VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA"

Transkriptio

1 VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA RAPORTIT AiHe-projekti Verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijaryhmä Pekka Ihanainen Pentti Hietala Päivi Mäkinen Seija Rannikko Antti Keskinen 2004

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Eija Högman Kansi: Studio Viiva Oy ISBN (nid.) ISBN X (pdf) Hakapaino Oy, Helsinki 2004

3 SAATTEEKSI Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen AiHe-projektin tarkoitus on näyttötutkintotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ai kuisopiskelun henkilökohtaistamisen avulla. Projekti tarjoaa valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjälle (keskimäärin 50 oppilaitokselle) pitkäjänteistä konsultointia, koulutusta ja ohjausta näyttöjärjestelmään soveltuvien koulutustuotteiden, oppimisprosessien ja näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen kehittämiseen. AiHe-projektissa ohjauksen kehittäminen on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi joustavassa ja asiakaskohtaisessa näyttötoiminnassa. Ny ky ai kaiseen kommunikointiin kuuluu yhtenä muotona sähköisen verkon käyttö. Verkkooppimisen ohjauksen asiantuntijatyöryhmä on kehittänyt verkko-ohjauksen mallinnusta ja konkreettisesti verkkokoulutuksen suunnittelumallin ja näyttötutkinto- ja oppimisprosessin verkkotyökalun. Asiantuntijatyöryhmässä ovat toimineet e-kouluttaja ja -konsultti Pekka Ihanainen, IhaNova Oy, leh t ori Pentti Hietala, Tam pereen yli opisto, opinto-ohjaaja Antti Kes kinen, Tampereen kaupunki, KM Päivi Mäkinen, Opengate ja lehtori Seija Rannikko, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos. Verkko-oppiminen on tullut jäädäkseen yhdeksi vaihtoehdoksi tarjot taessa joustavia koulutus- ja tutkintopalveluja aikuisten käyttöön. Haasteellista on löytää ohjaukseen erilaisia toimintamalleja ja mekanismeja. Verkko-ohjaus tarjoaa yhden vaihtoehdon lisää ja on nyt kehittämisen keskiössä. Miten onnistumme kehittämisessä? Riippuu paljolti siitä, miten toimivia ohjelmia saamme aikaan. Tähän raporttiin on koottu verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijatyöryhmän kaikki työn tuotokset. Tavoitteena on pilotoida kehiteltyjä malleja ja työkaluja AiHe-hankkeissa ja niiden pohjalta jatkaa kehittämistyötä edelleen. Raportista toivomme olevan hyötyä verkko-oppimisen ohjaukseen niin, että tutkinnon suorittajat ja aikuisopiskelijat saavat käyttöönsä heille soveltuvia vaihtoehtoisia oppimis- ja ohjausmuotoja. Helsingissä Timo Lähdesmäki ylijohtaja Aino Rikkinen projektipäällikkö

4 Raportit Päivi Mäkinen ja asiantuntijatyöryhmä (2002) Ammatillisen aikuiskoulutuksen verkko-oppimisen käytäntöjen ja kokemusten selvitys Asiantuntijatyöryhmä (2003) Opiskelun ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen verkossa Päivi Mäkinen ja asiantuntijatyöryhmä (2003) Verkko-opetuksen suunnittelumalli Antti Keskinen (2003) Itsetuntemus itsearviointi. Itsearviointia tukevia välineitä verkossa 4

5 AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJEN JA KOKEMUSTEN SELVITYS Päivi Mäkinen AiHe-projekti Verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijaryhmä Pekka Ihanainen Pentti Hietala Antti Keskinen Seija Rannikko ( ) 5

6 6

7 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA 8 2 SELVITYSTYÖN JÄSENTELYÄ 9 3 SELVITYKSEN SATOA Taustaa OpinNet-projekti OpinNet-hankkeita Virtuaalipedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa tutkimusprojekti (VETO) DIANA-mallin kokeiluja virtuaalikouluhankkeissa Virtuaalikouluhanke Ammatillisia virtuaalikouluhankkeita Lumipalloprojekti Esimerkkejä lumipalloprojektin hankkeista 24 4 MUITA HANKKEITA 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA POHDINTOJA Mitä? Miksi? Kuka ja kenelle? Miten? Mitä vastaisuudessa? Summa summarum: kokemusten ja käytäntöjen kehitysvaiheet 34 LÄHTEET 35 LIITE

8 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA Työryhmän tavoitteena on kehittää tietoverkkoa hyödyntävä/soveltava oppimisen ja ammattitaidon arvioinnin henkilökohtaistamisen malli. Työskentelyn ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin olemassa olevien verkko-oppimisen käytäntöjen ja kokemusten selvittäminen ja jäsentäminen. Työryhmä piti oman jatkotyöskentelynsä vuoksi tärkeänä tutustua tähän mennessä toteutuneisiin verkko-oppimishankkeisiin ja niistä saatuihin kokemuksiin, ja samalla tavoitteena oli luoda niistä kokonaiskuva. Selvityksen tietolähteinä käytettiin mm. jo toteutettujen valtakunnallisten projektien loppuraportteja (OpinNet ja VETO) ja niihin sisältyviä subjektiivisia (kokemuksellisia) ja tutkimuksellisia hankekuvauksia ja -arviointeja. Pääasiallisena lähteenä toimi kuitenkin Virtuaalikouluprojektin portaali Edu.fi, joka julkaistiin huhtikuussa. Portaali on vasta rakentumassa, joten ihan kaikista hankkeista sieltä ei vielä löytynyt tarkempia tietoja. Virtuaalikoulun sosiaali- ja terveysalan verkkokouluhankkeitten tietojen suhteen olimme omavaraisia, kiitos hankkeen koordinaattorin, Seija Rannikon, joka on työryhmämme jäsen. Monista hankkeista on myös kirjoitettu esim. OTE-lehteen, jonka artikkeleita näin ollen myös hyödynsimme. VETO-projektiin sisältyneessä DIANA-toimintamallin tutkimuksessaan Aarnio ja Enqvist (2002) pyrkivät selvittämään ammatillisten oppilaitosten parhaita verkkototeutuksia. Pieni vastausten määrä (62/226) tulkittiin tässä tutkimuksessa vahvimmin kuvaavan nimenomaan sitä, että varsinaisia verkossa oppimisen kokemuksia ei vielä tuolloin (talvella 2001) ollut käytettävissä. Omassa selvityksessämme pyrimme ottamaan huomioon em. tutkimuksessa koottuja kokemuksia, mutta toisaalta suuntaamaan katseemme viimeisen vuoden aikana toteutuneisiin hankkeisiin. Selvitystä tehdessä jäi sellainen tuntuma, että viime syksynä uutta verkko-opetuksen käytäntöihin toi nimenomaan DIANA-mallin kokeiluprojektit, ja että tämä kevät on suunnattu kehittämistyöhön, jonka hedelmiä punnitaan ensi syksyn toteutuksissa. Tähän viittasivat myös ne palautteet, joita saimme henkilökohtaisista yhteydenotoistamme ammatillisten oppilaitosten opettajiin. Kovin moniin yksittäisiin oppilaitoksiin tai niiden edustajiin emme kuitenkaan olleet yhteydessä. Selvitystyön kannalta antoisaksi osoittautui myös vuoden 2002 ITK-konferenssi (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), johon työryhmämme jäsenet osallistuivat. Korvan taakse painettiin työryhmän myöhempääkin työskentelyä varten mielenkiintoisia havaintoja, mm. verkko-oppimisen arviointiin liittyvistä työkaluista ja niiden käyttökokemuksista. 8

9 2 SELVITYSTYÖN JÄSENTELYÄ Työryhmän tavoitteena oli luoda yleiskuva ammatillisen aikuiskoulutuksen verkko-oppimisen kokemuksista. Näkökulma oli siis holistinen, kokonaisvaltainen, ja konkretisoitui seuraaviin kysymyksiin: Mitä on tehty? Miksi? Kuka ja kenelle? Miten? Minkälaisin kokemuksin ja miten vastaisuudessa? Työryhmän jatkotyöskentelyn näkökulmasta jo toteutuneiden hankkeiden tavoitteisiin, aikatauluihin, käytettyihin menetelmiin ja malleihin liittyvät kokemukset olivat erityisen mielenkiintoisia. Kaikista ei kuitenkaan ollut käytettävissä arvioivaa raporttia. Monen kohdalla jouduimme tyytymään vain opetussuunnitelman mukaisiin kurssikuvauksiin ilman laajempaa (verkko)pedagogista kehystä. Monessa oppilaitoksessa tehdään parhaillaan verkko-opetusta koskevia suunnitelmia, joita ollaan toteuttamassa ensi syksystä lähtien. Suunnitelmia tehdään niin yksittäisissä oppilaitoksissa kuin verkostoituneina hankkeinakin. Esim. portaalissa olevissa virtuaalikoulusuunnitelmissa esitellään kaikki ne keskeiset tavoitteet, joita tälle valtakunnallisen projektin hankkeille on yhteisesti sovittu. Nämä eivät vielä ole kaikissa kuvauksissa konkretisoituneet. Selvitystyö painottui ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkko-oppimisen tarjontaan. Tämä (hiljaisesti hyväksytty) lähestymistapa jättää tietenkin ulkopuolelleen kaikki ne työssä oppimisen ja työorganisaatioiden aloitteesta kehitetyt virtuaaliratkaisut, joita myöskin on maassamme parhaillaan menossa tai kehitteillä. Tällaisia ovat mm. ajatukset virtuaalisesta taitokoulun kehittämisestä (Vainio ym. 2001) tai esim. teollisuuden yhteisvoimin kehittelemistä verkostoituneista ja virtuaalisista koulutuksista, jollaista esim. Pirkanmaan alueen pk-alan teollisuus parhaillaan kehittelee. Tässä koulutusinstituutissa peruslähtökohtana on asenneilmaston muutos oman osaamisensa ja sen kehittämisen arvostukseen (Mörttinen, 2002). Oppilaitoksilla on tietenkin oma roolinsa tällaisten hankkeiden koulutuksen pedagogisina ja käytännöllisinä toteuttajina. 9

10 3 SELVITYKSEN SATOA 3.1 Taustaa Ammatillisessa koulutuksessa tietokoneet ovat olleet mukana jo 1980-luvulta lähtien. Niiden rooli on perinteisesti ollut olla työnteon välineenä ja/ tai opiskelun kohteena, koulutusalasta riippuen ei oppimisen välineenä. Myös ammatillisten oppilaitosten opettajien tietoteknistä osaamista, tai vähintäänkin ohjelmisto-osaamista, on kehitetty jo parin vuosikymmenen aikana. Opettajien tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja esimerkiksi tietoverkon lisääntynyt käyttö sinänsä eivät näytä kuitenkaan sinällään lisäävän tietoverkkojen integroimista opetukseen, enemmänkin niitä käytetään oman tiedonhaun välineenä ja verkostoitumisen apuvälineinä. Toisaalta on huomattava eri alojen ja eri ikäryhmiä edustavien opettajien eroavaisuudet niin tieto- ja viestintätekniikan taidoissa kuin käytössäkin. (Koivisto & Ilomäki, 2001.) 1990-luvun alussa opiskelun joustavuuteen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pohdittiin innokkaasti keinoja monimuoto-opetuksen kehittämiseksi ja myös jatkuvasti kehittyvän teknologian hyödyntämiseksi opetuksessa. 3.2 OpinNet-projekti 1996 aloitettu OpinNet-projekti keskittyikin tuohon teknologian hyväksikäyttöön aikuisopiskelijoiden joustavien, ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös se, että projektissa mukana olevat opiskelijat oppivat käyttämään uutta tieto- ja viestintäteknologiaa ja sen resursseja. Voimavarat suunnattiin nimenomaan ammattitutkintoihin johtavan, valmistavan koulutuksen kehittämiseen. (Lakio, L., 2000.) Käytännössä projektin tavoitteet konkretisoituivat verkkoon tuotetuiksi op pi mistehtäviksi ja oppimateriaaleiksi. Ohjausta ja tutorointia palautteen muodossa suunniteltiin myös tarjottavan riittävästi ja oikea-aikaisesti. Näin pyrittiin siihen, että opiskelijat voivat valmistautua tutkintoihin joustavasti ja oppijakeskeisesti. Ajatuksen kehittely johti puheisiin kurs sien tuotteistamisesta verkkovälitteistä opiskelua varten. (Lakio, L., 2000.) 10

11 OpinNet-projektiin otettiin mukaan kaikki kehittämishaluiset aikuisoppilaitokset, joita oli alkuvaiheessa 11. Projektin eri vaiheissa oppilaitoksia oli loppujen lopuksi mukana yhteensä 25 ja sitä toteutettiin yli 30 tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Opettajia ja muita toimijoita oli 197 ja opiskelijamäärät kasvoivat projektin nelivuotisen elinkaaren aikana aloittamisvuoden 49:stä lopettamisvuoden 1720:een. (Lakio, L., 2000.) OpinNetin tavoitteet ja toimintatavat eivät liittyneet yksittäisten verkkokurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen, vaan enemmänkin oppilaitosedustajien yhteisöllisen ja verkottuneen toiminnan kehittämiseen yli oppilaitosrajojen. Toisaalta ne oli sidottu kuitenkin ops-perustaisiin ammattitutkintotavoitteisiin, mutta näissäkin toimittiin ammattialakohtaisesti yli oppilaitosten. Materiaaleja koottiin yhteiseen OpinNet-kirjastoon, ja oppimistehtävistä kehitettiin ammattitutkintokohtaisia. (Lakio, L., 2000.) Tavoitteissa mainittu ajatus joustavuudesta ja oppijakeskeisyydestä konkretisoitui projektin hankkeissa perinteisen etäopetuksen itsenäisen yksintyöskentelyn moderniksi versioksi. Verkon ominaispiirteistä pyrittiin käytännössä hyödyntämään nimenomaan sen helppokäyttöisyyttä jakelukanavana niin tiedottamisen, oppimistehtävien saatavuuden, palautuksen kuin palautteenkin osalta. Alkuvaiheessa kanavana toimi pääasiassa sähköposti, loppuvaiheessa projektin oppilaitokset saivat käyttöönsä Lotus LearningSpace -ohjelmiston. Ajattelu- ja toimintatavat olivat kuitenkin pääasiassa tehtävä- ja suorituskeskeisiä, ja ne perustuivat opiskelijoiden yksilösuorituksiin. Ilmeisesti tämän vuoksi myös ohjausviestintä osoittautui monin paikoin opettajien resursseja sitovaksi. Haasteina seuraaville virtuaalikoulun kehittämishankkeille nousivat Lakion (emt.) mukaan erityisesti tutoroinnin ja ohjauksen resurssoidun suunnitelman tarve ja ohjauksen kriittisten pisteiden pohtiminen. Hän myös korosti materiaalien ja oppimistehtävien riittävää määrää kurssien luomisen ensimmäisiksi vaiheiksi. Jälkimmäinen ajatus on looginen suhteessa niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, joita OpinNet-projektin hankkeissa käytettiin, mutta toisaalta viimeisten vuosien aikana ovat käsitykset verkko-oppimisen luonteesta ja lähestymistavoista kehittyneet yhä enemmän osallistujakeskeiseen ja prosessuaaliseen suuntaan, jolloin myös materiaalien ja tehtävien merkitys ja asema ovat muuttuneet. Ohjauksen ja tutoroinnin merkitys ja toteutuminen ovat yhä kehittämisen keskiössä, mutta liittyneinä ehkä enemmänkin tutorin rooliin vuorovaikutuksellisessa prosessissa ei niinkään yksittäisten opiskelijoiden ohjaamiseen. 11

12 3.2.1 OpinNet-hankkeita Tietojenkäsittelyn aikuiskoulutus Yrittäjätutkintoon valmistava virtuaaliluokka Siivousalan koulutus Kaikkia näitä OpinNet-hankkeita on kehitetty edelleen Virtuaalikouluproj ektissa. Hankkeet ovat antaneet hedelmällistä kokemusta ja pohjaa kollegiaaliselle opetuksen suunnittelulle, vaikka opiskelijanäkökulmasta katsottuna toteutukset painottuivatkin välineelliseen oppimistyöskentelyyn. 3.3 Verkkopedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa -tutkimusprojekti (VETO) VETO-projektin tavoitteena oli tutkia ja kehittää ammatillista verkko-oppimista nimenomaan pedagogisesta ja sisältönäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa dialogiin ja oppimisen intoa synnyttävään autenttisuuteen perustuva verkossa oppimisen toimintamalli. (Aarnio & Enqvist, 2002.) VETO-projektissa siis otettiin askel pidemmälle varsinaiseen oppimisprosessiin ja jätettiin opetuksen joustavaan organisointiin liittyneet retoriset näkökulmat ajasta ja paikasta riippumattomista itsenäisen työskentelyn mahdollisuuksista taka-alalle. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin DIANA-malli, verkossa oppimisen toimintamalli, jonka käsitteellinen rakenne perustuu neljään kulmakiveen: yhteisen perustan luominen verkossa oppimiselle, verkossa oppimisen autenttinen eteneminen, verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat ja oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen ja näiden kulmakivien toiminnallisiin tarkennuksiin. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Mallin mukaista verkossa oppimista opetettiin myös ammatillisille opettajille suunnatulla kurssilla ja eri alojen ammatilliset opettajat osallistuivat mallin käytännön testaamiseen omassa työssään. Kokeiluihin osallistui yhteensä 19 opettajaa ja ne tehtiin syksyllä Kaikki kokeiluissa mukana olleet opettajat eivät osallistuneet koulutukseen, toiset taas useammankin kerran. Kokeiluihin vapaaehtoisesti osallistuneet opettajat olivat mukana Opetushallituksen virtuaalikouluhankkeista. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Tulosten mukaan opettajien itsensä on vaikea käydä dialogista keskustelua verkossa ja autenttisten oppimisprosessien rakentaminen on ammattitaidollisesti haastavaa. Samat havainnot tulivat ilmi myös opettajien omista verkossa oppimisen käytännön kokeiluista. Vaikeudet eivät kuitenkaan ole vähentäneet innostusta ja koettua tarvetta kehittää itseään näissä asioissa. (Aarnio & Enqvist, 2002.) 12

13 DIANA-mallissa korostuu osallistujien yhteinen työskentely ja erilaisten osaamisten yhdistäminen. Kehitteillä olevaa osaamista tuodaan esille, sitä arvioidaan ja opitaan samalla arvioimaan myös muiden osaamista. Sekä opettajat että opiskelijat ovat tutkimuksen perusteella kuitenkin vielä hyvin alussa dialogisen oppimisen taitojen kehittämisessä ja etsimisessä. (Aarnio & Enqvist, 2002.) DIANA-malli on OpinNetin kokemusten ja johtopäätösten jälkeen looginen jatko suunnata kehitystä perinteisten didaktisten elementtien verkkoonsiirtämisestä verkon vuorovaikutuksellisen ja näkyvän prosessin huomioimiseen oppimistyöskentelyssä. Se on lähtökohtaisesti opettajakeskeinen opettajan menetelmällinen työkalu, vaikka toisaalta se pyrkii lähentämään opettajaa ja opiskelijoita yhteiseen yhteisölliseen työskentelyyn DIANA-mallin kokeiluja virtuaalikouluhankkeissa Sähköala, Kokkolan ammattioppilaitoksen sähköosasto (http://www.virtuaalikoulu.kpedu.fi/virtuaalikoulu.htm) Catering-ala, Tampereen ammattiopisto (http://www.tao.tampere.fi/eta/too) Terveysala, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos (http://www.ppnet.fi/othol/virtuaalikoulu/index.htmll) Metalliala, Turun ammatti-instituutti (ei tietoa www-sivuista) Kaupallinen ala, Oulaisten Instituutti (http://instituutti.yritysnet.com/virtuaalimerkonomi) Sosiaaliala, Espoon terveyden ja sosiaalialan oppilaitos (http://www.etso.eskk.fii- projektit Työssäoppimisen kehittäminen loppuraportti) Vaatetusala, Mikkelin ammattioppilaitos (ei tietoa www-sivuista) Käsi- ja taideala, Mikkelin ammatti-instituutti (ei tietoa www-sivuista) DIANA-mallin kokeiluihin osallistuneiden hankkeiden kokemukset vaihtelivat huomattavasti. Osa kurssien opettajista oli osallistunut jo useampaan 13

14 DIANA-koulutukseen, osalle perehtyminen ja mallin sisäistäminen oli jäänyt pinnallisemmaksi. Ilmeisesti näiden perusteella myös kurssien suunnittelussa ja arvioinnissa painotettiin erilaisia asioita. Kaikissa toteutuksissa ei myöskään ehditty kokeilla mallia kokonaisuudessaan, vaan vain joitakin sen osaelementtejä. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Autenttisuuden löytäminen ja ymmärtäminen osaamisen ja sen kehittymisen viitekehykseksi on ilmeisen vaikea haaste. Joissakin hankkeissa sen problematisointiin ei kyetty juuri ollenkaan, toisissa taas tuli ilmi se, kuinka tärkeitä omakohtaiset kokemukset ovat mielekkään keskustelun pohjana ja peilinä. Esimerkiksi pelkkä simulaatio ei riitä autenttisuuden kokemukseksi. Ehkä juuri siksi kokeilut tuntuivat onnistuneen parhaiten nimenomaan työssäoppimisen jaksoihin liitettyinä. (Aarnio & Enqvist, 2002; Vuorela, 2002a.) Mitä paremmin opettajat olivat omaksuneet dialogisen oppimisprosessin ajatuksen, sitä tietoisemmin se oli otettu opetuksen suunnittelun lähtökohtana huomioon. Näin pedagoginen ajattelu ja toiminta muuttuivat oikeasti prosessimaisempaan suuntaan ja verkon kommunikatiivinen luonnetta hyödynnettiin suunnitelmallisesti. Oppimisen lähtökohtina voivat tällöin olla tutkiva ja ongelmakeskeinen lähestymistapa. Opiskelijakeskeisyys myös lisääntyy ja tehtäväpainotteisuus vähenee. Itse dialogin toteuttaminen oli myös paikoin ongelmallista, esimerkiksi käytetty kieli ja ilmaisumuodot ovat vaihtelevia. Dialogisuutta kuitenkin pidetään myös kulttuurisena muutoksena ja luokkatilanteessa sosiaalisesti vetäytyvien mahdollisuutena näyttäytyä aktiivisena toimijana. (Vuorela, 2002a.) 3.4 Virtuaalikouluhanke Virtuaalikoulun kehittäminen on osa valtakunnallista tietoyhteiskuntaohjelmaa (v ) ja sen tavoitteena on kehittää koulujärjestelmämme joustavuutta ja monipuolisuutta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Virtuaalikoulun kehittämisen pohjana ovat jo olemassa olevat hankkeet ja palvelut. Käytännössä verkko-opetusta ja -opiskelua kehitetään paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa. (www.minedu.fi) Virtuaalikoulun portaaliin (http://www.edu.fi joka julkistettiin huhtikuussa ITK-konferenssissa, on tarkoitus koota tietoja hankkeiden tuloksista. Portaalille on ajateltu myös muita tehtäviä: se tarjoaisi opiskelumoduuleja, kursseja ja muita opiskelupaketteja sekä koulumuodoittain ja opetussuunnitelmien mukaisesti jäsennettyä oppimateriaalia, virtuaalikoulun tarvitsemia vuorovaikutteisia ohjaus- ja neuvonta-, tuki ja opet- 14

15 tajankoulutuspalveluja, ja toimisi myös hyvien käytänteiden levittäjänä. Tavoitteena on näin myös auttaa jokaisen koulun toiminnan kehittämistä kohti virtuaalikoulua, sillä ajatuksena on, että vuonna 2005 jokainen ammatillista perututkintoa opiskeleva opiskelisi vähintään kaksi opintoviikkoa verkossa opiskelijalähtöisesti, autenttisesti ja dialogisesti (Vuorela, 2002a, Portaaliin sopivia opiskelumoduuleja, tukipalveluja ja oppimateriaaleja ke hitetään laajoissa kehittämishankkeissa. Hankkeiden tarkoituksena on lisäksi hakea ratkaisuja uusien opiskelumuotojen aiheuttamiin ongelmiin ja juurruttaa uusia menetelmiä osaksi koulujen käytäntöä. Tavoitteet kohdistuvat myös koulutuksen järjestäjien rahoitus- ja yhteistyömallien selvittämiseen, samoin kuin opettajien palkkausten periaatteiden selvittämiseen. Tarkoitus olisi saada myös yksityistä sektoria mukaan kehittämistyöhön etenkin opetusaineistojen osalta. (www.minedu.fi) Virtuaalikoulun verkko-opiskeluhankkeet ovat valtakunnallisesti koordinoituja ja tuottavat kurssikokonaisuuksia tietoverkkoon, digitaaliradioon tai digitaalitelevisioon. Verkko-opiskeluhankkeilla pyritään tarjoamaan esimerkiksi työssä oleville aikuisille opiskelumahdollisuuksia mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Tarkoitus on myös, että opiskelija voi suorittaa kursseja tai laajempia kokonaisuuksia myös muissa op pi laitoksis sa. Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi virtuaalikoulussa on myös paikallisia tai alueellisia tarpeita varten sovitettuja hankkeita. (www.minedu.fi) Ammatillisia virtuaalikouluhankkeita Työryhmän mielenkiinto kohdistui erityisesti aikuisten ammatilliseen verkko-opetukseen, mutta esim. Edu.fi:n sivuilta löytyvistä virtuaalikouluhankkeiden kuvauksista suurin osa näyttää koskevan ammatillista peruskoulutusta. Muutamissa hankkeissa mainittiin kuitenkin kokeiluista myös aikuisopiskelijoiden kanssa. Hankkeet on jäsennelty ammattitutkinnottain ja -aloittain. Edu.fi:n si - vuilla on myös suunnitelmia ja kuvauksia yksittäisistä opintojaksoista ja kursseista, joita eri koulutusaloilla on suunnitteilla ja joista osaa on jo käytännössä toteutettukin. Osaan näistä kursseista viitataan oheisissa tarkasteluissa. Tarkastelun aluksi on kuvattu suunnitelmia (ja osittain toteutettuja hankkeita) aikuisten ammatillisesta lisäkoulutuksesta verkossa. Hankkeet ovat pääosin suunnitteilla, toisten hankkeitten taustalla on jo kokemuksia mm. OpinNet-projektista. Työryhmämme aiheen näkökulmasta on todet- 15

16 tava, että ainakin hankekuvauksissa materiaalin tuottaminen ja tehtäväkeskeisyys nousevat esille keskeisinä tavoitteina. Muita toteutuksen tapoja ja menetelmiä ei juurikaan tuoda esille. HOPSit mainitaan, mutta lähestymistapa on silti vahvasti opettaja- ja suorituskeskeinen. Ravintola- ja suurtalouskokin ammattitutkinto (www-kotisivu tulossa Hämeenlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen sivuille) Viiden oppilaitoksen verkosto. Riskeinä opettajat epäilevät mm. opiskelijoiden puuttuvia valmiuksia ja motivaatiota. Taustaoletuksena he toteavat jo olemassa olevan materiaalin ja tehtävistön olevan valmiina siirrettäväksi virtuaaliseen oppimisympäristöön (jokaisella oppilaitoksella oma) päivityksen jälkeen. Konkreettisempia suunnitelmia ei vielä ole. Levyseppä-hitsaajan ja koneistajan ammattitutkinto (vastuuoppilaitos Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tavoitteena on materiaalin tuottaminen pyritään kattavaan oppimislähteistöön. Tämän vuoden tavoitteena mm. virtuaalisten mahdollisuuksien sisällyttäminen sivustoon (tehtävät, keskustelu verkossa, muu vuorovaikutus). Pyritään metallialan ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Vartijan ammattitutkinto (http://www.tuakk.net/vat ja Neljän oppilaitoksen verkosto. Mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksien osia virtuaalisesti. Tavoitteena on oppilaitosten ja turva-alan yrittäjien yhteistyön parantaminen. Tavoitteena on tuottaa opiskelukokonaisuuksia/materiaaleja/tehtäviä. Tavoitteena on HENSU- ja HOPS-käytäntöjen verkko-oppimisympäristöön vieminen Kokemusten vaihto tutoroinnista ja ohjaamisesta on tärkeätä. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: opiskelijat ovat yleensä nuoria ja hiljaisia verkossa, lähdetään hopseista ja pyritään päätymään ropseihin (ryhmä..) (Ruohola, 2002.) 16

17 Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto (hankkeista laaditaan kotisivut) 10 oppilaitoksen verkosto Tavoitteena on verkko-oppimisympäristön luominen tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen ja näyttöihin niiltä osin kuin se on pedagogisesti ja teknisesti mahdollista ja järkevää. LearningSpace on jo tuttu ympäristö (OpinNet). Open source -materiaalit ja mallitehtävistöt tallennetaan oppimisympäristöriippumattomaan webbikanisteriin. Sisällöt on muokattavissa oppilaitosten ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: verkko-opiskelu sopii parhaiten oppisopimuskoulutukseen ja työn ohessa opiskeleville, henkilökohtaistaminen näkyy esimerkiksi opiskeluun käytettävässä ajassa. (Kestilä, 2002.) Taloushallinnon ammattitutkinto (ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tavoitteena on vuoden 2001 loppuun mennessä materiaalien tuottaminen tutkinnonosittain ja virtuaalisen opetuksen käynnistäminen. Vuonna 2002 jokainen oppilaitos vastaa oman tutkinnonosan näyttöjen kehittämisestä. Yhteistyönä kehitetään arviointia ja testataan pedagogista toimivuutta. Valinnainen yrittäjyysosa (ei tietoa www-sivuista) 11 oppilaitoksen verkosto portaalissa on valinnainen yrittäjyysosa (ei kuulu ammattitutkintoon valmistavien koulutusten ops:iin, vaan lähtökohtana on yksittäisten opiskeljoiden hopsit). Tavoitteena on tuottaa paitsi asianmukainen sisältö, myös toiminnallisesti aito oppimisympäristö. Tuotossuunnitelmissa otetaan huomioon sisältöjen ja materiaalien yms. lisäksi myös oppimisprosessin kuvaus ja ohjausprosessin kuvaus. Ensimmäisen version testaus Ohjauksen tarpeen ja toteuttamisen arviointi (resurssien vähyys tarjonnan kilpailukykyisyys: tavoite kehittää kokonaispalvelu, jossa yhdistyvät niin koulutus, ohjaus kuin näytöt) Yrittäjän ammattitutkinto (www-sivusto suunnitteilla) Kahdeksan oppilaitoksen verkosto. 17

18 Tavoitteena on standardin kehittäminen yrittäjän ammattitutkintoon valmistavalle koulutukselle. Taustalla on jo kokemuksia OpinNetistä. Siivoustyönohjaajan virtuaalikoulu (http://www.tuakk.net/sto) Viiden oppilaitoksen verkosto. On tuotettu tutkintoon valmistavia verkko-oppimistehtäviä, joita on jo testattu. Taustalla on jo kokemuksia OpinNetistä. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: Opiskelijat ovattyössä olevia tai oppisopimuksella opiskelevia vuotiaita ammattikouluttamattomia naisia, joilla ei ole tietoteknisiä taitoja. Verkossa ohjeistusmateriaalia, teoria (sisältömateriaali) ja oppimistehtävät, startti lähipäivänä (HOPS, HENSU), annetaan mahdollisuus vuorovaikutukseen verkossa opettajien ja työnohjaajien kanssa. Se ei kuitenkaan toimi. Opiskelijat haluaisivat vuorovaikutusta lisää, mutta esteiksi mainittiin opiskelun vaativuus ja omaehtoi - nen tahti. Vuorovaikutuksen ja ohjauksen kehittämiselle on tarvetta. Ohjaus ei ilmeisesti vastaa opiskelijoiden tarpeita ja toiveita. (Sirola, 2002.) Ammatillisen peruskoulutuksen virtuaalihankkeita esitellään sivuilla jo moniakin. Näistäkin hankkeista osa on aivan alkutaipaleella, osa on jo käytännössä koeteltuja. Suurin osa hankkeista on nuorisoasteen koulutusta, mutta osaa on kokeiltu myös aikuisryhmien kanssa, myönteisin kokemuksin. Liiketalouden perustutkinto Merkonomin virtuaalikoulu (http://edu.kuusamo.fi/merkonomii) 12 oppilaitoksen verkosto. Ensimmäiset kurssit järjestettiin yhdeksän oppilaitoksen välisenä vaihtokauppana. Aloitettiin oppimateriaalin tuotannolla; nyt tavoitteet ovat opetuksen laadullisessa kehittämisessä. Kuusamon kauppaoppilaitoksen sivuilta pääsee vierailijana tutustumaan opintojaksojen WebCT-toteutuksiin (http://edu.kuusamo.fi/kai/virtuaali koulu). Asiakirjakurssin WebCT-ympäristöstä löytyvät opettajan ohjeet, materiaalit ja harjoitustehtävät (palautus sähköpostitse opettajalle, samoin kuin opettajan palaute). Keskustelualue on annettu opiskelijoiden mahdollisuudeksi, mutta heikoin tuotoksin. 18

19 Oulaisten Instituutin (http://instituutti.yritysnet.com/virtuaali merko nomi) virtuaalikurssi Kaupallisen alan kulttuuri ja etiikka on ollut mukana DIANA-kokeilussa. Ks. DIANA-esimerkit. Muitakin verkkokursseja löytyy. Oulun kauppaoppilaitoksen (http://oko.osakk.fi/ yrttinet/www/frame. htm) verkko-opetus noudattaa samaa tyyliä kuin Kuusamon esimerkki ohjeineen, materiaaleineen, harjoitustehtävineen, mutta se on vapaasti www-sivuilla saatavissa. Sivut on animoitu levottomasti. Kokemuksista koottua: Verkko-opiskelun ei todettu olevan paras tapa paikata kesken jääneitä lähiopintoja, nuoret opiskelijat olisivat kaivanneet lähiohjausta. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ( toimitaan verkko-opetuksessa non-stop -periaatteella: materiaali, harjoitukset ja tehtävät ovat verkossa ja vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä hoituu sähköpostitse. Salon kaupan ja terveyden ammattiopistossa ( pohditaan käytännön ratkaisumalleja virtuaaliopinnoille. Salon alueen yhteistyöverkoston virtuaalikoulusta (http://www.salonopetus.fi:8000/ virtuaalikoulu/sivusto/main.htm) löytyy esimerkkejä ja raportteja mm. liike-elämän kieltenopetuksesta verkossa. Niissä on toteutettu ongelmaperustaista oppimista. Esimerkiksi Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksen (http://www.sepo.fi/ virtuaalimerkonomin opintoihin ei pääse tutustumaan ilman WebCT:n käyttäjätunnusta, sisältö on esitelty.rtf-tiedostona. Kokemuksista koottua: Kurssi oli puhdas verkkokurssi alussa lyhyt perehdytys WebCT: hen. Opiskelu jaettiin kahden viikon mittaisiin moduuleihin, joiden päättyessä tsätti. Moduulien aikana opiskelijat tekivät materiaaliin liittyviä tehtäviä, jotka palautettiin sähköpostitse (myös palautekanavana sp.). Tavoitteena ei kuitenkaan ollut kehittää materiaalia, vaan menetelmiä materiaalin opiskelemiseksi ja työstämiseksi verkkoon. Opiskelijat olivat motivoituneita, mutta osa luovutti huomattuaan kurssin vaativan itsenäistä otetta ja vastuullisuutta. Opiskelun mielekkyys todettiin suoraan verrannolliseksi tietoteknisiin taitoihin. Kurssia kokeiltiin myös aikuisryhmällä, jolla se näytti toimivan paremmin (pitkäjännitteisyys ja verkko-opiskelun opiskeluintoa kasvattava vaikutus). Tietojenkäsittelyn perustutkinto Datonomin virtuaalikoulu (http://www.datanomi.net) Kahdeksan oppilaitoksen verkosto. Toteutettuja opintojaksoja on lähinnä Espoon liiketalouden instituutissa 19

20 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (http://www.ppnet.fi/othol/virtuaalikoulu/index.htmll) 11 oppilaitoksen verkosto Seinäjoen palvelualojen oppilaitos (http://www.sepo.fi/soteala/verkko opetus) Hankkeen koordinointi: Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos (http: //www.ppnet.fi/othol/virtuaalikoulu/index.html) Pohjois-Savon ammatillinen instituutti (http://www.verkkosalkku.net/ laakehoito) Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto (http://obelix.piramk.fi/ opetus/oph) Salon kaupan ja terveyden ammattiopisto (http://salonopetus.fii, http: //personal.inet.fi/koti/eija.murtola) Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos (http://etso.eskk.fii) Ks. tarkemmat kuvaukset liitteestä 1. Maatalousalan perustutkinto (http://mak.kpedu.fi/verkkoakatemiaa) Viiden oppilaitoksen verkosto. Suunnitelmat ovat aluillaan (materiaalit, tehtävät, työssäoppimisen jaksot, WebCT). Tekstiili- ja vaatetusala (ei tietoa www-sivuista) Kolmen oppilaitoksen verkosto. Mikkelin ammattiopisto vaatetusalan verkkokoulutus ollut mukana DIANA-kokeilussa vuonna Mikkelin ammatti-instituutin käsi- ja taidealan verkkokoulutus on ollut mukana DIANA-kokeilussa vuonna 2001 Kone- ja metallialan perustutkinto (ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tampereen ammattiopistossa vuoden 2002 hankkeena Mastercam-kurssi, CAD/CAM-kurssi ja Valukappaleen suunnittelu koneistuksen kannalta. CAD/CAM-tekniikkaan liittyvää koulutusaineistohanke. Esittelysivut: Lähtökohta na havainnollistava ja toiminnallinen oppiminen. Tarkoituksena on koota materiaalia ja käyttää sitä sekä WebCT:llä että www-sivuilla. Toteutus siten, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella myös työn ohessa. 20

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö

Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johdon seminaari: SÄHKÖISET ASIAKASPALVELUT YHTEENTOIMIVUUS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot