Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus
|
|
- Elisabet Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus Author : anton-monti "I like the Walrus best," said Alice, "because you see he was a little sorry for the poor oysters." "He ate more than the Carpenter, though," said Tweedledee. "You see he held his handkerchief in front, so that the Carpenter couldn't count how many he took: contrariwise." 1 / 9
2 "That was mean!" Alice said indignantly. "Then I like the Carpenter best if he didn't eat so many as the Walrus." "But he ate as many as he could get," said Tweedledum. This was a puzzler. After a pause, Alice began, "Well! They were both very unpleasant characters " (Lewis Carrol: Through the Looking-Glass, and What Alice Found There) Kaksi 1960-lukua Ennen laulettiin 20 perheestä, lukee Esko Seppäsen Suomen rikkaat -kirjan takakannessa. Ennen laulettiin paljon muustakin. Ongelma on vain siinä, että ne laulut, joihin tässä viitataan, lauloivat myös luvattuna maana sellaisesta sosialismista, joka oli pelkkää kurjuutta ja vapaudenriistoa. Ne laulut kuuluvat perinteeseen, joka on enemmän kansallinen ja sosialistinen kuin kommunistinen kommunismi käsitettynä ilman ideologian rasitteita todellisena liikkeenä, joka muuttaa olemassa olevaa. Niiden laulujen perinne ei ole edes säädyllisellä tavalla edistyksellinen. Seppänen kirjoittaa: "vuosikymmenet vaihtuvat, mutta 1960-luku säilyy. Se oli tabujen murentamisen vuosikymmen".[1] On tietysti makuasia, olivatko Neuvostoliiton ylistäminen, takertuminen vanhaan todelliseen sosialismiin, suunsoitto ilman tekoja, sinisen tai ruskean paidan päälle pukeminen ja kulttuurihegemonia vallitsevan järjestelmän piirissä oikein presidentin siunauksella tabujen murentamista vai ei. Minusta se ei ollut sitä luvulla kuitenkin maailmalla, muurin molemmilla puolilla, nuoret työläiset ja opiskelijat kapinoivat uuden subjektiivisuuden puolesta. Se oli feminismiä, se oli vaihtoehtoista seksuaalisuutta kaikessa sen kirjossa, se oli postkolonialismia, se oli elämän ekologiaa, se oli auktoriteettien vastustamista, se oli sosialismin armotonta kritiikkiä, se oli kieltäytymistä perinteisestä teollisesta työstä, se oli kaikkien väristen yksiväristen paitojen kritiikkiä, se oli toisenlaisen tuotannon piirtämistä oman elämän yrittämisen käytännöissä ja uusien yhteiskunnallisten suhteiden rakentamista. Se oli marxilaisen dialektiikan heittämistä romukoppaan ja uusien ajattelun maailmojen hahmottamista ensin eksistentialismista, sitten strukturalismista Althusserista ja Foucaultista käsin, ja lopuksi vielä Deleuzestä ja uudesta ranskalaisesta filosofiasta. Se oli se toinen 1960-luku, taistolaiseen 1960-lukuun nähden antagonistinen. Pitkä 1960-luku, joka jatkui aina 1970-luvun loppupuolelle. Se sama 1960-luku, joka jatkui siis vielä kymmenen vuotta, oli Euroopassa vahvan luokkataistelun jakso, ehkä viimeinen todellisten poliittisten konfliktien kausi: väkivaltainen ja insurrektionalistinen, traaginen ja toivoa täynnä. Silloin muotoutuivat käytännössä kaikki ne vaatimukset, joita nykyinen uusi vasemmisto siellä missä se on olemassa ja vihreät ovat osaltaan ottaneet ajettavaksi: perustulosta vähemmistöjen oikeuksiin, ekologiasta osallistuvaan demokratiaan. Se pitkä 1960-luku synnytti uudet todelliset liikkeet, muokkasi vasemmistoa ja synnytti vihreät. Se tosiaan monissa maissa muutti paljon perinteistä vasemmistoa, mutta ei Suomessa. Se pitkä 1960-luku ei ollut puolueen, dialektiikan, lipunkantajien, johtajien nerouden, työn tai Neuvostoliiton ylistämistä. 2 / 9
3 Olen vaivautunut, kun luen Seppäsen kaltaisen vanhavasemmistolaisen kirjoittajan käyttävän useaan otteeseen ja aina hyvin positiivisessa mielessä käsitteitä isänmaa, isänmaallisuus tai isänmaan etu. En ole ikinä kuullut yhden ranskalaisen, saksalaisen, italialaisen tai amerikkalaisen vasemmistolaisen puhuvan isänmaasta, sen edusta tai isänmaallisuudesta, muuten kuin negatiivisina ideologisina konstruktioina. Taistolainen roska siis painaa edelleen elävien mieltä kuin vuori. Se näkyy vasemmiston ei toki koko vasemmiston rakkaudessa Venäjään (tämä meidän fasistinen naapurivaltio), teolliseen työhön (tämä kaiken kurjuuden, luonnon ja ihmisen kurjuuden, lähde) ja se näkyy rakkaudessa valtioon (tämä hirviöistä kylmin, kuten Nietzsche jossain kirjoittaa). Ymmärrän hyvin, että tietyllä aikakaudella vasemmistolle ja kapitalisteille oli yhteisesti edullista synnyttää hyvinvointivaltion käsite ja käytäntö. Yhteiskuntarauhan hinta oli riiston tuloksien tasaisempi jako. Oli mitä jakaa kapitalistisen kasvun aikakaudella. Näemme nyt, että tämä mekanismi ei enää toimi. Sen rahoituspohja ei ole vain toteutettavissa nykyisen poliittisen järjestelmän piirissä. Sen ovat kapitalistit ymmärtäneet jo 30 vuotta sitten. Vasemmisto edelleen haikailee valtion, verojen ja vanhan työn perään. Seppäsen kirja on paradigmaattinen. Se voisi sopia hyvin Le Penin tai vaikkapa Soinin ideologiseksi manifestiksi. Kun tällaisen kirjan lukee, ymmärtää oikeastaan kaiken vanhan vasemmiston kurjuudesta ja sen vähäisestä ja laskevasta kannatuksesta. Ymmärtää myös selkeästi mitkä ovat kurjuuden syyt ja mitkä mahdolliset ratkaisut uudelle vasemmistolle. Ennen ja nyt Selvästi Esko Seppäsen poliittisen elämän traumaattinen vuosi on Kun pääomien maahantuonti vapautettiin, vuonna 1987 ja parin vuoden ajan sen jälkeen Suomen rahamarkkinoille hyöki sellainen tuontirahan tsunami, että sillä voitiin rahoittaa jättiläismäinen yritysomaisuuksien uusjako.[2] Seppänen muistelee kaiholla aikoja ennen tsunamia, jolloin kapitalisti oli patruuna, konkreettisesti olemassa oleva henkilö, joka rakasti firmaansa ja säilöi voitot käytettäväksi yrityksensä investointeihin ja usein myös työntekijöidensä hyvään sosiaaliseen vointiin.[3] Hän kirjassaan palaa aina välillä tähän patruunoiden ajan ylistykseen. Hän ei tietenkään myöskään unohda rakasta valtiota kapitalistin roolissa: valtio puolestaan on ollut hyvä omistaja, joka on jättänyt yritystensä voittovarat suurelta osin niiden investointien tulorahoitukseksi.[4] Esko Seppänen on sikäli oikeilla jäljillä, että 1980-luvulla tapahtui maailmanlaajuisesti, eikä pelkästään Suomessa, valtava varallisuuden kasvu ja uusjako. Se ei ollut seuraus monien toisiinsa kytkeytyvien mutta hallitsemattomien tapahtumien ketjusta [5], vaan kapitalistisen talouden kehitys, jonka juuret ovat kutakuinkin seuraavissa tapahtumissa: a) kapitalistisen tuotannon keskipisteen siirtyminen autoteollisuudesta perinteisestä teollisuudesta elektroniikka- ja kommunikaatioteollisuuteen ja erityisesti elektroniikka- ja kommunikaatioteollisuuden tuotteiden soveltamiseen tuotaannon tehostamisessa ja automatisoinnissa; b) maailmankaupan akselin siirtyminen New York Lontoo akselista akseliin Kalifornia Kiina; 3 / 9
4 c) uuden proletaarisen subjektiivisuuden nousu, joka uskoi yksilöllisyyteen, vastusti valtiollista holhousta ja oli sisäistänyt markkinaideologian (mikä on tietenkin aina parempi asia, kuin uskominen sosialistisen työn ideologiaan) ja d) todellisen sosialismin ja perinteisten kommunististen puolueiden ajautuminen kriisiin, koska ne olivat kykenemättömiä antamaan poliittisen ja yhteiskunnallisen muodon tälle uudelle proletaarisen subjektiivisuuden nousulle, joka tapahtui myös idässä. Se ei ollut siis pelkkä yksipuolinen kapitalistinen uusliberalistinen hyökkäys, vaan se oli oiva esimerkki siitä, miten kapitalistit kuten Deleuze ja Guattari opettavat - ovat aina kyenneet aistimaan ja ohjaamaan myös proletariaatin haluja maailman muuttumisessa. En ollenkaan ihmettele, että vuosi 1987 oli traumaattinen vanhalle vasemmistolle. Uusi vihreä vasemmisto ja todellinen liike olivat tietäneet sen hetken tulevan jo 10 vuotta aikaisemmin. Sen muutoksen sisältö ei ollut, kuten Seppänen antaa ymmärtää, finassimarkkinoiden muutos vaan kapitalistisen tuotannon, tuotantosuhteiden ja luokkasuhteiden muutos. Ero on melkoinen. Jos olisin Seppänen, kysyisin itseltäni: miksi vuonna 1987 suomalainen vasemmisto, jota hän edusti, hävisi taistelunsa takertuessaan menneisyyteen ja kansallisvaltioon? Se hävisi, koska se ei ymmärtänyt muuttuvaa kapitalismia, muuttuvaa suvereniteetin muotoa ja ennen kaikkea, koska se ei ymmärtänyt kuten se ei ymmärrä vieläkään nyt muuttuvaa työväestöä. Vanha patruunoiden maailma ei ollut yhtään parempi paikka kuin uusi uljas postmoderni. Itse asiassa patruunoiden aika oli huomattavasti pahempi. Se oli muuttumattomuuden maailma, jossa jokaisella oli se oma kiinteä paikka yhteiskunnassa, jossa jokainen tiesi oman turvallisen elämän kohtalon. Se oli maailma, jossa kaikki proletaarisen yksilön oikeudet seksuaalisuudesta itseilmaisuun olivat alisteisia yhtenäiselle luokkaedulle, joka oli sama kuin valkoisten heterotyöläismiesten etu, kuten meille opettavat postkolonialistiset tai femistiset tutkimukset. Suomalaisen poikkeaman syy, oikeastaan koko läntiseen Eurooppaan nähden, luokkarakenteen muuttumisessa, on siinä, että Suomessa perinteisen teollisuuden osuus kansantaloudesta kasvoi melkein kaksi vuosikymmentä pitempää kuin muissa maissa, jotka nopeasti deindustrialisoituivat jo 1970-luvulla. Samalla Suomesta on aina puuttunut se kokoonpanoteollisuus, joka oli tyypillinen fordistiselle aikakaudelle, jonka työntekijät oppivat vihaamaan teollista työtä. Tämä osittain selittää sitä sokeaa uskoa, joka Suomessa edelleen on vallalla suhteessa teollisen työn tuomaan onneen ja autuuteen. Se edesmennyt teollisen työn aikakausi on meitä huomattavasti lähempänä, kuin monia muita eurooppalaisia. Jos mennään hieman syvemmälle marxilaisessa teoreettisessa näkökulmassa, on tietysti huomioitava, että vanhan ajan patruuna, joka sijoitti rahansa firmaansa, osaltaan syvensi kapitalistista riistosuhdetta. Laajensi sille alisteisen työvoiman määrää tai lisäsi kiinteän pääoman määrää koneita ja sitä kautta riistoa. Paradoksaalisella tavalla yrittäjä, joka kuluttaa rahansa, ottaa ne siis ulos kapitalistisen arvottumisen mekanismista, toimii juuri päinvastoin kuin kapitalistin pitäisi, ainakin erään Max Weberin mukaan. Finanssipääoman luonteesta 4 / 9
5 Kansantuote tuotetaan ihmistyöllä reaalitaloudessa. Jos on uskominen tohtori Marxin tutkimuksia, vain reaalitaloudessa ja vain tavaratuotannossa syntyy niin sanottua lisäarvoa, jolla jonkun työstä palkitaan myös joku muu ilman että sen jonkun muun on tarvinnut tehdä sitä työtä. Reaalitalous on pienten ihmisten talous erotukseksi finanssitaloudesta, joka on suurten rahojen talous. Reaalitaloudessa tehdään sekä kätten että pään työtä, kun taas finanssitaloudessa tehdään pelkästään pään työtä, jos myös rahalla pelaamista, tyhjän toimittamista ja toisten tekemän työn hedelmien nauttimista ylipäätään voidaan kutsua työksi. [6] En ole aikaisemmin törmännyt määritelmään, jonka mukaan reaalitalous olisi pienten ihmisten talous. Oikeastaan koko määritelmä on melko outo. Tiedän kyllä, että Suomen suurimmat työpaikat ovat olleet juuri näitä reaalitalouden paikkoja, sanotaan nyt vaikka Raahen tehdas. Euroopassa on survottu kymmeniätuhansia ihmisiä tuotantolaitoksiin, jossa he ovat kasvottomasti, ilman mitään spesifiä osaamista tai tietoa, toistaneet muutamien sekuntien välillä samaa ruumiillista liikettä, puhumatta toisilleen. Näin on toiminut suuruudensa aikoina vaikkapa autoteollisuus Euroopassa, Amerikassa ja Neuvostoliitossa: fordistinen tuotanto. Se oli aikakausi, jolloin valtavat kasvottomat trustit toimivat nivoutuneina pankkeihin ja valtioon. Se siitä pienten ihmisten taloudesta. Se aikakausi päättyi kun informaatio ja elektroniikka muuttivat maailmaa. Työ muuttui yhä enemmän myös tehdastyö sellaiseksi jota tehdään älyllä, eikä ruumiilla. Pelaaminen, pään työ ja tyhjän toimittaminen ovat itse asiassa yhä enemmän koko työn myös teollisen työn sisältöä, eikä pelkän finanssitalouden sisältöä. En todellakaan tällä tarkoita pelkästään niitä tyyppejä, luovaa luokkaa (sic!), jotka palloilevat Kallion kahviloissa tabletti mukanaan ja tekevät töitä, vaikka se ei siltä näytä. Tarkoitan myös niitä ihmisiä, jotka tekevät juuri sitä työtä joka ei näytä työltä Seppäsen silmissä myös tehdashallien kupeessa, varastoissa tai korjaamoissa. Myös reaalitalous, Seppänen hyvä, mimetisoituu finanssitaloudeksi. Tässä Seppäsen analyysissä hyvä työ, paha työ on eräänlainen moralistinen ja hyvin vanhanaikainen tapa suhtautua ihmisen toimintaan. Oikeastaan siitä puuttuu kokonaan kyky ymmärtää sen, että finanssitalous ja reaalitalous ovat kiinteitä osia kapitalistista tuotantojärjestelmää. Ne eivät ole erillisiä osia: toinen hyvä (tuotanto) ja toinen paha (finanssi). Juuri kuten kalliolaisen kahvilassa istuvan henkilön tekemä immateriaalinen työ voi olla vaikkapa pienen koodin muodossa tai oivalluksessa, että asiakkaat voivat kasata huonekalunsa kotona se tekijä, joka moninkertaistaa vaikkapa tietyn konejärjestelmän tehoa tai yrityksen tuottamaa lisäarvoa. Jos palataan perinteiseen marxilaiseen analyysiin, voidaan todeta, että marxilainen ortodoksia ymmärtää hyvin varhaisessa vaiheessa omistamisen ja johtamisen erottamisprosesseja, jotka muuttavat syvällisesti yrittäjyyttä. Marxilainen analyysi ymmärtää myös sen, että yksittäisten kapitalistien yrittäjien keskinäinen kilpailu ja anarkia voi johtaa järjestelmän tuhoon. Finanssikapitalismi pankit syntyvät juuri siihen tarkoitukseen, että ne ajavat kapitalistisen luokan kokonaisetua luokkaetua. Ne ohjaavat järjestelmää saavuttamaan tietyntyyppistä tasapainoa. 5 / 9
6 Tietysti on ollut hetkiä, jolloin järjestelmä on heilahtanut suuntaan (ja toiseen). Vuoden 1929 kriisi vie kohti suunnitelmataloutta, sekä lännessä että idässä, vahvaan valtion interventioon. Usein unohdetaan että valtiokapitalismi ei ollut pelkän Neuvostoliiton saavutus: Iso-Britanniassa 1960-luvulla valtion osuus BKT:stä oli huomattava. Kun tämä järjestelmä ajautui kriisiin, syntyi taas vastavoimana se uusliberalistinen aalto, joka mitä ilmeisemmin on nyt kriisissä. Ongelma on nyt siinä, että tälle kriisille ei näytä löytyvän ratkaisua. Ei ole näköpiirissä uutta New Dealia tai uutta Reaganomicsia. Kapitalististen yhteiskuntien propulsiivinen voima on ehtynyt. Raha, rahapolitiikka, on siis se väline, jolla kapitalistinen luokka harjoittaa omaa luokkapolitiikkaansa. Näin on aina tapahtunut. Seppäsen mielestä rahaa, josta suurin osa on olemassa vain sähköisinä bitteinä tietokoneiden kovalevyillä, ovat pankit oppineet tuottamaan rahasta ilman tavaroiden tuottamisen riesaa ja ilman toisten tekemän työn tulosten ottamisen vaivaa. [7] Asiahan ei tietenkään ole näin. Oikeastaan se, mikä on relevanttia tässä kontekstissa, on rahan ja työn välinen mittaamattomuus. Työn immaterialisointi se työ jonka Seppänen ei ymmärrä olevan työtä on vaikeuttanut tietysti rahan käyttöä mittana. Kyllä me tiedämme, mitä tehdashalli maksaa, mitä konejärjestelmä maksaa, mitä perinteinen työläinen maksaa, tunnemme tasearvot. Mutta mikä on sen koodirivin arvo, joka tuotetaan lattemukin vieressä kahvilassa, eikä kiinteässä työpaikassa? Sen arvo voi olla mittaamattoman paljon tai mittaamattoman vähän. Tämä raha, joka Seppäsen mielestä ei ole olemassa muuten kuin biittinä, on olemassa kuitenkin immateriaalisuuden potentiaalina. Siinä se on, se uusi kapitalismi. Se ei ole rikkaiden listauksissa. Oikeastaan tahtomatta Seppänen paljastaa kaiken seuraavassa lauseessa: yrittäjä ei sitten enää ole se, joka aina vain hakee pääomalle korkeinta mahdollista tuottoa toisten rahoilla ilman henkilökohtaista riskiä ja jota tohtori Marx tarkoitti pääoman omistajalla eli kapitalistilla kirjoittaessaan, että pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee. [8] Se kuollut työ, johon Marx viittaa, ei ole kapitalisti, kuten Seppänen väittää, vaan se on tietysti se kiinteä pääoma, joka saa konejärjestelmän muotoa, ja juuri se imee itseensä elävän työn, työläisen työn joka tekee töitä koneen äärellä. Vanhassa kapitalismissa rahat palautuivat tehtaaseen koneiden muodossa ja asettuivat vastakkain työläiseen nähden: työläiset ja pääoma. Tämä nuoruuteni rakas antagonistinen taistelupari. Nykyisessä kapitalismissa kiinteä pääoma konejärjestelmä saa yleisen älyn muotoja General Intellect ja tässä muodossa se ei ole enää kuollutta työtä kiinteän pääoman muodossa. Se on yleistä yhteiskunnallista osaamista elävän työn aivoissa, verkostoituneen elävän työn aivoissa. Kun Seppänen kirjoittaa Wallenbergit olivat vielä neljännesvuosisata sitten Ruotsin rikkain suku, mutta viime vuosikymmeninä heidän edelleen ovat erilaisilla listoilla kiilanneet vaatekauppias Stefan Persson (H&M) (...) Ingmar Kamprad (IKEA) ja monet muut Ruotsin nykyrikkaat [9] hän ei todellakaan näytä ymmärtävän sitä tosiasiaa, että vaatteita ja huonekaluja on aina tehty. Hän ei näytä ymmärtävän sitä, että IKEA ja H&M saavat lisäarvonsa immateriaalisesta kyvystä. IKEA ja H&M eivät ole finanssipääoman tuotoksia, ne eivät edes ole tehtaita: ne ovat immateriaalisen kapitalismin tuotoksia. Ne sisältävät yleistä älyä ja siksi näiden yritysten arvo on mittaamaton suhteessa perinteisiin huonekalu- tai vaatevalmistajiin. Heillä ei edes ole omia tehtaita, heillä on vain konsepti, jotain joka on vaikeasti redusoitavissa rahan mittaan muuten kuin pörssin kautta. 6 / 9
7 Ristiritoja, vaaroja ja puutteita Seppäsen Suomen rikkaat on hämmentävä ristiriitaisuudessaan. Kirjassa väitetään, että pääoma on saanut kasvottoman ylikansallisen luonteen, mutta samanaikaisesti Seppänen kykenee melko hyvin esittämään ihan avoimiin lähteisiin nojaten ketkä ovat Suomen rikkaat. Nämä kirjassa esiintyvät Suomen rikkaat ovat osa kansainvälistä kapitalistista luokkaa, tietenkin, mutta näiden henkilöiden tilalla voisi olla ihan kuka tahansa muu kapitalisti. Kirjan toinen ilmeinen ristiriita on siinä, että ensin väitetään, että työllä tai todellisella yrittämisellä ei voi rikastua, ja sitten kuitenkin tuodaan esille selvästi miten pelimiljönäärejä, tietoturvamiljonäärejä ja ties keitä muita uusien alojen toimijoita on päässyt listalle tekemällä työtä, luomalla yrityksiä ja sitten myymällä nämä pois, mikä on kapitalistisen tuotannon kannalta täysin normaalia (yrityksen perustaminen toimiminen sen piirissä johdon erottaminen omistajuudesta ja lopuksi yrityksen myynti julkisilla markkinoilla, pörssissä). Pidän myös tällaisten henkilöluetteloiden tekemistä melko kyseenalaisena toimena. Siinä oikeastaan viedään huomio pois kapitalismin toiminnasta tuotantomuotona ja yhteiskuntajärjestelmänä, ja kiinnitetään voyeuristinen huomio kapitalistisen luokan yksittäisiin jäseniin. Neuvostoliitossa toden teolla eliminoitiin kapitalistien luokka. Ne ihmiset, joilla oli kapitalistinen, porvarillinen tai muuten vaan ei-työläinen tausta, saivat kärsiä useita vuosia karmeissa oloissa kaivoksissa ja ties missä infernaalisissa laitoksissa, jotta heistä olisi pyyhkiytynyt pois porvarillisuuden ja kapitalismin tahra. Ihmiset eivät päässeet opiskelemaan, jos heidän vanhempansa olivat olleet porvareita tai aatelisia. Eihän se tietenkään muuttanut mitään, yleisesti. Työtä tehtiin neuvostotehtaissa aivan samoilla menetelmillä ja työnjaolla kuin kapitalistisissa maissa, ehkä karuimmissa oloissa. En tiedä. mitä kohtaloa Seppänen on kaavaillut näiden listattujen kapitalistien päänmenoksi. Pidän kuitenkin tällaista luettelointia juuri linjassa taistolaisen perinteen suunsoiton kanssa, jossa uhottiin, eikä koskaan mitään tehty. Monissa Euroopan maissa 1970-luvulla kapitalistit ja heidän asiamiehet joutuivat valitettavasti väkivaltaisten tekojen kohteeksi (vaikka Martin Schleyer Saksassa, Giuseppe Taliercio Italiassa tai Georges Besse Ranskassa). Heidät murhattiin monien muiden kanssa. Minusta menneisyyden haamuja ei kannattaisi heiluttaa listata vihollisia varsinkaan jos kyseessä on puhtaasti populistinen ja tyhjän retorinen teko. Sitä ei kannattaisi tehdä aikakaudella, jolloin yhteiskuntamme viattomuus on menetetty. Kirjoitin vuonna 2000 Toni Negrin johtamaan Posse-lehden ensimmäiseen numeroon melko laajan artiikkelin Nokian tuotantomallista[10] ja siitä, miten tämä tuotantomalli nivoutui suomalaisen yhteiskunnan murrokseen. Kirjoituksen keskeisimmät aspektit liittyivät siihen, että Nokia muodostui suureksi it-alan yritykseksi edellytyksenään valtava yhteiskunnallinen investointi osaamiseen, globaalin kommunikaation muodostuminen vapaan liikkuvuuden aikakaudella (jota mm. NMT-standardi oli ennakoinut pohjoismaissa), yleinen liikkuvuus/paikattomuus työelämässä, ja tietysti sisällön immateriaalisuus. Seppänen toteaa, että Westermark ja Kairamo loivat Nokian. Samalla tavalla hän kuittaa 1960-luvun suuren teollistamisunelman, joka yhdisti vasemmiston ja kapitalistit, toteamalla Helge Haavisto loi terästeollisuuden Suomeen [11]. Vastaavasti hän ei kiinnitä mitään huomiota vaikkapa Koneen tuotantomalliin. Kirjassa useassa otteessa todetaan, että Koneen omistajasuku on Suomen ylivoimaisesti rikkainta sukua ja yksityiskohtaisesti selitetään eri yhtiöiden nivoutumista tähän 7 / 9
8 omaisuuskokonaisuuteen. Minusta olisi ollut paljon kiinnostavampi ymmärtää mitä Koneen tuotantomalli tarkoittaa, miten sen alihankintaketjut toimivat, mitä uutta se tuo työprosesseihin, miten se sisällyttää General Intellectiä sen tuotteisiin, miten se nivoutuu kansainväliseen työnjakoon ja lopuksi ehkä kiinnostavimpana miten Koneen työläiset tekevät työtä, miten he kykenevät tuottamaan valtavan määrän lisäarvoa. Seppäsen tirkistelyn kannalta asialla ei ole merkitystä. Minusta se olisi tutkimisen arvoinen asia. Ostereiden kohtalo Walrus (Mursu) ja Carpenter (Puuseppä tai Nikkari) ovat päähenkilöt runossa, jota Tittelityy ja Tittelitom lausuvat Liisalle Lewis Carrollin kirjoittamassa Liisan seikkailut peilimaailmassa. Mursu ja Puuseppä kävelevät merenrannalla kuun loisteessa ja auringon paisteessa. He kutsuvat neljää osteria seuraamaan heitä. Vanhin ostereista yrittää varoittaa nuorempia kumppaneita, mutta neljä osteria lisää lähtee seuraamaan Mursua ja Puuseppää. Juoni paljastuu ja osterit syödään pois. Liisa pohtii kumman Mursun vai Puusepän vastuu on suurempi tässä traagisessa tarinassa. Hän tulee lopputulokseen, että molemmat Walrus ja Carpenter ovat yhtä suuressa vastuussa. Seppänen kirjoittaa ja minä en voi olla ajattelematta Wahlroosin viiksiä ja taskuliinaa: Wahlroos ei kuulu suomalaisen korporatismin takuuhenkilöihin sillä hän ei ymmärrä ay-liikettä, joka puolustaa palkansaajien kollektiivista etua. Populismia hän kyllä ymmärtää. Hän on muun muassa ehdottanut demareiden Demokraatti-lehdessä, että kaikille suomalaisille ruvettaisiin maksamaan kansalaispalkkana tuhatkunta euroa kuussa puhtaana käteen. [12] Tämä minusta osoittaa sen, että Wahlroos, uuden kapitalistin edustajana, ymmärtää mikä on ostereiden kohtalo: jos syödyksi pitää tulla, on kuitenkin parempi että tulee syödyksi samppanjalla, tai edes perustulolla. Perinteinen vasemmisto, jota Seppänen hyvin edustaa, syö myös ostereiden tulevaisuuden, ymmärtämättä kuitenkin niiden kohtaloa, kuten postmoderni pankkiiri taas kykenee tekemään. Samalla tämä puuseppämme vielä moralisoi sillä, että pankkiiri syö piilossa, taskuliinansa takana, jossakin paratiisisaarella. Wahlroos ei ymmärrä suomalaista korporatismia, kuten sitä eivät todellakaan ymmärrä ne siivoojat, maahanmuuttajat, prekaarit ja vaikkapa nuorisotakuun kohteet, jotka joutuvat aina uhratuiksi pyhän työn alttarilla, pyhän työn, jota valtio pukee sen kollektiivisen edun ja sovittelun kaapuun, joka ei ole enää edes kollektiivinen, koska se edustaa yhä pienenevää osaa työvoimasta. En oikein tiedä lopuksi mitä pitäisi sanoa, kun Seppäsen ajatusten summa on tämänlainen: kansankapitalismia ei ole se, että on tuollaisia suuromistaja. Kansankapitalismi on se, että on mahdollisimman paljon ns. osakesäästäjiä, jotka omistavat pieniä määriä osakkeita ja joista monella on unelma tulla säästämällä kapitalistiksi.[13] Tämähän ei ole enää edes sosialidemokratiaa, jolla oli kuitenkin kunniakas perinne ja poliittinen rooli. Tämä ei tietenkään liitty yrittämiseen tai investoimiseen. Tämä on populistinen yritys, jonka kohteena ovat ne pienet yrittäjät ja säästäjät, jotka ovat joutuneet kapitalismin jalkoihin ja aina tulevat joutumaan, ja jotka yrittävät aina syyttää omista ongelmista jotain muita kuin itseään tai kapitalismia. Lopuksi tietysti on ehkä löydettävä jotain positiivista. Seppänen kirjoittaa: Perinnöt vaikuttavat 8 / 9
9 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org keskeisellä tavalla tuloerojen epäoikeudenmukaisuuteen. [14] Olen asiasta samaa mieltä, mutta on myös todettava, että se ei yhtään tee vähemmän kapitalisteiksi sellaisia henkilöitä kuin Steve Jobs, Mark Zuckerberg tai Bill Gates, jotka ovat luoneet uusia kapitalistisen arvottumisen malleja tyhjästä. En tiedä mitä heidän perinnöilleen tulee tapahtumaan. Uskoisin, että siinä tulee tapahtumaan kuten useimmille perinnöille: suuri määrä jälkeläisiä toisen tai kolmannen polven - laittaa rahansa kymmeniin projekteihin, jotka ovat heistä kiinnostavia: taiteesta ympäristöön, koruista keräilyesineisiin, ravintoloista hyväntekeväisyyteen. Minusta se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin rahan pitäminen kapitalistisen tuotantokoneiston ytimessä, siinä infernaalisessa koneistossa, joka tuhoaa ihmisiä, heidän mieltään ja luontoa. Viitteet [1] Esko Seppänen, Suomen rikkaat, Minerva Kustannus, 2014, 13 [2] Seppänen, 161 [3] Seppänen, 21 [4] Seppänen, 213 [5] Seppänen, 162 [6] Seppänen, 121 [7] Seppänen, 15 [8] Seppänen, 16 [9] Seppänen, 160 [10] Anton Monti, Nokialand provincia dell Impero, Posse, Castelvecchi, 2000, s [11] Seppänen, 285 [12] Seppänen, 108 [13] Seppänen, 273 [14] Seppänen, / 9
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTarinat johtajan työvälineenä
Tarinat johtajan työvälineenä Tarinatalouden aika Elämme tarinatalouden aikakautta Tuotteitten takana on tarina Steve Jobs ja Apple, Bill Gates ja Microsoft Donald Trump ja presidenttiys Melvin Jones ja
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotSOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.
SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotTerveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy
Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotDESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat
DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotKapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014
Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotCarol Ehrlich. 70-luvun naisliike
Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotAloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotTaloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys
Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotUusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja
Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotVastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!
Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotMuutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki
Muutos mahdollisuutena Tuusula 12.9.2017 Anssi Tuulenmäki +358-50-3819772 anssi.tuulenmaki@mindustry.fi www.mindspace.fi Miksi olen Yli-innovaatioaktivisti? 1.Väite; jos et voi muuttaa arkeasi, jos et
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotAlaskasta Antarktikselle Team Finland-tilaisuus Kuopio Neuvoja bisnekseen Yhdysvalloissa. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Alaskasta Antarktikselle Team Finland-tilaisuus Kuopio 29.8.2017 Neuvoja bisnekseen Yhdysvalloissa Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Viennin mahdollisuudet Yhdysvaltoihin (1): Mantereen kokoinen
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotLukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat
Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja
LisätiedotKylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö
Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotTalouskriisi ei näy osingoissa
Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40
LisätiedotSALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje
SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotVETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.
VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
LisätiedotTimo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotValta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1
Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta
LisätiedotKohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä
Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotEurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista
Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,
LisätiedotLinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin
SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMiksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki
Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous
LisätiedotMegatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén
Megatrendit ja työn tulevaisuus Perttu Jämsén perttu.jamsen@sitra.fi Lahja Suomelle Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tehtäväksi julkiselle tulevaisuustalolle annettiin
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
LisätiedotLinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin
SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotOlet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.
Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotLuento 9. June 2, Luento 9
June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,
LisätiedotMärsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä
Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
Lisätiedot