VOIMIA LUONNOSTA-KURSSI: Kevät-syksy 2006 Tampere/Vesilahti
|
|
- Yrjö Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VOIMIA LUONNOSTA-KURSSI: Kevät-syksy 2006 Tampere/Vesilahti RAPORTTI: Psykologi Kirsi Salonen Johdanto: Mistä on kysymys? Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta tutkiva ympäristöpsykologia sai alkunsa luvulla Yhdysvalloissa. Ympäristöpsykologiassa on perinteisesti tutkittu rakennetun ympäristön vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Luontoympäristö on vasta viime vuosina noussut esille kiinnostavana tutkimuskohteena. Ekopsykologia on ympäristöpsykologiaa nuorempi psykologian ala. Ekopsykologiassa kiinnostuksen kohteina ovat luontoympäristö, ympäristönsuojelu, tasa-arvokysymykset, alkuperäiskansat, eläintensuojelu sekä ihmisen ja luonnon kokonaisuus. Ekopsykologiassa on, toisin kuin ympäristöpsykologiassa, sisäänrakennettuna arvomaailma, jota puolustetaan ja pyritään todentamaan. Tämä arvomaailma liittyy luonnon hyvää tekevään vaikutukseen: luonnon merkitys koetaan ihmisille myönteisenä, luontoa pyritään säilyttämään. Ekopsykologisen näkemyksen mukaan luontoyhteys on nykyään monilla ihmisillä heikentynyt, ja tämä on tärkeä syy ympäristöongelmille ja psyykkisille ongelmille. Luontoyhteyden heikkeneminen aiheuttaa ongelmia siten, että sen myötä ihmiseltä katkeaa usein yhteys itseensä kokevana ja tuntevana eettisenä toimijana. Silloin ihminen alkaa toimia itseään vastaan omaa arvomaailmaansa, omia tarpeitaan ja omia toiveitaan vastaan. Tämä kehitys alkaa näyttäytyä vähitellen stressin, uupumisen sekä psyykkisen huonovointisuuden kehänä. Luontoyhteys ei kuitenkaan voi katketa täysin. Olemme aina vääjäämättä luontoa, ymmärrämme sitä tai emme. Mitä ihmiselle luonnossa tapahtuu? Ympäristöpsykologisten tutkimusten mukaan luontoympäristöllä on ihmiseen psyykkisesti ja fyysisesti myönteinen vaikutus. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikutukset ovat erittäin nopeita. Ne syntyvät aivoissamme ilman tietoista ajattelua, ja vaikutukset välittyvät kokonaisvaltaisesti fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme. Näitä tuloksia tukemaan on ympäristöpsykologiassa virinnyt evolutionaarinen näkemys, jonka mukaan ihmisen taipumus voida hyvin luontoympäristössä on evoluution kannalta ollut välttämätöntä. Tietynlaiset luontoympäristöt ovat edesauttaneet hengissäpysymistämme. Lukeudun mielelläni evolutionaariseen koulukuntaan, jonka mukaan ihminen on luonnossa kotonaan. Ihmisen ei siis välttämättä tarvitsekaan määritellä itseään luontoihmiseksi. Ihminen on luontoa. Kehittämieni ekopsykologisten menetelmien tarkoitus on syventää ja hyödyntää luontoympäristön hyväätekevää vaikutusta tietyillä harjoituksilla. Näistä esimerkkinä
2 mielipaikka-harjoitus, jossa mahdollistuu psyykkinen tila, josta käytän nimeä myönteinen olemisen kokemus. Tätä kokemusta voidaan osallistujan ja kurssin teeman mukaan soveltaa erilaisiin psykologisiin tarpeisiin. Mitä kurssilla tapahtui? Kurssi toteutettiin Tampereen kaupungin luontoympäristöissä. Jokaisella kerralla oltiin ulkona satoi tai paistoi. Ulkovarusteet olivat tärkeässä asemassa, sillä hellekeliin emme päässet kertaakaan. Tapaamiskertoja oli yhteensä viisi; neljä keväällä ja yksi syksyllä. Jokainen kerta olitiin eri paikoissa kurssilaisten itse valitsemissa paikoissa. Ainoastaan ensimmäinen kerta Pyynikillä oli ohjaajan valitsema paikka. Voimia luonnosta- kurssilla ei ollut erityistä psykologista teemaa tai kohderyhmää. Opiskelijoilla oli ainoastaan tieto, että ollaan joka kerta ulkona luontoympäristössä ja jollain tavalla luontokokemukset tullaan liittämään psyykkiseen hyvinvointiin. Osa osallistujista oli ennestään ns.luontoihmisiä ja osa ei. Mielipaikkaharjoitus: Kurssilla tärkein harjoitus oli mielipaikka-harjoitus. Sitä tehtiin eri muodossa teemaa vaihdellen. Perusasetelma siinä on seuraava: Anna jalkojen tai katseen viedä sellaiseen paikkaan tai maisemaan, joka tällä hetkellä tuntuu itselle sopivalta. Anna huomion siirtyä muista ryhmäläisistä omiin tuntemuksiin ja ympräistön sopivuuteen itselle. Voit olla liikkeellä tai paikallasi. Ei tarvitse tietää tai ymmärtää sen enempää. Voit tunnistella sitä, mikä aistikanava on eniten käytössäsi tai mitkä aistimukset tunnistat helpoiten (visuaalinen, auditiivinen tai kinesteettinen). Ohjattavalle ei anneta kellonaikaa. Aikataulusta huolehtii ohjaaja, joka jonkinlaisen merkin mukaan (esim.vihellys) kutsuu porukan takaisin. Mikäli harjoitus tehdään metsäisemmällä paikalla, niin on syytä huolehtia liikkumisen rajoista, jotta kukaan ei eksy. Vuorovaikutus muiden ryhmäläisten kanssa on hyvä välttää tässä vaiheessa, jotta pystyy tunnistamaan itselle sopivan maiseman. Harjoitus voidaan purkaa siten, että ryhmäläiset jaetaan pareiksi. Kukin voi kutsua parinsa omaan paikkaansa. Nyt kokemuksesta voi jakaa ajatuksia ja tunnelmia niin vähän tai paljon kuin itsestä tuntuu. Tässä vaiheessa parien pohdinnan aiheeksi voi antaa jonkin ryhmätilanteeseen sopivan teeman, jota näin syvennetään. Viisi tapaamiskertaa: Ensimmäinen tapaaminen oli räntäsateessa Pyynikillä Tampereella 5.4. Paikalla oli 12 opiskelijaa. Kävelimme metsän reunaan kallioiselle kohdalle, josta on näkymä järvelle. Mielipaikkaharjoitus purettiin pareittain ja ajatukset tuotiin myös isoon ryhmään. Esiin nousseet teemat olivat: omat juuret, maaseutu ja pysyvyys omassa elämässä sekä luontoympäristön rauhoittava vaikutus.
3 Lopuksi kahdessa eri ryhmässä tuotiin luontomateriaalin avulla konkreettiseen muotoon oman ryhmän osallistujien tunnelmia ja ajatuksia. Toinen ryhmä sai arvioida niitä sen jälkeen. Pyysin kurssilaisia ottamaan seuraavalla kerralla mukaan valokuva omasta mielipaikasta. Toinen tapaaminen oli Kaupin metsässä järven rannalla. Paikalla oli kahdeksan. Valittiin ryhmälle sopiva paikka, josta oli näkymä järvelle. Jokainen näytti kuvan mielipaikastaan ja kertoi sen tuomista tunnelmista ja sen merkityksestä itselle. Osalla mielipaikka liittyi lapsuuden maisemiin ja sillä oli ollut merkitystä enemmän tai vähemmän koko elämän ajan. Mielipaikkaharjoitus toteutettiin siten, että pyysin jokaisen miettiimään aluksi jonkin pulmallisen tai keskeneräisen asian, johon haluaisi muutosta tai jonka kokee hankalaksi. Tämä jälkeen kukin sai hakeutua mielipaikkaan tunnistelemaan omaa keskeneräistä asiaansa. Suggestio, jonka annoin mukaan: saattaa olla, että se näyttäytyy hieman eri valossa tai siihen tulee jokin uusi näkökulma. Harjoitus puretiin pareittain, jonka jälkeen ajatukset tuotiin isoon ryhmään. Teemat, jotka nousivat esille, olivat: kuolema, menetys, suru, alakulo, itsearvostuksen puute, liike, eteenpäin kiipeäminen, luottamus, löytää uomansa. Näistä teemoista keskusteltiin. Kolmannella kerralla, jolloin olimme Kaukajärvellä Hikivuorella ja Haiharan kartanon alueella järven rannalla, jatkettiin edellisellä kerralla nousseiden teemojen syventämistä. Paikalla oli yhdeksän opiskelijaa. Olin etukäteen etsinyt polun, joka Hikivuoren huipulta eteni syvemmältä metsästä lähemmäksi kalliota ja valoisaa näköalaa järvelle. Pyysin osallistujia tunnistelemaan edellisen kerran tunnelmia itsessään kulkiessaan yksin hiljaa polkua pitkin kohti näköalaa. Kalliolla maaten tehtiin ryhmässä mielikuvaharjoitus, jossa edelleen syvennettiin aiemmin nousseita teemoja. Mielikuvaharjoituksen jälkeen ryhmässä oli huomattavissa kahdenlaista aihepiiriä. Osa ryhmästä tunsi kesän ja lapsuuden sekä siihen liittyvän huolettomuuden kaipuuta. Toisella ryhmällä oli yhteistä valinnan vaikeus ja ristiriidat. Vaihdoimme maisemaa Haiharan kartanon alueelle ja siitä järven rantaan. Kaksi ryhmää työsti omaa aihettaan valitsemassaan paikassa. Kesän kaipuu-ryhmää pyysin huomioimaan sitä, miten muutenkin voisi antaa itselleen lupa lepoon tai lisätä sallivuutta tai lempeyttä elemässään, myöa arkena ja aikuisena. Valinnan vaikeus-ryhmä mietti, miten esteitä voisi elämässä poistaa tekemättä itselleen tai jollekin omalle ominaisuudelleen väkivaltaa tai torjuntaa. Luontomateriaalia oli lupa käyttää helpottamaan ajattelua ja keskustelua. Neljännellä kerralla olimme Hervannan Suolijärvellä sateisessa säässä. Paikalla oli kahdeksan osallistujaa. Olin etukäteen rakentanut meille reitin Suolijärven ympäri menevää polkua pitkin. Polun varrella oli erilaisia rasteja, joissa oli tiettyjä luontoelementtejä. Nämä luontoelementit ovat: etäisyys-läheisyys (jokin luontokohde on lähellä tai kaukana horisontissa), suojaavuus-tilantunne (jokin kohde on suojaamassa tai itsellä on paljon tilaa ympärillä), kasvillisuus ja vesi (erityisesti veden rytmi). Ideana on, että oma tunnetila voi
4 muuttua tai sopia paremmin, jos itselle sopiva luontokohde on juuri tietyllä etäisyydellä tai on suojaamassa tai tuo tilan tunnetta jne (kts.kartta). Rastit käytiin ensin läpi hiljaisuudessa ryhmässä. Pyysin kurssilaisia myös tunnistamaan omia aistikanavia; havaitseeko mieluiten visuaalisesti, auditiivisesti vai kinesteettisesti. Paluumatkalla keskustelu oli sallittua. Ryhmä oli jaettu pienempiin ryhmiin edellisten kertojen teemojen mukaan ja kukin sai kertoa omia tunnelmiaan ja kokemuksiaan.ideana oli, että kukin tulee yhä tietoisemmaksi itselleen parhaiten sopivasta tavasta olla luonnossa. Näin sitä voisi jatkossa käyttää yhä tarkoituksenmukaisemmin myös tiettyihin mahsollisesti hankaliin tunnetiloihin. Viides kerta oli Vesilahdella omistamamme maatilan eli Hyvän MielenTilan luontoympäristössä ja kodassa. Maatilan eläimet olivat myös mukana tapaamisessa. Äänimaisema oli ensimmäistä kertaa luontoympäristön mukainen (ei liikennettä tai teknistä melua). Se huomattiin ja tämä tuntui merkittävältä. Viimeisellä kerralla luontomateriaalin ja maiseman avulla käsiteltiin teemaa:menneisyysnykyisyys-tulevaisuus. Näkökulma oli omissa tarpeissa ja toiveissa. Millaisia vaikutuksia kurssilla oli/palautteet? Kurssilaiset olivat kohtuullisen hyvin ymmärtäneet varustuksen merkityksen. Sitä ei voi kurssilaisille liikaa painottaa. Jos on kylmä ja märkä olo, mieli ei pysty elpymään tai antautumaan psyykkisille prosesseille. Erityisiä valituksia säästä ei kuitenkaan kuulunut ja sateellakin oli suurin osa paikalla. Opiskelijat ilmoittautuivat kurssille viime tipassa: pari vielä sama päivänä, kun ensimmäinen tapaaminen oli. Ekoilla tapaamisilla hankaluus oli se, että paikalla oli eri ihmisiä. Edellisellä kerralla nousseita teemoja oli vaikea jatkaa tai syventää sen tähden. Tämä vaati ohjaajalta joustavuutta. Kurssilaiset suhtautuivat harjoituksiin hyvin, vaikka ohjeet niihin eivät olleetkaan opiskelijaelämästä totutun selväpiirteisiä. Ohjeet jättivät paljon mahdollisuuksia ja tilaa omille tuntemuksille. Lähettämääni palautekyselyyn vastasi kuusi osallistujaa. Yhden vastaus oli tarina karhuemosta. Pääasiassa kurssilaiset ilmoittivat kurssin tuoneet vahvistusta tai uusia näkökulmia jo aiemmin myönteisille luontokokemuksille. Kurssin myötä menetelmiä kerrottiin käytettävän yhä tietoisemmin. Uudet konkreettiset luontokohteet tuntuivat myös kiinnostavan. Toiveet ja kehittämisajatukset kussin suhteen liittyivät harjoitusten määrään. Niitä olisi voinut olla enemmän. Erään osallistujan ajatus oli se, että kurssilla olisi voinut olla selkeämpi kohderyhmä. Hänen mukaansa nyt tuntui siltä, että toiset menivät ihan toiselle planeetalla.
5 Ohjaajan näkökulmasta tapaamiset luontoympäristössä (vaikkakin vain pari tuntia kerrallaan) mahdollistavat hyvällä tavalla ryhmässä yksinolon ja yhdessäolon. Tämä vaikuttaa helpottavan psyykkisten aiheiden käsittelyä, koska on muitakin tapoja olla ryhmässä kuin tavanomainen keskustelu. Ryhmäytymisen kannalta voisi olla hyvä, että ensimmäinen kerta olisi pidempi ja kauempana kaupunkiympäristöstä. Tämä saattaisi tuoda tapaamisiin jo eka kerrasta intensiteettiä ja sitoutumista.
Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi
Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotLuonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä 2013 - Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät.
Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä 2013 - Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät. Tiivistelmä: Koulutus tarjoaa perusteet ympäristön ja
LisätiedotLuonnosta hyvinvointia
Psykologi Kirsi Salonen Luonnosta hyvinvointia Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Elämää maaseudulla eläin-ja ihmisperheen kanssa Elämäntapa Psykologiliiton
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa
Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Terapiaistuntoja
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotBALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016
BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotAssari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)
Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten
LisätiedotVALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS
Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotHOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ
HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja
LisätiedotSuomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt
Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Luonnossa liikkuminen lisää hyvää oloa. Erityisesti
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotLuonnossa MieliHyväksi
Psykologi Kirsi Salonen Luonnossa MieliHyväksi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Elämää maaseudulla eläin-ja Elämäntapa ihmisperheen kanssa PsM,
Lisätiedotvalitse lomamökit suoraan netistä
valitse lomamökit suoraan netistä Harvoin voi ihminen sanoa jotain aikaa täydellä syyllä omakseen. Kotona, töissä tai harrastuksissa on tekemättömiä asioita aina riittämiin. Lomamökillä aika on omaa, seura
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotLuonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen
Luonnon hyvinvointivaikutukset Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotMiksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät NELJÄS tapaaminen Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä ryhmätapaamisessa
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotTyökirja sisältää tyhjiä sivuja Unelmakartan tekoon
Työkirja sisältää tyhjiä sivuja Unelmakartan tekoon Unelmista Meillä kaikilla on unelmia; mielen aitoja ilmaisuja jostain paremmasta. Unelmat vievät meitä eteenpäin ja kehittävät meitä ihmisinä. Antamalla
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotHidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa
KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotLuonnon hyvinvointivaikutukset
Psykologi Kirsi Salonen Luonnon hyvinvointivaikutukset Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi 2 22.07.12 Alatunnisteen teksti tähän Psykologi Kirsi Salonen Laillistettu psykologi,
LisätiedotSisällys. Liikkeelle... Perinteinen ja positiivinen psykologia... Hyvän mielen taidot... Hyvä mieli jokamiestaidoksi...
Sisällys Johdanto................................................... 12 Liikkeelle................................................ Perinteinen ja positiivinen psykologia....................... Hyvän mielen
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMyynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015
Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota
LisätiedotLuonto päihdesosiaalityön tukena. Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Kaisa Mesimäki
Luonto päihdesosiaalityön tukena Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Kaisa Mesimäki Sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2011 Sieltä saa tyyneyttä, sieltä saa energiaa. Luontokokemukset päihdeongelmasta
LisätiedotMinä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys
Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet
LisätiedotD VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI
Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi
LisätiedotYksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen
Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotK O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N
KUNTOUTUJAT MIELIMATK ALL A K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N P Ä I V I L A P P A L A I N E N, J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O, P S Y K O L O
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotGreen care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen
Green care Hyvinvointia luonnosta Jami Green care / Heli Hämäläinen 5.5.2017 Mitä on green care? Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLuonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).
Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotMoniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
LisätiedotHarjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä
Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPuutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto
Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotYRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää
YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää Meikäläinen Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti
LisätiedotKINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016
1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotWorkshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.
Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotLuonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011
Luonto ja lapsi HIH-tutkimukset / Hyvinvointi ja terveys (Human issues in Horticulture tutkimus) Monitieteellinen tutkimus; ympäristöpsykologia, psykologia, sosiologia ja lääketieteellinen tietämys ja
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotMITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?
Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotNordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto
Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun
LisätiedotESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotMannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.
HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotLUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011
LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011 13.30-14.30 Luonto kokemuksellisessa oppimisessa Ilkka Mäntylä, Outward Bound Finland ry Aluksi Ilkka Mäntylä osallisti työpajaryhmän harjoituksella, jossa piti pitää
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotKokemuksia kansallispuistokäynneistä
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
Lisätiedot