viesti Savukala Juha Sipilä uskoo uusiutuvaan energiaan on herkkä herkku KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Savukala Juha Sipilä uskoo uusiutuvaan energiaan on herkkä herkku KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2011 Juha Sipilä uskoo uusiutuvaan energiaan KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan Savukala on herkkä herkku Energiatehokkuus lähtee jokapäiväisistä asioista. Kannattaa miettiä, voisiko jonkun asian tehdä toisin. Sivu 23 3/2011 maaviesti 1

2 Nyt on oikea aika investoida! Oletko jo mahdollisesti aloittanut ensi vuoden investointien suunnittelun? Maatalouden investointeihin voidaan myöntää avustusta ja korkotukilainaa. Lisäksi lainan vakuudeksi voidaan myöntää valtiontakaus. Vuonna 2011 varatilanne ELY-keskuksella on hyvä. Pankki ja asiakas täyttävät yhdessä hakemuksen, joka toimitetaan ELY-keskukselle mennessä. Avustusten hakuaika alkaa Tervetuloa keskustelemaan hakuun liittyvistä asioista: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) FarMeri Seminaariristeily Luvassa Silja Europan täydeltä ajankohtaista ammattiasiaa, messuesittelyjä ja risteilyelämyksiä. Pääpuhujana Sauli Niinistö! Lisätietoja tai Varaa matkasi: farmeri tai p ! A-Rehulta saat tuotteet karjatilasi kaikkiin tarpeisiin. Pyydä tarjous, p tai omalta asiakkuuspäälliköltäsi. Mika Luusua Lappi ja Koillismaa Ari Salmela Oulun ympäristö ja Tornionjokilaakso Risto Moilanen Nivalan ympäristö Pertti Karjalainen Kainuu Matti Myllylä Lihanautatilat maaviesti 3/2011

3 viesti Sisältö 3/2011 KarjaKompassi tuo uusia tuulia karjan ruokintaan. Se yhdistää maidontuotannon, kasvinviljelyn ja talouden. 16 Sosiaalisen median salat avautuvat maaseudun ikäihmisille maa- ja kotitalousnaisten Netti ohoi! -koulutuksissa. Karitsanniskaa padassa ja muita herkkuja eri ruhonosista syntyi Lapin ruokakoulutuspäivillä Torniossa ja Kemijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla viritellään laatuheinärengasta. Rantalan tila Muhoksella on kokenut hevosheinän tuottaja KANNESSA Juha Sipilä kannustaa maatiloja kehittämään energiayrittäjyyttä. 10 SILLANRAKENTAJA Olga Ivanova luottaa yhteistyön ja verkostojen voimaan. 12 LAMMASTUOTTEITA Lapin lammaskoulutuksessa syntyi taljoja, koruja ja karitsaruokia. 15 HEVOSILLE HEINIÄ Laatuheinärengas parantaa hevosrehun laatua ja luo verkostoja. TOIMIVA NAVETTA Kainuun navettarakentajien koulutushanke sai jatkoaikaa. 16 REHUA REAALIAJASSA KarjaKompassi vapauttaa aikaa keskusteluun ja tulkintaan. 17 TUOTOSTULOKSIA Tuotosseurantakarjojen keskituotos jatkaa tasaista kasvuaan. 19 NURMIHAVAINTOJA Alkukesän kierros nurmitiloilla paljasti viljelykierron puutteet. 20 INFOJA VERKOSSA YmpäristöAgro-hankkeen infoihin voi osallistua kotikoneelta. 22 JÄTEVESINEUVOJA Maksuton jätevesineuvonta jatkuu pilottikunnissa syksyn ajan. 23 ENERGIANSÄÄSTÖÖN Energiatehokkuus on arkipäivän pienten purojen summa. 24 KOUKUSSA KALAAN Savustaminen onnistuu, kun hallitsee vanhat hyvät konstit. 26 NETTI OHOI! Maa- ja kotitalousnaiset opastavat ikäihmisiä sosiaaliseen mediaan. APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa Kainuussa alkava Apuva!-hanke. 27 NAISVOIMAA Lapin naisten ensimmäinen edustajakokous oli menestys. 30 LAINVOIMAA Kalastuslain kokonaisuudistus etenee hitaasti mutta varmasti. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 13 Tekijä esiin 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 3/2011 maaviesti 3

4 Hanki väsymätön vartija tärkeisiin kohteisiin! Tutustu ja tilaa sinulle sopiva tallennuspalvelu osoitteesta: Maatilan paloturvallisuuden ammattilainen - pelastussuunnitelmat - Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät palovaroitin järjestelmät - rosteriset pikapalopostit - sammutinhuolto - poistumistie kyltit ps. tarkempaa infoa: Pääkonttori: Temrex Oy Kempeleentie 7 A, OULU p. (08) Kalkitse edullisella sänkihinnalla, saat maksuaikaa marraskuun loppuun! Annosteluohjeet 4 maaviesti 3/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Patoutunutta painetta leikata Uutisia leikkauksista ja säästöistä tulvii solkenaan eri uutisvälineiden kautta. Eurooppa elää kenties viimeisiä hyviä aikoja - murros jyskyttää oven takana. Idän suuret talousmahdit uhkaavat peitota kilpailukyvyllään Euroopan. Vanhojen eurooppalaisten maiden, kuten Ranskan, Italian ja Espanjan kilpailukyvyttömyys, velkaantuneisuus ja julkisen sektorin tehottomuus ovat paljastumassa tai paljastuneet. Paljon on ajatuksia ja viisautta ilmassa: mikä auttaa vai auttaako lopulta mikään muu kuin elää suu säkkiä myöten. Euroopassa on yhteinen maatalouspolitiikka, jossa Suomi on mukana. Nyt hallituksemme on kuitenkin leikkaamassa yhteisellä politiikalla saatuja rahoja ja oikeuksia. Valtiona olemme aiheuttamassa lisäongelmia itsellemme. Tällaisella politiikalla ei hoideta maaseudun asioita, vaan hajotetaan tehtyä työtä ja tuloksia. Voidaanko puhua vastuullisuudesta ollenkaan? Hämmästys on ollut vielä suurempi, kun esille ovat tulleet valtiovarainministeriön esitykset neuvontajärjestöjen leikkauksista: 70 prosenttia ProAgrian ja yli 40 prosenttia 4H-järjestöjen julkisesta tuesta. Tuntuu kuin takana olisi patoutunut tarve leikata määrärahoja. Toinen kummastuttava esimerkki on se, että on perustettu ProLuomu ry, joka on saamassa valtion rahaa toimintaansa. Sinänsä on kannatettava asia edistää luomua. Samalla kuitenkin ollaan leikkaamassa maatiloilla työtä tekevän ProAgrian rahoitusta luomuneuvonnastakin siis käytännön työstä. Ilman maatiloja ja siellä tuotettuja luomutuotteita ei ole paljon myytävää. Rahaa tulisi kohdentaa tuotannon aikaansaamiseksi eli siihen työhön, jonka ProAgria osaa hyvin ja kustannustehokkaasti. Viimeisin uutinen on ollut, että sianlihantuotanto uhkaa näivettyä. Suomalaista lihaa on yhä vähemmän saatavissa. Nykyiset leikkaukset johtavat ajan mittaan siihen, että syömme maailmalta tänne saatavia halpoja voisi sanoa ylijäämäeriä. Voi olla halpaakin mutta mitä sitten lopulta on sisältö? Maaseutua kuritetaan. Tällä on hintansa, joka tulee maksuun ajan kuluessa. Toivoa sopii, että päätöksentekijät näkevät parin hallituskauden yli kuten valtiomiesten kuuluukin. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu ry Syyskuu Nyt on aika... hakea avustusta oman seurantalon korjaukseen mennessä lomakkeet ja ohjeet osoitteessa tehdä välitilinpäätös: päivittää kirjanpito sekä arvioida loppuvuoden tulot ja menot pyytää energianeuvoja pohtimaan maatilan energia-asioita hakea rakennusprojektille tai konehankintaan investointitukea mennessä tutustua ja osallistua oman ProAgria Keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten syksyiseen koulutustarjontaan Kannen kuva: Ella Karttimo 3/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaaja Ella Karttimo ProAgria-ryhmän panostus maitosektorin osaamiseen on johtanut uuteen toimintamalliin. Maitotilat saavat halutessaan avukseen valtakunnallisesti liikkuvia huippuosaajia, jotka keskittyvät erityisesti kehittävien ja investoivien tilojen haasteisiin. Huippuosaajat tekevät asiakastilanteissa yhteistyötä paikallisten neuvojien kanssa. Näin tieto aikaisemmin tehdyistä suunnitelmista ja toimenpiteistä välittyy ja asiakas saa parhaan mahdollisen hyödyn palvelusta ja jatkoseurannasta, ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoo. Hän on yksi 11 huippuneuvojasta osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi ja terveys. Muita huippuosaajien vahvuusalueita ovat strateginen johtaminen ja talous, nurmen ja säilörehun tuotanto, eläinaineksen kehittäminen, lypsylehmän ruokinta sekä IT- ja mobiiliteknologia. Osaamisalueita yhdistetään asiakkaan tarpeen mukaan. Huippuosaajia on valmennettu omassa kehitysohjelmassa, jonka yksi tärkeä kehityskohde on ollut kansainvälisen tiedon hankinta ja soveltaminen käytäntöön. Huippuosaajilla on laaja kokemus asiantuntijatyöstä ja vaativista asiakasprojekteista. Asiakastutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti kehittyvillä ja investoivilla tiloilla on tarvetta erikoistuneelle osaamiselle vaativien asioiden ratkaisemiseksi. Huippuasiantuntijoita on myös sika- ja luomusektorilla. Sikayrittäjille tarjolla on osaamista talouteen, tuotantoon ja rakentamiseen. Luomusektorin huippuasiantuntijat ovat työskennelleet erityisesti isojen luomutilojen kasvi-, nurmi-, maito-, liha- ja elintarvikeketjuun liittyvissä asioissa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh , > Asiantuntijat > Huippuosaajat. Huippuosaaja tekee asiakastilanteissa yhteistyötä paikallisten neuvojien kanssa. Kahdet silmät ovat aina enemmän kuin yhdet, Tiina Karlström sanoo. Energiankulutus hallintaan! ProAgria osallistuu järjestettävään Energiansäästöviikkoon. Silloin esillä ovat maatilojen energia-asiat ja energiasuunnitelma. Viikon aikana voi muun muassa osallistua kampanjasivuilla energia-aiheiseen kilpailuun. ProAgrian Maatilan energiasuunnitelma -kampanjasivut nostavat esiin palvelun hyötyjä asiakastilojen näkökulmasta. Tarjolla on myös tietoa siitä, millaisilla toimilla maatila saa energia-asiansa hallintaan. Lisätietoa: Nälkämaan laulun juhlaa edustajakokouksessa ProAgria Kainuun edustajakokous pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta Seppälän luonnonvaraoppilaitoksella. Kokousta juhlistaa tänä vuonna se, että niin ikään Seppälässä täydet 100 vuotta sitten oli Nälkämaan laulun ensiesitys Kajaanin maanviljelysseuran edustajakokouksessa. Maanviljelysseuran Ilmari Kiannolta ja Oskar Merikannolta tilaamasta laulusta on sen satavuotisen elämänkaaren aikana tullut yksi tunnetuimmista maakuntalauluista Suomessa. ProAgria Kainuu on tästä erityisen ylpeä ja iloinen. Juhlaesitelmän pitää Kalevala Spirit Oy:n yrittäjä Akke Virtanen Kuhmosta. Hän tuo nykypäivään laulunkin kuvaamat kainuulaisen luonnon ja luonteenlaadun mahdollisuudet otsikolla Meidän on uudesta luotava maa. Yrittäjyyden teema näkyy myös maaseudun pienyritysten neuvontaan liittyvänä infopisteenä kokouksen yhteydessä. Kokousväelle tarjotaan tänä vuonna lounas, ja kaikki kokoukseen osallistujat saavat muistoksi myös Maanläheisesti 100 vuotta -historiakirjan, jonka etu- ja takakansilla on Nälkämaan laulun alkuperäiset sanat ja nuotit. 6 maaviesti 3/2011

7 Talkoisiin rukiin puolesta Ruisleipä on suomalaisen ruokakulttuurin johtotähti ja monipuolista terveysruokaa. Ruisleivän leipominen on edelleen arvostettu taito, jonka säilyttämistä kannattaa vaalia. Ruisleipätalkoot ovat olleet esillä kesän ja alkusyksyn aikana muun muassa Oulun Roviantissa ja Kuhmon sadonkorjuumarkkinoilla. Syksyn aikana ja ensi vuonna Maa- ja kotitalousnaisten sekä MTK:n tuottajaliittojen ja -yhdistyksien tempauksia on edelleen luvassa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa muistutetaan ruisleivän mainioista ominaisuuksista ja annetaan vinkkejä rukiin käyttöön ja leivontaan. Lisäksi Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset tarjoavat ruisleivän leivontakursseja, Oulun piirikeskuksen toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala kertoo. MAA- JA KOTITALOUSNAISET kannustavat jäsenyhdistyksiään järjestämään Ruisleipätalkoita yhdessä paikallisten MTK-yhdistysten kanssa. Tapahtumassa voi vaikkapa myydä omaa ruisleipää ja taikinajuurta, opastaa leipomiseen, kertoa rukiin viljelystä ja paikallisesta ruisleipäperinteestä - jakaa perinnetietoa eteenpäin. Tapahtumiin on piirikeskuksissa runsaasti aineistoa: esitteitä, talkooliivejä, viirejä ja leipäpusseja. Ruisleipätalkoothanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena on lisätä ruisleivän kulutusta, palauttaa leipomiskäytäntöä arkeen, lisätä ruisleivän ja ruuan tekijöiden arvostusta ja kestäviä ruokavalintoja sekä edistää paikallista ruuantuotantoa ja sen näkymistä kuluttajalle. Lisätiedot: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, puh tai Marjatta Pikkarainen, puh Lapin Maa- ja kotitalousnaiset: Anneli Salmela, puh Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maija-Liisa Tausta-Ojala, puh Ammattilaiset kohtaavat KoneAgriassa Tämän syksyn KoneAgria-näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely kokoaa maatalouden ja maaseudun ammattilaiset tutustumaan uusimpaan tarjolla olevaan teknologiaan. KoneAgria on maatalouden koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely. Näyttelyn antia täydentävät tuotantopanosten ja tietokoneohjelmistojen myyjät sekä maataloustuotteita ostavat tahot. Mukana ovat myös neuvonta, koulutus, rahoitus, hallinto ja työhyvinvointi. Uutuustuotteita on myös luvassa, näyttelypäällikkö Marko Toivakka kertoo. ProAgrian osastolla ovat esillä muun muassa energiasuunnitelmat ja rakentamisen kokonaisuus. Maidontuottajat voivat tehdä kiperiä kysymyksiä ProAgrian huippuosaajille, keskustella asiantuntijoiden kanssa lehmien ruokinnasta ja tutustua Karjakompassin ruokintaosioon. Se tuo ruokintaan liittyvät tutkimustulokset maidontuottajan käyttöön. AVAUSPÄIVÄN seminaarin aluksi esiintyy maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Puheenvuoron jälkeen on ministerin kyselytunti ja varsinaisen seminaari, joka keskittyy maaseudun ja maaseutuyrittämisen tulevaisuuteen. Torstaina on maidontuottajille suunnattu Uusia tuulia ruokinnan suunnitteluun -seminaari. Perjantain seminaari keskittyy nurmen suorakylvöön. Uutta ovat lauantaina järjestettävät luomutreffit, joilla luonnonmukaista tuotantoa käsitellään seminaaria kevyemmin. Seminaareihin on vapaa pääsy. KoneAgrian kotisivut ovat uudistuneet. Kotisivujen kautta voi ostaa esimerkiksi pääsylippuja. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. KoneAgria on avoinna ke-pe klo 9-17 ja la klo Lisätietoa: Toimisto Ruukkiin ProAgria Oulu avasi elokuun alussa uuden toimipisteen Siikajoen Ruukin Maaseututalossa. Uusi toimistotila toimii piiriagrologi, talousneuvoja Jouni Sassalin sekä maitotilaneuvojien Erika Jylhä-Pekka- lan ja Sauli Kärenlammen tukikohtana. Pääasiassa tiloilla työtään tekevät neuvojat ovat Maaseututalolla satunnaisesti, niinpä tapaamisesta toimistolla kannattaa sopia etukäteen. ProAgria Oulun Nivalan toimisto on muuttanut Nitekin katutasoon. Nivalan toimiston avoimien ovien päivä pe kello 10 alkaen osoitteessa Pajatie 5. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Uusia tuulia maitotilaneuvontaan ProAgria Oulun maitotilavaliokunta päätti kokouksessaan 14. syyskuuta, että maitotilaneuvonnan rakenne ja hinnoittelu uudistetaan jo vuodeksi Uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotosseurannasta tulee oma kokonaisuus, jonka päälle voi valita erilaisia ja erilaajuisia paketteja esimerkiksi ruokinnan ohjauksesta, maidontuotannon taloudesta, eläinten hyvinvointia tukevasta neuvonnasta tai vaikka peltopuolen kehittämisestä. Hinnoittelussa siirrytään pakettikohtaisiin hintoihin. Tuotosseuranta laskutetaan perusmaksun sekä lehmä- ja karjamaksun kautta. Laskentakeskus perii edelleen suoraan asiakkailta oman osuutensa. Tilakäyntimaksu otetaan mukaan kattamaan matkakustannuksia. Neuvojat esittelevät uudistukset asiakkailleen loppusyksyn aikana. Pyrimme järjestämään myös asiakastilaisuuksia. 3/2011 maaviesti 7

8 Kuvat: Ella Karttimo Konttivoimalat liitetään osaksi valtakunnan sähköverkkoa, jolloin esimerkiksi maatilalla tuotettu sähkö tasapainottaa verkkoa aikoina, kun sähkön tarve kasvaa. Energiayrittäjyys on maatilan luonteva valinta ELLA KARTTIMO Energiayrittäjyys sopii maatilan oheen luontevasti. On omaa metsää, koneet valmiina ja taito niiden käsittelyyn. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus ja energian säästäminen alkoivat kiehtoa yrittäjä ja kansanedustaja Juha Sipilää 1990-luvun loppupuolella, kun edessä oli oman kesämökin energialähteiden valinta. Sähköliittymälle olisi tullut hintaa peräti euroa. Se sai miettimään, eikö energiaa voisi tehdä siellä, missä sitä käytetään ja missä myös raakaaine on lähellä. Kesämökin pihapiiriin kohosikin pian tuulimylly inverttereineen ja akustoineen rinnalle energiaa tuottava puulämmitys. Energiakärpäsen purema ja idean kehittely eivät tähän jääneet, vaan seuraava askel oli puukaasulla kulkeva häkäpönttöauto. Tämän jälkeen alettiinkin puhua jo kokonaisesta ekokorttelista, joka sai ensimmäiset asukkaansa Kempeleessä alkuvuodesta EKOKORTTELISSA on tehty uraauurtavaa työtä, sillä se on Suomen ensimmäinen, kokonaan valtakunnan sähköverkosta irti oleva talokeskittymä. Hanke on saanut runsaasti huomiota ja muun muassa Nettomittarointi on erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan energian pientuotantoa. Rakennusinsinöörien liitto RIL valitsi sen vuoden rakennuskohteeksi. Kymmenen omakotitalon sähkö- ja lämpöenergia tuotetaan omassa pienvoimalaitoksessa pääasiassa puuhakkeesta ja osin tuulivoimalla. Rankana ostettava polttopuu haketetaan ja kuivataan itse. Korttelille on asetettu kolme tavoitetta. Energiaomavaraisuuden lisäksi keskeistä on energian säästäminen. Kortteli tarjoaa lisäksi Fortel Components Oy:lle ympäristön kehittää jatkotekniikkaa. MATALAENERGIATALOISSA on tehty energiaa säästäviä valintoja, jotka näkyvät niin sähköteknisissä ratkaisuissa kuin kodinkoneissakin. Omakotitaloissa on vesikiertoinen lattialämmitys ja sähkökiukaat kiellettyjä. Nekin lämpiävät puulla. Hukkalämmön talteenotto on yksi avainasia ja sillä lämpiää korttelin käyttövesi. Putkissa kiertävä 65-asteinen vesi on samanlämpöistä kuin hukkalämpö eli vettä ei tarvitse erikseen lämmittää. 8 maaviesti 3/2011

9 KANNESSA Yksi ekokorttelin matalaenergiatalo kuluttaa puuta noin 20 kiintokuutiota? vuodessa. Tähän on laskettu mukaan myös kilometriä ajoa sähköautolla. Ensimmäinen ekokorttelin sähköauto otetaan käyttöön lähiaikoina. Alkuvaiheen kokemukset omavaraisesta energiantuotannosta ovat olleet positiivisia. Pienvoimalan varajärjestelmänä toimiva akusto on käytössä muun muassa yöaikaan. JATKOKEHITTELYNÄ ekokorttelin pienvoimalaitoksesta syntyneessä konttivoimalassa syntyy sähköä ja lämpöä puuhakkeesta kaasuttamalla. Energiakontti toimii osana valtakunnan sähköverkkoa toisin kuin ekokortteli. Konttivoimalassa tuotettava sähkö hyödynnetään pääasiassa lähialueen rakennuksissa ja ylimääräinen sähkö syötetään sähköverkkoon. Sähköntuotannossa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään viereisien rakennuksien ja käyttöveden lämmittämiseen sekä polttoaineena käytettävän puuhakkeen kuivaamiseen. Ratkaisevaa on ollut Oulun Seudun Sähkön myönteinen suhtautuminen asiaan. Sähkölain kieltämä risteävän sähköverkon rakentaminen voisi jopa kaataa tällaiset hankkeet, jos verkkoyhtiö ei ole hankkeelle myötämielinen, Juha Sipilä sanoo. Puu ja biokaasu ovat maatiloilla luontevia energianlähteitä. Nyt energiakulut ovat maatiloille suuri kustannus. Tällä hetkellä merikonttiin pakattuja voimaloita on valmiina kaksi ja kolmas on parhaillaan valmistumassa. Ensi vuonna pienvoimalaitoksen ottaa käyttöön kuusi maatilaa. UUSIUTUVA energia on Juha Sipilän mielestä yksi lupaavimmista kehittyvistä toimialoista. Puu ja biokaasu ovat maatiloilla luontevia energianlähteitä. Nyt energiakulut ovat maatiloille suuri kustannus. Sähkö halutaan vaihtaa uusiutuvaksi energiaksi, kun sähkön ja öljyn hinta nousevat ja EU:n säädökset kiristyvät. Omien energianlähteiden lisäksi tiloilla on koneet valmiina ja taito niiden käsittelyyn. Saksassa moni tila saa merkittävän osan tuloistaan energiayrittäjyydestä, lämpiää hukkalämmöllä ja myy sähköä hyvällä hinnalla sähköverkkoon. Karjanlanta hyödynnetään energiaksi niin tehokkaasti, että raaka-aineesta on suoranainen pula. Suomessa maatilojen biokaasun käyttöä on hidastanut nykyinen syöttötariffi, joka ei suosi maatilakokoa. Uuden hallitusohjelman mukaan nettomittarointi tutkitaan. Se olisi erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan energian pientuotantoa. Sen avulla sähköntuottaja maksaa vain kulutuksen ja oman tuotantonsa erotuksen sähköyhtiölle. Nettomittaroinnista on hyviä kokemuksia muun muassa monessa USAn osavaltiossa. Viljelijä ovat tiukoilla, niinpä halua investointeihin ei ole niin kauan kuin ei ole varmuutta siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin, Juha Sipilä pohtii ja kannustaa viljelijöitä miettimään myös useamman tilan energiayhteistyötä. Puu ostetaan ekokorttelin pienvoimalaan rankoina, joista se haketetaan itse. 3/2011 maaviesti 9

10 teema yritys Olgan liiketoiminta palvelee koko Kainuuta SOILI HYPÉN Venäläistaustainen Olga Ivanova on asunut Suomessa 20 vuotta. Tänä aikana hän on opiskellut sekä ollut työelämässä ja yrittäjänä Suomessa ja Venäjällä. Nyt hän auttaa kainuulaisyrityksiä tavoittamaan rajantakaisia asiakkaita. Olga Ivanovalle yrittäjyyden alkutaival oli kivikkoinen. Hän toteaakin, että ulkomaalaisilla on tänä päivänä paljon paremmat mahdollisuudet yrittämiseen kuin 15 vuotta sitten. Muualta muuttaneet kaipaavat kannustusta. Tietoa tarvitaan myös maan lainsäädännöstä, verotuksesta ja kulttuurista, koska tavat ja käytännöt ovat niin erilaisia. Ulkomaalaisissa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja uusia, tuoreita ideoita. Mielestäni itsensä työllistäminen on arvokkaampaa kuin etuuksilla eläminen, jos siihen on pienikin mahdollisuus, Olga sanoo. Pärjätäkseen ja maahan kotiutuakseen Olga on opiskellut useita tutkintoja. Takana on taloushallinnon ja tietojenkäsittelyn ammattitutkinnot sekä tuoreimpana tänä syksynä läpäisty oikeustradenomin tutkinto. Seuraavaksi alan opiskella kasvatustieteitä, hän naurahtaa. TALOUSTAANTUMAN hyvänä puolena Olga pitää sitä, että se saattaa ihmisiä yhteen ja pakottaa tiiviimpään yhteistyöhön yhteisten etujen eteen. Toimivat verkostot ovat välttämättömiä ja niiden luominen on monelle ulkomaalaiselle hidasta. Täytyy itse olla aktiivinen ja ottaa rohkeasti yhteyttä. Yhteistyökumppaneihin on uskallettava luottaa. Yksin ei kukaan tänä päivänä pärjää, Olga kertoo omasta kokemuksestaan. Ulkomaalaisissa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja uusia, tuoreita ideoita. Olgan nykyinen yritys on mediaalalla toimiva Käännös- ja matkailupalvelut Ivanov. Yritys julkaisee venäjänkielistä ja Venäjälle jaettavaa Kainuu.ru-lehteä yhteistyössä Kotiseutu Plus -lehden kanssa lokakuusta alkaen. Lehden rinnalle luodaan Kainuu.ru-portaali. Median avulla tehdään kainuulaisille yrityksille asiakashankintaa Venäjältä. Portaali ja lehti palvelevat kaikkia toimijoita, jotka haluavat tiedottaa, tavoittaa venäläisiä ostosmatkailijoita tai luoda asiakassuhteita Venäjälle. Liiketoimintansa vahvuutena Olga pitää Venäjän lakien, lupabyro- kratian ja tullimuodollisuuksien tuntemista. Tärkeintä on osata toimia maassa maan tavalla ja tietää oikeat kontaktit. Kuvat: Merja Ronkainen Olga Ivanova tietää, ettei yksin kukaan pärjää, vaan toimivat verkostot ovat välttämättömiä. Monelle ulkomaalaiselle niiden luominen on hidasta. YRITTÄJÄN taipaleellaan Olga on kokenut tarvitsevansa ulkopuolista tukea ja apua. Intotalon Osuuskuntayrittäjyysvalmennus oli käänteentekevä. Hän haluaa- Maittava ja runsasenerginen uutuus robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia) (08) , Utajärvi 10 maaviesti 3/2011

11 teema yritys kin kiittää valmennuksesta Ollis Leppästä, joka valoi häneen uskoa ja antoi potkua lähteä toteuttamaan pitkään mielessä kytenyttä liikeideaa. Kainuun ELY-keskus ohjasi Olgan edelleen ProAgia Kainuun Masvahankkeeseen, jonka kautta kartoitettiin rahoituskanavat, työstettiin liiketoimintasuunnitelmaa sekä valmisteltiin investointitukihakemus ja starttirahahakemus. Myös ProAgria Kainuun yritysneuvonnan näkökulmasta asiakaskunnan ja toimialojen kirjo on lisääntynyt. Maailman meno muuttuu koko ajan vaikeammin ennustettavaksi. Aikajänteet ovat lyhentyneet ja muutoksesta on tullut pysyvä osa yrittäjyyttä ja elämää yleensäkin. Siksi asioiden tilaa yrityksissä pitää seurata, taloutta suunnitella ja korjausliikkeitä tehdä. YRITYSNEUVOJAN työ on rinnalla kulkemista ja ratkaisujen hakemista. Yksittäisiä toimenpiteitä tärkeämpää on yrityskokonaisuuden hallitseminen. Näihin yritysjohtamiseen ja talouteen liittyviin kysymyksiin ProAgrioiden yritysneuvojat tarjoavat mielellään apuaan. Soili Hypén (vasemmalla) sanoo yritysneuvojaa yrittäjän rinnalla kulkijaksi. Hän on hakenut Olga Ivanovan kumppanina muun muassa rahoituskanavia ja työstänyt liiketoimintasuunnitelmaa. Maksutonta alkuvaiheen neuvontaa Yrittäjyyttä harkitseville ja yritystoimintansa alkuvaiheessa oleville on tarjolla maksutonta neuvontaa muun muassa Yritys-Suomi-palvelun ja ProAgria Keskusten eri hankkeiden kautta. ProAgria Kainuun yritysneuvojat toimivat Kainuussa maaseutuyritysten asiakasvastaavina ja ovat osa Yritys-Suomi-palveluverkostoa. He keskittyvät yritysten investointien suunnitteluun ja valmisteluun sekä auttavat rahoitusten hakemisessa. Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan MASVA-hankkeen kautta on mahdollista antaa asiakkaalle maksutonta neuvontaa päivän verran vuotta kohti. Lapissa ProYritys-hanke tarjoaa maksuttoman tapaamiskerran maaseudun mikroyrityksille. Yrittäminen vaatii koko ajan uusiutumista ja uusien mahdollisuuksien haarukointia samalla kun entistä toimintaa viedään eteenpäin. Myös maatiloilla mietitään vaihtoehtoisia elämisen mahdollisuuksia perinteisen maatilatalouden rinnalle. ProAgrian yritysneuvojat tulevat avuksesi miettimään ja arvioimaan ideoidesi toteuttamismahdollisuuksia. Toimivilla yrityksillä ja yritystä suunnittelevilla on mahdollisuus hakea kehittämistukea asiantuntijapalveluiden hankintaan. Kehittämistuessa avustuksen osuus on 90 prosenttia alkavalle yrittäjälle ja 50 prosenttia toimivalle yritykselle. Maaseutuyritysten asiakasvastaavat auttavat myös tässä. 3/2011 maaviesti 11

12 teema yritys Karitsasta on moneksi ANNE NÄRHILÄ ProAgria Lapin hallinnoiman Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankekokonaisuuden lammasosio on järjestänyt ryhmäkoulutuspäiviä, opintomatkoja, messuja ja muita alan teemapäiviä. Lisäksi tarjolla on ollut tilakoulutuksia - täsmäkoulutusta tilan eri tarpeisiin asiantuntijan johdolla. Kesäajan koulutukset suunniteltiin toiminnallisiksi. Niiden tarkoituksen oli edistää karitsan kokonaisvaltaista hyödyntämistä. KARITSAN NAHKAN luonnonmukainen muokkaaminen oli aiheena kahden päivän koulutuskokonaisuudessa Tervolassa Louen maaseutuoppilaitoksessa. Päivien aikana tuli tutuksi lampaantaljan luonnonmukainen ja ekologinen käsittely muinaistekniikan artesaani Hellu Isomäen opastuksella. Raakataljat kokivat kahden päivän aikana seuraavat työvaiheet: nahkan kaapiminen, pesu ja huuhtelu, kuivatus, rasvaparkitus, kuivatus, nahkan ilmominen, liotus mäntysuopavedessä, huuhtelu, kuivatus ja nahkan pehmentäminen. Kurssien osallistujat innostuivat karitsan ja lampaan raakamateriaalin hyödyntämisestä myös omas- Liekitetyt munuaiset oli yksi karitsaruokakoulutuksen herkuista. sa toiminnassaan. Koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä Peräpohjolan kehitys ry:n Arctic Label 2 - Jokivarsilta markkinoille -hankkeen kanssa. KARITSAN LUU käsityömateriaalina oli Rovaniemellä Johannes Laurin Käsityötalolla pidetyn koulutuksen aiheena. Päivän aikana muinaistekniikan artesaani Hellu Isomäki esitteli luun mahdollisuuksia koruvalmistuksessa. Tuotekehityksessä hyödynnetään karitsan kinnerluut, joiden työvaiheet ovat seuraavat: luiden nylkeminen, sahaaminen, luuytimen poisto, pesu, keittäminen, sahaaminen pienempiin osiin, hiominen, värjääminen, hiominen ja haluttaessa vielä puleeraus. Luiden värjäysmateriaaleina käytettiin voikukkaa, nokkosta, sipulia ja verihelttaseitikkiä. Kauniinvärisistä koruluista kurssilaiset työstivät oman korva-, rinta- tai kaulakorun. KARITSARUOKIA eri ruhonosista arkeen ja juhlaan syntyi heinäkuun lopussa ruokakoulutuspäivillä MeriLapin Lomassa Torniossa ja Uitonpirtillä Kemijärvellä. Päivien opettajana toimi keittiömestari Irja Wüstefeld. Raakaaineena käytettiin Lapin erikoistuotteeksi kehitettyä Meri-Lapin Karitsaa, jonka asiakaslähtöisen verkostoyhteistyön rakentamisessa hän on ollut yhtenä avainhenkilönä. Päivän aikana valmistui seesaminsiemenillä leivitettyä karitsanmaksaa, karitsaribsejä, munuaisvartaita, erilaisia jauhelihapihvejä ja paahtopaistia. Lisäksi kurssilaiset valmistivat uunissa haudutettua ja yrttiöljyllä maustettua karitsan laparullaa, karitsanniskaa padassa, karitsanliha-raparperikeittoa, liekitettyjä munuaisia, karitsa-kaalikääryleitä, karitsan kieltä salaattipedillä sekä tietenkin rosvopaistia. Lisäkkeinä nautittiin oman alueen kauden kasviksia ja ohrahelmisalaattia. Kurssilaiset saivat myös mukaansa reseptilehtisen, jonka ohjeita jokainen voi soveltaa kotikeittiössään. Anne Närhilä toimii hankevastaavana ProAgria Lapin Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankekokonaisuuden lammasosiossa. - Nuorkarjahavaintopäiviä to Yli-Iissä Katri ja Tommi Keskikallion tilalla pe Lohtajalla Marita ja Seppo Karhulan tilalla to Kalajoella Marja-Leena ja Esa Rahjan tilalla klo Nuorkarjahavaintoja - keskustelua ja pohdintaa vasikan tiestä terveeksi ja kestäväksi lypsylehmäksi klo Käytännön havainnointia poikima- ja vasikkaosastolla klo Käytännön havainnointia hieho-osastolla klo Kahvitauko ja havaintojen yhteenveto Kouluttajana kotieläinagrologi Tiina Karlström, ProAgria Oulu. Osallistumismaksu 110 euroa + alv 23 % / henkilö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Yli-Iin päivä, Tiina Karlström, , Lohtajan ja Kalajoen päivät, Sari Hihnala, , Välitilinpäätös kuuluu syksyyn Yrityksen välitilinpäätös tuo ryhtiä loppuvuoden tulojen ja menojen hallintaan. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä. Välitilinpäätöksellä tuotettua tietoa ja aineistoa voidaan käyttää lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa ja seurannassa. Sen pohjalta voidaan luoda tilan tulevan vuoden talousarvio, jotta usein syksyyn painottuvat tulot saadaan jaksotettua koko vuodelle. Lisätietoa välitilinpäätöksestä ja sen tekemisestä antavat ProAgrian neuvojat. ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, ProAgria Oulu, Antti Harjunen, maaviesti 3/2011

13 teema yritys Johannes Vallivaara ja muut ProAgrian neuvojat auttavat uusia ja jo toimivia yrityksiä siirtämään tavoitteet ja suunnitelmat käytäntöön. Maaseutuyrityksen menestys palkitsee Tässä numerossa kysymyksiin vastaa ProAgria Lapin yritysasiantuntija Johannes Vallivaara, joka aloitti uudessa työssään kesän alussa. Millainen on koulutusja työtaustasi? Olen suorittanut alemman korkeakoulututkinnon pääaineena johtaminen ja pitkänä sivuaineena laskentatoimi. Ylemmästä korkeakoulututkinnosta puuttuu se kuuluisa gradu, joka on valmistumassa tämän vuoden puolella. Ammatillisia valmiuksia on lisännyt yritystutkijan auktorisointitutkinto, ja paraikaa olen yritysneuvojan valmennusohjelmassa. Nuoruuden kesät menivät pääasiassa kuljetuspuolen eri tehtävissä - ensin apumiehenä ja ajokortin jälkeen niin taksin, kuorma-auton kuin linja-autonkin kuljettajana. Kokopäiväiset toimistotyöt aloitin TE-keskuksessa rahoituspuolen avustavissa tehtävissä, joista siirryin pian viestintään. Erityisesti sähköinen viestintä työllisti minua muutamia vuosia ennen siirtymistä rahoituksen asiantuntijatehtäviin. Ennen ProAgria Lappia toimin ELY-keskuksessa kolmisen vuotta yritysasiantuntijan nimikkeellä EAKR-kehittämisavustuksen esittelijänä. Mitä teet ProAgria Lapissa? Yritysneuvojan tehtävänä on auttaa yritystoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä selvittämään yritysideansa toimivuus käytännössä ja jo toimivia yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Manner-Suomen Maaseuturahaston rahoittaman ProYritys-hankkeen kautta voimme tarjota maksuttoman tapaamiskerran lappilaisille kaupunkikeskusten ulkopuolisille mikroyrityksille. Tapaaminen voi sisältää liikeidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman ja liiketoiminnan käynnistämisen ohjausta, rahoitusvaihtoehtojen läpikäymistä, yrityksen nykytilaanalyysin, kehittämistarpeiden tunnistamista sekä asiantuntijaja muihin kehittämisprosesseihin ohjaamista. Missä työskentelet? Toimin entisen Lapin läänin alueella. Toimialue on laaja, joten matkustuspäiviä tulee aika paljon. Toimipaikkani on Rovaniemi, jossa myös asun. Selkeää toimialue- tai toimialajakoa ei yritysneuvojiemme kesken ole, mutta asiakkuudet ovat pitkälti jakautuneet siten, että liikun Pohjois-Lapissa ja Rovaniemen seudulla. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Työpäivä alkaa aamulla kahdeksan maissa sähköpostien läpikäymisellä. Asiakastapaamisia pyrin päivän aikana hoitamaan yhdestä kolmeen riippuen siitä, missä päin olen ja miten aikataulullisesti on järkevää. Reissupäivät ovat pitkiä ja kotiinpaluu on yleensä virka-ajan ulkopuolella, samoin meno. Yritysneuvonnan asiakkuudet painottuvat pitkälti matkailu-, elintarvike-, luonnontuote- ja käsityöalaan sekä kotimaiseen energiaan. Asiakas ottaa yleensä meihin yhteyttä tai saamme yhteistyöverkostomme kautta tiedon hänen tarpeestaan. Käymme puhelimessa asiaa lyhyesti läpi, jonka jälkeen asiakas laittaa ajatuksiaan paperille. Jo toimiva yrittäjä toimittaa tarvittavia tietoja. Samalla sovimme tapaamisen ajan ja tavoitteet. Sen tuloksena saamme yhdessä luotua arvion liiketoiminnan tai kehittämistoimien kannattavuudesta sekä suunnitelman, kuinka edetä. Ajankohtaista juuri nyt? Sukupolvenvaihdoksiin valmistautuminen, maailmantalouden epävarmuuden vaikutukset rahoituksen saatavuuteen ja yritysten kannattavuudesta huolehtiminen. Tekijä esiin -palsta tekee tutuksi ProAgrian asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Mikä on työssäsi haastavinta? Haastavinta on ainakin näin alkuun ollut se, että jokainen tapaus ja asiakas ovat erilaisia. Edellisessä työssäni toimin isompien ja jo vuosia toimineiden yritysten parissa. Nyt olen päässyt näkemään kaupunkien ulkopuolella toimivien pienten yritysten arkea. On myös ollut palkitsevaa päästä osaltaan auttamaan yrittäjiä eteenpäin ja nähdä mitä mahdollisuuksia maaseutu tarjoaa. Terveiset lappilaisille yrityksille Kysyvä ei tieltä eksy. Jos mielessä on liiketoiminnan aloittaminen tai kehittäminen, kannattaa olla yhteydessä yritysneuvojiin. Rahoitus ei koskaan ole ongelma, jos kehittämistoimenpiteet ovat järkeviä ja tarpeellisia. Miten nollaat ajatuksesi työpäivän jälkeen? Vaikka nautin työstäni, pidän sitä kuitenkin vain työnä. Pystyn nollaamaan ajatukseni hyvinkin helposti. Kun sulkee työhuoneen oven, ajatukset on jo suunnattu vapaa-aikaan. Töiden vastapainona on liikunnallisia harrastuksia ja jonkin verran myös kulttuuria. Asiantuntija auttaa alkuun Yrittäminen on nimensä mukaisesti yrittämistä, se ei ole rakettitiedettä. Käytä asiantuntijoita liiketoiminnan suunnittelun alkuvaiheessa. Se voi estää pahimmat lapsukset. Asiakas, asiakas, asiakas sieltä se kassavirta muodostuu! 3/2011 maaviesti 13 Tekijä esiin

14 Maaviesti 4/2011 ilmestyy Aineistot mennessä Tilaa viljavuustutkimus VIPU-kartoilta paikantaen TILAUSLAARI TULOSLAARI Näyte:1 Näytteet kartalta VIPU-kartta paikantaen; Lohkorajat > tulokset Prov:6 Teemakartat sähköisillä Näyte:2 Näytteet VIPU-viljavuuskartoilla! Happamuus Kalsium ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Näyte: Näyte:5 Fosfori Kalium Magnesium Rikki Boori Kupari Näyte:4 Mangaani Sinkki UUDET TEEMAKARTAT AVATTU Kalkitussuositus 1-.JLLFMJ t 1VIFMJO VIPU-VILJAVUUSKARTAT viesti Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! ja Testivoitta CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax maaviesti 3/2011 www cemagro.fi

15 teema yritys Laatuheinää hevosille ELLA KARTTIMO ProAgria Oulun HevosAgro-hanke virittelee laatuheinärenkaan perustamista Pohjois- Pohjanmaalle. Toimiva heinärengas toisi markkinointikanavan heinäntuottajille ja takaisi laadukkaan heinän hevosen omistajille. Hyvä heinä on hevosen ruokinnan perusta. Sen laatu vaikuttaa ratkaisevasti hevosen terveyteen ja suorituksiin. Laatuheinästä on vuodesta toiseen ollut alitarjontaa. Hevosheinäntuotanto tarjoaisi mahdollisuuksia erityisesti taajamien lähiseudun viljelijöille. Ongelmana on usein verkostojen puute. Heinäntuottajat ovat maalla ja hevoset omistajineen taajamissa, eivätkä ostaja ja myyjä aina löydä toisiaan. Laatuheinärengas on yksi malli luoda verkostoja, projektipäällikkö Heini Iinatti sanoo. Heinärenkaan tavoitteena on heinäntuotannon laadun kehittäminen. Tässä avainasioita ovat laatukoulutus, tuotantomenetelmien parantaminen sekä yhteistyön lisääminen sidosryhmiin, toisiin viljelijöihin ja asiakkaisiin. Toimivia laatuheinärenkaita on eri puolilla Suomea jo useita. Renkaan jäsenet tuottavat nimenomaan hevosille viljeltyä heinää ja säilöheinää. Asiakkaina on talleja ja hevosen omistajia, joilla on halu ruokkia hevosia oikein niille sopivilla rehuilla sekä taata hyvälaatuinen heinä koko ruokintakaudelle. HEVOSHEINÄÄ vuodesta 1998 Muhoksen Kylmälänkylässä tuottanut Mika Kukkohovi on mukana vapaamuotoisessa hevosheinäntuottajien porukassa. Kyse on ennen kaikkea toisilta kyselemisessä ja oppimisessa. Kaikkien ei tarvitse kokeilla samoja asioita itse. Rantalan tilalla toimii yksityistalli, joka tarjoaa ratsastustunteja pienryhmissä ja kasvattaa suomalaisia puoliverisiä FWB-hevosia. Tila tuottaa ja myy latokuivattua tai pyöröpaaliheinää. Heinäntuotannosta tilalla on auditoitu laatukäsikirja. Heinistä teetetään analyysit, joiden tulokset asiakas saa mukaansa. Mika Kukkohovin mielestä heinärengas tuo varmuutta ja jatkuvuutta sekä tuottajan että asiakkaan arkeen. Arja Rautakoski Muhoksen Kylmälänkylässä hevosheinää viljelevän Mika Kukkohovin mielestä heinärengas tuo varmuutta ja jatkuvuutta sekä viljelijälle että asiakkaalle. Voisi melkein sanoa, että laatuheinärengas on tehnyt tehtävänsä, kun tuottaja ja asiakas ovat kohdanneet ja yhteistyösuhde syntynyt. Rantalan tilan asiakkaat ovat ravi- ja ratsastusyrityksiä ja harrastajia Oulun seudulta - osa jo 10 vuoden takaa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, HevosAgro-hanke, Heini Iinatti, , Navettarakentajien koulutus jatkuu ESA HEIKKINEN ProAgria Kainuun Maaseuturakentamisen koulutushanke on saanut jatkoaikaa ja rahoituksen vuoden 2014 loppuun saakka. Kainuun ELY-keskuksen rahoittama MARA 2 on jatkoa vuodesta 2008 toteutetulle hankkeelle, joka on järjestänyt maaseudun tuotantorakennusinvestointeja suunnitteleville tiloille koulutusta ja opintomatkoja. Hanke on ollut investoinnin suunnitteluvaiheessa rakentajien tukena ja koonnut yhteen asiantuntijoita onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. ProAgrian yhteistyökumppaneina ja kouluttajina jatkavat edelleen Maveplan Oy, meijereiden asiantuntijat, eläinlääkärit sekä muut asiantuntijat ja tutkijat. Hankkeen päätoiminta-alueena on Kainuu, mutta yleisiin koulutustilaisuuksiin voi osallistua myös muualta kuin Kainuusta. Tätä on tarjolla! MAASEUDUN elinvoiman turvaaminen Kainuussa edellyttää sekä sukupolvenvaihdoksia että maaseutuyritysten investointeja. Jokainen investoiva yritys jatkaa toimintaansa ja säilyttää työpaikkoja maatiloilla, maaseudulla ja koko elintarvikeketjussa. Investointien työllisyysvaikutukset myös rakentamisen aikana ovat merkittävät: tutkimusten mukaan 17 henkilötyövuotta miljoonan euron investointia kohti. Erityisesti lypsykarjatilojen investoinnit ovat nykyisin mittavia ja vaativat yrittäjältä hyviä valmiuksia. KOULUTUSHANKKEELLA on kolme päätavoitetta. Koulutuksella, yrityskohtaisella tiimivalmennuksella ja aiempien rakennusinvestointien kokemuksia hyödyntäen parannetaan yrittäjien valmiuksia toteuttaa onnistunut hanke. Yleisenä tavoitteena on edistää tuotantorakennusten toiminnallista tarkoituksenmukaisuutta, tuotantoeläinten hyvinvointia, investointien talouden hallintaa ja uusien tuotantotilojen tehokasta käyttöön ottoa. Hanke parantaa myös rakennettua maaseutuympäristöä ja säilyttää rakennuskulttuuria sekä edistää puurakentamisen ja perinteisten rakennusmenetelmien osaamista. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, projektipäällikkö Esa Heikkinen, puh , Yrityskohtainen koulutus, ohjaus ja esiselvitykset investoinnin alkukartoitus tilalla Yrityskohtainen esisuunnittelu ja tiimikoulutus asiantuntijaryhmän yhteistyö Tuotantorakennuksen käyttöön otto tuotannon käynnistysvaiheen ongelmat Yleiset koulutustilaisuudet ajankohtaisista aiheista toiminnallisuus, hyvinvointi, rakenteet Opintomatkat Kainuussa, kotimaassa ja ulkomailla navettaretket, näyttelyt 3/2011 maaviesti 15

16 maito KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan KarjaKompassi on ProAgrian uusi palvelu maitotilojen ruokinnanohjaukseen. Kun aiemmin laskettiin energian ja valkuaisen tarve ennalta määrätyn maitotuotoksen perusteella, nyt arvioidaan maitotuotos lehmien syönnin perusteella. Karjalle annetaan lupa tuottaa. KarjaKompassi säätää lehmien ruokinnan tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi rehujen määrät, hinnat ja laadun huomioon ottaen. Se auttaa varmistamaan, että suunniteltu ruokinta toteutuu reaaliaikaisesti. KarjaKompassin perustana on suomalainen kotieläintutkimus: mittava ja monivuotinen rehuarvotyö sekä lypsylehmien rehujen syönnin, sulatuksen ja maidontuotantovasteiden mallinnus. KarjaKompassi jalkauttaa tutkimustulokset maidontuottajien käyttöön, KarjaKompassin projektipäällikkö Virva Hallivuori ProAgria Keskusten liitosta sanoo. Rehujen laatu ja määrät vaihtelevat vuosi- ja eräkohtaisesti. Niiden kohdistaminen eri eläinryhmille tuottavimmin edellyttää tietoa rehuista ja eläinten tarpeista eri tuotos- ja ikävaiheissa. Ruokinnan onnistumisen tarkastelu karjan kuntoa, syötyjä rehumääriä ja maitotuotosta vertailemalla antaa kuvan tulevan ruokinnan reunaehdoista. Viime talvena maidontuottajille tuli tutuksi ruokinnan seurantaan kuuluva päivälaskelma, jonka avulla voidaan arvioida, ovatko ruokinta ja rehustus kohdallaan. Sen KarjaKompassi on uusi tapa yhdistää kannattavasti maidontuotanto, kasvinviljely ja talous. tietoihin perustuu tänä syksynä käyttöön otettu ruokinnan suunnittelupalvelu. Nämä kaksi palvelua yhdessä muodostavat ruokinnan ohjaus -kokonaisuuden. OPTIMOINNIN perusteeksi valitaan useimmiten maitotuotoksen ja rehukustannusten erotus. Tavoitteina voi olla myös korkea maitotuotos ja valkuaispitoisuus, alhainen rehukustannus tai alhaiset typpi- ja fosforipäästöt. KarjaKompassin ruokinnan ohjauspalvelu taipuu jokaiseen tavoitteeseen ja optimointeja voi tehdä useasta näkökulmasta. Taloudellisen optimoinnin avulla voidaan ottaa huomioon ruokinnan muutosten taloudelliset vaikutukset maidon määrän ja koostumusten muutosten kautta. Tuotantopanosten ja tuotteiden nopeat hintamuutokset saadaan myös hallintaan optimointivaihtoehtojen avulla. KarjaKompassi kytkeytyy entistä jouhevammin rehuntuotantoon ja talouteen. Palvelukokonaisuus tuo asiantuntijat tulosten analysointiin, ennusteiden laadintaan sekä suunnitteluun ja seurantaan, Virva Hallivuori lisää. Lisätietoa: > ProAgria Maito. Gallup Aikaa navettaan ja pellolle Asiakastapaamiset ovat entistä tiiviimpää tulosten analysointia, käytännön neuvontaa navetassa ja rehuntuotannon tarkastelua pelloilla. Toimistolla valmisteltu tilakäynti vapauttaa aikaa keskusteluun ja tulosten tulkintaan. Tätä mieltä ovat kolme maitotilaneuvojaa, jotka vastasivat gallupissa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten KarjaKompassi muuttaa neuvojan työtä? 2. Mitä uutta KarjaKompassi tuo maitotilalle? 3. Miten maitotila saa palvelusta irti parhaan hyödyn? Maitotilaneuvoja Maire Pikkarainen, ProAgria Oulu 1. Rutiineja tehdään toimistolla ja tilakäynnillä keskitytään varsinaiseen neuvontaan. Talous- ja kasvinviljelyneuvojat löytävät tarvittaessa karjan tuotos- ja ruokintatietoja helposti internetistä. 16 maaviesti 3/ Tilan tulosten ja uusimman tutkimustiedon entistä parempaa ja nopeampaa hyödyntämistä ruokinnan suunnittelussa. Internetissä päivitettävät laskelmat ovat välittömästi tilan käytettävissä, vaikka ne tehtäisiin toimistolla. 3. Lähettämällä pyydetyt tiedot neuvojalle ennen neuvontakäyntiä sähköpostilla tai puhelimella. Molemminpuolinen valmistautuminen neuvontakäyntiin nopeuttaa työtä. Maire Pikkarainen on yksi ProAgrian ruokinnansuunnitteluohjelman kouluttajista. Kotieläinneuvonnan vastaava Kaisu Risto, ProAgria Lappi 1. Enemmän etätyötä ja tiiviimpää yhteydenpitoa tilalle. Tilakäynti ei tuherru tietojen tallennukseen, kun nettiyhteydet ovat monessa paikassa huonot. 2. Tulosteissa näkyvät myös eurot. Voidaan vertailla, miten eri rehut vaikuttavat rahana. 3. Oikeat ja ajantasaiset tiedot antavat parhaat lähtökohdat laskelmille. Mikä tärkeintä - kotoisten rehujen analyysit nousevat nyt tosi tärkeään asemaan ruokinnan suunnittelussa ja optimoinnissa. Maitotilakehittäjä Minna Tanner, ProAgria Kainuu 1. Asiakaskäyntiin valmistaudutaan entistä paremmin ja tilalle mennään valmiiden tulosten kanssa. Analysointiin, ruokinnan onnistumisen seurantaan ja eläinten hyvinvointiin tarkasteluun tilalla jää enemmän aikaa. Netissä toimiva KarjaKompassi helpottaa neuvojien yhteistyötä. 2. Toivottavasti entistä tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan ja neuvojan välillä. Uudennäköisiä tulosteita ja uutta ajattelua lehmien ruokintaan. 3. Toimittamalla sovitut etukäteistiedot neuvojalle. Neuvontakäynnillä voidaan näin keskittyä enemmän oleelliseen esimerkiksi navetassa.

17 MAITO Keskituotos lähenee kiloa ProAgrian tietopankkien mukaan karjojen keskituotos jatkaa kasvuaan ja on nyt koko maassa kiloa. Oulun ja Kainuun keskituotokset olivat lähes kiloa - ProAgria Lapin alueella jo kiloa. Keskituotoksen nousu näkyi elinikäistuotoksen nousuna. Elossa olevien elinikäistuotos oli keskimäärin kiloa ja poistettujen kiloa. ProAgrian tuotosseurantakarjojen koko kasvoi koko maassa keskimäärin 1,4 lehmällä. Lapissa oli sama tahti ja Pohjois-Pohjanmaalla 1,3 lehmää. Kainuussa kasvu oli isojen navettainvestointien ansiosta vauhdikkainta: karjakoko kasvoi siellä keskimäärin kahdella lehmällä. Koko maan maitotiloista tuotosseurantaan kuului 72 prosenttia ja yli 50 lehmän karjoista 95 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maitotiloista tuotosseurantaan kuului 67,2 prosenttia, Kainuussa 66 prosenttia ja Lapissa x prosenttia. Tuotosseurantaan kuuluminen auttaa tiloja seuraamaan ruokinnan onnistumista ja hallitsemaan utareterveyttä. Maidon laatuun liittyvät ongelmat ja ruokinnan puutteet tuntuvat suoraan tuottajan tilissä, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Tavoitteena kestävä lehmä Lehmien valtakunnallinen keskipoikimakertojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla 2,33. Lehmien keskimääräinen poistoikä on tällä hetkellä viisi vuotta. Toivottavasti poistoikä nousee tulevaisuudessa. Jos lehmiä pidetään kauemmin, saadaan enemmän maitoa, koska parhaat keskituotokset saavutetaan vasta neljännellä ja viidennellä lypsykaudella, Virpi Huotari lisää. Leea ja Mikko Sangin maitotilalla Limingassa vietettiin kesällä tuplajuhlia, kun 11-vuotias Oona ja 12- vuotias Noppa kohosivat lypsykarjasta satatonnareiden kastiin. Näillä lehmillä kaikki keskeiset osaalueet ovat naksahtaneet kohdalleen: ruokinta, hyvä eläinaines ja terveys, Leea sanoo. Vaikka isäntäväki hoitaakin karjaansa johdonmukaisesti ja hyödyntää maitotilaneuvonnan mahdollisuudet, tarvitaan emännän mukaan vielä yksi tärkeä - hyvä tuuri. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, , ProAgria Lappi, Kaisu Risto, , ProAgria Oulu, Virpi Huotari, , TUOTOSTILASTOT 2010 Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2009/ / / /2010 Tiloja 249/ / / /7830 Keskilehmäluku 24,8/26,8 22,8/24,2 26,9/28,3 27,8/29,2 Lehmiä 6134/ / / / Keskituotos, kg 8871/ / / /8886 Valkuaisprosentti 3,35/3,35 3,39/3,42 3,43/3,42 3,43/3,43 Rasvaprosentti 4,08/4,08 4,00/4,07 4,09/4,1 4,16/4,19 Solut, 1000 kpl 151/ / / /178 Elopaino, kg 586/ / / /598 Keskipoikimakerta 2,45/2,45 2,28/2,30 2,35/2,33 2,33/2,33 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 19072/ / / /18431 On aika tutkia säilörehun laatu Optimaalisen ja edullisen ruokinnan järjestämiseen tarvitaan aina rehuanalyysi. Säilörehuanalyysi selvittää rehun säilöntälaadun, sulavuuden ja koostumuksen. Rehuanalyysin tuloksia hyödyntäen voi 50 lehmän karjassa säästää rehukustannuksia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Rehuanalyysin avulla on mahdol- lista kehittää nurmen viljelyä, korjuuta ja säilöntätekniikkaa. ProAgrian rehunäytteenottopalvelun avulla saat käyttöösi nopean ja helpon tavan ottaa rehunäytteet asiantuntevan näytteenottajan nykyaikaiset näytteenottovälineet akkuporakäyttöisellä kairalla vaivattomasti edustavat näytteet valmis näytepussi saatekortti täytettynä suoraan maitoauton vietäväksi tulokset ovat nopeasti hyödynnettävissä KarjaKompassin ruokinnansuunnittelussa ja -seurannassa Lisätietoa antavat ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun maitotilaneuvojat. 3/2011 maaviesti 17

18 VIELÄ EHDIT TILATA MEKAANISEN VALTRA A92 PERUSTRAKTORIN Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! Kuvan traktori lisävarustein. Mekaaninen suunnanvaihto Mekaanisesti hallittava nostolaite 4-sylinterinen moottori, 101 hv TARJOAMME SINULLE LISÄKSI ILMASTOINTILAITTEEN KAUPANPÄÄLLE! Kajaani Esa Sutinen, Keminmaa Jari Leinonen, Kuusamo, Lasse Pätsi, Rovaniemi, Esko Torvinen, Oulu, Topi Väänänen, Oulu, Juha Yliklaavu, Ylivieska, Tuomo Aho, Ylivieska, Rauno Somero, Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! 18 maaviesti 3/2011

19 Nurmihavaintoja pellon pientareella KASVI OLLI VALTONEN RISTO JOKELA ProAgria Oulun neuvojat havainnoivat alkukesästä nurmia usealla kymmenellä tilalla. Osa nurmista oli erinomaisia, kun taas joillakin tiloilla oli heikompia nurmia lähinnä viljelykierron puutteiden vuoksi. Rikkakasvien määrä on lisääntynyt nurmissa viiden viime vuoden aikana. Osasyynä leviämiseen on aikainen kevät ja kylmäjakso siinä vaiheessa, kun nurmi on kasvussa. Voikukka ja monet muut nurmien rikkaruohot esiintyvät yleensä vanhemmissa kolmannen ja neljännen vuoden nurmissa. Kolmannen ja neljännen vuoden nurmissa timotei on usein alkanut harventua ja rikat pääsevät hyvin kasvamaan, jos seoksessa ei ole ollut ruokonataa. Suositeltavaa on, että nurmen ikä olisi korkeintaan kolme vuotta, ellei käytetä täydennyskylvöä. Kasvinsuojeluaineilla kasvusto pysyy kyllä puhtaana, mutta torjunnan jälkeen se saattaa olla hyvinkin harva. Kun käytetään hyväksi havaittua viljelykiertoa, jossa on kaksi viljaa ja kolme nurmea, on rikkaruohoista harvoin haittaa. Nurmen lopetus kannattaa yleensä tehdä joko pikakesannolla tai glyfosaatilla ennen kyntöä hyvissä olosuhteissa. Eloperäisillä mailla nurmen rikkominen toisen sadon jälkeen esimerkiksi rullakarhilla herättää levossa olevan juolavehnän juuren kasvuun, mikä tehostaa ruiskutuksen tehoa. Myös kyntöjäljellä on suuri vaikutus rikkojen hävitykseen. Kyntöviilun pitää kääntyä niin hyvin, etteivät rikat pääse viilun välistä kasvamaan läpi. Rikkaruohojen torjuntaan kannattaa paneutua havainnoiden, mitä rikkoja nurmissa on. Niiden torjuntaan on kuusi ainetta, joilla on selvät erot eri rikkojen torjunnassa. Leinikkejä torjuvat parhaiten Gratil ja Primus - voikukkaa Starane XL, Tomahawk, Starane ja Tandus. Hierakalle hyviä torjunta-aineita ovat Gratil, Tomahawk, Starane ja Tandus. Peltokanankaalta torjuu parhaiten Primus ja Starane XL. Eri torjunta-aineiden tehot löytyvät ProAgrian julkaisemasta Peltokasvien kasvinsuojeluoppaasta. KASVUSTOKÄYNTIEN aikana ilmeni selvästi, että nurmissa on hyvä olla mukana syväjuurisia kasveja sadon turvaamiseksi. Kuivemmilla lohkoilla pelkkä timotei ei menesty kuivina ja kuumina kesinä. Nurmija ruokonata sekä puna-apila lisäävät satovarmuutta ja -määriä. Lietelannan multauksella nurmiin myöhään syksyllä on saatu oikein hyviä tuloksia. Keväällä nurmiin levitetty lietelanta näyttää vaikuttavan aika vähän. Tällöin myös lannan levityksen jäljet näkyvät selvästi kasvustossa ja pienentävät satoa. Kun perustetulle nurmelle levitetään liete multaamalla esimerkiksi viljankorjuun jälkeen, jo heti ensimmäinen sato antaa valtavia määriä nurmea. Yksi vaikuttava tekijä saattaa olla lietteen mukana tuleva kali, joka vahvistaa kasvia talvea varten. Kevään tilakäynneillä usean tilan nurmet olivat osittain hailakoita eli lannoitus oli tehty liian aikaisin, liian myöhään tai liian pienellä määrällä. Lannoitusmäärät kannattaa tehdä ympäristötukiehtojen sallimissa rajoissa. Tänä vuonna sopivin lannoitusajankohta näytti olleen noin 10. toukokuuta. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela puh ; Olli Valtonen, puh ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh YmpäristöAgro II -hankkeen infopäivät liittyen maan hoitoon ja lannoitukseen Hyviin ja laadukkaisiin satoihin ympäristöä kuunnellen Lannoituksen suunnittelua havainnollistetaan atk-ohjelman avulla, esimerkkinä Wisu. Tietoa voidaan soveltaa myös muihin ohjelmiin. to Nivala, NITEK, Pajatie 5 ke Tyrnävä, Hannuksen Piilopirtti, Keskikyläntie 54 b pe Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (päärakennuksen luokka), Sammalkankaantie 280 ti Pudasjärvi, OSAO, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18a ti Haapajärvi, HAI, Liiketalouden yksikkö (auditorio), Opintie 1 Ohjelma: 9.45 Kahvit, YmpäristöAgro II -hanke tarjoaa Maatilojen energian käytön tehostaminen Maanhoidon uudet mahdollisuudet: viherlannoitus, luonnonhoito-, riista- ja maisemapellot sekä niiden siemenseokset Kesän 2012 viljelysuunnittelu huomioiden edellisen kesän kokemukset viljan ja nurmien viljelyssä Ruokailu, omakustanteinen (6-9 euroa) Ympäristötukiehtojen mukainen viljelyn suunnittelu: muistiinpanojen teko, fosforitaseiden tarkistus, tukijärjestelmätiedot, peruslohkorekisteri Ennakkotietoja uudesta ympäristötukiohjelmasta Keskustelua Tilaisuuden päätös Lisätiedot ja luennot: ProAgria Oulu, kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela puh ; kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo puh Ilmoittautumiset: Yhteystiedot ja erityisruokavaliot kaksi viikkoa ennen tilaisuutta: ProAgria Oulu, puh. (08) , Tulossa vuoden vaihteeseen YmpäristöAgro II hankkeen eläinten hyvinvointiin liittyviä infotilaisuuksia: esim. miten hyödynnetään erilaiset tulosteet utareterveystilanteen hahmottamisessa ja muussa terveydenhuollossa. Havainnollistetaan atk-ohjelman avulla, esimerkkinä Ammu. Lisätietoa paikallislehdissä ja fi > Ajankohtaista. 3/2011 maaviesti 19

20 Perinnemaiseman hoitoa verkossa Oletko kiinnostunut tietämään enemmän yhdistysten ympäristötuista sekä niiden käytännön kokemuksista? Mikäli olet, tule paikan päälle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämään Kosteikkoja kylille yhdistysten voimin -tilaisuuteen kuulemaan aiheesta lisää. Tilaisuus on osa maaseutuverkoston Ympäristötuet yhdistyksille -kiertuetta. Mukana on myös YmpäristöAgro II -hanke. Kosteikkoja kylille yhdistysten voimin keskiviikko klo 9.00 n , Helmen pirtti (Ketunmaantie 1, Ala-Temmes) Tilaisuuden ohjelma: 9.00 Aamukahvit ja tilaisuuden avaussanat Asiantuntija Johanna Helkimo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ympäristötuet yhdistyksille -kiertueen esittely Ohjelmajohtaja Pekka Hynninen, Rantasalmen Ympäristökasvatusinstituutti 9.30 Monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja toteutus Insinööri Arto Lehto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yhdistysten ympäristötuet kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon Maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro II -hanke Happihyppely 10 min Riistakosteikot Riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja, Suomen riistakeskus Toimintaryhmäpuheenvuorot Toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry ja toiminnanjohtaja Soila Haapsaari Nouseva Rannikkoseutu ry Kevyt kenttälounas ja jälkiruokakahvit sekä lähtö linjaautolla Limingan kosteikkokohteille Matkan aikana kohteiden alustuspuheenvuorot Tutustuminen kohteisiin Paluumatkalla tilaisuuden yhteenveto ja vapaata keskustelua Asiantuntijoina Johanna Helkimo ja Arto Lehto, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus - Matkan aikana kohteiden alustuspuheenvuorot - Tutustuminen kohteisiin - Paluumatkalla tilaisuuden yhteenveto ja vapaata keskustelua Ilmoittautumiset mennessä -tapahtumakalenterin kautta kyseisen päivän ja tilaisuuden kohdalta. Tilaisuus on maksuton tarjoiluineen ja avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa! YmpäristöAgro-hanke suunnittelee parhaillaan loppuvuoden infotilaisuuksia. Uutena kokeiluna on tarkoitus aloittaa etäyhteyksillä pidettävät infotilaisuudet. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tämä antaa uusia mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin kotitietokoneelta. Sähköisiä infotilaisuuksia on suunniteltu järjestettävän Connect Pro -verkkokokousympäristössä, jossa myös vuorovaikutus onnistuu erinomaisesti. Ennen kokoukseen osallistumista toimitetaan tarvittavat ohjeet ja testataan yhteydet. Syksyn aikana pidetään sähköisiä tilaisuuksia perinnebiotooppi- Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu MASVA-asiantuntijana on aloittanut Pekka Myllylä. ProAgria Oulun maaseutuyritysten asiakasvastaava -hankkeet tarjoavat maksutonta alkuvaiheen neuvontaa maa seudulla aloittaville tai kehittäville yrityksille Nivala-Haapajärven, Siikalatvan, Oulun ja Raahen seudulla. Lisätiedot: Pekka Myllylä, puh , Talousasiantuntijana Nivalassa työskentelee Pasi Pelto saari. Hän palvelee alueen maatiloja ja maaseutuyrityksiä kirjan pitoon, verotukseen ja EU-tukineuvontaan liittyvissä kysymyksissä. Aiemmin hän toimi yrittäjänä Nivalan Maataloustilitoimistossa. Lisätiedot: Pasi Peltosaari, puh , laiduntajille ja muille maiseman- ja luonnonhoidosta kiinnostuneille. Myös kosteikoiden perustajat, luomuviljelijät, lampurit, rekisteröityneet yhdistykset tai valkuaiskasvien käytöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ja esittää toiveita syksyn ja kevään tilaisuuksista. Ilmoittautuminen perinnemaisemiin liittyviin etätilaisuuksiin ja muihin infoihin: Maarit Satomaa, , Päivämäärät sovitetaan ryhmän mukaan. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille Pohjois-Pohjanmaan alueen maa- ja metsätaloudessa toimiville. Talousneuvojaksi Nivalaan ja Oulun eteläiselle alueelle on valittu Lauri Tölli. Uusi työ sisältää maatilojen ja maaseutuyritysten kirjanpito- ja veroneuvontapalveluja sekä viljelysuunnittelua. Lisätiedot: Lauri Tölli, puh , Tilipalvelut Sotkamosta Kajaaniin Maatalouden vero- ja tilipalveluja Sotkamon Kainuuntiellä hoitanut Eila Määttä jäi kesän aikana eläkkeelle. Hänen työtään jatkaa maatilayritysneuvoja Katariina Sivonen ProAgria Kainuun toimistolla Kajaanissa osoitteessa Osmonkatu 9. Hänet tavoittaa numerosta tai sähköpostitse ProAgria Lappi, Lapin Maa- ja kotitalousnaiset Puutarhuri ja maisemasuunnitteluhortonomi Heli Pääkkö on aloittanut maisemanhoidon neuvojana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ProAgria Lapin maisemanhoitohankkeen vetäjänä ja opettajana Lapin ammattiopistossa. Helin toimipaikka on Rovaniemellä, mutta hän liikkuu koko Lapin alueella. Lisätiedot: Heli Pääkkö, puh , 20 maaviesti 3/2011

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Frami 19.5.2015 Marianne Muotio Hyrrän kautta haettavat tuet Maatilojen investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pro Navetta-hanke

Pro Navetta-hanke Pro Navetta-hanke 1.9.2016-31.5.2018 Eläinten hyvinvointi mukana investoinneissa ja maidontuotannon kehittämisessä Syksyn muistettavat tukiasiat ja eläinten hyvinvointikorvaus Esityksen sisältö: Hankeen

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2001 N:o 794 798 SISÄLLYS N:o Sivu 794 Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot