Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus"

Transkriptio

1 Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus Author : anton-monti "I like the Walrus best," said Alice, "because you see he was a little sorry for the poor oysters." "He ate more than the Carpenter, though," said Tweedledee. "You see he held his handkerchief in front, so that the Carpenter couldn't count how many he took: contrariwise." 1 / 9

2 "That was mean!" Alice said indignantly. "Then I like the Carpenter best if he didn't eat so many as the Walrus." "But he ate as many as he could get," said Tweedledum. This was a puzzler. After a pause, Alice began, "Well! They were both very unpleasant characters " (Lewis Carrol: Through the Looking-Glass, and What Alice Found There) Kaksi 1960-lukua Ennen laulettiin 20 perheestä, lukee Esko Seppäsen Suomen rikkaat -kirjan takakannessa. Ennen laulettiin paljon muustakin. Ongelma on vain siinä, että ne laulut, joihin tässä viitataan, lauloivat myös luvattuna maana sellaisesta sosialismista, joka oli pelkkää kurjuutta ja vapaudenriistoa. Ne laulut kuuluvat perinteeseen, joka on enemmän kansallinen ja sosialistinen kuin kommunistinen kommunismi käsitettynä ilman ideologian rasitteita todellisena liikkeenä, joka muuttaa olemassa olevaa. Niiden laulujen perinne ei ole edes säädyllisellä tavalla edistyksellinen. Seppänen kirjoittaa: "vuosikymmenet vaihtuvat, mutta 1960-luku säilyy. Se oli tabujen murentamisen vuosikymmen".[1] On tietysti makuasia, olivatko Neuvostoliiton ylistäminen, takertuminen vanhaan todelliseen sosialismiin, suunsoitto ilman tekoja, sinisen tai ruskean paidan päälle pukeminen ja kulttuurihegemonia vallitsevan järjestelmän piirissä oikein presidentin siunauksella tabujen murentamista vai ei. Minusta se ei ollut sitä luvulla kuitenkin maailmalla, muurin molemmilla puolilla, nuoret työläiset ja opiskelijat kapinoivat uuden subjektiivisuuden puolesta. Se oli feminismiä, se oli vaihtoehtoista seksuaalisuutta kaikessa sen kirjossa, se oli postkolonialismia, se oli elämän ekologiaa, se oli auktoriteettien vastustamista, se oli sosialismin armotonta kritiikkiä, se oli kieltäytymistä perinteisestä teollisesta työstä, se oli kaikkien väristen yksiväristen paitojen kritiikkiä, se oli toisenlaisen tuotannon piirtämistä oman elämän yrittämisen käytännöissä ja uusien yhteiskunnallisten suhteiden rakentamista. Se oli marxilaisen dialektiikan heittämistä romukoppaan ja uusien ajattelun maailmojen hahmottamista ensin eksistentialismista, sitten strukturalismista Althusserista ja Foucaultista käsin, ja lopuksi vielä Deleuzestä ja uudesta ranskalaisesta filosofiasta. Se oli se toinen 1960-luku, taistolaiseen 1960-lukuun nähden antagonistinen. Pitkä 1960-luku, joka jatkui aina 1970-luvun loppupuolelle. Se sama 1960-luku, joka jatkui siis vielä kymmenen vuotta, oli Euroopassa vahvan luokkataistelun jakso, ehkä viimeinen todellisten poliittisten konfliktien kausi: väkivaltainen ja insurrektionalistinen, traaginen ja toivoa täynnä. Silloin muotoutuivat käytännössä kaikki ne vaatimukset, joita nykyinen uusi vasemmisto siellä missä se on olemassa ja vihreät ovat osaltaan ottaneet ajettavaksi: perustulosta vähemmistöjen oikeuksiin, ekologiasta osallistuvaan demokratiaan. Se pitkä 1960-luku synnytti uudet todelliset liikkeet, muokkasi vasemmistoa ja synnytti vihreät. Se tosiaan monissa maissa muutti paljon perinteistä vasemmistoa, mutta ei Suomessa. Se pitkä 1960-luku ei ollut puolueen, dialektiikan, lipunkantajien, johtajien nerouden, työn tai Neuvostoliiton ylistämistä. 2 / 9

3 Olen vaivautunut, kun luen Seppäsen kaltaisen vanhavasemmistolaisen kirjoittajan käyttävän useaan otteeseen ja aina hyvin positiivisessa mielessä käsitteitä isänmaa, isänmaallisuus tai isänmaan etu. En ole ikinä kuullut yhden ranskalaisen, saksalaisen, italialaisen tai amerikkalaisen vasemmistolaisen puhuvan isänmaasta, sen edusta tai isänmaallisuudesta, muuten kuin negatiivisina ideologisina konstruktioina. Taistolainen roska siis painaa edelleen elävien mieltä kuin vuori. Se näkyy vasemmiston ei toki koko vasemmiston rakkaudessa Venäjään (tämä meidän fasistinen naapurivaltio), teolliseen työhön (tämä kaiken kurjuuden, luonnon ja ihmisen kurjuuden, lähde) ja se näkyy rakkaudessa valtioon (tämä hirviöistä kylmin, kuten Nietzsche jossain kirjoittaa). Ymmärrän hyvin, että tietyllä aikakaudella vasemmistolle ja kapitalisteille oli yhteisesti edullista synnyttää hyvinvointivaltion käsite ja käytäntö. Yhteiskuntarauhan hinta oli riiston tuloksien tasaisempi jako. Oli mitä jakaa kapitalistisen kasvun aikakaudella. Näemme nyt, että tämä mekanismi ei enää toimi. Sen rahoituspohja ei ole vain toteutettavissa nykyisen poliittisen järjestelmän piirissä. Sen ovat kapitalistit ymmärtäneet jo 30 vuotta sitten. Vasemmisto edelleen haikailee valtion, verojen ja vanhan työn perään. Seppäsen kirja on paradigmaattinen. Se voisi sopia hyvin Le Penin tai vaikkapa Soinin ideologiseksi manifestiksi. Kun tällaisen kirjan lukee, ymmärtää oikeastaan kaiken vanhan vasemmiston kurjuudesta ja sen vähäisestä ja laskevasta kannatuksesta. Ymmärtää myös selkeästi mitkä ovat kurjuuden syyt ja mitkä mahdolliset ratkaisut uudelle vasemmistolle. Ennen ja nyt Selvästi Esko Seppäsen poliittisen elämän traumaattinen vuosi on Kun pääomien maahantuonti vapautettiin, vuonna 1987 ja parin vuoden ajan sen jälkeen Suomen rahamarkkinoille hyöki sellainen tuontirahan tsunami, että sillä voitiin rahoittaa jättiläismäinen yritysomaisuuksien uusjako.[2] Seppänen muistelee kaiholla aikoja ennen tsunamia, jolloin kapitalisti oli patruuna, konkreettisesti olemassa oleva henkilö, joka rakasti firmaansa ja säilöi voitot käytettäväksi yrityksensä investointeihin ja usein myös työntekijöidensä hyvään sosiaaliseen vointiin.[3] Hän kirjassaan palaa aina välillä tähän patruunoiden ajan ylistykseen. Hän ei tietenkään myöskään unohda rakasta valtiota kapitalistin roolissa: valtio puolestaan on ollut hyvä omistaja, joka on jättänyt yritystensä voittovarat suurelta osin niiden investointien tulorahoitukseksi.[4] Esko Seppänen on sikäli oikeilla jäljillä, että 1980-luvulla tapahtui maailmanlaajuisesti, eikä pelkästään Suomessa, valtava varallisuuden kasvu ja uusjako. Se ei ollut seuraus monien toisiinsa kytkeytyvien mutta hallitsemattomien tapahtumien ketjusta [5], vaan kapitalistisen talouden kehitys, jonka juuret ovat kutakuinkin seuraavissa tapahtumissa: a) kapitalistisen tuotannon keskipisteen siirtyminen autoteollisuudesta perinteisestä teollisuudesta elektroniikka- ja kommunikaatioteollisuuteen ja erityisesti elektroniikka- ja kommunikaatioteollisuuden tuotteiden soveltamiseen tuotaannon tehostamisessa ja automatisoinnissa; b) maailmankaupan akselin siirtyminen New York Lontoo akselista akseliin Kalifornia Kiina; 3 / 9

4 c) uuden proletaarisen subjektiivisuuden nousu, joka uskoi yksilöllisyyteen, vastusti valtiollista holhousta ja oli sisäistänyt markkinaideologian (mikä on tietenkin aina parempi asia, kuin uskominen sosialistisen työn ideologiaan) ja d) todellisen sosialismin ja perinteisten kommunististen puolueiden ajautuminen kriisiin, koska ne olivat kykenemättömiä antamaan poliittisen ja yhteiskunnallisen muodon tälle uudelle proletaarisen subjektiivisuuden nousulle, joka tapahtui myös idässä. Se ei ollut siis pelkkä yksipuolinen kapitalistinen uusliberalistinen hyökkäys, vaan se oli oiva esimerkki siitä, miten kapitalistit kuten Deleuze ja Guattari opettavat - ovat aina kyenneet aistimaan ja ohjaamaan myös proletariaatin haluja maailman muuttumisessa. En ollenkaan ihmettele, että vuosi 1987 oli traumaattinen vanhalle vasemmistolle. Uusi vihreä vasemmisto ja todellinen liike olivat tietäneet sen hetken tulevan jo 10 vuotta aikaisemmin. Sen muutoksen sisältö ei ollut, kuten Seppänen antaa ymmärtää, finassimarkkinoiden muutos vaan kapitalistisen tuotannon, tuotantosuhteiden ja luokkasuhteiden muutos. Ero on melkoinen. Jos olisin Seppänen, kysyisin itseltäni: miksi vuonna 1987 suomalainen vasemmisto, jota hän edusti, hävisi taistelunsa takertuessaan menneisyyteen ja kansallisvaltioon? Se hävisi, koska se ei ymmärtänyt muuttuvaa kapitalismia, muuttuvaa suvereniteetin muotoa ja ennen kaikkea, koska se ei ymmärtänyt kuten se ei ymmärrä vieläkään nyt muuttuvaa työväestöä. Vanha patruunoiden maailma ei ollut yhtään parempi paikka kuin uusi uljas postmoderni. Itse asiassa patruunoiden aika oli huomattavasti pahempi. Se oli muuttumattomuuden maailma, jossa jokaisella oli se oma kiinteä paikka yhteiskunnassa, jossa jokainen tiesi oman turvallisen elämän kohtalon. Se oli maailma, jossa kaikki proletaarisen yksilön oikeudet seksuaalisuudesta itseilmaisuun olivat alisteisia yhtenäiselle luokkaedulle, joka oli sama kuin valkoisten heterotyöläismiesten etu, kuten meille opettavat postkolonialistiset tai femistiset tutkimukset. Suomalaisen poikkeaman syy, oikeastaan koko läntiseen Eurooppaan nähden, luokkarakenteen muuttumisessa, on siinä, että Suomessa perinteisen teollisuuden osuus kansantaloudesta kasvoi melkein kaksi vuosikymmentä pitempää kuin muissa maissa, jotka nopeasti deindustrialisoituivat jo 1970-luvulla. Samalla Suomesta on aina puuttunut se kokoonpanoteollisuus, joka oli tyypillinen fordistiselle aikakaudelle, jonka työntekijät oppivat vihaamaan teollista työtä. Tämä osittain selittää sitä sokeaa uskoa, joka Suomessa edelleen on vallalla suhteessa teollisen työn tuomaan onneen ja autuuteen. Se edesmennyt teollisen työn aikakausi on meitä huomattavasti lähempänä, kuin monia muita eurooppalaisia. Jos mennään hieman syvemmälle marxilaisessa teoreettisessa näkökulmassa, on tietysti huomioitava, että vanhan ajan patruuna, joka sijoitti rahansa firmaansa, osaltaan syvensi kapitalistista riistosuhdetta. Laajensi sille alisteisen työvoiman määrää tai lisäsi kiinteän pääoman määrää koneita ja sitä kautta riistoa. Paradoksaalisella tavalla yrittäjä, joka kuluttaa rahansa, ottaa ne siis ulos kapitalistisen arvottumisen mekanismista, toimii juuri päinvastoin kuin kapitalistin pitäisi, ainakin erään Max Weberin mukaan. Finanssipääoman luonteesta 4 / 9

5 Kansantuote tuotetaan ihmistyöllä reaalitaloudessa. Jos on uskominen tohtori Marxin tutkimuksia, vain reaalitaloudessa ja vain tavaratuotannossa syntyy niin sanottua lisäarvoa, jolla jonkun työstä palkitaan myös joku muu ilman että sen jonkun muun on tarvinnut tehdä sitä työtä. Reaalitalous on pienten ihmisten talous erotukseksi finanssitaloudesta, joka on suurten rahojen talous. Reaalitaloudessa tehdään sekä kätten että pään työtä, kun taas finanssitaloudessa tehdään pelkästään pään työtä, jos myös rahalla pelaamista, tyhjän toimittamista ja toisten tekemän työn hedelmien nauttimista ylipäätään voidaan kutsua työksi. [6] En ole aikaisemmin törmännyt määritelmään, jonka mukaan reaalitalous olisi pienten ihmisten talous. Oikeastaan koko määritelmä on melko outo. Tiedän kyllä, että Suomen suurimmat työpaikat ovat olleet juuri näitä reaalitalouden paikkoja, sanotaan nyt vaikka Raahen tehdas. Euroopassa on survottu kymmeniätuhansia ihmisiä tuotantolaitoksiin, jossa he ovat kasvottomasti, ilman mitään spesifiä osaamista tai tietoa, toistaneet muutamien sekuntien välillä samaa ruumiillista liikettä, puhumatta toisilleen. Näin on toiminut suuruudensa aikoina vaikkapa autoteollisuus Euroopassa, Amerikassa ja Neuvostoliitossa: fordistinen tuotanto. Se oli aikakausi, jolloin valtavat kasvottomat trustit toimivat nivoutuneina pankkeihin ja valtioon. Se siitä pienten ihmisten taloudesta. Se aikakausi päättyi kun informaatio ja elektroniikka muuttivat maailmaa. Työ muuttui yhä enemmän myös tehdastyö sellaiseksi jota tehdään älyllä, eikä ruumiilla. Pelaaminen, pään työ ja tyhjän toimittaminen ovat itse asiassa yhä enemmän koko työn myös teollisen työn sisältöä, eikä pelkän finanssitalouden sisältöä. En todellakaan tällä tarkoita pelkästään niitä tyyppejä, luovaa luokkaa (sic!), jotka palloilevat Kallion kahviloissa tabletti mukanaan ja tekevät töitä, vaikka se ei siltä näytä. Tarkoitan myös niitä ihmisiä, jotka tekevät juuri sitä työtä joka ei näytä työltä Seppäsen silmissä myös tehdashallien kupeessa, varastoissa tai korjaamoissa. Myös reaalitalous, Seppänen hyvä, mimetisoituu finanssitaloudeksi. Tässä Seppäsen analyysissä hyvä työ, paha työ on eräänlainen moralistinen ja hyvin vanhanaikainen tapa suhtautua ihmisen toimintaan. Oikeastaan siitä puuttuu kokonaan kyky ymmärtää sen, että finanssitalous ja reaalitalous ovat kiinteitä osia kapitalistista tuotantojärjestelmää. Ne eivät ole erillisiä osia: toinen hyvä (tuotanto) ja toinen paha (finanssi). Juuri kuten kalliolaisen kahvilassa istuvan henkilön tekemä immateriaalinen työ voi olla vaikkapa pienen koodin muodossa tai oivalluksessa, että asiakkaat voivat kasata huonekalunsa kotona se tekijä, joka moninkertaistaa vaikkapa tietyn konejärjestelmän tehoa tai yrityksen tuottamaa lisäarvoa. Jos palataan perinteiseen marxilaiseen analyysiin, voidaan todeta, että marxilainen ortodoksia ymmärtää hyvin varhaisessa vaiheessa omistamisen ja johtamisen erottamisprosesseja, jotka muuttavat syvällisesti yrittäjyyttä. Marxilainen analyysi ymmärtää myös sen, että yksittäisten kapitalistien yrittäjien keskinäinen kilpailu ja anarkia voi johtaa järjestelmän tuhoon. Finanssikapitalismi pankit syntyvät juuri siihen tarkoitukseen, että ne ajavat kapitalistisen luokan kokonaisetua luokkaetua. Ne ohjaavat järjestelmää saavuttamaan tietyntyyppistä tasapainoa. 5 / 9

6 Tietysti on ollut hetkiä, jolloin järjestelmä on heilahtanut suuntaan (ja toiseen). Vuoden 1929 kriisi vie kohti suunnitelmataloutta, sekä lännessä että idässä, vahvaan valtion interventioon. Usein unohdetaan että valtiokapitalismi ei ollut pelkän Neuvostoliiton saavutus: Iso-Britanniassa 1960-luvulla valtion osuus BKT:stä oli huomattava. Kun tämä järjestelmä ajautui kriisiin, syntyi taas vastavoimana se uusliberalistinen aalto, joka mitä ilmeisemmin on nyt kriisissä. Ongelma on nyt siinä, että tälle kriisille ei näytä löytyvän ratkaisua. Ei ole näköpiirissä uutta New Dealia tai uutta Reaganomicsia. Kapitalististen yhteiskuntien propulsiivinen voima on ehtynyt. Raha, rahapolitiikka, on siis se väline, jolla kapitalistinen luokka harjoittaa omaa luokkapolitiikkaansa. Näin on aina tapahtunut. Seppäsen mielestä rahaa, josta suurin osa on olemassa vain sähköisinä bitteinä tietokoneiden kovalevyillä, ovat pankit oppineet tuottamaan rahasta ilman tavaroiden tuottamisen riesaa ja ilman toisten tekemän työn tulosten ottamisen vaivaa. [7] Asiahan ei tietenkään ole näin. Oikeastaan se, mikä on relevanttia tässä kontekstissa, on rahan ja työn välinen mittaamattomuus. Työn immaterialisointi se työ jonka Seppänen ei ymmärrä olevan työtä on vaikeuttanut tietysti rahan käyttöä mittana. Kyllä me tiedämme, mitä tehdashalli maksaa, mitä konejärjestelmä maksaa, mitä perinteinen työläinen maksaa, tunnemme tasearvot. Mutta mikä on sen koodirivin arvo, joka tuotetaan lattemukin vieressä kahvilassa, eikä kiinteässä työpaikassa? Sen arvo voi olla mittaamattoman paljon tai mittaamattoman vähän. Tämä raha, joka Seppäsen mielestä ei ole olemassa muuten kuin biittinä, on olemassa kuitenkin immateriaalisuuden potentiaalina. Siinä se on, se uusi kapitalismi. Se ei ole rikkaiden listauksissa. Oikeastaan tahtomatta Seppänen paljastaa kaiken seuraavassa lauseessa: yrittäjä ei sitten enää ole se, joka aina vain hakee pääomalle korkeinta mahdollista tuottoa toisten rahoilla ilman henkilökohtaista riskiä ja jota tohtori Marx tarkoitti pääoman omistajalla eli kapitalistilla kirjoittaessaan, että pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee. [8] Se kuollut työ, johon Marx viittaa, ei ole kapitalisti, kuten Seppänen väittää, vaan se on tietysti se kiinteä pääoma, joka saa konejärjestelmän muotoa, ja juuri se imee itseensä elävän työn, työläisen työn joka tekee töitä koneen äärellä. Vanhassa kapitalismissa rahat palautuivat tehtaaseen koneiden muodossa ja asettuivat vastakkain työläiseen nähden: työläiset ja pääoma. Tämä nuoruuteni rakas antagonistinen taistelupari. Nykyisessä kapitalismissa kiinteä pääoma konejärjestelmä saa yleisen älyn muotoja General Intellect ja tässä muodossa se ei ole enää kuollutta työtä kiinteän pääoman muodossa. Se on yleistä yhteiskunnallista osaamista elävän työn aivoissa, verkostoituneen elävän työn aivoissa. Kun Seppänen kirjoittaa Wallenbergit olivat vielä neljännesvuosisata sitten Ruotsin rikkain suku, mutta viime vuosikymmeninä heidän edelleen ovat erilaisilla listoilla kiilanneet vaatekauppias Stefan Persson (H&M) (...) Ingmar Kamprad (IKEA) ja monet muut Ruotsin nykyrikkaat [9] hän ei todellakaan näytä ymmärtävän sitä tosiasiaa, että vaatteita ja huonekaluja on aina tehty. Hän ei näytä ymmärtävän sitä, että IKEA ja H&M saavat lisäarvonsa immateriaalisesta kyvystä. IKEA ja H&M eivät ole finanssipääoman tuotoksia, ne eivät edes ole tehtaita: ne ovat immateriaalisen kapitalismin tuotoksia. Ne sisältävät yleistä älyä ja siksi näiden yritysten arvo on mittaamaton suhteessa perinteisiin huonekalu- tai vaatevalmistajiin. Heillä ei edes ole omia tehtaita, heillä on vain konsepti, jotain joka on vaikeasti redusoitavissa rahan mittaan muuten kuin pörssin kautta. 6 / 9

7 Ristiritoja, vaaroja ja puutteita Seppäsen Suomen rikkaat on hämmentävä ristiriitaisuudessaan. Kirjassa väitetään, että pääoma on saanut kasvottoman ylikansallisen luonteen, mutta samanaikaisesti Seppänen kykenee melko hyvin esittämään ihan avoimiin lähteisiin nojaten ketkä ovat Suomen rikkaat. Nämä kirjassa esiintyvät Suomen rikkaat ovat osa kansainvälistä kapitalistista luokkaa, tietenkin, mutta näiden henkilöiden tilalla voisi olla ihan kuka tahansa muu kapitalisti. Kirjan toinen ilmeinen ristiriita on siinä, että ensin väitetään, että työllä tai todellisella yrittämisellä ei voi rikastua, ja sitten kuitenkin tuodaan esille selvästi miten pelimiljönäärejä, tietoturvamiljonäärejä ja ties keitä muita uusien alojen toimijoita on päässyt listalle tekemällä työtä, luomalla yrityksiä ja sitten myymällä nämä pois, mikä on kapitalistisen tuotannon kannalta täysin normaalia (yrityksen perustaminen toimiminen sen piirissä johdon erottaminen omistajuudesta ja lopuksi yrityksen myynti julkisilla markkinoilla, pörssissä). Pidän myös tällaisten henkilöluetteloiden tekemistä melko kyseenalaisena toimena. Siinä oikeastaan viedään huomio pois kapitalismin toiminnasta tuotantomuotona ja yhteiskuntajärjestelmänä, ja kiinnitetään voyeuristinen huomio kapitalistisen luokan yksittäisiin jäseniin. Neuvostoliitossa toden teolla eliminoitiin kapitalistien luokka. Ne ihmiset, joilla oli kapitalistinen, porvarillinen tai muuten vaan ei-työläinen tausta, saivat kärsiä useita vuosia karmeissa oloissa kaivoksissa ja ties missä infernaalisissa laitoksissa, jotta heistä olisi pyyhkiytynyt pois porvarillisuuden ja kapitalismin tahra. Ihmiset eivät päässeet opiskelemaan, jos heidän vanhempansa olivat olleet porvareita tai aatelisia. Eihän se tietenkään muuttanut mitään, yleisesti. Työtä tehtiin neuvostotehtaissa aivan samoilla menetelmillä ja työnjaolla kuin kapitalistisissa maissa, ehkä karuimmissa oloissa. En tiedä. mitä kohtaloa Seppänen on kaavaillut näiden listattujen kapitalistien päänmenoksi. Pidän kuitenkin tällaista luettelointia juuri linjassa taistolaisen perinteen suunsoiton kanssa, jossa uhottiin, eikä koskaan mitään tehty. Monissa Euroopan maissa 1970-luvulla kapitalistit ja heidän asiamiehet joutuivat valitettavasti väkivaltaisten tekojen kohteeksi (vaikka Martin Schleyer Saksassa, Giuseppe Taliercio Italiassa tai Georges Besse Ranskassa). Heidät murhattiin monien muiden kanssa. Minusta menneisyyden haamuja ei kannattaisi heiluttaa listata vihollisia varsinkaan jos kyseessä on puhtaasti populistinen ja tyhjän retorinen teko. Sitä ei kannattaisi tehdä aikakaudella, jolloin yhteiskuntamme viattomuus on menetetty. Kirjoitin vuonna 2000 Toni Negrin johtamaan Posse-lehden ensimmäiseen numeroon melko laajan artiikkelin Nokian tuotantomallista[10] ja siitä, miten tämä tuotantomalli nivoutui suomalaisen yhteiskunnan murrokseen. Kirjoituksen keskeisimmät aspektit liittyivät siihen, että Nokia muodostui suureksi it-alan yritykseksi edellytyksenään valtava yhteiskunnallinen investointi osaamiseen, globaalin kommunikaation muodostuminen vapaan liikkuvuuden aikakaudella (jota mm. NMT-standardi oli ennakoinut pohjoismaissa), yleinen liikkuvuus/paikattomuus työelämässä, ja tietysti sisällön immateriaalisuus. Seppänen toteaa, että Westermark ja Kairamo loivat Nokian. Samalla tavalla hän kuittaa 1960-luvun suuren teollistamisunelman, joka yhdisti vasemmiston ja kapitalistit, toteamalla Helge Haavisto loi terästeollisuuden Suomeen [11]. Vastaavasti hän ei kiinnitä mitään huomiota vaikkapa Koneen tuotantomalliin. Kirjassa useassa otteessa todetaan, että Koneen omistajasuku on Suomen ylivoimaisesti rikkainta sukua ja yksityiskohtaisesti selitetään eri yhtiöiden nivoutumista tähän 7 / 9

8 omaisuuskokonaisuuteen. Minusta olisi ollut paljon kiinnostavampi ymmärtää mitä Koneen tuotantomalli tarkoittaa, miten sen alihankintaketjut toimivat, mitä uutta se tuo työprosesseihin, miten se sisällyttää General Intellectiä sen tuotteisiin, miten se nivoutuu kansainväliseen työnjakoon ja lopuksi ehkä kiinnostavimpana miten Koneen työläiset tekevät työtä, miten he kykenevät tuottamaan valtavan määrän lisäarvoa. Seppäsen tirkistelyn kannalta asialla ei ole merkitystä. Minusta se olisi tutkimisen arvoinen asia. Ostereiden kohtalo Walrus (Mursu) ja Carpenter (Puuseppä tai Nikkari) ovat päähenkilöt runossa, jota Tittelityy ja Tittelitom lausuvat Liisalle Lewis Carrollin kirjoittamassa Liisan seikkailut peilimaailmassa. Mursu ja Puuseppä kävelevät merenrannalla kuun loisteessa ja auringon paisteessa. He kutsuvat neljää osteria seuraamaan heitä. Vanhin ostereista yrittää varoittaa nuorempia kumppaneita, mutta neljä osteria lisää lähtee seuraamaan Mursua ja Puuseppää. Juoni paljastuu ja osterit syödään pois. Liisa pohtii kumman Mursun vai Puusepän vastuu on suurempi tässä traagisessa tarinassa. Hän tulee lopputulokseen, että molemmat Walrus ja Carpenter ovat yhtä suuressa vastuussa. Seppänen kirjoittaa ja minä en voi olla ajattelematta Wahlroosin viiksiä ja taskuliinaa: Wahlroos ei kuulu suomalaisen korporatismin takuuhenkilöihin sillä hän ei ymmärrä ay-liikettä, joka puolustaa palkansaajien kollektiivista etua. Populismia hän kyllä ymmärtää. Hän on muun muassa ehdottanut demareiden Demokraatti-lehdessä, että kaikille suomalaisille ruvettaisiin maksamaan kansalaispalkkana tuhatkunta euroa kuussa puhtaana käteen. [12] Tämä minusta osoittaa sen, että Wahlroos, uuden kapitalistin edustajana, ymmärtää mikä on ostereiden kohtalo: jos syödyksi pitää tulla, on kuitenkin parempi että tulee syödyksi samppanjalla, tai edes perustulolla. Perinteinen vasemmisto, jota Seppänen hyvin edustaa, syö myös ostereiden tulevaisuuden, ymmärtämättä kuitenkin niiden kohtaloa, kuten postmoderni pankkiiri taas kykenee tekemään. Samalla tämä puuseppämme vielä moralisoi sillä, että pankkiiri syö piilossa, taskuliinansa takana, jossakin paratiisisaarella. Wahlroos ei ymmärrä suomalaista korporatismia, kuten sitä eivät todellakaan ymmärrä ne siivoojat, maahanmuuttajat, prekaarit ja vaikkapa nuorisotakuun kohteet, jotka joutuvat aina uhratuiksi pyhän työn alttarilla, pyhän työn, jota valtio pukee sen kollektiivisen edun ja sovittelun kaapuun, joka ei ole enää edes kollektiivinen, koska se edustaa yhä pienenevää osaa työvoimasta. En oikein tiedä lopuksi mitä pitäisi sanoa, kun Seppäsen ajatusten summa on tämänlainen: kansankapitalismia ei ole se, että on tuollaisia suuromistaja. Kansankapitalismi on se, että on mahdollisimman paljon ns. osakesäästäjiä, jotka omistavat pieniä määriä osakkeita ja joista monella on unelma tulla säästämällä kapitalistiksi.[13] Tämähän ei ole enää edes sosialidemokratiaa, jolla oli kuitenkin kunniakas perinne ja poliittinen rooli. Tämä ei tietenkään liitty yrittämiseen tai investoimiseen. Tämä on populistinen yritys, jonka kohteena ovat ne pienet yrittäjät ja säästäjät, jotka ovat joutuneet kapitalismin jalkoihin ja aina tulevat joutumaan, ja jotka yrittävät aina syyttää omista ongelmista jotain muita kuin itseään tai kapitalismia. Lopuksi tietysti on ehkä löydettävä jotain positiivista. Seppänen kirjoittaa: Perinnöt vaikuttavat 8 / 9

9 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org keskeisellä tavalla tuloerojen epäoikeudenmukaisuuteen. [14] Olen asiasta samaa mieltä, mutta on myös todettava, että se ei yhtään tee vähemmän kapitalisteiksi sellaisia henkilöitä kuin Steve Jobs, Mark Zuckerberg tai Bill Gates, jotka ovat luoneet uusia kapitalistisen arvottumisen malleja tyhjästä. En tiedä mitä heidän perinnöilleen tulee tapahtumaan. Uskoisin, että siinä tulee tapahtumaan kuten useimmille perinnöille: suuri määrä jälkeläisiä toisen tai kolmannen polven - laittaa rahansa kymmeniin projekteihin, jotka ovat heistä kiinnostavia: taiteesta ympäristöön, koruista keräilyesineisiin, ravintoloista hyväntekeväisyyteen. Minusta se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin rahan pitäminen kapitalistisen tuotantokoneiston ytimessä, siinä infernaalisessa koneistossa, joka tuhoaa ihmisiä, heidän mieltään ja luontoa. Viitteet [1] Esko Seppänen, Suomen rikkaat, Minerva Kustannus, 2014, 13 [2] Seppänen, 161 [3] Seppänen, 21 [4] Seppänen, 213 [5] Seppänen, 162 [6] Seppänen, 121 [7] Seppänen, 15 [8] Seppänen, 16 [9] Seppänen, 160 [10] Anton Monti, Nokialand provincia dell Impero, Posse, Castelvecchi, 2000, s [11] Seppänen, 285 [12] Seppänen, 108 [13] Seppänen, 273 [14] Seppänen, / 9

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton lupaukset ja uhkakuvat - Lisääkö maahanmuutto harmaata taloutta?

Työperäisen maahanmuuton lupaukset ja uhkakuvat - Lisääkö maahanmuutto harmaata taloutta? Työperäisen maahanmuuton lupaukset ja uhkakuvat - Lisääkö maahanmuutto harmaata taloutta? ja entä sitten Yhteiskuntafilosofinen pohdinta ääri- ja marginaaliilmiöiden taustoista 23.3.2012 1 Lupaukset ja

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Kapitalismin vaihtoehto: rakkaus ja hippielämä?

Kapitalismin vaihtoehto: rakkaus ja hippielämä? Kapitalismin vaihtoehto: rakkaus ja hippielämä? Author : eskoseppanen 1 / 9 Kiitän Anton Montia mielenkiintoisesta kritiikistä kirjastani Suomen rikkaat. Hänen kirjoituksensa perustuu siihen ajatukseen,

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Jukka Liukkonen - Miten perussuomalaisten äänestäminen on tulkittava?

Jukka Liukkonen - Miten perussuomalaisten äänestäminen on tulkittava? Jukka Liukkonen - Miten perussuomalaisten äänestäminen on tulkittava? Author : admin Perussuomalaiset on ennenkaikkea vanhaa maailmaa haikaileva arvopuolue, joita yhdistää ja huolestuttaa perinteisen maailman

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Suomi maailmantalouden pyörteissä

Suomi maailmantalouden pyörteissä Suomi maailmantalouden pyörteissä EK:n toimittajaseminaari 2006 Jussi Mustonen Globalisaatio: mitä se on? ENNUSTE 150 VUODEN TAKAA: Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot