elukio, Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Verkkooppiminen lukio-opetuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "elukio, Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Verkkooppiminen lukio-opetuksessa"

Transkriptio

1 elukio, Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Verkkooppiminen lukio-opetuksessa

2 Tulevaisuuden koulu/ Verkko-oppiminen-hankkeen arviointiraportti Oulun kaupungin opetustoimi Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Taitto: Graafinen Suunnittelu Gasworks Oy Kuvat: Sirpa Kova, kansikuva Juha Tuomi/Kuvatoimisto Rodeo Julkaisu sähköisenä: Kirjapaino: Kaleva Print Oy, Oulu 2011

3 Sisällys 1. Johdanto Mitä verkko-oppiminen on ja missä mennään lukion verkko-opetuksessa Oulun seudulla? Tulevaisuuden koulu/ Verkko-oppiminen-hanke vuosille elukio: yhteistä opetus- ja kehitystyötä Pohjois-Pohjanmaalla Koulujen osallistuminen hankkeeseen Vaikuttavuusarviointi Miten verkko-oppiminen näkyy kouluissa ja miten kehittämishanke on onnistunut? Tutkimusongelmat Arvioinnin toteuttaminen Vahvuudet = tärkeimmät ja parhaiten toteutuvat asiat Kehittämisen painopisteet Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Rutiinit Muutokseen vastaaminen Yhteisöllisyys ja yhteistyö Lähitulevaisuuden näkymät Lukioiden pelastussuunnitelma Katse kohti uutta koulua ja tulevaisuuden Oulua Tulevaisuuden koulun tulevaisuus, Keijo Juppi...27 Lähteet...30 Linkit

4 4

5 1. on Johdanto: Mitä verkko-oppiminen ja missä mennään lukion verkkoopetuksessa Oulun seudulla? Internetistä ja uudesta teknologiasta on nopeasti tullut osa opetustoimintaa ja koulujen arkipäivää myös Suomessa. 1 Vaikka verkko-oppimisen yhteydessä käytetään termejä nopeasti kehittyvä teknologia tai nopea muutos niin puhutaan silti suomalaisessa yhteiskunnassa yli kaksikymmentä vuotta jatkuneesta teknologisesta kehityksestä ja toiminnasta, josta varmasti jokaisella opiskelijalla ja opettajalla on jonkinlaista kokemusta tänä päivänä. Kun tänä päivänä puhutaan puhutaan sähköisestä viestinnästä niin puhutaan kommunikoinnista kuvan ja äänen avulla lähes rajoittamattomissa määrin 2. Verkko-oppimisesta puhuttaessa olennaista on, että oppimiseen tähtäävä toiminta sisältää vuorovaikutuksen ja toiminta verkossa stimuloi oppijaa reflektiiviseen ajatteluun. 3 Verkko-oppiminen voidaankin lyhyesti määritellä oppimistoiminnaksi, joka konkretisoituu verkkoaineistojen, -tehtävien, -keskustelujen, -työskentelyn jne. parissa tapahtuvaksi vuorovaikutteiseksi prosessiksi. Oulun ja Oulun seudun kansainvälisestikin tunnustettua kehitystä on voimakkaasti ollut muokkaamassa sekä yliopistokoulutus että kattava ammattikorkeakoulutustarjonta ja teknologian kehittämiseen erikoistuneet edelläkävijä-yritykset ja työpaikat. 4 Teknologisen osaamisen tarve näkyy myös lukio-opetuksessa ja opiskelijoiden kasvavana joukkona sosiaalisen median ja uusien sovellusten käyttäjinä. Lapset ja nuoret kulkevat uuden teknologian ja uuden kommunikaation etulinjassa ja osaavat käyttää sovelluksia, vimpaimia, ja uusia menetelmiä luontevasti. Koulussa saattaa tulla eteen tilanne, että oppilaat käyttävät sujuvasti uusia sovelluksia, kun samaan aikaan opettajat odottavat koulutusta itselleen aiheeseen liittyen. 1 Internetiä käytti vuonna % maailman väestöstä ja Suomessa sitä käytti 84 % väestöstä. ks. lisää Maailmanpankin kehitysindikaattorista Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen verkko-tutor www-sivut: 3 Myös oppimisteoreettisessa tutkimuksessa muutos on ollut nopeaa. Tietokoneavusteisesta oppimisesta on käsitteellisestikin siirrytty tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen traditioon (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL), jossa painopiste on nimenomaan oppimisen tutkimuksessa. Tässä oppimiskäsityksessä tietokoneet ja tietoverkot ymmärretään työvälineiksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon työstämiseen sosiaalisesti ja kumuloituvasti. Keskeisempää kuin teknologia on sen mahdollistama vuorovaikutus yksilön ajattelun ja sosiaalisten prosessien kesken. Lähde: 4 Katso esim. 5

6 Lapset ja nuoret ovat myös tottuneet erilaiseen ajatteluun elämän, kommunikoinnin ja toiminnan julkisuudesta ja osaavat toimia joustavasti erilaisissa sosiaalisissa ja liikkuvissa mediaympäristöissä. 5 Tekniikan käytössä, verkkoyhteyksissä ja verkko-opetuksen osuudessa koulun toiminnassa on alueellisesti suuria eroja. Tässä arvioinnissa on myös osoitettavissa käynnissä oleva muutos, joka liittyy opettajan rooliin; muutos opettajasta ohjaajaksi. Muutoksessa on kyse siitä, että verkko-oppimisessa opettajan ohjaava toiminta, eli scaffolding 6, korostuu ja se on muokkaamassa opettajuutta ohjaavuuden suuntaan. Toinen tärkeä arvioinnissa esiin tullut ilmiö on pedagogisen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen puuttuminen verkko-oppimisessa tällä hetkellä. Pedagoginen suunnittelu verkko-opetuksessa on vielä lapsenkengissä sekä johtamisen että esimiestyön kannalta, mutta myös opetuksen suunnittelun osalta. Olisikin tärkeää tulevaisuudessa kiinnittää verkko-oppimisen ennakointiin ja suunnitteluun erityisesti huomioita, sillä uusien käytänteiden opettelu, toiminnan kehittäminen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottaminen on organisaatiotasolla tasolla hidasta. Oulun kaupungin opetustoimessa on pitkä jatkumo verkko-oppimisen kehittämisessä ja tämä vuosien aikana toteutettu on hanke on yksi silmukka lenkissä, jolla saadaan Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot pysymään mukana kehityksessä. Tässä arvioinnissa pedagogisen suunnittelun ja johtamisen osalta on nostettu esille seuraavat avainsanat: resurssit (kuka tekee ja millä ajalla, missä), yhteistyö (oppiaineiden välinen, koulujen välinen), vertaistuki (tekniikan ja teknisen osaamisen päivittäminen) ja opettajuus (toiminnan muutos, ohjaavuus). Mitä verkko-oppiminen koulun arjessa sitten oikeastaan on? Oulun Lyseon lukion rehtori Mika Aalto 7 vastaa siihen näin: Kaikkihan sen tietävät ja Paasilinnan Ernokin tiesi: ainoa oppinut on itse oppinut, muut ovat opetettuja. Näin koulutustyöläisenä tahdon kuitenkin uskoa että järjestelmällisellä ja massoja liikuttavalla opetuksellakin saavutetaan jotain. Hitaasti taittuisi nimittäin opinmatka, jos kaikki pitäisi itse nähdä, kokea ja hoksata. Suomalaisessa koulutuksessakaan ei ole luotettu vain siihen, että kyllä ne nuoret opettajan johdolla jotain siellä luokissa tekevät kun aikaa annetaan: meillä on käy- 5 Meisalo & kumpp. 2010, s Scaffolding voidaan suomentaa oppimisen oikea-aikaiseksi tukemiseksi, jossa oppija etenee omien taitojensa äärirajoilla, ja häntä neuvotaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen täysin itsenäisesti. Suomen virtuaaliyliopisto, TieVie: verkkopedagogiikka/luku_8/kasitehakemisto.htm 7 Mika Aalto on toiminut aiemmin Oulun kaupungilla lukiokoordinaattorina opetustoimessa ja Lyseon lukion rehtorina syksystä 2010 alkaen. 6

7 tännön työskentelyn näkökulmasta varsin väljät, mutta pedagogisessa mielessä selkeän ohjaavat opetussuunnitelmat. Tämän päälle tulevat vielä jokaiselle ikätasolle sopiviksi muokatut oppikirjat, jotka eivät vain sisällä aineistoja ja käsikirjamaista tietoa vaan pistävät oppijat työhön pohtimaan ja soveltamaan tietoa. Huolella ja asiantuntevasti tehdyt opetussuunnitelmat yhdessä laadukkaiden oppimateriaalien sekä osaavien opettajien kanssa ovat luoneet pohjan suomalaisen koulun menestykselle. Mutta kaiken hyvän keskelle on tullut netti ja pedagoginen paniikki: opiskelijoiden ajatukset ja mielenkiinto näyttävät olevan verkossa eivätkä vanhat hyväksi havaitut opetusmenetelmät enää kiinnosta tai tunnu tehoavan. Hätäratkaisu on vanha tuttu: emme ole muutosta huomaavinammekaan ja toivomme että nuoret omin nokkinensa ottavat uudet mediat ja tietorakenteet haltuun. Pitkän pedagogisen kukoistuskauden jälkeen koulusta uhkaakin tulla paikka, jossa istutaan vanhojen kirjoitusten äärellä kuin luostarissa ikään ja odotellaan mahdollisuutta päästä setvimään, mitä luokan seinin ulkopuolella oikein tapahtuu. Muitakin kehityssuuntia on. Voimme ottaa karttakepin kauniiseen käteen ja näyttää suuntaa sille, miten verkko ja teknologia valjastetaan opetuskäyttöön ja miten näin tekemällä saadaan aikaan entistäkin parempi lopputulos. Tarvitaan vain kunnon opetussuunnitelma, pedagoginen ajatus siitä mitä tehdä. Uudet toimintamallit ja ideat eivät kuitenkaan synny tyhjästä eikä niitä kukaan yksin kykene luomaan. Aivan ensiksi tarvitaan siis yhteistyötä ja kokeiluja, pilotteja sun muita. Opettajien pitää myös uskoa koulutuksen tarpeeseen: tieto on verkossa mutta se ei tarkoita sitä että opiskelijat sen löytävät tai sitä osaavat hyödyntää. Nuoret eivät ole verkossa tietojaan tai taitojaan hiomassa. Nuorille verkko on (oleskelu)paikka, ei väline hoitaa lomamatkan varaukset tai jättää veroilmoitus saati opiskella. Koululle verkko on kuitenkin opetuspaikka. Se on myös uusi mullistava opiskeluväline samalla tavalla kuin lukutaito aikanaan. Eipä sillä etteikö Suomessa olisi tietotekniikan parissa kouluissa työtä tehtykin: innokkaiden kokeilijaopettajien joukko on jo 70-luvun lopulta vääntänyt koulukoodia ja rakentanut mitä kekseliäimpiä sovelluksia niin omaan kuin kavereidenkin käyttöön. Kaikki tämä on ollut hyvää ja oikein, mutta suuret joukot ne ei niin innokkaat vimpaimien perässä juoksevat opettajat ovat unohtuneet. Eikä kaikkia saakaan mukaan, jollei tieto- ja viestintätekniikan koulukäyttöä kehitetä koordinoidusti ja yhteisin ponnistuksin. Pioneeriopettajiltakin vaaditaan uhrautumista: yhteisen edun nimissä on pakko luopua omista virityksistä ja ehkä niistä rakkaimmista sovelluksista. Toisaalta turhia ja menneitä ovat ne monien opettajien vaatimukset, joiden mukaan hommiin ruvetaan vasta kun käytössä on täydellinen systeemi, jolle annetaan vähin- 7

8 tään kolmenkymmenen vuoden muuttumattomuustakuu. Valmiina eivät tule (onneksi) tuntisuunnitelmatkaan, eipä siis ohjeet verkon osaavaan hyödyntämiseenkään. Mutta opettajathan sen pedagogiikan parhaiten hallitsevatkin: miksi siis antaa tekniikan ja insinöörien suunnitella kaikki valmiiksi? Nyt sitten on hyvä palata tämän pohdinnan alkuun ja opetussuunnitelmaan. On nimittäin oikeasti aika lähteä yhdessä ja oppiaineittain miettimään, miten uudet sähköiset välineet otetaan käyttöön. Kyse ei ole tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisestä erillisen suunnitelma avulla vaan konkreettisesta, kurssien tavoitteiden ja sisältöjen mukaan tehtävästä uudenlaisesta pedagogisesta suunnittelusta. Tietotekniikka on jo mullistanut arkisen tiedonvälityksen ja vanhat kommunikoinnin muodot, nyt on aika tuoda uusi välineistö myös oppimisen avuksi. Mika Aalto, Oulussa

9 2. Verkko-oppiminen-hanke Tulevaisuuden koulu/ vuosille Uuden teknologian edelläkävijäkaupunkina ja it-osaamisen yhtenä kansallisena keskuksena Oulun kaupunki pääsi kansainväliseen Tulevaisuuden koulu- ohjelmaan vuosiksi Ohjelmaan valittiin maailmanlaajuisesti 12 koulua, joista Oulun kaupungin Ritaharjun koulu oli yksi (Microsoft School of the Future -program). Tulevaisuuden koulu oli ja on opetuksen kehittämisohjelma, jolla pyrittiin vastaamaan ajan haasteisiin määrittelemällä mitä on 2000-luvun oppiminen ja millaisia ovat 2000-luvun oppilaat ja koulut. Oulun osalta ohjelma konkretisoitui Ritaharjun kouluna, kun koulun ovet avattiin oppilaille syksyllä Osana Tulevaisuuden koulu -ohjelmaa ja tvt-opetuksen kehittämisen jatkumoa aloitettiin Oulun kaupungin opetustoimessa täydennyskoulutushanke verkko-oppimiseen vuosiksi Verkko-oppiminen -hanke on ollut Oulussa ja Oulun seudulla sekä etälukioissa lukio-opetuksen täydennyskoulutusta verkko-oppimiseen ja verkkopedagogiikkaan 9. Hanke on kolmivuotinen ja sen päätavoitteina ovat olleet oppimisen ja opetuksen saavutettavuuden parantaminen, uudenlaisten vaihtoehtoisten oppimisen mahdollisuuksien luominen ja opetuksen laadun kehittäminen hyödyntämällä nykyaikaisinta ja innovatiivista opetusteknologiaa. Hankkeessa on ollut teema ASKELEEN EDELLÄ, jolla on haluttu vaikuttaa oppimisen tukemiseen, yhteisöllisyyteen kouluissa ja opettajuuden vahvistamiseen etenkin verkkopedagogiikan näkökulmasta. 2.1 elukio: yhteistä opetus- ja kehitystyötä Pohjois-Pohjanmaalla elukio on hanketyön ja Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkon pohjalta syntynyt verkosto, joka on kehittänyt ja tarjonnut etäopetusta jo kymmenen vuoden ajan. elukio toimii 22 kunnan alueella ja mukana on 23 lukiota. Toiminnasta vastaa johtoryhmä ja käytännön asioita hoitaa Oulun kaupungin opetustoimessa työskentelevä 8 Katso kuntatiedon keskus, ohjelman tiedote: 9 Hankkeessa mukana olleet kunnat: Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja elukion kunnat; Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kalajoki, Kannus, Kuusamo, Kärsämäki, Muhos, Nivala, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Toholampi, Utajärvi, Vaala, Vihanti ja Ylivieska. 9

10 koordinaattori 10. Oppilaita elukiossa on runsaat 900 ja toiminnassa on mukana noin 100 opettajaa ja se tarjoaa verkkokursseja sekä aikuisille että nuorisoikäisille. elukion kurssitarjonta käsittää noin 260 kurssia lukuvuodessa; tarjonnassa ovat Oulun aikuislukion opetussuunnitelman mukaiset kurssit, taito- ja taideaineita lukuun ottamatta. 11 elukion opetustoiminnassa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä ja ebeamopetustyökalua. Kontaktiopetus toteutetaan Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmän avulla. Pääosa kontaktiopetuksesta on aikataulutettu klo väliselle ajalle. elukion arvot ovat: Opiskelijalähtöisyys Osaava henkilöstö Laadukas toiminta Yhteistyö Koulujen osallistuminen hankkeeseen Hankkeessa mukana olleiden kuntien ja lukioiden osallistuminen on ollut vaihtelevaa mutta jokainen lukio on jollakin tavalla ollut mukana. Lukioista on ollut työpajoissa ja ryhmätöissä ja seminaareissa eri aineryhmien opettajia. Esimerkiksi työpajoja on pidetty opepajoina äidinkieleen ja muihin aineisiin, reaaliaineisiin, vieraisiin kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Lukioissa on käyty sekä kouluvierailulla että hankkeen loppupuolella koulukiertueilla, joissa on tekniikan lisäksi perehdytty uusiin toimintamalleihin ja verkkopedagogiikkaan. Hyvänä esimerkkinä työpajojen työskentelystä voi esitellä äidinkielen opettajien opepajaa, jossa kahden vuoden ajan kuusi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa eri kuntien lukioista työskenteli yhdessä ja vaihtoi ajatuksia. Työskentelyn tuloksena valmistui luovan kirjoittamisen kurssi, jossa opettaja Hanna Naalisvaaran mukaan: Ideoimme kaikki materiaalit itse, käytimme omia valokuviamme inspiraation lähteenä ja poistimme näin tekijänoikeusongelman. Rakensimme kurssin Windows- Live-ympäristöön Ryhmät-työkalun avulla ja teimme siitä mahdollisimman valmiin paketin kenen tahansa kollegan käyttöön otettavaksi. Monipuolisten tehtävien lisäksi oppimisympäristömme sisältää valmiin OPS-tekstin, antaa ohjeet niin opettajalle kuin opiskelijallekin sekä esittelee erilaisia palautteenantotapoja. Olemme itse pilotoineet kurssia omilla kouluillamme, ja tavoitteenamme on tarjota kurssi myös muiden lukioiden kurssitarjottimelle lähitulevaisuudessa Minna Karhu toimii vs. elukio-koordinaattorina ( ) 11 Minna Karhu. [sähköpostiviesti]. Julkaisuun. Vastaanottaja Sanna Savolainen. Lähetetty [viitattu ]. 12 Lisätietoja: 13 Äidinkielen ja kirjallisuuden opepajalaiset : Henna Aikio, Oulun aikuislukio; Anna Kalliokoski, Kiimingin lukio; Janne Kunnas, Kempeleen lukio; Anna-Maria Rönkkö, Limingan lukio; Hanna Naalisvaara, Laanilan lukio ja Sari Tapola, Oulun Lyseon lukio 10

11 Hankkeen aikana järjestettyjen 12 työpajan oppimisteoreettisina lähtökohtina ovat olleet tutkivan oppimisen ja sulautetun opetuksen ideat. Osallistuvilla opettajilla on ollut mahdollisuus tutkia oman työnsä, kokemustensa ja omien aineistojensa kanssa sitä, miten moninaisista elementeistä voidaan koostaa verkkoperustainen oppimisympäristö. Opetuksen sulauttamisen kohteina työpajoilla ovat olleet mm. tiedon ja toiminnan eri muodot, opetuksen metodit, verkko- ja kasvokkain opetus, koulutus ja työssä oppiminen, yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opetus. Tavoitteina ovat olleet mm. opetuksen mahdollistaminen, opetuksen uudistaminen (esim. vertaisvuorovaikutus) ja opetuskäytäntöjen muuttaminen (esim. yhteisten kurssien tajoaminen seudullisesti.) Ks. Joutsenvirta & kumpp.,

12 3. verkko-oppiminen Vaikuttavuusarviointi Miten näkyy kouluissa ja miten kehittämishanke on onnistunut? Verkko-oppiminen hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin toukokuussa Lukioihin lähetettiin sähköinen kysely verkko-oppimisen toteutukseen ja nykytilanteeseen sekä tulevaisuuden näkymiin liittyen. Arvioinnissa selvitettiin lukion opettajien näkemyksiä ja toimintatapoja Oulussa, Oulun seudulla ja elukiossa. Arvioinnin teemoiksi nostettiin jo aiemmin esiin tulleet verkko-oppimisen tukeminen, yhteisöllisyys ja opettajuuden vahvistaminen. 3.1 Tutkimusongelmat Vaikuttavuusarvioinnin kyselyn taustalla oli kaksi tarvetta: Verkko-oppiminen-hankkeeseen liittyvän vaikuttavuuden arviointi ja saada tietoa pedagogisen suunnittelun perustaksi opetustoimeen Uuden Oulun lukio-opetuksen toteutukseen ja johtamiseen. Arviointikysely sovittiin toteutettavaksi sähköisesti ZEF-arviointityökalun avulla 15 ja se teemoitettiin Verkko-oppiminen-hankkeen päätavoitteiden mukaisesti. Tutkimusongelmiksi nousivat seuraavat kysymykset: Mikä Verkko-oppiminen-hankkeen vaikuttavuus ja näkyvyys verkko-oppimisessa on ollut etälukiossa, Oulun ja Oulun seudun lukioissa? Miten verkko-oppiminen tukee opettajuutta, yhteisöllisyyttä ja oppimista? Miltä lukiotoiminta ja verkko-opetus näyttää tulevaisuudessa ja miten koulut ovat vastanneet muutokseen? 15 Lue lisää 12

13 3.2 Arvioinnin toteuttaminen Sähköinen kysely toteutettiin välisenä aikana niin, että lukioiden rehtoreille välitettiin julkinen linkki, joka pyydettiin välittämään kaikille opettajille lukioissa. Kyselyä täydennettiin rehtoreiden osalta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 147 vastaaja, jonka perustella vastausprosentti oli 24,5 %. Yhteenlaskettuna lukio-opettajia Oulussa, seudulla ja elukiossa on n Vastaajista 77,1 % oli opettajia ja 19% rehtoreita. Jokaisesta Oulun kaupungin ja Oulun Seudun lukiosta oli arvioinnissa mukana vähintään 1 vastaaja. Kysymykset oli jaoteltu hankkeen pääteemojen mukaisesti a) oppimisen tukemiseen b) opettajuuden vahvistamiseen c) yhteisöllisyyteen ja d) tulevaisuuden näkymiin verkko-oppimisessa. Arvioinnin tuloksia on esitelty Oulun kaupungin sivistysjohdolle ja opetustoimeen (virkamiehet ja lautakunta) syksyn 2011 aikana. ZEF-nelikenttävastauksissa vastaaminen on tehty helpoksi. Kyselyssä voi sijoittaa omaa mielipidettä kuvaavan kohdan nelikenttään sinne, missä se vastaa parhaiten omaa näkemystä. Nelikentän lukemista helpottamiseksi tässä pika-ohje: Ylhäällä oikealla olevat asiat koetaan tärkeiksi ja hyvin toimiviksi. Olennaista tulkinnan ja johtopäätösten osalta on kuitenkin se, että tärkeitä ja hyvin toimivia asioita, eli vahvuuksia vahvistettaisiin edelleen eikä unohdettaisi niiden merkitystä kehittämistyössä. Kehittämistyön onnistuminen perustuu olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen eli vahvuudet mahdollistavat kehittämistyön onnistumisen. Ylhäällä vasemmalla olevat asiat ovat tärkeitä mutta niiden toteutumiseen ei olla tyytyväisiä -> näiden asioiden toteutumiseen tarvitaan kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla ko. asia saataisiin siirrettyä oikeaan yläkulman suuntaan. Alhaalle oikealle sijoittuvia asioita ei koeta tärkeiksi, vaikka ne toteutuvat hyvin. Tällaisiksi koetaan esim. rutiininomaiset, tai itsestään selväksi koetut asiat. Analyyttisena kysymyksenä voidaan esittää, että miksi näiden hyvin hoidettujen asioiden arvostus on näin vähäistä? Käytetäänkö hyvin suoriutumiseen sellaisia resursseja (aikaa, rahaa, osaamista), joita voitaisiin hyödyntää jossakin muussa asiassa? Alhaalla vasemmalla olevia asioita ei pidetä tärkeinä ja toteutuminenkin on heikkoa. Tulkinnallisesti voidaan kysyä, että onko kyse täysin turhista asioista, jotka voitaisiin kokonaan unohtaa. Vasen alanurkka on myös selkeä indikaattori siitä, ettei ko. toimintaa tai asiaa ole olemassakaan. Vasemman alanurkan, ja myös muiden vähemmän tärkeiden asioiden roolia ja tärkeyttä voidaan yleensä vahvistaa ratkaisemalla ensin vasemman ylänurkan asiat. 13

14 Tässä tutkimuksessa nelikentän yhteenvetokuvassa näkyvät numeroidut pallerot kuvaavat seuraavia kysymyksiä: Käytän verkko-oppimisympäristöjä opetuksen ja oppimisen tukena. Verkko-oppiminen tuo tasa-arvoisuutta opiskeluun ja opiskelumahdollisuuksiin koulussamme. Verkko-oppiminen tuo joustavuutta opiskeluun ja opiskelumahdollisuuksiin koulussamme. Verkko-oppimisen avulla ja verkko-oppimisympäristöjä käyttämällä on mahdollista saada kollegiaalista tukea omassa työyhteisössä. Yksilöllinen ohjaus onnistuu myös verkko-oppimisympäristöissä. Verkko-oppiminen tuo mahdollisuuden muuttaa arviointia aktiiviseen oppimisen tukemiseen ja oppimista ohjaavaan suuntaan. Verkko-oppiminen mahdollistaa ja konkretisoi opettajan toiminnan muuttumisen enemmän ohjaavaksi toiminnaksi. Mielestäni olisi hyvä ratkaisu käyttää verkko-oppimisessa valmista materiaalia, valmiita teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja opetukseni tukena. Tulevaisuuden koulu/verkko-oppiminen-hanke on edistänyt ja vahvistanut koulumme verkko-oppimiseen liittyviä käytänteitä. Kuva 1. Kysymyskohdat

15 3.3 Vahvuudet = tärkeimmät ja parhaiten toteutuvat asiat Verkko-oppimisen yhteydessä tärkeimmiksi ja parhaiten toteutuviksi asioiksi koettiin tasa-arvoisuus (kuvassa kohta 2) ja joustavuus (kuvassa kohta 3) opiskelun ja opiskelumahdollisuuksien suhteen. Verkko-oppimisen tasa-arvoisuudella vastaajat tarkoittivat sitä, että kursseja voi olla opiskelijoiden saatavilla pidemmän aikaa tai niitä voidaan tarjota useammin lukuvuoden aikana, sekä sitä, että opiskelijat voivat suorittaa kursseja useista ja pienemmistäkin yksiköistä käsin. Tällä nähtiin merkitystä erityisesti pienten yksiköiden kurssitarjonnan monipuolistamisen ja sitä kautta myös niiden säilymisen sekä seutuyhteistyön tiivistämisen kannalta. Verkko-oppimisen joustavuudella vastaajat tarkoittivat ennen kaikkea sitä, että opiskelijoilla arvioitiin olevan mahdollisuus suorittaa kursseja sitomatta niitä tiettyihin kellonaikoihin ja paikkoihin. Arviointiin vastanneet haluavat vastauksissaan vielä muistuttaa verkko-oppimisen ohjauksen ja verkko-opetuksen suunnittelun merkityksestä. Tasa-arvoisuuden ja joustavuuden nimissä ei voi unohtaa ohjausta ja suunnittelua vaan päinvastoin niiden tarve ja painoarvo verkko-oppimisympäristöissä korostuu. Vaikka verkossa voi periaatteessa opettaa ajasta ja paikasta riippumatta, niin käytännössä opettamisen mahdollistaa (vain) selkeä, helposti löydettävä ja hyvin toimiva ympäristö. Oppimiseen on myös suunniteltava aikaraamit ja kriteerit, joiden mukaan suorituksia mitataan ja arvioidaan, sekä suunnitella missä, milloin ja kenen vastuulla mikäkin tapahtuu. Tiivistäen: tarvitaan verkkopedagoginen suunnitelma siitä, miten toimitaan. Pedagogisen suunnittelun tarve on koulukohtaisella mutta myös kunnallisella ja seudullisella tasolla. Strategioiden ja kehittämisen tavoitteiden siirtäminen suunnittelun ja toteutuksen tasolle onkin yksi haastavimpia johtamisen osa-alueita, myös verkko-oppimisen osalta. 16 Erittäin tärkeä ja huomioitava asia on myös kohta 5; yksilöllinen ohjaus onnistuu myös verkkoympäristössä. Ohjauksen mahdollistuminen verkkoympäristössä on ollut yksi merkittävimpiä huolenaiheita vastaavissa verkko-opetuksen tutkimuksissa vielä muutama vuosi sitten. Tuolloin vastaava kysymys asettui voimakkaasti vasempaan ylänurkkaan. Ohjaustarpeen tunnistamisen tärkeyttä ja ohjausmenetelmien osaamista verkko-opetusympäristössä on edelleen korostettava ja vahvistettava. 3.4 Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopisteinä tässä ryhmässä nousee esille kaksi asiaa ylitse muiden: 1) kollegiaalinen tuki omassa työyhteisössä (kuvassa 1 kohta 4) ja 2) mielestäni olisi 16 ks. myös Meisalo & kumpp. 2010, s

16 hyvä ratkaisu käyttää verkko-oppimisessa valmista materiaalia, valmiita teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja opetukseni tukena (kuvassa kohta 8). Analyysin yhteydessä on noussut esiin kysymyksiä siitä, onko kollegiaalisen tuen puute juuri opetustyössä ominaista. Onko opettajan työ omimmillaan yksinäistä puurtamista ja missä määrin opettajat itse valitsevat yksin tekemisen yhdessä tekemisen sijaan? Onko opettajilla tarve säilyttää yksinoikeus omaan opetukseen ja nouseeko kritiikki verkko-opettamista kohtaan esimerkiksi siitä pelosta, että julkisesti jaetut linkit ja verkkomateriaali vievät aikaa perustyöstä tai että keskeneräiseltä näyttävä ja julkinen materiaali olisi epäammattimaista esitellä? Nämä kysymykset saattavat kuulostaa provosoivilta mutta tvt-opetuskäyttöön liittyy sellaisia todellisia henkilökohtaisia kysymyksiä kuin esimerkiksi oman osaamisen arvostus. Kollegiaalisessa tuessa kyse on lopulta opettajan työtä helpottavien ja työhyvinvointia lisäävien käytänteiden löytäminen myös verkko-oppimisen kuin muussakin toiminnassa. Tvt-opetuskäytön kehittymisen ja kehittämisen sekä tvt:n käytön kritiikin perusteita on tutkimuksessa etsitty sekä opettajista että opetusjärjestelyistä, johtamisesta ja resursseista. Yhtenä kehittymisen esteenä on pidetty opettajien uskomuksia tiedosta ja oppijoista. Toisena kehittymisen esteenä on pidetty sitä, että opettajaan kohdistuvat rooliodotukset ja koulukulttuuri vahvistavat vallitsevaa luokkahuoneopetuskäytäntöä. Huomattavaa onkin, että suurin osa opettajista ei vastusta tvtopetuskäyttöä, vaikka sitä ei pidetä myöskään perinteisen opetuksen veroisena tai siitä saatua hyötyä ei pidetä käytetyn ajan ja energian arvoisena. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että tvt-opetuskäyttö on vaativa ja henkilökohtainen muutos jokaiselle opettajalle ja se on myös haaste koko koulun kulttuurille. 17 Tässäkin arvioinnissa on tullut esille monissa eri yhteyksissä esiintyvä muutosvastarinta ja kritiikki, joka erityisen selkeästi lukio-opetuksen osalta näkyy uusien menetelmien käyttämisessä arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin ja arviointikäytäntöjen (kuvassa kohta 6) muutosvastaisuudesta näkynee vielä perinteinen ajattelu siitä, millä tavoin suoritetut kokeet ja tentit mittaavat opittua. Kokeiden ja tenttien toteuttaminen aina ylioppilaskirjoituksia myöten ymmärretään osana opettajan työtä, mutta vaikuttaa myös siltä, että testaaminen koetaan vakiintuneeksi rakenteeksi, jota ei olla halukkaita muuttamaan. Kritiikissä on kyse myös siitä, mikä on koulujen tahtotila uuden oppimiseen ja miten uuden oppiminen arkikäytännössä tapahtuu. Tässä arvioinnissa kuvassa kohta 6 indikoi lähinnä sitä, että ei olisi edes tiedossa muuta oppimisen arviointimallia, kuin mitä perinteisesti on totuttu noudattamaan. 17 Saranki-Rantakokko, s

17 Tässä tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella kollegiaalisen tuen ja ohjauksen puuttuminen eivät ole vain yksittäisten opettajien ja koulujen ilmiö vaan voivat kuvata nykytilannetta laajemminkin. Näkökohdat kollegiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeesta voivat olla myös kansallisesti merkitseviä kysymyksiä, joihin tarvitaan osittain poliittisia ratkaisuja. Kansallisella tasolla Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta onkin visioinut raportissaan 18 yhtä mallia verkko-opetuksen helpottamiseksi. Neuvottelukunnan ideoimaan kansalliseen opetuksen vuorovaikutteiseen tietopalveluun sisältyisivät erilaiset avoimet ja kaupalliset alustavaihtoehdot, verkkopohjaiset oppimisympäristöt, opetussuunnitelmat, linkit materiaalipankkeihin ja kansallisiin digitaalisiin tietovarantoihin 19. Kansallinen tietopalvelu voi vastata osaltaan joihinkin resurssoinnin kysymyksiin mutta tv-opetuskäytön kehittäminen jää kuitenkin aina koulujen ja rehtoreiden vastuulle. Tutkimusten, ja erityisesti ammattikorkeakouluista saatujen kokemusten mukaan, henkilöstön kehittäminen on keskeinen osa tvt-opetuskäytön kehittämistä 20. On käynyt selväksi myös se, että tvt-opetuskäyttäjien, erityisesti johtamisen osalta, osaamisen edistämisen tarvetta on aliarvioitu 21. Tähän tvt-käyttäjien kehittämistarpeeseen Verkko-oppiminen-hankekin on pyrkinyt lähtökohtaisesti vastaamaan. Konkreettisesti Verkko-oppiminen-hankkeen arviointiin vastanneilla kouluilla ja opettajilla on juuri nyt päällimmäisenä tarve löytää vastauksia siihen, mistä saadaan resurssit opetuksen kehittämiseen, uusien käytänteiden jalkauttamiseen, miten uudet toiminnot ja tekniikka jaetaan ja esim. miten päivitykset vastuutetaan ja korvataan oikeudenmukaisesti. Arviontivastausten perusteella on myös mahdollista, että opettajat eivät täysin tiedosta verkko-oppimisympäristön käyttömahdollisuuksia eivätkä aina konkreettisesti tiedä, mitä esim. verkko-opetus ja verkkopedagogiikka tarkoittavat. Vastausten mukaan verkko-oppimiseksi on saatettu ymmärtää mm. opetusta, jossa ladataan ja haetaan tietoja sähköisesti, kerätään sähköistä materiaalia ja/ tai muutetaan opetusmateriaalia sähköiseen muotoon. Arviointivastausten perusteella Verkko-oppimisen-hanke (kuvassa 1 kohta 9) onkin toteutunut kohtuullisesti mutta hankkeen merkitystä käytäntöjen kehittämisessä pidetään vähäisenä. Tämän arvioinnin lisäksi hankkeeseen on saatu suoraa palautetta koulukiertueiden yhteydessä ja myös niissä on otettu kriittisesti kantaa hankkeen toteuttamiseen. Yhtenä kritisoinnin kohteena on ollut koulujen resurssit ja oman ajan käyttäminen kehittämistyöhön. Verkko-oppimisen työkaluja, teknologiaa ja oppimisympäristöjä ja niiden opettelua on välillä pidetty liian aikaa vievinä, 18 Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma, esim. Tanskassa ja Ruotsissa on tehty vastaavaa ks. lisää 20 ks. esim. Kullaslahti, J. Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen Tampereen yliopisto. Luettavissa: 21 Saranki-Rantakokko, s

18 hitaina, huonosti toimivina; uuden kurssirakenteen, kurssitoimintojen ja materiaalin suunnitteleminen oman perustyön ohessa on koettu raskaaksi ja kuluttavaksi. Samalla kuitenkin pilottikurssien toteutuminen on tuonut näkyviin seutuyhteistyön ja lukioiden välisen yhteistyön mahdollisuuden. Pedagogisen muutoksen mahdollistavat ammatilliset roolimuutokset: opettajan rooli verkossa ei ole pelkästään tiedonjakajan rooli vaan enemmänkin opettaja on oppimisen mahdollistaja. Opettaja onkin tulevaisuudessa enemmän motivoija, verkostojen rakentaja, organisoija, opastaja ja ohjaaja. On myös tutkimuksia, joissa opettajuuden lisäksi mainitaan opettajan lisärooleiksi arvioijan, tutkijan, asiantuntijan ja tarinankertojan roolit. 22 Verkko-oppiminen-hankkeen arvioinnin yhteydessä on noussut myös huoli siitä, miten koulut saadaan sitoutumaan suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen pedagogiseen kehittämiseen. Kehittäjillä on huoli siitä, miten uuden Oulun muutosten keskellä ja niukkenevilla budjettivaroilla resurssien jakaminen ja varmistaminen verkko-oppimisessa onnistuu niin, ettei suunnitelmallinen ja ohjattu kehittäminen keskeydy tai lakkaa kokonaan. Viime aikaiset uutiset lukioverkoston supistuksista vähentävät pelkoa sitoutumisesta, nyt jos koskaan on pakko sitoutua muutokseen ja oppimisen kehittämiseen! Kehittäminen on aina investointi, jonka täytyy tuottaa tulosta kaikille osapuolille. 3.5 Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Valmiin sähköisen materiaalin käyttäminen verkko-oppimisessa ja oman opetuksen tukena nähtiin arviointivastauksissa erittäin tärkeänä ja samanaikaisesti aika huonosti toteutuvana. Osittain tätä arvostuksen ja verkkomateriaalin saatavuuden kohtaamattomuutta selittää se, että valmista, suomenkielistä, verkkopedagogisesti toimivaa materiaalia on olemassa hyvin vähän. Toisaalta valmiinkaan materiaalin saaminen laajaan ja tehokkaaseen käyttöön ei ole vielä itsestään selvää, sillä mm. kustantajien toimintamallit poikkeavat toisistaan. Tvt-opetuskäytön kannalta esimerkiksi tekijänoikeudet ja sopimusmallitkaan eivät ole vielä tarkoituksenmukaisia. On myös joiltakin osin mahdollista, että opetustyössä verkkokurssien toteuttaminen nähdään vielä sähköisen materiaalin tuottamisena eikä ennakoivana suunnitteluna ja pedagogisena toimintana. Kun materiaali löytyy sähköisenä ja opettajan pedagoginen suunnittelu ja toiminta on ennakoitua ja hyvin johdettua niin silloin myös opettajan roolin muutos nykyistä ohjaavampaan suuntaan (jota vastoin odotuksia ei pidetty tärkeänä) tulee 22 ks.esim. Hiltunen, s

19 uudelleen tarkasteltavaksi. Todennäköisesti tilanteessa, jossa opettajan aika ei kulu sähköisen materiaalin tuottamiseen ja/tai linkkien ja tiedostojen lataamiseen, opettajan roolin muutos vahvistuu siten, että opiskelijoiden ohjaaminen, verkkoopettaminen ja sen menetelmien käyttäminen ja kehittäminen asettuu useampien opettajien perus- ja ydintyöksi. On myös oletettavaa, että vastustus oppimistulosten arvioinnin muotojen muuttamista kohtaan vähenee sitä mukaa, kun opetustoiminta ja opetus muuttuvat yhä enemmän verkossa tapahtuviksi. Tämän tutkimuksen yhteydessä tuli näkyväksi myös se, että sähköisten materiaalien tuottamisessa ja verkkopedagogisessa keskustelussa tarvitaan asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita (sekä opettajia että suunnittelijoita). Arviointivastaajien mielestä koulujen toimintakulttuuria ja opettajien roolia radikaalisti muuttava uudistus on jo nähtävillä ja alkanut. Varovaistenkin arvioiden mukaan koulut siirtyvät kirjattomaan aikaan ja sähköisiin työ-, toiminta- ja oppimisympäristöihin lähivuosina. Huikeampia näköaloja kehitykseen tarjoaa kansainvälinen Horizon-raportti, joka julkistettiin viimeksi tammikuussa Raportissa kansainvälinen asiantuntijaraati valitsi kuusi keskeisintä teknologiaa, joiden arveli olevan käytössä viiden vuoden kuluessa. E-kirjoja ja mobiiliteknologiaa arvioitiin hyödynnettävän selvästi nykyistä enemmän oppimisessa jo lähimmän vuoden kuluessa. Kahden-kolmen vuoden aikana alkaisivat tulla lisätty ja sekoitettu todellisuus sekä pelipohjainen oppiminen ainakin korkeakoulujen arkeen. Asiantuntijat arvioivat myös ele-pohjaisen tietotekniikan ja oppimisen analytiikan (joka kerää tietoa opiskelijasta ja mahdollistaa esim. riskiopiskelijan tunnistamisen) yleistyvän neljän-viiden vuoden kuluessa. Siirrettäessä virtuaaliteknologia arkipäivän kouluyhteisöihin ja opetuskäyttöön käyvät kehityksen rajat inhimillisemmiksi, sillä pelkästään teknologian kehittäminen (ja sen luomat mahdolliset maailmat) ei riitä. Virtuaaliopetuksen toteuttamiseksi ratkaistavana ovat myös oppimiseen liittyvät kysymykset mm. siitä, mitkä teknologiat ovat tarpeenmukaisia ja miten ja milloin niiden käyttöä opetellaan. Opettajat työntekijöinä tarvitsevat myös työnohjaus- ja kehittämisresurssia, joiden varassa he voivat luoda itselleen (ja oppilailleen) syväsuuntautuneita ja pitkäkestoisia oppimissyklejä. 24 Arviointivastauksiin valmiin materiaalin saatavuudesta kytkeytyy myös kysymys opetuksen opettaja- ja oppilaskeskeisyydestä. Verkko-opettamisessa luento koostuu sähköisistä materiaaleista (teksteistä, kuvista jne.), joihin oppilaat suhteuttavat opittavaa. Verkko-oppimisen keskiössä ovat siis sähköinen kuva tai teksti ja ks. yhteisöllisen oppimisen pedagogisista rakenteista esim. Lallimo, J., Veermans.L. Yhteisöllisen verkko-oppimisen rakenteita Helsingin yliopiston avoimen yliopiston julkaisusarja1/2005. Yliopistopaino. 19

20 oppilaiden suoritusten arviointi eikä perinteisesti opettaja. Esimerkiksi sähköisen opetusmateriaalin on voinut laatia joku muu kuin kurssin opettaja eikä oppilailla ole tekstiä lukiessa mahdollisuutta saada sen paremmin sosiaalisia kuin opettajan kehollisia vihjeitä opetettavan aineksen merkitysrakenteesta. Verkko-oppiminen saattaa vähentää siten opettajan ja henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan opetuksen merkitystä oppimisessa. 25 Tämä uusi oppiminen on luonteeltaan intellektuaalista ja yksilöllistävää niinkin pitkälle, että oppilaat voivat kokea sen eristäväksi. Pedagogiselta kannalta oppilaiden välinen vertaisvuorovaikutus ja dialogi ovat erityisen merkittäviä verkko-oppimisen kokemiseksi yhteisöön liittäväksi ja inhimillistäväksi toiminnaksi. Tästä voisi tuoda esimerkkinä oppimisstrategioihin perehtyneet tutkijat Hacker ja Niederhauser 26, jotka tarjoavat viittä perusperiaatetta syväsuuntautuneiden, pidempikestoisten oppimissyklien luomiseksi. Näitä periaatteita voisi tuoda myös verkko-oppimisen opetuksen ja pedagogisen suunnittelun perusperiaatteiksi: 1. Aktiivinen osallistuminen. Opettajan työ on edistää oppijoiden roolin muutosta passiivisista tiedon vastaanottajista oman tietämyksensä aktiivisiksi rakentajiksi. 2. Esimerkkien tehokas käyttäminen 3. Yhteistyössä tapahtuva ongelmien ratkaiseminen 4. Palautteen tehokas käyttäminen Motivaation luominen ja ylläpitäminen. Motivaatioon liittyy lisäksi mm. sellaisia seikkoja kuin opiskelijan kiinnostuneisuus teknologiaa ja yhteisöllistä oppimista kohtaan, tehtävän arvostus, oppimisuskomusten kontrolli ja oppimisen ja suorittamisen minäpystyvyys Rutiinit Rutiineiksi ja rutiininomaiseksi toiminnaksi voidaan lukea sellaiset toiminnot, joissa toteutuminen on hyvää/erinomaista mutta toimintoja itsessään ei pidetä erityisen merkityksellisinä ja tärkeinä. Arviointivastausten perusteella opettajan roolin muuttuminen (kuvassa 1 kohta 7), verkko-oppimisympäristöjen käyttäminen (kuvassa 1 kohta 1) ja yksilöllinen ohjaus (kuvassa 1 kohta 5) koetaan verkko-oppimisessa hyvin toteutuviksi. Samanaikaisesti arvioijat eivät kuitenkaan pidä verkko-oppimisympäristöjen käyttämistä tärkeänä, vaikka myöntävät myös, että verkko-oppiminen lisäisi opiskeluun joustavuutta (kuvassa kohta 3) ja tasa-arvoa (kuvassa kohta 2). 25 ks. esim. Knowlton, Hiltunen Hiltunen, L. 2010,s Lallimo, J., Veermans.L. 2005, s

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Projektiopiskelu (6op) Projektitöiden aiheita

Projektiopiskelu (6op) Projektitöiden aiheita Projektiopiskelu (6op) Projektitöiden aiheita Projektiaiheet 2010-2011 1. Oulun seudun Mäntykoti: Virtuaalisten kokous- /työskentelykäytäntöjen kehittäminen 2. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: Oppimisteknologiakeskus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot