VARUSTAMO VERTAISOHJAUSTA NUORELTA NUORELLE SOSIAALISESSA MEDIASSA

Transkriptio

1 1 VARUSTAMO VERTAISOHJAUSTA NUORELTA NUORELLE SOSIAALISESSA MEDIASSA Hankkeen väliarviointia somen käyttötietojen ja vertaisohjaajien kokemusten perusteella ajalla tammikuu 2011 helmikuu 2012 Ulla-Maija Koivula & Helena Tirronen Varustamo-hankkeen julkaisuja 1/2012 Tampereen ammattikorkeakoulu

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Sosiaalisen median välineet vertaisohjauksessa Facebook-sivun käyttö Ammattistarttien chatit Chattien osallistujat Chattien sisältöä ja kokemuksia vertaisohjaamisesta Varustamon blogi Ammattistarttien kokemusblogi Vertaisohjaajana toimimisesta ja koulutuksesta Arviointia ja kehittämisehdotuksia... 15

3 3 1 Johdanto Varustamo on ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää pirkanmaalaisille nuorille suunnattua sosiaalisen median kautta toteutuvaa vertaisohjausta koulutus- ja työelämän siirtymävaiheissa. Hankkeen tavoitteena on toisaalta luoda toimiva verkkovertaisohjauksen (VOV) koulutusmalli että kokeilla ja kehittää verkkovertaisohjauksen toimivia muotoja oppilaitosten ja nuorten työllisyyspalveluitten käyttöön. Hankesuunnitelman mukaan koulutetaan yhteensä 21 nuorta, jotka koulutuksen jälkeen toimivat hankkeen palveluksessa osa-aikaisesti vertaisohjaajina. Hankkeen kautta on tavoitteena saavuttaa 120 pirkanmaalaista vuotiasta nuorta. Hanke alkoi syksyllä 2010 valmisteluvaiheella, jonka aikana Eija Nyrhilä ja Anne Savolainen Tampereen ammattikorkeakoulusta laativan esiselvityksen Sosiaalinen media ja vertaisohjaus nuorisotyössä. Selvityksen avulla tuotettiin perustietoa sekä käsitteistä että muista hankkeista ja tutkimuksista, joita aihepiiristä on tehty. Helmikuussa 2011 järjestettiin kaksipäiväinen kansainvälinen seminaari, jonka tavoitteena oli sekä tiedottaa hankkeesta että suunnitella yhteistoiminnallisesti hankkeen toimintaa sekä vertaisohjaajakoulutuksen sisältöjä. Kansainvälisessä seminaarissa luennoitsijoina toimivat Ben Light Salfordin yliopistosta ja Howard Sercombe Strathyclyden yliopistosta. Jane McDermott Salfordin yliopistosta johti open space -työskentelyä, jossa pohdittiin yhteisesti sosiaalisen median kautta tapahtuvan vertaisohjauksen kriittisiä tekijöitä ja onnistumisen edellytyksiä. Seminaarin tuloksia hyödynnettiin ensimmäisen VOV-koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi seminaarin kautta hanke sai useita työelämäyhteistyökumppaneita verkostoonsa. Ensimmäinen VOV -koulutus järjestettiin keväällä Koulutuksen suoritti 14 opiskelijaa, vain yhden keskeyttäessä koulutuksen muiden kiireiden vuoksi. Koulutuksen pituus oli kaikkiaan 81 tuntia, joista 16 tuntia tapahtui työharjoittelussa eri nuorten palveluissa. Kaikki koulutuksen käyneet olivat halukkaita jatkamaan vertaisohjaajina. Osa jatkoi hankkeessa kesän 2011 aikana ja osa syksyllä Ensimmäisen vertaisohjaajaryhmän kanssa hankkeessa keskityttiin palvelukonseptin kehittämiseen ja rakentamiseen ja yhteistyöverkoston luomiseen. Hankkeelle luotiin Facebook-sivut sekä Varustamon blogi. Vertaisohjaajat esiintyvät sivulla etunimillään. Henkilöiden tyylitellyt piirroskuvat Facebook-sivulle ja blogin ulkoasun laati yksi vertaisohjaajista, Laura Sinkkonen. Varustamon logon ja visuaalisen ilmeen laati medianomiopiskelija Taru Kauppila. Sosiaalisen median palveluiden ongelmana voi olla, että ne jäävät saavuttamatta ilman markkinointia. Hanke aloitti yhteistyön Pirkanmaan ammattistarttien kanssa syksyllä 2011 perustamalla suljetun Facebook-ryhmän nimeltä Starttipiste sekä Kokemusblogin, johon ammattistarttilaiset kirjoittavat opettajiensa johdolla. Starttipisteellä on järjestetty lokakuusta 2011 alkaen myös chat-keskusteluja kahtena iltana viikossa klo välisenä aikana (vuoden 2012 alusta vain kerran viikossa). Tällöin vertaisohjaajat chattaavat eri teemoista ammattistarttilaisten kanssa. Tähän väliarviointiin on koottu yhteenveto toteutuneesta verkkovertaisohjauksesta ajalla syyskuu 2011 joulukuu 2011 (verkkovertaisohjaajien ja ammattistarttilaisten kokemukset) ja joiltakin osin helmikuun 2012 loppuun (Facebook-sivu ja blogit). Aineiston muodostavat Varustamon Facebook-sivun ja blogin sekä suljetun ammattistarttien Facebook-ryhmän ja chattien käyttötilastot, vertaisohjaajien google.doc -alustalla olevat työpäiväkirjat ja heidän kirjoittamansa fiilismuistiot. Tammikuun alussa 2012 kerättiin vertaisohjaajilta myös wikikirjoituksia heidän kokemuksistaan vertaisohjauksesta ja eri sosiaalisen median välineiden käytöstä. Wikikirjoituksiin oli annettu teemarunko kysymyksineen. Chattien kulkua ei analysoitu tarkemmin tähän raporttiin. Niitä koskeva tarkastelu toteutuu myöhemmin tehtävässä Sini Huhmarkankaan pro gradu -työssä. Tavoitteena tässä raportissa on koota yhteen kokemuksia toteutuneesta vertaisohjaustoiminnasta sosiaalisessa mediassa ja esittää sen pohjalta kehittämiskohteita projektin

4 jatkotoiminnalle. Raportin on pääosin kirjoittanut Ulla-Maija Koivula projektin tutkijana. Projektipäällikkö Helena Tirronen on tarkistanut ja täydentänyt projektin toimintojen kuvauksia ja raportointia. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset on muodostettu yhteisesti keskustellen projektipäällikön, tutkijan sekä vertaisohjaajakouluttaja Sini Huhmarkankaan kanssa. 4

5 5 2 Sosiaalisen median välineet vertaisohjauksessa 2.1 Facebook-sivun käyttö Varustamo liittyi Facebookiin (FB) FB-sivun ensisijainen tavoite oli tarjota nuorille mahdollisuus lähettää vertaisohjaajille yksityisviestejä liittyen nuorten koulutus- ja ammattipolkuvalintoihin. Sen lisäksi tavoitteena oli markkinoida Varustamon tehtävää Facebookissa sopivilla Varustamon teemoihin liittyvillä seinäpäivityksillä ja kyselyillä, jotka houkuttavat lukijaa kommentoimaan, tykkäämään ja jakamaan seinäpäivitystä edelleen. Pirkanmaan ammattistarttien opiskelijoille perustettiin suljettu FB-ryhmä lukuvuodeksi Suljetussa ryhmässä linkkien ja seinäpäivitysten jakaminen, kommentointi ja tykkääminen olivat mahdollista. Lokakuusta 2011 alkaen suljetussa ryhmässä toteutettiin myös chatkeskusteluja ammattistarttilaisten kanssa (ks. alaluku 2.2). Varustamon FB-sivujen ylläpitäjinä toimivat vertaisohjaajat, joilla on työprofiili, joka ei ole tunnistettavissa henkilökohtaisen profiilin kanssa. Tämä on toisaalta uhka, koska kuitenkin nuoret, joihin haluamme kontaktia anonyymeinä, toimivat kaikki omilla nimillään FB:ssa. Varustamo on asentanut käyttöönsä FB:ssa toimivan chat-sovelluksen, jossa voi keskustella anonyymisti. Sen käyttö aloitetaan keväällä 2012, eikä se ole mukana tässä tarkastelussa. Varustamon FB:n tavoitteena on saada Varustamon vertaisohjauspalvelut ja toiminta tunnetuksi saamalla paljon tykkääjiä nuorista ja nuorten parissa työtä tekevistä tahoista. Varustamon FB-sivulta löytyvät myös ne nuortenpalvelut, joista Varustamo tykkää. FB on kanava jakaa blogi-artikkeleita ja vastaavasti jakaa FBseinäpäivityksiä Twitteriin. FB toimii myös hyvänä tiedotuskanavana. Syksyllä 2011 FB päivitti versiotaan niin, ettei yksityisviestien lähettäminen Varustamon vertaisohjaajille ollut enää mahdollista. Aikajanapäivityksen myötä maaliskuussa 2012, taas yksityisviestien lähettäminen on mahdollista. Suljetussa ryhmässä yksityisviestien lähettäminen on mahdollista vain, jos olet kaveri toisen ryhmän jäsenen kanssa. Starttipisteessä Varustamon vertaisohjaajat eivät ole työprofiiliensa kautta kavereita ammattistarttien opiskelijoiden kanssa. FB-sivun perusylläpito ja sen uusien ominaisuuksien seuranta vie paljon aikaa. Hyvien seinäpäivitysten ja linkkien metsästäminen vie myös aikaa ja vaatii surffaamista netissä ja kulkemista silmät ja korvat auki muuallakin nuorten ilmiöiden ja tapahtumatietojen etsimiseksi. FB-markkinointi edellyttää myös muiden (esim. niiden, joista tykkäämme) FB-sivulla olevien seinäkirjoitusten jakamista, kommentointia, tykkäämistä ja seinälle kirjoittamista, silloin kun se on luvallista. Ei siis riitä, että huolehtii vain omasta tontistaan. Varustamon FB-sivu löytyy osoitteessa Seuraavassa esitellyt käyttötiedot perustuvat Facebookin tilastointiin. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana elo-syyskuussa 2011 sivustolla oli 44 tykkääjää, joista 36 Tampereelta, muut Helsingistä. Vuoden loppuun mennessä tykkääjiä oli 100, joista 67 Tampereelta ja 25 Pirkanmaan alueelta. Maaliskuun alussa 2012 tykkääjiä oli 123, joista valtaosa 79 Tampereelta ja 34

6 6 Pirkanmaan muista kunnista, loput muualta Suomesta. Suomenkielisiä tykkääjiä oli 105. Tykkääjistä valtaosa 78 % oli naisia. (KUVIO 1). Ammattistarttilaisista, jotka syksystä 2011 lähtien ovat muodostaneet projektin keskeisen kohderyhmän, vain kolmasosa on FB-sivun tykkääjä (10 /27 ammattistarttilaista). Koska kaikki FB-sivun käyttäjät eivät kerro sukupuoltaan todellinen naisten määrä voi poiketa, mutta on oletettavaa, että naispuolisia käyttäjiä on suhteessa enemmän. Ikäjakaumalta tykkääjät olivat suurimmaksi osaksi alle 25-vuotiaita, joita oli 57,8 %. Ikäryhmään vuotta kuului 19,6 % tykkääjistä. Arvattavasti vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvista osa lienee opettajia, nuorten kanssa toimivia tai projektin yhteistyökumppaneitta. KUVIO 1. Facebook-sivun tykkääjät 2012 Tällä perusteella voi todeta, että Varustamon FB-sivu on pääosin sen kohderyhmän käytössä, mihin se on tarkoitettukin. Tammi-helmikuun 2012 aikana sivulla on vieraillut päivittäin muutamasta kävijästä sataan kävijään. Viikoittaisten käyttäjien määrä on tasaisesti noussut tammikuun alun noin 60 viikoittaisesta käyttäjästä yli 140:een. Näiden kahden tarkastelukuukauden aikana kävijöitä oli enimmillään 162 ( ), jonka jälkeen kävijämäärä on tasaantunut :een. Kuukausittain aktiivisten käyttäjien määrä on noussut noin sadasta lähes 300:aan ja pysynyt keskimäärin siinä koko helmikuun ajan. Asteittain FB-sivun tunnettuus on siten kasvanut. Julkaisujen näyttökertoja sivulla on tammi - helmikuussa 2012 ollut , mikä on kuitenkin vähemmän kuin aiemmin kaudella marras - joulukuussa Samoin annettujen palautteiden määrä sivun uutisista on laskenut. Tästä voi päätellä sen, miten herkästi FB-sivujen käyttö vaihtelee riippuen sen sisällöstä.

7 7 FB-sivun kävijämäärän kasvattaminen ei ole itsetarkoitus projektin kannalta, vaan FB- sivun kautta voidaan tiedottaa hankkeesta ja sen palveluista kuten esimerkiksi blogista tai helmikuun lopulla 2012 aloitetusta anonyymista chat-palvelusta sekä jakaa seinäpäivityksiä. FB-sivun sisällön jatkuva kehittyminen ja uudistuminen on tärkeää. Tämä on haaste vertaisohjaajille ja vertaisohjaajien kouluttajille. Kehittämiskohteena FB-sivussa on saada kohderyhmän nuoret tuottamaan ja kommentoimaan sisältöä. Ratkaisuvaihtoehtona tähän voisi olla se, että aktiivisesti toteutettaisiin sivun sisällön kehittämistä yhdessä kohderyhmään kuuluvien kanssa. 2.2 Ammattistarttien chatit Pirkanmaan ammattistarttien kanssa Varustamo sopi yhteistyöstä, minkä tavoitteena on tarjota ammattistarttien opiskelijoille koulutus- ja ammattivalintoihin liittyvää vertaisohjausta FB:ssa. Tavoitteena on myös se, että eri ammattistarttien opiskelijat kohtaavat toisiaan chatissa ja löytävät yhteisiä keskusteluaiheita toimien toinen toisilleen vertaisohjaajina. Heille on perustettu Starttipiste-niminen suljettu FB-ryhmä, missä vertaisohjaus tapahtuu viikoittain online chat-keskusteluna, kaksi tuntia kerrallaan. Opettajat voivat hyväksyä aktiivisen chat-osallistumisen opintosuoritteeksi. Siltä pohjalta yhdessä ammattistarttien opettajien toiveita kuunnellen laadittiin keskusteluille viikkoteemoja, joihin vertaisohjaajat valmistautuvat ennakkoon. Chat-keskusteluista tallennetaan loki ja kirjataan osallistujat ammattistarteittain. Chat-keskusteluissa vertaisohjaajat ovat samassa reaalitilassa läsnä, jolloin keskustelu chat-keskustelun kulusta ja sen sujumisesta voidaan käydä saman tien. Vertaisohjaajilla on käytössä chatin aikana myös oman Vahveroryhmän FB-chat, mikä mahdollistaa esim. projektipäällikön kommentoinnit chatin kulusta. Chateista ja viikon teemasta muistutetaan maanantaisin FB-Starttipisteen seinällä. Seinäpäivityksiin kannustetaan ja houkutellaan chat-keskustelujen aikana. Kuten myös Kokemusblogin sisältöön viitataan ja houkutellaan lukemaan ja kommentoimaan Chattien osallistujat Pirkanmaan ammattistarttien chatit käynnistyivät lokakuussa 2011 suljetussa FB-ryhmässä nimeltään Starttipiste. Chat-ryhmään osallistumisesta saa opintosuorituksen, jos osallistuu chattiin vähintään kolme kertaa, lähettää vähintään yhden kysymyksen vertaisohjaajille opiskeluun tai työuraan liittyen ja kommentoi jotain seinäkirjoitusta tai kirjoittaa ryhmän seinälle. Chat-ryhmään liittyi kaikkiaan 29 opiskelijaa Pirkanmaan ammattistarteilta. Näistä 15 osallistui (11 tyttöä ja 5 poikaa) syksyn 2011 aikana keskusteluihin. Chat-keskusteluihin osallistuvat olivat Tampereen ammattioppilaitokselta (9), Ahlmanilta (4) sekä Pirkon Koivistontien (2) ammattistarteilta. Chatit toteutuvat keskiviikko- ja torstai - iltaisin klo välisenä aikana. Tammikuusta 2012 chat toteutettiin kerran viikossa. Chatissa kävijöitä oli enimmillään yhden istunnon aikana kuusi, ja vähimmillään chattiin ei osallistunut kukaan. Keskimäärin istuntoon osallistui kolme nuorta. Sellaisia chat-istuntoja, joissa oli osallistujia, oli syksyn aikana yhteensä 17, kaikkiaan istuntoja oli 22. Aktiivisimmin osallistuivat Taon ammattistarttilaiset, joista pari oli mukana lähes joka kerta. Useamman kuin yhden kerran chattiin osallistui kaikkiaan yhdeksän nuorta.

8 8 Kaikkiaan noin 90 Pirkanmaan ammattistarttien opiskelijasta Starttipisteeseen liittyi 27 eli vajaa kolmasosa. Chatteihin osallistumiseen vaikuttaa oleellisesti se, millaisena chattailu koetaan. Osa ammattistarttien nuorista ei ehkä syttynyt asiaan lainkaan, osa on saattanut tehdä sen puolipakosta opintosuorituksen saamiseksi, mutta voi olettaa, että ainakin yli kolme kertaa chattiin osallistuneille (yhteensä 5), tämä sosiaalisen median väline oli mielekäs ja mieluinen. Tämä näkyi myös siinä, että chat-istunnoissa osa nuorista intoutui keskustelemaan keskenään. Chatteissa myös keskustelua seurataan, vaikkei välttämättä itse osallistuta siihen. Näitä seuraajia meillä ei ollut keinoja tilastoida. Tässä vaiheessa arviota ammattistarttilaisten näkemys ja kokemus chattien mielekkyydestä ja hyödystä on vasta hypoteettista ja tarkentuu keväällä 2012 tehtävässä kyselyssä ammattistarttilaisille Chattien sisältöä ja kokemuksia vertaisohjaamisesta Chatit ovat olleet nimenomaisesti chatteja, jossa suoranaista ohjausta esimerkiksi opiskelupulmiin tai opiskelupaikan hakuun ei varsinaisesti ole osallistujien taholta pyydetty. Kuten vertaisohjaajat kirjoittavat wikiraporteissaan chatissa on keskusteltu arkisemmista opiskeluasioista esimerkkinä luokkahenki, opettajat, retket ja muut tapahtumat, päivän kulku.... Joitakin yksittäisiä kysymyksiä on esitetty, esimerkiksi siitä, missä voi opiskella jotain tiettyä alaa. Jonkin kerran on puhuttu pidempään kotitehtävistä. Vertaisohjaajat toteavat, että yleensä aiheet ovat kääntyneet johonkin kiinnostavampaan puheenparteen. Ohjattavat pitänevät ohjaajia pitkälti vertaisinaan (kuten lienee tarkoituskin), joten arkisista asioista on kanssamme helpompi puhua kuin asioista, joista on totuttu keskustelemaan ns. auktoriteettihenkilön kanssa, toteaa eräs kirjoittaja. Facebookin seinällä ja blogeissa on annettu tietoa opiskelupaikan hausta ja erilaisista muista lähteistä mm. ammatinvalintaan. Varsinaisissa chateissa eivät nämä asiat ole nousseet paljoakaan esille. Syynä voi olla se, että ryhmämuotoisena chatti on liian avoin eikä siellä haluta paljastaa toisille mahdollisia epävarmuuksia tai koettuja ongelmia. Tähän viittaa myös se, ettei esille ole myöskään tullut mitään luokkayhteisöön tai koulunkäyntiin liittyviä negatiivisia asioita. Toisin sanoen chateissa on ehkä ylläpidetty kaikki on hyvin - viestiä. Tästä kertoo myös se, että keskusteluissa on pysytelty helpoissa ja turvallisissa jutteluteemoissa. Yksityisistä asioista ei oikein chatissa puhuta, mutta yksityisviestejäkään ei ole kyllä kuulunut, toteaa yksi ohjaaja wikikirjoituksessaan. Kynnys yksityiseen keskusteluun lienee nuorilla aika korkea. Anonyymi-chatti voisi tässä toimia ehkä paremmin. Kahdenkeskinen chat-keskustelu ei ole ollut mahdollinen koska vertaisohjaajat ja starttilaiset eivät ole lisänneet toisiaan kavereiksi. Varsinaista ohjausta on tapahtunut niin vähän, että roolia en ole vielä kunnolla sisäistänyt, kuvaa yksi vertaisohjaaja kokemuksiaan. Hän jatkaa: Toki toisten nuorten kanssa keskusteleminen tuo tietynlaisen tunteen siitä että on ohjaaja, ja saa auttaa tarvittaessa ja tietysti olla juttuseurana arkisissakin asioissa. Mutta lähinnä oma oloni on ollut, että olen juttuseuraa - rupatellaan niitä näitä. Vertaisohjaus chattaamalla ei ole helppoa, koska keskustelua tulisi osata kuljettaa siten, että sitä kommentoitaisiin ja mielipiteiden vaihtoa syntyisi ja kysymyksiä esitettäisiin. Tämä vaatii varsin ammattimaista otetta ja eräänlaista haastattelutekniikkaa, ja tämä vielä virtuaalisesti ja tempoltaan nopeassa chat-ympäristössä. Vertaisohjaajien fiilismuistiossa chattailusta onkin luettavissa, että keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on välillä koettu hankalaksi. Joku pohti fiilismuistossa seuraavasti: Aluksi näytti siltä, että tulisi jotain keskusteluakin, kun mukana oli kaksi poikaa. Jostain syystä ilmeisesti meidän kyselytaitomme ei ollut mieluisaa, joten pojat lähtivät pois vähän yllättäen. Harmillista. Onneksi sitten loppupuolella tuli mukaan pari muuta. Keskustelu oli silti aika

9 9 kankeaa. Ei lähtenyt oikein käyntiin mitenkään omatoimisesti. Mietin tässä, että voisiko se olla, että keskustelu ei lähde käyntiin, kun sitä joutuu vääntämää. Että toisaalta liiallinen yrittäminen kyl syö tosi paljon keskusteluhalukkuutta. Ollaan sitten mieluummin hiljaa. Mutta sitten oli myös iltoja, jolloin keskustelu oli vilkasta ja tunnelma mukava. Välillä starttilaiset jäivät myös keskenään chattaamaan, mikä on starttilaisia yhdistävän chattailun tavoitekin. Yksi vertaisohjaaja kirjoittaa: Joskus chattiin osallistuvat ovat alkaneet jutella myös keskenään. Kerran nuoret juttelivat keskenään vielä noin tunnin ohjauschatin loppumisen jälkeen, kun kirjauduin Facebookiin muista syistä. Tunnelma on ollut positiivinen, vaikka osallistujamäärä melko vähäinen. Pari ohjaajaa kommentoi myös iän merkitystä vertaisohjauksessa ja oli kokenut, että ero 18-vuotiaan ja 24- vuotiaan välillä voi olla yllättävän suuri. Sen olen huomannut, että tässä vaiheessa nuoruutta ikä vaikuttaa jonkin verran. Siinä on pieni vivahdeero, kertooko 18-vuotias jostain asiasta toiselle 18-vuotiaalle vai 24-vuotiaalle. Myös minä olen huomannut iän vaikutuksen olevan isompi, kuin mitä osasin etukäteen arvatakaan. Kummasti näköjään muutama vuosi ja erilainen koulutustaustakin vaikuttaa erityisesti kommunikointitapaan, ja ehkä vaikuttaa myös vähän ohjattavien suhtautumiseen. Haasteista huolimatta onnistumisen tunteita chatissa on ollut, kun ohjaajan aloittama teema on herättänyt ja siitä on syntynyt mielekäs keskustelu. Kaikkiaan vertaisohjaajat vaikuttavat wikikirjoitusten perusteella vähän pettyneiltä ammattistarttien chatteihin. Ei siksi, ettei niitä olisi koettu mielekkäinä, vaan siksi, että niistä odotettiin enemmän vertaisohjauksen välineenä, mihin saattaa olla syynä myös Vertaisohjauskoulutuksen (VOV1) sisällön painopistealueet. Toisaalta chattien toinen tavoite, saada ryhmä keskustelemaan keskenään jostain tietystä teemasta, onnistui ajoittain mutta useimmiten keskustelijoina olivat saman koulun opiskelijat. Joku kuvaili asiaa seuraavasti: Ohjausta ja ongelmissa auttamista ei ole tapahtunut, vain kevyttä keskustelua arjesta, koulusta ja vapaa-ajasta. Wikipedian mukaan chatti tarkoittaa samaa kuin verkkojuttelu. Palaute jättää miettimään chattien markkinointia, tavoitetta, ohjausta sekä käytännön organisointia, kuten ajankohtaa, iltaa. Haluaako nuori chattailla opiskeluun liittyvistä asioista vapaa-aikanaan, illalla? Vaikka merkitys olisi vain kommunikaatio toisten kanssa, on sekin merkityksellistä ja sosiaalisuutta lisäävää. Chatkeskustelujen kokemuksia tullaan kysymään kevään 2012 lopussa ammattistarttien opiskelijoilta, jolloin nämä päätelmät tarkentuvat.

10 Varustamon blogi Varustamon blogi on kaikille avoin blogi, jossa otetaan kantaa ja seurataan ajankohtaisia aiheita, jotka liittyvät Varustamo-hankkeen teemoihin. Blogin tavoitteena on tarjota verkkovertaisohjausta nuorille suunnattujen teemojen ja juttusisältöjen kautta. Omien (mielipide)tekstien lisäksi blogiin voidaan linkittää teemoihin sopivia ajankohtaisia uutisia tai artikkeleita ja kommentoida niitä. Blogikirjoituksia syntyy myös vertaisohjaajilta Varustamo-hankkeen toiminnasta; vertaisohjaajakoulutuksesta ja siinä opituista asioista sekä työstä hankkeessa. Blogiin lisätään myös kuvia, mahdollisesti myös videoita. Blogiin kootaan linkkilistaa keskeisimmistä pirkanmaalaisista ja netissä toimivista sopivista nuorten palveluista. Blogilla yksi tai useampi vastuuhenkilö, päätoimittaja, jotka suunnittelevat blogin tematiikkaa ja aiheita kuukausia eteenpäin, laativat tekstien teemarungon ja aikataulutuksen. Juttujen aiheet mukailevat ammattistarttien opiskelijoiden chat-teemoja. Päätoimittajat keräävät kirjoitusaiheita ja -ideoita ja voivat antaa kirjoitustehtäviä toimeksiantoina halukkaille vertaisohjaajille. Päätoimittajat myös hankkivat yhteystyötahoilta kirjoituksia blogiin. Blogin päivitys on kerran (/kaksi) viikossa. Kuka tahansa voi vapaasti kommentoida juttuja ja tulleisiin kommentteihin vastataan. Kirjoitusten teemoissa tarkastellaan nuorten syrjäytymistä eri näkökulmista ja tarjotaan nuorille suunnattujen palvelujen linkkejä Pirkanmaalla. Muita teemoja ovat mm. koulutus, ajankohtaiset aiheet ja tapahtumat, vertaisohjaus verkossa, mediakasvatus, sosiaalinen median ja turvallinen netinkäyttö. Lisäksi Tarinat-sivulle kerätään yksittäisiä nuorten tarinoita ja Vinkkipankkiin hyödyllisiä juttuja ja vinkkejä nuorten opiskeluun ja työelämään liittyen. Minun tarinani -aiheen alta löytyy henkilöseurantajuttuja nuorista, jotka haluavat kertoa elämästään liittyen opiskeluun, työntekoon ja harrastuksiin. Blogin etusivulta löytyy tietoa myös Varustamo-hankkeesta ja linkit Facebookiin, Twitteriin ja www-sivuille. Sivulta löytyy myös ohje, miten Sinäkin voit kirjoittaa!. Blogin asiasanoja blogilistaa ( varten ovat nuoret, koulutus, opiskelu, syrjäytyminen, vertaisohjaus, verkko, nuorisotyö, sosiaalinen media, verkkonuorisotyö ja verkko-ohjaus. Uusi artikkeli jaetaan Varustamon Facebookin seinälle ja aika-ajoin myös Twitteriin. Varustamon blogi on osoitteessa Blogissa kerrotaan Varustamohankkeen kulusta, vertaisohjauksesta, vertaisohjaajakoulutuksista sekä nuorten palveluista, koulutusmahdollisuuksista ja työurista. Blogi avautui toukokuussa lopussa Ensimmäinen kirjoitus julkaistiin elokuussa Syksyn 2011 aikana blogikirjoituksia oli kaikkiaan 28 ja vuoden 2012 alussa maaliskuun alkuun mennessä 9 uutta kirjoitusta. KUVIO 2. Varustamon blogin käyttäjätiedot toukokuu 2011 maaliskuun alku 2012

11 11 Kaikkiaan blogin lukukertoja oli tarkastelukauden lopussa kaikkiaan Teksteistä eniten oli katseltu esittelytekstiä, Vahverot: Sieni jokaiseen makuun, 382 kertaa. Minun tarinani sarjassa Saaran tarinaa oli katseltu 84 kertaa ja Hygieniapassista kertovaa tekstiä 72 kertaa. Muilla teksteillä oli lukijoita maaliskuun kymmenestä noin viiteenkymmeneen. Blogikirjoituksista suuri osa on vertaisohjaajien tekemiä juttuja, joissa käsitellään nuorten ammatinvalintaa tai seurataan erilaisia urapolkuja Minun tarinani -sarjassa. Ulkopuolisia kirjoittajia ovat olleet mm. AKUtoiminta, Voimala, Kestävät koulutus- ja uravalinnat -projekti ja Vaateri -nuorten työpaja sekä muutaman nuoren tarinoita. Blogikirjoitukset ovat monipuolisia ja kirjoitettu mukavalla tyylillä. Kuitenkin on nähtävissä, ettei blogi ole juuri herättänyt ajatuksia lukijoissaan kommentointiin saakka. Kuten käyttötilastosta edellä näkyi, lukijoita on myös vähän. Jutut olivat saaneet vain kaksi kommenttia, joista toinen oli vertaisohjaajatoverin palaute. Ymmärrettävästi myös vertaisohjaajista osa oli pettyneitä vähään huomioon. Eräs vertaisohjaaja kirjoittaa kokemuksistaan: Kommentteja blogiin ei ole kuitenkaan valitettavasti tullut, vaan kiinnostus on osoitettu lähinnä tykkäämällä blogilinkistä Facebookissa. Voisi olla hyvä saada lisää nimenomaan nuorten tarinoita koulutuspoluistaan ja yrittää pitää päivitysväli muutenkin tasaisena, kuten se alkuun olikin. Blogikirjoitukset voisivat toimia hyvin kouluissa vaikka opinto-ohjauksessa keskustelun herättäjänä ja opiskelijoita voisi pyytää lukemaan ja kommentoimaan juttuja opinto-ohjauksen yhteydessä. Osassa kirjoituksissa on myös vinkkejä käytäntöön, esimerkiksi cv:n laatimiseen tai ammatinvalintaan, joita voisi hyödyntää. Varustamossa luotiin myös joulukalenteri-blogi, jossa joulukuussa päivittäin avautui yksi joulukalenterin luukku. Joulukalenteri-blogin osoite on Juttuja oli luonnollisesti 24. Sivua on katseltu yhteensä 886 kertaa, joista 790 kertaa joulukuussa Ensimmäinen kirjoitus sai yli 100 katselua, mutta sen jälkeen päiväkohtainen katselumäärä putosi muutamaan kymmeneen. Tässäkin blogissa kommenttien määrä jäi yhteensä seitsemään. Blogitekstien sisällöt kertoivat eri ammateista ja koulutusmahdollisuuksista sekä tietenkin myös joulusta. Matalat käyttäjä- ja kommentoijamäärät kertovat siitä, että blogit eivät ole tavoittaneet kohderyhmää. Jatkossa olisi mietittävä, miten blogeista ja mahdollisuudesta kirjoittaa blogiin tiedotetaan paremmin ja miten sen saisi esimerkiksi lukion tai yläasteen ja ammattikoulujen opinto-ohjaajien tietoon laajemmin? Onko kyse tiedonpuutteesta vai asenteesta ellei tällaisia foorumeita hyödynnetä käytännön ohjaustyössä? Tätä pyritään selvittämään myös sähköisessä kyselyssä, joka on lähetetty maaliskuussa 2012 vastattavaksi nuorten ohjauspalveluissa toimiville ammattilaisille. Kyselyn tulokset ovat käytettävissä huhti - toukokuun aikana Blogien tavoitetta on tarkennettava myös. Parhaimmillaan blogit ovat todella kokemusten jakamisessa, joten jotta vertaisohjaus toteutuisi, vertaisohjaajien lisäksi myös kohderyhmään kuuluvien nuorten kirjoittamista tulisi aktivoida. Silloin ne kiinnostaisivat ehkä vielä enemmän ja vertaisohjaajien rooli olisi pikemmin kommentoida kirjoituksia kuin itse aktiivisesti kirjoittaa niitä.

12 Ammattistarttien kokemusblogi Ammattistarteille perustettiin myös kokemusblogi. Kokemusblogin ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä Pirkanmaan eri ammattistarttiryhmien kesken. Syksyllä 2011 aloitti kuusi eri ammattistarttia. Ryhmät jakavat ja kertovat kokemuksiaan muille omasta opiskelustaan ja toiminnastaan omassa ammattistartin ryhmässä. Toisena tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus oppia tuottamaan ja saada julkaistua omaa sisältöä tekstinä tai kuvina blogiin. Opiskelijoiden tekstejä myös kommentoidaan ja kannustetaan opiskelijatovereita myös kommentoimaan. Varustamon blogin päätoimittajat pyytävät juttuja ja koettavat aktivoida opettajia ja opiskelijoita juttujen tuottamiseen. Kokemusblogiin ammattistarttilaiset saattoivat kirjoittaa tunnelmiaan ammattistartista ja opiskelusta ja siten kautta jakaa kokemuksiaan. Kokemusblogiin kirjoittivat Taon, Pirkon Koivistontien, Ahlmannin sekä Valkeakosken ammattistarttilaiset. Kaikkiaan juttuja syksyn 2011 aikana oli viisi. Nämä mukavat ja kivoin valokuvin varustetut jutut eivät olleet herättäneet yhtään kommentteja lukijoissaan. Vuoden alussa 2012 yksi aktiivinen ammattistarttilainen kirjoitti parikin persoonallista ja elävää juttua työharjoitteluista (audiovisuaalisella alalla sekä päiväkodissa), jotka herättivät heti jo useamman kommentin. Tämän kautta voi hyvin päätellä, mikä blogeissa toimii: se, että ne ovat aidosti nuorten itsensä kirjoittamia ja että niissä voi ilmaista itseään vapaasti, ilman turhia ilmaisullisia painolasteja. Tällaiset nuorten kirjoittamat jutut kiinnostavat myös muita. Helmikuun loppuun mennessä juttuja oli julkaistu kaikkiaan 8. Lukijoita oli jutusta riippuen minimissään muutama ja enimmillään 74. Kokemusblogi on hyvä idea, jonka toteutukseen voisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota ja erityisesti motivoida nuoria itse kirjoittamaan sinne kokemuksistaan opiskelussa, työharjoittelussa tai työelämässä. Yksi vertaisohjaaja kirjoittaa startin blogista, että Blogeja, erityisesti starttien omaa, olisi voinut mainostaa enemmän. Tämä blogi on jäänyt jotenkin tosi irralleen kaikesta muusta Varustamon toiminnasta, ja alkuvaiheen jälkeen se tuntuu muutenkin painuneen vähän unholaan. Kokemusblogin rinnalle voisi myös avata teema-alueittain toimivan keskustelupalstan, mutta tämä ratkaisu vaatii pohdintaa resurssien riittävyydestä ja kohdentamisesta. Yleisesti kuitenkin blogikirjoittaminen antaa kokemuksen jako-, purkautumis-, mielipiteen muodostus- tai tiedotuskanavan, mutta se on luonteeltaan yksisuuntainen, ei keskusteleva. Sosiaalisessa mediassa keskustelevuus ja vuorovaikutus ovat keskeisiä ja siten sitä mahdollistavat välineet ovat myös houkuttelevia. Tämä on nähtävissä mm. keskustelupalstojen yleisestä suosiosta.

13 13 3 Vertaisohjaajana toimimisesta ja koulutuksesta Vertaisohjaajia pyydettiin kirjoittamaan myös kokemuksistaan vertaisohjaajina verkossa sekä koulutusmallista. Kirjoituksissa korostui vertaisohjaajan tasa-arvoisuus. Vertaisohjauksessa ohjaaja ja ohjattava ovat vertaisia, kuitenkin ohjaajalla on tietty auktoriteetti. Sitä ei tarvitse mitenkään korostaa, olla vain valmiina vastaamaan ja kuuntelemaan. Olla samanarvoinen toisen kanssa. Kuten edellä jo todettiin, johtuen siitä, että varsinaista verkko-ohjausta chatissa on ollut niin vähän, on monella ollut vaikeuksia löytää ohjaajan rooliaan. Lisäksi, kun esimerkiksi blogikirjoituksia on kommentoitu vähän, kokemus omasta verkkovertaisohjaajan työstä jää epäselväksi. Niille, joilla on kokemuksia varsinaista ohjauksesta chatissa, ovat oppineet chattailun käytännön taitoja. Esimerkiksi sitä, miten keskustelu kannattaa aloittaa ja miten ruokkia keskustelua. Kannattaa antaa hyvä aihe aloitukseen ja ruokkia välillä keskustelua. Ei kannata olla liian hyökkäävä, ja antaa ohjattavien itse luoda aiheita myös. Jatkuva kysymysten paukuttaminen saattaa säikäyttää ohjattavia pois, ärsyttäisi se itseänikin. On tärkeää antaa itsestä helposti lähestyttävä kuva ja pyrittävä olemaan vertainen, ei ylempi eikä alempi, kuvaa eräs ohjaaja kokemuksiaan. Koulutusmallia pidettiin hyvänä, mutta sitä toivottiin pidennettävän, mikä tehtiinkin toisessa VOV2 koulutuksessa jatkamalla koulutuksen kestoa kuudesta viikosta yhdeksään. Etätehtäviä ja ohjausharjoituksia pidettiin hyödyllisinä ja niitä toivottiin lisää, esimerkiksi draaman kautta. Ne valmistivat käytännössä ohjaustyöhön. Työharjoittelu ensimmäisessä koulutuksessa jäi rikkonaiseksi, eikä kohdentunut riittävän hyvin verkkovertaisohjaustyöhön, vaikka olikin mielekäs ja yleisesti hyvänä koettu. Seuraavassa koulutuksessa työharjoittelu, mikäli se sellaisenaan sisällytetään toiseen koulutukseen, on suunnattava selkeästi verkkovertaisohjaustaitojen valmentamiseen. Tämähän voi osaltaan toteutua jo Varustamon ohjauspalveluissa. erityisesti ohjausharjoitukset olivat hyviä ja valmistavat chatti-tyyppiseen ohjaustyöhön. Työharjoittelupaikka toi toisaalta ihan muuta ohjausosaamista, ei niinkään tähän "veturin" työhön liittyvää. Vertaisohjaajat tekevät työtä omassa työtilassaan Tampereen ammattikorkeakoululla. Osittain vertaisohjaajat ovat tehneet työtään myös kotona, esimerkiksi kirjoittaessaan blogikirjoituksia, päivittäessään Facebookia ja Varustamon Googlea. Yhteistyö ohjaajien kesken on sujunut wikikirjoitusten mukaan hyvin, ja vertaisohjaajista on muodostanut porukka. Ikäero ohjaajien välillä ei näytä muodostuneen ongelmaksi, vaan on ollut, kuten pari toteaa, rikkaus. Vertaistuki on vertaisohjaajienkin kesken tärkeänä koettu asia. Yhteistyö on sujunut hyvin, porukalta löytyy ideoita ja kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Ohjaus on mukavampaa porukan kanssa kuin yksin etänä.

14 Tiedonkulkua ohjaajien välillä on auttanut projektissa vertaisohjaajille perustettu Google-tili, johon vertaisohjaajat ovat ylläpitäneet aikataulujaan, dokumentoineet työnsä, kirjoittaneet viikkopalaverien muistiot ja koonneet myös tunnelmia ja muuta seurantatietoa muun muassa chatista. Tämä on hyvä käytäntö, jota on syytä jatkaa. Ohjaajat ovat selvästi omaksuneet ryhmätyössä tarvittavat kirjaamisen ja tiedonvälittämisen taidot. 14

15 15 4 Arviointia ja kehittämisehdotuksia Lyhyen toimintakautensa aikana Varustamo on saanut aloitettua monta uutta palvelua nuorille: Facebooksivun, Varustamo-blogin ja ammattistarttilaisten oman chattin ja kokemusblogin. Uusi toimintamuoto, anonyymi chat, on aloitettu helmikuussa Myös Varustamon Twitter on aloitettu vuoden 2012 alussa. Vertaisohjaajat ovat itse olleet aktiivisia ja aloitteellisia miettiessään ja kehittäessään erilaisia palveluja ja suunnitelleet niitten visuaalista ilmettä ja sisältöjä. Ongelmana hankkeessa on kuitenkin ollut se, että vielä palvelut eivät ole tavoittaneet nuoria siinä määrin, mitä asetettiin tavoitteeksi. Verkkovertaisohjauksen foorumeiden (Facebook, blogi, chatit) perustaminen, sisällön luominen ja foorumeista tiedottaminen on vienyt suurimman osan aikaa ensimmäisen VOV1-ryhmän työajasta. Jatkossa projektin keskiössä tulisi olla foorumeiden sisällön kehittäminen ja markkinointi sekä uusien työelämäyhteistyötahojen kanssa tehtävä yhteistyö. Seuraavassa on koottu arviointia suhteessa projektisuunnitelman tavoitteisiin. (TAULUKKO 1)

16 16 TAULUKKO 1. Varustamo -hankkeen väliarviointi suhteessa projektisuunnitelmaan (helmikuun loppu 2012) PROJEKTIN TAVOITE TILANNE VAHVUUDET/ ONNISTUMISET Vertaisohjauskoulutus Vertaisohjaus verkossa Yhteisöllisyyden edistäminen (ryhmät verkossa ja sosiaalisessa mediassa) -VOV1-koulutus on toteutettu ja VOV1-ohjaajia työllistetty projektiin suunnitelman mukaan -VOV2 koulutus on meneillään -Facebook sivu -Blogi -Ammattistarttien kokemusblogi ja chat -Anonyymi chat aloitettu -Twitter opetteluvaiheessa -Ammattistarttilaisten ryhmächat toteutettu. -Kokemusblogi. -Joulukalenteri. -FB-tilapäivityksissä linkkien jakoa, tykkäämistä ja kommentointia. -Osallistujalähtöinen ote koulutuksessa -Palaute VOV1-koulutuksesta on erittäin hyvä -Koulutuksen päättäneet ovat jatkaneet vertaisohjaajina -VOV1 aktiivinen foorumien kehittäjä -Useita sosiaalisen median muotoja on hyödynnetty -Hyvät kirjaus- ja tiedotuskäytännöt ohjaajien google-tilillä -Hyvä yhteistyöhenki ohjaajilla Chat HEIKKOUDET KEHITTÄMISKOHTEET JA -EHDOTUKSET Vertaisohjaajien käytännön työn kehittäminen Ohjaustyön aloittaminen koulutuksen alkuvaiheessa kokeneiden vertaisohjaajien mentoroinnin avulla Riittävän some-välineiden hallinnan osaamisen varmistaminen koulutuksessa, ettei puutteellinen osaaminen muodostu hidasteeksi Matala käyttöaste ja tunnettuvuus Somen välineiden sisällön kehittäminen nuoria houkuttavaksi ja heidän kanssaan, jotta käyttö lisääntyisi Uusien foorumien kehitys, esim. anonyymi chat (aloitettu) tai henkilökohtainen chat-ohjaus ja kyselyvastaus -palstat Käyttäjälähtöinen kehitystyö keskeiseksi, esim. blogien kirjoittamisessa -> nuorten omat intressiblogit Yhteistyön tiivistäminen valittujen työelämäkumppaneiden kanssa Osallistujia vähän Osallistujien määrän ja aktiivisuuden lisääminen

17 17 Tiedotus ja yhteistyö -WWW-sivut ja tiedotusmateriaalia (kortit, julisteet) -Osallistuminen foorumeihin ja verkostoihin somessa ja livenä. -Henkilökohtainen tiedotus yhteistyökumppaneille -Kv-seminaari järjestetty -Moodlea hyödynnetty aktiivisesti koulutuksessa -Tiedotusmateriaali monipuolista. -Some-tiedotuksen taidot kehittyneet. Ohjaustyön ammattilaisten sekä työelämäyhteistyökumppanien tiedon ja osaamisen lisääminen Seminaari syksyllä 2012 työelämäyhteistyökumppaneille. Seminaari sisältää myös sosiaalisen median käytön ohjausta ja välineisiin tutustumista

18 Jatkossa projektin haasteena on verkkovertaisohjauksen muotojen ja sisällön kehittäminen siten, että sen avulla tavoitetaan enemmän kohderyhmään kuuluvia nuoria. Toinen keskeinen kehittämishaaste on työelämäyhteistyö sellaisten nuorten palvelutahojen kanssa, jotka haluavat lisätä verkkovertaisohjauksen palveluvalikoimaansa ammatillisen ohjauksen täydentäjäksi. Kolmas kehityshaaste, toiminnan juurruttaminen palveluihin, voi toteutua vain edellisten saavuttamisen kautta. Kolmannen kehityshaasteen saavuttamiseksi nuorten ohjaustyössä toimivien tiedon ja osaamisen kehittäminen sosiaalisen median hyödyntämisestä sekä verkkovertaisohjauksen mahdollisuuksista on keskeisen tärkeää. 18