VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA"

Transkriptio

1 VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, MALLEJA JA TYÖKALUJA RAPORTIT AiHe-projekti Verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijaryhmä Pekka Ihanainen Pentti Hietala Päivi Mäkinen Seija Rannikko Antti Keskinen 2004

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Eija Högman Kansi: Studio Viiva Oy ISBN (nid.) ISBN X (pdf) Hakapaino Oy, Helsinki 2004

3 SAATTEEKSI Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen AiHe-projektin tarkoitus on näyttötutkintotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ai kuisopiskelun henkilökohtaistamisen avulla. Projekti tarjoaa valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjälle (keskimäärin 50 oppilaitokselle) pitkäjänteistä konsultointia, koulutusta ja ohjausta näyttöjärjestelmään soveltuvien koulutustuotteiden, oppimisprosessien ja näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen kehittämiseen. AiHe-projektissa ohjauksen kehittäminen on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi joustavassa ja asiakaskohtaisessa näyttötoiminnassa. Ny ky ai kaiseen kommunikointiin kuuluu yhtenä muotona sähköisen verkon käyttö. Verkkooppimisen ohjauksen asiantuntijatyöryhmä on kehittänyt verkko-ohjauksen mallinnusta ja konkreettisesti verkkokoulutuksen suunnittelumallin ja näyttötutkinto- ja oppimisprosessin verkkotyökalun. Asiantuntijatyöryhmässä ovat toimineet e-kouluttaja ja -konsultti Pekka Ihanainen, IhaNova Oy, leh t ori Pentti Hietala, Tam pereen yli opisto, opinto-ohjaaja Antti Kes kinen, Tampereen kaupunki, KM Päivi Mäkinen, Opengate ja lehtori Seija Rannikko, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos. Verkko-oppiminen on tullut jäädäkseen yhdeksi vaihtoehdoksi tarjot taessa joustavia koulutus- ja tutkintopalveluja aikuisten käyttöön. Haasteellista on löytää ohjaukseen erilaisia toimintamalleja ja mekanismeja. Verkko-ohjaus tarjoaa yhden vaihtoehdon lisää ja on nyt kehittämisen keskiössä. Miten onnistumme kehittämisessä? Riippuu paljolti siitä, miten toimivia ohjelmia saamme aikaan. Tähän raporttiin on koottu verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijatyöryhmän kaikki työn tuotokset. Tavoitteena on pilotoida kehiteltyjä malleja ja työkaluja AiHe-hankkeissa ja niiden pohjalta jatkaa kehittämistyötä edelleen. Raportista toivomme olevan hyötyä verkko-oppimisen ohjaukseen niin, että tutkinnon suorittajat ja aikuisopiskelijat saavat käyttöönsä heille soveltuvia vaihtoehtoisia oppimis- ja ohjausmuotoja. Helsingissä Timo Lähdesmäki ylijohtaja Aino Rikkinen projektipäällikkö

4 Raportit Päivi Mäkinen ja asiantuntijatyöryhmä (2002) Ammatillisen aikuiskoulutuksen verkko-oppimisen käytäntöjen ja kokemusten selvitys Asiantuntijatyöryhmä (2003) Opiskelun ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen verkossa Päivi Mäkinen ja asiantuntijatyöryhmä (2003) Verkko-opetuksen suunnittelumalli Antti Keskinen (2003) Itsetuntemus itsearviointi. Itsearviointia tukevia välineitä verkossa 4

5 AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN VERKKO-OPPIMISEN KÄYTÄNTÖJEN JA KOKEMUSTEN SELVITYS Päivi Mäkinen AiHe-projekti Verkko-oppimisen ohjauksen asiantuntijaryhmä Pekka Ihanainen Pentti Hietala Antti Keskinen Seija Rannikko ( ) 5

6 6

7 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA 8 2 SELVITYSTYÖN JÄSENTELYÄ 9 3 SELVITYKSEN SATOA Taustaa OpinNet-projekti OpinNet-hankkeita Virtuaalipedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa tutkimusprojekti (VETO) DIANA-mallin kokeiluja virtuaalikouluhankkeissa Virtuaalikouluhanke Ammatillisia virtuaalikouluhankkeita Lumipalloprojekti Esimerkkejä lumipalloprojektin hankkeista 24 4 MUITA HANKKEITA 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA POHDINTOJA Mitä? Miksi? Kuka ja kenelle? Miten? Mitä vastaisuudessa? Summa summarum: kokemusten ja käytäntöjen kehitysvaiheet 34 LÄHTEET 35 LIITE

8 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA Työryhmän tavoitteena on kehittää tietoverkkoa hyödyntävä/soveltava oppimisen ja ammattitaidon arvioinnin henkilökohtaistamisen malli. Työskentelyn ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin olemassa olevien verkko-oppimisen käytäntöjen ja kokemusten selvittäminen ja jäsentäminen. Työryhmä piti oman jatkotyöskentelynsä vuoksi tärkeänä tutustua tähän mennessä toteutuneisiin verkko-oppimishankkeisiin ja niistä saatuihin kokemuksiin, ja samalla tavoitteena oli luoda niistä kokonaiskuva. Selvityksen tietolähteinä käytettiin mm. jo toteutettujen valtakunnallisten projektien loppuraportteja (OpinNet ja VETO) ja niihin sisältyviä subjektiivisia (kokemuksellisia) ja tutkimuksellisia hankekuvauksia ja -arviointeja. Pääasiallisena lähteenä toimi kuitenkin Virtuaalikouluprojektin portaali Edu.fi, joka julkaistiin huhtikuussa. Portaali on vasta rakentumassa, joten ihan kaikista hankkeista sieltä ei vielä löytynyt tarkempia tietoja. Virtuaalikoulun sosiaali- ja terveysalan verkkokouluhankkeitten tietojen suhteen olimme omavaraisia, kiitos hankkeen koordinaattorin, Seija Rannikon, joka on työryhmämme jäsen. Monista hankkeista on myös kirjoitettu esim. OTE-lehteen, jonka artikkeleita näin ollen myös hyödynsimme. VETO-projektiin sisältyneessä DIANA-toimintamallin tutkimuksessaan Aarnio ja Enqvist (2002) pyrkivät selvittämään ammatillisten oppilaitosten parhaita verkkototeutuksia. Pieni vastausten määrä (62/226) tulkittiin tässä tutkimuksessa vahvimmin kuvaavan nimenomaan sitä, että varsinaisia verkossa oppimisen kokemuksia ei vielä tuolloin (talvella 2001) ollut käytettävissä. Omassa selvityksessämme pyrimme ottamaan huomioon em. tutkimuksessa koottuja kokemuksia, mutta toisaalta suuntaamaan katseemme viimeisen vuoden aikana toteutuneisiin hankkeisiin. Selvitystä tehdessä jäi sellainen tuntuma, että viime syksynä uutta verkko-opetuksen käytäntöihin toi nimenomaan DIANA-mallin kokeiluprojektit, ja että tämä kevät on suunnattu kehittämistyöhön, jonka hedelmiä punnitaan ensi syksyn toteutuksissa. Tähän viittasivat myös ne palautteet, joita saimme henkilökohtaisista yhteydenotoistamme ammatillisten oppilaitosten opettajiin. Kovin moniin yksittäisiin oppilaitoksiin tai niiden edustajiin emme kuitenkaan olleet yhteydessä. Selvitystyön kannalta antoisaksi osoittautui myös vuoden 2002 ITK-konferenssi (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), johon työryhmämme jäsenet osallistuivat. Korvan taakse painettiin työryhmän myöhempääkin työskentelyä varten mielenkiintoisia havaintoja, mm. verkko-oppimisen arviointiin liittyvistä työkaluista ja niiden käyttökokemuksista. 8

9 2 SELVITYSTYÖN JÄSENTELYÄ Työryhmän tavoitteena oli luoda yleiskuva ammatillisen aikuiskoulutuksen verkko-oppimisen kokemuksista. Näkökulma oli siis holistinen, kokonaisvaltainen, ja konkretisoitui seuraaviin kysymyksiin: Mitä on tehty? Miksi? Kuka ja kenelle? Miten? Minkälaisin kokemuksin ja miten vastaisuudessa? Työryhmän jatkotyöskentelyn näkökulmasta jo toteutuneiden hankkeiden tavoitteisiin, aikatauluihin, käytettyihin menetelmiin ja malleihin liittyvät kokemukset olivat erityisen mielenkiintoisia. Kaikista ei kuitenkaan ollut käytettävissä arvioivaa raporttia. Monen kohdalla jouduimme tyytymään vain opetussuunnitelman mukaisiin kurssikuvauksiin ilman laajempaa (verkko)pedagogista kehystä. Monessa oppilaitoksessa tehdään parhaillaan verkko-opetusta koskevia suunnitelmia, joita ollaan toteuttamassa ensi syksystä lähtien. Suunnitelmia tehdään niin yksittäisissä oppilaitoksissa kuin verkostoituneina hankkeinakin. Esim. portaalissa olevissa virtuaalikoulusuunnitelmissa esitellään kaikki ne keskeiset tavoitteet, joita tälle valtakunnallisen projektin hankkeille on yhteisesti sovittu. Nämä eivät vielä ole kaikissa kuvauksissa konkretisoituneet. Selvitystyö painottui ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkko-oppimisen tarjontaan. Tämä (hiljaisesti hyväksytty) lähestymistapa jättää tietenkin ulkopuolelleen kaikki ne työssä oppimisen ja työorganisaatioiden aloitteesta kehitetyt virtuaaliratkaisut, joita myöskin on maassamme parhaillaan menossa tai kehitteillä. Tällaisia ovat mm. ajatukset virtuaalisesta taitokoulun kehittämisestä (Vainio ym. 2001) tai esim. teollisuuden yhteisvoimin kehittelemistä verkostoituneista ja virtuaalisista koulutuksista, jollaista esim. Pirkanmaan alueen pk-alan teollisuus parhaillaan kehittelee. Tässä koulutusinstituutissa peruslähtökohtana on asenneilmaston muutos oman osaamisensa ja sen kehittämisen arvostukseen (Mörttinen, 2002). Oppilaitoksilla on tietenkin oma roolinsa tällaisten hankkeiden koulutuksen pedagogisina ja käytännöllisinä toteuttajina. 9

10 3 SELVITYKSEN SATOA 3.1 Taustaa Ammatillisessa koulutuksessa tietokoneet ovat olleet mukana jo 1980-luvulta lähtien. Niiden rooli on perinteisesti ollut olla työnteon välineenä ja/ tai opiskelun kohteena, koulutusalasta riippuen ei oppimisen välineenä. Myös ammatillisten oppilaitosten opettajien tietoteknistä osaamista, tai vähintäänkin ohjelmisto-osaamista, on kehitetty jo parin vuosikymmenen aikana. Opettajien tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja esimerkiksi tietoverkon lisääntynyt käyttö sinänsä eivät näytä kuitenkaan sinällään lisäävän tietoverkkojen integroimista opetukseen, enemmänkin niitä käytetään oman tiedonhaun välineenä ja verkostoitumisen apuvälineinä. Toisaalta on huomattava eri alojen ja eri ikäryhmiä edustavien opettajien eroavaisuudet niin tieto- ja viestintätekniikan taidoissa kuin käytössäkin. (Koivisto & Ilomäki, 2001.) 1990-luvun alussa opiskelun joustavuuteen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pohdittiin innokkaasti keinoja monimuoto-opetuksen kehittämiseksi ja myös jatkuvasti kehittyvän teknologian hyödyntämiseksi opetuksessa. 3.2 OpinNet-projekti 1996 aloitettu OpinNet-projekti keskittyikin tuohon teknologian hyväksikäyttöön aikuisopiskelijoiden joustavien, ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös se, että projektissa mukana olevat opiskelijat oppivat käyttämään uutta tieto- ja viestintäteknologiaa ja sen resursseja. Voimavarat suunnattiin nimenomaan ammattitutkintoihin johtavan, valmistavan koulutuksen kehittämiseen. (Lakio, L., 2000.) Käytännössä projektin tavoitteet konkretisoituivat verkkoon tuotetuiksi op pi mistehtäviksi ja oppimateriaaleiksi. Ohjausta ja tutorointia palautteen muodossa suunniteltiin myös tarjottavan riittävästi ja oikea-aikaisesti. Näin pyrittiin siihen, että opiskelijat voivat valmistautua tutkintoihin joustavasti ja oppijakeskeisesti. Ajatuksen kehittely johti puheisiin kurs sien tuotteistamisesta verkkovälitteistä opiskelua varten. (Lakio, L., 2000.) 10

11 OpinNet-projektiin otettiin mukaan kaikki kehittämishaluiset aikuisoppilaitokset, joita oli alkuvaiheessa 11. Projektin eri vaiheissa oppilaitoksia oli loppujen lopuksi mukana yhteensä 25 ja sitä toteutettiin yli 30 tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Opettajia ja muita toimijoita oli 197 ja opiskelijamäärät kasvoivat projektin nelivuotisen elinkaaren aikana aloittamisvuoden 49:stä lopettamisvuoden 1720:een. (Lakio, L., 2000.) OpinNetin tavoitteet ja toimintatavat eivät liittyneet yksittäisten verkkokurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen, vaan enemmänkin oppilaitosedustajien yhteisöllisen ja verkottuneen toiminnan kehittämiseen yli oppilaitosrajojen. Toisaalta ne oli sidottu kuitenkin ops-perustaisiin ammattitutkintotavoitteisiin, mutta näissäkin toimittiin ammattialakohtaisesti yli oppilaitosten. Materiaaleja koottiin yhteiseen OpinNet-kirjastoon, ja oppimistehtävistä kehitettiin ammattitutkintokohtaisia. (Lakio, L., 2000.) Tavoitteissa mainittu ajatus joustavuudesta ja oppijakeskeisyydestä konkretisoitui projektin hankkeissa perinteisen etäopetuksen itsenäisen yksintyöskentelyn moderniksi versioksi. Verkon ominaispiirteistä pyrittiin käytännössä hyödyntämään nimenomaan sen helppokäyttöisyyttä jakelukanavana niin tiedottamisen, oppimistehtävien saatavuuden, palautuksen kuin palautteenkin osalta. Alkuvaiheessa kanavana toimi pääasiassa sähköposti, loppuvaiheessa projektin oppilaitokset saivat käyttöönsä Lotus LearningSpace -ohjelmiston. Ajattelu- ja toimintatavat olivat kuitenkin pääasiassa tehtävä- ja suorituskeskeisiä, ja ne perustuivat opiskelijoiden yksilösuorituksiin. Ilmeisesti tämän vuoksi myös ohjausviestintä osoittautui monin paikoin opettajien resursseja sitovaksi. Haasteina seuraaville virtuaalikoulun kehittämishankkeille nousivat Lakion (emt.) mukaan erityisesti tutoroinnin ja ohjauksen resurssoidun suunnitelman tarve ja ohjauksen kriittisten pisteiden pohtiminen. Hän myös korosti materiaalien ja oppimistehtävien riittävää määrää kurssien luomisen ensimmäisiksi vaiheiksi. Jälkimmäinen ajatus on looginen suhteessa niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, joita OpinNet-projektin hankkeissa käytettiin, mutta toisaalta viimeisten vuosien aikana ovat käsitykset verkko-oppimisen luonteesta ja lähestymistavoista kehittyneet yhä enemmän osallistujakeskeiseen ja prosessuaaliseen suuntaan, jolloin myös materiaalien ja tehtävien merkitys ja asema ovat muuttuneet. Ohjauksen ja tutoroinnin merkitys ja toteutuminen ovat yhä kehittämisen keskiössä, mutta liittyneinä ehkä enemmänkin tutorin rooliin vuorovaikutuksellisessa prosessissa ei niinkään yksittäisten opiskelijoiden ohjaamiseen. 11

12 3.2.1 OpinNet-hankkeita Tietojenkäsittelyn aikuiskoulutus Yrittäjätutkintoon valmistava virtuaaliluokka Siivousalan koulutus Kaikkia näitä OpinNet-hankkeita on kehitetty edelleen Virtuaalikouluproj ektissa. Hankkeet ovat antaneet hedelmällistä kokemusta ja pohjaa kollegiaaliselle opetuksen suunnittelulle, vaikka opiskelijanäkökulmasta katsottuna toteutukset painottuivatkin välineelliseen oppimistyöskentelyyn. 3.3 Verkkopedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa -tutkimusprojekti (VETO) VETO-projektin tavoitteena oli tutkia ja kehittää ammatillista verkko-oppimista nimenomaan pedagogisesta ja sisältönäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa dialogiin ja oppimisen intoa synnyttävään autenttisuuteen perustuva verkossa oppimisen toimintamalli. (Aarnio & Enqvist, 2002.) VETO-projektissa siis otettiin askel pidemmälle varsinaiseen oppimisprosessiin ja jätettiin opetuksen joustavaan organisointiin liittyneet retoriset näkökulmat ajasta ja paikasta riippumattomista itsenäisen työskentelyn mahdollisuuksista taka-alalle. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin DIANA-malli, verkossa oppimisen toimintamalli, jonka käsitteellinen rakenne perustuu neljään kulmakiveen: yhteisen perustan luominen verkossa oppimiselle, verkossa oppimisen autenttinen eteneminen, verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat ja oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen ja näiden kulmakivien toiminnallisiin tarkennuksiin. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Mallin mukaista verkossa oppimista opetettiin myös ammatillisille opettajille suunnatulla kurssilla ja eri alojen ammatilliset opettajat osallistuivat mallin käytännön testaamiseen omassa työssään. Kokeiluihin osallistui yhteensä 19 opettajaa ja ne tehtiin syksyllä Kaikki kokeiluissa mukana olleet opettajat eivät osallistuneet koulutukseen, toiset taas useammankin kerran. Kokeiluihin vapaaehtoisesti osallistuneet opettajat olivat mukana Opetushallituksen virtuaalikouluhankkeista. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Tulosten mukaan opettajien itsensä on vaikea käydä dialogista keskustelua verkossa ja autenttisten oppimisprosessien rakentaminen on ammattitaidollisesti haastavaa. Samat havainnot tulivat ilmi myös opettajien omista verkossa oppimisen käytännön kokeiluista. Vaikeudet eivät kuitenkaan ole vähentäneet innostusta ja koettua tarvetta kehittää itseään näissä asioissa. (Aarnio & Enqvist, 2002.) 12

13 DIANA-mallissa korostuu osallistujien yhteinen työskentely ja erilaisten osaamisten yhdistäminen. Kehitteillä olevaa osaamista tuodaan esille, sitä arvioidaan ja opitaan samalla arvioimaan myös muiden osaamista. Sekä opettajat että opiskelijat ovat tutkimuksen perusteella kuitenkin vielä hyvin alussa dialogisen oppimisen taitojen kehittämisessä ja etsimisessä. (Aarnio & Enqvist, 2002.) DIANA-malli on OpinNetin kokemusten ja johtopäätösten jälkeen looginen jatko suunnata kehitystä perinteisten didaktisten elementtien verkkoonsiirtämisestä verkon vuorovaikutuksellisen ja näkyvän prosessin huomioimiseen oppimistyöskentelyssä. Se on lähtökohtaisesti opettajakeskeinen opettajan menetelmällinen työkalu, vaikka toisaalta se pyrkii lähentämään opettajaa ja opiskelijoita yhteiseen yhteisölliseen työskentelyyn DIANA-mallin kokeiluja virtuaalikouluhankkeissa Sähköala, Kokkolan ammattioppilaitoksen sähköosasto ( Catering-ala, Tampereen ammattiopisto ( Terveysala, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos ( Metalliala, Turun ammatti-instituutti (ei tietoa www-sivuista) Kaupallinen ala, Oulaisten Instituutti ( Sosiaaliala, Espoon terveyden ja sosiaalialan oppilaitos ( projektit Työssäoppimisen kehittäminen loppuraportti) Vaatetusala, Mikkelin ammattioppilaitos (ei tietoa www-sivuista) Käsi- ja taideala, Mikkelin ammatti-instituutti (ei tietoa www-sivuista) DIANA-mallin kokeiluihin osallistuneiden hankkeiden kokemukset vaihtelivat huomattavasti. Osa kurssien opettajista oli osallistunut jo useampaan 13

14 DIANA-koulutukseen, osalle perehtyminen ja mallin sisäistäminen oli jäänyt pinnallisemmaksi. Ilmeisesti näiden perusteella myös kurssien suunnittelussa ja arvioinnissa painotettiin erilaisia asioita. Kaikissa toteutuksissa ei myöskään ehditty kokeilla mallia kokonaisuudessaan, vaan vain joitakin sen osaelementtejä. (Aarnio & Enqvist, 2002.) Autenttisuuden löytäminen ja ymmärtäminen osaamisen ja sen kehittymisen viitekehykseksi on ilmeisen vaikea haaste. Joissakin hankkeissa sen problematisointiin ei kyetty juuri ollenkaan, toisissa taas tuli ilmi se, kuinka tärkeitä omakohtaiset kokemukset ovat mielekkään keskustelun pohjana ja peilinä. Esimerkiksi pelkkä simulaatio ei riitä autenttisuuden kokemukseksi. Ehkä juuri siksi kokeilut tuntuivat onnistuneen parhaiten nimenomaan työssäoppimisen jaksoihin liitettyinä. (Aarnio & Enqvist, 2002; Vuorela, 2002a.) Mitä paremmin opettajat olivat omaksuneet dialogisen oppimisprosessin ajatuksen, sitä tietoisemmin se oli otettu opetuksen suunnittelun lähtökohtana huomioon. Näin pedagoginen ajattelu ja toiminta muuttuivat oikeasti prosessimaisempaan suuntaan ja verkon kommunikatiivinen luonnetta hyödynnettiin suunnitelmallisesti. Oppimisen lähtökohtina voivat tällöin olla tutkiva ja ongelmakeskeinen lähestymistapa. Opiskelijakeskeisyys myös lisääntyy ja tehtäväpainotteisuus vähenee. Itse dialogin toteuttaminen oli myös paikoin ongelmallista, esimerkiksi käytetty kieli ja ilmaisumuodot ovat vaihtelevia. Dialogisuutta kuitenkin pidetään myös kulttuurisena muutoksena ja luokkatilanteessa sosiaalisesti vetäytyvien mahdollisuutena näyttäytyä aktiivisena toimijana. (Vuorela, 2002a.) 3.4 Virtuaalikouluhanke Virtuaalikoulun kehittäminen on osa valtakunnallista tietoyhteiskuntaohjelmaa (v ) ja sen tavoitteena on kehittää koulujärjestelmämme joustavuutta ja monipuolisuutta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Virtuaalikoulun kehittämisen pohjana ovat jo olemassa olevat hankkeet ja palvelut. Käytännössä verkko-opetusta ja -opiskelua kehitetään paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa. ( Virtuaalikoulun portaaliin ( joka julkistettiin huhtikuussa ITK-konferenssissa, on tarkoitus koota tietoja hankkeiden tuloksista. Portaalille on ajateltu myös muita tehtäviä: se tarjoaisi opiskelumoduuleja, kursseja ja muita opiskelupaketteja sekä koulumuodoittain ja opetussuunnitelmien mukaisesti jäsennettyä oppimateriaalia, virtuaalikoulun tarvitsemia vuorovaikutteisia ohjaus- ja neuvonta-, tuki ja opet- 14

15 tajankoulutuspalveluja, ja toimisi myös hyvien käytänteiden levittäjänä. Tavoitteena on näin myös auttaa jokaisen koulun toiminnan kehittämistä kohti virtuaalikoulua, sillä ajatuksena on, että vuonna 2005 jokainen ammatillista perututkintoa opiskeleva opiskelisi vähintään kaksi opintoviikkoa verkossa opiskelijalähtöisesti, autenttisesti ja dialogisesti (Vuorela, 2002a, Portaaliin sopivia opiskelumoduuleja, tukipalveluja ja oppimateriaaleja ke hitetään laajoissa kehittämishankkeissa. Hankkeiden tarkoituksena on lisäksi hakea ratkaisuja uusien opiskelumuotojen aiheuttamiin ongelmiin ja juurruttaa uusia menetelmiä osaksi koulujen käytäntöä. Tavoitteet kohdistuvat myös koulutuksen järjestäjien rahoitus- ja yhteistyömallien selvittämiseen, samoin kuin opettajien palkkausten periaatteiden selvittämiseen. Tarkoitus olisi saada myös yksityistä sektoria mukaan kehittämistyöhön etenkin opetusaineistojen osalta. ( Virtuaalikoulun verkko-opiskeluhankkeet ovat valtakunnallisesti koordinoituja ja tuottavat kurssikokonaisuuksia tietoverkkoon, digitaaliradioon tai digitaalitelevisioon. Verkko-opiskeluhankkeilla pyritään tarjoamaan esimerkiksi työssä oleville aikuisille opiskelumahdollisuuksia mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Tarkoitus on myös, että opiskelija voi suorittaa kursseja tai laajempia kokonaisuuksia myös muissa op pi laitoksis sa. Valtakunnallisten hankkeiden lisäksi virtuaalikoulussa on myös paikallisia tai alueellisia tarpeita varten sovitettuja hankkeita. ( Ammatillisia virtuaalikouluhankkeita Työryhmän mielenkiinto kohdistui erityisesti aikuisten ammatilliseen verkko-opetukseen, mutta esim. Edu.fi:n sivuilta löytyvistä virtuaalikouluhankkeiden kuvauksista suurin osa näyttää koskevan ammatillista peruskoulutusta. Muutamissa hankkeissa mainittiin kuitenkin kokeiluista myös aikuisopiskelijoiden kanssa. Hankkeet on jäsennelty ammattitutkinnottain ja -aloittain. Edu.fi:n si - vuilla on myös suunnitelmia ja kuvauksia yksittäisistä opintojaksoista ja kursseista, joita eri koulutusaloilla on suunnitteilla ja joista osaa on jo käytännössä toteutettukin. Osaan näistä kursseista viitataan oheisissa tarkasteluissa. Tarkastelun aluksi on kuvattu suunnitelmia (ja osittain toteutettuja hankkeita) aikuisten ammatillisesta lisäkoulutuksesta verkossa. Hankkeet ovat pääosin suunnitteilla, toisten hankkeitten taustalla on jo kokemuksia mm. OpinNet-projektista. Työryhmämme aiheen näkökulmasta on todet- 15

16 tava, että ainakin hankekuvauksissa materiaalin tuottaminen ja tehtäväkeskeisyys nousevat esille keskeisinä tavoitteina. Muita toteutuksen tapoja ja menetelmiä ei juurikaan tuoda esille. HOPSit mainitaan, mutta lähestymistapa on silti vahvasti opettaja- ja suorituskeskeinen. Ravintola- ja suurtalouskokin ammattitutkinto (www-kotisivu tulossa Hämeenlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen sivuille) Viiden oppilaitoksen verkosto. Riskeinä opettajat epäilevät mm. opiskelijoiden puuttuvia valmiuksia ja motivaatiota. Taustaoletuksena he toteavat jo olemassa olevan materiaalin ja tehtävistön olevan valmiina siirrettäväksi virtuaaliseen oppimisympäristöön (jokaisella oppilaitoksella oma) päivityksen jälkeen. Konkreettisempia suunnitelmia ei vielä ole. Levyseppä-hitsaajan ja koneistajan ammattitutkinto (vastuuoppilaitos Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tavoitteena on materiaalin tuottaminen pyritään kattavaan oppimislähteistöön. Tämän vuoden tavoitteena mm. virtuaalisten mahdollisuuksien sisällyttäminen sivustoon (tehtävät, keskustelu verkossa, muu vuorovaikutus). Pyritään metallialan ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Vartijan ammattitutkinto ( ja Neljän oppilaitoksen verkosto. Mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksien osia virtuaalisesti. Tavoitteena on oppilaitosten ja turva-alan yrittäjien yhteistyön parantaminen. Tavoitteena on tuottaa opiskelukokonaisuuksia/materiaaleja/tehtäviä. Tavoitteena on HENSU- ja HOPS-käytäntöjen verkko-oppimisympäristöön vieminen Kokemusten vaihto tutoroinnista ja ohjaamisesta on tärkeätä. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: opiskelijat ovat yleensä nuoria ja hiljaisia verkossa, lähdetään hopseista ja pyritään päätymään ropseihin (ryhmä..) (Ruohola, 2002.) 16

17 Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto (hankkeista laaditaan kotisivut) 10 oppilaitoksen verkosto Tavoitteena on verkko-oppimisympäristön luominen tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen ja näyttöihin niiltä osin kuin se on pedagogisesti ja teknisesti mahdollista ja järkevää. LearningSpace on jo tuttu ympäristö (OpinNet). Open source -materiaalit ja mallitehtävistöt tallennetaan oppimisympäristöriippumattomaan webbikanisteriin. Sisällöt on muokattavissa oppilaitosten ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: verkko-opiskelu sopii parhaiten oppisopimuskoulutukseen ja työn ohessa opiskeleville, henkilökohtaistaminen näkyy esimerkiksi opiskeluun käytettävässä ajassa. (Kestilä, 2002.) Taloushallinnon ammattitutkinto (ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tavoitteena on vuoden 2001 loppuun mennessä materiaalien tuottaminen tutkinnonosittain ja virtuaalisen opetuksen käynnistäminen. Vuonna 2002 jokainen oppilaitos vastaa oman tutkinnonosan näyttöjen kehittämisestä. Yhteistyönä kehitetään arviointia ja testataan pedagogista toimivuutta. Valinnainen yrittäjyysosa (ei tietoa www-sivuista) 11 oppilaitoksen verkosto portaalissa on valinnainen yrittäjyysosa (ei kuulu ammattitutkintoon valmistavien koulutusten ops:iin, vaan lähtökohtana on yksittäisten opiskeljoiden hopsit). Tavoitteena on tuottaa paitsi asianmukainen sisältö, myös toiminnallisesti aito oppimisympäristö. Tuotossuunnitelmissa otetaan huomioon sisältöjen ja materiaalien yms. lisäksi myös oppimisprosessin kuvaus ja ohjausprosessin kuvaus. Ensimmäisen version testaus Ohjauksen tarpeen ja toteuttamisen arviointi (resurssien vähyys tarjonnan kilpailukykyisyys: tavoite kehittää kokonaispalvelu, jossa yhdistyvät niin koulutus, ohjaus kuin näytöt) Yrittäjän ammattitutkinto (www-sivusto suunnitteilla) Kahdeksan oppilaitoksen verkosto. 17

18 Tavoitteena on standardin kehittäminen yrittäjän ammattitutkintoon valmistavalle koulutukselle. Taustalla on jo kokemuksia OpinNetistä. Siivoustyönohjaajan virtuaalikoulu ( Viiden oppilaitoksen verkosto. On tuotettu tutkintoon valmistavia verkko-oppimistehtäviä, joita on jo testattu. Taustalla on jo kokemuksia OpinNetistä. Aikaisempien kokemusten perusteella on todettava seuraavia asioita: Opiskelijat ovattyössä olevia tai oppisopimuksella opiskelevia vuotiaita ammattikouluttamattomia naisia, joilla ei ole tietoteknisiä taitoja. Verkossa ohjeistusmateriaalia, teoria (sisältömateriaali) ja oppimistehtävät, startti lähipäivänä (HOPS, HENSU), annetaan mahdollisuus vuorovaikutukseen verkossa opettajien ja työnohjaajien kanssa. Se ei kuitenkaan toimi. Opiskelijat haluaisivat vuorovaikutusta lisää, mutta esteiksi mainittiin opiskelun vaativuus ja omaehtoi - nen tahti. Vuorovaikutuksen ja ohjauksen kehittämiselle on tarvetta. Ohjaus ei ilmeisesti vastaa opiskelijoiden tarpeita ja toiveita. (Sirola, 2002.) Ammatillisen peruskoulutuksen virtuaalihankkeita esitellään sivuilla jo moniakin. Näistäkin hankkeista osa on aivan alkutaipaleella, osa on jo käytännössä koeteltuja. Suurin osa hankkeista on nuorisoasteen koulutusta, mutta osaa on kokeiltu myös aikuisryhmien kanssa, myönteisin kokemuksin. Liiketalouden perustutkinto Merkonomin virtuaalikoulu ( 12 oppilaitoksen verkosto. Ensimmäiset kurssit järjestettiin yhdeksän oppilaitoksen välisenä vaihtokauppana. Aloitettiin oppimateriaalin tuotannolla; nyt tavoitteet ovat opetuksen laadullisessa kehittämisessä. Kuusamon kauppaoppilaitoksen sivuilta pääsee vierailijana tutustumaan opintojaksojen WebCT-toteutuksiin ( koulu). Asiakirjakurssin WebCT-ympäristöstä löytyvät opettajan ohjeet, materiaalit ja harjoitustehtävät (palautus sähköpostitse opettajalle, samoin kuin opettajan palaute). Keskustelualue on annettu opiskelijoiden mahdollisuudeksi, mutta heikoin tuotoksin. 18

19 Oulaisten Instituutin ( merko nomi) virtuaalikurssi Kaupallisen alan kulttuuri ja etiikka on ollut mukana DIANA-kokeilussa. Ks. DIANA-esimerkit. Muitakin verkkokursseja löytyy. Oulun kauppaoppilaitoksen ( yrttinet/www/frame. htm) verkko-opetus noudattaa samaa tyyliä kuin Kuusamon esimerkki ohjeineen, materiaaleineen, harjoitustehtävineen, mutta se on vapaasti www-sivuilla saatavissa. Sivut on animoitu levottomasti. Kokemuksista koottua: Verkko-opiskelun ei todettu olevan paras tapa paikata kesken jääneitä lähiopintoja, nuoret opiskelijat olisivat kaivanneet lähiohjausta. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ( toimitaan verkko-opetuksessa non-stop -periaatteella: materiaali, harjoitukset ja tehtävät ovat verkossa ja vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä hoituu sähköpostitse. Salon kaupan ja terveyden ammattiopistossa ( pohditaan käytännön ratkaisumalleja virtuaaliopinnoille. Salon alueen yhteistyöverkoston virtuaalikoulusta ( virtuaalikoulu/sivusto/main.htm) löytyy esimerkkejä ja raportteja mm. liike-elämän kieltenopetuksesta verkossa. Niissä on toteutettu ongelmaperustaista oppimista. Esimerkiksi Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksen ( virtuaalimerkonomin opintoihin ei pääse tutustumaan ilman WebCT:n käyttäjätunnusta, sisältö on esitelty.rtf-tiedostona. Kokemuksista koottua: Kurssi oli puhdas verkkokurssi alussa lyhyt perehdytys WebCT: hen. Opiskelu jaettiin kahden viikon mittaisiin moduuleihin, joiden päättyessä tsätti. Moduulien aikana opiskelijat tekivät materiaaliin liittyviä tehtäviä, jotka palautettiin sähköpostitse (myös palautekanavana sp.). Tavoitteena ei kuitenkaan ollut kehittää materiaalia, vaan menetelmiä materiaalin opiskelemiseksi ja työstämiseksi verkkoon. Opiskelijat olivat motivoituneita, mutta osa luovutti huomattuaan kurssin vaativan itsenäistä otetta ja vastuullisuutta. Opiskelun mielekkyys todettiin suoraan verrannolliseksi tietoteknisiin taitoihin. Kurssia kokeiltiin myös aikuisryhmällä, jolla se näytti toimivan paremmin (pitkäjännitteisyys ja verkko-opiskelun opiskeluintoa kasvattava vaikutus). Tietojenkäsittelyn perustutkinto Datonomin virtuaalikoulu ( Kahdeksan oppilaitoksen verkosto. Toteutettuja opintojaksoja on lähinnä Espoon liiketalouden instituutissa 19

20 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ( 11 oppilaitoksen verkosto Seinäjoen palvelualojen oppilaitos ( opetus) Hankkeen koordinointi: Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos (http: // Pohjois-Savon ammatillinen instituutti ( laakehoito) Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto ( opetus/oph) Salon kaupan ja terveyden ammattiopisto ( http: //personal.inet.fi/koti/eija.murtola) Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos ( Ks. tarkemmat kuvaukset liitteestä 1. Maatalousalan perustutkinto ( Viiden oppilaitoksen verkosto. Suunnitelmat ovat aluillaan (materiaalit, tehtävät, työssäoppimisen jaksot, WebCT). Tekstiili- ja vaatetusala (ei tietoa www-sivuista) Kolmen oppilaitoksen verkosto. Mikkelin ammattiopisto vaatetusalan verkkokoulutus ollut mukana DIANA-kokeilussa vuonna Mikkelin ammatti-instituutin käsi- ja taidealan verkkokoulutus on ollut mukana DIANA-kokeilussa vuonna 2001 Kone- ja metallialan perustutkinto (ei tietoa www-sivuista) Viiden oppilaitoksen verkosto. Tampereen ammattiopistossa vuoden 2002 hankkeena Mastercam-kurssi, CAD/CAM-kurssi ja Valukappaleen suunnittelu koneistuksen kannalta. CAD/CAM-tekniikkaan liittyvää koulutusaineistohanke. Esittelysivut: Lähtökohta na havainnollistava ja toiminnallinen oppiminen. Tarkoituksena on koota materiaalia ja käyttää sitä sekä WebCT:llä että www-sivuilla. Toteutus siten, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella myös työn ohessa. 20

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 12.3.2015 Marja Veikkola. koordinoija Väliraportin tietojen kerääminen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Mikä on ammatillinen tutkinto? Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot