Kääriäinen suojelee IDEAKIPPIÄ. Kuopio opiskelukaupunkina. Savonia läpäisi auditoinnin. Uudet varehtorit. Osaamiskeskittymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kääriäinen suojelee IDEAKIPPIÄ. Kuopio opiskelukaupunkina. Savonia läpäisi auditoinnin. Uudet varehtorit. Osaamiskeskittymät"

Transkriptio

1 Kuopio opiskelukaupunkina Savonia läpäisi auditoinnin Kääriäinen suojelee IDEAKIPPIÄ Uudet varehtorit Osaamiskeskittymät

2 Asiakaslähtöisyys arvo käytäntöön Jouni Vornanen päätoimittaja Taitavalla asiakassuhteen hoidolla saadaan entistä vahvempi kumppani. Syyskuussa Savoniassa aloitti viisi osaamiskeskittymää. Niiden tarkoituksena on verkottua työelämän kanssa ja tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Tässä kuviossa selvästi korostuu asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisyys merkitsee eri aloille eri asioita. Palvelualoilla sen pitäisi näkyä erinomaisena palveluna. Työelämälähtöisenä ammattikorkeakouluna asiakaslähtöisyys merkitsee esimerkiksi sujuvaa yritysyhteistyötä. Asiakaslähtöisyys on ihmisten kohtaamista. Jokainen meistä tietää, jos asiakaspalvelija on laittanut itsensä likoon, hänet muistetaan. Hän todennäköisesti menestyy ja saa lisäarvoa työlleen. Palavereissa hurrataan, kun joku on onnistunut tekemään isot kaupat, saamaan lehtijutun läpi tai saa hyvää asiakaspalautetta. Harvoin pohditaan vihaisen asiakkaan antamaa kiukkuista palautetta, vaikka nämä olisivat herkullisia paikkoja oppia. Tiedetään, että vaikka kuinka yrittää, joskus hommat menevät pieleen. Näissä tilanteissa asiakaslähtöisyys testataan. Taitavalla asiakassuhteen hoidolla saadaan entistä vahvempi kumppani. Pahimmissa tapauksissa viesteihin ei vastata tai vastataan kun muistetaan. Silloin puhutaan niistä hyvistä entisistä asiakkaista. Aikuiskoulutus on yksi ammattikorkeakoulujen suuri kenttä tulevaisuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan aikuiskoulutus kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Monialaisena ammattikorkeakouluna Savoniallakin on merkittävä rooli koulutuksen ja työelämän solmukohdassa. Asiakaslähtöisyys vaatii tulevaisuudessa entistä herkempää korvaa kuunnella asiakasta. Pienyritysten määrä kasvaa, mikä merkitsee koulutuksen tarpeen kasvua. Näillä yrityksillä on jo resurssien puolesta omat ongelmansa, mikä asettaa koulutuksen järjestäjälle uusia haasteita. Nykyisin puhutaan kumppanuuksista. Vaikka ideat ja rakenteet olisivat kuinka hyviä, henkilökohtaisilla suhteilla ja vuorovaikutustaidoilla on edelleenkin suuri merkitys. Bisnes on bisnestä, mutta lopulta kaikki on henkilökohtaista. Savonian Sanomat on Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja sidosryhmälehti päätoimittaja: Jouni Vornanen toimituskunta: Riitta Rissanen, Päivi Diov, Maija Välijärvi, Juha Asikainen julkaisija: Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 6, Kuopio palaute: jouni. painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy, Kuopio ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Sisältö Kuopio opiskelukaupunkina 3 Vidgren ja Rissanen Savonian johtajistoon 4 Savonia läpäisi auditoinnin 5 Seppo Kääriäinen IDEAKIPPI-kilpailun suojelijana 6 Savonia näkyi kansainvälisessä balettiseminaarissa 8 Tulevaisuuteen suuntaava oppimisympäristö 8 Savonia polkaisi lukuvuoden käyntiin 9 EASTERN FINLAND INTERNATIONAL SUMMER TERM 10 Verkostoituvat kielten ja viestinnän opettajat Osaamiskeskittymät ja innovaatiot 12 TULI- rahoituksella innovaatioista liiketoimintaa 13 Ukkostutkaimesta apua lomailijalle 14 kansainvälinen VIINIASIANTUNTIJA 15 Savonia sopi Sammon kanssa 16 Teknologiayrityksen kieli- ja viestintätarpeet tutuiksi Opettajat myönteisiä yrittäjyyskasvatukseen 18 mielipide > Luovuudesta innovaatioon Panostukset kokous- ja kongressimatkailuun 19 Ennätysmäärä osanottajia maratonilla 20 Uusia julkaisuja: Yliopistot ja ammattikorkeakoulu tuottavat tutkimus- ja kehittämispalveluja yrityksille 22 Sinikan soossit 1 3 [ Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

3 Kuopio opiskelukaupunkina Uusi lukukausi käynnistyi vilkkaissa merkeissä. Isoja kokonaisuuksia viedään eteenpäin kuten Itä-Suomen ammattikorkeakouluhanketta ja Savilahteen rakennettavaa kampusta. Tietysti meille on valtavan tärkeää, miten ylipäätään opiskelijat viihtyvät Kuopiossa. Viihtyvyyden suhteen meillä riittää haastetta. Jo ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa moneen suuntaan. Aloituspaikat supistuvat ja siitä huolimatta meidän tulisi turvata alueen työvoiman saatavuus. Jatkossa ei riitä, että opiskelupaikkoja tarjotaan vain pohjoissavolaisille. Alueen tulee olla vetovoimainen koko valtakunnan nuorille. Modernin opiskelijakaupungin imagon luominen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Markkinoinnissa on luotettu pitkälle luontoarvoihin, mutta nuori aikuinen pitää Suomessa luontoa itsestään selvyytenä ja luonto vetovoimatekijänä saattaa kääntyä jopa itseään vastaan. Esimerkiksi Kuopion tori sunnuntaiaamuna on kuin otos avaruuskaupungista. Rakennuksia on mutta ihmiset ovat hävinneet lähiöihin. Missä on iloinen ja vilkas opiskelijakaupunki? Maalaiskaupungin ilmapiiri teina: Siellä ei ole mitään, ei sieltä pääse mihinkään tai vähän palveluja. Uskallan väittää, että vanhanaikaiset mielikuvat ovat vääriä, jotka ovat osaltaan syntyneet median myötävaikutuksella. Kuopiota usein kuvataan torinäkökulmasta, josta välittyy sellainen lupsakka ja maalaishenkinen ilmapiiri. Kokoonsa nähden Kuopio on vertaansa vailla oleva kaupunki. Tämä on muun muassa vireä koulukaupunki, täällä on urheiluseuroja pääsarjatasolla ja elävää kulttuuritarjontaa löytyy sekä kesällä että talvella. Viihtyisyyttä rakentamassa Kaupungin keskeisiltä toimijoilta vaaditaan myös aktiivisuutta vireän ympäristön luomisessa. Savonia teki merkittävän päätöksen kampuksen rakentamisesta Savilahteen. Kampus tuo tullessaan monenlaisia hyötyjä. Tällä hetkellä Savonian yksiköt sijaitsevat hajallaan ympäri kaupunkia. Nyt tehty päätös merkitsee sitä, että Savilahteen muodostuu merkittävä osaamiskeskittymä. Pitkällä tähtäyksellä uskon, että Savonian kaikki toiminnot voisivat sijaita samalla kampuksella. Kampus luo hyvät käytännön puitteet myös yhteistyölle tulevan Itä- Suomen yliopiston kanssa. Savonia, yliopisto ja tiedepuisto muodostavat tulevaisuudessa vahvan innovaatiokeskittymän ja ennen kaikkea Savilahteen syntyy virkeä opiskelijoiden kampusalue. Toinen merkittävä asia on Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa aloitettu kumppanuus. Siinä on hahmottumassa vahva akseli, Itä-Suomen korkeakoulualue. Kysymys on pitkälle vahvuuksien ja profiilien etsimisestä siten, että yhteistyön myötä ne täydentävät toisiaan mahdollisimman paljon. Opiskelijoiden näkökulmasta tässä syntyy uusia mahdollisuuksia yhdistää erityyppisiä opintoja, joka luo pohjaa myös innovaatiotoiminnalle. Hyvä paikka asua ja elää Opiskelijoiden viihtyvyyden lisäämiseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Toimeentulo on elämisen kannalta yksi tärkeä kriteeri. Esimerkiksi pienituloiselle opiskelijalle edullinen ja toimiva joukkoliikenne merkitsee varsin paljon. Samoin kansainvälisyys tulee jatkossa korostumaan entistä enemmän. Suurena haasteena on löytää ulkomaalaisille opiskelijoille iltatöitä, harjoittelupaikkoja ja aikanaan työpaikkoja. Tuntuu, että tässä suhteessa asenneilmastossakin olisi parantamisen varaa. Kaupungilla on hienot nettisivut, mutta opiskelijoille suunnatut omat sivut olisi tarpeen, jossa kerrottaisiin opiskelijoille suunnatuista palveluista. Voisiko yksi vetovoimatekijä olla ilmainen langaton verkko keskustassa? Voisiko viihtyisyyttä lisätä kävelykaduilla? Kaikesta huolimatta Kuopio on hyvä paikka asua ja elää. Tämä ilmenee varsin selvästi kun lukee keskustelupalstoja. Kuopioon aikoville opiskelijoille kerrotaan, että kaupunki on sopivan kokoinen ja täällä on lyhyet etäisyyden hoitaa asioita. Rentoutumaan pääsee näppärästi Tahkovuorelle. Miira Aaltonen selvitti opinnäytetyössään (2005) Kuopion imagoa pääkaupunkiseudun nuorten mielikuvia Kuopiosta. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta opinnäytetyö on kohtuullisen karua luettavaa. Vastauksista ilmeni, että pääkaupunkilaisten nuorten mielestä Kuopion imago ei ole kovinkaan houkutteleva. Kuopio nähtiin lähinnä maalaiskylänä, jonka sijainnistakaan ei oltu ihan varmoja. Olipa yhdessä kirjoituksessa kehuttu myös iltaelämää. Kuuluisalla baarikadulla on helppo asioida. Takin voi laittaa yhteen narikkaan ja sitten on helppo kiertää vierekkäisiä baareja talvellakin. Viihtyvyyttä tämäkin. Veli-Matti Tolppi Ylipäätään mielikuvat Kuopiosta olivat jokseenkin vanhanaikaisia, jotka ilmenivät esimerkiksi komment- rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 3 ]

4 Vararehtori Mervi Vidgrén luonnehtii itseään mukiin meneväksi. Vararehtori Riitta Rissanen näkee opiskelijat selkeänä alueen voimavarana Vidgren ja Rissanen Savonian johtajistoon Vauhdikas, urheilutaustainen Mervi Vidgrén astui (1.9.) Savonia-ammattikorkeakoulun johtajistoon. Uuden vararehtorin vastuualueena on opetus. kimus- ja kehitystyön yhdistäminen mahdollistaa erilaisia opiskelutapoja yksilölliseen ja yhteisölliseen oppimiseen, korostaa Vidgrén. Vidgrenillä on selvät sävelet, miten opetusta on kehitettävä. Vidgrénin mukaan Savonia ottaa tulevina vuosina yhä vahvemman roolin Koulutuksen ja opetuksen suunnittelussa lähtökohtana on työelämästä nousevat koulutus- ja osaamistarpeet. Tarpeiden kartoittaminen edellyttää hyvää ennakointia ja työelämäyhteistyötä. Onneksi meillä aikuiskoulutuksen kehittäjänä. Muun muassa ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat uusia ja kehittyviä tutkintoja, jotka ovat vahvasti työelämäsidonnaisia ja rinnasteisia maisteriopintoihin. ammattikorkeakouluna on perinteisesti vahva työelämäyhteys. Myös korkeakoulujen oppisopimustyyppinen koulutus käynnistyy Vidgrén näkee, että kansainvälistäminen on noussut ja nousee keskiöön. Haasteena onkin vientikoulutuksen kehittäminen. Savoniassa on tänä syksynä. Nämä uudet avaukset kertovat tarpeesta kehittää erityyppistä, lähellä työelämää olevaa korkeakoulutasoista koulutusta. valmiuksia eri koulutusaloilla, mutta edelläkävijänä voisi olla terveysala- ja matkailuala. Aikuiskoulutus asettaa myös uusia vaatimuksia. Vidgrén tähdentää, että aikuisopiskelijalla täytyy Mielestäni keskeisenä oppimisen lähtökohtana on opiskelijoiden itseohjautuvuuden olla mahdollisuus opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä vuoksi korostaminen. opetusteknologian kehittäminen on Opettaja on oppimisen mahdollistaja ja oppimista tukevien tilanteiden osa aikuiskoulutuksen kehittämishaastettaristöissä. luoja erilaisissa oppimisympä- Palautteiden perustella Mervi Vidgrén on hyvä kuuntelemaan ja tukemaan Iisalmessa ja Varkaudessa on hyvät kampukset, mutta myös Kuopion Savilahteen olisi tarkoitus luoda oppimista tukevat olosuhteet. Tut- henkilöstöään. Hän vaatii itseltään paljon ja odottaa muilta samaa. Itseään hän luonnehtii ihan mukiin meneväksi. teksti Jouni Vornanen kuva Heikki Repo Riitta Rissanen aloitti syyskuussa Rissanen näkee, että Savonian tulee Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtorina. tehdä toimintaansa jatkuvasti tuneena Hänellä on vastuualunetuksi ja helposti lähestyttäväksi tutkimus- ja kehitystyö. Työn koko toiminta-alueella Pohjois-Savossa. painopiste on ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen vuorovaikutus. Rissanen odottaa työltään Opiskelijoiden rooli esimerkiksi uusia haasteita ja verkostoja. tutkimus- ja kehitystyössä on selkeä voimavara, jota tulee vahvistaa. Uusi työ sisältää toki paljon pitkän Myös Savonian monialainen osaaminen linjan puurtamista ja johtamistyötä, on tuotava lähelle käyttäjien ja jonka tulokset toivottavasti näkyvät yritysten arkea vaikkapa projekteisla. Savoniassa ja vaikutusalueelsa ja koulutuspalveluissa. Erityisen iloinen olen siitä, että saan tehdä tätä työtä yhdessä Savonian Rissanen on monessa mukana. Hän henkilöstön, asiantuntijoiden on muun muassa Korkeakoulujen ja kumppaneiden kanssa. arviointineuvoston jäsen ja korkeakoulujen rehtorineuvostossa Rissanen Julkisuudessa aina välillä keskustellaan vaikuttaa liiketalouden ja hal- Savonian roolista alueen vaikuttajana. linnon kehittämisryhmässä. Rissanen kokee kuitenkin tilanteen hyvänä, joskin petrattavaakin Itseään hän kuvailee eteenpäin kat- löytyy. Näkökulmaa hänellä sovaksi, realistiseksi optimistiksi, riittää, sillä väitöskirjakin syntyi aiheesta, joka tarttuu toimeen varsin sukke- mikä on työelämälähtöisen lasti. opinnäytetyön tehtävä ammattikorkeakoulussa. Liekkö syy osittain karjalaisissa sukujuurissa. Perheeseeni kuuluvat Uskon kuitenkin, että katvealueita yrittäjäpuoliso ja lukioikäinen poika. löytyy erityisesti mikroyrityksissä, Harrastukset ryhmittyvät vuo- jossa Savonian osaaminen ja tutkimus- den aikojen mukaan. Kärkipäässä ja kehitystyön yhteistyömah- on hiihto ja lenkkeily, kulttuuritaden dollisuudet eivät välttämättä ole pahtumat, hyvä ruoka, ystävät ja lukeminen. kaikkien tiedossa. teksti Jouni Vornanen kuva Sirpa Hietala [ 4 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

5 ...yhteen hiileen puhaltaminen ja se kuuluisa Savonialainen henki on löytynyt. Laatupäällikkö Riitta Paasivuori ja rehtori Veli-Matti Tolppi myhäilevät tyytyväisinä kun uusinta-auditointi hyväksyttiin. Savonia läpäisi auditoinnin Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi eli arvioi Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän huhtikuussa. Savonia on läpäissyt auditoinnin hyväksytysti. Tulokset julkistettiin Kuopiossa (28.5.) uusinta-auditointiseminaarissa. Auditointiryhmän mukaan laadunvarmistus kattaa nyt kaikki korkeakoulun toiminnot. Savonian laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvät menettelytavat ja prosessit ovat koko korkeakoulua yhtenäisesti sitovat ja ne muodostavat dynaamisen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta ja keskeiset tulokset ovat opiskelijoiden tiedossa ja saatavilla. Myös Savonian ulkoiset sidosryhmät on määritelty ja niiden tietotarpeet on otettu selvästi huomioon. Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi myhäilee tyytyväisenä auditoinnin läpäisystä. Se on osoitus siitä, että Savoniassa toimitaan mallikkaasti eurooppalaisetkin vaatimukset huomioiden. Kun taustalla on parin vuoden aikana tehty iso organisaatiomuutos ja siihen liittyvä kehitystyö, varmentaa ulkopuolinen audiointi, että muutoksemme suunta on ollut oikea. On tehty yhdessä oikeita asioita ja vielä ne oikein. Auditointiryhmä näkee hyvänä sen, että osana organisaatiouudistusta kaikki tukipalvelut on koottu keskitetysti osaksi kehittämis- ja palvelukeskusta. Tukipalveluiden yhdenmukaistaminen on selkeyttänyt muun muassa niiden keskinäistä työnjakoa. Laatupäällikkö Riitta Paasivuoren mukaan Savoniassa on tehty mittava kehitystyö ja sen onnistuminen on merkki siitä, että yhteen hiileen puhaltaminen ja se kuuluisa Savonialainen henki on löytynyt. Paasivuori muistuttaa, että muutosprosessi viedään loppuun. Samalla laadunhallintatyö suunnataan erinomaisuuteen tähtäävään kestävään laatuun ja kytketään osaksi Savonian yhteiskuntavastuuta. Auditoinnin läpäisy on merkityksellinen Savonialle, koska sen avulla voidaan osoittaa toiminnan olevan laadun osalta kunnossa. Auditoinnilla tarkistetaan ammattikorkeakoulun kaikki keskeiset toiminnot, joilla on merkitystä opetukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluevaikuttavuuteen. teksti Jouni Vornanen kuvat Ville Väisänen 5 ]

6 Innovaatiokoordinaattori Rauno Tiainen, Te-keskuksen keksintöasiamies Lauri Nederström ja keksijä Tapani Tirkkonen esittelevät ideakilpailua kilpailun suojelijaksi lupautuneelle eduskunnan varapuhemiehelle Seppo Kääriäiselle Seppo Kääriäinen IDEAKIPPI-kilpailun suojelijana Seppo Kääriäinen menossa kokeilemaan Postikassi -keksintöä. Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää IDEAKIPPI- idea- ja keksintökilpailun arkiluoville itäsuomalaisille. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen on tunnettu kansalaiskeksintöjen puolestapuhuja. Kääriäinen on lupautunut kilpailun suojelijaksi. - Kun olin kauppa- ja teollisuusministeri opin ymmärtämään, että yhteiskunnan on tuettava keksijöitä. Esimerkiksi energia- ja metsätaloudessa sekä ikäihmisten tarpeissa olisi keksijöillä työmaata, kannustaa Kääriäinen. IDEAKIPPI-hankkeessa tehdään myytäviä tuotteita tavallisten ihmisten oivalluksista. Hankkeen suunnittelijat uskovat, että kansalaisilla on runsaasti ajatuksen asteelle jääneitä ja tekemistä vaille valmiita ideoita. Innovaatiokoordinaattori Rauno Tiainen on innostunut kansalaisluovuuden muuttamisesta hyödylliseksi käytännön tuotteiksi. Savonia-ammattikorkeakoulu, ideakilpailun isäntä on monialainen ja työelämänlähtöinen korkeakoulu. - Savonia pystyy soveltamaan osaamistaan ideoiden toteutuksessa, kehittämistyössä sekä tuotteiden markkinoinnissa aina kaupan hyllylle asti. Ideanikkarit voivat esittää vaikka vain haasteellisia ongelmia, ei välttämättä valmista ratkaisua, selittää Tiainen. Tiainen ei rajaa mitään elämäaluetta ideakilpailun ulkopuolelle. Aihepiirit saavat vaihdella mielikuvituksellisista innovaatioista käytännön teknisiin ratkaisuihin. Hyvä idea voi olla kulttuurikeksintö, ennen näkemätön hyvinvointipalvelu tai liiketalouden uudistus. Kooltaan tuote voi vaihdella Nokian kokoisesta pikkuriikkiseen arjen apuvälineeseen. Yritämme IDEAKIPPI-kilpailun avul-la haravoida käytännönläheisiä ideoita. Testaamme parhaat, teemme tuotekehitystä, hoidamme sopimukset ja markkinoinnin sekä pistämme myyntiin vauhtia. Keksijän unelma Hankkeen suunnittelussa on mukana myös TE-keskuksen keksintöasiamies Lauri Nederström. Hän haluaisi autolavallisen ideoita syynättäväksi. - IDEAKIPPI-kilpailussa ideoita haalitaan ensin autonlavalle. Sitten ne kipataan tutkittavaksi. Lopuksi katsotaan, miten parhaista ideoista syntyy taidokas tulevaisuuden tuote, kertoo Nederström. Keksijä Tapani Tirkkonen tuo suunnitteluryhmään ammattikuntansa näkökulmaa. Ihmisten mielikuvissa keksiminen näyttäytyy mystiikkalajina. Tirkkonen toivoo, että IDEAKIPPI-kilpailu vähentäisi keksimiseen latautunutta salaperäisyyttä ja rohkaisi tavallisia ideanikkareita kilpailuun mukaan. Hyvästäkin keksinnöstä on vielä matka tuotteeksi. Savonia- ammattikorkeakoulun opiskelijaresurssi, prototyypin valmistus ja tuotteen järjestäminen myyntiin on keksijälle unelma-apu, toteaa Tirkkonen innostuneesti. IDEAKIPPI-kilpailun voittaja julkistetaan pidettävässä seminaarissa Iisalmessa. teksti ja kuvat Ismo Vornanen [ 6 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

7 Savonian rehtori Veli-Matti Tolpilla on takana vauhdikkaat pari vuotta. Savonia myllerryksessä Tapaan kiireisen miehen. Savoniaammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi on käärinyt hihat ja laittanut Savoniaa iskukuntoon henkilökuntansa kanssa. Myllerrystä on tapahtunut monella sektorilla. Vaikka kiirettä on riittänyt, edessäni istuu tyytyväinen mies. Iso hallintoremontti on saatu onnellisesti päätökseen. Mielenkiinto kohdistuu uusiin osaamiskeskittymiin. Ne kokoavat tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin. Keskittymät verkottuvat vielä työelämän kanssa. Tolppi odottaa keskittymiltä innovatiivisuutta. Jos keskittymät lyhyesti suomentaa, kysymyksessä on Savonian vahvuudet. Niissä yhdistyy aidosti monialainen osaaminen sekä perustehtävämme sekä koulutus, tutkimus- ja kehitystyö. Innovaatioita syntyy erityisesti eri alojen tai osaamisten rajapinnoissa. Savoniassa on jo nyt hyviä kokemuksia koulutusalojen yhteistyötä. Esimerkiksi moottoripyörä, Savonia Chopper syntyi monialaisen yhteistyön tuloksena. Tolppi muistuttaa, että Savonia verkottuu myös oman talon ulkopuolelle. Viime syksynä Savonia ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu solmivat yhteistyösopimuksen. Kuviossa on hahmottumassa vahva akseli, Itä-Suomen korkeakoulualue. Tolppi ennakoi tuloksellista yhteistyötä. Yhteistyössä on kysymys juuri vahvuuksien ja profiilien etsimisestä siten, että kumppanuuden myötä ne täydentävät toisiaan mahdollisimman paljon. Kyse on siis resurssien vahventamisesta että niiden kohdentamisesta. Savonian päätös rakentaa kampus Kuopion Savilahteen on yhden lajin resurssien kohdentamista. Tolppi katsoo kampuksen oleva kokoava voima erityisesti yhteisille tukipalveluille esimerkiksi opiskelijoiden ruokapalveluille, kirjastolle tai vaikkapa opintoasioiden toimistolle. Näen, että kampuksella on myös imagollinen merkitys opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Puhumattakaan siitä, että yhteistyö syntyy aika luontevasti tulevan Itä-Suomen yliopiston kanssa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että kampusalueelle on julistettu arkkitehtuurikilpailu. Kilpailulla haetaan muun muassa toiminnallisesti korkeatasoista ja elinkaaritaloudellista ratkaisua, joka liittyy osaksi Savilahden kehittämistä laajemminkin. Keskustelu alkaa olla lopuillaan ja Tolppi paljastaa, mikä saa miehen hymyilemään. Keväällä Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi Savonian laadunvarmistusjärjestelmän. Se meni kirkkaasti läpi. Nyt ulkopuolinen taho on tarkastanut Savonian kaikki keskeiset toiminnot, joilla on merkitystä opetukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluevaikuttavuuteen. Se on merkki siitä, että on tehty yhdessä oikeita asioita ja ne vielä oikein. teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen 7 ]

8 Savonia näkyi kansainvälisessä balettiseminaarissa Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö (MusiTa) oli näyttävästi esillä, kun baletin asiantuntijat eri puolilta maailmaa tapasivat kansainvälisessä balettipedagogiikan seminaarissa Helsingissä lokakuuta. vuorovaikutusta baletin tutkijoiden, kouluttajien, pedagogien ja taiteilijoiden välillä. Tarkoituksena on myös kehittää balettipedagogiikan laatua ja edistää ammatillisen korkeamman asteen koulutuksen järjestämistä baletin alalla Suomessa. Tapahtuman avauspäivänä esitettiin Savonian opiskelijan Pauliina Pesosen opinnäytetyö, koreografia Me and you here at the moment. Myös teoksessa tanssivat Laura Poikolainen ja Karoliina Lummikko ovat MusiTan opiskelijoilta. Baletin asiantuntijat jakoivat päivien aikana näkemyksiään baletin perinteestä, laadukkaasta baletinopetuksesta ja uusista tavoista kehittää baletinopetusta akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä korkealaatuisen taiteellisen työn kautta. Savoniassa päätoimisena tuntiopettajana työskentelevä Paula Salosaari puolestaan valmisti seminaaria varten yhteistoiminnallisen koreografian TSU, jossa esiintyi opiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Salosaari myös piti luentodemonstraation baletin opetuksesta aiheenaan Tools to creation in ballet. Seminaarin tavoitteena oli edistää Seminaarin kansainvälisiä puhujia olivat Elisabeth Platel Pariisin Oopperan balettikoulusta, Petr Silkin Pietarin Instituutista, Susan Koff New Yorkin yliopistosta/american Ballet Theatre Schoolista sekä Mavis Staines Kanadan kansallisbalettikoulusta. Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos järjesti seminaarin yhteistyössä Balettipedagogit ry:n kanssa. Pauliina Pesosen luomassa koreografiassa tanssivat Laura Poikolainen (vas.) ja Karoliina Lummikko. teksti Anna-Maria Pekkinen kuva Sini Rönkkö Tulevaisuuteen suuntaava oppimisympäristö Rehtori Veli-Matti Tolppi ja vararehtori Mervi Vidgren visioivat Savilahteen nousevaa kamppushanketta. teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen Savilahden kampushanke etenee. Savonia-ammattikorkeakoulu pohti ylläpitäjäseminaarissa lokakuun puolessa välissä, miten luoda menestyksekäs tulevaisuuden oppimisympäristö. Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtorin Mervi Vidgrenin mukaan nyt on tuhannen taalan paikka suunnitella eri toimijoiden kanssa tulevaisuuden oppimis-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristö. Tämä on nimetty OIS-ympäristöksi (Open Innovation Space). OIS-ympäristössä Savonia ja Itä- Suomen yliopiston toimijat tiivistävät korkeakoulujen yhteistyötä hyödyntäen molempien vahvuuksia palvellen samalla elinkeinoelämää. Toimijoina ovat opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä alueen työ- ja elinkeinoelämä. Vidgren näkee, että OIS-ympäristö on tulevaisuuden fyysinen, psyykkinen ja virtuaalinen toimintaympäristö, jossa teknologiset ratkaisut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen. OIS-ympäristö tarjoaisi koulutus-, tutkimus-, innovaatiopalveluja ja tuotekehityspalveluja alueen työ- ja elinkeinoelämälle. Tämä lisäksi monimuotoisiin haasteisiin vastataan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kiinteistöjen osalta tapahtuu. Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi kertoo, että parhaillaan on sovittu 1. vaiheen etenemisestä Suomen Yli- Tuhannen taalan paikka suunnitella eri toimijoiden kanssa tulevaisuuden oppimis-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristö. opistokiinteistöjen Oy:n johdolla. Kyseinen vaihe sisältää innovatiivisen hammasklinikka-kokonaisuuden, jossa hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat sekä Kuopion kaupungin hajasijoitetut hammaslääkäripalvelut yhdistyvät samaan rakennukseen. Ensimmäinen vaihe sisältää myös Savonian muut terveysalan toiminnat, jotka siirtyvät Sairaalakadulta. Vaihe yksi valmistuu vuoden 2012 lopussa. 2. vaiheen neuvottelemme Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa siten, että rakennus valmistuisi vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä kokonaisuus sisältää Savonian liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan sekä tukipalvelujen ja hallinnon tiloja. [ 8 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

9 Palkittuja savonialaisia lukuvuoden avajaisissa. Savonia polkaisi lukuvuoden käyntiin teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen Savonia-ammattikorkeakoulu käynnisti lukuvuoden maanantaina Sairaalakadun kampuksen juhlasalissa. Tilaisuudessa jaettiin tunnustuksia, arvonimiä ja kuultiin kaunista musiikkia. Rehtori Veli-Matti Tolppi kävi omassa puheessaan laajasti läpi viime vuosien myllerrystä. Tolppi muisti kiittää virkatoveriaan Matti Uusitupaa rakentavasta yhteistyöstä erityisesti kampushankeen osalta. Savonia on tänään iskukunnossa! Ei ole sattumaa, että meidän toiminta, talous, ja laatu ovat kaikki yhtä aikaa erinomaista tasoa. Kymmenen vuotuisen rehtorikauden aikana ei toista näin hyvää kokonaistilannetta ammattikorkeakoulussa ole ollut. Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen oli samoilla linjoille. Hänen mukaan yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä toimii mallikkaasti. Olen varma, että meillä on pian alkavalla uudella vuosikymmenellä upea ammattikorkeakoulun ja yliopiston kampus Savilahden alueella ja muutenkin laajaa yhteistyötä. Avajaisissa annettiin erilaisia tunnustuksia. Vuoden opettajaksi Savonian opiskelijakunta (SAVOTTA) valitsi Eeva-Riitta Ylisen. Opiskelijakunta kuvaa Ylistä muun muassa lämminsydämiseksi, fiksuksi ja viisaaksi naiseksi, joka pitää huolen että hänen kurssinsa ovat laadukkaita ja käytännönläheisiä. Laatupäällikkö Riitta Paasivuori sai tunnustuksen erinomaisesta toiminnasta. Savonian laadunvarmistusjärjestelmä arvioitiin keväällä Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta ja se meni kirkkaasti läpi. Paasivuori oli avainhenkilöitä laatujärjestelmän kehittämisessä Tunnustuksen erinomaisesta toiminnasta sai myös kirjasto- ja tietopalvelut. Perusteluissa todetaan, että palveluja on kehitetty pitkäjänteisesti ja asiakaslähtöisesti. Palvelusta saatu palaute on ollut kiitettävää. Tasa-arvon edistämisen kannustuspalkinnon pokkasi yliopettaja Irma Mikkonen. Kannustavalla ja avoimella toiminnallaan Mikkonen on edistänyt osallistuvan johtamiskulttuurin kehittymistä monimuotoisessa työyhteisössä. 9 ]

10 Matin Rahe Espanjasta opetti kesälukukausikurssilla Varkaudessa. International Management kurssilaiset pitivät aihetta mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. EFIST - EASTERN FINLAND INTERNATIONAL SUMMER TERM KESÄOPETUSYHTEISTYÖTÄ JO VIIDENNEN KERRAN! Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kesälukukausiverkostossa, joka on järjestänyt kansainvälistä, englanninkielistä kesälukukausiopetusta jo vuodesta 2005 alkaen. Kansainvälisen kesälukukauden toteuttamisessa ovat mukana Savonian lisäksi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Saimaa ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Kesäkauden ajan, toukokuun alusta elokuun loppuun on verkoston toimipisteissä tarjolla muutaman viikon mittaisia monipuolisia, englanninkielisiä opintojaksoja eri aloilta. Suurin osa kurssien opettajista tulee ulkomailta kesäopetusverkoston partnerioppilaitoksista. Ulkomaalaiset professorit ovat olleet kiinnostuneita mahdollisuudesta tulla kansainvälisen kesäkoulun kurssiopettajiksi ja samalla päästä nauttimaan Suomen kesästä. Kesällä 2009 oli Savoniassa, Kuopiossa ja Varkaudessa tarjolla toukokuussa yhteensä 5 kurssia, joille ilmoittautui 133 opiskelijaa. Elokuussa tarjolla oli 8 kurssia ja ilmoittautuneita opiskelijoita 270. Kurssien opettajina toimivat sekä Savonian omat opettajat että partneriyliopistoista kutsutut vierailevat professorit. Kursseista kolme oli kokonaan verkko-opetusta, jolloin opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus tapahtui vain sähköisesti. Nämä kurssit keräsivät suurimmat ilmoittautuneiden joukot, sillä opiskelijat pystyivät osallistumaan mistä vain ja myös oman aikataulunsa mukaan. Yksi elokuussa toteutetuista kursseista oli Varkauden kampuksella järjestetty International Management -kurssi laajuudeltaan 3 ECTS opintopistettä ja 36 kontaktituntia. Opettajana kurssilla toimi filosofian tohtori ja dekaani Martin Rahe EADA:sta (Escuela de Alta Dirección y Administración) Barcelonasta. Hänen kurssinsa toteutui elokuun kahdella viimeisellä viikolla, joten hän loma-ajan ansiosta saapui kurssiopettajaksi vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Martin Rahen kokemukset kesäkouluopetuksesta olivat kaikilta osilta positiivisia. Hän kehui kurssin opiskelijoita aktiivisiksi, ja kurssilaiset puolestaan kuvasivat kurssia erittäin antoisaksi ja hyödylliseksi. Opiskelijat suorittivatkin kurssin hyvin arvosanoin. Opiskelijajoukko muodostui Savonian omista, kansainvälisistä opiskelijoista, partnerioppilaitoksista kurssia varten Varkauteen saapuneista opiskelijoista ja Erasmus-vaihto-opiskelijasta, joka aloitti vaihtojaksonsa kaksi viikkoa muita Erasmus-vaihtareita aikaisemmin. Martin Rahe nautti perheensä kanssa elokuun kauniista ilmoista ja lähiympäristön nähtävyyksistä ja mahdollisuuksista. Neljän tunnin päivittäinen opetus jätti koko perheelle mukavasti yhteistä aikaa ja vuokra-auto antoi vapauden liikkua ympäristössä. koko perhe olikin kiinnostunut nauttimaan kesäkouluopettajuudesta myös tulevina kesinä. teksti ja kuvat Tuula Linnas [ 10 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

11 Verkostoitumalla ja jakamalla omaa osaamistamme ja kokemuksiamme keskitetysti voimme kehittää ja päivittää helposti myös koko asiantuntijayhteisömme osaamista ja viedä asioita eteenpäin. Kielten ja viestinnän opettajat ovat Savonia-amk:ssa asiantuntijaryhmä, jonka opetusalue yhdistää eri osaamisalueita. Tällä hetkellä meitä on yhteensä 38. Elokuun 2009 alussa sisäinen organisoitumisemme hioutui askeleen eteenpäin. Yhteisten asioiden hoitamista edistävät, oman opetustyönsä ohella, kielten ja viestinnän opetuksen koordinaattori Irene Hyrkstedt (Teknologia ja ympäristö/ Varkaus) ja koordinaatioryhmä, johon kuuluvat Ulla Nissi (Hyvinvointi/ Kuopio), Seija Lötjönen (Liiketalous- ja kulttuuri/ Kuopio) sekä Mirja Saarijärvi (Teknologia- ja ympäristö/ Kuopio). Verkostoituvat kielten ja viestinnän opettajat eivät keksi pyörää kahteen kertaan - Kansalliset verkostot taustavoimana teksti Irene Hyrkstedt kuva Eeva Jauhiainen Suomessa ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajien verkostoitumista tapahtuu monilla eri foorumeilla. Vastuuopettajat ja koordinaattorit kokoontuvat kahdesti vuodessa. Tietoa kielten ja viestinnän opetukseen liittyvistä asioista on jaossa laajemmalle joukolle joka toinen vuosi pidettävillä ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien neuvottelupäivillä, joiden osallistujajoukko on ollut kielten ja viestinnän opettajaa. Tekniikan alan kieltenopettajat ry. kokoontuu vuosittain omille neuvottelupäivilleen, ja saman käytännön ovat ottaneet sosiaali- ja terveysalan kieltenopettajat. Eri kielillä on lisäksi omia verkostojaan, kuten ruotsinopettajien Hoppet-tiimi ja suomen kielen ja viestinnän opettajien yhteistyöryhmä Suvi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn nimittämä kielityöryhmä ja sen nykyinen seuraaja, AMK kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi, ovat laatineet mm. ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen käytäntösuositukset. Suositukset ovat toimineet hyvin laadullisena ohjenuorana ympäri Suomea, myös meillä Savoniassa. Ajankohtaiset teemat nyt ja tulevaisuudessa Tällä hetkellä työn alla olevia teemoja niin kansallisissa verkostoissa kuin Savonian kielten ja viestinnän opettajien yhteisössä ovat mm. esteettömyyden näkökulma kielten ja viestinnän opiskelussa sekä AHOTmenettelyn soveltaminen. Myös kielten ja viestinnän sekä ammattiaineiden integroinnin onnistumiseksi sekä englanninkielisten opinnäytteiden laadun varmistamiseksi tarvittavat hyvät käytänteet puhuttavat. Suomi vieraana ja toisena kielenä -opetuksen tarve lisääntynee merkittävästi ja aiheuttaa omat haasteensa. Opetusministeriön kehittämissuunnitelman ja Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian esiin nostamat tarpeet hyville käytännöille henkilöstön kielitaidon kehittämisessä koskettavat myös ammattikuntaamme. Tulevia, tärkeitä sekä yhteistä keskustelua ja linjauksia vaativia aiheita ovat myös kielten ja viestinnän opetuksen T&K-toiminta, kielten ja viestinnän opettajien ammatillisen kasvun tukeminen sekä opiskelijoiden kielitaidon monipuolistaminen. Savonialaisetkin työn touhussa Yhteistyön avulla on pystytty parantamaan kieltenopetuksen laatua monin tavoin: yhdenmukaistamaan arviointikäytäntöjä, oppimaan hyviä suullisen arvioinnin menetelmiä ja arviomaan oman opetustyön laatua ja tavoitteita. Tämä vuoden alusta lähtien toimintaamme ovat ohjanneet koko Savonian kielten ja viestinnän opetuksen yhteiset käytänteet. Viime keväänä saimme valmiiksi kielten ja viestinnän opetuksen toimenpideohjelman vuosille Lukuvuonna kielten ja viestinnän opettajilla oli mahdollisuus toteuttaa hanke nimeltä Sähköisten välineiden käyttö kielten ja viestinnän opetuksessa. Sen aikana tehtyjä opetuskokeiluja esiteltiin yhteisessä tapaamisessamme toukokuussa Paikalla oli myös iso joukko PKAMK:n kielten ja viestinnän opettajia. Verkostoitumalla ja jakamalla omaa osaamistamme ja kokemuksiamme keskitetysti voimme kehittää ja päivittää helposti myös koko asiantuntijayhteisömme osaamista ja viedä asioita eteenpäin. Yhteisesti sovitut tavoitteet ja käytänteet helpottavat kaikkien työskentelyä. Samalla sitoudumme laadukkaaseen opetukseen ja sen jatkuvaan parantamiseen mielellämme myös yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. 11 ]

12 Idea päivässä pitää laman loitolla. Osaamiskeskittymät ja innovaatiot teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen Savonia-ammattikorkeakoulun käytävällä saapastelee tyytyväinen mies. Rehtori Veli-Matti Tolpilla on syynsä myhäilyyn. Suuri organisaatiouudistus on saatu onnellisesti päätökseen, keväällä Savonia läpäisi korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnin ja syyskuussa aloittaa viisi osaamiskeskittymää. Osaamiskeskittymät kokoavat tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin. Keskittymät verkottuvat työelämän kanssa ja ne tuottavat innovatiivisia ratkaisuja. Suurin osa Savonian tutkimus- ja kehitystoiminnasta toteutetaan osaamiskeskittymissä. Osaamiskeskittymien aihealueina ovat: turvallinen elämä, energia ja ympäristö, yrittäjyys ja innovaatiot, teollinen muotoilu ja hyvinvointituotteet ja palvelut. Tolppi perustelee keskittymiä Savonian vahvuuksilla. Onhan lukuisissa tutkimuksissa todettu, että innovaatioita syntyy erityisesti eri alojen tai osaamisten rajapinnoissa. On mielenkiintoista nähdä tapahtuuko näin käytännössä. Itse uskon, innovaatioita syntyy nyt Savoniassa aikaisempaa enemmän. Ainakin henkilöstömme on uudesta toimintamallista erittäin innostunut ja motivoitunut. Tolppi korostaa, että osaamiskeskittymät eivät ole Savonian omaa organisaatioleikkiä, vaan ne tuovat maakuntaan tarvittavaa kehittämislisäarvoa. Yritysten ja organisaatioiden ongelmat tai kehittymistavoitteet ovat harvoin yksialaisia. Siten uusi toimintakonseptimme on aikaisempaa asiakaskeskeisempi ja se johtaa parempaa lopputulokseen, uuteen tuotteeseen tai toimintamallin parantamiseen. Savoniassa on jo nyt hyviä kokemuksia koulutusalojen yhteistyöstä. Esimerkiksi moottoripyörä, Savonia Chopper syntyi monialaisen yhteistyön lopputuloksena. Keskustelun päätteeksi Tolppi heittää nauraen yhden lääkkeen laman torjumiseksi. Rehtori Veli-Matti Tolppi odottaa osaamiskeskittymiltä innovatiivisia ratkaisuja. Osaamiskeskittymät ovat strategiastamme johdettuja painopistealueita tai lyhyemmin sanottuna Savonia vahvuuksia. Osaamiskeskittymissä yhdistyy aidosti monialainen osaaminen sekä perustehtävämme, koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö. Tolppi odottaa osaamiskeskittymiltä ennen kaikkea innovatiivisuutta. Idea päivässä pitää laman loitolla. [ 12 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

13 TULI - projekti Savoniassa TULI yhteyshenkilönä toimii ja projektia vetää Risto Kiuru (KTM) Liiketalouden ja kulttuurin osaamisalueelta. Hänellä on vuosien työkokemus innovatiiviselta ohjelmistoteollisuuden alalta sekä asiantuntija-, markkinointi että johtamistehtävistä. Erityisenä kiinnostusalueena Ristolla on yrittäjyys. TULI- rahoituksella innovaatioista liiketoimintaa Innovatiivisuuden edistäminen on kulkenut kaikessa työssä mukana ja liittyy jatkossakin omissa jatkoopinnoissa. TULI tarjoaa tueksesi etenemispolun ja asiantuntija-avun idean arvioimisesta vaikka oman yritystoiminnan aloittamiseen tai idean muun kaupallisen hyödyntämiseen. TULI projekti on myös reitti TEKES:in muuhun verkostoon ja rahoitukseen. teksti Risto Kiuru kuva Antti Kares Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ja sen edistäminen ovat nousseet keskeiseksi aiheeksi myös koulutusorganisaatioiden toimintaan liittyvässä keskustelussa. Merkittävä osa innovaatioista syntyy yrityksissä ja usein innovaatiot myös kaupallistetaan ja levitetään yritystoiminnan kautta. OPM:n äskettäin julkaisemissa yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat julkaisussa yhdeksi korkeakoulujen tehtäväksi on nostettukin yrittäjyyden edistämisen lisäksi korkeakouluinnovaatioiden jalostaminen liiketoiminnaksi. Linjaus noudattaa EU: n jo aiemmin asettamia yrittäjyyden edistämisen haasteita. Myös Savoniassa on ryhdytty toimenpiteisiin korkeakouluinnovaatioiden edistämiseksi. Yrittäjyys ja innovaatiot -osaamiskeskittymän lisäksi Savonia on mukana Tekesin rahoittaman Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) rahoitusohjelmassa. Tavoiteena on innovaatiokyvykkyyden ja yrittäjyyden kasvattaminen. Savonia on jo toiminut pitkään yhteistyössä yritysten kanssa, mutta nyt Savoniassa tapahtuvaa kehitystä ja oppimista halutaan viedä askel pidemmälle. Halutaan valjastaa vielä laajemmin opiskelijat yrittäjyyden ja innovaatioiden vetureiksi, kaupallistamaan osaamisen tuotoksia. Innovaatio on monimuotoinen käsite. Pelkistettynä se tarkoittaa osaamisesta syntyvän tuotteen tai palvelun onnistunutta kaupallistamista. Hyviä ideoita, keksintöjä ja tuotteita on paljonkin, mutta vasta kaupallinen menestys tekee niistä innovaatioita. Innovaation synnyttämiseen tarvitaan motivaatiota. Mahdollisuus oman uran luomiseen yrittäjänä tai avainroolissa innovatiivisessa yrityksessä voi toimia itsessään hyvänä kannustimena. Savonia tarjoaa tähän jo monia mahdollisuuksia kuten erilaiset tuotekehitysprojektit, yhteistyöprojektit ja viimeisimpänä TULI-rahoitus ja sen mahdollistama verkostoituminen. Tärkeintä opiskelijoiden tai Savonian henkilöstön olisikin tunnistaa, onko opetus ja oppimisprosessissa tai t&k-prosessissa syntynyt hyvä idea, innovaation aihio ja mitä sille tuliisi tehdä. Siihen jokainen idean synnyttäjä saa vastauksia TU- LI projektin avulla, missä monivaiheisesti voidaan ulkopuolisten arvioimana pohtia idean mahdollisuuksia innovaatioksi. Vaikka TULI tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia, tarvitaan oman idean ympärillä paljon kehittämistä esimerkiksi t&k-projekteissa, opiskeluprojekteissa tai opinnäytetyöprosessissa. Toinen keskeinen mahdollisuus on verkostoituminen monialaisesti eri koulutusalojen ihmisten kanssa ja näin uusien näkökulmien löytämiseen omaan ideaan liittyen. TULI-rahoituksen avulla voidaan innovaatioiden etenemistä tukea Savoniassa. Se on osa Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan prosessia, jonka tarkoitus on kytkeä myös opiskelijat ja henkilöstö kehittymään ja tuottamaan innovaatioita. Jos sinua kiinnostaa hyödyntää tutkimustietoa, kehittää tuotteita tai palveluita markkinoille ja haluat oppia samalla liiketoiminnan lainalaisuuksia, mahdollisesta taloudellisesta hyödystä puhumattakaan, kannattaa ottaa yhteys TULI-yhteyshenkilöön.. Sinulla on hyvä idea jos olet itse siitä kiinnostunut innostut siitä itse jatkuvasti se ratkaisee muidenkin ongelmia tai tarpeita. 13 ]

14 Ukkostutkaimesta apua lomailijalle teksti Jouni Vornanen kuva Helena Meriläinen Suomen kesää vaivaavat tai piristävät ajoittaiset ukkoskuurot. Lomailijat usein pähkäilevät, uskaltaako lähteä kalaan ja kuinka kauaksi. Nyt tähän tulee helpotusta, sillä Kuopion sääasema liittyy osaksi Euroopan laajuista ukkostutkainverkostoa. Verkoston tarjoama tutkaindata on tarkempaa ja laajempaa kuin yksittäisen ukkostutkaimen. Palvelun sivulla voi nähdä tarkasti koko Skandinavian alueella ukkosrintamien liikkeet, tarkentaa projekti-insinööri Hannu Karppinen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Kuopion sääasema uudistuu muutenkin ja se käsittää koko palvelun uudelleen rakentamisen. Nyt käytössä on kaksi sääasemaa, uusi ja vanha. Vain auringon säteilymittaukset tehdään samoilla antureilla kummallakin asemalla. Palvelun käyttäjät kommunikoivat web-palvelimen kanssa, joka tietokannasta pureksii mitatut lukemat esitettävään muotoon. Lukemista tuotetaan myös mielenkiintoisia havaintoja, jotka pyritään esittämään kaikille helposti tulkittavassa muodossa. Esimerkiksi terminen vuodenaika lasketaan mitatusta datasta ja näytetään selkeänä vuodenajan nimenä, kertoo ohjelmistosuunnittelija Mikko Pääkkönen. Järjestelmäasiantuntija Timo Kinnusen mukaan käyttöliittymää on muokattu toimivammaksi vanhan aseman kokemuksen ja palautteiden pohjalta. Samalla olemme parantaneet käyrästön esitettävyyttä ja tilastosivua, jossa on mukavasti vertailutietoa säästä jo vuodesta 2000 alkaen. Tiedoista voidaan todeta esimerkiksi se että tänä vuonna toukokuu oli keskimäärin edellisiä vuosia lämpimämpi ja pakkaslukemia ei nyt mitattu kertaakaan. Palvelu myös monipuolistuu, sillä yhtenä uudistuksena on tehokkaan web-kameran hankinta ja asentaminen Kuopion maamerkin, Microtowerin tornitalon huipulle. Karppinen näkee uudistuksien palvelevan entistä paremmin sääaseman käyttäjiä. Uudistuksissa päästään yhä mielenkiintoisempaan, tarkempaan ja luotettavampaan sään esitykseen ja koko palvelun hallittavuus paranee. Uusikin sääasema on ollut jo varsin suosittu. Esimerkiksi viikolla 21 sivuja ladattiin kertaa noin kuudelta tuhannelta eri tietokoneelta. Savoniassa Kuopion sääasemapalvelun on kehittänyt ja sitä ylläpitää insinööreistä koostuva tiimi Informaatiotekniikan kehitysyksiköstä tutkimuspäällikkö Matti Sipilän johdolla. Kuopion sääaseman nettiosoite weather. savonia.fi. Savonian kehitystiimi Informaatiotekniikan kehitysyksiköstä, vas. Timo Kinnunen, Hannu Korhonen, Matti Sipilä, Hannu Karppinen ja Mikko Pääkkönen. Kuvasta puuttuu www-suunnittelija Hannu Hoffren. [ 14 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

15 Sertifioitu viiniasiantuntija Vuokko Ruokolainen (keskellä) ja hänen esimiehensä, Ravintola OS:n yrittäjä Pauliina Rosendahl (oikealla) sekä Savonian viinikouluttaja, lehtori Markku Haapakoski (vasemmalla). Vuokko Ruokolainen Savonian kouluttama kansainvälinen viiniasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalalla järjestetään kansainvälisiä, Lontoossa toimivan Wine and Spirit Education Trust (WSET) organisaation auktorisoimia viinikoulutuksia. Koulutukset soveltuvat henkilöille, jotka joutuvat työssään käyttämään ammattimaisia kuvauksia ja arviointeja viineistä, valitsemaan juomia ja neuvomaan tai kouluttamaan asiakkaita erilaisissa tilanteissa. Myös viiniharrastajat ovat tervetulleita koulutuksiin! WSET-viinikoulutuksia voi opiskella usealla eri tasolla ja niihin kaikkiin kuuluu lopputentti, jonka suorittamalla hyväksytysti saa tason kansainvälisen sertifikaatin. Savonian järjestämiltä peruskursseilta ovat useat henkilöt suorittaneet Intermediate Certificate in Wines & Spirits -tason. Tänä syksynä Vuokko Ruokolainen suoritti ensimmäisenä ylemmän tason ja hänelle ojennettiin International Higher Certificate in Wines & Spirits tason todistus ja pinssi järjestetyssä tilaisuudessa Sairaalakadun kampuksella, jonne Savonian matkailu- ja ravitsemisala muutti kesän aikana. Vuokko Ruokolainen on valmistunut Savoniasta restonomiksi vuonna 2006 ja hän työskentelee Kuopiossa Ravintola OS:ssa, jossa hän voi hyödyntää päivittäin viinituntemustaan mm. ruoka- ja viinilistojen suunnittelussa ja asiakaspalvelutilanteissa. teksti Markku Haapakoski ja Sirpa Hietala kuva Sirpa Hietala 15 ]

16 Sammon lentopallojaoston puheenjohtaja Markus Itkonen (vas.) ja Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi olivat tyytyväisiä syntyneeseen yhteistyösopimukseen. Savonia sopi Sammon kanssa Lentopallojoukkue Pielaveden Sampo joutui erikoiseen tilanteeseen. Sampo olisi halunnut Kuopiosta harjoitussalin, mutta sellaista ei ollut tarjolla. Sampolaiset tiesivät, että sopiva sali olisi Savoniaammattikorkeakoulun Opistontien kampuksella (Teku), joten keskustelu avattiin Savoniaan. Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi sanoo, ettei sopimuksessa liikutella rahaa. Hänen mielestään oravannahkakauppa on erittäin järkevä ja siihen pyrittiin heti alkuneuvotteluissa. Laskin neljän tunnin viikoittaisesta salivuokrasta kertyvän summan, jonka Sampo muutti ylöspäin pyöristäen Savonian näkyvyydeksi oman hinnastonsa mukaisesti. Malli on yksinkertainen ja kustannustehokas, koska esimerkiksi laskutuskustannuksia ei synny. Tolppi näkee suotavana, että Savonia on mukana paikallisten valtakunnantason seurojen kumppanina. Savonialla on jo hyvät kokemukset KALPA- ja KuPS-yhteistyöstä. Nyt mukaan tuli Sampo, jonka edustusjoukkueessa pelaajista neljä opiskelee Savoniassa. Samoilla linjoilla on Sammon lentopallojaoston puheenjohtaja Markus Itkonen. Hän näkee sopimuksen tärkeänä sen vuoksi, että se on uusi sopimus ja Sammolla on paljon mahdollisuuksia jalostaa yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Pelaajissamme on opiskelijoita, ja uskon, että myös Savonia hyötyy sopimuksesta, koska otteluissamme käy paljon nuorisoa, jotka miettivät tulevaisuuden opiskelupaikkaa. Savonian ja Sammon yhteistyösopimus allekirjoitettiin tiistaina Sampo saa käyttöönsä harjoitussalin kahtena iltana viikossa ja Savonia muun muassa näkyvyyttä peliasuissa, äänimainontaa ja mainostaulun kotiotteluihin. teksti Jouni Vornanen kuva Ville Väisänen [ 16 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

17 Aina ei voi olla myötätuulta, opettele siis luovimaan. Jossain Atlantilla aallokossa alamäkiajoa Atlantti 2009 hermolepoa opettajatyöhön Miltä kuullostaisi viettää seitsemän viikkoa alati liikkeessä olevassa, keinuvassa ja ääntä pitävässä purjeveneessä tehden työtä vuorotta kuuden muun samanhenkisen purjehtijan kanssa? Kun minulle moiseen tilaisuus tarjoutui, en empinyt hetkeäkään. Kyseessä oli Suomessa rakennetun Baltic43 purjevene s/y Passepartoutin kotiuttaminen Euroopan vesille. Siirtopurjehdukseen tarvittiin täysi miehistö eri alojen asiantuntijoita. Puuttui kuulemma sähköstä, elektroniikasta ja tietokoneista ymmärtävää purjehtijaa siinäpä paikka minulle. Kotonakin vaimo sanoi asiaan Ilman muuta lähdet ja niin tärkein lupa-asiakin oli järjestyksessä. Monta muutakin järjestelyä oli tehtävä, mutta työnantajankin suhtautuessa moiseen hulluuteen suopeasti kaikki järjestyi aikanaan. Purjehdus tapahtui kesälomalla toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Purjehdimme Yhdysvaltain itärannikon Portlandista ensin 16 päivää Azoreille. Parin päivän pysähdyksen jälkeen jatkoimme 8 päivää Gibraltarille, josta poikkesimme myös Afrikassa Ceutassa. Viimeisen kahden viikon aikana matkasimme vielä Välimerta Espanjan rannikkoa myöten Mallorcalle ja viimein Sardiniaan Italiaan. Maileja kertyi 4137 nm (n km), muutaman kesän normaali purjehdukseni Saimaalla. Purjehdus on ollut minulle vuosikausia vastapainoa hektiselle työelämälle ja tapa ladata akkuja talven pimeitä koitoksia varten. Luonnon voimien ja omien taitojen yhdistäminen ovat yhdistelmä, jossa aina oppii uutta. On upeaa huomata, että omilla taidoillaan ja asenteillaan pärjää mainiosti vaikka minkälaisissa olosuhteissa ja aina pystyy oppimaan uutta. Meidänkin ympyröissä tarvittiin enemmänkin sopeutuvuutta, kärsivällisyyttä, luovuutta jne. sekä hyviä unenlahjoja. Nukkumaan on pystyttävä omalla vapaavuorollaan, oli kulku millaista röykytystä hyvänsä. Viimeksi mainitun hyödyllisyydestä työssäni en tosin tiedä? Matkalle lähtiessäni mielessä oli muutama asia jotka halusin kokea matkan aikana. Näin tähtikirkkaan taivaan ilman mitään häiritseviä valoja upeaa. Testasin omia sopeutumisen ja venymiskyvyn rajoja ja ainakin omasta mielestäni onnistuin hienosti. Opin että kaikkea pystyy tekemään ja uutta oppimaan ja tätä tietoa ja taitoa koetan eteenpäin opiskelijoillenikin välittää. Toki halusin myös tietää saanko kyllikseni purjehduksesta. Suomeen tultuani taisin viettää omassa sängyssä peräti 5 yötä kunnes olin taas veneessä kotisaimaata pari viikkoa kiertämässä omalla Kuutillani. Kipinää jäi kytemään kyllä sen verran, että jos minusta on kiinni, ei tämä viimeiseksi valtamerireissuksi jää. Elämänohjeeni ja tunnuslauseeni on Aina ei voi olla myötätuulta, opettele siis luovimaan (luoviminen = vastatuuleen sik-sak purjehtimista). Tarkoitan sillä taitoa ja asennetta, jonka avulla pääset perille, vaikka se veisikin pidemmän aikaa ja vaatisi sinulta normaalia enemmän ponnistelua. Tietysti tunnuslause Navigare necesse est pätee myös, mutta siihen saa sanaksi laittaa itse kukin myös puutarhanhoidon, sauvakävelyn, orkideojen kasvatuksen, golfin jne. Työlle on oltava tasapainottava vastavoima, jonka avulla jaksamme aivan toisella tavalla hoitaa päivittäiset velvoitteemme. Sitä on purjehdus minulle. Halutessasi lisätietoa reissustani käytä linkkiä teksti ja kuva Pekka Granroth s/y Kuutti 17 ]

18 Teknologiayrityksen kieli- ja viestintätarpeet tutuiksi työelämäjaksolla Lyhytkin työelämäjakso avaa uusia näkökulmia omaan työhön. Me varkautelaiset tekniikan yksikön kielten ja viestinnän opettajat saimme mahdollisuuden tutustua työelämään kuuden päivän ajan keväällä Tutustumiskohteemme oli Andritz Oy, yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista, jolla on osaamiskeskus myös Varkaudessa. Jakson aikana meillä oli kaksi selkeää tehtävää: haastatella mahdollisimman monta, eri tehtävissä toimivaa andritzilaista ja kartoittaa heidän työtehtävistään kumpuavat tarpeet erilaisille kieli- ja viestintätaidoille, joita voisi harjoitella jo opintojen aikana. Toinen tehtävä oli oikolukea erilaisia, englanninkielisiä teknisiä dokumentteja, joiden kautta tutustuimme yrityksen edustaman alan keskeiseen termistöön sekä saimme kuvan kirjoittamiseen ja dokumentoimiseen liittyvistä osaamistarpeista. Lisäksi pääsimme tarkkai- lemaan puhelinneuvottelua Intiaan sekä projektikokousta puolalaisen alihankkijan kanssa. Haastattelujen perusteella esiin nousi monenlaisia näkökulmia. Oman tekstin tuottaminen ja kyky sanoa asiat ytimekkäästi nähtiin erityisen tärkeänä taitona, samoin valmius ja varmuus suullisissa viestintätilanteissa. Erilaisten aksenttien ymmärtäminen koettiin haasteellisena, koska kielten opiskelu tapahtuu usein natiivienglantiin keskittyen. Esiintymistilanteiden harjoittelua pidettiin suotavana työelämässä harjoitteluun ei enää ole aikaa, vaan tilanteiden on sujuttava niin puhelimessa, neuvottelupöydän ääressä kuin esimiestehtävissä toimiessa. Yleisistä työelämätaidoista useissa haastatteluissa esiin nousivat mm. priorisointitaito sähköpostityöskentelyssä, multitasking- sekä vastuunottokyky. Englannin kielen taitoa pidettiin Andritzilla itsestään selvyytenä Elina Lehtomäki esitteli Office Communicatorin käyttöä Satu Huusarille. onhan yrityksen virallinen kieli ja ymmärrystään työelämästä säännöllisesti koulun seinien ulkopuo- englanti. Jokainen lisäkieli esim. saksa, venäjä, ruotsi, espanja tai lella. Omat kokemukset ja havainnot helpottavat muokkaamaan niin portugali tai yleensäkin kiinnostus ja valmius kielitaidon kehittämiseen nähtiin suurena etuna. sen toteutustapoja sellaisiksi, että oppiaineen sisältöjä kuin opetuk- ne auttavat opiskelijaa valmentautumaan työelämän haasteisiin mah- Ammattikorkeakoulussa toimivalle opettajalle on välttämätöntä käydä dollisimman hyvin. päivittämässä omaa tietämystään teksti ja kuva Irene Hyrkstedt Opettajat myönteisiä yrittäjyyskasvatukseen Yliopettaja Hilkka Lassila selvitti opettajien asenteita yrittäjyyskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyydellä ja taloudellisella kasvulla on positiivinen yhteys. Sen vuoksi keskustelun kohteeksi on noussut viime vuosikymmeninä yrittäjyyteen kasvattaminen. Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Hilkka Lassila tutki opettajien yrittäjyyskasvatuksen asenteita. Sähköiseen kyselyyn vastasi 385 opettajaa eri koulutusorganisaatioista. Kyselyyn vastanneiden asenne yrittäjyyskasvatukseen on positiivinen. Opettajat uskovat yrittäjyyskasvatuksen merkitykseen ja mahdollisuuteen yrittäjyyden edistäjänä, eikä yrittäjyys ole vastanneiden mielestä synnynnäistä vaan siihen voidaan kasvattaa. Lassilan mukaan opettajat pitivät tärkeänä, että yrittäjyys on mukana opetussuunnitelmissa ja sen koetaan sopivan eri alojen oppimistavoitteisiin. Yrittäjyyskasvatus koetaan kiinnostavana, mutta vaikeana aiheena. Koulutusorganisaatioiden johdolta opettajat odottavat vahvempaa tukea yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa opettajille suunnattua yrittäjyyskasvatuskoulutusta ja niiden sisältöjä sekä kehitettäessä toimenpiteitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi koulutusorganisaatioissa. Kyseessä on ESR-rahoitteinen Ammattiosaajasta yrittäjäksi hanke. Sen yhtenä tavoitteena on edistää alueen yrittäjyyttä lisäämällä Pohjois-Savon toisen asteen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen tietoisuutta yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta. teksti Jouni Vornanen kuva Risto Kiuru [ 18 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

19 mielipide > Luovuudesta innovaatioon Kaija Sääski osaamisaluejohtaja Meidän ei pidä olla pelkästään luovia, vaan myös innovatiivisia. Usein puhutaan luovista aloista. Kuitenkaan luovuus ei ole alakohtaista. Luovuus on korvien välissä, toimintatavoissa ja kulttuureissa toimia. Kulttuurialojen yrittäjyys on saanut maakunnassamme oudon leiman. Helposti kulttuuri-, taide- ja käsityöalan yrittäjälle todetaan hänen olevan pakkoyrittäjä. Aivan kuin näiden perinteisten luovien alojen yrittäjyys olisi vähempiarvoisempaa kuin muiden alojen yrittäjyys. Erityisesti Itä-Suomessa kaivataan nopeasti lisää yrittäjiä, joten meidän tulee kaikin tavoin myös henkisellä ilmapiirillä kannustaa yrittäjyyteen. Meidän vastuutehtävissä olevien on luotava työpaikoille kulttuuri, jossa luovuus pääsee kukkimaan. Perisyntinä suurissa yrityksissä ja yhteisöissä on helposti liika raportointi, suunnittelu ja loputtomat erityisesti kehittämispalaverit. Tilanne on vähän samankaltainen kuin myyntimiehellä. Kauppa kävisi, mutta ei ehditä myydä kun pitää suunnitella myyntiä. Luovuuden vaarana on myös pönötyskulttuuri. Asemaa ja valtaa korostavilla maneereilla ja käyttäytymisellä ylläpidetään hierarkkisuutta. Työyhteisön ilmapiiri joko kannustaa tai latistaa. Tässä tehtävässä johtajat ja päälliköt ovat avainasemassa. Savonia-ammattikorkeakoulun luovuuden lähde on 6500 eri alojen opiskelijaa, vuosittain 1000 harjoittelijaa ja 1000 opinnäytetyöntekijää. Jotta luovuus jalostuu innovaatioksi, ympärillä on ammattiosaajat, henkilöstö ja opettajat. Tämän volyymin hyödyntäminen vaatii valtavaa yhteistyökykyä. Usein esimerkiksi korkeakoulut tai toiset opinahjot asetetaan toistensa kilpailijoiksi. Näin toki joskus onkin, mutta hyvin verkottuneina ne luovat uusia mahdollisuuksia kuten Savonian Kuopio-kampus, jossa Savonian lisäksi toimisivat Itä-Suomen yliopisto ja tiedepuisto. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyö avaa myös uusia näkökulmia. Stimuloiva ympäristö ruokkii itse itseään. Luovuus on kykyä nähdä asioita uusista, ennakkoluulottomista näkökulmista. Innovaatiolla on taas päämäärä ja se johtaa uuteen ja hyödylliseen. Meidän ei pidä olla pelkästään luovia, vaan myös innovatiivisia. Sen tulee olla kaupallistettavissa ja tuottaa kilpailuetua: hyvinvointia Pohjois-Savoon. Panostukset kokous- ja kongressimatkailuun Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta on nimittänyt Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Hilkka Lassilan matkailuyrittäjyyden dosentiksi. Tämän alan titteli on laatuaan ainut Suomessa. Lassila on pitkän linjan matkailuammattilainen. Hän näkee Kuopion positiivisena paikkana, mikä tekee kaupungista hyvän paikan asua mutta myös mielenkiintoisen matkailukohteen. Taloudellisesta taantumasta huolimatta Kuopio kehittyy nopeasti ja täällä rakennetaan paljon. Uudet yritykset, kuten lääkelaitos lisäävät Kuopioon suuntautuvaa liikematkustusta. Meidän tulisikin panostaa kokous- ja kongressimatkailuun. Ikean tulo antaa aivan uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa kehittää Kuopiota myös ostosmatkailukaupunkina. Lassila näkee, että Kuopio on selkeästi Tahkon alueen lisäksi matkailun kehittämisen veturi. Matkailun kehittämisessä tarvitaan suunnitelmallisuutta ja rakentavaa yhteistyötä, jossa unohdetaan kateus ja oman edun tavoittelu. Kuopion vahvuuksia ovat muun muassa hyvä saavutettavuus keskellä Suomea, hyvä kaupungin imago kaupunkikohteena, kehittyvä palvelurakenne, runsas vesistö ja toistaiseksi vielä sekä kesä että talvi. Tärkeää olisi päättää, mihin suuntaan matkailua kehitetään ja toimia sen jälkeen jämäkästi päätösten mukaisesti. Joskus meillä savolaisilla on hukassa tekemisen meininki. Vasta uusitun matkailustrategian jalkauttaminen on kuitenkin käynnistynyt, joten suunta on oikea, pohdiskelee Lassila. Ympäristötietoisuuden kasvu on voimistuva trendi, jota on ryhdyttävä seuraamaan. Sen lisäksi nykypäivän matkailija vaatii yhä yksilöidympää, omien arvojensa mukaista palvelua ja elämyksiä. Elämyksellisyys on myös trendi, joka tulisi huomioida matkailupalvelujen tuotteistamisessa. Lassilan mukaan sähköinen kauppa alkaa olla välttämätön kovenevassa kilpailussa. Tiedon saamisen lisäksi tarvitaan valmiudet matkailupalvelujen ostamiseen. Isoilla yrityksillä nämä asiat ovat jo kunnossa, mutta pienillä matkailuyrityksillä se on vielä kehittymässä. Vuoden 2010 asuntomessut ovat todellinen haaste Kuopion ja sen ympäristön palveluille. Onnistuessamme saamme messukävijät viipymään Kuopiossa pitempään ja jättämään alueelle huomattavat määrät matkailutuloa. teksti Jouni Vornanen 19 ]

20 Ennätysmäärä osanottajia maratonilla Rehtori Tolppi oli saanut lähes 70 savonialaista kuntoilemaan. Ensi vuonna uudestaan. Kuopion maraton 2009 on juostu, kävelty ja rullaluisteltu. Maraton keräsi ennätysmäärän osanottajia. Pitkin kaupungin katuja kirmaisi 2800 kuntoilijaa. Saderintamat ovat olleet riesana viime päivinä, mutta maratonia suosi loistava syyssää. Savonia-ammattikorkeakoulu oli saanut jalkeille mittavan joukkueen. Lähes 70 savonialaista osallistui eri matkoille. Rehtori Veli-Matti Tolppi oli tyytyväinen omaan kymmenen kilometrin sauvakävelyynsä. Aika oli 1 tunti ja 27 minuuttia eli nopeus oli 7 kilometriä tunnissa. Tärkeintä oli nauttia hienosta tapahtumasta savolaisten kanssa. Ihmettelin kaiken kaikkiaan vähäistä miesten osallistumista. Ainakin mieskävelijöitä oli vähän. Ensi vuonna uudestaan. Markku Haapakoski osallistui puolimaratoniin. Haapakoski kiitteli järjestelyjä ja juoksukin kulki mukavasti. Hyvä tunnelma. Tilaisuus tarjosi osallistujille mukavan elämyksen. Aikaisempaan verrattuna reitti oli hieman raskaampi. Päivi Diov katseli ilolla, kun savonialaiset olivat näin suurella joukolla mukana. Tunnelma oli hänen mukaan välitön, rento ja yhteisöllisyyttä henkivä. Omaan suorituksensa jälkeen oli hyvä olo ja hyvä mieli. teksti Jouni Vornanen kuva Marina Malinen [ 20 Savonian sanomat henkilöstö- ja sidosryhmälehti

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Mistä ajankohtaisesta aihealueesta olet kiinnostunut? Miten perustelet ajankohtaiseksi ajattelemasi aiheen? Miksi kyseinen aihe on tärkeä?

Mistä ajankohtaisesta aihealueesta olet kiinnostunut? Miten perustelet ajankohtaiseksi ajattelemasi aiheen? Miksi kyseinen aihe on tärkeä? Heinäkuu 2015 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali ja terveysalan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot STKJ15 OPINTOJEN ALOITUSTEHTÄVÄ: OPINNÄYTETYÖPROSESSIN ALOITUS Hyvä uusi ylemmän AMK tutkinnon opiskelija,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN Laatujärjestelmällä apua seuran johtamisen, urheilutoiminnan ja viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen. 2 SUOMEN PALLOLIITTO JALKAPALLOSEUROJEN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, 08YSOS15

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, 08YSOS15 1 Heinäkuu 2015 Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, 08YSOS15 Onnittelumme valinnasta! Opiskelu käynnistyy kaikkien Lahden ammattikorkeakoulun ylempää AMK tutkintoa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot