elukio, Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Verkkooppiminen lukio-opetuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "elukio, Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Verkkooppiminen lukio-opetuksessa"

Transkriptio

1 elukio, Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Verkkooppiminen lukio-opetuksessa

2 Tulevaisuuden koulu/ Verkko-oppiminen-hankkeen arviointiraportti Oulun kaupungin opetustoimi Sanna Savolainen, Pekka Silven ja Sanna Kallioinen Taitto: Graafinen Suunnittelu Gasworks Oy Kuvat: Sirpa Kova, kansikuva Juha Tuomi/Kuvatoimisto Rodeo Julkaisu sähköisenä: Kirjapaino: Kaleva Print Oy, Oulu 2011

3 Sisällys 1. Johdanto Mitä verkko-oppiminen on ja missä mennään lukion verkko-opetuksessa Oulun seudulla? Tulevaisuuden koulu/ Verkko-oppiminen-hanke vuosille elukio: yhteistä opetus- ja kehitystyötä Pohjois-Pohjanmaalla Koulujen osallistuminen hankkeeseen Vaikuttavuusarviointi Miten verkko-oppiminen näkyy kouluissa ja miten kehittämishanke on onnistunut? Tutkimusongelmat Arvioinnin toteuttaminen Vahvuudet = tärkeimmät ja parhaiten toteutuvat asiat Kehittämisen painopisteet Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Rutiinit Muutokseen vastaaminen Yhteisöllisyys ja yhteistyö Lähitulevaisuuden näkymät Lukioiden pelastussuunnitelma Katse kohti uutta koulua ja tulevaisuuden Oulua Tulevaisuuden koulun tulevaisuus, Keijo Juppi...27 Lähteet...30 Linkit

4 4

5 1. on Johdanto: Mitä verkko-oppiminen ja missä mennään lukion verkkoopetuksessa Oulun seudulla? Internetistä ja uudesta teknologiasta on nopeasti tullut osa opetustoimintaa ja koulujen arkipäivää myös Suomessa. 1 Vaikka verkko-oppimisen yhteydessä käytetään termejä nopeasti kehittyvä teknologia tai nopea muutos niin puhutaan silti suomalaisessa yhteiskunnassa yli kaksikymmentä vuotta jatkuneesta teknologisesta kehityksestä ja toiminnasta, josta varmasti jokaisella opiskelijalla ja opettajalla on jonkinlaista kokemusta tänä päivänä. Kun tänä päivänä puhutaan puhutaan sähköisestä viestinnästä niin puhutaan kommunikoinnista kuvan ja äänen avulla lähes rajoittamattomissa määrin 2. Verkko-oppimisesta puhuttaessa olennaista on, että oppimiseen tähtäävä toiminta sisältää vuorovaikutuksen ja toiminta verkossa stimuloi oppijaa reflektiiviseen ajatteluun. 3 Verkko-oppiminen voidaankin lyhyesti määritellä oppimistoiminnaksi, joka konkretisoituu verkkoaineistojen, -tehtävien, -keskustelujen, -työskentelyn jne. parissa tapahtuvaksi vuorovaikutteiseksi prosessiksi. Oulun ja Oulun seudun kansainvälisestikin tunnustettua kehitystä on voimakkaasti ollut muokkaamassa sekä yliopistokoulutus että kattava ammattikorkeakoulutustarjonta ja teknologian kehittämiseen erikoistuneet edelläkävijä-yritykset ja työpaikat. 4 Teknologisen osaamisen tarve näkyy myös lukio-opetuksessa ja opiskelijoiden kasvavana joukkona sosiaalisen median ja uusien sovellusten käyttäjinä. Lapset ja nuoret kulkevat uuden teknologian ja uuden kommunikaation etulinjassa ja osaavat käyttää sovelluksia, vimpaimia, ja uusia menetelmiä luontevasti. Koulussa saattaa tulla eteen tilanne, että oppilaat käyttävät sujuvasti uusia sovelluksia, kun samaan aikaan opettajat odottavat koulutusta itselleen aiheeseen liittyen. 1 Internetiä käytti vuonna % maailman väestöstä ja Suomessa sitä käytti 84 % väestöstä. ks. lisää Maailmanpankin kehitysindikaattorista Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen verkko-tutor www-sivut: 3 Myös oppimisteoreettisessa tutkimuksessa muutos on ollut nopeaa. Tietokoneavusteisesta oppimisesta on käsitteellisestikin siirrytty tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen traditioon (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL), jossa painopiste on nimenomaan oppimisen tutkimuksessa. Tässä oppimiskäsityksessä tietokoneet ja tietoverkot ymmärretään työvälineiksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon työstämiseen sosiaalisesti ja kumuloituvasti. Keskeisempää kuin teknologia on sen mahdollistama vuorovaikutus yksilön ajattelun ja sosiaalisten prosessien kesken. Lähde: 4 Katso esim. 5

6 Lapset ja nuoret ovat myös tottuneet erilaiseen ajatteluun elämän, kommunikoinnin ja toiminnan julkisuudesta ja osaavat toimia joustavasti erilaisissa sosiaalisissa ja liikkuvissa mediaympäristöissä. 5 Tekniikan käytössä, verkkoyhteyksissä ja verkko-opetuksen osuudessa koulun toiminnassa on alueellisesti suuria eroja. Tässä arvioinnissa on myös osoitettavissa käynnissä oleva muutos, joka liittyy opettajan rooliin; muutos opettajasta ohjaajaksi. Muutoksessa on kyse siitä, että verkko-oppimisessa opettajan ohjaava toiminta, eli scaffolding 6, korostuu ja se on muokkaamassa opettajuutta ohjaavuuden suuntaan. Toinen tärkeä arvioinnissa esiin tullut ilmiö on pedagogisen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen puuttuminen verkko-oppimisessa tällä hetkellä. Pedagoginen suunnittelu verkko-opetuksessa on vielä lapsenkengissä sekä johtamisen että esimiestyön kannalta, mutta myös opetuksen suunnittelun osalta. Olisikin tärkeää tulevaisuudessa kiinnittää verkko-oppimisen ennakointiin ja suunnitteluun erityisesti huomioita, sillä uusien käytänteiden opettelu, toiminnan kehittäminen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottaminen on organisaatiotasolla tasolla hidasta. Oulun kaupungin opetustoimessa on pitkä jatkumo verkko-oppimisen kehittämisessä ja tämä vuosien aikana toteutettu on hanke on yksi silmukka lenkissä, jolla saadaan Uuden Oulun ja Oulun seudun lukiot pysymään mukana kehityksessä. Tässä arvioinnissa pedagogisen suunnittelun ja johtamisen osalta on nostettu esille seuraavat avainsanat: resurssit (kuka tekee ja millä ajalla, missä), yhteistyö (oppiaineiden välinen, koulujen välinen), vertaistuki (tekniikan ja teknisen osaamisen päivittäminen) ja opettajuus (toiminnan muutos, ohjaavuus). Mitä verkko-oppiminen koulun arjessa sitten oikeastaan on? Oulun Lyseon lukion rehtori Mika Aalto 7 vastaa siihen näin: Kaikkihan sen tietävät ja Paasilinnan Ernokin tiesi: ainoa oppinut on itse oppinut, muut ovat opetettuja. Näin koulutustyöläisenä tahdon kuitenkin uskoa että järjestelmällisellä ja massoja liikuttavalla opetuksellakin saavutetaan jotain. Hitaasti taittuisi nimittäin opinmatka, jos kaikki pitäisi itse nähdä, kokea ja hoksata. Suomalaisessa koulutuksessakaan ei ole luotettu vain siihen, että kyllä ne nuoret opettajan johdolla jotain siellä luokissa tekevät kun aikaa annetaan: meillä on käy- 5 Meisalo & kumpp. 2010, s Scaffolding voidaan suomentaa oppimisen oikea-aikaiseksi tukemiseksi, jossa oppija etenee omien taitojensa äärirajoilla, ja häntä neuvotaan vain silloin, kun hänen omat taitonsa eivät riitä tehtävän suorittamiseen täysin itsenäisesti. Suomen virtuaaliyliopisto, TieVie: verkkopedagogiikka/luku_8/kasitehakemisto.htm 7 Mika Aalto on toiminut aiemmin Oulun kaupungilla lukiokoordinaattorina opetustoimessa ja Lyseon lukion rehtorina syksystä 2010 alkaen. 6

7 tännön työskentelyn näkökulmasta varsin väljät, mutta pedagogisessa mielessä selkeän ohjaavat opetussuunnitelmat. Tämän päälle tulevat vielä jokaiselle ikätasolle sopiviksi muokatut oppikirjat, jotka eivät vain sisällä aineistoja ja käsikirjamaista tietoa vaan pistävät oppijat työhön pohtimaan ja soveltamaan tietoa. Huolella ja asiantuntevasti tehdyt opetussuunnitelmat yhdessä laadukkaiden oppimateriaalien sekä osaavien opettajien kanssa ovat luoneet pohjan suomalaisen koulun menestykselle. Mutta kaiken hyvän keskelle on tullut netti ja pedagoginen paniikki: opiskelijoiden ajatukset ja mielenkiinto näyttävät olevan verkossa eivätkä vanhat hyväksi havaitut opetusmenetelmät enää kiinnosta tai tunnu tehoavan. Hätäratkaisu on vanha tuttu: emme ole muutosta huomaavinammekaan ja toivomme että nuoret omin nokkinensa ottavat uudet mediat ja tietorakenteet haltuun. Pitkän pedagogisen kukoistuskauden jälkeen koulusta uhkaakin tulla paikka, jossa istutaan vanhojen kirjoitusten äärellä kuin luostarissa ikään ja odotellaan mahdollisuutta päästä setvimään, mitä luokan seinin ulkopuolella oikein tapahtuu. Muitakin kehityssuuntia on. Voimme ottaa karttakepin kauniiseen käteen ja näyttää suuntaa sille, miten verkko ja teknologia valjastetaan opetuskäyttöön ja miten näin tekemällä saadaan aikaan entistäkin parempi lopputulos. Tarvitaan vain kunnon opetussuunnitelma, pedagoginen ajatus siitä mitä tehdä. Uudet toimintamallit ja ideat eivät kuitenkaan synny tyhjästä eikä niitä kukaan yksin kykene luomaan. Aivan ensiksi tarvitaan siis yhteistyötä ja kokeiluja, pilotteja sun muita. Opettajien pitää myös uskoa koulutuksen tarpeeseen: tieto on verkossa mutta se ei tarkoita sitä että opiskelijat sen löytävät tai sitä osaavat hyödyntää. Nuoret eivät ole verkossa tietojaan tai taitojaan hiomassa. Nuorille verkko on (oleskelu)paikka, ei väline hoitaa lomamatkan varaukset tai jättää veroilmoitus saati opiskella. Koululle verkko on kuitenkin opetuspaikka. Se on myös uusi mullistava opiskeluväline samalla tavalla kuin lukutaito aikanaan. Eipä sillä etteikö Suomessa olisi tietotekniikan parissa kouluissa työtä tehtykin: innokkaiden kokeilijaopettajien joukko on jo 70-luvun lopulta vääntänyt koulukoodia ja rakentanut mitä kekseliäimpiä sovelluksia niin omaan kuin kavereidenkin käyttöön. Kaikki tämä on ollut hyvää ja oikein, mutta suuret joukot ne ei niin innokkaat vimpaimien perässä juoksevat opettajat ovat unohtuneet. Eikä kaikkia saakaan mukaan, jollei tieto- ja viestintätekniikan koulukäyttöä kehitetä koordinoidusti ja yhteisin ponnistuksin. Pioneeriopettajiltakin vaaditaan uhrautumista: yhteisen edun nimissä on pakko luopua omista virityksistä ja ehkä niistä rakkaimmista sovelluksista. Toisaalta turhia ja menneitä ovat ne monien opettajien vaatimukset, joiden mukaan hommiin ruvetaan vasta kun käytössä on täydellinen systeemi, jolle annetaan vähin- 7

8 tään kolmenkymmenen vuoden muuttumattomuustakuu. Valmiina eivät tule (onneksi) tuntisuunnitelmatkaan, eipä siis ohjeet verkon osaavaan hyödyntämiseenkään. Mutta opettajathan sen pedagogiikan parhaiten hallitsevatkin: miksi siis antaa tekniikan ja insinöörien suunnitella kaikki valmiiksi? Nyt sitten on hyvä palata tämän pohdinnan alkuun ja opetussuunnitelmaan. On nimittäin oikeasti aika lähteä yhdessä ja oppiaineittain miettimään, miten uudet sähköiset välineet otetaan käyttöön. Kyse ei ole tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisestä erillisen suunnitelma avulla vaan konkreettisesta, kurssien tavoitteiden ja sisältöjen mukaan tehtävästä uudenlaisesta pedagogisesta suunnittelusta. Tietotekniikka on jo mullistanut arkisen tiedonvälityksen ja vanhat kommunikoinnin muodot, nyt on aika tuoda uusi välineistö myös oppimisen avuksi. Mika Aalto, Oulussa

9 2. Verkko-oppiminen-hanke Tulevaisuuden koulu/ vuosille Uuden teknologian edelläkävijäkaupunkina ja it-osaamisen yhtenä kansallisena keskuksena Oulun kaupunki pääsi kansainväliseen Tulevaisuuden koulu- ohjelmaan vuosiksi Ohjelmaan valittiin maailmanlaajuisesti 12 koulua, joista Oulun kaupungin Ritaharjun koulu oli yksi (Microsoft School of the Future -program). Tulevaisuuden koulu oli ja on opetuksen kehittämisohjelma, jolla pyrittiin vastaamaan ajan haasteisiin määrittelemällä mitä on 2000-luvun oppiminen ja millaisia ovat 2000-luvun oppilaat ja koulut. Oulun osalta ohjelma konkretisoitui Ritaharjun kouluna, kun koulun ovet avattiin oppilaille syksyllä Osana Tulevaisuuden koulu -ohjelmaa ja tvt-opetuksen kehittämisen jatkumoa aloitettiin Oulun kaupungin opetustoimessa täydennyskoulutushanke verkko-oppimiseen vuosiksi Verkko-oppiminen -hanke on ollut Oulussa ja Oulun seudulla sekä etälukioissa lukio-opetuksen täydennyskoulutusta verkko-oppimiseen ja verkkopedagogiikkaan 9. Hanke on kolmivuotinen ja sen päätavoitteina ovat olleet oppimisen ja opetuksen saavutettavuuden parantaminen, uudenlaisten vaihtoehtoisten oppimisen mahdollisuuksien luominen ja opetuksen laadun kehittäminen hyödyntämällä nykyaikaisinta ja innovatiivista opetusteknologiaa. Hankkeessa on ollut teema ASKELEEN EDELLÄ, jolla on haluttu vaikuttaa oppimisen tukemiseen, yhteisöllisyyteen kouluissa ja opettajuuden vahvistamiseen etenkin verkkopedagogiikan näkökulmasta. 2.1 elukio: yhteistä opetus- ja kehitystyötä Pohjois-Pohjanmaalla elukio on hanketyön ja Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkon pohjalta syntynyt verkosto, joka on kehittänyt ja tarjonnut etäopetusta jo kymmenen vuoden ajan. elukio toimii 22 kunnan alueella ja mukana on 23 lukiota. Toiminnasta vastaa johtoryhmä ja käytännön asioita hoitaa Oulun kaupungin opetustoimessa työskentelevä 8 Katso kuntatiedon keskus, ohjelman tiedote: 9 Hankkeessa mukana olleet kunnat: Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja elukion kunnat; Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kalajoki, Kannus, Kuusamo, Kärsämäki, Muhos, Nivala, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Toholampi, Utajärvi, Vaala, Vihanti ja Ylivieska. 9

10 koordinaattori 10. Oppilaita elukiossa on runsaat 900 ja toiminnassa on mukana noin 100 opettajaa ja se tarjoaa verkkokursseja sekä aikuisille että nuorisoikäisille. elukion kurssitarjonta käsittää noin 260 kurssia lukuvuodessa; tarjonnassa ovat Oulun aikuislukion opetussuunnitelman mukaiset kurssit, taito- ja taideaineita lukuun ottamatta. 11 elukion opetustoiminnassa hyödynnetään Moodle-oppimisympäristöä ja ebeamopetustyökalua. Kontaktiopetus toteutetaan Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmän avulla. Pääosa kontaktiopetuksesta on aikataulutettu klo väliselle ajalle. elukion arvot ovat: Opiskelijalähtöisyys Osaava henkilöstö Laadukas toiminta Yhteistyö Koulujen osallistuminen hankkeeseen Hankkeessa mukana olleiden kuntien ja lukioiden osallistuminen on ollut vaihtelevaa mutta jokainen lukio on jollakin tavalla ollut mukana. Lukioista on ollut työpajoissa ja ryhmätöissä ja seminaareissa eri aineryhmien opettajia. Esimerkiksi työpajoja on pidetty opepajoina äidinkieleen ja muihin aineisiin, reaaliaineisiin, vieraisiin kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Lukioissa on käyty sekä kouluvierailulla että hankkeen loppupuolella koulukiertueilla, joissa on tekniikan lisäksi perehdytty uusiin toimintamalleihin ja verkkopedagogiikkaan. Hyvänä esimerkkinä työpajojen työskentelystä voi esitellä äidinkielen opettajien opepajaa, jossa kahden vuoden ajan kuusi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa eri kuntien lukioista työskenteli yhdessä ja vaihtoi ajatuksia. Työskentelyn tuloksena valmistui luovan kirjoittamisen kurssi, jossa opettaja Hanna Naalisvaaran mukaan: Ideoimme kaikki materiaalit itse, käytimme omia valokuviamme inspiraation lähteenä ja poistimme näin tekijänoikeusongelman. Rakensimme kurssin Windows- Live-ympäristöön Ryhmät-työkalun avulla ja teimme siitä mahdollisimman valmiin paketin kenen tahansa kollegan käyttöön otettavaksi. Monipuolisten tehtävien lisäksi oppimisympäristömme sisältää valmiin OPS-tekstin, antaa ohjeet niin opettajalle kuin opiskelijallekin sekä esittelee erilaisia palautteenantotapoja. Olemme itse pilotoineet kurssia omilla kouluillamme, ja tavoitteenamme on tarjota kurssi myös muiden lukioiden kurssitarjottimelle lähitulevaisuudessa Minna Karhu toimii vs. elukio-koordinaattorina ( ) 11 Minna Karhu. [sähköpostiviesti]. Julkaisuun. Vastaanottaja Sanna Savolainen. Lähetetty [viitattu ]. 12 Lisätietoja: 13 Äidinkielen ja kirjallisuuden opepajalaiset : Henna Aikio, Oulun aikuislukio; Anna Kalliokoski, Kiimingin lukio; Janne Kunnas, Kempeleen lukio; Anna-Maria Rönkkö, Limingan lukio; Hanna Naalisvaara, Laanilan lukio ja Sari Tapola, Oulun Lyseon lukio 10

11 Hankkeen aikana järjestettyjen 12 työpajan oppimisteoreettisina lähtökohtina ovat olleet tutkivan oppimisen ja sulautetun opetuksen ideat. Osallistuvilla opettajilla on ollut mahdollisuus tutkia oman työnsä, kokemustensa ja omien aineistojensa kanssa sitä, miten moninaisista elementeistä voidaan koostaa verkkoperustainen oppimisympäristö. Opetuksen sulauttamisen kohteina työpajoilla ovat olleet mm. tiedon ja toiminnan eri muodot, opetuksen metodit, verkko- ja kasvokkain opetus, koulutus ja työssä oppiminen, yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opetus. Tavoitteina ovat olleet mm. opetuksen mahdollistaminen, opetuksen uudistaminen (esim. vertaisvuorovaikutus) ja opetuskäytäntöjen muuttaminen (esim. yhteisten kurssien tajoaminen seudullisesti.) Ks. Joutsenvirta & kumpp.,

12 3. verkko-oppiminen Vaikuttavuusarviointi Miten näkyy kouluissa ja miten kehittämishanke on onnistunut? Verkko-oppiminen hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin toukokuussa Lukioihin lähetettiin sähköinen kysely verkko-oppimisen toteutukseen ja nykytilanteeseen sekä tulevaisuuden näkymiin liittyen. Arvioinnissa selvitettiin lukion opettajien näkemyksiä ja toimintatapoja Oulussa, Oulun seudulla ja elukiossa. Arvioinnin teemoiksi nostettiin jo aiemmin esiin tulleet verkko-oppimisen tukeminen, yhteisöllisyys ja opettajuuden vahvistaminen. 3.1 Tutkimusongelmat Vaikuttavuusarvioinnin kyselyn taustalla oli kaksi tarvetta: Verkko-oppiminen-hankkeeseen liittyvän vaikuttavuuden arviointi ja saada tietoa pedagogisen suunnittelun perustaksi opetustoimeen Uuden Oulun lukio-opetuksen toteutukseen ja johtamiseen. Arviointikysely sovittiin toteutettavaksi sähköisesti ZEF-arviointityökalun avulla 15 ja se teemoitettiin Verkko-oppiminen-hankkeen päätavoitteiden mukaisesti. Tutkimusongelmiksi nousivat seuraavat kysymykset: Mikä Verkko-oppiminen-hankkeen vaikuttavuus ja näkyvyys verkko-oppimisessa on ollut etälukiossa, Oulun ja Oulun seudun lukioissa? Miten verkko-oppiminen tukee opettajuutta, yhteisöllisyyttä ja oppimista? Miltä lukiotoiminta ja verkko-opetus näyttää tulevaisuudessa ja miten koulut ovat vastanneet muutokseen? 15 Lue lisää 12

13 3.2 Arvioinnin toteuttaminen Sähköinen kysely toteutettiin välisenä aikana niin, että lukioiden rehtoreille välitettiin julkinen linkki, joka pyydettiin välittämään kaikille opettajille lukioissa. Kyselyä täydennettiin rehtoreiden osalta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 147 vastaaja, jonka perustella vastausprosentti oli 24,5 %. Yhteenlaskettuna lukio-opettajia Oulussa, seudulla ja elukiossa on n Vastaajista 77,1 % oli opettajia ja 19% rehtoreita. Jokaisesta Oulun kaupungin ja Oulun Seudun lukiosta oli arvioinnissa mukana vähintään 1 vastaaja. Kysymykset oli jaoteltu hankkeen pääteemojen mukaisesti a) oppimisen tukemiseen b) opettajuuden vahvistamiseen c) yhteisöllisyyteen ja d) tulevaisuuden näkymiin verkko-oppimisessa. Arvioinnin tuloksia on esitelty Oulun kaupungin sivistysjohdolle ja opetustoimeen (virkamiehet ja lautakunta) syksyn 2011 aikana. ZEF-nelikenttävastauksissa vastaaminen on tehty helpoksi. Kyselyssä voi sijoittaa omaa mielipidettä kuvaavan kohdan nelikenttään sinne, missä se vastaa parhaiten omaa näkemystä. Nelikentän lukemista helpottamiseksi tässä pika-ohje: Ylhäällä oikealla olevat asiat koetaan tärkeiksi ja hyvin toimiviksi. Olennaista tulkinnan ja johtopäätösten osalta on kuitenkin se, että tärkeitä ja hyvin toimivia asioita, eli vahvuuksia vahvistettaisiin edelleen eikä unohdettaisi niiden merkitystä kehittämistyössä. Kehittämistyön onnistuminen perustuu olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen eli vahvuudet mahdollistavat kehittämistyön onnistumisen. Ylhäällä vasemmalla olevat asiat ovat tärkeitä mutta niiden toteutumiseen ei olla tyytyväisiä -> näiden asioiden toteutumiseen tarvitaan kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla ko. asia saataisiin siirrettyä oikeaan yläkulman suuntaan. Alhaalle oikealle sijoittuvia asioita ei koeta tärkeiksi, vaikka ne toteutuvat hyvin. Tällaisiksi koetaan esim. rutiininomaiset, tai itsestään selväksi koetut asiat. Analyyttisena kysymyksenä voidaan esittää, että miksi näiden hyvin hoidettujen asioiden arvostus on näin vähäistä? Käytetäänkö hyvin suoriutumiseen sellaisia resursseja (aikaa, rahaa, osaamista), joita voitaisiin hyödyntää jossakin muussa asiassa? Alhaalla vasemmalla olevia asioita ei pidetä tärkeinä ja toteutuminenkin on heikkoa. Tulkinnallisesti voidaan kysyä, että onko kyse täysin turhista asioista, jotka voitaisiin kokonaan unohtaa. Vasen alanurkka on myös selkeä indikaattori siitä, ettei ko. toimintaa tai asiaa ole olemassakaan. Vasemman alanurkan, ja myös muiden vähemmän tärkeiden asioiden roolia ja tärkeyttä voidaan yleensä vahvistaa ratkaisemalla ensin vasemman ylänurkan asiat. 13

14 Tässä tutkimuksessa nelikentän yhteenvetokuvassa näkyvät numeroidut pallerot kuvaavat seuraavia kysymyksiä: Käytän verkko-oppimisympäristöjä opetuksen ja oppimisen tukena. Verkko-oppiminen tuo tasa-arvoisuutta opiskeluun ja opiskelumahdollisuuksiin koulussamme. Verkko-oppiminen tuo joustavuutta opiskeluun ja opiskelumahdollisuuksiin koulussamme. Verkko-oppimisen avulla ja verkko-oppimisympäristöjä käyttämällä on mahdollista saada kollegiaalista tukea omassa työyhteisössä. Yksilöllinen ohjaus onnistuu myös verkko-oppimisympäristöissä. Verkko-oppiminen tuo mahdollisuuden muuttaa arviointia aktiiviseen oppimisen tukemiseen ja oppimista ohjaavaan suuntaan. Verkko-oppiminen mahdollistaa ja konkretisoi opettajan toiminnan muuttumisen enemmän ohjaavaksi toiminnaksi. Mielestäni olisi hyvä ratkaisu käyttää verkko-oppimisessa valmista materiaalia, valmiita teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja opetukseni tukena. Tulevaisuuden koulu/verkko-oppiminen-hanke on edistänyt ja vahvistanut koulumme verkko-oppimiseen liittyviä käytänteitä. Kuva 1. Kysymyskohdat

15 3.3 Vahvuudet = tärkeimmät ja parhaiten toteutuvat asiat Verkko-oppimisen yhteydessä tärkeimmiksi ja parhaiten toteutuviksi asioiksi koettiin tasa-arvoisuus (kuvassa kohta 2) ja joustavuus (kuvassa kohta 3) opiskelun ja opiskelumahdollisuuksien suhteen. Verkko-oppimisen tasa-arvoisuudella vastaajat tarkoittivat sitä, että kursseja voi olla opiskelijoiden saatavilla pidemmän aikaa tai niitä voidaan tarjota useammin lukuvuoden aikana, sekä sitä, että opiskelijat voivat suorittaa kursseja useista ja pienemmistäkin yksiköistä käsin. Tällä nähtiin merkitystä erityisesti pienten yksiköiden kurssitarjonnan monipuolistamisen ja sitä kautta myös niiden säilymisen sekä seutuyhteistyön tiivistämisen kannalta. Verkko-oppimisen joustavuudella vastaajat tarkoittivat ennen kaikkea sitä, että opiskelijoilla arvioitiin olevan mahdollisuus suorittaa kursseja sitomatta niitä tiettyihin kellonaikoihin ja paikkoihin. Arviointiin vastanneet haluavat vastauksissaan vielä muistuttaa verkko-oppimisen ohjauksen ja verkko-opetuksen suunnittelun merkityksestä. Tasa-arvoisuuden ja joustavuuden nimissä ei voi unohtaa ohjausta ja suunnittelua vaan päinvastoin niiden tarve ja painoarvo verkko-oppimisympäristöissä korostuu. Vaikka verkossa voi periaatteessa opettaa ajasta ja paikasta riippumatta, niin käytännössä opettamisen mahdollistaa (vain) selkeä, helposti löydettävä ja hyvin toimiva ympäristö. Oppimiseen on myös suunniteltava aikaraamit ja kriteerit, joiden mukaan suorituksia mitataan ja arvioidaan, sekä suunnitella missä, milloin ja kenen vastuulla mikäkin tapahtuu. Tiivistäen: tarvitaan verkkopedagoginen suunnitelma siitä, miten toimitaan. Pedagogisen suunnittelun tarve on koulukohtaisella mutta myös kunnallisella ja seudullisella tasolla. Strategioiden ja kehittämisen tavoitteiden siirtäminen suunnittelun ja toteutuksen tasolle onkin yksi haastavimpia johtamisen osa-alueita, myös verkko-oppimisen osalta. 16 Erittäin tärkeä ja huomioitava asia on myös kohta 5; yksilöllinen ohjaus onnistuu myös verkkoympäristössä. Ohjauksen mahdollistuminen verkkoympäristössä on ollut yksi merkittävimpiä huolenaiheita vastaavissa verkko-opetuksen tutkimuksissa vielä muutama vuosi sitten. Tuolloin vastaava kysymys asettui voimakkaasti vasempaan ylänurkkaan. Ohjaustarpeen tunnistamisen tärkeyttä ja ohjausmenetelmien osaamista verkko-opetusympäristössä on edelleen korostettava ja vahvistettava. 3.4 Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopisteinä tässä ryhmässä nousee esille kaksi asiaa ylitse muiden: 1) kollegiaalinen tuki omassa työyhteisössä (kuvassa 1 kohta 4) ja 2) mielestäni olisi 16 ks. myös Meisalo & kumpp. 2010, s

16 hyvä ratkaisu käyttää verkko-oppimisessa valmista materiaalia, valmiita teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja opetukseni tukena (kuvassa kohta 8). Analyysin yhteydessä on noussut esiin kysymyksiä siitä, onko kollegiaalisen tuen puute juuri opetustyössä ominaista. Onko opettajan työ omimmillaan yksinäistä puurtamista ja missä määrin opettajat itse valitsevat yksin tekemisen yhdessä tekemisen sijaan? Onko opettajilla tarve säilyttää yksinoikeus omaan opetukseen ja nouseeko kritiikki verkko-opettamista kohtaan esimerkiksi siitä pelosta, että julkisesti jaetut linkit ja verkkomateriaali vievät aikaa perustyöstä tai että keskeneräiseltä näyttävä ja julkinen materiaali olisi epäammattimaista esitellä? Nämä kysymykset saattavat kuulostaa provosoivilta mutta tvt-opetuskäyttöön liittyy sellaisia todellisia henkilökohtaisia kysymyksiä kuin esimerkiksi oman osaamisen arvostus. Kollegiaalisessa tuessa kyse on lopulta opettajan työtä helpottavien ja työhyvinvointia lisäävien käytänteiden löytäminen myös verkko-oppimisen kuin muussakin toiminnassa. Tvt-opetuskäytön kehittymisen ja kehittämisen sekä tvt:n käytön kritiikin perusteita on tutkimuksessa etsitty sekä opettajista että opetusjärjestelyistä, johtamisesta ja resursseista. Yhtenä kehittymisen esteenä on pidetty opettajien uskomuksia tiedosta ja oppijoista. Toisena kehittymisen esteenä on pidetty sitä, että opettajaan kohdistuvat rooliodotukset ja koulukulttuuri vahvistavat vallitsevaa luokkahuoneopetuskäytäntöä. Huomattavaa onkin, että suurin osa opettajista ei vastusta tvtopetuskäyttöä, vaikka sitä ei pidetä myöskään perinteisen opetuksen veroisena tai siitä saatua hyötyä ei pidetä käytetyn ajan ja energian arvoisena. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että tvt-opetuskäyttö on vaativa ja henkilökohtainen muutos jokaiselle opettajalle ja se on myös haaste koko koulun kulttuurille. 17 Tässäkin arvioinnissa on tullut esille monissa eri yhteyksissä esiintyvä muutosvastarinta ja kritiikki, joka erityisen selkeästi lukio-opetuksen osalta näkyy uusien menetelmien käyttämisessä arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin ja arviointikäytäntöjen (kuvassa kohta 6) muutosvastaisuudesta näkynee vielä perinteinen ajattelu siitä, millä tavoin suoritetut kokeet ja tentit mittaavat opittua. Kokeiden ja tenttien toteuttaminen aina ylioppilaskirjoituksia myöten ymmärretään osana opettajan työtä, mutta vaikuttaa myös siltä, että testaaminen koetaan vakiintuneeksi rakenteeksi, jota ei olla halukkaita muuttamaan. Kritiikissä on kyse myös siitä, mikä on koulujen tahtotila uuden oppimiseen ja miten uuden oppiminen arkikäytännössä tapahtuu. Tässä arvioinnissa kuvassa kohta 6 indikoi lähinnä sitä, että ei olisi edes tiedossa muuta oppimisen arviointimallia, kuin mitä perinteisesti on totuttu noudattamaan. 17 Saranki-Rantakokko, s

17 Tässä tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella kollegiaalisen tuen ja ohjauksen puuttuminen eivät ole vain yksittäisten opettajien ja koulujen ilmiö vaan voivat kuvata nykytilannetta laajemminkin. Näkökohdat kollegiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeesta voivat olla myös kansallisesti merkitseviä kysymyksiä, joihin tarvitaan osittain poliittisia ratkaisuja. Kansallisella tasolla Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta onkin visioinut raportissaan 18 yhtä mallia verkko-opetuksen helpottamiseksi. Neuvottelukunnan ideoimaan kansalliseen opetuksen vuorovaikutteiseen tietopalveluun sisältyisivät erilaiset avoimet ja kaupalliset alustavaihtoehdot, verkkopohjaiset oppimisympäristöt, opetussuunnitelmat, linkit materiaalipankkeihin ja kansallisiin digitaalisiin tietovarantoihin 19. Kansallinen tietopalvelu voi vastata osaltaan joihinkin resurssoinnin kysymyksiin mutta tv-opetuskäytön kehittäminen jää kuitenkin aina koulujen ja rehtoreiden vastuulle. Tutkimusten, ja erityisesti ammattikorkeakouluista saatujen kokemusten mukaan, henkilöstön kehittäminen on keskeinen osa tvt-opetuskäytön kehittämistä 20. On käynyt selväksi myös se, että tvt-opetuskäyttäjien, erityisesti johtamisen osalta, osaamisen edistämisen tarvetta on aliarvioitu 21. Tähän tvt-käyttäjien kehittämistarpeeseen Verkko-oppiminen-hankekin on pyrkinyt lähtökohtaisesti vastaamaan. Konkreettisesti Verkko-oppiminen-hankkeen arviointiin vastanneilla kouluilla ja opettajilla on juuri nyt päällimmäisenä tarve löytää vastauksia siihen, mistä saadaan resurssit opetuksen kehittämiseen, uusien käytänteiden jalkauttamiseen, miten uudet toiminnot ja tekniikka jaetaan ja esim. miten päivitykset vastuutetaan ja korvataan oikeudenmukaisesti. Arviontivastausten perusteella on myös mahdollista, että opettajat eivät täysin tiedosta verkko-oppimisympäristön käyttömahdollisuuksia eivätkä aina konkreettisesti tiedä, mitä esim. verkko-opetus ja verkkopedagogiikka tarkoittavat. Vastausten mukaan verkko-oppimiseksi on saatettu ymmärtää mm. opetusta, jossa ladataan ja haetaan tietoja sähköisesti, kerätään sähköistä materiaalia ja/ tai muutetaan opetusmateriaalia sähköiseen muotoon. Arviointivastausten perusteella Verkko-oppimisen-hanke (kuvassa 1 kohta 9) onkin toteutunut kohtuullisesti mutta hankkeen merkitystä käytäntöjen kehittämisessä pidetään vähäisenä. Tämän arvioinnin lisäksi hankkeeseen on saatu suoraa palautetta koulukiertueiden yhteydessä ja myös niissä on otettu kriittisesti kantaa hankkeen toteuttamiseen. Yhtenä kritisoinnin kohteena on ollut koulujen resurssit ja oman ajan käyttäminen kehittämistyöhön. Verkko-oppimisen työkaluja, teknologiaa ja oppimisympäristöjä ja niiden opettelua on välillä pidetty liian aikaa vievinä, 18 Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma, esim. Tanskassa ja Ruotsissa on tehty vastaavaa ks. lisää 20 ks. esim. Kullaslahti, J. Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen Tampereen yliopisto. Luettavissa: 21 Saranki-Rantakokko, s

18 hitaina, huonosti toimivina; uuden kurssirakenteen, kurssitoimintojen ja materiaalin suunnitteleminen oman perustyön ohessa on koettu raskaaksi ja kuluttavaksi. Samalla kuitenkin pilottikurssien toteutuminen on tuonut näkyviin seutuyhteistyön ja lukioiden välisen yhteistyön mahdollisuuden. Pedagogisen muutoksen mahdollistavat ammatilliset roolimuutokset: opettajan rooli verkossa ei ole pelkästään tiedonjakajan rooli vaan enemmänkin opettaja on oppimisen mahdollistaja. Opettaja onkin tulevaisuudessa enemmän motivoija, verkostojen rakentaja, organisoija, opastaja ja ohjaaja. On myös tutkimuksia, joissa opettajuuden lisäksi mainitaan opettajan lisärooleiksi arvioijan, tutkijan, asiantuntijan ja tarinankertojan roolit. 22 Verkko-oppiminen-hankkeen arvioinnin yhteydessä on noussut myös huoli siitä, miten koulut saadaan sitoutumaan suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen pedagogiseen kehittämiseen. Kehittäjillä on huoli siitä, miten uuden Oulun muutosten keskellä ja niukkenevilla budjettivaroilla resurssien jakaminen ja varmistaminen verkko-oppimisessa onnistuu niin, ettei suunnitelmallinen ja ohjattu kehittäminen keskeydy tai lakkaa kokonaan. Viime aikaiset uutiset lukioverkoston supistuksista vähentävät pelkoa sitoutumisesta, nyt jos koskaan on pakko sitoutua muutokseen ja oppimisen kehittämiseen! Kehittäminen on aina investointi, jonka täytyy tuottaa tulosta kaikille osapuolille. 3.5 Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Valmiin sähköisen materiaalin käyttäminen verkko-oppimisessa ja oman opetuksen tukena nähtiin arviointivastauksissa erittäin tärkeänä ja samanaikaisesti aika huonosti toteutuvana. Osittain tätä arvostuksen ja verkkomateriaalin saatavuuden kohtaamattomuutta selittää se, että valmista, suomenkielistä, verkkopedagogisesti toimivaa materiaalia on olemassa hyvin vähän. Toisaalta valmiinkaan materiaalin saaminen laajaan ja tehokkaaseen käyttöön ei ole vielä itsestään selvää, sillä mm. kustantajien toimintamallit poikkeavat toisistaan. Tvt-opetuskäytön kannalta esimerkiksi tekijänoikeudet ja sopimusmallitkaan eivät ole vielä tarkoituksenmukaisia. On myös joiltakin osin mahdollista, että opetustyössä verkkokurssien toteuttaminen nähdään vielä sähköisen materiaalin tuottamisena eikä ennakoivana suunnitteluna ja pedagogisena toimintana. Kun materiaali löytyy sähköisenä ja opettajan pedagoginen suunnittelu ja toiminta on ennakoitua ja hyvin johdettua niin silloin myös opettajan roolin muutos nykyistä ohjaavampaan suuntaan (jota vastoin odotuksia ei pidetty tärkeänä) tulee 22 ks.esim. Hiltunen, s

19 uudelleen tarkasteltavaksi. Todennäköisesti tilanteessa, jossa opettajan aika ei kulu sähköisen materiaalin tuottamiseen ja/tai linkkien ja tiedostojen lataamiseen, opettajan roolin muutos vahvistuu siten, että opiskelijoiden ohjaaminen, verkkoopettaminen ja sen menetelmien käyttäminen ja kehittäminen asettuu useampien opettajien perus- ja ydintyöksi. On myös oletettavaa, että vastustus oppimistulosten arvioinnin muotojen muuttamista kohtaan vähenee sitä mukaa, kun opetustoiminta ja opetus muuttuvat yhä enemmän verkossa tapahtuviksi. Tämän tutkimuksen yhteydessä tuli näkyväksi myös se, että sähköisten materiaalien tuottamisessa ja verkkopedagogisessa keskustelussa tarvitaan asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita (sekä opettajia että suunnittelijoita). Arviointivastaajien mielestä koulujen toimintakulttuuria ja opettajien roolia radikaalisti muuttava uudistus on jo nähtävillä ja alkanut. Varovaistenkin arvioiden mukaan koulut siirtyvät kirjattomaan aikaan ja sähköisiin työ-, toiminta- ja oppimisympäristöihin lähivuosina. Huikeampia näköaloja kehitykseen tarjoaa kansainvälinen Horizon-raportti, joka julkistettiin viimeksi tammikuussa Raportissa kansainvälinen asiantuntijaraati valitsi kuusi keskeisintä teknologiaa, joiden arveli olevan käytössä viiden vuoden kuluessa. E-kirjoja ja mobiiliteknologiaa arvioitiin hyödynnettävän selvästi nykyistä enemmän oppimisessa jo lähimmän vuoden kuluessa. Kahden-kolmen vuoden aikana alkaisivat tulla lisätty ja sekoitettu todellisuus sekä pelipohjainen oppiminen ainakin korkeakoulujen arkeen. Asiantuntijat arvioivat myös ele-pohjaisen tietotekniikan ja oppimisen analytiikan (joka kerää tietoa opiskelijasta ja mahdollistaa esim. riskiopiskelijan tunnistamisen) yleistyvän neljän-viiden vuoden kuluessa. Siirrettäessä virtuaaliteknologia arkipäivän kouluyhteisöihin ja opetuskäyttöön käyvät kehityksen rajat inhimillisemmiksi, sillä pelkästään teknologian kehittäminen (ja sen luomat mahdolliset maailmat) ei riitä. Virtuaaliopetuksen toteuttamiseksi ratkaistavana ovat myös oppimiseen liittyvät kysymykset mm. siitä, mitkä teknologiat ovat tarpeenmukaisia ja miten ja milloin niiden käyttöä opetellaan. Opettajat työntekijöinä tarvitsevat myös työnohjaus- ja kehittämisresurssia, joiden varassa he voivat luoda itselleen (ja oppilailleen) syväsuuntautuneita ja pitkäkestoisia oppimissyklejä. 24 Arviointivastauksiin valmiin materiaalin saatavuudesta kytkeytyy myös kysymys opetuksen opettaja- ja oppilaskeskeisyydestä. Verkko-opettamisessa luento koostuu sähköisistä materiaaleista (teksteistä, kuvista jne.), joihin oppilaat suhteuttavat opittavaa. Verkko-oppimisen keskiössä ovat siis sähköinen kuva tai teksti ja ks. yhteisöllisen oppimisen pedagogisista rakenteista esim. Lallimo, J., Veermans.L. Yhteisöllisen verkko-oppimisen rakenteita Helsingin yliopiston avoimen yliopiston julkaisusarja1/2005. Yliopistopaino. 19

20 oppilaiden suoritusten arviointi eikä perinteisesti opettaja. Esimerkiksi sähköisen opetusmateriaalin on voinut laatia joku muu kuin kurssin opettaja eikä oppilailla ole tekstiä lukiessa mahdollisuutta saada sen paremmin sosiaalisia kuin opettajan kehollisia vihjeitä opetettavan aineksen merkitysrakenteesta. Verkko-oppiminen saattaa vähentää siten opettajan ja henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan opetuksen merkitystä oppimisessa. 25 Tämä uusi oppiminen on luonteeltaan intellektuaalista ja yksilöllistävää niinkin pitkälle, että oppilaat voivat kokea sen eristäväksi. Pedagogiselta kannalta oppilaiden välinen vertaisvuorovaikutus ja dialogi ovat erityisen merkittäviä verkko-oppimisen kokemiseksi yhteisöön liittäväksi ja inhimillistäväksi toiminnaksi. Tästä voisi tuoda esimerkkinä oppimisstrategioihin perehtyneet tutkijat Hacker ja Niederhauser 26, jotka tarjoavat viittä perusperiaatetta syväsuuntautuneiden, pidempikestoisten oppimissyklien luomiseksi. Näitä periaatteita voisi tuoda myös verkko-oppimisen opetuksen ja pedagogisen suunnittelun perusperiaatteiksi: 1. Aktiivinen osallistuminen. Opettajan työ on edistää oppijoiden roolin muutosta passiivisista tiedon vastaanottajista oman tietämyksensä aktiivisiksi rakentajiksi. 2. Esimerkkien tehokas käyttäminen 3. Yhteistyössä tapahtuva ongelmien ratkaiseminen 4. Palautteen tehokas käyttäminen Motivaation luominen ja ylläpitäminen. Motivaatioon liittyy lisäksi mm. sellaisia seikkoja kuin opiskelijan kiinnostuneisuus teknologiaa ja yhteisöllistä oppimista kohtaan, tehtävän arvostus, oppimisuskomusten kontrolli ja oppimisen ja suorittamisen minäpystyvyys Rutiinit Rutiineiksi ja rutiininomaiseksi toiminnaksi voidaan lukea sellaiset toiminnot, joissa toteutuminen on hyvää/erinomaista mutta toimintoja itsessään ei pidetä erityisen merkityksellisinä ja tärkeinä. Arviointivastausten perusteella opettajan roolin muuttuminen (kuvassa 1 kohta 7), verkko-oppimisympäristöjen käyttäminen (kuvassa 1 kohta 1) ja yksilöllinen ohjaus (kuvassa 1 kohta 5) koetaan verkko-oppimisessa hyvin toteutuviksi. Samanaikaisesti arvioijat eivät kuitenkaan pidä verkko-oppimisympäristöjen käyttämistä tärkeänä, vaikka myöntävät myös, että verkko-oppiminen lisäisi opiskeluun joustavuutta (kuvassa kohta 3) ja tasa-arvoa (kuvassa kohta 2). 25 ks. esim. Knowlton, Hiltunen Hiltunen, L. 2010,s Lallimo, J., Veermans.L. 2005, s

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Uusi opiskelukokemus

Uusi opiskelukokemus Uusi opiskelukokemus Mikä on elukio? 19 kunnan välinen verkosto = nettikoulu toiminnassa mukana 100 opettajaa mahdollisuus koulun hallinnolle, opettajille ja opiskelijoille Oulun aikuislukion OPS ja oppikirjat

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot