lupautunut kilpailun suojelijaksi. - Kun olin kauppa- ja teollisuusministeri opin ymmärtämään, että yhteiskunnan on tuettava keksijöitä. Esimerkiksi energia- ja metsätaloudessa sekä ikäihmisten tarpeissa olisi keksijöillä työmaata, kannustaa Kääriäinen. IDEAKIPPI-hankkeessa tehdään myytäviä tuotteita tavallisten ihmisten oivalluksista. Hankkeen suunnittelijat uskovat, että kansalaisilla on runsaasti ajatuksen asteelle jääneitä ja tekemistä vaille valmiita ideoita. Innovaatiokoordinaattori Rauno Tiainen on innostunut kansalaisluovuuden muuttamisesta hyödylliseksi käytännön tuotteiksi. Savonia-ammattikorkeakoulu, ideakilpailun isäntä on monialainen ja työelämänlähtöinen korkeakoulu. - Savonia pystyy soveltamaan osaamistaan ideoiden toteutuksessa, kehittämistyössä sekä tuotteiden markkinoinnissa aina kaupan hyllylle asti. Ideanikkarit voivat esittää vaikka vain haasteellisia ongelmia, ei välttämättä valmista ratkaisua, selittää Tiainen. Tiainen ei rajaa mitään elämäaluetta ideakilpailun ulkopuolelle. Aihepiirit saavat vaihdella mielikuvituksellisista innovaatioista käytännön teknisiin ratkaisuihin. Hyvä idea voi olla kulttuurikeksintö, ennen näkemätön hyvinvointipalvelu tai liiketalouden uudistus. Kooltaan tuote voi vaihdella Nokian kokoisesta pikkuriikkiseen arjen apuvälineeseen. Yritämme IDEAKIPPI-kilpailun avul-la haravoida käytännönläheisiä ideoita. Testaamme parhaat, teemme tuotekehitystä, hoidamme sopimukset ja markkinoinnin sekä pistämme myyntiin vauhtia. Keksijän unelma Hankkeen suunnittelussa on mukana myös TE-keskuksen keksintöasiamies Lauri Nederström. Hän haluaisi autolavallisen ideoita syynättäväksi. - IDEAKIPPI-kilpailussa ideoita haalitaan ensin autonlavalle. Sitten ne kipataan tutkittavaksi. Lopuksi katsotaan, miten parhaista ideoista syntyy taidokas tulevaisuuden tuote, kertoo Nederström. Keksijä Tapani Tirkkonen tuo suunnitteluryhmään ammattikuntansa näkökulmaa. Ihmisten mielikuvissa keksiminen näyttäytyy mystiikkalajina. Tirkkonen toivoo, että IDEAKIPPI-kilpailu vähentäisi keksimiseen latautunutta salaperäisyyttä ja rohkaisi tavallisia ideanikkareita kilpailuun mukaan. Hyvästäkin keksinnöstä on vielä matka tuotteeksi. Savonia- ammattikorkeakoulun opiskelijaresurssi, prototyypin valmistus ja tuotteen järjestäminen myyntiin on keksijälle unelma-apu, toteaa Tirkkonen innostuneesti. IDEAKIPPI-kilpailun voittaja julkistetaan pidettävässä seminaarissa Iisalmessa. teksti ja kuvat Ismo Vornanen [ 6 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

7 Savonian rehtori Veli-Matti Tolpilla on takana vauhdikkaat pari vuotta. Savonia myllerryksessä Tapaan kiireisen miehen. Savoniaammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi on käärinyt hihat ja laittanut Savoniaa iskukuntoon henkilökuntansa kanssa. Myllerrystä on tapahtunut monella sektorilla. Vaikka kiirettä on riittänyt, edessäni istuu tyytyväinen mies. Iso hallintoremontti on saatu onnellisesti päätökseen. Mielenkiinto kohdistuu uusiin osaamiskeskittymiin. Ne kokoavat tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin. Keskittymät verkottuvat vielä työelämän kanssa. Tolppi odottaa keskittymiltä innovatiivisuutta. Jos keskittymät lyhyesti suomentaa, kysymyksessä on Savonian vahvuudet. Niissä yhdistyy aidosti monialainen osaaminen sekä perustehtävämme sekä koulutus, tutkimus- ja kehitystyö. Innovaatioita syntyy erityisesti eri alojen tai osaamisten rajapinnoissa. Savoniassa on jo nyt hyviä kokemuksia koulutusalojen yhteistyötä. Esimerkiksi moottoripyörä, Savonia Chopper syntyi monialaisen yhteistyön tuloksena. Tolppi muistuttaa, että Savonia verkottuu myös oman talon ulkopuolelle. Viime syksynä Savonia ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu solmivat yhteistyösopimuksen. Kuviossa on hahmottumassa vahva akseli, Itä-Suomen korkeakoulualue. Tolppi ennakoi tuloksellista yhteistyötä. Yhteistyössä on kysymys juuri vahvuuksien ja profiilien etsimisestä siten, että kumppanuuden myötä ne täydentävät toisiaan mahdollisimman paljon. Kyse on siis resurssien vahventamisesta että niiden kohdentamisesta. Savonian päätös rakentaa kampus Kuopion Savilahteen on yhden lajin resurssien kohdentamista. Tolppi katsoo kampuksen oleva kokoava voima erityisesti yhteisille tukipalveluille esimerkiksi opiskelijoiden ruokapalveluille, kirjastolle tai vaikkapa opintoasioiden toimistolle. Näen, että kampuksella on myös imagollinen merkitys opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Puhumattakaan siitä, että yhteistyö syntyy aika luontevasti tulevan Itä-Suomen yliopiston kanssa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että kampusalueelle on julistettu arkkitehtuurikilpailu. Kilpailulla haetaan muun muassa toiminnallisesti korkeatasoista ja elinkaaritaloudellista ratkaisua, joka liittyy osaksi Savilahden kehittämistä laajemminkin. Keskustelu alkaa olla lopuillaan ja Tolppi paljastaa, mikä saa miehen hymyilemään. Keväällä Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi Savonian laadunvarmistusjärjestelmän. Se meni kirkkaasti läpi. Nyt ulkopuolinen taho on tarkastanut Savonian kaikki keskeiset toiminnot, joilla on merkitystä opetukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluevaikuttavuuteen. Se on merkki siitä, että on tehty yhdessä oikeita asioita ja ne vielä oikein. teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen 7 ]

8 Savonia näkyi kansainvälisessä balettiseminaarissa Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö (MusiTa) oli näyttävästi esillä, kun baletin asiantuntijat eri puolilta maailmaa tapasivat kansainvälisessä balettipedagogiikan seminaarissa Helsingissä lokakuuta. vuorovaikutusta baletin tutkijoiden, kouluttajien, pedagogien ja taiteilijoiden välillä. Tarkoituksena on myös kehittää balettipedagogiikan laatua ja edistää ammatillisen korkeamman asteen koulutuksen järjestämistä baletin alalla Suomessa. Tapahtuman avauspäivänä esitettiin Savonian opiskelijan Pauliina Pesosen opinnäytetyö, koreografia Me and you here at the moment. Myös teoksessa tanssivat Laura Poikolainen ja Karoliina Lummikko ovat MusiTan opiskelijoilta. Baletin asiantuntijat jakoivat päivien aikana näkemyksiään baletin perinteestä, laadukkaasta baletinopetuksesta ja uusista tavoista kehittää baletinopetusta akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä korkealaatuisen taiteellisen työn kautta. Savoniassa päätoimisena tuntiopettajana työskentelevä Paula Salosaari puolestaan valmisti seminaaria varten yhteistoiminnallisen koreografian TSU, jossa esiintyi opiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Salosaari myös piti luentodemonstraation baletin opetuksesta aiheenaan Tools to creation in ballet. Seminaarin tavoitteena oli edistää Seminaarin kansainvälisiä puhujia olivat Elisabeth Platel Pariisin Oopperan balettikoulusta, Petr Silkin Pietarin Instituutista, Susan Koff New Yorkin yliopistosta/american Ballet Theatre Schoolista sekä Mavis Staines Kanadan kansallisbalettikoulusta. Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos järjesti seminaarin yhteistyössä Balettipedagogit ry:n kanssa. Pauliina Pesosen luomassa koreografiassa tanssivat Laura Poikolainen (vas.) ja Karoliina Lummikko. teksti Anna-Maria Pekkinen kuva Sini Rönkkö Tulevaisuuteen suuntaava oppimisympäristö Rehtori Veli-Matti Tolppi ja vararehtori Mervi Vidgren visioivat Savilahteen nousevaa kamppushanketta. teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen Savilahden kampushanke etenee. Savonia-ammattikorkeakoulu pohti ylläpitäjäseminaarissa lokakuun puolessa välissä, miten luoda menestyksekäs tulevaisuuden oppimisympäristö. Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtorin Mervi Vidgrenin mukaan nyt on tuhannen taalan paikka suunnitella eri toimijoiden kanssa tulevaisuuden oppimis-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristö. Tämä on nimetty OIS-ympäristöksi (Open Innovation Space). OIS-ympäristössä Savonia ja Itä- Suomen yliopiston toimijat tiivistävät korkeakoulujen yhteistyötä hyödyntäen molempien vahvuuksia palvellen samalla elinkeinoelämää. Toimijoina ovat opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä alueen työ- ja elinkeinoelämä. Vidgren näkee, että OIS-ympäristö on tulevaisuuden fyysinen, psyykkinen ja virtuaalinen toimintaympäristö, jossa teknologiset ratkaisut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen. OIS-ympäristö tarjoaisi koulutus-, tutkimus-, innovaatiopalveluja ja tuotekehityspalveluja alueen työ- ja elinkeinoelämälle. Tämä lisäksi monimuotoisiin haasteisiin vastataan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kiinteistöjen osalta tapahtuu. Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi kertoo, että parhaillaan on sovittu 1. vaiheen etenemisestä Suomen Yli- Tuhannen taalan paikka suunnitella eri toimijoiden kanssa tulevaisuuden oppimis-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristö. opistokiinteistöjen Oy:n johdolla. Kyseinen vaihe sisältää innovatiivisen hammasklinikka-kokonaisuuden, jossa hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat sekä Kuopion kaupungin hajasijoitetut hammaslääkäripalvelut yhdistyvät samaan rakennukseen. Ensimmäinen vaihe sisältää myös Savonian muut terveysalan toiminnat, jotka siirtyvät Sairaalakadulta. Vaihe yksi valmistuu vuoden 2012 lopussa. 2. vaiheen neuvottelemme Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa siten, että rakennus valmistuisi vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä kokonaisuus sisältää Savonian liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan sekä tukipalvelujen ja hallinnon tiloja. [ 8 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

9 Palkittuja savonialaisia lukuvuoden avajaisissa. Savonia polkaisi lukuvuoden käyntiin teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen Savonia-ammattikorkeakoulu käynnisti lukuvuoden maanantaina Sairaalakadun kampuksen juhlasalissa. Tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia, arvonimiä ja kuultiin kaunista musiikkia. Rehtori Veli-Matti Tolppi kävi omassa puheessaan laajasti läpi viime vuosien myllerrystä. Tolppi muisti kiittää virkatoveriaan Matti Uusitupaa rakentavasta yhteistyöstä erityisesti kampushankeen osalta. Savonia on tänään iskukunnossa! Ei ole sattumaa, että meidän toiminta, talous, ja laatu ovat kaikki yhtä aikaa erinomaista tasoa. Kymmenen vuotuisen rehtorikauden aikana ei toista näin hyvää kokonaistilannetta ammattikorkeakoulussa ole ollut. Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen oli samoilla linjoille. Hänen mukaan yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä toimii mallikkaasti. Olen varma, että meillä on pian alkavalla uudella vuosikymmenellä upea ammattikorkeakoulun ja yliopiston kampus Savilahden alueella ja muutenkin laajaa yhteistyötä. Avajaisissa annettiin erilaisia tunnustuksia. Vuoden opettajaksi Savonian opiskelijakunta (SAVOTTA) valitsi Eeva-Riitta Ylisen. Opiskelijakunta kuvaa Ylistä muun muassa lämminsydämiseksi, fiksuksi ja viisaaksi naiseksi, joka pitää huolen että hänen kurssinsa ovat laadukkaita ja käytännönläheisiä. Laatupäällikkö Riitta Paasivuori sai tunnustuksen erinomaisesta toiminnasta. Savonian laadunvarmistusjärjestelmä arvioitiin keväällä Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta ja se meni kirkkaasti läpi. Paasivuori oli avainhenkilöitä laatujärjestelmän kehittämisessä Tunnustuksen erinomaisesta toiminnasta sai myös kirjasto- ja tietopalvelut. Perusteluissa todetaan, että palveluja on kehitetty pitkäjänteisesti ja asiakaslähtöisesti. Palvelusta saatu palaute on ollut kiitettävää. Tasa-arvon edistämisen kannustuspalkinnon pokkasi yliopettaja Irma Mikkonen. Kannustavalla ja avoimella toiminnallaan Mikkonen on edistänyt osallistuvan johtamiskulttuurin kehittymistä monimuotoisessa työyhteisössä. 9 ]

10 Matin Rahe Espanjasta opetti kesälukukausikurssilla Varkaudessa. International Management kurssilaiset pitivät aihetta mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. EFIST - EASTERN FINLAND INTERNATIONAL SUMMER TERM KESÄOPETUSYHTEISTYÖTÄ JO VIIDENNEN KERRAN! Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kesälukukausiverkostossa, joka on järjestänyt kansainvälistä, englanninkielistä kesälukukausiopetusta jo vuodesta 2005 alkaen. Kansainvälisen kesälukukauden toteuttamisessa ovat mukana Savonian lisäksi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Saimaa ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Kesäkauden ajan, toukokuun alusta elokuun loppuun on verkoston toimipisteissä tarjolla muutaman viikon mittaisia monipuolisia, englanninkielisiä opintojaksoja eri aloilta. Suurin osa kurssien opettajista tulee ulkomailta kesäopetusverkoston partnerioppilaitoksista. Ulkomaalaiset professorit ovat olleet kiinnostuneita mahdollisuudesta tulla kansainvälisen kesäkoulun kurssiopettajiksi ja samalla päästä nauttimaan Suomen kesästä. Kesällä 2009 oli Savoniassa, Kuopiossa ja Varkaudessa tarjolla toukokuussa yhteensä 5 kurssia, joille ilmoittautui 133 opiskelijaa. Elokuussa tarjolla oli 8 kurssia ja ilmoittautuneita opiskelijoita 270. Kurssien opettajina toimivat sekä Savonian omat opettajat että partneriyliopistoista kutsutut vierailevat professorit. Kursseista kolme oli kokonaan verkko-opetusta, jolloin opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus tapahtui vain sähköisesti. Nämä kurssit keräsivät suurimmat ilmoittautuneiden joukot, sillä opiskelijat pystyivät osallistumaan mistä vain ja myös oman aikataulunsa mukaan. Yksi elokuussa toteutetuista kursseista oli Varkauden kampuksella järjestetty International Management -kurssi laajuudeltaan 3 ECTS opintopistettä ja 36 kontaktituntia. Opettajana kurssilla toimi filosofian tohtori ja dekaani Martin Rahe EADA:sta (Escuela de Alta Dirección y Administración) Barcelonasta. Hänen kurssinsa toteutui elokuun kahdella viimeisellä viikolla, joten hän loma-ajan ansiosta saapui kurssiopettajaksi vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Martin Rahen kokemukset kesäkouluopetuksesta olivat kaikilta osilta positiivisia. Hän kehui kurssin opiskelijoita aktiivisiksi, ja kurssilaiset puolestaan kuvasivat kurssia erittäin antoisaksi ja hyödylliseksi. Opiskelijat suorittivatkin kurssin hyvin arvosanoin. Opiskelijajoukko muodostui Savonian omista, kansainvälisistä opiskelijoista, partnerioppilaitoksista kurssia varten Varkauteen saapuneista opiskelijoista ja Erasmus-vaihto-opiskelijasta, joka aloitti vaihtojaksonsa kaksi viikkoa muita Erasmus-vaihtareita aikaisemmin. Martin Rahe nautti perheensä kanssa elokuun kauniista ilmoista ja lähiympäristön nähtävyyksistä ja mahdollisuuksista. Neljän tunnin päivittäinen opetus jätti koko perheelle mukavasti yhteistä aikaa ja vuokra-auto antoi vapauden liikkua ympäristössä. koko perhe olikin kiinnostunut nauttimaan kesäkouluopettajuudesta myös tulevina kesinä. teksti ja kuvat Tuula Linnas [ 10 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

11 Verkostoitumalla ja jakamalla omaa osaamistamme ja kokemuksiamme keskitetysti voimme kehittää ja päivittää helposti myös koko asiantuntijayhteisömme osaamista ja viedä asioita eteenpäin. Kielten ja viestinnän opettajat ovat Savonia-amk:ssa asiantuntijaryhmä, jonka opetusalue yhdistää eri osaamisalueita. Tällä hetkellä meitä on yhteensä 38. Elokuun 2009 alussa sisäinen organisoitumisemme hioutui askeleen eteenpäin. Yhteisten asioiden hoitamista edistävät, oman opetustyönsä ohella, kielten ja viestinnän opetuksen koordinaattori Irene Hyrkstedt (Teknologia ja ympäristö/ Varkaus) ja koordinaatioryhmä, johon kuuluvat Ulla Nissi (Hyvinvointi/ Kuopio), Seija Lötjönen (Liiketalous- ja kulttuuri/ Kuopio) sekä Mirja Saarijärvi (Teknologia- ja ympäristö/ Kuopio). Verkostoituvat kielten ja viestinnän opettajat eivät keksi pyörää kahteen kertaan - Kansalliset verkostot taustavoimana teksti Irene Hyrkstedt kuva Eeva Jauhiainen Suomessa ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajien verkostoitumista tapahtuu monilla eri foorumeilla. Vastuuopettajat ja koordinaattorit kokoontuvat kahdesti vuodessa. Tietoa kielten ja viestinnän opetukseen liittyvistä asioista on jaossa laajemmalle joukolle joka toinen vuosi pidettävillä ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien neuvottelupäivillä, joiden osallistujajoukko on ollut kielten ja viestinnän opettajaa. Tekniikan alan kieltenopettajat ry. kokoontuu vuosittain omille neuvottelupäivilleen, ja saman käytännön ovat ottaneet sosiaali- ja terveysalan kieltenopettajat. Eri kielillä on lisäksi omia verkostojaan, kuten ruotsinopettajien Hoppet-tiimi ja suomen kielen ja viestinnän opettajien yhteistyöryhmä Suvi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn nimittämä kielityöryhmä ja sen nykyinen seuraaja, AMK kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi, ovat laatineet mm. ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen käytäntösuositukset. Suositukset ovat toimineet hyvin laadullisena ohjenuorana ympäri Suomea, myös meillä Savoniassa. Ajankohtaiset teemat nyt ja tulevaisuudessa Tällä hetkellä työn alla olevia teemoja niin kansallisissa verkostoissa kuin Savonian kielten ja viestinnän opettajien yhteisössä ovat mm. esteettömyyden näkökulma kielten ja viestinnän opiskelussa sekä AHOTmenettelyn soveltaminen. Myös kielten ja viestinnän sekä ammattiaineiden integroinnin onnistumiseksi sekä englanninkielisten opinnäytteiden laadun varmistamiseksi tarvittavat hyvät käytänteet puhuttavat. Suomi vieraana ja toisena kielenä -opetuksen tarve lisääntynee merkittävästi ja aiheuttaa omat haasteensa. Opetusministeriön kehittämissuunnitelman ja Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian esiin nostamat tarpeet hyville käytännöille henkilöstön kielitaidon kehittämisessä koskettavat myös ammattikuntaamme. Tulevia, tärkeitä sekä yhteistä keskustelua ja linjauksia vaativia aiheita ovat myös kielten ja viestinnän opetuksen T&K-toiminta, kielten ja viestinnän opettajien ammatillisen kasvun tukeminen sekä opiskelijoiden kielitaidon monipuolistaminen. Savonialaisetkin työn touhussa Yhteistyön avulla on pystytty parantamaan kieltenopetuksen laatua monin tavoin: yhdenmukaistamaan arviointikäytäntöjä, oppimaan hyviä suullisen arvioinnin menetelmiä ja arviomaan oman opetustyön laatua ja tavoitteita. Tämä vuoden alusta lähtien toimintaamme ovat ohjanneet koko Savonian kielten ja viestinnän opetuksen yhteiset käytänteet. Viime keväänä saimme valmiiksi kielten ja viestinnän opetuksen toimenpideohjelman vuosille Lukuvuonna kielten ja viestinnän opettajilla oli mahdollisuus toteuttaa hanke nimeltä Sähköisten välineiden käyttö kielten ja viestinnän opetuksessa. Sen aikana tehtyjä opetuskokeiluja esiteltiin yhteisessä tapaamisessamme toukokuussa Paikalla oli myös iso joukko PKAMK:n kielten ja viestinnän opettajia. Verkostoitumalla ja jakamalla omaa osaamistamme ja kokemuksiamme keskitetysti voimme kehittää ja päivittää helposti myös koko asiantuntijayhteisömme osaamista ja viedä asioita eteenpäin. Yhteisesti sovitut tavoitteet ja käytänteet helpottavat kaikkien työskentelyä. Samalla sitoudumme laadukkaaseen opetukseen ja sen jatkuvaan parantamiseen mielellämme myös yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. 11 ]

12 Idea päivässä pitää laman loitolla. Osaamiskeskittymät ja innovaatiot teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen Savonia-ammattikorkeakoulun käytävällä saapastelee tyytyväinen mies. Rehtori Veli-Matti Tolpilla on syynsä myhäilyyn. Suuri organisaatiouudistus on saatu onnellisesti päätökseen, keväällä Savonia läpäisi korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnin ja syyskuussa aloittaa viisi osaamiskeskittymää. Osaamiskeskittymät kokoavat tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin. Keskittymät verkottuvat työelämän kanssa ja ne tuottavat innovatiivisia ratkaisuja. Suurin osa Savonian tutkimus- ja kehitystoiminnasta toteutetaan osaamiskeskittymissä. Osaamiskeskittymien aihealueina ovat: turvallinen elämä, energia ja ympäristö, yrittäjyys ja innovaatiot, teollinen muotoilu ja hyvinvointituotteet ja palvelut. Tolppi perustelee keskittymiä Savonian vahvuuksilla. Onhan lukuisissa tutkimuksissa todettu, että innovaatioita syntyy erityisesti eri alojen tai osaamisten rajapinnoissa. On mielenkiintoista nähdä tapahtuuko näin käytännössä. Itse uskon, innovaatioita syntyy nyt Savoniassa aikaisempaa enemmän. Ainakin henkilöstömme on uudesta toimintamallista erittäin innostunut ja motivoitunut. Tolppi korostaa, että osaamiskeskittymät eivät ole Savonian omaa organisaatioleikkiä, vaan ne tuovat maakuntaan tarvittavaa kehittämislisäarvoa. Yritysten ja organisaatioiden ongelmat tai kehittymistavoitteet ovat harvoin yksialaisia. Siten uusi toimintakonseptimme on aikaisempaa asiakaskeskeisempi ja se johtaa parempaa lopputulokseen, uuteen tuotteeseen tai toimintamallin parantamiseen. Savoniassa on jo nyt hyviä kokemuksia koulutusalojen yhteistyöstä. Esimerkiksi moottoripyörä, Savonia Chopper syntyi monialaisen yhteistyön lopputuloksena. Keskustelun päätteeksi Tolppi heittää nauraen yhden lääkkeen laman torjumiseksi. Rehtori Veli-Matti Tolppi odottaa osaamiskeskittymiltä innovatiivisia ratkaisuja. Osaamiskeskittymät ovat strategiastamme johdettuja painopistealueita tai lyhyemmin sanottuna Savonia vahvuuksia. Osaamiskeskittymissä yhdistyy aidosti monialainen osaaminen sekä perustehtävämme, koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö. Tolppi odottaa osaamiskeskittymiltä ennen kaikkea innovatiivisuutta. Idea päivässä pitää laman loitolla. [ 12 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

13 TULI - projekti Savoniassa TULI yhteyshenkilönä toimii ja projektia vetää Risto Kiuru (KTM) Liiketalouden ja kulttuurin osaamisalueelta. Hänellä on vuosien työkokemus innovatiiviselta ohjelmistoteollisuuden alalta sekä asiantuntija-, markkinointi että johtamistehtävistä. Erityisenä kiinnostusalueena Ristolla on yrittäjyys. TULI- rahoituksella innovaatioista liiketoimintaa Innovatiivisuuden edistäminen on kulkenut kaikessa työssä mukana ja liittyy jatkossakin omissa jatkoopinnoissa. TULI tarjoaa tueksesi etenemispolun ja asiantuntija-avun idean arvioimisesta vaikka oman yritystoiminnan aloittamiseen tai idean muun kaupallisen hyödyntämiseen. TULI projekti on myös reitti TEKES:in muuhun verkostoon ja rahoitukseen. teksti Risto Kiuru kuva Antti Kares Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ja sen edistäminen ovat nousseet keskeiseksi aiheeksi myös koulutusorganisaatioiden toimintaan liittyvässä keskustelussa. Merkittävä osa innovaatioista syntyy yrityksissä ja usein innovaatiot myös kaupallistetaan ja levitetään yritystoiminnan kautta. OPM:n äskettäin julkaisemissa yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat julkaisussa yhdeksi korkeakoulujen tehtäväksi on nostettukin yrittäjyyden edistämisen lisäksi korkeakouluinnovaatioiden jalostaminen liiketoiminnaksi. Linjaus noudattaa EU: n jo aiemmin asettamia yrittäjyyden edistämisen haasteita. Myös Savoniassa on ryhdytty toimenpiteisiin korkeakouluinnovaatioiden edistämiseksi. Yrittäjyys ja innovaatiot -osaamiskeskittymän lisäksi Savonia on mukana Tekesin rahoittaman Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) rahoitusohjelmassa. Tavoiteena on innovaatiokyvykkyyden ja yrittäjyyden kasvattaminen. Savonia on jo toiminut pitkään yhteistyössä yritysten kanssa, mutta nyt Savoniassa tapahtuvaa kehitystä ja oppimista halutaan viedä askel pidemmälle. Halutaan valjastaa vielä laajemmin opiskelijat yrittäjyyden ja innovaatioiden vetureiksi, kaupallistamaan osaamisen tuotoksia. Innovaatio on monimuotoinen käsite. Pelkistettynä se tarkoittaa osaamisesta syntyvän tuotteen tai palvelun onnistunutta kaupallistamista. Hyviä ideoita, keksintöjä ja tuotteita on paljonkin, mutta vasta kaupallinen menestys tekee niistä innovaatioita. Innovaation synnyttämiseen tarvitaan motivaatiota. Mahdollisuus oman uran luomiseen yrittäjänä tai avainroolissa innovatiivisessa yrityksessä voi toimia itsessään hyvänä kannustimena. Savonia tarjoaa tähän jo monia mahdollisuuksia kuten erilaiset tuotekehitysprojektit, yhteistyöprojektit ja viimeisimpänä TULI-rahoitus ja sen mahdollistama verkostoituminen. Tärkeintä opiskelijoiden tai Savonian henkilöstön olisikin tunnistaa, onko opetus ja oppimisprosessissa tai t&k-prosessissa syntynyt hyvä idea, innovaation aihio ja mitä sille tuliisi tehdä. Siihen jokainen idean synnyttäjä saa vastauksia TU- LI projektin avulla, missä monivaiheisesti voidaan ulkopuolisten arvioimana pohtia idean mahdollisuuksia innovaatioksi. Vaikka TULI tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia, tarvitaan oman idean ympärillä paljon kehittämistä esimerkiksi t&k-projekteissa, opiskeluprojekteissa tai opinnäytetyöprosessissa. Toinen keskeinen mahdollisuus on verkostoituminen monialaisesti eri koulutusalojen ihmisten kanssa ja näin uusien näkökulmien löytämiseen omaan ideaan liittyen. TULI-rahoituksen avulla voidaan innovaatioiden etenemistä tukea Savoniassa. Se on osa Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan prosessia, jonka tarkoitus on kytkeä myös opiskelijat ja henkilöstö kehittymään ja tuottamaan innovaatioita. Jos sinua kiinnostaa hyödyntää tutkimustietoa, kehittää tuotteita tai palveluita markkinoille ja haluat oppia samalla liiketoiminnan lainalaisuuksia, mahdollisesta taloudellisesta hyödystä puhumattakaan, kannattaa ottaa yhteys TULI-yhteyshenkilöön.. Sinulla on hyvä idea jos olet itse siitä kiinnostunut innostut siitä itse jatkuvasti se ratkaisee muidenkin ongelmia tai tarpeita. 13 ]

14 Ukkostutkaimesta apua lomailijalle teksti Jouni Vornanen kuva Helena Meriläinen Suomen kesää vaivaavat tai piristävät ajoittaiset ukkoskuurot. Lomailijat usein pähkäilevät, uskaltaako lähteä kalaan ja kuinka kauaksi. Nyt tähän tulee helpotusta, sillä Kuopion sääasema liittyy osaksi Euroopan laajuista ukkostutkainverkostoa. Verkoston tarjoama tutkaindata on tarkempaa ja laajempaa kuin yksittäisen ukkostutkaimen. Palvelun sivulla voi nähdä tarkasti koko Skandinavian alueella ukkosrintamien liikkeet, tarkentaa projekti-insinööri Hannu Karppinen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Kuopion sääasema uudistuu muutenkin ja se käsittää koko palvelun uudelleen rakentamisen. Nyt käytössä on kaksi sääasemaa, uusi ja vanha. Vain auringon säteilymittaukset tehdään samoilla antureilla kummallakin asemalla. Palvelun käyttäjät kommunikoivat web-palvelimen kanssa, joka tietokannasta pureksii mitatut lukemat esitettävään muotoon. Lukemista tuotetaan myös mielenkiintoisia havaintoja, jotka pyritään esittämään kaikille helposti tulkittavassa muodossa. Esimerkiksi terminen vuodenaika lasketaan mitatusta datasta ja näytetään selkeänä vuodenajan nimenä, kertoo ohjelmistosuunnittelija Mikko Pääkkönen. Järjestelmäasiantuntija Timo Kinnusen mukaan käyttöliittymää on muokattu toimivammaksi vanhan aseman kokemuksen ja palautteiden pohjalta. Samalla olemme parantaneet käyrästön esitettävyyttä ja tilastosivua, jossa on mukavasti vertailutietoa säästä jo vuodesta 2000 alkaen. Tiedoista voidaan todeta esimerkiksi se että tänä vuonna toukokuu oli keskimäärin edellisiä vuosia lämpimämpi ja pakkaslukemia ei nyt mitattu kertaakaan. Palvelu myös monipuolistuu, sillä yhtenä uudistuksena on tehokkaan web-kameran hankinta ja asentaminen Kuopion maamerkin, Microtowerin tornitalon huipulle. Karppinen näkee uudistuksien palvelevan entistä paremmin sääaseman käyttäjiä. Uudistuksissa päästään yhä mielenkiintoisempaan, tarkempaan ja luotettavampaan sään esitykseen ja koko palvelun hallittavuus paranee. Uusikin sääasema on ollut jo varsin suosittu. Esimerkiksi viikolla 21 sivuja ladattiin kertaa noin kuudelta tuhannelta eri tietokoneelta. Savoniassa Kuopion sääasemapalvelun on kehittänyt ja sitä ylläpitää insinööreistä koostuva tiimi Informaatiotekniikan kehitysyksiköstä tutkimuspäällikkö Matti Sipilän johdolla. Kuopion sääaseman nettiosoite weather. savonia.fi. Savonian kehitystiimi Informaatiotekniikan kehitysyksiköstä, vas. Timo Kinnunen, Hannu Korhonen, Matti Sipilä, Hannu Karppinen ja Mikko Pääkkönen. Kuvasta puuttuu www-suunnittelija Hannu Hoffren. [ 14 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

15 Sertifioitu viiniasiantuntija Vuokko Ruokolainen (keskellä) ja hänen esimiehensä, Ravintola OS:n yrittäjä Pauliina Rosendahl (oikealla) sekä Savonian viinikouluttaja, lehtori Markku Haapakoski (vasemmalla). Vuokko Ruokolainen Savonian kouluttama kansainvälinen viiniasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalalla järjestetään kansainvälisiä, Lontoossa toimivan Wine and Spirit Education Trust (WSET) organisaation auktorisoimia viinikoulutuksia. Koulutukset soveltuvat henkilöille, jotka joutuvat työssään käyttämään ammattimaisia kuvauksia ja arviointeja viineistä, valitsemaan juomia ja neuvomaan tai kouluttamaan asiakkaita erilaisissa tilanteissa. Myös viiniharrastajat ovat tervetulleita koulutuksiin! WSET-viinikoulutuksia voi opiskella usealla eri tasolla ja niihin kaikkiin kuuluu lopputentti, jonka suorittamalla hyväksytysti saa tason kansainvälisen sertifikaatin. Savonian järjestämiltä peruskursseilta ovat useat henkilöt suorittaneet Intermediate Certificate in Wines & Spirits -tason. Tänä syksynä Vuokko Ruokolainen suoritti ensimmäisenä ylemmän tason ja hänelle ojennettiin International Higher Certificate in Wines & Spirits tason todistus ja pinssi järjestetyssä tilaisuudessa Sairaalakadun kampuksella, jonne Savonian matkailu- ja ravitsemisala muutti kesän aikana. Vuokko Ruokolainen on valmistunut Savoniasta restonomiksi vuonna 2006 ja hän työskentelee Kuopiossa Ravintola OS:ssa, jossa hän voi hyödyntää päivittäin viinituntemustaan mm. ruoka- ja viinilistojen suunnittelussa ja asiakaspalvelutilanteissa. teksti Markku Haapakoski ja Sirpa Hietala kuva Sirpa Hietala 15 ]

16 Sammon lentopallojaoston puheenjohtaja Markus Itkonen (vas.) ja Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi olivat tyytyväisiä syntyneeseen yhteistyösopimukseen. Savonia sopi Sammon kanssa Lentopallojoukkue Pielaveden Sampo joutui erikoiseen tilanteeseen. Sampo olisi halunnut Kuopiosta harjoitussalin, mutta sellaista ei ollut tarjolla. Sampolaiset tiesivät, että sopiva sali olisi Savoniaammattikorkeakoulun Opistontien kampuksella (Teku), joten keskustelu avattiin Savoniaan. Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi sanoo, ettei sopimuksessa liikutella rahaa. Hänen mielestään oravannahkakauppa on erittäin järkevä ja siihen pyrittiin heti alkuneuvotteluissa. Laskin neljän tunnin viikoittaisesta salivuokrasta kertyvän summan, jonka Sampo muutti ylöspäin pyöristäen Savonian näkyvyydeksi oman hinnastonsa mukaisesti. Malli on yksinkertainen ja kustannustehokas, koska esimerkiksi laskutuskustannuksia ei synny. Tolppi näkee suotavana, että Savonia on mukana paikallisten valtakunnantason seurojen kumppanina. Savonialla on jo hyvät kokemukset KALPA- ja KuPS-yhteistyöstä. Nyt mukaan tuli Sampo, jonka edustusjoukkueessa pelaajista neljä opiskelee Savoniassa. Samoilla linjoilla on Sammon lentopallojaoston puheenjohtaja Markus Itkonen. Hän näkee sopimuksen tärkeänä sen vuoksi, että se on uusi sopimus ja Sammolla on paljon mahdollisuuksia jalostaa yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Pelaajissamme on opiskelijoita, ja uskon, että myös Savonia hyötyy sopimuksesta, koska otteluissamme käy paljon nuorisoa, jotka miettivät tulevaisuuden opiskelupaikkaa. Savonian ja Sammon yhteistyösopimus allekirjoitettiin tiistaina Sampo saa käyttöönsä harjoitussalin kahtena iltana viikossa ja Savonia muun muassa näkyvyyttä peliasuissa, äänimainontaa ja mainostaulun kotiotteluihin. teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen [ 16 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

17 Aina ei voi olla myötätuulta, opettele siis luovimaan. Jossain Atlantilla aallokossa alamäkiajoa Atlantti 2009 hermolepoa opettajatyöhön Miltä kuullostaisi viettää seitsemän viikkoa alati liikkeessä olevassa, keinuvassa ja ääntä pitävässä purjeveneessä tehden työtä vuorotta kuuden muun samanhenkisen purjehtijan kanssa? Kun minulle moiseen tilaisuus tarjoutui, en empinyt hetkeäkään. Kyseessä oli Suomessa rakennetun Baltic43 purjevene s/y Passepartoutin kotiuttaminen Euroopan vesille. Siirtopurjehdukseen tarvittiin täysi miehistö eri alojen asiantuntijoita. Puuttui kuulemma sähköstä, elektroniikasta ja tietokoneista ymmärtävää purjehtijaa siinäpä paikka minulle. Kotonakin vaimo sanoi asiaan Ilman muuta lähdet ja niin tärkein lupa-asiakin oli järjestyksessä. Monta muutakin järjestelyä oli tehtävä, mutta työnantajankin suhtautuessa moiseen hulluuteen suopeasti kaikki järjestyi aikanaan. Purjehdus tapahtui kesälomalla toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Purjehdimme Yhdysvaltain itärannikon Portlandista ensin 16 päivää Azoreille. Parin päivän pysähdyksen jälkeen jatkoimme 8 päivää Gibraltarille, josta poikkesimme myös Afrikassa Ceutassa. Viimeisen kahden viikon aikana matkasimme vielä Välimerta Espanjan rannikkoa myöten Mallorcalle ja viimein Sardiniaan Italiaan. Maileja kertyi 4137 nm (n km), muutaman kesän normaali purjehdukseni Saimaalla. Purjehdus on ollut minulle vuosikausia vastapainoa hektiselle työelämälle ja tapa ladata akkuja talven pimeitä koitoksia varten. Luonnon voimien ja omien taitojen yhdistäminen ovat yhdistelmä, jossa aina oppii uutta. On upeaa huomata, että omilla taidoillaan ja asenteillaan pärjää mainiosti vaikka minkälaisissa olosuhteissa ja aina pystyy oppimaan uutta. Meidänkin ympyröissä tarvittiin enemmänkin sopeutuvuutta, kärsivällisyyttä, luovuutta jne. sekä hyviä unenlahjoja. Nukkumaan on pystyttävä omalla vapaavuorollaan, oli kulku millaista röykytystä hyvänsä. Viimeksi mainitun hyödyllisyydestä työssäni en tosin tiedä? Matkalle lähtiessäni mielessä oli muutama asia jotka halusin kokea matkan aikana. Näin tähtikirkkaan taivaan ilman mitään häiritseviä valoja upeaa. Testasin omia sopeutumisen ja venymiskyvyn rajoja ja ainakin omasta mielestäni onnistuin hienosti. Opin että kaikkea pystyy tekemään ja uutta oppimaan ja tätä tietoa ja taitoa koetan eteenpäin opiskelijoillenikin välittää. Toki halusin myös tietää saanko kyllikseni purjehduksesta. Suomeen tultuani taisin viettää omassa sängyssä peräti 5 yötä kunnes olin taas veneessä kotisaimaata pari viikkoa kiertämässä omalla Kuutillani. Kipinää jäi kytemään kyllä sen verran, että jos minusta on kiinni, ei tämä viimeiseksi valtamerireissuksi jää. Elämänohjeeni ja tunnuslauseeni on Aina ei voi olla myötätuulta, opettele siis luovimaan (luoviminen = vastatuuleen sik-sak purjehtimista). Tarkoitan sillä taitoa ja asennetta, jonka avulla pääset perille, vaikka se veisikin pidemmän aikaa ja vaatisi sinulta normaalia enemmän ponnistelua. Tietysti tunnuslause Navigare necesse est pätee myös, mutta siihen saa sanaksi laittaa itse kukin myös puutarhanhoidon, sauvakävelyn, orkideojen kasvatuksen, golfin jne. Työlle on oltava tasapainottava vastavoima, jonka avulla jaksamme aivan toisella tavalla hoitaa päivittäiset velvoitteemme. Sitä on purjehdus minulle. Halutessasi lisätietoa reissustani käytä linkkiä teksti ja kuva Pekka Granroth s/y Kuutti 17 ]

18 Teknologiayrityksen kieli- ja viestintätarpeet tutuiksi työelämäjaksolla Lyhytkin työelämäjakso avaa uusia näkökulmia omaan työhön. Me varkautelaiset tekniikan yksikön kielten ja viestinnän opettajat saimme mahdollisuuden tutustua työelämään kuuden päivän ajan keväällä Tutustumiskohteemme oli Andritz Oy, yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista, jolla on osaamiskeskus myös Varkaudessa. Jakson aikana meillä oli kaksi selkeää tehtävää: haastatella mahdollisimman monta, eri tehtävissä toimivaa andritzilaista ja kartoittaa heidän työtehtävistään kumpuavat tarpeet erilaisille kieli- ja viestintätaidoille, joita voisi harjoitella jo opintojen aikana. Toinen tehtävä oli oikolukea erilaisia, englanninkielisiä teknisiä dokumentteja, joiden kautta tutustuimme yrityksen edustaman alan keskeiseen termistöön sekä saimme kuvan kirjoittamiseen ja dokumentoimiseen liittyvistä osaamistarpeista. Lisäksi pääsimme tarkkai- lemaan puhelinneuvottelua Intiaan sekä projektikokousta puolalaisen alihankkijan kanssa. Haastattelujen perusteella esiin nousi monenlaisia näkökulmia. Oman tekstin tuottaminen ja kyky sanoa asiat ytimekkäästi nähtiin erityisen tärkeänä taitona, samoin valmius ja varmuus suullisissa viestintätilanteissa. Erilaisten aksenttien ymmärtäminen koettiin haasteellisena, koska kielten opiskelu tapahtuu usein natiivienglantiin keskittyen. Esiintymistilanteiden harjoittelua pidettiin suotavana työelämässä harjoitteluun ei enää ole aikaa, vaan tilanteiden on sujuttava niin puhelimessa, neuvottelupöydän ääressä kuin esimiestehtävissä toimiessa. Yleisistä työelämätaidoista useissa haastatteluissa esiin nousivat mm. priorisointitaito sähköpostityöskentelyssä, multitasking- sekä vastuunottokyky. Englannin kielen taitoa pidettiin Andritzilla itsestään selvyytenä Elina Lehtomäki esitteli Office Communicatorin käyttöä Satu Huusarille. onhan yrityksen virallinen kieli ja ymmärrystään työelämästä säännöllisesti koulun seinien ulkopuo- englanti. Jokainen lisäkieli esim. saksa, venäjä, ruotsi, espanja tai lella. Omat kokemukset ja havainnot helpottavat muokkaamaan niin portugali tai yleensäkin kiinnostus ja valmius kielitaidon kehittämiseen nähtiin suurena etuna. sen toteutustapoja sellaisiksi, että oppiaineen sisältöjä kuin opetuk- ne auttavat opiskelijaa valmentautumaan työelämän haasteisiin mah- Ammattikorkeakoulussa toimivalle opettajalle on välttämätöntä käydä dollisimman hyvin. päivittämässä omaa tietämystään teksti ja kuva Irene Hyrkstedt Opettajat myönteisiä yrittäjyyskasvatukseen Yliopettaja Hilkka Lassila selvitti opettajien asenteita yrittäjyyskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyydellä ja taloudellisella kasvulla on positiivinen yhteys. Sen vuoksi keskustelun kohteeksi on noussut viime vuosikymmeninä yrittäjyyteen kasvattaminen. Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Hilkka Lassila tutki opettajien yrittäjyyskasvatuksen asenteita. Sähköiseen kyselyyn vastasi 385 opettajaa eri koulutusorganisaatioista. Kyselyyn vastanneiden asenne yrittäjyyskasvatukseen on positiivinen. Opettajat uskovat yrittäjyyskasvatuksen merkitykseen ja mahdollisuuteen yrittäjyyden edistäjänä, eikä yrittäjyys ole vastanneiden mielestä synnynnäistä vaan siihen voidaan kasvattaa. Lassilan mukaan opettajat pitivät tärkeänä, että yrittäjyys on mukana opetussuunnitelmissa ja sen koetaan sopivan eri alojen oppimistavoitteisiin. Yrittäjyyskasvatus koetaan kiinnostavana, mutta vaikeana aiheena. Koulutusorganisaatioiden johdolta opettajat odottavat vahvempaa tukea yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa opettajille suunnattua yrittäjyyskasvatuskoulutusta ja niiden sisältöjä sekä kehitettäessä toimenpiteitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi koulutusorganisaatioissa. Kyseessä on ESR-rahoitteinen Ammattiosaajasta yrittäjäksi hanke. Sen yhtenä tavoitteena on edistää alueen yrittäjyyttä lisäämällä Pohjois-Savon toisen asteen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen tietoisuutta yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta. teksti Jouni Vornanen kuva Risto Kiuru [ 18 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

19 mielipide > Luovuudesta innovaatioon Kaija Sääski osaamisaluejohtaja Meidän ei pidä olla pelkästään luovia, vaan myös innovatiivisia. Usein puhutaan luovista aloista. Kuitenkaan luovuus ei ole alakohtaista. Luovuus on korvien välissä, toimintatavoissa ja kulttuureissa toimia. Kulttuurialojen yrittäjyys on saanut maakunnassamme oudon leiman. Helposti kulttuuri-, taide- ja käsityöalan yrittäjälle todetaan hänen olevan pakkoyrittäjä. Aivan kuin näiden perinteisten luovien alojen yrittäjyys olisi vähempiarvoisempaa kuin muiden alojen yrittäjyys. Erityisesti Itä-Suomessa kaivataan nopeasti lisää yrittäjiä, joten meidän tulee kaikin tavoin myös henkisellä ilmapiirillä kannustaa yrittäjyyteen. Meidän vastuutehtävissä olevien on luotava työpaikoille kulttuuri, jossa luovuus pääsee kukkimaan. Perisyntinä suurissa yrityksissä ja yhteisöissä on helposti liika raportointi, suunnittelu ja loputtomat erityisesti kehittämispalaverit. Tilanne on vähän samankaltainen kuin myyntimiehellä. Kauppa kävisi, mutta ei ehditä myydä kun pitää suunnitella myyntiä. Luovuuden vaarana on myös pönötyskulttuuri. Asemaa ja valtaa korostavilla maneereilla ja käyttäytymisellä ylläpidetään hierarkkisuutta. Työyhteisön ilmapiiri joko kannustaa tai latistaa. Tässä tehtävässä johtajat ja päälliköt ovat avainasemassa. Savonia-ammattikorkeakoulun luovuuden lähde on 6500 eri alojen opiskelijaa, vuosittain 1000 harjoittelijaa ja 1000 opinnäytetyöntekijää. Jotta luovuus jalostuu innovaatioksi, ympärillä on ammattiosaajat, henkilöstö ja opettajat. Tämän volyymin hyödyntäminen vaatii valtavaa yhteistyökykyä. Usein esimerkiksi korkeakoulut tai toiset opinahjot asetetaan toistensa kilpailijoiksi. Näin toki joskus onkin, mutta hyvin verkottuneina ne luovat uusia mahdollisuuksia kuten Savonian Kuopio-kampus, jossa Savonian lisäksi toimisivat Itä-Suomen yliopisto ja tiedepuisto. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyö avaa myös uusia näkökulmia. Stimuloiva ympäristö ruokkii itse itseään. Luovuus on kykyä nähdä asioita uusista, ennakkoluulottomista näkökulmista. Innovaatiolla on taas päämäärä ja se johtaa uuteen ja hyödylliseen. Meidän ei pidä olla pelkästään luovia, vaan myös innovatiivisia. Sen tulee olla kaupallistettavissa ja tuottaa kilpailuetua: hyvinvointia Pohjois-Savoon. Panostukset kokous- ja kongressimatkailuun Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta on nimittänyt Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Hilkka Lassilan matkailuyrittäjyyden dosentiksi. Tämän alan titteli on laatuaan ainut Suomessa. Lassila on pitkän linjan matkailuammattilainen. Hän näkee Kuopion positiivisena paikkana, mikä tekee kaupungista hyvän paikan asua mutta myös mielenkiintoisen matkailukohteen. Taloudellisesta taantumasta huolimatta Kuopio kehittyy nopeasti ja täällä rakennetaan paljon. Uudet yritykset, kuten lääkelaitos lisäävät Kuopioon suuntautuvaa liikematkustusta. Meidän tulisikin panostaa kokous- ja kongressimatkailuun. Ikean tulo antaa aivan uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa kehittää Kuopiota myös ostosmatkailukaupunkina. Lassila näkee, että Kuopio on selkeästi Tahkon alueen lisäksi matkailun kehittämisen veturi. Matkailun kehittämisessä tarvitaan suunnitelmallisuutta ja rakentavaa yhteistyötä, jossa unohdetaan kateus ja oman edun tavoittelu. Kuopion vahvuuksia ovat muun muassa hyvä saavutettavuus keskellä Suomea, hyvä kaupungin imago kaupunkikohteena, kehittyvä palvelurakenne, runsas vesistö ja toistaiseksi vielä sekä kesä että talvi. Tärkeää olisi päättää, mihin suuntaan matkailua kehitetään ja toimia sen jälkeen jämäkästi päätösten mukaisesti. Joskus meillä savolaisilla on hukassa tekemisen meininki. Vasta uusitun matkailustrategian jalkauttaminen on kuitenkin käynnistynyt, joten suunta on oikea, pohdiskelee Lassila. Ympäristötietoisuuden kasvu on voimistuva trendi, jota on ryhdyttävä seuraamaan. Sen lisäksi nykypäivän matkailija vaatii yhä yksilöidympää, omien arvojensa mukaista palvelua ja elämyksiä. Elämyksellisyys on myös trendi, joka tulisi huomioida matkailupalvelujen tuotteistamisessa. Lassilan mukaan sähköinen kauppa alkaa olla välttämätön kovenevassa kilpailussa. Tiedon saamisen lisäksi tarvitaan valmiudet matkailupalvelujen ostamiseen. Isoilla yrityksillä nämä asiat ovat jo kunnossa, mutta pienillä matkailuyrityksillä se on vielä kehittymässä. Vuoden 2010 asuntomessut ovat todellinen haaste Kuopion ja sen ympäristön palveluille. Onnistuessamme saamme messukävijät viipymään Kuopiossa pitempään ja jättämään alueelle huomattavat määrät matkailutuloa. teksti Jouni Vornanen 19 ]

20 Ennätysmäärä osanottajia maratonilla Rehtori Tolppi oli saanut lähes 70 savonialaista kuntoilemaan. Ensi vuonna uudestaan. Kuopion maraton 2009 on juostu, kävelty ja rullaluisteltu. Maraton keräsi ennätysmäärän osanottajia. Pitkin kaupungin katuja kirmaisi 2800 kuntoilijaa. Saderintamat ovat olleet riesana viime päivinä, mutta maratonia suosi loistava syyssää. Savonia-ammattikorkeakoulu oli saanut jalkeille mittavan joukkueen. Lähes 70 savonialaista osallistui eri matkoille. Rehtori Veli-Matti Tolppi oli tyytyväinen omaan kymmenen kilometrin sauvakävelyynsä. Aika oli 1 tunti ja 27 minuuttia eli nopeus oli 7 kilometriä tunnissa. Tärkeintä oli nauttia hienosta tapahtumasta savolaisten kanssa. Ihmettelin kaiken kaikkiaan vähäistä miesten osallistumista. Ainakin mieskävelijöitä oli vähän. Ensi vuonna uudestaan. Markku Haapakoski osallistui puolimaratoniin. Haapakoski kiitteli järjestelyjä ja juoksukin kulki mukavasti. Hyvä tunnelma. Tilaisuus tarjosi osallistujille mukavan elämyksen. Aikaisempaan verrattuna reitti oli hieman raskaampi. Päivi Diov katseli ilolla, kun savonialaiset olivat näin suurella joukolla mukana. Tunnelma oli hänen mukaan välitön, rento ja yhteisöllisyyttä henkivä. Omaan suorituksensa jälkeen oli hyvä olo ja hyvä mieli. teksti Jouni Vornanen kuva Marina Malinen [ 20 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot