Kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti"

Transkriptio

1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden koonti Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen väliraportti 2012 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 2

2 SISÄLLYS Kulttuurisesti kestävä kehitys... 3 Yhteenveto pienryhmien tuloksista... 9 Koonnin rakenne ja merkinnät Koonnin hierarkkinen rakenne Kulttuuri ja kulttuuriperintö Arvot Toimijat, toiminta ja toimenpiteet Kasvatus Aakkosellinen hakemisto Lähteet Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 2

3 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kulttuurisesti kestävä kehitys -hanke lähestyy kulttuurisesti kestävän kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia kestävyysajattelun huomioivia sisältöjä kasvatuksen toteuttamiseen. Kulttuurisesti kestävän kehityksen toivotaan muodostuvan vaikuttavaksi osaksi kestävän kehityksen koulutuksia. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu. Tämä väliraportti on työkalu asiantuntijaryhmälle vielä analysoimattomien tulosten alustavaa jäsentämistä varten. KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELY Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle ei ole yhtä, standardisoitua määritelmää. Kulttuuripolitiikan strategiassa kulttuurisesti kestävän kehityksen katsotaan tarkoittavan luovuuden ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta sekä vuorovaikutuksen edistämistä kulttuurien sisällä ja niiden kesken (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009). Vaikutuspiireiksi mainitaan mm. yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu, alueellinen kehittämistyö sekä kehityspolitiikka. Opetusministeriön (2006) julkaisun Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa mukaan kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisten vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Kierrätyskeskus (2008) puolestaan kuvaa kulttuurisesti kestävän kehityksen kasvatuksen teemoiksi kulttuuri-identiteetin, muiden kulttuureiden kohtaamisen, kulttuurisen ympäristön lukutaidon ja tietoisuuden itsestä uuden kulttuurin synnyttäjänä. Museoliitto (2010) on lähestynyt kulttuurisen kestävyyden teemaa määrittelemällä kestävän kehityksen arvojen mukaisia kulttuuritoimintoja. Kestävän kehityksen klassisen määritelmän mukaisesti nykyhetken tarpeet tulee tyydyttää siten, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kulttuuriperinnön näkökulmasta kestävän kehityksen voidaankin nähdä tarkoittavan kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintötaitojen 1 vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Kulttuuriperinnön vaaliminen mainitaan kestävän kehityksen ohjelmassa yhdeksi kestävän kehityksen kulmakiveksi. Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet ovat osa kestävää kehitystä oppilaitosten kestävän kehityksen kriteereissä ja sertifioinnissa (OKKA-säätiö 2009). 1 Kulttuuriperintötaidoiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on määritellyt kyvyn havaita kulttuurisia arvoja ja tulkita niiden ilmentymiä, valmiudet kulttuurin lukutaitoon sekä ymmärrykseen kulttuurin merkityksestä ja moninaisuudesta, taidot liittyen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen ja mahdollisuuteen tuntea itsensä osaksi ympäröivää kulttuuriperintöä, valmiudet kulttuuriperinnön vaalimiseen, säilyttämiseen ja muokkaamiseen sekä kyvyn ja halun ymmärtää kulttuureiden erityispiirteitä ja edistää monikulttuurista kanssakäymistä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 3

4 Museoviraston (2006) kulttuuriperintökasvatuksen strategiassa kulttuuriperintökasvatuksen toimintaympäristön haasteeksi mainitaan vaatimukset kulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Tätä tematiikkaa on lähestytty kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa (Opetushallitus 2006). Strategiassa nähdään, että kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kansallinen kestävän kehityksen strategia puolestaan painottaa, että kestävässä yhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan kulttuuriseen, aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä ja olla mukana rakentamassa sitä (Valtioneuvoston kanslia 2006). Strategian mukaan Suomen omasta kulttuurisesta ominaislaadusta on pidettävä huolta. Yhteisötasolla vahva kansallinen perintö ja muiden kulttuurien tuntemus lisäävät vakautta ja suvaitsevaisuutta. Kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä Suomen alueiden sisällä tulee edistää ja ottaa huomioon kulttuurinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian toimintalinjausten mukaisesti koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilökuntaa tulisi kouluttaa siten, että he voivat hoitaa tehtävänsä mm. kulttuurisesti vastuullisella tavalla (Opetusministeriö 2006). YHTEISTYÖLLÄ KOHTI MONIÄÄNISTÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Aidosti kestävään tulevaisuuteen voidaan päästä vain ulottuvuuksien välisen vuoropuhelun avulla. Esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden arvojen mukaisesti jokaisella on oikeus omaan kulttuuriperintöönsä. Tällöin perinteinen elinkeino voi olla ristiriidassa ekologisen kestävyyden kanssa (esim. porotalous vs. porotalouden ympäristövaikutukset). Kulttuuriperinnön suojeleminen ei voi olla itseisarvo, mutta toisaalta kaikkea inhimillistä toimintaa ei voida alistaa ainoastaan ekologisten tai taloudellisten arvojen mukaan mitattaviksi. Kestävän kehityksen tulee siis perustua avoimeen vuoropuheluun ja mielekkääseen joustavuuteen. Kasvatuksen kontekstissa täytyy huomioida oppilaan kokemusmaailma, joka on luonteeltaan yksilö- ja ihmiskeskeinen ja tarvitsee tukea, jotta globaalin näkökulman syntyminen on mahdollista. Hedelmällisen kestävän kehityksen mukaisen kasvatuksen saavuttamiseksi tulisi hyväksyä eri näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen keskeneräisyys. Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena ei tulisikaan olla valmiiden ratkaisujen antaminen, vaan kasvattajien ja oppijoiden herättäminen pohtimaan, vertailemaan ja arvioimaan arvoja. Kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi se vaatii havainnoitavan ja tutkittavan aineksen näkemistä useista näkökulmista (ilmiökeskeinen lähestymistapa). Kansallisen kestävän kehityksen strategia onkin aset- Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 4

5 tanut visiokseen, että kansalaiset osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojen ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti (Valtioneuvoston kanslia 2006). Kulttuurisesti kestävän kehityksen arvot ovat yleisinhimillisiä. Kulttuurisesti kestävä kehitys antaa näille yleisesti jaetuille arvoille ja ihanteille uuden näkökulman. Näin sekä kasvattaja että kasvatettava oppii tulkitsemaan arvoja kulttuuristen elementtien kautta ja kulttuuriperinnöstään käsin. HANKKEEN ETENEMINEN Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen tavoitteena on avata kulttuurisesti kestävän kehityksen teemaa kasvatuksen näkökulmasta ja tuottaa aineistoa kestävän kehityksen perus-, lisä- ja täydennyskoulutusten käyttöön. Tavoitteena on siis vaikuttaa kasvatuksen sisältöihin. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeeseen osallistuu laaja asiantuntijajoukko. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kasvattajien täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Tässä väliraportissa kootaan yhteen hankkeessa esille tullutta käsitteistöä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ( ) koottiin asiantuntijaverkosto projektikoordinaattori Irma Rantosen avulla. Hankkeen avajaisseminaari järjestettiin (88 osallistujaa). Seminaaria edelsi kysely, jossa osallistujia pyydettiin määrittelemään kulttuurisesti kestävän kehityksen eri teemoja. Seminaarin jälkeen toteutettiin toinen kysely (yhteensä 79 vastausta). Asiantuntijoiden vastauksista nousi esiin kulttuurin arvostamiseen, vaalimiseen, säilyttämiseen ja eteenpäin välittämiseen liittyvä selkeä kasvatustarve. On kuitenkin syytä huomioida, että kulttuurin vaaliminen ei sulje pois luovaa suhtautumista kulttuuriperintöön. Osaamisen siirtäminen voi olla myös aktiivisena muutosvoimana toimimiseen kasvattamista. Kulttuuriperinnön jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva luonne näkyi myös vastauksissa. Kulttuurin säilymisen rinnalla toiseksi kestävyyden haasteeksi nähtiin kulttuuriperinnön muokkaamiseen, uudistamiseen ja luomiseen liittyvät arvot ja taidot. On syytä muistaa myös teeman nivoutuminen oikeusnäkökulmaan: lapsen ja nuoren perusoikeuksiin kuluu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Hankkeen toinen vaihe ( ) koostui työryhmätapaamisista sekä termistön kokoamisesta. Työkokouksia järjestettiin kuusi ja niiden puheenjohtajina toimivat seuran hallituksen jäsen Liisa Löfman ja kasvatustyön kehittäjä Marja Laine. Työskentelyä täydennettiin sähköisesti. Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden koonti on luotu helpottamaan hankkeessa mukana olevien asiantuntijoiden työskentelyä. Koonnin tarkoituksena on tiivistää ja nitoa yhteen kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden, seminaarin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 5

6 sekä pienryhmätapaamisten antia. Hankkeessa on tähän mennessä määritelty mm. seuraavia ulottuvuuksia: Miksi kulttuurinen näkökulma tulee huomioida kestävän kehityksen kontekstissa? Kuinka kulttuurinen näkökulma tulisi huomioida kestävän kehityksen kontekstissa? Mitä kulttuurisesti kestävä kehitys tarkoittaa kasvatuksen kontekstissa? Millainen on kulttuurisesti kestävä päiväkoti/koulu/oppilaitos? Pienryhmätyöskentelyn tiivistetyt tulokset ovat luettavissa tämän väliraportin sivuilta Toteutettujen kyselyiden tuottamien vastausten sekä pienryhmätyöskentelyn laajempi analyysi johtopäätöksineen julkaistaan myöhemmin osana hankkeessa tuotettua julkaisua. Koonnin tarkoitus ei ole standardisoida käsitteiden määritelmiä. Koonti pohjautuu hankkeen aikana esiin tulleisiin aihepiireihin ja käsitteisiin sekä näiden määritelmäluonnoksiin. Koonti on näin ollen luonteeltaan työskentelyä jäsentelevä. Täten esimerkiksi kulttuurien monimuotoisuuteen liittyvää termistöä ei ole avattu, vaan kulttuuriperintö sinänsä nähdään elimellisesti monikulttuurisena ilmiönä, vastakohtana esimerkiksi etnosentrismille. Määritelmäluonnosten muodostamisessa apuna on käytetty jo olemassa olevia eri alojen sanastoja sekä sanakirjojen yleispäteviä määritelmiä. Kolmivuotinen hanke päättyy vuodenvaihteessa Hankkeen kolmannessa vaiheessa kootaan yhteen ja analysoidaan kerätyt aineistot konkreettisiksi tuloksiksi sekä tuotetaan lisäaineistoa. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu kestävän kehityksen koulutusten käyttöön. Lämmin kiitos kaikille työskentelyyn osallistuneille! Marja Laine Kasvatustyön kehittäjä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Helsinki, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 6

7 Lähteet: Keke koulussa Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Keke päiväkodissa Kestävän kehityksen ohjelma, esite. Museoliitto, KEKE. Museot ja kestävä kehitys. Saatavilla pdf-muodossa: Museovirasto, Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa. Museoviraston kulttuuriympäristökasvatuksen strategia Saatavilla pdfmuodossa: OKKA-säätiö, Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot, esite. Opetushallitus, Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto, Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Saatavilla pdf-muodossa: Opetusministeriö, Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehiystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Saatavilla pdf-muodossa: _tr06.pdf?lang=fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuripolitiikan strategia Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 12:2009. Saatavilla pdf-muodossa: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnos. Saatavilla pdf-muodossa: Valtioneuvoston kanslia, Kestävän kehityksen strategiaryhmä, Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Saatavilla pdf-muodossa: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 7

8 Kyselyihin vastasivat ja pienryhmätyöskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Annukka Alppi Eeva-Maija Bergholm Maria Bergman Mervi Eskelinen Päivi Fernström Tove Hagman Maija Hakala Kukka Hammarström Jorma Harju Antti Hassi Raimo Hautanen Silja Heikkilä Sini Heikkilä Maarit Heinonen Aili Helenius Marita Holkeri Anja Hongisto Maunu Häyrynen Päivi Immonen- Orpana, Merja Isotalo Riitta Jaakkola Janne Jokelainen Timo Järvenpää Heljä Järnefelt Jaana Kallio Arto Kallioniemi Kaija Keski-Honkola Outi Kokkonen Riitta Korhonen Leena Lahtinen Marja Laine Erkka Laininen Tarja Lang Tommi Lindh Marja-Leena Loukola Marketta Luutonen Anna Lyytikäinen Liisa Löffman Minna Lönnqvist Meri Löyttyniemi Medeia Majavesi Kirsi Makkonen Airi Matila Harri Metsälä Aimo Nyberg Minna Perähuhta Laura Puolamäki Alexandra Ramsay Jaakko Rantala Maija Rautamäki Helmi Risku Kaija Riutta Merja Saarela Riitta Salasto Pirjo Salervo Ulla Salmela Leena Saloheimo Arto Salonen Seppo Saloranta Lassi Saressalo Pirjo Seddiki Katriina Siivonen Pia Smeds Katriina Soini Erja Syrjäläinen Kirsi-Marja Tattari Eija Temmes Risto Tenhunen Paula Toiviainen Leena Tornberg Kaija Turkki Ossian von Konow Riitta Wahlström Heidi Wirilander Koonnin on luonut viestinnän asiantuntija Tuuli Toivanen. Lisätietoja hankkeesta antaa Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kasvatustyön kehittäjä Marja Laine, puh , Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 8

9 YHTEENVETO PIENRYHMIEN TULOKSISTA Kulttuurisesti kestävälle kehitykselle on hankkeen kuluessa muodostunut kolme vaihtoehtoista määrittelyä. Samoin kulttuurisesti kestävän kehityksen arvojen mukaista opetuksen suunnittelua lähestyttiin hankkeessa kolmesta eri näkökulmasta. Näitä erilaisia näkökulmia on käytetty apuna tämän koonnin aihepiirien jaottelussa. Tässä luvussa esitellään pienryhmien tiivistetyt tulokset. Laajempi analyysi hankkeen tuloksista eksplikoituine sisältöineen esitellään hankkeen tulevassa julkaisussa. Näin ollen väliraportissa ei keskitytä esimerkiksi kulttuurisen kestävyyden sijoittumiseen muihin kasvatuksellisiin lähestymistapoihin nähden tai sen sisältöihin liittyen kulttuurin kenttään yleisemmällä tasolla. Pienryhmän 1 lähestymistapa oli seuraavanlainen: Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole yksi kestävän kehityksen pilareista. Se on kestävän kehityksen toiminnan kehys. Tämä kehys ei ole muuttumaton eikä samanlainen kaikkialla; se määrittää ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen muodon, sisällön ja painoarvon. Esimerkiksi kehittyvissä maissa taloudellinen kasvu edistää perustarpeiden tyydyttymistä, toisin kuin materiaalisesti rikkaissa maissa. Se minkä kestävän kehityksen kasvatuksessa halutaan muuttuvan, jatkuvan ja moninaistuvan määritellään kasvatuksen arvovalinnoilla: toiminnassa, aineettomissa merkityksissä ja materiassa (rakennukset, tavarat, maisema, luonto). Keskeinen kulttuurisesti kestävä taito on kyky pohtia, vertailla ja arvioida arvoja. Näitä arvoja ovat 1. vapaus ja vastuu, 2. ekologinen eheys ja monimuotoisuus, 3. tasavertaisuus ja ihmisten keskinäinen riippuvuus, 4. demokratia, väkivallattomuus ja rauha. Oppimistapahtuman tulee perustua tasavertaiseen ja uutta tuottavaan dialogisuuteen. Oppimistapahtumassa tavoitellaan perusymmärrystä siitä, että kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta. Siinä hyväksytään näkökulmien jännitteisyys ja ratkaisujen keskeneräisyys. Koko maailma nähdään oppimisympäristönä. Oppijaa tuetaan kriittiseen ajatteluun ja tiedon hankintaan. Häntä tuetaan ymmärtämään syy seuraussuhteita eli arvojen ja merkitysten ja niistä seuraavien toimintojen vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä. Oppimistapahtumassa on keskeistä oman subjektiuden vahvistuminen, voimaantuminen Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 9

10 ajelehtimisen sijaan, vaikuttaminen omaan arkeen sekä laaja-alainen vastuullisuus. Oppija ymmärtää prosesseja ja tiedostaa omien valintojensa vaikutuksia. Hän sisäistää moninaisuuden ja monimuotoisuuden rikkauden sekä tasavertaisuuden merkityksen toiseuden kohtaamisessa. Edellä mainittuihin kasvatustavoitteisiin pyritään ilmiökeskeisesti oppimalla esimerkiksi projekteissa oppiainerajat ylittäen ja konkreettisesti itse tekemällä moninaisissa oppimisympäristöissä. (4b.) Pienryhmä 2 lähestyi kulttuurisesti kestävää kehitystä ja sen arvojen mukaista pedagogiikkaa seuraavasti: Kulttuurisesti kestävä kehitys on vastuuta itsestä, muista, yhteisöistä ja ympäristöstä. Se on osallisuutta, toimintaa ja vaikuttamista ajan jatkumossa ja monimuotoisessa ympäristössä. Se on demokraattista, yksilö-, yhteisö-, yhteiskunnan ja globaalilla tasolla tapahtuvaa kulttuurista muutosta kestävään elämäntapaan, joka turvaa luonnonvaraperustan ja luonnon moninaisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja antaa kaikille ihmisille tasaarvoiset elämisen mahdollisuudet. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Kulttuurisesti kestävä kehitys toiminta-ympäristöineen ja arvoineen on osa laadukasta kasvatusta. Kestävän kehityksen tulee olla oppiainekokonaisuudet/oppiaineryhmät läpäisevä kokonaisuus, ja kestävän kehityksen osa-alueita tulee tarkastella opetuksessa kokonaisuuksina. Oppimistavoitteena on ymmärrys siitä, että kestävä kehitys on kokonaisuus. Oppilas omaksuu kestävyyden omaksi elämäntavakseen (yksi ns. kansalaisen taidoista). Kestävän elämäntavan taitoja ovat ympäristönlukutaito 2, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito 3. Kasvatuksessa tuetaan oppilaan myönteistä kasvua ja kehitystä edesauttavan luonto- ja kulttuurisuhteen syntymistä. (4c.) 2 Ympäristö käsitteenä tulee ymmärtää moniulotteisesti. Ympäristö pitää sisällään seuraavat ulottuvuudet: luontoympäristö, kulttuuriympäristö, kaupunkiympäristö, sosiaalinen ja eettinen ympäristö, elinympäristö, lähiympäristö jne. 3 Ympäristönlukutaito, yhteiskunnallinen lukutaito ja medialukutaito pitävät sisällään mm. seuraavat näkökulmat: ymmärrys ympäristökysymyksistä ja vastuu ympäristöstä, kulttuuriperintöprosessin ymmärrys, valmiudet ymmärtää yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, valmiudet oppia osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon koulussa ja muussa yhteiskunnassa, valmiudet ylläpitää demokraattisia toimintatapoja. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 10

11 Pienryhmässä 3 oli puolestaan seuraava lähestymistapa: Kulttuurisesti kestävä kehitys tunnistaa kulttuurin ja sen arvot sekä kestävän kehityksen ja sen arvot. Se yhdistää kulttuurin kestävään kehitykseen. Kestävää kehitystä ei ole ilman kulttuuria. Kulttuuriset vaikutukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa, ei erillisenä vaan kaikessa toiminnassa läsnä olevana. Kulttuuri tulee nähdä merkityksellisenä, aktiivisena, muuttuvana, osallisuutta tukevana, monimuotoisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutteisena. Kulttuurisesti kestävä kehitys ei ole kehitystä, joka tuhoaa tai on ihmisoikeuksien vastaista. Kulttuurisesti kestävä kehitys huomioi ylisukupolvisuuden. Oppijalla on oikeus kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kasvatuksella taataan sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Oppijalle tulee antaa mahdollisuus tuntea oma kulttuurinsa ja välittää sitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa eteenpäin. Oppilaalle annetaan valmiudet tulkita ja muokata kulttuuria. Oppilaan mahdollisuutta osallisuuteen ja kulttuurin luomiseen tuetaan. Kasvatuksella tuetaan identiteetin ja persoonan kehittymistä. Kasvatuksessa kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee sivistystä, joka ylittää oppiainerajat. Kasvatuksella tarjotaan välineitä arvioida ja löytää kulttuurisia merkityksiä. Kasvatuksella taataan kyky tulkita ympäristöään. Oppija kasvatetaan vastuullisuuteen. Oppijalla on oikeus opetukseen, joka sisältää myös käsillä tekemistä. Näin vahvistetaan onnistumisen kokemuksia erilaisille oppimistyyleille. Kasvatuksen tulee olla tasapuolisesti ja demokraattisesti kaikkien saatavilla. Tämä takaa kaikille samanlaiset kulttuuriset taidot. Kasvatuksella taataan tiedonhankintataidot, joilla oppija voi etsiä ja päivittää oppimaansa. Kasvatuksessa tulee huomioida monipuoliset oppimisympäristöt. Kasvattajalla tulee olla edellytykset yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. (4d.) Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 11

12 KOONNIN RAKENNE JA MERKINNÄT Kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden koonnissa on 240 käsitettä, jotka ovat olleet esillä hankkeen aikana toteutetuissa kyselyissä sekä pienryhmätapaamisissa. Kyselyitä toteutettiin kaksi ja niihin saatiin 79 vastausta. Pienryhmät (kolme ryhmää) kokoontuivat kukin kahdesti. Lisäksi käsitteiden koonti on ollut vapaasti täydennettävissä internetissä. Omana osionaan koonnin alusta löytyy käsitteiden hierarkkinen rakenne. Käsitteet on ryhmitelty aihepiireittäin neljään lukuun, ja lukujen sisällä käsitteet on esitetty pienempinä aihekokonaisuuksina. Aakkosellinen hakemisto löytyy varsinaisen koontiosuuden jäljestä. TIETUEEN RAKENNE Koonnissa käsitteet on esitetty tietueina. Tietueissa käsitteille annetaan ensin termi, jonka jälkeen seuraa määritelmä sekä mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset. Alla on esimerkkinä kulttuuria käsittelevä termitietue ja merkintöjen selitykset: kulttuuri (korvaa termin: xx) yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehittäminen tai kehittyneisyys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioita, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta menneisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa tapahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä., 4abcd termi termi, jota ei ole käytetty hankkeessa määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa) vaihtoehtoinen määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa) huomautus (normaali virke, alkaa isolla alkukirjaimella, antaa lisätietoa käsitteestä tai esimerkkejä ja tietoa termien käytöstä yms.) lähteet, joiden avulla määritelmä on muodostettu Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 12

13 KOONNIN HIERARKKINEN RAKENNE Seuraavassa on esitetty kulttuurisesti kestävän kehityksen ja sen arvojen mukaisen kasvatuksen käsitteiden termit sisennettyinä puurakenteen mukaisissa hierarkiatasoissa. Puurakenne on jaoteltu luvuittain. Luku 1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ 71 käsitettä Taso kulttuuripääoma 2 kulttuuriin liittyvät taidot 1 kulttuuri 2 ammattikulttuuri 2 esinekulttuuri 2 kansankulttuuri 2 paikalliskulttuuri 2 tapakulttuuri 2 käsityökulttuuri 2 maaseutukulttuuri 2 perinne 3 ruokaperinne 3 musiikkiperinne 2 uskomus 2 kieli 2 taide 2 uskonto 2 tiede 3 etymologia 3 kansatiede 3 folkloristiikka 3 historia 3 antropologia 3 uskontotiede 3 museologia 1 kulttuuri- ja luonnonperintö 2 aineeton kulttuuriperintö 2 aineellinen kulttuuriperintö 2 arkeologinen kulttuuriperintö 2 rakennettu kulttuuriperintö 3 rakennustaiteellinen perintö Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 13

14 2 rakennusperintö 2 kulttuuriperintö 2 arkistoperintö 3 kirjastoperintö 2 historiallinen kulttuuriperintö 2 vaikea kulttuuriperintö 2 henkinen perintö 2 maisemaperintö 2 luonnonperintö 2 merellinen perintö 2 elävä kulttuuriperintö 2 uskonnollinen perintö 2 maaseutuperintö 2 tieteellinen perintö 2 kaupunkiperintö 2 käsityöperintö 1 alue 2 historiallinen kohde ja muistomerkki 2 metsäalue 2 maaseutualue 2 puisto ja puutarha 2 maisema 3 luonnonmaisema 3 kulttuurimaisema 3 muinaismaisema 2 historiallinen alue 2 kulttuuriympäristö 3 kaupunkiympäristö 3 suojeltava alue 4 maisemansuojelualue 4 kansallispuisto 4 luonnonpuisto 4 luonnonsuojelualue 2 kohde 3 arkeologinen kohde 3 historiallinen asuinpaikka 3 rakennettu alue 3 luontokohde 3 suojeltava kohde 4 maailmanperintökohde Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 14

15 Luku 2 ARVOT 31 käsitettä Taso yleispätevä arvo 2 eettisyys 2 hyvyys 2 esteettisyys 2 kauneus 2 kohtuullisuus 2 totuus 2 moniarvoisuus 2 monimuotoisuus 2 oikeudenmukaisuus 2 suvaitsevaisuus 1 yksilöön kohdistuva arvo 2 omaehtoisuus 2 onnellinen elämä 2 vapaus 1 ympäristöön kohdistuva arvo 2 ekologinen eheys 2 ekologinen monimuotoisuus 1 yhteisöön kohdistuva arvo 2 osallisuus 2 paikallisuus 2 innovatiivisuus 2 turvallisuus 2 tasavertaisuus 2 ihmisten keskinäinen riippuvuus 2 demokratia 2 väkivallattomuus 2 rauha 2 kansainvälisyys 2 monikulttuurisuus 2 ylisukupolvisuus Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 15

16 Luku 3 TOIMIJAT, TOIMINTA JA TOIMENPITEET 51 käsitettä Taso toimija 2 oppilaitos 2 kulttuurilaitos 3 museo 3 teatteri 3 kirjasto 3 ooppera 3 arkisto 3 orkesteri 2 vapaa sivistystyö 2 ympäristökoulu 2 nuorisokeskus 2 kerho 1 toimenpidetyyppi 2 arvostaminen 2 tarkastelu 2 kehittäminen 2 luominen 2 tallennus 2 suojelu 2 säilyttäminen 2 muutos 2 vaaliminen 3 integroitu kulttuuriperinnön suojelu 3 kunnossapito 2 tutkimus 3 maisemantutkimus 2 restaurointi 2 maisemasuunnittelu 2 arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuva toimenpide 2 rakennusperintöön kohdistuva toimenpide 3 rakennukseen kohdistuva toimenpide 3 kaupunkirakenteeseen kohdistuva toimenpide 3 rakennustyö 4 rekonstruointityö 4 restaurointityö 1 toimenpidestrategia 2 kestävän kehityksen strategia Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 16

17 2 ympäristökasvatusstrategia 2 suojelupolitiikka 2 ympäristönsuojelupolitiikka 2 sopimus 1 toimenpideohjelma 2 sertifiointi 3 kestävän kehityksen sertifiointi 4 vihreä lippu -sertifiointi 2 kulttuurikasvatuksen ohjelma 2 kestävän kehityksen ohjelma 2 suojeluohjelma 2 restaurointiohjelma 2 rakennusperintöohjelma Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 17

18 Luku 4 KASVATUS 87 käsitettä Taso kulttuurisesti kestävä kasvatus 2 kasvatuksen lähtökohta 3 elinikäinen oppiminen 4 formaali oppiminen 4 nonformaali oppiminen 4 informaali oppiminen 3 aktiivinen kansalaisuus 2 kasvatuksella tuettava ominaisuus 3 positiivisuus 3 tasapainoisuus 3 luottavaisuus 3 itsenäisyys 3 voimaantuminen 3 valtautuminen 3 avoimuus 2 taito/osaaminen 3 ajattelun taidot 3 ajallisen jatkumon ja globaalin kokonaisuuden ymmärtäminen 3 perustietojen hallitseminen 3 maailman ja itsen jäsentäminen 3 hyväksynnän vastaanottaminen ja antaminen 3 kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot 4 osallistuminen 4 vaikuttaminen 4 taito puhua arvoista 3 kulttuurisensitiivisyys 3 luontosensitiivisyys 3 ympäristönlukutaito 3 yhteinen asiantuntijuus 3 käsillä tekemisen taito 3 suljetun systeemin periaatteen ymmärtäminen 3 vastuullisuus 4 sydämellisyys 4 empatia 2 identiteetti 3 kieli 1 oppimisen edistäminen Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 18

19 2 avoin keskustelu 3 ilmaisunvapaus 2 ympäristökasvatus 2 yhteistyö 3 yhteisöllisyys 2 osallistaminen 2 vapaa ja avoin tiedonvälitys 3 valistus 3 opastus 3 neuvonta 3 julkaisu 2 aktiivinen toimijuus 2 vertaistuki 3 mallioppiminen 2 ongelmalähtöinen oppiminen 2 tutkiva oppiminen 2 oivaltava oppiminen 2 elämysoppiminen 2 arviointi 2 vuorovaikutteisuus 2 dialogisuus 2 kontekstuaalisuus 2 konkretia 2 omakohtaisuus 2 OTAVA-pedagogiikka 2 Reggio Emilia -pedagogiikka 2 Freinet-pedagogiikka 2 museopedagogiikka 2 arkeologiapedagogiikka 2 taidekasvatus 2 käytännön työkalu 3 tietotekniikka 3 ryhmäopiskelutoiminta 3 tutortoiminta 3 työpajatoiminta 3 esittävä taide 3 kotiseututyö 1 oppimisympäristö 2 arki 2 verkko-oppiminen 2 yhteisöllinen oppiminen Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 19

20 1 oppimateriaali 1 opetusmenetelmä 2 pienryhmätyöskentely 2 tekemällä oppiminen 2 opintoretki 2 leikki 2 liikunta 1 opetussuunnitelma 2 kulttuuriopetussuunnitelma Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 20

21 1 KULTTUURI JA KULTTUURIPERINTÖ Tässä luvussa esitellään hankkeen aikana esiin noussut kestävän kehityksen tematiikkaan liittyvä kulttuuri- ja kulttuuriperintökäsitys. kulttuuripääoma mikä tahansa kulttuurin ilmentymä tai kulttuurinen osaaminen, jota voidaan hyödyntää voimavarana jotain tarkoitusta varten Kulttuuripääoma voi olla niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan voimavara. Yksilön voimavarana kulttuuripääoma voi auttaa selviytymään esimerkiksi jokapäiväisestä elämästä. kulttuuriin liittyvät taidot kulttuurin ja elinolosuhteiden vaikutuksesta syntyvät taidot Esimerkiksi hiihto, ruoanlaitto (esim. karjalanpiirakoiden leipominen), perinnerakentaminen, musiikki (esim. kanteleen soitto). kulttuuri yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus yksilön tai yhteisön henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehittäminen tai kehittyneisyys, ajattelu- tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat Kulttuuri nähdään välineenä hyvään elämiseen: se luo uskoa tulevaisuuteen, auttaa oivaltamaan asioita, sallii erilaisuutta, mahdollistaa luovuuden, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä on silta menneisyydestä tulevaan. Kulttuuri ja kulttuurissa tapahtuvat muutokset ovat keino edistää kestävää kehitystä., 4abcd ammattikulttuuri arvojen sekä ajattelu- ja toimintatapojen kokonaisuus, joka yhdistää eri toimijoita ammattialan sisällä esinekulttuuri kulttuurille ominaiset esineet sekä niiden käyttö Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 21

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä Quick Tim e ja Rakkaalla lapsella on monta nimeä Miten luovia eri käsitteiden keskellä menestyksekkäästi? 3.12. 2009 Tarja Heinonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy p ak k auk s en purk uo hjel m a

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN KULTTUURI

KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN KULTTUURI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN KULTTUURI Kasvatustyön kehittäjä Marja Laine KESTÄVÄ KEHITYS AMMATTIKOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖISSÄ KOULUTUS 8.4.2013 KULTTUURISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELYJÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö,

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus 28.8.2014 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Liisa Horelli, ympäristöpsykologian dosentti Aalto yliopisto SOCCA-seminaari, 15.8.2012 Liisa Horelli Esityksen rakenne Ympäristöpsykologian käsitteitä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Globaalikasvatusta aineenopettajille

Globaalikasvatusta aineenopettajille Globaalikasvatusta aineenopettajille Maailmankoulu Opettajien ja kasvattajien globaalikasvatuksen tukipalvelu Globaalikasvatuksen tehtävänä on Avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille.

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot