ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT WANHAN ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) Kaavaselostus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liite SUOLAHTI PROMENADI IDEASUUNNITELMA (Suomen Höyrypursiseura ja Suolahden perinnetelakka ry / Jaakko Puro Oy 2013) 2

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI WANHAN ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Wanhan aseman asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys: Luonnos Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee osaa 33. kaupunginosan kortteleista 5, 6, 11 ja 12, kortteleita sekä katu-, liikenne-, erityis-, puisto-, virkistys- ja vesialueita Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 33. kaupunginosan kortteleista 5, 6, 11 ja 12, korttelit 89, 90 ja 92 sekä katu-, liikenne-, erityis-, puisto-, virkistys- ja vesialueet sekä 34. kaupunginosan vesialue Asemakaavan kumoaminen koskee 33. kaupunginosan vesialuetta Kaavan laatijat: Äänekosken kaupunki PL ÄÄNEKOSKI Olli Kinnunen Henriikka Lonka kaavoituspäällikkö, dipl.ins.,yks-352 kaavasuunnittelija, ins. AMK olli.kinnunen@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi Vireilletulo: Kaupunginhallitus (kuulutus Sisä-Suomen lehdessä ) 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristössä alueella, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi rautatieympäristöksi. Suunnittelualue ulottuu veturitalleilta Suolahden perinnetelakan alueelle saakka ja se käsittää lähes 1,5 km Keiteleen rantaviivaa. Keskustan puolella kaavaalue rajautuu Satamakatuun käsittäen myös muutaman Satamakadun eteläpuoleisen tontin. 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa ja siitä on tiedotettu Sisä-Suomen lehdessä Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään , nähtävilläolosta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä, kaupungin kotisivuilla ja ilmoitustaululla sekä ÄKS-lehdessä. 2.2 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava ei kaikilta osiltaan vastaa alueella toteutettujen hankkeiden aluerajauksia (mm. asema-aukio, leikkikenttä ja sataman pysäköintialue). Aluerajausten tarkistusten lisäksi kaavamuutoksella on luotu kaavallisia edellytyksiä alueelle laadittujen rakentamis- ja ideasuunnitelmien toteuttamiselle. Kaavamuutoksen peruslähtökohta on ollut varmistaa alueella tapahtuvan rakentamisen sopeuttaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun rautatieympäristöön. Asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien osalta on tarkistettu ja osittain vanhentuneet kaavamääräykset ja -merkinnät päivitetty mm. suojelumerkintöjen osalta. Lisäksi on poistettu erityisesti Asematorin länsipuolella asuinkortteleiden väleihin kaavoitettuja tarpeettomiksi koettuja kevyen liikenteen väyliä. Granholmintien ja rannan välissä sijaitsevia suojeltujen asuinrakennusten tontteja on laajennettu rannan suuntaan ja kaavoitettu tonteille mahdollisuus ympäristöön sopeutuvien talousrakennusten rakentamiselle. Satamakadun varrella korttelissa 11 sijaitseva Terijoen huvila on kaavoitettu suojelukohteeksi ja esitetty rakennuksen viereen omakoti- tai paritalon rakennuspaikkaa. Kohteen vieressä korttelissa 12 sijaitseva rakentamaton rivi- ja kerrostalotontti on muutettu kahdeksi pientalotontiksi, jolloin Satamakadulle Heikinpolun ympäristöön muodostuu neljän pientalon yhtenäinen ryhmä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä kaupungin luodessa toiminnalle ensi vaiheessa kaavalliset edellytykset. Yleisten alueiden toteutus riippuu kaupungin talousarvioissa alueen kunnossapitoon ja kehittämiseen osoitetuista määrärahoista. Merkittävässä asemassa ympäristökuvan kannalta on alueen maanomistajien ja toimijoiden rakennussuunnitelmat, joiden ohjaamisessa vanhaan rakennusperintöön sopeutuvaksi rakennustarkastuksella on huomattava rooli. Aluetta pyritään kehittämään matkailullisesti omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi kohteeksi, jossa toiminnassa aktiivisten yrittäjien ja alueella toimivien harrastajien rooli on keskeinen. 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on Keiteleen rannalla noin 1,5 km:n rantaosuudella sijaitseva rautatie- ja satamamiljöö, jonka juuret liittyvät 1800-luvun lopussa tapahtuneeseen rautatien rakentamiseen Jyväskylän ja Suolahden välille. Suunnittelualue ulottuu alueen länsiosassa sijaitsevan veturitallin alueelta perinnetelakan itäpuolelle saakka. Rantaa pitkin kulkee suosittu ulkoilureitti Rantaraitti ja sen varrelle sijoittuu mm. Suolahden venesatama ja laivalaituri palveluineen Luonnonympäristö Merkittäviä puistoja alueella ovat asemarakennuksen itäpuoleinen Ahoniuksenpuisto sekä veturitallin pohjoispuolinen Ratavartijanpuisto. Ahoniuksenpuiston itäpäässä sijaitsee leikkikenttä Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee 10 asemakaavassa suojelumerkinnällä osoitettua rakennusta, joiden lisäksi suojeltavaksi on merkitty vanha maakellari. Yksittäisiä suojelukohteiksi merkittyjä rakennuksia ovat mm. peruskorjattu kaupungin omistama vanha rautatieasema, jossa toimii Ravintola Gallén sekä veturitalli. Suojeltuja ovat myös yksityisessä omistuksessa olevat vanhat asuinrakennukset mukaanlukien asemapäällikön talo Granholmintien varrella sekä useat talousrakennukset. Osoitteessa Satamakatu 14 sijaitsee kookas hirsinen ja lautaverhoiltu kaksikerroksinen asuinrakennus, joka on siirretty alueelle 1900-luvun alussa Karjalan kannakselta Terijoelta. Keski-Suomen museon lausunnon mukaan kiinteistö liittyy sekä historialtaan että rakennusaiheiltaan osaksi valtakunnallisesti merkittävää Suolahden rautatieympäristöä ja rakennus tulisi suojella asemakaavalla. Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistö on kaavoitettu rivi- tai kerrostalojen tontiksi eikä kaava mahdollista rakennuksen säilyttämistä. Satamakadun päässä sijaitsee Suolahden satama, jossa on mm. laivalaituri ja kesäravintola. Suunnittelualueen itäosassa on entinen Meritaito Oy:n telakka, jonka hallinnasta ja toiminnasta vastaavat nykyisin Suomen Höyrypursiseura ja Suolahden perinnetelakka ry. Uudempaa rakennuskantaa alueella edustavat Granholmintien ja Satamakadun väliseen kortteliin 2000-luvulla rakennetut kaksi omakotitaloa Maanomistus Kaupunki omistaa pääosan rautatiemiljööstä ja siihen liittyvistä rakennuksista. Granholmintien rakennetut pientalot tontteineen ovat yksityisessä omistuksessa. 5

6 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A, ruskea väri). Suunnittelualue rajautuu etelästä keskustatoimintojen alueeseen (C, punainen ympyrä) ja pohjoisesta satama-alueeseen (ankkuri). Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee teollisuus- ja varastoalue (t, harmaa ympyrä). Kaava-alueen sijainti rajattu sinisellä. Yleiskaava Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymässä Suolahti osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu mm. pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Alueella sijaitsee myös lähivirkistysalueita (VL) sekä satama-alue (LS). Yleiskaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty veturitalli, rautatieasema ja Terijoen huvila. Lisäksi vanha rautatiemiljöö on merkitty ruuturasterilla kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Rannassa kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (pompulaviiva). 6

7 Asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu suojelupainotteinen asemakaava. Ote ajantasakaavasta. Kaavoitettava alue rajattu punaisella. 7

8 Muut suunnitelmat ja selvitykset Alueelta on käytettävissä mm. seuraavat selvitykset: - Uuden Äänekosken rakennusinventointi (Juuso Väisänen 2006) - Wanhan Aseman miljöö, Asema-aukion ja ratapihan vihertyöselitys (Pöyry Finland Oy 2006) - Suolahti 2020 osayleiskaavan aineisto - Suolahti promenadi ideasuunnitelma (Suomen Höyrypursiseura ja Suolahden perinnetelakka ry / Jaakko Puro Oy 2013), ks. liite 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun tarve on syntynyt alueella suoritettujen rakennustoimenpiteiden johdosta: hankkeiden toteutus ei kaikilta osiltaan vastaa voimassa olevan asemakaavan aluerajauksia. Lisäksi voimassa olevassa kaavassa on tarpeettomiksi arvioituja kevyenliikenteen väylien varauksia. Kaavan käyttötarkoitus- ja suojelumerkinnöissä on ajantasaistustarvetta mm. Satamakadun varrella ja ns. perinnetelakan alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoksen vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa ja siitä on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta - Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta - Äänekosken kaupungin vapaa-ajan lautakunta - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Museovirasto - Liikennevirasto - Keitele museo - Suolahden kyläyhdistys ry Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena. Kaavan vireilletulosta on päätetty ja siitä on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja 8

9 ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-Keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski- Suomen museolta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Keitele Museolta, Äänekosken yrittäjät ry:ltä ja Suolahden kyläyhdistys ry:ltä Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa Asemakaavan tavoitteet Voimassa oleva kaava ei kaikilta osiltaan vastaa alueelle laaditun Asema-aukion ja ratapihan vihertyöselvityksen yhteydessä laadittua yleissuunnitelmaa ja sen mukaista periaatetta. Alueelle on laadittava asemakaavan muutos, joka mahdollistaa yleissuunnitelman toteuttamisen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tarkoitus tarkistaa aseman ympäristön asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien osalta. Vanhentuneet kaavamääräykset ja -merkinnät päivitetään. Alueella tutkitaan kevyenliikenteen aluevarauksien tarkoituksenmukaisuus ym. seikat. Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristö on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi rautatieympäristöksi. Vanhalla rautatieasemalla ja ulkorakennuksella sekä veturitallilla on arvoa myös yksittäisinä kohteina. Asemakaavan muutoksen yhteydessä selvitetään arvokkaan kulttuuriympäristöalueen rajaus ja säilyttämismahdollisuus myös Satamakadun eteläpuolella. Yleistavoitteena on luoda alueesta Suolahden paikallishistoriaan liittyvä matkailukohde, joka perustuu alueen yli 100 vuotta vanhaan rautatie- ja satamaperinteeseen höyryvetureineen ja laivoineen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutos ei vaikuta olemassa olevaan rakenteeseen: suunnittelualue sijoittuu Suolahden pääkadun Asemakadun päähän, jonka kadun varrella on pääosa taajaman kaupallisista palveluista. Satama on taajaman keskeinen vesiliikenteen toimipiste ja rannan suuntaisesti kulkee suosittu ulkoilureitti. 9

10 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet AK AP Asuinkerrostalojen tontilla korttelissa 5 tontin alue, kerrosluku (III) ja tehokkuusluku (e=0,60) säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Tarkistuksena esitetään liittymäkieltoa tontin Satamakadun puoleiselle osalle sekä olemassa olevan kerrostalon rakennusalan osoittamista sitovana. Asuinpientalojen korttelialueiksi on kaavoitettu voimassa olevan asemakaavan pohjalta Granholmintien pientalotontit. Alueelle sijoittuu neljä suojeltua alun perin rautatieläisten käytössä ollutta asuinrakennusta, kaksi uutta omakotitaloa ja kaksi rakentamatonta tonttia. Korttelin 89 tontteja on laajennettu rannan suuntaan ja merkitty tonteille talousrakennusten rakentamista varten sitovat rakennusalat. AP-alueeseen liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s-3. AO Satamakadun varrella Heikinpolun kulmauksessa sijaitsevat rivitaloille tai kerrostaloille kaavoitetut tontit on muutettu erillispientalojen alueeksi omakotitaloja tai paritaloja varten. Kortteliin 11 sijoittuu suojelumerkinnällä osoitettu terijokelaishuvila, jonka määrittelemään sijoittumislinjaan uudet pientalot on tarkoitus rakentaa. Terijokelaisrakennuksen kulma sijoittuu katualueelle, jolle lisätään ehdotusvaiheessa rakentamisen salliva merkintä. Kunkin asuinrakennuksen kerrosalaksi on merkitty 250 k-m2, minkä lisäksi tontin takaosaan voi rakentaa 50 k-m2:n talousrakennuksen. AO-alueeseen liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s-3. AH P Y K Asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi alueeksi on kaavoitettu voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnän mukaisesti suojeltu aitta-varastorakennus korttelissa 90 sekä uutena tontilla 89-8 sijaitseva sauna. Lähipalvelurakennusten merkinnällä on osoitettu tontilla 90-1 sijaitseva suojeltu maakellari. Merkinnän tarkoitus on mahdollistaa kellarin käyttäminen esim. pienimuotoiseen kahvilatoimintaan. Yleisten rakennusten alueiksi on kaavoitettu veturitallin alue ja korttelissa 6 sijaitseva vanhusten palvelutalo. Veturitallin alueeseen liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s-3. Vanhan rautatieaseman käyttötarkoitusmerkintä on muutettu yleisten rakennusten alueesta liike- ja toimistorakennusten alueeksi: rakennuksessa toimii nykyisin ravintola. Luonnoksessa esitetään rakennuksessa sallittavaksi myös majoitustilat, muut mahdolliset käyttötarkoitukset esitetään ehdotusvaiheessa. Rautatieaseman alueeseen liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s Muut alueet VP, VL Puistomaisiksi rakennettavina virkistysalueina (VP) on osoitettu rautatieaseman ja sataman välinen Ahoniuksenpuisto sekä Ratavartijanpuiston Keiteleeseen rajoittuva osa veturitallin lähistöllä. Lähivirkistysalueina VL-merkinnällä on osoitettu ne virkistys- 10

11 ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi (Ratavartijanpuiston sisäosa ja ranta-alue perinnetelakan ympäristössä). Ahoniuksenpuistoon liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s-3. VK LR LS, LS-1 LS-2 LV, LV-1 LP Ahoniuksenpuiston itäpäässä sijaitseva leikkikenttä on osoitettu omalla merkinnällään. LR-merkinnällä on osoitettu rautatiealue, johon liittyy myös ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s-3. LR-alueelle osoitetuille rakennusaloille on mahdollista sijoittaa alueen kulttuurihistorian huomioon ottavia rakennuksia, esim. höyrymuseo. LS-1 merkinnällä osoitetulle satama-alueelle saa rakentaa satamatoimintaa ja matkailua palvelevia rakennuksia, minkä lisäksi alueelle saa sijoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa, käsityöteollisuutta ja pienimuotoisia liikerakennuksia. Alueelle rakennettaessa on huomioitava ympäristön kulttuurihistorialliset arvot. LS-merkinnällä on kaavoitettu pääasiassa satamatoiminnan käyttöön tarkoitettu vesialue sekä rautatieaseman edustalla sijaitseva veneiden nostopaikka. Kaava-alueen itäosassa sijaitsevan perinnetelakan alueelle saa rakentaa satama- ja telakkatoimintaa sekä matkailua palvelevia rakennuksia. Alueelle rakennettaessa on huomioitava ympäristön kulttuurihistorialliset arvot. Telakan aluetta on laajennettu sataman suuntaan. Venesatamaksi/venevalkamaksi on kaavoitettu venelaitureiden käsittämä alue satamassa sekä Ratavartijanpuiston länsiranta, jossa esitetään sallittavaksi paikan aikaisemman historian mukaisesti venekoppeleiden rakentaminen. Satamakadun päässä sijaitseva pysäköintialue laajennusmahdollisuuksineen on kaavoitettu LP-alueeksi. s-3 Alueen pääkäyttötarkoitukseen liitetyllä s-3 merkinnällä on osoitettu alueet, joilla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Tarkempia ohjeita rakentamisesta ja alueiden käsittelystä annetaan asemakaavaan liittyvässä yleissuunnitelmassa. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Alueella sijaitsevat rakennukset, rakennelmat, piha-alueet ja yleiset alueet ovat osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristökokonaisuutta. Ehdotusvaiheessa tulee harkittavaksi valtakunnallisesti merkittävän rautatieasemaalueen säilyttämistä koskevan kaavamerkinnän ja -määräyksen täsmentäminen. sr-4 Voimassa olevan asemakaavan yhdentoista suojelukohteen lisäksi suojelumerkinnällä on kaavoitettu tontilla sijaitseva terijokelaisrakennus. Merkintä osoittaa rakennustaiteellisesti arvokkaat tai kaupunikuvan säilymisen kannalta tärkeät rakennukset, joita ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakennuksen ulkoasun rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Rakennusta korjattaessa ja uudelleen rakennettaessa tulee rakennusten julkisivut tehdä vanhojen piirustusten mukaan. Rakennusta ja sen pihapiiriä tulee käyttää siten, että niiden historiallinen arvo säilyy. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia. Rakennus on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Kaavamerkinnän sisältöä täsmennetään ehdotusvaiheessa. 11

12 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen lähtökohta on alueen olemassa olevan rakennuskannan kunnostaminen ja uudisrakentamisen toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävän rautatieympäristön arvot huomioon ottaen. Kaavamerkinnät ja määräykset täsmennetään valmisteluvaiheen lausuntokierroksen jälkeen ehdotusvaiheessa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos ei ole aiheuttamassa kielteisiä vaikutuksia luonnon ja luonnonympäristön kannalta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutoksen yhtenä tarkoituksena on luoda edellytykset valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kohteen kehittämiselle Suolahden ja Äänekosken kannalta tärkeäksi matkailukohteeksi. Toteutus edellyttää määrärahoja alueen ympäristön kunnostamiseen, liikeideoiden täsmentämistä ja eri toimijoiden verkostoitumista. Kaupunki luo ensivaiheessa kaavalliset edellytykset toiminnalle, jatkossa alueen markkinoinnista ja toteutuksesta voivat vastata kaupungin lisäksi esimerkiksi Ääneseudun Kehitys Oy ja keskeisessä asemassa olevat asukkaat ja yrittäjät. 12

13 Liite 13