Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

Transkriptio

1 Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2014 talousarvion rakenne KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan yleiset tavoitteet Konsernitavoitteet Henkilöstösuunnitelma Vaalit Tilintarkastus Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittäminen Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitospalvelut Kotihoito Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Hallinto ja sivistysosasto Perusopetus Esiopetus Päivähoito Vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi Hallinto ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Jätehuolto Energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Rakennusvalvonta Palo- ja pelastustoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut TALOUSARVION SITOVUUS Tavoitteen sitovuus TALOUSARVION MUUTTAMINEN KANSI: Urho Ahonpää

3 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3/2013) Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Vuodelle 2014 tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne on pysynyt Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilannetta. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 1.2 Kuntatalouden näkymät (Valtionvarainministeriö, talousarvioesitys 2014) Tilastokeskus julkaisi toukokuun 2013 lopussa kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpäätöstiedot vuodelta Uudet tiedot eivät muuttaneet helmikuussa julkaistujen tilinpäätösarvioiden perusteella kuntatalouden kehityksestä muodostunutta kuvaa. Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon, eikä se riittänyt kattamaan poistoja. Investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 miljardiin euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 miljardia. Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 miljoonan euron suuruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Toisaalta jäteveron tuottoa vastaavan euromääräisen lisäyksen ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuuksia kasvattaa myös indeksikorotus, jota ei kuitenkaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. 3

4 Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavan synkät (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3/2013) Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 miljoonan euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina keskimäärin 2,5 % vuodessa. 1.3 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutunut ylijäämä oli ,60 euroa. Taseeseen on kertynyt edellisiltä tilikausilta ylijäämää ,62. Ylijäämä taseessa on yhteensä ,22 euroa. Pitkäaikaista lainaa vuoden 2012 lopussa oli ,92 ja lyhytaikaista lainaa ,00. Vuoteen 2011 verrattuna kunnan lainakanta lisääntyi ,04. Asukaskohtainen lainamäärä vuoden 2012 lopussa oli lyhytaikaiset lainat huomioituna 3.651,82. Pitkäaikaista lainaa nostettiin vuonna 2012 kunnassa tehtyihin investointeihin yhteensä Vuoden 2013 talousarvio on toteutumassa toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kertymän osalta talousarviota suurempana. Perusturvalautakunnassa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset ylittänevät talousarvioon varatun määrärahan noin Vuoden 2013 alussa Pyhännän kunnassa oli 1565 asukasta. Lokakuun lopun tilanteen mukaisesti kunnassa on1543 asukasta. Suurimmillaan kunnan asukasluku oli heinäkuussa jolloin asukkaita oli Pyhäntä strategian yksi keskeinen tavoite on kunnan väkiluvun kasvattaminen. 4

5 Kunnan väkiluku ja väestösuunnite vuosille Vuosi Väkiluku 1.1. muutos % , , , , , , , , ,3 Työttömyys Pyhännän kunnassa keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2012 oli 11,3 prosenttia. Alimmillaan työttömyysaste oli toukokuussa 8,6 prosenttia ja kovimmillaan joulukuussa 14,5 prosenttia. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2012 oli 10,5 prosenttia. Vuoden 2013 osalta syyskuun lopun tilanteen mukainen keskimääräinen työttömyysaste Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa oli 11,3 prosenttia ja Pyhännän kunnassa 10,9 prosenttia. Vuosi 2014 Vuoden 2014 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa mennessä. Talousarvio on laadittu ylijäämäiseksi ja ylijäämää arvioidaan kertyvän , Vuoden 2014 talousarvion rakenne Vuoden 2014 talousarvioon ei ole rakennemuutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 5

6 2 KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille, pitämällä kuntatalous vakaana. Kunta vastaa hallitusohjelman edellyttämään kuntauudistukseen. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristöä kehitetään rakentamisella, kunnostamisella sekä asukasviihtyvyyttä lisäämällä. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen Kattavan asunto- ja tonttitarjonnan tarjoaminen Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen nuorille Kuntakuvan kehittäminen Tuotetaan laadukkaita ja kustannustehokkaita kuntapalveluja osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa Konsernitavoitteet Kuntakonsernin muodostavat kunta, neljä tytäryhtiötä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille tarjotaan asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito-, yritysneuvonta- ja koulutuspalveluja. Konserniyhteisöön kuuluvat tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt noudattavat toiminnassaan Pyhännän kunnan konserniohjetta. Kuntayhtymissä Pyhännän kunnan äänivalta on pieni, joten siellä konserniohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Yleiset konsernitavoitteet: Tytäryhtiöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita omassa toiminnassaan. Konserniyhteisöt toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja tehostavat toimintaansa vuoden 2014 aikana. Konserniyhteisöt tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein talousarviovuoden aikana. Tytäryhtiöiden tavoitteet (Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt): Yhtiön taloutta hoidetaan siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Konserniohjeen mukainen raportointi toteutetaan. Vuokra-asunnoissa tehdään välttämättömiä peruskorjaustoimenpiteitä. Vuokrataso määritellään sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioon ottaen. Kunnan vuokra-asuntotarve tuleville vuosille päivitetään yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa. Vuokra-asuntojen määrä vähennetään vastaamaan kysyntää. Uusi vuokra-asuntokohde rakennetaan, mikäli taloudelliset resurssit sen sallivat. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjänä olevista asunnoista. 6

7 2.3 Henkilöstösuunnitelma Virat ja toimet tulosalueittain (ilmoitetaan koko- ja osapäivätoimet, virat, sivuvirat ja työsopimussuhteiset toimet desimaalilukuina. Tilinpäätös- ja talousarviovuosien osalta kaikki täytetyt ja avoimet virat, toimet. Lukumäärä muutos +/- kpl Tulosalue Virka- tai toiminimike Tp 2012 Ta 2013Haes 2014 Ts 2015 Ts 2016 Palkanjako 130 Kunnanjohtaja 1 1 Henkilöstö- ja talousjohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 Palkkakirjanpitäjä 1 1 Toimistosihteeri 0,50 0,50 0,25 tulosalue 500 0,25 tulosalue 600 Hallinto-osasto yhteensä 6,50 6,50 6,50 6,50 6, Sosiaalijohtaja 0,55 0,55 Toimistosihteeri 1 1 Sosiaalitoimisto yhteensä 1,55 1,55 1,55 1,55 1, Sosiaalijohtaja 0,30 0,30 Sosiaaliohjaaja 0,25 0,25 Sosiaalityö yhteensä 0,55 0,55 0,55 0,55 0, Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,45 0,45 Sairaanhoitaja 2 2 Perushoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Laitosapulainen 1 1 Osastoapulainen 2 2 Emäntä 1 1 Keittiötyöntekijä 2 2 Keittäjä 1 1 Ikäihmisten laitoshoito yht. 22,95 22,95 22,95 22,95 22, Vanhus- ja vamm. työn joht. 0,45 0,45 Palveluohjaaja 0,20 0,20-0,15 Lähihoitaja 6 6 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Kotiavustaja 1 1 Kotihoito yhteensä 8,15 8,15 8,00 8,00 8, Palveluohjaaja 0,67 0,67 +0,15 Erityisavustaja, määräaik. 0,50 Erityisavustaja 1 1 Lähihoitaja 1 1 Kehitysvammaisten ohjaus yhteensä 3,17 2,67 2,82 2,82 2, Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,10 0,10 Ma.henk.koht. avust. 0,50 Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö yhteensä 0,10 0,60 0,60 0,60 0, Sosiaaliohjaaja 0,05 0,05 Päihdetyö yhteensä 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 7

8 3921 Sosiaalijohtaja 0,15 0,15 Sosiaaliohjaaja 0,20 0, Palveluohjaaja 0,13 0,13 Muu sosiaali- ja terveys- 0,48 0,48 0,48 0,48 0,48 toimi yhteensä Perusturvaosasto yhteensä 37,0 37,0 37,0 37,0 37, Rehtori 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Luokanopettaja 9 9 Erityisopettaja 1 1 Erityisluokanopettaja 1 1 Oppilaanohjaaja-vararehtori 1 1 Koulukuraattori 0,25-0,25 Lehtori 7 7 Koulunkäyntiavustaja 5 5 Koulunkäyntiav.määräaik Emäntä 1 1 Keittäjä 1 1 Keittiöapul.-siivooja 1,1 1,1-1,1 Siivooja 3,1 3,1-0,5 Hall. ja koulutsto, perusk. 33,2 33,45 31,85 30,6 30,6 yhteensä 420 Esiluokanopettaja Esikouluavustaja 2 2 Esiopetus yhteensä Päivähoidon johtaja 1 1 Lastentarhanopettaja 1 1 Päivähoitaja 2 2 Perhepäivähoitaja 6,5 6,5 Perhepäivähoitaja, määräaik. 1 1 Päivähoito yhteensä 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 460 Vapaa-ajan ohjaaja 1 1 Vapaa-aikatoimi yhteensä Kirjastovirkailija 2 2 Kulttuuritoimi yhteensä Sivistysosasto yhteensä 50,7 51,95 49,35 48,1 48,1 500 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Hallinto ja tekninen tsto yht. 0,75 0,75 0,75 0,75 0, Talonmies (sivutoiminen) 1 1 Rak. ja kiint. hoito yhtensä Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Rakennusvalvonta yhteensä 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Tekninen osasto yhteensä 2,50 2,50 2,50 2,50 2, Perusopetus siivouspalvelut (0,5 htv) ostopalveluna 8

9 100 Vaalit Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Europarlamenttivaalien järjestäminen 2014 Eduskuntavaalien järjestäminen 2015 Kunnallisvaalien järjestäminen 2016 Tunnusluvut: Nettokustannukset /as Euroopan parlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa vuonna Vaalien toimittamisajanjakso on , jona aikana kunkin jäsenvaltion on järjestettävä vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa. 10 Keskusvaalilautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Keskusvaalitautakunta Yhteensä /asukas 2013/ / Tilintarkastus Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Toteuttaa lakisääteinen tilintarkastus hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa ja hallintosäännössä sille määrätyt tehtävät. Tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen ja tarvittaessa myös muita raportteja omalta toimialaltaan. Tunnusluvut: Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä vuonna Tarkastuslautakunnan avustaminen 1,5 päivää Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. 9

10 12 Tarkastuslautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Tarkastuslautakunta Yhteensä /asukas 2013/ / Yleinen hallinto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös elinkeinotoimen kehittämisestä kunnassa. Kunnanhallitus järjestää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle tarvittavat toimitilat. Hallinto-osasto Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Hallinto-osasto tarjoaa kunnan sisäiselle organisaatiolle talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Lisäksi hallinto-osasto tarjoaa yhteispalveluja kuntalaisille. Henkilöstöhallinto Kunnassa toimii yhteistoimintaelimenä yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä huolehtii laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määräämistä tehtävistä. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen, vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Kunnanhallitus: Kuntastrategian mukainen työskentely Hallinto-osaston palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla Kuntakuvan kehittäminen Asiakaspalvelu hankkeen valmistelu Kuntauudistuksen vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöstrategian mukainen toiminta Työn haittojen ja vaarojen selvityksen ja arvioinnin toteuttaminen ja seuranta Työpaikkakohtaisten selvitysten tekeminen työsuojelussa 1.askel hyvinvointijaksoille osallistumisen mahdollistaminen enintään 7 osallistujalle. Riittävien työterveyshuoltopalvelujen turvaaminen omassa kunnassa ja täysimääräisen Kelan tuen saaminen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnon kohottamiseen Osastokohtaiset tapahtumat henkilöstölle Uimahallilippujen tarjoaminen henkilöstölle Virkasuhteet, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä muutetaan työsuhteiksi Savuton kunta ohjeiden noudattaminen. 10

11 Tunnusluvut: 1.askel hyvinvointijaksoille osallistuvat 7 hlö Vähintään 50 työntekijää osallistuu henkilöstölle järjestettävään kuntokampanjaan. Kuntakuvaa kehitetään uusimalla kunnan visuaalista ilmettä. 1.askel hyvinvointijaksoja ja virkistystoimintaa järjestetään henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Jokilaaksojen Työterveys Oy:ltä. 13 Kunnanhallitus TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Yleinen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Muut palvelut Muihin palveluihin kuuluvat velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Tukityöllistämisen tavoitteena on 10 henkilön työllistäminen enintään 12 kuukaudeksi. Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntakohtaisen osuuden pitäminen tasolla. Kahden viikon kesätyön järjestäminen 30 koululaiselle tai opiskelijalle kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla. Nuorisotakuun mukainen toiminta. Pyhännän ja Siikalatvan kunnissa on toiminut vuodesta 2012 lähtien Sompa-projekti, jonka tavoitteita ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuuden edistäminen sekä nuorten auttaminen työ ja opiskelupaikan löytämisessä. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöstä maksettavaa korvausta nostetaan. 150 Muut palvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ /

12 160 Elinkeinoelämän edistäminen Kuntastrategian mukaisesti kunta edistää alueellaan toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintamahdollisuuksia. Maatalousyritysten toiminta edellytyksiä kehitetään eri toimenpitein. Seutukunnassa meneillään olevan Matkailusta Nostetta- hankkeen avulla edistetään matkailuyrittäjyyttä, lisätään toimialan ja alueen kilpailukykyä, luodaan työmahdollisuuksia, uusia tuotteita ja palveluja ja parannetaan paikallista asuin- ja toimintaympäristöä. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. Toimivien ja taloudellisten ratkaisujen etsiminen kunnan ja yritysten yhteistyöllä tontti-, toimitila- ja muissa asioissa. Kunnan maksuosuudella osallistuminen Pyhännällä viriäviin Leader+ hankkeisiin. Pyhännällä toimivien kauppaliikkeiden ja uusien palveluyritysten toimitilatarpeiden selvittäminen ja huomioon ottaminen kaavoituksessa. Uusien palveluyritysten saaminen kuntaan Kunnan elinkeinostrategian laatiminen Matkailusta Nostetta hankkeen jatkaminen toimintasuunnitelman mukaisesti. Osallistuminen Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa uusiin projekteihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen saamista kuntaan. Tunnusluvut: Työttömyysaste (Elykeskus) alle 9% Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Uusien yritysten aloittaessa toimintansa kunnassa vaikutukset näkyvät verotulojen ja asukasluvun kasvuna. Väkiluvun kasvun myötä kuntaan on mahdollisuus saada uusia palveluyrityksiä. Teollisuusyritysten tarvitessa uusia työntekijöitä, työttömyysaste saadaan alenemaan. Matkailusta Nostetta-hanketta hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seutukunta. Hankkeen rahoituksesta vastaa täysin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pyhännällä toimivien kauppaliikkeiden tilatarpeiden vaatimukset voidaan ottaa huomioon, kun kunnassa tarkastellaan useita jo voimassa olevia asemakaavoja. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella myös muiden palveluyritysten tonttikysymyksiä. 160 Elinkeinoelämän edistäminen TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Maaseudun kehittäminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa oleva maaseutuasiamies käy keskimäärin yhden päivän viikossa Pyhännällä, jolloin palvelu tuotetaan lähipalveluna sopimuksen mukaisesti. Pyhännän kunta järjestää toimintaa varten toimitilat. Kunta tukee maatalousyrittäjiä tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa ja osallistuu eläinlääkärien akuuttien viikonloppukäyntien kustannuksiin omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta. 12

13 Tarjotaan maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti ja alueellisesti joustavasti ja tarkoituksen mukaisesti, koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Kehitetään maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Toteutetaan Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen organisointi muuttuneessa tilanteessa joustavasti ja taloudellisesti. Maksetaan viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehitetään alueella yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. Talousarviovuotta 2014 sekä taloussuunnitelmavuosia tulee maaseututoimen osalta leimaamaan yhteistoiminta-alueen toiminnan vakiinnuttaminen. 200 Maaseudun kehittäminen TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /maatila 2013/ / Kunnanhallitus Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Hallinto ja sosiaalitoimisto (Perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalitoimisto, projektit) Toteuttaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Lakisääteisten sosiaalipalveluiden laadullinen turvaaminen tiivistämällä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. Tunnusluvut: Perusturvalautakunnan kokoukset 9 Sosiaalipalveluiden saanti kuntalaisille pääosin lähipalveluna. 13

14 30 Perusturvalautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Lasten ja nuorten tukitoimet (Perhekodit, lastensuojelun sijaisperhehoito, kasvatus- ja perheneuvonta, lastensuojelun tukitoimet, lasten sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, ottolapsineuvonta, elatustuki, lastenvalvojan tehtävät, lasten ja nuorten sosiaalityö) Toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Myös lapsi- ja nuorisonäkökulman esiin tuominen kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena yhteisöllisyyden tukeminen yksilöllisiä tarpeita kunnioittaen ja ennaltaehkäisevää työotetta käyttäen Perheiden ja nuorten palvelut muodostavat kokonaisuuden ja ovat joustavasti saatavilla. Tunnusluvut: Perheneuvolakäynnit ja asiakasmäärät/ vuosi 71 Avohuollon tukitoimien piirissä olevat lapset/ vuosi 7 Lastensuojeluilmoitukset/ vuosi 15 Perhetyön piirissä olevat asiakasperheet/ vuosi 3 Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevat lapsiperhekotitaloudet 4 Sosiaaliohjaaja-koulukuraattorin palkkaus yhdessä sivistysosaston kanssa vuodelle 2014 Lapsen ja nuoren palveluketjun arviointia suoritetaan vuonna Lasten ja nuorten tukitoimet TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Vanhusten laitospalvelut (Palvelukeskus Nestorin laitoshoito) Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilöille, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorin kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Pitkäaikaisen laitoshoidon tavoitteena on turvata asiakkaalle hyvä olo ja toimintakyky. Tunnusluvut: /laitoshoitoateriat 14

15 Määritellään hoidon laadun kriteerit ja suoritetaan laadun arviointia. 330 Vanhusten laitospalvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /laitoshoitopaikka 2013/3 2014/ /laitoshoitopäivä 2013/ / /laitoshoitoateriat 2013/ / Kotihoito (kotihoito, tukipalvelut) Tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla asiakasta, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kotonaan. Kotihoidon työntekijät seuraavat myös asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kotihoidon tavoitteena on turvata ihmisen arkielämää elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa asiakaslähtöisyyttä kunnioittaen. Kotihoidossa korostetaan ylläpitävää ja ennaltaehkäisevää toimintakykyä edistävää toimintaa. Asiakkaan toimintakyvyn heikentyessä palveluntarvetta arvioidaan välittömästi. Tunnusluvut: Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden % osuus ikäryhmästä 91 % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 vuotta täyttäneistä 13 % Kotihoitoapua saaneiden vanhuskotitalouksien määrä /vuosi 43 Kotihoidon työntekijöiden täydennyskoulutuspäivät 21 Palvelutarpeen arviointiin käytettäviä menetelmiä kehitetään Kotihoidossa suoritetaan asiakaslähtöisyyden arviointia Täydennyskoulutuksessa painopiste on kuntouttavan työotteen kehittämisessä. 340 Kotipalvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /tukipalveluasiakas 2013/ / /säännöl.kotihoidon asiakas 2013/ /

16 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö (kehitysvammalaitokset, työosuusraha, työ- ja toimintakeskus, kehitysvammaisten ohjaus, avohuollon mielenterveystyö) Järjestetään kehitysvammaisille kuntalaisille vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua. Kehitysvammahuollon asiakkaan toimivan arjen vahvistaminen Asiakaslähtöinen ja saumaton palveluprosessi toteutetaan yhteistyössä omaisten ja muiden yhteiskumppaneiden kanssa. Tunnusluvut: Työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 16 Päivätoimintapäivät/ vuosi 376 Kehitysvammahuollon asiakkaiden ostopalvelusopimukset /vuosi 4 Asiakkaiden lisääntyvä hoitoisuus toiminnan kehittämisen haasteena. Asiakkailta ja yhteiskumppaneilta kerätään palautetta toiminnan kehittämiseksi. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /työtoimintapäivä 2013/ / /työtoiminnan asiak. 2013/9 2014/ Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (palvelutalo Hilma, palvelukeskus Nestori, nuorten vammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten hoitokodit, päiväkeskustoiminta, vammaisetuudet, omaishoidontuki, vanhusten ja vammaisten sosiaalityö) Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin ja kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Ikäihmisten hoito on asiakaslähtöistä, tavoitteellista, säännöllisesti arvioitua ja toteutetaan hoito-ja palvelusuunnitelman ohjaamana. Tunnusluvut: Palveluasumisen hoitopäivät (TA 23 paikkaa) 7665 pv Lyhytaikaishoitopäivien määrä (TA 2 paikkaa) 730 pv Palvelutalo Hilman asukasmäärä 6 Omaishoidon tuella hoidettujen määrä vuoden aikana 14 Päiväkeskustoimintapäivät/ vuosi 44 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saajien määrä/ vuosi 16 Palvelukeskus Nestorin henkilöstön täydennyskoulutuspäivät/ vuosi 56 16

17 Täydennyskoulutuksessa painopiste dementiaosaamisen kehittämisessä. Itse arvioinnissa käytettävällä ITE-menetelmällä selvitetään onko yksikön toiminta laadukasta ja dokumentoitua, sen avulla arvioidaan ja kehitetään Palvelukeskuksen toimintaa. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avustajan työpanoksella tuetaan asiakkaiden arjessa selviytymistä. 360 Muut vanh. ja vamm.palvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /Nestori palv.asuminen/asukas 2013/ / /Nestori/palv.asum/hoitopv 2013/ / /Nestori/palv.asum/ateria 2013/ / /omaishoidon piirissä olevat 2013/ / /ostopalv.sopimukset (ei vanh.) 2013/4 2014/ /palvelutalon II asukkas 2013/6 2014/ Päihdehuolto (A-klinikka, Pav-asuintalo, hoitokodit, Pav-huoltolat ja katkaisuhoitoasemat) Järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja sisällöltään sekä laajuudeltaan siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Päihdehoito ja -kuntoutus ovat kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan. Päihdepalveluissa huomioidaan yksilönä asiakas ja hänen perheensä Päihdehoidon ja päihdehuollon palveluja toteutetaan yhteistyössä moniammatillisten osaajien kanssa. Tunnusluvut: Pav-asuintalo, asukkaita/ vuosi 4 A-klinikka asiakkaita/ vuosi 5 A-klinikka suoritteita/ vuosi 30 Kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan ostetaan päihdehuollon palveluita Haapaveden kaupungin A-klinikalta sekä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti katkaisuhoitoasemilta. 370 Päihdehuolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ /

18 380 Terveyden- ja sairaanhoito (muut terveysasemat, terveysasema, Siikalatvan terveyspalvelut, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskangas, psykiatrinen hoito, muut sairaalat) Tuotetaan kuntalaisten tarpeita vastaavia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Kuntalaisilla on oikeus käyttää minkä tahansa terveysaseman palvelua. Haapaveden kaupunki tuottaa virka-ajan lääkäripäivystyksen ostopalveluna Haapaveden ja Pulkkilan terveysasemilla. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan Oulun seudun yhteispäivystyksestä (PPSHP). E-Kanta-arkisto otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Vastaanottojen toiminnan kehittämistyöryhmä aloittaa toimintansa kehittäen lääkärien ja sairaanhoitajien työnkuvaa ja tehtävien kehittämistä. Tunnusluvut: /asukas Ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta kuntien palvelupäätösten mukaisesti voimaan astuva päivystysasetus määrittää kiireellisen hoidon ja päivystyksen päivystysyksiköihin alkaen asiakkaat saavat valita kiireettömästä terveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen. Alueellisesti on myös odotettavissa yhteistoiminta-alueen laajenevan. 380 Terveyden- ja sairaanhoito TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /asukas perusterv.hoito 2013/ / /asukas erikoisterv.hoito 2013/ / Muu sosiaali- ja terveystoimi (perus-, tarveharkintainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, veteraanikuntoutus, muu veteraanitoiminta, mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut) Ohjataan ja neuvotaan asiakkaita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla, selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Sosiaalityön tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus asiakastyössä Tunnusluvut: Toimeentulon hakijaa/ vuosi 45 Mielenterveyskuntoutujien ostopalvelusopimukset 4 Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat hlö/ vuosi 5 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 2 Sosiaaliohjaajan palkkauksen myötä sosiaalitoimen asiakkaille on mahdollista varata enemmän aikaa henkilökohtaista palvelua varten. 18

19 Toimeentulotuen tarpeen ennustetaan kasvavan, koska työllisyystilanne on kunnassa vaihtelevaa. Mielenterveyskuntoutujia tuetaan tukihenkilöpalveluiden avulla. 390 Muu sosiaali- ja terveyst. TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Perusturvalautakunta Yht. TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Hallinto ja sivistysosasto Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hallinnoiminen. Yhtenäisten ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien luominen sivistysosaston tulosalueille. Turvata kuntalaisille lakisääteisten palveluiden saanti sivistysosaston tarjoamissa palveluissa. Tunnusluvut: Kustannukset /asukas Haasteena palveluiden tuottaminen vähenevälle käyttäjämäärälle taloudellisesti. 40 Sivistyslautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Hallinto ja koulutoimisto Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Perusopetus Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Laadukas perusopetus - avoinna olevat virat ja toimet täytetään pätevillä henkilöillä - pienryhmien käyttö joustavasti yleisopetusta tukevana toimintana - osa-aikaisen erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien käyttö tukitoimenpiteinä 19

20 - perusopetuksen päättänyt oppilas pääsee sopivaan toisen asteen koulutuspaikkaan - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen Koulukiinteistöstä huolehtiminen - pidetään irtaimisto kunnossa Pyhännän koulun kiinteistön remontoiminen yhtenäiskoulun käyttöön. Tunnusluvut: Laadukas perusopetus - ryhmäkoot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla - valtakunnallisissa kokeissa oppilaiden arvosanojen keskiarvo vähintään valtakunnallista keskitasoa Taloudellinen perusopetus - perusopetuksen kustannukset AVI:n tilaston mukaisesti maaseutumaisten kuntien keskitasolla. Oppilasennusteet esikoulu luokat luokat pienryhmät yhteensä Tarkoitus on saattaa perusopetus toiminnallisesti yhdeksi tekemällä yhteinen opettajainhuone ja yhteiset hallintotilat. Tavoitteena on elvyttää tukioppilastoiminta oppilaskuntatoiminnaksi resurssien ja puitteiden osalta. Pihavalaistusta parannetaan. 410 Perusopetus TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /oppilas 2013/ / /opetus/oppilas 2013/ / /kuljetus/oppilas 2013/ / /ruokailu,muu opp.h/opp 2013/ / /vammaisopetus/oppilas 2013/ / Esiopetus Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan kouluun siirtymiseen. Laadukas esiopetus - täytetään avoinna olevat virat ja toimet pätevillä henkilöillä - pyritään pitämään ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia suosituksia - järjestetään toiminta oppilaiden tarpeet huomioon ottaen riittävällä työntekijämäärällä 20

21 - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen Tunnusluvut: - esiopetuksen kustannukset pidetään AVI:n tilaston mukaisesti maaseutumaisten kuntien keskitasolla. Oppilasennuste Esikoululaisia Tavoitteena on tvt-tekniikan käyttöönotto esikoulusta alkaen lasten leikinomaisessa opetuksessa. 420 Esiopetus TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /esiopetus oppilas 2013/ / /esiopetus/opetus/opp 2013/27 014/ /esiopetus/kuljetus/opp 2013/ / Päivähoito Päivähoito on lakisääteinen kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu. Päivähoitoa järjestetään päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Päivähoidon tavoitteena on edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tavoitteena on laadukas päivähoito. Päivähoitopaikka järjestetään lain mukaisesti kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä työn tai opiskelun takia hoitoa tarvitseville ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Määrälliset tavoitteet: Päiväkoti/läsnäolopäiviä ( 21 ) 4851 Perhepäivähoito/läsnäolopäiviä (16 ) 3328 Ryhmäpph/läsnäolopäiviä (8) 1664 Esikoulun päivähoito/läsnäolopäiviä ( 14 ) 2618 Koko päivähoito Tunnusluvut: Kertoimet: Toimintapäiviä 231pk, 208 pph, 208 ryh. ja 187 ek Päiväkoti päivähoitopaikkoja 21 Perhepäivähoito päivähoitopaikat 16 Ryhmäperhepäivähoito päivähoitopaikat 8 Esikoulun päivähoitopaikat 14 Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on toimia kasvatushenkilöstön tukena ja työvälineenä. Henkilöstön täydennyskoulutus ylläpitää kasvatushenkilöstön osaamista. Lain edellyttämät erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalveluna. 21

22 430 Päivähoito TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /läsnäolopv 2013/ / /hoitolapset yht.2013/ / /hoitolapsi/päiväkoti 2013/ / /hoitolapsi/perhepäivä.h 2013/ / /hoitolapsi/ryhmäperhepäivä.h 2013/8 2014/ /hoitolapsi/esikoul. pv.hoito 2013/ / Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimen tarkoitus on luoda erilaisia mahdollisuuksia kuntalaisten vapaa-ajan viettoon ja innostaa liikunnan pariin Tarjotaan kuntalaisille monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden Ylläpidetään olemassa olevat ulkoilu ja liikuntamahdollisuudet hyvässä käyttökunnossa Nuorisotila avoinna kertaa viikossa Nuorten kesätyökampanja Snowcross-rata käyttökuntoon Etsivän nuorisotyöohjaajan palkkaus, jos valtion avustus toteutuu. Tunnusluvut: Kustannukset /asukas Ylläpidetään olemassa olevat liikuntamahdollisuudet hyvänä joilla tuetaan kuntalaisten arkiliikuntaa, järjestetään kuntalaisille monipuolisia tapahtumia. 460 Vapaa-aikatoimi TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Kulttuuritoimi Pyhännän kunnankirjaston tarkoituksena on osana valtakunnallista kirjastoverkkoa tarjota asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, sivistämiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto toimii kuntalaisten henkisesti aktivoivana kohtaamispaikkana, tieto- ja kulttuurikeskuksena, joka tarjoaa maksutta käyttöön perinteisen kirjastoaineiston lisäksi myös mahdollisuuden tietotekniikan käyttöön ja pääsyn tietoverkkoihin. Erityisesti lasten- ja nuorten lukuharrastus on kirjastotoiminnan painopistealueena. Pyhännän kunnan kulttuuritoimen tarkoituksena on laadukkaiden kulttuuritapahtuminen järjestäminen kuntalaisille sekä kuntalaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin lisääminen. 22

23 Kansalaisopistotoiminnan tarkoituksena Pyhännällä on järjestää monipuolista ja kehittävää toimintaa kuntalaisten virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mahdollisuuksia tavoitteellisempaan opiskeluun. Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät pyritään pitämään nykyisellä tasolla Kirjaston aukioloajat ovat asiakasystävälliset Kirjasto järjestää asiakkailleen tapahtumia (mm. kirjaston osallistuminen Perttulinpäiviin, satutunnit, kirjastopyhä). Oppilaitosyhteistyötä lisätään (esim. kirjastonkäytön opetus, kirjavinkkaus). Kulttuuritoimi pyrkii vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tavoittamaan eri-ikäiset kuntalaiset monipuolistamalla toimintaa. Kansalaisopiston toiminnassa pyritään ottamaan kuntalaisten toiveet huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Pyritään suunnittelemaan monipuolisesti eri-ikäiset kuntalaiset huomioon ottava ohjelma. Kursseja ei pyöritetä opiskelijamäärällä, joka on alle kurssikohtaisesti lasketun minimin. Tunnusluvut: Lainojen määrä, koko kirjasto Lainojen määrä, Tavastkenkä Kirjastojärjestelmä päivitetään vuonna 2014 Axiell Aurora järjestelmään. Päivityksestä johtuen kirjasto pidetään kaksi viikkoa suljettuna. - Panostaminen hankintamäärärahoihin vaikuttaa osaltaan myönteisesti kirjaston lainaus- ja kävijämääriin. - Resurssien riittäminen oheistoimintaan (satutunnit, tapahtumat) on tärkeää, koska oheistoiminnan avulla vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Oheistoiminnan järjestäminen vaatii kuitenkin sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja (esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia). - Kirjaston tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan - Sähköisten aineistojen kustannukset (esim. musiikkitietokanta Naxos, lehtitietokannat) rajoittavat aineistotarjonnan monipuolistamista. - Kirjasto varautuu vuonna 2014 tapahtuvaan kirjastojärjestelmän ja palvelimen vaihdosta aiheutuviin kustannuksiin. - Vuodelle 2012 oli varauduttu siihen, että historiakirja valmistuu kokonaisuudessaan vuoden aikana. Kirjan valmistuminen jatkuu kuitenkin tulevina vuosina. - Kaikki suunnitellut kurssit eivät kuitenkaan käynnisty. Käynnistymättömien kurssien tilalle pyritään suunnittelemaan uusia, jotta tuntimäärä säilyisi suunnitelmien mukaisena. Tuntimäärä vaikuttaa valtionosuuksiin. Valtionosuus talousarviossa on arvioon perustuva, lopullinen osuus voi muuttaa toteutumaa. 490 Kulttuuritoimi TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / /lainaus 2013/ / /opetustunnit kans.op 2013/ /

24 40 Sivistyslautakunta Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Hallinto ja tekninen toimisto Tehtäviin kuuluu teknisen lautakunnan hallinnolliset tehtävät. Tavoitteena on pitää teknisen toimiston palvelut hyvinä. Palveluiden laatu turvataan nykyisellä henkilöstöllä. 50 Tekninen lautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Hallinto ja tekninen toimisto Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Yhdyskuntasuunnittelu Tehtävänä kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakennuttaminen, maanmittaus ja muu kiinteistötoimi. Varaudutaan kiinteistötoimituksiin sekä tulevien hankkeiden esiselvityksiin. Markkinoidaan eurotontteja ja omarantaisia omakotitalotontteja sekä teollisuustontteja yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Jatketaan koulukeskuksen, museon ja Periojantien varren asemakaavoitusta sekä Kirkonkylän ja Ukonojan alueen asemakaavamuutoksia. Lisäksi tarkistetaan Pyhännänjärven yleiskaavaa. Keskitytään asemakaavoituksiin koulukeskuksen, museon ja periojantien pohjoispäässä. Lisäksi muutetaan kirkonseudun ja ukonojan asemakaavaa. 510 Yhdyskuntasuunnittelu TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ /

25 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Tehtäviin kuuluu kunnan julkisten kiinteistöjen kiinteistön hoidosta vastaaminen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen sekä teollisuus- ja liiketilojen kiinteistönhoidosta vastaaminen. Kunnan kiinteistöjen kunnossapito Vuosikorjaustyöt kiinteistöissä Kiinteistö Oy Tavastkengän siirtoviemäriin liittymisvaraus Varaudutaan teollisuus ja liiketilojen muutos- ja korjaustöihin Vuokratulojen lisääntyminen teollisuustilojen rakentamisesta ja laajennuksista, Novisol Oy, Real Snacks Oy, Puu-Top Oy ja Lapwall Oy. Kirkkotien rivitaloihin isompiin asuntoihin 4h+keittiö lämpöpumput. Pyritään parantamaan kiinteistöjen seurannalla ja kunnossapidolla kiinteistöjen tilaa. Varaudutaan vuokrattaviin tiloihin tehtäviin muutostöihin. 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Tehtäviin kuuluu kunnan maa- ja vesialueiden vuokraukset sekä maa- ja metsätilojen hoito. Vesistöjen yhteistarkkailuun osallistuminen Metsien myyminen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti Metsien hoitaminen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Myydään metsää metsänhoitosuunnitelman mukaisesti, sekä selvitetään kiinnostusta metsäpalstojen myyntiin. 540 Maa- ja metsät. ja ymp.huolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Jätehuolto Jätehuolto on annettu kuntien yhteiselle jäteyhtiölle (Vestia Oy:lle) hoidettavaksi. Jäteveden puhdistustoiminta hoidetaan yhteistyössä Siikalatvan keskuspuhdistamon kanssa. Sisäisestä viemäriverkostosta huolehtiminen kuuluu kunnan tehtäviin. 25

26 Pumppuasemien vuosihuollot Teollisuuden jätevesien esikäsittelyn parantaminen Jäteveden hinta alkaen 2.20 /m3 (alv 0 %). Yhteistyön tekeminen Vestia Oy:n ja Siikalatatvan keskuspuhdistamon kanssa. Käyttökustannuksien ja poistojen kasvaminen nostavat jäteveden hintaa. Elintarviketeollisuuden jätevesien päästöjä pyritään vähentämään. 550 Jätehuolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Energiahuolto Tehtävänä on toimittaa kiinteistöille kaukolämpöä ja huolehtia kaukolämpöverkoston toiminnasta Lämpö ostetaan Latvaenergia Oy:ltä Kilpailukykyisen kaukolämmön turvaaminen asiakkaille ja kaukolämpöverkostosta huolehtiminen Energianhinta nousee alkaen 7 %. Kotimaisen polttoaineen hinta käyttöpaikalla hintaindeksi on noussut, mikä on nostanut energian hintaa. Kaukolämmön piiriin pyritään saamaan uusia liittyjiä. 555 Energiahuolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Tehtävänä on huolehtia puistoista, yleisistä alueista, kaavateistä, kevyenliikenteen väylistä, uimarannoista, venevalkamista, katuvalaistuksesta, yksityisteistä sekä muista liikenneasioista. Uimarannat, puistot ja luontopolut pidetään hyvässä kunnossa Yleisten alueiden siisteyttä parannetaan Pyritään pitämään kelkka- ja hiihtoreitit kunnossa työllisyystöinä ja työprojektin toimesta Kaavatiet pidetään hyvässä kunnossa 300 m ja sitä pidempiä yksityisteitä avustetaan Keskustaajamaan laitetaan kesäkukat Pajatielle ja Paljetielle asennetaan salaojat. 26

27 Pidetään liikenneväylät kunnossa. Panostetaan energiaa säästävien lamppujen hankintaan. Tehdään yhteistyötä ELYkeskuksen kanssa liikenneturvallisuuden ja keskusraitin viihtyisyyden parantamisessa. 560 Liikennev., puistot ja yl.alueet TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Rakennusvalvonta Tehtäviin kuuluu rakennus- ja maa-ainesvalvonta. Rakentamisen pääpaino on uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Pyritään edistämään rakennusten korjaustoimintaa Rakentajille annetaan rakennusluvan yhteydessä työmaapäiväkirja ja huoltokirja Rakennusten korjaustoimintaan kiinnitetään huomiota Maa-ainesvalvonnan tavoitteena on yleisen maisemakuvan parantaminen Rakennusjärjestyksen uudistamistyön aloittaminen. Rakennus- ja maa-ainesvalvonnalla parannetaan rakentamisen laatua ja ympäristön tilaa. 600 Rakennusvalvonta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Palo- ja pelastustoimi Tehtävänä on yhteistyössä Jokipelastuksen kanssa turvata palo- ja pelastustoiminta Pyhännän kunnan alueella. Päivälähtövalmiuden turvaaminen Pyhännän palo- ja pelastustoimen valmiuksien turvaaminen alueellisessa pelastustoimessa Alueellisen pelastuslaitoksen kehittäminen. Lähtövalmius turvataan paikallisella paloasemalla. 27

28 610 Palo- ja pelastustoimi TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Tekninen lautakunta Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ / Käyttötalous Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2013/ /

29 3 TULOSLASKELMAOSA Talousarvion tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnasta syntyviin menoihin kuten käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavia tietoja: Toimintakate osoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tuloksen jälkeen tuloslaskelmassa esitetään poistoeron, varausten ja rahastojen muutos. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään. 29

30 TULOSLASKELMA (ulk.) TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

31 TULOSLASKELMAOSA TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintamenot % 19,9 20,6 Vuosikate/poistot % 75,7 69,3 Vuosikate / keskim. poistonal. inv. omahankintameno 605,8 624,5 Vuosikate /asukas 458,7 432,5 Kertynyt ylijäämä /asukas 1127,9 1416,9 Asukasmäärä vuoden lopussa

32 3.1 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosentteina toimintamenoista = 100 x Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eriä. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosentteina poistonalaisista investoinneista = 100 x Vuosikate/Keskimääräinen poistoalaisten investointien omahankintameno. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä tai ylijäämäinen. kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimäärin poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/ asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)/ Asukas Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään euroa asukasta kohden. 32

33 4 INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO Yleishallinto Kiinteä omaisuus 1101 Hallinto-osaston kiinteä omaisuus Menot Tulot Nettomeno Varaudutaan maa-alueiden ostoon ja myyntiin. Kiinteä omaisuus Yhteensä Irtain omaisuus 1401 Hallinto-osaston kalusto Menot Nettomeno Varaudutaan hankkimaan poistonalaisia atk- ja muita tarvittavia kalusteita hallinto-osaston käyttöön. Irtain omaisuus Yhteensä Aineeton käyttöomaisuus 1602 Osakkeet ja osuudet Menot Nettomeno Siikaverkko Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Osallistutaan Siikaverkko osuuskunnan valokuituverkon rakentamiseen kunnanhallituksen määräämillä alueilla. Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä Yleishallinto Yhteensä Menot Tulot Nettomeno Perusturvalautakunta Talon rakennus 3201 Terveyskeskuksen peruskorjaus Menot Nettomeno Terveysaseman laajempi peruskorjaus. 33

34 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO 3213 Palvelukeskuksen lattian kunnostus Menot Nettomeno Uusitaan keittiön huonokuntoinen, epähygieeninen ja vaikeasti puhdistettava lattia. Talon rakennus Yhteensä Julkinen käyttöomaisuus 3304 Palvelukeskuksen aita Menot Nettomeno Uusitaan puinen aita teräsrakenteiseksi. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä Perusturvalautakunta Yhteensä Menot Nettomeno Sivistyslautakunta Talonrakennus 4210 Koulukeskuksen muutostyöt Menot Tulot Nettomeno Koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus Menot Tulot Nettomeno Investointi käsittää yhtenäiskoulun tarvitsemat muutokset koulun tiloihin ja lämpimän yhdyskäytävän rakentamisen Päiväkodin laajennus Menot Nettomeno Päiväkodin laajentaminen ryhmäperhepäiväkodin tiloilla sekä ilmastoinnin parantaminen. Talonrakennus Yhteensä Julkinen käyttöomaisuus 4315 Päiväkodin piha-alue Menot Tulot Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Päiväkodin piha-alueen valaistusta ja viihtyisyyttä parannetaan ja leikkivälineitä uusitaan. 34

35 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO 4316 Kaukalon kattaminen Menot Tulot Nettomeno Nykyisen jääkiekkokaukalon kattaminen. Tuloina mainostulot yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä Irtain omaisuus 4404 Peruskoulun kalusto Menot Nettomeno Uusien kalusteiden hankintaa peruskoululle. Irtain omaisuus Yhteensä Sivistyslautakunta Yhteensä Menot Tulot Nettomeno Tekninen lautakunta Talonrakennus 6235 Teollisuushalli Novisol Menot Tulot Nettomeno Tavastkengän koulun korjaus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2016 Koulun peruskorjaus ja jätevesijärjestelmän parantaminen Real Snacksin toimiston laajenus Menot Nettomeno Liike-/teollisuustila Menot Tulot Nettomeno Varaudutaan liiketalon/yritystilojen rakentamiseen tai hankkimiseen pienempien palveluyritysten käyttöön Varastotila Lapwall Menot Nettomeno Varastohalli Puu-Top Menot Nettomeno

36 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO Talonrakennus Yhteensä Julkinen käyttöomaisuus 6303 Katu- ja tievalaistus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Energiasäästölamppujen vaihtaminen Ukonojalle sekä tulevina vuonna katuvalojen rakentaminen mm. Järvitielle, Metsätalontielle, Tähtipolulle ja Aurinkopolulle Puistojen parantaminen Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2015 Keskustaajaman puistojen viihtyisyyden parantaminen. Hankkeelle haetaan EU-rahoitusta Matkailun kehittäminen Menot Tulot Nettomeno Aloitusvuosi 2011 Matkailun kehittämisen investointihanke jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Hankkeella parannetaan kunnan matkailuelinkeinopalveluja ja lisätään kuntalaisten viihtyisyyttä Kaavateiden rakentaminen Menot Nettomeno Varaudutaan rakentamaan uudelle museon asemakaava-alueelle kaavatie Kaavateiden päällystäminen Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2015 Päällystetään Järvitie, Aurinkopolku ja Tähtipolku. Hankkeella lisätään liikenneturvallisuutta ja poistetaan pölyhaittoja Koirapuisto Menot Nettomeno Koirapuisto lisää kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet 6504 Muut viemäriverkostot Menot Nettomeno Tehdään esikäsittelyn selvitystä sekä suunnitellaan mm. Ropintien viemäröintiä. Varaudutaan lisäksi museoalueen ja muihin tuleviin kunnallistekniikan investointeihin. 36

37 INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO 6507 Kaukolämpöverkon rakentaminen Menot Nettomeno Varaudutaan kaukolämpöverkon rakentamiseen Saturannan asuntoalueelle Jätevesien esikäsittely Menot Nettomeno Kiinteät rakenteet ja laitteet Yhteensä Aineeton käyttöomaisuus 6609 Kaavoitus Menot Nettomeno Aloitusvuosi 2014 Koulukeskuksen, Periojantien ja museoalueen asemakaavoitus sekä muutoksien tekeminen kirkonkylän ja Ukonojan asemakaavaan. Lisäksi tarkistetaan Pyhännänjärven yleiskaavoitusta Leiviskänkankaan kaavoitus Menot Nettomeno Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä Tekninen lautakunta Yhteensä Menot Tulot Nettomeno InvestointiosaYhteensä Menot Tulot Nettomeno

38 5 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteenlaskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. RAHOITUSOSA TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Yhteensä Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit Yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Yhteensä Rahoituksen rahavirta yhteensä Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,2 1,2 Kassan riittävyys, pv 16,3 11,2 Asukasluku

39 Tulorahoituksen riittävyys TP10 TP11 TP12 TA13 TA14 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate TP10 TP11 TP12 TA13 TA Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investointien omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa rahoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden Toiminnan ja investointien rahavirrasta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. Suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään 0 tai positiivinen. tällöin tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisia satunnaisia tuloja tai menoja taikka tavanomaista suurempia investointeja, on kertymäkautta perusteltua pidentää. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat varainhoitovuoden lopussa/ Kassasta maksut varainhoitovuonna. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä. 39