Virtaa verkosta kuvataiteen opettajankoulutus verkko-opiskeluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaa verkosta kuvataiteen opettajankoulutus verkko-opiskeluna"

Transkriptio

1 Artikkeli on alunperin on julkaistu teoksessa Kaisa Kettunen, Mirja Hiltunen, Sirkka Laitinen & Marja Rastas (toim.) 2006: Kuvien keskellä Kuvataideopettajaliitto 100 vuotta. Helsinki: LIKE. Martti Raevaara Virtaa verkosta kuvataiteen opettajankoulutus verkko-opiskeluna Työntämällä peukalonsa opiskelijatiedoston tunnistusuraan osaston uusi opiskelija saa TaiKin service centeristä datapuvun ja verkkoliittymän kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelmaan. Puvun avulla hän kytkeytyy taide-kasvatuksen alan kansainväliseen tietoverkkoon (INAE International Network of Art Education), joka tarjoaa hänelle simuloidun keinotodellisuuden, täynnä uusia elämyksiä ja ennen kokemattomia ilmiöitä. Jos INAE ei riitä, ovat esimerkiksi design leadership ja management verkon ulottuvilla. Taidekasvatuksen osastolla hänen ei tarvitse käydä, kaikki tapahtuu etäopiskeluna. Itse asiassa osasto ja koko korkeakoulu muodostavat Image Media Instituutin, joka luo koko ajan uutta keinotodellisuutta opiskelijoiden koettavaksi. Opinnot alkavat osaston johtajan tiedotustilaisuudella. Hän vie tietoverkkoon kytketyt opiskelijat vuoteen Historiallinen hetki on juuri käsillä. Alan koulutus käynnistyy Taideteollisessa keskuskoulussa piirustuksenopettajakurssilla käsityöläiskoulujen opettajille. Osaston johtaja hehkuttaa ja piirtää datahanskallaan keinotodellisuuteen merkitseviä kuvioita. Armoitettuna pedagogina hän rakentaa vuorovaikutustilanteen ja pyytää opiskelijoita kertomaan ensimmäisistä kuvaamataidon opetukseen liittyvistä kokemuksistaan. Yllättäen piirustussalin teräpylväät, kipsipäät ja kaariikkunoista näkyvät vossikat haihtuvat ilmaan, yhteys verkossa katkeaa. Osaston johtaja painaa epätoivoisesti return-näppäintä, mutta verkko vaikenee. Kaivuri on puraissut kaapelia koulun nurkalla. Lukivat kaapelikarttaa väärin, insinöörit. Uusi yhteys on luvattu viikon sisällä. (Taidekasvatuksen osaston opintomoniste )

2 Tekstilainaus on noin 15 vuoden takaa, osaston johtajan tervehdyksestä, jonka kirjoitin Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston opintomonisteeseen. Kirjoitukseni otsikkona oli Keinotodellisuus nyt yhdentyvästä Euroopasta rajattomien kuvavirtojen universumiin. Osastolle oli juuri ripustettu macpöntöt ja ensimmäiset pesijät olivat vasta asettuneet kun jo ryhdyttiin vetämään verkkopiuhoja ja opettelemaan surffausta luvun alussa olin osaston johtajana myös mukana suunnittelemassa ja perustamassa korkeakouluun Image Media Instituuttia, joka nykyisin tunnetaan Medialaboratoriona. Digitaalisen vallankumouksen visioista ei ollut pulaa, mutta vain harva osasi tuolloin odottaa tieto- ja viestintäteknologian huimaa kehitysvauhtia ja moninaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri alueille. Nyt kulttuuriset muutokset ovat selvästi nähtävissä ja ne koskettavat kaikkia elämänaloja, myös opetusta ja koulutusta. Oma työnkuvani on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana lähes täydellisesti. Vedän maisteriohjelmaa joka toteutetaan pääosin verkkoopetuksena ja myös oma opetukseni on siirtynyt suurelta osin verkkooppimisympäristöihin. Näiden rinnalla olen mukana kansallisissa ja kansainvälisissä verkko-opetusprojekteissa, jotka perustuvat opetuksen tuottamiseen yhteistyönä. Työyhteisöni on verkosto, jossa on toimijoita eri laitoksilta ja yliopistoista. Kuvaava on, että maaliskuun lopussa (2006) minut on kutsuttu puhujaksi Designs on elearning konferenssiin, jonka järjestää University of Arts Lontoossa. Kansainvälinen konferenssi tapahtuu kokonaan verkossa mm. videoluentojen, AV-chattilojen, oppimisympäristön ja esitelmäarkiston avulla. Omaan esitykseeni liittyvän kahden päivän verkkokeskustelun ja kahden tunnin chat-kommentoinnin hoidan kannettavan tietokoneen avulla Singaporesta, jossa osallistun alan toiseen konferenssiin. Samalla myös seuraan ja ohjaan verkkokurssieni etenemistä Taideteollisessa korkeakoulussa ja olen tarvittaessa yhteydessä projektiryhmiin. Edellä kuvattu ei edusta minulle ideaalia tai toivottavaa yleistä opetustyön kehityssuuntaa, mutta kuvaa mielestäni hyvin tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opiskelun, opetuksen ja oppimisyhteisön (koulun) käsitteisiin sekä mahdollisuuksiin.

3 Opettajankoulutus ja tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologian (TVT) merkitystä kuvataiteen opettajankoulutuksessa voi tarkastella yleisemmin opettajankoulutukseen sisältyvän myönteisen dilemman opetettavan aineen ja pedagogisten opintojen suhteena. Voidaan tarkastella, mikä on aineenhallinnan, opetusalueen tai taiteenalan opintojen asema tutkinnossa, kuinka paljon tutkintoon sisältyy kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin opintoja, miten ne ajoittuvat tai mikä on niiden suhde pedagogisiin opintoihin määrällisesti, sisällöllisesti ja ajoituksellisesti, miten ainedidaktiset opinnot ja opetusharjoittelu toteutetaan. (ks. kuvio 1) Ammatillisen identiteetin muodostuminen on keskeinen osa opiskeluprosessia. Koulutusohjelman tavoitteena on tukea opiskelijaa identiteetin rakentamisessa ja vahvistamisessa ja kasvussa ammattiyhteisön jäseneksi. Kuvataiteen opettajakoulutuksessa tämä prosessi sisältää usein dialogin ja jännitteen taiteilija- ja opettajaidentiteettien välillä. Kuvataideopetuksen maisteriohjelma perustuu alan koulutusperinteeseen, tietotaitoon, tutkimustietoon ja tulevaisuuden visioihin ammattialan kehittymisestä ja alalla tarvittavasta asiantuntemuksesta. Opintojen myötä opiskelijan toivotaan oppivan tulevaisuudessa (oletettavasti) tarvittavia taitoja ja tietoja. Jos opiskelija on opiskeluaikanaan orientoitunut enemmän opetustehtäviin koulumaailmassa, heijastuu se myös hänen valintoihinsa, siihen, minkälaisia kompetensseja hän painottaa kursseissa ja opintoprojekteissa. Ja vastaavasti voimakkaampi suuntautuminen taiteelliseen työskentelyyn taidemaailmassa ohjaa opiskelijaa tätä tukeviin opintoihin. Samanlainen orientaatioprosessi erilaisten ammatillisten identiteettien välillä on löydettävissä kaikista taideteollisen alan koulutusohjelmissa. Kun tieto- ja viestintäteknologian asemaa ja merkitystä arvioidaan edellä mainittujen elementtien näkökulmasta, suhteessa opetettavan aineen ja pedagogiikan opintoihin, ammatillisen identiteetin rakentamiseen ja ammatissa vaadittavaan asiantuntemukseen, on ilmeisen selvää että sen roolia ei voi jättää

4 avoimeksi. Tieto- ja viestintäteknologialla on lisääntyvä merkitys yhteiskunnassa ja ihmisten arkipäivän elämässä, ja sen pitää näkyä myös opetussuunnitelmissa ja koulutuksessa. Tieto- ja viestintäteknologian käytön hallinta ja kriittinen tarkastelu ovat tärkeä osa ammatillista asiantuntemusta ja opetusalueen/ oppiaineen sisältöä ja pedagogiikkaa riippumatta siitä toimiiko opiskelija valmistuttuaan koulutus- tai taidemaailmassa tai molemmissa. Uusia muotoja opettajankoulutukseen Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto on järjestänyt taiteen maisterin tutkintoon johtavaa kuvataideopettajan koulutusta verkko-opiskeluna vuosina ja (http://virta2.uih.fi). koulutuksen nimeä kantava hanke toteutetaan projektimuotoisena Opetusministeriön erillisrahoituksella osana ns. opettajankoulutuksen laajennusohjelmaa. Peruskoulussa ja lukiossa on pula pätevistä opettajista. Merkittävä osa hajaasutusalueiden kouluista ei pysty tarjoamaan kuvataiteen opetusta pätevien

5 opettajien toimesta. Ongelma on tuttu myös pienille ja keskisuurille kaupungeille. Taideaineiden koulutuspalvelujen suhteen lapset ja nuoret ovat siten hyvin eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakunnasta riippuen. koulutus on suunnattu erityisesti haja-asutusalueilla toimiville ja muodollista pätevyyttä vailla oleville kuvataiteen opettajille. Valmistuneet sijoittuvat pääasiassa niihin kouluihin ja oppilaitoksiin, joissa he ovat toimineet epäpätevinä opettajina. hankkeen yleisempänä tavoitteena on tukea kuvataiteen ja taideteollisen alan verkko-opetusmenetelmien kehittämistä ja toimintamallien uudelleenarviointia. Pyrkimyksenä on tuottaa tietoa, jolla on yleisempää käyttöarvoa taidealan koulutuskysymysten ratkaisemisessa. Taustalla on taidekasvatuksen osaston pitkäjänteinen työ erilaisten opettajankoulutusmallien kehittämiseksi; koulutuksen monipuolistamiseksi, erilaisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi ja heidän taustansa hyödyntämiseksi sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyväksikäyttämiseksi. II koulutukseen oli noin 260 hakijaa ja ensimmäiseen koulutukseen 190. Kumpaankin valittiin 60 opiskelijaa. Opinnot perustuvat opiskelijan aiempaan taiteelliseen tai pedagogiseen koulutukseen ja opetuskokemukseen. Useimmilla opiskelijoilla on taiteellinen pohjakoulutus, kuten kuvataiteilijan, valokuvaajan, mediataiteilijan, keraamikon, muotoilijan tai arkkitehdin koulutus. Pedagogisen pohjakoulutuksen omaavilla on yleensä taustalla luokan- tai aineenopettajan opinnot. Lähiopetusta on vain viidestä kuuteen viikkoa lukuvuodessa. Etä- ja monimuoto-opetus mahdollistaa opiskelun oman opetustyön ohella. Itse asiassa monet kurssit on rakennettu siten, että opiskelu perustuu opetussisältöjen soveltamiseen ja kokeiluun omassa opetustyössä ja kokemusten jakamiseen verkkoympäristössä. Opiskelijat on jaettu viiteen pienryhmään lähiopetuspisteiden ja opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Jokaisella pienryhmällä on kaksi opettajatuutoria, joista toinen on yhteistyöyliopiston opettajankoulutuslaitoksen kuvataiteen opettaja ja toinen kokenut kuvataideopettaja kentältä.

6 Tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä viiden yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutusyksikön kanssa. Sen myötä pyritään myös vahvistamaan alan asiantuntijaverkostoa ja tukemaan kuvataiteen opetusta opettajankoulutuslaitoksissa. Kokemukset yhteistyöstä ovat erittäin rohkaisevia vaikka toiminta useiden yliopistojen kanssa lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia, eikä erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen ole aina sujunut ongelmitta. yhteistyössä on mukana myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taidekasvatuksen laitos, joka on toinen maamme kuvataideopettajien koulutusyksiköistä. Laitos tuottaa joitain kursseja kokonaan ja lisäksi sen opettajia on mukana muiden kurssien tuotantotiimeissä. Yhteistyön avulla toivotaan syntyvän malleja yhteisen verkko-opetuksen järjestämiseen myös normaalin kuvataiteen opettajakoulutuksen puitteissa. Kokemuksia ja verkko-opetuksen arviointia Seuraavassa esittelen koulutuksessa kehitettyjä ja käytettyjä pedagogisia toimintamalleja ja arvioin niistä saatuja kokemuksia opettajan tai opetuksen ja opiskelijan tai oppimisen näkökulmista. (ks. myös kuvio 2) Opettajien valinnassa korostetaan opetusalueen asiantuntemusta ja opetuskokemusta. Opettajalta ei siis edellytetä aikaisempaa suuntautumista verkko-opetukseen tai sen erityisosaamista. Tieto- ja viestintäteknologian laajamittainen hyödyntäminen opetuksessa on iso haaste opettajille. Se pakottaa ja rohkaisee pohtimaan ja arvioimaan uudelleen omia opetusmenetelmiä, sisältöjä ja toimintatapoja. Se vaatii valmiutta sietää epävarmuutta ja sisältää epäonnistumisen mahdollisuuden. Toisaalta juuri epävarmuus voi avata uusia ajattelutapoja ja johtaa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. koulutuksessa pyrimme korostamaan, että opiskelijat ovat samassa veneessä opettajien kanssa kehittämässä kuvataiteen verkko-opetukseen ja

7 opiskeluun sopivia menetelmiä. Opiskelijoiden monialainen asiantuntijuus ja intensiivinen verkko-opiskelu antavat tähän hyvän pohjan. Varsinkin alussa opettajilla oli vaikea arvioida verkko-opetuksen ja -opiskelun vaatimaa aikaa ja työmäärää. Kurssit olivat usein ylikuormitettuja oppimateriaalista, tehtävistä ja tenteistä. Opettajat olivat myös yllättyneitä opiskelijoiden ohjauksen ja opintosuoritusten arvioinnin vaatimasta suuresta työmäärästä. Tähän vaikutti mitä ilmeisemmin osaltaan se, että useimmat opettajat ja opiskelijat olivat samanaikaisesti aloittelijoita verkkotyöskentelyssä. Aikaa ja energiaa kului välineiden ja verkkoympäristöjen käytön opetteluun. Verkko-opetus edellyttää yleensä tiimityötä, jossa opettajan lisäksi on kahdesta kolmeen muuta asiantuntijaa (tuottaja, tekninen tuki, opettajatuutori). Eri tahojen keskusteluun ja neuvonpitoon menee aikaa, tarvitaan yhteistä kieltä, sopimuksia toimintatavoista ja aikatauluista. Verkkoympäristö ja tiimityö lisäävät opetusprosessin julkisuutta. Kurssien tuotantoprosessi, suunnittelu ja valmistelu muodostavat merkittävän osan kurssien kokonaisuudesta. Opetuksen käsite muuttuu, ja jo tämä aiheuttaa joissain opettajissa hämmennystä. Opettajia kannustetaan kokeilemaan erilaisia opetusratkaisuja. Edistyminen tapahtuu tekemällä, kokemuksia keräämällä ja analysoimalla sekä parhaita käytäntöjä jakamalla. Innovatiivisia ratkaisuja voidaan löytää pieninkin askelin ja hyvän etäopetuskurssin voi toteuttaa useilla eri tavoilla. Opettajia ei pakoteta tietyn oppimisympäristön tai opetusmenetelmän käyttöön. Heille esitellään erilaisia vaihtoehtoja ja kokemuksia, mutta valinta ja soveltaminen tapahtuvat opettajien sisällöllisen asiantuntemuksen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten opetusmenetelmien ja välineiden kirjoa. Usein kokonaisuus muodostuu erilaisia elementtejä, kuten kurssin www-sivuja, oppimisympäristöjä, tietokantoja, sähköpostin käyttöä, videoneuvottelua tai linkkilistoja yhdistelemällä. Tätä voi kutsua legopalikkamenetelmäksi, jossa tavoitteena ei ole kaikkeen sopivan ja kaiken kattavan kokonaisuuden, megaympäristön luominen vaan jokaisen kurssin omiin tarpeisiin ja tilanteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvien elementtien löytäminen ja yhdistäminen.

8 koulutuksessa on käytössä neljä verkko-oppimisympäristöä: Fle3, Moodle, MimerDesk ja Optima. Vain jälkimmäinen on kaupallinen ympäristö, muut perustuvat ns. avoimeen koodiin. Useisiin verkko-oppimisympäristöihin perehtyminen katsotaan osaksi tulevan kuvataideopettajan ammatillista kompetenssia. Yhden kurssin puitteissa käytetään kuitenkin vain yhtä ympäristöä. Teknisten ratkaisujen toteutus tapahtuu asiantuntijoiden ja yksiköiden yhteistyönä. Taideteollisessa korkeakoulussa erityisesti Media Laboratorio ja Virtuaaliyliopisto ovat tarjonneet arvokasta tukea. Opettajilla on omistusoikeus opetukseensa. Opettajien pääoma on heidän pedagoginen asiantuntijuutensa. Opettajilta ei osteta oppimateriaalia vaan hyvä oppimisprosessi. Yleisenä tavoitteena on avoin opetus ja avoin oppimateriaali. Käytännössä vain osa kurssien aineistoista, oppimateriaaleista ja prosesseista on muiden kuin osallistujien saavutettavissa. Kaikille avoimen osuuden laajentaminen on pedagogisesti perusteltua, mutta myös haaste opettajille siitä, missä määrin he ovat valmiit asettamaan oman opetuksensa julkisesti esille, muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi. Opettajien kannustaminen verkko-opetukseen sisältää myös muutosvastarinnan prosessoinnin. Työyhteisölle verkko-opetuksen yhteinen suunnittelu voi parhaimmillaan tarjota neutraalin tilan kaiken opetuksen uudelleen arviointiin ja kehittämiseen. Kun opetusta on ajateltava uudesta lähtökohdasta, on helpompi käsitellä oppiaineisiin ja opettajiin sitoutuneita opetusperinteitä. Verkkoopetukseen soveltuvien vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä käytetäänkin nykyisin keinona työyhteisön pedagogisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin, myös johtamisen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Yleisellä tasolla kyse on siirtymisestä yksilöllisestä työstä kohti yhteisöllistä tiedon jakamista ja rakentamista. Se sisältää myös mahdollisuuden työyhteisön käsitteen laajentamiseen esimerkiksi oppilaitosten välisen opetuksen avulla. Opiskelijoiden (Virta I ja II) palaute on ollut pääosin erittäin myönteistä ja kannustavaa vaikka opiskelun ja työn yhdistäminen ei ole aina helppoa. Opetussuunnitelman pedagogisena ideaalina on aktiivinen, motivoitunut ja itsenäinen aikuisopiskelija, joka rakentaa oman henkilökohtaisen

9 opintosuunnitelmansa aikaisemman koulutuksensa ja työkokemuksensa pohjalle, ja kykenee vielä tarvittaessa yhdistämään opiskelun ja opetustyön. Käytännössä tämä on suuri haaste. Etäopiskelu vaatii runsaasti aikaa, työtä ja omaa aktiivisuutta. Tiedot ja taidot eivät virtaa suoraan kaapelia pitkin opiskelijan haltuun. Ajan ja paikan vapauden harha paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun opiskelija ryhtyy järjestämään ja ylläpitämään omaa opiskeluympäristöään: laatii itselleen aikataulun opintosuoritusten tekemiseen, järjestää välineet, tilat ja verkkoyhteydet, hankkii tarvittaessa apua tietoteknisiin ongelmiin ja pyytää omasta työpaikastaan vapaata opiskeluun. Ensimmäisessä koulutuksessa viisi opiskelijaa keskeytti opintonsa ensimmäisen syyslukukauden aikana. Pääasiallisen syynä oli, että he eivät etukäteen riittävästi tiedostaneet etäopiskelun vaatimaa aikaa, työmäärää ja erityisesti arkipäivään liittyviä järjestelyjä. II koulutuksen alussa asia nostettiin korostetusti esille ja kaikki opiskelijat ovat edelleen mukana opinnoissa. Palautekyselyjen perusteella opiskelijat ovat erittäin sitoutuneita ja motivoituneita ja käyttävät runsaasti aikaa opiskeluun. Useimpien mielestä opinnot ovat olleet heille hyvin tarpeellisia ja antoisia ja he näkevät opiskelun henkilökohtaisen merkityksen suurena. Opintojen ilmapiiri on tukenut hyvin oppimista ja opetusohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat vastanneet opetusta. Opiskelijoiden oman työpaikan tuki on vaihdellut runsaasti. Monien kohdalla oman koulun rehtori on kannustanut opiskelua esimerkillisesti, mutta valitettavasti myös monet ovat kohdanneet kateutta ja vastustusta koulun muiden opettajien taholta saadakseen edes hieman joustoa opiskelua varten. Viime kädessä vastuu opiskelun ja opetustyön yhteen sovittamisesta ja opiskelun pitämisestä ensisijaisena on kuitenkin opiskelijalla. Tämä vaatii sekä omien voimavarojen tuntemista että hyvää etukäteissuunnittelua. koulutus on tuottanut hyvin tutkintoja. Lopputyöprosessin onnistuminen vaikuttaa merkittävästi tutkinnon loppuun saattamiseen. Keskeneräinen lopputyö (pro gradu) heijastuu myös opiskelijan motivaatioon suorittaa muut mahdollisesti puuttuvat opinnot valmiiksi. Verkkokoulutuksessa irtaantuminen

10 opiskelijayhteisöstä on helpompaa kuin kontaktiopetuksessa ja tämän takia sitoutumiseen ja yhteisön tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota lopputyövaiheessa. Opiskelijat kokoavat lopputyönsä idealuonnokset, suunnitelmat, tekstit ja lähdeaineistot kaikille opiskelijoille ja opettajille avoimeen verkkoympäristöön. Työtä lähestytään eri näkökulmista kursseilla ja vertaisryhmätyöskentelyn avulla siten, että opiskelijan on mahdollista liittää tehtäväsuoritukset myös työnsä osaksi. Ideoiden jakaminen, kehittely, kommentointi ja palautteen antaminen tapahtuvat yhteisöllisessä työskentelyssä ja yhteisellä alustalla. Tämä tekee myös lopputyön etenemisen helpommin havaittavaksi. Kurssien opettajia ja lopputöiden ohjaajia ei velvoiteta yhteistyöhön opetuksen toteuttamisessa, jos he eivät sitä halua, mutta yhteisen verkkoalustan avulla heidän on mahdollista seurata kunkin opiskelijan lopputyöprosessin etenemistä ja suunnata ohjaustaan sopivasti ajoitetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkkotyöskentelyn keskeisiä elementtejä Kuten edellä kuvatusta ilmenee, korostuu koulutuksessa yhteisöllinen oppiminen, tiimi- ja projektityöskentely ja osallistujien monialainen asiantuntijuus. Yhteisöllinen oppimisprosessi tukee yksilön merkityksellistä oppimista. Toisaalta opetuksen ja opiskelun järjestämisessä korostetaan opiskelijoiden ja opettajien mahdollisuutta vaikuttaa omiin toimintatapoihinsa. Yleisellä tasolla verkko-opiskelun ja -opetuksen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, kuinka yhdistää opiskelijoiden ja opettajien yksilöllinen työskentely, erilaiset oppimisen ja opettamisen tavat ja henkilökohtainen valinnan vapaus yhteisölliseen ja vertaisryhmässä tapahtuvaan työskentelyyn ja oppimiseen. Tähänastisten kokemusten ja arviointitulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavat elementit ovat verkkotyöskentelyssä tärkeitä (ks. kuvio 2): kurssien selkeä, ositettu sisältörakenne ja aikataulutus erilaiset menetelmät seurata ja ohjata opiskelijan opintoja ja oppimista jatkuva ja oikein ajoitettu palaute ja arviointi

11 erilaiset keinot tehdä läsnäolo ja osallistuminen näkyväksi kontaktina tapahtuvan opetuksen, tuutoroinnin ja vertaisryhmätyöskentelyn yhdistäminen verkkotyöskentelyyn (määrä, ajoitus) kuvallisuuden lisääminen tiedonrakentelussa (alan asiantuntijuuden ominaispiirteiden tunnistaminen ja vahvistaminen) vertaisryhmän ja akateemisen/ammatillisen yhteisön olemassaolon tekeminen näkyväksi, eläväksi ja houkuttelevaksi (ammatti-identiteetin rakentaminen verkossa) Monet yllä mainituista asioista vaikuttavat siihen miten hyvin opiskelija kykenee toteuttamaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmaansa, mutta ne tekevät myös edistymisen ja oppimisen näkyväksi. Tämä puolestaan auttaa opiskelijaa reflektoimaan ja arvioimaan oppimistaan ja ymmärtämään tiedonrakentamisen prosessia verkkotyöskentelyssä.

12 Verkko-opetus näyttää lisäävän kirjallisen työskentelyn osuutta, varsinkin jos opettajat ovat aloittelijoita verkossa. Tämän takia on tärkeä korostaa kuvien käyttöä ja kuvallisuuden arvostamista oppimisessa, tiedonrakentamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tämä ei tarkoita kirjallisen ilmaisun tai puheen merkityksen väheksymistä vaan alan asiantuntijuuden ominaispiirteiden tunnistamista ja vahvistamista myös verkkotyöskentelyssä. Vaikka tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa uusien opetusmenetelmien ja - välineiden käyttöönoton kuvataiteen ja taideteollisen alan koulutuksessa, ovat oppimiseen liittyvät keskeiset kysymykset edelleen läsnä: miten tuetaan luovaa, taiteellista (oppimis)prosessia tai kuvallista tiedonrakentamista? Verkkoopetuksen lisääminen ei saa olla itseisarvo. Sen käyttö ei sellaisenaan tee opettajasta parempaa pedagogia tai kehitä kuvataideopetuksen pedagogiikkaa. Opettajan merkitys ei vähene verkko-opetuksen myötä, päinvastoin, vaikka verkko-opetus halutaan usein nähdä digitaalisen oppimateriaalin jakamisena ja opintosuoritusten kontrolloimisena. Ehkä osin tämän takia monet kuntien ja oppilaitosten taloudesta vastaavat ovat kiinnostuneita verkko-opetuksen lisäämisestä. Ajatusmallin mukaan opettajat ja opetus ovat korvattavissa kurssisivuilla ja oppimateriaalikansioilla, jotka sellaisenaan käynnistävät tehokkaan oppimisprosessin ja synnyttävät oppimistuloksia, jotka ovat automaattisesti arvioitavissa tietokoneopettajan toimesta. Tämä on perin omituinen ja kapea-alainen käsitys oppimisesta ja koulutuksesta, varsinkin kun kirja ja kirjasto ovat olleet jo vuosituhansia käytössä. Lähiopetus ja kasvokkain kohtaaminen ovat tärkeitä myös verkko-opetuksessa. Kehittämistyön keskiöön onkin syytä nostaa erilaisten lähi- ja verkkoopetusmuotojen yhdistäminen, kokeilu ja tutkiminen. Jos voimavarat suunnataan digitaalisen kurssimateriaalin tuotantoon ja jakeluun sekä automatisoituun tuutorointiin ja palautteenantoon, unohdetaan oppimisprosessin kompleksisuus ja oppimisen yksilöllisyys. Vaikka tavoite olisikin perusteltu, muuttaa tällainen koulutusajattelu väistämättä opetuksen luonnetta ja toimintatapoja pois opiskelijalähtöisyydestä.

13 Kuten aiemmin totesin, opettajankoulutus merkitsee opiskelijalle keskeisesti ammatillisen identiteetin tai identiteettien rakentamista, oman paikan etsimistä ammattikentällä ja -yhteisössä. Mutta millainen kuva ammattikentästä ja - yhteisöstä verkko-opiskelussa rakentuu, kuinka innostavana tai tavoittelemisen arvoisena opiskelija ne näkee, miten identiteettiprosessi rakentuu ja miten sitä voidaan tukea kun kuvataiteen opiskelu tapahtuu verkkoyhteisössä? kokemukset tarjoavat joitain mahdollisia vastauksia, mutta tarvitaan vielä runsaasti lisätutkimusta. Osaston nykyiset opiskelijat toimivat työelämässä pääosin luvuilla. Koulutuksen tulisi vastata niihin tarpeisiin ja vaatimuksiin, joita he kohtaavat kuvataideopettajina seuraavan vuoden aikana. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät mediataidot ja -osaaminen ovat kiistämättä osa ihmisten nykyisiä ja tulevia perusvalmiuksia. Millaisia haasteita tulevaisuus kohdistaa näihin perusvalmiuksiin ja miten tämän pitäisi ottaa huomioon nykyisessä opettajankoulutuksessa? Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja muutosten nopeutta ja vaikutusta on vaikea hahmottaa. Viime aikojen tapahtumat, esimerkiksi islamilaisen maailman ja länsimaiden kuvakulttuurikonflikti ja siihen liittyneet väkivaltaisuudet ja sensuuritoimet ovat paljastaneet muutostekijöiden runsauden ja arvaamattomuuden. Mutta samalla ne ovat tehneet entistä selvemmäksi medialukutaidon merkityksen ja kuvataideopettajan tärkeän roolin visuaalisen kulttuurin opettajana ja asiantuntijana. Lähteet Taidekasvatuksen osaston opintomoniste Toim. Max Juntunen ja Timo Leppänen. Helsinki: Yliopistopaino 1990.

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu KEHITTÄMISHANKE 2008-2009 Laura-Maija Hero Kuvataideopettajien maisteriohjelma verkko-opetuksena. Virt@a kehittämässä. TIIVISTELMÄ Tekijä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot