Väliraportti II opiskelija-analyysista ja toiminnan koetuista vaikutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väliraportti II opiskelija-analyysista ja toiminnan koetuista vaikutuksista"

Transkriptio

1 Väliraportti II opiskelija-analyysista ja toiminnan koetuista vaikutuksista

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 I MISTÄ MATEMATIIKKAOSAAMISEN VAIKEUDET JUONTUVAT... 4 Outi Cavén-Pöysä II TOIMINNALLINEN METODI KANNUSTAVA MATEMATIIKKA Eliisa Kolttola & Essi Sorsa III POLKU ALVASTA TOIMINNALLISEEN MATEMATIIKKAAN Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä IV VERKKO-OPPIMATERIAALI TALOUSOSAAMISEN TUEKSI Essi Sorsa V YHTEENVETO Essi Sorsa LÄHTEET... 34

3 Keskitymme tässä hankkeemme toisessa väliraportissa tarkastelemaan matematiikan opetuksen arkea ammatillisessa oppilaitoksessa. Tavoitteenamme on luoda yleiskuva siitä, miten opetus toteutuu oppilaitoksen arjessa ja millaisia oppimisvaikeuksia tämän päivän nuorilla on omaksua peruskoulun jälkeisiä matematiikan sovellustehtäviä. Ymmärtääksemme sitä, mitä kohtaamme opetuksessa ja oppimisen esteissä, otamme raportissa tarkasteluun myös keräämiämme tuloksia opiskelijoiden lähtötilanteista ja matematiikkaosaamisen tasosta heidän aloittaessaan opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Mistä vaikeudet syntyvät ja ovatko jotkut tuomittuja syntymästään lähtien selviytymään ilman matematiikkataitoja? Raporttimme neljäs artikkeli käsittelee parhaillaan valmisteilla olevaa oman talouden hallinnan oppimateriaalia. Sen suunnittelu, toteutus ja käyttökokeilut ovat olennainen osa vuoden kestävää hankettamme. Matematiikkaosaaminen tukee lähes kaikkea elämässä eteen tulevaa päättelyä, valintoja ja monitasoisia numeerisia kokonaisuuksia. Nuori hallitsee elämänsä suuntaa yhteiskunnassa ja talouden rajaamissa järjestelmissä hyvin ja vahvasti hallitessaan matematiikan soveltamisen taidot. Kiitämme Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiötä saamastamme tuesta. Tuki on mahdollistanut merkittävän hankkeen toteuttamisen osana ammatillisen opetuksen pedagogista kehittämistä. Malmilla syyskuussa 2014, kirjoittajat Johdanto 3

4 I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 4

5 Taustaa Oppimisvaikeudet eivät ole pelkästään oppimisen esteitä ja hidasteita. Niiden merkitys on huomattavasti laajempi, sillä lapsi kokee kasvaessaan sosiaalisen ympäristönsä paineet. Esimerkiksi suhteellisen yleiset tarkkaavaisuuden eriasteiset häiriöt vaikuttavat siihen, miten lapsi koetaan toveripiirissä, ja miten hän onnistuu koulussa sekä tiedollisesti, taidollisesti että sosiaalisen verkoston osana ja osana luokan viiteryhmää. Tässä artikkelissa käsitellään oppimisvaikeuksien yleistä taustaa, esitellään tutkimusten tuottamia uusimpia tuloksia ja niiden vaikutuksia oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen. Oppimisvaikeuksien eri muodot Oppimisvaikeudet on luokiteltu "erityiset oppimisvaikeudet" -käsitteen alle. Näitä ovat: 1. tarkkaavaisuuden, 2. kielelliset, 3. lukemisen ja kirjoittamisen, 4. matemaattiset oppimisvaikeudet (Lyytinen & Ahonen 2002, 40). Tarkkaavaisuuden oppimisvaikeudet on jaettu kolmeen eri näkökulmaan, joita ovat: mentaalinen tila, kognitiivinen prosessi ja kapasiteetti. Jokainen edellä mainituista määritteistä johdattaa ajattelemaan tarkkaavaisuuden taustaa hieman eri näkökulmasta ja erilaisia merkityksiä tuottavana ilmiönä. Tarkempi tarkkaavaisuuden taustoittaminen puolestaan määrittelee tarkkaavaisuuden oppimisvaikeudet kohdentumisen, ylläpidon valppauden, vireystilan ja suuntautumisen sekä kapasiteettiaspektin näkökulmasta. Tutkimus on tuottanut monta eri tapaa luokitella ilmiötä. Tarkkaavaisuuden ongelmatiikkaa tarkastellaan myös kahtiajaon avulla. Tällöin jako tehdään automaattisen ja kontrolloidun tarkkaavaisuuden ilmiöihin. Tosiasiassa kehityksessä ollaan vielä vaiheessa, jossa käytännön toiminnassa on edelleen hankaluuksia: on vaikeuksia erotella eri ryhmiin diagnostisoitujen yksiselitteisiä erotteluja motorisen ylivilkkauden ja impulsiivisuuden välillä, tai edellä mainittujen yhteen nivoutuneissa häiriötiloissa. (Lyytinen 2002, ) I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 5

6 Kielellinen erityisvaikeus voi ilmetä sanoissa ja ääntämisessä. Kouluaikana vaikeus tuottaa oppimisen ja monimutkaisen aineksen ymmärtämisessä ongelmia. Kielelliset erityisvaikeudet vaihtelevat selkeästi näkyvistä vain testeillä ja jopa yllätyksinä esiin tuleviin ongelmiin. Kyseessä on monitahoinen ongelmatiikka, missä puheen tuottaminen, puhuminen ja ymmärtäminen voivat olla eriasteisesti häiriintyneitä. Ilmiöllä on monia eri nimiä. Yleisesti käytössä on termi dysfasia, ja erityisesti koulumaailmassa se on yleinen nimike kielellisille vaikeuksille. (Korkman 2002.) Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat suhteellisen yleisiä. Noin 10 prosentilla lapsista on jonkinasteisia luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Määritelmän mukaan vaikeudet ovat joko molemmissa toiminnoissa tai toisessa, vaikka älyllinen kehitys on suhteellisen hyvää. Suomessa käytetään termiä dysleksia. Lukivaikeus määritellään lähinnä kehityksellisenä ongelmana. Spesifi oppimisvaikeus on laajempi, ja se pitää sisällään myös muun muassa matematiikan oppimisen ongelmia ja yleisesti kielen käyttämiseen liittyviä ongelmia. Edellisestä määrittelystä suljetaan pois lapset, joilla on heikko älyllinen taso tai aivovaurio. Lisäksi ryhmään eivät kuulu lapset, joilla on tunne-elämän vaikea häiriö. (Korhonen 2002, ) Muistiin liittyy monenlaisia eri asioita eikä ole olemassa yksiselitteistä testiä, millä olisi mahdollista tutkia helposti muistin tilaa. Lukemisen tutkimus on osoittanut, että lukeminen jakautuu sekä tekstin ymmärtämisen että mekaanisen lukutaidon osa-alueisiin. Onnistuakseen lukemisessa, lapsen tulee siis hallita molemmat taidot. Iän myötä mekaanisen ja ymmärtämisen välinen yhteys heikkenee. Dysleksia voi syntyä joko aivovaurion seurauksena tai se voi ilmetä ilman selkeää aiheuttavaa tekijää tai tapahtumaa. Dysleksiasta kärsivien on mahdollista harjoitella esimerkiksi tietokoneella suoritettavilla ohjelmilla, minkä avulla he voivat kehittää lukutaitoaan. (Service & Lehto 2002, ) Motorinen kömpelyys ja normaalia suurempi todennäköisyys erilaisiin kouluaineiden opiskelussa esiintyviin vaikeuksiin liittyvät yhteen. Yli puolella lapsista, joilla on motorisen kehityksen ja toiminnan vaikeuksia, on havaittavissa myös jonkinasteisia oppimisen vaikeuksia. Tarkkaavaisuuden häiriöt ja kehitykselliset koordinaatiohäiriöt liittyvät usein myös toisiinsa. Lapsen psykososiaalinen kehitys kärsii tutkimuksien mukaan motoristen taitojen heikkouksista. Oma pätevyyden kokemus häiriintyy ja siitä johtuu muiden osa-alueiden heikkeneminen. Tilanteen tutkimiseen on kehitetty erilaisia testejä. Aineistot ovat osoittaneet, että motoriset häiriöt ovat suhteellisen pysyviä ja siksi niiden diagnostisointi varhaisessa vaiheessa I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 6

7 on tärkeää. Harjoitteiden ja kuntoutuksen sekä tuen avulla lapsen kehitystä voidaan vahvistaa siitä huolimatta, että haittaa ja vaikeutta ei välttämättä saada kokonaan kuntoutuksella ja hoidolla pois. (Ahonen 2002, 278.) Myös lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöillä voi olla vaikutusta tai ne voivat liittyä oppimisvaikeuksiin. Epäsosiaalisuus, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja erilaiset psyykkiset häiriöt liittyvät tutkimusten mukaan korostuneesti oppimisvaikeuksiin. Usein on kysytty, ovatko psyykkiset häiriöt oppimisvaikeuksien seurausta vai päinvastoin? Suoraa ja yksiselitteistä vastausta on vaikea löytää. Monet eri häiriöt aiheuttavat ja ovat liittyneinä monenlaisiin seurauksiin ja toisaalta aiheuttajiin. Osa kombinaatioista esiintyy yhdessä, mutta niillä on lopulta erillinen suhde toisiinsa. (Ahonen & Korhonen 2002.) Lukeminen ja laskeminen mistä on kyse? Lukivaikeuksien määritelmät ovat kirjavia ja niiden selkiinnyttämiseksi on tehty opetusministeriön työryhmässä asiantuntijatyötä. Tuloksena on perusmuodon määrittely siten, että lapsella on yksittäisten sanojen lukemisessa virheitä ja hitautta. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat tutkijoiden mukaan monien aivotoiminnan muotojen monimutkaisen yhteistoiminnan tulos. Edellisestä johtuen, aivojen eri alueiden vajaatoiminnat, vauriot, kehityshäiriöt ja muut voivat aiheuttaa hyvinkin monenlaisia ja toisistaan poikkeavia seurauksia lukemisen ja kirjoittamisen toiminnoissa. (Korhonen 2002.) Matemaattiset oppimisvaikeudet ovat selvästi vähemmän tutkittu alue verrattuna lukemisen ja kirjoittamisen sekä tarkkaavaisuuden häiriöihin. Jo matematiikan alkeiden oppiminen vaatii monimutkaisia ja monivaiheisia kognitiivisia suorituksia. Lisäpaineen matematiikan omaksumiselle tuottaa emotionaalinen tilanne, missä motivaatio, odotukset, onnistuminen ja epäonnistuminen tuottavat stressitekijöitä ja paineita. Akalkulia-nimitys on otettu käyttöön tilanteissa, joissa henkilöllä on vaikeuksia omaksua ja selviytyä matematiikasta. Matematiikan oppimisvaikeuksia on tutkittu monesta eri lähtökohdasta. (Räsänen & Ahonen 2002.) Matematiikan vaikeuksien havaitseminen ja tutkimus on suhteellisen uutta ja rajallista. Lukeminen ja eritasoiset hahmotushäiriöt ovat olleet kansainvälisesti huomattavasti laajemmin ja pidempään tutkittu kohde. Syitä edelliseen on varmasti monia. Matematiikka on nähty I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 7

8 pitkään enemmänkin omana opittavana aineksenaan kuin kohteena, jonka oppimisessa ja oppimisvaikeuksissa olisi oma logiikkansa. Hankkeessa käsitellään matematiikan opetusta toiminnallisen matematiikan keinoin ja apuvälinein. Tarkastelua on laajennettu käytännön opetusta suunniteltaessa myös yleisemmin oppimisvaikeuksien syntyyn ja vaikutuksiin, joita nuori kohtaa ammatillisessa koulutuksessa. Tämän artikkelin tavoitteena on taustoittaa matemaattisten oppimisvaikeuksien kenttää. Toisena, tärkeänä näkökulmana pyritään avaamaan osaamisen ja oppimisen positiivisen kehän murtumisen ongelmatiikkaa nuoren itsetunnon ja elämänhallinnan tekijänä. Osaamattomuuden kehä ja oppimisen ilon kadottaminen ongelmat päällekkäistyvät Oppimisen ilo on usein kuultu arjen sanonta tilanteissa, joissa joku kokee löytäneensä uutta ja oppineensa jotain sellaista, jota ei ole aikaisemmin hallinnut. Matematiikan osalta oppimisen ilo on varmasti läsnä niille, joille kulloinenkin matematiikkakielen viesti on ymmärrettävä. Sen myötä kysymys tai harjoitustehtävä avautuu selkeänä polkuna, jonka päässä odottaa palkintona oikea vastaus ja ymmärrys kuljetusta matkasta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että peräti neljänneksellä lapsista on todettavissa vähintään yksi oppimiseen vaikuttava ongelma ja yli 50 prosentilla lapsista ongelmia on useampiakin. Oppimisen kannalta tilannetta tulisi tarkastella laajemminkin kuin vain tietyn vaikeuden osalta. Kyseessä on laajasti ottaen vaikutus, joka koskettaa lasta ja hänen kokemustaan itsestään ja onnistumisestaan sekä epäonnistumisestaan. Syrjäytyminen ja motivaation puute ovat tyypillisiä uhkia, mikäli lapsen tilannetta ei osata diagnostisoida, ymmärtää ja tukea oikein hänen eri elämänvaiheissaan. (Lyytinen & Ahonen 2002, 40). Usein eri ongelmat ikään kuin tuottavat toisiaan, sillä oppimisessa moni asia syntyy aikaisemmin opitun päälle. Jos perusta on heikko tai rikkonainen, on melkein mahdotonta saada seuraavaksi vuorossa olevia taitoja opittua ilman suuria ponnistuksia tai vajaavaisuuksia. Maahanmuuttajalapsien erityiskysymyksiä Verrattuna valtaväestöön maahanmuuttajanuorilla oppimisen haasteet juontavat juurensa kulttuuristen lähtökohtien eroista. Tunnistaminen on ollut haasteellista, sillä menetelmiä ei I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 8

9 ole juurikaan ollut olemassa. Seurauksena on ollut tilanne, jossa erityisopetuksessa on ollut joko suhteettoman suuri joukko tai palveluita ei ole ollut tarjolla maahanmuuttajataustaisille nuorille. (Arvonen & al. 2009, 64.) Osalla maahanmuuttajanuorista on elämänhistoriassaan traumaattisia kokemuksia. Erityisesti kysymys tulee ajankohtaiseksi silloin, kun muuttamisen taustalla ovat pakolaiseksi tai turvapaikanhakijaksi hakeutumisen syyt. Oireet voivat olla moninaisia. Niiden ilmeneminen voi myös viivästyä, ja reaktioita voi olla vaikea yhdistää menneisyyden tapahtumiin. Erilaiset uni-, keskittymis- ja psyykkiset stressioireet saattavat olla seurausta traumoista. Niiden yhteys oppimisen vaikeuksiin voi tulla esiin vasta pitkänkin ajan jälkeen ja yksilöllisinä reaktioina. Psykosomaattiset oireet, poikkeavat reaktiot ja erikoinen käytös voivat olla kaikki traumaattisen kokemuksen seurauksia. (Schubert 2009.) Oppimisen pulmat pitäisi liittää kokonaiskuvaan, jossa on monta eri tekijää: 1. suomen kielen taito, 2. taitojen harjaantuneisuus, 3. sosiaalinen tilanne, 4. mielenterveyden ongelmat, 5. sairaudet ja vammat, 6. kotoutuminen, 7. oman äidinkielen taito, 8. oppimisvaikeudet. Suomen kielen taidon arviointi on luonnollisesti haastavaa kun arvioitavan kotikieli voi olla mikä tahansa muu kuin suomi. Toisen kielen opiskelu on aina vaativampaa kuin oman kotikielen oppiminen, tämä vaikeuttaa automaattisesti kielen hallinnan prosessia. Eri aineiden oppiminen hidastuu samasta syystä, sillä oppimisessa kohtaavat sekä kielen että aiheen haasteet. (Arvonen & al ) Terveydelliset, sosiaaliset ja mahdolliset mielenterveydelliset ongelmat vaikuttavat kaikki oppimisen ongelmien esiintymiseen. Jaksaminen voi olla koetuksella, kun nuoren koko sosiaalinen ympäristö on uusi ja yhteiskunnan arvot ja tavat ovat muuttuneet aikaisempaan verrattuina. Riippuen nuoren iästä, hän tulee keskelle suomalaista koulua, jossa odotukset suorittaa koulu vaaditusti ovat korkeita ja haastavia. (Arvonen & al. 2009, 64.) I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 9

10 Valoa tunnelin päässä matematiikka voi olla mukava juttu Yksiväyläinen malli integroi maksimaalisesti lapset yleisopetukseen. Yleisopetusta tuetaan laajalla palvelutarjotinmallilla. Kaksiväyläinen malli kertoo jo nimellään, että kyseessä on kaksijakoinen malli, jossa oppilaat sijoitetaan joko normaaleihin luokkiin tai erityisopetuksen luokkiin. Kolmeväyläinen malli kokoaa monenlaiset toimintamallit yhteen ja tarjoaa oppilaille erilaisia vaihtoehtoja sen mukaan, mitä he tarvitsevat. Monet erilaiset osallistamisen menetelmät tukevat erilaisten oppijoiden arkea. Psykologis-lääketieteellinen malli on vaihtumassa ajatukseen siitä, että oppimisen ongelmatiikka on pedagoginen tai vuorovaikutuksellinen ongelma. Toiminnallinen matematiikka tuo luokka- ja oppimistilanteisiin luonnollista vuorovaikutuksellista toimintaa. Opiskelijat kokevat onnistuvansa ja hallitsevansa tekemistään. Heillä on ehkä ensimmäistä kertaa oppimishistoriansa aikana mahdollisuus onnistua ja saada hallita omaa osaamistaan. Tunteen ja kokemuksen jakaminen opiskelijaryhmässä vahvistaa onnistumisen tunteen moninkertaiseksi. I Mistä matematiikkaosaamisen vaikeudet juontuvat 10

11 II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 11

12 Johdanto Toiminnallisen matematiikan opetuskokeilun päätavoitteena on opiskelijoiden käytännön matematiikkataitojen kehittäminen vahvaksi osaksi työelämätaitoja ja ammatillista osaamista. Etenkin liiketalouden ja juuri yrittäjyyden opetuksen ja oppimisen keskeinen oppisisältö kun nojaa vankkaan matematiikan taitojen hallintaan. Ammatillisen oppilaitoksen opettajat ovat havainneet omassa työssään opiskelijoiden heikenneet matemaattiset valmiudet, joten tavoite kumpuaa myös opettajien päivittäisestä arjesta ja omasta kokemusmaailmasta. Helmi Liiketalousopistossa matematiikan lehtorina työskentelevällä, toiminnallisen matematiikan metodin kouluun tuoneella Eliisa Kolttolalla on takanaan pitkä, 35 vuoden opettajanura, jonka aikana hän on nähnyt muutoksia opiskelijoiden osaamistasoissa ja matematiikan opetuksessa. Matematiikan opettajana hän on toiminut vuodesta 1979 lähtien, suurimman osan ajasta Malmin kauppaoppilaitoksessa eli nykyisessä Helmi Liiketalousopistossa. Kolttola on ollut tekemässä matematiikan oppikirjoja ja innostui myös toiminnallisen matematiikan metodista. Hänen toivomuksestaan Helmi Liiketalousopistoon saatiinkin matematiikan erityis- ja yleisopetuksen kouluttaja Hannele Ikäheimo vetämään toiminnallisen matematiikan koulutuksia matematiikan opettajille ja erityisopettajalle. Kolttola pitää ammatillista oppilaitosta myönteisenä ja avoimena työympäristönä, jossa suhtaudutaan positiivisesti opetuksen uudistus- ja kehitystyöhön esimerkiksi juuri toiminnallisen matematiikan osalta. Pitkä opettajakokemus ammatillisella puolella avaa mahdollisuuden pohtia matemaattisten taitojen tarpeita ja muutoksia, jotka osaltaan ovat toimineet toiminnallisen matematiikan projektin ydinlähtökohtina. Kolttolan kertoman pohjalta voidaankin seuraavaksi piirtää kuvaa näistä matematiikan opetuksen eri näkökannoista. Matematiikan opetuksen muutoksista Aloittaessaan ammatillisen matematiikan opettajana 1980-luvun puolivälissä Kolttola kertoo matematiikan ainesisältöjen tulleen Ammattikasvatushallitukselta vielä hyvinkin tarkasti määriteltyinä ja säädeltyinä. Vuosien myötä määritelmät ovat kuitenkin lieventyneet ja nykyään ammatillisen matematiikan vaatimukset ovat melko löyhästi sidottuja. Samalla myös oppiaineen sisällöt ja opetus ovat muuttuneet ajan hengen mukaisesti. Valtakunnallisesti II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 12

13 yleissivistävien aineiden ammatillisen roolin voi nähdä jopa pienentyneet aiemmasta, kun taas ammatillisia aineita kaivataan tutkintoihin entistä enemmän. Opettajien kokemuksen mukaan ei kuitenkaan ole syytä haikailla mennyttä aikaa, jolloin esimerkiksi koulu ja työelämä olivat lähtökohtaisesti kaksi erillään olevaa tahoa. Nykyinen lähentynyt ja osittain limittäinenkin malli toimii ansiokkaasti myös ammatillisen koulutuksen liiketalouden opinnoissa: opetus toteutetaan ja oppiminen toteutuu työelämälähtöisesti, kun koulu ja työelämä ovat nyt selvästi lähempänä ja osa toisiaan. Matematiikan oppiaineessa kasvanut työelämälähtöisyys onkin olennaista: opiskelijan on saatava valmiuksia työelämälähtöiseen oppimiseen, ja siinä kiinteät kontaktit työelämän edustajiin ovat arvokkaita ja elintärkeitä. Ammatillisen oppilaitoksen opettajat voivat opettamisen ohella toimia esimerkiksi työssäoppimisen ohjaajina, ja näin hekin saavat sitä kautta työnantajilta arvokkaita ideoita ja vinkkejä siitä, millaisia matemaattisia taitoja työelämässä nykyään tarvitaan. Seuraamalla aktiivisesti työelämän kenttää on myös opetusta mahdollista kehittää entistä työelämälähtöisemmäksi ja työantajien tarpeita ja odotuksia vastaavaksi. Laskutaidon voi nähdä olevan lukutaitoon verrattavissa oleva kansalaistaito. Siten opettajien yhtenä tärkeänä tehtävänä on opiskelijan itsetunnon rohkaisu sekä kannustaminen kunkin opiskelijan omaan parhaaseen. Tätä Kolttola, ja muut Helmi Liiketalousopiston matematiikan opettajat, toteuttavatkin omassa opetuksessaan keskustelemalla muun muassa vapaamuotoisesti kurssien alussa opiskelijoiden aiemmista matematiikan kokemuksista. Tyypillisesti opiskelijat toivovat opettajan olevan rento ja selittävän asiat kärsivällisesti ja rauhallisesti. Näiden kokemusten pohjalta voidaan lähteä rakentamaan positiivista kokemusta matematiikan opiskelusta. Matematiikan opetuksen muutokseksi voi kasvaneen työelämäyhteistyön ohella nähdä myös yhteistyön muiden eri tahojen kanssa. Esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö yliopistojen kanssa voi tuoda myös ammatilliseen koulutukseen tutkimuksellista näkökulmaa ja sitä kautta vinkkejä opetukseen. Yliopistoyhteistyötä käynnisteltiin Helmi Liiketalousopistossa jo viime kevään matikkapäivässä, ja tänä syksynä vapaasti valittavalla toiminnallisen matematiikan kurssilla ryhmä vieraili Helsingin yliopiston Summamutikka-keskuksessa. Opiskelijoilta saatu palaute oli innostunutta ja myönteistä. Toisinaan matematiikan kursseilta on vierailtu myös esimerkiksi Rahamuseossa tai Heurekassa. Vierailut ovat osoittaneet opiskelijoille matemaattisten taitojen limittymisen jokapäiväiseen elämään. II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 13

14 Millaiset matematiikan taidot ja tarpeet ovat ja miten niihin vastataan Kolttolan näkemyksen mukaan osa opiskelijoista siirtyy peruskoulusta jatko-opintoihin todella heikoilla matematiikan taidoilla. Isolla osalla liiketaloudenkin opiskelijoista peruskoulun päättötodistuksen matematiikan arvosana on 6 tai 7, ja sitä kautta suurimmalle osalle matematiikka onkin haasteellista. Parempia matematiikan arvosanoja peruskoulusta saaneet siirtynevät todennäköisesti lukioon. Tosin tätä arvosanajakaumaa voi pitää vain suuntaa antavana ja hieman häilyvänä, sillä arvostelu peruskoulun viimeisellä luokalla vaihdellee koulusta toiseen. Peruskoulun päättötodistuksen huonotkaan arvosanat eivät kuitenkaan ole merkitseviä ammatillisten liiketalouden opintojen kannalta, jos opiskelijan asenne matematiikan oppimiseen on myönteinen ja opettaja on kannustava. Tilanteen mukaan on elettävä, ja opinnoissa ehditään vielä vaikuttaa opiskelijan taitojen kehittymiseen. Ammatillisten oppilaitosten matematiikkaa Kolttola pitää lähtökohtaisesti jopa helpompana kuin yläkoulun matematiikkaa, sillä sisällöt limittyvät niin kiinteästi käytännön työelämään ja kaikki laskuharjoitukset ovat sanallisia ja konkreettisia. Ammatillisessa koulutuksessa matematiikka on siis kaikin tavoin soveltavaa. Liiketalouden opintojen matematiikassa opiskelijat kohtaavat täysin uusia aihesisältöjä, kuten esimerkiksi prosentit, indeksit ja alvit. Joko näitä aiheita ei käsitellä ollenkaan vielä peruskoulun matematiikassa, tai käsittely on niin vähäistä, esimerkiksi prosenttien osalta, että asiat ovat jatko-opintoihin siirryttäessä vieraita. Toisaalta se, joka hallitsee jo yläkoulun aihesisällöt, suoriutuu helposti myös ammatillisesta matematiikasta. Toisaalta alemmilla luokilla olisi myös luotava se teoriapohja ja ymmärrys asioihin, jotta taidot kantavat myöhemminkin. Esimerkiksi jo alakoulussa olisi kenties syytä olla peruskäsitteiden, kuten murtoluvut ja prosentit, opetusta, jotta käsitteet tulisivat tutuiksi mahdollisimmin varhaisessa vaiheessa. Valtakunnallisesti ammatillisessa liiketalouden perustutkinnossa matematiikkaa on kolme opintoviikkoa (Liiketalouden perustutkinto 2013, ). Helmi Liiketalousopistossa matematiikkaa pidetään yhtenä tutkinnon avaintaidoista, ja matematiikan opetukseen onkin saatu lisätunteja nyt koulussa on tarjolla matematiikkaa viisi opintoviikkoa sekä näiden lisäksi toiminnallisen matematiikan lisäopetus (syksyllä 2014) ja oman talouden hallintaan II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 14

15 keskittyvä kurssi (keväällä 2015). Näin opiskelijat saavat hyvät valmiudet myös ammattikorkeakoulujen opintoihin. Liiketalouden opinnoissa matematiikkaa pidetään perustaitona, jolle rakennetaan ammatillista osaamista, mutta toisaalta opiskelijan on ymmärrettävä myös omassa elämässään tärkeitä käsitteitä: Arvonlisävero, myyntikatteet, koronkorko, pääomatulojen verotus, liikevaihdot, indeksikäsitteet tai hinnoittelu liittyvät kiinteästi osaksi ammatillista pätevyyttä. Esimerkiksi vuokrannousun hahmottaminen elinkustannusindeksin mukaiseksi, inflaation merkityksen käsittäminen tai sanomalehtien taloussivujen ymmärtäminen taas ovat osa opiskelijan elämää. Matemaattisilla taidoilla on siis myös yleissivistävä merkitys. Helmi Liiketalousopistossa opiskelijoita tuetaan oppimisessa monin tavoin: Koulussa on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen lukitesti, jonka avulla saadaan tietoa opiskelijan erityistarpeista sekä voidaan tarvittaessa ohjata opiskelija erityisopetuksen piiriin. Matematiikan opetuksessa lukitestin tulokset huomioidaan sekä arvioinnissa ja arvostelussa että oppitunneilla lisätukena. Koulussa tehdään tarpeen vaatiessa myös henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS), jotka huomioidaan niin ikään myös matematiikan opetuksessa. Oppilaitoksessa toimii myös ympäri lukuvuoden, kaksi tuntia viikossa, niin sanottu Matikan paja, jonne opiskelijat voivat halutessaan tulla saamaan lisäopetusta ja apua matematiikan opiskeluun. Opiskelijan kiinnostuksen merkitys menestymisessä on yksi avainasioista: Jos opiskelija innostuu matematiikasta, hän voi päästä kiitettäviin tuloksiin. Innostuminen on usein sidoksissa luokan ryhmädynamiikkaan. Sen vuoksi toiminnallisen matematiikan yksi metodi on yhteistoiminnallisuus, jonka toivotaan nimenomaan kannustavan opiskelijoita yhdessä oppimiseen. Toki myös opettajan kannustavalla ja rohkaisevalla asenteella on osansa tässä. Asenne oppimista kohtaan myönteiseksi Kolttola kokee, että etenkin opiskelijoiden keskittymiskyky on huonontunut vuosien aikana. Tämän vuoksi hän on suosiikin omassa opetuksessaan muun muassa taulukoita, lyhyitä yksinkertaisia lauseita, lyhyitä koetehtäviä ja yhden asian esittämistä kerrallaan. Hän näkee toiminnassaan minimalistisen asenteen hän näkee asiat kuvina, ja havainnollistaa siksi myös opiskelijoille asioita piirroksilla ja kuvilla. Keskittymiskykyä oppimisessa voi pitää II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 15

16 erityisen tärkeänä. Toiminnallinen matematiikka vastaakin tämän taidon puutteeseen konkretisoimalla käsitteet ja antamalla ikään kuin rautalankamallin, jonka kaikki ymmärtävät. Toisaalta opiskelijoissa on nähtävissä myös kärsimättömyyttä, joka purkautuu muun muassa huuteluna ja hätäilynä oppitunneilla, kun taitavammat siirtyvät vaikeampiin tehtäviin heikompien tarvitessa entistä enemmän apua. Tästä syystä Kolttolakin on ottanut tavakseen niin sanotusti luennoida vain vajaa kymmenen minuuttia oppitunnin alussa, jotta toiminnalle ja konkreettiselle tekemiselle jää enemmän aikaa. Pakollisten kurssien laskuharjoitusryhmissä suositaan entistä enemmän myös toiminnallisen matematiikan harjoituksia. Kolttola pitää tärkeänä, että lähitunteja on riittävästi, sillä oppiminen toteutuu siten parhaiten vuorovaikutteisena. Näin myös heikommilla opiskelijoilla on aikaa ja mahdollisuus oppia. Toiminnallisen matematiikan opetuskokeilun aikana havaittiin, että opiskelijat ovat usein perin konservatiivisia ja tottuneita siihen, että opettaja opettaa ja johtaa opetusta. Siten toiminnallisen matematiikan metodit ja yhteistoiminnallinen oppiminen saattoivat aluksi tuntua opiskelijoista vierailta, ja toiminnallisia välineitä saatettiin pitää lapsellisina. Ilmapiiri ryhmässä on kuitenkin luotava sellaiseksi, että opiskelijat uskaltavat kysyä ja pyytää apua, toisinaan myös kyseenalaistaa. Esimerkiksi ALVA-testien (Ammattilaskennan valmiuksien kartoitus) huonoilla tuloksilla ei ole oppimisen kannalta niinkään merkitystä, jos vain opiskelijan asenne matematiikan opiskeluun on myönteinen tai saadaan muutettua myönteiseksi. Samoin vaikeus keskittyä tai ajoittainen kärsimättömyys ovat tekijöitä, joihin voidaan vastata matematiikan opetusmetodeilla ja opettajan kannustavalla asenteella. Ammatillisen oppilaitoksen matematiikan tunneilla pyritään korostamaan ammatillisuutta sekä sidoksia liike- ja yrityselämään. Näin motivoidaan myös opiskelijaa näkemään matematiikan ja elävän elämän kytkökset ja todistetaan matematiikan taitojen tarpeellisuus. Todellisuuteen pohjaava ammatillinen matematiikka myös jatkossa Ammatillisten oppilaitosten matematiikan opetuksen tavoitteena on muun muassa tuottaa jatko-opintokelpoisia opiskelijoita, jotka selviävät esimerkiksi ammattikorkeakoulujen pääsykokeista riittävillä taidoilla. Liiketalouden matematiikassa on myös entisestään korostunut ammatillisuus ja työelämälähtöisyys. Aikaa tosin on niukasti, jolloin keskitytään vain tiettyihin asioihin ja pyritään teorian ohella oppimaan tärkeimmät asiat käytännössä. Kaikki Hel- II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 16

17 mi Liiketalousopiston matematiikan opettajat jakavat huolen opiskelijoiden matemaattisista valmiuksista ja pyrkivät toimillaan kehittämään opetusta toiminnallisempaan suuntaan. Ilmapiiri opettajien keskuudessa on kannustava ja toisiaan tukeva, mikä vahvistaa entisestään myös opettajien ammatillista kehittymistä. Matematiikka on elävä ja todellisuuteen pohjaava taito, jonka avulla saadaan haltuun niin sanottu numerotaito, hahmotetaan suuruusluokkia ja muita tärkeitä elämän käsitteitä. Siten sen opiskelu kiinteänä osana liiketalouden tutkintoa on tarpeellista. Matematiikan opettamisessa ja oppimisessa olisi tavoiteltava juuri ammatillisuutta, myönteistä asennetta ja kannustavuutta. Ammatillisuuteen vastataan sekä työelämäyhteistyöllä että todellisuuteen ja käytäntöön pohjaavilla tehtävillä. Myönteinen asenne taas rakennetaan rohkaisevassa ja turvallisessa ilmapiirissä opettajan kannustaessa ja rohkaistessa oppilaita kokeilemaan, yrittämään ja jopa erehtymään. Jokaiselle opiskelijalle olisi ehdittävä sanoa jokin kannustava sana. On todella merkityksellistä, että löytää positiivisuuden ja vahvuudet jokaisesta erikseen. Artikkeli on koottu matematiikan lehtori Eliisa Kolttolan haastattelun ( ) pohjalta. II Toiminnallinen metodi kannustava matematiikka 17

18 III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 18

19 ALVA-testin toteutus ammatillisessa oppilaitoksessa Helmi Liiketalousopistossa aloitti syksyllä 2014 lähes sata uutta peruskoulupohjaista merkonomiopiskelijaa. Aloittaneista opiskelijoista muodostettiin neljä uutta ryhmää, jotka ovat PM14A, PM14B, PM14C ja UAM14. Ryhmistä kolme ensimmäistä opiskelee tavallisella peruskoulupohjaisella linjalla ja viimeinen on urheiluun erikoistunut ryhmä. Uudet opiskelijat osallistuivat ensimmäisellä matematiikan tunnillaan ammattilaskennan valmiuksien kartoitukseen eli ALVA-testiin, joka on suomalaisiin ammattikouluihin kehitetty matematiikan lähtötasotesti. Testiin osallistuminen oli kaikille aloittaville opiskelijoille pakollista. ALVA on kriteeripohjainen kartoitus, joka mittaa opiskelijan peruslaskutaitojen hallintaa ja keskeisten käsitteiden ymmärtämistä. Testin tehtävät ovat helppoja matematiikan perustehtäviä, joiden ratkaisun ei pitäisi tuottaa ongelmia perusasiat hallitsevalle opiskelijalle. Testin tarkoituksena on, että niin sanotusti haaviin jäävät ne opiskelijat, joiden peruslaskutaidoissa on puutteita. Testissä on tehtäviä 11 matematiikan eri osa-alueelta, jotka ovat: Kuvio 1: ALVA-testin osa-alueet. Opettajien aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että oppilaan hallitessa testin tehtävistä vähintään noin 80 %, hänellä on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja toisella asteella. Jos oppilaan tulos jää alle 80 %, hänelle on suositeltavaa antaa lisäopetusta. (Ikäheimo 2011.) III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 19

20 ALVA-testin tulokset syksyllä 2014 Alla olevaan taulukkoon on koottu ryhmien PM14A, PM14B, PM14C ja UAM14 tulokset ALVA-testistä. Tulokset on jaettu viiteen luokkaan, jotka määräytyvät sen mukaan, kuinka monta prosenttia testin tehtävistä on laskettu oikein. Luokat ovat %, %, %, % ja 0 19 %. Jokaista näitä on tarkasteltu taulukossa ryhmäkohtaisesti ja viimeiseen sarakkeeseen on koottu kunkin kategorian oppilaiden yhteislukumäärä sekä prosenttiosuus kaikista testin tehneistä opiskelijoista (89). Kuvio 2: ALVA-testin tulokset Helmi Liiketalousopistossa syksyllä Opiskelijoista 14,6 % kuului ensimmäiseen luokkaan eli ratkaisi ALVAn tehtävistä oikein %. Kaksi suurinta kategoriaa olivat kuitenkin toinen (60 79 %) ja kolmas (40 59 %) ryhmä, joiden osuudet olivat 33,7 % ja 27,0 % opiskelijoista. Neljänteen luokkaan (20 39 %) kuului opiskelijoista 20,2 % ja viidenteen (0 19 %) 4,5 % opiskelijoista. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvien opiskelijoiden voidaan katsoa hallitsevan matematiikan perusasiat hyvin ja heillä on hyvät valmiudet jatkaa ammattimatematiikan opintoja. Suosituksen, joka perustuu ALVAa käyttäneiden opettajien kokemuksiin, mukaan kaikille muille kuin ensimmäiseen luokkaan kuuluville olisi hyvä tarjota lisäopetusta. Tässä tapauksessa lisäopetusta olisi suositeltavaa tarjota Helmi Liiketalousopistossa yhteensä 76 opiskelijalle eli 85,4 % kaikista aloittaneista opiskelijoista. Lisäopetuksen tarjoaminen näin suurelle osalle opiskelijoista on kuitenkin resurssisyistä mahdotonta. Noin 79 % prosentilla näistä aloittaneista opiskelijoista matematiikan päättötodistuksen arvosana on alle 8. Tässä valossa tarkasteltuna ALVAsta saadut tulokset eivät ole yllättäviä. Myös matematiikan opettajat osasivat odottaa ALVAsta tämän kaltaisia tuloksia; heidän kokemuksensa mukaan valtaosalla opiskelijoista on puutteita matemaattisten peruslaskutai- III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 20

21 tojen hallinnassa ja keskeisten käsitteiden ymmärtämisessä. Erityisesti kahteen viimeiseen luokkaan kuuluvien, eli ALVAsta tuloksen 0 39 % saaneiden, opiskelijoiden matematiikan osaaminen on todella hataralla pohjalla ja on syytä olettaa, että matematiikan opiskelu tulee tuottamaan heille myös jatkossa haasteita. Kaikki ALVA-testin tehneet opiskelijat saavat suorituksestaan henkilökohtaisen palautelomakkeen. Lomakkeessa heidän osaamisensa on eritelty kullakin matematiikan osa-alueella siten, että jokaista testin osa-aluetta kuvaa pylväsdiagrammi, johon on värikoodein merkitty oikein ratkaistujen tehtävien suhde väärin ratkaistuihin tehtäviin. Pylväsdiagrammien avulla opiskelija voi helposti tunnistaa sekä omat matemaattiset heikkoutensa että vahvuutensa, ja samalla palautelomake toimii ohjenuorana myös opettajalle. Pylväsdiagrammien lisäksi lomakkeeseen on merkitty opiskelijan testistä saama tulos sekä pisteinä että prosentteina. Lisäksi matematiikan opettajat kirjoittavat opiskelijalle palautelomakkeeseen kommentteja testistä ja antavat sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeita jatkon suhteen. Toiminnallisen lisäopetuksen tarjoaminen Helmi Liiketalousopistossa matematiikan osaamattomuuden ongelmaa lähdettiin syksyllä 2014 ratkomaan uudenlaisin keinoin. Opintojen toisella viikolla alkoi vapaasti valittava matematiikan kertauskurssi, joka on suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kertauskurssi toimii ensisijaisesti lisäopetuksena niille opiskelijoille, jotka saivat ALVAsta heikon tuloksen. Perinteisten opetusmenetelmien sijaan kurssilla lähestytään matematiikkaa toiminnallisesta näkökulmasta. Kurssilla paikataan peruslaskutoimituksissa ilmeneviä puutteita konkreettisten opetusvälineiden avulla, kannustetaan oppilaita kehittämään matemaattista ajatteluaan ja pyritään tarjoamaan heille onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa. Tunneilla ei opetella laskusääntöjä tai kartuteta mekaanista laskurutiinia, vaan etsitään ymmärrystä toiminnallisten tehtävien avulla. Olennainen kysymys ei ole miten?, vaan miksi?. Ihannetilanteessa toiminnallista matematiikan kertauskurssia olisi ollut mahdollista suositella kaikille 76 oppilaalle, jotka saivat ALVA-testistä alle 80 % tuloksen. Koska resursseja oli kuitenkin vain yhden ryhmän toteuttamiseen, täytyi oppilasmäärä jotenkin rajata. Matematiikan opettajat tekivät päätöksen, että kertauskurssia suositellaan ensisijaisesti niille opiskelijoille, jotka saivat ALVAsta alle 40 % eli todella heikon tuloksen. Tämä tarkoitti yhteensä 22 opiskelijaa, ja heistä vain noin 10 valitsi kurssin. Edellä mainittujen 10 opiskelijan lisäksi kurssin valitsi myös 25 muuta opiskelijaa, jotka kokivat tarvitsevansa kertausta yläkoulun III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 21

22 matematiikassa. He kaikki olivat saaneet ALVA-testistä tulokseksi %. Huomattavaa on, että yksikään ALVAsta yli 80 % tuloksen saanut opiskelija ei valinnut matematiikan kertauskurssia. Yhteensä toiminnallisella matematiikan kertauskurssilla on siis yli 30 opiskelijaa. Ryhmäkoko on todella suuri, mutta ketään apua kaipaavaa ei haluttu jättää kurssin ulkopuolelle. Kokemuksia toiminnallisesta opetuksesta Toiminnallisin menetelmin opiskeleva matematiikan kertauskurssi alkoi pyöriä opintojen toisella viikolla. Kurssi kestää koko syyslukukauden ja opetusta on kaksi 60 minuutin oppituntia viikossa: toinen tunti tiistai- ja toinen torstaiaamuisin. Suuren ryhmäkoon vuoksi ryhmä on saanut käyttöönsä kaksi luokkatilaa. Jako luokkiin on suoritettu siten, että toiseen luokkaan jäävät ALVAsta alle 40 % tuloksen saaneet opiskelijat sekä ne opiskelijat, jotka kokevat tarvitsevansa paljon tukea. Toisessa luokassa ovat opiskelijat, jotka kykenevät itsenäisempään työskentelyyn. Enemmän tukea tarvitsevien ryhmässä on hieman yli 20 opiskelijaa ja itsenäisessä ryhmässä noin 10 opiskelijaa. Toiminnallisen matematiikan kertauskurssia opettaa matematiikan lehtori Eliisa Kolttola, ja ryhmän avustavana opettajana toimii toiminnallisen matematiikan projektiassistentti, luonnontieteiden kandidaatti Anniina Mälkiä. Opettajat ovat suurimman osan ajasta enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden ryhmässä ja itsenäisesti työskentelevät opiskelijat käyvät kysymässä apua tarvittaessa. Järjestely on tuntunut toimivan hyvin: opettajilla on ollut riittävästi aikaa auttaa tukea tarvitsevia ja itsenäisesti työskentelevät ovat harjaantuneet toistensa opettamisessa sekä tottuneet ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat aloittaneet matematiikan opintonsa kaikille yhteisellä Verrannosta prosentteihin -kurssilla, jonka ensimmäinen aihekokonaisuus on murtoluvut. Toiminnallisen matematiikan kertauskurssi kulkee käsi kädessä Verrannosta prosentteihin -kurssin kanssa, joten myös kertauskurssilla on ensimmäisten viikkojen aikana paneuduttu murtolukuihin. Kertauskurssilla murtolukuja on tutkittu toiminnallisten opetusvälineiden, kuten murtokakkujen ja värisauvojen, avulla. Tehtävät ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä ja nuorten elämää koskettavia. Murtolukujen tekniset laskusäännöt on niin sanotusti viskattu romukoppaan ja asioiden ajattelulle on annettu paljon aikaa. Yksikin III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 22

23 ahaa -elämyksen tuottanut tehtävä on parempi kuin kymmenen teknisesti hyvin suoritettua, mutta ilman ymmärrystä tehtyä tehtävää. Tähän mennessä kurssilla on muun muassa ratkottu sanallisia murtolukuongelmia murtokakkujen avulla, mietitty mitä murtolukujen jakolasku oikeasti tarkoittaa sekä rakennettu ymmärrystä kokonaisesta ja osista värisauvojen avulla. Syyskuun puolivälissä opiskelijat vierailivat opettajineen Helsingin Yliopistolla Summamutikka-keskuksessa. Summamutikka on matematiikan oppimisen keskus, jonka yksi toimintamuoto on toiminnallisen matematiikan kouluvierailujen järjestäminen. Vierailun ohjelma toteutetaan opettajan toiveiden mukaan ja vierailuajan voi helposti varata Summamutikan verkkosivuilta. Summiksen tavoitteena on innostaa ja motivoida lapsia ja nuoria matematiikan ja sen opiskelun pariin, tukea lasten ja nuorten matematiikan opiskelua, oppimista ja harrastuneisuutta sekä tukea matematiikan opettajia tärkeässä opetustyössään ja ammatillisessa kehittymisessään (Summamutikan verkkosivut 2014). Loppusyksyn tunneilla keskitytään miettimään verrannollisuutta ja paneudutaan merkonomin työn kannalta kaikkein olennaisimpaan matematiikan aihealueeseen eli prosenttilaskentaan. Toiminnallisia tehtäviä näihin aiheisiin on laadittu jo runsaasti, ja matematiikan opettajat odottavat innolla, että pääsevät toteuttamaan ideoita käytännössä. Pohdintaa Pitkään ammatillisessa oppilaitoksessa opettaneet ovat havainneet, kuinka peruskoulusta tulevien opiskelijoiden matematiikan taidot ovat vuosi vuodelta heikentyneet ja kuinka todella heikot taidot omaavia oppilaita on jatkuvasti enemmän. Opettajien havainto on linjassa Opetushallituksen tuottaman julkaisun, Hyödyllinen pakkolasku: Matematiikan oppimistulokset peruskoulun päättövaiheessa 2012 (Rautopuro, J., 2013), tulosten kanssa. Tulokset ovat karua luettavaa; niiden mukaan peruskoulunsa päättävien nuorten matematiikan osaaminen on laskenut kaikilla matematiikan osa-alueilla. Tilanne on niin huono, että tänä päivänä peruskoulusta voi valmistua jopa vailla arkielämään tarvittavia peruslaskutaitoja. Huonot tai olemattomat peruslaskutaidot näkyvät konkreettisesti toisella asteella, joten toiminnallisen matematiikan projektin myötä ongelmaa on lähdetty korjaamaan toiminnallisen lähestymistavan kautta. III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 23

24 Toiminnallisen matematiikan tunneilla on päästy todistamaan monia oivaltamisen ja onnistumisen elämyksiä. Monet oppilaat, jotka ovat koko peruskoulun ajan uskoneet olevansa kykenemättömiä oppimaan matematiikkaa, ovat voineet kokea ymmärtävänsä matematiikkaa toiminnallisten työtapojen avulla. Yksi toiminnallisten opetusvälineiden hienous onkin se, että niiden avulla on lähes aina mahdollista muotoilla kysymys niin helpoksi, että heikkokin oppilas pystyy siihen vastaamaan. Tällä tavoin opettajan on helppo antaa positiivista palautetta jokaiselle oppilaalle. Onnistumisen elämykset synnyttävät innostusta ja antavat itseluottamusta siirtyä myös haastavampien tehtävien pariin. On kuitenkin todettava, että uusien oppimis- tai opetustyylien omaksuminen ei ole yksinkertaista. Jos opiskelija on koko peruskouluajan opiskellut matematiikkaa painaen mieleensä muistisääntöjä, täytyy hänen sekä omaksua uudet toimintatavat että poisoppia vanhat. Matematiikan apuvälineet voivat tuntua aluksi lapsellisilta ja niiden käytön opetteluun täytyy alkuvaiheessa varata reilusti aikaa ja kärsivällisyyttä. Kannustus ja kärsivällinen ohjeistus ovat kuitenkin jo muutaman ensimmäisen viikon aikana tuottaneet tulosta: oppilaat ovat halunneet käyttää murtokakkuja myös normaaleilla matematiikan tunneilla, koska niiden avulla on helpompi ajatella näitä tehtäviä. Tällä hetkellä toiminnalliset opetusvälineet ovat pääasiallisesti käytössä matematiikan kertauskurssilla. Myös muille Helmi Liiketalousopiston matematiikan kursseille on tänä syksynä alettu lisätä toiminnallisia elementtejä ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa suurin osa niin sanotusta normaalin matematiikan opetuksesta toteutetaan toiminnallisin menetelmin. Toiminnalliset työtavat mahdollistavat opiskelijoiden omat oivallukset, ja jokainen matematiikasta pitävä tietää, että nimenomaan oivaltamisen ilo on se tekijä, joka matematiikassa koukuttaa! III Polku ALVAsta toiminnalliseen matematiikkaan 24

25 IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 25

26 Aloitus ja tavoitteet Helmi Liiketalousopistossa käynnistettiin keväällä 2014 toiminnallisen matematiikan opetuksen ohella oman talouden hallintaan keskittyvän sähköisen materiaalin tuottaminen. Tavoitteena on tuottaa monipuolista opetusmateriaalia verkko-opintoalustalle yrittäjyyspainotteiseen ammatilliseen koulutukseen sekä kehittää opiskelijoiden oman talouden hallinnan osaamista käytännön vankaksi hallinnaksi. Yhtenä päämääränä on myös verkko-oppimisen tehostaminen, siten että yhteisölliseen opetukseen liitetään soveltavia käytännön harjoitteita sähköisestä materiaalista. Oman talouden hallinta on olennaisesti osa matematiikkataitojen hallintaa se on tulosta matematiikkaosaamisen kehittymisestä. (Cavén-Pöysä & Kolttola 2014, 1 2, 6.) Nuorten talouden hallintataidot ja päivittäisistä raha-asioista vastaaminen ovat ajankohtaisia puheenaiheita, kun keskustellaan koulun roolista talousosaamisen parantajana. Muun muassa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on todennut, että nuorten talousosaaminen on heikkoa ja esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät ovat huolestuttavasti kasvussa. Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen pitäisi antaa entistä vahvemmat eväät talousasioiden hoitoon, ja Kauppi pitääkin taloustietoa ja sen opettamista yhtä tärkeänä perusoppiaineena kuin liikunta tai terveystieto. (Laakso 2014.) Osalla nuorista ei siis ole riittäviä taitoja huolehtia omista rahoistaan ja omasta taloudestaan, mikä saattaa johtaa velkaantumiseen ja syrjäytymiseen. Oman talouden hallintaan keskittyvän oppimateriaalin taustalla ja lähtökohtina vaikuttavat juuri edellä kuvatun kaltaiset tosiseikat nuorten talousosaamisesta. Tavoitteena on luoda nuorten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaa ajankohtaista opetusmateriaalia, joka limittyy matematiikan ja yhteiskuntaopin oppiaineiden ja aiheiden välimaastoon. Materiaali suunnataan etenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, joskin se palvelee jatkossa hyvin myös muita samassa tilanteessa olevia saman ikäisiä nuoria. Verkkomateriaalin tarkoituksena on myös muun muassa lisätä opiskelijoiden valmiuksia, tietoa ja kiinnostusta verkkooppimiseen. Verkkopedagogiikasta Verkko-oppimateriaalilla on monta nimeä, samasta asiasta käytetään myös termejä e- oppimateriaali, sähköinen oppimateriaali ja digitaalinen oppimateriaali. Jo nimeämisen vakiintumat- IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 26

27 tomuus kertoo materiaalin elävästä ja alati muuttuvasta luonteesta. Verkko-oppiminen ja - opettaminen ovat viimeistään 2010-luvulla murroksessa: sähköisiä oppimateriaaleja tuotetaan enenevissä määrin kaikille luokka-asteille, verkkoa käytetään oppimisen tukena ja välineenä monessa ja esimerkiksi ylioppilaskokeiden sähköistäminen vuoteen 2019 mennessä on yksi merkki digitaalisen oppimisen merkittävyydestä nyky-yhteiskunnassa. Sähköiseksi oppimateriaaliksi kutsutaan verkossa saatavilla olevaa oppimateriaaliksi tarkoitettua sisältöä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi itsenäiset verkkokurssit, jotain ilmiötä simuloivat oppimisaihiot, opetukseen tarkoitetut kuvapankit tai oppikirjojen sähköiset oheismateriaalit (Ilomäki 2012, 8 9). Materiaali ei aina edellytä vaikeita tai monimutkaisia teknisiä järjestelyjä, vaan on helposti sovellettavissa opetustilanteessa ja kullekin käyttäjälle. Se myös vastaa käyttäjänsä tarpeisiin ja on parhaimmillaan visuaalisesti toteutettu, helppokäyttöinen ja teknisesti toimiva oppimateriaali, joka sisältää opiskelijan kannalta mielekkäitä ja motivoivia tehtäviä. Sähköisten oppimateriaalien lisääntyessä markkinoilla myös niihin kohdistuvat odotukset kasvavat. Merkitykselliseksi nousee vaatimus uudenlaisen aineiston luomisesta. Materiaalin ei tulisi olla vain vanhan materiaalin toisintamista tai kokoelma tekstejä tai kuvia, joilla ei ole pedagogista päämäärää. Verkko-oppimateriaalin tulisi siis hyödyntää opittavassa asiassa parhaalla mahdollisella tavalla verkon tarjoamia teknisiä mahdollisuuksia kuten jakamista ja linkityksiä. Oman talouden hallinnan oppimateriaalin tuottamisessa nojaudutaan juuri näihin: Materiaali tuotetaan aihealueesta, joka on olennainen osa nuorten ammatillista kasvua ja yleissivistystä. Materiaalissa hyödynnetään nimenomaan verkon tarjoamia mahdollisuuksia ja ohjataan opiskelijaa tutkimaan ja löytämään linkitysten kautta tehtävissä tarvittavaa tietoa. Arvioitaessa sähköisiä oppimateriaaleja laadullisesti, tärkeiksi kriteereiksi nousevat oppijan aktiivisuus, oppimistehtävien haasteellisuus ja autenttisuus, opiskelijan taitojen tukeminen ja yhteisöllisyyden edesauttaminen. Materiaalin on tuettava opiskelijan aktiivisuutta siten, että opiskelijan on esimerkiksi annettava pohtia, arvioida ja vertailla kriittisestikin eri tehtävissä. Passivoiva yhden kohdan klikkailu ei kannusta opiskelijaa aktiivisuuteen vaan antaa valtaa koneelle. Tehtävien tulisikin olla opiskelijoita motivoivia ja kiinnostavia, jotta ne innostavat ja haastavat tarpeeksi. Parhaimmillaan tehtävät tukevat opiskelijan oppimista, kun hänelle tarjoutuu mahdollisuus esimerkiksi arvioida omaa oppimistaan tai pohtia ja punnita jotain IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 27

28 asiaa ja omia tietojaan siitä. Lopulta verkko-oppimateriaali voi myös tukea yhteisöllistä oppimista, jos ja kun opiskelijat ohjataan pohtimaan tai tekemään yhdessä jotain tehtävää. (Eoppimateriaalin laatukriteerit 2012; Ilomäki 2012, 10 12, 55 56, 62, ) Verkko-oppimista on tutkittu vielä suhteessa vähän, sillä tieto- ja viestintätekniikkaa on hyödynnetty opetuksessa verrattain lyhyen ajan ja opetuksessa käytettävä teknologia muuttuu ja kehittyy alati. On kuitenkin havaittu, että verkko-oppimisella on myönteisiä vaikutuksia opiskelijoihin: Se voi vahvistaa niin oppiainekohtaista osaamista kuin aivan perustaitojakin, lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Sen myötä opiskelijat pärjäävät paremmin luvun työympäristöissä, kun heidän tiimitaitonsa ja teknologinen osaamisensa kehittyvät. Verkko-oppiminen tukee myös heikommin menestyviä opiskelijoita ja tasoittaa opiskelijoiden välistä teknistä osaamista. PISA-tuloksissa on lisäksi havaittu, että tieto- ja viestintätekniikan sekä matematiikan oppimistulosten välillä on positiivinen yhteys (Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä 2011, 27 29, 33.) Kokonaisuuden aiheet ja sisältö Oman talouden hallintaan keskittyvän sähköisen materiaalin tuottaminen aloitettiin kerryttämällä tietoa niistä talouden aihealueista, joita nuori, noin 15-vuotias ja vanhempi, opinnoissaan ja elämässään tavallisimmin kohtaa. Samalla kerättiin myös luetteloa niistä viranomaistahoista, joihin nuori opintojensa tai töidensä vuoksi joutuu olemaan yhteydessä. Tarkoituksena on sitoa aihealueet ja viranomaistahot yhteen niin, että opiskelija materiaalin tehtäviä tehdessään tutustuu myös alan julkisiin toimijoihin. Näin nuori tulee tutuksi eri tahojen kanssa ja kynnys olla yhteydessä viranomaispalveluihin madaltunee. Materiaalista poimittu esimerkkitehtävä havainnollistaa tätä tavoitetta, tehtävässä opiskelija joutuu hyödyntämään Kelan verkkosivuilta löytyvää opintotukilaskuria: Esimerkkitehtävä 1 Vantaalla asuva merkonomiopiskelija Netta asuu vanhempiensa kanssa. Kuinka paljon opintotukea Netta saa kuukaudessa, kun a) Netta on 16-vuotias b) Netta on 17-vuotias. Käytä laskussa apuna Kelan opintotukilaskuria (www.kela.fi/laskurit). Netan vanhempien tulot ovat yhteensä /vuosi. IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 28

29 Alkukartoituksen jälkeen olennaisista talousosaamisen osa-alueista hahmottui seuraavan kaltainen runko oman talouden hallinnan kokonaisuudelle: 1. Opiskelijan tulot ja menot 2. Opiskelija töissä 3. Opiskelija ostoksilla 4. Opiskelijan asuminen 5. Opiskelijan hätätilanteet Ensimmäinen jakso paneutuu nuorten tulojen ja menojen hahmottamiseen. Jakson tehtävät keskittyvät tavanomaiseen opiskelijan tulonlähteeseen, opintotukeen. Opiskelija hahmottaa tehtävien myötä esimerkiksi, mistä opintotuki muodostuu, miten oma ikä vaikuttaa opintotuen määrään ja milloin vanhempien tulot vähentävät opintotukea. Jakson lopussa opiskelija oppii tekemään omaa budjettiaan tuloista ja menoista, jolloin konkretisoituu riittävien tulojen ja välttämättömien menojen välinen suhde. Jakson aikana tulevat tutuiksi Kelan palvelut ja erilaiset laskurit. Toinen jakso käsittelee nuorten työssäkäyntiä ja siihen olennaisesti liittyviä käsitteitä: opiskelija muun muassa oppii tulkitsemaan ja lukemaan verokorttia ja palkkalaskelmaa sekä ymmärtämään palkkatulojen verotusta. Opiskelijalle havainnollistuu myös veronpalautuksen ja jäännösveron ero. Jaksossa tutustutaan esimerkiksi Verohallinnon palveluihin. Kolmas jakso tarttuu nuorten kulutukseen. Jakson tehtävissä tutustutaan pankkien tarjoamiin eri korttivaihtoehtoihin sekä toisaalta myös liikkeiden omiin maksuvaihtoehtoihin kuten osamaksuun. Opiskelija havaitsee myös, miten maksaminen verkkopankissa tapahtuu. Jakso tutustuttaa opiskelijat muun muassa eri pankkien palveluihin sekä yksittäisten liikkeiden maksuvaihtoehtoihin. Neljännessä jaksossa keskitytään nuorten asumiseen ja oman asunnon ostoon liittyviin aiheisiin. Tehtävissä opiskelijalle havainnollistuu esimerkiksi, mitä ovat koti-, tapaturma- ja matkavakuutus, millainen on vuokrasopimus ja milloin sähkölasku maksetaan. Jaksossa käydään niin ikään läpi nuorten mahdollisuuksia säästää ja avata asuntosäästötili. Toisaalta selvitetään myös, millaisia eri asuntolainavaihtoehdot ovat. Jakson aikana tulevat tutuiksi muun muassa erilaiset vakuutusvaihtoehdot sekä asuntolainat. IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 29

30 Viides jakso on jaksoista suppein, mutta aiheeltaan selvästi erillään muista. Tehtävien avulla opiskelija saa tietoa pikavipeistä ja maksuhäiriöistä, jotka voivat olla seurausta epäonnistuneesta talouden hallinnasta. Tehtävissä ei kannusteta pikavippien ottamiseen tai niiden suosimiseen, vaan pyritään osoittamaan niiden ongelmallisuus ja seuraukset. Jakson tehtävissä tutustutaan esimerkiksi velkaneuvonnan palveluihin. Kunkin viiden jakson alussa selvitetään ja kuvataan lyhyesti ja konkretisoiden jaksossa olennaisia käsitteitä kuten opintotukea tai verokorttia. Tarkoituksena on tuottaa myös kunkin jakson alkuun videomateriaalia nuorista, jotka kertovat aihealueeseen liittyvistä omakohtaisista kokemuksistaan. Näin saadaan sidottua jaksojen aiheita osaksi nuorten elämää ja kiinnostuksen kohteita. Viiden pääjakson jälkeen on vielä muutama suurempi kertaustehtävä, joiden avulla voidaan kerrata ja soveltaa edellä opittua. Materiaalin lopusta löytyy myös kattava luettelo tehtävissä esiintyneistä viranomaistahoista ja muista hyödyllisistä toimijoista verkkosivuineen sekä tehtävien ratkaisut. Päämääränä on luoda ajankohtainen ja visuaalisesti miellyttävä sähköinen oppimateriaali, joka poimii aiheita nuorten elämästä. Kaikki tehtävissä käytettävät aineistot, kuten verokortit tai palkkalaskelmat, ovat aitoja ja oikeita, joten tehtävät kuvaavat todellisia tilanteita ja osoittavat aiheiden olevan osa nuortenkin elämää ja arkea. Kaikissa jaksoissa on laskutehtävien lisäksi myös muun muassa pohdinta- ja havainnointitehtäviä aiheesta sekä avoimia sanallisia tehtäviä. Materiaalin kehitys ja kokeilu Oman talouden hallinnan materiaalin työstäminen aloitettiin keväällä 2014, ja työtä on jatkettu aktiivisesti läpi kesän jatkuen edelleen näin syksyllä. Kokonaisuuden sisällöistä, aiheista ja tehtävistä vastaavat matematiikan lehtori Eliisa Kolttola sekä koulutusassistentti, humanististen tieteiden kandidaatti, Essi Sorsa. Materiaalin sisältö ja tehtävät alkavat olla kasassa syys-lokakuussa 2014, ja materiaali siirtyy vähitellen tekniseen toteutukseen. Kehitys- ja testaustyö jatkuu edelleen läpi syksyn, tehtäviä käydään läpi ja samalla kuvataan vielä muun muassa videomateriaalia. Vapaavalintainen oman talouden kurssi alkaa Helmi Liiketalousopistossa kevätlukukaudella, tammikuussa 2015, ja tuolla kurssilla verkkomateriaali on tarkoitus ottaa käyttöön. Saadun IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 30

31 opiskelijapalautteet perusteella materiaalia on mahdollista kehittää vielä siten, että se vastaa perustellusti ammatillisessa koulutuksessa olevan nuoren tarpeita ja motivoituu tämän elämästä ja kokemuksista. Kevään kokeilu- ja kehitystyön jälkeen sähköinen materiaali on valmis tukemaan nuoria heidän talousosaamisessaan. IV Verkko-oppimateriaali talousosaamisen tueksi 31

32 V Yhteenveto 32

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus Tulokset syksy 2015 Kokemuksen mukaan 80 % tehtävistä oikein saaneella on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja ts. perustaidot hallussa Tulos-% PM15A

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! 1(5) INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! Ilmaisia koulutuksia! Opetushallitus on myöntänyt Lapin yliopistolle määrärahan koulutushankkeelle Matematiikan osaaminen lentoon: pedagogista ymmärrystä ja

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot