Merkitys- ja vuorovaikutusosaaminen Luovan TulevaisuusTilan avajaiset Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merkitys- ja vuorovaikutusosaaminen Luovan TulevaisuusTilan avajaiset Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa 30.11.2010"

Transkriptio

1 Merkitys- ja vuorovaikutusosaaminen Luovan TulevaisuusTilan avajaiset Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Helsinki 2011

2 Sirkka Heinonen, professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto sirkka.heinonen(at)tse.fi Juho Ruotsalainen, projektitutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto juho.ruotsalainen(at)tse.fi Copyright 2011 Kirjoittajat & Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun yliopisto Kannen kuva Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Korkeavuorenkatu 25 A 2, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Future of Media and Communications (FMC) https://sites.google.com/site/futuremediac/ ffrc.utu.fi 2

3 Sisällys 1. Johdanto Tulevaisuuspyörät Mustat joutsenet (villit kortit) Johtopäätöksiä, tulosten arviointia ja jatkotyöstämisehdotuksia Kirjallisuutta LIITE 1 Kutsu ja ohjelma LIITE 2 Osallistujat

4 No man is an island, entire of itself every man is a piece of the continent, a part of the main if a clod be washed away by the sea, Europe is the less, as well as if a promontory were, as well as if a manor of thy friends or of thine own were any man's death diminishes me, because I am involved in mankind and therefore never send to know for whom the bell tolls it tolls for thee. John Donne ( ) 4

5 1. Johdanto VIDICO-hankekokonaisuuden Luova tulevaisuustila hankkeen Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun pääkirjastoon toteutetun tilan avajaiset pidettiin kirjastossa Kirjastoon suunniteltu tila on osa Luova tulevaisuustila hankkeen Hämeenlinnan pilottia ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu on hankkeeseen verkottunut yhteistyötaho (HAMK). 1 VIDICO-hanke on käynnissä vuosina Hämeenlinnan pilotin toinen osio on toteutettu Teknologiakeskus InnoParkiin (ks. erillinen raportti Heinonen ja Ruotsalainen 2011b). HAMK-kirjastossa toteutettiin Luovan tulevaisuustilan nk. stimulusversio. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen moderoimaan tilaisuuteen osallistui Hämeen ammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja kirjastohenkilökuntaa sekä sidosryhmien edustajia. Tilaisuudessa työstettäviksi ennakointiaiheiksi valikoituivat osallistujien äänestäminä merkitys- ja vuorovaikutusosaaminen, mikä nostettiin raportin otsikkoon. Tilaisuuden avasi Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen avaussanoillaan. Hän korosti kuinka erityisesti nuorten tapa toimia on uuden teknologian myötä radikaalisti muuttunut ja muuttuu edelleen. Samalla globaali kilpailu on haastanut Suomen arvioimaan uudelleen omat strategiansa ja menestymisensä elinehdot. Luova tulevaisuustila on juuri sitä, mihin nyt pitää paneutua uusia ratkaisumalleja haettaessa. Se tuo uusia haasteita ja ideoita myös opetuksen ja oppimisen järjestämiseen. Rehtori Hintsanen luonnehti näitä lähtökohtia erittäin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi, minkä perusteella hän totesi olevan hyvin mieluisaa saada tämä toteutus HAMK:in tiloissa toteutetuksi. 1 Teknologiakeskus Innoparkin koordinoimasta Euroopan aluekehitysrahaston VIDICO-hankkeesta (Visible Digital Competence) ja sen osahankkeista ks. tarkemmin osoitteesta Hankkeen toteuttajana toimii Tulevaisuuden tutkimuskeskus (Turun yliopisto) prof. Sirkka Heinosen johdolla. Tutkijaryhmään kuuluvat lisäksi Sofi Kurki, Juho Ruotsalainen ja Riikka Saarimaa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunginkirjasto, Martela Oy, Hahmo Design Oy ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura. HAMK:ista yhdyshenkilöinä hankkeessa ovat toimineet kehittämispäällikkö Anne Laakso ja informaatikko Mikko Saunamäki. 5

6 Kuva 1. Rehtori Veijo Hintsanen lausui HAMK:in Luovan tulevaisuustilan avaussanat. Seuraavaksi professori Sirkka Heinonen (2010d) Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta alusti aiheesta Luova tulevaisuustila ennakointiosaamisen oppimisympäristönä. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn tavoittelussa haetaan jatkuvasti uusia ja tehokkaampia työnteon organisoinnin muotoja ja malleja. Vastaava tehokkuuden tavoittelu on edennyt myös oppimisympäristöjen kehittämiseen vaatimuksena. Uusien toimintamallien vaikutus paitsi taloudellisen suorituksen paranemiseen, myös työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen kannalta on ratkaisevan tärkeää. Tulevaisuuden työntekoon ja työntekijään kohdistuu paljon paineita. Uusi työnteon paradigma on osaamiskriteerien pohjalta tarkasteltuna erittäin vaativa. Tässä asetelmassa syntyykin helposti mielikuva työelämän supermiehistä ja hypernaisista tasapainottelemassa työelämän ja yksityiselämän ristiaallokossa. (Heinonen 2004). Yhtä aikaa tehokkuusvaatimusten rinnalla on olemassa työuran pidentämispaineita ja eläkeiän nostamissuunnitelmia. Mikäli kuitenkin samanaikaisesti vallitsee nuorisotyöttömyys ja yhä useamman 6

7 nuoren kohdalla kokonaan syrjäytymisen vaara, kyse ei ole helposta yhtälön ratkaisemisesta. Tulevaisuuden työnteon paradigma on monitahoinen (Heinonen 2004): työ edellyttää jatkuvaa oppimista sopeutumista - uudistumista työnteon muodot tulevat joustaviksi (aika, paikka, suoritus) työ siirtyy verkoissa tehtäväksi työ globalisoituu työ automatisoituu työ tietoteknistyy tietotyön osuus kasvaa yritykset ulkoistavat toimintojaan työn ja palvelun fuusio palvelutyö ja lähityö korostuu elinikäisen työpaikan sijaan useita työjaksoja sirpaletyö yleistyy (monta työnantajaa, työtehtävää) hybridityö (monialaosaaminen) lisääntyy etä- ja joustotyö (e-työ) lisääntyy mobiilityö lisääntyy tieto- ja viestintätekniset taidot yleiskvalifikaatioksi työnteon ekologisiin ja eettisiin vaikutuksiin enemmän huomiota kannettavat taidot korostuvat kontekstuaalisiin nähden Tässä osaamistarpeiden tulevaisuuden luotauksessa Luova tulevaisuustila voi toimia oppimisympäristönä - siellä opitaan ja vahvistetaan ennakointiosaamista, joka on yksi keskeinen tulevaisuudessa merkitystään kasvattava osaamisalue. Osaamisen paletti on laajakirjoinen - matemaattisen, kielellisen, liikunnallisen eli motorisen, taiteellisen ja visuaalisen osaamisen rinnalla on muitakin erityisosaamisen alueita. Osaaminen voidaan myös jaotella yhä laajenevina kehinä ammatilliseen ydinosaamiseen, jonka ympärillä on yleinen kyseessä kulloinkin olevan toimialan osaaminen, yleiseen työelämän osaamiseen - miten olla, toimia ja käyttäytyä työelämässä sekä laajimpana yleiseen sosiaalisen osaamiseen - miten olla, toimia ja käyttäytyä ihmisenä elämän koko areenalla. 7

8 Substanssiosaamisen eli ammatillisen osaamisen nousevia tähtiä elämys- ja merkitysyhteiskunnassa ovat etenkin seuraavat: luova talous, palvelumuotoilu, tilan ja tunnelmien insinöörit/ympäristösuunnittelu, ekosaneeraus /cradle-to-cradle/niukkuustalous, digikulttuuri, käden taitojen artefaktuuri, terveys- ja hoiva (luontoterapia, musiikki) ja turvallisuus (ks. myös Ahvenainen et al. 2010). Kuva 2. Osaamisen eri kerrostumien ja paletin kuvaus. Osaaminen on opettamisen ja oppimisen tulosta. Koulutus ja kasvatus tukevat osaamista tuottavaa oppimista, joka parhaimmillaan tunnistaa lahjakkuuksia ja mahdollistaa luovuuden ja älyn liiton matkalla osaamiskulttuurin huipulle: sivistykseen. Substanssiosaamisen lisäksi hioutuu tulevaisuuden osaamistarpeiden timantti, jonka seitsemän särmää ovat seuraavat (Heinonen 2010c): 8

9 1. vuorovaikutusosaaminen, 2. yhteistyöosaaminen, 3. aikaosaaminen, 4. teknologiaosaaminen, 5. ympäristöosaaminen, 6. systeemiosaaminen, ja 7. merkitysosaaminen. 2 Aikaosaamiseen kuuluu ennakointiosaaminen ja toisenlaisen ajattelun taito. Siihen puolestaan kytkeytyy innovaatio-osaaminen - vainu uusien keksintöjen, tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen kehittämiseksi. Globalisoituvassa maailmassa innovaatioiden tuottamisesta on tullut keskeinen kilpailuetua antava tekijä. Viime vuosina sekä kansakuntien että yritysten kilpailukyvyn kytkennät innovatiivisuuteen ovat entisestään korostuneet. Suomi kansantaloutena menestyy toimijoiden, yritysten ja instituutioiden innovatiivisuuden ja ennakointiosaamisen vahvistamisen myötä. Innovaatioita syntyy siellä, missä luovuuden ilmaisemiselle ja kehittämiselle on aikaa ja tilaa sekä suotuisa ympäristö. Erilaistuakseen ja uudistuakseen innovatiivisuuden ja luovuuden kautta organisaatiot ja yritykset - niin tuotanto- kuin oppilaitoksetkin - tarvitsevat uudenlaisia työvälineitä, työskentelytapoja ja konsepteja. Tässä voi auttaa Luova tulevaisuustila, joka on uusi konsepti. Tavoitteena on kehittää osallistavalla tavalla organisaation yhteisöluovuutta, tulevaisuustietoisuutta, ennakointikykyä ja innovatiivisuutta. Samalla sen avulla voidaan parantaa motivaatiota luomalla uudenlaista oppimisympäristöä. Tämä tapahtuu tuomalla toisaalta stimuloivia virikkeitä ideakiihdyttämönä (idea powerhouse) ja toisaalta luovuudelle tilaa antavan hitaan elämän (slow life) elementtejä. Luovan tulevaisuustilan elementit Heinonen esitteli avajaisissa HAMK:in kirjastoon pilottina sijoitetun Luovan tulevaisuustilan elementit ja toiminnot (tulevaisuusjulisteet, tulevaisuuskirjahylly, tulevaisuuslinkit, tulevaisuusmetodilipasto, digikehyksessä tulevaisuusaforismit ja koululaisten tulevaisuuspiirrokset). Tilassa on myös esillä leipälapio, joka symboloi ideoiden leipomista sekä sitä, että innovaatiot syntyvät usein vanhan ja uuden luovista yhdistelmistä. Luova tulevaisuustila on fyysinen tila, jossa opiskelijat, opettajat ja työntekijät voivat pistäytyä ja oleskella tiettyjä jaksoja oman perinteisen työskentelytilan ulkopuolella tankatakseen itseensä innovatiivisuutta ja tulevaisuusajattelua tukevia elementtejä, vaikutteita ja virikkeitä. Tiettyyn fyysiseen tilaan sijoittuvassa luovassa tulevaisuustilassa hyödynnetään myös 2 Tulevaisuuden osaamistarpeiden timantti on tarkemmin kuvattu Luova tulevaisuustila -hankkeen loppuraportissa (Heinonen, S., Kurki, S. & Ruotsalainen, J tulossa). 9

10 virtuaalisia ja digitaalisia välineitä, yhteisöjä ja sisältöjä vuorovaikutteisessa muodossa. Siten se on myös hybriditila - fyysisen ja virtuaalisen tilayhdistelmä, jossa demonstroidaan ja sovelletaan ennakointimetodeja. Tavoitteena on kannustaa käyttäjiä luovuuteen ja tulevaisuusajatteluun, innovaatioiden synnyttämiseen. Luova tulevaisuustila toimii tulevaisuusklinikoiden ja tulevaisuusvalmennuksen kotipesänä tai luovana kokous- ja opetustilana. Tavoiteltu miljöö on innovatiivinen ja luova tutkiva ja osallistava oppimisympäristö. Kyseessä on yhteisöllisesti kehitettävä konsepti, jossa kaikki käyttäjät kutsutaan mukaan kehittämään Luovaa tulevaisuustilaa. Käyttäjäkokemuksia ja palautteita kerätään tilassa olevan tietokoneen kautta, nettilinkistä tai sitten paperilomakkeella, jonka voi jättää palautelaatikkoon. 3 HAMK:in kirjaston tilassa oli myös seinällä Tulevaisuustaulukko -metodia demonstroiva elementti, jolla kutsuttiin tilassa kävijöitä työstämään tulevaisuustarinan aihioita. Kyseessä oli Tulevaisuustaulukko, johon haetaan ideoita ja kommentteja aiheesta "Millaista on mielekäs elämä vuonna 2110?" Tulevaisuudentutkimuksessa sadankaan vuoden aikatähtäin ei ole outo, vaan sitä voidaan käyttää tulevaisuusajattelun tähtäimen venyttämisharjoitteluun. Taulukon vieressä on muistilappuja, joihin kävijä voi kirjoittaa oman ideansa ja kiinnittää taulukkoon sopivaan kohtaan PESTEK-jaottelua (P = poliittinen, E = ekonominen/taloudellinen, S = sosiaalinen/yhteiskunnallinen, T = teknologinen, E = ekologinen/ympäristöllinen ja K = kulttuurinen/kansalaisyhteiskuntaan liittyvä). 4 3 Käyttäjäkokemukset raportoidaan hankkeen loppuraportissa. 4 Kyseinen Tulevaisuustaulukko oli vuoden 2010 toukokuussa esillä Helsingissä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran 30- vuotisjuhlaseminaarissa ja -näyttelyssä Tieteiden talolla. Tulevaisuustaulukon esillä oloa ja työstämistä jatkettiin sitten HAMK:in kirjastossa. Tulokset raportoidaan Luova tulevaisuustila -hankkeen loppuraportissa. 10

11 Kuva 3. Tulevaisuustarinan aihioita kerättiin Tulevaisuustaulukkoon tilassa kävijöiltä. Tulevaisuusklinikka Avajaisissa pidettiin alustusten jälkeen pienimuotoinen tulevaisuusklinikka (ks. Heinonen 2010), jossa demonstroitiin ja sovellettiin kaiken kaikkiaan viittä ennakointimetodia, jotka olivat seuraavat: tulevaisuusikkuna, heikot signaalit (tulevaisuusikkunassa esitetään visuaalisia heikkoja signaaleja), tulevaisuustaulukko, tulevaisuuspyörä ja mustat joutsenet (viimeksi mainituista ks. myös Heinonen 2010c). Ennen työryhmätyöskentelyä osallistujat katselivat Tulevaisuusikkunan tulevaisuuden osaamistarpeista. Tulevaisuusikkuna-esityksen tarkoituksena oli virittää ajattelua avoimeksi hyvin vaihtoehtoiseenkin työskentelyyn ja innovatiiviseen tulevaisuuden luotaukseen. Tulevaisuusikkuna (Futures Windows) on ennakointimetodi, jossa visualisoidaan heikkoja signaaleja eli orastavista ilmiöistä kertovia merkkejä. Heikkoja signaaleja (tai nousevia uusia ilmiöitä, joihin kyseiset signaalit viittaavat) voidaan esittää visuaalisessa muodossa valokuvien ja piirrosten avulla esimerkiksi seinälle heijastettavana (tai tietokoneen näytöltä katseltavana) kalvoesityksenä. Tulevaisuusikkuna on ikään kuin ikkuna tulevaisuuden kehitysilmiöihin ja niistä kertoviin heikkoihin merkkeihin, joita katsojat voivat tunnistaa, analysoida ja tulkita. Kuvia Tulevaisuusikkunaan voidaan kerätä kollektiivisesti tai tiettyjen nk. "tulevaisuusreportterien" toimesta. Tulevaisuusikkuna on Elina Hiltusen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehittämä ennakointityökalu. Sitä on alettu testata ja soveltaa etenkin 11

12 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Luova tulevaisuustila -hankkeen piloteissa ja Tulevaisuusklinikoissa (http://www.lib.hel.fi/fi-fi/kohtaamispaikka/luovatulevaisuustila). Tulevaisuusklinikassa näytettiin ennen varsinaisia työskentelysessioita Tulevaisuusikkuna tulevaisuuden osaamistarpeita signaloivana ja niistä mahdollisia aihioita indikoivana kuvakavalkadina. Osaamistarpeiden Tulevaisuusikkunan kuvat oli kerätty kollektiivisesti viiden henkilön toimesta ja järjestetty sattumanvaraisesti herättämään katsojissa vapaita assosiaatioita ja virittämään työskentelyyn. 5 Sasu Hälikkä Sofi Kurki Kuva 4. Esimerkki "Osaamistarpeiden Tulevaisuusikkunan" ajatuksia virittäneestä kuvakavalkadista. Työskentelyyn virittäneen Tulevaisuusikkunan katselun jälkeen osallistujat jakautuivat kahteen ryhmään. Osallistujat valitsivat tulevaisuuspyörässä työstettäväksi kaksi tulevaisuuden osaamistarvetta. Valittavaksi annetuista, alustuksessa kuvatuista tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista osallistujat antoivat ääniä eniten seuraavalle kahdelle: 1) merkitysosaamiselle ja 2) vuorovaikutusosaamiselle, joita siis ryhdyttiin työstämään tarkemmin (Tulevaisuuspyörien työstämisen tulokset on esitelty yksityiskohtaisesti seuraavassa luvussa). Toinen ryhmä ryhtyi työstämään merkitysosaamista ja toinen vuorovaikutusosaamista. Tulevaisuusklinikan alustuksessa Heinosen esiin nostama merkitysosaaminen kumpuaa elämysyhteiskunnan rationaliteetista: se pohjautuu toiminnoissa identiteetin hakuun ja 5 Tähän tilaisuuteen räätälöityyn osaamistarpeiden Tulevaisuusikkunaan oli kuvia tuottaneet seuraavat henkilöt (aakkosjärjestyksessä): Sirkka Heinonen, Sasu Hälikkä, Jari Koskinen, Sofi Kurki ja Maria Pajuniemi. Osaamistarpeiden tulevaisuusikkunaa oli aiemmin syksyllä näytetty VIDICO -hankkeen Virpi Messmanin vastuulla olevan osahankkeen "Hiljainen tieto yrityksissä" järjestämässä Innovaatioareenassa Luova tulevaisuustila -hankkeen kontribuutiona. 12

13 ilmentämiseen sekä elämänilmiöiden ja toimintojen merkitysten hakuun elämäntavoista. Eräs ajattelija on kuvannut merkitysosaamisen tärkeyttä näin: Maailmassa eläminen maailman merkitystä tiedostamatta on kuin vaeltaisi suuressa kirjastossa koskematta kirjoihin. Työelämä ja osaamistarpeet kehkeytyvät yhteiskuntavaiheiden evoluutiossa. Suomessa on parhaillaan tapahtumassa siirtyminen tietoyhteiskunnasta mobiiliin elämysyhteiskuntaan. Yhteiskuntavaiheet seuraavat toisiaan. Keräily- ja metsästysyhteiskunnasta olemme tulleet nomadiyhteiskunnan kautta maatalousyhteiskuntaan, joka puolestaan on muuntunut teollisuusyhteiskunnaksi ja sittemmin tietoyhteiskunnaksi. Globaalisti tarkasteltuna nämä siirtymävaiheet eivät tapahdu kaikkialla yhtä aikaa. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa olemme jo eläneet tietoyhteiskunnassa, kun taas joissain maissa maatalousyhteiskunta on vielä täysimittaisena vallalla. Siirtyminen yhteiskunnallisesta kehitysvaiheesta toiseen ei myöskään tarkoita sitä, että aiemmat vaiheet häviävät kokonaan. Ne vain siirtyvät taustalle ja kaikista vaiheesta kumuloituu kulloinenkin uusi kehitysvaihe, joka on tuotannollistaloudellisesti, teknisesti ja sosiokulttuurisesti uudella tavalla dominoiva. Tulevaisuudentutkimuksen kirjallisuudessa on havaittavissa kolmenlaista luonnehdintaa sille uudelle yhteiskuntavaiheelle, johon olemme siirtymässä nykyisestä tietoyhteiskunnasta. Se saattaa olla bioyhteiskunta (ekoyhteiskunta), digiyhteiskunta (ubiikkiyhteiskunta) tai elämysyhteiskunta. Elämysyhteiskunta perustuu elämystaloudelle, joka merkitsee vahvaa elämyshakuisuutta tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa ja kuluttamisessa. Elämystalous on muutos pelkästä käyttökokemuksesta kohti kontekstuaalisia käyttö- ja kulutuskokemuksia (Jensen 1999, Rifkin 2000, Pine & Gilmore 1999). Tällöin asiakasräätälöinti eli tuotteiden ja palvelujen yksilölliset, adaptiiviset yhdistelmät nousevat tärkeäksi. Identiteetit ja merkitykset upotettuina tuotteisiin ja palveluihin merkitsee uudenlaista tarkastelukulmaa. Aletaan puhua elämyspalveluista, elämysliiketoiminnasta ja elämysjohtamisen tarpeesta. Elämystalous linkittyy varallisuuden kasvuun, jolloin se voi toteutua ekstreemielämyksinä tai energiaa ja resursseja tuhlaavissa muodoissa. Elämysyhteiskunta voi tarkoittaa myös arvon antamista hyvin pelkistetyille elämyksille kuten hiljaisuudelle, hitaudelle, luonnossa liikkumiselle, tai yhdessä ololle. Elämyshakuisuus voi olla sekä yksilökeskeistä että yhteisöllisyyspohjaista. Elämyshakuisuudessa on vahvasti mukana merkitysten etsiminen omaan elämänhallintaan ja elämän mielekkyyden rakentaminen. Tähän tarpeeseen vastaa osaltaan merkitystalous, joka on jo nyt 13

14 voimakkaasti kasvava talouden ala. Merkitysosaamisesta voikin kehittyä hyvin keskeinen tulevaisuuden osaamistarve (Heinonen 2010c). Tulevaisuuspyörä on Millennium-hankkeen johtajan Jerome Glennin (2009) kehittämä mindmaptyyppinen ideointimetodi jonkun teeman osalta tulevaisuuteen projisoituna ja etenkin sen vaikutusten kautta pohdittuna. Tulevaisuuspyörän käytöstä voi tehdä erilaisia sovelluksia. Tässä käytettiin Tulevaisuuspyörää työskentelyssä siten, että keskiössä oli tutkittava teema, ensimmäiselle kehälle ideoidaan teemaan liittyviä ajatuksia ja ideoita ja toiselle kehälle näitä edistäviä tai ehkäiseviä tekijöitä. Ideat kirjataan post-it-pad lapuille ja kiinnitetään fläppipaperiin, johon on piirretty Tulevaisuuspyörä kaksine kehineen. Kakkoskehälle tunnistettuihin asioihin liitettiin + edistävän tekijän ollessa kyseessä ja - ehkäisevän tekijän kohdalla. Työskentelyn jälkeen ryhmä valitsi itse kiinnostavimmaksi nousseen asian tai asiakokonaisuuden ja ympäröi sen tussilla Tulevaisuuspyörän tuloksiin. Kumpikin ryhmä purki lyhyesti työskentelynsä tulokset suullisesti ja siten, että ryhmät kuulivat toistensa työskentelyn kulun ja tulokset. Tilaisuuden lopuksi osallistujat ideoivat mustia joutsenia. Tulevaisuusklinikan työskentelyn tulokset on esitetty seuraavissa luvuissa. Viimeisessä luvussa on esitetty joitain ehdotuksia tulosten hyödyntämiseksi tai jatkojalostamiseksi. 14

15 Kuva 5. Työskentelyyn virittäydyttiin "Tulevaisuuskinkereillä". 15

16 2. Tulevaisuuspyörät Tulevaisuuspyöriä työstettiin kahdessa ryhmässä. Alla on työskentelyn tulokset kirjoitettu auki. Ennakoinnin aikajänne vaihtelee tapauskohtaisesti, se voi olla 2020, 2030 tai vaikkapa Tulevaisuudentutkimuksessa 2020 on varsin lyhyt tarkastelutähtäin, 2050 ei puolestaan ole mitenkään erityisen pitkä aikaväli tai edes sadan vuoden tähtäin kuten edellisessä luvussa mainitussa Tulevaisuustaulukossa. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa valittu aikatähtäin on Tässä Tulevaisuusklinikassa valittiin osaamistarpeiden tarkastelun tähtäimeksi varsin lyhyen eli kymmenen vuoden aikavälin - ennakoimme tilannetta vuonna Etuna tällä lyhyellä tarkasteluvälillä on se, että työskentelyssä päästään heti pureutumaan käytännönläheisiin asioihin ja ideoimaan niihin ratkaisujakin. Ryhmä 1. Vuorovaikutusosaaminen Auttavat teknologiat Tiedonkäsittelytaidot tiedon kokoaminen +Kriittisyys, pitkäjänteisyys -Tiedon oikeellisuuden ja +Koulut: ilmaisutaidon ja äidinkielen painottaminen, esiintymistaidot +Vuorovaikutuspsykologia Ymmärrettävyys, selkeys, Sosiaalinen media: mahd. yksinkertaisuus Murtaa hierarkioita ja vapauttaa vuorovaikutusta; Soveltuvan välineen valinta johtamisen ongelma? Yleissivistys: tietoa lukuisilta eri aloilta Ristiinpölytys: tiedon välitystaidot aloilta toisille +Ihmisten törmäyttäminen +Opettavat esimerkit -Fakkiutuminen -Turvallisuushakuisuus -Dominoivat persoonat VUOROVAIKUTUS OSAAMINEN 2020 Eri kulttuurien ymmärtäminen Ihmistenlukutaito +Kyky irrottautua totunnaisesta ja samaan aikaan säilyttää omat arvot ja mielipiteet -Kulttuurien erilaisuus, eriasteinen vapaamielisyys Empatiakyky, joustavuus, virittäytyminen kulloiseenkin vuorovaikutustilanteeseen Vuorovaikutus välineiden kautta kylmää ; luottamuksen ja tunnesiteiden luominen Tiedonsaanti, tiedonhakutaidot +Koulut: informaatiolukutaito, kansainvälisyysosaamin en, myös käytännön osaaminen, ei pelkästään kirjoista luku Kuva 6. Ryhmä 1 luotasi vuorovaikutusosaamisen osa-alueita vuonna

17 Vuorovaikutusosaamisen Tulevaisuuspyörän tulosten esittely (suullisen esityksen siteeraus) Kansainvälistyminen tulee päälle, eli tulevaisuudessa pitää ymmärtää eri kulttuureita vahvasti. Siihen tulee avuksi erilaisia työkaluja, kuten Google Translator ja sen kehittyminen. Kone kääntää sekunnista kieltä, ja tällaisten apuvälineiden määrä tulee lisääntymään. Kansainvälisissä kontakteissa tärkeää on ymmärtää niitä ihmisiä, joiden kanssa on tekemisissä. Työvälineet eivät kuitenkaan riitä, vaan vuorovaikutus ja kasvokkainen suora kontakti ovat todella tärkeitä, eikä toki pelkästään kulttuurien kohtaamisessa vaan yleensäkin työelämässä. Työvälineistä kuitenkin erityisen tärkeä ja hyödynnettävissä on sosiaalinen media. Ymmärrettävyys, selkeys ja yksinkertaisuus korostuvat ja kasvattavat arvoaan entisestään tekstien ja kuvien yhä kiihtyvässä tulvassa. Nämä helpottavat myös kulttuurien (laajasti ymmärrettynä, eri ammattiryhmät jne.) raja-aitojen ylittämistä. Tarvitaan myös erilaista viestintään liittyvää koulutusta: esiintymiskoulutusta, mutta myös viestinnän psykologiaa. Miten puhua erilaisille ihmisille, eri mielentilassa oleville, ryhmissä oleville, esimerkiksi intro- ja ekstroverteille? Tarvitaan ihmistenlukutaitoa. Jos ihmisten käsittely ei onnistu, myöskään viesti ei mene perille, vuorovaikutusta ei synny. Kuva 7. Vuorovaikutusosaaminen edellyttää muun muassa "ihmistenlukutaidon" kehittämistä. 17

18 Ryhmä 2. Merkitysosaaminen vuonna 2020 Sosiaalinen media; mikroyhteisöt, +/- Mustat joutsenet Uudet liiketoimintamallit, + Merkitys syntyy dialogissa Johtaminen, itsensä ja muiden Rehtorikoulu Sos. media yritysten työkaluna Ei sitouduta este, - MERKITYS OSAAMINEN 2020 Retoriikka vai toiminta Brändi On hankala olla vastuullinen, - Kuluttajien kriittisyys Vaaditaan läpinäkyvyyttä Yhteiskuntavastuu Sensemaking, meaningful Merkitys luodaan itse Vaihtoehdottomuus Liiallinen pirstoutu minen, - Uudenlainen koulu Kyky ymmärtää asioiden arvo Metataito Arvojen merkitys korostuu Individualisoi tuminen Merkitysten luominen Markkinointikeino Infran pettäminen,- Yksilö- /yhteisönäkökulma valinnat Kuva 8. Merkitysosaaminen avulla avautuu tuotannon ja kulutuksen "syvempiä merkityksiä". Merkitysosaamisen Tulevaisuuspyörän tulosten esittely (suullisen esityksen siteeraus) Ytimeksi muodostui yritysten yhteiskuntavastuu: tuotteen ja tuotantoprosessin koko tausta nousee yhä tärkeämmäksi. asioilla on syvemmät merkitykset. Kuluttajat ovat kriittisiä ja tunnistavat helposti, onko kyse pelkästä retoriikasta, vai näkyvätkö sanat ja puheet myös yrityksen teoissa ja toiminnassa. Wikileaks, vaalirahakohu yms ovat merkkejä siitä, että läpinäkyvyyttä ja avoimuutta vaaditaan yhä enemmän, kaiken on tultava kabineteista ulos. Se on plus tai miinus, riippuu siitä mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yhteiskuntavastuu on keskeinen osa yritysten brändiä. Brändit ovat ylipäätään niin merkittäviä, että yritysten kaikkien työntekijöiden tulisi tunnistaa ja ymmärtää brändin takana olevat merkitykset ja myös sitoutua niihin. Yhteiskuntavastuu ja brändit yhdessä tarkoittavat, että tuotannossa ja kulutuksessa on yhä enemmän syvempiä merkityksiä. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää hyvin brändi- ja yhteiskuntavastuutyössä, mutta infran pettäminen on riski. Jos lasketaan kaikki esimerkiksi sähkön varaan ja sähkö katkeaa, niin joudutaan vaikeuksiin eikä ole toimintaa. Lisäksi sosiaalisen 18

19 median kautta erilaiset väärinkäytökset ja aidon vastuullisuuden puuttuminen paljastuvat herkästi. Metsäteollisuus ja energiantuotanto ovat esimerkkejä myyvän ja hyväksyttävän brändin kannalta hankalista aloista: on vaikea keksiä vaihtoehtoa ja brändiä, joka sopisi kaikkien intresseihin ja arvoihin. On vaikea löytää vaihtoehtoa, joka menisi kaikille läpi - on olemassa vaihtoehdottomuutta, alati päällä oleva lose-lose -tilanne. Näyttäytyminen aina jotakin ryhmää kohtaan on ongelmallista, yritys saattaa näkyä negatiivisena toimijana. Kyse on tällöin vaihtoehdottomuudesta, jota on pystyttävä sietämään tai kiertämään ja pääsemään ohi. Sillä, miten yritys tällöin tuottaa merkityksiä, on vaikutusta. Läpinäkyvyysajattelu suosii etenkin pienyrityksiä ja kuluttajat suosivat niitä juuri autenttisuuden takia. Tämä ruokkii myös uusia liiketoimintamalleja. Voidaan lähtökohtaisesti tuottaa lähiruokaa tai eettisiä tuotteita, joiden koko ketju näkyvillä. Kuva 9. Ryhmä 2 tunnusteli merkitysosaamisen ulottuvuuksia vuonna

20 3. Mustat joutsenet (villit kortit) Mustat joutsenet ovat erittäin harvinaisia ja epätodennäköisiä tapahtumia, joiden vaikutukset ovat kyseisen asian tapahduttua suuret. Mustia joutsenia on kutsuttu tulevaisuudentutkimuksessa nimellä villit kortit (wild cards). Taloustieteilijä Nassim N. Taleb (2007) otti samasta ilmiöstä käyttöön termin musta joutsen (black swan). Mustat joutsenet osoittavat, että tulevaisuus ei etene lineaarisesti ja täysin ennustettavasti, vaikka tietoa olisi kuinka paljon. Aito ennakointitieto syntyy myös epäjatkuvuuskohtien ja mahdollisten mustien joutsenten tunnistamisesta. Tyypillisiä esimerkkejä mustista joutsenista ovat muun muassa seuraavat tapahtumat: Vuoden 2001 terroristi-isku World Trade Centeriin Vuoden 2004 tsunami Intian valtameressä Yhdysvaltojen asuntoluottokriisi globaalin finanssikriisin alkusoittona v.2008 Islannin tulivuoren tuhkapilven aiheuttama lentoliikennekaaos Euroopassa v Luovassa tulevaisuustilassa on mahdollista kokeilla siipiään mustien joutsenten takaa-ajossa. Tällöin on lähtökohtana ennakoida, minkälaisia mustia joutsenia saattaisi ilmetä ja sen jälkeen analysoida proaktiivisesti, mitä vaikutuksia niillä olisi ja miten niiden tuloon voisi valmistautua. Mustia joutsenia voi esimerkiksi identifioida pienryhmissä tai isommallakin joukolla siten, että kukin generoi 1-3 mustaa joutsenta muistilapuille ja käy kiinnittämässä ne seinällä olevalle taustapaperille. Tämän jälkeen yhteisesti tarkastellaan tuotettuja mustia joutsenia, ryhmitellään niitä sopivasti, minkä jälkeen siirrytään vaikutusanalyysiin ja tulkintaan. Tässä Tulevaisuusklinikassa demonstroitiin vain mustien joutsenten havainnoin ja analyysin periaate. Tarkemmin tähän metodiin voi tutustua esimerkiksi raporteissa Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys 1/2009, s tai Heinonen & Ruotsalainen (2011). 20

21 4. Johtopäätöksiä, tulosten arviointia ja jatkotyöstämisehdotuksia Sessiossa työstettäviksi valitut aiheet osuivat tiukasti ajan hermoon: erityisesti juuri merkitysosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen korostuvat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeina. Informaatioyhteiskunta on parhaillaan muuttumassa ja jalostumassa luovuutta painottavaksi merkitysja elämysyhteiskunnaksi esimerkiksi Nokian ongelmat juontuvat pitkälti juuri hitaudesta vastata tähän kehitykseen. Pelkästä teknologiasta ja hardwaresta tulee matalan jalostusasteen perusraakaainetta, ja kehittyneiden talouksien tuotannon painopiste siirtyy aineettomaan ja luovuuteen perustuvaan tuotantoon. Se, mitä luovassa taloudessa tuotetaan ja kulutetaan, ovat merkitykset ja merkitykset syntyvät vuorovaikutusprosesseissa. Ryhmä 2 nosti merkitysosaamisen ytimeksi yritysten yhteisvastuun: sen, että koko tuotantoprosessi nousee osaksi yrityksen brändiä. Tässä ilmeneekin kuvaavasti merkitysosaamisen kattavuus: ei vain luovien ydinalojen, vaan kaikkien tuotannonalojen tulee ottaa merkitystuotanto osaksi tuotantoprosessiaan. Edes raskaalle teollisuudelle ei riitä, että tuotetaan perustuotetta, vaan yritykselle ja tuotantoprosessille tulee luoda tarina usein tämä tarina liittyy ympäristö- ja yhteiskuntavastuukysymyksiin. Kuten ryhmä osuvasti toteaa, tuotannon brändiytyminen tarkoittaa, että tuotannossa ja kulutuksessa on yhä enemmän syvempiä merkityksiä. Ryhmä 1 painotti vuorovaikutusosaamisen kipupisteenä kansainvälistymistä eri kulttuurien ymmärtämisestä tulee yhä tärkeämpää. Tämä on tärkeä näkökohta, ja vuorovaikutus on muutoinkin yhä verkottuneempaa ja pluralistisempaa. Eri maiden kulttuurien lisäksi tiiviissä vuorovaikutuksessa ovat eri organisaatio- ja työkulttuurit: tapahtuu ryhmän mainitsemaa ristiin pölytystä, eri alojen välistä vuorovaikutusta. Ajatus on lähellä avointen innovaatioprosessien nousevaa trendiä. Jotta merkitystenvaihto olisi toimivaa ja tehokasta, vuorovaikutuksen tulee olla sähköisen lisäksi kasvokkaista ja mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Vuorovaikutuksen sujuvuutta pohtiessaan ryhmä innovoi uuden osaamistarpeen: ihmistenlukutaidon. Vuorovaikutusosaaminen ja merkitysosaaminen luovat myös kouluille uusia kehittämistarpeita: ilmaisu- ja esiintymistaidot sekä äidinkieli painottuvat. 21

22 Molempien ryhmien ideat ja niihin liittyvät lupaukset ja uhat yhdistyvät ja tiivistyvät verkoston metaforassa. Verkostomaiset järjestymisen tavat tulevat tarpeellisiksi yhä useammalle organisaatiolle, ja verkostomaisuus kattaa myös koko yhteiskunnan. Verkosto on epähierarkinen, toisiinsa kytkeytyneistä yksilöistä/työntekijöistä muodostunut organisaatio- ja yhteiskuntamuoto. Koska verkoston perusyksikkö on yksilö, tälle avautuu vastuuta ja uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Kuten ryhmät huomioivat, merkitysten luonti, sense making ja (itsen) johtaminen ovat yhä enemmän yksilön vastuulla kuten myös epäonnistumisten seurausten kantaminen. Yksilö ei kuitenkaan ole yksin, vaan verkoston kollektiivinen lisäarvo perustuu juuri sen yksilön kasvua ja voimaantumista ruokkivaan vaikutukseen ja edelleen näiden vahvojen yksilöiden vuorovaikutukseen. Sosiaalisen median teknologiset apuvälineet vielä kiihdyttävät verkostojen epähierarkisuutta ja vuorovaikutuksen intensiteettiä. Millaista lisäarvoa sosiaalisen median nykyistä runsaampi ja rohkeampi hyödyntäminen toisi yrityksille ja organisaatioille? Eräs mahdollinen tulevaisuusnäkymä on, että sosiaalisen median, yksilöllistymisen ja luovan talouden syventyminen tekevät jopa verkosto-organisaation vanhanaikaiseksi, kankeaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Tästä kehityksestä on nähtävissä heikkoina signaaleina jo mainittu avoin innovaatioprosessi, bottom up innovointi, yksilöllinen tuotanto (unique creation) sekä mahdollistavana teknologiana nk. 3D-printterit, joilla periaatteessa kuka vain voi digitaalisessa muodossa olevien ja helposti muokattavien piirustusten tai rakennusohjeiden mukaan valmistaa periaatteessa mitä vain (http://www.economist.com/node/ ) Näin eriytyneessä ja yksilöllistyneessä tuotannossa osa kiinteistä organisaatiomuodoista muuttuu tehottomaksi; niiden tilalle tulevat parvi- tai pilviorganisaatiot. Ne ovat vielä verkostoakin hajautuneempia, löyhempiä ja runsaammin informaatiota sisältäviä organisaatiomuotoja. Tällainen organisaatio voi nopeasti pienentyä, kasvaa, hajota, muuttua joksikin kokonaan toiseksi, alkaa tehdä jotain aivan muuta. Se voi tilapäisesti järjestyä tavoittelemaan tarkasti rajattua päämäärää, mutta usein se toteuttaa useita toisiinsa kytkeytyviä ja jatkuvasti muuntuvia päämääriä. Siihen voi vaivatta liittyä ja siitä voi helposti erota; myös esimerkiksi yrityksen asiakkaat ja kuluttajat voivat mutkattomasti osallistua. Tärkeintä on informaation avoin ja runsas, itseään ruokkiva virtaus. Hankkeen eri osia "johtaa" tilanteen mukaan se, joka osaa asiasta eniten. Jäsenten ei välttämättä tarvitse tuntea toisiaan millään tavalla: oleellista on vain se, että jokainen jäsen tuottaa jotain, jota muut voivat hyödyntää ja joka edistää kulloistakin päämäärää. 22

23 Laajimmillaan pari- tai pilviorganisaation voi ajatella koko kulttuurin laajuiseksi: esimerkiksi kaupunki sinällään, sosiaalisena muotona, edesauttaa luovuutta ja tuotantoa, koska sen vuorovaikutusverkostot ovat hyvin tiheitä ja jatkuvasti muuttuvia ja kehittyviä. Lähimpänä parvi- tai pilviorganisaation ideaa tällä hetkellä taitavat olla sosiaalisen median sovellukset ja niiden vertaistuotanto. Esimerkiksi Facebook-kaveriverkostot muistuttavat enemmän pilvi- kuin verkosto-organisaatiota jo siksi, ettei niillä usein ole päämäärää, johon ne pyrkisivät. Kuitenkin niissä tapahtuu vilkasta vuorovaikutusta, joka antaa ideoita ja joka potentiaalisesti edistää kunkin jäsenen luovuutta. Facebook-verkostot ovat myös helposti ja nopeasti muunnettavissa tiettyyn päämäärään pyrkiviksi, vaikka hyvin tilapäisestikin, jos tarve. Selkeimmäksi laajalle levinneeksi parvi- tai pilviorganisaation prototyypiksi nousevat kuitenkin erilaiset wiki-pohjaiset ratkaisut: ne täyttävät mainitut määreet ja ne ovat organisaatioita siinä mielessä, että ne pyrkivät päämääriin, vaikkakin varsin yleisiin ja ei tarkasti rajattuihin, annetuilla keinoilla ja järjestymisen periaatteilla. Kun merkitys- ja vuorovaikutusosaaminen tulevat yhä tärkeämmiksi ominaisuuksiksi, organisaatioiden hajoamisesta seuraa yksilöiden vastuuriskien lisäksi monia mahdollisia ongelmia. Ongelmat liittyvät usein tavalla tai toisella liittyvät liialliseen pirstaloitumiseen. Ryhmät nostivat esiin useita aivan oleellisia näkökohtia. Hajautuneissa verkostoissa voi ilmetä johtamisen ongelmia. Tiedon hajautuminen tarkoittaa helposti tiedon kaoottisuutta, jolloin tiedon sirpaleista ei muodostu selkeää kokonaisuutta ja tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus ovat jatkuvasti epäilyksen alla. Sosiaalinen kanssakäyminen voi hajaantua ja yhteisöllisyys epävakaistua, jos siirrytään liikaa teknologiavälitteiseen kommunikaatioon ja sosiaalisen median mikroyhteisöihin. Myös luottamuksen ja tunnesiteiden luomiselle kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä. Merkitysten, arvojen ja luovuuden korostuminen edellyttävät työntekijöiltä myös uudenlaista sitoutumista, jossa koko persoona täytyy enemmän tai vähemmän asettaa organisaation palvelukseen. Tämä voi tarkoittaa aivan uudenlaista työn mielekkyyttä ja elämänkokonaisuuden tasapainoisuutta, tai sitten sitä, että ihminen uhraa yhä suuremman osan elämästään työlle. Oppimisympäristöjä kehitettäessä ei myöskään ole yhdentekevää, mihin ja miten oppimisen tuloksena syntyvää osaamista tullaan ja voidaan käyttää. Jatkotyöstämisehdotuksina on joko syventää merkitys- ja vuorovaikutusosaamisen ajureita ja ilmenemismuotoja uudessa sessiossa käyttämällä myös muita ennakointimetodeja, kuten esimerkiksi 23

24 tulevaisuustaulukkoa. Osaamistarpeiden timantista voisi tehdä vastaavat pyörät viidestä muusta osaamistarpeista. Itsenäinen mustien joutsenten sessio voisi keskittyä tunnistamaan yllätystekijöitä ja niiden vaikutuksia vaikkapa koulutuksen (koulutusjärjestelmän, ammattikorkeakoulun jne.) tulevaisuuteen. 24

25 Kirjallisuutta A factory on your desk. Luettu Ahvenainen, Marko, Heinonen, Sirkka & Hietanen, Olli (2010): Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti. Liiteosa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 104 s. ISBN TUTU-eJulkaisuja 3/ Glenn, Jerome (2009): The Futures Wheel. Futures Research Methodology Version 3.0 Editors: Jerome C. Glenn and Theodore J. Gordon. Washington D.C. Glenn, Jerome (2009). The Futures Wheel. In: Glenn, J. & Gordon, T. Futures Research Methodologies V 3.0. Washington D.C. Heinonen, Sirkka (2010) Kurkistuksia kaupunkiasumisen tulevaisuuksiin. Tulevaisuusklinikan tulokset. TUTU-eJulkaisuja 5/2010. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 46 s. ISBN Heinonen, Sirkka (2010b). Tulevaisuusajattelu, ennakointimenetelmät ja osaamisen ennakointi. Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -projektin suunnittelu- ja yhteistyöseminaari. Kuntatalo , Helsinki, 45 ppt slides. Heinonen, Sirkka (2010c). Luova TulevaisuusTila ennakointiosaamisen oppimisympäristönä. Luova TulevaisuusTila hankkeen Hämeenlinnan pilotin avajaiset HAMK Hämeenlinna, 30 ppt slides. Heinonen, Sirkka (2010d). Luova TulevaisuusTila ennakointiosaamisen oppimisympäristönä ja ääreisnäön kehittäjänä. Luova TulevaisuusTila hankkeen Hämeenlinnan pilotin avajaiset Slow tila. Teknologiakeskus Innopark Oy Helsinki, 38 ppt slides. Heinonen, Sirkka (2004): Tulevaisuuden työnteosta. Vanhat paradoksit ja uusi paradigma. Helsinki, 98 s. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2011). Innoparkissa pidetyn Luova Tulevaisuustila -session raportti. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2011b). Luovan Tulevaisuustilan Hämeenlinnan pilotin Innopark-avajaisten raportti. Jensen, Rolf (1999). The Dream Society. How the Coming Shift from Information to Imagination Will Transform Your Business. McGraw-Hill, New York. 25

26 Pine, J. & Gilmore, J. (1999) The Experience Economy. Harvard Business School Press, Boston. Rifkin, Jeremy (2000). The Age Of Access. The New Culture of Hypercapitalism, Where All of Life is a Paid-For Experience. Putnam Publishing Group, New York. Taleb, Nassim (2007). Musta Joutsen. Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Terra Cognita, Helsinki. 26

27 LIITE 1 Kutsu ja ohjelma 27

Millainen on työelämän tulevaisuus ja hyvinvoinnin uusi malli?

Millainen on työelämän tulevaisuus ja hyvinvoinnin uusi malli? Millainen on työelämän tulevaisuus ja hyvinvoinnin uusi malli? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisseminaari Kuopio 9.10.2013 1. Kuinka katsoa tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Sukella tulevaisuusajatteluun

Sukella tulevaisuusajatteluun Sukella tulevaisuusajatteluun LUOVASSA TULEVAISUUSTILASSA Hämeenlinnan pilotissa Teknologiakeskus Innopark ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun kirjasto Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun yliopisto 2 MITÄ

Lisätiedot

Työn tulevaisuus kirkas pilvi? Työn ja Internetin yhteen kietoutuvat kehitysnäkymät 2020

Työn tulevaisuus kirkas pilvi? Työn ja Internetin yhteen kietoutuvat kehitysnäkymät 2020 Työn tulevaisuus kirkas pilvi? Työn ja Internetin yhteen kietoutuvat kehitysnäkymät 2020 Luova TulevaisuusTila -sessio Teknologiakeskus InnoParkissa 24.5.2011 Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

OSAAMISTARPEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto OSAAMISTARPEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta -juhlaseminaari Esityksen rakenne 1 Ennakointi (foresight)

Lisätiedot

KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA

KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA Professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Helsingin toimisto VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 3.12.2012, Helsingin

Lisätiedot

3D-maailmojen hyötykäyttö

3D-maailmojen hyötykäyttö 3D-maailmojen hyötykäyttö Luova TulevaisuusTila -sessio Innoparkissa 14.2.2011 Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Helsinki 2011 Sirkka Heinonen, professori Tulevaisuuden

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Miten tunnistamme heikkoja signaaleja tulevaisuuden kuntapalvelujen kehittämiseksi?

Miten tunnistamme heikkoja signaaleja tulevaisuuden kuntapalvelujen kehittämiseksi? Miten tunnistamme heikkoja signaaleja tulevaisuuden kuntapalvelujen kehittämiseksi? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto KUNTIEN TULEVAISUUSFOORUMI VII Teemasessio 2, Kuntatalo

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Slow Life ja etäisyyksien hallinta Slow Life ja etäisyyksien hallinta Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/helsingin toimisto Top Ten Futures IX - Etäisyyksien hallinta 2030 Teesejä tavaran liikuttamisen ja

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden teknologiakeskus avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Luova TulevaisuusTila -sessio Teknologiakeskus InnoParkissa 5.4.

Tulevaisuuden teknologiakeskus avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Luova TulevaisuusTila -sessio Teknologiakeskus InnoParkissa 5.4. Tulevaisuuden teknologiakeskus avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Luova TulevaisuusTila -sessio Teknologiakeskus InnoParkissa 5.4.2011 Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

KOHTAAMISTEN KUUNSILLALTA VOIMAANTUMISEN VALTAMERELLE

KOHTAAMISTEN KUUNSILLALTA VOIMAANTUMISEN VALTAMERELLE Sirkka Heinonen, Sofi Kurki ja Juho Ruotsalainen KOHTAAMISTEN KUUNSILLALTA VOIMAANTUMISEN VALTAMERELLE Luova tulevaisuustila pilotti Helsingin kaupunginkirjastossa TUTUeJULKAISUJA 14/2011 Sirkka Heinonen,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Osaamispääoman johtaminen

Osaamispääoman johtaminen johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Kirjaston e- ja f-tilojen ja -palvelujen rooli vuonna 2020?

Tulevaisuuden kirjasto avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Kirjaston e- ja f-tilojen ja -palvelujen rooli vuonna 2020? Tulevaisuuden kirjasto avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Kirjaston e- ja f-tilojen ja -palvelujen rooli vuonna 2020? Luova TulevaisuusTila -sessio Teknologiakeskus InnoParkissa 26.4.2011 Sirkka Heinonen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Slow Life elämäntapana, työssä ja ammattina

Slow Life elämäntapana, työssä ja ammattina Slow Life elämäntapana, työssä ja ammattina Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuksen kesäseminaari 21.8.2009 Arki ja tulevaisuuden ammatit Hämeen ammattikorkeakoulun Evon Metsäopisto, Lammi Esityksen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille Juho Seppälä Digia Oyj 19.5.2017 AGENDA Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille 1. Digia pähkinänkuoressa

Lisätiedot

TNO-toiminnan ennakointia ja heikkoja signaaleja. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

TNO-toiminnan ennakointia ja heikkoja signaaleja. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto TNO-toiminnan ennakointia ja heikkoja signaaleja Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 25.11.2013 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS

Lisätiedot

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Prof. Sirkka Heinonen

Prof. Sirkka Heinonen Mitä on media? Media voidaan määritellä suppeasti ja laveasti. Lavean määritelmän mukaan media (monikko lat. sanasta medium, väline) on mikä tahansa kommunikaatioväline, joka korvaa ihmisten välisen suoran

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot