Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus"

Transkriptio

1 Mursu ja puuseppä: Suomen rikkaat ja vasemmiston kurjuus Author : anton-monti "I like the Walrus best," said Alice, "because you see he was a little sorry for the poor oysters." "He ate more than the Carpenter, though," said Tweedledee. "You see he held his handkerchief in front, so that the Carpenter couldn't count how many he took: contrariwise." 1 / 9

2 "That was mean!" Alice said indignantly. "Then I like the Carpenter best if he didn't eat so many as the Walrus." "But he ate as many as he could get," said Tweedledum. This was a puzzler. After a pause, Alice began, "Well! They were both very unpleasant characters " (Lewis Carrol: Through the Looking-Glass, and What Alice Found There) Kaksi 1960-lukua Ennen laulettiin 20 perheestä, lukee Esko Seppäsen Suomen rikkaat -kirjan takakannessa. Ennen laulettiin paljon muustakin. Ongelma on vain siinä, että ne laulut, joihin tässä viitataan, lauloivat myös luvattuna maana sellaisesta sosialismista, joka oli pelkkää kurjuutta ja vapaudenriistoa. Ne laulut kuuluvat perinteeseen, joka on enemmän kansallinen ja sosialistinen kuin kommunistinen kommunismi käsitettynä ilman ideologian rasitteita todellisena liikkeenä, joka muuttaa olemassa olevaa. Niiden laulujen perinne ei ole edes säädyllisellä tavalla edistyksellinen. Seppänen kirjoittaa: "vuosikymmenet vaihtuvat, mutta 1960-luku säilyy. Se oli tabujen murentamisen vuosikymmen".[1] On tietysti makuasia, olivatko Neuvostoliiton ylistäminen, takertuminen vanhaan todelliseen sosialismiin, suunsoitto ilman tekoja, sinisen tai ruskean paidan päälle pukeminen ja kulttuurihegemonia vallitsevan järjestelmän piirissä oikein presidentin siunauksella tabujen murentamista vai ei. Minusta se ei ollut sitä luvulla kuitenkin maailmalla, muurin molemmilla puolilla, nuoret työläiset ja opiskelijat kapinoivat uuden subjektiivisuuden puolesta. Se oli feminismiä, se oli vaihtoehtoista seksuaalisuutta kaikessa sen kirjossa, se oli postkolonialismia, se oli elämän ekologiaa, se oli auktoriteettien vastustamista, se oli sosialismin armotonta kritiikkiä, se oli kieltäytymistä perinteisestä teollisesta työstä, se oli kaikkien väristen yksiväristen paitojen kritiikkiä, se oli toisenlaisen tuotannon piirtämistä oman elämän yrittämisen käytännöissä ja uusien yhteiskunnallisten suhteiden rakentamista. Se oli marxilaisen dialektiikan heittämistä romukoppaan ja uusien ajattelun maailmojen hahmottamista ensin eksistentialismista, sitten strukturalismista Althusserista ja Foucaultista käsin, ja lopuksi vielä Deleuzestä ja uudesta ranskalaisesta filosofiasta. Se oli se toinen 1960-luku, taistolaiseen 1960-lukuun nähden antagonistinen. Pitkä 1960-luku, joka jatkui aina 1970-luvun loppupuolelle. Se sama 1960-luku, joka jatkui siis vielä kymmenen vuotta, oli Euroopassa vahvan luokkataistelun jakso, ehkä viimeinen todellisten poliittisten konfliktien kausi: väkivaltainen ja insurrektionalistinen, traaginen ja toivoa täynnä. Silloin muotoutuivat käytännössä kaikki ne vaatimukset, joita nykyinen uusi vasemmisto siellä missä se on olemassa ja vihreät ovat osaltaan ottaneet ajettavaksi: perustulosta vähemmistöjen oikeuksiin, ekologiasta osallistuvaan demokratiaan. Se pitkä 1960-luku synnytti uudet todelliset liikkeet, muokkasi vasemmistoa ja synnytti vihreät. Se tosiaan monissa maissa muutti paljon perinteistä vasemmistoa, mutta ei Suomessa. Se pitkä 1960-luku ei ollut puolueen, dialektiikan, lipunkantajien, johtajien nerouden, työn tai Neuvostoliiton ylistämistä. 2 / 9

3 Olen vaivautunut, kun luen Seppäsen kaltaisen vanhavasemmistolaisen kirjoittajan käyttävän useaan otteeseen ja aina hyvin positiivisessa mielessä käsitteitä isänmaa, isänmaallisuus tai isänmaan etu. En ole ikinä kuullut yhden ranskalaisen, saksalaisen, italialaisen tai amerikkalaisen vasemmistolaisen puhuvan isänmaasta, sen edusta tai isänmaallisuudesta, muuten kuin negatiivisina ideologisina konstruktioina. Taistolainen roska siis painaa edelleen elävien mieltä kuin vuori. Se näkyy vasemmiston ei toki koko vasemmiston rakkaudessa Venäjään (tämä meidän fasistinen naapurivaltio), teolliseen työhön (tämä kaiken kurjuuden, luonnon ja ihmisen kurjuuden, lähde) ja se näkyy rakkaudessa valtioon (tämä hirviöistä kylmin, kuten Nietzsche jossain kirjoittaa). Ymmärrän hyvin, että tietyllä aikakaudella vasemmistolle ja kapitalisteille oli yhteisesti edullista synnyttää hyvinvointivaltion käsite ja käytäntö. Yhteiskuntarauhan hinta oli riiston tuloksien tasaisempi jako. Oli mitä jakaa kapitalistisen kasvun aikakaudella. Näemme nyt, että tämä mekanismi ei enää toimi. Sen rahoituspohja ei ole vain toteutettavissa nykyisen poliittisen järjestelmän piirissä. Sen ovat kapitalistit ymmärtäneet jo 30 vuotta sitten. Vasemmisto edelleen haikailee valtion, verojen ja vanhan työn perään. Seppäsen kirja on paradigmaattinen. Se voisi sopia hyvin Le Penin tai vaikkapa Soinin ideologiseksi manifestiksi. Kun tällaisen kirjan lukee, ymmärtää oikeastaan kaiken vanhan vasemmiston kurjuudesta ja sen vähäisestä ja laskevasta kannatuksesta. Ymmärtää myös selkeästi mitkä ovat kurjuuden syyt ja mitkä mahdolliset ratkaisut uudelle vasemmistolle. Ennen ja nyt Selvästi Esko Seppäsen poliittisen elämän traumaattinen vuosi on Kun pääomien maahantuonti vapautettiin, vuonna 1987 ja parin vuoden ajan sen jälkeen Suomen rahamarkkinoille hyöki sellainen tuontirahan tsunami, että sillä voitiin rahoittaa jättiläismäinen yritysomaisuuksien uusjako.[2] Seppänen muistelee kaiholla aikoja ennen tsunamia, jolloin kapitalisti oli patruuna, konkreettisesti olemassa oleva henkilö, joka rakasti firmaansa ja säilöi voitot käytettäväksi yrityksensä investointeihin ja usein myös työntekijöidensä hyvään sosiaaliseen vointiin.[3] Hän kirjassaan palaa aina välillä tähän patruunoiden ajan ylistykseen. Hän ei tietenkään myöskään unohda rakasta valtiota kapitalistin roolissa: valtio puolestaan on ollut hyvä omistaja, joka on jättänyt yritystensä voittovarat suurelta osin niiden investointien tulorahoitukseksi.[4] Esko Seppänen on sikäli oikeilla jäljillä, että 1980-luvulla tapahtui maailmanlaajuisesti, eikä pelkästään Suomessa, valtava varallisuuden kasvu ja uusjako. Se ei ollut seuraus monien toisiinsa kytkeytyvien mutta hallitsemattomien tapahtumien ketjusta [5], vaan kapitalistisen talouden kehitys, jonka juuret ovat kutakuinkin seuraavissa tapahtumissa: a) kapitalistisen tuotannon keskipisteen siirtyminen autoteollisuudesta perinteisestä teollisuudesta elektroniikka- ja kommunikaatioteollisuuteen ja erityisesti elektroniikka- ja kommunikaatioteollisuuden tuotteiden soveltamiseen tuotaannon tehostamisessa ja automatisoinnissa; b) maailmankaupan akselin siirtyminen New York Lontoo akselista akseliin Kalifornia Kiina; 3 / 9

4 c) uuden proletaarisen subjektiivisuuden nousu, joka uskoi yksilöllisyyteen, vastusti valtiollista holhousta ja oli sisäistänyt markkinaideologian (mikä on tietenkin aina parempi asia, kuin uskominen sosialistisen työn ideologiaan) ja d) todellisen sosialismin ja perinteisten kommunististen puolueiden ajautuminen kriisiin, koska ne olivat kykenemättömiä antamaan poliittisen ja yhteiskunnallisen muodon tälle uudelle proletaarisen subjektiivisuuden nousulle, joka tapahtui myös idässä. Se ei ollut siis pelkkä yksipuolinen kapitalistinen uusliberalistinen hyökkäys, vaan se oli oiva esimerkki siitä, miten kapitalistit kuten Deleuze ja Guattari opettavat - ovat aina kyenneet aistimaan ja ohjaamaan myös proletariaatin haluja maailman muuttumisessa. En ollenkaan ihmettele, että vuosi 1987 oli traumaattinen vanhalle vasemmistolle. Uusi vihreä vasemmisto ja todellinen liike olivat tietäneet sen hetken tulevan jo 10 vuotta aikaisemmin. Sen muutoksen sisältö ei ollut, kuten Seppänen antaa ymmärtää, finassimarkkinoiden muutos vaan kapitalistisen tuotannon, tuotantosuhteiden ja luokkasuhteiden muutos. Ero on melkoinen. Jos olisin Seppänen, kysyisin itseltäni: miksi vuonna 1987 suomalainen vasemmisto, jota hän edusti, hävisi taistelunsa takertuessaan menneisyyteen ja kansallisvaltioon? Se hävisi, koska se ei ymmärtänyt muuttuvaa kapitalismia, muuttuvaa suvereniteetin muotoa ja ennen kaikkea, koska se ei ymmärtänyt kuten se ei ymmärrä vieläkään nyt muuttuvaa työväestöä. Vanha patruunoiden maailma ei ollut yhtään parempi paikka kuin uusi uljas postmoderni. Itse asiassa patruunoiden aika oli huomattavasti pahempi. Se oli muuttumattomuuden maailma, jossa jokaisella oli se oma kiinteä paikka yhteiskunnassa, jossa jokainen tiesi oman turvallisen elämän kohtalon. Se oli maailma, jossa kaikki proletaarisen yksilön oikeudet seksuaalisuudesta itseilmaisuun olivat alisteisia yhtenäiselle luokkaedulle, joka oli sama kuin valkoisten heterotyöläismiesten etu, kuten meille opettavat postkolonialistiset tai femistiset tutkimukset. Suomalaisen poikkeaman syy, oikeastaan koko läntiseen Eurooppaan nähden, luokkarakenteen muuttumisessa, on siinä, että Suomessa perinteisen teollisuuden osuus kansantaloudesta kasvoi melkein kaksi vuosikymmentä pitempää kuin muissa maissa, jotka nopeasti deindustrialisoituivat jo 1970-luvulla. Samalla Suomesta on aina puuttunut se kokoonpanoteollisuus, joka oli tyypillinen fordistiselle aikakaudelle, jonka työntekijät oppivat vihaamaan teollista työtä. Tämä osittain selittää sitä sokeaa uskoa, joka Suomessa edelleen on vallalla suhteessa teollisen työn tuomaan onneen ja autuuteen. Se edesmennyt teollisen työn aikakausi on meitä huomattavasti lähempänä, kuin monia muita eurooppalaisia. Jos mennään hieman syvemmälle marxilaisessa teoreettisessa näkökulmassa, on tietysti huomioitava, että vanhan ajan patruuna, joka sijoitti rahansa firmaansa, osaltaan syvensi kapitalistista riistosuhdetta. Laajensi sille alisteisen työvoiman määrää tai lisäsi kiinteän pääoman määrää koneita ja sitä kautta riistoa. Paradoksaalisella tavalla yrittäjä, joka kuluttaa rahansa, ottaa ne siis ulos kapitalistisen arvottumisen mekanismista, toimii juuri päinvastoin kuin kapitalistin pitäisi, ainakin erään Max Weberin mukaan. Finanssipääoman luonteesta 4 / 9

5 Kansantuote tuotetaan ihmistyöllä reaalitaloudessa. Jos on uskominen tohtori Marxin tutkimuksia, vain reaalitaloudessa ja vain tavaratuotannossa syntyy niin sanottua lisäarvoa, jolla jonkun työstä palkitaan myös joku muu ilman että sen jonkun muun on tarvinnut tehdä sitä työtä. Reaalitalous on pienten ihmisten talous erotukseksi finanssitaloudesta, joka on suurten rahojen talous. Reaalitaloudessa tehdään sekä kätten että pään työtä, kun taas finanssitaloudessa tehdään pelkästään pään työtä, jos myös rahalla pelaamista, tyhjän toimittamista ja toisten tekemän työn hedelmien nauttimista ylipäätään voidaan kutsua työksi. [6] En ole aikaisemmin törmännyt määritelmään, jonka mukaan reaalitalous olisi pienten ihmisten talous. Oikeastaan koko määritelmä on melko outo. Tiedän kyllä, että Suomen suurimmat työpaikat ovat olleet juuri näitä reaalitalouden paikkoja, sanotaan nyt vaikka Raahen tehdas. Euroopassa on survottu kymmeniätuhansia ihmisiä tuotantolaitoksiin, jossa he ovat kasvottomasti, ilman mitään spesifiä osaamista tai tietoa, toistaneet muutamien sekuntien välillä samaa ruumiillista liikettä, puhumatta toisilleen. Näin on toiminut suuruudensa aikoina vaikkapa autoteollisuus Euroopassa, Amerikassa ja Neuvostoliitossa: fordistinen tuotanto. Se oli aikakausi, jolloin valtavat kasvottomat trustit toimivat nivoutuneina pankkeihin ja valtioon. Se siitä pienten ihmisten taloudesta. Se aikakausi päättyi kun informaatio ja elektroniikka muuttivat maailmaa. Työ muuttui yhä enemmän myös tehdastyö sellaiseksi jota tehdään älyllä, eikä ruumiilla. Pelaaminen, pään työ ja tyhjän toimittaminen ovat itse asiassa yhä enemmän koko työn myös teollisen työn sisältöä, eikä pelkän finanssitalouden sisältöä. En todellakaan tällä tarkoita pelkästään niitä tyyppejä, luovaa luokkaa (sic!), jotka palloilevat Kallion kahviloissa tabletti mukanaan ja tekevät töitä, vaikka se ei siltä näytä. Tarkoitan myös niitä ihmisiä, jotka tekevät juuri sitä työtä joka ei näytä työltä Seppäsen silmissä myös tehdashallien kupeessa, varastoissa tai korjaamoissa. Myös reaalitalous, Seppänen hyvä, mimetisoituu finanssitaloudeksi. Tässä Seppäsen analyysissä hyvä työ, paha työ on eräänlainen moralistinen ja hyvin vanhanaikainen tapa suhtautua ihmisen toimintaan. Oikeastaan siitä puuttuu kokonaan kyky ymmärtää sen, että finanssitalous ja reaalitalous ovat kiinteitä osia kapitalistista tuotantojärjestelmää. Ne eivät ole erillisiä osia: toinen hyvä (tuotanto) ja toinen paha (finanssi). Juuri kuten kalliolaisen kahvilassa istuvan henkilön tekemä immateriaalinen työ voi olla vaikkapa pienen koodin muodossa tai oivalluksessa, että asiakkaat voivat kasata huonekalunsa kotona se tekijä, joka moninkertaistaa vaikkapa tietyn konejärjestelmän tehoa tai yrityksen tuottamaa lisäarvoa. Jos palataan perinteiseen marxilaiseen analyysiin, voidaan todeta, että marxilainen ortodoksia ymmärtää hyvin varhaisessa vaiheessa omistamisen ja johtamisen erottamisprosesseja, jotka muuttavat syvällisesti yrittäjyyttä. Marxilainen analyysi ymmärtää myös sen, että yksittäisten kapitalistien yrittäjien keskinäinen kilpailu ja anarkia voi johtaa järjestelmän tuhoon. Finanssikapitalismi pankit syntyvät juuri siihen tarkoitukseen, että ne ajavat kapitalistisen luokan kokonaisetua luokkaetua. Ne ohjaavat järjestelmää saavuttamaan tietyntyyppistä tasapainoa. 5 / 9

6 Tietysti on ollut hetkiä, jolloin järjestelmä on heilahtanut suuntaan (ja toiseen). Vuoden 1929 kriisi vie kohti suunnitelmataloutta, sekä lännessä että idässä, vahvaan valtion interventioon. Usein unohdetaan että valtiokapitalismi ei ollut pelkän Neuvostoliiton saavutus: Iso-Britanniassa 1960-luvulla valtion osuus BKT:stä oli huomattava. Kun tämä järjestelmä ajautui kriisiin, syntyi taas vastavoimana se uusliberalistinen aalto, joka mitä ilmeisemmin on nyt kriisissä. Ongelma on nyt siinä, että tälle kriisille ei näytä löytyvän ratkaisua. Ei ole näköpiirissä uutta New Dealia tai uutta Reaganomicsia. Kapitalististen yhteiskuntien propulsiivinen voima on ehtynyt. Raha, rahapolitiikka, on siis se väline, jolla kapitalistinen luokka harjoittaa omaa luokkapolitiikkaansa. Näin on aina tapahtunut. Seppäsen mielestä rahaa, josta suurin osa on olemassa vain sähköisinä bitteinä tietokoneiden kovalevyillä, ovat pankit oppineet tuottamaan rahasta ilman tavaroiden tuottamisen riesaa ja ilman toisten tekemän työn tulosten ottamisen vaivaa. [7] Asiahan ei tietenkään ole näin. Oikeastaan se, mikä on relevanttia tässä kontekstissa, on rahan ja työn välinen mittaamattomuus. Työn immaterialisointi se työ jonka Seppänen ei ymmärrä olevan työtä on vaikeuttanut tietysti rahan käyttöä mittana. Kyllä me tiedämme, mitä tehdashalli maksaa, mitä konejärjestelmä maksaa, mitä perinteinen työläinen maksaa, tunnemme tasearvot. Mutta mikä on sen koodirivin arvo, joka tuotetaan lattemukin vieressä kahvilassa, eikä kiinteässä työpaikassa? Sen arvo voi olla mittaamattoman paljon tai mittaamattoman vähän. Tämä raha, joka Seppäsen mielestä ei ole olemassa muuten kuin biittinä, on olemassa kuitenkin immateriaalisuuden potentiaalina. Siinä se on, se uusi kapitalismi. Se ei ole rikkaiden listauksissa. Oikeastaan tahtomatta Seppänen paljastaa kaiken seuraavassa lauseessa: yrittäjä ei sitten enää ole se, joka aina vain hakee pääomalle korkeinta mahdollista tuottoa toisten rahoilla ilman henkilökohtaista riskiä ja jota tohtori Marx tarkoitti pääoman omistajalla eli kapitalistilla kirjoittaessaan, että pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee. [8] Se kuollut työ, johon Marx viittaa, ei ole kapitalisti, kuten Seppänen väittää, vaan se on tietysti se kiinteä pääoma, joka saa konejärjestelmän muotoa, ja juuri se imee itseensä elävän työn, työläisen työn joka tekee töitä koneen äärellä. Vanhassa kapitalismissa rahat palautuivat tehtaaseen koneiden muodossa ja asettuivat vastakkain työläiseen nähden: työläiset ja pääoma. Tämä nuoruuteni rakas antagonistinen taistelupari. Nykyisessä kapitalismissa kiinteä pääoma konejärjestelmä saa yleisen älyn muotoja General Intellect ja tässä muodossa se ei ole enää kuollutta työtä kiinteän pääoman muodossa. Se on yleistä yhteiskunnallista osaamista elävän työn aivoissa, verkostoituneen elävän työn aivoissa. Kun Seppänen kirjoittaa Wallenbergit olivat vielä neljännesvuosisata sitten Ruotsin rikkain suku, mutta viime vuosikymmeninä heidän edelleen ovat erilaisilla listoilla kiilanneet vaatekauppias Stefan Persson (H&M) (...) Ingmar Kamprad (IKEA) ja monet muut Ruotsin nykyrikkaat [9] hän ei todellakaan näytä ymmärtävän sitä tosiasiaa, että vaatteita ja huonekaluja on aina tehty. Hän ei näytä ymmärtävän sitä, että IKEA ja H&M saavat lisäarvonsa immateriaalisesta kyvystä. IKEA ja H&M eivät ole finanssipääoman tuotoksia, ne eivät edes ole tehtaita: ne ovat immateriaalisen kapitalismin tuotoksia. Ne sisältävät yleistä älyä ja siksi näiden yritysten arvo on mittaamaton suhteessa perinteisiin huonekalu- tai vaatevalmistajiin. Heillä ei edes ole omia tehtaita, heillä on vain konsepti, jotain joka on vaikeasti redusoitavissa rahan mittaan muuten kuin pörssin kautta. 6 / 9

7 Ristiritoja, vaaroja ja puutteita Seppäsen Suomen rikkaat on hämmentävä ristiriitaisuudessaan. Kirjassa väitetään, että pääoma on saanut kasvottoman ylikansallisen luonteen, mutta samanaikaisesti Seppänen kykenee melko hyvin esittämään ihan avoimiin lähteisiin nojaten ketkä ovat Suomen rikkaat. Nämä kirjassa esiintyvät Suomen rikkaat ovat osa kansainvälistä kapitalistista luokkaa, tietenkin, mutta näiden henkilöiden tilalla voisi olla ihan kuka tahansa muu kapitalisti. Kirjan toinen ilmeinen ristiriita on siinä, että ensin väitetään, että työllä tai todellisella yrittämisellä ei voi rikastua, ja sitten kuitenkin tuodaan esille selvästi miten pelimiljönäärejä, tietoturvamiljonäärejä ja ties keitä muita uusien alojen toimijoita on päässyt listalle tekemällä työtä, luomalla yrityksiä ja sitten myymällä nämä pois, mikä on kapitalistisen tuotannon kannalta täysin normaalia (yrityksen perustaminen toimiminen sen piirissä johdon erottaminen omistajuudesta ja lopuksi yrityksen myynti julkisilla markkinoilla, pörssissä). Pidän myös tällaisten henkilöluetteloiden tekemistä melko kyseenalaisena toimena. Siinä oikeastaan viedään huomio pois kapitalismin toiminnasta tuotantomuotona ja yhteiskuntajärjestelmänä, ja kiinnitetään voyeuristinen huomio kapitalistisen luokan yksittäisiin jäseniin. Neuvostoliitossa toden teolla eliminoitiin kapitalistien luokka. Ne ihmiset, joilla oli kapitalistinen, porvarillinen tai muuten vaan ei-työläinen tausta, saivat kärsiä useita vuosia karmeissa oloissa kaivoksissa ja ties missä infernaalisissa laitoksissa, jotta heistä olisi pyyhkiytynyt pois porvarillisuuden ja kapitalismin tahra. Ihmiset eivät päässeet opiskelemaan, jos heidän vanhempansa olivat olleet porvareita tai aatelisia. Eihän se tietenkään muuttanut mitään, yleisesti. Työtä tehtiin neuvostotehtaissa aivan samoilla menetelmillä ja työnjaolla kuin kapitalistisissa maissa, ehkä karuimmissa oloissa. En tiedä. mitä kohtaloa Seppänen on kaavaillut näiden listattujen kapitalistien päänmenoksi. Pidän kuitenkin tällaista luettelointia juuri linjassa taistolaisen perinteen suunsoiton kanssa, jossa uhottiin, eikä koskaan mitään tehty. Monissa Euroopan maissa 1970-luvulla kapitalistit ja heidän asiamiehet joutuivat valitettavasti väkivaltaisten tekojen kohteeksi (vaikka Martin Schleyer Saksassa, Giuseppe Taliercio Italiassa tai Georges Besse Ranskassa). Heidät murhattiin monien muiden kanssa. Minusta menneisyyden haamuja ei kannattaisi heiluttaa listata vihollisia varsinkaan jos kyseessä on puhtaasti populistinen ja tyhjän retorinen teko. Sitä ei kannattaisi tehdä aikakaudella, jolloin yhteiskuntamme viattomuus on menetetty. Kirjoitin vuonna 2000 Toni Negrin johtamaan Posse-lehden ensimmäiseen numeroon melko laajan artiikkelin Nokian tuotantomallista[10] ja siitä, miten tämä tuotantomalli nivoutui suomalaisen yhteiskunnan murrokseen. Kirjoituksen keskeisimmät aspektit liittyivät siihen, että Nokia muodostui suureksi it-alan yritykseksi edellytyksenään valtava yhteiskunnallinen investointi osaamiseen, globaalin kommunikaation muodostuminen vapaan liikkuvuuden aikakaudella (jota mm. NMT-standardi oli ennakoinut pohjoismaissa), yleinen liikkuvuus/paikattomuus työelämässä, ja tietysti sisällön immateriaalisuus. Seppänen toteaa, että Westermark ja Kairamo loivat Nokian. Samalla tavalla hän kuittaa 1960-luvun suuren teollistamisunelman, joka yhdisti vasemmiston ja kapitalistit, toteamalla Helge Haavisto loi terästeollisuuden Suomeen [11]. Vastaavasti hän ei kiinnitä mitään huomiota vaikkapa Koneen tuotantomalliin. Kirjassa useassa otteessa todetaan, että Koneen omistajasuku on Suomen ylivoimaisesti rikkainta sukua ja yksityiskohtaisesti selitetään eri yhtiöiden nivoutumista tähän 7 / 9

8 omaisuuskokonaisuuteen. Minusta olisi ollut paljon kiinnostavampi ymmärtää mitä Koneen tuotantomalli tarkoittaa, miten sen alihankintaketjut toimivat, mitä uutta se tuo työprosesseihin, miten se sisällyttää General Intellectiä sen tuotteisiin, miten se nivoutuu kansainväliseen työnjakoon ja lopuksi ehkä kiinnostavimpana miten Koneen työläiset tekevät työtä, miten he kykenevät tuottamaan valtavan määrän lisäarvoa. Seppäsen tirkistelyn kannalta asialla ei ole merkitystä. Minusta se olisi tutkimisen arvoinen asia. Ostereiden kohtalo Walrus (Mursu) ja Carpenter (Puuseppä tai Nikkari) ovat päähenkilöt runossa, jota Tittelityy ja Tittelitom lausuvat Liisalle Lewis Carrollin kirjoittamassa Liisan seikkailut peilimaailmassa. Mursu ja Puuseppä kävelevät merenrannalla kuun loisteessa ja auringon paisteessa. He kutsuvat neljää osteria seuraamaan heitä. Vanhin ostereista yrittää varoittaa nuorempia kumppaneita, mutta neljä osteria lisää lähtee seuraamaan Mursua ja Puuseppää. Juoni paljastuu ja osterit syödään pois. Liisa pohtii kumman Mursun vai Puusepän vastuu on suurempi tässä traagisessa tarinassa. Hän tulee lopputulokseen, että molemmat Walrus ja Carpenter ovat yhtä suuressa vastuussa. Seppänen kirjoittaa ja minä en voi olla ajattelematta Wahlroosin viiksiä ja taskuliinaa: Wahlroos ei kuulu suomalaisen korporatismin takuuhenkilöihin sillä hän ei ymmärrä ay-liikettä, joka puolustaa palkansaajien kollektiivista etua. Populismia hän kyllä ymmärtää. Hän on muun muassa ehdottanut demareiden Demokraatti-lehdessä, että kaikille suomalaisille ruvettaisiin maksamaan kansalaispalkkana tuhatkunta euroa kuussa puhtaana käteen. [12] Tämä minusta osoittaa sen, että Wahlroos, uuden kapitalistin edustajana, ymmärtää mikä on ostereiden kohtalo: jos syödyksi pitää tulla, on kuitenkin parempi että tulee syödyksi samppanjalla, tai edes perustulolla. Perinteinen vasemmisto, jota Seppänen hyvin edustaa, syö myös ostereiden tulevaisuuden, ymmärtämättä kuitenkin niiden kohtaloa, kuten postmoderni pankkiiri taas kykenee tekemään. Samalla tämä puuseppämme vielä moralisoi sillä, että pankkiiri syö piilossa, taskuliinansa takana, jossakin paratiisisaarella. Wahlroos ei ymmärrä suomalaista korporatismia, kuten sitä eivät todellakaan ymmärrä ne siivoojat, maahanmuuttajat, prekaarit ja vaikkapa nuorisotakuun kohteet, jotka joutuvat aina uhratuiksi pyhän työn alttarilla, pyhän työn, jota valtio pukee sen kollektiivisen edun ja sovittelun kaapuun, joka ei ole enää edes kollektiivinen, koska se edustaa yhä pienenevää osaa työvoimasta. En oikein tiedä lopuksi mitä pitäisi sanoa, kun Seppäsen ajatusten summa on tämänlainen: kansankapitalismia ei ole se, että on tuollaisia suuromistaja. Kansankapitalismi on se, että on mahdollisimman paljon ns. osakesäästäjiä, jotka omistavat pieniä määriä osakkeita ja joista monella on unelma tulla säästämällä kapitalistiksi.[13] Tämähän ei ole enää edes sosialidemokratiaa, jolla oli kuitenkin kunniakas perinne ja poliittinen rooli. Tämä ei tietenkään liitty yrittämiseen tai investoimiseen. Tämä on populistinen yritys, jonka kohteena ovat ne pienet yrittäjät ja säästäjät, jotka ovat joutuneet kapitalismin jalkoihin ja aina tulevat joutumaan, ja jotka yrittävät aina syyttää omista ongelmista jotain muita kuin itseään tai kapitalismia. Lopuksi tietysti on ehkä löydettävä jotain positiivista. Seppänen kirjoittaa: Perinnöt vaikuttavat 8 / 9

9 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org keskeisellä tavalla tuloerojen epäoikeudenmukaisuuteen. [14] Olen asiasta samaa mieltä, mutta on myös todettava, että se ei yhtään tee vähemmän kapitalisteiksi sellaisia henkilöitä kuin Steve Jobs, Mark Zuckerberg tai Bill Gates, jotka ovat luoneet uusia kapitalistisen arvottumisen malleja tyhjästä. En tiedä mitä heidän perinnöilleen tulee tapahtumaan. Uskoisin, että siinä tulee tapahtumaan kuten useimmille perinnöille: suuri määrä jälkeläisiä toisen tai kolmannen polven - laittaa rahansa kymmeniin projekteihin, jotka ovat heistä kiinnostavia: taiteesta ympäristöön, koruista keräilyesineisiin, ravintoloista hyväntekeväisyyteen. Minusta se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin rahan pitäminen kapitalistisen tuotantokoneiston ytimessä, siinä infernaalisessa koneistossa, joka tuhoaa ihmisiä, heidän mieltään ja luontoa. Viitteet [1] Esko Seppänen, Suomen rikkaat, Minerva Kustannus, 2014, 13 [2] Seppänen, 161 [3] Seppänen, 21 [4] Seppänen, 213 [5] Seppänen, 162 [6] Seppänen, 121 [7] Seppänen, 15 [8] Seppänen, 16 [9] Seppänen, 160 [10] Anton Monti, Nokialand provincia dell Impero, Posse, Castelvecchi, 2000, s [11] Seppänen, 285 [12] Seppänen, 108 [13] Seppänen, 273 [14] Seppänen, / 9

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys - uudenlaisen tuotannon mahdollisuus?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys - uudenlaisen tuotannon mahdollisuus? Yhteiskunnallinen yrittäjyys - uudenlaisen tuotannon mahdollisuus? Author : admin 1 / 5 Veera Kaleva & Jaana Pirkkalainen Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys? Termi yhteiskunnallinen yritys on alkanut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Kapitalismin vaihtoehto: rakkaus ja hippielämä?

Kapitalismin vaihtoehto: rakkaus ja hippielämä? Kapitalismin vaihtoehto: rakkaus ja hippielämä? Author : eskoseppanen 1 / 9 Kiitän Anton Montia mielenkiintoisesta kritiikistä kirjastani Suomen rikkaat. Hänen kirjoituksensa perustuu siihen ajatukseen,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla OSUVA HKI 22.5.2013 Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Onko vasemmiston olemassaolon peruste kadonnut? I. Vasemmisto on jo saavuttanut sen mitä saavutettavissa on => voidaan vain puolustaa menneisyyden voittoja. II. Vasemmiston uusliberalisoituminen

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Lupa toimia eri tavalla

Lupa toimia eri tavalla Lupa toimia eri tavalla Forssa 31.1. 2013 Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager? Erroristi Data Danny

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011 Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua Esko Hannula 20.10.2011 Korpisen suku on netissä Pertti-vaari kylässä katsomassa Liinun uutta koiraa. Minna-äiti työmatkalla Bostonissa Mirja-mummi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp

Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp Pääoma 2000-luvulla Author : miika Seuraava alustus on esitetty Karl Marxin Pääoman ensimmäisen kirjan uuden suomenkielisen painoksen julkaisun kunniaksi järjestetyssä Pääoma-seminaarissa 16.11.2013 Helsingissä.

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot