Opettajan opas verkko-opetuksen toteuttamiseen. Klikkaa.

Transkriptio

1 Opettajan opas verkko-opetuksen toteuttamiseen Klikkaa 1

2 Opas on tuotettu Keski-Pohjanmaan toisen asteen virtuaalikouluhankkeessa. Hankkeessa ovat olleet mukana: Kannuksen lukio Kiviniityn lukio Karleby svenska gymnasium Kaustisen musiikkilukio Kokkolan yhteislyseon lukio Kokkolan yhteislyseon lukion aikuislinja Lucina Hagmanin lukio Perhon lukio Toholammin lukio Vetelin lukio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yksiköt: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski- Pohjanmaan oppisopimustoimisto Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Toimitus: Marjatta Kuutsa Essi Hukka Jukka Penttinen Panu Kela Liisa Sadeharju Riitta Liias-Lepistö Janne Yli-Länttä Katriina Sipilä Oikolukija: Jutta Perkkiö Oppaan jakelu: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/yhtymäpalvelut Oppaan voi ladata ilmaiseksi PDF-tiedostona Nettiluotsi-verkkopalvelusta: Ulkoasu: Satu Hourula, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kuvitus: Johannes Kuutsa, Viestintätoimisto St. Hurmos Nettiluotsi-logo: Mainostoimisto Heinäkuu JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Närvilänkatu 8, Kokkola ISBN (nid.) ISBN (PDF) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän julkaisusarja ISSN Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, 2008

3 Opas Sisältö Oppaan ensimmäinen luku on lyhyt johdatus verkko-opetukseen yleensä, verkkopedagogiikkaan ja tietoyhteiskunnan työelämään mukanaan tuomiin muutoksiin. Mukana on myös esimerkkejä verkko-opetuksen käytöstä Keski-Pohjanmaan alueen toisen asteen koulutuksessa. Toisessa luvussa kerrotaan verkkokurssien tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvistä asioista. Kolmannessa luvussa käydään läpi Nettiluotsi-palvelua sekä oppilaitosten väliseen yhteistyöhön liittyviä asioita. Alkusanat LUKU 1 Verkko-opetus Mitä se on?... 4 Opettajan uudet haasteet Verkko-oppimisen taidot ovat välttämättömiä Esimerkkejä verkko-opetuksesta... 6 Hygieniapassi verkkokurssina... 7 Latinaa videoneuvotteluvälitteisesti... 8 Moodle viestintätiimin toimintaympäristönä... 9 Tahtoo polille Terveystietoa verkko-opetuksena LUKU 2 Verkko-opetuksen toteuttaminen Verkkokurssit Verkkokurssien järjestäminen LUKU 3 Alueellinen opintotarjotin Nettiluotsi Oppilaitosten välinen yhteistyö Opinto-ohjaus Nettiluotsin ohjeistus opinto-ohjaajille/opettajille syytä aloittaa verkko-opetus

4

5 Opas Alkusanat Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, opettaja, joka haluat olla mukana kehittämässä toisen asteen alueellista verkko-opetusta. Keski-Pohjanmaalla on toiminut kahden vuoden ajan Opetushallituksen rahoittamana Keski-Pohjanmaan toisen asteen virtuaalikoulu -hanke, jossa ovat olleet mukana koulutusyhtymän opistot sekä kymmenen lukiota. Hankkeen kautta on toteutettu Nettiluotsi-verkkopalvelu, jossa alueemme toisen asteen verkko-opetus on tarjolla. Nettiluotsissa on myös muita avoimia kursseja, kuten yhteistoiminta-ajalla toteutettavaa opetusta. Opiskelija voi valita tutkintoonsa soveltuvia avoimia kursseja sekä lukiokursseista että ammatillisen koulutuksen kursseista. Opiskelijat voivat opiskella oman oppilaitoksensa tarjoamia kursseja tai hakeutua muiden oppilaitosten tuottamille kursseille. Nettiluotsi-verkkopalvelu sijaitsee osoitteessa: Verkkopalvelun lisäksi myös tämä opas on toteutettu hankkeen kautta. Oppaassa kerrotaan verkko-opetukseen liittyvistä käytännön asioista opettajan ja oppilaitoksen näkökulmasta. Tavoitteena on luoda yhteisiä käytäntöjä verkkokurssien toteuttamiseksi sekä käynnistää keskustelua oppilaitosten välisestä yhteistyöstä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole antaa määräyksiä tai virallisia ohjeita, joiden mukaan täytyisi toimia. Oppaan kautta halutaan tuoda esille hyviä käytänteitä sekä antaa oppilaitoksille työvälineitä oman verkko-opetuksensa kehittämiseen sekä verkkokurssien suunnitteluun ja toteutukseen. Myös sinun kehittämisideasi ovat tervetulleita. Nettiluotsin sivuilla on palautelomake, jolla voit antaa palautetta ja kommentteja tästä oppaasta tai Nettiluotsin verkkokurssitarjonnasta. Haluamme kiittää kaikkia oppaan kirjoittamiseen ja kommentointiin osallistuneita henkilöitä sekä Opetushallitusta alueellisen toimintamme tukemisesta. Kokkolassa Marjatta Kuutsa Essi Hukka Jukka Penttinen Panu Kela Liisa Sadeharju Riitta Liias-Lepistö Janne Yli-Länttä Katriina Sipilä 3

6 [ LUKU 1 ]... Verkkoopetus Mitä se on?... Tieto- ja viestintäteknologisia oppimisen apuvälineitä ovat perinteisten viestintävälineiden, puhelimen, television ja radion lisäksi mm. sähköposti, videoneuvottelulaitteistot ja yhä useammin nykyisin oppimista varten rakennetut ryhmätyöohjelmistot, ns. virtuaaliset oppimisympäristöt. Verkkopohjaisia ympäristöjä käytetään selainpohjaisen ohjelmiston avulla ja niiden varaan rakennetaan esim. verkkokursseja tai pienimuotoisia oppimisaihioita. Verkko-opetuksesta voidaan puhua myös silloin, kun tietoverkoissa olevia resursseja, esim. Internet-sivuja, käytetään hyväksi oppimisen tukena. Tieto- ja viestintätekniikka antaa uudenlaisia välineitä oppimiseen: vuorovaikutus verkon kautta tiedonhallinta, opetusjärjestelyt sähköiset oppimateriaalit, simulaatiot verkkokurssit ohjattu etäopiskelu itsenäinen opiskelu videoneuvottelut lähiopetuksen tukena. Verkko-opetus voi varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi sisältää lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssä oppimista muissa oppimisympäristöissä. Verkko-opetukseen liittyy aina oppimisen ohjaus ja palaute, joiden pohjalta oppija kehittää omaa ajatteluaan. Ohjaus ja sen hyödyntäminen on yksi keskeisimmistä verkko-opetuksen osaalueista. Verkko-opetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä osana opetusta tai tieto- ja viestin tätekniikan tuomien mahdollisuuksien käyttämistä itsenäisen opiskelun tukena. Verkko-opiskelulla ja verkko-opetuksella on siis monia eri muotoja. Opiskelu voi tapahtua toistuvasti samaan aikaan samassa paikassa. Tällöin verkko toimii lähi opetuksen tukena, esimerkiksi opiskelumateriaalin jakopaikkana. Verkko-opiskelu voi tapahtua samaan aikaan myös eri paikoissa, esimerkiksi videoneuvottelun välityksellä, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen myös muilta paikkakunnilta kuin missä opettaja on. Opiskelijat voivat olla myös eri paikoissa ja eri aikaan, ja verkkoa voidaan käyttää oppimisen ohjaamiseen verkossa olevan materiaalin ja keskustelupalstojen avulla. Opiskelu voi kokonaisuudessaan olla myös itsenäistä täysin verkossa olevaan materiaaliin perustuvaa opiskelua ilman opettajan ohjausta. Opiskelija voi näin opiskella täysin omassa tahdissaan ja silloin, kun hänelle parhaiten sopii. 4

7 [ Opettajan uudet haasteet ] Erilaisten teknisten välineiden, virtuaalisten oppimisympäristöjen ja muiden verkko-opetussovellusten kehittyminen on ollut nopeaa. Tekniikan kehittyminen ei ole tuonut ratkaisua oppimisen ongelmiin, eikä se koskaan tule korvaamaan opettajaa. Opettajalle verkkojen käyttö opetuksessa tuo sen sijaan mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita oman opetuksensa kehittämiseen. Opettajalta vaaditaan oman alansa ja pedagogisen osaamisen lisäksi myös tietoteknistä osaamista ja näiden yhteensovittamista. Jokaisella opettajalla on tänä päivänä velvollisuus kouluttaa tietoyhteiskuntataitoisia kansalaisia. Opettajan ja kouluttajan on osattava suunnitella ja toteuttaa opetusta uusien konstruktivististen, oppilaiden omaa aktiivista tiedonmuodostusta korostavien opetus- ja oppimisnäkemysten mukaisesti. Opettajan tulisi ohjata opiskelijoita itseohjautuviksi opiskelijoiksi, jotka kykenevät itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon prosessointiin ja tiedon kriittiseen arviointiin. Toisaalta verkko-opetuksessa painotetaan ohjausta ja sosiaalista vuorovaikutusta oppimisen tukena. Opettajan työ vaatii opettamisen sijasta entistä enemmän ohjauksellisia taitoja. Pedagogisesta näkökulmasta tietoverkot voidaan nähdä monella tavalla oppimisprosessia tukevana välineenä, jota voi käyttää esimerkiksi tiedon haussa, julkaisussa tai vaikkapa yhteisöllisenä toimintaympäristönä. Oppiminen nähdään tiedollisten rakenteiden muuttumisena, ei pelkästään tiedon määrän kasvattamisena. Opetuskulttuuri on sen myötä muuttumassa oppimiskulttuuriksi, jossa oppiminen nähdään aktiivisena, vuorovaikutteisena ja sosiaalisena tapahtumana. Opettajan on verkko-opetusympäristöissä toimiessaan osattava sisällön tuottamisen taitoja, oppimisprosessin suunnittelutaitoja ja palautteen antamisen ja osaamisen arviointitaitoja. Verkkokurssilla käytettävän oppimateriaalin suunnittelussa ja tuottamisessa on huomioitava pedagoginen näkökulma; miten materiaali tukee opiskelijan omaa oppimisprosessia ja miten opettajan oma oppimiskäsitys todentuu oppimisprosessissa. Myös verkkokurssin teknisen rakenteen tulee olla oppimisprosessia tukevaa. Didaktiselta kannalta käytettävien opetusmenetelmien ja palautteen antamisen taidot korostuvat entisestään. Lisäksi jo verkko-opetuksen suunnitteluvaiheessa opiskelijoiden opintosuoritusten arviointi ja arvostelu on otettava huomioon. Verkko-opetuksessa opettajan erityisinä haasteina ovat koko opetus oppimisprosessin aikaiset verkkokeskustelun hallinta- ja ohjaustaidot. Opetuksen ja ohjauksen kannalta tärkeää on vuorovaikutteisuus, ja opettajan on osattava tukea opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen kulttuurin syntymistä opiskelijaryhmän keskuuteen. Lisäksi opettajan on osattava antaa opiskelijalle kirjallista, oppimisprosessia ja ajattelun kehittymistä tukevaa yksilöllistä palautetta. Oppilaitoksetkaan eivät välty uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseltä tietoyhteiskuntataitojen eteenpäin viemisessä. Verkkokurssien tuottaminen samoin kuin verkko-opetuksen järjestäminen poikkeavat totutuista opetuskäytännöistä. Jotta verkko-opetus kehittyisi osaksi oppilaitoksen normaalia toimintaa, on sen kehittämiseen sitouduttava ja paneuduttava myös oppilaitosten johdossa. On sovittava mm. verkko-opetukseen käytettävissä olevista laitteista, resursseista, opettajien palkanmaksuperusteista jne. Lisäksi verkko-opetukseen liittyy tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, jotka on syytä huomioida kurssien tuottamisen yhteydessä. Tietoverkot mahdollistavat myös joustavien paikallisten, alueellisten, valtakunnallisten ja jopa kansainvälisten yhteistyöverkostojen syntymisen rikastamaan opetusta. Käytännöistä sopiminen kaikkien osapuolten kesken on erityisen tärkeää silloin, kun tehdään yhteistyötä useiden eri toimijoiden muodostamissa verkostoissa. Uudenlaiset tavat oppia ovat haaste sekä opiskelijalle, opettajalle että sellaisille organisaatioille, jotka opetusta järjestävät.... 5

8 [ Verkko-oppimisen taidot ovat välttämättömiä ] Verkko-opetus ja verkko-oppiminen nähdään oppilaitoksissa usein vain uutena opetusmenetelmänä, jonka teknologia on mahdollistanut. Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella laajemmin. Työn luonteen muuttuminen asiantuntijatyyppiseksi työksi edellyttää kykyä oppia ja opiskella uusia asioita työn ohessa. Tärkeitä taitoja ovat tiedonhakutaidot, tiedon soveltaminen sekä kyky tuottaa uutta tietoa. Erilaiset monimuotoiset ja joustavat opiskelumenetelmät ovat myös tärkeitä organisaation oppimisen kannalta. Elinikäisen oppimisen periaate edellyttää monimuotoisia opiskelumenetelmiä sekä opintojen henkilökohtaistamista. [ Esimerkkejä verkko-opetuksesta ] Seuraavissa esimerkeissä on esitelty verkko-opetuksen käyttöä lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Keski-Pohjanmaalla. Lisää esimerkkejä hyväksi havaituista käytännöistä sekä opettajien kokemuksia verkko-opetuksesta löytyy Opetushallituksen opettajan verkkopalvelusta ( Verkkopalvelusta löytyy esimerkiksi virtuaalikouluhankkeiden esittelyjä. Käytännön kokemuksia ja hankkeiden tuloksia on koottu erilliseen Open Idea -palveluun. Myös työmenetelmät ovat muuttumassa. Tietotekniikan ja tietoverkkojen tekninen kehittyminen lisää työhön liittyviä tietojärjestelmiä ja tiedonhallintaa. Tietotekniset perustaidot ovat tietysti tärkeitä, mutta yhtälailla tärkeitä ovat myös tietotyöhön liittyvien toimintamallien hallinta. Työn tekeminen tapahtuu myös yhä useammin projektien kautta, ja työtä tehdään verkostoissa. Tämä edellyttää henkilöltä hyviä vuorovaikutustaitoja sekä virtuaalisten työympäristöjen hallintaa. Oppilaitosten onkin kyettävä antamaan opiskelijoilleen valmiudet toimia tietoyhteiskunnassa. Verkko-oppiminen on hyvää harjoittelua myös työelämää tai jatkoopintoja varten. [ Miksi verkko-opetusta tarvitaan? ] Toimintaympäristön muutos > Tietoyhteiskuntataitojen kehittäminen > Uudet oppimisen työvälineet > Uudet vaikuttamisen välineet > Palvelut siirtyvät verkkoon > Tietohallinnon kehittyminen Elinikäisen oppimisen periaate > Työn ohessa opiskelu > Työhön liittyvä oppiminen > Opintojen henkilökohtaistaminen > Yksilölliset opiskelumenetelmät Opiskelijalla on oikeus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa oppimisessaan. 6

9 Esimerkki... HYGIENIAPASSI VERKKOKURSSINA Hygieniaosaamisen koulutusta toteutetaan monilla eri tahoilla ja monilla eri tavoilla. Itse testitilaisuus järjestetään aina Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) kysymyspatterilla tarkkojen ohjeitten mukaan. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymässä testin suorittamiseen valmistavaa koulutusta toteutetaan sekä lähiopetuksena että verkko-opetuksena. Hygieniaosaamisen verkkokurssia (1 ov) oli alun perin kehittämässä Kokkolan ammattiopiston hotelli- ja ravintola-alan lehtori Tuula Junttila ja Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston lehtori Katriina Sipilä. Kurssia on sittemmin kehitetty kummassakin opistossa erillisinä, jolloin pystytään paremmin huomioimaan koulutusalan erilaiset tarpeet hygieniaosaamisen suhteen. Kurssi toteutetaan Moodle-oppimisalustalla, jossa tavoitteiden pohjalta on luotu 10 eri aihetta. Opiskelumateriaalina käytetään Eviran verkkosivuilla olevaa tietopakettia ( tietopaketti) sekä opetushallituksen sivuilla julkaistua -sivustoa. Lehtori ja opinto-ohjaaja Katriina Sipilä Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta kertoo oppilaitoksessa verkkokurssina toteutettavasta 1 opintoviikon laajuisesta Hygieniaosaamisen jaksosta: Hygieniapassi vaaditaan kaikilta, jotka toimivat helposti pilaantuvien elintarvikkeiden parissa. Työntekijät jotka työskentelevät elintarviketeollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa, suurkeittiöissä tai hoitoyksiköiden ruokahuollossa, joutuvat suorittamaan testin, jolla varmennetaan työntekijän hygieniaosaaminen. Tavoitteena tällä on tietenkin se, että ruokamyrkytysten aiheuttamat ongelmat saataisiin vähenemään. Jokaisesta aiheesta on Moodle-alustalla oppimisen prosessia ohjaava ja syventävä tehtävä. Tehtävät ovat erilaisia: keskusteluja, palautettavia tehtäviä, testejä, materiaaliin tutustumista jne. Tutoropettaja ohjaa ja aktivoi keskusteluja sekä vastaanottaa ja tarkistaa palautettuja tehtäviä. Kurssille on suunniteltu myös ohjeellinen aikataulu, eli millä viikolla tehdään mikäkin tehtävä. Tällä pyritään jäntevöittämään opiskelua ja estetään viimeisten viikkojen paniikki. Kurssin on suorittanut verkko-opiskeluna jo noin 100 opiskelijaa. Lukuvuoden kursseille on ilmoittautunut 71 opiskelijaa. Kaikille verkossa opiskelu ei tietenkään sovi. Toiset eivät saa pidettyä kiinni aikataulusta, ja lopussa tulee kiire ja paniikki. Jotkut kokevat aiheen liian vaikeaksi ja haluaisivat, että opettaja selittää heille lähiopetuksessa asioita. Mutta on myös paljon niitä, jotka kiittelevät sitä, että saa rauhassa tutustua materiaaliin ja tehdä sitä silloin kun itselle parhaiten sopii. Myös se, että joutuu itse ottamaan asioita selville, on koettu hyväksi oppimisen kannalta. Tuo viimeksi mainittu asia onkin mielestäni se tärkein anti verkko-opiskelussa. Hyvin suunnitellut verkkotehtävät tukevat opiskelijan tiedonhankintaa, syventävät oppimisprosessia ja vahvistavat itseohjautuvuutta. Opettajana koen hyvänä verkko-opintojen antaman aikataulullisen vapauden. On mielenkiintoista huomata sellaisten opiskelijoiden osallistuvan verkossa tapahtuvaan keskusteluun, jotka eivät lähiopetuksessa juurikaan tuo mielipiteitään julki. Nettiluotsin kautta tapahtuva ilmoittautuminen on helpottanut työtäni opinto-ohjaajana. Verkko-opintojen markkinointi on helpompaa, kun kurssit on kerätty yhdelle tarjottimelle. Kurssien sisällöistä tiedottaminen on helppoa ja ilmoittautuneiden kurssilaisten määrien seuranta on vaivatonta. Seuraavassa on muutamia palautteita kurssilta Katriinan kokoamana. Opiskelija 1: Kurssin aikana on tullut paljon sellaista eteen, mitä en tiennyt. Enemmän tietoa olen saanut materiaalista, mutta jos jokin kysymys mihin en vastausta ole materiaalista löytänyt, olen sen etsinyt muualta. Nykyään kun on paljon eri sivustoja, jotka käsittelevät esimerkiksi hygieniaa. Kurssille annan arvosanaksi H4, koska: 1) Opin paljon itsenäisessä opiskelussa, kun tietoa piti hakea ja päähän jäi vähän muutakin. 2) Mielestäni parannettavaa on kurssin sisällössä. Sellainen ihminen joka ei ole ennen kuullutkaan sanaa elintarvikehuoneisto on mahdoton päästä alkuun ennen kuin ymmärtää sanan todellisen merkityksen. 3) Opettajan ohjauksessa ei ole mielestäni parannettavaa, koska ongelmiin sai aina vastauksen. Mielestäni asiaa on mahdoton opettaa enempää. Itseopiskelulla on tässäkin suuri merkitys. Itselleni antaisin H3, koska päähäni jäi huomatta- 7

10 Esimerkki... vasti sellaista tietoa, jota ei edes kysytty. Olen omasta mielestäni oppinut hyvin tämän kurssin aikana. H3 on mielestäni sopiva keskiarvo opiskelutottumuksilleni, taidolle, tiedolle jne. Vaikka itse tentti voikin mennä penkin alle, itselleni jäi kuitenkin erittäin hyvä kuva siitä, mitä hygieniaosaaminen on ja mitä kaikkea siihen liittyy. Opiskelija 2: Suoritin kurssia ilman lähiopetustunteja ja mielestäni selviydyin melko hyvin, vaikkakin mielestäni opin paremmin siten, että olen tunneilla mukana (lähiopetuksessa) ja luen kotona koulussa käytyjä asioita. Oli kuitenkin kiinnostavaa etsiä tietoa itse ja seurata sitä, miten selviytyy tehtävien palautuksen kanssa. Kurssin järjestäminen onnistui mielestäni hyvin (H4). Pyrin vastaamaan kaikkiin tehtäviin annetussa ajassa ja onnistuin siinä mielestäni melko hyvin. Opin paljon uusia asioita, vaikka huomista ajatellen olen hieman epävarma passin läpäisemisestä. Omana kurssiarvosanana voisi olla H3 tai H4 (aikaisemmat perustelut). Kiitos hyvästä kurssista! Tutoropettaja: Hyvin olet ollut mukana, ja olen huomannut, että olet tosissasi perehtynyt asiaan. Siksi olet myös oppinut uusia asioita ja varmasti myös sisäistänyt niitä. Kontaktitunnit ovat eri tyyppisiä, ja siellä niitä käsitteitä olisi aukaistu enemmän, mutta kuten totesit, verkkokurssista irti saatu asia on opiskelijan oman työn tulosta. Ohjaaja lähinnä valottaa ja ohjaa oikeille jäljille. Minusta olet kyllä opiskellut siten, että varmasti testisi menee läpi. Tsemppiä! Ja kiitos palautteesta. LATINAA VIDEONEUVOTTELU- VÄLITTEISESTI Lehtori Seppo Humina Kälviältä Lucina Hagmanin lukiosta opettaa latinan kieltä video-opetuksena. Hän kertoo: Toteutan kurssin video-opetuksena. Opetustilanne on paljolti tavanomaisen luokkaopetuksen kaltainen, johon kiinnostavan lisän tuo laitteiston käyttö. Tähän mennessä suurin osanottajamäärä yhden kurssini aikana on ollut viisi lukiota, jotka olivat kuva- ja ääniyhteydessä toisiinsa. Tekniikan toimivuus on tärkein tunnin onnistumisen edellytys, samoin mukana olevien koulujen täsmällisyys, sillä yhteydenotto ei onnistu mikäli laitteita ei ole avattu ajoissa. Tällöin yhteys joudutaan rakentamaan uudelleen ja siihen tuhrautuu aikaa. On tärkeätä, että jokaisessa oppilaitoksessa on video- ja verkkolaitteista vastaava henkilö, joka ongelman ilmetessä on saatavissa paikalle. Myös opettajan kannattaa tutustua laitteiston käyttöön hyvissä ajoin. Niiden käytön oppii kuka tahansa. Seppo Huminan mielestä koulujen laitteistojen toimivuus ja yhteensopivuus tulisi testata aina lukukauden alkaessa ja tehdä tarpeelliset toimenpiteet ajoissa, jotta tekniikka todella pelaa. Laitteiden toimivuus ja yhteensopivuus vaativat siis usein kouluissa myös ajallista tai rahallista panostusta. Opiskelijoiden asenne on ollut yksinomaan myönteinen. Palaute koskee useimmiten kuva ääniyhteyksien puutteita, mutta olen myös joskus saanut innostuneen viestin, joissa ihastellaan video-opetuksen erilaisuuden tuomaa vaihtelua sekä tilaisuutta saada opiskella yhdessä eripuolella maakuntaa olevien ikätovereiden kanssa. Kannattaa myös muistaa, että video-opetus mahdollistaa opetusryhmien muodostamisen aineissa, esim. harvinaisissa kielissä, joissa yksittäisen koulun tasolla opetusta resurssin niukkuuden vuoksi ei voitaisi järjestää. Valinta siis voi toteutua, vaikka koulussa olisi vain yksi ko. kurssin valinnut opiskelija, mikäli valintoja tulee muistakin seutukunnan lukioista. Opiskelija voi osallistua opetukseen omassa oppilaitoksessaan, ja se merkitsee ajan sekä rahan säästöä. 8

11 Esimerkki... MOODLE VIESTINTÄTIIMIN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Keski-Pohjanmaan aikuisopiston viestintätiimi käyttää Moodlea osana kaikkea koulutustoimintaansa. Verkkoopetuksen lisäksi Moodlen kautta hoidetaan lähiopetukseen liittyviä opetusjärjestelyjä, kuten tiedottamista, oppimateriaalin jakelua sekä tehtävien palautuksia. Jokaiselle ryhmälle perustetaan oma kurssi, jonne koulutuksen aikana rakentuu kurssin oma virtuaalinen toimintaympäristö. Toimintamallia on kehitetty vuodesta 2006 alkaen. Tätä ennenkin verkko-opetusta on käytetty aktiivisesti hyödyksi useissa monimuotokoulutuksissa. Opetustilanteiden lisäksi Moodlea on käytetty näytöissä sekä työssäoppimisen ohjauksessa. Näyttöihin liittyy paljon kirjallista aineistoa, joiden jakaminen on ollut järkevää keskittää yhteen paikkaan. Esimeriksi näyttöjen ohjeet, tehtävänannot ja tehtäväpalautukset on hoidettu Moodle-ympäristössä. Verkon kautta toimiminen on helpottanut aineiston jakelua työelämän arvioitsijoille. Tiiminvetäjä Mika Väisälä kertoo: Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintokoulutukset ovat pitkäkestoisia aikuiskoulutuksia. Koulutusten kesto on 2,5 vuotta. Olemme ottaneet verkko-opetuksen mukaan koulutukseen tarjoamaan monipuolisuutta opetusmenetelmiin. Osa suoritettavista opinnoista on aikataulutettu verkko-opetuksena toteutettavaksi niin, että joka perjantai opiskelu tapahtuu verkossa. Opiskelijat ovat kokeneet verkko-opetuksen positiivisena, vaikkakin verkko-opetus on työlästä opiskelijan kannalta ja itseopiskelu vaatii paljon. Verkossa opiskelu vaatii ohjauspyyntöjen tekemistä ja aiemmin opitun tiedon hallintaa. Työssäoppimisen ohjaus verkossa on ollut erittäin hyvä käytäntö. Opiskelijamme suorittavat työssäoppimista eri puolilla maata sekä myös ulkomaanjaksoja. Opiskelijaa ohjataan verkossa koko työssäoppimisjakson ajan. Opiskelija täyttää oppimispäiväkirjaa ja dokumentoi työssäoppimista päivittäin verkossa. Opettajan seuranta työssäoppimisen aikana helpottuu, ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin tai epäkohtiin voi puuttua nopeammin. Opiskelijat ovat myös pitäneet avointa blogia työssäoppimisjakson aikana. Tämä on pitänyt hyvin opiskelijaryhmää koossa, kun yhteydenpito on tiivistä ja opiskelijalla on mahdollisuus saada tietoa ja jakaa myös muiden työssäoppimiskokemuksia. Näyttöjen dokumentoinnin toteutus verkossa on tapahtunut onnistuneesti. Kaikki tehtävänannot, ohjaus ja dokumentointi on viety verkkoon. Verkkoon on viety myös opiskelijakohtaiset palautteet arviointikeskustelujen yhteydessä. Opiskelijat ovat suhtautuneet asiaan erittäin positiivisesti, kun kaikki näyttöihin kuuluva dokumentaatio on yhdessä paikassa, aina aikatauluista palautteeseen. Perustutkintokoulutusten lisäksi pidimme myös keväällä 2007 työvoimapoliittisen verkkokoulutuksen markkinointiviestinnästä, jonka opiskelijat olivat toiselta puolelta Suomea, Parikkalasta. Koulutus onnistui erittäin hyvin ja se sai paljon positiivista palautetta. Koulutus perustui verkkomateriaaleihin ja verkossa toteutettaviin tehtäviin. Verkko-opiskelun lisäksi opiskelijoilla oli oppikirjoja verkkomateriaalin tukena. 9

12 Esimerkki... TAHTOO POLILLE Perhon lukiossa videopetusta toteuttavan lehtori Teemu Nevalaisen mielestä tärkeintä on se, että videon välityksellä toteutettu opetus laajentaa oppilaiden kurssivalintaa ja tutustuttaa erilaiseen opiskelutyyliin. Lukioiden opiskelijamäärien vähenemiseen tai kasvamiseen hän ei usko verkko-opetuksella olevan vaikutusta. Keski-Pohjanmaalla tärkeää olisi, että kaikki halukkaat koulut voisivat olla tarjoamassa kursseja eikä mikään koulu nousisi erityisasemaan. Lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä ja tiivistää, etteivät lukiot tarjoaisi lähes saman sisältöisiä kursseja. Teemu Nevalainen valmentaa kurssillaan oppilaita lääketieteellisen tiedekunnan ja teknillisen korkeakoulun pääsykokeisiin fysiikan tehtävien osalta. Nevalainen kertoo: Lääketieteellisen tiedekunnan tehtävät edellyttävät jonkin verran enemmän soveltavaa fysiikkaa, johon olemme tällä kurssilla varovasti yrittäneet paneutua. Jonkin verran otimme koulukurssin ulkopuolelta olevaa asiaa, esimerkkinä Bernoullin virtausyhtälö. Kurssilla ratkaisimme vanhoja lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoetehtäviä. Myös teknillisen tiedekunnan vanhoja pääsykoetehtäviä ratkaistiin, tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat vaativampiin tehtäviin. Ennen kurssin alkua oppilailla oli laskettavana muutamia tehtäviä, joilla selvitettiin oppilaiden lähtötaso. Lähes joka viikko oli kaksi opetustuokiota, noin 90 minuuttia kukin. Kotona laskettavia tehtäviä oli 2 3 kappaletta. Tehtävien ratkaisut oppilaat lähettivät sähköpostilla. Ratkaisuna riitti vastaus ja lyhyt selvitys ratkaisun kulusta. Mikäli ilmeni tarvetta, tehtävien ratkaisut käytiin läpi. Käytössämme oli e-beam-laitteisto ja videoneuvotteluohjelma. Itse olen tyytyväinen verkko-opetuksen aloittamiseen. Video-opetuksen koen haasteellisena ja haavoittuvampana kuin normaalin luokkaopetuksen, ainakin vielä tällä hetkellä. Opetuksen luonne on, ainakin minulla, enemmän luennoiva. Kovin suuria opetuskeskusteluja ei voi käydä. Aikaa vievät mikrofonin siirto oppilaalta toiselle, ääniyhteyden syntyminen sekä kuvan siirtyminen koululta toiselle. Haasteellisuus tulee siitä, että kurssia varten käsiteltävät asiat on tarkasti mietittävä, jolloin opettaja voi löytää asian opettamiseen uuden ja mielekkäämmän tavan. Kokemukseni mukaan ainakin tällä kurssilla oppilaat olivat todella innostuneita, syynä suureen motivaatioon oppilailla oli tietysti kurssin tärkeys heille. Muille opettajille sanoisin, että ei kannata pelätä tekniikkaa, atk-tukihenkilöt ohjaavat alussa ja ohjelmat hoitavat lopun. Jokainen uusi asia toki jännittää, mutta ainakin itse olen tyytyväinen siitä, että tulin lähteneeksi mukaan. Joskus toki saattoi käydä mielessä a) toimiiko yhteys (silta) b) onko oppilaat muistaneet laittaa laitteet päälle ja kytkeytyä oikeaan kouluun c) onko opettaja muistanut samat asiat d) eihän vain tule sähkökatkoa e) miten ääni f) onko tukka kammattu. 10

13 Esimerkki... TERVEYSTIETOA VERKKO-OPETUKSENA Lehtorit Tiina Kujala ja Harri Kangasniemi Kiviniityn lukiosta ovat käyttäneet verkko-opetusta terveystiedon opettamisen apuvälineenä. Opetettavia aineita ovat olleet terveystieto ja liikunta. Verkko-opetusta on kokeiltu projektiluontoisesti erilaisissa kurssikokonaisuuksissa. Aluksi kurssit olivat tehtäväpainoitteisia, joissa ei välttämättä tarvittu oppikirjaa. Kokeilujen jälkeen kuitenkin katsottiin parhaimmaksi suunnitella myös verkkokurssien eteneminen oppikirjan mukaan. Kujala ja Kangasniemi kertovat: Käytössämme on ollut Moodle-oppimisympäristö. Verkkokurssilla opiskelijat tekevät tehtäviä, esittävät toisille oppilaille kysymyksiä, vastailevat toisilleen ja käyvät verkkokeskusteluja. Verkkokurssi muodostuu kontaktiopetuksesta ja Moodle-ympäristössä työskentelystä. Varsinaisesta kontaktiopetuksesta on syntynyt mielestämme luonteva verkko-opiskelun ja kontaktiopetuksen yhdistelmä. Arviointi kurssilla tapahtuu tentin (50 %) ja Moodlessa toiminnan perusteella (50 %). Verkkotyöskentelyn arvioimiseksi olemme pisteyttäneet verkkotyöskentelyyn osallistumista, esim. muille esitettyjä kysymyksiä, osallistumista keskustelutehtäviin, sanaston laadintaa, mind mappien tekemistä tai muuta vastaavaa opintoihin liittyvää kommentointia. Kurssi on muotoutunut kaikkien yhteisenä tuotoksena ja sen tulos on ollut aina ainutlaatuinen. Kontaktiopetuksen ja verkko-opintojen yhdistämisen myötä kurssi on ollut helppo toteuttaa uudestaan. Uuden kurssin luominen on ollut aikaisempia kokemuksia ja tuotoksia hyödyntämällä helppoa. Esimerkiksi opiskelijoille annetut oppimistehtävät ja omat luentomateriaalit säilyvät verkossa kurssin päätyttyä ja ovat tarvittaessa helposti päivitettävissä. Opiskelijat voivat puolestaan tehdä tehtäviä ja lukea opettajan materiaalia ajasta ja paikasta riippumattomina. Mielestämme kurssitiedottaminen Moodlen avulla on mitä erinomaisin asia, sillä Moodlesta lähtee aina viesti opiskelijan omaan sähköpostiin. Olemme ottaneet Moodle-oppimisympäristön käyttöön myös yläasteella. Näin oppilaat lukioon tai ammatilliseen kouluun tullessaan osaavat jo Moodlen perustoiminnot. Verkko-opetuksen tärkein pointti on opiskelu sellaisessa ympäristössä, joka oppilaille on ominaista. Opettajan kannalta verkko-opetuksen suuri etu on se, että kurssi on hallinnassa kaikin puolin. Opiskelijoiden tehtävien tekoa voi seurata verkossa ja heille voi verkon välityksellä antaa palautetta opintojen etenemisestä. Lisäksi opiskelijoiden tekemät oppimistehtävät pysyvät tallessa ja ovat vaihtoehtoisesti joko kaikkien nähtävissä tai tarvittaessa pelkästään opettajan nähtävissä. Vaikka verkko-opinnot voidaankin toteuttaa ajasta ja paikasta riippumattomasti, näemme kuitenkin erittäin tärkeäksi opiskelijan opintoja jäsentäväksi tehtävien aikatauluttamisen ja viimeisten palautuspäivien määrittämisen. Koemme itsemme vielä Moodlen käyttäjinä ja sen toimintamahdollisuuksien tuntijoina vielä aikalailla vasta-alkajiksi. Mielestämme se on opettajalle mitä mainioin työväline ja kokemuksemme mukaan opettaja pystyy toimimaan oppimisympäristössä varsin vähällä perehdytyksellä. 11

14 [ LUKU 2 ]... Verkkoopetuksen toteuttaminen... Verkko-opetuksen järjestämisen ei tarvitse olla sen monimutkaisempaa kuin lähiopetuksen järjestäminenkään. Suurimpana erona on vuorovaikutuksen ja toiminnan siirtyminen virtuaaliseen toimintaympäristöön. Verkko-opetuksessa voidaan hyödyntää samoja oppimateriaaleja ja tehtäviä kuin lähiopetuksessakin. Verkko-opetus onkin vain yksi opetusmenetelmä muiden menetelmien joukossa, jossa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia. Verkko-opetuksen menetelmiä hyödynnetään yleensä monipuolistamaan lähiopetusta tai osana monimuotokoulutuksia. Verkko-opetusta on esimerkiksi: sähköisten oppimateriaalien käyttö sekä Internetin hyödyntäminen tiedonlähteenä opiskelijoiden ohjaus oppimisalustan kautta tehtävien antaminen ja arviointi oppimisalustan kautta ryhmätöiden julkaiseminen sähköisessä muodossa esimerkiksi oppimisalustan avulla opetustilanteen välittäminen videoneuvottelun avulla. Verkko-opetuksen aloittamiseen liittyy usein teknisten asioitten opettelua, jotka saattavat olla esteenä verkko-opetuksen aloittamiselle ja vaativat koulutusta sekä työaikaa. Kun verkko-opetuksen työvälineitten käyttö on opettajalla hallinnassa, verkko-opetus ei vie sen enempää työaikaa kuin lähiopetuskaan. Verkko-opetusta pidetään kuitenkin usein työläämpänä toteutukseltaan. Yhtenä syynä tähän on se että verkko-opetusta varten lähdetään usein tekemään erillistä kirjallista oppimateriaalia. Verkko-opetuksessa voidaan hyödyntää valmiita oppikirjoja tai olemassa olevaa oppimateriaalia. Toinen aikaa vievä asia verkko-opetuksessa on opiskelijoiden ohjaaminen. Verkko-opetuksessa opettaja antaa jokaiselle opiskelijalle kirjallista palautetta usein henkilökohtaisesti, kun taas lähiopetuksessa annetaan useimmiten ryhmäpalautetta. Palautteen antaminen täytyy kuitenkin nähdä opetuksen laatua parantavana tekijänä. Verkko-opetusta hyödyntämällä opettaja voi vähentää luennointiin ja ryhmäopetukseen käyttämäänsä aikaa ja kohdistaa sen opiskelijoiden ohjaamiseen. [ Verkkokurssit ] Erillisten verkkokurssien suunnittelu ja toteuttaminen voi olla oma tilanteensa, jossa opettaja ja oppilaitos rakentavat erillistä kurssia, jota voidaan järjestää myös muille oppilaitoksille. Tällaisessa tapauksessa verkkokurssia rakennetaan erillisenä koulutustuotteena. Verkkokurssin suunnittelu ja toteutus voivat kuulua opettajan tai muun henkilöstön normaaliin työaikaan tai siihen liittyvistä palkkioista voidaan tilanteen vaatiessa tehdä erillinen sopimus. Korvausasioiden lisäksi verkkokurssin ja verkkokurssilla käytettävien oppimateriaalien toteutukseen liittyy muutamia tuotannollisia asioita, jotka on syytä huomioida. 12

15 Oppimateriaalia tekevälle opettajalle syntyy erilaisia tekijänoikeuksia teksti- ja kuvamateriaalin suhteen, joiden siirrosta on sovittava opettajan ja oppilaitoksen kesken. Tekijänoikeus ei siirry automaattisesti työsopimuksen mukana, vaan tekijänoikeuksien siirto on parasta määritellä erikseen. Tekijänoikeussopimuksella varmistetaan se, että oppilaitoksella on riittävät käyttöoikeudet kustantamaansa oppimateriaalin. Lisäk si sopimuksella kannattaa varmistaa se, että oppimateriaalia tuottava opettaja vastaa siitä, että hänellä on tarvittavat tekijänoikeudet oppimateriaaliin. Jos oppimateriaalissa on käytetty ilman lupaa kolmansien osapuolien tuottamaa materiaalia, kuten esimerkiksi kuvitusta, on oppimateriaalin kustantaja viime kädessä vastuussa mahdollisista tekijänoikeusrikkomuksista. Tekijänoikeussopimuksessa kannattaakin huomioida molempien sopimusosapuolien vastuut. Toinen verkkokurssien toteutuksessa huomioitava asia on verkkokurssin tekninen ja sisällöllinen laatu. Jos verkkokurssin toteuttamisesta maksetaan erillinen korvaus, on syytä tehdä erillinen sopimus, jossa määritellään verkkokurssin käyttötarkoitus, laajuus sekä muita laatuun vaikuttavia asioita. Sopimus turvaa sen, että opettaja saa työstä oikeudenmukaisen korvauksen ja toisaalta myös sen että oppilaitos saa tilaamansa verkkokurssin, jota se voi hyödyntää suunnittelemallaan tavalla. Verkkokurssien toteutuksessa korostuvat ennakkosuunnittelun ja sopimusten tärkeys. Verkkokurssin toteuttaminen kannattaa aloittaa aina kirjallisella suunnitelmalla, jossa on lyhyesti kuvattu verkkokurssin sisällöt, tavoite ja kohderyhmä. Ennakkosuunnitelman pituus voi olla n. 1 2 sivua. Ennakkosuunnitelmaan voidaan liittää myös työsuunnitelma aikatauluineen sekä kustannusarvio. Suunnitelman avulla verkkokurssia on helpompi esitellä omassa oppilaitoksessa, ja sen perusteella voidaan tehdä päätös verkkokurssin toteuttamisesta. [ Verkkokurssien järjestäminen ] Verkkokurssiin liittyvät käytännön järjestelyt ovat samoja kuin muillakin kursseilla. Kurssi kannattaa aikatauluttaa lukujärjestyksen mukaisesti, jotta opiskelijat osaavat varata opiskeluun tarvittavan ajan. Oman oppilaitoksen ulkopuoliset opiskelijat hankitaan esimerkiksi markkinoimalla kurssia Nettiluotsi-palvelun kautta. Verkkokursseja voidaan järjestää myös nonstop-periaatteella, mutta tämä edellyttää opettajalta päivystysvalmiutta. Pienten ryhmien tai yksittäisten opiskelijoiden ohjaus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti verkkokurssin avulla, mutta opiskelijoiden kannalta yksinopiskelu ei ole välttämättä mielekästä. Verkko-opiskeluunkin liittyy tärkeänä osana sosiaalinen vuorovaikutus. Kurssin opettajan on ohjeistettava opiskelijat verkkokurssin aloittamista varten. Opiskelijoille toimitetaan esimerkiksi kirjeellä tai sähköpostilla ohjeistus, verkkokurssin www-osoite sekä tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat. Ohjeistuksessa on hyvä olla myös yhteystiedot tekniseen tukeen, jotta mahdolliset kirjautumisongelmat saadaan hoidettua nopeasti ja opiskelu saadaan käyntiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa verkkokurssilla suunnitelmansa mukaan ja valvoo, että kurssin oppimistavoitteet kunkin opiskelijan osalta tulevat saavutetuiksi. Opettaja arvioi kurssin luomiinsa arviointikriteereihin perustuen ja antaa opiskelijalle palautteen ja suoritusmerkinnän sekä mahdollisesti arvosanan kurssin suorittamisesta. Opintosuorituksista opettaja lähettää listauksen opinto- tai koulusihteerille, joka välittää tiedon kurssilla mukana olleiden opiskelijoiden oppilaitokseen. Kurssin lopuksi on hyvä kerätä opiskelijapalaute, ainakin uusien kurssien suhteen. Palautteesta opettaja saa arvokasta tietoa kurssin jatkokehittämistä varten. Ennakkosuunnitelman sisältö: verkkokurssiin liittyvä opetussuunnitelma: tavoitteet ja sisältö kurssin ensisijainen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät, jotka voivat hyödyntää kurssia olemassa oleva valmis oppimateriaali ja kuvaus tuotettavasta uudesta oppimateriaalista. Lisäksi myös suunnitelmassa voi olla: kurssin tekijät kustannusarvio toteutusaikataulu

16 [ LUKU 3 ]... Alueellinen opinto- tar jotin Nettiluotsi... Kurssien lisääminen Nettiluotsi-palveluun edellyttää kirjautumista. Tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitokset voivat tilata tunnukset sähköpostitse Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opintosihteeri Essi Hukalta (essi.hukka@kpedu.fi). Tunnusten yhteydessä toimitetaan myös tarkemmat ohjeet kurssien lisäämisestä palveluun. Periaatteena on, että jokaiselle oppilaitokselle tai yksikölle myönnetään vain yhdet tunnukset. Oppilaitoksissa yksi yhteyshenkilö hallinnoi tunnuksia ja jakaa niitä edelleen omassa oppilaitoksessa. Tiedot yhteyshenkilöistä ovat Nettiluotsin sivuilla. Kurssin opettaja syöttää kurssitiedot Nettiluotsin opintotarjottimelle ja valmistautuu lisäinformaation kertomiseen opiskelijoille ja opinto-ohjaajille. Opiskelijat ilmoittautuvat kursseille Nettiluotsissa olevalla kurssikohtaisella ilmoittautumislomakkeella, josta menee suoraan tieto kurssin opettajalle. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen opettaja valitsee opiskelijat kurssilleen aiemmin määriteltyjen valintakriteereiden perusteella. Opettaja saa kurssille ilmoittautuneiden tiedot myös Nettiluotsin oppilaitoskohtaisilta sivuilta. Opettaja huolehtii siitä, että opiskelijat saavat tiedon kurssin toteutumisesta tai peruuntumisesta. [ Oppilaitosten välinen yhteistyö ] Nettiluotsi-palvelun tarkoituksena on yhteisen opintotarjottimen avulla markkinoida verkkokursseja sekä oman oppilaitoksen opiskelijoille että toisista oppilaitoksista ilmoittautuville opiskelijoille. Kurssit ovat osa oppilaitoksen normaalia toimintaa ja näin ollen oman oppilaitoksen opiskelijoille maksuttomia. Jos opiskelija on halukas ilmoittautumaan jonkun muun kuin oman oppilaitoksen verkkokurssille, verkkokurssin tuottavalla oppilaitoksella on oikeus periä kurssista hinta, jonka kurssin tuottava oppilaitos voi itse määritellä. Hintatieto voidaan laittaa kurssitietoihin, tai oppilaitokset voivat sopia korvauksista esimerkiksi opiskelijamäärien mukaan erillisellä sopimuksella. Kurssimaksun voi maksaa joko opiskelijan oma oppilaitos tai opiskelija itse. Nettiluotsi on Keski-Pohjanmaan alueella toimivien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteinen opintotarjotin. Nettiluotsin kautta oppilaitokset voivat markkinoida kurssejaan muille oppilaitoksille ja opiskelijoille. Nettiluotsi ei toimi kurssien järjestäjänä, vaan oppilaitokset vastaavat kurssien järjestämisestä. 14 Verkkokurssien tuottaminen saattaa olla, ainakin ensimmäisiä kursseja tuotettaessa, huomattavasti kalliimpaa kuin perinteinen opetus. Kun samaa kurssia järjestetään useaan kertaan, kustannukset vertautuvat lähiopetuksen kustannuksiin. Kuten muussakin koulutuksessa, myös verkkokurssin hinnoittelussa vaikuttavat kurssin kesto, ohjaustunteihin varattu resurssi sekä myös kurssin oppimateriaalin kustannukset ja laatu. Valtakunnallisesti verkkokurssien hinnat ovat n. 100 /lukiokurssi tai opintoviikko.

17 [ Opinto-ohjaus ] Opinto-ohjaajat ovat avainasemassa Nettiluotsin opintotarjonnan markkinoinnissa ja sen mahdollisuuksien tiedottamisessa opiskelijoille. Opinto-ohjaajan kannattaakin seurata Nettiluotsin tarjontaa säännöllisesti. Nettiluotsin opintotarjonta laajentaa opiskelijan valittavissa olevien kurssien tarjontaa ja antaa opintojen suorittamiseen vaihtoehtoisia tapoja. Verkkokurssin hyväksymisestä osaksi opiskelijan opintoja päätetään aina siinä oppilaitoksessa, jossa opiskelija on kirjoilla. Verkko-opinnot vaativat usein enemmän itseohjautuvuutta ja motivaatiota kuin lähiopetus. Opintojen etenemisen seuranta on kurssin opettajan vastuulla. Kurssin opettajan on tiedotettava mahdollisista ongelmatilanteista opiskelijan omaan oppilaitokseen esimerkiksi opinto-ohjaajalle, jotta kurssi saadaan suoritettua sovitusti. Kurssin opettaja toimittaa kurssipalautteet ja opintojen suoritusmerkinnät opiskelijan oppilaitokselle. [ Nettiluotsin ohjeistus opinto-ohjaajille/opettajille ] Jokaisessa oppilaitoksessa voi olla omia käytäntöjä muualla suoritettavien opintojen valinnasta sekä hyväksynnästä osaksi opiskelijan opintoja. Tarkista oman oppilaitoksesi yleiset periaatteet oman koulusi rehtorilta. Nettiluotsissa markkinoitavissa kursseissa on aina mainittu yhteystiedot kurssin järjestäjästä, jolta saa lisätietoja kurssin toteutuksesta, kustannuksista, sisällöistä yms. Kun etsit opiskelijallesi soveltuvia opintoja: 1. Tutustu tarjontaan Nettiluotsissa. 2. Perehdy kurssien sisältöihin, menetelmiin ja toteutusaikatauluihin omien opiskelijoidesi tarpeiden ja heille soveltuvuuden kannalta. 3. Kysy tarvittaessa tarkkoja sisältöjä opettajalta, joka on mainittu Nettiluotsin kurssikuvauksessa yhteyshenkilönä. 4. Mikäli tarjonnassa on opiskelijoillesi soveltuvia kokonaisuuksia, markkinoi niitä opiskelijoille yhtenä opintojen suoritusmahdollisuutena. 5. Keskustelkaa yhdessä opiskelijan kanssa opintojen soveltuvuudesta osaksi hänen HOPSiaan. Kun sopiva kurssi löytyy tai opiskelija ehdottaa Nettiluotsin kurssia osaksi omia opintojaan: 1. Keskustelkaa opiskelijan kanssa myös hänen valmiuksistaan, motivaatiostaan ja sitoutumisestaan verkko-opintojen suorittamiseen. 2. Hyväksy verkkokurssi osaksi opiskelijan HOPSia huomioiden oppilaitoksesi sisäiset käytännöt ja periaatteet muualla suoritettujen opintojen hyväksyttävyydestä osaksi opintoja. 3. Varmista omasta oppilaitoksesta, että oppilaitos sitoutuu kustantamaan opiskelijan opinnot toisesta oppilaitoksesta. 4. Ilmoita opiskelijalle, että hän voi sekä HOPSin että kustannusten puolesta ilmoittautua kurssille. 5. Opasta opiskelijaa tarvittaessa Nettiluotsin kursseille ilmoittautumisessa. 6. Pyydä opiskelijaa ilmoittamaan sinulle mikäli kurssi toteutuu ja hänet on valittu kurssille. Kun kurssi vahvistetaan käynnistyväksi: 1. Seuraa tarvittaessa, että opiskelija suorittaa opinnot suunnitelman mukaisesta ja saa palautteen opinnoistaan ja suoritusmerkinnän hyväksytysti suorittamastaan kurssista. 2. Pyydä kurssista opiskelijoiden palautteen ja opettajan oman arvioinnin perusteella tehty kokonaisarvio myös itsellesi, jotta osaat vastaisuudessa kertoa kurssista ja sen saamasta palautteesta tuleville opiskelijoillesi. 3. Tee kehittämisehdotuksia kurssin vastaavalle opettajalle

18 syytä aloittaa verkkoopetus Jokainen opiskelija on aktiivinen opiskellessaan verkossa. Ryhmän hiljaisetkin osallistuvat. 2. Verkko-opetus tuo joustavuutta opintoihin, koska se on ajasta ja paikasta riippumatonta. 3. Opiskelutaidot kehittyvät. 4. Opiskelijan tietotekniset taidot kehittyvät. 5. Verkko-opetus tukee lähiopetusta. 6. Opiskelija voi edetä opinnoissaan yksilöllisesti. 7. Materiaalit jaetaan sähköisesti, vähentää kopiokoneen vieressä seisomista. 8. Vuorovaikutteisuus lisää toisilta oppimista, ja myös opettaja oppii. 9. Oppilaitosrajat ylittävä yhteistyö on mahdollista. 10. Opettajan oma osaaminen kehittyy. MUISTIINPANOJA:

19 Oppaan jakelu: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/yhtymäpalvelut Oppaan voi ladata ilmaiseksi PDF-tiedostona Nettiluotsi-verkkopalvelusta:

20 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän julkaisusarja ISSN Kannus Kaustinen Kokkola Kälviä Perho Toholampi Veteli Klikkaa Klikkaa.fi 18