viesti Savukala Juha Sipilä uskoo uusiutuvaan energiaan on herkkä herkku KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Savukala Juha Sipilä uskoo uusiutuvaan energiaan on herkkä herkku KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2011 Juha Sipilä uskoo uusiutuvaan energiaan KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan Savukala on herkkä herkku Energiatehokkuus lähtee jokapäiväisistä asioista. Kannattaa miettiä, voisiko jonkun asian tehdä toisin. Sivu 23 3/2011 maaviesti 1

2 Nyt on oikea aika investoida! Oletko jo mahdollisesti aloittanut ensi vuoden investointien suunnittelun? Maatalouden investointeihin voidaan myöntää avustusta ja korkotukilainaa. Lisäksi lainan vakuudeksi voidaan myöntää valtiontakaus. Vuonna 2011 varatilanne ELY-keskuksella on hyvä. Pankki ja asiakas täyttävät yhdessä hakemuksen, joka toimitetaan ELY-keskukselle mennessä. Avustusten hakuaika alkaa Tervetuloa keskustelemaan hakuun liittyvistä asioista: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) FarMeri Seminaariristeily Luvassa Silja Europan täydeltä ajankohtaista ammattiasiaa, messuesittelyjä ja risteilyelämyksiä. Pääpuhujana Sauli Niinistö! Lisätietoja tai Varaa matkasi: farmeri tai p ! A-Rehulta saat tuotteet karjatilasi kaikkiin tarpeisiin. Pyydä tarjous, p tai omalta asiakkuuspäälliköltäsi. Mika Luusua Lappi ja Koillismaa Ari Salmela Oulun ympäristö ja Tornionjokilaakso Risto Moilanen Nivalan ympäristö Pertti Karjalainen Kainuu Matti Myllylä Lihanautatilat maaviesti 3/2011

3 viesti Sisältö 3/2011 KarjaKompassi tuo uusia tuulia karjan ruokintaan. Se yhdistää maidontuotannon, kasvinviljelyn ja talouden. 16 Sosiaalisen median salat avautuvat maaseudun ikäihmisille maa- ja kotitalousnaisten Netti ohoi! -koulutuksissa. Karitsanniskaa padassa ja muita herkkuja eri ruhonosista syntyi Lapin ruokakoulutuspäivillä Torniossa ja Kemijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla viritellään laatuheinärengasta. Rantalan tila Muhoksella on kokenut hevosheinän tuottaja KANNESSA Juha Sipilä kannustaa maatiloja kehittämään energiayrittäjyyttä. 10 SILLANRAKENTAJA Olga Ivanova luottaa yhteistyön ja verkostojen voimaan. 12 LAMMASTUOTTEITA Lapin lammaskoulutuksessa syntyi taljoja, koruja ja karitsaruokia. 15 HEVOSILLE HEINIÄ Laatuheinärengas parantaa hevosrehun laatua ja luo verkostoja. TOIMIVA NAVETTA Kainuun navettarakentajien koulutushanke sai jatkoaikaa. 16 REHUA REAALIAJASSA KarjaKompassi vapauttaa aikaa keskusteluun ja tulkintaan. 17 TUOTOSTULOKSIA Tuotosseurantakarjojen keskituotos jatkaa tasaista kasvuaan. 19 NURMIHAVAINTOJA Alkukesän kierros nurmitiloilla paljasti viljelykierron puutteet. 20 INFOJA VERKOSSA YmpäristöAgro-hankkeen infoihin voi osallistua kotikoneelta. 22 JÄTEVESINEUVOJA Maksuton jätevesineuvonta jatkuu pilottikunnissa syksyn ajan. 23 ENERGIANSÄÄSTÖÖN Energiatehokkuus on arkipäivän pienten purojen summa. 24 KOUKUSSA KALAAN Savustaminen onnistuu, kun hallitsee vanhat hyvät konstit. 26 NETTI OHOI! Maa- ja kotitalousnaiset opastavat ikäihmisiä sosiaaliseen mediaan. APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa Kainuussa alkava Apuva!-hanke. 27 NAISVOIMAA Lapin naisten ensimmäinen edustajakokous oli menestys. 30 LAINVOIMAA Kalastuslain kokonaisuudistus etenee hitaasti mutta varmasti. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 13 Tekijä esiin 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 3/2011 maaviesti 3

4 Hanki väsymätön vartija tärkeisiin kohteisiin! Tutustu ja tilaa sinulle sopiva tallennuspalvelu osoitteesta: Maatilan paloturvallisuuden ammattilainen - pelastussuunnitelmat - Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät palovaroitin järjestelmät - rosteriset pikapalopostit - sammutinhuolto - poistumistie kyltit ps. tarkempaa infoa: Pääkonttori: Temrex Oy Kempeleentie 7 A, OULU p. (08) Kalkitse edullisella sänkihinnalla, saat maksuaikaa marraskuun loppuun! Annosteluohjeet 4 maaviesti 3/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Patoutunutta painetta leikata Uutisia leikkauksista ja säästöistä tulvii solkenaan eri uutisvälineiden kautta. Eurooppa elää kenties viimeisiä hyviä aikoja - murros jyskyttää oven takana. Idän suuret talousmahdit uhkaavat peitota kilpailukyvyllään Euroopan. Vanhojen eurooppalaisten maiden, kuten Ranskan, Italian ja Espanjan kilpailukyvyttömyys, velkaantuneisuus ja julkisen sektorin tehottomuus ovat paljastumassa tai paljastuneet. Paljon on ajatuksia ja viisautta ilmassa: mikä auttaa vai auttaako lopulta mikään muu kuin elää suu säkkiä myöten. Euroopassa on yhteinen maatalouspolitiikka, jossa Suomi on mukana. Nyt hallituksemme on kuitenkin leikkaamassa yhteisellä politiikalla saatuja rahoja ja oikeuksia. Valtiona olemme aiheuttamassa lisäongelmia itsellemme. Tällaisella politiikalla ei hoideta maaseudun asioita, vaan hajotetaan tehtyä työtä ja tuloksia. Voidaanko puhua vastuullisuudesta ollenkaan? Hämmästys on ollut vielä suurempi, kun esille ovat tulleet valtiovarainministeriön esitykset neuvontajärjestöjen leikkauksista: 70 prosenttia ProAgrian ja yli 40 prosenttia 4H-järjestöjen julkisesta tuesta. Tuntuu kuin takana olisi patoutunut tarve leikata määrärahoja. Toinen kummastuttava esimerkki on se, että on perustettu ProLuomu ry, joka on saamassa valtion rahaa toimintaansa. Sinänsä on kannatettava asia edistää luomua. Samalla kuitenkin ollaan leikkaamassa maatiloilla työtä tekevän ProAgrian rahoitusta luomuneuvonnastakin siis käytännön työstä. Ilman maatiloja ja siellä tuotettuja luomutuotteita ei ole paljon myytävää. Rahaa tulisi kohdentaa tuotannon aikaansaamiseksi eli siihen työhön, jonka ProAgria osaa hyvin ja kustannustehokkaasti. Viimeisin uutinen on ollut, että sianlihantuotanto uhkaa näivettyä. Suomalaista lihaa on yhä vähemmän saatavissa. Nykyiset leikkaukset johtavat ajan mittaan siihen, että syömme maailmalta tänne saatavia halpoja voisi sanoa ylijäämäeriä. Voi olla halpaakin mutta mitä sitten lopulta on sisältö? Maaseutua kuritetaan. Tällä on hintansa, joka tulee maksuun ajan kuluessa. Toivoa sopii, että päätöksentekijät näkevät parin hallituskauden yli kuten valtiomiesten kuuluukin. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu ry Syyskuu Nyt on aika... hakea avustusta oman seurantalon korjaukseen mennessä lomakkeet ja ohjeet osoitteessa tehdä välitilinpäätös: päivittää kirjanpito sekä arvioida loppuvuoden tulot ja menot pyytää energianeuvoja pohtimaan maatilan energia-asioita hakea rakennusprojektille tai konehankintaan investointitukea mennessä tutustua ja osallistua oman ProAgria Keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten syksyiseen koulutustarjontaan Kannen kuva: Ella Karttimo 3/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaaja Ella Karttimo ProAgria-ryhmän panostus maitosektorin osaamiseen on johtanut uuteen toimintamalliin. Maitotilat saavat halutessaan avukseen valtakunnallisesti liikkuvia huippuosaajia, jotka keskittyvät erityisesti kehittävien ja investoivien tilojen haasteisiin. Huippuosaajat tekevät asiakastilanteissa yhteistyötä paikallisten neuvojien kanssa. Näin tieto aikaisemmin tehdyistä suunnitelmista ja toimenpiteistä välittyy ja asiakas saa parhaan mahdollisen hyödyn palvelusta ja jatkoseurannasta, ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoo. Hän on yksi 11 huippuneuvojasta osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi ja terveys. Muita huippuosaajien vahvuusalueita ovat strateginen johtaminen ja talous, nurmen ja säilörehun tuotanto, eläinaineksen kehittäminen, lypsylehmän ruokinta sekä IT- ja mobiiliteknologia. Osaamisalueita yhdistetään asiakkaan tarpeen mukaan. Huippuosaajia on valmennettu omassa kehitysohjelmassa, jonka yksi tärkeä kehityskohde on ollut kansainvälisen tiedon hankinta ja soveltaminen käytäntöön. Huippuosaajilla on laaja kokemus asiantuntijatyöstä ja vaativista asiakasprojekteista. Asiakastutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti kehittyvillä ja investoivilla tiloilla on tarvetta erikoistuneelle osaamiselle vaativien asioiden ratkaisemiseksi. Huippuasiantuntijoita on myös sika- ja luomusektorilla. Sikayrittäjille tarjolla on osaamista talouteen, tuotantoon ja rakentamiseen. Luomusektorin huippuasiantuntijat ovat työskennelleet erityisesti isojen luomutilojen kasvi-, nurmi-, maito-, liha- ja elintarvikeketjuun liittyvissä asioissa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh , > Asiantuntijat > Huippuosaajat. Huippuosaaja tekee asiakastilanteissa yhteistyötä paikallisten neuvojien kanssa. Kahdet silmät ovat aina enemmän kuin yhdet, Tiina Karlström sanoo. Energiankulutus hallintaan! ProAgria osallistuu järjestettävään Energiansäästöviikkoon. Silloin esillä ovat maatilojen energia-asiat ja energiasuunnitelma. Viikon aikana voi muun muassa osallistua kampanjasivuilla energia-aiheiseen kilpailuun. ProAgrian Maatilan energiasuunnitelma -kampanjasivut nostavat esiin palvelun hyötyjä asiakastilojen näkökulmasta. Tarjolla on myös tietoa siitä, millaisilla toimilla maatila saa energia-asiansa hallintaan. Lisätietoa: Nälkämaan laulun juhlaa edustajakokouksessa ProAgria Kainuun edustajakokous pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta Seppälän luonnonvaraoppilaitoksella. Kokousta juhlistaa tänä vuonna se, että niin ikään Seppälässä täydet 100 vuotta sitten oli Nälkämaan laulun ensiesitys Kajaanin maanviljelysseuran edustajakokouksessa. Maanviljelysseuran Ilmari Kiannolta ja Oskar Merikannolta tilaamasta laulusta on sen satavuotisen elämänkaaren aikana tullut yksi tunnetuimmista maakuntalauluista Suomessa. ProAgria Kainuu on tästä erityisen ylpeä ja iloinen. Juhlaesitelmän pitää Kalevala Spirit Oy:n yrittäjä Akke Virtanen Kuhmosta. Hän tuo nykypäivään laulunkin kuvaamat kainuulaisen luonnon ja luonteenlaadun mahdollisuudet otsikolla Meidän on uudesta luotava maa. Yrittäjyyden teema näkyy myös maaseudun pienyritysten neuvontaan liittyvänä infopisteenä kokouksen yhteydessä. Kokousväelle tarjotaan tänä vuonna lounas, ja kaikki kokoukseen osallistujat saavat muistoksi myös Maanläheisesti 100 vuotta -historiakirjan, jonka etu- ja takakansilla on Nälkämaan laulun alkuperäiset sanat ja nuotit. 6 maaviesti 3/2011

7 Talkoisiin rukiin puolesta Ruisleipä on suomalaisen ruokakulttuurin johtotähti ja monipuolista terveysruokaa. Ruisleivän leipominen on edelleen arvostettu taito, jonka säilyttämistä kannattaa vaalia. Ruisleipätalkoot ovat olleet esillä kesän ja alkusyksyn aikana muun muassa Oulun Roviantissa ja Kuhmon sadonkorjuumarkkinoilla. Syksyn aikana ja ensi vuonna Maa- ja kotitalousnaisten sekä MTK:n tuottajaliittojen ja -yhdistyksien tempauksia on edelleen luvassa eri puolilla Suomea. Tapahtumissa muistutetaan ruisleivän mainioista ominaisuuksista ja annetaan vinkkejä rukiin käyttöön ja leivontaan. Lisäksi Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset tarjoavat ruisleivän leivontakursseja, Oulun piirikeskuksen toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala kertoo. MAA- JA KOTITALOUSNAISET kannustavat jäsenyhdistyksiään järjestämään Ruisleipätalkoita yhdessä paikallisten MTK-yhdistysten kanssa. Tapahtumassa voi vaikkapa myydä omaa ruisleipää ja taikinajuurta, opastaa leipomiseen, kertoa rukiin viljelystä ja paikallisesta ruisleipäperinteestä - jakaa perinnetietoa eteenpäin. Tapahtumiin on piirikeskuksissa runsaasti aineistoa: esitteitä, talkooliivejä, viirejä ja leipäpusseja. Ruisleipätalkoothanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena on lisätä ruisleivän kulutusta, palauttaa leipomiskäytäntöä arkeen, lisätä ruisleivän ja ruuan tekijöiden arvostusta ja kestäviä ruokavalintoja sekä edistää paikallista ruuantuotantoa ja sen näkymistä kuluttajalle. Lisätiedot: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, puh tai Marjatta Pikkarainen, puh Lapin Maa- ja kotitalousnaiset: Anneli Salmela, puh Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maija-Liisa Tausta-Ojala, puh Ammattilaiset kohtaavat KoneAgriassa Tämän syksyn KoneAgria-näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely kokoaa maatalouden ja maaseudun ammattilaiset tutustumaan uusimpaan tarjolla olevaan teknologiaan. KoneAgria on maatalouden koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely. Näyttelyn antia täydentävät tuotantopanosten ja tietokoneohjelmistojen myyjät sekä maataloustuotteita ostavat tahot. Mukana ovat myös neuvonta, koulutus, rahoitus, hallinto ja työhyvinvointi. Uutuustuotteita on myös luvassa, näyttelypäällikkö Marko Toivakka kertoo. ProAgrian osastolla ovat esillä muun muassa energiasuunnitelmat ja rakentamisen kokonaisuus. Maidontuottajat voivat tehdä kiperiä kysymyksiä ProAgrian huippuosaajille, keskustella asiantuntijoiden kanssa lehmien ruokinnasta ja tutustua Karjakompassin ruokintaosioon. Se tuo ruokintaan liittyvät tutkimustulokset maidontuottajan käyttöön. AVAUSPÄIVÄN seminaarin aluksi esiintyy maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Puheenvuoron jälkeen on ministerin kyselytunti ja varsinaisen seminaari, joka keskittyy maaseudun ja maaseutuyrittämisen tulevaisuuteen. Torstaina on maidontuottajille suunnattu Uusia tuulia ruokinnan suunnitteluun -seminaari. Perjantain seminaari keskittyy nurmen suorakylvöön. Uutta ovat lauantaina järjestettävät luomutreffit, joilla luonnonmukaista tuotantoa käsitellään seminaaria kevyemmin. Seminaareihin on vapaa pääsy. KoneAgrian kotisivut ovat uudistuneet. Kotisivujen kautta voi ostaa esimerkiksi pääsylippuja. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. KoneAgria on avoinna ke-pe klo 9-17 ja la klo Lisätietoa: Toimisto Ruukkiin ProAgria Oulu avasi elokuun alussa uuden toimipisteen Siikajoen Ruukin Maaseututalossa. Uusi toimistotila toimii piiriagrologi, talousneuvoja Jouni Sassalin sekä maitotilaneuvojien Erika Jylhä-Pekka- lan ja Sauli Kärenlammen tukikohtana. Pääasiassa tiloilla työtään tekevät neuvojat ovat Maaseututalolla satunnaisesti, niinpä tapaamisesta toimistolla kannattaa sopia etukäteen. ProAgria Oulun Nivalan toimisto on muuttanut Nitekin katutasoon. Nivalan toimiston avoimien ovien päivä pe kello 10 alkaen osoitteessa Pajatie 5. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Uusia tuulia maitotilaneuvontaan ProAgria Oulun maitotilavaliokunta päätti kokouksessaan 14. syyskuuta, että maitotilaneuvonnan rakenne ja hinnoittelu uudistetaan jo vuodeksi Uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotosseurannasta tulee oma kokonaisuus, jonka päälle voi valita erilaisia ja erilaajuisia paketteja esimerkiksi ruokinnan ohjauksesta, maidontuotannon taloudesta, eläinten hyvinvointia tukevasta neuvonnasta tai vaikka peltopuolen kehittämisestä. Hinnoittelussa siirrytään pakettikohtaisiin hintoihin. Tuotosseuranta laskutetaan perusmaksun sekä lehmä- ja karjamaksun kautta. Laskentakeskus perii edelleen suoraan asiakkailta oman osuutensa. Tilakäyntimaksu otetaan mukaan kattamaan matkakustannuksia. Neuvojat esittelevät uudistukset asiakkailleen loppusyksyn aikana. Pyrimme järjestämään myös asiakastilaisuuksia. 3/2011 maaviesti 7

8 Kuvat: Ella Karttimo Konttivoimalat liitetään osaksi valtakunnan sähköverkkoa, jolloin esimerkiksi maatilalla tuotettu sähkö tasapainottaa verkkoa aikoina, kun sähkön tarve kasvaa. Energiayrittäjyys on maatilan luonteva valinta ELLA KARTTIMO Energiayrittäjyys sopii maatilan oheen luontevasti. On omaa metsää, koneet valmiina ja taito niiden käsittelyyn. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus ja energian säästäminen alkoivat kiehtoa yrittäjä ja kansanedustaja Juha Sipilää 1990-luvun loppupuolella, kun edessä oli oman kesämökin energialähteiden valinta. Sähköliittymälle olisi tullut hintaa peräti euroa. Se sai miettimään, eikö energiaa voisi tehdä siellä, missä sitä käytetään ja missä myös raakaaine on lähellä. Kesämökin pihapiiriin kohosikin pian tuulimylly inverttereineen ja akustoineen rinnalle energiaa tuottava puulämmitys. Energiakärpäsen purema ja idean kehittely eivät tähän jääneet, vaan seuraava askel oli puukaasulla kulkeva häkäpönttöauto. Tämän jälkeen alettiinkin puhua jo kokonaisesta ekokorttelista, joka sai ensimmäiset asukkaansa Kempeleessä alkuvuodesta EKOKORTTELISSA on tehty uraauurtavaa työtä, sillä se on Suomen ensimmäinen, kokonaan valtakunnan sähköverkosta irti oleva talokeskittymä. Hanke on saanut runsaasti huomiota ja muun muassa Nettomittarointi on erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan energian pientuotantoa. Rakennusinsinöörien liitto RIL valitsi sen vuoden rakennuskohteeksi. Kymmenen omakotitalon sähkö- ja lämpöenergia tuotetaan omassa pienvoimalaitoksessa pääasiassa puuhakkeesta ja osin tuulivoimalla. Rankana ostettava polttopuu haketetaan ja kuivataan itse. Korttelille on asetettu kolme tavoitetta. Energiaomavaraisuuden lisäksi keskeistä on energian säästäminen. Kortteli tarjoaa lisäksi Fortel Components Oy:lle ympäristön kehittää jatkotekniikkaa. MATALAENERGIATALOISSA on tehty energiaa säästäviä valintoja, jotka näkyvät niin sähköteknisissä ratkaisuissa kuin kodinkoneissakin. Omakotitaloissa on vesikiertoinen lattialämmitys ja sähkökiukaat kiellettyjä. Nekin lämpiävät puulla. Hukkalämmön talteenotto on yksi avainasia ja sillä lämpiää korttelin käyttövesi. Putkissa kiertävä 65-asteinen vesi on samanlämpöistä kuin hukkalämpö eli vettä ei tarvitse erikseen lämmittää. 8 maaviesti 3/2011

9 KANNESSA Yksi ekokorttelin matalaenergiatalo kuluttaa puuta noin 20 kiintokuutiota? vuodessa. Tähän on laskettu mukaan myös kilometriä ajoa sähköautolla. Ensimmäinen ekokorttelin sähköauto otetaan käyttöön lähiaikoina. Alkuvaiheen kokemukset omavaraisesta energiantuotannosta ovat olleet positiivisia. Pienvoimalan varajärjestelmänä toimiva akusto on käytössä muun muassa yöaikaan. JATKOKEHITTELYNÄ ekokorttelin pienvoimalaitoksesta syntyneessä konttivoimalassa syntyy sähköä ja lämpöä puuhakkeesta kaasuttamalla. Energiakontti toimii osana valtakunnan sähköverkkoa toisin kuin ekokortteli. Konttivoimalassa tuotettava sähkö hyödynnetään pääasiassa lähialueen rakennuksissa ja ylimääräinen sähkö syötetään sähköverkkoon. Sähköntuotannossa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään viereisien rakennuksien ja käyttöveden lämmittämiseen sekä polttoaineena käytettävän puuhakkeen kuivaamiseen. Ratkaisevaa on ollut Oulun Seudun Sähkön myönteinen suhtautuminen asiaan. Sähkölain kieltämä risteävän sähköverkon rakentaminen voisi jopa kaataa tällaiset hankkeet, jos verkkoyhtiö ei ole hankkeelle myötämielinen, Juha Sipilä sanoo. Puu ja biokaasu ovat maatiloilla luontevia energianlähteitä. Nyt energiakulut ovat maatiloille suuri kustannus. Tällä hetkellä merikonttiin pakattuja voimaloita on valmiina kaksi ja kolmas on parhaillaan valmistumassa. Ensi vuonna pienvoimalaitoksen ottaa käyttöön kuusi maatilaa. UUSIUTUVA energia on Juha Sipilän mielestä yksi lupaavimmista kehittyvistä toimialoista. Puu ja biokaasu ovat maatiloilla luontevia energianlähteitä. Nyt energiakulut ovat maatiloille suuri kustannus. Sähkö halutaan vaihtaa uusiutuvaksi energiaksi, kun sähkön ja öljyn hinta nousevat ja EU:n säädökset kiristyvät. Omien energianlähteiden lisäksi tiloilla on koneet valmiina ja taito niiden käsittelyyn. Saksassa moni tila saa merkittävän osan tuloistaan energiayrittäjyydestä, lämpiää hukkalämmöllä ja myy sähköä hyvällä hinnalla sähköverkkoon. Karjanlanta hyödynnetään energiaksi niin tehokkaasti, että raaka-aineesta on suoranainen pula. Suomessa maatilojen biokaasun käyttöä on hidastanut nykyinen syöttötariffi, joka ei suosi maatilakokoa. Uuden hallitusohjelman mukaan nettomittarointi tutkitaan. Se olisi erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan energian pientuotantoa. Sen avulla sähköntuottaja maksaa vain kulutuksen ja oman tuotantonsa erotuksen sähköyhtiölle. Nettomittaroinnista on hyviä kokemuksia muun muassa monessa USAn osavaltiossa. Viljelijä ovat tiukoilla, niinpä halua investointeihin ei ole niin kauan kuin ei ole varmuutta siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin, Juha Sipilä pohtii ja kannustaa viljelijöitä miettimään myös useamman tilan energiayhteistyötä. Puu ostetaan ekokorttelin pienvoimalaan rankoina, joista se haketetaan itse. 3/2011 maaviesti 9

10 teema yritys Olgan liiketoiminta palvelee koko Kainuuta SOILI HYPÉN Venäläistaustainen Olga Ivanova on asunut Suomessa 20 vuotta. Tänä aikana hän on opiskellut sekä ollut työelämässä ja yrittäjänä Suomessa ja Venäjällä. Nyt hän auttaa kainuulaisyrityksiä tavoittamaan rajantakaisia asiakkaita. Olga Ivanovalle yrittäjyyden alkutaival oli kivikkoinen. Hän toteaakin, että ulkomaalaisilla on tänä päivänä paljon paremmat mahdollisuudet yrittämiseen kuin 15 vuotta sitten. Muualta muuttaneet kaipaavat kannustusta. Tietoa tarvitaan myös maan lainsäädännöstä, verotuksesta ja kulttuurista, koska tavat ja käytännöt ovat niin erilaisia. Ulkomaalaisissa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja uusia, tuoreita ideoita. Mielestäni itsensä työllistäminen on arvokkaampaa kuin etuuksilla eläminen, jos siihen on pienikin mahdollisuus, Olga sanoo. Pärjätäkseen ja maahan kotiutuakseen Olga on opiskellut useita tutkintoja. Takana on taloushallinnon ja tietojenkäsittelyn ammattitutkinnot sekä tuoreimpana tänä syksynä läpäisty oikeustradenomin tutkinto. Seuraavaksi alan opiskella kasvatustieteitä, hän naurahtaa. TALOUSTAANTUMAN hyvänä puolena Olga pitää sitä, että se saattaa ihmisiä yhteen ja pakottaa tiiviimpään yhteistyöhön yhteisten etujen eteen. Toimivat verkostot ovat välttämättömiä ja niiden luominen on monelle ulkomaalaiselle hidasta. Täytyy itse olla aktiivinen ja ottaa rohkeasti yhteyttä. Yhteistyökumppaneihin on uskallettava luottaa. Yksin ei kukaan tänä päivänä pärjää, Olga kertoo omasta kokemuksestaan. Ulkomaalaisissa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja uusia, tuoreita ideoita. Olgan nykyinen yritys on mediaalalla toimiva Käännös- ja matkailupalvelut Ivanov. Yritys julkaisee venäjänkielistä ja Venäjälle jaettavaa Kainuu.ru-lehteä yhteistyössä Kotiseutu Plus -lehden kanssa lokakuusta alkaen. Lehden rinnalle luodaan Kainuu.ru-portaali. Median avulla tehdään kainuulaisille yrityksille asiakashankintaa Venäjältä. Portaali ja lehti palvelevat kaikkia toimijoita, jotka haluavat tiedottaa, tavoittaa venäläisiä ostosmatkailijoita tai luoda asiakassuhteita Venäjälle. Liiketoimintansa vahvuutena Olga pitää Venäjän lakien, lupabyro- kratian ja tullimuodollisuuksien tuntemista. Tärkeintä on osata toimia maassa maan tavalla ja tietää oikeat kontaktit. Kuvat: Merja Ronkainen Olga Ivanova tietää, ettei yksin kukaan pärjää, vaan toimivat verkostot ovat välttämättömiä. Monelle ulkomaalaiselle niiden luominen on hidasta. YRITTÄJÄN taipaleellaan Olga on kokenut tarvitsevansa ulkopuolista tukea ja apua. Intotalon Osuuskuntayrittäjyysvalmennus oli käänteentekevä. Hän haluaa- Maittava ja runsasenerginen uutuus robottilypsyyn Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta lehmäkohtaisesti. Uutuusrehu huolehtii myös näistä: tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso) auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa) huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua) ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia) (08) , Utajärvi 10 maaviesti 3/2011

11 teema yritys kin kiittää valmennuksesta Ollis Leppästä, joka valoi häneen uskoa ja antoi potkua lähteä toteuttamaan pitkään mielessä kytenyttä liikeideaa. Kainuun ELY-keskus ohjasi Olgan edelleen ProAgia Kainuun Masvahankkeeseen, jonka kautta kartoitettiin rahoituskanavat, työstettiin liiketoimintasuunnitelmaa sekä valmisteltiin investointitukihakemus ja starttirahahakemus. Myös ProAgria Kainuun yritysneuvonnan näkökulmasta asiakaskunnan ja toimialojen kirjo on lisääntynyt. Maailman meno muuttuu koko ajan vaikeammin ennustettavaksi. Aikajänteet ovat lyhentyneet ja muutoksesta on tullut pysyvä osa yrittäjyyttä ja elämää yleensäkin. Siksi asioiden tilaa yrityksissä pitää seurata, taloutta suunnitella ja korjausliikkeitä tehdä. YRITYSNEUVOJAN työ on rinnalla kulkemista ja ratkaisujen hakemista. Yksittäisiä toimenpiteitä tärkeämpää on yrityskokonaisuuden hallitseminen. Näihin yritysjohtamiseen ja talouteen liittyviin kysymyksiin ProAgrioiden yritysneuvojat tarjoavat mielellään apuaan. Soili Hypén (vasemmalla) sanoo yritysneuvojaa yrittäjän rinnalla kulkijaksi. Hän on hakenut Olga Ivanovan kumppanina muun muassa rahoituskanavia ja työstänyt liiketoimintasuunnitelmaa. Maksutonta alkuvaiheen neuvontaa Yrittäjyyttä harkitseville ja yritystoimintansa alkuvaiheessa oleville on tarjolla maksutonta neuvontaa muun muassa Yritys-Suomi-palvelun ja ProAgria Keskusten eri hankkeiden kautta. ProAgria Kainuun yritysneuvojat toimivat Kainuussa maaseutuyritysten asiakasvastaavina ja ovat osa Yritys-Suomi-palveluverkostoa. He keskittyvät yritysten investointien suunnitteluun ja valmisteluun sekä auttavat rahoitusten hakemisessa. Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan MASVA-hankkeen kautta on mahdollista antaa asiakkaalle maksutonta neuvontaa päivän verran vuotta kohti. Lapissa ProYritys-hanke tarjoaa maksuttoman tapaamiskerran maaseudun mikroyrityksille. Yrittäminen vaatii koko ajan uusiutumista ja uusien mahdollisuuksien haarukointia samalla kun entistä toimintaa viedään eteenpäin. Myös maatiloilla mietitään vaihtoehtoisia elämisen mahdollisuuksia perinteisen maatilatalouden rinnalle. ProAgrian yritysneuvojat tulevat avuksesi miettimään ja arvioimaan ideoidesi toteuttamismahdollisuuksia. Toimivilla yrityksillä ja yritystä suunnittelevilla on mahdollisuus hakea kehittämistukea asiantuntijapalveluiden hankintaan. Kehittämistuessa avustuksen osuus on 90 prosenttia alkavalle yrittäjälle ja 50 prosenttia toimivalle yritykselle. Maaseutuyritysten asiakasvastaavat auttavat myös tässä. 3/2011 maaviesti 11

12 teema yritys Karitsasta on moneksi ANNE NÄRHILÄ ProAgria Lapin hallinnoiman Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankekokonaisuuden lammasosio on järjestänyt ryhmäkoulutuspäiviä, opintomatkoja, messuja ja muita alan teemapäiviä. Lisäksi tarjolla on ollut tilakoulutuksia - täsmäkoulutusta tilan eri tarpeisiin asiantuntijan johdolla. Kesäajan koulutukset suunniteltiin toiminnallisiksi. Niiden tarkoituksen oli edistää karitsan kokonaisvaltaista hyödyntämistä. KARITSAN NAHKAN luonnonmukainen muokkaaminen oli aiheena kahden päivän koulutuskokonaisuudessa Tervolassa Louen maaseutuoppilaitoksessa. Päivien aikana tuli tutuksi lampaantaljan luonnonmukainen ja ekologinen käsittely muinaistekniikan artesaani Hellu Isomäen opastuksella. Raakataljat kokivat kahden päivän aikana seuraavat työvaiheet: nahkan kaapiminen, pesu ja huuhtelu, kuivatus, rasvaparkitus, kuivatus, nahkan ilmominen, liotus mäntysuopavedessä, huuhtelu, kuivatus ja nahkan pehmentäminen. Kurssien osallistujat innostuivat karitsan ja lampaan raakamateriaalin hyödyntämisestä myös omas- Liekitetyt munuaiset oli yksi karitsaruokakoulutuksen herkuista. sa toiminnassaan. Koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä Peräpohjolan kehitys ry:n Arctic Label 2 - Jokivarsilta markkinoille -hankkeen kanssa. KARITSAN LUU käsityömateriaalina oli Rovaniemellä Johannes Laurin Käsityötalolla pidetyn koulutuksen aiheena. Päivän aikana muinaistekniikan artesaani Hellu Isomäki esitteli luun mahdollisuuksia koruvalmistuksessa. Tuotekehityksessä hyödynnetään karitsan kinnerluut, joiden työvaiheet ovat seuraavat: luiden nylkeminen, sahaaminen, luuytimen poisto, pesu, keittäminen, sahaaminen pienempiin osiin, hiominen, värjääminen, hiominen ja haluttaessa vielä puleeraus. Luiden värjäysmateriaaleina käytettiin voikukkaa, nokkosta, sipulia ja verihelttaseitikkiä. Kauniinvärisistä koruluista kurssilaiset työstivät oman korva-, rinta- tai kaulakorun. KARITSARUOKIA eri ruhonosista arkeen ja juhlaan syntyi heinäkuun lopussa ruokakoulutuspäivillä MeriLapin Lomassa Torniossa ja Uitonpirtillä Kemijärvellä. Päivien opettajana toimi keittiömestari Irja Wüstefeld. Raakaaineena käytettiin Lapin erikoistuotteeksi kehitettyä Meri-Lapin Karitsaa, jonka asiakaslähtöisen verkostoyhteistyön rakentamisessa hän on ollut yhtenä avainhenkilönä. Päivän aikana valmistui seesaminsiemenillä leivitettyä karitsanmaksaa, karitsaribsejä, munuaisvartaita, erilaisia jauhelihapihvejä ja paahtopaistia. Lisäksi kurssilaiset valmistivat uunissa haudutettua ja yrttiöljyllä maustettua karitsan laparullaa, karitsanniskaa padassa, karitsanliha-raparperikeittoa, liekitettyjä munuaisia, karitsa-kaalikääryleitä, karitsan kieltä salaattipedillä sekä tietenkin rosvopaistia. Lisäkkeinä nautittiin oman alueen kauden kasviksia ja ohrahelmisalaattia. Kurssilaiset saivat myös mukaansa reseptilehtisen, jonka ohjeita jokainen voi soveltaa kotikeittiössään. Anne Närhilä toimii hankevastaavana ProAgria Lapin Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankekokonaisuuden lammasosiossa. - Nuorkarjahavaintopäiviä to Yli-Iissä Katri ja Tommi Keskikallion tilalla pe Lohtajalla Marita ja Seppo Karhulan tilalla to Kalajoella Marja-Leena ja Esa Rahjan tilalla klo Nuorkarjahavaintoja - keskustelua ja pohdintaa vasikan tiestä terveeksi ja kestäväksi lypsylehmäksi klo Käytännön havainnointia poikima- ja vasikkaosastolla klo Käytännön havainnointia hieho-osastolla klo Kahvitauko ja havaintojen yhteenveto Kouluttajana kotieläinagrologi Tiina Karlström, ProAgria Oulu. Osallistumismaksu 110 euroa + alv 23 % / henkilö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Yli-Iin päivä, Tiina Karlström, , Lohtajan ja Kalajoen päivät, Sari Hihnala, , Välitilinpäätös kuuluu syksyyn Yrityksen välitilinpäätös tuo ryhtiä loppuvuoden tulojen ja menojen hallintaan. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä. Välitilinpäätöksellä tuotettua tietoa ja aineistoa voidaan käyttää lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa ja seurannassa. Sen pohjalta voidaan luoda tilan tulevan vuoden talousarvio, jotta usein syksyyn painottuvat tulot saadaan jaksotettua koko vuodelle. Lisätietoa välitilinpäätöksestä ja sen tekemisestä antavat ProAgrian neuvojat. ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, ProAgria Oulu, Antti Harjunen, maaviesti 3/2011

13 teema yritys Johannes Vallivaara ja muut ProAgrian neuvojat auttavat uusia ja jo toimivia yrityksiä siirtämään tavoitteet ja suunnitelmat käytäntöön. Maaseutuyrityksen menestys palkitsee Tässä numerossa kysymyksiin vastaa ProAgria Lapin yritysasiantuntija Johannes Vallivaara, joka aloitti uudessa työssään kesän alussa. Millainen on koulutusja työtaustasi? Olen suorittanut alemman korkeakoulututkinnon pääaineena johtaminen ja pitkänä sivuaineena laskentatoimi. Ylemmästä korkeakoulututkinnosta puuttuu se kuuluisa gradu, joka on valmistumassa tämän vuoden puolella. Ammatillisia valmiuksia on lisännyt yritystutkijan auktorisointitutkinto, ja paraikaa olen yritysneuvojan valmennusohjelmassa. Nuoruuden kesät menivät pääasiassa kuljetuspuolen eri tehtävissä - ensin apumiehenä ja ajokortin jälkeen niin taksin, kuorma-auton kuin linja-autonkin kuljettajana. Kokopäiväiset toimistotyöt aloitin TE-keskuksessa rahoituspuolen avustavissa tehtävissä, joista siirryin pian viestintään. Erityisesti sähköinen viestintä työllisti minua muutamia vuosia ennen siirtymistä rahoituksen asiantuntijatehtäviin. Ennen ProAgria Lappia toimin ELY-keskuksessa kolmisen vuotta yritysasiantuntijan nimikkeellä EAKR-kehittämisavustuksen esittelijänä. Mitä teet ProAgria Lapissa? Yritysneuvojan tehtävänä on auttaa yritystoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä selvittämään yritysideansa toimivuus käytännössä ja jo toimivia yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Manner-Suomen Maaseuturahaston rahoittaman ProYritys-hankkeen kautta voimme tarjota maksuttoman tapaamiskerran lappilaisille kaupunkikeskusten ulkopuolisille mikroyrityksille. Tapaaminen voi sisältää liikeidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman ja liiketoiminnan käynnistämisen ohjausta, rahoitusvaihtoehtojen läpikäymistä, yrityksen nykytilaanalyysin, kehittämistarpeiden tunnistamista sekä asiantuntijaja muihin kehittämisprosesseihin ohjaamista. Missä työskentelet? Toimin entisen Lapin läänin alueella. Toimialue on laaja, joten matkustuspäiviä tulee aika paljon. Toimipaikkani on Rovaniemi, jossa myös asun. Selkeää toimialue- tai toimialajakoa ei yritysneuvojiemme kesken ole, mutta asiakkuudet ovat pitkälti jakautuneet siten, että liikun Pohjois-Lapissa ja Rovaniemen seudulla. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Työpäivä alkaa aamulla kahdeksan maissa sähköpostien läpikäymisellä. Asiakastapaamisia pyrin päivän aikana hoitamaan yhdestä kolmeen riippuen siitä, missä päin olen ja miten aikataulullisesti on järkevää. Reissupäivät ovat pitkiä ja kotiinpaluu on yleensä virka-ajan ulkopuolella, samoin meno. Yritysneuvonnan asiakkuudet painottuvat pitkälti matkailu-, elintarvike-, luonnontuote- ja käsityöalaan sekä kotimaiseen energiaan. Asiakas ottaa yleensä meihin yhteyttä tai saamme yhteistyöverkostomme kautta tiedon hänen tarpeestaan. Käymme puhelimessa asiaa lyhyesti läpi, jonka jälkeen asiakas laittaa ajatuksiaan paperille. Jo toimiva yrittäjä toimittaa tarvittavia tietoja. Samalla sovimme tapaamisen ajan ja tavoitteet. Sen tuloksena saamme yhdessä luotua arvion liiketoiminnan tai kehittämistoimien kannattavuudesta sekä suunnitelman, kuinka edetä. Ajankohtaista juuri nyt? Sukupolvenvaihdoksiin valmistautuminen, maailmantalouden epävarmuuden vaikutukset rahoituksen saatavuuteen ja yritysten kannattavuudesta huolehtiminen. Tekijä esiin -palsta tekee tutuksi ProAgrian asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Mikä on työssäsi haastavinta? Haastavinta on ainakin näin alkuun ollut se, että jokainen tapaus ja asiakas ovat erilaisia. Edellisessä työssäni toimin isompien ja jo vuosia toimineiden yritysten parissa. Nyt olen päässyt näkemään kaupunkien ulkopuolella toimivien pienten yritysten arkea. On myös ollut palkitsevaa päästä osaltaan auttamaan yrittäjiä eteenpäin ja nähdä mitä mahdollisuuksia maaseutu tarjoaa. Terveiset lappilaisille yrityksille Kysyvä ei tieltä eksy. Jos mielessä on liiketoiminnan aloittaminen tai kehittäminen, kannattaa olla yhteydessä yritysneuvojiin. Rahoitus ei koskaan ole ongelma, jos kehittämistoimenpiteet ovat järkeviä ja tarpeellisia. Miten nollaat ajatuksesi työpäivän jälkeen? Vaikka nautin työstäni, pidän sitä kuitenkin vain työnä. Pystyn nollaamaan ajatukseni hyvinkin helposti. Kun sulkee työhuoneen oven, ajatukset on jo suunnattu vapaa-aikaan. Töiden vastapainona on liikunnallisia harrastuksia ja jonkin verran myös kulttuuria. Asiantuntija auttaa alkuun Yrittäminen on nimensä mukaisesti yrittämistä, se ei ole rakettitiedettä. Käytä asiantuntijoita liiketoiminnan suunnittelun alkuvaiheessa. Se voi estää pahimmat lapsukset. Asiakas, asiakas, asiakas sieltä se kassavirta muodostuu! 3/2011 maaviesti 13 Tekijä esiin

14 Maaviesti 4/2011 ilmestyy Aineistot mennessä Tilaa viljavuustutkimus VIPU-kartoilta paikantaen TILAUSLAARI TULOSLAARI Näyte:1 Näytteet kartalta VIPU-kartta paikantaen; Lohkorajat > tulokset Prov:6 Teemakartat sähköisillä Näyte:2 Näytteet VIPU-viljavuuskartoilla! Happamuus Kalsium ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Näyte: Näyte:5 Fosfori Kalium Magnesium Rikki Boori Kupari Näyte:4 Mangaani Sinkki UUDET TEEMAKARTAT AVATTU Kalkitussuositus 1-.JLLFMJ t 1VIFMJO VIPU-VILJAVUUSKARTAT viesti Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! ja Testivoitta CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax maaviesti 3/2011 www cemagro.fi

15 teema yritys Laatuheinää hevosille ELLA KARTTIMO ProAgria Oulun HevosAgro-hanke virittelee laatuheinärenkaan perustamista Pohjois- Pohjanmaalle. Toimiva heinärengas toisi markkinointikanavan heinäntuottajille ja takaisi laadukkaan heinän hevosen omistajille. Hyvä heinä on hevosen ruokinnan perusta. Sen laatu vaikuttaa ratkaisevasti hevosen terveyteen ja suorituksiin. Laatuheinästä on vuodesta toiseen ollut alitarjontaa. Hevosheinäntuotanto tarjoaisi mahdollisuuksia erityisesti taajamien lähiseudun viljelijöille. Ongelmana on usein verkostojen puute. Heinäntuottajat ovat maalla ja hevoset omistajineen taajamissa, eivätkä ostaja ja myyjä aina löydä toisiaan. Laatuheinärengas on yksi malli luoda verkostoja, projektipäällikkö Heini Iinatti sanoo. Heinärenkaan tavoitteena on heinäntuotannon laadun kehittäminen. Tässä avainasioita ovat laatukoulutus, tuotantomenetelmien parantaminen sekä yhteistyön lisääminen sidosryhmiin, toisiin viljelijöihin ja asiakkaisiin. Toimivia laatuheinärenkaita on eri puolilla Suomea jo useita. Renkaan jäsenet tuottavat nimenomaan hevosille viljeltyä heinää ja säilöheinää. Asiakkaina on talleja ja hevosen omistajia, joilla on halu ruokkia hevosia oikein niille sopivilla rehuilla sekä taata hyvälaatuinen heinä koko ruokintakaudelle. HEVOSHEINÄÄ vuodesta 1998 Muhoksen Kylmälänkylässä tuottanut Mika Kukkohovi on mukana vapaamuotoisessa hevosheinäntuottajien porukassa. Kyse on ennen kaikkea toisilta kyselemisessä ja oppimisessa. Kaikkien ei tarvitse kokeilla samoja asioita itse. Rantalan tilalla toimii yksityistalli, joka tarjoaa ratsastustunteja pienryhmissä ja kasvattaa suomalaisia puoliverisiä FWB-hevosia. Tila tuottaa ja myy latokuivattua tai pyöröpaaliheinää. Heinäntuotannosta tilalla on auditoitu laatukäsikirja. Heinistä teetetään analyysit, joiden tulokset asiakas saa mukaansa. Mika Kukkohovin mielestä heinärengas tuo varmuutta ja jatkuvuutta sekä tuottajan että asiakkaan arkeen. Arja Rautakoski Muhoksen Kylmälänkylässä hevosheinää viljelevän Mika Kukkohovin mielestä heinärengas tuo varmuutta ja jatkuvuutta sekä viljelijälle että asiakkaalle. Voisi melkein sanoa, että laatuheinärengas on tehnyt tehtävänsä, kun tuottaja ja asiakas ovat kohdanneet ja yhteistyösuhde syntynyt. Rantalan tilan asiakkaat ovat ravi- ja ratsastusyrityksiä ja harrastajia Oulun seudulta - osa jo 10 vuoden takaa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, HevosAgro-hanke, Heini Iinatti, , Navettarakentajien koulutus jatkuu ESA HEIKKINEN ProAgria Kainuun Maaseuturakentamisen koulutushanke on saanut jatkoaikaa ja rahoituksen vuoden 2014 loppuun saakka. Kainuun ELY-keskuksen rahoittama MARA 2 on jatkoa vuodesta 2008 toteutetulle hankkeelle, joka on järjestänyt maaseudun tuotantorakennusinvestointeja suunnitteleville tiloille koulutusta ja opintomatkoja. Hanke on ollut investoinnin suunnitteluvaiheessa rakentajien tukena ja koonnut yhteen asiantuntijoita onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. ProAgrian yhteistyökumppaneina ja kouluttajina jatkavat edelleen Maveplan Oy, meijereiden asiantuntijat, eläinlääkärit sekä muut asiantuntijat ja tutkijat. Hankkeen päätoiminta-alueena on Kainuu, mutta yleisiin koulutustilaisuuksiin voi osallistua myös muualta kuin Kainuusta. Tätä on tarjolla! MAASEUDUN elinvoiman turvaaminen Kainuussa edellyttää sekä sukupolvenvaihdoksia että maaseutuyritysten investointeja. Jokainen investoiva yritys jatkaa toimintaansa ja säilyttää työpaikkoja maatiloilla, maaseudulla ja koko elintarvikeketjussa. Investointien työllisyysvaikutukset myös rakentamisen aikana ovat merkittävät: tutkimusten mukaan 17 henkilötyövuotta miljoonan euron investointia kohti. Erityisesti lypsykarjatilojen investoinnit ovat nykyisin mittavia ja vaativat yrittäjältä hyviä valmiuksia. KOULUTUSHANKKEELLA on kolme päätavoitetta. Koulutuksella, yrityskohtaisella tiimivalmennuksella ja aiempien rakennusinvestointien kokemuksia hyödyntäen parannetaan yrittäjien valmiuksia toteuttaa onnistunut hanke. Yleisenä tavoitteena on edistää tuotantorakennusten toiminnallista tarkoituksenmukaisuutta, tuotantoeläinten hyvinvointia, investointien talouden hallintaa ja uusien tuotantotilojen tehokasta käyttöön ottoa. Hanke parantaa myös rakennettua maaseutuympäristöä ja säilyttää rakennuskulttuuria sekä edistää puurakentamisen ja perinteisten rakennusmenetelmien osaamista. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, projektipäällikkö Esa Heikkinen, puh , Yrityskohtainen koulutus, ohjaus ja esiselvitykset investoinnin alkukartoitus tilalla Yrityskohtainen esisuunnittelu ja tiimikoulutus asiantuntijaryhmän yhteistyö Tuotantorakennuksen käyttöön otto tuotannon käynnistysvaiheen ongelmat Yleiset koulutustilaisuudet ajankohtaisista aiheista toiminnallisuus, hyvinvointi, rakenteet Opintomatkat Kainuussa, kotimaassa ja ulkomailla navettaretket, näyttelyt 3/2011 maaviesti 15

16 maito KarjaKompassilla uutta suuntaa ruokintaan KarjaKompassi on ProAgrian uusi palvelu maitotilojen ruokinnanohjaukseen. Kun aiemmin laskettiin energian ja valkuaisen tarve ennalta määrätyn maitotuotoksen perusteella, nyt arvioidaan maitotuotos lehmien syönnin perusteella. Karjalle annetaan lupa tuottaa. KarjaKompassi säätää lehmien ruokinnan tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi rehujen määrät, hinnat ja laadun huomioon ottaen. Se auttaa varmistamaan, että suunniteltu ruokinta toteutuu reaaliaikaisesti. KarjaKompassin perustana on suomalainen kotieläintutkimus: mittava ja monivuotinen rehuarvotyö sekä lypsylehmien rehujen syönnin, sulatuksen ja maidontuotantovasteiden mallinnus. KarjaKompassi jalkauttaa tutkimustulokset maidontuottajien käyttöön, KarjaKompassin projektipäällikkö Virva Hallivuori ProAgria Keskusten liitosta sanoo. Rehujen laatu ja määrät vaihtelevat vuosi- ja eräkohtaisesti. Niiden kohdistaminen eri eläinryhmille tuottavimmin edellyttää tietoa rehuista ja eläinten tarpeista eri tuotos- ja ikävaiheissa. Ruokinnan onnistumisen tarkastelu karjan kuntoa, syötyjä rehumääriä ja maitotuotosta vertailemalla antaa kuvan tulevan ruokinnan reunaehdoista. Viime talvena maidontuottajille tuli tutuksi ruokinnan seurantaan kuuluva päivälaskelma, jonka avulla voidaan arvioida, ovatko ruokinta ja rehustus kohdallaan. Sen KarjaKompassi on uusi tapa yhdistää kannattavasti maidontuotanto, kasvinviljely ja talous. tietoihin perustuu tänä syksynä käyttöön otettu ruokinnan suunnittelupalvelu. Nämä kaksi palvelua yhdessä muodostavat ruokinnan ohjaus -kokonaisuuden. OPTIMOINNIN perusteeksi valitaan useimmiten maitotuotoksen ja rehukustannusten erotus. Tavoitteina voi olla myös korkea maitotuotos ja valkuaispitoisuus, alhainen rehukustannus tai alhaiset typpi- ja fosforipäästöt. KarjaKompassin ruokinnan ohjauspalvelu taipuu jokaiseen tavoitteeseen ja optimointeja voi tehdä useasta näkökulmasta. Taloudellisen optimoinnin avulla voidaan ottaa huomioon ruokinnan muutosten taloudelliset vaikutukset maidon määrän ja koostumusten muutosten kautta. Tuotantopanosten ja tuotteiden nopeat hintamuutokset saadaan myös hallintaan optimointivaihtoehtojen avulla. KarjaKompassi kytkeytyy entistä jouhevammin rehuntuotantoon ja talouteen. Palvelukokonaisuus tuo asiantuntijat tulosten analysointiin, ennusteiden laadintaan sekä suunnitteluun ja seurantaan, Virva Hallivuori lisää. Lisätietoa: > ProAgria Maito. Gallup Aikaa navettaan ja pellolle Asiakastapaamiset ovat entistä tiiviimpää tulosten analysointia, käytännön neuvontaa navetassa ja rehuntuotannon tarkastelua pelloilla. Toimistolla valmisteltu tilakäynti vapauttaa aikaa keskusteluun ja tulosten tulkintaan. Tätä mieltä ovat kolme maitotilaneuvojaa, jotka vastasivat gallupissa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten KarjaKompassi muuttaa neuvojan työtä? 2. Mitä uutta KarjaKompassi tuo maitotilalle? 3. Miten maitotila saa palvelusta irti parhaan hyödyn? Maitotilaneuvoja Maire Pikkarainen, ProAgria Oulu 1. Rutiineja tehdään toimistolla ja tilakäynnillä keskitytään varsinaiseen neuvontaan. Talous- ja kasvinviljelyneuvojat löytävät tarvittaessa karjan tuotos- ja ruokintatietoja helposti internetistä. 16 maaviesti 3/ Tilan tulosten ja uusimman tutkimustiedon entistä parempaa ja nopeampaa hyödyntämistä ruokinnan suunnittelussa. Internetissä päivitettävät laskelmat ovat välittömästi tilan käytettävissä, vaikka ne tehtäisiin toimistolla. 3. Lähettämällä pyydetyt tiedot neuvojalle ennen neuvontakäyntiä sähköpostilla tai puhelimella. Molemminpuolinen valmistautuminen neuvontakäyntiin nopeuttaa työtä. Maire Pikkarainen on yksi ProAgrian ruokinnansuunnitteluohjelman kouluttajista. Kotieläinneuvonnan vastaava Kaisu Risto, ProAgria Lappi 1. Enemmän etätyötä ja tiiviimpää yhteydenpitoa tilalle. Tilakäynti ei tuherru tietojen tallennukseen, kun nettiyhteydet ovat monessa paikassa huonot. 2. Tulosteissa näkyvät myös eurot. Voidaan vertailla, miten eri rehut vaikuttavat rahana. 3. Oikeat ja ajantasaiset tiedot antavat parhaat lähtökohdat laskelmille. Mikä tärkeintä - kotoisten rehujen analyysit nousevat nyt tosi tärkeään asemaan ruokinnan suunnittelussa ja optimoinnissa. Maitotilakehittäjä Minna Tanner, ProAgria Kainuu 1. Asiakaskäyntiin valmistaudutaan entistä paremmin ja tilalle mennään valmiiden tulosten kanssa. Analysointiin, ruokinnan onnistumisen seurantaan ja eläinten hyvinvointiin tarkasteluun tilalla jää enemmän aikaa. Netissä toimiva KarjaKompassi helpottaa neuvojien yhteistyötä. 2. Toivottavasti entistä tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan ja neuvojan välillä. Uudennäköisiä tulosteita ja uutta ajattelua lehmien ruokintaan. 3. Toimittamalla sovitut etukäteistiedot neuvojalle. Neuvontakäynnillä voidaan näin keskittyä enemmän oleelliseen esimerkiksi navetassa.

17 MAITO Keskituotos lähenee kiloa ProAgrian tietopankkien mukaan karjojen keskituotos jatkaa kasvuaan ja on nyt koko maassa kiloa. Oulun ja Kainuun keskituotokset olivat lähes kiloa - ProAgria Lapin alueella jo kiloa. Keskituotoksen nousu näkyi elinikäistuotoksen nousuna. Elossa olevien elinikäistuotos oli keskimäärin kiloa ja poistettujen kiloa. ProAgrian tuotosseurantakarjojen koko kasvoi koko maassa keskimäärin 1,4 lehmällä. Lapissa oli sama tahti ja Pohjois-Pohjanmaalla 1,3 lehmää. Kainuussa kasvu oli isojen navettainvestointien ansiosta vauhdikkainta: karjakoko kasvoi siellä keskimäärin kahdella lehmällä. Koko maan maitotiloista tuotosseurantaan kuului 72 prosenttia ja yli 50 lehmän karjoista 95 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maitotiloista tuotosseurantaan kuului 67,2 prosenttia, Kainuussa 66 prosenttia ja Lapissa x prosenttia. Tuotosseurantaan kuuluminen auttaa tiloja seuraamaan ruokinnan onnistumista ja hallitsemaan utareterveyttä. Maidon laatuun liittyvät ongelmat ja ruokinnan puutteet tuntuvat suoraan tuottajan tilissä, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Tavoitteena kestävä lehmä Lehmien valtakunnallinen keskipoikimakertojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla 2,33. Lehmien keskimääräinen poistoikä on tällä hetkellä viisi vuotta. Toivottavasti poistoikä nousee tulevaisuudessa. Jos lehmiä pidetään kauemmin, saadaan enemmän maitoa, koska parhaat keskituotokset saavutetaan vasta neljännellä ja viidennellä lypsykaudella, Virpi Huotari lisää. Leea ja Mikko Sangin maitotilalla Limingassa vietettiin kesällä tuplajuhlia, kun 11-vuotias Oona ja 12- vuotias Noppa kohosivat lypsykarjasta satatonnareiden kastiin. Näillä lehmillä kaikki keskeiset osaalueet ovat naksahtaneet kohdalleen: ruokinta, hyvä eläinaines ja terveys, Leea sanoo. Vaikka isäntäväki hoitaakin karjaansa johdonmukaisesti ja hyödyntää maitotilaneuvonnan mahdollisuudet, tarvitaan emännän mukaan vielä yksi tärkeä - hyvä tuuri. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, , ProAgria Lappi, Kaisu Risto, , ProAgria Oulu, Virpi Huotari, , TUOTOSTILASTOT 2010 Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2009/ / / /2010 Tiloja 249/ / / /7830 Keskilehmäluku 24,8/26,8 22,8/24,2 26,9/28,3 27,8/29,2 Lehmiä 6134/ / / / Keskituotos, kg 8871/ / / /8886 Valkuaisprosentti 3,35/3,35 3,39/3,42 3,43/3,42 3,43/3,43 Rasvaprosentti 4,08/4,08 4,00/4,07 4,09/4,1 4,16/4,19 Solut, 1000 kpl 151/ / / /178 Elopaino, kg 586/ / / /598 Keskipoikimakerta 2,45/2,45 2,28/2,30 2,35/2,33 2,33/2,33 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 19072/ / / /18431 On aika tutkia säilörehun laatu Optimaalisen ja edullisen ruokinnan järjestämiseen tarvitaan aina rehuanalyysi. Säilörehuanalyysi selvittää rehun säilöntälaadun, sulavuuden ja koostumuksen. Rehuanalyysin tuloksia hyödyntäen voi 50 lehmän karjassa säästää rehukustannuksia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Rehuanalyysin avulla on mahdol- lista kehittää nurmen viljelyä, korjuuta ja säilöntätekniikkaa. ProAgrian rehunäytteenottopalvelun avulla saat käyttöösi nopean ja helpon tavan ottaa rehunäytteet asiantuntevan näytteenottajan nykyaikaiset näytteenottovälineet akkuporakäyttöisellä kairalla vaivattomasti edustavat näytteet valmis näytepussi saatekortti täytettynä suoraan maitoauton vietäväksi tulokset ovat nopeasti hyödynnettävissä KarjaKompassin ruokinnansuunnittelussa ja -seurannassa Lisätietoa antavat ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun maitotilaneuvojat. 3/2011 maaviesti 17

18 VIELÄ EHDIT TILATA MEKAANISEN VALTRA A92 PERUSTRAKTORIN Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! Kuvan traktori lisävarustein. Mekaaninen suunnanvaihto Mekaanisesti hallittava nostolaite 4-sylinterinen moottori, 101 hv TARJOAMME SINULLE LISÄKSI ILMASTOINTILAITTEEN KAUPANPÄÄLLE! Kajaani Esa Sutinen, Keminmaa Jari Leinonen, Kuusamo, Lasse Pätsi, Rovaniemi, Esko Torvinen, Oulu, Topi Väänänen, Oulu, Juha Yliklaavu, Ylivieska, Tuomo Aho, Ylivieska, Rauno Somero, Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! 18 maaviesti 3/2011

19 Nurmihavaintoja pellon pientareella KASVI OLLI VALTONEN RISTO JOKELA ProAgria Oulun neuvojat havainnoivat alkukesästä nurmia usealla kymmenellä tilalla. Osa nurmista oli erinomaisia, kun taas joillakin tiloilla oli heikompia nurmia lähinnä viljelykierron puutteiden vuoksi. Rikkakasvien määrä on lisääntynyt nurmissa viiden viime vuoden aikana. Osasyynä leviämiseen on aikainen kevät ja kylmäjakso siinä vaiheessa, kun nurmi on kasvussa. Voikukka ja monet muut nurmien rikkaruohot esiintyvät yleensä vanhemmissa kolmannen ja neljännen vuoden nurmissa. Kolmannen ja neljännen vuoden nurmissa timotei on usein alkanut harventua ja rikat pääsevät hyvin kasvamaan, jos seoksessa ei ole ollut ruokonataa. Suositeltavaa on, että nurmen ikä olisi korkeintaan kolme vuotta, ellei käytetä täydennyskylvöä. Kasvinsuojeluaineilla kasvusto pysyy kyllä puhtaana, mutta torjunnan jälkeen se saattaa olla hyvinkin harva. Kun käytetään hyväksi havaittua viljelykiertoa, jossa on kaksi viljaa ja kolme nurmea, on rikkaruohoista harvoin haittaa. Nurmen lopetus kannattaa yleensä tehdä joko pikakesannolla tai glyfosaatilla ennen kyntöä hyvissä olosuhteissa. Eloperäisillä mailla nurmen rikkominen toisen sadon jälkeen esimerkiksi rullakarhilla herättää levossa olevan juolavehnän juuren kasvuun, mikä tehostaa ruiskutuksen tehoa. Myös kyntöjäljellä on suuri vaikutus rikkojen hävitykseen. Kyntöviilun pitää kääntyä niin hyvin, etteivät rikat pääse viilun välistä kasvamaan läpi. Rikkaruohojen torjuntaan kannattaa paneutua havainnoiden, mitä rikkoja nurmissa on. Niiden torjuntaan on kuusi ainetta, joilla on selvät erot eri rikkojen torjunnassa. Leinikkejä torjuvat parhaiten Gratil ja Primus - voikukkaa Starane XL, Tomahawk, Starane ja Tandus. Hierakalle hyviä torjunta-aineita ovat Gratil, Tomahawk, Starane ja Tandus. Peltokanankaalta torjuu parhaiten Primus ja Starane XL. Eri torjunta-aineiden tehot löytyvät ProAgrian julkaisemasta Peltokasvien kasvinsuojeluoppaasta. KASVUSTOKÄYNTIEN aikana ilmeni selvästi, että nurmissa on hyvä olla mukana syväjuurisia kasveja sadon turvaamiseksi. Kuivemmilla lohkoilla pelkkä timotei ei menesty kuivina ja kuumina kesinä. Nurmija ruokonata sekä puna-apila lisäävät satovarmuutta ja -määriä. Lietelannan multauksella nurmiin myöhään syksyllä on saatu oikein hyviä tuloksia. Keväällä nurmiin levitetty lietelanta näyttää vaikuttavan aika vähän. Tällöin myös lannan levityksen jäljet näkyvät selvästi kasvustossa ja pienentävät satoa. Kun perustetulle nurmelle levitetään liete multaamalla esimerkiksi viljankorjuun jälkeen, jo heti ensimmäinen sato antaa valtavia määriä nurmea. Yksi vaikuttava tekijä saattaa olla lietteen mukana tuleva kali, joka vahvistaa kasvia talvea varten. Kevään tilakäynneillä usean tilan nurmet olivat osittain hailakoita eli lannoitus oli tehty liian aikaisin, liian myöhään tai liian pienellä määrällä. Lannoitusmäärät kannattaa tehdä ympäristötukiehtojen sallimissa rajoissa. Tänä vuonna sopivin lannoitusajankohta näytti olleen noin 10. toukokuuta. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela puh ; Olli Valtonen, puh ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh YmpäristöAgro II -hankkeen infopäivät liittyen maan hoitoon ja lannoitukseen Hyviin ja laadukkaisiin satoihin ympäristöä kuunnellen Lannoituksen suunnittelua havainnollistetaan atk-ohjelman avulla, esimerkkinä Wisu. Tietoa voidaan soveltaa myös muihin ohjelmiin. to Nivala, NITEK, Pajatie 5 ke Tyrnävä, Hannuksen Piilopirtti, Keskikyläntie 54 b pe Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (päärakennuksen luokka), Sammalkankaantie 280 ti Pudasjärvi, OSAO, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18a ti Haapajärvi, HAI, Liiketalouden yksikkö (auditorio), Opintie 1 Ohjelma: 9.45 Kahvit, YmpäristöAgro II -hanke tarjoaa Maatilojen energian käytön tehostaminen Maanhoidon uudet mahdollisuudet: viherlannoitus, luonnonhoito-, riista- ja maisemapellot sekä niiden siemenseokset Kesän 2012 viljelysuunnittelu huomioiden edellisen kesän kokemukset viljan ja nurmien viljelyssä Ruokailu, omakustanteinen (6-9 euroa) Ympäristötukiehtojen mukainen viljelyn suunnittelu: muistiinpanojen teko, fosforitaseiden tarkistus, tukijärjestelmätiedot, peruslohkorekisteri Ennakkotietoja uudesta ympäristötukiohjelmasta Keskustelua Tilaisuuden päätös Lisätiedot ja luennot: ProAgria Oulu, kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela puh ; kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo puh Ilmoittautumiset: Yhteystiedot ja erityisruokavaliot kaksi viikkoa ennen tilaisuutta: ProAgria Oulu, puh. (08) , Tulossa vuoden vaihteeseen YmpäristöAgro II hankkeen eläinten hyvinvointiin liittyviä infotilaisuuksia: esim. miten hyödynnetään erilaiset tulosteet utareterveystilanteen hahmottamisessa ja muussa terveydenhuollossa. Havainnollistetaan atk-ohjelman avulla, esimerkkinä Ammu. Lisätietoa paikallislehdissä ja fi > Ajankohtaista. 3/2011 maaviesti 19

20 Perinnemaiseman hoitoa verkossa Oletko kiinnostunut tietämään enemmän yhdistysten ympäristötuista sekä niiden käytännön kokemuksista? Mikäli olet, tule paikan päälle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämään Kosteikkoja kylille yhdistysten voimin -tilaisuuteen kuulemaan aiheesta lisää. Tilaisuus on osa maaseutuverkoston Ympäristötuet yhdistyksille -kiertuetta. Mukana on myös YmpäristöAgro II -hanke. Kosteikkoja kylille yhdistysten voimin keskiviikko klo 9.00 n , Helmen pirtti (Ketunmaantie 1, Ala-Temmes) Tilaisuuden ohjelma: 9.00 Aamukahvit ja tilaisuuden avaussanat Asiantuntija Johanna Helkimo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ympäristötuet yhdistyksille -kiertueen esittely Ohjelmajohtaja Pekka Hynninen, Rantasalmen Ympäristökasvatusinstituutti 9.30 Monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja toteutus Insinööri Arto Lehto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yhdistysten ympäristötuet kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon Maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro II -hanke Happihyppely 10 min Riistakosteikot Riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja, Suomen riistakeskus Toimintaryhmäpuheenvuorot Toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry ja toiminnanjohtaja Soila Haapsaari Nouseva Rannikkoseutu ry Kevyt kenttälounas ja jälkiruokakahvit sekä lähtö linjaautolla Limingan kosteikkokohteille Matkan aikana kohteiden alustuspuheenvuorot Tutustuminen kohteisiin Paluumatkalla tilaisuuden yhteenveto ja vapaata keskustelua Asiantuntijoina Johanna Helkimo ja Arto Lehto, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus - Matkan aikana kohteiden alustuspuheenvuorot - Tutustuminen kohteisiin - Paluumatkalla tilaisuuden yhteenveto ja vapaata keskustelua Ilmoittautumiset mennessä -tapahtumakalenterin kautta kyseisen päivän ja tilaisuuden kohdalta. Tilaisuus on maksuton tarjoiluineen ja avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa! YmpäristöAgro-hanke suunnittelee parhaillaan loppuvuoden infotilaisuuksia. Uutena kokeiluna on tarkoitus aloittaa etäyhteyksillä pidettävät infotilaisuudet. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tämä antaa uusia mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin kotitietokoneelta. Sähköisiä infotilaisuuksia on suunniteltu järjestettävän Connect Pro -verkkokokousympäristössä, jossa myös vuorovaikutus onnistuu erinomaisesti. Ennen kokoukseen osallistumista toimitetaan tarvittavat ohjeet ja testataan yhteydet. Syksyn aikana pidetään sähköisiä tilaisuuksia perinnebiotooppi- Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu MASVA-asiantuntijana on aloittanut Pekka Myllylä. ProAgria Oulun maaseutuyritysten asiakasvastaava -hankkeet tarjoavat maksutonta alkuvaiheen neuvontaa maa seudulla aloittaville tai kehittäville yrityksille Nivala-Haapajärven, Siikalatvan, Oulun ja Raahen seudulla. Lisätiedot: Pekka Myllylä, puh , Talousasiantuntijana Nivalassa työskentelee Pasi Pelto saari. Hän palvelee alueen maatiloja ja maaseutuyrityksiä kirjan pitoon, verotukseen ja EU-tukineuvontaan liittyvissä kysymyksissä. Aiemmin hän toimi yrittäjänä Nivalan Maataloustilitoimistossa. Lisätiedot: Pasi Peltosaari, puh , laiduntajille ja muille maiseman- ja luonnonhoidosta kiinnostuneille. Myös kosteikoiden perustajat, luomuviljelijät, lampurit, rekisteröityneet yhdistykset tai valkuaiskasvien käytöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ja esittää toiveita syksyn ja kevään tilaisuuksista. Ilmoittautuminen perinnemaisemiin liittyviin etätilaisuuksiin ja muihin infoihin: Maarit Satomaa, , Päivämäärät sovitetaan ryhmän mukaan. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille Pohjois-Pohjanmaan alueen maa- ja metsätaloudessa toimiville. Talousneuvojaksi Nivalaan ja Oulun eteläiselle alueelle on valittu Lauri Tölli. Uusi työ sisältää maatilojen ja maaseutuyritysten kirjanpito- ja veroneuvontapalveluja sekä viljelysuunnittelua. Lisätiedot: Lauri Tölli, puh , Tilipalvelut Sotkamosta Kajaaniin Maatalouden vero- ja tilipalveluja Sotkamon Kainuuntiellä hoitanut Eila Määttä jäi kesän aikana eläkkeelle. Hänen työtään jatkaa maatilayritysneuvoja Katariina Sivonen ProAgria Kainuun toimistolla Kajaanissa osoitteessa Osmonkatu 9. Hänet tavoittaa numerosta tai sähköpostitse ProAgria Lappi, Lapin Maa- ja kotitalousnaiset Puutarhuri ja maisemasuunnitteluhortonomi Heli Pääkkö on aloittanut maisemanhoidon neuvojana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ProAgria Lapin maisemanhoitohankkeen vetäjänä ja opettajana Lapin ammattiopistossa. Helin toimipaikka on Rovaniemellä, mutta hän liikkuu koko Lapin alueella. Lisätiedot: Heli Pääkkö, puh , 20 maaviesti 3/2011

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 1 ProAgriassa ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Lantbruks- ja hushållningssällskap Faba Jalostus ProAgria

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot