Kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti"

Transkriptio

1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen väliraportti 2012 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2

2 SISÄLLYS Kulttuurisesti kestävä kehitys... 3 Yhteenveto pienryhmien tuloksista... 9 Koonnin rakenne ja merkinnät Koonnin hierarkkinen rakenne Kulttuuri ja kulttuuriperintö Arvot Toimijat, toiminta ja toimenpiteet Kasvatus Aakkosellinen hakemisto Lähteet Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 2

3 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kulttuurisesti kestävä kehitys -hanke lähestyy kulttuurisesti kestävän kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia kestävyysajattelun huomioivia sisältöjä kasvatuksen toteuttamiseen. Kulttuurisesti kestävän kehityksen toivotaan muodostuvan vaikuttavaksi osaksi kestävän kehityksen koulutuksia. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu. Tämä väliraportti on työkalu asiantuntijaryhmälle vielä analysoimattomien tulosten alustavaa jäsentämistä varten. KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELY Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle ei ole yhtä, standardisoitua määritelmää. Kulttuuripolitiikan strategiassa kulttuurisesti kestävän kehityksen katsotaan tarkoittavan luovuuden ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta sekä vuorovaikutuksen edistämistä kulttuurien sisällä ja niiden kesken (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009). Vaikutuspiireiksi mainitaan mm. yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu, alueellinen kehittämistyö sekä kehityspolitiikka. Opetusministeriön (2006) julkaisun Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa mukaan kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisten vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Kierrätyskeskus (2008) puolestaan kuvaa kulttuurisesti kestävän kehityksen kasvatuksen teemoiksi kulttuuri-identiteetin, muiden kulttuureiden kohtaamisen, kulttuurisen ympäristön lukutaidon ja tietoisuuden itsestä uuden kulttuurin synnyttäjänä. Museoliitto (2010) on lähestynyt kulttuurisen kestävyyden teemaa määrittelemällä kestävän kehityksen arvojen mukaisia kulttuuritoimintoja. Kestävän kehityksen klassisen määritelmän mukaisesti nykyhetken tarpeet tulee tyydyttää siten, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävän kehityksen voidaankin nähdä tarkoittavan kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötaitojen 1 vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Kulttuuriperinnön vaaliminen mainitaan kestävän kehityksen ohjelmassa yhdeksi kestävän kehityksen kulmakiveksi. Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet ovat osa kestävää kehitystä oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereissä ja sertifioinnissa (OKKA-säätiö 2009). 1 Kulttuuriperintötaidoiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on määritellyt kyvyn havaita kulttuurisia arvoja ja tulkita niiden ilmentymiä, valmiudet kulttuurin lukutaitoon sekä ymmärrykseen kulttuurin merkityksestä ja moninaisuudesta, taidot liittyen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen ja mahdollisuuteen tuntea itsensä osaksi ympäröivää kulttuuriperintöä, valmiudet kulttuuriperinnön vaalimiseen, säilyttämiseen ja muokkaamiseen sekä kyvyn ja halun ymmärtää kulttuureiden erityispiirteitä ja edistää monikulttuurista kanssakäymistä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 3

4 Museoviraston (2006) kulttuuriperintökasvatuksen strategiassa kulttuuriperintökasvatuksen toimintaympäristön haasteeksi mainitaan vaatimukset kulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Tätä tematiikkaa on lähestytty kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa (Opetushallitus 2006). Strategiassa nähdään, että kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kansallinen kestävän kehityksen strategia puolestaan painottaa, että kestävässä yhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan kulttuuriseen, aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä ja olla mukana rakentamassa sitä (Valtioneuvoston kanslia 2006). Strategian mukaan Suomen omasta kulttuurisesta ominaislaadusta on pidettävä huolta. Yhteisötasolla vahva kansallinen perintö ja muiden kulttuurien tuntemus lisäävät vakautta ja suvaitsevaisuutta. Kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä Suomen alueiden sisällä tulee edistää ja ottaa huomioon kulttuurinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian toimintalinjausten mukaisesti koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi kouluttaa siten, että he voivat hoitaa tehtävänsä mm. kulttuurisesti vastuullisella tavalla (Opetusministeriö 2006). YHTEISTYÖLLÄ KOHTI MONIÄÄNISTÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Aidosti kestävään tulevaisuuteen voidaan päästä vain ulottuvuuksien välisen vuoropuhelun avulla. Esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden arvojen mukaisesti jokaisella on oikeus omaan kulttuuriperintöönsä. Tällöin perinteinen elinkeino voi olla ristiriidassa ekologisen kestävyyden kanssa (esim. porotalous vs. porotalouden ympäristövaikutukset). Kulttuuriperinnön suojeleminen ei voi olla itseisarvo, mutta toisaalta kaikkea inhimillistä toimintaa ei voida alistaa ainoastaan ekologisten tai taloudellisten arvojen mukaan mitattaviksi. Kestävän kehityksen tulee siis perustua avoimeen vuoropuheluun ja mielekkääseen joustavuuteen. Kasvatuksen kontekstissa täytyy huomioida oppilaan kokemusmaailma, joka on luonteeltaan yksilö- ja ihmiskeskeinen ja tarvitsee tukea, jotta globaalin näkökulman syntyminen on mahdollista. Hedelmällisen kestävän kehityksen mukaisen kasvatuksen saavuttamiseksi tulisi hyväksyä eri näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen keskeneräisyys. Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena ei tulisikaan olla valmiiden ratkaisujen antaminen, vaan kasvattajien ja oppijoiden herättäminen pohtimaan, vertailemaan ja arvioimaan arvoja. Kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi se vaatii havainnoitavan ja tutkittavan aineksen näkemistä useista näkökulmista (ilmiökeskeinen lähestymistapa). Kansallisen kestävän kehityksen strategia onkin aset- Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 4

5 tanut visiokseen, että kansalaiset osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojen ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti (Valtioneuvoston kanslia 2006). Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvot ovat yleisinhimillisiä. Kulttuurisesti kestävä kehitys antaa näille yleisesti jaetuille arvoille ja ihanteille uuden näkökulman. Näin sekä kasvattaja että kasvatettava oppii tulkitsemaan arvoja kulttuuristen elementtien kautta ja kulttuuriperinnöstään käsin. HANKKEEN ETENEMINEN Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen tavoitteena on avata kulttuurisesti kestävän kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta ja tuottaa aineistoa kestävän kehityksen perus-, lisä- ja täydennyskoulutusten käyttöön. Tavoitteena on siis vaikuttaa kasvatuksen sisältöihin. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeeseen osallistuu laaja asiantuntijajoukko. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kasvattajien täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Tässä väliraportissa kootaan yhteen hankkeessa esille tullutta käsitteistöä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ( ) koottiin asiantuntijaverkosto projektikoordinaattori Irma Rantosen avulla. Hankkeen avajaisseminaari järjestettiin (88 osallistujaa). Seminaaria edelsi kysely, jossa osallistujia pyydettiin määrittelemään kulttuurisesti kestävän kehityksen eri teemoja. Seminaarin jälkeen toteutettiin toinen kysely (yhteensä 79 vastausta). Asiantuntijoiden vastauksista nousi esiin kulttuurin arvostamiseen, vaalimiseen, säilyttämiseen ja eteenpäin välittämiseen liittyvä selkeä kasvatustarve. On kuitenkin syytä huomioida, että kulttuurin vaaliminen ei sulje pois luovaa suhtautumista kulttuuriperintöön. Osaamisen siirtäminen voi olla myös aktiivisena muutosvoimana toimimiseen kasvattamista. Kulttuuriperinnön jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva luonne näkyi myös vastauksissa. Kulttuurin säilymisen rinnalla toiseksi kestävyyden haasteeksi nähtiin kulttuuriperinnön muokkaamiseen, uudistamiseen ja luomiseen liittyvät arvot ja taidot. On syytä muistaa myös teeman nivoutuminen oikeusnäkökulmaan: lapsen ja nuoren perusoikeuksiin kuluu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Hankkeen toinen vaihe ( ) koostui työryhmätapaamisista sekä termistön kokoamisesta. Työkokouksia järjestettiin kuusi ja niiden puheenjohtajina toimivat seuran hallituksen jäsen Liisa Löfman ja kasvatustyön kehittäjä Marja Laine. Työskentelyä täydennettiin sähköisesti. Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden koonti on luotu helpottamaan hankkeessa mukana olevien asiantuntijoiden työskentelyä. Koonnin tarkoituksena on tiivistää ja nitoa yhteen kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden, seminaarin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 5

6 sekä pienryhmätapaamisten antia. Hankkeessa on tähän mennessä määritelty mm. seuraavia ulottuvuuksia: Miksi kulttuurinen näkökulma tulee huomioida kestävän kehityksen kontekstissa? Kuinka kulttuurinen näkökulma tulisi huomioida kestävän kehityksen kontekstissa? Mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa kasvatuksen kontekstissa? Millainen on kulttuurisesti kestävä päiväkoti/koulu/oppilaitos? Pienryhmätyöskentelyn tiivistetyt tulokset ovat luettavissa tämän väliraportin sivuilta Toteutettujen kyselyiden tuottamien vastausten sekä pienryhmätyöskentelyn laajempi analyysi johtopäätöksineen julkaistaan myöhemmin osana hankkeessa tuotettua julkaisua. Koonnin tarkoitus ei ole standardisoida käsitteiden määritelmiä. Koonti pohjautuu hankkeen aikana esiin tulleisiin aihepiireihin ja käsitteisiin sekä näiden määritelmäluonnoksiin. Koonti on näin ollen luonteeltaan työskentelyä jäsentelevä. Täten esimerkiksi kulttuurien monimuotoisuuteen liittyvää termistöä ei ole avattu, vaan kulttuuriperintö sinänsä nähdään elimellisesti monikulttuurisena ilmiönä, vastakohtana esimerkiksi etnosentrismille. Määritelmäluonnosten muodostamisessa apuna on käytetty jo olemassa olevia eri alojen sanastoja sekä sanakirjojen yleispäteviä määritelmiä. Kolmivuotinen hanke päättyy vuodenvaihteessa Hankkeen kolmannessa vaiheessa kootaan yhteen ja analysoidaan kerätyt aineistot konkreettisiksi tuloksiksi sekä tuotetaan lisäaineistoa. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kestävän kehityksen koulutusten käyttöön. Lämmin kiitos kaikille työskentelyyn osallistuneille! Marja Laine Kasvatustyön kehittäjä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Helsinki, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 6

7 Lähteet: Keke koulussa Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Keke päiväkodissa Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Museoliitto, KEKE. Museot ja kestävä kehitys. Saatavilla pdf-muodossa: Museovirasto, Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa. Museoviraston kulttuuriympäristökasvatuksen strategia Saatavilla pdfmuodossa: OKKA-säätiö, Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot, esite. Opetushallitus, Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto, Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Saatavilla pdf-muodossa: Opetusministeriö, Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehiystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Saatavilla pdf-muodossa: _tr06.pdf?lang=fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuripolitiikan strategia Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 12:2009. Saatavilla pdf-muodossa: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnos. Saatavilla pdf-muodossa: Valtioneuvoston kanslia, Kestävän kehityksen strategiaryhmä, Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Saatavilla pdf-muodossa: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 7

8 Kyselyihin vastasivat ja pienryhmätyöskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Annukka Alppi Eeva-Maija Bergholm Maria Bergman Mervi Eskelinen Päivi Fernström Tove Hagman Maija Hakala Kukka Hammarström Jorma Harju Antti Hassi Raimo Hautanen Silja Heikkilä Sini Heikkilä Maarit Heinonen Aili Helenius Marita Holkeri Anja Hongisto Maunu Häyrynen Päivi Immonen- Orpana, Merja Isotalo Riitta Jaakkola Janne Jokelainen Timo Järvenpää Heljä Järnefelt Jaana Kallio Arto Kallioniemi Kaija Keski-Honkola Outi Kokkonen Riitta Korhonen Leena Lahtinen Marja Laine Erkka Laininen Tarja Lang Tommi Lindh Marja-Leena Loukola Marketta Luutonen Anna Lyytikäinen Liisa Löffman Minna Lönnqvist Meri Löyttyniemi Medeia Majavesi Kirsi Makkonen Airi Matila Harri Metsälä Aimo Nyberg Minna Perähuhta Laura Puolamäki Alexandra Ramsay Jaakko Rantala Maija Rautamäki Helmi Risku Kaija Riutta Merja Saarela Riitta Salasto Pirjo Salervo Ulla Salmela Leena Saloheimo Arto Salonen Seppo Saloranta Lassi Saressalo Pirjo Seddiki Katriina Siivonen Pia Smeds Katriina Soini Erja Syrjäläinen Kirsi-Marja Tattari Eija Temmes Risto Tenhunen Paula Toiviainen Leena Tornberg Kaija Turkki Ossian von Konow Riitta Wahlström Heidi Wirilander Koonnin on luonut viestinnän asiantuntija Tuuli Toivanen. Lisätietoja hankkeesta antaa Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kasvatustyön kehittäjä Marja Laine, puh , Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 8

9 YHTEENVETO PIENRYHMIEN TULOKSISTA Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle on hankkeen kuluessa muodostunut kolme vaihtoehtoista määrittelyä. Samoin kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista opetuksen suunnittelua lähestyttiin hankkeessa kolmesta eri näkökulmasta. Näitä erilaisia näkökulmia on käytetty apuna tämän koonnin aihepiirien jaottelussa. Tässä luvussa esitellään pienryhmien tiivistetyt tulokset. Laajempi analyysi hankkeen tuloksista eksplikoituine sisältöineen esitellään hankkeen tulevassa julkaisussa. Näin ollen väliraportissa ei keskitytä esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden sijoittumiseen muihin kasvatuksellisiin lähestymistapoihin nähden tai sen sisältöihin liittyen kulttuurin kenttään yleisemmällä tasolla. Pienryhmän 1 lähestymistapa oli seuraavanlainen: Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole yksi kestävän kehityksen pilareista. Se on kestävän kehityksen toiminnan kehys. Tämä kehys ei ole muuttumaton eikä samanlainen kaikkialla; se määrittää ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen muodon, sisällön ja painoarvon. Esimerkiksi kehittyvissä maissa taloudellinen kasvu edistää perustarpeiden tyydyttymistä, toisin kuin materiaalisesti rikkaissa maissa. Se minkä kestävän kehityksen kasvatuksessa halutaan muuttuvan, jatkuvan ja moninaistuvan määritellään kasvatuksen arvovalinnoilla: toiminnassa, aineettomissa merkityksissä ja materiassa (rakennukset, tavarat, maisema, luonto). Keskeinen kulttuurisesti kestävä taito on kyky pohtia, vertailla ja arvioida arvoja. Näitä arvoja ovat 1. vapaus ja vastuu, 2. ekologinen eheys ja monimuotoisuus, 3. tasavertaisuus ja ihmisten keskinäinen riippuvuus, 4. demokratia, väkivallattomuus ja rauha. Oppimistapahtuman tulee perustua tasavertaiseen ja uutta tuottavaan dialogisuuteen. Oppimistapahtumassa tavoitellaan perusymmärrystä siitä, että kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta. Siinä hyväksytään näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen keskeneräisyys. Koko maailma nähdään oppimisympäristönä. Oppijaa tuetaan kriittiseen ajatteluun ja tiedon hankintaan. Häntä tuetaan ymmärtämään syy seuraussuhteita eli arvojen ja merkitysten ja niistä seuraavien toimintojen vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä. Oppimistapahtumassa on keskeistä oman subjektiuden vahvistuminen, voimaantuminen Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 9

10 ajelehtimisen sijaan, vaikuttaminen omaan arkeen sekä laaja-alainen vastuullisuus. Oppija ymmärtää prosesseja ja tiedostaa omien valintojensa vaikutuksia. Hän sisäistää moninaisuuden ja monimuotoisuuden rikkauden sekä tasavertaisuuden merkityksen toiseuden kohtaamisessa. Edellä mainittuihin kasvatustavoitteisiin pyritään ilmiökeskeisesti oppimalla esimerkiksi projekteissa oppiainerajat ylittäen ja konkreettisesti itse tekemällä moninaisissa oppimisympäristöissä. (4b.) Pienryhmä 2 lähestyi kulttuurisesti kestävää kehitystä ja sen arvojen mukaista pedagogiikkaa seuraavasti: Kulttuurisesti kestävä kehitys on vastuuta itsestä, muista, yhteisöistä ja ympäristöstä. Se on osallisuutta, toimintaa ja vaikuttamista ajan jatkumossa ja monimuotoisessa ympäristössä. Se on demokraattista, yksilö-, yhteisö-, yhteiskunnan ja globaalilla tasolla tapahtuvaa kulttuurista muutosta kestävään elämäntapaan, joka turvaa luonnonvaraperustan ja luonnon moninaisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja antaa kaikille ihmisille tasaarvoiset elämisen mahdollisuudet. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Kulttuurisesti kestävä kehitys toiminta-ympäristöineen ja arvoineen on osa laadukasta kasvatusta. Kestävän kehityksen tulee olla oppiainekokonaisuudet/oppiaineryhmät läpäisevä kokonaisuus, ja kestävän kehityksen osa-alueita tulee tarkastella opetuksessa kokonaisuuksina. Oppimistavoitteena on ymmärrys siitä, että kestävä kehitys on kokonaisuus. Oppilas omaksuu kestävyyden omaksi elämäntavakseen (yksi ns. kansalaisen taidoista). Kestävän elämäntavan taitoja ovat ympäristönlukutaito 2, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito 3. Kasvatuksessa tuetaan oppilaan myönteistä kasvua ja kehitystä edesauttavan luonto- ja kulttuurisuhteen syntymistä. (4c.) 2 Ympäristö käsitteenä tulee ymmärtää moniulotteisesti. Ympäristö pitää sisällään seuraavat ulottuvuudet: luontoympäristö, kulttuuriympäristö, kaupunkiympäristö, sosiaalinen ja eettinen ympäristö, elinympäristö, lähiympäristö jne. 3 Ympäristönlukutaito, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito pitävät sisällään mm. seuraavat näkökulmat: ymmärrys ympäristökysymyksistä ja vastuu ympäristöstä, kulttuuriperintöprosessin ymmärrys, valmiudet ymmärtää yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, valmiudet oppia osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon koulussa ja muussa yhteiskunnassa, valmiudet ylläpitää demokraattisia toimintatapoja. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 10

11 Pienryhmässä 3 oli puolestaan seuraava lähestymistapa: Kulttuurisesti kestävä kehitys tunnistaa kulttuurin ja sen arvot sekä kestävän kehityksen ja sen arvot. Se yhdistää kulttuurin kestävään kehitykseen. Kestävää kehitystä ei ole ilman kulttuuria. Kulttuuriset vaikutukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa, ei erillisenä vaan kaikessa toiminnassa läsnä olevana. Kulttuuri tulee nähdä merkityksellisenä, aktiivisena, muuttuvana, osallisuutta tukevana, monimuotoisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutteisena. Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole kehitystä, joka tuhoaa tai on ihmisoikeuksien vastaista. Kulttuurisesti kestävä kehitys huomioi ylisukupolvisuuden. Oppijalla on oikeus kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kasvatuksella taataan sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Oppijalle tulee antaa mahdollisuus tuntea oma kulttuurinsa ja välittää sitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa eteenpäin. Oppilaalle annetaan valmiudet tulkita ja muokata kulttuuria. Oppilaan mahdollisuutta osallisuuteen ja kulttuurin luomiseen tuetaan. Kasvatuksella tuetaan identiteetin ja persoonan kehittymistä. Kasvatuksessa kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee sivistystä, joka ylittää oppiainerajat. Kasvatuksella tarjotaan välineitä arvioida ja löytää kulttuurisia merkityksiä. Kasvatuksella taataan kyky tulkita ympäristöään. Oppija kasvatetaan vastuullisuuteen. Oppijalla on oikeus opetukseen, joka sisältää myös käsillä tekemistä. Näin vahvistetaan onnistumisen kokemuksia erilaisille oppimistyyleille. Kasvatuksen tulee olla tasapuolisesti ja demokraattisesti kaikkien saatavilla. Tämä takaa kaikille samanlaiset kulttuuriset taidot. Kasvatuksella taataan tiedonhankintataidot, joilla oppija voi etsiä ja päivittää oppimaansa. Kasvatuksessa tulee huomioida monipuoliset oppimisympäristöt. Kasvattajalla tulee olla edellytykset yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. (4d.) Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 11

12 KOONNIN RAKENNE JA MERKINNÄT Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden koonnissa on 240 käsitettä, jotka ovat olleet esillä hankkeen aikana toteutetuissa kyselyissä sekä pienryhmätapaamisissa. Kyselyitä toteutettiin kaksi ja niihin saatiin 79 vastausta. Pienryhmät (kolme ryhmää) kokoontuivat kukin kahdesti. Lisäksi käsitteiden koonti on ollut vapaasti täydennettävissä internetissä. Omana osionaan koonnin alusta löytyy käsitteiden hierarkkinen rakenne. Käsitteet on ryhmitelty aihepiireittäin neljään lukuun, ja lukujen sisällä käsitteet on esitetty pienempinä aihekokonaisuuksina. Aakkosellinen hakemisto löytyy varsinaisen koontiosuuden jäljestä. TIETUEEN RAKENNE Koonnissa käsitteet on esitetty tietueina. Tietueissa käsitteille annetaan ensin termi, jonka jälkeen seuraa määritelmä sekä mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset. Alla on esimerkkinä kulttuuria käsittelevä termitietue ja merkintöjen selitykset: kulttuuri (korvaa termin: xx) yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehittäminen tai kehittyneisyys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioita, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta menneisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa tapahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä., 4abcd termi termi, jota ei ole käytetty hankkeessa määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa) vaihtoehtoinen määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa) huomautus (normaali virke, alkaa isolla alkukirjaimella, antaa lisätietoa käsitteestä tai esimerkkejä ja tietoa termien käytöstä yms.) lähteet, joiden avulla määritelmä on muodostettu Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 12

13 KOONNIN HIERARKKINEN RAKENNE Seuraavassa on esitetty kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden termit sisennettyinä puurakenteen mukaisissa hierarkiatasoissa. Puurakenne on jaoteltu luvuittain. Luku 1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ 71 käsitettä Taso kulttuuripääoma 2 kulttuuriin liittyvät taidot 1 kulttuuri 2 ammattikulttuuri 2 esinekulttuuri 2 kansankulttuuri 2 paikalliskulttuuri 2 tapakulttuuri 2 käsityökulttuuri 2 maaseutukulttuuri 2 perinne 3 ruokaperinne 3 musiikkiperinne 2 uskomus 2 kieli 2 taide 2 uskonto 2 tiede 3 etymologia 3 kansatiede 3 folkloristiikka 3 historia 3 antropologia 3 uskontotiede 3 museologia 1 kulttuuri- ja luonnonperintö 2 aineeton kulttuuriperintö 2 aineellinen kulttuuriperintö 2 arkeologinen kulttuuriperintö 2 rakennettu kulttuuriperintö 3 rakennustaiteellinen perintö Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 13

14 2 rakennusperintö 2 kulttuuriperintö 2 arkistoperintö 3 kirjastoperintö 2 historiallinen kulttuuriperintö 2 vaikea kulttuuriperintö 2 henkinen perintö 2 maisemaperintö 2 luonnonperintö 2 merellinen perintö 2 elävä kulttuuriperintö 2 uskonnollinen perintö 2 maaseutuperintö 2 tieteellinen perintö 2 kaupunkiperintö 2 käsityöperintö 1 alue 2 historiallinen kohde ja muistomerkki 2 metsäalue 2 maaseutualue 2 puisto ja puutarha 2 maisema 3 luonnonmaisema 3 kulttuurimaisema 3 muinaismaisema 2 historiallinen alue 2 kulttuuriympäristö 3 kaupunkiympäristö 3 suojeltava alue 4 maisemansuojelualue 4 kansallispuisto 4 luonnonpuisto 4 luonnonsuojelualue 2 kohde 3 arkeologinen kohde 3 historiallinen asuinpaikka 3 rakennettu alue 3 luontokohde 3 suojeltava kohde 4 maailmanperintökohde Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 14

15 Luku 2 ARVOT 31 käsitettä Taso yleispätevä arvo 2 eettisyys 2 hyvyys 2 esteettisyys 2 kauneus 2 kohtuullisuus 2 totuus 2 moniarvoisuus 2 monimuotoisuus 2 oikeudenmukaisuus 2 suvaitsevaisuus 1 yksilöön kohdistuva arvo 2 omaehtoisuus 2 onnellinen elämä 2 vapaus 1 ympäristöön kohdistuva arvo 2 ekologinen eheys 2 ekologinen monimuotoisuus 1 yhteisöön kohdistuva arvo 2 osallisuus 2 paikallisuus 2 innovatiivisuus 2 turvallisuus 2 tasavertaisuus 2 ihmisten keskinäinen riippuvuus 2 demokratia 2 väkivallattomuus 2 rauha 2 kansainvälisyys 2 monikulttuurisuus 2 ylisukupolvisuus Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 15

16 Luku 3 TOIMIJAT, TOIMINTA JA TOIMENPITEET 51 käsitettä Taso toimija 2 oppilaitos 2 kulttuurilaitos 3 museo 3 teatteri 3 kirjasto 3 ooppera 3 arkisto 3 orkesteri 2 vapaa sivistystyö 2 ympäristökoulu 2 nuorisokeskus 2 kerho 1 toimenpidetyyppi 2 arvostaminen 2 tarkastelu 2 kehittäminen 2 luominen 2 tallennus 2 suojelu 2 säilyttäminen 2 muutos 2 vaaliminen 3 integroitu kulttuuriperinnön suojelu 3 kunnossapito 2 tutkimus 3 maisemantutkimus 2 restaurointi 2 maisemasuunnittelu 2 arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuva toimenpide 2 rakennusperintöön kohdistuva toimenpide 3 rakennukseen kohdistuva toimenpide 3 kaupunkirakenteeseen kohdistuva toimenpide 3 rakennustyö 4 rekonstruointityö 4 restaurointityö 1 toimenpidestrategia 2 kestävän kehityksen strategia Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 16

17 2 ympäristökasvatusstrategia 2 suojelupolitiikka 2 ympäristönsuojelupolitiikka 2 sopimus 1 toimenpideohjelma 2 sertifiointi 3 kestävän kehityksen sertifiointi 4 vihreä lippu -sertifiointi 2 kulttuurikasvatuksen ohjelma 2 kestävän kehityksen ohjelma 2 suojeluohjelma 2 restaurointiohjelma 2 rakennusperintöohjelma Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 17

18 Luku 4 KASVATUS 87 käsitettä Taso kulttuurisesti kestävä kasvatus 2 kasvatuksen lähtökohta 3 elinikäinen oppiminen 4 formaali oppiminen 4 nonformaali oppiminen 4 informaali oppiminen 3 aktiivinen kansalaisuus 2 kasvatuksella tuettava ominaisuus 3 positiivisuus 3 tasapainoisuus 3 luottavaisuus 3 itsenäisyys 3 voimaantuminen 3 valtautuminen 3 avoimuus 2 taito/osaaminen 3 ajattelun taidot 3 ajallisen jatkumon ja globaalin kokonaisuuden ymmärtäminen 3 perustietojen hallitseminen 3 maailman ja itsen jäsentäminen 3 hyväksynnän vastaanottaminen ja antaminen 3 kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot 4 osallistuminen 4 vaikuttaminen 4 taito puhua arvoista 3 kulttuurisensitiivisyys 3 luontosensitiivisyys 3 ympäristönlukutaito 3 yhteinen asiantuntijuus 3 käsillä tekemisen taito 3 suljetun systeemin periaatteen ymmärtäminen 3 vastuullisuus 4 sydämellisyys 4 empatia 2 identiteetti 3 kieli 1 oppimisen edistäminen Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 18

19 2 avoin keskustelu 3 ilmaisunvapaus 2 ympäristökasvatus 2 yhteistyö 3 yhteisöllisyys 2 osallistaminen 2 vapaa ja avoin tiedonvälitys 3 valistus 3 opastus 3 neuvonta 3 julkaisu 2 aktiivinen toimijuus 2 vertaistuki 3 mallioppiminen 2 ongelmalähtöinen oppiminen 2 tutkiva oppiminen 2 oivaltava oppiminen 2 elämysoppiminen 2 arviointi 2 vuorovaikutteisuus 2 dialogisuus 2 kontekstuaalisuus 2 konkretia 2 omakohtaisuus 2 OTAVA-pedagogiikka 2 Reggio Emilia -pedagogiikka 2 Freinet-pedagogiikka 2 museopedagogiikka 2 arkeologiapedagogiikka 2 taidekasvatus 2 käytännön työkalu 3 tietotekniikka 3 ryhmäopiskelutoiminta 3 tutortoiminta 3 työpajatoiminta 3 esittävä taide 3 kotiseututyö 1 oppimisympäristö 2 arki 2 verkko-oppiminen 2 yhteisöllinen oppiminen Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 19

20 1 oppimateriaali 1 opetusmenetelmä 2 pienryhmätyöskentely 2 tekemällä oppiminen 2 opintoretki 2 leikki 2 liikunta 1 opetussuunnitelma 2 kulttuuriopetussuunnitelma Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 20

21 1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ Tässä luvussa esitellään hankkeen aikana esiin noussut kestävän kehityksen tematiikkaan liittyvä kulttuuri- ja kulttuuriperintökäsitys. kulttuuripääoma mikä tahansa kulttuurin ilmentymä tai kulttuurinen osaaminen, jota voidaan hyödyntää voimavarana jotain tarkoitusta varten Kulttuuripääoma voi olla niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan voimavara. Yksilön voimavarana kulttuuripääoma voi auttaa selviytymään esimerkiksi jokapäiväisestä elämästä. kulttuuriin liittyvät taidot kulttuurin ja elinolosuhteiden vaikutuksesta syntyvät taidot Esimerkiksi hiihto, ruoanlaitto (esim. karjalanpiirakoiden leipominen), perinnerakentaminen, musiikki (esim. kanteleen soitto). kulttuuri yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehittäminen tai kehittyneisyys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioita, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta menneisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa tapahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä., 4abcd ammattikulttuuri arvojen sekä ajattelu- ja toimintatapojen kokonaisuus, joka yhdistää eri toimijoita ammattialan sisällä esinekulttuuri kulttuurille ominaiset esineet sekä niiden käyttö Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 21

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä Quick Tim e ja Rakkaalla lapsella on monta nimeä Miten luovia eri käsitteiden keskellä menestyksekkäästi? 3.12. 2009 Tarja Heinonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy p ak k auk s en purk uo hjel m a

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE

KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE 1 (6) KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN HANKE Mistä puhumme, kun puhumme kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta? Pienryhmätyöskentelyn muistio / ryhmä 1 / tapaaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

SUOMEN KULTTUURIPERINTÖKASVATUKSEN SEURAN LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIIN TAVOITTEISIIN JA TUNTIJAKOON

SUOMEN KULTTUURIPERINTÖKASVATUKSEN SEURAN LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIIN TAVOITTEISIIN JA TUNTIJAKOON SUOMEN KULTTUURIPERINTÖKASVATUKSEN SEURAN LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIIN TAVOITTEISIIN JA TUNTIJAKOON ESITYKSEN PAINOPISTEALUEET JA NIIDEN TÄYDENTÄMINEN Esityksessä lukiokoulutuksen valtakunnallisiksi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot