Hyvän lääkärin ominaisuuksia kysyttäessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvän lääkärin ominaisuuksia kysyttäessä"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus DORIS HOLMBERG-MARTTILA, ANNI PEURA, KATJA RYYNÄNEN, JUHA PEKKA TURUNEN JA AMOS PASTERNACK Lääkärikoulutuksen ohjelma ja oppimisympäristö on luotava sellaiseksi, että siinä voivat kehittyä hyvän lääkärin ominaisuudet: humaani suhtautuminen, halu ja kyky tiedon jatkuvaan hankintaan ja kriittiseen arviointiin, hyvä ongelmanratkaisukyky, kyky yhteistyöhön ja hyvät kliiniset taidot. Hyvän lääkärin ominaisuuksia kysyttäessä vastaus vaihtelee jonkin verran sen mukaan, kuka vastaa ja missä. Kulttuurisista eroista huolimatta samat keskeiset ominaisuudet toistuvat käsityksissä hyvästä lääkäristä. Kun British Medical Journal pari vuotta sitten kysyi, mikä tekee lääkäristä hyvän, vastauksia tuli 24 maasta, ja niissä lueteltiin yli 70 ominaisuutta (Tonks 2002). Tavallisimmin mainittuja ominaisuuksia ja hyveitä olivat myötätunto, ymmärrys, empatia, rehellisyys, pätevyys, sitoutuminen ja humaanisuus. Muita mainittuja ominaisuuksia olivat rohkeus, luovuus, oikeudentaju, kunnioitus, optimismi ja armollisuus. Kun näihin vielä liitetään uteliaisuus (Fitzgerald 1999), täydentyy kuva ihannelääkäristä. On mielenkiintoista, että humaanit arvot, joissa korostuvat kuuntelemisen taito ja ihmisrakkaus, nousevat toistuvasti etusijalle tämäntapaisia selvityksiä tehtäessä. Lääkärin ammattitaidon toinen puoli, tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon ja taitojen hallinta sekä niiden kriittinen soveltaminen, kuuluu olennaisena ja perinteisenä osana lääketieteen akateemiseen perustutkintoon. Ongelmaksi on muodostumassa biotieteiden kehittymisen myötä lisääntyvä paine opettaa nopeasti karttuvaa uutta tietoa. Tutkintoon ei säädetyssä ajassa voida sisällyttää kaikkea uutta tietoa. Ratkaisuksi tarjoutuu kaksi keskeistä keinoa. Ensinnäkin on laadittava ydinopetussuunnitelma, joka sisältää vain jokaiselle lääkärille välttämättömät asiat ei esimerkiksi sellaista ainesta, joka sopii paremmin erikoistumiskoulutukseen. Ydinopetussuunnitelman on perustuttava kliinikoiden, perustutkijoiden ja opetuksen asiantuntijoiden integroituun näkemykseen. Toiseksi ohjelman on oltava rakenteeltaan ja sisällöltään sellainen, että se valmentaa opiskelijaa jatkuvaan uuden tiedon etsintään ja kriittiseen arviointiin sekä luo pohjan itseohjautuvalle elinikäiselle oppimiselle. Britannian General Medical Councilin uusin versio ohjelmajulistuksesta»tomorrow s Doctors» (Rubin ja Franchi-Christopher 2002) kiteyttää nämä keskeiset tavoitteet seuraavasti. Opinto-ohjelman mukaan lääkäriksi valmistuvien on tunnettava ympäristö, jossa he toimivat, ja tiedettävä, miten erehdykset ja virheet syntyvät ja miten ne hallitaan. Heidän on osattava soveltaa ja integroida kliiniset tieteet, perustieteet, käyttäytymistieteet ja yhteiskuntatieteet työnsä ja toimintansa pohjaksi. Tietoja ja käytännön taitoja on sovellettava potilasturvallisuutta noudattaen. Lääkärien on tunnetta- Koulutuksen ABC-kirjoitussarja Duodecim 2005;121:

2 va henkilökohtaiset ja ammatilliset rajansa ja ymmärrettävä pyytää apua, kun se on tarpeen. Heidän on suojattava potilaitaan muiden tekemiltä virheiltä. Lisäksi julistuksessa korostetaan potilaiden kunnioittamista, heidän oikeuksiensa ja autonomiansa huomioon ottamista, lääkärien keskinäistä kollegiaalisuutta, moniammatillista yhteistyötä, osallistumista opettamiseen ja omasta terveydestä huolehtimista. Lääkärien koulutukseen kuuluu olennaisena piirteenä jännite tieteellisyyden ja ammattiin valmistavan muun aineksen yhdistämisestä samassa tutkinnossa. Jotta nämä molemmat tavoitteet toteutuisivat tasapuolisesti ja toisiinsa integroituina, on opinto-ohjelmat suunniteltava siten, että niissä painottuvat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet (ns. havaittava tieto) sekä lääkärinä olemisen tavoitteet (ns. hiljainen tai kätketty tieto). Mukavin opetustilanne oli U.P:n mukana kierrolla. Joka toinen potilas ylisti häntä. Jäivät vielä lähtiessämme kertomaan, että siinä on ihminen, josta meidän kannattaisi ottaa mallia. Mukava tunnelma jokaista potilasta kohdatessa. Pedagogisia periaatteita Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi lääketieteen peruskoulutusta on viime vuosina uudistettu maamme kaikissa tiedekunnissa muuttamalla opetusohjelmia sekä sisällöltään että menetelmiltään. Linjakkaan ja mielekkään opinto-ohjelman lähtökohtana ovat ne asiantuntijuuden alueet, joita lääkäri työssään tarvitsee. Työelämän vaatimusten ja eri alojen uusimman tutkimustiedon pohjalta on mahdollista muodostaa kuva lääkärin ydinosaamisesta. Eri oppialojen sisäinen ja eri aloja yhdistävä ydinainesanalyysi tuottaa oppimistavoitteita ja antaa aineksia myös oppimisen arviointiin. Se, millä tavoin oppimistavoitteisiin pyritään ja oppimistuloksia seurataan, on opetustyön perustavia pedagogisia valintoja. Erilaiset käsitykset oppimisesta ja opetuksesta johtavat käytännön opetustyössä erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat myös erilaisia oppimistuloksia (Tynjälä 1999). Lääkärikoulutuksessa ei nykyisin selvitä opettaja- ja oppiainekeskeisillä, pelkästään lisääntyvän tiedon jakamiseen keskittyvillä malleilla. Asiantuntijakäytäntöjen kehittämisen kannalta on pidetty lupaavina sellaisia pedagogisia menetelmiä, jotka perustuvat konstruktivistiseen käsitykseen oppimisesta ja joissa käytetään yhteistoimintaa (Tynjälä 1999). Uutta tietoa ei voi jakaa, vaan opettajan on opiskelijan ennakkokäsitykset huomioiden ohjattava opiskelijaa muodostamaan tälle merkityksellisiä ja mielekkäitä uusia tietorakenteita (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Pelkkä mukanaolo esimerkiksi potilastilanteissa ei välttämättä johda toivottuihin oppimistuloksiin, ellei opiskelija itse pysähdy aktiivisesti työstämään näitä kokemuksiaan (esim. Rauste-von Wright ja von Wright 1994, Arseneau 1995). Konstruktiivinen näkökulma oppimiseen korostaa oppijan omaa aktiivista tiedonmuodostusta, mutta myös prosessin yhteisöllinen puoli ymmärretään (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Monet lääketieteen käytännöt ja oppimisympäristöt ovat luonteeltaan yhteisöllisiä. Niissä tieto on muotoutunut eri toimijoiden yhteistyönä ja työyhteisöillä on paljon jaettua yhteistä tietämystä, jonka voi oppia juuri konstruktiivisen yhteisöllisen oppimisen kautta. Kun lähtökohtana on konstruktiivinen käsitys oppimisesta, keskeisessä asemassa ovat aktivoivat työskentelytavat ja erilaiset oppimistehtävät. Jos halutaan, että opiskelijat oppivat ajattelemaan eivätkä vain toistamaan, heille on järjestettävä ajattelutehtäviä, ja jos halutaan, että he oppivat soveltamaan tietojaan, on teoriaa ja käytäntöä kytkettävä toisiinsa jo opiskeluvaiheessa (Tynjälä 1999). Opiskelijalta tämä vaatii itseohjautuvuutta ja ryhmätyötaitoja. Itseohjautuvuuteen liittyy myös taito arvioida omaa osaamista ja asettaa omia tavoitteita opiskelulle (Koro 1992). Kaikissa tilanteissa, joissa lääkärit opettavat lääketieteen opiskelijoita, opitaan myös ns. hiljaista tietoa lääkärinä olemisesta. Tällainen tieto on olennainen osa asiantuntijuutta (esim. Bereiter ja Scardamalia 1993). Asiantuntijuus ei synny pelkästään tiedon ja sen käytön myötä, vaan 548 D. Holmberg-Marttila ym.

3 opiskelijan on lääkärikoulutuksen aikana sosiaalistuttava myös lääkärinä toimimisen kulttuurisiin käytäntöihin opettavien lääkäreiden esikuvan kautta. Tämän vuoksi opetuksessa ei tule unohtaa oppipoika-mestarityyppistä oppimista, jonka toteutuminen on vahvasti sidoksissa siihen, miten opettava seniori ymmärtää oman roolinsa. Pahimmillaan opettaja käyttää passiivisen mallioppimisen metodia, mutta parhaimmillaan hän pyrkii reflektoivaan (arviointiin ja palautteen antamiseen perustuvaan) vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa, jolloin opetustilanteessa välittyy myös tiedon ja oppimisen kokemuksellinen näkökulma. Lääkärikoulutuksessa on kyse vähittäisestä tutustumisesta lääkärin työhön liittyviin tehtäviin, vaatimuksiin, käytäntöihin ja välineisiin sekä niistä muotoutuvaan yhteisölliseen toimintakulttuuriin. Jotta tämä olisi mahdollista, koulutuksen aikana tulisi tarjota mahdollisuus nk. asteittain syveneviin osallistumisen prosesseihin. Kun oppijat osallistuvat alusta asti aitoihin asiantuntijakäytäntöihin, he myös kasvavat asiantuntijayhteisön jäseniksi. On ilmeistä, että juuri korkeammat älylliset taidot opitaan tällaisen kognitiivisen oppipoika-mestarisuhteen välityksellä osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan (Hakkarainen 2000). Opettajalla ja työskentelytavalla on väliä Yhdellä ainoalla oppimismenetelmällä ei voida oppia kaikkea sitä tietoa, taitoa ja ymmärrystä, mitä lääkäri työssään tarvitsee (Nikkarinen 1998). Nykyisissä lääketieteen opetusohjelmissa sovelletaankin tietoisesti pedagogisesti erilaisia työskentelytapoja, joilla pyritään saavuttamaan erilaisia oppimistavoitteita. Opettaja tekee jatkuvasti työssään myös suuria pedagogisia ratkaisuja tiedostaen tai tiedostamattaan. Hänen valinnoillaan on merkitystä oppimisessa. Siksi opettajalla pitäisi olla tietoa erilaisista oppimiskäsityksistä ja näkemys omasta tavastaan olla opettajana. Opettajan tulisi olla opettamiseen sitoutunut, valmis pedagogiseen koulutukseen sekä selvillä perusopetuksen kokonaisuudesta ja oman oppialansa osuudesta siinä. Opettajakunnalla pitäisi olla yhteinen näkemys siitä, mitä koulutuksella tavoitellaan, ja kyky sopia keinoista, joilla tavoitteet saavutetaan. Hyvä opettaja osallistuu mielekkään opinto-ohjelman suunnitteluun eri opetusmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti soveltaen. Opettajan egoa pönkittävä»lavashow», olkoonpa kuinka loistava tahansa, ei edistä kenenkään oppimista, ellei se palvele kokonaisuutta. Ikävimpiä opetustilanteita ovat ne, joissa opettaja avoimesti osoittaa väheksyntänsä opetusta kohtaan. Luento mielletään tavallisesti behavioristisen oppimiskäsityksen mukaiseksi oppimistilanteeksi, jonka aikana opettaja pyrkii kaiken kattavasti siirtämään tietonsa opiskelijoille. Toisaalta luentokin voi olla aktivoivaa opetusta. Aktivoivassa luennossa opetus nähdään opiskelijoiden kannustamisena omaehtoiseen ajatteluun ja synteesin rakentamiseen annetun materiaalin pohjalta (Lonka ja Lonka 1991). Nykyaikaisessa lääketieteen koulutuksessa luentojen määrää, sisältöjä ja toteutustapaa on kehitetty. Luentojen osuus opetuksessa on vähentynyt, ongelmalähtöisessä opetussuunnitelmassa jopa vain noin yhteen tuntiin päivässä. Käyttöön on otettu aktivoivia menetelmiä, kuten alkukoe tai etukäteistehtävät ennen luentoa, luennoilla ohjeistetut kirjoitustehtävät, oppimispäiväkirjat ja tietopohjan kokoaminen. Vuorovaikutusta on pyritty lisäämään, mm. äänestyslaitteita käyttämällä. Luentojen sisällön kehittämisessä on pyritty siihen, että luennot ovat synteesejä ja pohdittuja katsauksia sellaisista aiheista, jotka ovat vaikeita ja joiden selvittämiseen tarvittaisiin kohtuuton määrä kirjallisuutta tai joiden tieto on pirstaleista ja hajallaan monista tietolähteistä koottavaa. Perinteisen luento-opetuksen hyviä ja mahdollisia huonoja puolia on esitetty taulukossa 1. Ryhmätyöt. Toisin kuin muussa yliopistoopetuksessa lääketiedettä on opetettu paljon myös pienryhmissä. Tavallisimmat lääketieteen opetuksessa käytössä olevat pienryhmäopetustavat on esitetty taulukossa 2. Pienryhmän kooksi on määritelty yleensä alle 15 jäsentä, keskisuu- 549

4 TAULUKKO 1. Perinteisen luento-opetuksen etuja ja mahdollisia haittoja. Edut Opetusta suurelle ryhmälle samalla kertaa Valmiiksi pohdittua, hyvin jäsenneltyä, ajankohtaista tietoa Kokoaa, selkiyttää, jäsentää ja auttaa muodostamaan tietorakenteita Innostava, asiaan perehtynyt ja karismaattinen luennoitsija motivoi ja edistää oppimista Haitat Ei takaa asian ymmärtämistä eikä soveltamista Tietoa ei voi sellaisenaan siirtää opettajalta opiskelijalle Väärinkäsitykset mahdollisia Oppija ei itse käsittele tietoa aktiivisesti Liikaa asiaa yhdellä kertaa Yksisuuntaista, vuorovaikutus vähäistä; tilanne on opettajan varassa Opiskelijoiden erilaisen lähtötason, tiedontarpeen, viritystilan ja ajatusten huomioon ottaminen hankalaa ren ryhmän kooksi ja suurryhmän kooksi yli (Hyyppä 1982, Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Pienryhmässä kaikki jäsenet voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja jokaiselle muodostuu käsitys kustakin ryhmään kuuluvasta ja ryhmästä kokonaisuutena. Jäsenten lukumäärä vaikuttaa työskentelytapaan ja siihen, miten ryhmää voidaan hyödyntää, ja siksi ryhmän ihannekoko riippuu ryhmän perustehtävästä. Lääketieteessä yleisimmät ryhmäkoot ovat tilanteen mukaan vaihdellut neljästä 16 henkilöön. Ryhmän ominaisuuksien, kuten yhtenäisyyden, ilmapiirin ja johtajuuden merkitys muuttuu ryhmäkoon kasvaessa (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Usein ryhmätyöt ovat olleet perinteisiä opetustilanteita, joissa asiantuntija opettaa tai luennoi tai kädestä pitäen näyttää ja ohjaa pientä ryhmää opiskelijoita kerrallaan oppipoika-mestariperiaatteen mukaisesti. Nykyisin pyritään entistä tiedostetummin hyödyntämään ryhmää oppimisessa. Ryhmätöissä käytetään ryhmän dynaamisten tekijöiden säätelyä yhteisen toimintakyvyn edistämiseksi ja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmä on aina enemmän kuin yksilöidensä summa, ja ryhmällä on oma dynamiikkansa, joka on riippumaton ryhmän muodostavista yksilöistä (Tennant 1997). Yhteistoiminnallisessa pienryhmässä toiminta organisoidaan siten, että oppijat ottavat yhdessä vastuun toistensa oppimisesta ja omaksuvat opittavan sisällön lisäksi ryhmätyövalmiuksia ja erilaisia oppimisstrategioita. Ryhmällä on siten paitsi sisällöllinen oppimistavoitteensa myös tavoite kehittyä ryhmänä, ja siksi myös ryhmien koostumuksella ja sen vaihtamisella on merkitystä oppimisen kannalta. Yhteistoiminnallisen ryhmän periaatteita hyödynnetään mm. ongelmalähtöisessä oppimisessa. Opiskelijat pohtivat ryhmässä jotakin ongelmaa, yleensä potilastapausta ennen aihepiiriin liittyvää muuta opetusta (Barrows 1983). Tutor-ryhmässä käytävässä keskustelussa opiskelijat rakentavat selitysmallin käsiteltävälle ilmiölle tai ongelmalle (Schmidt 1983) ja aktivoivat samalla aikaisemmat aiheeseen liittyvät tietonsa. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus etsiä itse se tieto, joka heidän täytyy omaksua voidakseen käsitellä tarkasteltavaa ongelmaa ja rakentaa siltaa teorian ja todellisuuden välille. Opiskelijat analysoivat ongelmaa lähtien olemassa olevasta tiedosta ja päätyen oppimistavoitteisiin. Ryhmäistuntojen välillä opiskelijat opiskelevat itsenäisesti käyttäen apuna kirjastoja, tietokantoja ja asiantuntijoita. Seuraavassa istunnossa kunkin oppijan yksilöllinen tieto saa sitten merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Ongelmalähtöisessä oppimisessa ja opetussuunnitelmassa oppialojen integraatio auttaa opiskelijaa ymmärtämään esimerkiksi perustieteiden biolääketieteellisiä periaatteita, niiden taustoja ja merkityksiä tautien ja sairauksien kannalta. Ilman horisontaalista ja vertikaalista integraatiota opetussuunnitelmassa ongelmalähtöinen oppiminen on vain yksi aktivoivista oppimismenetelmistä. Oppimisen kannalta tehokkaassa ryhmätyöskentelyssä on kolme pääperiaatetta: kaikkien on osallistuttava aktiivisesti, ryhmällä on oltava spesifinen, selkeä tavoite, ja ryhmän tulee reflektoida omaa toimintaansa. Ryhmätyöllä voi 550 D. Holmberg-Marttila ym.

5 TAULUKKO 2. Tavallisimmat lääketieteen opetuksessa käytetyt pienryhmäopetuksen muodot. (Crosby 1997). Opettajan rooli on tällöin myös erilainen (taulukko 2). Ryhmätöissä on tärkeää oppia kokemuksesta ja sen pohjalta olla valmis muuttamaan tietoperustaa ja toimintakäytäntö- Työskentelytapa Klassinen Ongelmalähtöinen oppiminen Kliinisten taitojen opiskelu Konsultatiivinen työskentely Vuorovaikutustaitojen opiskelu Purku Kuvaus Perinteisiä mutta entistä useammin aktivoivin menetelmin jalostettuja ryhmätöitä käytetään pääosin perustieteiden opetuksessa. Näitä ovat esim. laboratorioharjoitukset, anatomian ja histologian ryhmätyöt, ruumiinavaukset ja dissektiot. Ongelmalähtöisen oppimisen periaatteita toteutetaan tutorin ohjaamissa ryhmissä, joissa opiskelijat pohtivat potilastapausta ennen aihepiiriin liittyvää muuta opetusta. Tässä keskustelussa opiskelijat rakentavat selitysmallin käsiteltävästä ilmiöstä tai ongelmasta ja aktivoivat samalla aikaisemmat aiheeseen liittyvät tietonsa ja päätyvät oppimistavoitteisiin. Tutoristuntojen välillä opiskelijat opiskelevat itsenäisesti, ja seuraavan istunnon alussa hankittu tietoa puretaan ja jaetaan (Davis ja Harden 1998). Lääkärin työhön oleellisesti kuuluvat käden taidot, anamneesin selvittäminen ja kliinisen tutkimuksen tekeminen opiskellaan pienryhmissä asiantuntijaopettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Tiedekuntiin on perustettu kliinisten taitojen laboratorioita ja taitopajoja, joissa tutkimuksia ja toimenpiteitä harjoitellaan ensin erilaisten mallielimien ja simulaattoreiden avulla. Lääketieteen opiskelijat toimivat edelleen toinen toistensa harjoituspotilaina tietyissä tilanteissa, mutta myös muita vaihtoehtoja käytetään (Collins ja Harden 1998). Kliinisessä vaiheessa tutkitaan ja hoidetaan oikeita potilaita. Opettajan antamaa tapausesimerkkiä käsitellään hoitoon tulosta hoidon loppumiseen asti aitoa tilannetta simuloiden. Opiskelijat työskentelevät 2 3 hengen pienryhmissä vuorotellen seuraavissa rooleissa: lääkäriryhmä (ratkaisee ongelmaa), tukiryhmä (toimivat konsultteina) ja havainnoitsijaryhmä (tarkkailevat molempien ryhmien toimintaa). Metodi on suunnattu erityisesti lääkärin ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen, ja se simuloi asiantuntijoiden yhteistyön hyödyntämistä ongelman-ratkaisutilanteissa (Soini ja Tensing 1999). Ryhmissä analysoidaan valmiiksi videoitujen vastaanottotilanteiden vuorovaikutusta, tehdään rooliharjoituksia, videoidaan opiskelijoiden omia suorituksia ja analysoidaan niitä. Vuorovaikutusharjoituksissa käytetään potilaina mm. Helsingissä näyttelijöitä ja Tampereella potilasjärjestöjen oikeita potilaita. Kaikissa tiedekunnissa on lisätty varhaisia potilaskontakteja. Varsinkin kliinisen vaiheen opetuksessa käydään läpi opettajan johdolla opiskelijoiden kokemuksia, joita he ovat saaneet seurattuaan tai tehtyään lääkärintyötä terveydenhuollon eri toimipisteissä käytännön lääkärin valvonnassa ja etsittyään vastauksia erityiskysymyksiin. Opettajan rooli Opettaja opettaa, demonstroi ja valvoo. Opettaja tukee ja seuraa työskentelyä ja ohjaa sekä sisällöllisiin että ryhmädynaamisiin tavoitteisiin. Opiskelijan annetaan itse vaikuttaa opittaviin asiasisältöihin ja oppimismenetelmiin. Opettaja opettaa, demonstroi ja valvoo. Opettaja koordinoi, antaa ongelman ja lisätietoja (esim. laboratoriotuloksia), auttaa tiedon hakemisessa ja pysäyttää työskentelyn ongelmakohdissa pohdintaa varten. Opettaja herättää keskustelua, antaa palautetta ja käyttää tietoisesti hyväksi reflektiota. Opettaja herättää keskustelua, antaa palautetta ja käyttää tietoisesti hyväksi reflektiota. olla tiedollisia, taidollisia tai asenteita ja arvoja muokkaavia tavoitteita. Niiden perusteella valitaan työssä käytettävä metodi, koska eri menetelmillä ryhmät saadaan toimimaan eri tavoilla 551

6 TAULUKKO 3. Ryhmätöiden mahdollisuuksia ja uhkia. Mahdollisuudet Aktiivista oppimista: Keskustelu ryhmässä vaatii ajattelua, aktivoi aikaisempaa ymmärrystä, antaa mahdollisuuden olemassa olevan tiedon ja omien kokemusten käyttöön, avaa uusia näkökulmia. Opiskelu oppijakeskeistä. Itse ratkaistu ongelma tuo onnistumisen kokemuksen ja motivoi etsimään lisää tietoa. Selventää, luo teorioita. Ryhmissä tietämystä ja näyttöä tarkastellaan kriittisesti. Omaksuttu yksilöllinen tieto saa merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Tukee syväoppimista: osallistuminen keskusteluun edellyttää ymmärtämistä ja kykyä soveltaa tietoa. Tukee aikuisoppimista. Kehittää itseohjautuvuutta; vastuu tietojen riittävyydestä ja oppimisesta opiskelijalla. Edistää vuorovaikutustaitoja: ryhmätyötaidot, kommunikaatiotaidot, johtajuus, järjestelykyky, päätöksentekotaito, priorisointi, ajankäyttö, ilmapiirin havaitseminen ja muiden rohkaiseminen kehittyvät. Mahdollistaa arvojen ja asenteiden tarkastelun sekä erilaisten mielipiteiden esilletulon ja käsittelyn. Kehittää ongelmanratkaisukykyä. Uhkat Opiskelijoille työläs: jos opiskelijat eivät sitoudu yhteisiin tavoitteisiin tai osallistu, ryhmä ei edistä oppimista. Ryhmälle ei anneta mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijat odottavat valmista tietoa tai opettaja on autoritaarinen. Ryhmässä huono oppimisilmapiiri tai henkilösuhteet solmussa. Vaatii paljon tiloja, erityisesti ryhmätyöskentelyyn sopivia. Opettajalta puuttuvat ryhmänohjaustaidot. Opiskelijoilta puuttuvat valmiudet itseohjautuvuuteen. Vaatii opettajien pedagogista koulutusta. Vaatii paljon aikaa opettajilta ja runsaasti opettajaresursseja. Ryhmätyö ja käsitellyt ongelmat erillään aidosta tilanneyhteydestä. TAULUKKO 4. Tavallisimmat seminaarityypit lääketieteen opetuksessa. Potilasseminaari Pohdintaseminaari Väittelyseminaari Palauteseminaari Tieteellinen seminaari Humanistinen seminaari Lähtökohtana potilastapaus, jota esitellään sairauskertomuksen perusteella tai potilas on mukana seminaarissa. Kaikki opiskelijat ovat saaneet selvitettäväkseen joukon kysymyksiä, jotka käydään yhdessä läpi asiantuntijoiden kanssa. Kaikki opiskelijat ovat perehtyneet aiheeseen ja valmistautuneet joko puolustamaan tai vastustamaan jotakin mielipidettä riippumatta heidän omasta näkemyksestään. Tehtävänä voi olla esimerkiksi perehtyä raskauden keskeytykseen, ja osa opiskelijoista varautuu puhumaan sen puolesta ja toinen osa sitä vastaan. Ryhmätyön purkamisen periaatteita voidaan soveltaa myös suurissa ryhmissä. Esimerkiksi Tampereella hajautetussa opetuksessa pidetään seminaareja, joissa käsitellään Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa perusterveydenhuollon jaksolla olevien opiskelijoiden päivystyksestä sairaalaan lähetettyjen potilaiden vaiheita sairaalassa ja toisaalta sairaalasta sisätautien ja kirurgian jaksoilla olevien opiskelijoiden kotiuttamien potilaiden vaiheita kotona tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Opiskelijaryhmille annetaan aiheet, joihin he perehtyvät tieteellisiä periaatteita noudattaen. Opiskelijat tuottavat selvityksistään esimerkiksi posterin. Tuotoksia voidaan käsitellä myös väitöstilaisuutta tai tieteellistä kongressia simuloivassa tilaisuudessa. Opiskelijoille annetaan tehtäväksi lukea kirjallisuutta, novelli tai kokonainen kirja, katsoa elokuva tms. ja seminaarissa keskustellaan heränneistä ajatuksista. Seminaarit soveltuvat hyvin myös eettisten ja salassapitoon liittyvien kysymysten käsittelyyn. jä. Parhaimmillaan ryhmä tarjoaa heijastuspinnan oppijan kriittisen reflektion prosessille, joka puolestaan edistää itseohjautuvuuden kehittymistä ja syväoppimista. Oppimisen kannalta on tärkeää, että ryhmän jäsenten välille kehittyy positiivinen keskinäinen riippuvuus ja että ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus on avointa ja suoraa (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Ryhmätöiden mahdollisuuksia ja uhkia on pohdittu taulukossa 3. Seminaarit (taulukko 4) ovat oppimistilanteita, joihin opiskelijat osallistuvat aktiivisesti ja 552 D. Holmberg-Marttila ym.

7 jotka pidetään yleensä koko kurssille tai ainakin suurryhmälle. Seminaarien on tarkoitus olla keskustelupainotteisia, ja niiden lähtökohtana ovat opiskelijoiden omat esitykset, mikä kehittää esiintymistaitoja. Seminaarit edellyttävät opiskelijoilta valmistautumista ja perehtymistä asioihin etukäteen sekä osallistumista kriittisesti ja rakentavasti keskusteluun. Asiantuntijoiden rooli on kommentoida, vastata kysymyksiin, provosoida tai pitää lyhyitä tietoiskuja. Seminaarien lisäetuna luentoihin nähden on se, että niissä pystytään hyvin integroimaan eri oppialoja. Epäonnistuessaan seminaarista tulee yhden opiskelijan ja ohjaajan vaatimaton vuoropuhelu. Kliininen opetus, käytännön potilastyö. Perinteisintä kliinistä lääketieteen opetusta on ollut ja on ns. vuoteenvieriopetus. Kliinisen vaiheen opiskelijat osallistuvat sairaalan ja terveyskeskusten jokapäiväiseen työhön, jossa vanhempi ja kokeneempi opettaa ja ohjaa esimerkillään opiskelijaa. Vuoteenvieriopetus ei ole sama asia kuin ongelmalähtöinen oppiminen, vaikka lähtökohtana molemmissa on potilaan ongelma. Vuoteenvieriopetus lähtee siitä, että tiedot asiasta ovat jo olemassa ja niiden avulla pyritään nimenomaan kliiniseen ongelman ratkaisuun. Sen sijaan ongelmalähtöisen oppimisen ensisijaisena tavoitteena ei ole ongelman ratkaiseminen vaan ongelman avulla oppiminen (Boud ja Feletti 1991). Toisin sanoen ongelmalähtöisessä oppimisessa ongelma toimii impulssina tietojen hankkimiselle. Vuoteenvieriopetusta on pyritty kehittämään lisäämällä opiskelijoiden aktiivista osuutta tai yhdistämällä tätä opetusmuotoa muihin. Yksi esimerkki tästä on»task based learning», jossa oppiminen perustuu annettujen tehtävien suorittamiseen, suoritusten taustalla olevien ilmiöiden selvittämiseen ja suoritusten arviointiin (Harden ym. 1996). Vuoteenvieriopetus sopii hyvin jatkoksi edeltäneiden opintovuosien ongelmalähtöisen oppimisen istunnoille sekä anamneesi- ja statusharjoituksille. Nykyaikaisen lääketieteen opinto-ohjelman suunnittelussa on vallalla ns. spiraali ajatus: tärkeät asiat kertaantuvat vähintään kolmesti opintojen kuluessa niin, että jokaisen kertauksen yhteydessä tulee myös uutta sisältöä ja uusia näkökulmia. Toinen nykyajan suuntaus vuoteenvieriopetuksessa on sen hajauttaminen yliopistosairaaloiden ja yliopistokaupunkien terveyskeskusten ulkopuolelle, jolloin opiskelijoilla on tilaisuus nähdä ja hoitaa ns. tavallisia potilaita. Ensimmäiset elävät kontaktit oikeisiin potilaisiin ja terveydenhuollon todellisuuteen opiskelijat saavat tutustumiskäynneillä, joita he tekevät opintojensa ensimmäisestä viikosta lähtien. Tutustumiskäynnit paitsi motivoivat ja elävöittävät muuta opiskelua myös sopivat erinomaisesti perehtymiseen eri organisaatioiden rakenteisiin ja toimintaan, erityistyöntekijöiden toimenkuviin Y D I N A S I A T Onnistuneessa tutoristunnossa olin itse valmistautunut ja muut myös. Keskustelu oli vilkasta, mietittiin epäselviä asioita ja piirrettiin kaavioita ja mietittiin vaihtoehtoja. Tutor johdatteli, ei ollut liian dominoiva, antoi apua kun keskustelu katkesi mutta oli hiljaa jos eteni. Ilmapiiri oli vapaa ja ihan hauskakin. Ryhmä toimi hyvin kokonaisuutena, ei yksinpuheluita. Oppijan on muokattava tietoa ja etsittävä merkityksiä opitulle. Lääkäriksi kasvamisen malleja tarvitaan. Oppiminen ryhmässä ja ryhmältä on tehokasta silloin, kun ryhmä pystyy toimimaan erilaisia voimavaroja yhdistäen yhteisen päämäärän hyväksi. Seminaarien tavoitteista ja työskentelykulttuurista on hyvä keskustella yhteisesti heti alussa, jotta ilmapiiristä saadaan myönteinen ja oppimista edistävä. Vuoteenvieriopetus on kliinisen päättelykyvyn opettamista ja merkittävä foorumi, jolla opitaan ns. hiljaista tietoa. 553

8 TAULUKKO 5. Opetusmenetelmän vaikutus ns. hiljaisen tiedon kertymiseen. Luento Ryhmätyöt Seminaarit Kliininen opetus Verkko-oppiminen Parhaimmillaan nostaa esiin keskeisimmät asiat, innostaa, selkeyttää ja lisää asiaan tai alaan liittyvää arvostusta. Pahimmillaan vääristää asiaa tai antaa siitä yksipuolisen kuvan. Välittää selkeästi luennoitsijan arvomaailmaa ja asenteita. Edistää ongelmaratkaisukykyä, tiedon soveltamista ja ymmärtämistä sekä välittää ammattielämän käytäntöjä. Mahdollista ottaa esille arvot, asenteet, eettiset näkökannat ja tunteet. Edellyttää muiden huomioon ottamista. Sallii virheet ja kysymykset. Ohjaajan rooli on ratkaiseva! Vaatii ohjaajalta kykyä reflektoivaan dialogiin. Etuna oppialojen integraatio. Tuo esille eri näkemyksiä ja hoitokäytäntöjä. Edellyttää opiskelijoilta valmistautumista ja omaa panosta, joilla pyritään motivointiin ja aktiivisuuden lisäämiseen. Opettajan rooli hyvän lääkärin mallina korostuu entisestään. Ohjaajan käytöksestä ja toiminnasta välittyy asenne potilaisiin, työtovereihin, terveydenhuoltoon, tietoon, opiskeluun, moraaliin jne. Tiedon hankkiminen helppoa, mutta ongelmina voivat olla kontrollin puute ja tiedon irrallisuus. ja harvinaisempien erityispotilaiden ongelmiin. Varhaisten potilaskontaktien avulla on myös tehostettu vuorovaikutusopetusta. Hyvä esimerkki perinteisestä kliinisestä opetuksesta ovat sairaaloiden kierrot. Toinen yhtä perinteinen opetusmuoto ovat erilaiset opetusvastaanotot päivystysasemilla, terveyskeskuksissa ja sairaaloiden poliklinikoissa. Opiskelijat tutkivat ja hoitavat oikeita potilaita opettajalääkärin valvonnassa ja vastuulla. Keskeiset toimenpiteet tehdään opintojen aikana opettajien ohjauksessa niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissa. Tärkeimmistä toimenpiteistä opiskelijat yleensä keräävät kuittaukset ne hyväksytysti suoritettuaan esimerkiksi lokikirjaan, johon voidaan myös koota laajemminkin palautetta opiskelijan oppimisesta. Huonosti onnistuneessa tutoristunnossa tutor tuli myöhässä munkin ja kahvimukin kanssa ja hänen puhelimensa soitti useaan kertaa Säkkijärven polkkaa. Tutor veti istunnon alusta loppuun ja toimi puheenjohtajana, kirjurina ja keskustelijana ja konsultoi itseään resurssihenkilönä. Opiskelijat haukottelivat hiljaa. Verkko-oppiminen ja itseopiskelu. Entistä laajemmin ovat tulossa käyttöön verkko-opetuskurssit ja -tentit, itseopiskelupaketit sekä muu verkkomateriaali. Nykyiset lääketieteen opiskelijat ovat tottuneita portaalien ja tietokantojen käyttäjiä. He osaavat hakea verkosta kaikenlaista tietoa itsenäisesti, joten verkko-opetus on luonteva lisä opinto-ohjelmiin ja todellinen haaste mutta myös mahdollisuus opettajakunnalle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön oletetaan helpottavan ja nopeuttavan oppimista, mutta myös verkko-oppimiseen liittyy ongelmia. Niitä ovat esimerkiksi vaikeus seurata ja kontrolloida oppimisprosessia, oheismateriaalin runsaus ja kirjava taso sekä puutteet oppimistavoitteiden ja -tehtävien yhteen sovittamisessa. Oleellisia seikkoja verkko-opetuksessa ovatkin ohjauskeinojen kehittäminen ja sen arvioiminen, missä vaiheessa opintoja ja millaisten sisältöjen oppimiseen verkko-oppimista kannattaa käyttää. Lopuksi Lääkäriksi kasvaminen tarkoittaa ammatillisen identiteetin rakentuessa tapahtuvia muutoksia opiskelijan käyttäytymisessä, tiedoissa, taidoissa, mielikuvissa, käsityksissä, havainnoissa ja uskomuksissa. Opetussairaalan hiljaisella tiedolla on suuri merkitys lääkäriksi kasvamisen prosessissa (Haas ja Shaffir 1987). Kokemuksesta syntynyttä hiljaista tietoa esiintyy itsestään selvinä pidetyissä ammattikäytännöissä, jotka saattavat herättää kysymyksiä uusissa tulokkaissa, opiskelijoissa. Tilan luominen näille kysymyksille ja niistä keskusteleminen tekevät hiljaisesta tiedosta näkyvää. Hiljaista tietoa pitäisi nykyistä enemmän hyödyntää opetuksessa, koska merkittävä osa lääkärin työn hallintaan ja asiantunti- 554 D. Holmberg-Marttila ym.

9 juuden kehittymiseen liittyvistä asioista opitaan roolimallien kautta. Eri opetusmenetelmät välittävät hiljaista tietoa eri tavoilla (taulukko 5). Hiljaisena tietona opiskelijoille välittyvät työskentelykulttuurin arvot ja arvostukset, muun muassa ne keskeiset ominaisuudet, jotka sisältyvät alussa kuvailtuun käsitykseen hyvästä lääkäristä. Tällaista tietoa välittävän opetuksen suunnittelu, analysointi ja näkyväksi tekeminen on koko tiedekunnan tehtävä, opiskelijoiden panosta unohtamatta. Tiedekuntien opettajien sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden tulisi oivaltaa vastuunsa hyvän lääkärin mallien välittäjinä. Tiedekunnilla on kokonaisvastuu opinto-ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kun nyt kaikissa tiedekunnissa parhaillaan tehdään ydinaines-analyysiä, sisällöllisten ja määrällisten tavoitteiden ohella on erityisen tärkeää tarkastella myös sitä, millaiset opetusmenetelmät ja työskentelytavat soveltuvat kunkin aihepiirin oppimiseen. Kirjallisuutta Arseneau R. Exit rounds: a reflection exercise. Acad Med 1995;70: Barrows H. Problem-based, self-directed learning. JAMA 1983;250: Bereiter C, Scardamalia M. Surpassing ourselves: an inquiry to the nature and implications of expertise. Open Court, Chigago, IL Boud D, Feletti GI. The challenge of problem-based learning. London: Kogan Page, Collins JP, Harden RM. AMEE Education guide No 13: The use of real patients, simulated patients and simulators in clinical examinations. Med Teach 1998;20: Crosby J. AMEE Education guide No 8: Learning in small groups. Med Teach 1997;19: Davis MH, Harden RM. AMEE Education guide No 15: Problem-based learning: a practical guide. Med Teach 1998;21: Fitzgerald FT. Curiosity. On being a doctor. Ann Intern Med 1999;130:70 2. Haas J, Shaffir W. Becoming doctors: adoption of a cloak of competence. JAIpress, Greenwich, Conneticut Hakkarainen K. Oppiminen osallistumisen prosessina. Aikuiskasvatus 2000;2: Harden RM, Laidlaw JM, Ker JS, Mitchell HE. AMEE Education guide No 7: Task based learning: an educational strategy for undergraduate, postgraduate and continuing medical education. Med Teach 1996;18:7 13 ja Hyyppä H. Suuren ryhmän dynamiikasta. Ryhmätyö 1982;2. Koro J. Itseohjautuvuuteen perustuva oppiminen. Kirjassa: Eskola J, toim. Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Juva: WSOY, Lindblom-Ylänne S, Nevgi A. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Vantaa: WSOY, Lonka K, Lonka I. Aktivoiva opetus. Tampere: Kirjayhtymä, Nikkarinen T. Oppimisen teoriat opetuksen kehittäjän tuki vai taakka. Duodecim 1998;114: Rauste-von Wright M, von Wright J. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY, Rubin P, Franchi-Christopher D. New edition of tomorrow s doctors. Med Teach 2002;24: Schmidt H. Problem-based learning: rationale and description. Med Educ 1983;17:11 6. Soini H, Tensing M. Konsultatiivinen metodi roolityöskentelyyn perustuva ongelmanratkaisumenetelmä korkeakouluopiskelijoille. Kirjassa: Lapinlampi T, toim. Opetusta ja oppimista. Uutisia opetuksen kehittämisestä. Oulun yliopisto, Tennant M. Psychology of adult learning. London: Routledge, Tonks A. What s a good doctor and how do you make one? Summary of responses. BMJ 2002;325:715. Tynjälä P. Konstruktiivisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa. Aikuiskasvatus 1999;3: DORIS HOLMBERG-MARTTILA, LT, apulaisopettaja AMOS PASTERNACK, emeritusprofessori Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos Tampereen yliopisto ANNI PEURA, HLL, KM Helsingin yliopisto, lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö PL 63, Helsinki KATJA RYYNÄNEN, LT, työterveyslääkäri PL 36, Oulun kaupunki JUHA PEKKA TURUNEN, LT, erikoislääkäri, koulutuspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, koulutustoimisto PL 713, Helsinki 555

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteet Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Uudet opetusmetodit opetuksessa

Uudet opetusmetodit opetuksessa SUJUVA-yhteistyö seminaari Oulun yliopisto 24.8.2016 Uudet opetusmetodit opetuksessa Oulun yliopisto Englantilainen filologia Maarit Siromaa Uusien opetussuunnitelmien tavoitteet laajasti ministeriön ja

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki

Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki vs.070606rev1- Matriisi on HOPS- ja portfoliotyön tukimateriaalia. Se on kehitetty auttamaan opiskelijaa ja hänen ohjauksestaan

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö. Leena Leinonen Mari Suonio UEF

Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö. Leena Leinonen Mari Suonio UEF Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö Leena Leinonen Mari Suonio UEF Kurssin sisältö avaa terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön monimuotoista

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia moderni koulu

Nova Schola Finlandia moderni koulu Nova Schola Finlandia moderni koulu Raila Oksanen 22.9.2016 Page 1 JOS HALUAT MUUTTAA KULTTUURIA, PITÄÄ MUUTTAA ITSE YRITYSTÄ JA SEN TOIMINTATAPOJA. (Molotsi, H. 2014. The Lean Enterprise) JOS HALUAT MUUTTAA

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot