Voimaa moninaisuudesta. Sukupuolisensitiivinen työ palkittiin Setlementtiliike Ruotsissa Yhteisöllistä asumista ja korttelikulttuuria

Transkriptio

1 Setlementti S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Voimaa moninaisuudesta Sukupuolisensitiivinen työ palkittiin Setlementtiliike Ruotsissa Yhteisöllistä asumista ja korttelikulttuuria

2 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Huomio moninaisuuteen ja näkymättömiin nuoriin 08 Isän ja pojan matka menneisyyteen Maailma odottaa ihmistä Setlementit ovat suku- 11 Miehen työ -palkinto kahdelle setlementtitoimijalle puolisensitiivisen työn Världen väntar på människan. Näin otsikoitiin yhteispohjoismainen setlementtiliikkeen uranuurtajia Suomessa. julkaisu vuonna Tuolloin Euroopassa puhalsivat kylmät tuulet ja nationalistiset ääriliikkeet nostivat päätään eri puolilla. Setlementtiliike etsi pohjolassa maiden rajat ylittävää tehtäväänsä kun uskottiin, että ihmisyys ja yhteisöllisyys lopulta voittavat. Kolmea vuotta myöhemmin syttynyt sota keskeytti tämän prosessin. Setlementtiliiton MeKaikki!-hanke vie myös 12 Yhteisöllinen asuminen murtaa erillisyyttä Henkilökuvassa Arja Kekkonen työtä eteenpäin. Haastattelussa projektipäällikkö Jelena Santalainen. 16 Hemgården Ruotsalaisten yhteisöllinen harrastuspaikka 18 Rovaniemeltä maailmalle Ne-Rån matkassa jo kymmenen vuoden ajan 24 Koko kylän sukujuhlat 26 VET-kurssilta eväitä ja intoa nuorten vapaaehtoistoimintaan 28 Uusia tuulia keittiösuunnitteluun 08 Asukasdemokratia ei ole ompelukerho. Haastattelussa Vantaan Arvokas vanhuus Havukosken Setlementti- kuuluu ihmisoikeuksiin. asunnot Oy:n talossa asuva Mikko Tarvonen vei isänsä Arja Kekkonen. matkalle vanhojen Kansikuvassa Arja Kekkonen. valokuvien ääreen ja K A N N E N tuttuihin nuoruus- K U VA S I : A N N A 30 Kalasataman Kotikorttelissa naapureita tervehditään eikä ketään jätetä yksin AU T I O maisemiin. PALSTAT "Etsitään toisiamme". Suomalaisen setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid Sirenius kannusti joukkojaan seuraavasti: Suuria asioita me voimme vain vähän suorittaa pienet ovat aina ulottuvillamme. Mutta nekin ovat suuria. Ja kun näin pienten asiain suuruus alkaa meille selvitä silloin voimme, ehkä aavistamattamme, nähdä jotakin aivan suurtakin tapahtuvan. Tästä setlementtityössä on kyse. Sitoutumisesta ihmiseen ja paikallisiin yhteisöihin. Se asia ei muutu, vaikka samaan aikaan luomme entistä vahvempia rakenteita työmme tueksi. Toimimme niin täällä Suomessa ja samanaikaisesti kansainvälisesti. Erityisesti pohjoismaiden kesken. Vasta ilmestynyt THL:n raportti Suomalaisten hyvinvointi 2014 kertoo, että maamme iso kuva on rakennemuutoksesta huolimatta pysynyt kunnossa. Synkkyyteen ei siis ole aihetta. Silti monella meistä on tunne, että jokin on muuttunut. Yhtäkkiä 1930-luvun lopun poliittinen ilmapiiri ei tunnukaan olevan niin kaukana historiassa. Katsotaan ympärillemme ja etsitään toisiamme. Ei lamaannuta vaan tiivistetään rivejä. Soitetaan tulevan joulun aikaan Rauhan kelloja. Kiitos yhteisestä työstä päättyvänä vuonna. 03 P Ä Ä K I R J O I T U S PENTTI Maailma odottaa ihmistä Pentti Lemmetyinen kannustaa muistamaan setlementtiliikkeen juuret rauhanrakentajana tämän päivän poliittisessa ilmapiirissä. LEMMETYINEN T O I M I T U S J O H TA J A S E T L E M E N T T I L I I T T O 10 K O L U M N I 30 Paluuta juurille: setlementtiliike Ruotsissa Ronny Bengtsson Fritidsforumista kirjoittaa ruotsalaisen setlementtiliikkeen historiasta ja merkityksestä nykypäivän Ruotsissa. 34 T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia Helsingin Kalasatamassa 38 S E T L E M E N T I T luodaan uudenlaista urbaania Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen korttelikulttuuria. Kotikorttelin 38 T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä yhteispihan avajaisia vietettiin syyskuussa. Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa! Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S E T L E M E N T T I - L E H T I, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki, lehti@setlementti.fi VA S TA AVA PÄ ÄT O I M I T TA J A, Pentti Lemmetyinen, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi, p T O I M I T US S IH T E E R I, Heta Mulari, heta.mulari@setlementti.fi M U U T O I M I T US K U N TA : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Susanna Raunio U L KO A S U, Jaakko Bashmakov T IL A A J A PA LV E L U, Merja Eloaho, merja.eloaho@setlementti.fi, p PA IN O, Nykypaino Oy, Helsinki, 2014, ISSN SETLEMENTTI 3 I SETLEME N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N SETLEMENTTI I SETLEMENTTILIIKE ON IHMISEN MUOTOINEN

3 T E K S T I : H E T A M U L A R I K U V A T : T U U K K A E R V A S T I Huomio moninaisuuteen ja näkymättömiin nuoriin 4 Setlementtiliiton MeKaikki!-hanke kutsuu kaikki mukaan kehittämään sukupuolisensitiivistä työotetta. Jelena Santalaisen mielestä sukupuolinormeihin liittyvää kyseenalaistamista tarvitaan jatkuvasti, myös poikien ja miesten parissa tehtävässä työssä. Sukupuolisensitiivisyys kuuluu kaikille, Jelena Santalainen toteaa. Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishankkeen ( ) projektipäällikkö Jelena Santalainen on sitä mieltä, että työotteella on monenlaista yhteiskunnallista merkitystä tämän päivän Suomessa. Myös hankkeen uusi nimi heijastelee tätä moniulotteisuutta. Nimestä tehtiin äänestys yhteistyökumppaneille ja setlementtien sukupuolisensitiivisen nuorisotyön tekijöille, ja lopuksi hankkeen ohjausryhmässä äänestettiin parhaasta ehdotuksesta. Nimeksi valittiin MeKaikki!, jolla viitataan siihen, että sukupuolisensitiivisyys kuuluu kaikille. Täältä me tullaan ja rytinällä, juuri sellaisina kuin olemme, Santalainen naurahtaa. Ennen saapumistaan Setlementtiliittoon Santalainen tutustui sukupuolta ja yhteiskuntaa koskeviin teemoihin sekä opintojensa kautta että erilaisissa työtehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Santalainen on työskennellyt muun muassa gender-asiantuntijana YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:ssa Nicaraguassa sekä ohjausryhmän jäsenenä eurooppalaisessa naisasia- ja kehitysjärjestö WIDE:ssä (Women in Development Europe). Ensimmäinen herätys sukupuolisensitiivisyyteen oli Simone de Beauvoirin klassikkoteos Toinen sukupuoli, jonka luin jo lukioikäisenä. Sukupuolentutkimuksen opinnot yliopistossa vakuuttivat minut siitä, että sukupuolen merkitykset muuttuvat ajasta ja kulttuurista riippuen ja sukupuoleen liittyvien oletuksien kyseenalaistamista tarvitaan jatkuvasti. Esimerkiksi Nicaraguassa maaseudulla työskennellessäni eräs lukutaidoton nainen kertoi tyytyväisenä, että puoliso lyö häntä ainoastaan kun hän on sen ansainnut. Kommentti pysäytti pitkäksi aikaa. Kevään ja syksyn aikana Santalainen on kiertänyt Suomea tutustumassa setlementtien sukupuolisensitiivisen työn toimipisteisiin ja työtä tekeviin ammattilaisiin eri paikkakunnilla. Ammattitaito on vakuuttanut Santalaisen samoin kuin se, kuinka jokaisella alueella on omaa, pitkälle erikoistunutta osaamistaan. Huomio poikien moninaisuuteen Kalliolan setlementtitalossa vietettiin marraskuussa sukupuolisensitiiviselle työlle omistettua päivää, kun Voimauttaminen nuorisotyössä -seminaariin kokoontui noin 150 osallistujaa keskustelemaan työn merkityksestä tämän päivän Suomessa. Seminaarin järjestivät yhteistyössä MeKaikki!- hanke ja Helsingin Poikien Talo. Seminaarin pääpuhuja, tutkija Harry Lunabba totesi, että yhteiskunnassamme ei vielä huomioida tarpeeksi tarkkanäköisesti poikien haavoittuvaisuutta. Samalla hän painotti sitä, että yhteiskunnallista keskustelua leimaa usein turhan synkkä lähestyminen nuorten maailmaan. Poikien välisiin eroihin, näkymättömiin poikiin ja osallisuuteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Myös Santalaisen mielestä sukupuolisensitiiviselle poikatyölle on Suomessa suuri tilaus. Naistyö on painottunut kaikissa edellisissä tehtävissäni sukupuolisensitiivisyyden parissa. Koen, että myös maskuliinisuutta pitää lähestyä sukupuolisensitiivisesti. Suomessa on tehty ansiokkaasti tyttötyötä jo pitkään, mutta myös pojat tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Työote vastaakin Santalaisen mukaan tärkeällä tavalla nuorten miesten syrjään jäämiseen, joka on viime vuosina puhuttanut Suomessa paljon. Kuopio oli ensimmäinen setlementtikohde, jossa vierailin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Herrax-hankkeeseen tutustuessani yllätyin, kuinka paljon on nuoria miehiä, joilla ei ole mitään rytmiä elämässään. Työntekijän tekstiviesti: hei, tuutko pelaamaan sählyä, voi olla nuorelle miehelle sen Kolmivuotinen MeKaikki!-hanke ( ) toimii Setlementtiliitossa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Hankkeen tarkoituksena on levittää sukupuolisensitiivistä näkökulmaa setlementtityön eri toimialoille ja setlementtiliikkeen ulkopuolelle. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä on syntynyt monipuolinen ja moniääninen sukupuolisensitiivisen työn verkosto, jolla on myös kansainvälisiä yhteyksiä. Hankkeessa osallistutaan laajempaan keskusteluun sukupuolisensitiivisestä työstä ja työmuotoa kehitetään tarkastelemalla, milloin on tarkoituksenmukaista toimia sukupuolten mukaisissa ryhmissä, milloin eriytetysti. Samalla kehitetään monisukupolvista ja kulttuurisensitiivistä näkökulmaa. 5 S E T L E M E N T T I L I I T T O D

4 D viikon ainoa sosiaalinen kontakti, Santalainen pohtii. Herrax-hankkeessa vieraillessani opin, että osa pojista on sisäistänyt ajatuksen, etteivät he ole yhtä hyviä, kuin koulussa pärjäävät kympin tytöt. Tämä on yksi esimerkki siitä, että tarpeettomia ja haitallisia poikiin ja maskuliinisuuteen liittyviä uskomuksia pitää rikkoa, hän lisää. Santalainen painottaa setlementtinuorisotyön merkitystä myös ujojen, hiljaisten tai koulukiusattujen nuorten kohtaamisessa. Hänen mieleensä on erityisesti jäänyt Oulun Tyttöjen Talon toiminta ujojen tyttöjen ja voimauttavan valokuvauksen parissa. Nämä tytöt ja nuoret naiset ovat usein opetelleet mahdollisimman hajuttomiksi, mauttomiksi ja näkymättömiksi, jotta eivät ärsyttäisi ketään. Kun heitä kohdataan ja ohjaaja käy vaikkapa nykäisemässä mukaan keskusteluun, nuoret uskaltavat pikkuhiljaa avautua ja saavat Ville Kujanpää Sukupuolisensitiivisyyttä verkossa Jelena Santalaisen työparina hankkeessa on Ville Kujanpää, joka työskentelee MeKaikki!-hankkeen lisäksi nuorten talousosaamista kehittävässä Mun talous -hankkeessa. Kujanpää on tähän mennessä päässyt tutustumaan lähemmin sukupuolisensitiiviseen työhön muun muassa Rovaniemen Tyttöjen Talolla, Helsingin Poikien Talolla sekä Tampereella Kölvissä ja Miesten kansalaistalo Mattilassa. Sukupuolisensitiivinen työ on selkeästi kutsumusammatti, ja tapaamani ihmiset tekevät työtä pyyteettömästi ja asiantuntemuksella. Pyyteettömyydestä kertoo paljon se, että vaikka käydessäni Kölvissä tilat olivat virallisesti kiinni, muutama poika oli silti paikalla, Kujanpää pohtii. Kujanpään työtehtäviin kuuluu erityisesti hankkeen viestintä. Syksyn ponnistuksena on ollut uuden nettisivuston suunnittelu ja kokoaminen. Sivusto on kaikille sukupuolisensitiivistä työtä tekeville ammattilaisille ja vapaaehtoisille sekä työotteesta kiinnostuneille suunnattu kohtauspaikka, johon kootaan ajankohtaista tietoa tapahtumista, julkaisuista ja uutisista. Sivustolla avataan sukupuolisensitiivisyyden käsitettä ja esitellään asiantuntijoita ja toimijoita sekä setlementtikentältä että sen ulkopuolelta. Tiedotamme mielellämme sukupuolisensitiivisyyteen liittyvistä ammattilaisille suunnatuista tapahtumista valtakunnallisesti. Meille saa lähettää vinkkejä tapahtumista, asiantuntijoista ja julkaisuista. Tutustu sukupuolisensitiivisen työn uuteen sivustoon osoitteessa 6 SETLEMENTTI I SETLEME N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N itsetuntoa. Vähitellen he uskaltavat olla myös Tyttöjen Talon turvallisten seinien ulkopuolella sitä, mitä oikeasti ovat. Sukupuolisensitiivisyyttä 2010-luvulla Setlementit ovat tulleet Suomessa tunnetuiksi uraauurtavasta sukupuolisensitiivisestä työstään. Muun muassa Tyttöjen ja Poikien Talot, Tyttöjen Tuvat ja Poikien Tupa, Isosisko- ja Isoveli-toiminta, Oiva ja Ilona -toiminta, Kölvi ja Miesten kansalaistalo Mattila tekevät omilla alueillaan arvokasta työtä ja kokoavat yhteen sukupuolisensitiivistä osaamista. Setlementtiliiton hankkeet ovat kuitenkin tähän mennessä keskittyneet tyttö- ja poikatyöhön. Toivon hankkeeseen mukaan aikuisten kanssa toimivia tahoja ja menetelmiä, jotka ulottuvat yli ikärajojen. Nuorisotyössä kehitetyt mallit voivat hyvin toimia myös seniorityössä. Olen asunut pidemmän aikaa Latinalaisessa Amerikassa, ja monisukupolvisuus näkyy siellä todella selvästi arjessa. Olen usein ihmetellyt, miksi meidän yhteiskunnassamme sukupolvet ovat erillään ja omissa lokeroissaan. Esimerkiksi argentiinalaisissa juhlissa taaperot ja vanhukset tanssivat samassa tilassa saman musiikin tahtiin: ei niin, että vanhemmat menevät ulos kun teineillä on bileet, Santalainen toteaa. Erityisesti Folkhälsan ja Seta ovat viime vuosina tuoneet esiin normikriittistä ajattelua. Normikriittisyys pureutuu yhteiskunnassamme vaikuttaviin näkymättömiin normeihin, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai toimintakykyyn. Haluamme tässä hankkeessa laajentaa ja sanoittaa uudelleen sukupuolisensitiivisyyttä siten, että määritelmä käsittää myös muunsukupuolisuuden. Samaan aikaan haluamme huomioida myös kulttuurisensitiivisen näkökulman, Santalainen kuvaa. Hankkeen seuraavien vuosien tavoitteina on tuoda sukupuolisensitiivisen työn tekijöitä entistä enemmän yhteen verkostotapaamisissa ja seminaareissa sekä tuottaa materiaaleja sukupuolisensitiivisen työn tueksi. Tänä syksynä on aloitettu poikatyön kansion kokoaminen valtakunnallisena yhteistyönä. Tavoitteena on koota yhteen moniääninen ammatillinen verkosto kehittämään työotetta eteenpäin. Myös suomalaisen setlementtiliikkeen kansainvälistyminen kiinnostaa Santalaista. Kansainvälisyys on minulle henkilökohtainen palo ja kiinnostuksen kohde, ja setlementtikentältä on tullut vahvaa toivetta systemaattisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Suunnitteilla on paitsi ammatillista yhteistyötä, myös nuorisovaihtoa, hän summaa.

5 T E K S T I : M O N A S Ä R K E L Ä - K U K K O K U V A T : M I K K O T A R V O N E N Isän ja pojan matka menneisyyteen Lokakuussa vietetyllä Vanhusten viikolla pääsimme mukaan isän ja pojan ainutkertaiselle matkalle menneisyyteen. Savonlinnassa Linnalan Setlementissä kuultu Mikko Tarvosen esitys on koskettava kertomus elämästä, muutoksesta, luopumisesta ja ikääntymisestä. Mikko Tarvonen on seurannut oman äitinsä ja isänsä elämää valokuvaamalla heitä yli kolmen vuoden ajan. Valokuvien avulla hän halusi antaa omille lapsilleen muiston vanhemmistaan ja heidän viimeisistä vuosistaan. Näiden kuvausvuosien aikana syntyi tarina isästä ja pojasta matkalla menneisyyteen. Mikko Tarvosen isä, Kaino-pappa, meni naimisiin 1950-luvun alussa. 60 vuotta myöhemmin hän vietti vaimonsa kanssa timanttihäitään. Muutama kuukausi juhlien jälkeen avioparin yhteinen matka sai uuden suunnan, kun vaimo siirtyi hoitoon muistisairauden takia. 82-vuotias isäni oli hoitanut äitiä kotona pitkään, oli sitä myötä- ja vastamäkeä. Sitten isä joutui toteamaan: tämän ikäisestä ukosta ei ole enää muorin hoitajaksi. Vaimo muutti hoitokotiin, ja Kaino jäi vanhaan taloon asumaan yksin. Myös hänen terveyttään tutkittiin. Isällä oli kaikki tutkimustulokset kesken, kun käytiin katsomassa äitiä. Oli kova pelko siitä, onko hänellä sama tauti. Ja niin käynnistyi yhteinen matka menneisyyteen. Mikko ja Kaino alkoivat kaivella kotona vanhoja komeroita ja arkkuja sekä katsoivat valokuvia. Se tuntui virkistävän. Eräänä aamuna he mylläsivät kaikki valokuva-albumit auton takakonttiin ja lähtivät kiertämään kaikki talot, joissa isä oli asunut. Jokaisessa talossa heidät otettiin hyvin vastaan ja juttua riitti. Löytyipä vanha riiuupolkukin. Heillä oli hieno reissu. Pelkäsin, että isä kaatuu liukkailla sammalilla, mutta siellä se hyppi kuin hirvi. Illalla isä otti lasin maitoa ja minä kaljan, sitten saunottiin ja kylvettiin. Ei tarvinnut miettiä niitä yhdeksää koepurkkia verta. Oli marraskuu ja satoi räntää, kun Kaino sai kutsun terveyskeskukseen. Mikko Tarvonen kertoo, että isää pelotti aivan tolkuttomasti, mitä uutisia sieltä kuulisi. Lääkäriltä Kaino sai lääkkeen, eli yhden tabletin D-vitamiinia ja kutsun seurantakäynnille puolen vuoden päästä. Mies oli terve kuin pukki. Kainon elämä oli kuitenkin muuttunut hänen jäätyään yksin. Keittiö oli ollut vaimon valtakuntaa, mutta Kainon omin sanoin, on sitä voileivällä pärjätty. Hänelle tilattiin ruokapalvelu ja pyykkikoneen käytön harjoittelu alkoi. Ruokapalvelun lähetistä tuli Kainolle päivän tärkein asia. Ruoka tulee joka päivä 25 yli yksitoista, ja vaikka toimituksessa menee noin 12 sekuntia, se on tärkeä sosiaalinen kontakti, Mikko Tarvonen kertoo. Oli iso ongelma, että mies istui yksin kotona neljän seinän sisällä. Ja hän on vielä nuuka mies, joka ei polta edes sähköjä, vaan istuu pimeässä. Mummojumpat eivät kuulemma kiinnosta. Se, että lähtee johonkin uuteen paikkaan ventovieraiden ihmisten kanssa, se on ihan hirveän iso kynnys vanhalle ihmiselle. Mikko teki Kainolle viikko-ohjelmia, jotta päiviin tulisi lisää sisältöä. Hän soitti myös kaupungin muistihoitajalle, että tämä lähettäisi hänen isälleen kirjeessä tietoa senioritoiminnasta. Parin viikon kuluttua poika löysi kirjeen piilotettuna. Kirjeeseen Kaino oli lisännyt käsin kommentin: Linnala ei kiinnosta. Sitten Mikko ehdotti, että isä voisi ottaa koiran. Sille voisi jutella ja sen kanssa kävellä, mutta Kaino oli sitä mieltä, ettei sellaista tarvitse. Hänellä oli ollut aikanaan Tessu. Linnalan senioritoimintaan Kaino lähti lopulta mukaan pienellä painostuksella. Ja viihtyy siellä niin hyvin, ettei millään jättäisi kertaakaan väliin. Mitä olen oppinut? Elämässä ei voi oikoa. Jotta ymmärtää toista, niin siihen touhuun pitää mennä mukaan, kuunnella ja kunnioittaa mielipiteitä. Ei voi tuputtaa eikä pakottaa, kaikilla on kuitenkin oikeus päättää omista asioistaan. Mikko Tarvosen tunnin mittainen esitys Isän ja pojan matka menneisyyteen kertoo sosiaalisten suhteiden ja elämän mielekkääksi tuntemisen tärkeydestä. Se kertoo miehestä ja miehen yksinäisyydestä sekä polusta yksinäisyydestä osaksi uutta yhteisöä. Kaikista meistä tulee joskus vanhoja. Arvokas vanhuus kuuluu ihmisoikeuksiin. Siitä ajasta pitäisi jokaisen pystyä nauttimaan ja antamaan aikaa ikääntyneille läheisilleen. Mikko Tarvonen kiertää esityksensä Isän ja pojan matka menneisyyteen kanssa ympäri Suomea. Jos kiinnostuit, voit olla yhteydessä suoraan häneen. Mikon tavoittaa parhaiten numerosta tai sähköpostilla: tarvonen.mikko@ gmail.com S A V O N L I N N A 8 9

6 K O L U M N I T E K S T I V E S A K E I N O N E N K U V A K A R I V I L K O Tamperelainen Miesten kansalaistalo Mattila sekä Helsingin Poikien Talo palkittiin marraskuussa Miehen työ -tunnustuksella. Paluuta juurille: setlementtiliike Ruotsissa Ruotsalainen setlementtiliike, joka tunnetaan ruotsiksi myös nimellä hemgårds-rörelsen, on tänä päivänä pitkälti tuntematon kansalaisliike, vaikka se on toiminut Ruotsissa jo yli sadan vuoden ajan. Ruotsin ensimmäinen setlementti oli Birkagården, joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna Birkagårdenin perustajat Natanael Beskow ja Ebba Pauli vierailivat Lontoossa ja inspiroituivat sikäläisestä setlementtityöstä. Kuten suomalaisessa varhaisessa setlementtiliikkeessä, myös Ruotsissa liikkeen tehtäväksi miellettiin yhteisöjen rakentaminen, jossa keskeisenä ajatuksena oli koulutuksen tarjoaminen työväenluokalle. Uskonnolliseen opetukseen perustunut työ sai pian väistyä akuuttien yhteiskunnallisten tarpeiden tieltä, joihin setlementti alkoi vastata ylläpitämällä päiväkoteja ja nuorisokerhoja. Ruotsalaisen setlementtiliikkeen kultakaudella luvuilla käynnistettiin lukuisia setlementtejä, joiden esikuvana Birkagården oli. Vuonna 1933 Ruotsissa oli kymmenen setlementtiä, ja tahdilla. Muutama setlementti käynnisti nuorisotoimintaa ja 1930-luvuilla setlementit rakensivat hyvää mainetta sosiaalityölle, kansalaisopistotoiminnalle sekä lapsi- ja nuorisotyölle. Yhteiskunnallinen keskustelu nuoriso-ongelman ratkaisemisesta lisäsi kiinnostusta setlementtitoimintaan. Setlementeistä tuli myös esikuvia kunnallisille lastensuojelutoimijoille, jotka alkoivat käynnistää omia nuorisotilojaan luvulla setlementtien toiminta-alue pieneni, kun valtio ja kunnat osallistuivat entistä enemmän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Useat setlementit lopettivat hemgård-nimen käyttämisen, mikä johti siihen, että setlementtitoiminnasta tuli ja se on edelleen melko tuntematonta Ruotsissa. Nuorisotyö oli 1950-luvun Ruotsissa voimakkaassa myötätuulessa, ja vuonna 1958 Ruotsin setlementtiliikkeen valtiollinen keskusjärjestö (Riksförbundet Sveriges Hemgårdar) päätti pitkän keskustelun jälkeen avata jäsenyyden myös kunnallisille nuorisokeskuksille. Keskusjärjestön uudeksi Sveriges Ungdoms- och Hemgårdar. Uusi tilanne johti siihen, että kunnallinen nuorisotyö nousi keskusjärjestössä valtaasemaan, joka kesti aina viime vuosiin saakka. Vuonna 2010 päätettiin, että ainoastaan järjestöillä on varsinainen jäsenoikeus keskusjärjestössä, ja kunnallisten toimijoiden valtaa kavennettiin. Mikä pakotti näin radikaaliin päätökseen? luvun talouskriisien aikana kunnat lakkauttivat lähes 300 nuorisotilaa Ruotsissa. Keskusjärjestö Fritidsforum teki kaikkensa, ettei nuorten tärkeitä kohtauspaikkoja lakkautettaisi. Osa kuntien edustajista ei kuitenkaan voinut vastustaa esimiestään, ja puolustaa työn tärkeyttä ja säilyttämistä. Keskusjärjestö ei enää voinut tehdä selkeitä päätöksiä, ja sen toimivalta väheni luvun kuluessa vakiintuneet tai uudet järjestöt ottivat usein haltuunsa kuntien lakkauttamaa nuorisotoimintaa. Kunnallinen nuorisotoiminta onkin viime vuosikymmeninä yhä enemmän siirtynyt järjestöjen tai erilaisten yritysten hoidettavaksi. Ruotsin yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut, ja yksittäiselle ihmiselle siirretään yhä suurempaa vastuuta. Nuorisotyöttömyys on korkea ja hyvinvointi rakoilee. Taloudelliset kuilut ihmisten taloudellinen ja sosiaalinen asema on heikentynyt erityisesti kaupunkien haavoittuvaisilla asuinalueilla. Keskimääräinen eliniänodote voi vaihdella 10 vuodella asuinalueesta riippuen. Vastatakseen näihin yhteiskunnallisiin haasteisiin Fritidsforum työskentelee voimaannuttamisen avulla: kaikilla ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin ja yhteisiin elinolosuhteisiin. Setlementtiliike on näin ollen palannut takaisin alkuperäisiin lähtökohtiinsa. Kun Nataniel Beskow perusti Birkagårdenin, hän muotoili työn tarkoituksen näin: Setlementtien tulee auttaa ihmisiä, jotta he voivat vapautua sekä ajatella ja toimia itsenäisesti. R O N N Y B E N G T S S O N F R I T I D S F O R U M STM:n Tasaarvoasiain neuvottelukunta myöntää palkinnon vuosittain henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan esimerkillisesti edistänyt sukupuolten tasa-arvoa. Mattilan miehet kokoontuivat taiteen äärelle. Miehen työ -palkinto kahdelle setlementtitoimijalle Miesten kansalaistalo Mattila, lyhyemmin Mattila, on osa Setlementti Naapuri ry:n toimintaa. Kansalaistalo aloitti toimintansa kolmisen vuotta sitten. Mattila kokoaa yhteen erilaisista kulttuureista, sosiaalisista taustoista ja ammateista tulevia miehiä, paikan vetäjänä työnjohtajan tittelillä työskentelevä Jukka Tukia sanoo. Tukia uskoo tunnustuksen olevan samalla kiitos kansalaislähtöiselle miestyölle. Ehkäpä valitsijat ovat arvostaneet myös tulokulmaamme mieheen. Mattilassa miestä ei lähestytä ensi sijassa ongelmien kautta vaan meillä keskeistä on dialogi. Tutustutaan keskustellen muiden miesten maailmoihin, tarinoihin ja miehenä olemiseen. Mattilassa ei pingoteta. Miehet voivat esimerkiksi pelailla pelejä tai keskustella vakavista tai rennommistakin asioista. Toimimme usein myös tilojemme ulkopuolella. Futis- ja salibandyjoukkueemme ovat aktiivisia, ja teemme paljon retkiäkin. Tukia kiittelee Mattilan väen aktiivisuutta. Lähtökohtamme on se että ideat lähtevät liikkeelle ensi sijassa miehistä. Sama koskee niiden toteuttamista. Elämä näyttää taas mahdollisuudelta Mattilassa käy säännöllisesti satakunta henkilöä. Sen turvallista ilmapiiriä arvostetaan. Meillä käytetään vain etunimiä. Jokainen saa muutenkin kertoa itsestään juuri sen verran kuin itse haluaa. Kansalaistalossa puhutaan pääasiassa suomea. Etnisen taustan perusteella ei miehiä erotella. Olemme arvioineet että noin 30 % kävijöistämme on kantasuomalaisia. Heidän määränsä voisi ehkä olla hieman suurempikin. Tukian mukaan Mattila on tuonut mukana oleville miehille monenlaisia hyötyjä. On saatu uusia kavereita ja kuntokin on noussut. Varsinkin maahanmuuttajataustaisilla miehillä suomen kielen taitokin on kohentunut. He myös kokevat kuuluvansa entistä paremmin yhteiskuntaan. Elämä näyttää taas mahdollisuudelta. Poikien Talolla hyväksytään herkkyyskin Kalliolan Nuoret ry:n Poikien Talossa on lähdetty viemään poikatyötä uudenlaiseen suuntaan. Meille tulee monenlaisia poikia, joista useilla on takanaan kiusaamista tai syrjintää. Poikien Talossa sellaista ei suvaita, vaan olemme kaikille turvallinen paikka, yksikön johtaja Kalle Laanterä sanoo. Laanterän mukaan Poikien Talolla miehenalku voi tuoda esiin myös herkän ja haavoittuvan puolensa. Työote on sukupuolisensitiivinen. Toki kannustamme lempeällä otteella poikia menemään elämässä myös eteenpäin. Laanterä pitää Poikien Talon ja Mattilan palkitsemista samalla tunnustuksena koko setlementtiliikkeelle. Mies- ja poikatyömme arvo on selvästikin huomattu. T A M P E R E & H E L S I N K I uusia perustettiin nopealla nimeksi tuli Riksförbundet syvenevät, ja yhä useampien S E T L E M E N T T I I S ETTLL E M E NTTTTI ILLI II I K E O N I I H MI I S E N M U OTT OI I N E N

7 H E N K I L Ö K U V A T E K S T I : H E T A M U L A R I K U V A T : A N N A A U T I O Yhteisöllinen asuminen murtaa erillisyyttä Vantaan Havukoskella Setlementtiasunnot Oy:n talossa asuvan Arja Kekkosen mielestä asukasdemokratian läpinäkyvyys on tärkeää. 12 Havukosken Setlementtiasunnot valmistui loppuvuodesta Arja Kekkonen muutti taloon yhdessä muiden uusien asukkaiden kanssa ja saapui pihaan keskellä joulukuista räntäsadetta. Yhteinen muuttaminen oli iso kokoava kokemus. Muutto on niin dramaattinen asia, että se synnyttää väistämättä yhteisöllisyyttä heille, jotka pällistelevät yhdessä uusia seiniä, Kekkonen naurahtaa. Kekkonen puhuu paljon yhteisöllisyydestä, joka tarkoittaa hänelle pieniä asioita yhteisessä arjessa. En pidä turhasta hypetyksestä, jota saattaa liittyä yhteisöllisyyteen tai muihin ilmiöihin, jotka ovat yhteiskunnassa pinnalla. Näen yhteisöllisyyden hyvin arkipäiväisenä toimintana ja sosiaalisena kanssakäymisenä, kuten kahvin juomisena joka aamu yhdessä asukastilan pöydän ääressä. Yhteisöllisyys tarkoittaa Havukoskella oman osaamisen laittamista likoon ja palvelusten vaihdantaa ilman rahaa. Setlementtiasunnoissa puhutaan asukasosaajista ja asukastietäjistä: jokaisella on erityistaitoja, joita hän voi opettaa toisille. Olen koulutukseltani juristi, ja olen auttanut esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia asukkaita viranomaisten asiakirjojen kanssa. En puolestani osaa tehdä intialaista ruokaa, jota täällä on kokattu yhdessä. Arja Kekkonen korostaa, että yhteinen toiminta tarvitsee aina infrastruktuurin ja tilat: Meillä Suomessa ei ole kaduilla olohuoneita. Sosiaalipolitiikkaa ruohonjuuritasolla Briitta Koskiaho vertaa kirjassaan Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä viime vuosien yhteiskunnallista kehitystä sotienjälkeisen Suomen tilanteeseen hyvässä ja pahassa. Sosiaalipolitiikka on tänä päivänä murtumassa kohti uudenlaisia kumppanuuksia ja yhteisöllinen ajattelu saa uusia merkityksiä. Kekkonen on samoilla linjoilla pohtiessaan yhteisöllisen asumisen merkityksiä. Kysymys ei ole mistään uudesta asiasta vaan tämä on ollut luonnollista toimintaa pitkään. Isoisäni oli eteläpohjalainen maanviljelijä, joka toimi innokkaasti osuuskuntatoiminnassa. Ei kaikilla ollut varaa omiin traktoreihin tai puimureihin. Äitini vanhemmat puolestaan asuivat Tampereen työläiskortteleissa. Ei sielläkään ollut hienon strategian pohjalta suunniteltua yhteisöllisyyttä, vaan kyse oli siitä, että ihmisillä ei ollut varaa. Viljelypuutarhat kaupungeissa syntyivät aitoon aineelliseen tarpeeseen, että saatiin leivänjatketta talveksi. D 13

8 H E N K I L Ö K U V A D Kekkonen ottaa myös kantaa viime vuosikymmeninä kiihtyneeseen uusliberalistiseen puheeseen itseään toteuttavasta ja minuuttaan jatkuvasti uudistavasta yksilöstä, joka tekee, osaa, jaksaa ja ennen kaikkea kuluttaa. Viime vuosikymmeninä yhteistoiminnan muodot on hävinneet. Ydinperhe tarkoittaa nykyään talousyksikköä, jossa jokaisen halutaan kuluttavan mahdollisimman paljon. Yhteisöllisyys haastaa jatkuvaan kulutuksen kasvuun perustuvan markkinatalouden, kun kaikki eivät ostakaan enää omaa ompelukonetta, pesukonetta tai kiviporaa, vaan ne hankitaan yhteiskäyttöön. Yhteisöllisellä asumisella on näin ollen paljon tekemistä kestävän kehityksen ja ekologian kanssa. Ekologisuus ei ole vain sitä että harjoitetaan puutarhaviljelyä, vaan myös järkevää kuluttamista. Ei ole heitä ja meitä Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg kirjoittaa kirjassa Arvot mekin ansaitsemme suomalaisesta keskustelukulttuurista, jossa rasistisia mielipiteitä verhotaan sananvapauspuheen tai maahanmuuttokriittisyyden alle. Rosenbergin kirja on keskustelunavaus suomalaiseen asenneilmastoon, joka on viime vuosina koventunut. Voiko yhteisöllinen asuminen haastaa asenneilmapiiriä? Havukosken Setlementtiasunnoissa asuu erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä; esimerkiksi kehitysvammaisia tuetusti asuvia nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Talo toteuttaa Setlementtiasuntojen ajatusta rakentaa monimuotoisia yhteisöjä, jotka tuovat yhteen erilaisia ihmisiä saman katon alle. On kaikkien kannalta hyvä asia ja aidompaa, että erilaiset ihmiset asuvat yhdessä. Olen tehnyt maahanmuuttotyötä puolet elämästäni, ja tiedän hyvin miten tuhoisaa on, jos maahanmuuttajia asutetaan omiin taloihinsa omille asuinalueille. Suomalainen kulttuuri lokeroi todella vahvasti, ja tällainen asuminen voi murtaa lokerointia. Meille kantasuomalaisillekin tekee oikein hyvää kohdata arjessa ihmisiä muista kulttuureista, Kekkonen pohtii. Talossa on tehty myös tietoisesti työtä raja-aitojen rikkomiseksi. Kuka tahansa on saanut halutessaan vastuun esimerkiksi aamukahvin keittämisestä asukastilassa. Kehitysvammaisten asukkaiden ja meidän muiden asuminen samassa talossa on sujunut hyvin. Ei ole heitä ja meitä. On sanottava myös yhteisökoordinaattori Stefan Piesnackin kunniaksi, että hän on tehnyt kaikkensa raja-aitojen rikkomiseksi. Hän on laaja-alainen humanisti ja kaikkea muuta kuin virkamiesmäinen. Hän antaa vastuuta ja pitää auktoriteettia samaan aikaan. Kulttuurissamme erillisyys korostuu liikaa. Tässä talossa on mahdollista murtaa erillisyyttä. Yhteisöllinen asuminen ei ole vain yksinäisten ihmisten asia. Arja Kekkonen ja yhteisökoordinaattori Stefan Piesnack asukastilassa. Talo toteuttaa Setlementtiasuntojen ajatusta rakentaa monimuotoisia yhteisöjä, jotka tuovat yhteen erilaisia ihmisiä saman katon alle. Läpinäkyvyyttä asukasdemokratiaan Jo ensimmäisten viikkojen aikana Havukoskella pidettiin ensimmäinen asukaskokous, johon osallistui laajasti talon asukkaita. Kaikki halukkaat pääsivät mukaan asukastoimikuntaan. Asukastoiminta on vuoden aikana ulottunut yhteisistä kävelyretkistä, kukkien istuttamisesta ja grillijuhlista askartelukerhoihin ja yhteisiin illallisiin. Arja Kekkonen on myös Setlementtiasunnot Oy:n hallituksen asukasedustaja. Kekkonen korostaa, että aito osallisuus ja asukasdemokratia ei ole itsestäänselvyys, vaikka asukasdemokratian toteuttaminen vuokrataloissa on lakisääteistä. Asukasdemokratia ei myöskään saisi jäädä pelkäksi ompelukerhoksi, vaan ihmisten tulisi saada tietoa, jotta he voisivat vaikuttaa mahdollisimman laajasti ja osallistua aidosti. Tietoa ja opastusta tarvittaisiin jo pelkästään asukastoimikuntien lailla määritellyistä toimivaltuuksista, jotka ovat yllättävänkin laajat. Toimiva asukasdemokratia edellyttää, että valtaa käytetään täysimääräisesti laitoja myöten. Kekkosen mielestä olisi tärkeää, että osallistuminen ja vaikuttaminen kytkeytyisivät myös rahaan ja vuokriin. Asukkaiden tulisi kyetä vaikuttamaan omalla aktiivisuudellaan vuokratasoon, johon liittyvät muun muassa kiinteistön siivous-, korjaus-, lämmitys-, vesi-, sähkö- ja jätehuoltokulut. Asukkaille tulisi ensinnäkin tiedottaa näiden kulujen muodostumisesta ja siitä, mitä ostopalveluita käytetään. Toiseksi asukkaat voivat pohtia, miten kuluissa voidaan yhteistoimin säästää ja voitaisiinko joitain ostopalveluita jopa korvata yhteisellä talkootyyppisellä työllä. Kun huolehditaan yhdessä talon ja sen ympäristön, pihan ja viheralueiden kunnosta, voidaan myös vaikuttaa vuokrankorotusten tasoon. Tämä on myös ekologista ja edistää kestävää kehitystä. Kekkonen toivookin, että Setlementtiasunnoissa tuotettaisiin lisää selkeää informaatiota siitä, mihin kuluihin asukkaat voivat itse vaikuttaa ja missä voidaan säästää. Kaiken tiedon tulisi olla läpinäkyvää. Tiedon tulisi ulottua sinne missä ihmiset ovat. On tärkeää, että kaikki strategian tavoitteet todellistuvat talojen arjessa

9 L I I K K E E S S Ä T E K S T I : N O O R A K A R U M A A, J A A N A K Y M Ä L Ä I N E N, A N N E M A J A N E V A, P I H L A R U U S K A N E N, S A L O M E T U O M A A L A Hemgården Ruotsalaisten yhteisöllinen harrastuspaikka Suomen setlementtien henkilöstöä tutustui ruotsalaiseen setlementtityöhön marraskuun alussa Tukholmassa. Vierailukohteina olivat Ruotsin vanhin setlementti Birkagården, Midsommargården, Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva Mäster Olofsgården, sekä Södergården. 16 Ruotsin vanhin setlementti Birkagården Tukholman Birkagården on vuonna 1912 työläiskaupunginosaan perustettu setlemettitalo, joka järjestää nykyisin esikouluryhmiä ja iltapäiväkerhoja lapsille sekä kansanopistotoimintaa kaikenikäisille. Talossa kulttuuritoimintaa järjestävä Sara Öhman kertoi, että Birkagårdenin henkilökunta oli auttanut talossa käyviä lapsia järjestämään mielenilmauksia ja haastamaan Tukholman kaupungin oikeuteen liian lähelle rakennettavasta moottoritiestä. Tie onkin rakennettu vähän kauemmas, ja nyt sen ja Birkagårdenin väliin rakennetaan uusia asuintaloja, kertoo Öhman. Midsommargården perustettiin Erikssonin tehtaan työntekijöille Midsommargården perustettiin luvulla Hägerstenin alueelle LM Erikssonin puhelintehtaan työntekijöitä varten. Midsommargården on aktiivinen harrastus- ja kohtaamispaikka alueen kaiken ikäisille asukkaille edelleen, kertoo Torvald Olsson, setlementin hallituksen jäsen. Toiminta on painottunut esittäviin harrastuksiin, tanssiin, musiikkiin ja teatteriin. Nuoria äitejä vauvoineen lähti vauvamuskarista saapuessamme vierailulle. Kuten useilla setlementeillä, myös Midsommargårdenilla on ollut viime vuosina taloudellisia haasteita. Se myi tilat yksityiselle kiinteistöyhtiölle ja on nykyisin talossa vuokralla. Talossa käynnissä oleva laaja remontti aiheuttaa omistajalle isot kustannukset, joka näkyy vuokrahinnassa. Olsson olikin tapaamisemme jälkeen menossa neuvottelemaan ensi vuoden vuokratasosta. Midsommargårdenin rahoitus tulee pääosin Tukholman kaupungilta. Lisäksi se vuokraa tiloja alueen asukkaille häitä ja syntymäpäiväjuhlia varten. Kustannuksia jaetaan myös talossa toisena vuokralaisena olevan kehitysvammaisten yksityiskoulun kanssa. Vierailumme lopuksi koulun oppilaat lauloivat meille Olika är viktigt -kappaleen vauhdikkaan Toven johtamana. Dörren on ovi nuorten unelmille Mäster Olofsgården on yksi Tukholman kuudesta setlementistä ja sijaitsee vanhassakaupungissa. Jykevä kivirakennus Dörren on monelle nuorelle se paikka, jossa saadaan ystäviä, apua arjen pulmiin ja otetaan ensi askelia kohti unelmien ammattia. Jokainen nuori löytää meiltä jotain mistä on kiinnostunut, Mäster Olofsgårdenin työntekijät kertovat. Toiminta on jakautunut talon useaan kerrokseen, sisältäen musiikki-, paino-, taide-, tanssi-, teatteri- ja valokuvausstudiot. Dörrenin studioissa vuotiaat nuoret saavat ammattilaisten ohjausta ja valmentavaa opetusta ammattiopintoihin hakua varten. Valmentava kurssi kestää vuoden. Toimintaa on kohdennettu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville tytöille. Ammatillisen opetuksen lisäksi nuoret saavat toiminnasta uusia ystäviä ja halutessaan oman tukihenkilön, joka auttaa nuorta arjen pulmissa. Dörreniä rahoittavat eri säätiöt ja kirkko. Dörrenin lisäksi Mästers Olofsgårdenissa on nuorille kahvilatoimintaa sekä kunnan rahoittamaa lasten iltapäiväkerhoja nuorisotilatoimintaa. Tiloissa toimii myös 22 jäsenyhdistystä ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia, konferensseja sekä koordinoidaan projekteja. Alueen asukkaille Mäster Olofsgården on ollut muutoinkin merkityksellinen. Talossa on ollut Tukholman ensimmäinen puhelinkeskus ja linja numero 1 meni suoraan Kuninkaanlinnaan. Ingmar Bergman on aloittanut 1930-luvulla teatteriuransa Mäster Olofsgårdenissa. Södergårdenissa toimitaan lähes vapaaehtoisvoimin Keskellä Tukholman Södermalmia sijaitsevassa vanhassa kerrostalossa on Tukholman toiseksi vanhin hemgården, Södergården, joka viettää pian 100-vuotisjuhliaan. Kaunis 1700-luvulta peräisin oleva talo on täynnä toimintaa kaikille, ikään ja uskontoon katsomatta. Suurin kävijäryhmä ovat eläkeläiset ja erityisesti iäkkäät naiset. Myös nuorille on tarjolla paljon iltapäivätoimintaa. Pääosa toiminnasta on erilaisia opintopiirejä, joita vetävät vapaaehtoiset. Tilan viidessä kerroksessa voi harrastaa käsitöitä ja musiikkia, oppia kieliä ja tavata ihmisiä erilaisissa harrastus- ja tukiryhmissä tai ihan muuten vain. Vuoden suurin tapahtuma on kaksipäiväinen Joulubasaari, jonka valmistelut aloitetaan jo hyvissä ajoin syksyllä. Talossa on neljä työntekijää ja lukuisia vapaaehtoisia, esimerkiksi Joulubasaarin järjestelijäjoukkoon kuuluu 80 henkilöä. Södergården saa rahoituksensa muun muassa säätiöiltä, Tukholman kaupungilta, kurssimaksuista ja tuotteiden myynnistä. Rahaa anotaan vuosittain, eikä toiminnalla saa tehdä voittoa. Tämä näkyy myös tiloissa, joita kunnostetaan harvoin. Toisaalta talon tunnelma on kotoisa kun ajan kerrokset ovat näkyvissä. Södergården on suosittu viihtyisien ja tunnelmallisten tilojen sekä keskeisen sijainnin vuoksi. Hemgårdenin haasteita Ruotsissa ovat rahan puute sekä toiminnan muuttaminen vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita. Södergårdenissa on aloitettu tukitoiminta maahanmuuttajille ja muille, jotka tarvitsevat apua viranomaisten kanssa asioimiseen tai muutoinkin yhteiskunnassa toimimiseen. Tällaiselle toiminnalle on kasvavaa tarvetta. 17

10 L I I K K E E S S Ä Kansainvälistyvässä maailmassa setlementtiliikkeen on tärkeä muistaa kansainväliset juurensa ja luoda uusia yhteyksiä. Rovaniemen Tyttöjen Talolla on huomattu, että kansainvälisyyskasvatus tarjoaa tähän erityisen hyvän mahdollisuuden. Rovaniemeltä maailmalle Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman järjestämä seminaari kokosi nuorisotoiminnan ammattilaisia ja vapaaehtoisia oppimaan, ideoimaan ja suunnittelemaan yhdessä. Kurssi tarjosi myös oivallisia välineitä kansainvälisyyskasvatukseen. Kansainvälisyyskasvatus on tärkeä osa nuorten parissa tehtävää työtä Rovaniemen Tyttöjen Talolla. Syynä on ollut se, että nuoret ovat kertoneet olevansa erittäin kiinnostuneita eri kulttuureista. Monet heistä haaveilevat matkustamisesta vieraisiin maihin ja tutustumisesta erilaisiin kulttuureihin, mutta kokevat, ettei heillä ole siihen omassa arjessaan riittävästi mahdollisuuksia. Muuttuva yhteiskunta ja kansainvälistyvä Suomi puhuttavat nuoria, ja keskustelut teekupposen äärellä kääntyvät usein yhteiskunnan ja maailman tapahtumiin ja muutoksiin, sekä siihen, miten ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Maailmanlaajuiset ilmiöt ovat osa nuorten käymää identiteettikeskustelua. Mihin minä asetun yhteiskunnassa? Mitä asioita pidän tärkeänä? Miten muut näkevät minut, ja millainen rooli minulla on maailmassa? Useimmille nuorille on jollakin tasolla selvää, että olemme paitsi suomalaisia, myös Euroopan ja maailman kansalaisia. Vaikeampaa on hahmottaa, mitä tämä tarkoittaa omassa elämässä ja ympäröivässä yhteisössä, ja niitä tekoja joilla voisimme itse vaikuttaa ongelmien ratkaisemiseen. Tämän vuoksi kansainvälisyyskasvatus on erityisen tärkeää setlementtinuorisotyössä. Vaikka näkökulmani Rovaniemen Tyttöjen Talon työntekijänä painottuukin nuorten kokemusten tunnistamiseen ja kasvatukselliseen näkökulmaan, on samalla tärkeää muistaa, että oppiminen on elinikäistä eikä kansainvälisyyskasvatuskaan näin ollen katso ikää. samankaltaiset. Kansainvälisyyskasvatusta voi määritellä toiminnaksi, joka mahdollistaa yksilön tasapainoisen ja aktiivisen elämän monikulttuurisessa ja kansainvälistyvässä maailmassa, avaa silmät maailman eri todellisuuksille ja herättää halun toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kaiken sosiaalisen kanssakäymisen tavoin myös kansainvälisyyskasvatuksessa keskustelu, kokemusten vaihtaminen ja vertailu, sekä yhdessä tekeminen ovat keskeisiä. Miten eri maissa ymmärretään yhteisiä ongelmia ja miten niitä ratkaistaan? Mitä erilaisia toimintatapoja voisimme adoptoida itsellemme, ja miten osaamme perustella omia päätöksiämme ja mielipiteitämme? Yhdessä tehden vuorovaikutustaitomme kehittyvät, ymmärrys erilaisuutta kohtaan lisääntyy ja opimme asettamaan tietomme henkilökohtaisten kokemusten lisäksi myös laajempaan yhteiskunnalliseen mittakaavaan. Mielestäni tehtävämme setlementtityöntekijöinä onkin paitsi käydä itse, myös tukea ja kannustaa muita käymään identiteettikeskustelua ja kyseenalaistamaan erilaisiin ihmisiin kohdistuvia stereotyyppisiä ajattelumalleja ja odotuksia. Kansainvälisyyskasvatuksessa on tärkeää kannustaa ihmisiä luottamaan itseensä ja jakamaan omaa osaamistaan muiden kanssa. Tavoitteena tulisi olla, että ihmisille annetaan tietoa ja heitä innostetaan ja rohkaistaan löytämään omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä mahdollisuudet haaveidensa toteuttamiseen. 18 T E K S T I : R I I K K A P U L J U K U V A T : G A B R I E L A T O M A J A R I C A R D O V I E I R A Kansainvälistä osallisuutta ja kanssakäymistä Setlementtiliikkeen kantavia arvoja ovat muun muassa yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Kansainvälisyyskasvatuksen arvotaustat ovat Uusia näkökulmia Hollannista Työyhteisömme osallistui ohjaajamme ja vapaaehtoisen Isosiskon voimin nuorten kanssa työskenteleville suunnattuun ammatilliseen Training Talent Development -taitojen kehittäminen posi- 19 D S E T L E M E N T T I I S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N

11 L I I K K E E S S Ä L I I K K E E S S Ä Lue lisää koulutuksen yhteisöblogista: D tiivisena lähestymistapana nuorten työllistymisen tukemiseen -koulutusseminaariin Hollannissa viime toukokuussa. Koulutuksen järjesti Euroopan unionin Erasmus+-ohjelma, ja siihen osallistui yli kolmekymmentä eri alojen osaajaa kahdestatoista eri maasta. Hollannissa nuorisotyö on viime vuosina yhä enemmän painottunut sosiaaliseen osallisuuteen ja innostamiseen sekä Talent development -työhön, jonka tavoitteena on tunnistaa ja kehittää nuoren osaamista ja ohjata nuoria jakamaan omaa osaamistaan. Laajemmin ajateltuna työote kehittää ja vahvistaa aktiivista kansalaisuutta. Koulutuksen aikana tutustuimme erilaisiin mahdollisuuksiin kehittää non-formaalia lähestymistä nuorisotyöhön ja jaoimme innovatiivisia ideoita siitä, kuinka nuorten erityistaitoja voidaan tunnistaa paremmin. Lukuvinkkejä Yvonne Sark & Huub Nelis: Over the top - Get the Most out of Young People Kirja tarjoaa valaisevan uuden näkökulman pitkään laiminlyötyyn aiheeseen, josta nuoret ja koko yhteiskunta voivat hyötyä. Hollantilaiset nuorisotyön asiantuntijat Yvonne Sark ja Huub Nelis ovat tutkimuksessaan havainneet, että vuotiaat nuoret voisivat olla onnellisempia, jos he saisivat kiinnittää enemmän huomiota lahjakkuuteensa. Pelkkä lahjakkuus ei kuitenkaan riitä, vaan nuorten tulee oppia katsomaan itseään ja ympäristöään uusilla tavoilla. Tässä mahdollistavalla toimintaympäristöllä ja aikuisilla on tärkeä rooli. Monitahoista kansainvälistä osaamista Erasmus+-ohjelman avulla tuetaan vuosina Euroopassa yli neljä miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista kouluttautumaan, opiskelemaan, harjoittelemaan tai työskentelemään vapaaehtoisena ulkomailla. Suomessa Erasmus+-ohjelmaa hallinnoi Kansainvä- Ne-Rån matkassa jo kymmenen vuoden ajan Ne-Rån kantavana ajatuksena on tarjota apua ja neuvontaa silloin, kun on tarvetta, ikään, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Ne-Råssa etsitään yhdessä ratkaisuja ongelmiin etuushakemusten täyttämisestä asunnottomuuteen. The Excellence Model Young People lisen liikkuvuuden ja T E K S T I : L E E N A R U S K O M A A K U V A T : A N N A A U T I O J A H E L I M Ä Ä T T Ä N E N Omien rajojen rikkomista Turistina maailmaa kolunnut Isosiskomme Minna Arlin valikoitui halukkaiden vapaaehtoisten joukosta mukaan koulutukseen. Koulutus tarjosi hänelle mahdollisuuden päästä uusien haasteiden äärelle tutustumaan nuorisotyöhön kansainvälisessä ympäristössä ja pohtimaan vapaaehtoistyönsä merkitystä erilaisesta näkökulmasta. Minna kertoo kokemuksestaan seuraavasti. En muista jännittäneeni koskaan mitään niin paljon kuin lähtöä Hollantiin ja siellä tulevaa viikkoa. Olin ihan varma, että en selviä, koulutuskieli oli englanti, asia oli täysin uutta ja mie en ollut (enkä ole) mikään tyttönen enää. Toisin kuitenkin kävi. Takana on ihmeellinen viikko, josta selvisin tyydyttävästi ja hengissä! Ylitin pari kertaa omat voimavarani ja yllätyin, että selvisin kohtalaisesti englantini kanssa. Sain paljon ihania uusia ystäviä! Koulutus antoi myös eväitä alkaa miettiä omien taitojeni kehittämistä ja olemassa olevien taitojeni jakamista niin nuorten kuin muiden Tyttöjen Talon vapaaehtoisten kanssa. Kaikille tekee hyvää ylittää omia rajojaan, kohdata haasteita ja tutustua rohkeasti asioihin, joihin ei normaalisti tutustuisi. Se avartaa ajattelua ja lisää itseluottamusta omassa arjessa. on Excellence Mitä mieltä nuoret ovat menestyksestä? Mitkä ovat heidän tulevaisuuden tavoitteensa ja kuinka he toivovat saavuttavansa ne? Julkaisu on suunniteltu kaikille, jotka toimivat koulutuksen parissa, myös vanhemmille ja yksityisen sektorin työntekijöille. Malli tarjoaa myös ohjeita siitä, kuinka voidaan rohkaista ja auttaa lapsia ja nuoria, joita ei vielä (tai vielä täysin) ole tavoitettu. Julkaisu on saatavilla verkosta osoitteesta Kulttuurienvälinen kasvatus: ideoita, harjoituksia, leikkejä ja roolipelejä Työkirjan harjoitukset, roolipelit ja muut tehtävät on kehitetty kulttuurienvälisen kasvatuksen ja oppimisen tueksi. Päämääränä on lisätä eri kulttuurien ja niitä edustavien ihmisten ymmärtämistä ja arvostamista. Tämä tapahtuu osallistumisen, ryhmätöiden ja kokemuksellisen oppimisen kautta. Vaikka kirjassa puhutaan toiminnasta nuorten parissa, monet sen sisältämistä harjoituksista sopivat sovellettuina yhtä hyvin varhaisnuorille kuin aikuisillekin. Aineiston sisältö ja kasvatuksellinen lähestymistapa on kehitetty eri kulttuureista lähtöisin olevien kokeneiden nuorisoalan kouluttajien yhteistyönä ja Euroopan Neuvoston tuella. Kirjan suomenkielisen version on tuottanut Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. yhteistyön keskus CIMO. Ohjelman tavoitteena on koulutuksen ja nuorisotyön kehittäminen sekä nuorten koulutustason, taitojen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. CIMO on vuonna 2013 yhteistyössä yhdistyspohjaisen ajatushautomon Demos Helsingin kanssa tehnyt tutkimusta kansainvälisyyden merkityksestä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Tutkimukseen liittyen CIMO on julkaissut selvityksen sekä Piilotettu osaamisesi -työvälineitä ammattilaisten tueksi kansainvälisen osaamisen tunnistamiseen. Lisätietoa löydät CIMO:n nettisivuilta: Neuvontapiste Ne-Rå (Neuvonta-Rådgivning) perustettiin Kalliolan setlementin ja neljän sosiaalialan korkeakoulun kumppanuusprojektissa vuonna Projektin tavoitteena oli luoda neuvontapisteen toimintamalli, jossa yhdistyvät kaikille kansalaisille tarkoitettu matalan kynnyksen neuvontapalvelu ja opiskelijoiden oppimisympäristö. Neuvontapisteen idea saatiin norjalaisesta DUS-toiminnasta (Den Oavhängige Sosialrådgivning), joka tarkoitti opiskelijoiden ylläpitämää sosiaalineuvontaa. Yksi DUS:n kehittämisen lähtökohta oli varhaisessa setlementtityössä, jossa opis- kelijat asettuivat asumaan ja toimimaan ihmisten rinnalla oppien samalla myös itse. Ne-Rå-projektin yhteiskunnallinen tarve perustui toimijoiden havaintoihin, kokemuksiin ja tietoon palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta ja epäkohdista. Neuvontapisteestä haluttiin tehdä paikka, jonne voi tulla pienissäkin asioissa ja saada opastusta eteenpäin. Toimintaa haluttiin kehittää kansalaislähtöisesti ja palvelutarpeita selvittäen. Korkeakoulujen kannalta oli tärkeää, että opiskelijat ovat itse aktiivisia kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteinen tarve ja intensiivinen kehittäminen Kalliolan setlementin ja korkeakoulujen kesken tuottivat tulosta, ja ensi vuonna vietetään Ne-Rån toiminnan kymmenvuotissyntymäpäiviä Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa jatkuu. Harjoittelu on nivottu opetussuunnitelmaan sosiaalityön opetuksessa, ja Ne-Rå mahdollistaa monentyyppisen harjoittelun myös sosionomiopiskelijoille. Ne-Råssa kohdataan suoraan ja rauhassa Ne-Rån nettisivuilla sanotaan: kun et tiedä, kuka auttaa, ota yhteyttä. Ne-Råssa annetaan tietoa D 20 21

12 L I I K K E E S S Ä Neuvontapiste Ne-Rån löydät Helsingin Kalliosta osoitteesta Kolmas linja 12. Saat yhteyden myös puhelimitse, tai sähköpostilla, info@ne-ra.fi. Ne-Rå tekee aktiivista oppilaitosyhteistyötä. Kumppaneita ovat Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos, Svenska social- och kommunalhögskolan, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Arcada ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Lisätietoja toiminnasta: Kehittämispäällikkö Leena Ruskomaa ja toiminnanohjaaja Heli Määttänen toivottavat tervetulleeksi Ne-Rån ovella Kalliossa. O Hannas-lauluyhtye esiintyi Kallio kukkii -tapahtumassa Ne-Rån taloyhtiön pihalla. D ja ohjausta sosiaalipalveluissa, etuuksissa ja asumismahdollisuuksissa sekä autetaan lomakkeiden täyttämisessä. Monissa muissa kysymyksissä vähintäänkin ohjataan oikean palvelun ääreen. Tärkeimpänä tavoitteena on tukea ihmisiä sosiaalipalveluiden ja etuuksien saamisessa ja omatoimisessa asioiden edistämisessä. Matala kynnys tarkoittaa Ne-Råssa sitä, ettei palvelua haluta kategorisoida tai kohdentaa millekään tietylle ryhmälle. Matala kynnys tarkoittaa myös esteettömyyttä, anonymiteettiä ja mahdollisuutta tulla ilman ajanvarausta. Periaatteena on kohdata ihmiset kasvotusten ja kiireettömästi. Ne-Rå haluaa pysyä vaihtoehtona julkisille palveluille, joissa ihmiset joutuvat yhä enemmän asioimaan ensisijaisesti puhelimitse ja netin kautta tai varaamaan erikseen ajan. Toisaalta Ne-Råssa halutaan myös tarjota opiskelijalle mahdollisuus kohdata ihmisiä rauhassa, tasavertaisesti ja yhdessä asioita selvitellen. Ne-Rån tehtävää voi luonnehtia välittäväksi, ohjaavaksi ja yksilötasolla edunvalvonnalliseksi riippuen annettavan neuvonnan ja ohjauksen syvyydestä. Erään rouvan palaute oli: Ne-Rå on hyvä paikka köyhille ja vanhoille. Hän sai apua etuushakemuksen täyttämiseen, mitä ei olisi itse kyennyt tekemään. Toiselle asiakkaalle oli tärkeää, että neuvottiin, miten alan toimia ja sain esitteitä ja puhelinnumeroita. Nämä erilaiset palautteet kuvaavat työskentelyperiaatetta, jossa lähtökohtana on asia, mihin apua pyydetään sekä hakijan mahdollisuudet ja kyvyt toimia itse. Opiskelijoiden ja ohjaajien tehtävänä on kuunnellen ja kysyen selvittää, auttaako pelkkä tieto ja rohkaisu vai tavataanko tarvittaessa useamman kerran. Toiminnassa tavoitetaan eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä; sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia, joiden määrä on kasvanut viime vuosina. Yhteistä lukuisille asiakkaille ovat akuutit tai pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet, joista selviytymiseen he tarvitsevat tietoa tuista ja palveluista. Toinen merkittävä ja lisääntynyt avun tarve liittyy asunnottomuuteen. Pääkaupunkiseudulla on pula edullisista ja pienistä vuokra-asunnoista. Osa asiakkaista joutuu ahtaalle muuttuneen perhe- tai työtilanteen seurauksena, toisten kohtaloksi koituu putkiremontti tai vuokra-asunnon myynti. Maahanmuuttajat eivät välttämättä edes löydä omaa asuntoa muutettuaan paikkakunnalle, vaan joutuvat tyytymään erilaisiin kimppakämppiin. Näissä tilanteissa Ne-Råsta saatava tieto asunnonhakumahdollisuuksista ja konkreettinen tuki sähköisten asuntohakemusten tekemisessä auttaa ihmisiä eteenpäin, muttei ikävä kyllä useinkaan ratkaise tilannetta. Mihin suuntaan mennään? Neuvontapisteen toiminta on pienimuotoista, mutta samalla joustavaa ja liikkuvaa. Ne-Rån neuvontaa on viety myös pois Kalliosta asukastaloihin, kohtaamispaikkoihin ja kirjastoihin. Ovia on enenevästi avattu ryhmä- ja kurssitoiminnan, vankemman alueellisen työn ja vapaaehtoistyön suuntiin. Tämä lisää toiminnan saavutettavuutta ja tunnettuutta, ja tuo opiskelijoille tutuksi kansalaistoiminnan moniulotteisuutta. Neuvontatyössä on lähdetty kehittämään tutkivaa työotetta ja pohtimaan, millaisin edellytyksin neuvonnasta voisi muodostua pitkäjänteisempää auttamistyötä. Suurena muutoksena siintää silmien edessä siirtyminen suunniteltuun setlementtitaloon, uudistuvaan Kalliolaan vuonna Aloitetaanko alusta vai mitä tapahtuu? Ollapa Ne-Rå! 22 23

13 24 L I I K K E E S S Ä T E K S T I J A K U V A T : K I R S I L O H T A N D E R Parkanon kylien toimintapäivät rikkoivat rajoja ja toivat ihmisiä yhteen. Koko kylän sukujuhlat Kyläjuhlien järjestelyporukkaan kuuluivat Eino Lepistö, Riitta Raiskio, Marjatta Rintala, Anne Kyrönviita, Elena Ahonen (takana), Leena Marjolahti, Reijo Lempinen ja Hannele Kortesoja. Päiväkodin lapset antoivat 15-vuotiaalle Parkanon setlementille parhaan mahdollisen lahjan syysaiheisilla lauluillaan. Kyläyhteisöön on perinteisesti liitetty paljon hyviä ominaisuuksia. Yhteisöllisessä kylässä naapurit tunnetaan ja toisista pidetään huolta. Ihmiset voivat luottaa toisiinsa eikä ketään jätetä yksin. Mutta tarvitseeko tällaisen yhteisöllisyyden rajautua pelkästään oman kylän alueelle? Syyskuussa 2014 järjestetyt Parkanon kylien toimintapäivät osoittivat, että perinteisten kyläyhteisöjen yhteisöllisyys voidaan ulottaa paljon laajemmalle alueelle ja myös naapurikyläläiset voivat olla samaa porukkaa oman kylän väen kanssa. Parkanon kylien toimintapäivät järjestettiin Yhdessä mukana -projektin, Parkanon kaupungin ja kyläläisten yhteistyönä. Tapahtumien sisällöt kehitettiin kyliltä löytyvän osaamisen ja perinnetietouden pohjalta, ja tapahtumat olivat kaikille avoimia. Toimintapäivien suunnittelussa ja toteuttamisessa hajallaankin asuvat kyläläiset saivat mahdollisuuden kohdata ja toimia yhdessä. Suunnittelua ja tutustumista kyläkierroksella Tarve toimintapäivien järjestämiselle syntyi oivalluksesta, että vaikka Parkanon eri kylät sijaitsevat lähellä toisiaan, naapurikyliä ja niiden asukkaita tunnetaan huonosti. Naapurikylässä vieraillaan vain harvoin eikä niiden kylätalolla ole välttämättä käyty koskaan. Oivalluksen ansiosta päätettiin viedä kyliin erilaista toimintaa ja avata näin parkanolaisille mahdollisuus tutustua myös muihin kyliin. Toimintapäivien kantavana ajatuksena oli siten levittää perinteiseen kyläyhteisöön liittyvää yhteisöllisyyttä laajemmin koko Parkanon alueelle. Ajatus toteuttaa kylien toimintapäivät syntyi halusta järjestää yhteistä toimintaa kyläläisten kesken. Meillä on kylissä kauniita kylätaloja, jotka ovat ison osan ajasta tyhjillään. Toimintapäivillä niihin tuotettiin lisää toimintaa ja myös naapurikyläläiset pääsivät tutustumaan taloihin ja uusiin ihmisiin, kylien toimintapäivien järjestelyporukkaan kuulunut Marjatta Rintala kertoi. Toimintapäivien suunnittelu aloitettiin kyläretkipäivällä kesäkuussa. Retkelle osallistui linja-autollinen innokkaita parkanolaisia, joista osalla ei olisi muuten ollut mahdollisuutta päästä vierailemaan entisillä asuinseuduillaan. Välimatkat ovat pitkiä ja ilman omaa autoa liikkuminen kylien välillä on hankalaa. Kyläkierroksella kylien historiasta ja nähtävyyksistä kertoivat paikalliset, kylänsä historiaan ja luontoon perehtyneet asukkaat. Varsinaiset toimintapäivät järjestettiin syksyllä neljässä eri kylässä. Mukana olivat Kovesjoen, Pohjois-Parkanon, Lamminkosken ja Alaskylän kylät ja kyläyhdistykset. Kyläläiset järjestivät naapurikylistä saapuville vieraille ruokaa, kahvia ja muuta ohjelmaa. Sen lisäksi he kertoivat kylistään, niiden historiasta ja ihmisistä. Tapahtumat vetivät runsaasti ihmisiä ja jokaiseen tapahtumaan osallistui reilut viisikymmentä henkeä. Yhteensä kyläretkellä, kaikissa neljässä tapahtumassa ja pääjuhlassa kävi lähes 350 parkanolaista. Tapahtumista jäi todella hyvä mieli. Ihmiset lähtivät joukolla mukaan, ja erityisen hienoa oli, että toimintapäiviin osallistui myös paljon lapsia ja nuoria, järjestelyporukan jäsen Riitta Raiskio sanoi. Vaikka jokaisen kylän tapahtuma oli erilainen, parasta kaikissa oli tavata muita ja tutustua uusiin ihmisiin. Parkanon kaupungin hyvinvointikoordinaattorin Marja-Liisa Vainionpään mielestä toimintapäivät vahvistavat kylien profiilia. Kylien toimintapäivät lisäsivät tietoisuutta siitä, että kylillä todella on ihmisiä. Ne eivät ole tyhjiä vaan täynnä elämää. Kaupungin osalta halusimme kiinnittää huomiota myös siihen, että hyvinvointipalveluja voidaan hyvin viedä myös kylille. Ei tarvitse aina ajatella, että kaikki palvelut tuotetaan Parkanon keskustassa, Vainionpää kiteytti. Suuren sukujuhlan tuntua Parkanon setlementin syntymäpäiviä juhlivat vapaaehtoiset Sisko Ala-Opas (kuvassa vas.) ja Sylvi Raitio (oik.) sekä Yhdessä mukana -projektin projektikoordinaattori Marjo Karila (kesk.). Kuukausien kuluessa nousi esille tarve järjestää kaikkien kylien osaamista esittelevä, yhteinen pääjuhla. Parkanon keskustan tuntumassa sijaitseva Kallion kylä otti pääjuhlasta järjestelyvastuun, ja juhlaa vietettiin marraskuun alussa Parkanon kaupungintalossa. Sydämellinen juhla kokosi yhteen eri kylien asukkaita nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta. Yhteislaulun ja musiikin lisäksi nähtiin muun muassa Magic Brothersin, Kovesjoen taikuriveljesten taikatemppuesitys, jonka aikana yleisöä hämmästytettiin jopa käsiä katkomalla. Lämminhenkinen ja hulvaton, vuorovaikutteinen esitys Karhun kaato kirvoitti yleisön naurut ja itse karhukin saatiin lopulta kaadettua. Martan ja Tyynen musiikkiesitys puolestaan toi lavalle humoristista naiskauneutta. Päätöspuheessaan Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin Parkanon projektikoordinaattori Marjo Karila korosti yhdessä olemisen ja tekemisen olevan kaiken setlementtitoiminnan lähtökohta. Ihmisten välisten kohtaamisten mahdollistaminen ja kaikkien ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen ovat myös Yhdessä mukana -projektin tavoitteita. Ihmiset tottuvat helposti puuhaamaan omissa pienissä ympyröissään. Mutta kun vähän tuupataan ja saatetaan ihmisiä yhteen, syntyy jotain uutta. Toimintapäivien avulla on rikottu vanhoja rajoja tuomalla kyläläisiä yhteen, ja uskon sen lisäävän yhdessä tekemisen mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, Karila sanoi päätöspuheessaan. Kylien toimintapäivät tavoittivatkin hienosti koko setlementtitoiminnan ydinajatuksen. Kohtaamisten avulla perinteisten kyläyhteisöjen yhteisöllisyys ulottuu nyt paljon laajemmalle, koko Parkanon kattavalle alueelle. Ihmisten tuominen yhteen synnytti niin uusia tuttavuuksia kuin uutta, yhteistä toimintaakin, joka toivottavasti jatkuu myös tulevaisuudessa. Toivotaan, että lähdemme ensi keväänä uudelle kierrokselle ja vietämme taas pääjuhlaa jossain. Niin kyläläiset kuin toimintapäivien järjestelyporukkakin on kiinnostunut jatkamaan kylien toimintapäiviä! Karila sanoi. Selvää on, että ainakin toimintapäiviin osallistuneiden kylien rajat ovat tämän syksyn aikana avautuneet. Juhlan lopuksi naapurikyläläisiä kutsuttiin jo kylätaloille viettämään pikkujouluja ja osallistumaan karaoke-iltoihin. On helpompi lähteä vierailulle naapurikylään, kun siellä on vastassa vanhoja tuttuja. Parkanon setlementti 15 vuotta Parkanon kylien toimintapäivien päätösjuhlan yhteydessä juhlistettiin myös Parkanon setlementin 15-vuotista taivalta. Arjen keskellä herkuteltiin puolukkakinuskikakulla, jauhelihakeitolla ja kahvilla. 4-6-vuotiaiden lasten kuoro antoi setlementille hellyttävän lahjan laulamalla juhlaväelle syysaiheisia lauluja. Tervehdyksensä juhlaan toivat myös Suomen Setlementtiliitto, Parkanon seurakunta ja Parkanon kaupunki. Parkanon setlementin toiminta sai alkunsa 15 vuotta sitten Sylvi Raition ajatuksesta perustaa Parkanoon kaiken kansan kohtaamispaikka. Kiitos Parkanon setlementin pitkästä taipaleesta kuuluu sen aktiivisille jäsenille ja vapaaehtoisille, sillä toimintaa on pyöritetty lähes täysin vapaaehtoisten voimin. Kohtaamispaikan lisäksi Parkanopirtti on alueen vapaaehtoistoiminnan keskus. Parkanopirtissä järjestetään monimuotoista ikääntyneiden vertaistoimintaa yhteistyössä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa. Parkanolaiset ovat ottaneet Parkanopirtin omakseen. Sen vieraskirjassa on tällä hetkellä noin 6500 nimeä, joka vastaa suurin piirtein Parkanon asukaslukua. Parkanopirtin vahvuutena on, että se on pieni ja kotoisa yhteisö, johon kaikki uskaltavat tulla mukaan. Parkanopirtti on esimerkillistä setlementtitoimintaa, joka osoittaa miten valtava voima ihmisissä on, kun he tulevat yhteen. Tänne tullessa vierailija kohdataan aina aidosti ja otetaan lämpimästi vastaan. Parkanon setlementti on siten setlementtitoiminnan sydän, projektipäällikkö Mona Särkelä- Kukko Setlementtiliitosta kiitteli juhlatervehdyksessään. 25

14 L I I K K E E S S Ä T E K S T I : L I I S A O J A L A, J A A N A K U P U L I S O J A J A M E R J A O J A L A M M I 26 K U V A T : J A A N A K U P U L I S O J A J A L I I S A O J A L A VET-kurssilta eväitä ja intoa nuorten vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminta on yksi kansalaisyhteiskunnan tärkeimmistä kulmakivistä. Nuoret ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta, mutta moni ei tiedä, mitä kaikkea vapaaehtoistoiminta pitää sisällään ja miten siihen pääsee mukaan. Rovala-Opiston, Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen ja Yhdessä mukana -projektin yhteistyönä toteuttamalla vapaaehtoistoiminnan (VET) valinnaisainekurssilla Rovala-Opiston opiskelijat perehtyvät vapaaehtoistoimintaan nuorten näkökulmasta teoriassa ja käytännössä. Rovala-Opiston opiskelija Alina Zinchenko innostui VET-kurssilla vapaaehtoistoiminnasta ikääntyneiden parissa ja haluaa jatkaa toimintaa kurssin jälkeenkin. Ajatus nuorille suunnatun vapaaehtoistoiminnan kurssin järjestämisestä lähti alun perin Rovala-Opiston rehtorilta Merja Ojalammilta. Työssäni olen huomannut, että monet opiskelijoistamme ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan teemat sivuavat myös joitakin oppiaineita. Näin ollen päätimmekin tutustuttaa opiskelijoita vapaaehtoistyön eri muotoihin tarjoamalla uutta kurssia, joka suunniteltiin nimenomaan nuorta opiskelijaa ajatellen, Ojalammi kertoo. Viime lukuvuonna järjestimme yhdessä Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen kanssa RoiVenture-kurssin Rovala-Opiston opiskelijoille. Kurssilla tutustuttiin omaan oppilaitokseen, muihin opiskelijoihin sekä Rovaniemen kaupunkiin monenlaisen tekemisen ja toiminnan kautta. Ajatus vapaaehtoistoiminnan kurssista syntyi RoiVenture-kurssin jatkokehittelynä, Ojalammi jatkaa. Teoriaa ja käytäntöä oikeassa suhteessa Lisätietoja: Mervi Kutuniva, koulutussuunnittelija, Rovala-Opisto, mervi.kutuniva@rovala.fi Liisa Ojala, projektikoordinaattori, Uusi paikallisuus -hanke (Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi), Setlementtiliitto, liisa.ojala@setlementti.fi Jaana Kupulisoja, projektikoordinaattori, Yhdessä mukana -projekti (Rovaniemi) Setlementtiliitto, jaana.kupulisoja@setlementti.fi Rovala-Opiston ensimmäinen vapaaehtoistoiminnan tutustumiskurssi käynnistyi syyskuussa, ja sen aloitti yhteensä 16 vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunutta opiskelijaa. Marraskuun aikana kurssilaisten ohjelmassa oli käytännön jakso. Kurssi päättyi marraskuun lopulla. Kurssin teoriaopinnoissa tutustuttiin muun muassa vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin, vuorovaikutukseen ja vapaaehtoistoiminnan rooliin osana kansalaisyhteiskuntaa. Itsestä huolehtiminen on vapaaehtoistoiminnassa tärkeää, ja yhdellä kurssikerralla pohdittiinkin omaa jaksamista sekä listattiin asioita, jotka tuottavat itselle iloa. Kolmen kurssikerran jälkeen opiskelijat valitsivat itselleen käytännön osion suorituspaikan. Kurssia varten koottiin Rovaniemen setlementtitoimijoista koostuva verkosto, jonka toimintaan opiskelijat pääsevät tutustumaan syksyn aikana vapaaehtoisen silmin. Paikkoja oli jaossa Rovalan Nuorten Tyttöjen Talolla sekä iltapäiväkerhotoiminnassa, Rovalan Setlementin MoniNetin monikulttuurisessa työssä sekä ikäihmisille suunnatussa Jokkakallion asumispalvelukeskuksessa. Käytännön osion jälkeen opiskelijoita kannustetaan jatkokouluttautumaan vapaaehtoisiksi toimijoiden omilla kursseilla, joiden sisällöt on räätälöity kohderyhmien mukaan. VET-kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat vapaaehtoistoiminnan kenttään yleisemmällä tasolla. Vapaaehtoistoiminta tuo iloa itselle ja muille Merja Ojalammin mielestä kurssin järjestäminen setlementtiopistossa on kannatettava ajatus ja hän toivoo, että kurssi toteutuisi myös jatkossa. Rehtorin mukaan kurssi on myös kohtuullisen helposti järjestettävissä, sillä jo Rovala-Opiston kampusalueelta löytyy Jokkakallion asumispalvelukeskuksen kaltaisia paikkoja, joissa opiskelijat voivat tutustua vapaaehtoistoimintaan käytännössä. Yksi Jokkakallion vapaaehtoisista on Alina Zinchenko, joka opiskelee ensimmäistä vuotta Rovala-Opistossa viittomakielen ohjauksen linjalla. Zinchenko kertoo lähteneensä kurssille, koska on aina ollut kiinnostunut vapaaehtoistyöstä ja erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Halusin suorittaa käytännön osion nimenomaan Jokkakalliolla, jotta saisin tietää millaista on toimia ikääntyneiden kanssa, Zinchenko kertoo. Zinchenkolla ei ollut aiempaa kokemusta ikääntyneiden parissa toimimisesta ja aluksi häntä jännittikin, miten toiminta lähtisi käyntiin. Minua jännitti, koska en tiennyt, mistä ikääntyneet puhuvat. Kaikki on mennyt kuitenkin hyvin ja kun tutustuu ihmiseen, on myös helpompaa keskustella hänen kanssaan. Haluan jatkaa vapaaehtoistoimintaa, Zinchenko iloitsee. Myös Jokkakallion asukas Irja Härkönen on ollut erittäin tyytyväinen opiskelijoiden toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan. On niin mukavaa, kun nuori ihminen tulee tapaamaan. Sitä aina niin piristyy jutellessa ja kuulee uusia asioitakin, Härkönen kertoo kokemuksistaan. Zinchenkon mielestä VET-kurssille osallistuminen on ollut mukava kokemus, sillä vapaaehtoiset tekevät hyödyllistä työtä ja tuovat hyvää mieltä muille. Hän kannustaakin nuoria tutustumaan rohkeasti vapaaehtoistoimintaan: Voin suositella. Hyvää kokemusta myös tulevaisuutta ajatellen. Rovala- Opiston vapaaehtoistoiminnan tutustumiskurssin tavoitteena on edistää myönteistä asennetta vapaaehtoistoimintaa kohtaan ja tarjota nuorille mukava ja monipuolinen tutustumispaketti vapaaehtoistoiminnasta ja sen monista mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytää itselleen mieluisan tavan toimia vapaaehtoisena ja pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan tai erityisosaamistaan muiden hyväksi. Irja Härkösen mielestä nuoret vapaaehtoiset tuovat piristystä arkeen. 27

15 Yhteisöllinen keittiösuunnittelu jatkuu Setlementtiasunnoissa Malmilla, josta uutisoidaan Setlementti-lehdessä myöhemmin. Uusia tuulia keittiösuunnitteluun Sisustusarkkitehti Esa Vesmanen Pure Designista ja Setlementtiasunnot Oy:n yhteisökoordinaattori Sari Jauhiainen pohtivat, kuinka yhteisöllisyys ja kestävä kehitys näkyvät Pohjois-Haagan Setlementtiasuntojen uusissa keittiötiloissa. T E K S T I : H E T A M U L A R I K U V A T : A N N A A U T I O Esa Vesmasen mielestä elämme aikaa, jossa keittiöiden merkitys on muuttumassa. Perheiden keittiöt ovat nykyisin usein autioita työviikkojen ajan, ja ne saattavat muuntua gourmet-illallisten näyttämöiksi viikonloppuisin. Hän toivookin keittiösuunnitteluun lisää yhteisöllisyyden näkökulmaa. Esa Vesmanen on suunnitellut Setlementtiasunnot Oy:n taloihin Pohjois-Haagaan ja Malmille uusia keittiöitä ja asukastiloja tämän vuoden aikana. Pohjois-Haagan tilat valmistuivat marraskuun alussa, ja ne ovat jo herättäneet innostunutta keskustelua talon asukkaiden keskuudessa. Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyisin Aalto-yliopisto) Esa Vesmanen kiinnostui siitä, kuinka moderni keittiö on muuttunut ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Konkreettisissa keittiötutkimusprojekteissa hän tutki, miten keittiöiden rakennusmateriaaleja voitaisiin parantaa ja toimintoja miettiä uudestaan. Hänen näkökulmansa keittiöiden suunnitteluun on yhtä aikaa futuristinen ja käytännönläheinen. Perusasiat ovat samoja, mutta massatuotanto on muuttanut keittiöiden materiaaleja, jotka ovat huonontuneet vuosikymmenien aikana. Tahtoisin kehittää keittiöitä uuteen suuntaan, jossa yhdistyvät yhteisöllisyys, käytännöllisyys ja kestävyys. Arkkitehdin velvollisuutena on tehdä ajattomia tiloja ja tuotteita, jotka kestävät käyttöä ja joita ihmiset jaksavat katsella pitkään. KOE-keittiöstä Pohjois-Haagaan Myöhemmin Esa Vesmanen toteutti uusia keittiötutkimusprojekteja. Erittäin kokeellisessa KOEkeittiössä hän keskittyi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja luonnon elementtien vaikutukseen ruoan valmistuksessa. KOE-keittiö herätti paljon kiinnostusta, ja se on kiertänyt design-näyttelyissä ympäri maailmaa. KOE-keittiössä pohditaan, millainen merkitys eri elementeillä, kuten tulisijalla, vesipisteellä ja tuuletuksella on keittiössä. Esimerkiksi avotuli tuo ihmiset yhteen ympärilleen ja samalla muuttaa asioita toisiksi: tulen lämpö valmistaa ruokaa yhdessä nautittavaksi. KOE-keittiössä myös vesi saa uusia merkityksiä. Suomessa sisätiloissa olevasta vedestä puhutaan usein kielteiseen ja pelokkaaseen sävyyn. Vesi muistuttaa homevaurioista ja vesivahingoista. KOE-keittiössä haluttiin haastaa tätä näkemystä. Vesi on valtavan rauhoittava elementti, ja KOEkeittiössä vesi solisee näkyviin ja kuuluviin keskellä ihmisten arkea, Esa kuvaa. Pohjois-Haagan uusissa keittiötiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että tilat tuovat ihmiset yhteen. Vesipiste ja liesi ovat helposti saavutettavissa ja tilaa yhteiseen tekemiseen on riittävästi. Pohjois-Haagan keittiötä oli toteuttamassa salolainen Saari-keittiö, joka valmistaa mittatilauskeittiöitä laadukkaista materiaaleista. Yhteisöllistä suunnittelua Kimmoke uusien tilojen suunnitteluun Pohjois- Haagan Setlementtiasunnoissa lähti aidosti talon yhteisöstä. Ihmiset toivoivat, että heillä olisi paikka, jossa voi yhdessä valmistaa ruokaa ja leipoa perusraakaaineista lähtien. Alkuperäinen keittiö oli liian pieni, eikä se mahdollistanut yhteistä tekemistä, Sari Jauhiainen toteaa. Pohjois-Haagan asukkaat toivoivat, että keittiössä olisi paljon tilaa, iso vesipiste sekä saareke yhteistä ruuanlaittoa ja leivontaa varten. Uutta keittiötä sisustetaan eteenpäin asukkaiden toiveita kuunnellen. Suunnitelmissa on järjestää perinteinen joulujuhla niin, että tarjottavat voidaan tehdä uudessa keittiössä. Juhlissa tarjotaan muun muassa talon yhden asukkaan taidonnäytettä, kuuluisaa luumurahkaa, joka tehdään tällä kertaa yhteisökeittiössä, Sari jatkaa. Uusi ajattelu ja suunnittelu näkyvät myös lattiamateriaaleissa, värivalinnoissa ja muussa sisustuksessa. Otimme sälekaihtimet pois yhteistilan ikkunoista. Setlementtiasuntojen ajatukseen sopii paljon paremmin se, että tiloihin ja toimintaan näkee sisälle. Täällä me ollaan ja tehdään ruokaa yhdessä, Esa naurahtaa. Sari Jauhiainen nostaa esiin myös ekologisuuden ja kierrättämisen merkityksen uusien tilojen arjessa. Ruokaa pyritään tekemään perusraaka-aineista alkaen itse. Tämän vuoksi mikroa ei asetettu suoraan näkyville. Toivomme myös, että kierrättäminen siirtyy asukastiloista kuin huomaamatta jokaisen kodin käytännöksi, hän toteaa. Esa Vesmanen toivoo, että yhteistyötä uudenlaisten yhteisöllisten tilojen suunnittelun ja Setlementtiasunnot Oy:n kanssa voidaan jatkaa ja viedä näkökulmaa vielä hieman rohkeampaan ja uudistavampaan suuntaan. Jatkossa kiinnitetään myös enemmän huomiota siihen, että asukkaat saavat vaikuttaa esimerkiksi värien valintaan. Toivon myös, että voimme käyttää vielä enemmän laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, ja tehdä tiloihin rohkeitakin ratkaisuja. Esimerkiksi liesituulettimen ei tarvitse olla huriseva peltinen laatikko, vaan se voisi olla jotain aivan muuta. A S U M I N E N 28 29

16 T E K S T I J A K U V A T : K I R S I L O H T A N D E R Kalasataman Kotikorttelissa naapureita tervehditään eikä ketään jätetä yksin A S U M I N E N Kolea sää ja pieni sade eivät häirinneet Helsingin Kalasataman Kotikorttelin yhteispihan avajaisia, joita vietettiin lämpimissä tunnelmissa syyskuussa. Paikalla oli runsaasti väkeä kaikista Kotikorttelin taloista. Tilaisuudessa Kotikorttelin asukkaat ja eri toimijat tutustuivat toisiinsa Jazz-trio Dartin luodessa tunnelmaa musiikillaan. Kalasataman Kotikortteli on neljän eri toimijan yhteishanke. Siellä toimivat Setlementtiasunnot Oy, Setlementtiasumisoikeus Oy, Invalidiliiton Asumispalvelujen Validia-palvelut sekä OP-Eläkekassa. Näiden lisäksi alueella toimii Kalliolan setlementti, jonka ylläpitämässä Capellan kansalaistoiminnan keskuksessa alueen asukkaat pääsevät suunnittelemaan itselleen mieluista toimintaa. Kansalaistoiminnan keskuksesta käsin toimii myös Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti, jonka tavoitteena on edistää alueella asuvien ikääntyneiden hyvinvointia vertaistoiminnan ja kansalaistoiminnan kautta. Monimuotoisuus on Kotikortteli-idean ytimessä. Ajatuksena on yhdistää samaan kortteliin erilaisia asumismuotoja, toimijoita ja sukupolvia. Kotikorttelin talot yhdistävät vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasumista sekä palveluasumista. Näin saman pihan ympärille on koottu eri-ikäisiä ja -taustaisia 30 ihmisiä. Tavoitteena on tuoda vanhan ajan maalaisyhteisöjen yhteisöllisyyttä uudestaan kaupunkiympäristöön. Kun eri taustoista tulevat ihmiset saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, syntyy elävä yhteisö, erilaisia tapahtumia ja yhteistä toimintaa. Yhteisöllisyydessä on positiivista voimaa ja energiaa. Se lisää alueen siisteyttä ja turvallisuutta sekä vähentää ilkivaltaa. Tavoitteena on, että kaikki katsovat toistensa perään ja työskentelevät yhdessä hyvän ja viihtyisän asuinympäristön rakentamiseksi, kertoo Kalasatamassa työskentelevä Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattori Minna Kuntsi- Lehto. Yhteisöllisyyden synnyttämiseen ja uudentyyppisen kortteliasumisen rakentamiseen on toki liittyneet myös omat haasteensa. Suurimpana haasteena on Kuntsi-Lehdon mukaan ollut se, että Kotikorttelin D Marjo ja Jaakko osallistuivat Kotikorttelin yhteispihan avajaisissa ensimmäistä kertaa alueen yhteisölliseen toimintaan. Alueen kasvua ja kehitystä on ollut mukava seurata, he toteavat. 31

17 Kysyimme yhteispihan avajaisiin osallistuneilta Kotikorttelin asukkailta kolme kysymystä 1. Miltä kortteliasuminen tuntuu? 2. Kuinka yhteisöllisyyttä voidaan parantaa niin, että kaikkien talojen asukkaat saadaan mukaan? 3. Mikä on parasta Kalasatamassa? D talot ovat valmistuneet eri aikaan. Toiset asukkaista ovat siten asuneet alueella jo jonkin aikaa ja rakentaneet sinne oman arkensa, toisten vasta muuttaessa paikalle. Tämä on vaikeuttanut yhteyden saamista ihmisiin. Yhteisöllisyyden rakentamista helpottaisi, jos talot valmistuisivat yhtä aikaa, asukkaat muuttaisivat kortteliin samanaikaisesti ja eri toimijoiden kanssa sovittaisiin alusta asti yhteiset pelisäännöt. Toki yhteisöllisyys syntyy näinkin, se vie vain vähän enemmän aikaa, toteaa Kuntsi-Lehto. Yhteisöllisyys syntyy vähitellen pienistä teoista Tilat ovat yhteisöllisyyden rakentumisen kannalta tärkeitä, sillä ne tuovat ihmisiä yhteen ja mahdollistavat uusien ihmisten kohtaamisen. Setlementtiasuntojen ja Setlementtiasumisoikeuden asukkailla on yhteinen asukastila Messi, joka toimii asukkaiden yhteisenä olohuoneena, mutta kaikille korttelin asukkaille ei ole aikaisemmin ollut yhteistä kokoontumistilaa. Tilanteeseen tuo muutoksen Capellan kansalaistoiminnan keskus, jossa on järjestetty muun muassa Kalliolan kansalaisopiston joogatunteja sekä senioreiden yhteisöllistä vertaistoimintaa, kuten graffitipajoja ja englanninkielen keskustelutuokioita. Kotikorttelin asukkaiden toivotaan tulevaisuudessa piipahtavan kaikille avoimeen tilaan aiempaa useammin ja ideoivan sinne toivomaansa uutta toimintaa. Asukkaat voivat käyttää Capellan kansalaistoiminnan tilaa esimerkiksi erilaisten kokousten järjestämiseen, tavaranvaihtopisteen ylläpitämiseen tai ihan vain yhden kerran pop up -tilaisuuksiin. Tilassa on keittomahdollisuus, kahvin- ja vedenkeitin, astioita sekä pöydät ja tuolit. Jokainen voi halutessaan tuoda myös omia tarvikkeitaan, kunhan lähtiessä siivoaa jälkensä, kertoo Yhdessä mukana -projektin projektikoordinaattori Heidi Jokinen. Syyskuussa järjestetyt yhteispihan avajaiset olivat virallinen lähtölaukaus eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Paikalla oli ihmisiä kaikista korttelin taloista ja myös täysin uusia kasvoja. Tapahtuma poiki ideoita tulevaan toimintaan, ja tällä hetkellä suunnitellaan koko korttelin yhteisiä itsenäisyyspäivän juhlia, Kuntsi-Lehto kertoo. Kotikortteliin on näin syntymässä lämminhenkinen ja aktiivinen yhteisö. Kortteliasuminen on Suomessa vielä uutta, josta osoituksena on laaja kiinnostus Kalasataman Kotikorttelia kohtaan. Vierailuryhmiä saapuu alueelle ahkerasti eri puolilta Suomea ja jopa ulkomailta saakka tutustumaan Kalasatamassa kehitettyihin malleihin. Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Kimmo Rönkä on sanonut suomalaisten tulevan kahvipöytäänkin vasta, kun heitä kolmannen kerran kutsutaan. Pitää siis olla armollinen ja antaa aikaa, yhteisöllisyys syntyy vähitellen pienistä teoista. Nyt meillä on yhteinen piha ja on kiinnostavaa nähdä, millaista toimintaa ja yhteistyötä se poikii ensi kesänä! Kuntsi-Lehto hymyilee. Uusien asuinalueiden rakentaminen kortteleittain mahdollistaa toimivien yhteisöjen rakentamisen ensin pienemmille alueille. Sen jälkeen on helpompaa levittää yhteisöllisyyttä laajemmin koko kaupunginosaan. Setlementtiasunnot Oy on mukana myös Jätkäsaaren CIN-korttelin rakentamisessa yhdessä Asuntosäätiön ja HOASin kanssa. Jätkäsaaressa sovelletaan samanlaista kortteliajattelua kuin Kalasatamassakin. Ajatuksena on luoda puitteet monisukupolviseen korttelikylään, jossa ihmiset tuntevat toisensa. (vas.) Kolea sää ei haitannut juhlijoita yhteispihan avajaisissa. (ylh.kesk.) Saara Mäkelä toivoo Kotikortteliin yhteistä kirjallisuuskerhoa. (alh. kesk.) Paula Peltonen kiittää Kalasatamaa naapurien välisestä luottamuksesta. (oik.) Anneli Korpelan mielestä asukkaiden omat ideat ovat tärkeimpiä, kun suunnitellaan yhteisiä tapahtumia. Marjo ja Jaakko 1. Olemme asuneet alueella alusta asti, nyt jo kahden vuoden ajan. On ollut mukavaa seurata alueen kasvua ja kehitystä sekä nähdä, miten sen ihmismäärä on vähitellen kasvanut. Kortteliasuminen ei ole arjessamme erityisesti näkynyt, sillä emme ole aikaisemmin osallistuneet alueella järjestettyihin tapahtumiin. Osallistumme tämän tyyppisiin tilaisuuksiin mielellämme myös tulevaisuudessa, kunhan saamme niistä tietoa etukäteen. 2. Tämän tyyppiset yhteiset pihatapahtumat ovat hyvä keino yhteisöllisyyden parantamiseen. Yläkerran saunatilassa voisi lisäksi järjestää lenkkisaunat naisille ja miehille. Kun äijät pääsevät keskenään saunomaan ja höpöttämään kaikenlaisista asioista, niin se yhdistää. Myös yhteiset liikuntatilat tuovat ihmisiä yhteen, Kotikorttelissa voisi järjestää esimerkiksi joogaa tai venyttelytunteja sekä salibandyn peluuta. 3. Parasta Kalasatamassa ovat merinäköala ja sijainti, Kallion yöelämään pääsee täältä kätevästi kävellen. Paula Peltonen 1. Olen viihtynyt Kotikorttelissa erinomaisesti. Teen kolmivuorotyötä ja se on myös yksi syy, miksi kortteliasuminen kiinnosti minua ja päätin muuttaa tänne. On hyvä, että on naapureita, joiden apuun voi luottaa ja joille voi esimerkiksi viedä avaimen. Yhteisöllisyys näkyy muun muassa siten, että jutellaan naapureiden kanssa ja tervehditään tavattaessa. 2. Yhteinen toiminta on hyvä keino yhteisöllisyyden parantamiseen. Haasteelliset työajat ovat estäneet minua osallistumasta yhteisiin tapahtumiin ja toimintaan niin paljon kuin haluaisin. Liikunta on yleensä sellainen toimintamuoto, johon kaikki voivat tulla mukaan. Esimerkiksi Capellan kansalaistoiminnan keskuksessa järjestetyt kerhot ja jooga ovat vetäneet hyvin ihmisiä yhteisen tekemisen ääreen. 3. Parasta Kalasatamassa on seurata alueen kehittymistä ja nähdä, miten se muuttuu vähitellen. Pidän myös siitä, ettei alueelle ole kehittynyt vielä vahvaa omaa statusta. Kalliohan tunnetaan hipstereistään ja Töölö tädeistään, mutta Kalasatamassa ei tule niin helposti luokitelluksi. Saara Mäkelä 1. Kortteliasuminen on näkynyt arjessani siten, että olen ystävystynyt uusien ihmisten kanssa. Lisäksi täällä järjestetyt tapahtumat ovat olleet kivoja ja niissä on ollut paljon valinnanvaraa. Kiitokset kaikille, jotka ovat jaksaneet niitä järjestää! 2. Täällä on jo niin paljon yhteistä toimintaa ja tapahtumia! Mutta kirjallisuuskerho olisi mukava lisä Kotikortteliin, ja sen lisäksi voisi järjestää myös muuta kulttuuritoimintaa. 3. Olen muuttanut Kalasatamaan Kalliosta ja alan vasta pikkuhiljaa tottua alueen rauhallisuuteen ja merinäköalaan. Kallioon verrattuna tämä on kuin toinen maailma! Parasta Kalasatamassa ovat hyvät pyöräilyreitit ja se, että aina löytyy keskustelukaveri, kun vain rohkeasti aloittaa juttelun. Anneli Korpela 1. Kortteliasuminen näkyy arjessani muun muassa alueen monenlaisina tapahtumina, joiden joukosta jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Täällä on järjestetty esimerkiksi kirpputoreja, siivouspäiviä sekä yhteisiä sieniretkiä Sipooseen. Validian asukkaat huomioidaan tapahtumien suunnittelussa ja esimerkiksi kesällä järjestetylle yhteiselle risteilylle oli mahdollista osallistua myös pyörätuolissa. Tapahtumat järjestetään aina asukkaiden omien ideoiden pohjalta. Osallistuisin enemmänkin yhteisiin tapahtumiin, niiden suunnittelemiseen sekä toteuttamiseen, mutta olen vielä muutaman vuoden työelämässä mukana ennen eläkkeelle pääsyä. 2. Paras tapa yhteisöllisyyden rakentamiseen ovat yhteiset tapahtumat; yhteispihan avajaisissakin on mukana paljon uusia kasvoja. Mutta loppujen lopuksi yhteisöllisyys on aina kiinni myös itsestä, on itse lähdettävä mukaan. Yhteisen tekemisen lisäksi on tärkeää, että naapureita tervehditään ja heistä huolehditaan. 3. Kalasataman sijainti ja talossa asuvat naapurit ovat parasta Kalasatamassa. A S U M I N E N 32 33

18 T Ä S S Ä J A N Y T T Ä S S Ä J A N Y T Jussi Kemppainen (vas), Kalervo Haapaniemi, Irene Roivainen, Tiina Cederström V I H R E Ä T Kansanedustaja Pekka Haavisto Suomen Setlementtiliiton puheenjohtajaksi Kansanedustaja Pekka Haavisto valittiin 22. marraskuuta Suomen Setlementti- Setlementtien tapaamisessa pohdittiin nuorisotakuuta Marraskuun puolivälissä järjestetyssä Setlementtiliiton liittokokoustapahtumassa huomio käännettiin nuorisotyöhön. Nuoret huolimatta, että matka Heinolasta Helsinkiin on pitkä, ja aikaa linja-automatkoihin kuluu päivittäin useita tunteja. Tällä hetkellä Joska odottaa veronpalautuksia, joilla aikoo ostaa ainakin lakritsijäätelöä. Olen odottanut sitä jo melkein kuukauden! Joska hymyilee esityksensä lopuksi. Jyränkölän Setlementin koordinoiman, nuoriso- myös peruskoulun jälkeistä koulutusta. Arhinmäen mukaan pahinta, mitä yhteiskunta voi nuorelle tehdä, on syrjäyttää hänet jo peruskoulun jälkeen. Tämä on myös kansantaloudellisesti suuri tappio. Arhinmäki myös kiitti setlementtiliikettä työstä, jota toteutetaan nuorten kanssa ruohonjuuritasolla. Tällä työllä on valtava merkitys tulevaisuuden että yksilön näkökulmasta, Arhinmäki sanoo. Omassa puheenvuorossaan Nuoret työyhteisössä Energiaa ja esteitä!" työyhteisövalmentaja Erkki Takatalo korosti, että nuorisotakuun kohdalla setlementtiliikkeen on tärkeää pelata omaa peliään. Takatalon mukaan setlementtien täytyy löytää omia tapojaan toteuttaa nuorisota- liiton liittohallituksen puheen- setlementtien voimavarana takuun toteutumista setle- kannalta. kuuta. johtajaksi. Haavisto on työskennellyt muun muassa kehitysministerinä ja vastannut valtion omistajaohjausasioista lokakuusta 2013 syyskuuhun Hän on myös toiminut ulkoministerin erityisedustajana Afrikan alueen kriiseissä vuosina ja lokakuusta 2014 lähtien. Setlementtiliiton uusi liittohallitus -seminaarissa pohdittiin nuorisotakuuta sekä asiantuntijapuheenvuoroissa että työpajoissa. Seminaaripäivän avasivat menttikentällä kartoittaneen Takuulla!-hankkeen tuloksia kävivät läpi rehtori Sirkka Suomi sekä toimitusjohtaja Santtu Pakarinen Tavoite siitä, että ketään ei päästetä putoamaan, ketään ei jätetä yksin ja kaikista pidetään huolta, on tärkeä sekä yhteiskunnan Moniäänisyys on rikkaus, Takatalo tiivistää. Ida Joska ja Paavo Arhinmäki. Suomen Setlementtiliitto tekee arvokasta työtä Suomessa ihmisten parissa. Nyt eletään aikoja, jolloin huolen pitäminen Setlementtiliiton liittohallitukseen on valittu uudet jäsenet kaudelle Liittohallituksessa lopettivat puheenjoh- Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Suuntaamo Oy:stä. Setlementit toteuttavat nuoriso- kaikista on tärkeää. Eriarvoisuuden lisääntyminen, asutusra- taja Irene Roivaisen lisäksi varapuheenjohtaja Kalervo Haapa- Lemmetyinen sekä takuuta monin tavoin, mutta kenteen rajut muutokset, huoli yhteisöllisyyden hupenemisesta niemi, Tiina Cederström Linnalan Setlementistä sekä Anu-Rohima Jyränkölän kansalaisopiston erityistä setlementtien ja kasvava joukko syrjään jätettyjä nuoria ovat huolenaiheita, Mylläri Tampereelta. Jussi Kemppainen Vuolle Setlementistä rehtori Sirkka Suomi. vahvuutta on sosiaaliseen joiden parissa setlementtiliike Suomessa ja kansainvälisesti työs- (entinen Oulun Seudun Setlementti) valittiin liittohallitukseen Seminaarin juonsi opis- vahvistamiseen tähtäävä, kentelee. Puheenjohtajana haluan olla mukana tukemassa setle- toiminnanjohtajien edustajaksi. kelija Ida Joska, joka kertoi monipuolinen nuorisotyö, menttiliikkeen tärkeää työtä, kertoi Pekka Haavisto. Haavisto nostaa myös esiin paikallissetlementtien suuren merkityksen kansalaistoiminnassa eri puolilla Suomea. Suomalaisen yhteiskunnan moninaisuus on kasvanut. Liittohallituksen uusiksi jäseniksi valittiin: Kristian Jeskanen, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, yhteisöpeda- päivän aluksi oman, koskettavan elämäntarinansa. Joska kertoi olleensa lapsesta asti ujo, jonka joka ei virallisesti kuulu nuorisotakuun piiriin. Tällä hetkellä setlementtikentällä on lukuisia toimivia malleja Paikallisyhteisöt tarvitsevat vahvempaa vuorovaikutusta ja uutta gogi (2015), Jyvälän Setlementti, Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke vuoksi häntä kiusattiin sekä halua ja valmiutta aktiivisuutta. Paikalliset setlementtitalot ovat muodostuneet Jussi Kemppainen, toiminnanjohtaja, Oulun Seudun Setlementti esikoulussa ja koulussa. nuorisotakuun toteutta- uuden kansalaistoiminnan keskuksiksi koko maassa, Haavisto Johanna Lehtimäki, sosionomi, Auralan Nuoret, Tyttöjen Talo Peruskoulun jälkeen Joska miseen. lisäsi. Setlementtiliiton liittohallituksen väistyvä puheenjohtaja Irene Roivainen totesi setlementtiliikkeen opettaneen hänelle valtavan paljon ystävyydestä ja erilaisuuden ymmärtämisestä. Liittohallituksen jäseninä jatkavat: Aaro Harju, filosofian tohtori, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi löysi tiensä Jyränkölän kansalaisopiston Mediapajaan, josta hän löysi oman tulevaisuuden juttunsa. Terveisensä seminaariin toi myös kansanedustaja Paavo Arhinmäki, joka toivoo, että myös seuraava hallitus Voikaa hyvin ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne, SKAF ry:n pääsihteeri Mediapajassa tapasin jatkaa nuorisotakuun toteut- Roivainen toivotti jäähyväispuheessaan. Pertti Hartikainen, teknikko, Rovalan Setlementin hallituksen muita erilaisia nuoria, tamista. Arhinmäen mukaan jäsen sain olla oma itseni ja kokeilla nuorisotakuuta tarvitaan, Anna-Kristiina Mikkonen, YTM, Linnalan Setlementin hallituksen erilaisia juttuja kuten sillä Suomessa on paljon jäsen teatteria tai valokuvausta, koulupudokkaita, jotka eivät Piia Puurunen, nuorempi tutkija, Kuopion Setlementti Puijolan Joska kertoo. peruskoulun jälkeen jatka varapuheenjohtaja Nyt Joska opiskelee opintojaan. Tänä päivänä Nasima Razmyar, yhteisöpedagogi, Kalliolan Nuoret ry:n kolmatta vuotta Keskus- työelämässä ei enää pärjää puheenjohtaja puiston Ammattiopistossa pelkällä peruskoulupohjalla, Ilkka Repo, KTM, Allergia- ja Astmaliiton toimitusjohtaja ja nauttii opinnoistaan siitä sen vuoksi jokainen tarvitsee 34 S E T L E M E N T T I I S ETTLL E M E NTTTTI ILLI II I K E O N I I H MI I S E N M U OTT OI I N E N SSE ETTL LEE M EEN TTTT I I I SSE ETTL LEE M EEN TTTT I ILLI I IK E E O N I IH M I ISS EEN M U O TTO I IN EEN

19 T Ä S S Ä J A N Y T Senioriareena-risteilyllä tuuletettiin asenteita ikääntymistä kohtaan Me emme ole mitään kääkkiä! Senioriareena-risteily keräsi marraskuun alussa sosiaali- ja terveysalan toimijoita, päättäjiä ja asiasta kiinnostuneita kansa- päällikkö Helena Launiainen muistuttivat kodin merkityksestä ihmisille. Koti on tunneympäristö, joka kertoo asukkaan tarinan. Iän myötä aikaa kuluu enemmän itsestä huolehtimiseen, jolloin mahdollisuus asua turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa korostuu. Palveluasuminen muuttuu tulevaisuudessa. Isojen yksiköiden sijaan ihmisen koti on palveluasunto, johon henkilökunta tulee töihin. Palveluasunnossa palvelut joustavat asukkaan tarpeiden mukaan. Sairaustapauksessa henkilökunnan määrä tilapäisesti lisääntyy. Ideoita ja toiveita tuli runsaasti, kun yleisö sai pohdittavakseen, Linnalan Setlementti videokilpailun voittajaksi Nuoret setlementtien voimavarana -seminaarissa Kuka kuuntelee köyhää? Asumisyksikkö takapihallani Asunnottomuus on kasvanut viime vuosina, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Lokakuisena iltana Pasilan asumispalveluyksikköön Helsingissä kokoontui asunnottomuuden kokeneita sekä asiantuntijoita keskustelemaan asunnottomuuden hoidosta, kokemuksista ja asumisyksikön yhteiselosta alueen asukkaiden kanssa. Asumisyksikön asukkaat on leimattu päihteiden käyttäjiksi. Osa heistä on kuitenkin tavallisia työttömiä, jotka ovat ajautuneet vuokran- mukaan alueen yhteisiin tapahtumiin, ja asumisyksikköä on tehty tutuksi käyttämällä tiloja kokoontumisiin, kertoo Veikko Väisänen kaikille alueen ihmisille avoimen Pasilan asukastalon toiminnasta vastaava. Asunnottomuus lukuina Suomessa oli vuosi sitten marraskuussa asunnottomana noin 7500 yhden hengen taloutta ja noin 420 perhettä. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt n 350 henkilöllä ja asunnottomien perheiden määrä on vähentynyt noin 30:lla. Pitkäaikaisasunnottomia oli vuoden 2013 lopulla 2545 henkilöä, mikä on 83 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna (1). Pitkäaikaisasunnottomuuteen liittyy usein köyhyyden lisäksi vaikeita psykososiaalisia laisia mukaan keskustelemaan ikääntymisen merkityksistä. millainen on seniori-iän toivekoti tulevaisuudessa. Siellä asutaan julkistettiin Setlementtiliike maksuongelmissaan asunnottomiksi. Asunnot- ongelmia kuten päihderiippuvuutta ja mielen- Risteilyllä kuultiin myös useita artisteja: esiintyjäjoukossa olivat ystävien kanssa. Asukkaalla voi olla oma puutarha ja miksei lemmik- tänään -videokilpailun voit- tomien joukossa on myös vakavan sairauden terveyden ongelmia, rikollisuutta ja väkivaltaa. mukana muun muassa Pave Maijanen, Olli Lindholm ja Sami Saari. kikin. Hyväntuuliset, kaikkia tasa-arvoisesti kohtelevat robotit tai taja. kohdanneita, sen vuoksi työpaikkansa menet- Tähän ryhmään arvioidaan kuuluvan noin EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti avauspuheen- hoitajat auttavat käytännön asioissa selviytymisessä. Tulevaisuuden Videokilpailussa kerät- täneitä ja asunnottomiksi joutuneita. Pari prosenttia kaikista yksin elävistä asunnottomista. vuorossaan, että ikääntyneiden on syytä olla ylpeitä iästään ja kodissa tekniikalla on suuri merkitys päivittäisessä selviämisessä. tiin tarinoita setlementti- prosenttia asunnottomista on naisia, jotka Hallituksen PAAVO-ohjelman tehtävänä on osaamisestaan. Ihmisellä on oikeus omaan tahtoon elämänsä Käyttäjien pitäisikin olla mukana uuden teknologian suunnittelussa! toiminnassa mukana olevista tunsivat kokevansa ympäristön vieroksumista. poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Vuonna 2011 jokaisessa vaiheessa, eikä sitä saa murtaa. Yhteiskunnassa ei Koti laajenee entistä enemmän myös ympäristöön. Lähellä ihmisistä, toiminnoista ja Ministeri Susanna Huovinen vastasi yleisöstä päättyneen PAAVO I:n tavoitteena oli pitkäai- saisi olla esteitä tai normeja, jotka vaikeuttavat ikääntyneen olevat ihmiset, turvalliset mahdollisuudet ulkoiluun sekä palvelut paikoista. Tarkoituksena on tulleeseen kysymykseen, miksi tavallisia ihmisiä kaisasunnottomuuden puolittaminen. PAAVO II oman tahdon toteutumista tai vievät itsekunnioituksen. Sirpa ja luonto muodostavat yhdessä elämänlaatua ylläpitävän kokonai- saada katsojat kiinnostumaan asutetaan asumispalveluyksikössä. Hän totesikin, päättyy vuonna 2015 ja tähtää pitkäaikaisasunnot- Pietikäisen mukaan tarvitsemmekin enemmän aitoa kohtaamista suuden, toteaa Eija Sorvari setlementtityöstä ja välittää että pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää pieniä tomuuden poistamiseen kokonaan. Ohjelma jatkuu ihmisten välille. Silloin pääsemme paremmin kiinni siihen, mitä Setlementtiasunnot Oy:n ja Setlementtiasumisoikeus Oy:n toimi- kuvaa sen moninaisuudesta. ja kohtuuhintaisia asuntoja. Huovinen myös kiitti AUNE-nimellä seuraavan kolmen vuoden ajan. Lisä- toinen ihminen tarvitsee ja haluaa, ja suhtaudumme ikääntynee- tusjohtaja Kimmo Rönkä kertoi tulevaisuuden asumisen trendeistä. Tänä vuonna ensimmäinen asukkaiden ja toimijoiden välistä hyvää yhteis- tietoa projekteista: seen ja hänen tarpeisiinsa vakavasti. Pietikäinen korosti, että iästä riippumatta ihmisillä on samat Yksin asuvien määrä kasvaa tulevaisuudessa, mikä todennäköisesti lisää myös yksinäisyyttä. Tulevaisuudessa tarvitaankin uudenlaista palkinto meni Linnalan Setlementille, jonka videossa työtä Pasilan alueen turvallisuuden edistämisessä. Suomessa on vuoteen 2014 mennessä saatu Tästä on kysymys oikeudet tehdä virheitä, saada palveluja, päättää kotipaikas- yhteisöllistä kaupunkiasumista, joka osaltaan lisää ihmisten esitellään hyvin setlementin viranomaisyhteistyöllä asunnottomien määrä taan ja saada inhimillistä kohtelua. Suomessa tarvitaankin asen- yhdessä olemista ja yhteistä tekemistä. Myös energiavallankumous eri toimintamuodot. Video on laskemaan 7500:een. Heistä pitkäaikaisasunnot- Kuka Kuuntelee Köyhää -tilaisuus pidettiin Itä- nemuutosta. Asenteita ikääntyneitä ja ikääntymistä kohtaan muuttaa kaupunkeja ja tuo muun muassa aurinkopaneelit talojen nähtävillä Setlementtiliiton tomia on 1000 henkilöä. Asiantuntijoiden mukaan Pasilan asumisyksikössä Järjestäjät voidaan muuttaa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Lisäksi katoille ja seinille. YouTube-kanavassa. asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa raken- olivat Kuka Kuuntelee Köyhää -verkosto, Pasila tarvitaan kapinaa olemassa olevia normeja vastaan sekä lainsää- Monisukupolvinen kortteliajattelu on visio tulevaisuuden Onnittelut voittajalle! teellisesti, mutta kokonaan sitä ei voida poistaa. Seura ry ja Pasilan asukastalo. däntöä asennemuutoksen tueksi. asumisesta, jota päästään kokeilemaan vuoden 2016 lopulla valmis- Tarvitaan lisää pieniä, kohtuuhintaisia asuntoja. Asukaspanelistit olivat Kirsti Kangas, Jenni Monien muiden puhujien lisäksi risteilyllä kuultiin myös tuvassa CIN-korttelissa Helsingin Jätkäsaaressa. Kortteli koostuu Tapio Keskinen vastaanotti Ja asunnon lisäksi erilaista tukea päivittäiseen Perovuo, Thomas Storbacka ja Kari Vähäaho. taiteilijaprofessori ja koreografi Jorma Uotisen puheenvuoro kolmesta talosta, joiden alueella on paljon yhteistilaa mm. moni- palkinnon. elämään. Useat nuoret tarvitsevat erityistukea. Asukaspaneelin vetäjänä toimi Jouni Kylmälä, luovuudesta, ikääntymisestä ja taiteilijuudesta. Uotinen aloitti käyttöinen asukastila, pihalle laajentuva kuntosali, klo 7-22 auki Heillä voi olla vuosien aikana useita auttajia, Diakonissalaitoksen yhteisövalmentaja. Asiantun- toteamalla, ettei ole koskaan ajatellut luovuutta ikäkysymyksenä, oleva korttelipesula, veistohuone ja bänditila. Korttelin tiloja mutta eivät silti koe tulleensa autetuiksi. tijat olivat erityisasiantuntija Peter Fredriksson vaan ihminen tekee luovia ratkaisuja läpi elämänsä. Taiteilijaksi käyttävät vuorokauden eri aikoina eri-ikäiset, erilaisissa elämän- Kritiikkiä asukkailta saivat myös julkisen ympäristöministeriöstä, asumispalvelujen johtaja kasvaminen on elämän mittainen prosessi. tilanteissa olevat ihmiset seniorit päivällä, lapsiperheet ilta- sektorin palveluntarjoajat, jotka automatisoivat Tapio Tähtinen Diakonissalaitokselta, toimitusjoh- Uotisen mukaan taide ja luovuus antavat tärkeitä eväitä päivällä ja työssäkäyvät iltaisin. palveluitaan. Näin asiakas kohtaakin ihmisen taja Sanna Tiivola Vailla vakinaista asuntoa -yhdis- maailman ymmärtämiseen. Yhteiskunnallinen kehitys ei tapahdu Emme rakenna vain seiniä vaan luomme asumiseen sisältöä, sijaan päätelaitteen. Asukkaat yrittävät sinnitellä tyksestä sekä asumisneuvoja Maarit Lehtinen vain tiedollisesti ja loogisesti, vaan omintakeinen ja uudistava johon jokainen asukkaamme voi osallistua. Arvostamme asukkait- järjestelmän vaatimusten mukaan eikä yhteis- Helsingin kaupungilta. ajattelu edellyttää aina epäsovinnaisuutta. Taide virittää pohti- temme osaamista ja kokemusta sekä hyödynnämme taitoja ja kunnan apua osata välttämättä pyytää ajoissa. Kuka Kuuntelee Köyhää? -ryhmä on yhden maan keitä olemme historiamme, kulttuurimme ja kielemme intohimoja, kertoo Kimmo Rönkä. Tulokset voisivatkin olla valoisammat, jos järjes- asian liike, joka haluaa synnyttää keskustelua kautta sekä määrittämään itseämme ja toisiamme uusilla Korttelin asukkaiden välisestä yhteisöllisyydestä huolehtii telmä taipuisikin asukkaiden tarpeisiin. köyhyydestä, ja esittää konkreettisia toimenpide- tavoilla. yhteisökoordinaattori. Alussa asumisyksikkö koettiin alueella ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi. www. Tulevaisuuden asuminen on ihmisläheistä Senioriareenan toisessa osassa aiheena oli tulevaisuuden Vaikka teemme ihmisläheistä työtä, sen täytyy olla myös kustannustehokasta. Näin varmistamme, että toiminta kehittyy ja laatu pysyy hyvänä, muistuttaa Rönkä. ongelmalliseksi sekä asumisyksikön että alueen asukkaille. Pasilassa on kuitenkin totuttu viime vuosina tarttumaan ongelmiin, kun niitä tulee kukakuunteleekoyhaa.fi (1) ARA:n selvitykset, asuminen ja trendit. eteen. Niihin on haettu yhdessä ratkaisuja siltoja Asunnottomat maakunnittain 2012, 2013 Miina Sillanpään Säätiön johtaja Eija Sorvari ja kehittämis- rakentamalla. Asumisyksikön asukkaita otettiin 36 S E T L E M E N T T I I S ETTLL E M E NTTTTI ILLI II I K E O N I I H MI I S E N M U OTT OI I N E N

20 SETLEMENTIT SUOMEN SETLEMENTTILIITTO Setlementtiasunnot Oy Setlementtiasumisoikeus Oy SETLEMENTIT Ahjolan Setlementti Tampere, Auralan Setlementti Turku, Harjulan Setlementti Lahti, Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää, Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna, Joensuun Setlementti Joensuu, Jyränkölän Setlementti Heinola, Jyvälän setlementti Jyväskylä, Kainulan setlementti Kajaani, Kalliolan setlementti Helsinki, Koskelan Setlementti Äänekoski, Kuopion setlementti Puijola Kuopio, Kurikkalan Setlementti Kurikka, Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, Linnalan Setlementti Savonlinna, Setlementti Louhela Järvenpää, Mikkelin Setlementti Mikkeli, Setlementtiyhdistys Naapuri Tampere, OmaPolku Tampere, Otsolan setlementti Pori, Oulun Seudun Setlementti Oulu, Parkanon setlementti Parkano, Pohjois-Kymen setlementti SETLEMENTTILIITTO Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Kouvola, Rientolan setlementti Tampere, Rovalan Setlementti Rovaniemi, Saukkolan Setlementti Tampere, Toimelan setlementti Helsinki, Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, Setlementti Tunturila Kemijärvi, Setlementti Ukonhattu Leppävirta, Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto Helsinki, SETLEMENTTINUORTEN PIIRIJÄRJESTÖT HÄMEEN PIIRI Ahjolan Setlementti Tampere Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna, Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Tampere, Saukkolan Setlementti Tampere, Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, Seinäjoen setlementtinuoret Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri Tampere, OmaPolku Tampere, Torkku Tampere, Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa, ITÄ-SUOMEN PIIRI Enonkosken Linnalan Nuoret Enonkoski, Kerimäen Linnalan Nuoret Kerimäki 38 SETLEMENTTI I SETLEME N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Kuopion Setlementti Puijola / Puijolan Nuoret Kuopio, Linnalan Nuoret Savonlinna, Savonlinnan seudun romanilähetys Savonlinna, KESKI-SUOMEN PIIRI Jyvälän Nuoret Jyväskylä, Koskelan Nuoret Äänekoski, Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, LAPIN PIIRI Luotolan Nuoret Kemi, Rovalan Nuoret Rovaniemi, Tunturilan Nuoret Kemijärvi, OULUN PIIRI Kainulan Nuoret Kajaani Oulun Setlementtinuoret Oulu, Syötekylän Setlementtinuoret Syöte LOUNAIS-SUOMEN PIIRI Auralan Kerhokeskus Turku, Auralan Kerhonjohtajat Turku, Otsolan Nuoret Pori, Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku, UUDENMAAN PIIRI Jyränkölän Nuoret Heinola, Kalliolan Nuoret Helsinki, Korson Setlementtinuoret Vantaa, Louhelan Nuoret Järvenpää, Pajamäen Nuoret Helsinki, SETLEMENTTITYÖ Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. SETLEMENTTIARVOT Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. SETLEMENTTILIITON TOIMIALAJOHTAJAT Asumisen palvelut Anu Haapanen, Kansalaistoiminta Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö Anu Haapanen, Otto Pasma, (isyysvapaalla saakka) Monikulttuurinen työ Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet Pentti Lemmetyinen, Viestintä Jaana Kymäläinen, Sähköposti: etunimi.sukunimi@setlementti.fi SETLEMENTTIYHTIÖT Setlementtiasunnot Oy ja Setlementtiasumisoikeus Oy Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille Yhteiskunnallinen yritys -merkin vuonna 2012.