Väliraportti II opiskelija-analyysista ja toiminnan koetuista vaikutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väliraportti II opiskelija-analyysista ja toiminnan koetuista vaikutuksista"

Transkriptio

1 Väliraportti II opiskelija-analyysista ja toiminnan koetuista vaikutuksista

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 I MISTÄ MATEMATIIKKAOSAAMISEN VAIKEUDET JUONTUVAT... 4 Outi Cavén-Pöysä II TOIMINNALLINEN METODI KANNUSTAVA MATEMATIIKKA Eliisa Kolttola & Essi Sorsa III POLKU ALVASTA TOIMINNALLISEEN MATEMATIIKKAAN Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä IV VERKKO-OPPIMATERIAALI TALOUSOSAAMISEN TUEKSI Essi Sorsa V YHTEENVETO Essi Sorsa LÄHTEET... 34

3 Keskitymme tässä hankkeemme toisessa väliraportissa tarkastelemaan matematiikan opetuksen arkea ammatillisessa oppilaitoksessa. Tavoitteenamme on luoda yleiskuva siitä, miten opetus toteutuu oppilaitoksen arjessa ja millaisia oppimisvaikeuksia tämän päivän nuorilla on omaksua peruskoulun jälkeisiä matematiikan sovellustehtäviä. Ymmärtääksemme sitä, mitä kohtaamme opetuksessa ja oppimisen esteissä, otamme raportissa tarkasteluun myös keräämiämme tuloksia opiskelijoiden lähtötilanteista ja matematiikkaosaamisen tasosta heidän aloittaessaan opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Mistä vaikeudet syntyvät ja ovatko jotkut tuomittuja syntymästään lähtien selviytymään ilman matematiikkataitoja? Raporttimme neljäs artikkeli käsittelee parhaillaan valmisteilla olevaa oman talouden hallinnan oppimateriaalia. Sen suunnittelu, toteutus ja käyttökokeilut ovat olennainen osa vuoden kestävää hankettamme. Matematiikkaosaaminen tukee lähes kaikkea elämässä eteen tulevaa päättelyä, valintoja ja monitasoisia numeerisia kokonaisuuksia. Nuori hallitsee elämänsä suuntaa yhteiskunnassa ja talouden rajaamissa järjestelmissä hyvin ja vahvasti hallitessaan matematiikan soveltamisen taidot. Kiitämme Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiötä saamastamme tuesta. Tuki on mahdollistanut merkittävän hankkeen toteuttamisen osana ammatillisen opetuksen pedagogista kehittämistä. Malmilla syyskuussa 2014, kirjoittajat Johdanto 3

4 I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 4

5 Taustaa Oppimisvaikeudet eivät ole pelkästään oppimisen esteitä ja hidasteita. Niiden merkitys on huomattavasti laajempi, sillä lapsi kokee kasvaessaan sosiaalisen ympäristönsä paineet. Esimerkiksi suhteellisen yleiset tarkkaavaisuuden eriasteiset häiriöt vaikuttavat siihen, miten lapsi koetaan toveripiirissä, ja miten hän onnistuu koulussa sekä tiedollisesti, taidollisesti että sosiaalisen verkoston osana ja osana luokan viiteryhmää. Tässä artikkelissa käsitellään oppimisvaikeuksien yleistä taustaa, esitellään tutkimusten tuottamia uusimpia tuloksia ja niiden vaikutuksia oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen. Oppimisvaikeuksien eri muodot Oppimisvaikeudet on luokiteltu "erityiset oppimisvaikeudet" -käsitteen alle. Näitä ovat: 1. tarkkaavaisuuden, 2. kielelliset, 3. lukemisen ja kirjoittamisen, 4. matemaattiset oppimisvaikeudet (Lyytinen & Ahonen 2002, 40). Tarkkaavaisuuden oppimisvaikeudet on jaettu kolmeen eri näkökulmaan, joita ovat: mentaalinen tila, kognitiivinen prosessi ja kapasiteetti. Jokainen edellä mainituista määritteistä johdattaa ajattelemaan tarkkaavaisuuden taustaa hieman eri näkökulmasta ja erilaisia merkityksiä tuottavana ilmiönä. Tarkempi tarkkaavaisuuden taustoittaminen puolestaan määrittelee tarkkaavaisuuden oppimisvaikeudet kohdentumisen, ylläpidon valppauden, vireystilan ja suuntautumisen sekä kapasiteettiaspektin näkökulmasta. Tutkimus on tuottanut monta eri tapaa luokitella ilmiötä. Tarkkaavaisuuden ongelmatiikkaa tarkastellaan myös kahtiajaon avulla. Tällöin jako tehdään automaattisen ja kontrolloidun tarkkaavaisuuden ilmiöihin. Tosiasiassa kehityksessä ollaan vielä vaiheessa, jossa käytännön toiminnassa on edelleen hankaluuksia: on vaikeuksia erotella eri ryhmiin diagnostisoitujen yksiselitteisiä erotteluja motorisen ylivilkkauden ja impulsiivisuuden välillä, tai edellä mainittujen yhteen nivoutuneissa häiriötiloissa. (Lyytinen 2002, ) I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 5

6 Kielellinen erityisvaikeus voi ilmetä sanoissa ja ääntämisessä. Kouluaikana vaikeus tuottaa oppimisen ja monimutkaisen aineksen ymmärtämisessä ongelmia. Kielelliset erityisvaikeudet vaihtelevat selkeästi näkyvistä vain testeillä ja jopa yllätyksinä esiin tuleviin ongelmiin. Kyseessä on monitahoinen ongelmatiikka, missä puheen tuottaminen, puhuminen ja ymmärtäminen voivat olla eriasteisesti häiriintyneitä. Ilmiöllä on monia eri nimiä. Yleisesti käytössä on termi dysfasia, ja erityisesti koulumaailmassa se on yleinen nimike kielellisille vaikeuksille. (Korkman 2002.) Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat suhteellisen yleisiä. Noin 10 prosentilla lapsista on jonkinasteisia luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Määritelmän mukaan vaikeudet ovat joko molemmissa toiminnoissa tai toisessa, vaikka älyllinen kehitys on suhteellisen hyvää. Suomessa käytetään termiä dysleksia. Lukivaikeus määritellään lähinnä kehityksellisenä ongelmana. Spesifi oppimisvaikeus on laajempi, ja se pitää sisällään myös muun muassa matematiikan oppimisen ongelmia ja yleisesti kielen käyttämiseen liittyviä ongelmia. Edellisestä määrittelystä suljetaan pois lapset, joilla on heikko älyllinen taso tai aivovaurio. Lisäksi ryhmään eivät kuulu lapset, joilla on tunne-elämän vaikea häiriö. (Korhonen 2002, ) Muistiin liittyy monenlaisia eri asioita eikä ole olemassa yksiselitteistä testiä, millä olisi mahdollista tutkia helposti muistin tilaa. Lukemisen tutkimus on osoittanut, että lukeminen jakautuu sekä tekstin ymmärtämisen että mekaanisen lukutaidon osa-alueisiin. Onnistuakseen lukemisessa, lapsen tulee siis hallita molemmat taidot. Iän myötä mekaanisen ja ymmärtämisen välinen yhteys heikkenee. Dysleksia voi syntyä joko aivovaurion seurauksena tai se voi ilmetä ilman selkeää aiheuttavaa tekijää tai tapahtumaa. Dysleksiasta kärsivien on mahdollista harjoitella esimerkiksi tietokoneella suoritettavilla ohjelmilla, minkä avulla he voivat kehittää lukutaitoaan. (Service & Lehto 2002, ) Motorinen kömpelyys ja normaalia suurempi todennäköisyys erilaisiin kouluaineiden opiskelussa esiintyviin vaikeuksiin liittyvät yhteen. Yli puolella lapsista, joilla on motorisen kehityksen ja toiminnan vaikeuksia, on havaittavissa myös jonkinasteisia oppimisen vaikeuksia. Tarkkaavaisuuden häiriöt ja kehitykselliset koordinaatiohäiriöt liittyvät usein myös toisiinsa. Lapsen psykososiaalinen kehitys kärsii tutkimuksien mukaan motoristen taitojen heikkouksista. Oma pätevyyden kokemus häiriintyy ja siitä johtuu muiden osa-alueiden heikkeneminen. Tilanteen tutkimiseen on kehitetty erilaisia testejä. Aineistot ovat osoittaneet, että motoriset häiriöt ovat suhteellisen pysyviä ja siksi niiden diagnostisointi varhaisessa vaiheessa I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 6

7 on tärkeää. Harjoitteiden ja kuntoutuksen sekä tuen avulla lapsen kehitystä voidaan vahvistaa siitä huolimatta, että haittaa ja vaikeutta ei välttämättä saada kokonaan kuntoutuksella ja hoidolla pois. (Ahonen 2002, 278.) Myös lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöillä voi olla vaikutusta tai ne voivat liittyä oppimisvaikeuksiin. Epäsosiaalisuus, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja erilaiset psyykkiset häiriöt liittyvät tutkimusten mukaan korostuneesti oppimisvaikeuksiin. Usein on kysytty, ovatko psyykkiset häiriöt oppimisvaikeuksien seurausta vai päinvastoin? Suoraa ja yksiselitteistä vastausta on vaikea löytää. Monet eri häiriöt aiheuttavat ja ovat liittyneinä monenlaisiin seurauksiin ja toisaalta aiheuttajiin. Osa kombinaatioista esiintyy yhdessä, mutta niillä on lopulta erillinen suhde toisiinsa. (Ahonen & Korhonen 2002.) Lukeminen ja laskeminen mistä on kyse? Lukivaikeuksien määritelmät ovat kirjavia ja niiden selkiinnyttämiseksi on tehty opetusministeriön työryhmässä asiantuntijatyötä. Tuloksena on perusmuodon määrittely siten, että lapsella on yksittäisten sanojen lukemisessa virheitä ja hitautta. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat tutkijoiden mukaan monien aivotoiminnan muotojen monimutkaisen yhteistoiminnan tulos. Edellisestä johtuen, aivojen eri alueiden vajaatoiminnat, vauriot, kehityshäiriöt ja muut voivat aiheuttaa hyvinkin monenlaisia ja toisistaan poikkeavia seurauksia lukemisen ja kirjoittamisen toiminnoissa. (Korhonen 2002.) Matemaattiset oppimisvaikeudet ovat selvästi vähemmän tutkittu alue verrattuna lukemisen ja kirjoittamisen sekä tarkkaavaisuuden häiriöihin. Jo matematiikan alkeiden oppiminen vaatii monimutkaisia ja monivaiheisia kognitiivisia suorituksia. Lisäpaineen matematiikan omaksumiselle tuottaa emotionaalinen tilanne, missä motivaatio, odotukset, onnistuminen ja epäonnistuminen tuottavat stressitekijöitä ja paineita. Akalkulia-nimitys on otettu käyttöön tilanteissa, joissa henkilöllä on vaikeuksia omaksua ja selviytyä matematiikasta. Matematiikan oppimisvaikeuksia on tutkittu monesta eri lähtökohdasta. (Räsänen & Ahonen 2002.) Matematiikan vaikeuksien havaitseminen ja tutkimus on suhteellisen uutta ja rajallista. Lukeminen ja eritasoiset hahmotushäiriöt ovat olleet kansainvälisesti huomattavasti laajemmin ja pidempään tutkittu kohde. Syitä edelliseen on varmasti monia. Matematiikka on nähty I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 7

8 pitkään enemmänkin omana opittavana aineksenaan kuin kohteena, jonka oppimisessa ja oppimisvaikeuksissa olisi oma logiikkansa. Hankkeessa käsitellään matematiikan opetusta toiminnallisen matematiikan keinoin ja apuvälinein. Tarkastelua on laajennettu käytännön opetusta suunniteltaessa myös yleisemmin oppimisvaikeuksien syntyyn ja vaikutuksiin, joita nuori kohtaa ammatillisessa koulutuksessa. Tämän artikkelin tavoitteena on taustoittaa matemaattisten oppimisvaikeuksien kenttää. Toisena, tärkeänä näkökulmana pyritään avaamaan osaamisen ja oppimisen positiivisen kehän murtumisen ongelmatiikkaa nuoren itsetunnon ja elämänhallinnan tekijänä. Osaamattomuuden kehä ja oppimisen ilon kadottaminen ongelmat päällekkäistyvät Oppimisen ilo on usein kuultu arjen sanonta tilanteissa, joissa joku kokee löytäneensä uutta ja oppineensa jotain sellaista, jota ei ole aikaisemmin hallinnut. Matematiikan osalta oppimisen ilo on varmasti läsnä niille, joille kulloinenkin matematiikkakielen viesti on ymmärrettävä. Sen myötä kysymys tai harjoitustehtävä avautuu selkeänä polkuna, jonka päässä odottaa palkintona oikea vastaus ja ymmärrys kuljetusta matkasta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että peräti neljänneksellä lapsista on todettavissa vähintään yksi oppimiseen vaikuttava ongelma ja yli 50 prosentilla lapsista ongelmia on useampiakin. Oppimisen kannalta tilannetta tulisi tarkastella laajemminkin kuin vain tietyn vaikeuden osalta. Kyseessä on laajasti ottaen vaikutus, joka koskettaa lasta ja hänen kokemustaan itsestään ja onnistumisestaan sekä epäonnistumisestaan. Syrjäytyminen ja motivaation puute ovat tyypillisiä uhkia, mikäli lapsen tilannetta ei osata diagnostisoida, ymmärtää ja tukea oikein hänen eri elämänvaiheissaan. (Lyytinen & Ahonen 2002, 40). Usein eri ongelmat ikään kuin tuottavat toisiaan, sillä oppimisessa moni asia syntyy aikaisemmin opitun päälle. Jos perusta on heikko tai rikkonainen, on melkein mahdotonta saada seuraavaksi vuorossa olevia taitoja opittua ilman suuria ponnistuksia tai vajaavaisuuksia. Maahanmuuttajalapsien erityiskysymyksiä Verrattuna valtaväestöön maahanmuuttajanuorilla oppimisen haasteet juontavat juurensa kulttuuristen lähtökohtien eroista. Tunnistaminen on ollut haasteellista, sillä menetelmiä ei I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 8

9 ole juurikaan ollut olemassa. Seurauksena on ollut tilanne, jossa erityisopetuksessa on ollut joko suhteettoman suuri joukko tai palveluita ei ole ollut tarjolla maahanmuuttajataustaisille nuorille. (Arvonen & al. 2009, 64.) Osalla maahanmuuttajanuorista on elämänhistoriassaan traumaattisia kokemuksia. Erityisesti kysymys tulee ajankohtaiseksi silloin, kun muuttamisen taustalla ovat pakolaiseksi tai turvapaikanhakijaksi hakeutumisen syyt. Oireet voivat olla moninaisia. Niiden ilmeneminen voi myös viivästyä, ja reaktioita voi olla vaikea yhdistää menneisyyden tapahtumiin. Erilaiset uni-, keskittymis- ja psyykkiset stressioireet saattavat olla seurausta traumoista. Niiden yhteys oppimisen vaikeuksiin voi tulla esiin vasta pitkänkin ajan jälkeen ja yksilöllisinä reaktioina. Psykosomaattiset oireet, poikkeavat reaktiot ja erikoinen käytös voivat olla kaikki traumaattisen kokemuksen seurauksia. (Schubert 2009.) Oppimisen pulmat pitäisi liittää kokonaiskuvaan, jossa on monta eri tekijää: 1. suomen kielen taito, 2. taitojen harjaantuneisuus, 3. sosiaalinen tilanne, 4. mielenterveyden ongelmat, 5. sairaudet ja vammat, 6. kotoutuminen, 7. oman äidinkielen taito, 8. oppimisvaikeudet. Suomen kielen taidon arviointi on luonnollisesti haastavaa kun arvioitavan kotikieli voi olla mikä tahansa muu kuin suomi. Toisen kielen opiskelu on aina vaativampaa kuin oman kotikielen oppiminen, tämä vaikeuttaa automaattisesti kielen hallinnan prosessia. Eri aineiden oppiminen hidastuu samasta syystä, sillä oppimisessa kohtaavat sekä kielen että aiheen haasteet. (Arvonen & al ) Terveydelliset, sosiaaliset ja mahdolliset mielenterveydelliset ongelmat vaikuttavat kaikki oppimisen ongelmien esiintymiseen. Jaksaminen voi olla koetuksella, kun nuoren koko sosiaalinen ympäristö on uusi ja yhteiskunnan arvot ja tavat ovat muuttuneet aikaisempaan verrattuina. Riippuen nuoren iästä, hän tulee keskelle suomalaista koulua, jossa odotukset suorittaa koulu vaaditusti ovat korkeita ja haastavia. (Arvonen & al. 2009, 64.) I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 9

10 Valoa tunnelin päässä matematiikka voi olla mukava juttu Yksiväyläinen malli integroi maksimaalisesti lapset yleisopetukseen. Yleisopetusta tuetaan laajalla palvelutarjotinmallilla. Kaksiväyläinen malli kertoo jo nimellään, että kyseessä on kaksijakoinen malli, jossa oppilaat sijoitetaan joko normaaleihin luokkiin tai erityisopetuksen luokkiin. Kolmeväyläinen malli kokoaa monenlaiset toimintamallit yhteen ja tarjoaa oppilaille erilaisia vaihtoehtoja sen mukaan, mitä he tarvitsevat. Monet erilaiset osallistamisen menetelmät tukevat erilaisten oppijoiden arkea. Psykologis-lääketieteellinen malli on vaihtumassa ajatukseen siitä, että oppimisen ongelmatiikka on pedagoginen tai vuorovaikutuksellinen ongelma. Toiminnallinen matematiikka tuo luokka- ja oppimistilanteisiin luonnollista vuorovaikutuksellista toimintaa. Opiskelijat kokevat onnistuvansa ja hallitsevansa tekemistään. Heillä on ehkä ensimmäistä kertaa oppimishistoriansa aikana mahdollisuus onnistua ja saada hallita omaa osaamistaan. Tunteen ja kokemuksen jakaminen opiskelijaryhmässä vahvistaa onnistumisen tunteen moninkertaiseksi. I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 10

11 II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 11

12 Johdanto Toiminnallisen matematiikan opetuskokeilun päätavoitteena on opiskelijoiden käytännön matematiikkataitojen kehittäminen vahvaksi osaksi työelämätaitoja ja ammatillista osaamista. Etenkin liiketalouden ja juuri yrittäjyyden opetuksen ja oppimisen keskeinen oppisisältö kun nojaa vankkaan matematiikan taitojen hallintaan. Ammatillisen oppilaitoksen opettajat ovat havainneet omassa työssään opiskelijoiden heikenneet matemaattiset valmiudet, joten tavoite kumpuaa myös opettajien päivittäisestä arjesta ja omasta kokemusmaailmasta. Helmi Liiketalousopistossa matematiikan lehtorina työskentelevällä, toiminnallisen matematiikan metodin kouluun tuoneella Eliisa Kolttolalla on takanaan pitkä, 35 vuoden opettajanura, jonka aikana hän on nähnyt muutoksia opiskelijoiden osaamistasoissa ja matematiikan opetuksessa. Matematiikan opettajana hän on toiminut vuodesta 1979 lähtien, suurimman osan ajasta Malmin kauppaoppilaitoksessa eli nykyisessä Helmi Liiketalousopistossa. Kolttola on ollut tekemässä matematiikan oppikirjoja ja innostui myös toiminnallisen matematiikan metodista. Hänen toivomuksestaan Helmi Liiketalousopistoon saatiinkin matematiikan erityis- ja yleisopetuksen kouluttaja Hannele Ikäheimo vetämään toiminnallisen matematiikan koulutuksia matematiikan opettajille ja erityisopettajalle. Kolttola pitää ammatillista oppilaitosta myönteisenä ja avoimena työympäristönä, jossa suhtaudutaan positiivisesti opetuksen uudistus- ja kehitystyöhön esimerkiksi juuri toiminnallisen matematiikan osalta. Pitkä opettajakokemus ammatillisella puolella avaa mahdollisuuden pohtia matemaattisten taitojen tarpeita ja muutoksia, jotka osaltaan ovat toimineet toiminnallisen matematiikan projektin ydinlähtökohtina. Kolttolan kertoman pohjalta voidaankin seuraavaksi piirtää kuvaa näistä matematiikan opetuksen eri näkökannoista. Matematiikan opetuksen muutoksista Aloittaessaan ammatillisen matematiikan opettajana 1980-luvun puolivälissä Kolttola kertoo matematiikan ainesisältöjen tulleen Ammattikasvatushallitukselta vielä hyvinkin tarkasti määriteltyinä ja säädeltyinä. Vuosien myötä määritelmät ovat kuitenkin lieventyneet ja nykyään ammatillisen matematiikan vaatimukset ovat melko löyhästi sidottuja. Samalla myös oppiaineen sisällöt ja opetus ovat muuttuneet ajan hengen mukaisesti. Valtakunnallisesti II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 12

13 yleissivistävien aineiden ammatillisen roolin voi nähdä jopa pienentyneet aiemmasta, kun taas ammatillisia aineita kaivataan tutkintoihin entistä enemmän. Opettajien kokemuksen mukaan ei kuitenkaan ole syytä haikailla mennyttä aikaa, jolloin esimerkiksi koulu ja työelämä olivat lähtökohtaisesti kaksi erillään olevaa tahoa. Nykyinen lähentynyt ja osittain limittäinenkin malli toimii ansiokkaasti myös ammatillisen koulutuksen liiketalouden opinnoissa: opetus toteutetaan ja oppiminen toteutuu työelämälähtöisesti, kun koulu ja työelämä ovat nyt selvästi lähempänä ja osa toisiaan. Matematiikan oppiaineessa kasvanut työelämälähtöisyys onkin olennaista: opiskelijan on saatava valmiuksia työelämälähtöiseen oppimiseen, ja siinä kiinteät kontaktit työelämän edustajiin ovat arvokkaita ja elintärkeitä. Ammatillisen oppilaitoksen opettajat voivat opettamisen ohella toimia esimerkiksi työssäoppimisen ohjaajina, ja näin hekin saavat sitä kautta työnantajilta arvokkaita ideoita ja vinkkejä siitä, millaisia matemaattisia taitoja työelämässä nykyään tarvitaan. Seuraamalla aktiivisesti työelämän kenttää on myös opetusta mahdollista kehittää entistä työelämälähtöisemmäksi ja työantajien tarpeita ja odotuksia vastaavaksi. Laskutaidon voi nähdä olevan lukutaitoon verrattavissa oleva kansalaistaito. Siten opettajien yhtenä tärkeänä tehtävänä on opiskelijan itsetunnon rohkaisu sekä kannustaminen kunkin opiskelijan omaan parhaaseen. Tätä Kolttola, ja muut Helmi Liiketalousopiston matematiikan opettajat, toteuttavatkin omassa opetuksessaan keskustelemalla muun muassa vapaamuotoisesti kurssien alussa opiskelijoiden aiemmista matematiikan kokemuksista. Tyypillisesti opiskelijat toivovat opettajan olevan rento ja selittävän asiat kärsivällisesti ja rauhallisesti. Näiden kokemusten pohjalta voidaan lähteä rakentamaan positiivista kokemusta matematiikan opiskelusta. Matematiikan opetuksen muutokseksi voi kasvaneen työelämäyhteistyön ohella nähdä myös yhteistyön muiden eri tahojen kanssa. Esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö yliopistojen kanssa voi tuoda myös ammatilliseen koulutukseen tutkimuksellista näkökulmaa ja sitä kautta vinkkejä opetukseen. Yliopistoyhteistyötä käynnisteltiin Helmi Liiketalousopistossa jo viime kevään matikkapäivässä, ja tänä syksynä vapaasti valittavalla toiminnallisen matematiikan kurssilla ryhmä vieraili Helsingin yliopiston Summamutikka-keskuksessa. Opiskelijoilta saatu palaute oli innostunutta ja myönteistä. Toisinaan matematiikan kursseilta on vierailtu myös esimerkiksi Rahamuseossa tai Heurekassa. Vierailut ovat osoittaneet opiskelijoille matemaattisten taitojen limittymisen jokapäiväiseen elämään. II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 13

14 Millaiset matematiikan taidot ja tarpeet ovat ja miten niihin vastataan Kolttolan näkemyksen mukaan osa opiskelijoista siirtyy peruskoulusta jatko-opintoihin todella heikoilla matematiikan taidoilla. Isolla osalla liiketaloudenkin opiskelijoista peruskoulun päättötodistuksen matematiikan arvosana on 6 tai 7, ja sitä kautta suurimmalle osalle matematiikka onkin haasteellista. Parempia matematiikan arvosanoja peruskoulusta saaneet siirtynevät todennäköisesti lukioon. Tosin tätä arvosanajakaumaa voi pitää vain suuntaa antavana ja hieman häilyvänä, sillä arvostelu peruskoulun viimeisellä luokalla vaihdellee koulusta toiseen. Peruskoulun päättötodistuksen huonotkaan arvosanat eivät kuitenkaan ole merkitseviä ammatillisten liiketalouden opintojen kannalta, jos opiskelijan asenne matematiikan oppimiseen on myönteinen ja opettaja on kannustava. Tilanteen mukaan on elettävä, ja opinnoissa ehditään vielä vaikuttaa opiskelijan taitojen kehittymiseen. Ammatillisten oppilaitosten matematiikkaa Kolttola pitää lähtökohtaisesti jopa helpompana kuin yläkoulun matematiikkaa, sillä sisällöt limittyvät niin kiinteästi käytännön työelämään ja kaikki laskuharjoitukset ovat sanallisia ja konkreettisia. Ammatillisessa koulutuksessa matematiikka on siis kaikin tavoin soveltavaa. Liiketalouden opintojen matematiikassa opiskelijat kohtaavat täysin uusia aihesisältöjä, kuten esimerkiksi prosentit, indeksit ja alvit. Joko näitä aiheita ei käsitellä ollenkaan vielä peruskoulun matematiikassa, tai käsittely on niin vähäistä, esimerkiksi prosenttien osalta, että asiat ovat jatko-opintoihin siirryttäessä vieraita. Toisaalta se, joka hallitsee jo yläkoulun aihesisällöt, suoriutuu helposti myös ammatillisesta matematiikasta. Toisaalta alemmilla luokilla olisi myös luotava se teoriapohja ja ymmärrys asioihin, jotta taidot kantavat myöhemminkin. Esimerkiksi jo alakoulussa olisi kenties syytä olla peruskäsitteiden, kuten murtoluvut ja prosentit, opetusta, jotta käsitteet tulisivat tutuiksi mahdollisimmin varhaisessa vaiheessa. Valtakunnallisesti ammatillisessa liiketalouden perustutkinnossa matematiikkaa on kolme opintoviikkoa (Liiketalouden perustutkinto 2013, ). Helmi Liiketalousopistossa matematiikkaa pidetään yhtenä tutkinnon avaintaidoista, ja matematiikan opetukseen onkin saatu lisätunteja nyt koulussa on tarjolla matematiikkaa viisi opintoviikkoa sekä näiden lisäksi toiminnallisen matematiikan lisäopetus (syksyllä 2014) ja oman talouden hallintaan II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 14

15 keskittyvä kurssi (keväällä 2015). Näin opiskelijat saavat hyvät valmiudet myös ammattikorkeakoulujen opintoihin. Liiketalouden opinnoissa matematiikkaa pidetään perustaitona, jolle rakennetaan ammatillista osaamista, mutta toisaalta opiskelijan on ymmärrettävä myös omassa elämässään tärkeitä käsitteitä: Arvonlisävero, myyntikatteet, koronkorko, pääomatulojen verotus, liikevaihdot, indeksikäsitteet tai hinnoittelu liittyvät kiinteästi osaksi ammatillista pätevyyttä. Esimerkiksi vuokrannousun hahmottaminen elinkustannusindeksin mukaiseksi, inflaation merkityksen käsittäminen tai sanomalehtien taloussivujen ymmärtäminen taas ovat osa opiskelijan elämää. Matemaattisilla taidoilla on siis myös yleissivistävä merkitys. Helmi Liiketalousopistossa opiskelijoita tuetaan oppimisessa monin tavoin: Koulussa on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen lukitesti, jonka avulla saadaan tietoa opiskelijan erityistarpeista sekä voidaan tarvittaessa ohjata opiskelija erityisopetuksen piiriin. Matematiikan opetuksessa lukitestin tulokset huomioidaan sekä arvioinnissa ja arvostelussa että oppitunneilla lisätukena. Koulussa tehdään tarpeen vaatiessa myös henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS), jotka huomioidaan niin ikään myös matematiikan opetuksessa. Oppilaitoksessa toimii myös ympäri lukuvuoden, kaksi tuntia viikossa, niin sanottu Matikan paja, jonne opiskelijat voivat halutessaan tulla saamaan lisäopetusta ja apua matematiikan opiskeluun. Opiskelijan kiinnostuksen merkitys menestymisessä on yksi avainasioista: Jos opiskelija innostuu matematiikasta, hän voi päästä kiitettäviin tuloksiin. Innostuminen on usein sidoksissa luokan ryhmädynamiikkaan. Sen vuoksi toiminnallisen matematiikan yksi metodi on yhteistoiminnallisuus, jonka toivotaan nimenomaan kannustavan opiskelijoita yhdessä oppimiseen. Toki myös opettajan kannustavalla ja rohkaisevalla asenteella on osansa tässä. Asenne oppimista kohtaan myönteiseksi Kolttola kokee, että etenkin opiskelijoiden keskittymiskyky on huonontunut vuosien aikana. Tämän vuoksi hän on suosiikin omassa opetuksessaan muun muassa taulukoita, lyhyitä yksinkertaisia lauseita, lyhyitä koetehtäviä ja yhden asian esittämistä kerrallaan. Hän näkee toiminnassaan minimalistisen asenteen hän näkee asiat kuvina, ja havainnollistaa siksi myös opiskelijoille asioita piirroksilla ja kuvilla. Keskittymiskykyä oppimisessa voi pitää II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 15

16 erityisen tärkeänä. Toiminnallinen matematiikka vastaakin tämän taidon puutteeseen konkretisoimalla käsitteet ja antamalla ikään kuin rautalankamallin, jonka kaikki ymmärtävät. Toisaalta opiskelijoissa on nähtävissä myös kärsimättömyyttä, joka purkautuu muun muassa huuteluna ja hätäilynä oppitunneilla, kun taitavammat siirtyvät vaikeampiin tehtäviin heikompien tarvitessa entistä enemmän apua. Tästä syystä Kolttolakin on ottanut tavakseen niin sanotusti luennoida vain vajaa kymmenen minuuttia oppitunnin alussa, jotta toiminnalle ja konkreettiselle tekemiselle jää enemmän aikaa. Pakollisten kurssien laskuharjoitusryhmissä suositaan entistä enemmän myös toiminnallisen matematiikan harjoituksia. Kolttola pitää tärkeänä, että lähitunteja on riittävästi, sillä oppiminen toteutuu siten parhaiten vuorovaikutteisena. Näin myös heikommilla opiskelijoilla on aikaa ja mahdollisuus oppia. Toiminnallisen matematiikan opetuskokeilun aikana havaittiin, että opiskelijat ovat usein perin konservatiivisia ja tottuneita siihen, että opettaja opettaa ja johtaa opetusta. Siten toiminnallisen matematiikan metodit ja yhteistoiminnallinen oppiminen saattoivat aluksi tuntua opiskelijoista vierailta, ja toiminnallisia välineitä saatettiin pitää lapsellisina. Ilmapiiri ryhmässä on kuitenkin luotava sellaiseksi, että opiskelijat uskaltavat kysyä ja pyytää apua, toisinaan myös kyseenalaistaa. Esimerkiksi ALVA-testien (Ammattilaskennan valmiuksien kartoitus) huonoilla tuloksilla ei ole oppimisen kannalta niinkään merkitystä, jos vain opiskelijan asenne matematiikan opiskeluun on myönteinen tai saadaan muutettua myönteiseksi. Samoin vaikeus keskittyä tai ajoittainen kärsimättömyys ovat tekijöitä, joihin voidaan vastata matematiikan opetusmetodeilla ja opettajan kannustavalla asenteella. Ammatillisen oppilaitoksen matematiikan tunneilla pyritään korostamaan ammatillisuutta sekä sidoksia liike- ja yrityselämään. Näin motivoidaan myös opiskelijaa näkemään matematiikan ja elävän elämän kytkökset ja todistetaan matematiikan taitojen tarpeellisuus. Todellisuuteen pohjaava ammatillinen matematiikka myös jatkossa Ammatillisten oppilaitosten matematiikan opetuksen tavoitteena on muun muassa tuottaa jatko-opintokelpoisia opiskelijoita, jotka selviävät esimerkiksi ammattikorkeakoulujen pääsykokeista riittävillä taidoilla. Liiketalouden matematiikassa on myös entisestään korostunut ammatillisuus ja työelämälähtöisyys. Aikaa tosin on niukasti, jolloin keskitytään vain tiettyihin asioihin ja pyritään teorian ohella oppimaan tärkeimmät asiat käytännössä. Kaikki Hel- II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 16

17 mi Liiketalousopiston matematiikan opettajat jakavat huolen opiskelijoiden matemaattisista valmiuksista ja pyrkivät toimillaan kehittämään opetusta toiminnallisempaan suuntaan. Ilmapiiri opettajien keskuudessa on kannustava ja toisiaan tukeva, mikä vahvistaa entisestään myös opettajien ammatillista kehittymistä. Matematiikka on elävä ja todellisuuteen pohjaava taito, jonka avulla saadaan haltuun niin sanottu numerotaito, hahmotetaan suuruusluokkia ja muita tärkeitä elämän käsitteitä. Siten sen opiskelu kiinteänä osana liiketalouden tutkintoa on tarpeellista. Matematiikan opettamisessa ja oppimisessa olisi tavoiteltava juuri ammatillisuutta, myönteistä asennetta ja kannustavuutta. Ammatillisuuteen vastataan sekä työelämäyhteistyöllä että todellisuuteen ja käytäntöön pohjaavilla tehtävillä. Myönteinen asenne taas rakennetaan rohkaisevassa ja turvallisessa ilmapiirissä opettajan kannustaessa ja rohkaistessa oppilaita kokeilemaan, yrittämään ja jopa erehtymään. Jokaiselle opiskelijalle olisi ehdittävä sanoa jokin kannustava sana. On todella merkityksellistä, että löytää positiivisuuden ja vahvuudet jokaisesta erikseen. Artikkeli on koottu matematiikan lehtori Eliisa Kolttolan haastattelun ( ) pohjalta. II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 17

18 III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 18

19 ALVA-testin toteutus ammatillisessa oppilaitoksessa Helmi Liiketalousopistossa aloitti syksyllä 2014 lähes sata uutta peruskoulupohjaista merkonomiopiskelijaa. Aloittaneista opiskelijoista muodostettiin neljä uutta ryhmää, jotka ovat PM14A, PM14B, PM14C ja UAM14. Ryhmistä kolme ensimmäistä opiskelee tavallisella peruskoulupohjaisella linjalla ja viimeinen on urheiluun erikoistunut ryhmä. Uudet opiskelijat osallistuivat ensimmäisellä matematiikan tunnillaan ammattilaskennan valmiuksien kartoitukseen eli ALVA-testiin, joka on suomalaisiin ammattikouluihin kehitetty matematiikan lähtötasotesti. Testiin osallistuminen oli kaikille aloittaville opiskelijoille pakollista. ALVA on kriteeripohjainen kartoitus, joka mittaa opiskelijan peruslaskutaitojen hallintaa ja keskeisten käsitteiden ymmärtämistä. Testin tehtävät ovat helppoja matematiikan perustehtäviä, joiden ratkaisun ei pitäisi tuottaa ongelmia perusasiat hallitsevalle opiskelijalle. Testin tarkoituksena on, että niin sanotusti haaviin jäävät ne opiskelijat, joiden peruslaskutaidoissa on puutteita. Testissä on tehtäviä 11 matematiikan eri osa-alueelta, jotka ovat: Kuvio 1: ALVA-testin osa-alueet. Opettajien aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että oppilaan hallitessa testin tehtävistä vähintään noin 80 %, hänellä on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja toisella asteella. Jos oppilaan tulos jää alle 80 %, hänelle on suositeltavaa antaa lisäopetusta. (Ikäheimo 2011.) III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 19

20 ALVA-testin tulokset syksyllä 2014 Alla olevaan taulukkoon on koottu ryhmien PM14A, PM14B, PM14C ja UAM14 tulokset ALVA-testistä. Tulokset on jaettu viiteen luokkaan, jotka määräytyvät sen mukaan, kuinka monta prosenttia testin tehtävistä on laskettu oikein. Luokat ovat %, %, %, % ja 0 19 %. Jokaista näitä on tarkasteltu taulukossa ryhmäkohtaisesti ja viimeiseen sarakkeeseen on koottu kunkin kategorian oppilaiden yhteislukumäärä sekä prosenttiosuus kaikista testin tehneistä opiskelijoista (89). Kuvio 2: ALVA-testin tulokset Helmi Liiketalousopistossa syksyllä Opiskelijoista 14,6 % kuului ensimmäiseen luokkaan eli ratkaisi ALVAn tehtävistä oikein %. Kaksi suurinta kategoriaa olivat kuitenkin toinen (60 79 %) ja kolmas (40 59 %) ryhmä, joiden osuudet olivat 33,7 % ja 27,0 % opiskelijoista. Neljänteen luokkaan (20 39 %) kuului opiskelijoista 20,2 % ja viidenteen (0 19 %) 4,5 % opiskelijoista. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvien opiskelijoiden voidaan katsoa hallitsevan matematiikan perusasiat hyvin ja heillä on hyvät valmiudet jatkaa ammattimatematiikan opintoja. Suosituksen, joka perustuu ALVAa käyttäneiden opettajien kokemuksiin, mukaan kaikille muille kuin ensimmäiseen luokkaan kuuluville olisi hyvä tarjota lisäopetusta. Tässä tapauksessa lisäopetusta olisi suositeltavaa tarjota Helmi Liiketalousopistossa yhteensä 76 opiskelijalle eli 85,4 % kaikista aloittaneista opiskelijoista. Lisäopetuksen tarjoaminen näin suurelle osalle opiskelijoista on kuitenkin resurssisyistä mahdotonta. Noin 79 % prosentilla näistä aloittaneista opiskelijoista matematiikan päättötodistuksen arvosana on alle 8. Tässä valossa tarkasteltuna ALVAsta saadut tulokset eivät ole yllättäviä. Myös matematiikan opettajat osasivat odottaa ALVAsta tämän kaltaisia tuloksia; heidän kokemuksensa mukaan valtaosalla opiskelijoista on puutteita matemaattisten peruslaskutai- III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 20

21 tojen hallinnassa ja keskeisten käsitteiden ymmärtämisessä. Erityisesti kahteen viimeiseen luokkaan kuuluvien, eli ALVAsta tuloksen 0 39 % saaneiden, opiskelijoiden matematiikan osaaminen on todella hataralla pohjalla ja on syytä olettaa, että matematiikan opiskelu tulee tuottamaan heille myös jatkossa haasteita. Kaikki ALVA-testin tehneet opiskelijat saavat suorituksestaan henkilökohtaisen palautelomakkeen. Lomakkeessa heidän osaamisensa on eritelty kullakin matematiikan osa-alueella siten, että jokaista testin osa-aluetta kuvaa pylväsdiagrammi, johon on värikoodein merkitty oikein ratkaistujen tehtävien suhde väärin ratkaistuihin tehtäviin. Pylväsdiagrammien avulla opiskelija voi helposti tunnistaa sekä omat matemaattiset heikkoutensa että vahvuutensa, ja samalla palautelomake toimii ohjenuorana myös opettajalle. Pylväsdiagrammien lisäksi lomakkeeseen on merkitty opiskelijan testistä saama tulos sekä pisteinä että prosentteina. Lisäksi matematiikan opettajat kirjoittavat opiskelijalle palautelomakkeeseen kommentteja testistä ja antavat sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeita jatkon suhteen. Toiminnallisen lisäopetuksen tarjoaminen Helmi Liiketalousopistossa matematiikan osaamattomuuden ongelmaa lähdettiin syksyllä 2014 ratkomaan uudenlaisin keinoin. Opintojen toisella viikolla alkoi vapaasti valittava matematiikan kertauskurssi, joka on suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kertauskurssi toimii ensisijaisesti lisäopetuksena niille opiskelijoille, jotka saivat ALVAsta heikon tuloksen. Perinteisten opetusmenetelmien sijaan kurssilla lähestytään matematiikkaa toiminnallisesta näkökulmasta. Kurssilla paikataan peruslaskutoimituksissa ilmeneviä puutteita konkreettisten opetusvälineiden avulla, kannustetaan oppilaita kehittämään matemaattista ajatteluaan ja pyritään tarjoamaan heille onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa. Tunneilla ei opetella laskusääntöjä tai kartuteta mekaanista laskurutiinia, vaan etsitään ymmärrystä toiminnallisten tehtävien avulla. Olennainen kysymys ei ole miten?, vaan miksi?. Ihannetilanteessa toiminnallista matematiikan kertauskurssia olisi ollut mahdollista suositella kaikille 76 oppilaalle, jotka saivat ALVA-testistä alle 80 % tuloksen. Koska resursseja oli kuitenkin vain yhden ryhmän toteuttamiseen, täytyi oppilasmäärä jotenkin rajata. Matematiikan opettajat tekivät päätöksen, että kertauskurssia suositellaan ensisijaisesti niille opiskelijoille, jotka saivat ALVAsta alle 40 % eli todella heikon tuloksen. Tämä tarkoitti yhteensä 22 opiskelijaa, ja heistä vain noin 10 valitsi kurssin. Edellä mainittujen 10 opiskelijan lisäksi kurssin valitsi myös 25 muuta opiskelijaa, jotka kokivat tarvitsevansa kertausta yläkoulun III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 21

22 matematiikassa. He kaikki olivat saaneet ALVA-testistä tulokseksi %. Huomattavaa on, että yksikään ALVAsta yli 80 % tuloksen saanut opiskelija ei valinnut matematiikan kertauskurssia. Yhteensä toiminnallisella matematiikan kertauskurssilla on siis yli 30 opiskelijaa. Ryhmäkoko on todella suuri, mutta ketään apua kaipaavaa ei haluttu jättää kurssin ulkopuolelle. Kokemuksia toiminnallisesta opetuksesta Toiminnallisin menetelmin opiskeleva matematiikan kertauskurssi alkoi pyöriä opintojen toisella viikolla. Kurssi kestää koko syyslukukauden ja opetusta on kaksi 60 minuutin oppituntia viikossa: toinen tunti tiistai- ja toinen torstaiaamuisin. Suuren ryhmäkoon vuoksi ryhmä on saanut käyttöönsä kaksi luokkatilaa. Jako luokkiin on suoritettu siten, että toiseen luokkaan jäävät ALVAsta alle 40 % tuloksen saaneet opiskelijat sekä ne opiskelijat, jotka kokevat tarvitsevansa paljon tukea. Toisessa luokassa ovat opiskelijat, jotka kykenevät itsenäisempään työskentelyyn. Enemmän tukea tarvitsevien ryhmässä on hieman yli 20 opiskelijaa ja itsenäisessä ryhmässä noin 10 opiskelijaa. Toiminnallisen matematiikan kertauskurssia opettaa matematiikan lehtori Eliisa Kolttola, ja ryhmän avustavana opettajana toimii toiminnallisen matematiikan projektiassistentti, luonnontieteiden kandidaatti Anniina Mälkiä. Opettajat ovat suurimman osan ajasta enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden ryhmässä ja itsenäisesti työskentelevät opiskelijat käyvät kysymässä apua tarvittaessa. Järjestely on tuntunut toimivan hyvin: opettajilla on ollut riittävästi aikaa auttaa tukea tarvitsevia ja itsenäisesti työskentelevät ovat harjaantuneet toistensa opettamisessa sekä tottuneet ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat aloittaneet matematiikan opintonsa kaikille yhteisellä Verrannosta prosentteihin -kurssilla, jonka ensimmäinen aihekokonaisuus on murtoluvut. Toiminnallisen matematiikan kertauskurssi kulkee käsi kädessä Verrannosta prosentteihin -kurssin kanssa, joten myös kertauskurssilla on ensimmäisten viikkojen aikana paneuduttu murtolukuihin. Kertauskurssilla murtolukuja on tutkittu toiminnallisten opetusvälineiden, kuten murtokakkujen ja värisauvojen, avulla. Tehtävät ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä ja nuorten elämää koskettavia. Murtolukujen tekniset laskusäännöt on niin sanotusti viskattu romukoppaan ja asioiden ajattelulle on annettu paljon aikaa. Yksikin III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 22

23 ahaa -elämyksen tuottanut tehtävä on parempi kuin kymmenen teknisesti hyvin suoritettua, mutta ilman ymmärrystä tehtyä tehtävää. Tähän mennessä kurssilla on muun muassa ratkottu sanallisia murtolukuongelmia murtokakkujen avulla, mietitty mitä murtolukujen jakolasku oikeasti tarkoittaa sekä rakennettu ymmärrystä kokonaisesta ja osista värisauvojen avulla. Syyskuun puolivälissä opiskelijat vierailivat opettajineen Helsingin Yliopistolla Summamutikka-keskuksessa. Summamutikka on matematiikan oppimisen keskus, jonka yksi toimintamuoto on toiminnallisen matematiikan kouluvierailujen järjestäminen. Vierailun ohjelma toteutetaan opettajan toiveiden mukaan ja vierailuajan voi helposti varata Summamutikan verkkosivuilta. Summiksen tavoitteena on innostaa ja motivoida lapsia ja nuoria matematiikan ja sen opiskelun pariin, tukea lasten ja nuorten matematiikan opiskelua, oppimista ja harrastuneisuutta sekä tukea matematiikan opettajia tärkeässä opetustyössään ja ammatillisessa kehittymisessään (Summamutikan verkkosivut 2014). Loppusyksyn tunneilla keskitytään miettimään verrannollisuutta ja paneudutaan merkonomin työn kannalta kaikkein olennaisimpaan matematiikan aihealueeseen eli prosenttilaskentaan. Toiminnallisia tehtäviä näihin aiheisiin on laadittu jo runsaasti, ja matematiikan opettajat odottavat innolla, että pääsevät toteuttamaan ideoita käytännössä. Pohdintaa Pitkään ammatillisessa oppilaitoksessa opettaneet ovat havainneet, kuinka peruskoulusta tulevien opiskelijoiden matematiikan taidot ovat vuosi vuodelta heikentyneet ja kuinka todella heikot taidot omaavia oppilaita on jatkuvasti enemmän. Opettajien havainto on linjassa Opetushallituksen tuottaman julkaisun, Hyödyllinen pakkolasku: Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2012 (Rautopuro, J., 2013), tulosten kanssa. Tulokset ovat karua luettavaa; niiden mukaan peruskoulunsa päättävien nuorten matematiikan osaaminen on laskenut kaikilla matematiikan osa-alueilla. Tilanne on niin huono, että tänä päivänä peruskoulusta voi valmistua jopa vailla arkielämään tarvittavia peruslaskutaitoja. Huonot tai olemattomat peruslaskutaidot näkyvät konkreettisesti toisella asteella, joten toiminnallisen matematiikan projektin myötä ongelmaa on lähdetty korjaamaan toiminnallisen lähestymistavan kautta. III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 23

24 Toiminnallisen matematiikan tunneilla on päästy todistamaan monia oivaltamisen ja onnistumisen elämyksiä. Monet oppilaat, jotka ovat koko peruskoulun ajan uskoneet olevansa kykenemättömiä oppimaan matematiikkaa, ovat voineet kokea ymmärtävänsä matematiikkaa toiminnallisten työtapojen avulla. Yksi toiminnallisten opetusvälineiden hienous onkin se, että niiden avulla on lähes aina mahdollista muotoilla kysymys niin helpoksi, että heikkokin oppilas pystyy siihen vastaamaan. Tällä tavoin opettajan on helppo antaa positiivista palautetta jokaiselle oppilaalle. Onnistumisen elämykset synnyttävät innostusta ja antavat itseluottamusta siirtyä myös haastavampien tehtävien pariin. On kuitenkin todettava, että uusien oppimis- tai opetustyylien omaksuminen ei ole yksinkertaista. Jos opiskelija on koko peruskouluajan opiskellut matematiikkaa painaen mieleensä muistisääntöjä, täytyy hänen sekä omaksua uudet toimintatavat että poisoppia vanhat. Matematiikan apuvälineet voivat tuntua aluksi lapsellisilta ja niiden käytön opetteluun täytyy alkuvaiheessa varata reilusti aikaa ja kärsivällisyyttä. Kannustus ja kärsivällinen ohjeistus ovat kuitenkin jo muutaman ensimmäisen viikon aikana tuottaneet tulosta: oppilaat ovat halunneet käyttää murtokakkuja myös normaaleilla matematiikan tunneilla, koska niiden avulla on helpompi ajatella näitä tehtäviä. Tällä hetkellä toiminnalliset opetusvälineet ovat pääasiallisesti käytössä matematiikan kertauskurssilla. Myös muille Helmi Liiketalousopiston matematiikan kursseille on tänä syksynä alettu lisätä toiminnallisia elementtejä ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa suurin osa niin sanotusta normaalin matematiikan opetuksesta toteutetaan toiminnallisin menetelmin. Toiminnalliset työtavat mahdollistavat opiskelijoiden omat oivallukset, ja jokainen matematiikasta pitävä tietää, että nimenomaan oivaltamisen ilo on se tekijä, joka matematiikassa koukuttaa! III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 24

25 IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 25

26 Aloitus ja tavoitteet Helmi Liiketalousopistossa käynnistettiin keväällä 2014 toiminnallisen matematiikan opetuksen ohella oman talouden hallintaan keskittyvän sähköisen materiaalin tuottaminen. Tavoitteena on tuottaa monipuolista opetusmateriaalia verkko-opintoalustalle yrittäjyyspainotteiseen ammatilliseen koulutukseen sekä kehittää opiskelijoiden oman talouden hallinnan osaamista käytännön vankaksi hallinnaksi. Yhtenä päämääränä on myös verkko-oppimisen tehostaminen, siten että yhteisölliseen opetukseen liitetään soveltavia käytännön harjoitteita sähköisestä materiaalista. Oman talouden hallinta on olennaisesti osa matematiikkataitojen hallintaa se on tulosta matematiikkaosaamisen kehittymisestä. (Cavén-Pöysä & Kolttola 2014, 1 2, 6.) Nuorten talouden hallintataidot ja päivittäisistä raha-asioista vastaaminen ovat ajankohtaisia puheenaiheita, kun keskustellaan koulun roolista talousosaamisen parantajana. Muun muassa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on todennut, että nuorten talousosaaminen on heikkoa ja esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät ovat huolestuttavasti kasvussa. Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen pitäisi antaa entistä vahvemmat eväät talousasioiden hoitoon, ja Kauppi pitääkin taloustietoa ja sen opettamista yhtä tärkeänä perusoppiaineena kuin liikunta tai terveystieto. (Laakso 2014.) Osalla nuorista ei siis ole riittäviä taitoja huolehtia omista rahoistaan ja omasta taloudestaan, mikä saattaa johtaa velkaantumiseen ja syrjäytymiseen. Oman talouden hallintaan keskittyvän oppimateriaalin taustalla ja lähtökohtina vaikuttavat juuri edellä kuvatun kaltaiset tosiseikat nuorten talousosaamisesta. Tavoitteena on luoda nuorten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaa ajankohtaista opetusmateriaalia, joka limittyy matematiikan ja yhteiskuntaopin oppiaineiden ja aiheiden välimaastoon. Materiaali suunnataan etenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, joskin se palvelee jatkossa hyvin myös muita samassa tilanteessa olevia saman ikäisiä nuoria. Verkkomateriaalin tarkoituksena on myös muun muassa lisätä opiskelijoiden valmiuksia, tietoa ja kiinnostusta verkkooppimiseen. Verkkopedagogiikasta Verkko-oppimateriaalilla on monta nimeä, samasta asiasta käytetään myös termejä e- oppimateriaali, sähköinen oppimateriaali ja digitaalinen oppimateriaali. Jo nimeämisen vakiintumat- IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 26

27 tomuus kertoo materiaalin elävästä ja alati muuttuvasta luonteesta. Verkko-oppiminen ja - opettaminen ovat viimeistään 2010-luvulla murroksessa: sähköisiä oppimateriaaleja tuotetaan enenevissä määrin kaikille luokka-asteille, verkkoa käytetään oppimisen tukena ja välineenä monessa ja esimerkiksi ylioppilaskokeiden sähköistäminen vuoteen 2019 mennessä on yksi merkki digitaalisen oppimisen merkittävyydestä nyky-yhteiskunnassa. Sähköiseksi oppimateriaaliksi kutsutaan verkossa saatavilla olevaa oppimateriaaliksi tarkoitettua sisältöä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi itsenäiset verkkokurssit, jotain ilmiötä simuloivat oppimisaihiot, opetukseen tarkoitetut kuvapankit tai oppikirjojen sähköiset oheismateriaalit (Ilomäki 2012, 8 9). Materiaali ei aina edellytä vaikeita tai monimutkaisia teknisiä järjestelyjä, vaan on helposti sovellettavissa opetustilanteessa ja kullekin käyttäjälle. Se myös vastaa käyttäjänsä tarpeisiin ja on parhaimmillaan visuaalisesti toteutettu, helppokäyttöinen ja teknisesti toimiva oppimateriaali, joka sisältää opiskelijan kannalta mielekkäitä ja motivoivia tehtäviä. Sähköisten oppimateriaalien lisääntyessä markkinoilla myös niihin kohdistuvat odotukset kasvavat. Merkitykselliseksi nousee vaatimus uudenlaisen aineiston luomisesta. Materiaalin ei tulisi olla vain vanhan materiaalin toisintamista tai kokoelma tekstejä tai kuvia, joilla ei ole pedagogista päämäärää. Verkko-oppimateriaalin tulisi siis hyödyntää opittavassa asiassa parhaalla mahdollisella tavalla verkon tarjoamia teknisiä mahdollisuuksia kuten jakamista ja linkityksiä. Oman talouden hallinnan oppimateriaalin tuottamisessa nojaudutaan juuri näihin: Materiaali tuotetaan aihealueesta, joka on olennainen osa nuorten ammatillista kasvua ja yleissivistystä. Materiaalissa hyödynnetään nimenomaan verkon tarjoamia mahdollisuuksia ja ohjataan opiskelijaa tutkimaan ja löytämään linkitysten kautta tehtävissä tarvittavaa tietoa. Arvioitaessa sähköisiä oppimateriaaleja laadullisesti, tärkeiksi kriteereiksi nousevat oppijan aktiivisuus, oppimistehtävien haasteellisuus ja autenttisuus, opiskelijan taitojen tukeminen ja yhteisöllisyyden edesauttaminen. Materiaalin on tuettava opiskelijan aktiivisuutta siten, että opiskelijan on esimerkiksi annettava pohtia, arvioida ja vertailla kriittisestikin eri tehtävissä. Passivoiva yhden kohdan klikkailu ei kannusta opiskelijaa aktiivisuuteen vaan antaa valtaa koneelle. Tehtävien tulisikin olla opiskelijoita motivoivia ja kiinnostavia, jotta ne innostavat ja haastavat tarpeeksi. Parhaimmillaan tehtävät tukevat opiskelijan oppimista, kun hänelle tarjoutuu mahdollisuus esimerkiksi arvioida omaa oppimistaan tai pohtia ja punnita jotain IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 27

28 asiaa ja omia tietojaan siitä. Lopulta verkko-oppimateriaali voi myös tukea yhteisöllistä oppimista, jos ja kun opiskelijat ohjataan pohtimaan tai tekemään yhdessä jotain tehtävää. (Eoppimateriaalin laatukriteerit 2012; Ilomäki 2012, 10 12, 55 56, 62, ) Verkko-oppimista on tutkittu vielä suhteessa vähän, sillä tieto- ja viestintätekniikkaa on hyödynnetty opetuksessa verrattain lyhyen ajan ja opetuksessa käytettävä teknologia muuttuu ja kehittyy alati. On kuitenkin havaittu, että verkko-oppimisella on myönteisiä vaikutuksia opiskelijoihin: Se voi vahvistaa niin oppiainekohtaista osaamista kuin aivan perustaitojakin, lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Sen myötä opiskelijat pärjäävät paremmin luvun työympäristöissä, kun heidän tiimitaitonsa ja teknologinen osaamisensa kehittyvät. Verkko-oppiminen tukee myös heikommin menestyviä opiskelijoita ja tasoittaa opiskelijoiden välistä teknistä osaamista. PISA-tuloksissa on lisäksi havaittu, että tieto- ja viestintätekniikan sekä matematiikan oppimistulosten välillä on positiivinen yhteys (Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä 2011, 27 29, 33.) Kokonaisuuden aiheet ja sisältö Oman talouden hallintaan keskittyvän sähköisen materiaalin tuottaminen aloitettiin kerryttämällä tietoa niistä talouden aihealueista, joita nuori, noin 15-vuotias ja vanhempi, opinnoissaan ja elämässään tavallisimmin kohtaa. Samalla kerättiin myös luetteloa niistä viranomaistahoista, joihin nuori opintojensa tai töidensä vuoksi joutuu olemaan yhteydessä. Tarkoituksena on sitoa aihealueet ja viranomaistahot yhteen niin, että opiskelija materiaalin tehtäviä tehdessään tutustuu myös alan julkisiin toimijoihin. Näin nuori tulee tutuksi eri tahojen kanssa ja kynnys olla yhteydessä viranomaispalveluihin madaltunee. Materiaalista poimittu esimerkkitehtävä havainnollistaa tätä tavoitetta, tehtävässä opiskelija joutuu hyödyntämään Kelan verkkosivuilta löytyvää opintotukilaskuria: Esimerkkitehtävä 1 Vantaalla asuva merkonomiopiskelija Netta asuu vanhempiensa kanssa. Kuinka paljon opintotukea Netta saa kuukaudessa, kun a) Netta on 16-vuotias b) Netta on 17-vuotias. Käytä laskussa apuna Kelan opintotukilaskuria (www.kela.fi/laskurit). Netan vanhempien tulot ovat yhteensä /vuosi. IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 28

29 Alkukartoituksen jälkeen olennaisista talousosaamisen osa-alueista hahmottui seuraavan kaltainen runko oman talouden hallinnan kokonaisuudelle: 1. Opiskelijan tulot ja menot 2. Opiskelija töissä 3. Opiskelija ostoksilla 4. Opiskelijan asuminen 5. Opiskelijan hätätilanteet Ensimmäinen jakso paneutuu nuorten tulojen ja menojen hahmottamiseen. Jakson tehtävät keskittyvät tavanomaiseen opiskelijan tulonlähteeseen, opintotukeen. Opiskelija hahmottaa tehtävien myötä esimerkiksi, mistä opintotuki muodostuu, miten oma ikä vaikuttaa opintotuen määrään ja milloin vanhempien tulot vähentävät opintotukea. Jakson lopussa opiskelija oppii tekemään omaa budjettiaan tuloista ja menoista, jolloin konkretisoituu riittävien tulojen ja välttämättömien menojen välinen suhde. Jakson aikana tulevat tutuiksi Kelan palvelut ja erilaiset laskurit. Toinen jakso käsittelee nuorten työssäkäyntiä ja siihen olennaisesti liittyviä käsitteitä: opiskelija muun muassa oppii tulkitsemaan ja lukemaan verokorttia ja palkkalaskelmaa sekä ymmärtämään palkkatulojen verotusta. Opiskelijalle havainnollistuu myös veronpalautuksen ja jäännösveron ero. Jaksossa tutustutaan esimerkiksi Verohallinnon palveluihin. Kolmas jakso tarttuu nuorten kulutukseen. Jakson tehtävissä tutustutaan pankkien tarjoamiin eri korttivaihtoehtoihin sekä toisaalta myös liikkeiden omiin maksuvaihtoehtoihin kuten osamaksuun. Opiskelija havaitsee myös, miten maksaminen verkkopankissa tapahtuu. Jakso tutustuttaa opiskelijat muun muassa eri pankkien palveluihin sekä yksittäisten liikkeiden maksuvaihtoehtoihin. Neljännessä jaksossa keskitytään nuorten asumiseen ja oman asunnon ostoon liittyviin aiheisiin. Tehtävissä opiskelijalle havainnollistuu esimerkiksi, mitä ovat koti-, tapaturma- ja matkavakuutus, millainen on vuokrasopimus ja milloin sähkölasku maksetaan. Jaksossa käydään niin ikään läpi nuorten mahdollisuuksia säästää ja avata asuntosäästötili. Toisaalta selvitetään myös, millaisia eri asuntolainavaihtoehdot ovat. Jakson aikana tulevat tutuiksi muun muassa erilaiset vakuutusvaihtoehdot sekä asuntolainat. IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 29

30 Viides jakso on jaksoista suppein, mutta aiheeltaan selvästi erillään muista. Tehtävien avulla opiskelija saa tietoa pikavipeistä ja maksuhäiriöistä, jotka voivat olla seurausta epäonnistuneesta talouden hallinnasta. Tehtävissä ei kannusteta pikavippien ottamiseen tai niiden suosimiseen, vaan pyritään osoittamaan niiden ongelmallisuus ja seuraukset. Jakson tehtävissä tutustutaan esimerkiksi velkaneuvonnan palveluihin. Kunkin viiden jakson alussa selvitetään ja kuvataan lyhyesti ja konkretisoiden jaksossa olennaisia käsitteitä kuten opintotukea tai verokorttia. Tarkoituksena on tuottaa myös kunkin jakson alkuun videomateriaalia nuorista, jotka kertovat aihealueeseen liittyvistä omakohtaisista kokemuksistaan. Näin saadaan sidottua jaksojen aiheita osaksi nuorten elämää ja kiinnostuksen kohteita. Viiden pääjakson jälkeen on vielä muutama suurempi kertaustehtävä, joiden avulla voidaan kerrata ja soveltaa edellä opittua. Materiaalin lopusta löytyy myös kattava luettelo tehtävissä esiintyneistä viranomaistahoista ja muista hyödyllisistä toimijoista verkkosivuineen sekä tehtävien ratkaisut. Päämääränä on luoda ajankohtainen ja visuaalisesti miellyttävä sähköinen oppimateriaali, joka poimii aiheita nuorten elämästä. Kaikki tehtävissä käytettävät aineistot, kuten verokortit tai palkkalaskelmat, ovat aitoja ja oikeita, joten tehtävät kuvaavat todellisia tilanteita ja osoittavat aiheiden olevan osa nuortenkin elämää ja arkea. Kaikissa jaksoissa on laskutehtävien lisäksi myös muun muassa pohdinta- ja havainnointitehtäviä aiheesta sekä avoimia sanallisia tehtäviä. Materiaalin kehitys ja kokeilu Oman talouden hallinnan materiaalin työstäminen aloitettiin keväällä 2014, ja työtä on jatkettu aktiivisesti läpi kesän jatkuen edelleen näin syksyllä. Kokonaisuuden sisällöistä, aiheista ja tehtävistä vastaavat matematiikan lehtori Eliisa Kolttola sekä koulutusassistentti, humanististen tieteiden kandidaatti, Essi Sorsa. Materiaalin sisältö ja tehtävät alkavat olla kasassa syys-lokakuussa 2014, ja materiaali siirtyy vähitellen tekniseen toteutukseen. Kehitys- ja testaustyö jatkuu edelleen läpi syksyn, tehtäviä käydään läpi ja samalla kuvataan vielä muun muassa videomateriaalia. Vapaavalintainen oman talouden kurssi alkaa Helmi Liiketalousopistossa kevätlukukaudella, tammikuussa 2015, ja tuolla kurssilla verkkomateriaali on tarkoitus ottaa käyttöön. Saadun IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 30

31 opiskelijapalautteet perusteella materiaalia on mahdollista kehittää vielä siten, että se vastaa perustellusti ammatillisessa koulutuksessa olevan nuoren tarpeita ja motivoituu tämän elämästä ja kokemuksista. Kevään kokeilu- ja kehitystyön jälkeen sähköinen materiaali on valmis tukemaan nuoria heidän talousosaamisessaan. IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 31

32 V Yhteenveto 32

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen

Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Prosentti Prosentti on arkielämän matematiikkaa. Kuitenkin prosenttilaskut ovat oppilaiden mielestä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Oppimisen tukeminen lukiossa

Oppimisen tukeminen lukiossa Oppimisen tukeminen lukiossa Raija Pääkkönen FM, Lukion erityisopetuksen lehtori Alppilan lukio ja Helsingin kuvataidelukio raija.paakkonen(at)edu.hel.fi 1 Toimintaympäristö lukiossa Kaikilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KYMPPI-kartoitus. www.opperi.fi

KYMPPI-kartoitus. www.opperi.fi KYMPPI-kartoitus KYMPPI-kartoitus sisältää luonnollisten lukujen ja desimaalilukujen käsitteisiin liittyviä tehtäviä, laskutoimituksia sekä mittayksiköiden muunnoksia. Nämä ovat 10-järjestelmän hallinnan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot