VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA"

Transkriptio

1 VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA RAPORTIT AiHe-projekti Verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijaryhmä Pekka Ihanainen Pentti Hietala Päivi Mäkinen Seija Rannikko Antti Keskinen 2004

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Eija Högman Kansi: Studio Viiva Oy ISBN (nid.) ISBN X (pdf) Hakapaino Oy, Helsinki 2004

3 SAATTEEKSI Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen AiHe-projektin tarkoitus on näyttötutkintotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ai kuisopiskelun henkilökohtaistamisen avulla. Projekti tarjoaa valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjälle (keskimäärin 50 oppilaitokselle) pitkäjänteistä konsultointia, koulutusta ja ohjausta näyttöjärjestelmään soveltuvien koulutustuotteiden, oppimisprosessien ja näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen kehittämiseen. AiHe-projektissa ohjauksen kehittäminen on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi joustavassa ja asiakaskohtaisessa näyttötoiminnassa. Ny ky ai kaiseen kommunikointiin kuuluu yhtenä muotona sähköisen verkon käyttö. Verkkooppimisen ohjauksen asiantuntijatyöryhmä on kehittänyt verkko-ohjauksen mallinnusta ja konkreettisesti verkkokoulutuksen suunnittelumallin ja näyttötutkinto- ja oppimisprosessin verkkotyökalun. Asiantuntijatyöryhmässä ovat toimineet e-kouluttaja ja -konsultti Pekka Ihanainen, IhaNova Oy, leh t ori Pentti Hietala, Tam pereen yli opisto, opinto-ohjaaja Antti Kes kinen, Tampereen kaupunki, KM Päivi Mäkinen, Opengate ja lehtori Seija Rannikko, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos. Verkko-oppiminen on tullut jäädäkseen yhdeksi vaihtoehdoksi tarjot taessa joustavia koulutus- ja tutkintopalveluja aikuisten käyttöön. Haasteellista on löytää ohjaukseen erilaisia toimintamalleja ja mekanismeja. Verkko-ohjaus tarjoaa yhden vaihtoehdon lisää ja on nyt kehittämisen keskiössä. Miten onnistumme kehittämisessä? Riippuu paljolti siitä, miten toimivia ohjelmia saamme aikaan. Tähän raporttiin on koottu verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijatyöryhmän kaikki työn tuotokset. Tavoitteena on pilotoida kehiteltyjä malleja ja työkaluja AiHe-hankkeissa ja niiden pohjalta jatkaa kehittämistyötä edelleen. Raportista toivomme olevan hyötyä verkko-oppimisen ohjaukseen niin, että tutkinnon suorittajat ja aikuisopiskelijat saavat käyttöönsä heille soveltuvia vaihtoehtoisia oppimis- ja ohjausmuotoja. Helsingissä Timo Lähdesmäki ylijohtaja Aino Rikkinen projektipäällikkö

4 Raportit Päivi Mäkinen ja asiantuntijatyöryhmä (2002) Ammatillisen aikuiskoulutuksen verkko-oppimisen käytäntöjen ja kokemusten selvitys Asiantuntijatyöryhmä (2003) Opiskelun ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen verkossa Päivi Mäkinen ja asiantuntijatyöryhmä (2003) Verkko-opetuksen suunnittelumalli Antti Keskinen (2003) Itsetuntemus itsearviointi. Itsearviointia tukevia välineitä verkossa 4

5 AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJEN JA KOKEMUSTEN SELVITYS Päivi Mäkinen AiHe-projekti Verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijaryhmä Pekka Ihanainen Pentti Hietala Antti Keskinen Seija Rannikko ( ) 5

6 6

7 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA 8 2 SELVITYSTYÖN JÄSENTELYÄ 9 3 SELVITYKSEN SATOA Taustaa OpinNet-projekti OpinNet-hankkeita Virtuaalipedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa tutkimusprojekti (VETO) DIANA-mallin kokeiluja virtuaalikouluhankkeissa Virtuaalikouluhanke Ammatillisia virtuaalikouluhankkeita Lumipalloprojekti Esimerkkejä lumipalloprojektin hankkeista 24 4 MUITA HANKKEITA 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA POHDINTOJA Mitä? Miksi? Kuka ja kenelle? Miten? Mitä vastaisuudessa? Summa summarum: kokemusten ja käytäntöjen kehitysvaiheet 34 LÄHTEET 35 LIITE

8 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA Työryhmän tavoitteena on kehittää tietoverkkoa hyödyntävä/soveltava oppimisen ja ammattitaidon arvioinnin henkilökohtaistamisen malli. Työskentelyn ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin olemassa olevien verkko-oppimisen käytäntöjen ja kokemusten selvittäminen ja jäsentäminen. Työryhmä piti oman jatkotyöskentelynsä vuoksi tärkeänä tutustua tähän mennessä toteutuneisiin verkko-oppimishankkeisiin ja niistä saatuihin kokemuksiin, ja samalla tavoitteena oli luoda niistä kokonaiskuva. Selvityksen tietolähteinä käytettiin mm. jo toteutettujen valtakunnallisten projektien loppuraportteja (OpinNet ja VETO) ja niihin sisältyviä subjektiivisia (kokemuksellisia) ja tutkimuksellisia hankekuvauksia ja -arviointeja. Pääasiallisena lähteenä toimi kuitenkin Virtuaalikouluprojektin portaali Edu.fi, joka julkaistiin huhtikuussa. Portaali on vasta rakentumassa, joten ihan kaikista hankkeista sieltä ei vielä löytynyt tarkempia tietoja. Virtuaalikoulun sosiaali- ja terveysalan verkkokouluhankkeitten tietojen suhteen olimme omavaraisia, kiitos hankkeen koordinaattorin, Seija Rannikon, joka on työryhmämme jäsen. Monista hankkeista on myös kirjoitettu esim. OTE-lehteen, jonka artikkeleita näin ollen myös hyödynsimme. VETO-projektiin sisältyneessä DIANA-toimintamallin tutkimuksessaan Aarnio ja Enqvist (2002) pyrkivät selvittämään ammatillisten oppilaitosten parhaita verkkototeutuksia. Pieni vastausten määrä (62/226) tulkittiin tässä tutkimuksessa vahvimmin kuvaavan nimenomaan sitä, että varsinaisia verkossa oppimisen kokemuksia ei vielä tuolloin (talvella 2001) ollut käytettävissä. Omassa selvityksessämme pyrimme ottamaan huomioon em. tutkimuksessa koottuja kokemuksia, mutta toisaalta suuntaamaan katseemme viimeisen vuoden aikana toteutuneisiin hankkeisiin. Selvitystä tehdessä jäi sellainen tuntuma, että viime syksynä uutta verkko-opetuksen käytäntöihin toi nimenomaan DIANA-mallin kokeiluprojektit, ja että tämä kevät on suunnattu kehittämistyöhön, jonka hedelmiä punnitaan ensi syksyn toteutuksissa. Tähän viittasivat myös ne palautteet, joita saimme henkilökohtaisista yhteydenotoistamme ammatillisten oppilaitosten opettajiin. Kovin moniin yksittäisiin oppilaitoksiin tai niiden edustajiin emme kuitenkaan olleet yhteydessä. Selvitystyön kannalta antoisaksi osoittautui myös vuoden 2002 ITK-konferenssi (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), johon työryhmämme jäsenet osallistuivat. Korvan taakse painettiin työryhmän myöhempääkin työskentelyä varten mielenkiintoisia havaintoja, mm. verkko-oppimisen arviointiin liittyvistä työkaluista ja niiden käyttökokemuksista. 8

9 2 SELVITYSTYÖN JÄSENTELYÄ Työryhmän tavoitteena oli luoda yleiskuva ammatillisen aikuiskoulutuksen verkko-oppimisen kokemuksista. Näkökulma oli siis holistinen, kokonaisvaltainen, ja konkretisoitui seuraaviin kysymyksiin: Mitä on tehty? Miksi? Kuka ja kenelle? Miten? Minkälaisin kokemuksin ja miten vastaisuudessa? Työryhmän jatkotyöskentelyn näkökulmasta jo toteutuneiden hankkeiden tavoitteisiin, aikatauluihin, käytettyihin menetelmiin ja malleihin liittyvät kokemukset olivat erityisen mielenkiintoisia. Kaikista ei kuitenkaan ollut käytettävissä arvioivaa raporttia. Monen kohdalla jouduimme tyytymään vain opetussuunnitelman mukaisiin kurssikuvauksiin ilman laajempaa (verkko)pedagogista kehystä. Monessa oppilaitoksessa tehdään parhaillaan verkko-opetusta koskevia suunnitelmia, joita ollaan toteuttamassa ensi syksystä lähtien. Suunnitelmia tehdään niin yksittäisissä oppilaitoksissa kuin verkostoituneina hankkeinakin. Esim. portaalissa olevissa virtuaalikoulusuunnitelmissa esitellään kaikki ne keskeiset tavoitteet, joita tälle valtakunnallisen projektin hankkeille on yhteisesti sovittu. Nämä eivät vielä ole kaikissa kuvauksissa konkretisoituneet. Selvitystyö painottui ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkko-oppimisen tarjontaan. Tämä (hiljaisesti hyväksytty) lähestymistapa jättää tietenkin ulkopuolelleen kaikki ne työssä oppimisen ja työorganisaatioiden aloitteesta kehitetyt virtuaaliratkaisut, joita myöskin on maassamme parhaillaan menossa tai kehitteillä. Tällaisia ovat mm. ajatukset virtuaalisesta taitokoulun kehittämisestä (Vainio ym. 2001) tai esim. teollisuuden yhteisvoimin kehittelemistä verkostoituneista ja virtuaalisista koulutuksista, jollaista esim. Pirkanmaan alueen pk-alan teollisuus parhaillaan kehittelee. Tässä koulutusinstituutissa peruslähtökohtana on asenneilmaston muutos oman osaamisensa ja sen kehittämisen arvostukseen (Mörttinen, 2002). Oppilaitoksilla on tietenkin oma roolinsa tällaisten hankkeiden koulutuksen pedagogisina ja käytännöllisinä toteuttajina. 9

10 3 SELVITYKSEN SATOA 3.1 Taustaa Ammatillisessa koulutuksessa tietokoneet ovat olleet mukana jo 1980-luvulta lähtien. Niiden rooli on perinteisesti ollut olla työnteon välineenä ja/ tai opiskelun kohteena, koulutusalasta riippuen ei oppimisen välineenä. Myös ammatillisten oppilaitosten opettajien tietoteknistä osaamista, tai vähintäänkin ohjelmisto-osaamista, on kehitetty jo parin vuosikymmenen aikana. Opettajien tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja esimerkiksi tietoverkon lisääntynyt käyttö sinänsä eivät näytä kuitenkaan sinällään lisäävän tietoverkkojen integroimista opetukseen, enemmänkin niitä käytetään oman tiedonhaun välineenä ja verkostoitumisen apuvälineinä. Toisaalta on huomattava eri alojen ja eri ikäryhmiä edustavien opettajien eroavaisuudet niin tieto- ja viestintätekniikan taidoissa kuin käytössäkin. (Koivisto & Ilomäki, 2001.) 1990-luvun alussa opiskelun joustavuuteen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pohdittiin innokkaasti keinoja monimuoto-opetuksen kehittämiseksi ja myös jatkuvasti kehittyvän teknologian hyödyntämiseksi opetuksessa. 3.2 OpinNet-projekti 1996 aloitettu OpinNet-projekti keskittyikin tuohon teknologian hyväksikäyttöön aikuisopiskelijoiden joustavien, ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös se, että projektissa mukana olevat opiskelijat oppivat käyttämään uutta tieto- ja viestintäteknologiaa ja sen resursseja. Voimavarat suunnattiin nimenomaan ammattitutkintoihin johtavan, valmistavan koulutuksen kehittämiseen. (Lakio, L., 2000.) Käytännössä projektin tavoitteet konkretisoituivat verkkoon tuotetuiksi op pi mistehtäviksi ja oppimateriaaleiksi. Ohjausta ja tutorointia palautteen muodossa suunniteltiin myös tarjottavan riittävästi ja oikea-aikaisesti. Näin pyrittiin siihen, että opiskelijat voivat valmistautua tutkintoihin joustavasti ja oppijakeskeisesti. Ajatuksen kehittely johti puheisiin kurs sien tuotteistamisesta verkkovälitteistä opiskelua varten. (Lakio, L., 2000.) 10

11 OpinNet-projektiin otettiin mukaan kaikki kehittämishaluiset aikuisoppilaitokset, joita oli alkuvaiheessa 11. Projektin eri vaiheissa oppilaitoksia oli loppujen lopuksi mukana yhteensä 25 ja sitä toteutettiin yli 30 tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Opettajia ja muita toimijoita oli 197 ja opiskelijamäärät kasvoivat projektin nelivuotisen elinkaaren aikana aloittamisvuoden 49:stä lopettamisvuoden 1720:een. (Lakio, L., 2000.) OpinNetin tavoitteet ja toimintatavat eivät liittyneet yksittäisten verkkokurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen, vaan enemmänkin oppilaitosedustajien yhteisöllisen ja verkottuneen toiminnan kehittämiseen yli oppilaitosrajojen. Toisaalta ne oli sidottu kuitenkin ops-perustaisiin ammattitutkintotavoitteisiin, mutta näissäkin toimittiin ammattialakohtaisesti yli oppilaitosten. Materiaaleja koottiin yhteiseen OpinNet-kirjastoon, ja oppimistehtävistä kehitettiin ammattitutkintokohtaisia. (Lakio, L., 2000.) Tavoitteissa mainittu ajatus joustavuudesta ja oppijakeskeisyydestä konkretisoitui projektin hankkeissa perinteisen etäopetuksen itsenäisen yksintyöskentelyn moderniksi versioksi. Verkon ominaispiirteistä pyrittiin käytännössä hyödyntämään nimenomaan sen helppokäyttöisyyttä jakelukanavana niin tiedottamisen, oppimistehtävien saatavuuden, palautuksen kuin palautteenkin osalta. Alkuvaiheessa kanavana toimi pääasiassa sähköposti, loppuvaiheessa projektin oppilaitokset saivat käyttöönsä Lotus LearningSpace -ohjelmiston. Ajattelu- ja toimintatavat olivat kuitenkin pääasiassa tehtävä- ja suorituskeskeisiä, ja ne perustuivat opiskelijoiden yksilösuorituksiin. Ilmeisesti tämän vuoksi myös ohjausviestintä osoittautui monin paikoin opettajien resursseja sitovaksi. Haasteina seuraaville virtuaalikoulun kehittämishankkeille nousivat Lakion (emt.) mukaan erityisesti tutoroinnin ja ohjauksen resurssoidun suunnitelman tarve ja ohjauksen kriittisten pisteiden pohtiminen. Hän myös korosti materiaalien ja oppimistehtävien riittävää määrää kurssien luomisen ensimmäisiksi vaiheiksi. Jälkimmäinen ajatus on looginen suhteessa niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, joita OpinNet-projektin hankkeissa käytettiin, mutta toisaalta viimeisten vuosien aikana ovat käsitykset verkko-oppimisen luonteesta ja lähestymistavoista kehittyneet yhä enemmän osallistujakeskeiseen ja prosessuaaliseen suuntaan, jolloin myös materiaalien ja tehtävien merkitys ja asema ovat muuttuneet. Ohjauksen ja tutoroinnin merkitys ja toteutuminen ovat yhä kehittämisen keskiössä, mutta liittyneinä ehkä enemmänkin tutorin rooliin vuorovaikutuksellisessa prosessissa ei niinkään yksittäisten opiskelijoiden ohjaamiseen. 11

12 3.2.1 OpinNet-hankkeita Tietojenkäsittelyn aikuiskoulutus Yrittäjätutkintoon valmistava virtuaaliluokka Siivousalan koulutus Kaikkia näitä OpinNet-hankkeita on kehitetty edelleen Virtuaalikouluproj ektissa. Hankkeet ovat antaneet hedelmällistä kokemusta ja pohjaa kollegiaaliselle opetuksen suunnittelulle, vaikka opiskelijanäkökulmasta katsottuna toteutukset painottuivatkin välineelliseen oppimistyöskentelyyn. 3.3 Verkkopedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa -tutkimusprojekti (VETO) VETO-projektin tavoitteena oli tutkia ja kehittää ammatillista verkko-oppimista nimenomaan pedagogisesta ja sisältönäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa dialogiin ja oppimisen intoa synnyttävään autenttisuuteen perustuva verkossa oppimisen toimintamalli. (Aarnio & Enqvist, 2002.) VETO-projektissa siis otettiin askel pidemmälle varsinaiseen oppimisprosessiin ja jätettiin opetuksen joustavaan organisointiin liittyneet retoriset näkökulmat ajasta ja paikasta riippumattomista itsenäisen työskentelyn mahdollisuuksista taka-alalle. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin DIANA-malli, verkossa oppimisen toimintamalli, jonka käsitteellinen rakenne perustuu neljään kulmakiveen: yhteisen perustan luominen verkossa oppimiselle, verkossa oppimisen autenttinen eteneminen, verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat ja oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen ja näiden kulmakivien toiminnallisiin tarkennuksiin. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Mallin mukaista verkossa oppimista opetettiin myös ammatillisille opettajille suunnatulla kurssilla ja eri alojen ammatilliset opettajat osallistuivat mallin käytännön testaamiseen omassa työssään. Kokeiluihin osallistui yhteensä 19 opettajaa ja ne tehtiin syksyllä Kaikki kokeiluissa mukana olleet opettajat eivät osallistuneet koulutukseen, toiset taas useammankin kerran. Kokeiluihin vapaaehtoisesti osallistuneet opettajat olivat mukana Opetushallituksen virtuaalikouluhankkeista. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Tulosten mukaan opettajien itsensä on vaikea käydä dialogista keskustelua verkossa ja autenttisten oppimisprosessien rakentaminen on ammattitaidollisesti haastavaa. Samat havainnot tulivat ilmi myös opettajien omista verkossa oppimisen käytännön kokeiluista. Vaikeudet eivät kuitenkaan ole vähentäneet innostusta ja koettua tarvetta kehittää itseään näissä asioissa. (Aarnio & Enqvist, 2002.) 12

13 DIANA-mallissa korostuu osallistujien yhteinen työskentely ja erilaisten osaamisten yhdistäminen. Kehitteillä olevaa osaamista tuodaan esille, sitä arvioidaan ja opitaan samalla arvioimaan myös muiden osaamista. Sekä opettajat että opiskelijat ovat tutkimuksen perusteella kuitenkin vielä hyvin alussa dialogisen oppimisen taitojen kehittämisessä ja etsimisessä. (Aarnio & Enqvist, 2002.) DIANA-malli on OpinNetin kokemusten ja johtopäätösten jälkeen looginen jatko suunnata kehitystä perinteisten didaktisten elementtien verkkoonsiirtämisestä verkon vuorovaikutuksellisen ja näkyvän prosessin huomioimiseen oppimistyöskentelyssä. Se on lähtökohtaisesti opettajakeskeinen opettajan menetelmällinen työkalu, vaikka toisaalta se pyrkii lähentämään opettajaa ja opiskelijoita yhteiseen yhteisölliseen työskentelyyn DIANA-mallin kokeiluja virtuaalikouluhankkeissa Sähköala, Kokkolan ammattioppilaitoksen sähköosasto (http://www.virtuaalikoulu.kpedu.fi/virtuaalikoulu.htm) Catering-ala, Tampereen ammattiopisto (http://www.tao.tampere.fi/eta/too) Terveysala, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos (http://www.ppnet.fi/othol/virtuaalikoulu/index.htmll) Metalliala, Turun ammatti-instituutti (ei tietoa www-sivuista) Kaupallinen ala, Oulaisten Instituutti (http://instituutti.yritysnet.com/virtuaalimerkonomi) Sosiaaliala, Espoon terveyden ja sosiaalialan oppilaitos (http://www.etso.eskk.fii- projektit Työssäoppimisen kehittäminen loppuraportti) Vaatetusala, Mikkelin ammattioppilaitos (ei tietoa www-sivuista) Käsi- ja taideala, Mikkelin ammatti-instituutti (ei tietoa www-sivuista) DIANA-mallin kokeiluihin osallistuneiden hankkeiden kokemukset vaihtelivat huomattavasti. Osa kurssien opettajista oli osallistunut jo useampaan 13

14 DIANA-koulutukseen, osalle perehtyminen ja mallin sisäistäminen oli jäänyt pinnallisemmaksi. Ilmeisesti näiden perusteella myös kurssien suunnittelussa ja arvioinnissa painotettiin erilaisia asioita. Kaikissa toteutuksissa ei myöskään ehditty kokeilla mallia kokonaisuudessaan, vaan vain joitakin sen osaelementtejä. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Autenttisuuden löytäminen ja ymmärtäminen osaamisen ja sen kehittymisen viitekehykseksi on ilmeisen vaikea haaste. Joissakin hankkeissa sen problematisointiin ei kyetty juuri ollenkaan, toisissa taas tuli ilmi se, kuinka tärkeitä omakohtaiset kokemukset ovat mielekkään keskustelun pohjana ja peilinä. Esimerkiksi pelkkä simulaatio ei riitä autenttisuuden kokemukseksi. Ehkä juuri siksi kokeilut tuntuivat onnistuneen parhaiten nimenomaan työssäoppimisen jaksoihin liitettyinä. (Aarnio & Enqvist, 2002; Vuorela, 2002a.) Mitä paremmin opettajat olivat omaksuneet dialogisen oppimisprosessin ajatuksen, sitä tietoisemmin se oli otettu opetuksen suunnittelun lähtökohtana huomioon. Näin pedagoginen ajattelu ja toiminta muuttuivat oikeasti prosessimaisempaan suuntaan ja verkon kommunikatiivinen luonnetta hyödynnettiin suunnitelmallisesti. Oppimisen lähtökohtina voivat tällöin olla tutkiva ja ongelmakeskeinen lähestymistapa. Opiskelijakeskeisyys myös lisääntyy ja tehtäväpainotteisuus vähenee. Itse dialogin toteuttaminen oli myös paikoin ongelmallista, esimerkiksi käytetty kieli ja ilmaisumuodot ovat vaihtelevia. Dialogisuutta kuitenkin pidetään myös kulttuurisena muutoksena ja luokkatilanteessa sosiaalisesti vetäytyvien mahdollisuutena näyttäytyä aktiivisena toimijana. (Vuorela, 2002a.) 3.4 Virtuaalikouluhanke Virtuaalikoulun kehittäminen on osa valtakunnallista tietoyhteiskuntaohjelmaa (v ) ja sen tavoitteena on kehittää koulujärjestelmämme joustavuutta ja monipuolisuutta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Virtuaalikoulun kehittämisen pohjana ovat jo olemassa olevat hankkeet ja palvelut. Käytännössä verkko-opetusta ja -opiskelua kehitetään paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa. (www.minedu.fi) Virtuaalikoulun portaaliin (http://www.edu.fi joka julkistettiin huhtikuussa ITK-konferenssissa, on tarkoitus koota tietoja hankkeiden tuloksista. Portaalille on ajateltu myös muita tehtäviä: se tarjoaisi opiskelumoduuleja, kursseja ja muita opiskelupaketteja sekä koulumuodoittain ja opetussuunnitelmien mukaisesti jäsennettyä oppimateriaalia, virtuaalikoulun tarvitsemia vuorovaikutteisia ohjaus- ja neuvonta-, tuki ja opet- 14

15 tajankoulutuspalveluja, ja toimisi myös hyvien käytänteiden levittäjänä. Tavoitteena on näin myös auttaa jokaisen koulun toiminnan kehittämistä kohti virtuaalikoulua, sillä ajatuksena on, että vuonna 2005 jokainen ammatillista perututkintoa opiskeleva opiskelisi vähintään kaksi opintoviikkoa verkossa opiskelijalähtöisesti, autenttisesti ja dialogisesti (Vuorela, 2002a, Portaaliin sopivia opiskelumoduuleja, tukipalveluja ja oppimateriaaleja ke hitetään laajoissa kehittämishankkeissa. Hankkeiden tarkoituksena on lisäksi hakea ratkaisuja uusien opiskelumuotojen aiheuttamiin ongelmiin ja juurruttaa uusia menetelmiä osaksi koulujen käytäntöä. Tavoitteet kohdistuvat myös koulutuksen järjestäjien rahoitus- ja yhteistyömallien selvittämiseen, samoin kuin opettajien palkkausten periaatteiden selvittämiseen. Tarkoitus olisi saada myös yksityistä sektoria mukaan kehittämistyöhön etenkin opetusaineistojen osalta. (www.minedu.fi) Virtuaalikoulun verkko-opiskeluhankkeet ovat valtakunnallisesti koordinoituja ja tuottavat kurssikokonaisuuksia tietoverkkoon, digitaaliradioon tai digitaalitelevisioon. Verkko-opiskeluhankkeilla pyritään tarjoamaan esimerkiksi työssä oleville aikuisille opiskelumahdollisuuksia mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Tarkoitus on myös, että opiskelija voi suorittaa kursseja tai laajempia kokonaisuuksia myös muissa op pi laitoksis sa. Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi virtuaalikoulussa on myös paikallisia tai alueellisia tarpeita varten sovitettuja hankkeita. (www.minedu.fi) Ammatillisia virtuaalikouluhankkeita Työryhmän mielenkiinto kohdistui erityisesti aikuisten ammatilliseen verkko-opetukseen, mutta esim. Edu.fi:n sivuilta löytyvistä virtuaalikouluhankkeiden kuvauksista suurin osa näyttää koskevan ammatillista peruskoulutusta. Muutamissa hankkeissa mainittiin kuitenkin kokeiluista myös aikuisopiskelijoiden kanssa. Hankkeet on jäsennelty ammattitutkinnottain ja -aloittain. Edu.fi:n si - vuilla on myös suunnitelmia ja kuvauksia yksittäisistä opintojaksoista ja kursseista, joita eri koulutusaloilla on suunnitteilla ja joista osaa on jo käytännössä toteutettukin. Osaan näistä kursseista viitataan oheisissa tarkasteluissa. Tarkastelun aluksi on kuvattu suunnitelmia (ja osittain toteutettuja hankkeita) aikuisten ammatillisesta lisäkoulutuksesta verkossa. Hankkeet ovat pääosin suunnitteilla, toisten hankkeitten taustalla on jo kokemuksia mm. OpinNet-projektista. Työryhmämme aiheen näkökulmasta on todet- 15

16 tava, että ainakin hankekuvauksissa materiaalin tuottaminen ja tehtäväkeskeisyys nousevat esille keskeisinä tavoitteina. Muita toteutuksen tapoja ja menetelmiä ei juurikaan tuoda esille. HOPSit mainitaan, mutta lähestymistapa on silti vahvasti opettaja- ja suorituskeskeinen. Ravintola- ja suurtalouskokin ammattitutkinto (www-kotisivu tulossa Hämeenlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen sivuille) Viiden oppilaitoksen verkosto. Riskeinä opettajat epäilevät mm. opiskelijoiden puuttuvia valmiuksia ja motivaatiota. Taustaoletuksena he toteavat jo olemassa olevan materiaalin ja tehtävistön olevan valmiina siirrettäväksi virtuaaliseen oppimisympäristöön (jokaisella oppilaitoksella oma) päivityksen jälkeen. Konkreettisempia suunnitelmia ei vielä ole. Levyseppä-hitsaajan ja koneistajan ammattitutkinto (vastuuoppilaitos Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tavoitteena on materiaalin tuottaminen pyritään kattavaan oppimislähteistöön. Tämän vuoden tavoitteena mm. virtuaalisten mahdollisuuksien sisällyttäminen sivustoon (tehtävät, keskustelu verkossa, muu vuorovaikutus). Pyritään metallialan ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Vartijan ammattitutkinto (http://www.tuakk.net/vat ja Neljän oppilaitoksen verkosto. Mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksien osia virtuaalisesti. Tavoitteena on oppilaitosten ja turva-alan yrittäjien yhteistyön parantaminen. Tavoitteena on tuottaa opiskelukokonaisuuksia/materiaaleja/tehtäviä. Tavoitteena on HENSU- ja HOPS-käytäntöjen verkko-oppimisympäristöön vieminen Kokemusten vaihto tutoroinnista ja ohjaamisesta on tärkeätä. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: opiskelijat ovat yleensä nuoria ja hiljaisia verkossa, lähdetään hopseista ja pyritään päätymään ropseihin (ryhmä..) (Ruohola, 2002.) 16

17 Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto (hankkeista laaditaan kotisivut) 10 oppilaitoksen verkosto Tavoitteena on verkko-oppimisympäristön luominen tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen ja näyttöihin niiltä osin kuin se on pedagogisesti ja teknisesti mahdollista ja järkevää. LearningSpace on jo tuttu ympäristö (OpinNet). Open source -materiaalit ja mallitehtävistöt tallennetaan oppimisympäristöriippumattomaan webbikanisteriin. Sisällöt on muokattavissa oppilaitosten ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: verkko-opiskelu sopii parhaiten oppisopimuskoulutukseen ja työn ohessa opiskeleville, henkilökohtaistaminen näkyy esimerkiksi opiskeluun käytettävässä ajassa. (Kestilä, 2002.) Taloushallinnon ammattitutkinto (ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tavoitteena on vuoden 2001 loppuun mennessä materiaalien tuottaminen tutkinnonosittain ja virtuaalisen opetuksen käynnistäminen. Vuonna 2002 jokainen oppilaitos vastaa oman tutkinnonosan näyttöjen kehittämisestä. Yhteistyönä kehitetään arviointia ja testataan pedagogista toimivuutta. Valinnainen yrittäjyysosa (ei tietoa www-sivuista) 11 oppilaitoksen verkosto portaalissa on valinnainen yrittäjyysosa (ei kuulu ammattitutkintoon valmistavien koulutusten ops:iin, vaan lähtökohtana on yksittäisten opiskeljoiden hopsit). Tavoitteena on tuottaa paitsi asianmukainen sisältö, myös toiminnallisesti aito oppimisympäristö. Tuotossuunnitelmissa otetaan huomioon sisältöjen ja materiaalien yms. lisäksi myös oppimisprosessin kuvaus ja ohjausprosessin kuvaus. Ensimmäisen version testaus Ohjauksen tarpeen ja toteuttamisen arviointi (resurssien vähyys tarjonnan kilpailukykyisyys: tavoite kehittää kokonaispalvelu, jossa yhdistyvät niin koulutus, ohjaus kuin näytöt) Yrittäjän ammattitutkinto (www-sivusto suunnitteilla) Kahdeksan oppilaitoksen verkosto. 17

18 Tavoitteena on standardin kehittäminen yrittäjän ammattitutkintoon valmistavalle koulutukselle. Taustalla on jo kokemuksia OpinNetistä. Siivoustyönohjaajan virtuaalikoulu (http://www.tuakk.net/sto) Viiden oppilaitoksen verkosto. On tuotettu tutkintoon valmistavia verkko-oppimistehtäviä, joita on jo testattu. Taustalla on jo kokemuksia OpinNetistä. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: Opiskelijat ovattyössä olevia tai oppisopimuksella opiskelevia vuotiaita ammattikouluttamattomia naisia, joilla ei ole tietoteknisiä taitoja. Verkossa ohjeistusmateriaalia, teoria (sisältömateriaali) ja oppimistehtävät, startti lähipäivänä (HOPS, HENSU), annetaan mahdollisuus vuorovaikutukseen verkossa opettajien ja työnohjaajien kanssa. Se ei kuitenkaan toimi. Opiskelijat haluaisivat vuorovaikutusta lisää, mutta esteiksi mainittiin opiskelun vaativuus ja omaehtoi - nen tahti. Vuorovaikutuksen ja ohjauksen kehittämiselle on tarvetta. Ohjaus ei ilmeisesti vastaa opiskelijoiden tarpeita ja toiveita. (Sirola, 2002.) Ammatillisen peruskoulutuksen virtuaalihankkeita esitellään sivuilla jo moniakin. Näistäkin hankkeista osa on aivan alkutaipaleella, osa on jo käytännössä koeteltuja. Suurin osa hankkeista on nuorisoasteen koulutusta, mutta osaa on kokeiltu myös aikuisryhmien kanssa, myönteisin kokemuksin. Liiketalouden perustutkinto Merkonomin virtuaalikoulu (http://edu.kuusamo.fi/merkonomii) 12 oppilaitoksen verkosto. Ensimmäiset kurssit järjestettiin yhdeksän oppilaitoksen välisenä vaihtokauppana. Aloitettiin oppimateriaalin tuotannolla; nyt tavoitteet ovat opetuksen laadullisessa kehittämisessä. Kuusamon kauppaoppilaitoksen sivuilta pääsee vierailijana tutustumaan opintojaksojen WebCT-toteutuksiin (http://edu.kuusamo.fi/kai/virtuaali koulu). Asiakirjakurssin WebCT-ympäristöstä löytyvät opettajan ohjeet, materiaalit ja harjoitustehtävät (palautus sähköpostitse opettajalle, samoin kuin opettajan palaute). Keskustelualue on annettu opiskelijoiden mahdollisuudeksi, mutta heikoin tuotoksin. 18

19 Oulaisten Instituutin (http://instituutti.yritysnet.com/virtuaali merko nomi) virtuaalikurssi Kaupallisen alan kulttuuri ja etiikka on ollut mukana DIANA-kokeilussa. Ks. DIANA-esimerkit. Muitakin verkkokursseja löytyy. Oulun kauppaoppilaitoksen (http://oko.osakk.fi/ yrttinet/www/frame. htm) verkko-opetus noudattaa samaa tyyliä kuin Kuusamon esimerkki ohjeineen, materiaaleineen, harjoitustehtävineen, mutta se on vapaasti www-sivuilla saatavissa. Sivut on animoitu levottomasti. Kokemuksista koottua: Verkko-opiskelun ei todettu olevan paras tapa paikata kesken jääneitä lähiopintoja, nuoret opiskelijat olisivat kaivanneet lähiohjausta. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ( toimitaan verkko-opetuksessa non-stop -periaatteella: materiaali, harjoitukset ja tehtävät ovat verkossa ja vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä hoituu sähköpostitse. Salon kaupan ja terveyden ammattiopistossa ( pohditaan käytännön ratkaisumalleja virtuaaliopinnoille. Salon alueen yhteistyöverkoston virtuaalikoulusta (http://www.salonopetus.fi:8000/ virtuaalikoulu/sivusto/main.htm) löytyy esimerkkejä ja raportteja mm. liike-elämän kieltenopetuksesta verkossa. Niissä on toteutettu ongelmaperustaista oppimista. Esimerkiksi Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksen (http://www.sepo.fi/ virtuaalimerkonomin opintoihin ei pääse tutustumaan ilman WebCT:n käyttäjätunnusta, sisältö on esitelty.rtf-tiedostona. Kokemuksista koottua: Kurssi oli puhdas verkkokurssi alussa lyhyt perehdytys WebCT: hen. Opiskelu jaettiin kahden viikon mittaisiin moduuleihin, joiden päättyessä tsätti. Moduulien aikana opiskelijat tekivät materiaaliin liittyviä tehtäviä, jotka palautettiin sähköpostitse (myös palautekanavana sp.). Tavoitteena ei kuitenkaan ollut kehittää materiaalia, vaan menetelmiä materiaalin opiskelemiseksi ja työstämiseksi verkkoon. Opiskelijat olivat motivoituneita, mutta osa luovutti huomattuaan kurssin vaativan itsenäistä otetta ja vastuullisuutta. Opiskelun mielekkyys todettiin suoraan verrannolliseksi tietoteknisiin taitoihin. Kurssia kokeiltiin myös aikuisryhmällä, jolla se näytti toimivan paremmin (pitkäjännitteisyys ja verkko-opiskelun opiskeluintoa kasvattava vaikutus). Tietojenkäsittelyn perustutkinto Datonomin virtuaalikoulu (http://www.datanomi.net) Kahdeksan oppilaitoksen verkosto. Toteutettuja opintojaksoja on lähinnä Espoon liiketalouden instituutissa 19

20 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (http://www.ppnet.fi/othol/virtuaalikoulu/index.htmll) 11 oppilaitoksen verkosto Seinäjoen palvelualojen oppilaitos (http://www.sepo.fi/soteala/verkko opetus) Hankkeen koordinointi: Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos (http: //www.ppnet.fi/othol/virtuaalikoulu/index.html) Pohjois-Savon ammatillinen instituutti (http://www.verkkosalkku.net/ laakehoito) Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto (http://obelix.piramk.fi/ opetus/oph) Salon kaupan ja terveyden ammattiopisto (http://salonopetus.fii, http: //personal.inet.fi/koti/eija.murtola) Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos (http://etso.eskk.fii) Ks. tarkemmat kuvaukset liitteestä 1. Maatalousalan perustutkinto (http://mak.kpedu.fi/verkkoakatemiaa) Viiden oppilaitoksen verkosto. Suunnitelmat ovat aluillaan (materiaalit, tehtävät, työssäoppimisen jaksot, WebCT). Tekstiili- ja vaatetusala (ei tietoa www-sivuista) Kolmen oppilaitoksen verkosto. Mikkelin ammattiopisto vaatetusalan verkkokoulutus ollut mukana DIANA-kokeilussa vuonna Mikkelin ammatti-instituutin käsi- ja taidealan verkkokoulutus on ollut mukana DIANA-kokeilussa vuonna 2001 Kone- ja metallialan perustutkinto (ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tampereen ammattiopistossa vuoden 2002 hankkeena Mastercam-kurssi, CAD/CAM-kurssi ja Valukappaleen suunnittelu koneistuksen kannalta. CAD/CAM-tekniikkaan liittyvää koulutusaineistohanke. Esittelysivut: Lähtökohta na havainnollistava ja toiminnallinen oppiminen. Tarkoituksena on koota materiaalia ja käyttää sitä sekä WebCT:llä että www-sivuilla. Toteutus siten, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella myös työn ohessa. 20

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Sosiaalialan koulutuksen verkkototeutus 10 vuotta!

Sosiaalialan koulutuksen verkkototeutus 10 vuotta! Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI Sosiaalialan koulutuksen verkkototeutus 10 vuotta! Heidi Pyyny, YTM, HTM, koulutusvastaava, Hyvinvointipalveluiden osaamisala, sosiaalialan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot