Virtaa verkosta kuvataiteen opettajankoulutus verkko-opiskeluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaa verkosta kuvataiteen opettajankoulutus verkko-opiskeluna"

Transkriptio

1 Artikkeli on alunperin on julkaistu teoksessa Kaisa Kettunen, Mirja Hiltunen, Sirkka Laitinen & Marja Rastas (toim.) 2006: Kuvien keskellä Kuvataideopettajaliitto 100 vuotta. Helsinki: LIKE. Martti Raevaara Virtaa verkosta kuvataiteen opettajankoulutus verkko-opiskeluna Työntämällä peukalonsa opiskelijatiedoston tunnistusuraan osaston uusi opiskelija saa TaiKin service centeristä datapuvun ja verkkoliittymän kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelmaan. Puvun avulla hän kytkeytyy taide-kasvatuksen alan kansainväliseen tietoverkkoon (INAE International Network of Art Education), joka tarjoaa hänelle simuloidun keinotodellisuuden, täynnä uusia elämyksiä ja ennen kokemattomia ilmiöitä. Jos INAE ei riitä, ovat esimerkiksi design leadership ja management verkon ulottuvilla. Taidekasvatuksen osastolla hänen ei tarvitse käydä, kaikki tapahtuu etäopiskeluna. Itse asiassa osasto ja koko korkeakoulu muodostavat Image Media Instituutin, joka luo koko ajan uutta keinotodellisuutta opiskelijoiden koettavaksi. Opinnot alkavat osaston johtajan tiedotustilaisuudella. Hän vie tietoverkkoon kytketyt opiskelijat vuoteen Historiallinen hetki on juuri käsillä. Alan koulutus käynnistyy Taideteollisessa keskuskoulussa piirustuksenopettajakurssilla käsityöläiskoulujen opettajille. Osaston johtaja hehkuttaa ja piirtää datahanskallaan keinotodellisuuteen merkitseviä kuvioita. Armoitettuna pedagogina hän rakentaa vuorovaikutustilanteen ja pyytää opiskelijoita kertomaan ensimmäisistä kuvaamataidon opetukseen liittyvistä kokemuksistaan. Yllättäen piirustussalin teräpylväät, kipsipäät ja kaariikkunoista näkyvät vossikat haihtuvat ilmaan, yhteys verkossa katkeaa. Osaston johtaja painaa epätoivoisesti return-näppäintä, mutta verkko vaikenee. Kaivuri on puraissut kaapelia koulun nurkalla. Lukivat kaapelikarttaa väärin, insinöörit. Uusi yhteys on luvattu viikon sisällä. (Taidekasvatuksen osaston opintomoniste )

2 Tekstilainaus on noin 15 vuoden takaa, osaston johtajan tervehdyksestä, jonka kirjoitin Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston opintomonisteeseen. Kirjoitukseni otsikkona oli Keinotodellisuus nyt yhdentyvästä Euroopasta rajattomien kuvavirtojen universumiin. Osastolle oli juuri ripustettu macpöntöt ja ensimmäiset pesijät olivat vasta asettuneet kun jo ryhdyttiin vetämään verkkopiuhoja ja opettelemaan surffausta luvun alussa olin osaston johtajana myös mukana suunnittelemassa ja perustamassa korkeakouluun Image Media Instituuttia, joka nykyisin tunnetaan Medialaboratoriona. Digitaalisen vallankumouksen visioista ei ollut pulaa, mutta vain harva osasi tuolloin odottaa tieto- ja viestintäteknologian huimaa kehitysvauhtia ja moninaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri alueille. Nyt kulttuuriset muutokset ovat selvästi nähtävissä ja ne koskettavat kaikkia elämänaloja, myös opetusta ja koulutusta. Oma työnkuvani on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana lähes täydellisesti. Vedän maisteriohjelmaa joka toteutetaan pääosin verkkoopetuksena ja myös oma opetukseni on siirtynyt suurelta osin verkkooppimisympäristöihin. Näiden rinnalla olen mukana kansallisissa ja kansainvälisissä verkko-opetusprojekteissa, jotka perustuvat opetuksen tuottamiseen yhteistyönä. Työyhteisöni on verkosto, jossa on toimijoita eri laitoksilta ja yliopistoista. Kuvaava on, että maaliskuun lopussa (2006) minut on kutsuttu puhujaksi Designs on elearning konferenssiin, jonka järjestää University of Arts Lontoossa. Kansainvälinen konferenssi tapahtuu kokonaan verkossa mm. videoluentojen, AV-chattilojen, oppimisympäristön ja esitelmäarkiston avulla. Omaan esitykseeni liittyvän kahden päivän verkkokeskustelun ja kahden tunnin chat-kommentoinnin hoidan kannettavan tietokoneen avulla Singaporesta, jossa osallistun alan toiseen konferenssiin. Samalla myös seuraan ja ohjaan verkkokurssieni etenemistä Taideteollisessa korkeakoulussa ja olen tarvittaessa yhteydessä projektiryhmiin. Edellä kuvattu ei edusta minulle ideaalia tai toivottavaa yleistä opetustyön kehityssuuntaa, mutta kuvaa mielestäni hyvin tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opiskelun, opetuksen ja oppimisyhteisön (koulun) käsitteisiin sekä mahdollisuuksiin.

3 Opettajankoulutus ja tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologian (TVT) merkitystä kuvataiteen opettajankoulutuksessa voi tarkastella yleisemmin opettajankoulutukseen sisältyvän myönteisen dilemman opetettavan aineen ja pedagogisten opintojen suhteena. Voidaan tarkastella, mikä on aineenhallinnan, opetusalueen tai taiteenalan opintojen asema tutkinnossa, kuinka paljon tutkintoon sisältyy kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin opintoja, miten ne ajoittuvat tai mikä on niiden suhde pedagogisiin opintoihin määrällisesti, sisällöllisesti ja ajoituksellisesti, miten ainedidaktiset opinnot ja opetusharjoittelu toteutetaan. (ks. kuvio 1) Ammatillisen identiteetin muodostuminen on keskeinen osa opiskeluprosessia. Koulutusohjelman tavoitteena on tukea opiskelijaa identiteetin rakentamisessa ja vahvistamisessa ja kasvussa ammattiyhteisön jäseneksi. Kuvataiteen opettajakoulutuksessa tämä prosessi sisältää usein dialogin ja jännitteen taiteilija- ja opettajaidentiteettien välillä. Kuvataideopetuksen maisteriohjelma perustuu alan koulutusperinteeseen, tietotaitoon, tutkimustietoon ja tulevaisuuden visioihin ammattialan kehittymisestä ja alalla tarvittavasta asiantuntemuksesta. Opintojen myötä opiskelijan toivotaan oppivan tulevaisuudessa (oletettavasti) tarvittavia taitoja ja tietoja. Jos opiskelija on opiskeluaikanaan orientoitunut enemmän opetustehtäviin koulumaailmassa, heijastuu se myös hänen valintoihinsa, siihen, minkälaisia kompetensseja hän painottaa kursseissa ja opintoprojekteissa. Ja vastaavasti voimakkaampi suuntautuminen taiteelliseen työskentelyyn taidemaailmassa ohjaa opiskelijaa tätä tukeviin opintoihin. Samanlainen orientaatioprosessi erilaisten ammatillisten identiteettien välillä on löydettävissä kaikista taideteollisen alan koulutusohjelmissa. Kun tieto- ja viestintäteknologian asemaa ja merkitystä arvioidaan edellä mainittujen elementtien näkökulmasta, suhteessa opetettavan aineen ja pedagogiikan opintoihin, ammatillisen identiteetin rakentamiseen ja ammatissa vaadittavaan asiantuntemukseen, on ilmeisen selvää että sen roolia ei voi jättää

4 avoimeksi. Tieto- ja viestintäteknologialla on lisääntyvä merkitys yhteiskunnassa ja ihmisten arkipäivän elämässä, ja sen pitää näkyä myös opetussuunnitelmissa ja koulutuksessa. Tieto- ja viestintäteknologian käytön hallinta ja kriittinen tarkastelu ovat tärkeä osa ammatillista asiantuntemusta ja opetusalueen/ oppiaineen sisältöä ja pedagogiikkaa riippumatta siitä toimiiko opiskelija valmistuttuaan koulutus- tai taidemaailmassa tai molemmissa. Uusia muotoja opettajankoulutukseen Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto on järjestänyt taiteen maisterin tutkintoon johtavaa kuvataideopettajan koulutusta verkko-opiskeluna vuosina ja (http://virta2.uih.fi). koulutuksen nimeä kantava hanke toteutetaan projektimuotoisena Opetusministeriön erillisrahoituksella osana ns. opettajankoulutuksen laajennusohjelmaa. Peruskoulussa ja lukiossa on pula pätevistä opettajista. Merkittävä osa hajaasutusalueiden kouluista ei pysty tarjoamaan kuvataiteen opetusta pätevien

5 opettajien toimesta. Ongelma on tuttu myös pienille ja keskisuurille kaupungeille. Taideaineiden koulutuspalvelujen suhteen lapset ja nuoret ovat siten hyvin eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakunnasta riippuen. koulutus on suunnattu erityisesti haja-asutusalueilla toimiville ja muodollista pätevyyttä vailla oleville kuvataiteen opettajille. Valmistuneet sijoittuvat pääasiassa niihin kouluihin ja oppilaitoksiin, joissa he ovat toimineet epäpätevinä opettajina. hankkeen yleisempänä tavoitteena on tukea kuvataiteen ja taideteollisen alan verkko-opetusmenetelmien kehittämistä ja toimintamallien uudelleenarviointia. Pyrkimyksenä on tuottaa tietoa, jolla on yleisempää käyttöarvoa taidealan koulutuskysymysten ratkaisemisessa. Taustalla on taidekasvatuksen osaston pitkäjänteinen työ erilaisten opettajankoulutusmallien kehittämiseksi; koulutuksen monipuolistamiseksi, erilaisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi ja heidän taustansa hyödyntämiseksi sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyväksikäyttämiseksi. II koulutukseen oli noin 260 hakijaa ja ensimmäiseen koulutukseen 190. Kumpaankin valittiin 60 opiskelijaa. Opinnot perustuvat opiskelijan aiempaan taiteelliseen tai pedagogiseen koulutukseen ja opetuskokemukseen. Useimmilla opiskelijoilla on taiteellinen pohjakoulutus, kuten kuvataiteilijan, valokuvaajan, mediataiteilijan, keraamikon, muotoilijan tai arkkitehdin koulutus. Pedagogisen pohjakoulutuksen omaavilla on yleensä taustalla luokan- tai aineenopettajan opinnot. Lähiopetusta on vain viidestä kuuteen viikkoa lukuvuodessa. Etä- ja monimuoto-opetus mahdollistaa opiskelun oman opetustyön ohella. Itse asiassa monet kurssit on rakennettu siten, että opiskelu perustuu opetussisältöjen soveltamiseen ja kokeiluun omassa opetustyössä ja kokemusten jakamiseen verkkoympäristössä. Opiskelijat on jaettu viiteen pienryhmään lähiopetuspisteiden ja opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Jokaisella pienryhmällä on kaksi opettajatuutoria, joista toinen on yhteistyöyliopiston opettajankoulutuslaitoksen kuvataiteen opettaja ja toinen kokenut kuvataideopettaja kentältä.

6 Tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä viiden yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutusyksikön kanssa. Sen myötä pyritään myös vahvistamaan alan asiantuntijaverkostoa ja tukemaan kuvataiteen opetusta opettajankoulutuslaitoksissa. Kokemukset yhteistyöstä ovat erittäin rohkaisevia vaikka toiminta useiden yliopistojen kanssa lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia, eikä erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen ole aina sujunut ongelmitta. yhteistyössä on mukana myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taidekasvatuksen laitos, joka on toinen maamme kuvataideopettajien koulutusyksiköistä. Laitos tuottaa joitain kursseja kokonaan ja lisäksi sen opettajia on mukana muiden kurssien tuotantotiimeissä. Yhteistyön avulla toivotaan syntyvän malleja yhteisen verkko-opetuksen järjestämiseen myös normaalin kuvataiteen opettajakoulutuksen puitteissa. Kokemuksia ja verkko-opetuksen arviointia Seuraavassa esittelen koulutuksessa kehitettyjä ja käytettyjä pedagogisia toimintamalleja ja arvioin niistä saatuja kokemuksia opettajan tai opetuksen ja opiskelijan tai oppimisen näkökulmista. (ks. myös kuvio 2) Opettajien valinnassa korostetaan opetusalueen asiantuntemusta ja opetuskokemusta. Opettajalta ei siis edellytetä aikaisempaa suuntautumista verkko-opetukseen tai sen erityisosaamista. Tieto- ja viestintäteknologian laajamittainen hyödyntäminen opetuksessa on iso haaste opettajille. Se pakottaa ja rohkaisee pohtimaan ja arvioimaan uudelleen omia opetusmenetelmiä, sisältöjä ja toimintatapoja. Se vaatii valmiutta sietää epävarmuutta ja sisältää epäonnistumisen mahdollisuuden. Toisaalta juuri epävarmuus voi avata uusia ajattelutapoja ja johtaa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. koulutuksessa pyrimme korostamaan, että opiskelijat ovat samassa veneessä opettajien kanssa kehittämässä kuvataiteen verkko-opetukseen ja

7 opiskeluun sopivia menetelmiä. Opiskelijoiden monialainen asiantuntijuus ja intensiivinen verkko-opiskelu antavat tähän hyvän pohjan. Varsinkin alussa opettajilla oli vaikea arvioida verkko-opetuksen ja -opiskelun vaatimaa aikaa ja työmäärää. Kurssit olivat usein ylikuormitettuja oppimateriaalista, tehtävistä ja tenteistä. Opettajat olivat myös yllättyneitä opiskelijoiden ohjauksen ja opintosuoritusten arvioinnin vaatimasta suuresta työmäärästä. Tähän vaikutti mitä ilmeisemmin osaltaan se, että useimmat opettajat ja opiskelijat olivat samanaikaisesti aloittelijoita verkkotyöskentelyssä. Aikaa ja energiaa kului välineiden ja verkkoympäristöjen käytön opetteluun. Verkko-opetus edellyttää yleensä tiimityötä, jossa opettajan lisäksi on kahdesta kolmeen muuta asiantuntijaa (tuottaja, tekninen tuki, opettajatuutori). Eri tahojen keskusteluun ja neuvonpitoon menee aikaa, tarvitaan yhteistä kieltä, sopimuksia toimintatavoista ja aikatauluista. Verkkoympäristö ja tiimityö lisäävät opetusprosessin julkisuutta. Kurssien tuotantoprosessi, suunnittelu ja valmistelu muodostavat merkittävän osan kurssien kokonaisuudesta. Opetuksen käsite muuttuu, ja jo tämä aiheuttaa joissain opettajissa hämmennystä. Opettajia kannustetaan kokeilemaan erilaisia opetusratkaisuja. Edistyminen tapahtuu tekemällä, kokemuksia keräämällä ja analysoimalla sekä parhaita käytäntöjä jakamalla. Innovatiivisia ratkaisuja voidaan löytää pieninkin askelin ja hyvän etäopetuskurssin voi toteuttaa useilla eri tavoilla. Opettajia ei pakoteta tietyn oppimisympäristön tai opetusmenetelmän käyttöön. Heille esitellään erilaisia vaihtoehtoja ja kokemuksia, mutta valinta ja soveltaminen tapahtuvat opettajien sisällöllisen asiantuntemuksen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten opetusmenetelmien ja välineiden kirjoa. Usein kokonaisuus muodostuu erilaisia elementtejä, kuten kurssin www-sivuja, oppimisympäristöjä, tietokantoja, sähköpostin käyttöä, videoneuvottelua tai linkkilistoja yhdistelemällä. Tätä voi kutsua legopalikkamenetelmäksi, jossa tavoitteena ei ole kaikkeen sopivan ja kaiken kattavan kokonaisuuden, megaympäristön luominen vaan jokaisen kurssin omiin tarpeisiin ja tilanteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvien elementtien löytäminen ja yhdistäminen.

8 koulutuksessa on käytössä neljä verkko-oppimisympäristöä: Fle3, Moodle, MimerDesk ja Optima. Vain jälkimmäinen on kaupallinen ympäristö, muut perustuvat ns. avoimeen koodiin. Useisiin verkko-oppimisympäristöihin perehtyminen katsotaan osaksi tulevan kuvataideopettajan ammatillista kompetenssia. Yhden kurssin puitteissa käytetään kuitenkin vain yhtä ympäristöä. Teknisten ratkaisujen toteutus tapahtuu asiantuntijoiden ja yksiköiden yhteistyönä. Taideteollisessa korkeakoulussa erityisesti Media Laboratorio ja Virtuaaliyliopisto ovat tarjonneet arvokasta tukea. Opettajilla on omistusoikeus opetukseensa. Opettajien pääoma on heidän pedagoginen asiantuntijuutensa. Opettajilta ei osteta oppimateriaalia vaan hyvä oppimisprosessi. Yleisenä tavoitteena on avoin opetus ja avoin oppimateriaali. Käytännössä vain osa kurssien aineistoista, oppimateriaaleista ja prosesseista on muiden kuin osallistujien saavutettavissa. Kaikille avoimen osuuden laajentaminen on pedagogisesti perusteltua, mutta myös haaste opettajille siitä, missä määrin he ovat valmiit asettamaan oman opetuksensa julkisesti esille, muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi. Opettajien kannustaminen verkko-opetukseen sisältää myös muutosvastarinnan prosessoinnin. Työyhteisölle verkko-opetuksen yhteinen suunnittelu voi parhaimmillaan tarjota neutraalin tilan kaiken opetuksen uudelleen arviointiin ja kehittämiseen. Kun opetusta on ajateltava uudesta lähtökohdasta, on helpompi käsitellä oppiaineisiin ja opettajiin sitoutuneita opetusperinteitä. Verkkoopetukseen soveltuvien vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä käytetäänkin nykyisin keinona työyhteisön pedagogisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin, myös johtamisen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Yleisellä tasolla kyse on siirtymisestä yksilöllisestä työstä kohti yhteisöllistä tiedon jakamista ja rakentamista. Se sisältää myös mahdollisuuden työyhteisön käsitteen laajentamiseen esimerkiksi oppilaitosten välisen opetuksen avulla. Opiskelijoiden (Virta I ja II) palaute on ollut pääosin erittäin myönteistä ja kannustavaa vaikka opiskelun ja työn yhdistäminen ei ole aina helppoa. Opetussuunnitelman pedagogisena ideaalina on aktiivinen, motivoitunut ja itsenäinen aikuisopiskelija, joka rakentaa oman henkilökohtaisen

9 opintosuunnitelmansa aikaisemman koulutuksensa ja työkokemuksensa pohjalle, ja kykenee vielä tarvittaessa yhdistämään opiskelun ja opetustyön. Käytännössä tämä on suuri haaste. Etäopiskelu vaatii runsaasti aikaa, työtä ja omaa aktiivisuutta. Tiedot ja taidot eivät virtaa suoraan kaapelia pitkin opiskelijan haltuun. Ajan ja paikan vapauden harha paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun opiskelija ryhtyy järjestämään ja ylläpitämään omaa opiskeluympäristöään: laatii itselleen aikataulun opintosuoritusten tekemiseen, järjestää välineet, tilat ja verkkoyhteydet, hankkii tarvittaessa apua tietoteknisiin ongelmiin ja pyytää omasta työpaikastaan vapaata opiskeluun. Ensimmäisessä koulutuksessa viisi opiskelijaa keskeytti opintonsa ensimmäisen syyslukukauden aikana. Pääasiallisen syynä oli, että he eivät etukäteen riittävästi tiedostaneet etäopiskelun vaatimaa aikaa, työmäärää ja erityisesti arkipäivään liittyviä järjestelyjä. II koulutuksen alussa asia nostettiin korostetusti esille ja kaikki opiskelijat ovat edelleen mukana opinnoissa. Palautekyselyjen perusteella opiskelijat ovat erittäin sitoutuneita ja motivoituneita ja käyttävät runsaasti aikaa opiskeluun. Useimpien mielestä opinnot ovat olleet heille hyvin tarpeellisia ja antoisia ja he näkevät opiskelun henkilökohtaisen merkityksen suurena. Opintojen ilmapiiri on tukenut hyvin oppimista ja opetusohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat vastanneet opetusta. Opiskelijoiden oman työpaikan tuki on vaihdellut runsaasti. Monien kohdalla oman koulun rehtori on kannustanut opiskelua esimerkillisesti, mutta valitettavasti myös monet ovat kohdanneet kateutta ja vastustusta koulun muiden opettajien taholta saadakseen edes hieman joustoa opiskelua varten. Viime kädessä vastuu opiskelun ja opetustyön yhteen sovittamisesta ja opiskelun pitämisestä ensisijaisena on kuitenkin opiskelijalla. Tämä vaatii sekä omien voimavarojen tuntemista että hyvää etukäteissuunnittelua. koulutus on tuottanut hyvin tutkintoja. Lopputyöprosessin onnistuminen vaikuttaa merkittävästi tutkinnon loppuun saattamiseen. Keskeneräinen lopputyö (pro gradu) heijastuu myös opiskelijan motivaatioon suorittaa muut mahdollisesti puuttuvat opinnot valmiiksi. Verkkokoulutuksessa irtaantuminen

10 opiskelijayhteisöstä on helpompaa kuin kontaktiopetuksessa ja tämän takia sitoutumiseen ja yhteisön tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota lopputyövaiheessa. Opiskelijat kokoavat lopputyönsä idealuonnokset, suunnitelmat, tekstit ja lähdeaineistot kaikille opiskelijoille ja opettajille avoimeen verkkoympäristöön. Työtä lähestytään eri näkökulmista kursseilla ja vertaisryhmätyöskentelyn avulla siten, että opiskelijan on mahdollista liittää tehtäväsuoritukset myös työnsä osaksi. Ideoiden jakaminen, kehittely, kommentointi ja palautteen antaminen tapahtuvat yhteisöllisessä työskentelyssä ja yhteisellä alustalla. Tämä tekee myös lopputyön etenemisen helpommin havaittavaksi. Kurssien opettajia ja lopputöiden ohjaajia ei velvoiteta yhteistyöhön opetuksen toteuttamisessa, jos he eivät sitä halua, mutta yhteisen verkkoalustan avulla heidän on mahdollista seurata kunkin opiskelijan lopputyöprosessin etenemistä ja suunnata ohjaustaan sopivasti ajoitetulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkkotyöskentelyn keskeisiä elementtejä Kuten edellä kuvatusta ilmenee, korostuu koulutuksessa yhteisöllinen oppiminen, tiimi- ja projektityöskentely ja osallistujien monialainen asiantuntijuus. Yhteisöllinen oppimisprosessi tukee yksilön merkityksellistä oppimista. Toisaalta opetuksen ja opiskelun järjestämisessä korostetaan opiskelijoiden ja opettajien mahdollisuutta vaikuttaa omiin toimintatapoihinsa. Yleisellä tasolla verkko-opiskelun ja -opetuksen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, kuinka yhdistää opiskelijoiden ja opettajien yksilöllinen työskentely, erilaiset oppimisen ja opettamisen tavat ja henkilökohtainen valinnan vapaus yhteisölliseen ja vertaisryhmässä tapahtuvaan työskentelyyn ja oppimiseen. Tähänastisten kokemusten ja arviointitulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavat elementit ovat verkkotyöskentelyssä tärkeitä (ks. kuvio 2): kurssien selkeä, ositettu sisältörakenne ja aikataulutus erilaiset menetelmät seurata ja ohjata opiskelijan opintoja ja oppimista jatkuva ja oikein ajoitettu palaute ja arviointi

11 erilaiset keinot tehdä läsnäolo ja osallistuminen näkyväksi kontaktina tapahtuvan opetuksen, tuutoroinnin ja vertaisryhmätyöskentelyn yhdistäminen verkkotyöskentelyyn (määrä, ajoitus) kuvallisuuden lisääminen tiedonrakentelussa (alan asiantuntijuuden ominaispiirteiden tunnistaminen ja vahvistaminen) vertaisryhmän ja akateemisen/ammatillisen yhteisön olemassaolon tekeminen näkyväksi, eläväksi ja houkuttelevaksi (ammatti-identiteetin rakentaminen verkossa) Monet yllä mainituista asioista vaikuttavat siihen miten hyvin opiskelija kykenee toteuttamaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmaansa, mutta ne tekevät myös edistymisen ja oppimisen näkyväksi. Tämä puolestaan auttaa opiskelijaa reflektoimaan ja arvioimaan oppimistaan ja ymmärtämään tiedonrakentamisen prosessia verkkotyöskentelyssä.

12 Verkko-opetus näyttää lisäävän kirjallisen työskentelyn osuutta, varsinkin jos opettajat ovat aloittelijoita verkossa. Tämän takia on tärkeä korostaa kuvien käyttöä ja kuvallisuuden arvostamista oppimisessa, tiedonrakentamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tämä ei tarkoita kirjallisen ilmaisun tai puheen merkityksen väheksymistä vaan alan asiantuntijuuden ominaispiirteiden tunnistamista ja vahvistamista myös verkkotyöskentelyssä. Vaikka tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa uusien opetusmenetelmien ja - välineiden käyttöönoton kuvataiteen ja taideteollisen alan koulutuksessa, ovat oppimiseen liittyvät keskeiset kysymykset edelleen läsnä: miten tuetaan luovaa, taiteellista (oppimis)prosessia tai kuvallista tiedonrakentamista? Verkkoopetuksen lisääminen ei saa olla itseisarvo. Sen käyttö ei sellaisenaan tee opettajasta parempaa pedagogia tai kehitä kuvataideopetuksen pedagogiikkaa. Opettajan merkitys ei vähene verkko-opetuksen myötä, päinvastoin, vaikka verkko-opetus halutaan usein nähdä digitaalisen oppimateriaalin jakamisena ja opintosuoritusten kontrolloimisena. Ehkä osin tämän takia monet kuntien ja oppilaitosten taloudesta vastaavat ovat kiinnostuneita verkko-opetuksen lisäämisestä. Ajatusmallin mukaan opettajat ja opetus ovat korvattavissa kurssisivuilla ja oppimateriaalikansioilla, jotka sellaisenaan käynnistävät tehokkaan oppimisprosessin ja synnyttävät oppimistuloksia, jotka ovat automaattisesti arvioitavissa tietokoneopettajan toimesta. Tämä on perin omituinen ja kapea-alainen käsitys oppimisesta ja koulutuksesta, varsinkin kun kirja ja kirjasto ovat olleet jo vuosituhansia käytössä. Lähiopetus ja kasvokkain kohtaaminen ovat tärkeitä myös verkko-opetuksessa. Kehittämistyön keskiöön onkin syytä nostaa erilaisten lähi- ja verkkoopetusmuotojen yhdistäminen, kokeilu ja tutkiminen. Jos voimavarat suunnataan digitaalisen kurssimateriaalin tuotantoon ja jakeluun sekä automatisoituun tuutorointiin ja palautteenantoon, unohdetaan oppimisprosessin kompleksisuus ja oppimisen yksilöllisyys. Vaikka tavoite olisikin perusteltu, muuttaa tällainen koulutusajattelu väistämättä opetuksen luonnetta ja toimintatapoja pois opiskelijalähtöisyydestä.

13 Kuten aiemmin totesin, opettajankoulutus merkitsee opiskelijalle keskeisesti ammatillisen identiteetin tai identiteettien rakentamista, oman paikan etsimistä ammattikentällä ja -yhteisössä. Mutta millainen kuva ammattikentästä ja - yhteisöstä verkko-opiskelussa rakentuu, kuinka innostavana tai tavoittelemisen arvoisena opiskelija ne näkee, miten identiteettiprosessi rakentuu ja miten sitä voidaan tukea kun kuvataiteen opiskelu tapahtuu verkkoyhteisössä? kokemukset tarjoavat joitain mahdollisia vastauksia, mutta tarvitaan vielä runsaasti lisätutkimusta. Osaston nykyiset opiskelijat toimivat työelämässä pääosin luvuilla. Koulutuksen tulisi vastata niihin tarpeisiin ja vaatimuksiin, joita he kohtaavat kuvataideopettajina seuraavan vuoden aikana. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät mediataidot ja -osaaminen ovat kiistämättä osa ihmisten nykyisiä ja tulevia perusvalmiuksia. Millaisia haasteita tulevaisuus kohdistaa näihin perusvalmiuksiin ja miten tämän pitäisi ottaa huomioon nykyisessä opettajankoulutuksessa? Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja muutosten nopeutta ja vaikutusta on vaikea hahmottaa. Viime aikojen tapahtumat, esimerkiksi islamilaisen maailman ja länsimaiden kuvakulttuurikonflikti ja siihen liittyneet väkivaltaisuudet ja sensuuritoimet ovat paljastaneet muutostekijöiden runsauden ja arvaamattomuuden. Mutta samalla ne ovat tehneet entistä selvemmäksi medialukutaidon merkityksen ja kuvataideopettajan tärkeän roolin visuaalisen kulttuurin opettajana ja asiantuntijana. Lähteet Taidekasvatuksen osaston opintomoniste Toim. Max Juntunen ja Timo Leppänen. Helsinki: Yliopistopaino 1990.

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin nykyinen opiskelu/ohjauskulttuuri? opiskelijat: - aikaisempien opiskelukulttuurien vaikutukset > koulu, lukujärjestykset, suorittaminen - yliopisto-opiskelu

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot