maaseutu Yrittäjyydellä maaseudulle Rahoitusta maaseudun yritysten tarpeisiin Mikä LEADER? syyskuu l 2010 KESKI-SUOMEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaseutu Yrittäjyydellä maaseudulle Rahoitusta maaseudun yritysten tarpeisiin Mikä LEADER? syyskuu l 2010 KESKI-SUOMEN"

Transkriptio

1 syyskuu l 2010 KESKI-SUOMEN maaseutu Ruokaa läheltä Voimaa pienessä kylässä Mikä LEADER? Rahoitusta maaseudun yritysten tarpeisiin Yrittäjyydellä vaikutusmahdollisuuksia maaseudulle 1

2 PÄÄKIRJOITUS Tervetuloa tutustumaan Keski-Suomen maaseutuun! KÄDESSÄSI on ensimmäinen numero Keski-Suomen maaseudun tiedotuslehdestä. Lehti on osa Viestinnästä voimaa -hankkeen tiedotusmateriaaleja. Viestinnästä voimaa -hanke on Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama. Tavoitteena on nostaa yleistä tietoisuutta Keski-Suomen maaseudusta ja sen kehittämisestä. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia viestintämalleja eri toimijoiden käyttöön. Tässä numerossa käsittelemme erityisesti yrittäjyyteen ja ympäristöön liittyviä teemoja. Lehdestä löytyy konkreettisia esimerkkejä maaseudun yrittäjille suunnatuista tukimahdollisuuksista sekä tietoa keskisuomalaisista maaseudun kehittäjistä. Lisäksi voitte lukea lähiruokaan liittyvästä kehittämistyöstä ja yleishyödyllisestä hankkeesta, jota toteuttaa Hankasalmella Hevosystäväin seura. Seuraava tiedotuslehti julkaistaan ensi vuonna. Tämän vuoden puolella kehitämme nettisivut, joista tiedotamme sivujen valmistuttua. Innokkaat voivat liittyä hankkeen Facebook-ryhmään, se löytyy nimellä Viestinnästä voimaa. Raikasta syksyä kaikille lukijoille! Leila Hänninen, ohjelmatiedottaja Lisätietoa: Leila Hänninen, Kuva: Tatu Niemi ASIANTUNTIJAN KYNÄSTÄ LEADER-toiminta yhteisön, yrityksen ja ympäristön palveluksessa LEADER-TOIMINTA on vahvasti mukana tässä ajassa. Yhteiskunnan toimintatapa siirtyy hitaasti, mutta varmasti kohti hallintaa. Hallinnassa ei ole yhtä valtakeskusta, vaan maailma pyörii usean erityyppisen toimijan verkoston kautta. Toimintaryhmien toimintatapa on juuri tämän ajatuksen mukainen. LEADER-toiminnan vahvuuksia on myös se, että omaa aluetta pyritään katsomaan kokonaisuutena, eikä yksittäisten sektorien kautta. Maaseudun yritykset ja muut toimijat ovat lähes poikkeuksetta pieniä. Yhteistyö on siis voimaa. Maaseudulla yhteistyön merkitystä korostaa myös se, että aina eivät oman toiminnan kannalta välttämättömät palvelut, infrastruktuuri yms. ole olemassa, toisin kuin keskuksissa, vaan ne pitää tavalla tai toisella hankkia. Silloin yleensä on tarpeen ja eduksi toimia asiassa yhdessä. Tällöin toimintaryhmän kautta saatava rahoitus voi olla avuksi, kun toimeen tartutaan. Maaseutuun ympäristönä ja yhteisönä liittyy paljon positiivisia mielikuvia. Se mielletään mm. turvalliseksi, puhtaaksi ja yhteisölliseksi. Nämä asiat eivät itsekseen pysy yllä ja kehity, vaan niiden hyväksi on toimittava. Luonto ei tunne lopullisia ratkaisuja, vaan avaraksi ja viihtyisäksi perattu maisema pitää ajoittain perata uudelleen. Myöskään yhteisöllisyys ei synny itsekseen, vaan yhteistoiminnan kautta. Tällaiset asiat edellyttävät siis toimenpiteitä, mutta ne on myös nähty maaseuturahoituksessa tärkeiksi edistettäviksi asioiksi, joten kättä pidempää on usein kehittämistyöhön ryhtyvälle luvassa. Eräs LEADER-toiminnan hieno piirre on se, että se on kunkin alueen näköistä toimintaa. Ja niinhän asian pitää ollakin, sillä alueet ja niiden tarpeet ovat myös erilaisia. Heikki Konsala, LEADER-asiamies Heikki Konsala kehittää LEADERtoimintatapaa ja yhteistyötä valtakunnallisessa hankkeessa. Hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry, joka edistää valtakunnallisesti kyläja LEADER-toimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA KESKI-SUOMEN maaseutu 2 l PÄÄKIRJOITUS 2 l ASIANTUNTIJAN KYNÄSTÄ 4 l KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS KEHITTÄÄ MAASEUTUA 4 l YRITYSSUOMI.FI PALVELEE MAKSUTTA 5 l VOIMAA PIENESSÄ KYLÄSSÄ 6 l TÖITÄ MAAKUNNAN PARHAAKSI 7 l MAASEUDUN YRITTÄJIEN NEUVONTAJÄRJESTÖ 8 l RAHOITUSTA MAASEUDUN YRITTÄJIEN TARPEISIIN 9 l MIKÄ LEADER? 10 l JYVÄSRIIHI RY 10 l MAASEUTUKEHITYS RY 11 l VESURI RY 11 l VIISARI RY 12 l VERKKOON KEHITTÄMISTUEN AVULLA 14 l WITAS KEHITTÄÄ POHJOISEN KESKI-SUOMEN YRITTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ 16 l YRITTÄJYYDELLÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE 18 l HANKASALMELLA RAVATAAN 20 l LAUKAAN YRITTÄJÄT VUODEN 2009 PARAS YRITTÄJÄYHDISTYS 22 l NUORI NAINEN VAIKUTTAJANA 24 l RUOKAA LÄHELTÄ 25 l MAALLA-HANKE TIEDOTTAA MAASEUTUMME MATKAILUMAHDOLLISUUKSISTA 25 l HINKALO: MAASEUTUA KEHITETÄÄN YHDESSÄ 26 l SUKLAATA KESKI-SUOMESTA 27 l YMPÄRISTÖVASTUULLINEN KOTITYÖPALVELU 27 l PRO RUOKALUKTTUURI YMPÄRISTÖN JA YRITTÄJYYDEN ASIALLA Julkaisija: Viestinnästä voimaa -hanke Vastaava toimittaja: Leila Hänninen Ulkoasu ja toimitus: Leila Hänninen Painopaikka: PunaMusta Oy Painosmäärä: kpl Yhteystiedot: Viestinnästä voimaa -hanke/ JyväsRiihi ry Leila Hänninen

4 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen ELY-keskus kehittää maaseutua Tiina Riuttanen KESKI-SUOMEN elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) aloitti toimintansa vuoden alussa. ELY-keskuksiin on koottu niitä palveluja, joita aiemmin sai TEkeskuksista, ympäristökeskuksista, tiehallinnosta ja lääninhallituksista. ELY-keskus tarjoaa yrittäjille monipuolisia neuvonta-, koulutus-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. Palvelutarjotin kattaa yrityksen koko elinkaaren aloittamisesta omistajanvaihdokseen. Yritysneuvonnassa tehdään tiivistä yhteistyötä muun kehittäjäverkoston, esimerkiksi seudullisten kehittämisyhtiöiden, Finnveran ja maaseudun toimintaryhmien kanssa. Maaseutua kehitetään monilla hankkeilla ELY-keskus rahoittaa Manner- Suomen maaseutuohjelman kautta monia eri maatalouden kilpailukykyä, maaseudun kehittämistä ja yrittäjyyttä tukevia hankkeita. Osa hankkeista on ELY-keskuksen itse hallinnoimia hankkeita, kuten Härkää sarvista- ja Vieraskasvilajit kuriin -hankkeet, joilla turvataan maaseutualueiden luonnon monimuotoisuuden ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilymistä. Ympäristötuki maataloudessa Maatalouden ympäristötuella edistetään kestävän maatalouden harjoittamista, luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua. Ympäristötuen erityistukisopimukset tarjoavat maatiloille mahdollisuuden panostaa ympäristönhoitoon perustukea enemmän, ja ne ovat tulevaisuudessa merkittävämpi ympäristötuen käyttömuoto. ELY-keskus tekee maatalousalueille luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia, joilla on painoarvoa ympäristötukea hakiessa. Yleissuunnitelmissa kartoitetaan niitä alueita, jotka ovat luonnon moni- muotoisuuden kannalta tärkeimpiä. Keski-Suomessa erityistukisopimuksia on muuhun maahan verrattuna niukasti. ELY-keskus toivookin maatilojen aktivoitumista tässä asiassa. Suomessa on käynnistynyt maatilojen energiaohjelma, johon voi osallistua toimittamalla liittymisasiakirjan ELY-keskukseen. Ohjelmaan liittyneet tilat saavat tietopaketin tilan energiatehokkuuden arviointiin ja parantamiseen ja voivat hankkia asiantuntijan laatiman energiasuunnitelman, johon saa tukea 85 prosenttia. Lisätietoa: p , Henkilökunnan sähköpostit ovat muotoa YRITYSSUOMI.FI Leila Hänninen Yrityssuomi.fi palvelee maksutta Yritys-Suomi-verkkopalvelu kertoo, millaista apua yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yritys-Suomi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Palvelu on käyttäjille maksuton, ja sitä koordinoi Työ- ja elinkeinoministeriö. Yritys-Suomessa on noin 130 palvelua, joista jokaisella on esittelysivu yhteystietoineen ja lisätietolinkkeineen. Sivuilla on myös erilaisia tietopaketteja, muun muassa yrittämistä harkitseville sekä naisyrittäjyyteen, talousapuun ja yrityksen ympäristötietoon liittyen. Yritys-Suomi-verkkopalvelun palvelukohtaisissa esittelyissä ovat verkkopalvelun yhdeksän ydinorganisaation - ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Keksintösäätiön, Patentti- ja rekisterihallituksen, Sitran, Suomen Teollisuussijoituksen, Tekesin ja Verohallinnon - tuotteet. Erillisiä mainoksia sivustolla ei ole. Verkkopalvelusta löytyy linkki myös asiantuntijahaku.fi-sivustolle, josta voi löytää tarvitsemiaan asiantuntijapalveluita. Lisätietoa Yritys-Suomi-verkkopalvelusta: 4

5 Sirpa Pekkarinen, kyläasiamies Voimaa pienessä kylässä KESKI-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄTOIMINTALIIKE syntyi maaltamuuton seurauksena 1960-luvulla. Maaseutujen urheiluja nuorisoseurat, työväenyhdistykset, maa- ja kotitalousnaiset sekä maamiesseurat saivat rinnalleen kylätoimikuntia, joissa asioita katsottiin alueellisesti asukkaiden tarpeista. Ensi alkuun kylätoimikuntia perustivat kunnat saadakseen lausuntoja paikallisiin asioihin. Kansanliikkeeksi kylätoiminta heräsi 1990-luvulla. Ensin oli valtakunnallinen kyläasiain neuvottelukunta, mutta vuosikymmenen lopussa perustettiin Suomen Kylätoiminta ry, eli SYTY. Maakuntiin syntyivät 19 kylien yhteenliittymää. Keski-Suomen Kylät ry perustettiin Moksin kylällä Korpilahdella, maaliskuun 16. päivänä Perustamiskokouksessa käsiteltiin kylänkehittäjäkoulutusta ja kyläohjelmaa. Nyt Kylät ry on 13-vuotias järjestö, joka edelleen kouluttaa kyliä ja päivittää kyläohjelmaa. Näihin vuosiin mahtuu monta kylätoimintapäivää, seminaaria, juhlaa ja kokousta. Vuosittain valitaan paras keskisuomalainen kylä- tai asukasyhdistys. Kilpailu on avoinna kesän ajan ja syksyllä kylätoimintapäivässä kruunataan voittaja. Oma voittajamme osallistuu edelleen valtakunnan kilpailuun, mistä olemmekin useasti palanneet kotiin kunniamaininnan kera! Kylätoimikunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi, jotka pyörittävät paikallistason yhteisötalouksia ja kylätaloja, hallinnoivat kehittämishankkeita ja huolehtivat maaseudun hyvinvoinnista. Kylätoiminnalla on paikallistietoutta ja asiantuntemusta oman alueen kehittämistarpeista. Yhdistykset ja yhteisöt tarvitsevat suunnitelmia tulevaisuuden haasteisiin. Keski-Suomen paikallisen toiminnan kehittämisohjelmaa rakennetaan parhaillaan vuosia varten. Miten vastaamme rakennemuutokseen ja palvelujen keskittämiseen? Mistä on pienet kylät tehty? Ihmisistä ihanista, kyläläisistä kyvykkäistä. Palttoista paikatuista, kämmenistä känsäisistä. Hietamaista hikisistä, hyisistä hallasoista. Poluista poljetuista, kyläteitten kiemuroista. Koskista korskuvista, vaahtopäisistä vesistä. Koivikoista kotoisista, käppyräisistä käpypuista. Luojan luomasta luonnosta, aarteista arkipäivän. Mistä on pienet kylät tehty? Suunnitelmista suurista, uskosta uljaan elämän. Kaupoista katoavista, kouluista kuolleista. Yrityksistä yksinäisistä, maatiloista manatuista. Myös toivosta ja talkoista, rehellisyydestä ja realismista niistä on pienet kylät tehty. 5

6 KESKI-SUOMEN LIITTO Töitä maakunnan parhaaksi Merja Lahti REILU kolmannes Keski-Suomen liiton väestä työskentelee maakuntakaavoituksen ja muun alueidenkäytön suunnittelun parissa. Kesällä käynnistyi uusin iso urakka, 4. vaihekaava, joka koskee mm. kaupan suuryksikköjen sijoittamista. Aiemmista vaihekaavoista paikkansa ovat löytäneet mm. paljon keskustelua herättänyt Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, turvetuotanto- ja pohjavesialueet. Työtä tehdään sekä tietokoneen ääressä että luonnossa. Toinen kolmannes porukasta vastaa aluekehitystehtävistä. Maakunnan kehittämistavoitteet ja -toimet kirjataan maakuntaohjelmiin neljän vuoden välein. Toimenpiteiden rahoitus on melkoista palapeliä: rahaa haalitaan valtiolta, kunnilta ja EU-ohjelmista, jolloin rahoitukseen sitoutuvat myös hankkeita toteuttavat yritykset ja organisaatiot. Tuorein, viime keväänä valmistunut ohjelma niputtaa julkista rahaa janoavat kehittämiskohteet neljään kokonaisuuteen: yritystoimintaan, osaamiseen, kansalaisten hyvinvointiin ja vetovoimaiseen toimintaympäristöön. Neljässä vuodessa näihin on käytettävissä 430 miljoonaa euroa. Hallintoa ja edunvalvontaa Vajaa kolmannes henkilökunnasta pyörittää henkilöstö- ja yleishallintoa ja taloutta. Taloussuunnitelmat, raportit, maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokousrutiinit, tietohallinto ja arkisto ovat heidän työsarkaansa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kunnanjohtajien ja kansanedustajien kanssa. Se on osa edunvalvontaa, joka on perinteisesti maakuntaliittojen tärkeä tehtävä. Edunvalvonta tuo mieleen entisaikojen karvahattulähetystöt viemässä viestiä Helsingin herroille. Nykyisin maakunnan ja kuntien edunvalvonta on jatkuvaa vaikuttamista. Se vaatii valpasta asioiden seuraamista ja edellyttää hyvin toimivia maakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä suhteita. - Tehtävämme on pitää Keski- Suomen puolta, silloin kun alue- politiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja, tiivistää maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Maakuntajohtaja on koko toimiston esimies ja toimii esittelijänä maakuntahallituksessa. Kunnat isäntiä Ylin päätösvalta Keski-Suomen liitossa on kansalaisten valitsemilla poliitikoilla. Maakuntavaltuustossa on 79 keskisuomalaista, jotka edustajainkokous valitsee kunnallisvaalikausittain kunnan pääluvun ja poliittisten voimasuhteiden mukaan. Maakuntahallituksessa istuu 13 valtuuston valitsemaa jäsentä. Kunnat myös rahoittavat liiton toiminnan jäsenmaksuillaan. Keski-Suomen liitto tekee työtä keskisuomalaisten parhaaksi, kohti maakunnan visiota Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski- Suomi. Lisätietoa: KESKI-SUOMEN LIITTO 6

7 Teksti: Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi, Kuva Marko Toivakka Maaseudun yrittäjien neuvontajärjestö PROAGRIA KESKI-SUOMI ProAgria Keski-Suomi järjestää syksyiset Ween Maan Wiljaa -markkinat, missä ostajat ja maaseudun pientuottajat kohtaavat. PROAGRIA Keski-Suomi on maanviljelijöitä ja muita maaseutuyrittäjiä palveleva neuvontajärjestö. Se toimii Keski-Suomessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja valtakunnallisesti osana ProAgria -yhtymää. Alueellisesti ProAgria tarjoaa tilakohtaista neuvontaa ja järjestää koulutustilaisuuksia, valtakunnallisesti hoidetaan mm. palvelujen ja ohjelmien tuotekehitys. Neuvonta on maksullista. Tilakohtainen neuvonta on talous-, kotieläin- ja kasvinviljelyneuvontaa. ProAgrian keräämät tietopankit maidontuotannosta, peltoviljelystä ja taloudesta antavat tilakohtaiseen kehittämiseen tarvittavaa vertailutietoa. Rakennussuunnittelijat suunnittelevat tuotanto-, toimitila- ja asuinrakennuksia maaseudulle ja taajamiin. Tapahtumista tuttu ProAgria Keski-Suomi on myös tapahtumanjärjestäjä. Valtakunnallinen konenäyttely KoneAgria järjestetään yhdessä ProAgria Farman kanssa. Syyskuussa suomalaiset pientuottajat ja ostavat asiakkaat kohtaavat toisensa Ween Maan Wiljaa -markkinoilla. Joka toinen vuosi on Piha & Parveke -näyttely. Taustalla vanha järjestö Keski-Suomeen ProAgrian edeltäjä Keski-Suomen maanviljelysseura perustettiin v Vielä tänäänkin ProAgria on järjestö, jonka jäseniä ovat yritykset ja henkilöt sekä yhdistykset, mm. maamiesseurat. Maa- ja kotitalousnaiset toimivat osana ProAgriaa. Toimihenkilöt tekevät järjestötyötä ja kampanjoita, mutta työn painopiste on maaseudun palveluyrityksiin kohdistuvassa ammatillisessa neuvontatyössä. Kunta- ja kylätasolla on paikoin aktiivista järjestötoimintaa kursseineen ja muonituksineen. Toimintatavat muuttuvat Enää ei kasvinviljelyagronomi ole viikkokausia tupailtakiertueella eikä tarkkailukarjakko istahda rekeen paikkaa vaihtaakseen. Neuvojien ja viljelijöiden käytössä on aikaansa seuraavia ammattiohjelmia. Tietotekniikka on otettu käyttöön laajasti ja asiakkaiden käytössä on yhä enemmän erilaisia verkkopalveluja. Viljelysuunnitelmankin (WebWisu) voi tehdä internetissä. Toiminnan punainen lanka, jäsenten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, ei ole kadonnut, vaikka toimintatavat ovatkin muuttuneet. On tärkeää kuulla asiakasta ja auttaa häntä löytämään (taloudellisestikin kantavia) ratkaisuja. Lisätietoa p , www. wmw.fi, 7

8 Pirjo Ikäheimonen Rahoitusta maaseudun yritysten tarpeisiin MAASEUTU tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Maaja metsätalouden lisäksi työtä ja toimentuloa tarjoavat matkailu, mutta entistä enemmän myös hevosala, hoiva-ala, huoltopalvelut, erilaiset käsiteollisuuden alat, bioenergia ja elintarviketeollisuus. Maaseudulla yrittäjyys linkittyy kiinteästi alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin, vahvuuksiin ja resursseihin. Maaseudun yrittäjyyteen saa monenlaista tukea. Yrityksille on tarjolla sekä neuvontaa että rahoitusta, kun sitä vaan osaa etsiä. Rahallista tukea voi saada maaseutuohjelmien kautta joko Keski-Suomen ELY-keskuksesta tai LEADERryhmiltä. Maadulla toimivan yrittäjän, joka suunnittelee toiminnan laajentamista, kehittämistä tai investointeja, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen LEADER-yhdistykseen. Hakemuksen täyttämiseen, tukiehtoihin ja moniin muihin kysymyksiin saa vastuksen LEADER-toimiston työntekijöiltä. LEADER-toimistot ohjaavat myös tuen saaneita maksatuksiin liittyvissä asioissa. Vaikka hakemiseen liittyykin paperityötä, ovat hakemukseen Mihin tukea voi saada? tarvittavat liitteet yleensä yrittäjien kannalta helposti saatavilla - esimerkiksi verotukseen ja taloudelliseen asemaan liittyvät tiedot löytyvät yrityksen kirjanpitäjältä. Haasteellisempana on pidetty yrityksen kannattavuuslaskelman laatimista muutamalle tulevalle vuodelle, mutta siihenkin saa apua seudullisilta yritysneuvojilta yrityspalvelukeskuksesta tai asiantuntevalta kirjanpitäjältä. Yrittäjän on laadittava hakemuksen liitteeksi kirjallinen suunnitelma, jossa kerrotaan lyhyesti Millainen yritys voi hakea tukea LEADER-yhdistykseltä? Yrittäjän ikä on vuotta Työllistää alle 10 työntekijää Vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 milj. Yritys sijaitsee tukikelpoisella maaseutualueella Riippumaton, suurempi yritys ei omista yli neljäsosaa yrityksestä Yrityksen määräysvalta on tukikelpoisilla henkilöillä Yrittäjäksi aikova voi saada tukea mm. ennen yritystoiminnan aloittamista tehtävään kartoitukseen markkinoista, asiakkaista tai kilpailutilanteesta. Toimiva yritys voi saada tukea kehittämiseen tai laajentamiseen (asiantuntija-avun tai koulutuksen ostamiseen) Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaukseen Kone- tai laitehankintoihin, toimitilojen rakentamiseen tai erilaisiin muutos- ja korjaustöihin yrityksen toiminnasta, rahoitustilanteesta ja tuen tarpeellisuudesta. Samalla yrittäjä arvioi mahdollisimman tarkasti, mitä kustannuksia kehittämisestä syntyy. Niiden pohjalta laaditaan budjetti ja selvitetään yhdessä, miten yritys pystyy järjestämään toimenpiteeseen tarvittavan omarahoituksen. Suunnitelma kannattaa laatia selkeäksi, sillä se helpottaa yritystä myös toimenpiteen toteutuksessa ja arvioinnissa. Yritystuki on aina harkinnanvarainen. Sen myöntämisen edellytyksiä arvioidaan hakemusten perusteella tapauskohtaisesti. Hakijoiden on täytettävä tukikelpoisuuden perusedellytykset. Lisäksi hakemuksista arvioidaan mm. yrityksen taloudellista asemaa, rahoituksen tarpeellisuutta ja toimialan kilpailutilannetta. Hakemusten käsittelyyn osallistuvilla on vaitiolovelvollisuus hakemusten käsittelyyn liittyvistä asioissa. LEADER-yhdistyksen hallitus tekee päätöksen rahoituksen tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannusarviosta ja antaa siitä lausunnon Keski-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee hakemukseen viranomaispäätöksen. 8

9 Teksti: Pirjo Ikäheimonen, kuvitus Leila Hänninen LEADER-RYHMÄT Mikä LEADER? LEADER-ryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämiseen keskittyvä yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. LEADER-toimintatavalla tarkoitetaan omaehtoista ja paikallista maaseudun kehittämistä alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Ryhmien toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas liittymällä yhdistyksen jäseneksi, toteuttamalla hankkeen tai osallistumalla hankkeeseen tai muihin LEADERryhmien järjestämiin tilaisuuksiin. Keski-Suomessa toimii neljä LEADER-ryhmää. Ne rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinoelämää edistäviä hankkeita sekä yritystukia oman alueen tarpeiden pohjalta laadittujen LEADER-ohjelmien mukaisesti. Ryhmät neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. LEADER-toiminnan tavoitteena on tukea paikallista omaehtoista kehittämistyötä, ja löytää uusia ratkaisuja maaseudun asumisen ja yrittäjyyden kehittämiseen. LEA- DER-ohjelmaa toteutetaan jokaisessa EU-maassa hieman erilaisilla painotuksilla ja eri toimijoiden kautta. Suomessa LEADER-ohjelmaa toteuttavat 55 paikallista yhdistystä, joiden toiminta-alueet kattavat koko Suomen maaseudun. VIISARI Kyyjärvi Keuruu Karstula VESURI Multia Kinnula Kivijärvi Saarijärvi Jämsä Kannonkoski Uurainen Petäjävesi Kuhmoinen Pihtipudas Viitasaari Äänekoski Jyväskylä Muurame Jyväskylä (Korpilahti) Luhanka Laukaa Toivakka Joutsa Konnevesi Hankasalmi JYVÄSRIIHI MAASEUTUKEHITYS 9

10 JyväsRiihi ry Teksti: Pirjo Ikäheimonen, kuva:leila Hänninen JYVÄSRIIHI RY toimii Jyväskylän seudulla. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Jyväskylän kaupungin maaseutualueet (poislukien Korpilahti), Laukaa, Muurame ja Uurainen. JyväsRiihen ohjelmassa tavoitteena on tuottaa täsmäratkaisuja maaseutualueiden tarpeisiin, parantaa asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua sekä luoda seutukunnalle uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Se kytkee maaseutualueiden kehittämisen osaksi voimakkaasti kasvavan Jyvässeudun kehittämissuunnitelmia. JyväsRiihen toimisto sijaitsee Jyväskylässä Kivääritehtaan alueella, osoitteessa Asekatu 3, Jyväskylä. Lisätietoa: Hanketukihakijoiden ohjauksesta vastaa toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen (oik.) Talouspäällikkö Lahja Mehto vastaa yritystukihakijoiden ja maksatusasioiden ohjauksesta. JyväsRiihen toimistolla työskentelee myös ohjelmatiedottaja Leila Hänninen, joka kehittää maakunnallisesti maaseutuohjelmiin liittyvää viestintää. Teksti: Anja Kauppinen, kuva: Leila Hänninen, pieni kuva: Tiina Seppälä Maaseutukehitys ry Maaseutukehitys ry:n toimisto sijaitsee Hankasalmen kunnan virastolla. Vs. toiminnanjohtaja Anja Kauppisen (oik.) tavoittaa tai ja toimistonhoitaja Jaana Suhosen tai jaana. Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Tiina Seppälä on hoitovapaalla tammikuun loppuun saakka (pieni kuva). MAASEUTUKEHITYS RY toimii Hankasalmen, Joutsan, Konneveden, Luhangan ja Toivakan kuntien alueella. Maaseutukehitys tekee kehittämistyötä lähinnä Manner-Suomen maaseutuohjelman ja oman paikallisen Maaseutukehitys ohjelman puitteissa. Niiden kautta työvälineinä ovat yrityskohtaiset rahoitustuet, yleishyödylliset kehittämis-, investointi- ja koulutushankkeet sekä yleishyödyllisille toimijoille suunnattu luonnon monimuotoisuutta edistävä rahoitus mm. perinnebiotooppien hoitoon. Toiminnan tärkein tavoite on maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueen ihmisten elinolojen parantaminen. Toimintaa ohjaavat periaatteet ovat avoimuus, paikallisuus, omaehtoisuus ja asukaslähtöisyys. 10

11 Vesuri-ryhmä ry Raisa Saarilahti-Kulju VESURI-RYHMÄ RY toimii Jämsän, Keuruun, Kuhmoisten, Multian ja Petäjäveden kuntien alueella. Siihen kuuluu myös Jyväskylän kaupungista entinen Korpilahti. Vesuri-ryhmä ry kannustaa maaseudun ihmisiä kehittämään omaa toimintaympäristöään, lisäämään sen viihtyisyyttä ja houkuttavuutta, parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä ja lisäämään yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Vesuri-ryhmä ry:n MOTO - Maaseudun kehittämisen Moni- Toimikone -ohjelma tarjoaa maaseudun toimijoille monipuolisen kehittämisrahoituksen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, tuen sen hakemiseen ja käyttämiseen sekä laajat yhteistyöverkot, joiden avulla omatoiminen kehittämistyö helpottuu. Vesuri-ryhmä ry:n toimisto sijaitsee Jämsässä. Työntekijöinä ovat toiminnanjohtaja Raisa Saarilahti-Kulju (vas.) ja toimistosihteeri Taina Lantela Lisätietoa osoitteesta Sähköpostimme on Arja-Leena Peiponen Viisari ry Viisarin toimistot sijaitsevat Saarijärven ja Viitasaaren kaupungintaloilla. Saarijärven toimistolla työskentelee toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen (oik.) ja talous- / hankesihteeri Mari Puro, Viitasaaren toimistolla talouspäällikkö Marjatta Ruuska (vas.). KOKO ohjelmakoordinaattori Marja Salosen (toinen vas.) työhuone on Saarijärven kaupungintalolla. MAASEUDUN KEHITTÄMISYH- DISTYS VIISARI RY toimii Saarijärven - Viitasaaren seudulla ja Äänekosken maaseutualueilla. Viisarin päämääränä on osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu. Päämäärän saavuttamiseksi Viisarin kehittämisohjelmassa tuetaan monipuolisen pienyrittäjyyden edistämistä, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen lisäämistä sekä alueen luonnonvarojen hyödyntämistä kestävästi ja kekseliäästi. Viisarin kehittämisohjelma jakautuu päämäärän mukaan kahteen toimintalinjaan: monipuolista pienyrittäjyyttä sekä laadukasta elämää ja viihtyisyyttä kotiseudulla. Päämäärä saavutetaan kannustamalla alueen asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä ennakkoluulottomaan toimintaan ja yhteistyöhön. Viisari toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen kehittämistyöryhmän kanssa sekä hallinnoi Keski-Suomen maaseutualueiden Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa KOKO. Yhteistyö, toiminta aluekehittäjäverkostossa lisää LEADER -toiminnan vaikuttavuutta ja monipuolistaa yhteistyöverkostoa. Lisätietoa: 11

12 Verkkoon kehittämistuen avulla Eva Suomala sai Muista kukkasin -palvelun kehittämiseen yrityksen kehittämistukea. Tuen osuus kokonaisbudjetista on 50 %. 12

13 Teksti ja kuvat: Leila Hänninen Muista kukkasin -palvelu muistaa puolestasi tärkeät päivämäärät: syntymäpäivät, hääpäivät ja muut merkkipäivät. Rekisteröitymällä verkossa palvelun asiakkaaksi merkitset palvelun kalenteriin omat tärkeät päivämääräsi ja mahdolliset toiveesi. Tärkeän päivän lähestyessä palvelu lähettää sinulle tekstiviestin ja muutaman erihintaisen kimppuvaihtoehdon. Mukavaa palvelussa on asiakkaan kannalta vaivattomuus. Tärkeät päivät eivät unohdu, ja samalla voi tilata haluamiaan kukkia ja valita niiden toimitustavan. Tilauspakkoa ei kuitenkaan ole, yrittäjä Eva Suomala selventää. Eva Suomalalla on kukkasitomo Laukaan asemalla. Teen tilauksesta kukkasidontaa. Yleensä asiakas ottaa yhteyttä, sovimme ajan ja neuvottelemme toteutettavasta tilauksesta. Palvelu on kokonaisvaltaista aina sidonnasta paikalle vientiin ja koristeluun saakka, riippuen asiakkaan tarpeista. Sitomo toimii Suomalan kodin yhteydessä, ja se on auki tarvittaessa. Ideasta kehittämiseen Palvelu lähti 2005 syksyllä yhden miesasiakkaan toiveesta tehdä muistamisesta helpompaa. En saanut ajatuksesta rauhaa, ja rupesin kehittämään muistutuspalvelua miehille. Sana alkoi pikkuhiljaa kiertää, ja aloin keräillä miehiltä heille tärkeitä päivämääriä. Aluksi minulla oli manuaalinen systeemi, ja laitoin itse muistutuksen kalenterin avulla. Palvelun kehittämiseen ja rahoitukseen tuli idea yrittäjän ammattitutkintoa suorittaessa. Ehdotettu kehittämisraha oli niin vaikea asia minulle, että soitin elinkeinoasiamiehelle, joka suositteli kääntyä JyväsRiihi ry:n puoleen. Hän antoi minulle tarvittavat yhteystiedot, ja asia alkoi edetä JyväsRiihen kautta. Hakuprosessi ja hankerahoitus Hakuprosessi on ollut sellainen, etten itse olisi selvinnyt siitä. Hankerahoitus on ollut hyvin tärkeä, ilman tukea en olisi pystynyt kehittämään palvelua tässä vaiheessa. JyväsRiihessä passattiin hyvin, ja he auttoivat hankehakemuksen toimittamisessa. Pienelle yrittäjälle jokainen lantti on aina eteenpäin, ja tuki siksikin tärkeä. Myös saadut neuvot ja ohjeet prosessin aikana ovat erittäin tärkeitä, jotta hanke saadaan vietyä läpi, Suomala toteaa. Hakuvaiheessa Suomala kritisoi päätöksen hitautta. Toimitin hankehakemuksen nopeaan tahtiin toukokuussa, ja vasta syksyllä sain päätöksen. Aina joku oli menossa tai tulossa, tai joku oli lomalla. Minusta ei ollut reilua se, että minun piti tehdä hakemus nopeasti, seisomaan virkamiesten pöydillä. Olisi ollut mukava päästä työstämään palvelun kehittämistä jo heti kesäloman jälkeen. Muuten hankeprosessi on edennyt Suomalan mukaan hyvin, ja tukea on saanut tarvittaessa. Suomala sai Muista kukkasin -palvelun kehittämiseen yrityksen kehittämistukea. Tuen osuus kokonaisbudjetista on 50 %. Kehittämistukea voidaan myöntää kehittämistyöstä ja sen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voidaan myöntää yritykselle tai yritysryhmälle sellaiseen asiantuntijaapuun tai koulutukseen, joka hankitaan yrityksen ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleensuuntaamista. Yritys voi tuen avulla myös etsiä uusia markkinoita, parantaa tuotteiden laatua tai kehittää uusia tuotteita. Muista kukkasin -palvelu nyt Kehittämistuen avulla muistamispalvelulle on avattu oma nettisivunsa. Nettisivujen kautta ohjelma lähettää muistutuksen rekisteröityneille asiakkaille. Palvelu säästää asiakkaan aikaa paljon, lisäksi hän saa toivomuksen mukaisia kukkia/ kimppuja. Toisaalta aikaa säästyy kotona perheen parissa olemiseen. Ostoksen tekeminen on helppoa, myös toimitus on helppoa ja joustavaa asiakkaan kannalta: kimppu toimitetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti kotiin, työpaikalle, jne. tai hän voi itse hakea kimpun. Luovuus ja ympäristö tärkeitä Suomala on toiminut yrittäjänä vuodesta Luovalla alalla yrittäjänä toimiminen ei ollut haaveenani, mutta toisaalta ei ollut vaihtoehtoja tämä on ainut tapa toteuttaa tätä työtä omalla tavallani. Minulle luonnonmateriaalit ja niistä tekeminen on hyvin tärkeä osa töitäni. Jokaisessa kimpussa on ajatus mukana. Jokainen työ on uniikki, kun käsitellään elävää materiaalia, tässä on myös lisäajatusta mukana. Minulle on aina merkannut kukat hirveästi. Kun tuot kukkakimpun pöytään, koko huone muuttuu täysin. Kimppu välittää hyvää oloa ja kauneutta. Käytän paljon luonnonmateriaaleja töissäni. Yksi morsiuskimppu on esimerkiksi tehty ilman yhtään kukkaa (luonnonmateriaaleista). Minulla on vakiopaikat, josta käyn keräämässä metsän materiaalia, aina tarpeen mukaan. Kesäisin en muuta vihreää käytäkään kuin luonnosta keräämiäni. Kun minulla ei ole aukioloaikoja, voin vapaasti olla vaikka päivän metsässä keräämässä materiaalia, mikä on ihanaa. Eva Suomalalle luovuus ja ympäristö ovat tärkeitä. 13

14 KEHITTÄMISYHTIÖT Teksti ja kuva: Leila Hänninen Witas kehittää pohjoisen Keski-Suomen yrittämisen edellytyksiä Kehittämisyhtiö Witas Oy toimii Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan alueella. Se kehittää alueen yritysten liiketoimintaa, edistää uusien yritysten perustamista ja toteuttaa erilaisia projekteja osaamistason nostamiseksi alueella. Haastattelimme yhtiön toimitusjohtajaa Tuija Muhosta Witaksen haasteista pohjoisen Keski-Suomen kehittäjänä. Witaksen rooli pohjoisen Keski-Suomen kehittäjänä on yritystoiminnan tukeminen ja kehittäminen, sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen. Vaikka alue on monin tavoin haasteellinen elinkeinoelämän kannalta, täällä on mukavia ja ahkeria ihmisiä, joiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, Muhonen sanoo. Witas toimii myös hanketoteuttajana. Hanketoiminnalla se hakee lisäresursseja yritystoiminnan ja alueen kehittämiseen. Hankkeen hakeminen lähtee kehittämistarpeesta alueella, johon omat resurssit eivät riitä. Tyypillisimpiä rahoittajia ovat ELY-Keskus, Keski-Suomen Liitto ja Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry. Tällä hetkellä meillä on käynnissä neljä keskeistä maaseutuun liittyvää kehittämishanketta: Hoivapooli, KULTTI ja Maatalouden muovien uusiokäyttöön liittyvä hanke sekä Matkailuselvityshanke. Hoivapooli kehittää hoiva-alan yritysten, julkisen tahon ja kolmannen sektorin yhteistyötä maaseudulla. KULTTI-hanke kehittää kulttuurialan yrittäjyyttä. Siinä pyritään ammattimaistamaan ja kehittämään kulttuurialan toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien osaamista, Muhonen kertoo. Yhteistyötä paikallisen LEADER-yhdistyksen kanssa LEADER-toiminnan rooli maaseudun kehittämisessä on merkittävä. Toimintaryhmät ovat toimijalähtöisiä ja voivat rahoittaa pienempiäkin kehittämistarpeita. Paikallinen ryhmä on ihmisten kokoinen, ja sen toiminta lähtee alueen asukkaista ja yrittäjistä, Muhonen kehuu. Viisarin toiminta linkittyy Witaksen toimintaan yritystoiminnan kehittämisessä niin, että teemme paljon yhteistyötä. Viisarilla on yritystoiminnan rahoittajan rooli. Witas valmistelee kehittämissuunnitelmaa ja rahoitushakemusta yhdessä yrittäjän kanssa, ja on yrittäjän tukena kehittämis- ja hanketyössä. Yhteistyössä viestintä, selkeys, hyvät ohjeet ja helppokäyttöiset lomakkeet ovat tärkeitä. Yksi hyvä, joskin vielä liian vähän käytetty malli yhteistyössämme ovat hanketreffit, joissa ovat mukana Viisarin työntekijät, Witas ja yrittäjät (hanketoteuttajat). Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia tietoiskuja, joissa toimijat keskustelevat ajankohtaisista aiheista, Muhonen vinkkaa. Tietomäärä, ohjeistukset ja linjaukset ovat Muhosen mukaan valtavia ja jatkuvasti muuttuvia. Tästä syystä asiakkaat eivät pääsääntöisesti tiedä etukäteen rahoitusmahdollisuuksista. Asiakkaat ottavat meihin yhteyttä ja lähdemme selvittämään yrittäjän tilannetta ja soveltuvia tukimahdollisuuksia yhteydenoton jälkeen. Tärkeitä kehittämistarpeita maaseudulla Tulevaisuudessa olisi hyvä, että maakunnan tapahtumat ja hankkeet löytyisivät yhdestä paikasta. 14

15 Tuija Muhonen on kotoisin Viitasaarelta, hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa, ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Witakseen Muhonen tuli vuonna 2005, vuodesta 2006 hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana. Niissä olisi hyvä säilyttää asiakasnäkökulma: käyttäjän pitäisi pystyä hakemaan sellaisia hankkeita, joilla olisi juuri hänelle tarjottavaa. Maaseudun kehittämistyössä pieni on kaunista: paikallinen, kentällä tapahtuva kehittäminen on tärkeää. Myös kehittäjien aito yhteistyö ja tiedonvälitys tulisi nähdä tärkeänä Maaseudun kehittämistyössä pieni on kaunista: paikallinen, kentällä tapahtuva kehittäminen on tärkeää. asiana. Julkiset resurssit ovat yhteisiä asiakkaalle pitäisi pystyä löytämään parhaat mahdolliset instrumentit kehittämiseen yhdessä, Muhonen pohtii. Seutukunnalle on saatava Muhosen mukaan lisää tuotannollisia veturiyrityksiä, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja, ja sitä kautta hyvinvointia. Suuri kysymyksemme onkin tällä hetkellä se, miten pystymme lähtemään mukaan systemaattisemmin uusyrityshankintaan yhdessä alueen kärkiyritysten kanssa. Myös hyvinvointipalvelujen järjestäminen ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ja kansalaisten oma-aloitteisuuden lisääminen ovat tärkeitä kohteita maaseudun kehittämisessä. Keski-Suomessa toimii 7 kehittämisyhtiötä: JYKES JÄMSEK KEHITTÄMISYHTIÖ KARSTULANSEUTU KEULINK SAARIJÄRVEN SEUDUN YRITYSPALVELU WITAS ÄÄNESEUDUN KEHITYS Lisätietoa kehittämisyhtiöiden palveluista saat jokaisen nettisivuilta tai osoitteesta www. keskisuomi.fi > suunnittelu ja kehittäminen > elinkeinot ja teollisuus > Keski-Suomen kehittämisyhtiöt. 15

16 Yrittäjyydellä vaikutusmahdollisuuksia maaseudulle Reeta Kunelius on saanut Kynttiläpaja Kalevantulen toimintaan kehittämistukea markkinointiin, investointitukea sulatuspadan hankkimiseen sekä käynnistystukea työntekijän palkkaamiseen Vesuri ry:ltä. 16

17 Teksti ja kuvat: Leila Hänninen Reeta Kunelius perusti toiminimiyrityksensä viitisen vuotta sitten. Idea lähti halusta tehdä käsillä luovaa työtä. Kynttiläharrastus imaisi mukaansa, ja lopputuloksena syntyi Kynttiläpaja Kalevantuli, joka valmistaa käsityönä muun muassa tunnettuja soijakynttilöitä. Muutimme kumppanini kanssa Sahrajärven kylälle Tampereelta. Kun muutimme maalle, minusta tuntui, että haluan vaikuttaa asioihin. Minulle on tärkeää että voin yrittää, vaikuttaa ja työllistää maaseudulla. Voimme itse luoda edellytyksiä maalla asumiseen ja elämiseen, ja markkinoida maaseutua hyvänä paikkana elää ja asua. Sahrajärven kylä ja kyläläiset ovat Kuneliuksen mukaan olleet yrityksen kehittämisessä hengessä mukana. Kyläläisten tuki on tärkeää. Kalevantulen ensimmäinen paja oli Sahrajärven Nuorisoseuran talossa, Sahralinnassa. Pian tila kävi kuitenkin pieneksi, jolloin muutimme Multian keskustaan Metsolan kartanoon. Ideasta tuotteeksi Idea soijakynttilästä lähti omasta tutkimuksesta kynttilänvalmistuksesta. Tilasin kirjastoon Amerikasta kynttilänvalmistuskirjan, jossa esiteltiin uusi materiaali soijavaha. Soijavahaa ei saanut Suomesta, jolloin hain Luovan Pajan kautta Keski-Suomen Liiton siemenrahaa materiaalin koe-erän maahantuontiin. Kun aloin ottaa asioista selvää, oli herättävää huomata, että parafiini on öljynvalmistuksen sivutuote. Halusin rinnalle tällaisen maatuvan, kasvipohjaisen vaihtoehdon, Kunelius kertoo. Soijakynttilä sai vuonna 2008 uutuustuotepalkinnon Suomen kädentaidot -messuilla. Yrityksen kehittämiseen apua sekä käynnistystukea työntekijän palkkaamiseen Vesuri ry:ltä. Kaikki tuet haettiin samalla kertaa. Kun tajusin hakea yritystukia, selvitti se paljon mitä yritystoiminnalta haluan jatkossa. Hakeminen edellytti aiempaa syvällisempää perehtymistä yrityksen strategiaan ja liiketoimintasuunnitelman hiomiseen. Työntekijän palkkaaminen oli myös tosi tärkeä juttu, Kunelius kertoo. Hain kaikki tuet samalla hakemuksella mikä helpotti hakuprosessia. Minulla on jonkin verran kokemusta hakemuksista. Taloudellisiin laskelmiin sain apua kehittämisyhtiö Keulinkilta. Myös Vesurista sai helposti ja mukavasti apua hakemiseen. Hakuprosessi oli yrittäjän näkökulmasta pitkä. Päätös tuli viiveellä, noin puolen vuoden kuluttua hakemuksen jättämisestä, vaikka käsittelyä nopeutettiin. Tällä hetkellä hanke on menossa maksatusvaiheeseen. Vaikka prosessi on ollut Kuneliuksen mukaan melko byrokraattinen, on apua saanut sekä Vesurilta että Keulinkilta kiitettävästi. Tuen saaminen on vauhdittanut yrityksen kehittämistä paljon. Tuet ovat nopeuttaneet yrityksen kehittämistä. Tuen avulla olemme hankkineet isoilta investoinneilta tuntuneet sulatuspadan ja tienvarsikyltit sekä uskaltaneet lähteä mm. liikelahjamessuille markkinoimaan tuotteitamme uusille potentiaalisille asiakkaille. Hankkeesta riskinsietokykyä Koko hankkeessa kokonaisvaikutuksena on se, että oma riskinsietokyky on lisääntynyt todella paljon. Haluan panostaa yrityksen kasvattamiseen, ja olen valmis myös investoimaan siihen. Tuki on ollut merkittävää myös henkisesti, Kunelius summaa. Yritys työllistää tällä hetkellä käynnistämistuen avulla Salme Hoppulan. Reeta ja hänen kumppaninsa Niina Riikonen pyörittävät toiminimiyritystä ja työllistävät yrityksen avulla itsensä. Käynnistystuki helpotti Salmen palkkaamista. Tuessa on hyvää myös sen joustavuus pystyy palkkaamaan vaikkapa puoleksi vuodeksi neljä, tai yhden ihmisen kahdeksi vuodeksi, Kunelius sanoo. Hän aikoo kehittää yritystä myös jatkossa. Aion hakea lisää tukea ja opiskella. Olen aloittanut tuotekehittäjän erikoisammattiopinnot oppisopimuksen turvin. Kaiken kaikkiaan tämä tukiprosessi on tuonut paljon uutta puhtia yritystoimintaan, Kunelius kiteyttää. Kunelius on saanut Kynttiläpaja Kalevantulen toimintaan kehittämistukea markkinointiin, investointitukea sulatuspadan hankkimiseen Reeta Kunelius (oik.), Niina Riikonen (vas.) ja Salme Hoppula yhteiskuvassa Kynttiläpaja Kalevantulen tunnetuimman tuotteen, soijakynttilän, äärellä. Salme on palkattu yritykseen käynnistystuen avulla. 17

18 Teksti ja kuvat: Leila Hänninen Hankasalmella ravataan 100-vuotias Hevosystäväinseura hakee tukea Hankasalmen raviradan remontoimiseen Maaseutukehitykseltä. 18

19 Hankasalmen ravirata on ollut toiminnassa jo 1950-luvulta. Alun perin yksityisomistuksessa ollut rata myytiin kunnalle, joka vuokraa rataa edelleen Hevosystäväinseuralle. Ravirata on niin hevosihmisten kuin muidenkin ahkerassa käytössä kesät talvet, parhaillaan Hevosystäväinseura hakee tukea radan remontoimiseen Maaseutukehitykseltä. Kesäisin täällä pidetään harjoitusravit joka keskiviikko aina heinäkuun loppuun saakka, seuran puheenjohtaja Markku Hatakka kertoo. Harjoitusraveihin kokoontuu niin ammattilaiset kuin harrastajat harjoittamaan hevosia suuria koitoksia varten, tai ajamaan muuten vain. Tapahtumasta on tullut suosittu, ja ihmisiä saapuu paikalle lähiseudun kunnista joskus kymmenittäin. Harjoitusraveille on tilausta, niitä ei juurikaan järjestetä muualla, Hatakka huomauttaa. Vapaaehtoishommaa 100 vuotta Markku Hatakka (vas.), Anja Kauppinen ja Erkki Valkonen juttusilla. Hatakka myhäilee harjoitusravien ja raviradan pyörittämisen olevan mukavaa, kun jokaisella on oma rooli, ja jokainen hoitaa oman hommansa. Seuran sihteeri Sanna Ekonen kertoo seurassa olevan noin 200 jäsentä. Jäseneksi meille pääsee hevoshenkiset ihmiset, myös perhejäseniä voi kuulua seuraan. Vapaaehtoishommissa meillä on noin 50 henkilöä, isoissa (TOTO) raveissa enemmän, näissä harjoitusraveissa muutamia. Isot ravit järjestetään kerran kesässä. Harjoitusraveissa on aina muutamia vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös kahviota pidetään auki joka keskiviikko kahden naisen voimin. Tämä onkin meille se tuottoisin homma näissä tapahtumissa, Hatakka naurahtaa. Harjoitusravien valvonnasta vastaava Erkki Valkonen on paikalla harjoitusraveissa joka keskiviikko. Täällähän sitä tulee kesän keskiviikot vietettyä. Isoissa raveissa olen toiminut päälähettäjänä jo 24 vuotta. Harjoitusravit ovat hyvä tilaisuus harjoitella koelähtöjä varten. Tänne kokoontuvat niin raviurheilun ammattilaiset kuin harrastajat yhteen. Harjoitusravit ovat myös oiva kokoontumispaikka, jossa kerrotaan kaikki ajankohtaiset juorut, Valkonen naurahtaa. Kaikki mukaan Harjoitusraveihin pääsevät Valkosen mukaan kaikki rekisteröidyt hevoset. Ajajalla täytyy olla ajolupa (kortti). Osallistuminen maksaa muutaman euron, jolla seura peittää harjoitusraveista aiheutuneita kuluja. Yksi osallistujista on tällä kertaa hevospalveluyrittäjä Sami Vehviläinen, joka on ajamassa muutamia hevosia. Valmistelen täällä hevosia isoihin raveihin, ja pohdin omistajien kanssa miten hevonen kulkee, onko kengitykset kohdallaan, ja niin edelleen. Tämä on minusta oiva paikka porukan tapaamiselle. Paikalla on myös vanhoja konkareita. Mannisen Aino ja Hannu ovat olleet mukana jo vuosikymmenten ajan, Hannu alusta asti. Myös Eelis Liukkonen on ollut tuttu näky Hankasalmen raviradalla. Aikoinani olen toiminut muun muassa lähettäjänä. Muistan kun tätä rataa tehtiin ukkoporukassa kuokilla ja lapioilla. Yhdessä illassa saatiin takasuora valmiiksi. Sillon oli hyviä hevosia. Miettisen Ruuna Reipas oli aivan lyömätön. Se meni ulkoreunaa (ajoi edellä) ja voitti kaikki. Miettinen osti hevosen liha-autosta, ja niin hyvä siitä tuli. Kehittämistä hankkeen turvin Hevosystäväinseura on vuosien mittaan remontoinut ja kunnostanut Hankasalmen ravirataa. Nyt on menossa hanke, jossa on tarkoitus uusia radan pinta, rakentaa huoltorakennus sekä valaista ravirata. Tarkoituksena on myös rakentaa parisenkymmentä pylväskatosta hevosten valjastamisen helpottamiseksi. Maaseutukehityksestä olemme saaneet paljon apua. Anjalta saadaan tietoa hankkeista ja apua hankkeen pyörittämiseen, Hatakka kertoo. Näen, että hankkeesta on monenlaista hyötyä alueelle, Anja Kauppinen Maaseutukehityksestä sanoo. Ravirata tukee niin yhteisöllistä toimintaa kuin monenlaista harrastustoimintaa ja yrittäjyyttä. Tämä on kylän kokoontumispaikka siinä missä muutkin, ja tänne voi kaikki tulla. Hanke on melko suuri, ja varsinaiset toimenpiteet alkavatkin Hatakan mukaan vasta syksyllä ravikauden jälkeen. Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä seura tekee silloin paljon talkoita, jotta kaikki saadaan valmiiksi ajallaan ja hankkeen puitteissa. Toiminta tuntuu olevan aktiivista ja henki hyvä. Noviisikin voi tulla katselemaan raveja, ja iloita hyvistä tarinoista. 19

20 Leila Hänninen Laukaan Yrittäjät Keski-Suomen yrittäjät ilmoittivat meidät valtakunnalliseen kilpailuun, jossa voitimme suurimman sarjan meidät valittiin yli jäsenen paikallisyhdistysten parhaaksi. Laukaan Yrittäjät ry on perustettu vuonna Yhdistys on vuosien mittaan kasvanut reilun kahdensadan yrittäjän yhdistykseksi ja alueen vaikuttajaksi. Yhdistys sai vuoden 2009 parhaan yrittäjäyhdistyksen valtakunnallisen palkinnon. Kysyimme yhdistyksen tuoreelta puheenjohtajalta Sakari Suomalalta menestyksen salaisuutta. Laukaan Yrittäjien jäsenmäärä kasvoi huimasti vuoden 2009 aikana. Kysymys saattaa olla siitä, että yrittäjät valveutuvat ja haluavat liittyä etujärjestöön. Enemmän uskomme kuitenkin yhdistyksen aktiivisiin tekoihin omalla alueella, jossa tehdään yrittäjyys näkyväksi. Tätä kautta yhdistys tulee näkyväksi ja kutsuu hyviä toimijoita luokseen, Suomala valottaa. Ajatus tahtoryhmästä Ajalle tyypillistä on se, että kunta toimii omassa lokerossaan, elinkeino-organisaatio omassaan, yrittäjät omissaan kunnan sisällä koulut omissaan. Kaikki tarkastelevat asioita omista lähtökohdistaan ja yrittävät puhua samalla yhteistyön tekemisestä. Kukaan ei itse asiassa saa aikaiseksi todellisia tekoja. Pohdimme asiaa hallituksessa, jossa syntyi ajatus tahtoryhmästä. Ryhmä koostuu kunnanjohtajasta, kunnan hallituksen puheenjohtajasta, valtuuston puheenjohtajasta, yrittäjäjärjestön edustuksesta, paikallislehden päätoimittajasta, Jykesin edustuksesta ja poliittisesta johtoryhmästä. Ryhmän tarkoituksena on tavata säännöllisesti ja tarkastella ilmiöitä mitä paikkakunnalla tapahtuu. Ajatuksena on ollut se, että tahtoryhmä tulisi osaksi kunnan toiminnallista vuosikelloa, niin että se ei ole hetken kokeilu. Taustalla on johtava ajatus säännöllisistä tapaamisista ja jatkuvista kokeiluista. On todettu että yhdessä oppiminen, arvon tuottaminen ja keskustelu on tärkeää. Olemme tunnistaneet Laukaan kunnan menestystekijöiksi toimivat ihmiset. Ylhäältä päin kontrollointi ei toimi, vaan sisältä käsin synnytetään johtavat ajatukset jossa asiakas (kunnan asukas) on keskellä. Tahtoryhmä tekojen pohjana Tahtoryhmästä syntyi ajatus kuntakipinästä, joka on viranhaltijoiden ja toimialan yrittäjien yhteinen kohtaamispäivä. Tapahtumassa tarkastellaan yhdessä olemisen perustaa, yhdessä tekemisen järkevyyttä ja tulevaisuutta. Kysymyksenä mitä viranhaltijat ja yrittäjät voisivat tehdä yhdessä jotta meidän elämä olisi parempaa. Ensimmäinen kuntakipinä on rakennettu luottamuksen ja arvonannon perustalle se on ikään kuin ensimmäinen yhteinen konkreettinen kohtaaminen. Meidän tehtävä järjestäjinä on tuoda ihmiset yhteen, ja luoda pohja vuorovaikutukselle. Muutos ja yhteinen oppiminen lähtee ihmisistä itsestään. Toinen merkittävä löytö tahtoryhmässä on, että elinkeinostrategia ja elinkeinotoimet ovat osana hyvinvointistrategiaa me teemme tätä siksi että ihmisillä olisi hyvinvointia. Täytyy olla joku syy tehdä yhteistyötä. Kolmas jatkumo on Sammon Takojat, tuotekehittäjän ammattitutkinto. Tämä on poikkeuksellinen Suomessa johtuen siitä, että ryhmässä on mukana kunnan viranhaltijoita, yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Koulutuksen tarkoituksena on kehittää ja tuotteistaa palveluita sekä tuotteistaa samalla uutta kuntajohtamisen ja vaikuttamisen mallia tulevaisuuteen. Laukaan Yrittäjät Keski-Suomen ja Suomen paras yrittäjäyhdistys 2009 Keski-Suomen yrittäjät ilmoittivat meidät valtakunnalliseen kilpailuun, jossa voitimme suurimman sarjan meidät valittiin yli jäsenen paikallisyhdistysten parhaaksi. Näitä yhdistyksiä on Suomessa noin 250. Muita sarjoja valtakunnallisessa kilpailussa on kaksi pienemmille ja suuremmille yrittäjäyhdistyksille. Olemme palkinnosta älyttömän ylpeitä tämä on historiassa toinen kerta kun palkinto saatiin Keski-Suomeen. Laukaan Yrittäjiä arvostettiin tahtoryhmän ja kuntayhteistyön aktiivisuuden ja yhteistyötavan ansiosta. Meillä valmistuu kohtaamisosaamisen käsikirja, ja meitä on käyty kuulemassa asian tiimoilta. Laukaa tunnustetaan aidosti yrittäjämyönteisenä paikkakuntana. Tällä on alueellisesti valtava merkitys, eikä tämä tule yrittäjiltä yksinään, 20

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Talousarvio 2014

Toimintasuunnitelma Talousarvio 2014 Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski Toimintasuunnitelma Talousarvio 2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015 Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015 Marjo Öhmann, Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, TE aspa Olen perustamassa yritystä. Mistä pitäisi lähteä liikkeelle, mitä kaikkia asioita täytyy huomioida

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot