Hyvän lääkärin ominaisuuksia kysyttäessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvän lääkärin ominaisuuksia kysyttäessä"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus DORIS HOLMBERG-MARTTILA, ANNI PEURA, KATJA RYYNÄNEN, JUHA PEKKA TURUNEN JA AMOS PASTERNACK Lääkärikoulutuksen ohjelma ja oppimisympäristö on luotava sellaiseksi, että siinä voivat kehittyä hyvän lääkärin ominaisuudet: humaani suhtautuminen, halu ja kyky tiedon jatkuvaan hankintaan ja kriittiseen arviointiin, hyvä ongelmanratkaisukyky, kyky yhteistyöhön ja hyvät kliiniset taidot. Hyvän lääkärin ominaisuuksia kysyttäessä vastaus vaihtelee jonkin verran sen mukaan, kuka vastaa ja missä. Kulttuurisista eroista huolimatta samat keskeiset ominaisuudet toistuvat käsityksissä hyvästä lääkäristä. Kun British Medical Journal pari vuotta sitten kysyi, mikä tekee lääkäristä hyvän, vastauksia tuli 24 maasta, ja niissä lueteltiin yli 70 ominaisuutta (Tonks 2002). Tavallisimmin mainittuja ominaisuuksia ja hyveitä olivat myötätunto, ymmärrys, empatia, rehellisyys, pätevyys, sitoutuminen ja humaanisuus. Muita mainittuja ominaisuuksia olivat rohkeus, luovuus, oikeudentaju, kunnioitus, optimismi ja armollisuus. Kun näihin vielä liitetään uteliaisuus (Fitzgerald 1999), täydentyy kuva ihannelääkäristä. On mielenkiintoista, että humaanit arvot, joissa korostuvat kuuntelemisen taito ja ihmisrakkaus, nousevat toistuvasti etusijalle tämäntapaisia selvityksiä tehtäessä. Lääkärin ammattitaidon toinen puoli, tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon ja taitojen hallinta sekä niiden kriittinen soveltaminen, kuuluu olennaisena ja perinteisenä osana lääketieteen akateemiseen perustutkintoon. Ongelmaksi on muodostumassa biotieteiden kehittymisen myötä lisääntyvä paine opettaa nopeasti karttuvaa uutta tietoa. Tutkintoon ei säädetyssä ajassa voida sisällyttää kaikkea uutta tietoa. Ratkaisuksi tarjoutuu kaksi keskeistä keinoa. Ensinnäkin on laadittava ydinopetussuunnitelma, joka sisältää vain jokaiselle lääkärille välttämättömät asiat ei esimerkiksi sellaista ainesta, joka sopii paremmin erikoistumiskoulutukseen. Ydinopetussuunnitelman on perustuttava kliinikoiden, perustutkijoiden ja opetuksen asiantuntijoiden integroituun näkemykseen. Toiseksi ohjelman on oltava rakenteeltaan ja sisällöltään sellainen, että se valmentaa opiskelijaa jatkuvaan uuden tiedon etsintään ja kriittiseen arviointiin sekä luo pohjan itseohjautuvalle elinikäiselle oppimiselle. Britannian General Medical Councilin uusin versio ohjelmajulistuksesta»tomorrow s Doctors» (Rubin ja Franchi-Christopher 2002) kiteyttää nämä keskeiset tavoitteet seuraavasti. Opinto-ohjelman mukaan lääkäriksi valmistuvien on tunnettava ympäristö, jossa he toimivat, ja tiedettävä, miten erehdykset ja virheet syntyvät ja miten ne hallitaan. Heidän on osattava soveltaa ja integroida kliiniset tieteet, perustieteet, käyttäytymistieteet ja yhteiskuntatieteet työnsä ja toimintansa pohjaksi. Tietoja ja käytännön taitoja on sovellettava potilasturvallisuutta noudattaen. Lääkärien on tunnetta- Koulutuksen ABC-kirjoitussarja Duodecim 2005;121:

2 va henkilökohtaiset ja ammatilliset rajansa ja ymmärrettävä pyytää apua, kun se on tarpeen. Heidän on suojattava potilaitaan muiden tekemiltä virheiltä. Lisäksi julistuksessa korostetaan potilaiden kunnioittamista, heidän oikeuksiensa ja autonomiansa huomioon ottamista, lääkärien keskinäistä kollegiaalisuutta, moniammatillista yhteistyötä, osallistumista opettamiseen ja omasta terveydestä huolehtimista. Lääkärien koulutukseen kuuluu olennaisena piirteenä jännite tieteellisyyden ja ammattiin valmistavan muun aineksen yhdistämisestä samassa tutkinnossa. Jotta nämä molemmat tavoitteet toteutuisivat tasapuolisesti ja toisiinsa integroituina, on opinto-ohjelmat suunniteltava siten, että niissä painottuvat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet (ns. havaittava tieto) sekä lääkärinä olemisen tavoitteet (ns. hiljainen tai kätketty tieto). Mukavin opetustilanne oli U.P:n mukana kierrolla. Joka toinen potilas ylisti häntä. Jäivät vielä lähtiessämme kertomaan, että siinä on ihminen, josta meidän kannattaisi ottaa mallia. Mukava tunnelma jokaista potilasta kohdatessa. Pedagogisia periaatteita Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi lääketieteen peruskoulutusta on viime vuosina uudistettu maamme kaikissa tiedekunnissa muuttamalla opetusohjelmia sekä sisällöltään että menetelmiltään. Linjakkaan ja mielekkään opinto-ohjelman lähtökohtana ovat ne asiantuntijuuden alueet, joita lääkäri työssään tarvitsee. Työelämän vaatimusten ja eri alojen uusimman tutkimustiedon pohjalta on mahdollista muodostaa kuva lääkärin ydinosaamisesta. Eri oppialojen sisäinen ja eri aloja yhdistävä ydinainesanalyysi tuottaa oppimistavoitteita ja antaa aineksia myös oppimisen arviointiin. Se, millä tavoin oppimistavoitteisiin pyritään ja oppimistuloksia seurataan, on opetustyön perustavia pedagogisia valintoja. Erilaiset käsitykset oppimisesta ja opetuksesta johtavat käytännön opetustyössä erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat myös erilaisia oppimistuloksia (Tynjälä 1999). Lääkärikoulutuksessa ei nykyisin selvitä opettaja- ja oppiainekeskeisillä, pelkästään lisääntyvän tiedon jakamiseen keskittyvillä malleilla. Asiantuntijakäytäntöjen kehittämisen kannalta on pidetty lupaavina sellaisia pedagogisia menetelmiä, jotka perustuvat konstruktivistiseen käsitykseen oppimisesta ja joissa käytetään yhteistoimintaa (Tynjälä 1999). Uutta tietoa ei voi jakaa, vaan opettajan on opiskelijan ennakkokäsitykset huomioiden ohjattava opiskelijaa muodostamaan tälle merkityksellisiä ja mielekkäitä uusia tietorakenteita (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Pelkkä mukanaolo esimerkiksi potilastilanteissa ei välttämättä johda toivottuihin oppimistuloksiin, ellei opiskelija itse pysähdy aktiivisesti työstämään näitä kokemuksiaan (esim. Rauste-von Wright ja von Wright 1994, Arseneau 1995). Konstruktiivinen näkökulma oppimiseen korostaa oppijan omaa aktiivista tiedonmuodostusta, mutta myös prosessin yhteisöllinen puoli ymmärretään (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Monet lääketieteen käytännöt ja oppimisympäristöt ovat luonteeltaan yhteisöllisiä. Niissä tieto on muotoutunut eri toimijoiden yhteistyönä ja työyhteisöillä on paljon jaettua yhteistä tietämystä, jonka voi oppia juuri konstruktiivisen yhteisöllisen oppimisen kautta. Kun lähtökohtana on konstruktiivinen käsitys oppimisesta, keskeisessä asemassa ovat aktivoivat työskentelytavat ja erilaiset oppimistehtävät. Jos halutaan, että opiskelijat oppivat ajattelemaan eivätkä vain toistamaan, heille on järjestettävä ajattelutehtäviä, ja jos halutaan, että he oppivat soveltamaan tietojaan, on teoriaa ja käytäntöä kytkettävä toisiinsa jo opiskeluvaiheessa (Tynjälä 1999). Opiskelijalta tämä vaatii itseohjautuvuutta ja ryhmätyötaitoja. Itseohjautuvuuteen liittyy myös taito arvioida omaa osaamista ja asettaa omia tavoitteita opiskelulle (Koro 1992). Kaikissa tilanteissa, joissa lääkärit opettavat lääketieteen opiskelijoita, opitaan myös ns. hiljaista tietoa lääkärinä olemisesta. Tällainen tieto on olennainen osa asiantuntijuutta (esim. Bereiter ja Scardamalia 1993). Asiantuntijuus ei synny pelkästään tiedon ja sen käytön myötä, vaan 548 D. Holmberg-Marttila ym.

3 opiskelijan on lääkärikoulutuksen aikana sosiaalistuttava myös lääkärinä toimimisen kulttuurisiin käytäntöihin opettavien lääkäreiden esikuvan kautta. Tämän vuoksi opetuksessa ei tule unohtaa oppipoika-mestarityyppistä oppimista, jonka toteutuminen on vahvasti sidoksissa siihen, miten opettava seniori ymmärtää oman roolinsa. Pahimmillaan opettaja käyttää passiivisen mallioppimisen metodia, mutta parhaimmillaan hän pyrkii reflektoivaan (arviointiin ja palautteen antamiseen perustuvaan) vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa, jolloin opetustilanteessa välittyy myös tiedon ja oppimisen kokemuksellinen näkökulma. Lääkärikoulutuksessa on kyse vähittäisestä tutustumisesta lääkärin työhön liittyviin tehtäviin, vaatimuksiin, käytäntöihin ja välineisiin sekä niistä muotoutuvaan yhteisölliseen toimintakulttuuriin. Jotta tämä olisi mahdollista, koulutuksen aikana tulisi tarjota mahdollisuus nk. asteittain syveneviin osallistumisen prosesseihin. Kun oppijat osallistuvat alusta asti aitoihin asiantuntijakäytäntöihin, he myös kasvavat asiantuntijayhteisön jäseniksi. On ilmeistä, että juuri korkeammat älylliset taidot opitaan tällaisen kognitiivisen oppipoika-mestarisuhteen välityksellä osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan (Hakkarainen 2000). Opettajalla ja työskentelytavalla on väliä Yhdellä ainoalla oppimismenetelmällä ei voida oppia kaikkea sitä tietoa, taitoa ja ymmärrystä, mitä lääkäri työssään tarvitsee (Nikkarinen 1998). Nykyisissä lääketieteen opetusohjelmissa sovelletaankin tietoisesti pedagogisesti erilaisia työskentelytapoja, joilla pyritään saavuttamaan erilaisia oppimistavoitteita. Opettaja tekee jatkuvasti työssään myös suuria pedagogisia ratkaisuja tiedostaen tai tiedostamattaan. Hänen valinnoillaan on merkitystä oppimisessa. Siksi opettajalla pitäisi olla tietoa erilaisista oppimiskäsityksistä ja näkemys omasta tavastaan olla opettajana. Opettajan tulisi olla opettamiseen sitoutunut, valmis pedagogiseen koulutukseen sekä selvillä perusopetuksen kokonaisuudesta ja oman oppialansa osuudesta siinä. Opettajakunnalla pitäisi olla yhteinen näkemys siitä, mitä koulutuksella tavoitellaan, ja kyky sopia keinoista, joilla tavoitteet saavutetaan. Hyvä opettaja osallistuu mielekkään opinto-ohjelman suunnitteluun eri opetusmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti soveltaen. Opettajan egoa pönkittävä»lavashow», olkoonpa kuinka loistava tahansa, ei edistä kenenkään oppimista, ellei se palvele kokonaisuutta. Ikävimpiä opetustilanteita ovat ne, joissa opettaja avoimesti osoittaa väheksyntänsä opetusta kohtaan. Luento mielletään tavallisesti behavioristisen oppimiskäsityksen mukaiseksi oppimistilanteeksi, jonka aikana opettaja pyrkii kaiken kattavasti siirtämään tietonsa opiskelijoille. Toisaalta luentokin voi olla aktivoivaa opetusta. Aktivoivassa luennossa opetus nähdään opiskelijoiden kannustamisena omaehtoiseen ajatteluun ja synteesin rakentamiseen annetun materiaalin pohjalta (Lonka ja Lonka 1991). Nykyaikaisessa lääketieteen koulutuksessa luentojen määrää, sisältöjä ja toteutustapaa on kehitetty. Luentojen osuus opetuksessa on vähentynyt, ongelmalähtöisessä opetussuunnitelmassa jopa vain noin yhteen tuntiin päivässä. Käyttöön on otettu aktivoivia menetelmiä, kuten alkukoe tai etukäteistehtävät ennen luentoa, luennoilla ohjeistetut kirjoitustehtävät, oppimispäiväkirjat ja tietopohjan kokoaminen. Vuorovaikutusta on pyritty lisäämään, mm. äänestyslaitteita käyttämällä. Luentojen sisällön kehittämisessä on pyritty siihen, että luennot ovat synteesejä ja pohdittuja katsauksia sellaisista aiheista, jotka ovat vaikeita ja joiden selvittämiseen tarvittaisiin kohtuuton määrä kirjallisuutta tai joiden tieto on pirstaleista ja hajallaan monista tietolähteistä koottavaa. Perinteisen luento-opetuksen hyviä ja mahdollisia huonoja puolia on esitetty taulukossa 1. Ryhmätyöt. Toisin kuin muussa yliopistoopetuksessa lääketiedettä on opetettu paljon myös pienryhmissä. Tavallisimmat lääketieteen opetuksessa käytössä olevat pienryhmäopetustavat on esitetty taulukossa 2. Pienryhmän kooksi on määritelty yleensä alle 15 jäsentä, keskisuu- 549

4 TAULUKKO 1. Perinteisen luento-opetuksen etuja ja mahdollisia haittoja. Edut Opetusta suurelle ryhmälle samalla kertaa Valmiiksi pohdittua, hyvin jäsenneltyä, ajankohtaista tietoa Kokoaa, selkiyttää, jäsentää ja auttaa muodostamaan tietorakenteita Innostava, asiaan perehtynyt ja karismaattinen luennoitsija motivoi ja edistää oppimista Haitat Ei takaa asian ymmärtämistä eikä soveltamista Tietoa ei voi sellaisenaan siirtää opettajalta opiskelijalle Väärinkäsitykset mahdollisia Oppija ei itse käsittele tietoa aktiivisesti Liikaa asiaa yhdellä kertaa Yksisuuntaista, vuorovaikutus vähäistä; tilanne on opettajan varassa Opiskelijoiden erilaisen lähtötason, tiedontarpeen, viritystilan ja ajatusten huomioon ottaminen hankalaa ren ryhmän kooksi ja suurryhmän kooksi yli (Hyyppä 1982, Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Pienryhmässä kaikki jäsenet voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja jokaiselle muodostuu käsitys kustakin ryhmään kuuluvasta ja ryhmästä kokonaisuutena. Jäsenten lukumäärä vaikuttaa työskentelytapaan ja siihen, miten ryhmää voidaan hyödyntää, ja siksi ryhmän ihannekoko riippuu ryhmän perustehtävästä. Lääketieteessä yleisimmät ryhmäkoot ovat tilanteen mukaan vaihdellut neljästä 16 henkilöön. Ryhmän ominaisuuksien, kuten yhtenäisyyden, ilmapiirin ja johtajuuden merkitys muuttuu ryhmäkoon kasvaessa (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Usein ryhmätyöt ovat olleet perinteisiä opetustilanteita, joissa asiantuntija opettaa tai luennoi tai kädestä pitäen näyttää ja ohjaa pientä ryhmää opiskelijoita kerrallaan oppipoika-mestariperiaatteen mukaisesti. Nykyisin pyritään entistä tiedostetummin hyödyntämään ryhmää oppimisessa. Ryhmätöissä käytetään ryhmän dynaamisten tekijöiden säätelyä yhteisen toimintakyvyn edistämiseksi ja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmä on aina enemmän kuin yksilöidensä summa, ja ryhmällä on oma dynamiikkansa, joka on riippumaton ryhmän muodostavista yksilöistä (Tennant 1997). Yhteistoiminnallisessa pienryhmässä toiminta organisoidaan siten, että oppijat ottavat yhdessä vastuun toistensa oppimisesta ja omaksuvat opittavan sisällön lisäksi ryhmätyövalmiuksia ja erilaisia oppimisstrategioita. Ryhmällä on siten paitsi sisällöllinen oppimistavoitteensa myös tavoite kehittyä ryhmänä, ja siksi myös ryhmien koostumuksella ja sen vaihtamisella on merkitystä oppimisen kannalta. Yhteistoiminnallisen ryhmän periaatteita hyödynnetään mm. ongelmalähtöisessä oppimisessa. Opiskelijat pohtivat ryhmässä jotakin ongelmaa, yleensä potilastapausta ennen aihepiiriin liittyvää muuta opetusta (Barrows 1983). Tutor-ryhmässä käytävässä keskustelussa opiskelijat rakentavat selitysmallin käsiteltävälle ilmiölle tai ongelmalle (Schmidt 1983) ja aktivoivat samalla aikaisemmat aiheeseen liittyvät tietonsa. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus etsiä itse se tieto, joka heidän täytyy omaksua voidakseen käsitellä tarkasteltavaa ongelmaa ja rakentaa siltaa teorian ja todellisuuden välille. Opiskelijat analysoivat ongelmaa lähtien olemassa olevasta tiedosta ja päätyen oppimistavoitteisiin. Ryhmäistuntojen välillä opiskelijat opiskelevat itsenäisesti käyttäen apuna kirjastoja, tietokantoja ja asiantuntijoita. Seuraavassa istunnossa kunkin oppijan yksilöllinen tieto saa sitten merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Ongelmalähtöisessä oppimisessa ja opetussuunnitelmassa oppialojen integraatio auttaa opiskelijaa ymmärtämään esimerkiksi perustieteiden biolääketieteellisiä periaatteita, niiden taustoja ja merkityksiä tautien ja sairauksien kannalta. Ilman horisontaalista ja vertikaalista integraatiota opetussuunnitelmassa ongelmalähtöinen oppiminen on vain yksi aktivoivista oppimismenetelmistä. Oppimisen kannalta tehokkaassa ryhmätyöskentelyssä on kolme pääperiaatetta: kaikkien on osallistuttava aktiivisesti, ryhmällä on oltava spesifinen, selkeä tavoite, ja ryhmän tulee reflektoida omaa toimintaansa. Ryhmätyöllä voi 550 D. Holmberg-Marttila ym.

5 TAULUKKO 2. Tavallisimmat lääketieteen opetuksessa käytetyt pienryhmäopetuksen muodot. (Crosby 1997). Opettajan rooli on tällöin myös erilainen (taulukko 2). Ryhmätöissä on tärkeää oppia kokemuksesta ja sen pohjalta olla valmis muuttamaan tietoperustaa ja toimintakäytäntö- Työskentelytapa Klassinen Ongelmalähtöinen oppiminen Kliinisten taitojen opiskelu Konsultatiivinen työskentely Vuorovaikutustaitojen opiskelu Purku Kuvaus Perinteisiä mutta entistä useammin aktivoivin menetelmin jalostettuja ryhmätöitä käytetään pääosin perustieteiden opetuksessa. Näitä ovat esim. laboratorioharjoitukset, anatomian ja histologian ryhmätyöt, ruumiinavaukset ja dissektiot. Ongelmalähtöisen oppimisen periaatteita toteutetaan tutorin ohjaamissa ryhmissä, joissa opiskelijat pohtivat potilastapausta ennen aihepiiriin liittyvää muuta opetusta. Tässä keskustelussa opiskelijat rakentavat selitysmallin käsiteltävästä ilmiöstä tai ongelmasta ja aktivoivat samalla aikaisemmat aiheeseen liittyvät tietonsa ja päätyvät oppimistavoitteisiin. Tutoristuntojen välillä opiskelijat opiskelevat itsenäisesti, ja seuraavan istunnon alussa hankittu tietoa puretaan ja jaetaan (Davis ja Harden 1998). Lääkärin työhön oleellisesti kuuluvat käden taidot, anamneesin selvittäminen ja kliinisen tutkimuksen tekeminen opiskellaan pienryhmissä asiantuntijaopettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Tiedekuntiin on perustettu kliinisten taitojen laboratorioita ja taitopajoja, joissa tutkimuksia ja toimenpiteitä harjoitellaan ensin erilaisten mallielimien ja simulaattoreiden avulla. Lääketieteen opiskelijat toimivat edelleen toinen toistensa harjoituspotilaina tietyissä tilanteissa, mutta myös muita vaihtoehtoja käytetään (Collins ja Harden 1998). Kliinisessä vaiheessa tutkitaan ja hoidetaan oikeita potilaita. Opettajan antamaa tapausesimerkkiä käsitellään hoitoon tulosta hoidon loppumiseen asti aitoa tilannetta simuloiden. Opiskelijat työskentelevät 2 3 hengen pienryhmissä vuorotellen seuraavissa rooleissa: lääkäriryhmä (ratkaisee ongelmaa), tukiryhmä (toimivat konsultteina) ja havainnoitsijaryhmä (tarkkailevat molempien ryhmien toimintaa). Metodi on suunnattu erityisesti lääkärin ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen, ja se simuloi asiantuntijoiden yhteistyön hyödyntämistä ongelman-ratkaisutilanteissa (Soini ja Tensing 1999). Ryhmissä analysoidaan valmiiksi videoitujen vastaanottotilanteiden vuorovaikutusta, tehdään rooliharjoituksia, videoidaan opiskelijoiden omia suorituksia ja analysoidaan niitä. Vuorovaikutusharjoituksissa käytetään potilaina mm. Helsingissä näyttelijöitä ja Tampereella potilasjärjestöjen oikeita potilaita. Kaikissa tiedekunnissa on lisätty varhaisia potilaskontakteja. Varsinkin kliinisen vaiheen opetuksessa käydään läpi opettajan johdolla opiskelijoiden kokemuksia, joita he ovat saaneet seurattuaan tai tehtyään lääkärintyötä terveydenhuollon eri toimipisteissä käytännön lääkärin valvonnassa ja etsittyään vastauksia erityiskysymyksiin. Opettajan rooli Opettaja opettaa, demonstroi ja valvoo. Opettaja tukee ja seuraa työskentelyä ja ohjaa sekä sisällöllisiin että ryhmädynaamisiin tavoitteisiin. Opiskelijan annetaan itse vaikuttaa opittaviin asiasisältöihin ja oppimismenetelmiin. Opettaja opettaa, demonstroi ja valvoo. Opettaja koordinoi, antaa ongelman ja lisätietoja (esim. laboratoriotuloksia), auttaa tiedon hakemisessa ja pysäyttää työskentelyn ongelmakohdissa pohdintaa varten. Opettaja herättää keskustelua, antaa palautetta ja käyttää tietoisesti hyväksi reflektiota. Opettaja herättää keskustelua, antaa palautetta ja käyttää tietoisesti hyväksi reflektiota. olla tiedollisia, taidollisia tai asenteita ja arvoja muokkaavia tavoitteita. Niiden perusteella valitaan työssä käytettävä metodi, koska eri menetelmillä ryhmät saadaan toimimaan eri tavoilla 551

6 TAULUKKO 3. Ryhmätöiden mahdollisuuksia ja uhkia. Mahdollisuudet Aktiivista oppimista: Keskustelu ryhmässä vaatii ajattelua, aktivoi aikaisempaa ymmärrystä, antaa mahdollisuuden olemassa olevan tiedon ja omien kokemusten käyttöön, avaa uusia näkökulmia. Opiskelu oppijakeskeistä. Itse ratkaistu ongelma tuo onnistumisen kokemuksen ja motivoi etsimään lisää tietoa. Selventää, luo teorioita. Ryhmissä tietämystä ja näyttöä tarkastellaan kriittisesti. Omaksuttu yksilöllinen tieto saa merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Tukee syväoppimista: osallistuminen keskusteluun edellyttää ymmärtämistä ja kykyä soveltaa tietoa. Tukee aikuisoppimista. Kehittää itseohjautuvuutta; vastuu tietojen riittävyydestä ja oppimisesta opiskelijalla. Edistää vuorovaikutustaitoja: ryhmätyötaidot, kommunikaatiotaidot, johtajuus, järjestelykyky, päätöksentekotaito, priorisointi, ajankäyttö, ilmapiirin havaitseminen ja muiden rohkaiseminen kehittyvät. Mahdollistaa arvojen ja asenteiden tarkastelun sekä erilaisten mielipiteiden esilletulon ja käsittelyn. Kehittää ongelmanratkaisukykyä. Uhkat Opiskelijoille työläs: jos opiskelijat eivät sitoudu yhteisiin tavoitteisiin tai osallistu, ryhmä ei edistä oppimista. Ryhmälle ei anneta mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijat odottavat valmista tietoa tai opettaja on autoritaarinen. Ryhmässä huono oppimisilmapiiri tai henkilösuhteet solmussa. Vaatii paljon tiloja, erityisesti ryhmätyöskentelyyn sopivia. Opettajalta puuttuvat ryhmänohjaustaidot. Opiskelijoilta puuttuvat valmiudet itseohjautuvuuteen. Vaatii opettajien pedagogista koulutusta. Vaatii paljon aikaa opettajilta ja runsaasti opettajaresursseja. Ryhmätyö ja käsitellyt ongelmat erillään aidosta tilanneyhteydestä. TAULUKKO 4. Tavallisimmat seminaarityypit lääketieteen opetuksessa. Potilasseminaari Pohdintaseminaari Väittelyseminaari Palauteseminaari Tieteellinen seminaari Humanistinen seminaari Lähtökohtana potilastapaus, jota esitellään sairauskertomuksen perusteella tai potilas on mukana seminaarissa. Kaikki opiskelijat ovat saaneet selvitettäväkseen joukon kysymyksiä, jotka käydään yhdessä läpi asiantuntijoiden kanssa. Kaikki opiskelijat ovat perehtyneet aiheeseen ja valmistautuneet joko puolustamaan tai vastustamaan jotakin mielipidettä riippumatta heidän omasta näkemyksestään. Tehtävänä voi olla esimerkiksi perehtyä raskauden keskeytykseen, ja osa opiskelijoista varautuu puhumaan sen puolesta ja toinen osa sitä vastaan. Ryhmätyön purkamisen periaatteita voidaan soveltaa myös suurissa ryhmissä. Esimerkiksi Tampereella hajautetussa opetuksessa pidetään seminaareja, joissa käsitellään Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa perusterveydenhuollon jaksolla olevien opiskelijoiden päivystyksestä sairaalaan lähetettyjen potilaiden vaiheita sairaalassa ja toisaalta sairaalasta sisätautien ja kirurgian jaksoilla olevien opiskelijoiden kotiuttamien potilaiden vaiheita kotona tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Opiskelijaryhmille annetaan aiheet, joihin he perehtyvät tieteellisiä periaatteita noudattaen. Opiskelijat tuottavat selvityksistään esimerkiksi posterin. Tuotoksia voidaan käsitellä myös väitöstilaisuutta tai tieteellistä kongressia simuloivassa tilaisuudessa. Opiskelijoille annetaan tehtäväksi lukea kirjallisuutta, novelli tai kokonainen kirja, katsoa elokuva tms. ja seminaarissa keskustellaan heränneistä ajatuksista. Seminaarit soveltuvat hyvin myös eettisten ja salassapitoon liittyvien kysymysten käsittelyyn. jä. Parhaimmillaan ryhmä tarjoaa heijastuspinnan oppijan kriittisen reflektion prosessille, joka puolestaan edistää itseohjautuvuuden kehittymistä ja syväoppimista. Oppimisen kannalta on tärkeää, että ryhmän jäsenten välille kehittyy positiivinen keskinäinen riippuvuus ja että ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus on avointa ja suoraa (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2003). Ryhmätöiden mahdollisuuksia ja uhkia on pohdittu taulukossa 3. Seminaarit (taulukko 4) ovat oppimistilanteita, joihin opiskelijat osallistuvat aktiivisesti ja 552 D. Holmberg-Marttila ym.

7 jotka pidetään yleensä koko kurssille tai ainakin suurryhmälle. Seminaarien on tarkoitus olla keskustelupainotteisia, ja niiden lähtökohtana ovat opiskelijoiden omat esitykset, mikä kehittää esiintymistaitoja. Seminaarit edellyttävät opiskelijoilta valmistautumista ja perehtymistä asioihin etukäteen sekä osallistumista kriittisesti ja rakentavasti keskusteluun. Asiantuntijoiden rooli on kommentoida, vastata kysymyksiin, provosoida tai pitää lyhyitä tietoiskuja. Seminaarien lisäetuna luentoihin nähden on se, että niissä pystytään hyvin integroimaan eri oppialoja. Epäonnistuessaan seminaarista tulee yhden opiskelijan ja ohjaajan vaatimaton vuoropuhelu. Kliininen opetus, käytännön potilastyö. Perinteisintä kliinistä lääketieteen opetusta on ollut ja on ns. vuoteenvieriopetus. Kliinisen vaiheen opiskelijat osallistuvat sairaalan ja terveyskeskusten jokapäiväiseen työhön, jossa vanhempi ja kokeneempi opettaa ja ohjaa esimerkillään opiskelijaa. Vuoteenvieriopetus ei ole sama asia kuin ongelmalähtöinen oppiminen, vaikka lähtökohtana molemmissa on potilaan ongelma. Vuoteenvieriopetus lähtee siitä, että tiedot asiasta ovat jo olemassa ja niiden avulla pyritään nimenomaan kliiniseen ongelman ratkaisuun. Sen sijaan ongelmalähtöisen oppimisen ensisijaisena tavoitteena ei ole ongelman ratkaiseminen vaan ongelman avulla oppiminen (Boud ja Feletti 1991). Toisin sanoen ongelmalähtöisessä oppimisessa ongelma toimii impulssina tietojen hankkimiselle. Vuoteenvieriopetusta on pyritty kehittämään lisäämällä opiskelijoiden aktiivista osuutta tai yhdistämällä tätä opetusmuotoa muihin. Yksi esimerkki tästä on»task based learning», jossa oppiminen perustuu annettujen tehtävien suorittamiseen, suoritusten taustalla olevien ilmiöiden selvittämiseen ja suoritusten arviointiin (Harden ym. 1996). Vuoteenvieriopetus sopii hyvin jatkoksi edeltäneiden opintovuosien ongelmalähtöisen oppimisen istunnoille sekä anamneesi- ja statusharjoituksille. Nykyaikaisen lääketieteen opinto-ohjelman suunnittelussa on vallalla ns. spiraali ajatus: tärkeät asiat kertaantuvat vähintään kolmesti opintojen kuluessa niin, että jokaisen kertauksen yhteydessä tulee myös uutta sisältöä ja uusia näkökulmia. Toinen nykyajan suuntaus vuoteenvieriopetuksessa on sen hajauttaminen yliopistosairaaloiden ja yliopistokaupunkien terveyskeskusten ulkopuolelle, jolloin opiskelijoilla on tilaisuus nähdä ja hoitaa ns. tavallisia potilaita. Ensimmäiset elävät kontaktit oikeisiin potilaisiin ja terveydenhuollon todellisuuteen opiskelijat saavat tutustumiskäynneillä, joita he tekevät opintojensa ensimmäisestä viikosta lähtien. Tutustumiskäynnit paitsi motivoivat ja elävöittävät muuta opiskelua myös sopivat erinomaisesti perehtymiseen eri organisaatioiden rakenteisiin ja toimintaan, erityistyöntekijöiden toimenkuviin Y D I N A S I A T Onnistuneessa tutoristunnossa olin itse valmistautunut ja muut myös. Keskustelu oli vilkasta, mietittiin epäselviä asioita ja piirrettiin kaavioita ja mietittiin vaihtoehtoja. Tutor johdatteli, ei ollut liian dominoiva, antoi apua kun keskustelu katkesi mutta oli hiljaa jos eteni. Ilmapiiri oli vapaa ja ihan hauskakin. Ryhmä toimi hyvin kokonaisuutena, ei yksinpuheluita. Oppijan on muokattava tietoa ja etsittävä merkityksiä opitulle. Lääkäriksi kasvamisen malleja tarvitaan. Oppiminen ryhmässä ja ryhmältä on tehokasta silloin, kun ryhmä pystyy toimimaan erilaisia voimavaroja yhdistäen yhteisen päämäärän hyväksi. Seminaarien tavoitteista ja työskentelykulttuurista on hyvä keskustella yhteisesti heti alussa, jotta ilmapiiristä saadaan myönteinen ja oppimista edistävä. Vuoteenvieriopetus on kliinisen päättelykyvyn opettamista ja merkittävä foorumi, jolla opitaan ns. hiljaista tietoa. 553

8 TAULUKKO 5. Opetusmenetelmän vaikutus ns. hiljaisen tiedon kertymiseen. Luento Ryhmätyöt Seminaarit Kliininen opetus Verkko-oppiminen Parhaimmillaan nostaa esiin keskeisimmät asiat, innostaa, selkeyttää ja lisää asiaan tai alaan liittyvää arvostusta. Pahimmillaan vääristää asiaa tai antaa siitä yksipuolisen kuvan. Välittää selkeästi luennoitsijan arvomaailmaa ja asenteita. Edistää ongelmaratkaisukykyä, tiedon soveltamista ja ymmärtämistä sekä välittää ammattielämän käytäntöjä. Mahdollista ottaa esille arvot, asenteet, eettiset näkökannat ja tunteet. Edellyttää muiden huomioon ottamista. Sallii virheet ja kysymykset. Ohjaajan rooli on ratkaiseva! Vaatii ohjaajalta kykyä reflektoivaan dialogiin. Etuna oppialojen integraatio. Tuo esille eri näkemyksiä ja hoitokäytäntöjä. Edellyttää opiskelijoilta valmistautumista ja omaa panosta, joilla pyritään motivointiin ja aktiivisuuden lisäämiseen. Opettajan rooli hyvän lääkärin mallina korostuu entisestään. Ohjaajan käytöksestä ja toiminnasta välittyy asenne potilaisiin, työtovereihin, terveydenhuoltoon, tietoon, opiskeluun, moraaliin jne. Tiedon hankkiminen helppoa, mutta ongelmina voivat olla kontrollin puute ja tiedon irrallisuus. ja harvinaisempien erityispotilaiden ongelmiin. Varhaisten potilaskontaktien avulla on myös tehostettu vuorovaikutusopetusta. Hyvä esimerkki perinteisestä kliinisestä opetuksesta ovat sairaaloiden kierrot. Toinen yhtä perinteinen opetusmuoto ovat erilaiset opetusvastaanotot päivystysasemilla, terveyskeskuksissa ja sairaaloiden poliklinikoissa. Opiskelijat tutkivat ja hoitavat oikeita potilaita opettajalääkärin valvonnassa ja vastuulla. Keskeiset toimenpiteet tehdään opintojen aikana opettajien ohjauksessa niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissa. Tärkeimmistä toimenpiteistä opiskelijat yleensä keräävät kuittaukset ne hyväksytysti suoritettuaan esimerkiksi lokikirjaan, johon voidaan myös koota laajemminkin palautetta opiskelijan oppimisesta. Huonosti onnistuneessa tutoristunnossa tutor tuli myöhässä munkin ja kahvimukin kanssa ja hänen puhelimensa soitti useaan kertaa Säkkijärven polkkaa. Tutor veti istunnon alusta loppuun ja toimi puheenjohtajana, kirjurina ja keskustelijana ja konsultoi itseään resurssihenkilönä. Opiskelijat haukottelivat hiljaa. Verkko-oppiminen ja itseopiskelu. Entistä laajemmin ovat tulossa käyttöön verkko-opetuskurssit ja -tentit, itseopiskelupaketit sekä muu verkkomateriaali. Nykyiset lääketieteen opiskelijat ovat tottuneita portaalien ja tietokantojen käyttäjiä. He osaavat hakea verkosta kaikenlaista tietoa itsenäisesti, joten verkko-opetus on luonteva lisä opinto-ohjelmiin ja todellinen haaste mutta myös mahdollisuus opettajakunnalle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön oletetaan helpottavan ja nopeuttavan oppimista, mutta myös verkko-oppimiseen liittyy ongelmia. Niitä ovat esimerkiksi vaikeus seurata ja kontrolloida oppimisprosessia, oheismateriaalin runsaus ja kirjava taso sekä puutteet oppimistavoitteiden ja -tehtävien yhteen sovittamisessa. Oleellisia seikkoja verkko-opetuksessa ovatkin ohjauskeinojen kehittäminen ja sen arvioiminen, missä vaiheessa opintoja ja millaisten sisältöjen oppimiseen verkko-oppimista kannattaa käyttää. Lopuksi Lääkäriksi kasvaminen tarkoittaa ammatillisen identiteetin rakentuessa tapahtuvia muutoksia opiskelijan käyttäytymisessä, tiedoissa, taidoissa, mielikuvissa, käsityksissä, havainnoissa ja uskomuksissa. Opetussairaalan hiljaisella tiedolla on suuri merkitys lääkäriksi kasvamisen prosessissa (Haas ja Shaffir 1987). Kokemuksesta syntynyttä hiljaista tietoa esiintyy itsestään selvinä pidetyissä ammattikäytännöissä, jotka saattavat herättää kysymyksiä uusissa tulokkaissa, opiskelijoissa. Tilan luominen näille kysymyksille ja niistä keskusteleminen tekevät hiljaisesta tiedosta näkyvää. Hiljaista tietoa pitäisi nykyistä enemmän hyödyntää opetuksessa, koska merkittävä osa lääkärin työn hallintaan ja asiantunti- 554 D. Holmberg-Marttila ym.

9 juuden kehittymiseen liittyvistä asioista opitaan roolimallien kautta. Eri opetusmenetelmät välittävät hiljaista tietoa eri tavoilla (taulukko 5). Hiljaisena tietona opiskelijoille välittyvät työskentelykulttuurin arvot ja arvostukset, muun muassa ne keskeiset ominaisuudet, jotka sisältyvät alussa kuvailtuun käsitykseen hyvästä lääkäristä. Tällaista tietoa välittävän opetuksen suunnittelu, analysointi ja näkyväksi tekeminen on koko tiedekunnan tehtävä, opiskelijoiden panosta unohtamatta. Tiedekuntien opettajien sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden tulisi oivaltaa vastuunsa hyvän lääkärin mallien välittäjinä. Tiedekunnilla on kokonaisvastuu opinto-ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kun nyt kaikissa tiedekunnissa parhaillaan tehdään ydinaines-analyysiä, sisällöllisten ja määrällisten tavoitteiden ohella on erityisen tärkeää tarkastella myös sitä, millaiset opetusmenetelmät ja työskentelytavat soveltuvat kunkin aihepiirin oppimiseen. Kirjallisuutta Arseneau R. Exit rounds: a reflection exercise. Acad Med 1995;70: Barrows H. Problem-based, self-directed learning. JAMA 1983;250: Bereiter C, Scardamalia M. Surpassing ourselves: an inquiry to the nature and implications of expertise. Open Court, Chigago, IL Boud D, Feletti GI. The challenge of problem-based learning. London: Kogan Page, Collins JP, Harden RM. AMEE Education guide No 13: The use of real patients, simulated patients and simulators in clinical examinations. Med Teach 1998;20: Crosby J. AMEE Education guide No 8: Learning in small groups. Med Teach 1997;19: Davis MH, Harden RM. AMEE Education guide No 15: Problem-based learning: a practical guide. Med Teach 1998;21: Fitzgerald FT. Curiosity. On being a doctor. Ann Intern Med 1999;130:70 2. Haas J, Shaffir W. Becoming doctors: adoption of a cloak of competence. JAIpress, Greenwich, Conneticut Hakkarainen K. Oppiminen osallistumisen prosessina. Aikuiskasvatus 2000;2: Harden RM, Laidlaw JM, Ker JS, Mitchell HE. AMEE Education guide No 7: Task based learning: an educational strategy for undergraduate, postgraduate and continuing medical education. Med Teach 1996;18:7 13 ja Hyyppä H. Suuren ryhmän dynamiikasta. Ryhmätyö 1982;2. Koro J. Itseohjautuvuuteen perustuva oppiminen. Kirjassa: Eskola J, toim. Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Juva: WSOY, Lindblom-Ylänne S, Nevgi A. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Vantaa: WSOY, Lonka K, Lonka I. Aktivoiva opetus. Tampere: Kirjayhtymä, Nikkarinen T. Oppimisen teoriat opetuksen kehittäjän tuki vai taakka. Duodecim 1998;114: Rauste-von Wright M, von Wright J. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY, Rubin P, Franchi-Christopher D. New edition of tomorrow s doctors. Med Teach 2002;24: Schmidt H. Problem-based learning: rationale and description. Med Educ 1983;17:11 6. Soini H, Tensing M. Konsultatiivinen metodi roolityöskentelyyn perustuva ongelmanratkaisumenetelmä korkeakouluopiskelijoille. Kirjassa: Lapinlampi T, toim. Opetusta ja oppimista. Uutisia opetuksen kehittämisestä. Oulun yliopisto, Tennant M. Psychology of adult learning. London: Routledge, Tonks A. What s a good doctor and how do you make one? Summary of responses. BMJ 2002;325:715. Tynjälä P. Konstruktiivisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa. Aikuiskasvatus 1999;3: DORIS HOLMBERG-MARTTILA, LT, apulaisopettaja AMOS PASTERNACK, emeritusprofessori Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos Tampereen yliopisto ANNI PEURA, HLL, KM Helsingin yliopisto, lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö PL 63, Helsinki KATJA RYYNÄNEN, LT, työterveyslääkäri PL 36, Oulun kaupunki JUHA PEKKA TURUNEN, LT, erikoislääkäri, koulutuspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, koulutustoimisto PL 713, Helsinki 555

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteet Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Opiskelutaidot Tiina Kerola Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen

Lisätiedot

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa http://collab0708.wordpress.com Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Pedagogisen toimintamallin esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Web-weaving - Web weaving on työskentelytapa,

Lisätiedot

Uudet opetusmetodit opetuksessa

Uudet opetusmetodit opetuksessa SUJUVA-yhteistyö seminaari Oulun yliopisto 24.8.2016 Uudet opetusmetodit opetuksessa Oulun yliopisto Englantilainen filologia Maarit Siromaa Uusien opetussuunnitelmien tavoitteet laajasti ministeriön ja

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki

Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki vs.070606rev1- Matriisi on HOPS- ja portfoliotyön tukimateriaalia. Se on kehitetty auttamaan opiskelijaa ja hänen ohjauksestaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Asiantuntijuus ja ammattitaito

Asiantuntijuus ja ammattitaito Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot