Järjestöt, eläkeikäiset ja tulevaisuus. Seniorit vapaaehtoisina suuret ikäluokat mahdollisuutena. Vaveron loppuseminaari,
|
|
- Annikki Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järjestöt, eläkeikäiset ja tulevaisuus Seniorit vapaaehtoisina suuret ikäluokat mahdollisuutena. Vaveron loppuseminaari, FT Arto Tiihonen
2 Sisältö Vertaisuuden, vertaiskokemuksen, vertaisasiantuntijuuden ja vertaistuotannon merkityksistä Lähimmäisvastuusta ja velvollisuuksista toisia ihmisiä kohtaan Yhteiskunnan eri sektoreiden työnjaosta ja yhteistyöstä Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista kohti hyvinvointikulttuuria
3 Esityksen tavoite Katsoa tulevaisuuteen ainakin muutaman vuoden päähän ja hahmottaa idullaan olevia kehityskulkuja vapaaehtoistoiminnan erilaisilla kentillä, mutta myös ihmisten käsityksissä vapaaehtoistoiminnasta Taustana Vavero-projektin aikana heränneet uudet käsitykseni ja tulkintani prosesseista, jotka liittyvät järjestötoimintaan, ikääntymiseen ja koko yhteiskuntaamme sekä ihmisten käyttäytymiseen
4 1. Vertaisuudesta Vertaistulkintoja
5 Mitä vertaiskokemus on? Vertaiskokemus on useimmiten tulkittu kokemukseksi, jonka voi saada kun kohtaa toisen samanlaisen kokemuksen omaavan ihmisen ja voi jakaa yhteisiä tunteita, tapahtumia, tilanteita ja tulee siten ymmärretyksi tavalla, joka muille on vaikeaa. Tämän on todettu voimaannuttavan ihmisiä. Vertaiskokemuksen voimasta todistavat lukemattomat vertaistuen muodot ryhmistä Internetryhmiin tai toisaalta ajatus siitä, että koko tiedonvälityksen pitäisi tulevaisuudessa perustua vertaistietoon esim. sosiaalisen median ennakoimalla tavalla.
6 Vertaiskokemusten aukipurkua Olen luokitellut kokemuksellisuuksia neljään eri kategoriaan niiden erilaisten laatujen perusteella (ks. Tiihonen 2009, 2010) Kokemukset voivat siten olla elämyksiä, merkityksellisiä kokemuksia, osallisuuskokemuksia ja toimijuuskokemuksia Luokitukset menevät osittain päällekkäin (esim. elämyksellisyyttä kuuluu jokaiseen), mutta erojen avulla saamme tarkemman kuvan myös vertaiskokemuksesta
7 Kokemuksellisuuden laatuja Kokemuksellisuudet Laatu Perusta Elämys passiivinen oma mielihyvä Kokemus merkityksellinen ymmärrys itsestä ja maailmasta Osallisuus aktiivinen vaikutus omaan elämään Toimijuus vaikuttava vaikutus toisten elämään
8 Kokemuksellisuudet ja vertaiskokemus Vertaiskokemuksessa voimme siis 1) Eläytyä ja kokea elämyksellisesti samaistumisen, tunnistamisen, tunnetilan tai tapahtuman, tilanteen, elämyksen 2) Kokea identiteetin merkityksellisen muutoksen eli muuttua uuden vertaisryhmäni jäsenten kaltaiseksi: olen alkoholisti, eroisä, masentunut etc. Olen yksi heistä ja meitä on muitakin. 3) Kokea olevani osallinen jossakin itseäni suuremmassa; kuulun kohtalotovereiden joukkoon, olen intressiryhmän jäsen, jolla on yhteiskunnassa oma, erillinen äänensä 4) Kokea toimijuutta ja tukea toimijuuteeni voimalla käyttää yhteiskunnan erilaisia tukirakenteita (vapaaehtoisia, julkisia, yksityisiä) ja palveluja ja voin vaikuttaa asioihin uudesta identiteetistäni ja vertais- tai viiteryhmästäni käsin
9 Vertaiskokemuksesta vertaisasemaan Vertaiskokemuksen ja vertaistuen kautta haavoitettu ihminen voi nousta toimijaksi ja vertaisasemansa kautta yhteiskunnallisten rakenteiden, toimintojen ja palvelujen käyttäjäksi ja muokkaajaksi 1) Voi ja osaa hakea tukea läheisiltä, perheiltä, naapureilta, koska muutkin samassa asemassa olevat tekevät niin 2) Osaa käyttää julkisia palveluja, koska on kuullut muiden vertaisten kautta, mitä on tarjolla ja mihin on oikeus 3) Osaa hakeutua vapaaehtoisjärjestöjen puoleen a) toimiakseen itse vapaaehtoisena (mm. vertaistukena) ja b) saadakseen vapaaehtoisten tukea ja apua tilanteeseensa 4) Oppii käyttämään myös yksityisiä palveluja tarvittaessa
10 Vertaisasiantuntijuudesta Yhä useammin puhutaan siitä, miten perinteinen asiantuntijatieto vaatii rinnalleen kokemustietoa, jossa joku tuttu (tai vaikkapa facebook-ystävä) on koetellut asiantuntijan neuvoa, hoitoa, lääkettä jne. Tarvitaan omaelämäkerrallista asiantuntijuutta (peilausta omiin kokemuksiin) ja vertaisasiantuntijuutta (peilausta muiden kokemuksiin), kun maailma on täynnä osin ristiriitaistakin asiantuntijatietoa
11 Vertaistuotannosta Vertaistuotannolla tarkoitetaan erilaisia toimintamalleja, joissa edelliset vertaisuuden muodot ovat jollakin tavalla läsnä ja niistä syntyy toimintoja tai palveluja. Vertaistuotanto voi olla vapaaehtoisten voimin syntyvää tiedon lisääntymistä ja ansaintalogiikkoja (Wikipedia, Linux, iphone etc.) Vertaistuotantoa on myös vertaistuen ja osaamisen mahdollistaminen yhteiskunnan tuella (perhe- ja omaishoito etc.), jolla korvataan esim. laitoshoitoa Vertaistuotantoluonteiset palvelut lisääntynevät tulevaisuudessa monestakin eri syystä
12 Vertaisuus ja vapaaehtoistoiminta Vertaisuus kokemuksina, asiantuntijuutena ja vertaistuotantona tullee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää vapaaehtoistoiminnassa Vertaisuus on kuitenkin haasteellista syntyy neuvotteluja vastuista, velvollisuuksista, maksullisuudesta, omistajuudesta, joihin kaikkiin olisi hyvä olla olemassa toimivat pelisäännöt.
13 2. Lähimmäisvastuusta ja - velvollisuuksista
14 Miksi kysymys lähimmäisvastuusta on nyt ajankohtainen? Peruskysymys: Mikä meitä vaivaa, kun emme (enää) osaa kantaa vastuuta lähimmäisistämme (lapsista, vanhuksista) tai vähäosaisimmista? (syrjäytyneistä, kerjäläisistä)? Rinnakkaiskysymys: Miksi emme osaa osoittaa rakkautta tai huolenpitoa lähimmäisiämme kohtaan?
15 Niin miksi? Suomalaiset ovat privatisoituneet, urbanisoituneet ja professionaalistuneet?! Nykyaika vaatii ihmiseltä kykyä elää kaupungistuneessa ympäristössä, jossa jokaiselle ihmiselle pitää antaa oma yksityinen tilansa, vaikka elämmekin päällekkäin ja rinnakkain. Ammattimaistuminen on tuonut mukanaan tarkat työnjaot ja vastuut niin eri ammattiryhmien kuin yhteiskunnan sektoreidenkin välille.
16 Vai onko näin? Suomalaiset ja pohjoismaalaiset ovat auttaneet vain tarvittaessa, koska tasavertaisuuden perinne on vahva. Auttamisen kohteeksi joutuminen tekee haavoittuvaksi ja ylentää auttajan (vastenmielisyys hyväntekeväisyystoimintaa vastaan) Voimaantuminen on tapahtunut kansalaisjärjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa, jossa yhteisyyden ja vertaisuuden yksilöä vahvistavaan voimaan on luotettu
17 Ongelma lähimmäistunteissa? Suomalaiset ovat kaukokohteliaita, vaivaannumme, jos toiset ihmiset tulevat iholle emmekä itsekään mieluusti mene toisen yksityiselle alueelle. Nykyään vaaditaan tai odotetaan hoiva- ja palveluammateissa sekä järjestöissä ihmisiltä affekti- tai emootioherkkyyttä kohdata toinen ihminen tavalla, joka ei ole ollut meille luontaista.
18 Miksi näin? Globalisaatio eli ulkomaalaiset keskellämme ja kansainvälisten vaikutteiden leviäminen mm. viestimien välityksellä on muuttanut emotionaalista herkkyyttämme tai odotuksia siihen - hyvin nopeasti. Toinen selitys: yhteiskunnan nopean (post)modernisaatiokehityksen myötä emme tiedä, kenen tehtäviin kuuluu lähimmäisvastuu ja miten sitä eri tilanteissa pitäisi osoittaa.
19 Yhteiskunnan eri sektoreiden vastuista Ajatuksena tässä tarkastelussa on se, että historian saatossa erilaiset toiminnot (lasten ja vanhusten hoito, päihdetyö, liikuntapalvelut jne.) on suomalaisessa yhteiskunnassa päätetty antaa jollekin sektorille eikä tämä keskustelu koskaan lopu vaan sitä käydään jatkuvasti. Seuraavassa erittäin karkea taulukko siitä, miten tilanne on tällä hetkellä. Jako-osuudet kuvaavat vastuuta, joka ei ole suoraan verrannollinen rahoitukseen, vaan esimerkiksi kasvatusvastuuseen, lähimmäisvastuuseen tai vaikkapa työnantajien vastuuseen työntekijöistään
20 Vastuiden (myös lähimmäisvastuiden) jakaantuminen Taulukossa olen jakanut vastuut seuraavasti: 1 = yksityissektori, yritykset 2 = julkinen sektori, kunnat & valtio 3 = kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan sektori 4 = kotitaloudet ja perheet 5 = yksilöt itse Väestön olen jakanut kahdeksaan eri ikäryhmään, jotta tarkastelu tavoittaisi näiden ryhmien erityispiirteet hienovaraisemmin kuin yleisemmät tarkastelut. Vastuut olen arvioinut prosentteina niin, että jokaisen rivin summa on 100%. Prosenttiluvut ovat tietysti vain suuntaa-antavia.
21 Vastuiden jakautuminen ikäryhmittäin Sektori/ Ikäryhmä 1. Sektori 2. Sektori 3. Sektori 4. Sektori Yksilöt lapset nuoret nuoret aikuiset keski-ikäiset ikääntyvät ikä: ikä: ikä:
22 Vastuiden jakautuminen toimintojen pohjalta Sektori/ Teema 1. Sektori 2. Sektori 3. Sektori 4. Sektori Liikunta Kulttuuri Sosiaali Terveys Nuoriso Ikääntyneet Aatteelliset
23 Vastuiden jakaantumisen suuntia Kuntien vastuita lisätään lainsäädännöllä, mutta rahoituksen ongelmat ovat johtamassa väestön eriarvoistumiseen Yksityissektorin vastuuta palveluista ollaan lisäämässä mm. kilpailuttamalla, palveluseteleillä jne. Kolmannen sektorin toivotaan ottavan vastuuta varsinkin ennaltaehkäisevästä työstä, mutta myös lasten, nuorten ja vanhusten palveluista Myös kodeille, 4. sektorille ja yksilöille halutaan antaa lisää vastuuta mm. lasten hoidossa ja omaishoidossa
24 Esimerkkejä vastuunjakojen suunnista Lastenhoito: 4. sektori (kodit/perheet, äidit & isät ja sisarukset) > 1. sektori (piiat, kodinhoitajat) > 2. sektori, kunnat (lastentarhat, päiväkodit) > 1. sektori, yksityiset päiväkodit > 3. sektori (iltapäivätoiminta, harrastukset). 4 > 1 > 2 > 1 > 3 Liikunta: 3. sektori (urheilu- ja liikuntaseurat) > 2. sektori (valtio, kunnat; liikuntapaikat, erityisryhmät) > 1. sektori (kuntosalit, palloiluhallit) > 4. sektori (terveysliikunta). 3 > 2 > 1 > 4 Kotihoito ja palvelu: 4. Sektori (omaiset, läheiset) > 2. sektori (kunnat) > 1. sektori (palvelutalot, kotipalveluyritykset) > 3. sektori (kotipalvelu, perhehoito) > 4. sektori (omaishoito). 4 > 2 > 1 > 3 > 4
25 Vastuunjakojen kehittymisen syitä Vastuunjakojen muutokset vuosikymmenten saatossa kuvastavat yhteiskuntapoliittisia linjanvetoja, joita nykyään on yhä vaikeampi ohjata ylhäältä päin. Yhteiskunnan eri sektoreiden oma aktiivisuus (mm. toiminnan ja palvelujen laatu/hinta) ja myös kyky yhteistyöhön toisten sektoreiden kanssa ohjaa tulevaa kehitystä rinnan lainsäädännön ja julkisen talouden/yksityisten talouksien resurssien kanssa
26 Yhteiskunnalliset vastuut, työnjaot vaikutukset lähimmäisvastuuseen Yhteiskunnallisten vastuiden ja työnjakojen muuttuessa elämäkerrallista ja kokemuksellista tietoa nopeammin ovat ihmiset niin kansalaisina, työntekijöinä, asiakkaina kuin lähimmäisinäkin epätietoisia siitä, kenelle (lähimmäis)vastuu eri tilanteissa kuuluu tai sopii. Onko hoitaja, opettaja, valmentaja, ohjaaja myös lähimmäinen ja millä tavalla hän voi olla lähimmäinen? Miten edellä mainitut ovat/voivat olla lähimmäisiä vapaaajalla ja eri tilanteissa?
27 Vapaaehtoisjärjestöjen vastuiden muutoksesta Vapaaehtoisilta ja järjestöiltä odotetaan vastuunottoa asioista, toiminnoista ja palveluista, jotka ovat aiemmin (viime vuosina tai vuosikymmeninä) kuuluneet julkiselle sektorille tai kodeille Seurauksena ristiriitaisia tilanteita, kun vapaaehtoisilta odotetaan lähes ammattimaista palvelua ja samalla pitäisi olla pyyteettömästi vapaaehtoinen ja lähimmäinen Järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa puhutaan paljon uusista pelisäännöistä ja vapaaehtoiset joutuvat pohtimaan enemmän toimintansa eettisiä ja filosofisia perusteita
28 Harmaa alue lähimmäisvastuussa Lähimmäisvastuun osoittaminen on taitolaji: Voiko naapurin lasten toimiin puuttua tai oppilaiden toimiin vapaa-ajalla tai potilaan toimiin hoitosuhteen ulkopuolella? Olemme herkkiä asettamaan rajoja lähimmäisvastuulle, jos se mahdollisesti loukkaa ihmisten integriteettiä ja autonomiaa Lähimmäisvastuuta osoittava ihminen joutuu nykyään perustelemaan tekoaan, ettei vain tule loukanneeksi, häirinneeksi tai jopa syytetyksi häirinnästä ja jopa ahdistelusta.
29 Lähimmäisvastuun taito Pitää osata mennä läheistä lähelle, mutta pitää osata myös irrottautua Yhä useammissa työtehtävissä, mutta myös vapaaehtoistoiminnassa, vaaditaan affekti- ja emootiokykyjä silti tavallisen kansalaisen lienee kaikkein vaikeinta olla lähimmäinen tuntemattomalle kanssaihmiselle Kyse on myös identiteettityöstä ja mahdollisista eri roolien osaamisesta ja hallinnasta: läheinen, vertainen, vanhempi, hoitaja
30 Lähimmäinen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistoiminnan kenttä tarjoaa erilaisia lähimmäisen positioita tai rooleja, joissa lähimmäisvastuu vaihtelee Jalkapallovanhempi : Lähimmäisvastuu laajenee koskemaan kaikkia joukkueen pelaajia/vanhempia Plankummi : Lähimmäisvastuu koskee yksilöä ja hänen yhteisöään eri puolella maailmaa ilman kasvokkaista kohtaamista Ulkoiluystävä/kulttuurikaveri : Lähimmäisvastuu tukihenkilönä, jolla suuri, mutta tilanteinen lähimmäisvastuu
31 Lähimmäinen vapaaehtoistoiminnassa Sijaisvanhempi : Lähimmäisvastuu suuri, intensiivinen ja pitkäkestoinen, muuttuu ajan kuluessa vertaisuudeksi. Miesten vertaistukiryhmä : Lähimmäisvastuu toverillista, kokemusten ja tunteiden jakamista ja sanoittamista. Omaishoitaja : Lähimmäisvastuu suuri, intensiivinen ja pitkäkestoinen, muuttuu ajan kuluessa hoitajuudeksi.
32 Vapaaehtoisuus, järjestöt ja lähimmäisvastuu Vapaaehtoistoiminta ja järjestöt tarjoavat laajan foorumin erilaisille mahdollisuuksille olla lähimmäinen ja lähimmäisvastuussa kanssaihmisistä Vapaaehtoistoiminnassa lähimmäisvastuu voi olla yhteisöllistä tai kulttuurista, mutta myös hyvin yksilöllistä. Lähimmäisvastuu on järjestöille asia, jolla ne perustelevat omaa tärkeää toimintaansa, mutta joka on myös vaikea asia, josta pitää jatkuvasti keskustella niin vapaaehtoistoimijoiden, ohjattavien/tuettavien/autettavien kanssa kuin julkisuudessakin
33 3. Järjestöjen muuttuva rooli
34 Järjestöjen muuttuva rooli: muutamia huomioita & kysymyksiä Suomi on järjestöjen luvattu maa tulevaisuudessakin? Intressien organisoitumiseen suuntautuneet (puolueet, ayliike) menettäneet vetovoimaansa (poikkeuksena yhdenasian liikkeet, joissa kokemuksellisuudella iso merkitys) kokemuksellisuuteen, vertaisuuteen ja toiminnallisuuteen (yhteiset kokemukset, liikunta/harrasteet) suuntaavat lisänneet vetovoimaansa Minkälaisia rooleja järjestöillä on ollut, on ja tulee olemaan?
35 Järjestöjen (3. sektorin) identiteetti Historian saatossa järjestöt ovat kopioineet julkisen sektorin toimintatapoja: hyvä byrokratia, arviointi, ammatillisuus kopioineet yksityissektorin toimintatapoja: managerialismi, kustannustehokkuus, asiakasajattelu Nyt katseet ovatkin kääntyneet 3. sektorin omaan logiikkaan ja toimintatapoihin: sosiaalinen pääoma, luottamus, toimijuus jne., joista odotetaan ratkaisua mm. väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin Onko järjestöissä enää oikeaa järjestöhenkeä ja toimintatapoja, kun sitä nyt apuun huudetaan?
36 Järjestöjen (3. sektorin) vastuiden muutos Järjestöiltä odotetaan, mm. hyvinvoinnin (laaja-alaisen) edistämistä nuorten osallisuuden tukemista ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista erilaista vertaistukea ja toimintaa yhteiskuntapoliittista aktiivisuutta
37 Odotusten hedelmälliset ristiriidat Osa järjestöihin kohdistuvista uusista odotuksista nousee Yhteiskuntapoliittisilta päättäjiltä ja rahoittajilta (mm. RAY, OPM) Aidosti kentältä, ihmisten tarpeista, ruohonjuuritasolta Järjestöjen (aktiivien, työntekijöiden, järjestöyhteistyön) omista visioinneista Joskus odotukset voidaan yhdistää hedelmällisesti, mutta on paljon tilanteita, joissa ristiriidat muuttuvatkin ongelmiksi: mikä on järjestöjen rooli suhteessa julkisiin peruspalveluihin tai yksityisiin palveluihin? miten paljon järjestön (ja sen aktiivien) on muutettava toimintaansa ja identiteettiään, jotta se voisi vastata esitettyihin odotuksiin ja vaatimuksiin? miten suhtautua hyväntekeväisyysyrityksiin, sosiaaliseen mediaan, joka tarjoaa mm. vertaistukea ja tietoa järjestöistä riippumatta?
38 Järjestöjen yhteistyön luonteesta Järjestöjen yhteistyön voi jakaa karkeasti kolmeen luokkaan 1) Yhteistyö muiden yhteiskunnan sektoreiden (julkinen, yksityinen, perheet/kotitaloudet) 2) Yhteistyö tietyn toimialan (sisällön, teeman) sisällä ja yhteistyö toimialojen (esim. tietyn ikäisten tai tietyn ongelman suhteen) kesken 3) Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa
39 Suhde muihin yhteiskunnan sektoreihin Järjestöjen suhde yhteiskunnan muihin sektoreihin on luonteeltaan poliittista/ideologista: kuka/mikä taho/ logiikka ohjaa toimintaa, kuka rahoittaa, miten toimintaa arvioidaan käytännöllistä: miten vastuut jaetaan, millä tavoin toimitaan yhteistyössä, miten huomioidaan erilaiset toiminnan logiikat
40 Järjestöjen tulevaisuus Näyttää periaatteessa hyvältä: 3. sektorin kykyyn vastata ikääntyvänkin yhteiskunnan haasteisiin luotetaan Sisältää suuria haasteita: vapaaehtoistoiminnan vetovoima erilaiset intressit toimia vapaaehtoisena, kohoavat laatuvaatimukset (yksityissektorin tehokkuus, julkisen sektorin vastuullisuus, vapaaehtoistoiminnan käytännöt ja henki).
41 4. Kulttuurista hyvinvointia - hyvinvointikulttuuri
42 Kulttuurista hyvinvointia Kulttuurista hyvinvointia ajattelu kehittää yhteiskuntamme käsitteellistämistä hyvinvointivaltiosta kohti hyvinvointiyhteiskuntaa tuomalla kulttuurin eri muodot ja yhteiskunnan eri sektorit toimintojen ja palvelujen tuottajiksi. Lopullinen tavoite olisi kuitenkin hyvinvointikulttuuri, jossa mahdollisimman moni ihminen olisi aktiivinen toimija ja osallistuja ja kaikki yhteiskunnan sektorit rakentaisivat hyvinvointikulttuuria, joka konkretisoituisi ihmisten elämäntavoissa ja tyyleissä.
43 Hyvinvointivaltiosta Hyvinvointivaltion perusideana on turvata peruspalvelut kaikille ihmisille kohtuuhinnalla pääasiassa julkisen sektorin toimesta Haasteena on mm. ikääntyvän väestön aiheuttama kustannusten nousu, alueelliset erot ja voimaannuttavan tai ennaltaehkäisevän työn riittämättömyys.
44 Hyvinvointiyhteiskunnasta Hyvinvointiyhteiskunta termiä on alettu käyttää, kun on havaittu, että yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yksityissektorin (1.), julkisen (2.), vapaaehtoistoiminnan (3.) yhteistoimintaa tarvitaan hyvinvoinnin monipuolisessa kehittämisessä. Vastuuta ihmisten hyvinvoinnista on jaettu myös ihmisille ja mm. perheille itselleen.
45 Hyvinvointikulttuurista Hyvinvointikulttuurista voidaan puhua sitten, kun suomalainen kulttuuri muuttuu kaikilta osiltaan ihmisten hyvinvointia tukevaksi. Se tarkoittaa osallistumista taiteen, liikunnan tai minkä muun merkityksellisen toiminnan piiriin mahdollisimman monelle (ks. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma) Se tarkoittaa lähimmäisvastuuta, jossa pyrimme tukemaan toinen toisiamme niin lähipiirissämme, järjestöjen toiminnan kautta, mutta myös julkisissa ja yksityisissä palveluissa (ks.
46 Askeleita kohti hyvinvointikulttuuria Hyvinvointivaltiosta ei tarvitse luopua, vaan sitä voi kehittää ja uudistaa. Hyvinvointiyhteiskuntaa tulee vahvistaa kehittämällä eri yhteiskuntasektoreiden yhteistyötä ja resursseja. Hyvinvointikulttuuri tarkoittaa myös elämäntapojen ja elämän asenteiden muutosta joka tasolla.
47 Askeleita kohti hyvinvointikulttuuria Kulttuurin monet dimensiot; elämäntapana/- tyylinä, esteettisyytenä, taiteena, tuotteina, yhteiskuntapolitiikkana jne. rakentavat omalta osaltaan hyvinvointikulttuuria eikä niiden välillä ole ratkaisemattomia ristiriitoja. Hyvinvointi ymmärretään laajasti mm. elämyksinä, merkityksellisinä kokemuksina, osallisuutena ja toimijuutena ei pelkästään terveytenä tai sairauden poissaolona.
48 Ikääntyneet ja kulttuurista hyvinvointia - tavoitteet
49 Erilaisia ikääntyneitä Aktiivisia ja toimintakykyisiä 3. iän eläkeläisiä Aktiivisuudessa tukea tarvitsevia, toimintakykyvajavaisuuksia omaavia 4. iän kansalaisia Aktiivisuudessa muiden ihmisten tuesta ja hoivasta riippuvaisia 5. iän kansalaisia
50 Erilaisia ikääntyneitä Eri sukupolvia edustavia ikääntyneitä: Suurten ikäluokkien melko koulutettuja, hyvien työeläkkeiden kanssa eläviä, moderneja suomalaisia Sotasukupolven maaseutuisia, ruumiillista työtä tehneitä modernin Suomen rakentajia Eri tavoin syrjäytyneitä, sairaita, yksinäisiä, monenlaisista ongelmista kärsiviä
51 Erilaisia ikääntyneitä Kulttuurilaitokset, -kurssit ja tilaisuudet täyttäviä aktiivisia naisia Monin tavoin aktiivisia ja toimintakykyisiä pariskuntia Omaishoitajia ja hoidettavia Seniori- ja palvelutaloissa asuvia Laitosten asukkaita
52 Kulttuurista hyvinvointia ikääntyneille Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmassa on runsaasti ehdotuksia, jotka sopivat ikääntyneille Arjen kulttuurisuus, jolla tarkoitetaan juuri tekemistä, osallistumista, toimimista taiteen ja kulttuurin eri muodoin arjessa, juhlassa, epämuodollisissa lähiyhteisöissä Vapaaehtoissektorin toiminnat ja palvelut, joissa ikääntyneet voivat olla osallistujina, tuottajina ja kuluttajinakin yhä enenevässä määrin Laitosten ja palvelutalojen asukkaiden omat kulttuuriharrastukset ja järjestetyt tapahtumat
53 Kulttuurista hyvinvointia ikääntyneille Kulttuuriluotsit ja kaverit, joina ikääntyneet voivat olla, mutta joiden kohteina ikääntyneet ovat Hoitohenkilöstön kouluttaminen taide- ja kulttuurilähtöisiin menetelmiin ja taiteen hankinta laitoksiin lisäävät myös kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ikääntyneiden elämään Ja kaikki muut ehdotukset, koska ikääntyneet eivät sinänsä ole mikään erityisryhmä ja hyvinvointikulttuurin eräs tärkeimmistä teemoista olisi eri sukupolvien kulttuurinen lähentyminen
54 Hyvinvointikulttuuri ja yhteiskunnalliset vastuut Hyvinvointikulttuurissa vallitsee hyvä tasapaino yksilöiden, läheisten, vapaaehtoistoiminnan, julkisten ja yksityisten palveluiden vastuiden kesken Yksilöiden toimintakykyä ja toimijuutta tuetaan mm. tarjoamalla kaikille mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja liikuntatoimintaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Vapaaehtoistoiminnan järjestöt (liikuntaseurat, kulttuuriyhdistykset, seurakunnat jne.) ovat tärkeitä toiminnan järjestäjiä, osaajia ja tukijoita
55 Yhteenvetoja On tunnistettava eri sektoreiden toimintavastuut väestön eri ikäryhmien toiminnan, ennaltaehkäisevän työn ja palvelujen suhteen on myös keskusteltava siitä, miten nämä vastuut tulevaisuudessa jaetaan tai miten ne yhdistetään. On kehitettävä 3. sektorin toimijoiden (sosiaali, liikunta, kulttuuri etc.) yhteistyötä, jotta toiminta kehittyisi sekä sisällöiltään että muodoiltaan ja tavoittaisi näin paremmin sekä uusia toimijoita että tuen ja palveluiden tarvitsijoita. On kehitettävä innovatiivisia keinoja 3. sektorin rahoituksen moninaistamiseksi ja vahvistamiseksi.
56 Yhteenvetoja On osattava puhutella ihmisten erilaisia kokemusmaailmoja ja merkityksenantoja aina elämyksistä toimijuuteen asti. On ymmärrettävä ihmisten arkielämän kokonaisuus ja on oltava yhtä aikaa realisti ja utopisti eri elämäntilanteisiin tulisi räätälöidä juuri siihen elämänvaiheeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. On osattava perustella eli tutkia ja soveltaa ja keskustella vapaaehtoistoiminnan hyvistä, mutta mahdollisesti myös sen vähemmän hyvistä puolista niin, että sen merkitys yksilöiden, yhteisöjen, yhteiskunnan ja kulttuurin tasolla ymmärretään ja se myös vaikuttaa ihmisten toimintaan ja yhteiskuntapolitiikan eri sektoreille.
57 Kirjallisuutta Liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista: Pirnes & Tiihonen: www. Kasvatus- ja -aika.fi/2/ ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi Lähimmäisvastuusta Tiihonen, Arto: rt. Vapaaehtoisuudesta ja vertaisuudesta Toimijuudesta Luovista menetelmistä Karisto & Kuhalampi & Tiihonen: Rantautumisia kaksitoista kertomusta Arabianrannasta. Ikäinstituutti 2010.
58 Suuret kiitokset vastavuoroisuudesta, vertaisuudesta ja osallisuudesta! Vavero-hanke kiittää yhteistyökumppaneita, seminaarin osallistujia ja hankkeen rahoittajaa RAY:tä.
Vapaaehtoisuus ja järjestöt lähimmäisvastuussa. Etene, 5.10.2009 FT, toimialapäällikkö, Arto Tiihonen
Vapaaehtoisuus ja järjestöt lähimmäisvastuussa Etene, 5.10.2009 FT, toimialapäällikkö, Arto Tiihonen Sisältö Tarkastelen aluksi, mitä lähimmäisvastuulla tässä yhteydessä tarkoitetaan ja myös mitä sillä
LisätiedotYhteiskuntapolitiikassa keskustellaan useimmiten julkisen sektorin tuottamista palveluista ja niiden heikosta tilasta Tosiasiassa vastuu eri
Arto Tiihonen 2014 Mikä on uutta? Haasteisiin ja uhkiin ei löydy ratkaisua vain (julkisia) palveluja lisäämällä, vaan ihmisten omaa toimijuutta, aktiivisuutta ja voimavaroja monin tavoin lisäämällä Tarvitaan
LisätiedotKun kaikki pelaa: hyvää ikää(ntymistä) yhteistyöllä. Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT
Kun kaikki pelaa: hyvää ikää(ntymistä) yhteistyöllä Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT Tavoite Esittää yksilön selviäminen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi
LisätiedotVertaistuen voima ja hyvinvoinnin uudet käsitteet ja käytännöt.
Vertaistuen voima ja hyvinvoinnin uudet käsitteet ja käytännöt. Ikääntyneiden neuvontapalvelut kohtaako tarjonta tarpeen? UKK-instituutti, 27.5.2010 FT, toimialapäällikkö, Arto Tiihonen Sisältö Tarkastelen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Lisätiedotomat kokemukset esiin!
Hyvää ikääntymistä liikunnasta ja kulttuurista omat kokemukset esiin! Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT Tavoite Havahduttaa huomaamaan monenlaiset mahdollisuutemme,
LisätiedotIKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014
IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?
Lisätiedotasettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi
Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotFT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi
FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotWorkshop FT Arto Tiihonen
Workshop FT Arto Tiihonen Jakaannutaan neljän hengen ryhmiin 1. ryhmä: rakentakaa harjoitus, jossa kaikki kokemuksellisuudet ovat mukana 2. ryhmä: arvioikaa jokin kaikille tuttu harjoitus kokemuksellisesti
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä 13.2.2008
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä 13.2.2008 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä Sosiaali- ja terveysjärjestöt
LisätiedotJukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?
Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotLahden tiedepäivä, 29.11. 2011 FT Arto Tiihonen. Ikäinstituutti & Haaga-Helia, Vierumäen yksikkö
Lahden tiedepäivä, 29.11. 2011 FT Arto Tiihonen Ikäinstituutti & Haaga-Helia, Vierumäen yksikkö Suomalaisten hyvinvointi on sekä väestön ikääntymisen että lisääntyneen hyvinvoinnista syrjäytymisen vuoksi
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotVertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry
Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotYksityinen varautuminen hoivamenoihin
Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa Kohtaamisesta osallisuuteen, osallisuudesta toimijuuteen Parhaimmillaan osallisuus (engagement) johtaa toimijuuteen
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotTOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe
TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotJärjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä
#SOKRA Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä Sakari Kainulainen, asiantuntija, dosentti Sosiaalinen kuntoutus Osana julkisia palveluita Ihmisen hyvänä Maakunnan hyvinvoinnin tuotanto Ristiriita yksilön
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotHuostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.
LisätiedotMies voimaantuu yksin, yhdessä ja yhteiskunnan tuella - Merkitykselliset kokemukset, miehinen vertaistuki ja toimijuuden rakentaminen nykymaailmassa.
Mies voimaantuu yksin, yhdessä ja yhteiskunnan tuella - Merkitykselliset kokemukset, miehinen vertaistuki ja toimijuuden rakentaminen nykymaailmassa. Kouvola, 9.5.2012 FT, tutkija, Arto Tiihonen Sisältö
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotGreen Care nyt ja tulevaisuudessa
Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen
Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke
LisätiedotKulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotAri Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli
Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotKeskisuomalaisille kansanedustajille
Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotYHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019
YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa
LisätiedotVUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin
Turun Ammattikorkeakoulu VUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin Projektin kesto 1.5.2016-31.5.2018 Toiminta-alue Kansallinen Kumppanit Loimaan Jankko Loimaan Korikonkarit Loimaan
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTyöpaja: Miehen voimaannuttavat kokemukset, miehiset rooliodotukset ja omaelämäkerrallisen asiantuntijuuden rakentaminen.
Työpaja: Miehen voimaannuttavat kokemukset, miehiset rooliodotukset ja omaelämäkerrallisen asiantuntijuuden rakentaminen. Kouvola, 9.5.2012 FT Arto Tiihonen Työpajan tehtävät Työpajassa teemme kolme itsearviointitehtävää:
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotOhjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa
Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Tulevaisuuden työ ja ohjaus seminaari (6.11.2015) Puheenjohtaja Eric Carver Uraohjaajat ja valmentajat ry Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Ohjaus
Lisätiedot~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~
~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotSeniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotVanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä
Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän
LisätiedotTUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT
OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotTyötä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke
Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja
LisätiedotOmaishoito. Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi
Omaishoito Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi Mitä on omaishoitaminen? Omaishoito mahdollistaa sairastuneen, vammaisen tai iäkkään läheisen hoidon ja hoivan kotona. Omaishoidon taustalla
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotMinkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotNuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi
Nuoret ympäristökansalaisina Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Kestävän kehityksen toteutuminen on riippuvaista sellaisen sukupolven kasvattamisesta, joka ymmärtää ihmisen
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
Lisätiedot