Kotitalouskoneiden ja laitteiden käytettävyys ja käyttöturvallisuus vapaa-ajan asunnoissa

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen tiedote Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 5/2008 (632) MUUT Kotitalouskoneiden ja laitteiden käytettävyys ja käyttöturvallisuus vapaa-ajan asunnoissa Arja Rytkönen, TTS tutkimus Nykyisin kotitalouksilla on vapaa-ajan asuntoja noin , minkä lisäksi yhteisöjen ja yhtiöiden omistuksessa on noin vapaa-ajan asuntoa. Tiedotteessa käsitellään, minkälaisia toimintaedellytyksiä kotitalouskoneet ja -laitteet vaativat erilaisissa mökkiolosuhteissa. Mitkä ovat laitteiden yleisimmät viat ja kuinka ne ovat mahdollisesti estettävissä oikealla asennuksella, sijoituksella ja kunnossapidolla. Selvityksen tavoitteena on edistää kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttöturvallisuutta, energiataloudellisuutta ja kestoikää sekä lisätä kuluttajien kiinnostusta huolehtimaan kotitalouskoneiden asianmukaisesta kunnossapidosta. Laitteita koskeva tieto koottiin ensisijaisesti kotitalouskoneiden maahantuojien ja valmistajien keskushuolloista, joilla on pitkäaikainen käytännön kokemus kotitalouskoneiden ja -laitteiden vioista ja niiden kunnossapidosta. Selvityksessä ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta selvittää tilastollisesti, rikkoutuvatko mökkikäytössä olevat koneet herkemmin kuin tavanomaisessa asuinkäytössä olevat koneet. Vastauksissa usein todettiin, että laitteiden yleisimmät viat ovat samoja kuin tavanomaisissa asuinolosuhteissa. Mökin sähköistäjä joutuu pohtimaan, jättäkö mökin talvella kylmilleen vai pitääkö vakioteho- tai peruslämmitystä. Kuvat: Arja Rytkönen LAITTEIDEN HANKINTA, TILASUUN- NITTELU JA KÄYTTÖÖNOTTO Kodinkonemyyjät ovat tärkeässä asemassa, kun asiakas valitsee uutta laitetta. Myyntitilanteessa tulisi selvittää muun muassa asiakkaan käyttötarpeet sekä laitteen asennus- ja sijoitusedellytykset, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota mökkilaitteita valittaessa. Asiakkaan pitää kertoa olosuhteet, mihin laite on tulossa. Esimerkiksi kaasukäyttöistä liettä ostettaessa asiakkaan on syytä mainita, tuleeko laite liitettäväksi kaasuverkon kautta maa-

2 kaasuun vai tuleeko se liitettäväksi nestekaasuun. Nestekaasulla ja maakaasulla on polttimessa erilaiset säädöt. Käyttöohje on kuitenkin tärkeä tiedonlähde koskien laitteen sijoitusta, asennusta, käyttöä ja kunnossapitoa, joten siihen kannattaa tutustua jo laitteen hankintavaiheessa. Esimerkiksi käyttöohjeessa ilmoitetuilla ympäristölämpötiloilla varmistetaan laitteen paras toimivuus. Useimpia laitteita saatetaan käyttää ympäristölämpötilassa, joka ei ole laitteiden optimilämpötila. Tässä tiedotteessa mainitaan useissa kohdissa asuintilan lämpötilasta. Motivan (2007) suositusten mukaan asuintilan lämpötila on C. Ostotilanteessa kannattaakin selvittää, kuinka markkinoija suhtautuu tilanteisiin, joissa laitetta käytetään toiminnassa suositeltavan ympäristölämpötilan ulkopuolella. Yleisenä ohjeena on pidetty, että kylmillään olleissa tiloissa sähkölaitteita on pidettävänä noin 2 3 tuntia oleskelulämmössä ennen niiden käynnistämistä. Tätä ohjearvoa piti riittävänä yli puolet vastanneista huollonasiantuntijoista. Käytännössä on tilanteita, joissa edellä mainittu lämmitysaika ei riitä. Esimerkiksi ahtaissa tiloissa, joissa ilmanvaihto ei ole riittävä, kylmälaitteen kompressori ei ehdi lämmetä riittävästi eikä rakenteissa ollut kosteus haihtua. Kosteuden haihtuminen koskee myös laitteita, joissa esiintyy korkeita jännitteitä, kuten televisiota ja mikroaaltouunia. Laitteiden jäätymisongelmat voivat johtua myös sijoituspaikasta, vaikka tilassa olisikin peruslämmitys. Esimerkiksi astianpesukoneessa oleva vesi saattaa jäätyä, kun astianpesukone sijoitetaan kaapistoon kylmää ulkoseinää vasten. Alhaalla kaapistossa, lähellä seinää lämpötila voi mennä pakkasen puolelle, vaikka asunnossa olisi peruslämpö päällä. Ongelman poistamiseksi astianpesukone kannattaa vetää ulos kaapistosta, jolloin jäätymisvaara pienenee. Pesukoneiden ja sellaisten kylmäsäilytyslaitteiden kanssa, joissa on vesiautomaatti tai jääpalakone saattaa tulla ongelmia, jos vesi otetaan vesipumpulla suoraan kaivosta tai järvestä ilman välivarastointia. Mökkien pieni koko hankaloittaa kotitalouskoneiden asianmukaista sijoitusta ja usein joudutaan tekemään kompromisseja laitteiden sijoitus- ja käyttötilasta. Esimerkiksi kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lämpöä tuottavan laitteen, kuten lieden tai astianpesukoneen viereen tai suoraan alttiiksi auringonpaisteelle lisäävät kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutusta. Samoin kaasuliedet ja -uunit saatetaan sijoittaa liian lähelle herkästi syttyviä materiaaleja, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä. Kuva 2. Vapaa-ajan asunnoista noin 70 % on liitetty sähköverkkoon. Tässä mökissä sähköistys ja vesihuolto on toteutettu vanhaan mökkiin, joka pidetään talvella kylmillään. MÖKKIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS KOTITALOUSKONEIDEN KÄYTTÖÖN Jäätymis- ja kosteusvaara Kodinkonehuollon asiantuntijoiden mukaan eniten vikoja esiintyy niissä kesämökin laitteissa, joissa on vettä. Suurin osa asiantuntijoista mainitsi, että astianpesukone on ongelmallisin laite mökkiolosuhteissa. Veden jäätyminen on suurin ongelma vettä sisältävissä kotitalouslaitteissa ja -koneissa, jos mökkiä pidetään talvella kylmillään. Esimerkiksi pesukoneiden magneettiventtiiliin jäänyt vesi voi aiheuttaa venttiilin halkeamisen. Astianpesukoneissa ongelmia aiheuttaa myös vedenpehmentimeen jäänyt vesi, jonka poistaminen on tavalliselle kuluttajalle suorastaan mahdoton tehtävä. Muista vettä sisältävistä laitteista mainittiin pyykinpesukone ja lämminvesivaraaja. Yksi vastaajista totesi lämminvesivaraajista, ettei niitä ole suunniteltu ulkokäyttöön. Huono viemäröinti aiheuttaa myös ongelmia pyykin- ja astianpesukoneissa. Pesukoneiden asennuksessa kannattaa tarkistaa, mikä on pesukoneen poistoletkun maksimipituus ja -poistokorkeus. Merkittävänä vianaiheuttajana mainittiin koneiden sisään tiivistyvä kosteus, mikä aiheuttaa muun muassa ruostumista. Ruostumista ei esiinny yksistään vioittuneessa ulkopinnassa, vaan sitä tapahtuu myös laitteen sisällä. Joidenkin jenkkikaappien putkistot olivat saattaneet syöpyä puhki kosteudesta johtuneesta ruostumisesta. Yksittäisessä vastauksessa mainittiin, mitä enemmän laitteessa on elektroniikkaa, sitä herkemmin ne tuntuivat menevän rikki kosteuden vaikutuksesta. Ongelmia todettiin myös jonkin verran televisioissa ja digiboxeissa. Tuhoeläinten aiheuttamat vauriot Tuhoeläimet voivat myös aiheuttaa kotitalouslaitteiden rikkoutumisia. Mökkioloissa tuhoeläimillä on oiva mahdollisuus siihen, koska asukkaat eivät ole jatkuvasti paikan päällä katsomassa niiden liikkeitä. Hiiret voivat nakertaa laitteen eristeitä ja johtoja. Muurahaiset voivat mennä laitteen ohjelmakoneistoon. Molemmat vianaiheuttajat ovat mahdollisia myös omakotitaloissa. Samoin hämähäkit voivat tehdä seittejä laitteen taakse, mikä estää laitteen ilmankiertoa ja lisää siten sähkön hukkakulutusta. Ilmankierron voi estää myös pöly. Tulipalot ja jännitevaihtelut Esille tuli myös pari tapausta, joissa sähköinen laite oli aiheuttanut tulipalon mökkiolosuhteissa. Toisessa tapauksessa tulipalo oli saanut alkunsa liesituulettimesta, jossa sähkökatkoksen jälkeinen virransaanti oli aiheuttanut laitteen syttymisen tuleen. Toisessa tapauksessa valaisin oli aiheuttanut oikosulun, joka oli johtanut koko talon palamiseen. Sähkölaitteisiin liittyy aina tulipalonmahdollisuus. Kylmäsäilytyslaitteisiin saattaa tulla oikosulku, jos ympäristön lämpötilanvaihtelut ovat suuria. Haja-asutusalueilla ilmenevät jännitevaihtelut voivat myös aiheuttaa ongelmia. Kaikissa koneissa lisääntynyt elektroniikka on arka myös jännitevaihteluille. Kosteuden ja kylmyyden vaikutus laitemateriaaleihin Kylmyys vaikuttaa joihinkin materiaaleihin. Esimerkiksi muovinen liitosjohto murtuu 2

3 herkemmin pakkasessa kuin huoneen lämpötilassa, vaikka muovimateriaalit ovatkin kehittyneet. Kumikaapelit eivät rikkoudu pakkasessa. Hieman yli puolet huollon asiantuntijoista mainitsi, että jotkut materiaalit tai laitteen osat ovat herkempiä rikkoutumaan nopeissa lämpötilan vaihteluissa. Teräs kestäisi nopeita lämpötilan vaihteluja, mutta sitä on harvassa laitteessa. Kun polttomaalattu tai emalipinta rikkoutuu, laite alkaa ruostua. Samoin eräät eristemateriaalit saattavat imeä kosteutta. Esimerkiksi keittolevyissä käytetty eristelevy voi säilyttää kosteutta kauemmin kuin muut materiaalit. Kuparia sisältävät osat hapettuvat, mikä liittyy erityisesti elektroniikkaan. Samoin alumiinia sisältävät tuotteet kärsivät kosteudesta. Viihdelaitteista television kuvaputki saattaa haljeta nopeista lämpötilanvaihteluista. Samoin plasmatelevision näytöt ovat herkkiä toimintalämpötilastaan. TV:n kuvaputkinäyttö (CRT) voi vaurioitua kosteudesta. Vakioteholämmityksen vaikutukset Vakioteholämmityksellä mökin sisälämpötilaa pidetään hieman korkeampana kuin ulkolämpötila. Tällöin sisätilat pysyvät suhteellisen kuivina. Mökin sisälämpötila muuttuu ulkoilman mukaan, jolloin kovimmilla pakkasilla mökin sisällä voi olla myös pakkasta. Vakioteholämmitykseen liittyvät lähes samat ongelmat kuin kylmillään pidettävään asuntoon, jos mökin lämpötila menee pakkasen puolelle. Tällöin vettä sisältävissä laitteissa ovat samat jäätymisongelmat kuin kylmillään pidettävissä mökeissä. Tosin vakiotehoon perustuvassa kuivanapitolämmityksessä ei aiheudu samoja ilman kosteudesta johtuvia ongelmia, jotka ovat tyypillisiä kylmillään pidettävissä asunnoissa. Vakioteholämmitteissä mökeissä kylmäsäilytyslaitteiden toimintahäiriöt voivat olla samanlaisia kuin kylmillään pidettävissä mökeissä. Aurinkopaneelin käytettävyys Aurinkopaneelilla voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi lämmitykseen, kylmäsäilytyslaitteiden käyttöön, paineveden nostamiseen, valaistukseen, televisioon, digiboxiin ja radioon. Aurinkopaneelin voi asentaa itse, kunhan noudattaa asennusohjeita. Asennuksessa on otettava huomioon johtojen pituus ja poikkipinta. Esimerkiksi pitkät, alimitoitetut johdot ja pistokkeet laskevat jännitettä, mikä aiheuttaa laitteissa toimintahäiriöitä. Aurinkopaneeleiden tehot eivät välttämättä aina riitä käyttämään kylmäsäilytyslaitetta, vaan ne on liitettävä suoraan akkuun. Ongelmia kylmäsäilytyslaitteen kompressorin toiminnassa voi ilmetä sen käynnistysvaiheessa, jolloin laite ottaa hetkellisesti 5 7 ampeerin virran. Jos sinä aikana jännite laskee alle sen releosassa vaaditun arvon, laite ei käynnisty. Elektroniikka mökkilaitteissa Huollon asiantuntijoista enemmistö totesi, että elektroniset laitteet rikkoutuvat herkemmin kuin aiemmat iäkkäämmät mekaaniset laitteet mökkiolosuhteissa. Mekaniikka on lujilla korroosion ja lämpölaajenemisen vuoksi. Normaalikäyttöolosuhteissa elektronisten laitteiden todettiin olevan yhtä kestäviä kuin mekaaniset laitteet, mutta mökkikäytössä ne ovat herkempiä ukkoselle, jännitevaihteluille, lämmönvaihtelulle, kosteudelle ja pölylle. Sisätiloihin suunnitelluissa laitteissa elektroniikka on suojattu ohuemmalla lakkakerroksella kuin ulkotiloihin suunnitelluissa elektronissa laitteissa, esimerkiksi antenninvahvistimissa ja liiketunnistimissa. Ulkolaitteissa on myös kotelointi, joka suojaa niitä sateelta. Yksi huollon asiantuntija totesi, että laitteita yritetään tehdä mahdollisimman halvalla, jolloin monta kertaa säästetään väärässä paikassa. Joissakin vastauksissa todettiin, että elektroniset laitteet rikkoutuvat herkemmin, koska laitteiden sisällä olevien piirilevyjen ja johdinvälit ovat ahtaita. Näin oikosulunvaara lisääntyy. SÄHKÖLAITTEIDEN MÖKKIKÄYTTÖ Kylmäsäilytyslaitteet Kylmäsäilytyslaitteen yleisimmät viat ovat samoja kuin kotitalouskäytössäkin. Kylmäsäilytyslaitteen oven kiinnipitäminen johtaa helposti homeen muodostumiseen sen sisätiloihin, kun sitä ei käytetä. Uusissa kylmäsäilytyslaitteissa voi olla myös veden jäätymisongelmia, jos niissä on jääpalojen valmistus- ja hiilihapon lisäämismahdollisuudet. Eräs vastaaja toi esille myös jäähdytysaineiden käyttöön liittyvän erikoisominaisuuden, jonka mukaan kylmäaine R134a kerää herkästi kosteutta. Kylmäsäilytyslaitteet ovat ensimmäisiä vapaa-ajan asuntoihin hankittuja sähkölaitteita. Niissä häiriöiden todettiin johtuvan liian matalasta peruslämmöstä. Suurin osa huollon asiantuntijoista totesi, ettei kylmäsäilytyslaitetta saa käynnistää pakkasessa. Kylmäsäilytyslaitteiden osalta korostettiin laitteen käyttöympäristölämpötilaa. Käyttöympäristön lämpötila ilmoitetaan laitteen arvokilvessä kirjaimella SN, N, ST tai T. Ilmastoluokat SN ( C) ja N ( C) ovat Suomessa yleisimmät. Tuoretuotteiden säilytykseen tarkoitettu laite toimii suunnitellusti, kun ympäristön lämpötila on vähintään +10 tai +16 C. Pakastinta voidaan käyttää kylmemmissä olosuhteissa. Alimmillaan käyttöympäristön lämpötila voi olla noin + 5 C. Pakkasessa laitetta ei voi käyttää, sillä kompressorin ylikuumenemissuojaan ja termostaattiin voi tulla toimintahäiriöitä ja voiteluaineet jähmettyä. Laite huurtuu ja ruostuu ilmankosteuden, kylmyyden ja epäpuhtauksien takia. Tiivisteiden ja johtojen suojaeristeiden kestoikä lyhenee. Kompressorissa voi esiintyä myös venttiilivikoja. Poikkeuksena kompressorikäyttöisistä kylmäsäilytyslaitteista mainittiin absorptioperiaatteella toimivat kylmäsäilytyslaitteet, jotka toimivat myös kylmissä olosuhteissa. Kylmäsäilytyslaitteiden lämpötiloja ohjataan termostaatilla, jonka ohjaus kytkeytyy usein kylmäaineen höyrystymislämpötilaan. Höyrystymislämpötila laskee ympäristölämpötilan laskiessa ja vaikuttaa termostaatin toimintaan. Esimerkiksi jenkkikaapissa pakastin voi sulaa, jos ympäristön lämpötila on alle 10 astetta, koska termostaatti käynnistää kompressorin vasta, kun pakastinosa on lämmennyt jääkaapin lämpöön. Muutenkin todettiin, että alhaiset lämpötilat aiheuttavat häiriöitä laitteen termostaatin lämpötilojen ylläpitämiseen. Toisaalta myös todettiin, että liian korkeat laitteen ympäristölämpötilat nostavat sähkön hukkakulutusta. Liesi Ruostuminen ja elektroniikkaan liittyvät viat ovat liesien yleisimpiä vikoja mökkiolosuhteissa. Kosteudesta johtuvat vuotovirrat voivat laukaista vikavirtasuojan. Lähes puolet huollon asiantuntijoista totesi, että lieden voi kytkeä päälle, kun mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Pari vastaajaa kertoi, että lieden tulee olla muutama tunti huoneen lämpötilassa ennen laitteen päälle kytkemistä, jotta tiivisteet ehtivät pehmentyä. Yksi vastaaja totesi, ettei keraamista liettä voi lämmittää pakkasessa, kun taas valurautaliettä voidaan lämmittää. Lieden käyttöympäristön lämpötila-alueeksi mainittiin +5 C C. Parhaiten liesi toimii huoneen lämpötilassa. Mekaaniset kytkimet kestävät käyttöä kylmemmissäkin olosuhteissa, mutta elektroniset liedet vaativat oikein toimiakseen korkeamman ympäristölämpötilan. Pakkasella laitteen sähköiset komponentit voivat vioittua suurista lämpötilan vaihteluista. Lähes kaikkien huollon asiantuntijoiden mielestä liettä voidaan säilyttää pakkasolosuhteissa. Tuolloin laitteen virta tulee olla poiskytkettynä sähköverkosta. Tilan tulee olla sateelta suojattu ja kuiva. Kosteus aiheuttaa lieden ruostumista ja kylmyys 3

4 muoviosien rikkoutumista. Kosteissa ja kylmissä tiloissa lieden valurautalevyt ruostuvat helposti, minkä vuoksi ne kannattaa rasvata tai käsitellä liesimustalla. Lyhytaikainen kosteus ei vielä vaurioita sähkölieden sisäosia. Ongelmat tulevat esille pitkäaikaisessa kylmäsäilytyksessä. Kylmissä olosuhteissa lieden sisällä olevat sähköiset osat hapettuvat, mikä aiheuttaa sähkövikoja ja lyhentää siten laitteen käyttöikää. Kahvinkeitin Kahvinkeittimien käyttöympäristön lämpötila-alue on +5 C +40 C. Pakkasen puolelle menevissä ympäristöolosuhteissa on varmistuttava siitä, että keittimistä saadaan vesi poistettua. Sinänsä pakkasen puolelle menevä lämpötila ei aiheuta kahvinkeittimen ulkopinnoille haittaa. Kosteuden tiivistyminen kahvinkeittimen sisäpinnoille voi aiheuttaa sähköisten komponenttien hapettumisen ja rikkoutumisen. Samoin termostaatti saattaa vaurioitua. Puolet huollon asiantuntijoista totesi, että kahvinkeittimen voi kytkeä päälle, kun mökki on saavuttanut huonelämpötilan. Aivan yksiselitteistä käyttöohjetta kahvinkeittimen tyhjentämiseksi vedestä ei voida antaa. Peruskahvinkeittimien putkistosta vesi saadaan yleensä poistettua kääntämällä kahvinkeitin ylösalaisin sen jälkeen, kun vesisäiliö on tyhjentynyt. Veden poiskaatamisen jälkeen keitin kannattaa vielä keittää kuivaksi. Erilaisia toimenpiteitä saattavat vaatia erikoiskeittimet, kuten espressokeittimet, minkä vuoksi keittimien tyhjennysohjeet kannattaa tarkistaa käyttöohjeesta. Pyykinpesukone Useimmin pesukoneen ongelmat johtuvat koneen sisälle jääneestä vedestä. Ongelmia oli ollut myös veden paineen kanssa varsinkin silloin, kun vesi otettiin suoraan järvestä ilman välivarastointia. Järvivedestä painekammioon voi tulla tukoksia ja värimuutoksia koneeseen. Pyykinpesukoneen tulee olla tietty aika huoneen lämpötilassa ennen sen käynnistämistä. Aikamääräksi esitettiin parista tunnista vuorokauteen. Osa huollon asiantuntijoista oli sitä mieltä, että pesukoneen voi käynnistää heti, kun huone on saavuttanut oleskelulämpötilan. Kosteuden tiivistyminen pyykinpesukoneen sisäosiin aiheuttaa ongelmia. Yleisimmät ongelmat liittyivät metalliosien ruostumiseen ja sähköisten osien hapettumiseen ja vioittumiseen. Jäätymisongelmat koskevat myös tilanteita, kun muutetaan pitkiä matkoja eikä vettä ole poistettu kunnolla pyykinpesukoneesta. Tätä ei tule aina ajateltua muuttokiireiden keskellä. Pyykinpesukoneen käytölle ei voida antaa tarkkaa käyttöympäristön lämpötilaa. Joka tapauksessa sen tulee olla plussan puolella. Käyttöympäristön lämpötila-alue on +5 C C. Liian alhainen ympäristölämpötila voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä koneeseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia laitteen elektroniikassa. Liian kylmä käyttöympäristö voi myös vaurioittaa tiivisteitä ja heikentää termostaatin toimintaa. Suurin osa huollon asiantuntijoista ilmoitti, että pyykinpesukoneita voi säilyttää pakkasessa, kunhan vesi on saatu kokonaan pois koneesta. Normaali poistopumpun kautta tehtävä tyhjennys ei riitä. Vesi on tyhjennettävä myös täyttöletkusta, poistopumpusta ja magneettiventtiilistä. Saaduista kommenteista koottiin ohje, mitä kaikkea on otettava huomioon vedenpoistamisessa pyykinpesukoneista: Laske tulo- ja poistoletku lattialle valumaan. Käynnistä pesuohjelma. Aluksi kone pumppaa poistoletkun tyhjäksi, minkä jälkeen se yrittää ottaa vettä, jolloin myös tulovesiletku venttiileineen tyhjenee. Konetta pitää vedenottovaiheessa kallistaa venttiilin ja mahdollisen nukkasihdin suuntaan, muutoin vesi ei poistu venttiilistä. Pienikin vesimäärä venttiilissä halkaisee venttiilin rungon, sillä se on kovaa muovia. Lisäksi tulee irrottaa tyhjennyspumpun roskasihti/ nukkasihti. Keskeytä ohjelma käyttöohjeen mukaisesti. Jopa suositeltiin puhdistamaan myös painekammio, joka liittyy koneen vedenottojärjestelmään. Tosin painekammion puhdistaminen ei onnistu kaikilta, koska sitä ei ole kerrottu käyttöohjeessa. Periaatteessa vain käyttöohjeenmukaiset toimenpiteet ovat sallittuja ei-ammattilaiselle. Yleisohjeesta poikkeuksena ovat 2 3 venttiilin pyykinpesukoneet, joissa yhteen venttiililokeroon jää vettä. Tämä asia selviää vain koneen rakennekaaviosta, joten tavallinen koneen käyttäjä ei voi sitä tietää. Todettakoon kuitenkin, että tavallisimpia ovat yhden venttiilin pyykinpesukoneet. Poistoletkun tyhjentäminen saattaa olla vaikeaa, jos koneessa ei ole nukkasihtiä tai roskaluukkua. Useimmissa pyykinpesukoneissa on nukkasihtikotelossa jäännösvesiletku, jota pitkin veden saa valutettua pois. On myös malleja, joissa nukkasihti on banaanin muotoinen. Näistä veden saa pois kallistamalla konetta reilusti, noin 45 astetta. Veden voi poistaa myös apteekista ostettavalla isolla ruiskulla, johon liitetään letku. Samaa menetelmää voi käyttää myös astianpesukoneen tyhjentämiseen (Kuva 3). Kuva 3. Pyykin- ja astianpesukoneiden vedenpoistamiseen hankalista paikoista voidaan käyttää apuna apteekista ostettavaa ruiskua, johon kiinnitetään muoviletku. Kuivausrumpu Kuivausrummun käyttöympäristön lämpötilan on oltava plussan puolella. Ilmoitettu käyttöalueen lämpötilaa on +15 C +40 C. Toiminnan kannalta paras lämpötila on huoneen lämpötila. Liian alhaisessa lämpötilassa laitteen muovi ja kumi saattavat vaurioitua. Laitteen elektroniikkakomponentit eivät myöskään siedä kylmää eivätkä kosteaa. Liian korkeakaan lämpötila ei ole hyvä kuivausrummun toiminnalle, koska silloin lämpötilaero on liian pieni kondenssikuivaukselle. Tällöin kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus nousee. Kondensoivissa kuivausrummuissa on vettä sisältäviä osia, kuten kondenssikotelo ja vedenkeruuastia, joissa laitteeseen jäänyt vesi pääsee jäätymään. Kuivausrummussa vapautunut kosteus tiivistyy kondenssikotelossa, josta vesi ohjautuu joko letkua pitkin suoraan viemäriin tai laitteen vedenkeruukoteloon. Hormiin liitettävissä kuivausrummuissa kosteus ohjataan letkulla poistoilmahormistoon. Kosteus saattaa jäätyä hormistoon kovilla pakkasilla, josta se sulaessaan voi mennä asunnon rakenteisiin. Poistoilman mukana hormistoon kulkeutuu vaatepölyä ja -nöyhtää, joka estää ilmankiertoa ja kerää samalla kosteutta. Kuivausrumpujen viat mökkiolosuhteissa ovat samanlaisia kuin tavanomaisissa olosuhteissa. Ilmanvaihdon riittämättömyys on aiheuttanut rikkoutumisia. Kuivaavia pyykinpesukoneita koskevat samat jäätymisongelmat kuin tavallisia pyykinpesukoneita. Sinänsä kuivausrumpua voi säilyttää pakkasessa, kunhan laite on tyhjennetty vedestä. Myös kuivausrummun kohdalla on otettava huomioon, että kylmä ja kostea ilma voivat vaurioittaa sitä. Laitteen elektroniikkakortti ja sähköiset osat voivat hapettua ja vaurioitua sekä metalliset osat ruostua. Ruostuminen on myös ulkopintojen tyypillinen vaurio kosteissa ja kylmissä olosuhteissa, jos pinnoite on päässyt vioittumaan. 4

5 Pyykinkuivauskaappi Kuivauskaapin viat ovat yleensä samanlaisia kuin normaalissa kotikäytössäkin. Tosin kylmissä ja kosteissa olosuhteissa sähköisiin laitteisiin voi tulla oikosulkuja. Kuivauskaapin käyttöympäristön lämpötila-alue on C. Alimmat käyttöympäristön lämpötilat olivat C. Kuivauskaapit eivät sisällä herkkiä elektronisia komponentteja, joten ne eivät ole niin arkoja kosteudelle kuin muut laitteet. Kylmillään pidetyn laitteen tiivisteiden on kuitenkin ehdittävä pehmentyä ennen laitteen käyttöä. Kuivauskaappia voi säilyttää pakkasessa, kunhan se on kosteudelta suojattuna. Tosin tiivistynyt kosteus voi aiheuttaa sisä- ja ulkopinnoille ruostumista. Ruostuminen koskee myös laitteen sisäpintoja. Sisäosissa kosteus voi aiheuttaa sähköisten osien hapettumista. Kuivauskaapin puhallin lämpenee nopeasti laitteen avonaisesta rakenteesta johtuen. Yleisesti todettiin, että kuivauskaapin voi kytkeä heti päälle, kun mökin lämmitys on aloitettu tai mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Höyrysilitysrauta Höyrysilitysraudan käyttöympäristön lämpötila-alue on +5 C +40 C. Höyrysilitysrautaa voi säilyttää pakkasessa, kunhan tyhjentää vesisäiliön kunnolla. Veden jäätymisestä aiheutuneet rikkoutumiset ovatkin tyypillisimpiä vikoja mökkikäytössä olevissa höyrysilitysraudoissa. Veden saa poistettua höyrysilitysraudan vesisäiliöstä täyttöaukon kautta kallistamalla silitysrautaa pesualtaan yläpuolella. Lopuksi rauta kannattaa vielä kuumentaa. Pohjan ruostumisen estämiseksi rauta tulee säilyttää pystyasennossa. Yleensä silitysraudan ulkopinnoille ei ole haittaa sen säilyttämisestä kylmissä olosuhteissa. Tosin sen kahvan ja pohjan välissä on ruostuvia osia. Silitysraudan sisällä on sähköisiä osia, jotka voivat vaurioitua tiivistyvästä kosteudesta. Samoin termostaatin toiminta voi häiriintyä. Höyrysilitysraudan voi laittaa päälle, kun mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Mahdollisten epäpuhtauksien vuoksi järvivettä ei tulisi käyttää höyrysilitysraudassa. Astianpesukone Astianpesukoneen yleisimmät viat liittyivät suurimmaksi osaksi veden jäätymisestä aiheutuneisiin vikoihin, kuten venttiileihin, suolasäiliöön, putkistojen ja letkujen jäätymiseen sekä tiivisteiden murenemiseen. Ilmasta tiivistyvä kosteus aiheuttaa enemmän haittaa astianpesukoneen sisärakenteissa kuin ulkopinnoilla. Astianpesukoneen tulee olla oleskelulämpötilassa muutamia tunteja ennen sen käynnistämistä. Astianpesukoneen käyttöympäristön lämpötilan on oltava plussan puolella. Yleisimmäksi käyttöympäristön lämpötilaksi esitettiin huoneen lämpötilaa, mutta mahdollinen käyttölämpötila vaihteli +5 C:sta +40 C:seen. Liian alhaisessa ja kosteassa lämpötilassa laitteen elektroniset komponentit voivat rikkoutua. Samoin liian kylmässä laitteen tiivisteet saattavat vuotaa, koska ne eivät ole pehmenneet riittävästi ennen koneen käyttöönottoa. Periaatteessa astianpesukonetta voidaan säilyttää pakkasessa, jos vesi saadaan siitä poistettua kokonaan. Käytännössä veden poistaminen astianpesukoneesta on ongelmallista varsinkin, jos koneessa on vedenpehmennin. Monessa astianpesukoneessa on vedenpehmennin, koska astianpesukoneiden suurimmat markkina-alueet ovat muualla Euroopassa, jossa vesi on kovaa, jolloin vedenpehmentimelle on tarvetta. Veden poistaminen astianpesukoneesta on työlästä eikä se yleensä ole tavallisen käyttäjän tehtävissä. Astianpesukoneeseen tuleva vesi ohjautuu yleensä vedenpehmentimessä olevien hartsikuulien kautta, vaikka vedenpehmennintä ei olisi otettu käyttöönkään. Todennäköinen ongelma astianpesukoneessa on, kun vesitilassa jäätynyt vesi osittain sulaa ja jäätyy uudelleen. Muoviosat pullistuvat joka kerta lisää ja jossain vaiheessa muovi halkeaa. Muita rikkoutuvia osia ovat vesiventtiili sekä poisto- sekä kiertovesipumppu. Käytännössä astianpesukone vaatii korjausta, jos vesi on päässyt jäätymään. Silloin ei enää riitä, että koneeseen jäänyt vesi sulaa. Mitään yleisohjetta ei voida antaa vedenpoistamiseksi astianpesukoneesta, koska ne ovat erilaisia. Suurin osa huollon asiantuntijoista mainitsi, ettei vettä saada täysin pois astianpesukoneesta. Tosin erään vastaajan mukaan veden poistamista pidettiin mahdollisena seuraavan ohjeen mukaan: Koneen täyttö- ja poistoletkut on irrotettava, tyhjennyspumpun roskasihti irrotettava, painekammio ja letkut puhdistettava, samoin mahdollinen vedenpehmennin ja huuhteluainesäiliö tyhjennettävä. Lopuksi kone on laitettava hetkeksi käyntiin, jotta vesiventtiili tyhjenee. Käytännössä jo painekammion tyhjentäminen voi olla tavalliselle koneen käyttäjälle hakalaa, vedenpehmentimen tyhjentäminen on suorastaan mahdotonta, koska siihen tarvitaan erikoisvälineet. tä. Jäykkä liitosjohto voi murtua herkästi. Muuten pölynimurin käyttöympäristön lämpötila-alue on C. Sinänsä laitetta voi hyvin säilyttää pakkasessa. Ilmassa oleva kosteus ei aiheuta pahemmin vaurioita pölynimurin ulkopinnoille, mutta sisäpinnoille kosteus aiheuttaa muiden laitteiden tavoin vaurioita sen sähköisissä osissa sekä metalliosien hapettumista ja ruostumista. Pölynimurissa sen pölypussi kerää myös kosteutta. Pölynimuri Pölynimurin suositeltava käyttöympäristön lämpötila on oleskelulämpötila, koska silloin imurin liitosjohto on ehtinyt lämme- Lämminvesivaraaja Lämminvesivaraajan toimintaympäristön lämpötilan tulee olla plussan puolella, C. Jos varaajaa säilytetään pakkasessa, on lämminvesivaraaja tyhjennettävä jäätymisen estämiseksi. Laite tulee ottaa myös pois sähköverkosta. Lämminvesivaraajan ulkopinnan vaurioituminen kosteudesta riippuu laitteen materiaalista ja sen naarmuuntumisesta. Ruostumista ja sähkövikoja voi esiintyä kytkentärasiassa, jossa on termostaatti. Lämminvesivaraajan on hyvä olla huoneen lämpötilassa 2 3 tuntia, ennen kuin sen voi kytkeä päälle. Tuona aikana mahdol- lisesti sähkökomponentteihin tiivistynyt kosteus ehtii haihtua pois. Lämminvesivaraajan ongelmana voi olla veden laadusta johtuva syöpyminen eli korroosio. Suomessa lämminvesivaraajien korroosiosuojausta on kolme päätyyppiä: ruostumaton teräs, emali ja kupari. Kaikki kolme korroosiosuojausta sopivat yleensä vesijohtovedelle. Porakaivosta, lähteestä tai vesistöstä tulevalle vedelle suositellaan tehtäväksi vesianalyysi. Emalipinnoitettu varaaja soveltuu useimmille vesityypeille. Veden fluoridipitoisuus ei saa olla liian kokea eikä veden ph kovin alhainen. Ruostumattomaan teräkseen saattaa tulla pistekorroosiota, jos veden kloridipitoisuus on korkea ja vesi on hapetonta. Kuparisuojaus ei sovellu, jos veden ph tai happi- ja kloridipitoisuus on alhainen. Hapan vesi saattaa irrottaa kuparia ja värjätä siten vesilaitteet vihreäksi. Kalkkipitoinen vesi on ongelma erityisesti vastuksille. Tuolloin kannattaa harkita laitetta, jossa vastukset on suojattu putkella tai vastukset ovat eristettynä säiliön ulkopuolella. Otettaessa käyttövesi omasta kaivosta on ennen lämminvesivaraajan asennusta varmistuttava veden laadusta käyttövahinkojen estämiseksi. Tarvittaessa suositellaan käytettäväksi suodatinta. Lämminvesivaraajissa on joko vakiotai lisävarusteena sulku-/takaiskuventtiili, varo-/tyhjennysventtiili sekä sekoitusventtiili. Varoventtiilin ulospuhallus johdetaan ilmavälin kautta samassa huonetilassa olevan vesilukon tai kuivakaivon kautta viemäriin. Varoventtiiliin on liitettävä ylivuotoputki, jota kautta varaajassa laajentunut 5

6 Kuva 4. Lämminvesivaraajan tyhjentämisessä talvikuntoon mökillä on otettava huomioon monta seikkaa. Lämminvesivaraajan tyhjentämistoimenpiteet on aina tarkistettava käyttöohjeesta. vesi poistuu viemäriin. Putken on laskettava koko matkalta vesitaskujen välttämiseksi eikä sitä saa päästää jäätymään. Varoventtiilin tiputus tulkitaan usein viaksi, vaikka asia on päinvastoin. Varoventtiili toimii silloin juuri niin kuin sen pitääkin. Mikäli laajentunut vesi ei pääse poistumaan varoventtiilin kautta, järjestelmän paine nousee niin korkeaksi, että lopulta verkoston heikoin kohta pettää aiheuttaen vesivahingon. Esimerkiksi yhden vesikilon kuumentaminen +4 C:sta +80 C:seen nostaa veden tilavuuden yhdestä litrasta 1,029 litraan. Vastaava veden tilavuuden kasvu 50 vesikilon osalta on jo 1,45 litraa. Lämminvesivaraajien varoventtiili tulee tarkastaa 3 4 kuukauden välein. Venttiilin avaamisen jälkeen varoventtiilin virtaa poistoputkesta vettä. Jos näin ei tapahdu, venttiili on viallinen ja se on vaihdettava. Rikkoutuneet sähköiset osat saa korjata ja vaihtaa vain ammattisähkömies. Lämminvesivaraajien täyttämisessä ja tyhjentämisessä on laitekohtaisia eroja, joten ne kannattaa tarkistaa käyttöohjeesta. Tyhjennyksessä on otettava huomioon monta tekijää, kuten ilmenee seuraavasta, eräästä käyttöohjeesta otetusta ohjeesta: Esimerkki lämminvesivaraajan tyhjennys- ja täyttöohjeesta: Tyhjennys 1. kytke varaajan virta pois päältä joko varaajan pääkytkimestä tai pistotulppaliitännäisistä malleista poistamalla pistoke sähkörasiasta 2. sulje kylmä vesitulo venttiiliryhmän sulkuhanasta tai vesimittarin sulkuventtiilistä 3. sulje sulku-/takaiskuventtiili 4. avaa mahdollinen sekoitusventtiili ääriasentoon 5. avaa varoventtiili (ylivuotoputkesta saattaa roiskua vettä) 6. avaa hana tai muu lähin vesipiste kuumalta puolelta, jolloin varaaja saa korvausilmaa.pienissä malleissa on erillinen tyhjennysruuvi, joka nopeuttaa tyhjennystä. Täyttö Vesivaraajaa täytettäessä toimitaan käännetyssä järjestyksessä, mitä tehtiin varaajaa tyhjennettäessä. 1. sulje ilmausta varten mahdollisesti avatut putkiliitokset 2. palauta varoventtiili sulkuasentoon ja termostaatillinen sekoitusventtiili tyhjennystä edeltäneeseen asentoon 3. avaa sulkuventtiili 4. tyhjennä ilma lämminvesivaraajasta avaamalla putkiston lämminvesihana tai muu lähimmän vesipisteen hana kuumalta puolen 5. kun hanasta tulee ainoastaan vettä, sulje hana 6. tämän jälkeen voit kytkeä virran päälle laitteeseen. Vesipumppu Vesipumppuihin liittyy jäätymisriski, joten se on aina tyhjennettävä tai sijoitettava siten, ettei se jäädy, esimerkiksi uppopumppu kaivoon. Sinänsä itse pumppu kestää vettä, mutta pumppuun kytketty sähkömoottori voi vaurioitua kosteudesta, jolloin sähköviat ja ruostuminen ovat mahdollisia muiden sähkölaitteiden tavoin. Aurinkopaneelilla tuotetulle, matalajännitteiselle pumpulle kriittinen tekijä on veden nostokorkeus. Pumppu pystyy nostamaan vettä noin 2 3 metrin korkeudelle. Veden pumppaaminen vaakatasossa tapahtuu huomattavasti paremmin, sillä pumppu pystyy työntämään veden vaakasuunnassa noin metrin etäisyydelle. Vesipumpun sisään päässeet epäpuhtaudet aiheuttavat myös ongelmia, esimerkiksi hiekka voi rikkoa pumpun kalvon. Samoin alimitoitetut sähkökaapelit kaapelin sisäisessä vastuksessa aiheuttavat ongelmia matalajännitteellä. Vesipumpun putkiston on oltava myös sula eikä sitä saa käyttää kuivana. lmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppuja on pääasiassa kahta eri tyyppiä. Toinen tyyppi on sisällä pidettävä yksittäinen laite, kun taas toinen tyyppi muodostuu kahdesta osiosta. Niistä toinen osio sijoitetaan sisälle ja toinen ulos. Toiminnaltaan ulos sijoitettava ilmalämpöpumpun osio on suunniteltu periaatteessa toimivaksi myös kylmissä olosuhteissa. Tosin on kokemuksia myös siitä, etteivät kaikki ilmalämpöpumput toimikaan suomalaisissa kylmissä olosuhteissa. Yleensä ilmalämpöpumpuissa on automaattinen termostaatti, joka lämmittää laitteen pohjan ennen sen käynnistämistä. Ilmalämpöpumppu ei aina sovi ainoaksi lämmönlähteeksi. Jos ympäristön lämpötila laskee noin +5 C:seen, tarvitaan lisäksi jokin muu lämmitys, esimerkiksi lämpöpatterit. Mökkikäyttöön tarkoitetuilla lämpöpumpuilla voidaan peruslämmöksi valita esimerkiksi +8 C tai +10 C. Toinen vaihtoehto on normaalilämpötilasäätö, jonka lämpötilan säätöalue on C. Sisällä pidettävien, liikuteltavien mallien ongelmana ovat kosteuden aiheuttamat elektroniikkaviat sekä metalliosien ruostuminen. Sisällä pidettävä ilmalämpöpumppu kannattaa kytkeä päälle, kun lämpötila on minimissään +0 C. Ilmalämpöpumppuihin voi liittyä vääränlainen laitevalinta, mikä voi aiheuttaa lopulta itse laitteen sekä rakennuksen jäätymisen. Ilmalämpöpumppujen elektroniikka on myös herkkä ukkoselle. Televisio Ukkonen aiheuttaa vapaa-ajan asunnoissa oleville televisioille enemmän vikoja kuin 6

7 kaupunkiasunnoissa. Muita yleisiä vikoja ovat kosteuden aiheuttamat viat sekä aurinkopaneelijärjestelmässä plus- ja miinusjohtojen kytkeminen väärinpäin. Erään vastaajan mukaan hifi-laitteet kestävät paremmin pakkasta kuin televisiot, koska niissä ovat pienemmät jännitteet. Television käyttöympäristön lämpötilaalue on C. Parin vastaajan mukaan käyttöympäristön tulee olla huoneen lämpöinen, sillä muuten laitteeseen tiivistynyt kosteus ja mahdollinen pöly saattavat aiheuttaa ongelmia. Eri televisiotyypeistä saatiin muutama kommentti liittyen niiden kestävyyteen ja energiankulutukseen. Nestekidenäyttöä pidettiin hyvänä, koska se kuluttaa vähän virtaa. Pakkanen ei ole hyväksi taulutelevisiolle. Jopa todettiin, että plasmatelevision minimisäilytyslämpötila ei saisi olla alle +5 C. Putkitelevisioissa laitteen sisälle pääsee muodostumaan huurretta kylmissä ja kosteissa olosuhteissa, mikä voi johtaa läpilyöntiin ja sitä kautta oikosulkuun. Käytännössä televisioita kuitenkin säilytetään kylmissä olosuhteissa. Oleellista näissä tapauksissa on se, että televisioiden sisälle mahdollisesti tiivistynyt kosteus ehtii haihtua pois ennen kuin laite kytketään päälle. Television ulkopinnoille tiivistyneen kosteuden ei pitäisi aiheuttaa haittaa, ellei kosteus pääse television sisärakenteisiin sen tuuletusaukkojen kautta. Suositeltava minimiaika huonelämpötilassa on 2 3 tuntia ennen laitteen kytkemistä päälle. Jos televisio on sijoitettu paikkaan, jossa ilma ei kierrä, laitteen on oltava huonelämpötilassa pitempään. Tietokone Tietokoneita voidaan säilyttää kylmissäkin olosuhteissa, mutta niiden optimaalinen käyttöympäristön lämpötila on C. Nestekidenäytöt eivät kestä säilyttämistä pakkasessa. Taulukossa 1 on tietokoneen käyttö- ja säilytystilan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden raja-arvoja. Jokainen 10 asteen nousu lämpötilassa vähentää komponentin elinikää 50 prosenttia ja vastaavasti jokainen 10 asteen lasku kasvattaa elinikää. ( fi/2000/yhteistoiminta/laitteistot/luennot/ luento10/). KAASUKÄYTTÖISTEN LAITTEIDEN KÄYTTÖ VAPAA-AJAN ASUNNOISSA Kaasulaitteiden viat ja käyttöturvallisuus Kaasulaitteet voivat olla pelkästään kaasulla toimivia laitteita, mutta niissä voi olla myös yhdistelmänä sähköliitäntä, kuten keittotasoissa. Kaasukäyttöinen kylmäsäilytyslaite on todennäköisesti yksi yleisimmistä kaasulaitteista kesämökeillä. Kylmäsäilytyslaitteisiin liittyvät myös kaasulaitteiden yleisimmät viat. Jääkaapin kylmenemisessä tai sytyttämisessä on ollut ongelmia. Syynä näissä tapauksissa on usein ollut ilman ja kaasun väärä suhde. Vika voi olla myös rikkoutuneessa sytyttimessä. Sinänsä kaasulaitteiden, joissa on 230 V ohjauselektroniikkaa, ongelmat ovat samat kuin muissakin sähkölaitteissa. Huonetilan kosteus ja pöly saattavat vaikuttaa siihen, että kaasulaitteissa oleva piazo-sytytin voi antaa palokipinän väärään paikkaan, jolloin laite ei toimi. Yleisimmät riskitekijät, jotka liittyvät kaasulaitteiden asennukseen ja sijoitukseen, ovat määräystenvastaiset asennukset ja sijoittelut. Ilmanvaihto voi olla myös riittämätön oikean kaasun palamisen kannalta. Jos happea ei ole riittävästi, nestekaasu palaa epäpuhtaasti muodostaen hajutonta ja tappavaa häkää. Turvatekniikan keskuksen (Tukes 2008) tekemä selvitys osoitti, että mökeillä saattaa olla käytössä 1960-luvulta peräisin olevia nestekaasulaitteita, joiden paineensäätimiä ja letkuja ei ole koskaan vaihdettu. Vanhoista laitteista puuttuvat liekinvarmistimet ja niiden käyttöohjeet on usein kadonneet. Tämän vuoksi nämä laitteet kannattaisi poistaa kokonaan käytöstä. Paineensäätimen käyttöikä on noin 10 vuotta ja letku suositellaan vaihdettavaksi noin viiden vuoden välein. Kaasukäyttöisten laitteiden ympäristölämpötiloille ei ole samanlaisia lämpötilarajoitteita kuin on sähkökäyttöisille laitteille. Esimerkiksi kaasukäyttöisen jääkaapin voi kytkeä päälle, kun ympäristön lämpötila on plussan puolella. Sama lämpötilarajoitus koskee myös kaasukäyttöisiä lämminvesivaraajia. Pakkasella nestekaasun paine saattaa kuitenkin laskea niin alhaiseksi, ettei laite välttämättä toimi. Nestekaasuna käytettävän propaanin höyrystymislämpötila on -42 C. Kylmäsäilytyslaitteet Kaasukäyttöisten kylmäsäilytyslaitteiden yleisimmät viat liittyvät kosteuden aiheuttamista häiriöistä piazo-sytytyksessä, laitteen väärästä sijoituksesta ja asennuksesta. Hiiret saattavat myös syödä laitteen tiivisteitä. Kaasukäyttöisen kylmäsäilytyslaitteen käyttöpaikan lämpötilavaatimukset riippuvat laitetyypistä. Suoranaisia lämpötilarajoja ei ole, mutta huonelämpötilassa varmistutaan siitä, että kaasun paine on riittävä. Myös pakastelokerollisen jääkaapin toiminta on parhaimmillaan oleskelulämpötilassa. Kaasukäyttöisen jääkaapin saa laittaa päälle kylmemmissäkin olosuhteissa. Jos säilyttää kaasukäyttöistä kylmäsäilytyslaitetta pakkasessa, on siihen johtavan kaasupullon hana suljettava. Sinänsä lyhytaikainen säilytys kylmässä ja kosteassa ei haittaa. Kylmillään olleen kaasukäyttöisen kylmäsäilytyslaitteen käyttöönottoaika riippuu laitetyypistä. Jos ympäristön lämpötila on alle -20 C, nestekaasun paine voi mennä niin alas, ettei laite enää toimi. Jo alle +5 C:een lämpötiloissa voi piazosytytyksessä ilmetä ongelmia, koska sytytyskipinä ei mene oikeaan paikkaan vaan ohjautuu maihin. Taulukko 1. Tietokoneen osien lämpötilan ja suhteellisen kosteuden rajaarvot Laite Käyttölämpötila Säilytyslämpötila Suhteellinen kosteus Käyttö Suhteellinen kosteus Varastointi Verkkokortti 0 55 C C % 5 95 % Näytönohjain 0 55 C C % 5 95 % Prosessorit - Athlon - Celeron 0 95 C 5 85 C C Kiintolevy 5 50 C C % 5 95 % Näyttö 5 35 C 5 90 % Virtalähde 0 60 C C % % Tietokone C C % % Liesi Kaasukäyttöisen lieden käyttöympäristön lämpötila riippuu laitteen sytytystavasta. Jos laite on varustettu 230 V elektroniikalla, käyttöympäristön lämpötilan on oltava huoneen lämpöinen. Jos sytytys tapahtuu tulitikulla tai piazo-sytytyksellä, käyttöympäristön lämpötilalla ei ole niin suurta merkitystä. Käyttöympäristön lämpötilan tulisi olla kuitenkin yli +5 C, jotta kaasun paine ei laske liian alas. Kaasukäyttöiseen lieden säilytykseen kylmissä tiloissa pätee samat asiat kuin kaasukäyttöisten kylmäsäilytyslaitteiden säilytyksessä. 7

8 Hinta 7,50 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN Oy Fram Ab, Vaasa 2008 Kaasulaitteiden yleiset hoito- ja turvallisuusohjeet Kesämökeillä voi olla käytössä vanhojakin laitteita, jolloin turvallisuusvarusteissa saattaa olla puutteita. Nestekaasulla toimivissa liesissä, jääkaapeissa ja lämmittimissä on liekinvalvontalaite. Liekinvarmistin on ollut pakollinen varuste myynnissä olevissa kaasulaitteissa yli 30 vuotta (Tukes 2008). Liekinvarmistin sulkee kaasun tulon laitteeseen, jos liekki sammuu polttimessa. Samoin nykyaikaisissa asuintiloihin tarkoitetuissa kaasulämmittimissä on hiilidioksidivarmistin. Se estää lämmittimen toiminnan, jos poltin ei saa tarpeeksi happea. Näin estetään häkäkaasun muodostuminen sisätiloihin. Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania. Retkikeittimien kertakäyttöisissä kaasupulloissa käytetään butaania tai butaanin ja propaanin seoksia. Kaasu sinällään on myrkytöntä. Vaaratilanne kuitenkin muodostuu, kun nestekaasua käytetään sisätiloissa eikä ilmanvaihto ole riittävää. Jos palamisilmaa ei ole riittävästi, muodostuu myrkyllistä häkää. Turvatekniikan keskuksen (TUKES 2006) laatimien yleisten ohjeiden mukaan kaasun hajua tunnettaessa: - sulje pulloventtiili välittömästi - älä tupakoi tai käytä avotulta - älä käytä sähkökatkaisijoita - tuuleta huone avaamalla ikkunat ja ovet - tuulettamisen jälkeen tarkista letku ja letkuliitokset saippuavedellä tai vuodonilmaisimella. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan kaasupulloa on säilytettävä ja käytettävä aina pystyasennossa, jotta nestekaasu tulee ulos kaasumaisena. Jos pullo on kallellaan, kaasu tulee ulos nestemäisessä muodossa aiheuttaen siten vaaratilanteen. Ulkokäyttöön tarkoitettuja kaasulaitteita ei saa käyttää sisätiloissa. Kaasupulloon laitettu paineensäädin alentaa kaasupullon paineen käyttölaitteelle sopivaksi. Kotitalouslaitteiden käyttöpaine on 30 mbar. Kaasuasennukset tehdään joko kaasuletkulla tai kiinteällä putkella. Kaasuletkulla nestekaasupullon voi asentaa vain yhteen kaasulaitteeseen. Letkun on oltava erityisesti nestekaasun käyttöön tarkoitettu. Sen pituus saa olla enintään 1,2 m ja sisähalkaisija 10 mm. Letkun kiinnitys on varmistettava molemmista päistä letkunkiristimellä. Kotitaloudessa käytettävän kaasuletku on oranssin värinen. Letkun tulee soveltua käytettäväksi -30 C:een lämpötilassa. Kaasuletkua ei saa johtaa ulkoseinän läpi. Kaasupulloa ei saa sijoittaa sellaiseen paikkaan, että sen pinnan lämpötila nousee yli +40 C:een, kuten tulisijan tai lämpöpatterin viereen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (2006) mukaan kaasupullon sijoitusetäisyyden tulee olla lieteen ja lämpöpatteriin vähintään 200 mm ja tulisijaan 1,0 m. Varakaasupulloa ei tule säilyttää samassa tiloissa, jossa on käytössä toinen pullo. Kaasuasennukset on tehtävä kiinteällä putkiasennuksella, jos kaasuletkun pisin sallittu pituus (1,2 m) ei riitä tai kaasupullo sijoitetaan ulos. Putkiasennuksella samaan kaasupulloon voidaan asentaa useampi laite. Kiinteän asennuksen saa tehdä vain hyväksytty kaasuasennusliike. Polttimeen kerääntynyt pöly voi estää kaasun tai palamisilman virtaamisen polttimelle, minkä vuoksi erityisesti kaasujääkaapit ja kaasulämmittimet tarvitsevat säännöllistä puhdistusta. Kaasuletkua taivuttelemalla voi tarkistaa siinä mahdollisesti olevat murtumat. Kaasuletkun voi vaihtaa itse. Tarkistuksen yhteydessä avaa pulloventtiili, mutta pidä kaasulaitteen sulkuventtiili kiinni. Letku- ja putkistotiiviyden voi tarkistaa sivelemällä saippualiuosta mahdollisiin vuotokohtiin. Vuototapauksessa liitokseen ilmaantuu kuplia. Tämän jälkeen sulje kaasupullo, kiristä liitokset ja tee vuototarkastus uudelleen. VAPAA-AJAN ASUMISEN EKOTE- HOKKUUS (VAPET) Tämä selvitys on osa ympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvaa projektia Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (Vapet), joka on useamman tutkimuslaitoksen yhteishanke. Tämä tiedote liittyy hankkeen osaprojektiin 2 Teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden ja käytäntöjen hyväksyttävyys vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa. TTS tutkimuksen osuutta on tukenut myös STEK (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry). SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvitys toteutettiin sähköpostilla kotitalouslaitteiden maahantuojien ja valmistajien keskushuolloille suunnatulla kyselyllä. Osa vastauksista saatiin sähköpostin kautta, osa tehtiin puhelinhaastatteluin. Kyselyä lähettiin yhteensä 25 kpl 22 yritykseen. Vastauksia saatiin yhteensä 19 astiantuntijalta. Kaasukäyttöisistä liesistä ja lämminvesivaraajista koottiin lisätietoa käyttöohjeista, esitteistä ja turvallisuusoppaista. Käyttöohje- ja kirjallisuusselvitys tehtiin kesällä Kysely toteutettiin marraskuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana. LISÄTIETOJA Rytkönen, A Kotitalouskoneet ja -laitteet vapaa-ajan asunnoilla. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38. TTS tutkimus Kiljavantie 6, PL 5, Rajamäki, puh. (09) Vastaava toimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto: TTS TTS Recearch (Work Efficiency Institute), Box 5, FI Rajamäki, Finland tel