SELVITYS LUKION VERKKO-OPPIMISEN KOULUTUSTARJONNAN HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ HELSINGIN OPETUSVIRASTOLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS LUKION VERKKO-OPPIMISEN KOULUTUSTARJONNAN HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ HELSINGIN OPETUSVIRASTOLLE"

Transkriptio

1 1 (21) SELVITYS LUKION VERKKO-OPPIMISEN KOULUTUSTARJONNAN HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ HELSINGIN OPETUSVIRASTOLLE Humap Oy: Terhikki Rimmanen ja Pertti Siekkinen Humap Oy Humap Oy Vapaudenkatu 43 L16 puh Fredrikinkatu 39 C 22 Y-tunnus Jyväskylä fax Helsinki Kotipaikka: Jyväskylä

2 2(21) SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen kohteet Kysely Haastattelu KOOSTE VERKKOKYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSISTA Pedagogiikka Yhteistyösopimukset (koulut ja kunnat) Käytetyt välineet Opettajat ja oppilaat LOPUKSI Liitteet: Kysely 2

3 3(21) 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET Helsingin kaupungin opetusvirasto teetti verkkolukiokonseptin suunnittelun tueksi selvityksen lukio verkko-oppimisen koulutustarjonnan malleista ja hyvistä käytänteistä. Selvitys päivitti ja täydensi vuonna 2007 tehtyä selvitystä Verkko-oppimisen tarjotinmalleista. Selvityksen tarkoituksena oli saada vertailutietoa siitä, miten Suomen eri kunnissa ja verkostoissa lukio-opetuksen järjestäjät ja koulut ovat käytännössä toteuttaneet verkkooppimisen koulutustarjonnassa yhteistyötä koulutuksen järjestäjän omien koulujen ja oppilaitosten välillä sisältäen oppijalähtöiset mallit, 2.0 verkko-oppimisympäristöt ja opettajien kanssa tehdyt sopimukset, sopimustavat ja suositukset. Lisäksi selvitys tuotti konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista ja parhaista käytänteistä verkkolukiokonseptin rakentamisen tueksi. Selvityksessä tuotettiin sellaista tietoa, jota Helsingin opetustoimi voi hyödyntää omassa työssään. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvitys toteutettiin loka-joulukuussa 2010 välisenä aikana. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin kysely (Katso luku Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kohteeksi valittiin 2007 verkkopedagogisten mallien arviointityössä mukana olevia kouluja, kuntia ja verkostoja eri puolilta Suomea. Seuraavassa vaiheessa valittiin kahdeksan syvällisemmin tutkittavaa kohdetta, joille tehtiin puhelin-haastattelu (katso luku 2.3) ja joilta kerättiin hyviä kokemuksia, käytänteitä ja ideoita verkkolukiokonseptin kehittämiseksi. Selvityksen taustalla kysymyksen asettelussa vaikuttaa ilmiölähtöinen yhteisöllisen oppimisen pedagoginen malli, joka valittiin yhdessä asiakkaan kanssa. Malli on verkkoa hyödyntävä monimuoto-opetuksen malli, jossa opettaja ja oppilaat ovat materiaalin ja sisällön tuottajina. 2.1 Selvityksen kohteet Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin kysely seuraaville kohteille: Päivä ja iltalukiot Opistot: Verkostot: Hankkeet: Espoon lukiot Kansanopistot Isoverkosto Internetix Vantaan lukiot Otavanopisto Etelä-Pohjanmaa Korkeammalle Turun opetustoimi Jyväskylä maalaiskunnat syvemmälle Tampereen opetustoimi Lapin etäopetus Oulun opetustoimi Lapin toinen aste Pohjoinen Keski-Suomi Jämsän seutu Pienten lukioiden verkostp Pohjois-Pohjanmaan etälukio Tampereen seutu Kainuu enorssi 3

4 4(21) 2.2 Kysely Kyselylomake on liitteessä 1. Vastauksia saatiin yhteensä 14 seuraavilta tahoilta: Espoon Leppävaaran lukio Espoon aikuislukio Turun iltalukio Oulun normaalikoulu ja lukio Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (2) Tampereen normaalikoulu Joensuun normaalikoulu Tampereen kaupunki, toinen aste Verkko-oppiminen hanke Oulun kaupungin opetustoimi: Tulevaisuuden koulu Raudaskylän Kristillinen Opisto päivä- ja iltalukio Otavan opiston nettilukio Kuopion kaupunki Isoverstas: Verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö 2.3 Haastattelu Haastattelut räätälöitiin jokaiselle taholle tarkentaen kyselyssä esiin nousseita kiinnostavia asioita. Tunnin mittaisia puhelinhaastatteluita suoritettiin kahdeksan kappaletta: 1) Lapin toinen aste 2) Espoon aikuislukio 3) Otavan opiston nettilukio 4) Oulun opetustoimi 5) Tampereen toinen aste 6) Isoverkosto 7) Jyväskylän aikuislukio 8) Satakunnan toinen aste 4

5 5(21) 3 KOOSTE VERKKOKYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSISTA 3.1 Pedagogiikka 1. Vastaajien mielestä opetusmenetelmät ovat kehittyneet jonkin verran (n=7) tai paljon (n=6) viimeisen kolmen vuoden aikana (ka 3,36). Hyviä ja toimivia käytänteitä: Verkkokouluhankkeessa on luotu malli, jonka tavoitteena on varmistaa, että seudun kouluilla on valmius järjestää verkkolukiokursseja: - Vaiheessa yksi on ollut vuoden ajan 70 opettajaa kuntarajat ylittävissä ryhmissä (15 lukiota ja elukio) ideoimassa workshop tyyppisesti lukion verkko-opetusta verkossa ja rakentamassa kursseja. Ns opepajatoiminnassa on pääasiassa oppiaineryhmiä, mutta myös oppiainerajat ylittäviä ryhmiä. - Vaiheessa kaksi toiminta laajennettiin koskemaan 40 lukiota ja ohjaus toteutetaan edelleen työpajoina ja lisäksi Connect Pron kautta. Connect tapaamisissa opettajat voivat pyytää tukea oman kurssin rakentamiseen. - Vaiheessa kolme tehdään koulukiertueet, jonka tavoitteena on saada kaikki opettajat mukaan verkko-oppimisympäristöjä hyödyntämään. Suunnittelussa on mukana ensimmäisessä vaiheessa olleet 70 ydinryhmän opettajaa. Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kautta lukiot tarjoavat kursseja maakunnallisesti toisen asteen opiskelijoille verkossa suoritettavaksi: - Prosessissa on tehty osaamiskartoitukset, jonka ansiota tiedetään mitä 35 oppilaitoksen opettajat osaavat ja eivät osaa. Opettajien osaamistason nostamiseen on tarjottu seuraavia palveluja: Road show 45 min tietoisku, jonka jälkeen 3-4 työpajaa, johon opettajat valikoituvat. Johdon yhteistyö on ollut ensisijaisen tärkeää ja pedagogiseen johtamiseen tarvitaan edelleen lisää tukea. Kokonaisuudessaan prosessin pitää olla osallistava. Kaikkien toimijoiden pitää olla mukana toiminnan luomisessa ja kehittämisessä. - Hankkeessa rakennettu maakunnallinen verkkokurssitarjotin, jossa opettajat suunnittelevat yhdessä, mutta ei opettajat eri oppilaitoksista vuorotellen toteuttavat. Tavoitteena on lähteä kehittämään linjakasta opetusta & ohjausta (psyykkinen, fyysinen, opetus, arviointi). Toisena tavoitteena on, että eri koulujen opettajat tekevät työtä yhdessä. Opettajilta tullut palautetta että kun tehdään alussa kehittämistyötä, se on raskasta, mutta jatkossa oma työ on helpompaa - Lisäksi on tuotettu palvelu, josta oppilaat voivat valita kursseja, jotka eivät omassa koulussa. Kolmen kattauksen malli tukee kokemuksellista ja oppijalähtöistä oppimista: 1) Non-stop suoritettavat/itsenäisesti suoritettavat 2) Ryhmäkurssit: tietty ajanjakso, mutta etäopiskeluna verkossa, ohjaus mukana 3) Ilmiöpohjainen oppiminen: tämä vuosi pohjautuu kahdeksaan ilmiöön. Ilmiöitä 5

6 6(21) tutkiessaan oppilaat saavat suoritettua ops.n mukaisesti kursseja. Opiskelija voi valita mistä nurkasta lähtee tutkimaan ilmiötä. Koko oppiminen tapahtuu seuraavassa oppimisympäristössä: Ilmiopohjaisuus.ning.com (avoin). Siellä on asiantuntijoita muualta sekä opiskelijoita muualta vaikka ei suorita kursseja. Kehitetty Smart board:n käyttöä ja monimuoto-opetuksen menetelmiä myös lähiopetuksessa: Tunnilla tehtävät asiat etenevät samalla tavalla myös verkossa. Smart board on muuttanut luokkahuone ja opetustilannetta niin, että ettei oppilas jää pelkän oppikirjan varaan vaan oppilaalla on jo valmiina verkossa materiaalia. Sama virtuaaliluokka formaatti on käytössä sekä päivä- että etäopetuksessa. Tämä menetelmä on ollut suosituin kielissä ja reaaliaineiden syventävillä kursseilla. Laaditaan verkko-opetuksen laatukriteereitä, joissa tarkastellaan sisältöjä, ohjausta, hallinnointia / organisointia / tekniikkaa sekä osaamista eri näkökumista (opettaja, oppilaitos, verkosto): Opettajilla on pedagoginen vastuu ja laatukriteereillä on ohjaava vaikutus. Ohjaa opettajaa kehittymään. Myös uskottavuuskysymys - kysytään usein onko verkkokurssit laadukkaita. Tämän kautta varmistetaan että taso on jollakin tasolla ja tietyssä kehittämisen suunnassa. Kun mahdollisuudet lisääntyvät myös käsitys laadusta muuttuu. Verkkokurssit kehittyneet oppijalähtöisemmiksi, monimediaisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi. Verkko-opetuksessa käytetään erilaisten diagnostisten sekä yhteisöllisten menetelmien yhdistelmiä. Luovuttu äidinkielen opetuksessa kokonaan oppikirjoita ja siirrytty Moodleen (materiaalien jakaminen, tehtävien palautus, työskentely). Yliopiston oman wikialustan käyttö paritöinä tehtävissä työselostuksissa. Adobe Connect Pro verkkokokousjärjestelmän käyttö opetuksen tukena / verkkokeskustelukäytänteiden monipuolistaminen. Asiantuntijaverkosto tarjoaa videoneuvottelun kautta asiantuntijavierailuja lukion oppitunneille. Kaikki kurssit löytyvät LSM- systeemistä, jolloin tehtävien tarkistuksen voi hoitaa muuna aikana ja jää aikaa olennaiseen. Verkkoportfolion kehittäminen. Koko lukion voi suorittaa verkossa. Käytänteet ovat vakiintuneet. Oppilaskeskeisyys on vahvistunut. Toisaalta koko aikuislukio perustuu oppilaskeskeisyyteen. Verkko-opettaminen antaa tähän lisää mahdollisuuksia. Opettajilla suuri autonomia järjestää opetus. Verkko-opetuksessa käytetään oppimappia ja ebeam. Videoneuvotteluun on tulossa weblink. Toiminta halutaan keskittää vain rajoittuneeseen määrään järjestelmiä, jotta opiskelijoille järjestelmien käytöstä ei tulisi liian suurta haastetta. Yhdellä kurssilla opittuja teknisiä käyttötaitoja voi hyödyntää läpi lukion. 6

7 7(21) 2. Vastaajien mielestä heillä on jonkin verran (n=7) tai paljon (n=6) hyviä kokemuksia oppilaslähtöisestä oppimisesta (ka3,29). Hyviä ja toimivia käytänteitä: Verkkokurssit yhä enemmän omassa tahdissa suoritettavia, jolloin yksilölliset opiskelusuunnitelmat voivat toteutua. Opiskelijat voivat olla sekä päivä- että iltalukion tunneilla opiskelemassa samaa kurssia. Verkossa asiat etenevät kuten tunnillakin ja auttaa esim poissaolotilanteissa. Yritysyhteistyö, jossa opiskelijat aktiivisesti mukana. Oppilaslähtöiset kurssitehtävät: omien käsitysten reflektointi alussa esseen muodossa tai ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi miten fysiikasta tehdään esseevastauksia. Toteutus tehdään lähiopetuksen ja verkon yhdistelmänä. Soveltavien tehtävien lisääminen kokeisiin ja arviointikriteereihin. Opettajan arvioinnin lisäksi enemmän itsearviointia ja vertaisarviointia. Myös tunnilla annettu opetus dokumentoidaan verkkoon, jolloin se helpottaa poissaolijoita ja etäopiskelijoita Etäkurssilla yhdistetään etäopiskeluja ja lähiopetusta. Lähiopetus yksilöllistä ohjausta ja tukio-opetusta. Eräänlaisia vastaanottoaikoja. 3. Vastaajien mielestä heillä on jonkin verran (n=6) tai paljon (n=5) hyviä kokemuksia yhteisöllisestä oppimisesta (ka3,07). Ningin vaivattomuus on innostanut oppilaita yhteistyöhön ja yhteisölliseen oppimiseen kuten blogien kirjoittamiseen tai kuvien ja videoiden lisäämiseen alustalle Yhteisen tiedon luominen wikien avulla. Käytössä ilmainen sosiaalisen median ohjelmisto Elgg, jota käytetään esim. Blogien kirjoittamiseen ja sivujen tekemiseen. Yhteisen verkkolehden tekeminen. 7

8 Ryhmätöinä tuotettavat posterit esim kemian opetuksessa. Käytetään opetusharjoittelijoiden toteuttamia menetelmiä. Toisten vastausten arvioiminen. Opiskelijat pitävät tutortupaa kerran viikossa. 8(21) Melkein kaikissa aineissa kokeiltu erilaisia muotoja. Meneillään Aktiiviset työtavat hanke. 4. Vastaajien mielestä heillä on vähän (ka 2,36) hyviä kokemuksia kokemuksellisesta oppimisesta. Kolmella vastaajalla on paljon hyviä kokemuksia. Toinen lukuvuosi on meneillään, jossa 8 teemaa ilmiöpohjaisesti tutkivan oppimisen menetelmällä. Yksi ilmiöjakso on 7 viikkoa. Lukuvuoden ilmiöt : kaupunkien rytmit, nälkä ja jano, ihminen 2.0, fanittaminen ja kiusaaminen, matkailun tulevaisuus, hyvinvointivaltio, aika ja energia. Työtilana Ning, johon tehdään ryhmiä. Opiskelija saa itse valita mitä lähtee tutkimaan. Kun ilmoittautuu ryhmään, on siinä mukana. Kaikki eivät ole näissä ilmiömäisissä kursseissa mukana. Suoritukset tulevat oppiaineiden / vastuuopettajien kautta. Ilmiöissä on aina vetäjä, joka on projektipäällikkö (rakentaa raamit, aikatauluttaa, hakee asiantuntijoita, koordinoi koko ilmiötä ja hän voi olla joku muukin kuin oman talon henkilökuntaa), pedagogi on oman talon henkilökuntaa ja hänen tehtävänsä on varmistaa, että oppilaalla on mielekästä saada myös suoritus projektista. Hän ohjaa opiskelijaa hakemaan ilmiön mielenkiinnon kautta mitä voisi suorittaa ja ottaa yhteyttä kyseiseen aineopettajaan. Opiskelijat tekevät tuotoksen, joka voi olla minkälainen vaan. Tämä antaa tilaa oppijalle enemmän ja oppiminen ei ole pirstottu oppiaineisiin. Oppilaat ovat sitoutuneita ja oppimistilanne mahdollistaa todellisen maailman, autenttisuuden ja tutkimisen ei simulaatioita. Kriittisen tiedonhankintaprosessin malli, jossa tavataan kasvokkain kolme kertaa ja oppiainelähtöisesti rakennetaan avoimia tehtäviä etäjakson aikana tehtäväksi. - Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat etsivät teeman ympäriltä (esim yhteiskunnallinen kriisitilanne) ajankohtaista tietoa eri medioista ja kirjoista. - Seuraavassa vaiheessa opiskelija selvittää mistä kriisi on syntynyt ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen. - Kolmannessa vaiheessa opiskelijat pyrkivät löytämään ratkaisuja. Tuotos syntyy prosessikirjoittamisen mallilla ja tuotokset tuodaan kommentoitavaksi ja keskusteltavaksi oppimisympäristöön. Oppikirjoja hyödynnetään kursseilla, mutta niiden mukaan ei edetä kuin kumulatiivisissa aineissa, kuten matematiikka. Vaikka ongelmiin saattaa liittyä asioita monista oppiaineista, suoritukset saadaan vain kyseiseen oppiaineiseen. Tämä malli on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota niin, että kurssia ei lopeteta niin helposti kesken kuin aiemmin. 8

9 9(21) Tutkivaa oppimista on toteutettu luonnontiedeaineissa: biologia, kemia, maantiede, fysiikka. Näissä esimerkiksi kerätään aineistoa ja tutkitaan laboratoriovälineillä paikan päällä pienryhmissä verkkoa hyödyntäen. Raportit kirjataan verkkoon kommentoitavaksi. Tiedonhankinta ja keskustelu keskitetään kerralla yhteen asiaan -> laajenee keskustelujen pohjalta. 5. Vastaajien mielestä verkkolukiossa käytetään vähän (ka 2,29) valmista verkkooppimateriaalia. Kuuden vastaajan mukaan käytetään jonkin verran ja yhden vastaajan mielestä paljon. Yhteinen verkkokurssitarjotin eri oppiaineisiin, johon lukiot tarjoavat virtuaalikursseja. Tuotetaan yhteiseen käyttöön muokattavia Moodle-verkkokurssipohjia, joita opettajat voivat käyttää. Valmiina pohjia 310 kpl. Opettajat koostavat kurssin itse yhdistäen eri oppikirjavalmistajien valmiita aineistoja (esim. WSOY opit tehtävämateriaalit), internetistä löytyviä materiaaleja (tieteellisiä artikkeleita, tv:n dokumenttiohjelmia, kuunnelmia), kielissä käytetään eri kielisiä sanomalehtiä, radioaineistoja tai BBC:n videoklippejä). Kolmen äidinkielen opettajan ryhmä lähti toteuttamaan pakollisia äidinkielen kursseja verkkoon kokonaan pois oppikirjoista. Kurssit lähdettiin rakentamaan heidän olemassa olevista materiaaleistaan, valmiita materiaaleja hyödyntämällä ja uusia rakentamalla. Malli koettiin niin hyväksi, että kaikki äidinkielenopettajat siirtyivät kirjattomaan kurssiin. Oppilaille, jotka aloittivat kurssin suoraan verkossa ei ollut haasteita. Muutamalle oppilaalle, jotka kesken lukion siirtyivät verkkomateriaalin käyttöön, oli työskentely alkuvaiheessa ollut haastavaa. Ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset ovat vuoden kuluttua, jolloin oppimisen arviointi toteutuu parhaiten. Käytänteen vaihtelevat. Perusoppimateriaali on kirja, mutta opettajat tuottavat myös itse verkko-oppimateriaalia. Verkko-kursseilla, joita tuotetaan yhteistyössä Länsi-Suomen lukioiden kanssa verkko-oppimateriaalia on kursseissa enemmän. Kustantajien verkkooppimateriaalia käytetään vähän. 6. Vastaajien mielestä portfoliota käytetään vähän (ka 2,29) oppimisen tukena. Kolmen vastaajan mukaan käytetään jonkin verran ja kahden vastaajan mielestä paljon. 9

10 10(21) Opiskelijakohtainen portfolio, johon kertyy jäljet kaikesta opiskelijan tekemisestä koko lukion ajan (ei kurssikohtainen). Kielisalkku, johon kerätään kaikki helposti digitaaliseen muotoon tallennettavat työt itseja pariarviointeineen. Sopii paremmin pitkäaikaiseen työskentelyyn, ei lyhyessä ajassa suoritettaviin verkkokursseihin. Hyviä kokemuksia on tiedon erittelystä esim. Fysiikassa: mikä on uuden käytännön osalta oleellinen tieto, mistä se on rakentunut, mitkä ovat syitä, seurauksia ja sovelluksia miten ne näkyvät käytännössä. 3.2 Yhteistyösopimukset (koulut ja kunnat) 7. Vastaajien mielestä heillä on jonkin verran (n=5) tai paljon (n=7) yhteistyöhankkeita muiden lukioiden kanssa (ka 3,21). Verkostomaisessa työssä on tärkeää yhdistää heti alkuvaiheessa hallintoa, josta tulee helposti verkostomaisen yhteistyön kompastuskivi. Tärkeänä pidettiin myös riittävä resurssointia, jotta asioiden hoitaminen ei jää liikaa rehtoreiden vastuulle. Useamman henkilön tiimi auttaa toiminnallisuuden eteenpäin viemistä. Alkuvaiheessa tulee olla vahva suunta ja kun ylläpitäjät ovat linjanneet mitä kunnat haluavat, ei synny ns yksityisyrittäjiä. Yhden oppilaitoksen on hyvä ottaa vetovastuu verkkolukioyksiköstä. Etäryhmä ottaa vastuun yhteisen päämäärän luomisesta, paikasta missä opiskelu ja yhteistyö tehdään, kurssien valmistelusta ja tekijöistä. Näin verkkolukio saadaan tehtyä kokonaisuutena valmiiksi. Tämän kautta varmistetaan myös, että seurataan tarkkoja lukion ohjeita miten kurssit tulee suorittaa. Tämän lisäksi rehtorin tehtävänä on huolehtia ylioppilaskirjoituksista ja oppilaanohjaaja opiskelijoista. Prosessin nopeus on osoittautunut tärkeäksi. Malli on tehty itseohjautuvaksi eli koulut voivat itse ilmoittaa kurssit järjestelmään, ilmoittatuminen tapahtuu itseohjautuvasti ja kukaan ei keskitetysti tee esim laskutuksia. Tekninen ratkaisu mahdollistaa ilmoittautumisen tekemisen tietokantaan ja laskutukset tehdään sen perusteella. ' Järjestelmässä tapahtuva prosessikuvaus: 1. Tarvekartoitus mitä tulee järjestää 2. Koulut syöttävät kurssitiedot 3. Opiskelijat ilmoittautuvat 4. Raportti ilmoittautumisista 5. Kurssimerkinnät 6. Kurssipäiväkirjat, palautteet ja arvosanat 7. Lukuvuositoiminto -> voidaan tehdä seuraava lukuvuonna sama kurssi. ISOverstaan kehittäjäyhteisö toimii pääosin vakiintuneen jäsenmaksurahoituksen turvin. Kehittämistyössä hyödynnetään myös hankerahoitusta. Virtuaaliluokkapalveluja kehitetään 10

11 11(21) Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeessa, jossa on mukana 49 lukiota. Tavoitteena on monimediaistaa verkkokursseja sekä tarjota mahdollisuuksia luokkaopetuksen jakamiseen samanaikaisesti tai tallenteiden avulla. enorssin verkkokurssiyhteistyö. Jokainen Norssi tarjoaa kurssitarjottimelle ainakin kolme kurssia / vuosi. Kaikki eivät tietenkään toteudu, mutta jo kehittämis- ja suunnittelutyö kehittää jo suunnittelijan omaa ajattelua ja ammatillista kehittymistä. Tampereen kaupungin lukiot ovat verkostoituneet keskenään, muiden Tampereen lukioiden kanssa, Tampereen kehyskuntien lukioiden kanssa ja maakunnallisesti PAOK-hankkeen ja verkkokurssitarjottimen kautta. Länsi-Suomen aikuislukioiden yhteinen verkkotarjotin sekä erilaisia projekteja (koekäyätneet, aktiiviset työtavat verkossa ym.). Kansanopistolukiot kokoontuvat säännöllisesti väh. kerran vuodessa, yhteistyötä esim. Markkinoinnissa. Oppilaitossopimuksia yksittäisten kurssien suorittamiseen (aineopiskelijat) yhteistyötä myös mm. ilmiöpohjaisessa oppimisessa ja sosiaalisen median koulutuksissa ja käyttöönotossa. Yhteinen kurssitarjonta - Opettajien välinen yhteistyö kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa Lukio opettajien täydennyskoulutusta yli kuntarajojen Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen suunnittelu. Eiran aikuislukion kanssa videoneuvotteluvälineistön avulla tapahtuvaa opetusta. Videoneuvottelukurssit, lukiodiplomikurssit, harvinaiset uskonnot. Verkkokurssit ovat avoimia. Paljon erilaisia käytänteitä. Jyväskylän lukioilla yhteinen kurssitarjotin, jossa myös etäkursseja (= pitää suorittaa yhden kurssin aikana, mutta sisältää etä- ja lähiopetusta). Ammatilliselta puolelta opiskelijat ovat suorittaneet paljonkin kursseja ja myös kaksoistutkintoja. Ammatilliset opiskelijat käyttävät paljon etäkursseja. Lukioiden siirtyminen koulutuskuntayhtymälle saattaa muuttaa tilannetta. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön muodot ovat auki. Länsi-Suomen lukiot tuottavat yhdessä verkkokursseja (=voi aloittaa ja suorittaa milloin vain. Ei ohjausta). Kurssitarjotin muodostuu eri lukioiden kanssa sovitusta kurssitarjottimisesta, jossa jokainen lukio tuottaa oman osuutensa. Rahaa ei vaihdeta. 8. Vastaajien mielestä heillä on vähän (ka 2,71) yhteistyöhankkeita toisen asteen kanssa. Kuuden vastaajan mukaan yhteistyötä on jonkin verran ja kolmen vastaajan mielestä paljon. Lukion ja toisen asteen yhteistyön edellytyksenä nähtiin oikea tarve yhteistyölle. Tästä hyvä esimerkki kaksoistutkinto, jonka ansiosta yhteistyö on kasvamassa jatkuvasti. Yhteistyössä korostettiin oikeiden henkilöiden yhteistyön tärkeyttä. Henkilöiden tulee tuntea lukiokoulutus ja verkkokoulutus. 11

12 12(21) Kokemusten mukaan yhteistyön rakentuminen on pitkä tie: Luottamusta pitää rakentaa. Aluksi jaetaan kokemuksia ja tasapuolisuus on tärkeä. Kaikilla tulee olla vaikuttamisen mahdollisuudet. Hyöty tulee vasta kun osallistut ja jaat ja saat. Ensin siis pitää luottaa ja jakaa. Esim. Helsingissä voidaan kilpailla kovin koulujen kesken, voi olla epäilys voiko toinen opettaja opettaa tai tehdä kurssin. Siksi prosessien tekemisen näkyväksi on tärkeää. Kaupungin lukiokoulutus ja ammattiopisto kuuluvat hallinnollisesti toisen asteen koulutukseen. Yhteistyömuotona myös ammattilukio. Toisen asteen koulutukset tekevät yhteistyötä alueella. Kouluttamisen on hyvä olla yhtenevä ja yhdessä tehtävää. Näin syntyy sosiaalisia tilanteita tutustua ja verkostoitua: Mukana kaikki oppilaitokset. Hankkeen tehtävänä on osaamisen kehittämiseen tarvittavien rakenteiden vahvistaminen ja suunnitelmallisen toiminnan luominen sekä osaamisen vahvistaminen menetelmällisesti ja sisällöllisesti kehittyvän täydennyskoulutuksen avulla. Yhteisen verkko-opon avulla on saatu hyviä kokemuksia, koska hän jakaa tietoa mitä verkossa on tarjolla ja on samalla lähituki koulun opettajille. Tämän lisäksi opettajat tarvitsevat edelleen teknisestä tukea. Välineistön tulee olla myös molemmissa, jotta yhteistyö aidosti toteutuu: kaikkia munia ei saa laittaa samaan koriin vaan hajautetun järjestelmän edut kannattaa hyödyntää. Tämä on noussut esiin mm. Ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyötä suunniteltaessa. Lukiossa ja ammatillisella puolella on erilaisia elementtejä esim. Tekemisen ja oppimisen näytöissä, miten toiminnallinen puoli saadaan verkkoon. Tämä edellyttää aiempaa enemmän teknisiä ratkaisuja. Lukio-opetuksen tarjoaminen ammattiopiston kaksoistutkintolaisille. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja esim kielet. Kurssitarjottimen laajentaminen. Hygieniapassi, joka suosituin kurssi. Yhteistyö konservatorion kanssa, kahden tai kolmen tutkinnon opiskelijat. Kesälukio, seudun etärengas. enorssiyhteistyö. Lisäksi muutama lukiokurssi kaupungin yhteisellä lukiokurssitarjottimella. Jyväskylässä todella pitkät perinteet kaksoistutkintojen suorittamisessa vuodesta Nyt, kun koko toisen asteen koulutus on koulutuskuntayhtymän alla tälle yhteistyölle on lisää mahdollisuuksia. Kaikki ratkaisut ovat vielä kuitenkin auki. Lukiolaisten mahdollisuus suorittaa kursseja ammatilliselta puolelta on ollut lähinnä teoreettista. 9. Vastaajien mielestä opetuksessa ja ohjauksessa käytetään vähän (ka 2,36) ulkopuolisia asiantuntijoita. Kuuden vastaajan mukaan asiantuntijoita käytetään jonkin verran ja kahden mukaan paljon. Verkkolukiossa on tärkeää jatkuva kehittyvä asiantuntijuus. Se ei saa olla itseriittoinen, joka ei ole uudistusta suosivaa. Ovien avaaminen ja yhteistyö on välttämätön edellytys. 12

13 13(21) Lukio-opiskelijoille tarjotaan korkeakoulukelpoisia opintoja Korota-tarjottimen kautta (yliopisto, kesäyliopisto ja amk opintoja). Itä-Suomen yliopisto tarjoaa lukiolaisille Master Class opintoja luma-aineissa. Kiinan kielen yhteiset opetusryhmät yliopiston ja amk:n kanssa. Korkea-asteen esittelyt lukiossa. -pajoissa ja ilmiöissä on kuukausittain eri alojen asiantuntijoita Hankkeiden kautta tehdään yhteistyötä: Asiantuntijaverkosto, Tieto haltuun hanke, PAOK) eoppimisen klusteri, jossa mukana yliopisto, ammattikorkeakoulu, perusopetus, toinen aste ja Educode yhteistyöfoorumi. Oulun Settlementti. Valmennuskeskus studia-messut. Haastatteluiden mukaan yhteistyölle ei ole tehty yhteistä sopimuspohjaa, mutta sitä ei koettu hyvänä tai huonona käytänteenä. 10. Vastaajien mielestä heillä on vähän yhteistyöverkostoihin uusia ratkaisuja (ka 2,43). Kahdeksan vastaajan mukaan uusia ratkaisuja on jonkin verran. Kolmikantakokoukset (harjoittelukoulu, opettajankoulutuslaitos, ainelaitos). Sosiaalisen median ja verkkokokouksen hyödyntäminen suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa. Hankintojen yhdistäminen seutukunnallisesti. Maakunnallinen verkkokurssitarjotin. Kollegavalmentajaverkosto. TVT-osaamisen kartoitus toisen asteen oppilaitoksissa. eoppimisen klusterit seminaarit. Toisen asteen oppimisympäristön kehittämisessä kuullaan eri sidosryhmiä (yritykset, työelämä, korkeakoulut, oppilaitokset, etujärjestöt jne.) Tutustuminen yliopisto-opintoihin lukiokurssi. Toisen asteen koulutuksen yhdistymisen koulutuskuntayhtymän alle avaa uusia mahdollisuuksia. Kaikki on vielä kuitenkin aivan alussa. 13

14 14(21) 3.3 Käytetyt välineet 11. Vastaajien mielestä sosiaalista mediaa hyödynnetään vähän (ka 2,36) lukion verkko-opetuksessa. Yhdeksän vastaajan mukaan sosiaalista mediaa hyödynnetään jonkin verran. Wikit, blogit, doodle, kirjainmerkit, Twitter. Adobe Connect Pron käyttö kasvamassa. Käytössä ilmainen sosiaalisen median ohjelmisto Elgg, jota hyödynnetään blogien kirjoittamiseen ja sivujen tekemiseen oppiaineina kielet, reaaliaineet ja tietotekniikka. Moodle,. LMS:n käytöstä on tehty sopimuspohjat kuinka paljon niitä käytetään. Käytössä avoin NIng ympäristö, jota hyödynnetään sosiaalisissa kirjainmerkeissä, wikeissä, jaetuissa dokumenteissa, kuvapalvelussa, chat:ssä, videochat:ssä. Learning Management Systeemit (esim. Moodle) koetaan turvallisiksi ja kokoaviksi alustoiksi, mutta niiden kankeus ei tue joustavia oppimisprosesseja. Ne luovat myös toisaalta virtuaaliset seinät. Oppilaat haluavat mennä yhteiskunnan yhteisöihin ja rikkoa koulun seiniä. Siksi opettajat siirtyvät niiden käytöstä yhä enenevässä määrin hyödyntämään wikejä ja blogeja, jopa www-sivujen (esim ning) sijaan. Blogeja käytetään wikejä enemmän, koska ne eivät vaadi niin suurta suunnittelutyötä ja tukevat yhteisöllistä oppimista hyvin. Microsoftin oppimisympäristö, jonka pilvipalvelu tarjoaa paljon mahdollisuuksia mm. Opettajien yhteistyöympäristö, opiskelijoiden oma profiili, oma tiedostojen tallennuspaikka, messenger, sähköposti. Worrdpress sisältää blogipalvelun. Facebook:n haasteena pidetään sosiaalisen median käyttöehtoja opetuksessa. Opiskelijoita eikä opettajia voida pakottaa käyttämään vapaa-ajan järjestelmää. GoogleDocs, jossa opetusmateriaalia mm. Matematiikassa suoritetaan tehtäviä, oppaat, Koulun blogi. Oppimapissa on paljon sosiaalisen median ominaisuuksia, joita käytetään opetuksessa. Muita ratkaisuja ei ole käytetty. 14

15 15(21) 12. Vastaajien mielestä mobiiliratkaisuja ei hyödynnetä (ka 1,64) lukion opetuksessa. Kahden vastaajan mukaan mobiiliratkaisuja hyödynnetään jonkin verran. Yhteydenpito luokanohjaajien puolelta omiin oppilaisiin. Tiedottaminen (pikaviestintää). Lähitilanteissa teemapäivissä tai teemaviikoissa. Hankkeissa (Mobi). Äänitetään ja nauhoitetaan omia esityksiä ja asiantuntijahaastatteluja. 13. Vastaajien mielestä videoneuvottelukäytänteet ovat vakiintuneet vähän (ka 2,64). Kolmen vastaajan mukaan käytänteet ovat vakiintuneet hyvin tai kuuden mukaan melko hyvin. Videoneuvottelukäytänteet on rakennettu päivälukion toteuttamiseen lähikuntien välillä. Oppilaiden itseohjautuvuus etäpisteissä on ollut todella hyvää. Opettaja kuitenkin liikkuu välillä toisissa pisteissä, jotta hän tutustuu oppilaisiin. Tätä kautta osallistaminen ja aktivoiminen on koettu helpommaksi. Koulujen välillä on sovittu erikseen matkakustannusten korvauksista. Videoneuvottelukäytänteitä on kehitetty viisi vuotta aktiivisesti ja nyt reilusti yli 100 kurssia toteutetaan video-opetuksena. Käytänteet on kehitetty Tyrnävän ja Kainuun malleista. Laitteistopohjaisen videojärjestelmän käyttöönotto on ollut hyvä polku kohti verkkopohjaisia ratkaisuja, koska opettajat ovat pystyneet hyödyntämään niissä jo olemassa olevia valmiita materiaaleja. Verkkopohjaisissa ratkaisuissa opettajat ovat joutuneet tuottamaan uudet slidet ja materiaalit. Kokemuksen mukaan siirtyminen on vienyt aikaa, mutta vaiheittainen eteneminen on edesauttanut käyttöönottoa. Etälukion ja maakunnallisen verkkokurssitarjottimen opetuksessa verkkokokouksen käyttö kasvaa koko ajan. Connect Pro:n käyttö ei sido paikkaan ja videoneuvottelu on helppokäyttöisempi. Tekniikka ei myöskään takkuile verkkopohjaisissa ratkaisuissa yhtä paljon kuin laitepohjaisissa ratkaisuissa. Keski-Suomessa alkamassa weblinkin käyttö 15

16 16(21) 14. Vastaajien mielestä oppimateriaalien käytöstä tai tuotannosta on tehty vähän (ka 2,0) käyttöoikeus tai tekijänoikeussopimuksia. Yhden vastaajan mukaan niitä on tehty paljon ja neljän mukaan jonkin verran. Kustannussopimukset tuottajien kanssa. Oman henkilökunnan sisällöntuotanto CC-lisenssin alaista. Kustantajat ostaneet opettajien tuottamia materiaaleja. Kehittämisprojektityön rahoituksen ehtona on kurssien mallin jakaminen verkoston jäsenille. Muuten asia sovitaan oppilaitoskohtaisesti. Tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet: Ilmiömäisessä oppimisessa avoin (ei sopimuksia) ja tärkeää korostaa opiskelijalle, että ympäristö on avoin. Ohjaaja huolehtii tästä. Aikuislukio jkl ei ole tehnyt 3.4 Opettajat ja oppilaat 15. Vastaajien mielestä koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen on jonkin verran (ka 3,14) tiimimäistä. Viiden vastaajan mukaan se on paljon tiimimäistä ja seitsemän vastaajan mukaan jonkin verran. Johtotiimi, sekä aine-, teema- ja vuosikurssitiimit. Perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää opettajakunnan pedagogista täydennyskoulutusta. Ryhmässä aineenopettajia ja opit-tukihenkilö. Ryhmä tukee heterogeenisen aikuislukion opiskelijoiden opettajia, jotta heillä on riittävä pedagoginen osaaminen. Kaikki lukiot tarjoavat virtuaalikursseja yhteiselle verkkokurssitarjottimelle eri oppiaineissa. Eri kuntien oppilaitokset olivat aluksi erillisiä, mutta rehtoreiden tiivistettyä verkostoa se siirtyi myös opettajien tavaksi. Henkilökohtaisten kanavien ansiosta suhteista on syntynyt päivittäinen kollegatuki. Kuntarajat ylittävässä opettajaverkostossa on nyt kurssisuunnittelutiimejä, jossa opettajat voivat seurata toistensa opetusta. YLE (yleissivistävän) tiimiin kuuluvat kaikki lukion ja kymppiluokan opetusta antavat. 16

17 17(21) llmiömäisessä oppimisessa koordinoija, pedagogi, asiantuntijat ja aineenopettaja. Suunnittelussa ja kehittämisessä opettaja, verkkopedagogi ja verkko-ohjaaja. Opettajilla tulee olla teknisen puolen vastuuhenkilöitä käytettävissään ja lisäksi joka koulussa on hyvä olla oma atk-vastaava ja vastuuopettaja, joka tukee opettajia. Hänellä on myös hyvä olla teknistä osaamista. Oppiainetiimit, jossa yksi opettaja on nimetty informaatikoksi. Hän auttaa pedagogisissa ja teknisissä ongelmissa. Oppiaineryhmät (n 10 opettajaa) tapaavat kerran kuukaudessa jakamaan kokemuksia ja tutkimaan verkkoratkaisuja. Aineopettajaryhmät toimivat hyvin. Hieman on eroja eri aineryhmien kanssa. Myös erilaisia integraatioita toteutetaan oppiaineiden välillä (historia äidinkieli, vieraat kielet reaaliaineet, äidinkielli vieraat kielet {lähinnä kielentuntemus, joka on haasteellinen osaalue aikuisopetuksessa}) 16 Hyviä käytänteitä opettajien työaikajärjestelyihin: Opettajat tekevät lukujärjestyksen ja jaksotuksen ja tiimityönä organisoidaan käytännöt. Erilaiset opetustuntimäärät eri opetusjaksoihin. Opettajat saavat saman korvauksen verkkokurssien rakentamisesta ja ohjauksesta kuin tuntiopetuksesta. Perusteluna on se, että opettaja on kiinni verkko-ohjauksessa ja materiaalin tekeminen vie aikaa, vaikka tuntiopetusta on vähemmän. 75 minuutin oppitunnit ovat identtiset joka koulussa, joka mahdollistaa mm reaaliaikaisen video-opetuksen eri koulujen välillä. Kaikissa kouluissa opettajat tekevät tunteja samalla tuntihinnalla ja kulut tasataan kaksi kertaa vuodessa. Tehty selkeä aikataulu opiskelijoille eri tehtävien tekoon ja sovittu aikataulu keskusteluille. Tämä tarjoaa parhaan mahdollisuuden niiden seuraamiseen. Opetusta tarjoava oppilaitos (työnantaja) vastaa sopimuksista. Luotu palkkio/työaikamalli verkkokurssien ohjaustyöhön. llmiömäisessä oppimisessa koordinoija, pedagogi, asiantuntijat ja aineenopettaja. Pedagogit tekevät useimmiten 50% pedagogin työtä. Tänä vuonna sama pedagogi. Muut työllistyvät (aineopettajat) jonkin verran, ei erillistä korvausta. Nettilukion sivutoimiset verkko-opettajat saavat korvauksen palkkioperustaisesti tehdystä työstä. Verkko-opettaja voi työskennellä myös kotona. Opettajat saatu kehittämistyöhön mukaan neuvottelemalla rehtoreiden kanssa ennakkoon korvauksista ja sijaisjärjestelyistä. Resurssoidaan hankkeista opettajille kehittämisrahaa. 70 ydinryhmän opettajaa saivat korvaukseksi 28,69 /h ja jokainen sai 50 tunnin korvauksen. Jokainen järjesti itse sijaiset, jos rehtori antoi siihen luvan. Ydinryhmään otettiin halukkaat aktiiviset opettajat. Tuotettu kurssipohjia, joita muutama opettaja rakentanut, miten tietyn tavoitteen mukainen kurssi etenee. Kurssipohjiin on koottu esim oph:n valmiita asioita. Kurssipohjat on kokemuksen jakamista ja voi tehdä itse. Ei makseta kurssin rakentamisesta. Siitä mitä jakaa muille (tehty 1/kurssi) tuotettu vuodessa/päivitetty vanhoja per vuosi. Tehdään tekijöiden kanssa tekijänoikeussopimus ja maksetaan Moodle pohjasta 800e/kurssipohja. 17

18 18(21) Kollegavalmentajatoimintaa, puolen vuoden jakso (3500e). Opettaja ohjaa kollegoita, voi järjestää koulutuspäiviä ym. Tällä tuetaan, ettei perinteisiä kirjekurssia enää synny. Verkkokurssi = itsenäinen verkossa oleva kurssi, joka ei sisällä ohjausta. On auki yhden luku-vuoden. Kurssista vastuussa oleva opettaja saa yhden kurssin korvauksen / vuosi. Etäkurssi = yhden jakson aikana suoritettava etäkurssi. Sisältää ohjausta verkossa ja päivystysajat koululla 2 X 2 h / viikko. Päivystysaikoina opetetaan keskeisiä sisältöjä, annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukiopetusta 17. Hyviä käytänteitä opinto-ohjauksen organisointiin: Hajautettu opinto-ohjauksen malli: Etäopiskelijoiden opinto-ohjaaja, kaksoistutkintolaisten opinto-ohjaaja, lukion opinto-ohjaaja Verkostomaisessa mallissa opinto-ohjauksen neuvontapalveluiden pitää olla yhtenäinen palvelu. Keskitetty, mutta lähipalveluna tuotettu malli oli toimivan opinto-ohjauksen edellytys. Perustettu ohjaustiimi, jonka vastuulla ohjauksen kokonaiskehittäminen. Nettilukiolaiset pienryhmissä, jossa jokaisella oma pienryhmäohjaaja. Pienryhmäohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteiset käytänteet kirjataan wikiin Tiivistetty opettajien, opinto-ohjaajien ja muiden koulutoimijoiden (erityisopettajat) yhteistyötä koulun arjessa. Tiivistetty yritysyhteistyö. Laatukriteereissä huomioidaan opiskelijan kotikoulun rooli ja siellä tehtävä ohjaustyö. Laatukriteerien pohjalta käynnistetään opinto-ohjaajien koulutus, jonka yhteydessä tuotetaan koulujen käyttöön verkko-opiskeluopas. Päivän ja viikon mittaiset opettajille suunnatut Ope TET-jaksot. Verkon maksimaalinen hyödyntäminen opinto-ohjauksen välineenä. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen malli: varattu aikaa ja opettajat tavoitettavissa. Kaupungin opinto-ohjaajilla oma ohjausportaali Moodlessa, jonka rinnalla käytetään verkkokokoustyökalua ohjauksessa. Verkkokursseilla tulee olla opinto-ohjaaja, joka vastaa sähköposteihin ja käytännön kysymyksiin. Myös toisen asteen yhteysopinto-ohjaaja on helpottanut yhteistyötä ja opiskelijoiden lukion suorittamista oleellisesti. Opinto-ohjaajat ovat avainhenkilöitä, jotka opiskelijan kanssa hoitavat ilmoittautumisen opiskelijan kotikoulun ja järjestävän koulun välillä. Opinto-ohjaaja huolehti lisäksi kokeiden järjestämisestä. Opojen sivut on verkossa. Op3-kurssi on verkossa, joka suoritetaan opintojen alussa. Kurssi jää auki koko lukuvuodeksi verkkoon. Muuten opojen toiminta on pääsääntöisesti lähitoimintaa 18. Mistä opiskelijat tulevat yleensä opiskelemaan: Koko Suomen alueelta. Samasta kunnasta/kaupungista ja lähikunnista. Aineopiskelu aikuislukioissa suosittua ja tullaan läänin alueelta. Suoraan peruskoulusta, työelämästä, ammatillisista oppilaitoksista. enorssin kautta. 18

19 19(21) Tavallisista lukioista, joissa opinnot ovat keskeytyneet. Halutaan suoritta lukio esim työn ohessa. ISOverstaan verkkokursseja on syksyllä 2010 valittu noin 60 eri oppilaitoksesta. Pääosa oppilaitoksista on lukioita, mutta noin 17 % lukiokurssien valinnoista tehdään ammatillisista oppilaitoksista. Jyväskylän alue, ammatillisen puolen kaksoistutkinnon opiskelijat, muut ammatillisenopiskelijat, jotka suorittavat kursseja ja verkkokursseille osallistuu opiskelijoita ympäri suomea. Lisäksi opiskelee suomalaisia nuoria maailmalta (urheilijoita ja ulkomaille muuttaneiden perheiden lapsia). 19. Mitä opiskelijat tulevat opiskelemaan: Koko lukio tai kesken jääneet osat suoritetaan nettilukiossa. Yksittäisiä kieliä (ranska, espanja, venäjä). Pitkä matematiikka. Laaja fysiikka ja kemia. Suomi toisena kielenä. Reaaliaineet. Alkoholilainsäädäntö ja Hygieniaosaaminen kurssitarjottimen suosituimmat kurssit. Syksyllä 2010 suosituimmat kurssi ISOverstaassa ovat japanin ja espanjan alusta alkavat kurssit. Seuraavaksi suosituimmat ovat filosofia, elämänkatsomustieto, venäjän alkeet, terveystieto, ortodoksinen uskonto, A-englanti. Moodlessa ohjatut verkkokurssit ovat suositumpia kuin virtuaaliluokkakurssit (verkkokokous). Laajasti koko lukion kursseja. Aikuislukiossa paljon yksittäisten kurssien suorittajia. 20. Määrälliset tavoitteet syksylle 2010: 2-3 verkkokurssia, opiskelijaa. 6 verkkokurssia, alle 200 opiskelijaa. 15 verkkokurssia, 518 opiskelijaa. Kaikki lukion pakolliset kurssit ja joitakin valinnaisia aineita. Kaupunki suosittelee, että jokainen lukiolainen suorittaa vähintään yhden kurssin verkkoopintoina opintojensa aikana. Lukioita suositellaan tarjoamaan vähintään kaksi kurssia verkkokurssitarjottimella lukuvuoden aikana. Vuonna opiskelijaa ilmoittautui Maakunnalliseen verkkotarjottimeen ja näistä n.650 opiskelijaa suoritti kurssinsa loppuun. Verkosto tarjoaa ainakin 350 verkkokurssitoteutusta (kesäkurssit mukaan lukien). Opiskelijoita /kurssisuorituksia noin pari sataa opiskelijaa (aineopiskelijoita) lukuvuodessa. Etäkursseja 40, omia verkkokursseja 16 + länsisuomen tarjonta reaalin syventävät kurssit ja jonkun verran muutakin 19

20 20(21) 4 LOPUKSI Selvitystyön lopputuloksena voidaan todeta, että verkkopedagogiset mallit ovat kehittyneet kolmen viimeisen vuoden aikana. Haastattelujen perusteella suurimmat sudenkuopat on monen opettajan asenteissa; jos kehittämisen halua ei ole, miten se saadaan syttymään. Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja oppimisesta sekä sosiaaliset käytäntömme eivät kehity samassa tahdissa. Ajatellaan, että tietoa voidaan siirtää ihmisen mielestä toiseen. Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista opiskelijat sitten imuroivat ne mieleensä. Suurin pelko haastattelujen perusteella on oman työn menettäminen verkostoitumisen ja sosiaalisen median hyödyntämisen myötä. Kaikkia opettajia tulee arvostaa ja heidät tulee kutsua ja verkkolukiokonseptin rakennustyöhön mukaan. Roadshow:t, osallistavat työpajat ja henkilökohtainen tuki oman kurssin kehittämiseen on tärkeä. Opettajien on tunnistettava mitä opettajan työhön tänä päivänä kuuluu ja siihen tukeen konsultointityö on tärkeämpi kuin rahoituksen jakaminen. Kun opettajien kanssa keskustellaan ja pilkotaan muutos pienin askelin eteneväksi, madaltuu muutoksen kynnykset kokemusten mukaan huomattavasti. Suuret jalkauttamisen mallin kuuluvat historiaan. Johdon sitouttamisen ja pedagogisen johtamisen tukeminen on onnistumisen edellytys. Hallinnon yhdistämisellä, selkeällä päämäärällä ja ydinryhmän perustamisella on päästy parhaimpiin tuloksiin. Verkkokurssitarjottimen rakentamisessa ja toisen asteen kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeintä on win-win tilanne molempiin suuntiin. Molemmat oppilaitokset tarjoavat ja molempien oppilaat käyttävät tarjontaa. Näiden kautta pystytään varmistetaan, että kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan. Verkkolukiokonseptin rakentamisessa on tärkeää tuoda näkyväksi verkon lisäarvo. Verkkoopetustarjonta on vain yksi osa kokonaisuuden kehittämistä. Kasvokkain tapaamisia ei voida kokonaan poistaa vaan tärkeämpää on monipuolisuuden, oppijalähtöisyyden ja laadun näkökumien esiinnosto. Selvityksessä mm. kolmen kattauksen malli auttaa laaja-alaisesti ja monipuolisesti opiskelijoita. Oppijalähtöisyys tarkoittaa laadullisesta näkökulmasta pedagogista mielekkyyttä ja joustavuutta yksilöllisiin väyliin ja yhdessä tekeminen mahdollisuuteen. Nämä ovat sisällöllisiä ja järjestelmänäkökulmia, valintakysymyksiä kumpi tukee parhaiten oppijaa. Verkostomaisessa työssä laatu tarkoittaa myös teknisten ratkaisumallien yhdistämistä niin, että ne keskustelevat keskenään. Selvityksen mukaan verkkopohjaiset videoneuvottelukäytänteet toimivat tässä laitepohjaisia paremmin sekä teknisestä näkökulmasta ja joustavuuden ja monipuolisen opetuksen näkökulmista tarkasteltuna. Aikuislukioiden toiminnassa voisi olla paljon oppimista normaaleille lukioille. Heille monimuoto-opetus on ollut arkipäivää jo vuosia ja heille on kehittynyt selkeitä käyttökelpoisia rutiineja. Ilmiömäinen oppiminen yhtenä suoritusvaihtoehtona on tuonut uusia tuulia sekä oppilaille että opettajille. Ilmiömäisen oppimisen toteutusmallissa opettaja on myös oppija, joka muuttaa vahvimmin käsityksen mitä opettajuus oikeastaan tänä päivänä on. Opettaja joutuu käsittelemään ja ohjaamaan asioita, joissa ei itse ole asiantuntija. Usein opiskelijat voivatkin olla osaajia tai asiantuntijoita alalla ja tiedot on opittu muusta kuin koulusta. Esimerkiksi maantiedon osaaminen ei ole tärkein vaan oppimisen ilmiö ja miten opiskelija oppii. Opettajat eivät haastattelujen mukaan ajattele kuitenkaan vielä näin. Syväoppimisen merkitystä ei vielä ymmärretä vaan kurssit suoritetaan. Suoritusajattelua tukee oppikirjojen vangitseva käyttäminen, joka myös rajoittaa oppilaslähtöistä oppimista ja ryhmäkohtaisen tarpeen räätälöintiä. Oppikirjojen poisjättämisestä on Pirkanmaalla ollut hyviä kokemuksia sekä opettajakunnassa että oppijoilla. Miksi sitten opettajat eivät rohkeammin lähde kokeilemaan 20

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla

Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla Ajankohtaiset asiat: - Valintatarjotin - Tiedotuskanavat Johanna Kattilakoski Ajankohtaista valintatarjotinasiaa Lv. 2012-2013 valintatarjottimet: Kpedun opistojen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia

Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7 Kurssien

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Keski-Suomen lukiohanke

Keski-Suomen lukiohanke 20.4.2012 Keski-Suomen lukiohanke tiivistää maakunnan lukioiden yhteistyötä ja vahvistaa lukiokoulutuksen työelämäyhteyksiä ESR hanke ajalla 1.4.2010-31.3.2013, jatkohanke 1.8.2012-31.12.2013 Mukana 22

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Etäopiskelun opas 2014-2015 Sisällys 1 Yleiset käytännöt... 3 2 Yhteistyö työpajan tai muun vastaavan tahon kanssa... 4 3 Opintojen toteutus lyhyesti...

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Video-opetuksen mahdollisuudet. T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1

Video-opetuksen mahdollisuudet. T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1 Video-opetuksen mahdollisuudet T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1 T A M P E R E E N K A U P U N K I Mitä etäopetus on? tieto- ja viestintätekniikalla tuettua opetusta, jossa oppilas

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Minna Haasio, verkko-opetuksen koordinaattori, Tampereen kaupunki Juuso Hyvärinen, vt. rehtori, Valkeakosken

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot