Porin kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 1 2011"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Porin taidemuseo 30 vuotta Työn ääniä Framilla Maailman ympäristötaiteen huiput Suomen ensimmäisen nykytaiteen museon juhlavuoden näyttelyssä. s. 9 Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys. Uusi jätevedenpuhdistamo valtava sijoitus ympäristönsuojeluun ja tulevaisuuteen. s Kyllä Ässä on aina Ässä. Isomäen jäähallin kentänhoitaja, entinen huippupelaaja Veli-Matti Ruisma uskoo, että mitali tulee. s. 20

2 2 Pääkirjoitus Menneisyydestä pontta tulevaisuuteen Meidän porilaisten on erikoisesti syytä kiinnittää matkailijain ja omakin huomiomme Yyteriin. Meidän on kohdistettava huomiomme siihen, että olot Yyterin sannoilla saadaan sellaisiksi, että matkailijat voidaan sinne ohjata ja sijoittaa. Tehtävä kuuluu luonnollisesti lähinnä niille, joilla asiassa on määräysvalta, mutta meidän toisten on heitä tässä avustettava. Onhan jo kyllä ryhdyttykin toimiin: matkailijain mukavuuksien lisäämiseksi Yyterissä, mutta paljon on vielä tehtävä. Edellä mainittu lainaus on Satakunnan Kansasta heinäkuun 24. päivältä Laaja koko sivun artikkeli on otsikoitu Mitä tehtävä matkailijain ohjaamiseksi Satakuntaan? Määrätietoiseen ja voimakkaaseen mainostukseen olisi ryhdyttävä. Hotelli- ja majoitusolot paremmiksi, rengasmatkoja ja retkeilyreittejä. Artikkelissa oli haastateltu koko joukko porilaisia ja maakunnallisia vaikuttajia. Mainitsemani jutun toi eräs aktiivinen kuuntelija minulle, kun olin ollut Rauman kollegani Arno Miettisen kanssa radiossa keskustelemassa Satakunnan matkailusta. Vaikka Yyteri sekä kaupungin hotelli- ja majoitusolot ovat yhä edelleen ajankohtainen keskustelunaihe, on jokin sentään muuttunut. Artikkelissa todetaan nimittäin, että me satakuntalaiset emme ole tahtoneet erikoisemmin kotiseutumme erikoisuuksia mainostaa emmekä yleensä halua vieraita rauhaamme häiritsemään. Tämähän ei päde enää tänä päivänä, vaan toivotamme kaikki vieraat tänne tervetulleiksi ja pyrimme kaikin tavoin mainostamaan kotiseutumme erikoisuuksia. Yyteri tulee olemaan myös seuraavan Porin kaupunginhallituksen asettaman tulevaisuustoimikunnan kokouksen teemana. Minkä Kaupunginhallituksen asettamaan tulevaisuustoimikuntaan kuuluvat: promoottori Patrick Suves, myyntijohtaja Mika Grönroos, kuvataiteilija Laura Lilja, opiskelija Annakatriina Jylhä, koulutusjohtaja Harri Ketamo, toimitusjohtaja Riikka Merisalo, professori Jari Multisilta, murretaiteilija Elina Wallin, näyttelijä Miia Lindström, toimikunnan sihteeri, strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäki ja puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Kuvasta puuttuu Pori Jazzin senior advisor Jyrki Kangas. tulevaisuustoimikunnan? Porissa on ainoana suomalaisena kaupunkina asetettu tulevaisuustoimikunta, joka ei koostu poliittisista luottamushenkilöistä vaan eri alojen asiantuntijoista, innovaattoreista, tulevaisuuden tekijöistä. Puheenjohtajana toimivaa kaupunginjohtajaa ja kaikkien tuntemaa senior advisor Jyrki Kangasta lukuun ottamatta joukkomme on ikänsäkin puolesta todellisia tulevaisuuden tekijöitä. Viime kokouksessamme pohdimme, millä tavoin kaupunkiin muuttavien porilaistumista voidaan helpottaa. Tulevaisuustoimikunnalla ei ole varsinaista päätösvaltaa, joten sen oivat ideat tulee saattaa kaupungin valmistelu- ja päätöksentekokoneiston kautta käytännön todellisuudeksi. Porin kaupunki on mukana Suomen Kuntaliiton Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen hankkeessa (USO-hanke). Kaupunginhallituksen konsernijaosto teki päätöksen Porin osallistumisesta hankkeeseen. Suunnitelman mukaisesti hankkeen alkuvaiheessa laaditaan Porin kaupungin johtamisen kehittämisohjelma Muita vaiheita kehittämisohjelmatyössä ovat itsearvioinnin toteuttaminen, kuntakohtaiset työpajat sekä suurten kaupunkien yhteinen vertaiskehittäminen. Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan hankkeen kärkiteemoiksi poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden. Ensimmäinen kuntakohtainen työpaja pidettiin kaupunginhallituksen ja kaupungin kolmen johtoryhmän seminaarissa Työpajassa oli kattavasti edustettuna hallintokuntien ja muiden keskeisten konserniyhteisöjen monialainen asiantuntemus ja saimmekin erinomaisia eväitä kehittämisohjelmatyön jatkovalmisteluun. Eräänä tärkeänä asiana tulevaisuuden kehittämistyössä nostettiin esille hiljaisen tiedon siirtäminen. Vuosia ja vuosikymmeniä kaupunkimme palveluksessa työskennelleiden henkilöiden mielissä on mittaamaton määrä sellaista tietoa, jota ei löydy kaupungin kotisivuilta, ei intranetistä. Olemme vastuussa myös siitä, että mahdollisimman suuri osa tästä henkisestä pääomasta siirtyy tulevaisuuden Porin tekijöiden käyttöön! Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Markku-liitto Porin näkyvyyden edistäjänä Maailman suurin etunimiyhdistys porilainen Suomalainen Markkuliitto viettää tänä armon vuonna rippi-iän saavuttamisen juhlaa tulee yhdistyksellemme täyteen 15 vuotta. Viiden Markun älynväläys hei me ollaan kaikki Markkuja on johtanut noin jäsenen merkittäväksi yhteisöksi. Vitsistä on tullut vakavasti otettava miehen asiaa pohdiskeleva yhdistys ja Porin kaupungin kumppani tapahtumien tantereella. Juhlavuotemme kunniaksi olemmekin voimallisesti liikkeellä. Luonnollisesti Pori saa nauttia Markkujen ryntäyksestä jälleen Markunpäivänjuhla osuukin nyt toiselle pääsiäispäivälle. Mämmin syönnin ja suklaamunien piilottelun keskeltä ilakoimme Söörmarkun Nuorisoseuraintalolla. Suomi tulee taas saamaan kymmeniä uusia aateloituja Söörmarkkuja. Lisäksi maamme arvonimikkeen saaneiden lista kasvaa uudella vuoden Markulla. Mitä mies on? Perinteisten tapaamistemme ohella tulemme järjestämään Pori Jazzien aikaan toteutettavalle SuomiAreenalle Mitä mies on -keskustelusarjan miehen maailmasta. Avaamme yhdeksän ikkunaa miehen maailmaan SuomiAreenan Kansalaistorilla ja järjestämme aiheesta väitöstilaisuuden 14. heinäkuuta Tulemme pohdiskelemaan mistä on miehen elämä tehty? Millaisin tavoittein, tarpein ja motiivein mies elämänsä elää? Olemmehan jäljittäneet miehen maailmaa ja sen sisäistä olemusta 15 vuotta. Suomalainen Markku-liitto vieraineen tarttuu haasteeseen ja avaa SuomiAreenassa ikkunoita Vuoden 2009 Söörmarkkujen aatelointi Markunpäivänjuhlissa Söörmarkun Nuorisoseuraintalolla. mieheen ja miehen elämän avainasioihin. Kun miehet kerrankin puhuvat asioistaan, kannattaa myös naisten olla paikalla. Puheenvuorojen pitäjiksi ja keskustelijoiksi ovat lupautuneet nyt jo merkittävät miehen maailmaa pohdiskelevat miehet. MArs LONGA MARKKU BREVIS Syksyllä, perinteisen syyspäivämme tilalla vietämme Porissa yhdistyksemme 15-vuotisjuhlaa. Syyspäivämmehän sijoittuu joka syksy tunnilla pidempään viikonloppuun eli aikaan, jolloin siirrytään kesäajasta normaaliaikaan. Tällä ajoituksella Markut maksimoivat yhdessä olemisen riemun. Markut siis viettävät synttäreitään Teemana meillä on silloin MArs longa, Markku brevis Markkujen taiteen näyttely. Poriginal Galleriassa toteutettava näyttely kerää Markkujen tekemää taidetta yhteen. Taiteilijajoukko muodostuu merkittävistä taiteilijamarkuista ja omaksi ilokseen taiteilevista harrastajamarkuista. Kyseessä on siis varsinainen kaimaspektiivi. Näillä tapahtumilla Markut haluavat kantaa kortensa kekoon Porin kaupungin näkyvyyden edistämiseksi unohtamatta Markkujen yhteisöllisyyden ja miehenä olemisen teemaa. Teksti YliMarkku Rimpelä Kuva Markku-liiton arkisto

3 Henkilöstöasioita Taas on aika... Suomalaisessa vuodenkulussa on lupa aloittaa alusta kaksi kertaa vuodessa: kesän jälkeen ja uuden vuoden alussa. Lohdullista. Olemme taas aloittaneet laihdutukset, jumpat ja zumbat, viettäneet tipattoman tammikuun, tumpanneet sen viimeisen tupakan ja aloittaneet uuden harrastuksen iltapuhteena. Olemme muutoinkin täynnä energiaa. Talvinen luonto on kauneimmillaan ja päivät ovat jo selvästi pidempiä. Toisaalta kesään on vielä aikaa. Sitä ehtii saada itsensä huippukuntoon. Miten minulla menee töissä? Olisiko nyt hyvä aika pysähtyä miettimään, miten minulla menee töissä ja mitä voisin tehdä, jotta jaksan vielä paremmin? Miten voisin olla vielä parempi työkaveri ja työyhteisöni rakentaja? Alkuvuodesta hallintokunnissa käydään kehityskeskustelut. Niiden käyminen on esimiehen velvollisuus ja työntekijän oikeus. Kehityskeskustelujen käymistä on helpotettu laatimalla kehityskeskustelulomake ja opas Puhumalla paras. Ne löytyvät Patarummusta henkilöstöpalveluiden sivuilta. Jos Sinulla ei ole käytettävissäsi tietokonetta, niin varmista, että lomake ja opas ovat saatavilla työyhteisössäsi kopiona. Lomake on vain apuväline ja sen tarkoituksena on tukea keskustelua. Sitä ei tarvitse tietenkään käyttää, jos keskustelu sujuu muutoinkin. Keskeistä on, että sekä esimies että työntekijä tietävät työn tavoitteet seuraavalla jaksolla ja että mennyttä kautta arvioidaan. Tärkeää on yhdessä arvioida tarpeita osaamisen kehittämiseen. Uskon, että myös esimiehet arvostavat suoraa palautetta esimiestyöstään. Esimieskään ei voi kehittää omaa työtään, jos hänelle ei koskaan kukaan kerro, mitä mieltä hänen toiminnastaan ollaan. Pikatesti työkunnon arviointiin Kuluvana vuonna toteutetaan Kevan kanssa järjestyksessään toinen laaja työhyvinvoinnin mittaus Työsyke. Sitä odotellessa ja valmistautuessasi kehityskeskusteluun, voit tehdä itsellesi muutaman kysymyksen. Niihin vastaamalla ja erityisesti vastauksia pohtimalla pääset perille siitä, mitä sinulle kuuluu. Ole oman tilanteesi herra! Vahvista niitä asioita, joissa olet hyvä ja koet olevasi vahva. Ennakoi tilanteesi muuttuminen, ehkäise negatiivisia asioita. Jos vastauksesi ja itsearviosi tuotti tuloksen, että asiat eivät ole kunnossa, toimi. Mieti, mitä haluat ja mitä voit tehdä itse. Jos tarvitset apua, hae sitä aktiivisesti. Puhu ensin esimiehellesi. Asioista voi puhua kehityskeskustelussa. Sinulla on myös mahdollisuus pyytää varhaisen tuen keskustelua. Pyydä apua työtovereiltasi. Onko oma työyhteisösi terve ja toimiva? Tervettä ja toimivaa työyhteisöä kuvaavat muun muassa seuraavat asiat: Tiedonkulku toimii. Ilmapiiri on avoin ja kannustava. Ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Omaan työhön pystyy vaikuttamaan. Muutoksen hallintavalmiudet ovat hyvät. Työkuorma on sopiva. Myös työyhteisössä ja suhteessa työtovereihin Sinä olet juuri se, jolla on mahdollisuus vaikuttaa. Työyhteisön kehittäminen on sovittujen kehittämistoimenpiteiden tekemistä suunnitelmallisesti yhdessä. Parhaimmillaan jokainen työntekijä on vaikuttamassa itse niihin työn tekemiseen liittyviin asioihin, jotka parantavat työn sujumista, yhteistyötä, ilmapiiriä ja toimintatapoja työpaikalla. Sekin on monesti niin pienestä kiinni. Se, mitä työtoveri sinulta toivoo: tee se. Teksti Helena Metsälä Myötätuulen viikko-ohjelma: Maanantai Niska- ja hartiajumppa Nuorisotalo/peilisali klo Vesijumppa Meri-Porin uimahalli klo Naisten ja miesten kuntosali Meri-Porin uimahalli klo Miesten vesijumppa Meri-Porin uimahalli klo Tiistai Kahvakuula Nuorisotalo/peilisali klo Keskiviikko Ohjattu sauvakävely + uinti ja sauna Porin maauimalan edestä klo Lattaritanssi Nuorisotalo/alasali klo Torstai Kahvakuula Nuorisotalo/peilisali klo Avantouinti Yyterin leirintäalue / saunarakennus, käyntikerta 2,00 Tiistai ja torstai klo Kuntosalit ajalla : Hiihtoladut ovat nyt parhaimmillaan! Tarkemmat tiedot ja kartat hiihtoladuista, puisto- ja koululaisladuista sekä Kirjurinluodon hiihtomaasta löydät vapaa-aikaviraston nettisivulta: Wellness Friski, Karjalankatu 16, Rauma 12,00 Bobby Wellness Center, Kutomokatu 12,00 Energy Puls Wellness Center, Herralahdenraitti 1 10,00 Kunnon Fiilis, Kalevanpuisto 54 7,00 Porihalli, Paanakedonkatu 18 6,00 Seniori Center, Antinkatu 24 6,00 Joogasali, Valtakatu 4 6,00 Porin Kuntokeskus, Sampsantie 8 6,00 Piukat Paikat, Itsenäisyydenkatu 42 5,50 Fysiocenter Mikael, Mikonkatu ,00 Kaikissa liikuntapaikoissa käytäntö on sama: kun tulet salille, esitä henkilökorttisi kassalla ja merkitse salilla olevaan kansioon käyntipäivämäärä, nimesi sekä hallintokuntasi tai toimipisteesi, jossa työskentelet. Kuntosali perii sinulta kirjautuessasi 2 euron ylittävän osuuden. Tammi - toukokuussa 2011 kuntosalien tuettua käyttöä jatketaan. Yhdeltä henkilöltä tuettu määrä on 2 kertaa viikossa tai 8 kertaa kuukaudessa. Ohjelma löytyy myös intran Patarummusta. Myötätuuliterveisin Pertti Mäkelä puh

4 4 Henkilöstöasioita Kaupunki siirtyi sähköiseen rekrytointiin Kaikki Porin kaupungin toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen henkilöstön rekrytoinnit, joihin tarvitaan täyttölupa, on tehty alkaen sähköisesti Kuntarekry-järjestelmässä. Kuntarekryssä pystytään hoitamaan koko rekrytointi samassa järjestelmässä täyttöluvasta valintaan saakka. Se helpottaa hakuprosessin kaikkia vaiheita, yhteydenottoja ja muun muassa yhdistelmän tekemistä hakijoista. Siitä on aiemmin ollut paljon työtä, varsinkin, jos hakemuksia on kymmeniä, kertoo rekrytointiasiantuntija Birgitta Tuunainen. Työpaikkailmoitukset julkaistaan edelleen virallisella ilmoitustaululla, ilmoituslehdissä valtuuston päätöksen mukaisesti ja mol.fi:ssä. Tavoitteena on siirtää hakujen painopiste Kuntarekryn valtakunnallisille sivuille. Ilmoitukset voidaan julkaista myös erikseen sovituissa ammattilehdissä ja muilla verkkosivuilla. Koko hakuprosessi tapahtuu kuitenkin Kuntarekryn kautta. Sähköinen järjestelmä helpottaa myös hakijoita, täsmentää Tuunainen. Sisäiseen hakuun tulevat työpaikat julkaistaan vain intranetissä. Hallintokuntien esimiesten tulee huolehtia siitä, että tiedot sisäisesti haettavana olevista työpaikoista ovat kaikkien saatavilla. Työpaikkakohtainen ilmoitustaulu on edelleen mainio! Haluatko sijaiseksi? Kaikkia sijaiseksi haluavia pyydetään kirjaamaan tietonsa Kuntarekryn sijaisten hallintajärjestelmään. Siellä kukin voi ylläpitää omaa käytettävyyskalenteriaan. Sijaiseksi haluava itse huolehtii siitä, että käytettävyyskalenteri on ajan tasalla. Kun on kerran rekisteröitynyt järjestelmään, niin sen jälkeen pääsee suoraan päivittämään omia tietojaan. Jos jostain syystä ei puoleen vuoteen käy sivuillaan, järjestelmä lähettää muistutuksen, kertoo rekrytointiassistentti Tuija Stenroos. Työntekijää tarvitseva yksikkö hakee sijaisen järjestelmästä ja sijainen saa tiedon kännykkäänsä tekstiviestillä. Sijaiseksi haluava kutsutaan Kuntarekryyn rekisteröitymisen jälkeen rekrytointiyksikköön haastatteluun, jossa tarkistetaan kaikki todistukset ja selvitetään hakijaa kiinnostavat yksiköt. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki sijaispankissa olevat ovat myös käytettävissä. Sijaiset saavat tarvittaessa apua hakemiseen rekrytointiyksiköstä. Hakijoiden käytettävissä on myös asiakaspääte, Stenroos toteaa. Kaikille Kuntarekryn käyttäjille annetaan koulutusta rekrytointiyksikössä tai hallintokuntien omissa tilaisuuksissa tai tiloissa tarpeen mukaan. Teksti ja kuva Tuomas Laasanen Käyttöoikeudet Kuntarekryyn saa järjestelmän pääkäyttäjiltä, rekrytointiassistenteilta: Eija Koskela puh Tiina Limnell puh Käyttöoikeudet voi tilata myös sähköpostilla. Rekrytointiassistentit Tuija Stenroos, Tiina Limnell ja Eija Koskela huolehtivat, että rekrytointiprosessi sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Kun hallintokuntaan tarvitaan uutta väkeä Hallintokunta valmistelee täyttölupa-anomuksen toimintasäännössä määriteltyjen valtuuksien mukaisesti Kuntarekry-järjestelmässä. Anomuksessa tulee olla kaikki työpaikkailmoituksessa tarvittavat tiedot, koska ilmoitus julkaistaan Kuntarekryssä täyttöluvassa määriteltyjen tietojen perusteella. Kun täyttölupa-anomus on tehty, ilmoitetaan siitä järjestelmän pääkäyttäjä Tiina Limnellille, joka lähettää sen henkilöstöpäällikkö Helena Metsälälle. Henkilöstöpäällikkö lähettää täyttölupapäätöksen tiedoksi anomuksen tekijälle. Työpaikkahakemukset vastaanotetaan sähköisesti Kuntarekry -järjestelmässä. Rekrytointiyksikkö syöttää mahdolliset paperihakemukset järjestelmään ja tekee yhdistelmän hakijoista päätöksentekoa varten. Henkilöstökoulutuksella työhyvinvointia ja osaamista Kevään henkilöstökoulutusohjelma löytyy intranetistä Patarummusta. Painettuja lehtisiä on vakiintuneen tavan mukaisesti toimitettu kaikkiin hallintokuntiin. Koulutuksista lähetetään hallintokuntiin myös esitteitä, jotta kaikki pääsisivät näkemään, mitä sisäisessä koulutusohjelmassa on kevään aikana tarjolla. Toiveet toteutettu Koulutusohjelman laadinnassa on huomioitu työyhteisöistä esitetyt koulutustoiveet. Erityisesti työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on toivottu tukea valmennuksen keinoin. Kaikki ennakko-odotukset on ylittänyt seniorivalmennuksen suosio. Samaan aikaan on menossa kaksi syksyllä käynnistynyttä ryhmää ja kaksi tämän vuoden puolella käynnistynyttä ryhmää. Työhyvinvoinnista on kyse myös 17.3., jolloin Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroosin esityksen aiheena on työssäjaksamisen merkitys organisaatiolle. Koulutustilaisuus on suunnattu ensisijaisesti kaupungin poliittiselle ja virkamiesjohdolle. Patarumpu palvelee Aiemmin henkilöstöpalvelut on ottanut koulutusilmoittautumisia vastaan myös puhelimitse ja sähköpostilla, mutta tämän kevään aikana ilmoittautumisia on otettu vastaan ensisijaisesti vain Patarummun kautta. Sähköisesti voi tarvittaessa myös peruuttaa osallistumisensa. Aivan liian usein ilmoitus esteestä unohtuu, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia ja jättää koulutuksen ulkopuolelle jonotuslistalla olevat. Sisäinen koulutus maksutonta Henkilöstöpalveluille on usein esitetty kysymys, mitä koulutus maksaa. Sisäisessä koulutusohjelmassa esitellyt koulutukset ovat hallintokunnille pääasiassa maksuttomia. Aikaisemmin tietotekniikkakoulutuksista perittiin pieni maksu, mutta tästä käytännöstä luovuttiin viime vuonna. Vain pitkäkestoisten koulutusten osalta hallintokunnilta edellytetään omaakin panostusta. Tilauskoulutuksia, jotka sovitaan aina tilaavan työyhteisön kanssa erikseen, henkilöstöpalvelut kustantaa niille varattujen määrärahojen puitteissa. Vuonna 2010 tilauskoulutuksiin varattuja rahoja jäi jonkin verran käyttämättä. Teksti Riitta Saarinen Kuva Heli Koskela Henkilöstöpalveluissa koulutusasioita koskeviin kysymyksiin vastaavat kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen henkilöstöassistentti Heidi Suominen ILO Mikä ihana ilo olla vain ja odottaa, että piinaavan pimeyden jälkeen kaikki lopulta kevenee ja kirkastuu. Että valo kurkistaa ikkunasta aamu aamulta aikaisemmin, hymyt palaavat huulille ja pahat unet unohtuvat. Mikä ihana ilo olla vain ja ottaa vastaan! Teksti Sinikka Svärd, teoksessa Lumen valo

5 Henkilöstöasioita Lähdössä eläkkeelle? Apua ja opastusta tarjolla Kukaan parikymppisenä ei koko asiaa edes ajattele. Kolminelikymppisenä sitä ei ehdi ajatella. Viisikymppisenä se saattaa käydä mielessä. Kuuttakymppiä lähestyessä asia pyörii ajatuksissa yhä useammin - nimittäin eläkkeelle jääminen. Yöuniaan eläkkeelle siirtymisen takia ei kannata menettää. Puhumattakaan siitä, että asialle pitäisi tehdä jotakin vuosikaupalla etukäteen. Keva suosittelee, että eläkehakemus tehdään pari kolme kuukautta ennen eläkepäiville siirtymistä, opastaa kaupungin eläkeasiamies Armi Heinikangas. Samalla Heinikangas täsmentää, että jo hyvissä ajoin voi tarkistaa oman työhistoriansa palvelurekisteriotteesta ja työeläkeotteesta, joista selviävät palveluajat ja työnantajat. Eläkelaskurilla voi varmistaa myös oman henkilökohtaisen eläkeikänsä. Samalla saa arvion vanhuus- tai mahdollisen osaaikaeläkkeensä määrästä. Eläkelaskuriin kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Rekisteriotetiedot voi pyytää myös puhelimitse Kevan eläkeneuvonnan numerosta Tiedot kunnallisista palvelusuhteista voi tarkistaa Kevan verkkopalvelusta Aina kuukauden ensimmäinen päivä Heinikankaan mukaan hämmennystä herättää aika ajoin eläkkeelle siirtymisen ajankohta. On syytä muistaa, että eläke alkaa aina kuukauden ensimmäisenä päivänä ja palvelussuhde päättyy edellisenä päivänä eli kuukauden viimeisenä päivänä riippumatta Kevan ilmoittamasta eläkeiän täyttymispäivästä. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta on hyvä keskustella ajoissa esimiehen kanssa. On esimerkiksi sovittava vanhojen ja uusien vuosilomien pitämisestä ennen eläkkeen alkamista. Hyvässä tapauksessahan lomia voi kertyä useampi kuukausi, muistuttaa Heinikangas. Vanhuuseläkkeelle siirryttäessä irtisanoutuminen on aina tehtävä kirjallisena työnantajalle. Vapaamuotoinen ilmoitus, josta käy ilmi työsuhteen päättymispäivä, riittää. Irtisanoutumisaika on yleensä yksi kuukausi. Eläkehakemus näppärästi sähköisesti Vanhuuseläkehakemus voidaan tehdä Kevan sähköisen eläkehakemuspalvelun kautta. Samalla hakemuksella voi hakea myös yksityiseltä alalta karttuneet eläkkeet sekä mahdollisen kansaneläkkeen. Sähköinen hakemus täytetään yhdessä eläkeasiamies Armi Heinikankaan tai eläkeneuvoja Marja Nurmen kanssa. Hakemuksen Eläkeneuvoja Marja Nurmi on vuoden alusta aloittanut Armi Heinikankaan työparina. Molemmat auttavat kaikissa eläkkeeseen liittyvissä asioissa. täyttämistä varten kannattaa varata aika etukäteen. Porin kaupungilla on tällä hetkellä noin työntekijää. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle jäi 149 ja osa-aikaeläkkeelle 41 työntekijää. Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle jäänee noin 180 henkilöä. Seniorivalmennusta 2000-luvulla on kunta-alalla koettu tärkeäksi edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Uusia työkykyä ylläpitäviä toimintatapoja on otettu käyttöön. Uudistustyö on ilmeisesti tuottanut tulosta, koska Kevan tietojen mukaan kunta-alalla eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt ja yhä Harrastuksia ja hyviä yöunia useampi kuntatyöntekijä jatkaa työuraansa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen. Porin kaupunki tukee yli 50-vuotiaiden ja eläkeikää lähestyvien työntekijöidensä työssäjaksamista muun muassa järjestämällä seniorivalmennuskursseja. Lisätietoja kursseista saa henkilöstöpalveluista kehittämisasiantuntija Riitta Saariselta, puh Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Armi Heinikankaan puhelinnumero on (02) ja Marja Nurmen (02) Heidät löytää henkilöstöpalveluista, Antinkatu 2. Seija Salmi aloitti työuransa Porin kaupungin palveluksessa vuonna 1979 Tiilinummen lastenkodin kasvattajahoitajana ja päätti sen vanhainkoti-päiväkeskus Himmelin johtajana jäädessään eläkkeelle vajaa vuosi sitten. Tein itselleni jo hyvissä ajoin selväksi, että jäisin eläkkeelle, kun ammatillinen eläkeikäni tulee täyteen, joka minun kohdallani oli 61 vuotta 11 kuukautta. Osa-aikaeläkettä en edes harkinnut. Salmella on eläkkeelle jäämisestä hyviä kokemuksia. Nyt on aikaa leipomiselle ja ruoanlaitolle, matkustamiselle ja ennen kaikkea lastenlapsille. Miehensä kanssa he reissaavat hoitamassa tyttärensä ja poikansa lapsia Järvenpäässä ja Turussa. Välillä tuntuu, etten ehdi kotona kuin käydä kääntymässä, mutta omista menoista pidetään joka tapauksessa kiinni. Salmi käy kerran viikossa keppijumpassa ja vesijumpassa. Lisäksi hän on mukana astmaatikkojen vertaistukiryhmässä ja huolehtii myös äidistään. Eihän tässä enää edes ehtisi käydä töissä. Ystäville on nyt enemmän aikaa ja nukun yöni huomattavasti paremmin kuin töissä ollessani, luettelee Salmi eläköitymisen hyviä puolia. Miinusmerkkisenä seikkana eläkkeellä olemisessa Salmi tunnustaa tulotason alenemisen, mutta toisaalta tilannetta kompensoi se, ettei esimerkiksi työmatkoihin tai työvaatteisiin kulu enää rahaa. Salmi osallistui kaupungin järjestämään seniorivalmennukseen ja piti sitä hyödyllisenä. Hän korostaa jokaisen eläkeläisen henkilökohtaista vastuuta olla aktiivinen ja oma-aloitteinen. Tekemistä pitää keksiä vaikka väkisin. Viimeistään eläkkeellä pitää opetella ajattelemaan myös itseään ja omaa hyvinvointiaan. Hauskinta tässä on ehdottomasti se, että aamulla saan olla yöpuvussa niin kauan kuin itseäni huvittaa, naurahtaa Salmi. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Kuntien eläkevakuutuksen nimi on nyt Keva. Muista tarkista työhistoriatietosi käytä eläkelaskuria ja tarkista eläkkeesi määrä tee kirjallinen irtisanoutuminen pidä lomat ennen eläkkeelle siirtymistäsi eläke alkaa aina kuukauden ensimmäisenä päivänä Seija Salmella on eläkkeellä aikaa harrastuksille, kuten neulomiselle.

6 6 Lankaliittymät poistumassa Kaupungilla puhelinta ja tietokonetta Porin kaupungin kuntalaisilleen ja yrityksille tarjoamia palveluita on toteuttamassa runsaat suoraan kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Palveluiden suunnittelu, järjestäminen ja tuottaminen perustuvat lakisääteisesti annettuihin velvoitteisiin ja kaupungin strategisiin linjauksiin. Palvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat toimivat viestintä- ja informaatiojärjestelmät sekä johtamisjärjestelmät. Tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat avainasemassa siinä, miten tietoa otetaan vastaan, käsitellään ja viestitetään organisaation sisällä ja organisaatiosta ulos. Näkyviä tieto- ja viestintävälineitä ovat lanka- ja matkapuhelimet sekä pöytäkoneet ja kannettavat. Tarjolla on myös niin sanottuja kämmentietokoneita, minikannettavia ja nyt uusimpina tablettitietokoneita. Ui, netti, wikit ja blogit Netillä on suuri merkitys tiedon hankinnassa ja viestimisessä. Sähköpostien rinnalle ovat nousseet pikaviestintä kuvayhteyksineen sekä erilaiset sosiaalisen median sovellukset. Esillä on ollut UI-termi, jolla tarkoitetaan yhdennettyä viestintää. Siinä tavoitellaan nimensä mukaan integroitua kokonaisuutta, jossa henkilön läsnäolotietojen perusteella voidaan valita sopiva asiointiväline. Sosiaaliset verkostot laajenevat yksityisistä yrityssovelluksiin ja rajat häviävät. Yritykset käyttävät wikejä ja blogeja yhä enemmän tietokanavinaan. Alan johtavat toimijat Google, Yahoo, Verizon ja Amazon, Ebay sekä MySpace investoivat miljardeja avoimen lähdekoodin alustoihin (ekosysteemi), joille houkutellaan yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä. Ekosysteeminen tietoinfra on rakentumassa ja todellisuutta muutaman vuoden kuluttua. Nyt olemme vielä kiinni tietoverkoissa: meillä on erikseen langalliset ja langattomat puhelinverkot sekä intra ja internet, joiden avulla viestintää hoidetaan. Puhepalveluiden kilpailutus käynnistettiin keväällä Tavoitteena oli tehtyjen linjauspäätösten mukaisesti uudistaa kaupungin puheviestintää enemmän matkapuhelinpainotteiseksi. Vuoden 2009 lopulla kaupungilla oli noin kiinteää puhelinliittymää ja hieman vajaat kännykkää. Uudistuksen tavoitteena on voimakkaasti vähentää kiinteiden liittymien määrää, vuositasolla noin liittymää eli muutaman vuoden kuluttua käytössä on vain jokunen lankaliittymä, joka on varayhteytenä katsottu tarpeelliseksi jättää. Yhden puhelimen periaate Kaupunginhallitus on päättänyt, että työntekijällä voi olla vain joko lanka- tai matkapuhelin, riippuen työnkuvasta. Päätökseen liittyy ohjeistus myös hankittavista matkapuhelintyypeistä: peruspuhelin, datapalveluihin soveltuva puhelin ja älypuhelin. Puhelinmallit on siis vakioitu ja niiden hankintapaikka on kilpailutettu. Puhelinhankinta on perusteltava henkilön tehtävien vaatimuksilla. Matkapuhelintoimittajaksi on valittu Atea Oy (entinen Datawest Oy). Uuden mobiilivaihdejärjestelmän perusasennukset on tehty ja siirtyminen vanhasta vaihteesta uuteen on parhaillaan menossa. Siirtotyöt on toteutettu viimeistään huhtikuun alkuun mennessä. Puhelunvälittäjille ajantasaiset tiedot Tässä yhteydessä on vielä korostettava hallintokuntien vastuuta siitä, että puhelinnumerot ovat oikein ja tarpeellisin tiedoin kirjattu kaupungin puhelunvälitysjärjestelmään eli TAVO-kantaan. Tietojen ajantasaistamista on tehty syksystä 2010 asti useamman työryhmän ja henkilön voimin. Työ on osoittautunut sangen haastavaksi. Täytettäväksi annetut keruulomakkeet ovat palautuneet yleensä viipeellä ja vajavaisin tiedoin. Tästä syystä siirtyminen vanhasta uuteen on viivästynyt. Liittymätietojen ylläpito on kuitenkin jatkuvaa, eli puhelunvälittäjien tietoon on aina muistettava ilmoittaa yksiköissä tapahtuneet muutokset. Puhelinten hankinnassa ja TAVOkannan ylläpidossa on nimetty käyttäjien avuksi hallintokuntiin puhelinyhdyshenkilöt. Ohjeistusta löytyy myös Patarummusta. Yhden tietokoneen periaate Tietoteknisissä hankinnoissa kaupunki on siirtynyt leasing-perusteiseen rahoitukseen ja vaihtovuokrausmenettelyyn. IT-palvelut vastaa toiminnasta. Leasing-rahoituksen kautta tietokoneita on tällä hetkellä käytössä kpl, joista pöytäkoneita ja kannettavia 405 kpl. ITpalvelut ylläpitää keskitettyä laiterekisteriä kaupungin työasemista, joita on noin kpl. Rekisterin mukaan runsaalla sadalla henkilöllä on käytössään kaksi tietokonetta. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan näin ei voisi enää olla, vaan hankinnan yhteydessä on päätettävä joko pöytäkoneen tai kannettavan välillä. Oletettavaa on, että kannettavien määrä lisääntyy. Niistä aiheutuu suurempi leasing-kustannus ja ylläpitotehtävät ovat myös jonkin verran isommat. Toisaalta juuri kannettavuuden vuoksi ne myös mahdollistavat tehokkaamman käytön. Pidä huolta Jokainen meistä varmaan haluaa, että hänellä on käytettävissään tarpeelliset työkalut annettuun työtehtävään. Tieto- ja viestintäpuolella tämä tarkoittaa puhelinta ja tietokonetta. Kaupunki on vakioinut kyseiset laitteet ja hankintatapa ja -paikka on määrätty. Laitteet ovat kaupungin vastuulla ja rekistereissä käyttäjätietoineen. Kännykät ja kannettavat ovat mitä suurimmassa määrin irtainta omaisuutta. Ikävä kyllä ne ovat alttiita häviämiselle, varkauksille ja rikkoutumisille. Tietokoneissa ja älypuhelimissa on lisäksi tietosuojan rikkoutumisvaara, jos ja kun laite päätyy vieraisiin käsiin. Huolehdi siis näiden kapineiden turvallisuudesta niin vakituisessa työpisteessäsi kuin liikkuessasi niiden kera maailmalla. Teksti Antero Anttonen Kuvat Jussi Partanen Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiedepuiston kampuksella tietokoneet ovat olennainen osa opetusvälineistöä. Satakirjastoille yhteinen kirjastokortti Satakunnan kirjastot saivat tammikuussa käyttöönsä uuden, yhteisen kirjastokortin. Kortissa on kuva tyrnistä, Satakunnan maakuntakasvista. Uusi kortti voidaan ottaa vanhojen kuntakohtaisten korttien rinnalle tai sitten ainoaksi kirjastokortiksi. Välttämätöntä ei uuden kortin hankkiminen ole, mutta huhtikuun loppuun saakka sen saa maksutta vanhan kortin tilalle tai rinnalle. Näin kannustetaan kirjastojen asiakkaita käyttämään hyväkseen kaikkia Satakirjastotyhteisjärjestelmän tarjoamia palveluja. Toukokuun alusta lähtien uuden kortin hankkimisesta peritään kirjaston vanhoilta asiakkailta maksu, joka Porissa on kaksi euroa. Kirjaston uusille asiakkaille kirjastokortti on ilmainen. Koko maakunta mukana Satakirjastot-yhteisjärjestelmä perustettiin marraskuussa 2009 ja tänä talvena se laajeni koko maakunnan laajuiseksi, kun Eurajoki, Köyliö ja Säkylä liittyivät viimei- sinä mukaan. Nyt Satakunnan kirjastojen asiakkaiden käytössä on koko maakunnan kirjastojen kokoelmat. Yhden euron hintaisella seutuvarauksella haluamansa aineiston voi tilata mistä tahansa Satakunnasta ja noutaa sen lähimmästä kirjastosta. Kaikkiin Satakunnan yleisiin kirjastoihin voi myös palauttaa muista Satakirjastoista lainattua aineistoa. Satakirjastojen kirjastokortin suunnittelusta vastasi mainostoimisto Vida Designin Heidi Valtonen. Teksti ja kuva Vesa Taimi

7 Tutustu uusiin sivuihin Nettiuudistusurakka muun työn ohessa Porin kaupunki sai tammikuussa uudet nettisivut, joiden graafinen ilme, sisältö ja tietojen syöttäminen tehtiin kaupungin omana työnä eli noin 130 henkilön voimin. Urakka vaati työhön valituilta hallintokuntien vastuuhenkilöiltä pitkää pinnaa. Merika Lannen ja Carmen Rappin mielestä nettiuudistus loi tarpeen perustaa hallintokunnittain ryhmiä, jotka ryhtyisivät itsenäisesti kehittämään sivujen sisältöä. Ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan, jäteneuvonnan, eläinlääkinnän ja hankkeiden nettisivujen uudistamisesta ympäristövirastossa vastasivat hallintosihteeri Carmen Rapp ja jäteneuvoja Merika Lanne. Ei ole mitään järkeä syytää nettiin tekstiä, jota kukaan ei ymmärrä. Haastavinta työssä ei ollut niinkään sisällön tuottaminen, koska se oli ainakin jäteneuvonnan ja ympäristönsuojelun osalta jo pitkälti olemassa, vaan itse uusi sisällönhallintajärjestelmä, joka oli liian hidas eikä sallinut virheitä. Siksi sama työ piti tehdä moneen kertaan, selventää Merika Lanne. Nettiuudistukseen käytetty aika oli pois muilta töiltä, koska työ tehtiin muun työn ohessa. Henkilökohtaisesti koin työläänä sen, että uusien nettisivujen julkistamispäivä siirtyi, varsinkin kun vuodenvaihteeseen ajoittui myös ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelutyö, toteaa Carmen Rapp. Informaatiota vai yhteystietoja? Rapp ja Lanne ovat joutuneet uudistustyön aikana kerta toisensa jälkeen pohtimaan sitä, kenelle tätä uudistusta tehdään ja mitä olisi ollut järkevää tehdä toisin. Uudistuksen suunnitteluun olisi ehdottomasti pitänyt ottaa mukaan sivujen loppukäyttäjä eli kuntalainen. Käyttäjää ei kiinnosta niinkään organisaatio vaan se mistä tieto löytyy, pohtii Rapp. Uusien nettisivujen keskeinen ongelma on Lannen mukaan se, että ne eivät ole lähtökohtaisesti puhtaasti informatiiviset. Nyt käyttäjä löytää sekä tietoa että pelkät yhteystiedot. Kumpi sitten palvelee paremmin, riippuu tietysti pitkälti käyttäjästä, mutta mitä enemmän hän löytää tietoa netistä, sitä harvemmin hän tarttuu puhelimeen, arvioi Lanne. Voidaanko puhua näennäisestä uudistuksesta, jos sivujen sisältö on kuitenkin sama kuin vanhoilla sivuilla? Paljonhan vanhassa aineistossa on ollut käyttökelpoista, mutta kieltämättä mukana on ollut paljon tekstiä, jonka luettavuus netissä on ollut alun perin kyseenalaista. Teksti joka toimii paperilla, ei toimi välttämättä netissä nettikieli on lyhyttä ja ytimekästä, Carmen Rapp täsmentää. Rapp ja Lanne ovat yhtä mieltä siitä, että nettiuudistuksen jatkoksi pitäisi järjestää koulutus sisällöntuottamisesta eli opastusta siihen, miten nettitekstiä kirjoitetaan. Ei ole mitään järkeä syytää nettiin tekstiä, jota kukaan ei ymmärrä. Nettisivut vaativat jatkuvaa päivitystä, joten työ ei lopu nettiuudistukseen. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Tätä etsin siviilipalvelukselta Porin kaupungilla on aina katsottu strategisella tasolla, että yhteiskuntavastuu, kuten juuri siviilipalvelusmiesten työllistäminen, kuuluu kaupungin tehtäviin, kaupungin henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä kertoo. Lari Kontulan työtehtäviin kuuluu muun muassa Tuulikodin tilojen siivoaminen. koulutustani vastaavaan paikkaan, Kontula kertoo. Porin kaupungin kirjastossa ensimmäinen siviilipalvelusmies aloitti lokakuussa Siitä lähtien kirjastossa on pidetty siviilipalvelusmiehiä, yleensä kaksi kerrallaan. Työyhteisössä oppimista Siviilipalvelusmiehet ovat todella hyviä työntekijöitä, koska heidän palvelusaikansa on niin pitkä, 11 kuukautta. Siinä oppii olemaan osa työyhteisöä ja sitoutuu eri tavalla, kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti pohtii. Kirjaston siviilipalvelusmiesten työtehtävät ovat lähinnä avustavia. Muun muassa hyllyttäminen ja lainaustoimistossa apuna oleminen ovat heidän työtään. Hursti kertoo työtehtävien kehittämisen olevan hankalaa sen vuoksi, että siviilipalvelusmiehet eivät tyypillisesti ole alan opiskelijoita. Kirjaston liki viisivuotisen siviilipalvelusmieshistorian aikana vain yksi on ollut alan opiskelija. Siviilipalvelusmiehet pidettyjä Kirjastotoimenjohtaja kertoo siviilipalvelusmiesten olevan hyvin pidettyjä työntekijöitä. Kokemukseni mukaan he ovat oppivaisia, ahkeria ja tunnollisia, Hursti kehaisee. Nuoruus on toivottu ominaisuus. Kirjaston työntekijöiden keski-ikä on 50 vuotta, joten nuori veri on tarpeen. Useat kirjaston asiakkaat ovat nuoria tai lapsia, joten heidän kannaltaan on mieluisaa, kun tiskillä on lähempänä omaa ikää oleva työntekijä. Kaartinen viihtyy kirjastossa loistavasti Porilainen Sami Kaartinen, 19, suorittaa parhaillaan siviilipalvelustaan Porin kaupungin kirjastossa. Palvelus alkoi elokuussa 2010 ja loppuu heinäkuussa Alussa työni oli lähinnä hyllyttämistä, mutta nyt minut on perehdytetty lainaustoimiston töihin sekä uusien kirjastokorttien tekoon, Kaartinen kertoo. Tämä nuori mies kertoo kirjastossa työskentelyn olevan todella mukavaa. Siviilipalvelukseen kuuluvassa kuukauden mittaisessa Lapinjärven koulutuksessa siviilipalvelusvelvollisia oli kehotettu hakemaan kirjastoon palvelustaan suorittamaan. Yksi Kaartisen työn hyvistä puolista on liukuva työaika. Huonoa on se, että vuorotyössä välillä joutuu työskentelemään iltaisin ja lauantaisin. Kaartinen myöntää, ettei vielä tiedä tarkkaan, mitä haluaa isona tehdä. Yksi suuri haave tällä manga-maailmasta kiinnostuneella nuorella miehellä on. Haluan päästä Japaniin! Kontulalla koulutusta vastaava paikka Tuulikoti on Porin kaupungin ylläpitämä itsenäistymisyksikkö vuotiaille nuorille. Siellä siviilipalveluksensa aloitti viimeinen päivä tammikuuta 22-vuotias Lari Kontula. Valmistuin joulukuussa sosionomiksi, joten halusin päästä Kontulan urasuunnitelmat ovat hyvin selvillä. Hän pitää työskentelystä nuorten kanssa ja on käynyt tutustumassa Tuulikodin toimintaan jo opiskeluaikanaan. Kontula tekee siviilipalveluspaikassaan samoja työtehtäviä kuin muut ohjaajat. Päivittäisiin tehtäviin kuuluu ruoan laitto, siivoaminen, nuorten ohjaaminen ja raportointi. Ainoa ero Kontulan ja muiden ohjaajien välillä on se, että hänellä ei ole omia ohjattavia. Hyviä puolia Tuulikodissa on ehdottomasti työkaverit. Minut on otettu hyvin vastaan, Kontula kiittelee. Myös uudet opittavat asiat ovat Kontulalle mieluisia. Huono puoli on se, että vuorotyössä joutuu välillä menemään töihin seitsemältä aamulla ja toisinaan pääsee kotiin vasta kymmeneltä illalla. Mies kuitenkin pitää siviilipalveluspaikastaan kovasti. Tykkään olla Tuulikodissa. Työ on sitä mitä siviilipalvelukselta halusinkin, Kontula myöntää. Teksti ja kuvat Vaula Toivanen Sami Kaartisen työpäivistä suurin osa kuluu lainaustoimistossa.

8 8 Perusturvan valtava sarka Vanhuspalveluissa työntekijää Perusturvan yhteistoiminta-alueen strategian vuoteen 2016 yltävänä tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Päämääränä on lisätä kotona asuvien palveluita ja vähentää hallitusti laitospaikkoja. Viikkarin Valkaman päiväkeskusasiakkailla Kyllikki Lehtolalla, Liisa Forsbergilla ja Irja Lundgrenilla riittää praataamista kutomisen lomassa. Tämän vuoden alussa perustettiin uusi palvelualue, vanhuspalvelut, jossa työskentelee noin työntekijää kuudella lähipalvelualueella. Vanhuspalvelut jakautuvat puolestaan kahteen vastuualueeseen: ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon. Uusia nimikkeitä Vanhuspalveluita johtaa vanhuspalveluiden johtaja ja hänen alaisuudessaan toimii neljä vanhuspalveluiden päällikköä, jotka vastaavat alueensa ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta. Tällä pyritään asiakaslähtöisempään ja joustavampaan palvelumalliin. Alueen laitokset pystyvät tukemaan alueensa asiakkaiden erilaisia tarpeita. Myös henkilökunnan liikuteltavuus paranee. Esimerkiksi läheiseen vanhustentaloon voidaan antaa tarvittaessa palveluita. Kaikkien vanhuspalveluiden lähiesimiesten (osastonhoitajat, kotipalveluohjaajat, kotihoidonohjaajat) nimikkeet on yhtenäistetty ja heidän uusi virkanimikkeensä on vanhuspalveluiden esimies, mikä paremmin kuvaa heidän tehtäviään. Myös sosiaaliohjaajien, SAS-yhteyshenkilöiden, nimikkeet on yhtenäistetty ja uusi virkanimike on palveluohjaaja. Joustavaa palvelua Vanhuspalveluiden tavoitteena on asiakaslähtöiset, oikein kohdennetut palvelut. Erityisesti kotihoitoa ja ikäihmisten neuvontapalveluita parannetaan. Porin perusturva on mukana Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa. Sen tavoitteena on neuvontapisteiden kehittäminen ja rajapintakäytäntöjen selkeyttäminen. Helmikuun alusta lukien on Viikkarin Valkamassa käynnistetty ikäihmisten neuvontakeskus. Mallia tullaan viemään lähipalvelualuille. Tavoitteena on, että alueen asukas tietää, mistä voi hakea tietoa palveluista ja saada palveluohjausta. Lisäksi käyttöön otetaan neuvontapuhelinnumero. Myös hyvinvointiteknologian käyttöä selvitetään, sillä teknologian avulla pystytään auttamaan asiakkaiden kotona selviytymistä. Laitospaikkoja vähennetään Kuluvan vuoden suurimpana haasteena on vanhusten palvelujen palvelurakenteen muuttaminen hallitusti. Tämä tarkoittaa sitä, että laitospaikkojen määrä tulee vähentymään suhteessa ikääntyvien määrään. Samalla kotihoidon palveluja kehitetään entisestään. Ikästrateginen suunnitelma valmistuu kevään aikana ja siinä määritellään pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet, sekä miten niihin päästään. Vanhuspalveluiden käytäntöjä yhtenäistetään ja yhteistoiminta-alueen parhaat menettelytavat otetaan käyttöön. Vanhuspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä terveys- ja hyvinvointipalvelujen, kuntoutus- ja sairaalapalvelujen sekä sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa. Teksti Pirjo Rehula Kuvat Katri Mattila Viikkarin Valkaman päiväkeskusasiakkaille järjestetään myös pallojumppaa. Tällä kertaa ovat mukana Veini Vallinen ja Jaakko Virta. Onko liikunnasta hyötyä ikääntyvälle työntekijälle? Kuvitus Seija Saarinen Terve Pori -työhyvinvointiohjelmassa on yhtenä työhyvinvointia rakentavana osana terveet elintavat, joista yksi tärkeimmistä on liikunta. Monet tietävät, että liikunta lisää virkeyttä ja hyvää mieltä, kohottaa kuntoa ja ennaltaehkäisee kansansairauksiamme ja sitä kautta vaikuttaa työkykyyn monin tavoin. Mutta mitä hyötyä liikunnasta on silloin, kun ikä alkaa jo painaa? Ikääntyvien liikunnasta kertynyt tieto on itse asiassa melko nuorta. Vielä reilu 60 vuotta sitten ajateltiin, että urheilu kuuluu vain nuorille, vanhoille ei siitä ole mitään hyötyä. Toisaalta ikääntyvät saattoivat maaseudulla tehdä raskaitakin ponnisteluja vaativia töitä melko pitkään. Sitä ei ajateltu liikuntana vaan työnä. Keho kuitenkin sai siinä harjoitusta. Käytännössä tiedettiin, että elimistö, joka oli tottunut fyysiseen rasitukseen, myös pysyi pitempään kunnossa. Kävelyä vai punttisalia? 70-luvun hölkkäbuumi houkutteli osan ikääntyvistäkin mukaansa. Aluksi huomattiin, että miehen kestävyyskunto saattaa säilyä pitkälle korkeaan ikään. Sittemmin sama huomattiin myös naisilla. 80-luvulla lihaskunnon terveydellinen merkitys alettiin ymmärtää, myös ikääntyvillä. Tänä päivänä tiedetään, että ikääntyneet eivät ainoastaan hyödy liikunnasta, vaan se on aktiivisen ja itsenäisen elämän tärkeä edellytys. Eikä pelkästään sydän- ja verenkiertoelimistön kunto ole tärkeää vaan myös lihaskunto. Tasapainolla ja koordinaatiollakin on sitä suurempi merkitys, mitä enemmän ikää tulee. Nuorentaako liikunta? Arvostettu liikuntalääketieteellinen lehti Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports julisti viime vuoden numerossaan mahtipontisesti, että aktiivisesti liikuntaa harrastava 80-vuotias voi olla kestävyyskunnoltaan samaa luokkaa kuin 50-vuotias kaverinsa (tai jälkeläisensä!) ja lihaskunnoltaan samaa luokkaa kuin 55-vuotias kaverinsa, joka ei liikuntaa harrasta! Kuulostaa jo melkein uskomattomalta, että suorituskyvyn puolesta voisi iästä vähentää kolmisenkymmentä vuotta pelkästään liikuntaa harrastamalla. Lehden mukaan geenitutkijat ajattelevat, että ikääntyminen ja sen aiheuttama elimistön haurastuminen on geneettisesti koodattu perimäämme. Liikunta voi muuttaa tämän koodin ilmiasua niin ratkaisevalla tavalla, että vanhuusiän hauraus siirtyisi erittäin korkeaan ikään. lisää elämänlaatua Voi vain ajatella, mitä 30 vuotta nuoremman kanssa samalla suorituskyvyn tasolla oleminen merkitsee ikääntyvälle: hyvää mieltä, hyvää suorituskykyä työssä ja eläkkeellä, monenlaisia mahdollisuuksia nauttia elämästä pitkään. Ja kun monen kansansairauden ehkäisy tulee vielä kaupan päälle, alkaa liikunnan merkitys korostua entisestään. Silloin voidaan jo puhua melkeinpä ihmelääkkeestä elämän laadun erittäin merkittävään kohentamiseen. Ja ihan ilmaiseksi! Aurinkoista, tervettä ja liikunnallista kevättalvea toivotellen Tuula-Maria Asikainen

9 Porin taidemuseo 30 vuotta Suomen ensimmäinen nykytaiteen museo Kuluvana vuonna Porin taidemuseo täyttää 30 vuotta. Museo vihittiin käyttöön syyskuun 25. päivänä Todellisia vuosia tulee tosin täyteen jo 32, sillä toiminta vanhan pakka-huonerakennuksen itäpäädyssä käynnistyi jo kesällä Vuosi on juhlavuosi myös siinä mielessä, että Maire Gullichsenin taidesäätiön perustamisesta on kulunut neljä vuosikymmentä. Modernin taiteen puolestapuhuja ja maamme 1900-luvun kulttuurin voimahahmo Maire Gullichsen loi edellytykset, joiden pohjalta Porin taidemuseosta kehittyi museonjohtaja Marketta Seppälän näkemyksellisen työn tuloksena Suomen ensimmäinen nykytaiteen museo. Jokirannan raikasta ilmaa Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu mainetta, onnistumisia ja huomiota herättäneitä näyttelyitä - hämmästystäkin. Kuten nykytaiteen museolle kuuluu, taideteokset eivät aina suostuneet pysymään muotissaan. Ne kieltäytyivät asettumasta silmän korkeudelle ripustetulle suorakaiteen muotoiselle pinnalle. Ne levittäytyivät saviympyröinä lattialle. Tai yrittivät tunkea vihreävalkoraitaisen kulmansa museorakennuksen ulkoseinän läpi päästäkseen hengittämään jokirannan raikasta ilmaa. Taide on jatkuvassa muutoksessa siihen perustuu sen voima. Ja muutoksessa ovat olleet myös taidemuseot ja niiden tehtäväkuva. Museoilla on rooli yhtä lailla kulttuurin, taiteen ja tutkimuksen kuin opetuksenkin kentällä. On seurattava aikaansa. Tulee mahdollistaa kulttuurinen vuorovaikutus, kannustaa luovuuteen, pohdintaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Enää ei riitä se, että kävijät tutustuvat näyttelytiloissa esillä oleviin teoksiin. Jotta museo olisi olemassa, on sen hakeuduttava sinne, missä muutkin ovat: verkkoon. Verkossa museon rooli muistiorganisaationa ja uuden tiedon tuottajana toimii tehokkaimmin. Tämä tie on kuitenkin vasta alussa. Ja jotta museo tavoittaisi yleisönsä, on sen otettava huomioon erilaiset tarpeet ja näkemykset. Euroopan unionille esimerkkihankkeita Vielä 1980-luvulla taidemuseoiden toiminnan keskiössä olivat lähinnä vain taide ja taiteilijat. Seuraavalla vuosikymmenellä laajentuivat perspektiivit kulttuuritoiminnaksi. Mukaan tulivat kysymykset sosiaalisesta pääomasta. Pohdittiin identiteettejä, valtakulttuurin ja osakulttuurien välistä suhdetta. Esitettiin ajatus osallisuudesta yhteiseen kulttuuriin. Ammattilaisten ohella huomioitiin myös muita kansalaisryhmiä. Kuluneella vuosituhannella tapahtui lopullinen murros. Se avasi näkymät aivan uusiin suuntiin. Kulttuurilaitosten tehtävät rakentuvat yhä selvemmin hyvinvoinnin, elämänlaadun ja myös talouden tavoitteille. Museon tulee tuntea ja ottaa huomioon asiakkaiden odotukset laadusta ja sisältöjen haastavuudesta tinkimättä. Esimerkistä käyvät ikäryhmittäin muovatut palvelut. Porin taidemuseossa näitä ovat muun muassa päivähoidon työpajat, koululaitokselle suunnatut palvelupaketit ja seniorikansalaisten tapahtumat. Toiminnan tavoitteet ja taso on huomioitu myös kotikaupunkia laajemmin. Mental Health Europe (MHE) valitsi Porin taidemuseon päivähoidon työpajan vuonna 2000 yhdeksi Euroopan Unionin Mental Health Promotion for Children up to 6 Years -projektin eurooppalaisista esimerkkihankkeista. Yhdessä Porin lastenkulttuurikeskuksen kanssa taidemuseo on kehittänyt työpajatoimintaa tavalla, joka tavoittaa vuosittain yli kuusi tuhatta kävijää. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin mitä esimerkiksi maamme nykytaiteen lippulaivan Kiasman vastaavat työpajat keräävät kiinnostuneita. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin ohella kasvatukselliset tavoitteet ovat tärkeät myös taloudellisessa mielessä. Arki estetisoituu. Pal- jon puhutaan uudesta taloudesta. Luovien toimialojen perusta rakentuu tavalla, jossa kansainvälisesti suuntautuneella nykytaiteella ja sen edustamilla kysymyksillä on yhä vahvempi rooli. Taide on jatkuvassa muutoksessa siihen perustuu sen voima. Myös muistiorganisaatiotoiminnat ovat murroksessa. Palvelukyky tulee asettumaan aivan uudelle tasolle siinä vaiheessa, kun ministeriön käynnistämä museoiden, kirjastojen ja arkistojen valtakunnallinen yhteishanke KDK pääsee toden teolla maassamme vauhtiin. Tähtäimessä on Euroopan Unionin yhteisportaali EUROPEANA. Maailman ympäristötaiteen huiput Porissa Juhlavuoden näyttelyt tarjoavat kansainvälisen, mutta myös kotimaisen taiteen huippuja. ECO ART esittelee maa- ja ympäristötaiteen legendaarisia pioneereja, useat ensimmäisen kerran Suomessa. Christon & Jeanne- Clauden ohella mukana on 16 muuta taiteilijaa Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista ja Euroopasta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä alan huippuasiantuntijoiden, kanadalaisen John K. Granden sekä yhdysvaltalaisen Peter Selzin kanssa. Taidehistorian professori Selz toimi New Yorkin modernin taiteen museon (MoMa) kuraattorina 1950-luvulta alkaen. Tämän jälkeen hän johti perustamaansa Kalifornian yliopiston taidemuseota Berkeleyssä. Grande on Kanadan kasvitieteellisen puutarhan maataiteen emerituskuraattori. Kesällä vuorossa on englantilainen ympäristötaiteilija Andy Goldsworthy, joka toteuttaa Poriin tähänastisen tuotantonsa suurimman installaation käyttäen hyväkseen Kokemäenjoen varrelta kerättyjä osmankäämi-kasveja. Lähes kaksi ja puolituhatta pamppupäätä odottaa varastossa kesää ja taiteilijaa. Syyskausi on omistettu Maire Gullichsenin perinnölle. Teksti Esko Nummelin Kannen kuva: ECO-ART -TUKKILAISET vasemmalta edestä alkaen Veijo Setälä Henri Smura Pia Hovi-Assad Mirja Ramstedt-Salonen Heidi Porttila Jyrki Mattila Anu Lankinen Kai Ruohonen oikealta takaa alkaen Chris Drury (taiteilija) Heikki Hautala Kati Kunnas-Holmström Esko Nummelin John K. Grande (vieraileva kuraattori) Pirjo-Maija Laaksonen Kannen kuva Erkki Valli-Jaakola Viisisataa avajaisvierasta juhli Eco- Art -näyttelyä, joka avasi Porin taidemuseon 30-vuotisjuhlavuoden. Kuva Erkki Valli-Jaakola

10 10 Työn ääniä Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys Kuinka kauan yhdellä pienellä vesipisaralla kuluu aikaa, kun se matkaa Tuurujärvestä Harjakankaan vesilaitoksen kautta Porin keskustaan ja päätyy vesilasiin? Lähdin selvittämään asiaa pääkallonpaikalle, Harjakankaan vesilaitokselle. Harjakankaalta tekopohjavettä Raakaveden otamme Tuurujärvestä. Vesi matkaa 9,6 kilometrin mittaista putkea pitkin Harjakankaan vesilaitokselle omapainoisesti, konemestari Lasse Lavonen selventää. Omapainoisesti, koska Tuurujärvi on 44 metriä ja vesilaitos 32 metriä meren pinnan yläpuolella. Vesi siis virtaa alamäkeä pitkin laitokseen, noin 270 litraa sekunnissa. Laitokseen saapuva vesi siivilöidään, eli sen mukana kulkeutuneet turpeet ja kaislat poistetaan. Tämän jälkeen vesi pääsee raakavesialtaaseen, jossa siihen lisätään kalkkivettä oikean ph-arvon saavuttamiseksi kemiallista selkeytystä varten. Raakavesialtaasta vesi pumpataan kemialliseen selkeytykseen, flotaatioon. Siellä siihen sekoitetaan saostuskemikaaliksi polyalumiinikloridia. Harjuun imeyttäminen hidasta Flotaation jälkeen vesi menee hiekkasuodatuksen kautta imeytysaltaisiin, joista se imeytyy harjuun. Tämä on vesipisaran matkan hitain vaihe, joka kestää kahdesta kolmeen viikkoon, Lavonen kertoo. Harjuun imeytetty vesi pumpataan takaisin vesilaitokseen ja puhdasvesialtaaseen, jossa se desinfioidaan ja sen ph, kovuus ja alkaliniteetti säädetään oikealle tasolle. Nyt on vesipisaran matka vesilaitoksella päättynyt ja se aloittaa 11 kilometriä pitkän matkansa putkea pitkin Lukkarinsantaan. Matkan puoliväliin asti vesi täytyy pumpata, koska Rottapäkkiin (Ruosniemen Järvikylässä) mentäessä maa nousee 10 metriä, 42 metriin merenpinnan yläpuolelle. Tästä eteenpäin vesi kulkee omapainoisesti, koska Lukkarinsannan varavesilaitos on vain 3 metriä merenpinnan yläpuolella. Lukkarinsantaan on parhaillaan rakenteilla uusi varavesilaitos, joka valmistuu tämän vuoden lopulla. Silloin se tulee korvaamaan nykyisen, vuonna 1958 rakennetun ja jo varsin huonokuntoisen laitoksen. 11 kilometrin putki on haavoittuva. Putken hajotessa täytyy varavesilaitoksen pystyä tuottamaan kaupungin tarvitsema vesi. Putki on hajonnut onneksi vain kaksi kertaa: ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälin jälkeen ja toisen kerran vuoden 2001 helmikuussa, Lavonen muistelee. Porilaisten vedenkulutus Harjakankaalta pumpattiin vettä kaupunkiin viime vuonna keski- Konemestari Lasse Lavonen seuraa tietokoneelta reaaliaikaisesti Porin kaupungin vedenkulutusta. Kuva Vaula Toivanen määrin m 3 vuorokaudessa. Suurin pumppaus, m 3, oli 12. heinäkuuta ja 5. joulukuuta pienin, m 3. Yhden henkilön vedenkulutus on Porissa noin 184 litraa vuorokaudessa. Saamme vesilaitoksella seurattua kaupungin vedenkulutusta reaaliaikaisesti, koska Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta pumpataan joka hetki se määrä vettä, mitä kaupunkilaiset kuluttavat. Suuri hetkellinen vedenkulutus ajoittuu usein esimerkiksi Kauniiden ja rohkeiden mainostauolle, kun kaikki vetävät yhtä aikaa vessan, Lavonen naureskelee. Ruosniemen Ylikyläntien putkirikon korjaaminen kesti melkein kymmenen tuntia. Putkiasentajat Pekka Virtanen ja Lasse Uusitalo asentavat uuden putken sekä venttiilin hajonneen tilalle. Kuva Vaula Toivanen

11 Työn ääniä Putkirikon korjaajat tekevät kovaa työtä Porissa sattuu vuosittain suunnilleen 100 putkivuotoa, joista noin 75 % tapahtuu talvella. Tämä kertoo kylmän ja roudan kuluttavista vaikutuksista vesiputkistoon. Kesällä putkirikko korjataan keskimäärin 4-5 tunnissa, kun talvella aikaa kuluu tuplasti, kertoo putkimestari Esa Roslakka. Porin Vedellä on ympärivuorokautinen päivystys. Varalla on kerrallaan työnjohtaja ja kaksi asentajaa. Kun tieto vuodosta saadaan, työnjohtaja lähtee paikalle toteamaan, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Samalla hän varmistaa, ettei vuotokohdasta aiheudu esimerkiksi liikenteelle haittaa. Sitten työnjohtaja kutsuu asentajat paikalle. Jos aikaa on, käydään vesikatkoksesta ilmoittamassa niille kiinteistöille, joilta vesi katkeaa. Aina tätä ei ehditä tehdä. Esimerkiksi, kun vesi vuotaa jonkun kiinteistön kellariin, on vesi suljettava välittömästi. Ennen korjaustyön aloittamista työnjohtaja selvittää muun muassa kaapeleiden sijainnit. Jos ei tarpeeksi varmaa tietoa löydy kartoista, kutsutaan kaapelinnäyttäjä paikalle. Sitten alkaa kaivaminen. Kaupungilla ei ole omia kaivinkoneita, vaan käytämme urakoitsijoita. He ovat alansa ammattilaisia ja osaavat hoitaa homman tarkasti, Roslakka kehuu. Tammikuussa Ruosniemen Ylikyläntien tapauksessa vuotavan putkenpätkän lisäksi päätettiin vaihtaa samassa kohdassa ollut 40 vuotta vanha venttiili uuteen. Saimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla, Roslakka myhäilee. Putkimestari Esa Roslakka lähdössä paikantamaan vesijohtovuotoa korrelloimalla. Kuva Sirpa Mannila Porin Veden johtaja Ilkka Mikkola esittelee Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon parantuneita toiminta-arvoja. Kuva Sirpa Mannila Uusi Luotsinmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Mitä kohonneilla vesitaksoilla saatiin aikaan? Vuonna 2007 Porin Vesi otti suureksi ponnistuksekseen Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon saneeraamisen, laajentamisen ja korjaamisen. Myös lähikunnat tulivat mukaan samaan projektiin. Kesän ja syksyn 2010 aikana projekti valmistui ja jätevesiä alettiin johtaa uudistettuun puhdistamoon. Tätä varten piti rakentaa 42 kilometriä jätevesiputkea, Harjavallasta Poriin ja Pihlavasta Luotsinmäelle. Huippuhyvät tulokset Porin Vedessä voidaan todeta noin 27 miljoonan euron satsauksen kannattaneen. Tämä projekti on ollut valtava sijoitus ympäristönsuojeluun ja tulevaisuuteen, Porin Veden johtaja Ilkka Mikkola kehaisee. Koska työn yhteydessä moni jätevedenpuhdistamo Nakkilan ja Porin välillä otettiin pois käytöstä, on Luotsinmäelle johdettavan jäteveden määrä kasvanut rajusti. Samalla laitokselta ulos tuleva vesi on entistä puhtaampaa. Luotsinmäen puhdistamon jäteveden purkupaikka sijaitsee hyvässä paikassa, koska se on Porin kaupungin asutuksen alapuolella. Siksi se on todella edullinen asutuksen kannalta. Lupaehdot onnistumisen mittareina Kaikki lupaehdossa määritellyt arvot alittuvat uudistetussa jätevedenpuhdistamossa. Esimerkiksi biologinen hapenkulutus on kolmasosan sallitusta. Typenpoisto on ehkä merkittävin uudistetussa puhdistusjärjestelmässä. Se on vaatinut suuria muutoksia ja lisärakentamista puhdistamolla. Aiemmin siitä ei ollut lupaehtoa lainkaan, mutta nyt alitamme lupaehdossa annetun määrän kirkkaasti, Mikkola iloitsee. Teksti Vaula Toivanen

12 12 Eristeet kuntoon, pellettiä pesään = lämpö Lapsuusmuistojen kunnon talvet ovat tehneet paluun. Etenkin sähkölämmitteisessä omakotitalossa sähkömittarin hyperaktiivinen liikehdintä saa miettimään sähkönkulutuksen leikkaamista. Ei auta, vaikka Norjassa sataisi tai jäisi satamatta; sähkön hinnalla on vain yksi suunta. Muidenkin energiamuotojen hintakehitys on yhtä nousujohteisella uralla. Yläpohjaan eristettä Mikäli huonelämpötilat ovat tolkulliset, rakenteet tiiviit ja käyttötottumukset maltilliset, voi vielä kiivetä vintille tarkastamaan yläpohjan lämmöneristeiden määrän ja kunnon. Yläpohja ei ole oikea paikka aarteiden säilytykselle, sillä silloin vaarana on eristeiden kasaan painuminen ja sitä myöten eristävyyden roima huonontuminen. Nykyisten rakennusmääräysten mukainen eristävyys saadaan aikaan noin 45 senttimetrin eristekerroksella. Mikäli rakennusteknisesti on mahdollista, yläpohjan lisäeristäminen on mitä energiataloudellisin ratkaisu, lämpö kun nousee mieluiten ylöspäin. Lisälämmitysmuodoista ilmalämpöpumppu on oikein käytettynä ja huollettuna verraton värkki, mutta senkin apu loppuu, kun elohopea laskee arktisiin lukemiin ja tarvittavat lämmitystehot ovat tapissa. Kovilla pakkasilla hiililauhdevoimalat tupruttavat täysillä ja äärioloissa sähkönjakelukin saattaa pätkiä. Nautiskelijan takka Varaavat takat luovuttavat lämpöään muhkeasta massastaan pitkään. Perinteiselle puulla lämmitettävälle takalle on olemassa vaivaton vaihtoehto: pellettitakka. Se puhaltaa tuottamansa lämmön suoraan huoneilmaan tai siirtää lämmön vesikiertoon liekin loimottaessa kauniisti lasin takana. Tämä pellettiä polttomaljaan automaattisesti pudotteleva, itse sytyttävä ja sammuva värkki on todellinen nautiskelijan kapine. Pellettitakka toimii joko kello- tai termostaattiohjauksella aivan automaattisesti! Uusiutuvaa energiaa Pellettitakka ei vaadi savupellien kanssa askarointia. Takassa on itsessään, mallista riippuen, pari kolme päivää riittävä säiliö pelleteille. Tuhkan poisto tapahtuu kätevimmin tuhkanerottajalla varustetulla imurilla kerran viikossa. Kevythormi riittää piipuksi eikä takka vaadi pienen painonsa vuoksi lattialta suurta kantavuutta. Pelletit ovat tasalaatuista ja kuivaa puuteollisuuden sivutuotteesta valmistettua uusiutuvaa polttoainetta. Tuotantokapasiteettia Suomessa on käyttöön nähden moninkertainen määrä, joten polttoaineen riittävyys on taattu. Tuotetun energian hinta jää pellettitakalla puoleen sähköön ja öljyyn verrattuna ja kaupan päälle saa vihertävän omantunnon. Hiukkaspäästöiltäänkin pelletti kestää vertailun jopa muihin puulämmitysmuotoihin. Teksti Marjo Kekki Kuva Pellettienergiayhdistys Suomessa pelletin poltto on vielä lapsenkengissä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, jossa sitä käytetään polttoaineena jopa suurissa aluelämpölaitoksissa. Earth Hour 2011 Opas Kunnat ja kaupungit Earth Hour - tunti maailmalle ilmaston puolesta Earth Hour on WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) järjestämä tempaus, jossa maaliskuun viimeisenä lauantaina ihmiset ympäri maailman sammuttavat valonsa tunnin ajaksi. Valojen sammuttaminen on symbolinen ele ilmaston puolesta. Se kertoo maailman päättäjille, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää viisaita ja ripeitä päätöksiä. Tuhannet kaupungit mukana Maailman ensimmäinen Earth Hour järjestettiin Australiassa vuonna Siihen osallistui 2,2 miljoonaa ihmistä ja organisaatiota. Seuraavana vuonna tapahtuma aloitti huiman leviämisensä ympäri maailman. Vuonna 2008 Earth Houriin otti osaa jo 50 miljoonaa ihmistä 35 maasta. Vuonna 2009 pimeys laskeutui tunnin ajaksi 88 maahan, kun sadat miljoonat ihmiset sammuttivat valonsa. Myös Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana: noin kaksi miljoonaa suomalaista sammuttivat valonsa tunnin ajaksi. Vuonna 2010 valot sammuivat kaikilta mantereilta mukana oli ennätykselliset kaupunkia ja 126 maata. Valot sammutettiin myös monista tunnetuista rakennuksista ja luonnonihmeistä. Muun muassa Pariisin Eiffeltorni, Pekingin Kielletty kaupunki ja Rio de Janeiron Kristus-patsas pimenivät täysin. Helsingissä ulkovalot sammuivat muun muassa tuomiokirkosta, kaupungintalosta ja Olympiastadionin tornista. Myös Pori osallistuu Porissa viime vuoden Earth Hourin aikana valot sammuivat kaupungintalolta, raatihuoneelta ja Keski-Porin kirkosta. Tänä vuonna valoja ollaan jälleen sammuttamassa merkittävistä kohteista ympäri kaupunkia. Earth Hourin pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin. Mukana tempauksessa voivat olla kaikki: kunnat ja kaupungit, organisaatiot ja yksityiset ihmiset. Teksti Vaula Toivanen Maapallon valot sammutetaan maaliskuun viimeisenä lauantaina klo ilmastoystävällisemmän maailman puolesta. 1

13 Yyteri - täynnä mahdollisuuksia myös talvella Porilaiset ovat tottuneet viettämään aikaa Yyterissä lähinnä kesähelteillä, nauttien auringosta, hiekasta ja merestä. Yyterin alue tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia myös muina vuodenaikoina. Yyterissä voi tehdä pitkiä kävelylenkkejä syksyisellä rannalla, tuulen kuljetellessa vaahtopäitä meressä tai rauhallisen hiihtolenkin helmikuisessa auringossa, Yyterin dyynien kumpuilevassa maastossa. töön. Saunalla onkin juhlittu paljusynttäreitä, polttareita ja istuttu iltaa muuten vaan hyvässä porukassa. Laskiaisriehassa tapahtuu Juuri nyt Yyterin pulkkamäet ovat parhaimmillaan. Mäkiä löytyy taatusti joka makuun perheen pienimmistä aikuisiin saakka. Pysäköintialueen viereisen Punaisen tuvan nuotiopaikalla voi grillata makkarat ja syödä retkieväitä ulkoilun lomassa. Avantouintia ja saunan lämpöä Top Camping Yyterin leirintäalueella, Ruutujärven rannassa, lämpiää avantosauna aina marraskuun alusta helmikuun loppuun saakka joka tiistai ja torstai klo Avantouinti virkistää ja pitää flunssan loitolla. Leirintäalueen saunat, takkatilan ja kylpypaljun voi vuokrata myös yksityiskäyt- Porin kaupungin vapaa-aikavirasto, Satakunnan Kansa, Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, LiikU ja lukuisat muut yhteistyökumppanit järjestävät laskiaissunnuntaina 6. maaliskuuta klo Yyterin rannalla koko perheen laskiaisriehan. Kylpylähotellin edustalla voi kokeilla retkisuksia, lumikenkiä ja lainata vaikka pulkkaa. Punaisella tuvalla grillataan makkaraa ja lasketaan mäkeä, viereisellä Hevospankin tallilla voi ratsastaa ja Yyterin lomakeskuksen alueellakin on ohjelmaa kaiken ikäisille. Kuljetus keskustasta MAISA tarjoaa bussikuljetuksen keskustasta Yyteriin koko tapahtuman ajan, alkaen klo Bussi lähtee linja-autoasemalta Meri- Porin autojen lähtölaiturista (8) Yyteriin Sinisen Laguunin kiertopaikalle ja ajaa nonstoppina koko tapahtuman ajan. Viimeinen bussi Yyteristä kaupunkiin päin lähtee klo Top Camping Yyterin leirintäalueen avanto ja lämpimät saunat odottavat laskiaisvieraita, joten pyyhe ja uikkarit mukaan! Tyhjin vatsoin ei laskiaisriehaa tarvitse viettää, sillä Yyterin ran- nalla Munakarin kävelyn kääntöpaikalla Meri-Porin partiolaiset paistavat makkaraa ja vohveleita. Lisäksi alueen ravintolat, Yyterin kylpylähotelli, Top Camping Yyterin leirintäalue ja Yyterin lomakeskus ovat avoinna, ja myyvät keittolounasta ja pikku purtavaa. Tervetuloa laskiaisena Yyteriin! Koko perheen laskiaisrieha ja Munakarin kävely on Yyterissä klo Tämänvuotinen Munakarin kävely on myös yksi Satakunnan Unicef-vuoden tapahtumista. Kuvassa Munakarin kävelyn tunnelmia vuodelta Teksti Johanna Lehto Kuva Jenni Gästgivar, Satakunnan Kansa Avannosta rentoa fiilistä Eritysluokanopettaja Satu Henriksson päätyi avantouimariksi lähinnä muiden yllytyksestä reilut kymmenen vuotta sitten. Olin varsinainen vilukissa ja silloiset työkaverit Mäntyluodon koulussa vitsailivat, että tuossahan sinulle olisi hyvä harrastus. Yllytyshullu kun olen, sisuunnuin yrittämään, enkä ole katunut, aprikoi Henriksson. Henriksson pyrkii käymään Yyterin leirintäalueen avannossa kerran viikossa. Hänelle on tullut tavaksi mennä ensin avantoon ja sieltä saunaan. Useamman toiston jälkeen hän käy lopuksi vielä avannossa ja lämpimässä suihkussa. Tämä on minulle ennen muuta tapa rentoutua. Jos on esimerkiksi töissä ollut hankala päivä, niin avannossa ja saunan lauteilla pää nollaantuu. Käyn mahdollisimman myöhään illalla, ettei minun tarvitse sen jälkeen kotona muuta kuin olla ja nauttia. Henrikssonille avantouinti on eräänlaista arjen terapiaa, jossa keho ja mieli saavat luvan levätä. Olennainen osa kokonaisuutta on saunominen. Lauteilla ei uimaasuilla koreilla. Avantouimareiden saunassa porukkahenki on loistava. Juttu luistaa ihan eri tavalla kuin esimerkiksi uimahallin lauteilla. Porukalla puhutaan kaikesta mahdollisesta aina resepteistä elämän peruskysymyksiin. Kiire ja suorittaminen täyttyy unohtaa Nykyään puhutaan paljon downshiftingistä eli elämän kohtuullistamisesta ja hidastamisesta. Avantouinti on juuri sitä. Kiireellä en edes suunnittele lähteväni, koska kokonaisuus uimisineen ja saunomisineen vaatii aikaa ja rauhoittumista. Uintireissu ei ole minulle suorittamista, vaan ajan kanssa itseään kuuntelemista, täsmentää Henriksson. Avantouinnin positiivisista vaikutuksista esimerkiksi vastustuskykyyn puhutaan paljon. Henriksson myöntää, että vuosien myötä hänen kylmänsietokykynsä on parantunut, eivätkä flunssat vaivaa niin usein. Ykkösjuttu on kropan rentoutuminen. Yöunet avantoreissun jälkeen ovat erinomaiset. Henriksson harmittelee sitä, että avantouintimahdollisuus loppuu jo helmikuun lopussa. Tässähän loppuu kausi täysin kesken, varsinkin kun säiden puolesta näyttää siltä, että voisi jatkaa pitkälle kevääseen. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Marjaana Saarinen Kokouimapukua Satu Henriksson ei suostu avantoon päällensä laittamaan, koska matkalla saunaan se kylmenee ikävästi. Huopapäähine ja hyvät jalkineet ovat olennainen osa kokonaisuutta.

14 14 Ympäristöpankki Tavoitteena tupakoinnin loppuminen Tupakkalaki on kokenut viime vuosina paljon muutoksia. Muutokset ovat tuoneet parannuksia passiivisen tupakoinnin osalta muun muassa ravintoloihin ja osaltaan rajoittaneet alaikäisten tupakan saatavuutta. Lakimuutokset ovat vaikuttaneet myös ympäristöterveysvalvonnan tehtäväkenttään. Vuonna 2006 astui voimaan ravintoloita ja ravitsemusliikkeitä koskeva lakimuutos. Tupakointi ravintoloissa tuli sallituksi vain tähän tarkoitukseen rakennetussa ja hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa. Tupakointitilan asianmukaista käyttöä valvoo muun muassa terveystarkastaja. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti työryhmän valmistelemaan tarpeellisia tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia. Työryhmän ehdotuksesta laadittiin tupakkatuotteiden myynnin luvanvaraistamista koskeva laki. Kunnan ympäristöterveysvalvonta myöntää tupakan myyntiluvat ja se voi lakiin kirjatuin edellytyksin myös peruuttaa myyntiluvan. Muutostyö jatkuu edelleen. Lokakuussa 2010 astui voimaan laki, johon tehtyjen muutosten avulla pyritään rajoittamaan tupakan ja tupakkavälineiden myyntiä ja markkinointia erityisesti lasten arkielämässä ja alle 18-vuotiaille. Tupakkatuotteita ei saa pitää myyntipaikoissa esillä vuoden 2012 alusta. Tämän jälkeen vähittäismyyjä voi esittää ostajalle painetun luettelon myytävistä tupakkatuotteista. Luettelon sisällöstä ja ulkoasusta tullaan säätämään tarkemmin STM:n asetuksella. Jatkossa alle 18-vuotias henkilö saa myydä tupakkatuotteita vain, jos myynti tapahtuu 18 vuotta täyttäneen valvonnan alaisena. Lakiin kirjatut tupakointikiellot Lakia on laajennettu myös tupakointikieltojen osalta, lasten ja nuorten tiloissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä tiloissa, ulkotilaisuuksissa ja hotellihuoneissa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on laatinut ohjeita edellä mainittuihin muutoksiin liittyen: Asuinyhteisöjen yleisten ja yhteisten sisätilojen sekä yhteisten ulkoalueiden tupakointikiellot. Ulkoalueilla järjestettäviä yleisiä tilaisuuksia koskeva tupakointikielto. Tupakkalain muutokset oppilaitoksen näkökulmasta. Lakimuutoksen uutena tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämääräksi. Teksti Marita Laine Opiskelijatalo Saikussa kummittelee Porin Opiskelijayhdistys perustettiin syksyllä 2010 ja opiskelijatalo Saikun toiminta pyörii jo täyttä häkää. Toiminnanjohtaja Heidi Särkipaju on kokenut yhdistysaktiivi, joten opiskelijatalon toiminnanjohtajuus on naisen unelmatyö. Heidi Särkipaju, 28, esittelee innoissaan avaria opiskelijatalon tiloja Antinkatu 7:n vanhalla työterveysasemalla. Tila on muuttunut paljon: ennen remonttia se oli täynnä pieniä terveydenhoitajan vastaanottohuoneita. Kun tulin tänne ensimmäisen kerran, ei täällä ollut yhtään tuolia tai pöytää, nettiyhteydestä puhumattakaan. Tyhjästä on lähdetty. Täällä on maalattu, ja pesu- ja saunatilat on uusittu kokonaan. Sisustus puuttuu vielä, lamppujakin on vain käytävässä, Särkipaju naurahtaa. Valaistussuunnitelma on tilattu opinnäytetyönä Satakunnan ammattikorkeakoulusta sähkötekniikan opiskelija Sini Aholalta. Lisäksi Saikkuun tarvitaan muun muassa nettiyhteys ja kanavapaketit. Haaveissa on saada myös terassi sisäpihalle. Tila ei saa tuntua hallilta. Onneksi opiskelijat eivät ole kranttuja, vaan melko vähään tyytyväisiä, Särkipaju kiittelee. Nimen monta merkitystä Opiskelijatalon nimeksi tuli Saikku opiskelijoille järjestetyn nimikilpailun kautta. Koska rakennus on vanha työterveysasema, haluttiin nimen kuvaavan sitä jollain tapaa. Ehdotuksia oli Terkkarista lähtien, mutta Saikku veti pisimmän korren. Saikku on ihan loistava nimi! Jos sanon puhelimessa jollekin, että olen Saikulla, tämä luulee minun olevan sairaslomalla ja sanoo soittavansa myöhemmin, Särkipaju nauraa. Monikäyttöinen tila Saikussa on toimintaa jo lähes joka ilta. Tiloja voivat vuokrata muutkin kuin opiskelijat. Vuokra ja kahvilahinnat ovat halvempia opiskelijoille. Huhtikuussa taloon avataan vihdoin myös kahvila, jonne voi tulla kuka tahansa vaikkapa lounassalaattia syömään. Opiskelijatalon tiloista haluttiin tehdä mahdollisimman muunneltavat. Vaikka taloon tulee kahvila, on Saikku kuitenkin enemmän tila, jossa on muun toiminnan lisäksi kahvila. Esimerkiksi toukokuussa Satakunnan ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijoilla on Saikussa taidenäyttely. Tänne valittiin valkoiset pöydät ja mustat, pinottavat tuolit siksi, että tilaa voi muunnella taidenäyttelystä rivitanssiharjoituksiin, Särkipaju kuvailee. kiltti kummitus Saikussa kummittelee. Etenkin inva-wc:ssä kuuluu monesti puhetta ja kuulostaa siltä, kuin ääni tulisi tästä aulasta. Silti täällä ei ole ketään muita, Särkipaju kertoo. Pian hän ratkeaa nauruun ja sanoo, ettei oikeasti usko kummituksiin. Äänet kuuluvat ilmastointiputkia pitkin ulkoa. Monet ihmettelevät, miten viihdyn täällä yksin. No, viihdyn todella hyvin! Tämä on myös sosiaalista työtä, kun puhelin soi jatkuvasti ja väkeä käy. Mutta on se kummitus kuitenkin mukava seuralainen, Särkipaju vitsailee. Suomen ensimmäinen Saikulla on kunnia olla Suomen ensimmäinen opiskelijatalo, jossa on useita perustajia. Saikussa ovat mukana kaikki kolme Porin opiskelijayhdistystä: Podia, Pointer ja Sammakko. Näinkin pienessä opiskelukaupungissa on tärkeää, että yhdistykset tekevät yhteistyötä. Saikku on hyvä maaperä luontevalle yhteistyön kasvattamiselle, Särkipaju kannustaa. Saikun sijainti sopii myös eri oppilaitosten yhteistyöhön, koska se on ei-kenenkään maata. Opiskelijatalo Saikun toiminnanjohtaja Heidi Särkipaju on hallintopalveluiden työntekijä. Kädenjälkensä seinään painoivat Opiskelijataloyhdistyksen hallituksen jäsenet Jyri Sallinen, Emmi Holsti ja Wilhelmina Sederholm. Jos Saikku olisi vaikka Puuvillassa, ei sinne menisi ketään muita kuin yliopistokeskuksen opiskelijoita. Tämä on neutraali maaperä, Särkipaju kuvailee. Vuoden alusta perustajayhdistykset ovat maksaneet kuukausivuokraa Saikusta. Siksi tapahtumat ovat nykyään opiskelijoille ilmaisia. Some tärkeä työkalu Facebook kuuluu yhtä luonnollisena osana toiminnanjohtajan työhön kuin puhelin ja sähköposti. Miten muuten saisin yhtä nopeasti tiedon ihmisille, että Saikulla on tänään sauna lämpimänä kello 19 21, Särkipaju ihmettelee. Teksti ja kuva Vaula Toivanen

15 Hyppää ja kuvaa! Olitko ajatellut, että valokuva pysäyttää liikkeen? Jos otat kuvan, pysähdytkö? Nyt klyyvari kohti kevättä ja liikkeelle valokuvan kanssa. Liike onkin tervetullutta valokuvaan. Hyppää ja kuvaa, juokse ja kuvaa, laske mäkeä ja valokuvaa. Tärähdys, vapina ja epäterävyys onkin oikeaa valokuvaamista eikä harha-askel. Pidä itsesi liikkeessä. Katso eteenpäin. Kohtaa valokuva. Valokuvan voi kohdata Porin katukuvassa tänä keväänä Vähäx valottaa -lasten ja nuorten valokuvafestivaalin aikana. Festivaali tarjoaa aikuiselle mahdollisuuden törmätä lasten ja nuorten kuvamaailmaan yllättävissä yhteyksissä kuten kauppahallissa ostosten yhteydessä, terveyskeskuksessa odottaessa, Porinassa asioidessa tai bussissa työmatkalla. Lastenkulttuurikeskuksen toiminnan yhtenä tarkoituksena on tuoda lasten ja nuorten kulttuuri osaksi aikuisten kulttuuria eikä eriyttää sitä omaksi saarekkeekseen. Festivaali levittäytyy Porin koko katukuvaan, lähiöihin ja maaseudulle. Esillä olevat valokuvat ovat lasten ja nuorten ottamia. Lasten ja nuorten valokuvafestivaali nostaa lapset kuvan vastaanottajista tekijöiksi. Festivaali valloittaa Porin kadut nyt toista kertaa ja kyse on maailmalaajuisesti ainutlaatuisesta tapahtumasta. Vähäx valottaa liikuttaa Sinuakin Festivaalin teemana on liike ja liikutus. Liike näkyy valokuvassa liikkeen jälkenä tai suurina tunteina. Kuva lumoaa, se muistuttaa, häiritsee ja ilakoi. Koska valokuva on ajattelua, kommunikointia, taidetta ja yllättäen myös liikuntaa, voi tapahtuman aikana osallistua erilaisiin liikunnallisiin näyttelykierroksiin tai pohtia valokuvaamista tekijyyden kannalta. Nimeä ei saa julkistaa - tekijyyden ulottuvuudet seminaarissa kukin voi tarkistuttaa tekijänoikeudet luovissa prosesseissa ja käsityksensä teoksen tekijyydestä. Festivaalikumppaneina Porin lastenkulttuurikeskuksella on valtakunnallisia valokuvakeskuksia, Valokuvataiteen museo, Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto, valtakunnallisia lastenkulttuurikeskuksia ja kuvataidekouluja. Festivaalia tukee Liikutu hanke, joka yhdistää liikkumisen ilon ja taidetapahtuman. Hankkeen keskiössä on erityisesti valokuvan, liikkeen ja liikunnan yhdistäminen. Liikutu on Satakuntaliiton kautta rahoitettava EAKR hanke. Festivaalin synnyn taustalla on Porin kehittämistehtävät Taikalamppu verkostossa ja Poriin sijoittunut erityinen visuaalisten taiteiden osaaminen. Teksti Päivi Setälä Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkosto toimii verkostomaisesti porilaisten ja maakunnallisten lastenkulttuuritoimijoiden kanssa. Keskus kuuluu valtakunnalliseen opetusja kulttuuriministeriön tukemaan Taikalamppu-verkostoon, jossa sen kehittämistehtävänä on lastenkulttuurikeskusten kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti, näyttelytoiminnan sekä kuvataiteen kehittäminen mukaan lukien valokuva, nykytaide ja visuaalinen kulttuuri. Vähäx valottaa lasten ja nuorten valokuvafestivaali Porissa. Nimeä ei saa julkistaa - tekijyyden ulottuvuudet -seminaari klo 9-15 Järjestäjänä Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto Hyppää mukaan lasten ja nuorten kuvavirtaan Porin keväässä. Kuva Eetu Valtonen Vähäx valottaa -festivaaleilla liike löytää uuden ulottuvuuden. Kuva Jenni-Maria Viitanen Muistivoimaa museosta Ideoita heiteltiin puolin ja toisin, kun kaupungin museoväki ja viriketoiminnan ohjaajat kokoontuivat Satakunnan Museolla helmikuussa. Tapaaminen järjestettiin osana Museosta virtaa varttuneille -hanketta, jonka tavoitteena on aktivoida ikääntyvää väestöä sekä innostaa senioreiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset hyödyntämään museon mahdollisuuksia. Museolehtori Carita Tulkki esittelee viriketoiminnan ohjaajille senioreiden kulttuuribokseja, joiden aiheena ovat vuodenajat. Myös Rakennuskulttuuritalo Toivossa on lainattavissa Muistipakki viriketuokioita varten. Vanhainkoti Himmelin viriketoiminnan ohjaaja Mervi Huhtanen kertoi asukkaiden katsovan mielellään vanhoja valokuvia. Asukkaita kiinnostavat vanhat työmenetelmät, totesi puolestaan Liinaharjan vanhainkodin viriketoiminnan ohjaaja Ulla Kuntsi. Museon kuva-arkistosta voisi koota kuvasarjoja valituista teemoista, kuten torikauppa tai yleinen sauna, ehdotti Rakennuskulttuuritalo Toivon intendentti Tuulikki Kiilo. Kulttuuribokseista virikkeitä Liikkumisvaikeuksien vuoksi laitoksissa asuvien senioreiden museovierailua ei ole aina helppo järjestää. Tapaamisen aikana viriketoiminnan ohjaajat tutustuivatkin kaupungin kulttuuritoimen ja perusturvan muodostaman seniorityöryhmän kehittämiin senioreiden kulttuuribokseihin, joita voi lainata kulttuuritoimesta maksutta. Sisällön bokseihin ovat tuottaneet Satakunnan Museo, taidemuseo ja kaupunginkirjasto, joten ne tarjoavat monenlaista virikettä: valokuvia, runoja, sananlaskuja, kuvia taideteoksista sekä esineitä museon käyttökokoelmasta. On tärkeää, että bokseissa olevia esineitä voi pidellä, sillä ihmisen kosketusaisti on vahva ja herättää muistoja, toteaa museolehtori Carita Tulkki. Myönteisiä terveysvaikutuksia Museon toivotaan herättävän muistoja myös muistisairaissa, joille Satakunnan Museo suunnittelee räätälöityä kierrosta. Aiheeseen liittyen helmikuun puolivälissä järjestettiin Muistivoimaa museosta! seminaari, joka kiinnosti niin museo- kuin terveydenhuoltoalankin ammattilaisia ja toimi oman henkilökunnan koulutuksena. Oppimisen hengessä myös viriketoiminnan ohjaajien kanssa sovittiin vastavierailuista, jotta puolestaan museoväki voisi tutustua heidän työpaikkojensa arkeen ja käytäntöihin. Satakunnan Museo haluaa toiminnassaan välittää viestiä kulttuurin myönteisistä terveysvaikutuksista ja kannustaa senioreita elinikäiseen oppimiseen järjestämällä muun muassa kerran kuussa ilmaisia seniori-iltapäiviä. Kuluvan vuoden aikana kokeillaan uusia aikuisille ja senioreille suunnattuja palveluita ja tapahtumia. Tässä kehittämistyössä museo on avoin uusille ideoille ja yhteistyöehdotuksille - onko Sinulla sellaisia? Teksti ja kuva Outi Kivimäki Museosta virtaa varttuneille on osa valtakunnallista Avara museo -hanketta, joka on Suomen museoliiton hallinnoima kolmivuotinen ESR-hanke. Rahoittavana viranomaisena on Lapin ELY-keskus.

16 16 Juuret Porissa Manboy ylpeä porilaisista juuristaan Porilaislähtöisen Manboyn viides studioalbumi Something Wonderful julkaistiin helmikuun alussa. Aikaa ensimmäisen levyn julkaisusta oli kulunut kymmenen vuotta. MANBOY Karo Broman laulu, basso Antti Majuri kitara Toni Sinisalo rummut Manboyn, eli Toni Sinisalon, Antti Majurin ja Karo Bromanin edellinen albumi oli nimeltään Deus Protector Noster Porin vaakunan mukaan. Kuva Mikko Rasila. Manboyn jäsenet Karo Broman, Antti Majuri ja Toni Sinisalo ovat miehen ikään ehtineitä, kolmekymppisiä muusikoita. Sinisalolla on jo perhe, Broman ja Majuri asuvat avopuolisoidensa kanssa Helsingissä. Porin Liinaharjasta, Majurien autotallista ponnistanut bändi on päässyt pitkälle. Meillä oli Karon kanssa ensimmäinen bändi jo vuonna 1992, mutta Manboy perustettiin vuonna 1997, kun oltiin saatu Toni rumpaliksi ja tiputettu basisti pois, Majuri kertoo yhtyeen historiasta. Broman ja Majuri ovat Länsi-Porin kasvatteja, Sinisalo on Ruosniemestä. Pori oli hyvä paikka kasvaa Manboyn ensimmäisen levyn aikaan joku toimittaja väänsi bändiläisten sanomiset niin, että he vihaisivat Poria. Siinä sai puolitoista vuotta kuulla ihmettelyä, että miksi me vihataan tätä kaupunkia, vaikka näin ei todellakaan ollut. Kaikki kunnia Porille, se oli hyvä paikka kasvaa, Majuri kertoo. Porista on yhtyeen jäsenillä paljon hyviä muistoja. Yksi parhaista keikoista oli Porin Bar Kinossa pääsiäissunnuntaina vuonna Keikalle tuli ihmistä ja paikka oli aivan täynnä. Se oli täysi mysteeri, mutta siellä sattui olemaan tupa täynnä jengiä. Se on jäänyt mieleen, Majuri hymyilee. Vuonna 1998 bändin rumpali muutti Turkuun opiskelemaan. Broman ja Majuri pohtivat, että muuttavat myös, jotta saavat edelleen soittaa yhdessä. Parin Turussa asutun vuoden jälkeen Broman sai opiskelupaikan Helsingistä ja vuotta myöhemmin Majuri ja Sinisalo muuttivat perässä. Tyttöystävät ovat muuttaneet mukana. Nyt kaikki yhtyeen jäsenet asuvat Helsingissä. Heti kun muutin Helsingin Punavuoreen, tuli sellainen olo, että nyt olen kotona. Turku ei oikein tuntunut kotoisalta kaupungilta, Majuri kuvailee. Nimi Simpsoneista Kun Manboy perustettiin, ei yhtyeellä ollut vielä nimeä. Sellainen oli pakko keksiä. Katsottiin Simpsoneiden jaksoa, jossa oli tosi lattea, hauista näyttävä supersankari. Sen pään päällä oli banneri, jossa luki Manboy. Todettiin, että olis muuten aika huono bändin nimi. Nyt on vuosi 2011, bändin viides levy tuli juuri ulos ja siinä se nimi edelleen komeilee kannessa, Majuri naureskelee. Nimen vaihtaminen on käynyt mielessä. Etenkin toisen levyn julkaisun aikoihin bändi mietti nimen vaihtamista, koska ulkomaat olivat vielä auki. Nimi kuitenkin pidettiin, ja hyvä niin. Nyt siinä nimessä on hyvää se, että kun me ollaan kolmekymppisiä, niin se kuvaa meitä ihmisinä. Me ollaan aikuiseksi kasvettuja poikia. Sehän on ihan täydellinen manboy, Majuri pohtii. Euroopan jäähallikiertue jäi mieleen Vuonna 2007 Manboy pääsi Euroopan kiertueelle Brittiyhtye Placebon kanssa. Kiertue kesti pari viikkoa ja keikkoja oli seitsemän eri puolilla Keski-Eurooppaa. Euroopan kiertueella mä tajusin, että jäähalli on juuri oikean kokoinen paikka meille. Se koko kiertue toimi tosi hyvin, saatiin hyvää kohtelua, Majuri muistelee. Majurin veri vetääkin takaisin jäähalleihin keikalle. Miehellä on hauska idea. Jos voittaisin lottovoiton, järjestäisin Manboylle jäähallikiertueen Suomessa. Vuokraisin jäähallin omaan käyttöön ja meillä olisi jäähallikiertue! Majuri nauraa. Placebon kanssa tehdyn kiertueen lisäksi bändi on käynyt muutaman muunkin kerran ulkomailla. Manboy soitti muun muassa Helsinki in Berlin tapahtumassa ja Manchesterissa Englannissa. Saksan keikkoja on ikävä. Siellä homma toimii, pidetään artistista huolta. Nyt kun on uusi levy, koitetaan totta kai puskea sinne, ja muuallekin, Majuri paljastaa. Something Wonderful tuli juuri oikeaan aikaan Manboy julkaisi ensimmäisen albuminsa, Strech Your Religion, vuonna Yhtyeen viides levy, Something Wonderful, julkaistiin tasan kymmenen vuotta myöhemmin. Sen oli alun perin tarkoitus tulla ulos jo kesällä 2010, mutta bändin omalla levytysstudiolla sattui vesivahinko, jonka vuoksi osa jo nauhoitetuista kappaleista piti nauhoittaa uudelleen. Meidän virallinen kanta on edelleen, että Maj Karman rumpalin koira söi ne vesiputket, Majuri vitsailee. Vakavoiduttuaan Majuri kertoo lykkäämispäätöksen olleen raskas tehdä, mutta bändi päätti jatkaa levyn työstämistä vielä syksylläkin. Oma studio on plussa ja kirous. Siellä pystyy hiomaan. Mun mielestä siinä on kuitenkin enemmän plussaa, koska nyt noi biisit tuntuu tosi valmiilta, Majuri pohtii. Uusi levy hioutui valmiiksi pitkin loppuvuotta. Levyn nimi oli hakusessa vielä marraskuussa. Kansikuva tuli valmiiksi vuoden lopussa. Kun kaikki loksahtaa paikalleen, tulee valmista. Biisit oli valmiina, sitten ne sai kannen ja nimen. Nyt aika on juuri oikea, Majuri toteaa. Something Wonderful levyllä on Manboyn hieno versio kappaleesta Nothing Compares 2 U. Lisäksi levyltä löytyvät muun muassa biisit Drop Out ja How It Hurts. Manboylla on kevään aikana 14 keikkaa ympäri Suomea. Porin Bar Kinoon bändi saapuu 26. toukokuuta Teksti Vaula Toivanen

17 Taidelainaamo madaltaa kynnystä taideostoksiin Taidelainaamot ovat nousseet näkyvästi esille muutaman kuluneen vuoden aikana. Nyt myös Kankaanpäähän on noussut uusi taidelainaamo Taidekehä, joka avasi ovensa joulukuussa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Kankaanpään kaupunginkirjaston yhteinen lainaamotoiminta lähti käyntiin erittäin lupaavasti, sillä pelkästään joulukuussa Taidekehästä myytiin tai lainattiin noin 20 teosta. Kettu odottaa noutajaansa Taidelainaamo Taidekehässä Kankaanpäässä. Kuvan teos: Hannu Ahosola Kaunista grafiikkaa. Sopisiko tämä lastenhuoneen seinälle? Kuvan teos: Emilia Tulla, Lipastolla. Lähemmäs ostajaa Aiemmin taidetta on voinut ostaa gallerioista, taidenäyttelyistä ja teosvälitystapahtumista, mikä vaatii taiteen ostajalta jonkin verran taidekentän ja aikataulujen seuraamista. Jos taidenäyttelyyn lähteminen tuntuu vieraalta, voi lainaamoon vaihtoehtoisesti poiketa katselemaan teoksia koska tahansa, kaikessa rauhassa. Monien lainaamoiden teokset ovat nähtävissä ja lainattavissa myös internetsivustolla. Kun sopiva teos löytyy nettigalleriasta, ei tarvitse kuin käydä noutamassa teos kotiin. Taidekehän teoksia löytyy osoitteesta taidelainaamo. Miten se toimii? Taidelainaamosta on nimensä mukaisesti mahdollista lainata taidetta tiettyä kuukausimaksua vastaan, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Tämä mahdollistaa teoksen kotisovittamisen. Teokseen voi totutella kuukausimaksun turvin kotona ja sen voi myös halutessaan palauttaa takaisin lainaamoon. Lainauksen ansiosta taiteen vuokraaminen onnistuu vaikkapa vain tärkeiden juhlien ajaksi. Suurin osa asiakkaista päätyy kuitenkin hankkimaan teokset kokonaan itselleen, jolloin jo maksetut kuukausierät otetaan hinnassa huomioon. Monipuolisesta valikoimasta tärppää Taidekehästä löytyy maalausten lisäksi myös veistoksia ja grafiikkaa. Teokset vaihtelevat eläinaiheisista piirroksista kierrätysmateriaaleihin, pieniin pronssipatsaisiin ja erilaisiin koriste-esineisiin. Valikoimiin kuuluu sekä kuvataiteen opettajien, kuvataiteilijoiden että kuvataiteen opiskelijoiden valikoituja töitä, mikä lisää edelleen teoskirjoa. Uusi inspiraation lähde sisustajille Valinnanvara avaa uusia ovia muun muassa sisustajille tai sisustusta harrastaville, sillä juuri oikea teos voi olla viimeinen silaus näyttävään sisustukseen. Monilla lainaamoilla on sivustoillaan teoshaku esimerkiksi teoksen värin, koon, tyylin tai vaikkapa tekotavan mukaan. Jos siis etsii sitä juuri oikeaa teosta, metsästys kannattaa aloittaa taidelainaamosta. Taiteen lainaamiseen ja lainaamoihin tutustumisen voi aloittaa helposti internetissä osoitteesta Teksti ja kuvat Maarit Gratschew Muistot tarinavirraksi Porin Taidemuseo keräsi alkuvuodesta tarinoita Kokemäenjoesta. Osa materiaalista päätyi Taidemuseon PEDApisteen seinälle tehtyyn Joki(n) ympäristössä kokonaisuuteen. Tarinoista on kirjoitettu Kokemäenjoen uoman muotoinen tarinavirta. demuseolle kymmenkunta, joista ohessa lainauksia Tarja Keskimäen ja Hannele Rosenqvistin muisteluista. Teksti Tarja Tiilimäki Kuvat Satakunnan Museon kokoelmat Porin joki-idylliä lukujen vaihteessa. Tukkeja uitettiin Kokemäenjoessa vielä 1960-luvulla. Kuva John Englund. Lähetyslaiva Ebeneser vieraili Porissa 1950-luvulla. Kuva Sven Raita. Isä osti pienen puisen puuveneen Tyrskyn vuonna Sillä ajelimme Kokemäenjokea noin 7 km alajuoksua Täiluotoon, joka jäi Raumanjuovan ja Kokemäenjuovan väliin ennen Kahaluotoa Krootilan kohdilla. Lähtöpaikkana oli Nyrkkilänpuiston venelaituri. Ensin luotoon rakennettiin pieni kovalevystä tehty mökki. Myöhemmin se jäi leikkimökiksi, kun päämökki valmistui. Painavia lasteja rakennustavaraa rahdattiin veneellä jokea pitkin luotoon - sai pelätä, että vesi tulee yli laidan. 60 luvulla tehtiin saunamökki. Pesu- ja kasteluvedet pumpattiin joesta. Tukkeja uitettiin vielä silloin joessa ja niitä oli toisinaan rannassa lähelle mökkiä. Hauskaa oli kielletty leikki tukkien päällä. Kokemäenjoen kalaa olen syönyt vuosikymmenet. Sitä pyydettiin katiskalla, rysällä ja uistimella - haukea, ahventa, madetta, lahnaa ja särkeä ja ties mitä. Teksti Tarja Keskimäki Idea tarinoiden keräämisestä ja hyödyntämisestä sanateoksena linkittyy Taidemuseon 30-vuotisjuhlavuoden käynnistävän Eco- Art näyttelyn teemoihin, koska joet, järvet ja meret ovat innoittaneet monia ympäristö ja ekotaiteen tekijöitä. Tekstejä saapui Tai luvulla kuljimme Porin Etelärannasta kuusimetrisellä puuveneellä lähes joka viikonloppu kesäisin Ahlaisiin. Matka kesti pari tuntia. Veneessä oli koko perhe, seitsemän henkeä, koira ja eväät. Edelleenkin joki on perheelleni tärkeä vapaa-ajan paikka. Nyt vaan matka samaiselle mökille on satamatien kautta paljon lyhyempi. Kalastamaan mennään pikkuveneellä. Teksti Hannele Rosenqvist

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Raviharrastuksesta elämänsisältöä Muutettuaan kolme vuotta sitten Poriin Satu Sumia mietti, että harrastus pitäisi olla sohvalla makoilu saisi riittää. Porin Veden kartoittajan työn vastapainoksi Satu löysi raviurheilun. Ehkä jotain vaikutusta oli sillä, että hän asui jo tuolloin tyttärensä kanssa Porin raviradan vieressä. Raveissa käydessäni ihailin hevosia ja ohjastajia ja mietin, että olisi hienoa päästä joskus itsekin ajamaan. Erään kerran törmäsin tallialueella mieheen, jolla oli hevonen myytävänä ja siitä se sitten lähti. Kaupat tehtiin ja Sadusta tuli Liisan, viralliselta nimeltään Multi Lisan, 7-vuotiaan Suomessa syntyneen lämminverisen amerikkalaisen ravihevosen onnellinen omistaja. Kaupan yhteydessä sovin myyjä Markku Lehtisen kanssa, että hän opettaa minulle miten valjastetaan ja laitetaan päitset eli kaiken mitä ravurin kanssa pitää osata tehdä. Liisa-tamman suhtautuminen uuteen emäntäänsä oli ensi alkuun nihkeää. Ensimmäisillä kerroilla, kun kävin Liisaa Ahlaisissa katsomassa, neiti käänsi minulle takapuolensa, eikä ollut huomaavinaankaan. Mutta nyt vuoden tuttavuuden jälkeen hän jo hirnahtelee iloisesti, kun kuulee minun tulevan talliin. Treenejä ja rapsuttelua Liisalla on tallipaikka Raviradalla. Paikan hintaan kuuluu siivous ja ruokinta. Satu treenaa hevostaan mahdollisimman paljon itse, lähes päivittäin. Harjoitusradalle päästyään Liisa malttaa tuskin pysähtyä. Juokseminen on ravurille elinehto, mutta emännän rapsuttelut ja taputtelut ovat myös tärkeitä. Hienointa tässä on, että olen onnistunut voittamaan Liisan luottamuksen. Eikä tänne tallille voi tulla rähjäämään, jos on ollut esimerkiksi huono päivä töissä. Hevonen aistii omistajansa tunnetilat ja käyttäytyy sen mukaisesti. Tässä on mentävä hevosen ehdoilla eli oltava pitkäjänteinen ja rauhallinen. Ohjastajaksi omalle hevoselle Satu käy hevosensa kanssa raveissa silloin tällöin. Viime vuonna Liisalla oli 16 lähtöä ja tänä vuonna hän on päässyt radalle pari kertaa. Satu ei aja itse, vaan pestaa Hippoksen kautta ohjastajan, jolle maksaa niin sanotun penkkirahan, jonka suuruus vaihtelee euroon. Mahdollisista voittorahoista ohjastaja kuittaa 10 prosenttia. Eihän tässä mitään voittorahoja kääritä, päinvastoin. Rahaa menee enemmän kuin koskaan on edes näköpiirissä. Tähän motivoi hevosen lisäksi samanhenkiset ihmiset. Kun tänne tallille tulee, niin yksinkertaisesti unohdan ulkopuolisen maailman. Satu aikoo toteuttaa ohjastajahaaveensa ja osallistuu syksyllä raviohjastajan C-korttikurssille. Samalla heltiää myös vastuuvalmentajalisenssi, joka takaa Sadulle hevosensa kokonaisvaltaisen vastuun raveissa. Liisan ravit taitavat olla tältä vuodelta jo vähissä, sillä Satu kertoi etsiskelevänsä tammalle sulhasehdokasta keväistä astutusta varten. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Satu Sumian ravuri nauttii juoksemisesta niin, että harjoituslenkin jälkeen siinä on pitelemistä. Kilpailu Karhunpalvelukset löytyvät myös netistä Valitse vuoden 2010 Karhunpalveluksen paras kansikuva. Vastaukset sähköpostilla 15. huhtikuuta mennessä osoitteeseen: Mikäli haluat osallistua arvontaan, kirjoita sähköpostiin myös yhteystietosi: nimi, postiosoite ja puhelinnumero. Vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi kävelysauvat Porin kaupungin logolla. Joulukuun Karhunpalveluksen kilpailun ratkaisu Kysyimme, minä vuonna Porin joulurauhan julistus tuli taas jokavuotiseksi perinteeksi. Oikea vastaus on: vuonna Oikein vastanneiden kesken arvottiin palkinnoksi Aarikan joulutonttu, jonka sai Anne Langenoja. Onnittelut voittajalle! Karhunpalveluksen toimitus 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 5/2010

19 Uimahallin rakentaminen aikataulussa Porin keskustan uuden uimahallin sisäpuolen harmaat betonipinnat muuttuvat laatoitustyön edetessä värien harmoniseksi kokonaisuudeksi. Vaaleat altaat saavat seurakseen oikeassa suhteessa keltaista, vihreää, ruskeaa ja vähän harmaata väriä. Uima-altaiden laatoitukset ovat pientä viimeistelyä vailla valmiina. Työmaalla ahkeroi parhaillaan yhteensä 57 eri urakoitsijoiden työntekijää. Tällä hetkellä isoon altaaseen on rakennettu neliömetriä rakennustelineitä. Altaan yläpuolelle rakennetaan alas laskettua kattoa ja samalla katon rajassa tehdään maalaustöitä sekä sähkö- ja talotekniikan asennustöitä, kertoo insinööriopiskelija Miia Kurri. rakennustyömaiden diplomaatti Työmaan rakennustyön valvojana toimii rakennusmestari Kai Klink. Työni on tasapainottelua rakennuttajien, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa. Valvojan tehtävänä on pitää käsissään työmaan kaikkia naruja ja olla tilanteen tasalla kaikesta, mitä työmaalla tapahtuu. Diplomaatin kyvyistä on usein apua, kun joudun selvittämään erilaisia asioita. Tärkein työväline on puhelin, koska sillä tavoitan nopeasti yhteistyökumppanit ympäri Suomea, Klink toteaa. Klinkin työparin Miia Kurrin tehtäviin kuuluu muun muassa piirustusten tilaus ja jako sekä sihteerin tehtävät työmaakokouksissa. Hän opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta ja on töissä muutaman tunnin viikossa maaliskuun loppuun asti. Energiainvestointitukea Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi alkuvuodesta tähän Suomen ensimmäiseen aurinkoenergiaa hyödyntävään uimahalliin energiainvestointitukea euroa. Työmaalla tehdään parhaillaan järjestelmään liittyviä asennustöitä. Aurinkopaneelien asennustyöt alkavat keväällä heti, kun vesikatto on saatu valmiiksi. Uimahallin kokonaiskustannusarvio on 17,5 miljoonaa euroa. Teksti ja kuvat Outi Vainikka-Majuri Uimahallin 50 metrin altaan pohjaan on laatoitettu ratamerkit kilpauimareita varten. Altaan varustuksissa on huomioitu myös muut vesiurheilulajit. Kattoikkunasta tuleva luonnonvalo valaisee tilaa kauniisti. Uimahallityömaa kiinnostaa ja erilaiset ryhmät haluavat tutustua siihen. Vierailut muuttavat toisinaan insinööriopiskelija Miia Kurrin ja rakennustöiden valvoja Kai Klinkin työpäivän aikatauluja. Kesätyötä nuorille Kaupunginhallitus päätti tukea hallintokuntien kesätyöllistämistä eurolla. Summalla työllistyy noin 220 koululaista ja opiskelijaa kaupungin eri yksiköissä. Kun mukaan lasketaan eri hallintokuntien omat talousarviomäärärahat, kaupungilla on tarjota noin 500 kesätyöpaikkaa. Viime vuonna kesätyöpaikkoihin tuli n sähköistä hakemusta, joten halukkaita on huimasti enemmän kuin on paikkoja. Tosin on huomattava, että monet innokkaat nuoret hakevat useampaa eri kesätyöpaikkaa. Nuorten työllistämisessä suuri haaste on se, että kaupungilla on tarjota rajallinen määrä kesätyöpaikkoja peruskoululaisille ja lukiolaisille, toteaa vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine. Nuorimmille löytyy töitä muun muassa urheilupaikoilla, puistojen hoitajina, kiinteistönhoitajina, siivoojina ja mukiloiden ohjaajina. Kaupunki tarjoaa monen eri alan opiskelijalle opiskeltavaan alaan soveltuvia harjoittelupaikkoja. Koululaisia ja opiskelijoita palkkaavat käytännössä kaikki hallintokunnat. Suurimmat kesätyöllistäjät ovat perusturvakeskus, tekninen palvelukeskus ja Porin palveluliikelaitos. Kesätyöpaikkojen lisäämiseksi kaupunki on myös jo vuosia tehnyt yhteistyötä yritysten kanssa. Kaupunki myöntää tänäkin vuonna yrityksille kesätyöpaikkatukea. Tuen avulla arvioidaan järjestyvän yli 800 työpaikkaa vuotiaille. Työhakemus sähköisesti Kaikki tarjolla olevat Porin kaupungin kesätyöpaikat ilmoitetaan haettavaksi sekä kaupungin wwwsivujen että työhallinnon (www. mol.fi) kautta hakusanalla Porin kaupunki. Sähköinen haku on alkanut Tarvittaessa paperisia hakulomakkeita on saatavana Porinasta (Yrjönkatu 6 B), MAISAsta (Promenadikeskus, Yrjönkatu 17) sekä Porin työnantajapalveluiden RekryCenteristä (Herttuantori, Isolinnankatu 24), jossa on myös sähköisesti mahdollisuus tutustua avoinna oleviin kesätyöpaikkoihin. Teksti Tarja Tiilimäki Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat Painopaikka: Allatum Oy,Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Toimitussihteeri Toimitusneuvosto: Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto.

20 20 Framilla Veli-Matti Ruisma: Kyllä Ässä on aina Ässä Veli-Matti Ruisma on toiminut vuodesta 1987 lähtien Isomäen jäähallin kentänhoitajana luvuilla Ruisma oli huippujääkiekkoilija niin Suomessa kuin Ruotsissakin, kunnes loukkaantumiset lopettivat aktiivisen peliuran. Nyt mies seuraa innolla Ässien menestystä jääkoneen päällä istuen. Isomäen jäähalli on täynnä tohinaa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Eri ryhmien harjoitukset kestävät tunnista puoleentoista tuntiin. Ryhmän vaihtuessa kentänhoitaja ajaa kentän jääkoneella liukkaaksi. Sellaista kellon kanssa pelaamista tämä on. Vaikka olen nimikkeeltäni kentänhoitaja, olisi osuvampi nimike jääkoneen kuljettaja. Niin kiireistä tämä työ on, ettei jäätä ehdi oikein kunnolla hoitaa, Veli- Matti Ruisma hymähtää. Kerran päivässä jäähallilla on hoitotunti, eli jää höylätään ja laitetaan muutenkin kuntoon. Tänä kautena jäähallille on lisäksi saatu poikkeuksellinen käytäntö: jäähalli suljetaan kolmena maanantaina kokonaan. Tällöin tehdään uusi jää. Usean kiinteistön hoitaja Jään hoitamisen lisäksi Veli-Matti Ruisman työnkuvaan kuuluu koko jäähallin kunnossa pitäminen. Jos jotain on rikki, se korjataan. Lisäksi maauimalassa on maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina avantouintia. Siellä käydään katsomassa, että paikat ovat kunnossa, Ruisma kertoo. Kun Ässien pelit keväällä loppuvat, siirtyy Ruisma kokonaan hoitamaan maauimalan kiinteistöä. Täällä jäähallissa ollaan lämpöhaalarit päällä ja tuolla maauimalassa saa olla shortseissa jos saa, Ruisma naureskelee. Kentänhoitajan työhön kuuluu niin aamu- kuin iltavuorojakin. Kentänhoitajia on kolme, joten vuorot vaihtelevat. Aamutuuri on kahdeksasta neljään ja iltatuuri neljästä kahteentoista. Ollaan sovittu, että aamutuurimies hoitaa tarvittavat korjaushommat ja muut. Aamulla täällä on nimittäin myös apuri. Iltatuurimies ei oikein kerkeä semmoista tehdä, kun puoli viideltä tulee Ässät ja sitten se on puoli kahteentoista saakka harjoitusta ja peliä. Aikamoinen ruljanssi, Ruisma kuvailee. Kova kiekkoilija muistetaan aina Entisenä kiekkoilijana Ruisma harrasti luonnollisesti jääkiekkoa ja kesäisin jalkapalloa. Viimeisen neljän vuoden sisällä mies on kuitenkin saanut niin tekolonkan kuin polvinivelenkin, joten luistimille ei enää oikein uskalla. Nykyään harrastan kävelyä ja hiihtoa sen verran kuin näillä taidoilla pystyy, Ruisma toteaa. Jääkiekkoilijauransa hienoimmiksi hetkikseen mies kertoo vuoden 1978 Suomen mestaruuden sekä neljä pelivuotta Ruotsin Luulajassa. Ruisma on hiljattain saanut upean kunnianosoituksen: syksyllä järjestettiin Pohjois-Ruotsissa kansanäänestys siitä, keitä Pohjois-Ruotsin jääkiekon All Stars joukkueeseen valitaan. Ruisma meni ja voitti koko äänestyksen! Juu, semmoinen kävi. Ja nyt pitäisi mennä joukkueeseen äänestetyille järjestettyyn tilaisuuteen Ruotsiin, kovin vaatimattoman kuuloinen Ruisma kertoo. Ruisman lisäksi joukkueeseen äänestettiin maalivahti Jarmo Myllys sekä Ruisman ketjukaveri Lars-Göran Niemi. Luulisi, että ne siellä Ruotsissa olisi jo unohtanutkin minut, mutta ei ne vaan unohda, mies naureskelee. Mitali tulee! Ässät on nyt SM-liigan sarjataulukossa toisena. Tämä lämmittää Ässien sentterinä pelanneen Ruisman mieltä. Kyllä Ässä on aina Ässä, ei se miksikään muutu, mies runoilee. Useat pelikaudet seurannut Ruisma kertoo näkevänsä hyvän ja huonon kauden erot. Töissä oleminen on mukavampaa, kun Ässillä menee hyvin. Hallin ilmapiiristä kyllä huomaa, meneekö hyvin vai ei. Silloin, kun Ässät on sarjataulukon ala- Isomäen jäähallin kentänhoitaja Veli-Matti Ruisma on itsekin entinen huippukiekkoilija. päässä, ne menevät itsekin täällä pitkin seiniä ja tuntuu pyytelevän olemassaoloaan anteeksi. Mutta kun menee hyvin, ilmapiiri nousee ja kaikki ovat samaa perhettä, Ruisma tunnelmoi. Vahvasti Ässien mitalipaikkaan uskova Ruisma tietää hyvän kauden merkit. Kertaakaan ei tällä kaudella ole Ässille tullut kahden pelin tappiota. Yhdestä tappiosta on herätty ja seuraava peli on ollut uusi ja se on voitettu. Ne on semmoisia esimerkkejä, että täällä ollaan kunnossa. Ruismalla on takanaan 400 Ässien paidassa pelattua peliä, joten hän saa joukkueelta kausikortin. En ole montaa peliä ollut pois, ellen ole töissä, mies hymyilee. Teksti Vaula Toivanen Kuvat Heli Koskela

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Modernit toimintatavat kunnossapidossa. Markku Tervo Jarkko Pirinen

Modernit toimintatavat kunnossapidossa. Markku Tervo Jarkko Pirinen Modernit toimintatavat kunnossapidossa Markku Tervo Jarkko Pirinen 21.1.2014 MIHIN OLEMME MENOSSA? VISIO paperiton toiminta KUINKA TOIMITAAN 2020-2025? Mitkä ovat kriittiset tekijät? Mitä tarkoittaa käytännössä?

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

JOHDANTO... 1. 1. Rekisteröityminen... 2. 2. Kirjautuminen... 3. 3. Sijaisrekisterin harjoittelijaosion välilehdet... 4. 4. Omat tiedot...

JOHDANTO... 1. 1. Rekisteröityminen... 2. 2. Kirjautuminen... 3. 3. Sijaisrekisterin harjoittelijaosion välilehdet... 4. 4. Omat tiedot... 1 Sisällys JOHDANTO... 1 1. Rekisteröityminen... 2 2. Kirjautuminen... 3 3. Sijaisrekisterin harjoittelijaosion välilehdet... 4 4. Omat tiedot... 5 5. Avoimet harjoittelupaikat ja opinnäytetyöaiheet...

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot