Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu TIKKURILAN YDINKESKUSTA 1 Asemakaavan muutosluonnoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro / II.

2 sivu: 1 / 46 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutosluonnos: 61. kaupunginosa, Tikkurila Korttelit 61202, 61205, 61207, sekä katu-, tori-, liikenne- ja virkistysaluetta. Kumoutuvassa asemakaavassa muutos koskee kortteleita 61202, 61205, sekä katu-, tori-, virkistysalueita. Tonttijakoluonnos ja tonttijaon muutosluonnos: 61. kaupunginosa, Tikkurila Korttelit 61202, 61205, sekä KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavaluonnoksen muutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa rautatieaseman länsipuolella. Alue rajautuu idässä Ratatiehen, etelässä kortteliin niin, että Asematiestä osa kuuluu suunnittelualueeseen. Lännessä ja pohjoisessa alue rajautuu rakennettuihin kortteleihin: kaupungintalon kirjaston, Elisan ja Laurean toimitilojen tontit eivät enää sisälly kaavamuutosalueeseen.

3 sivu: 2 / 46 Yhteystiedot: Lea Varpanen, aluearkkitehti, p , lea.varpanen@vantaa.fi Ritva Kotilainen, asemakaavasuunnittelija, p , ritva.kotilainen@vantaa.fi 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro , Tikkurilan ydinkeskusta 1 Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on kehittää Vantaan hallinnolliselle keskukselle, Tikkurilalle toiminnoiltaan vahva ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen keskus. Tavoitteena on myös, että alue palvelee hyvin kaupunkilaisten keskeisenä kokoontumis- ja tapahtumapaikkana; sen hallinnon, kulttuurin ja kaupan palvelut ovat helposti tavoitettavissa ja alueelle sijoittuva asuminen järjestetään viihtyisästi ja turvallisesti.

4 sivu: 3 / SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluetelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen 5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITELUN VAIHEET Asemakaavan suunnitelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 27 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset 30 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT Toteuttaminen ja ajoitus 30 7 KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET...32

5 sivu: 4 / LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Asemakaavan seurantalomake - Yleissuunnitelma - Asemakaavan muutosluonnos nro Asemakaavamerkinnät ja -määräykset - Havainnekuva - Vantaan teknisen toimen suunnitelma pysäköintiratkaisuista kevät Vesihuoltosuunnitelma - Uudisrakentamisen rakennusoikeudet - Vantaan kaupunginmuseon selvitys Asematie 1:n rakennushistoriallisesta arvosta, LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERI- AALISTA - Tikkurilan keskusta yleinen aatekilpailu, ratkaisu Vantaan matkakeskus Tikkurilan asema, esiselvitys LT-Konsultit Oy, Arkkitehtuuritoimisto B&M, Tikkurilan keskustan liikenne- ja pysäköintisuunnitelma, SITO-Konsultit K2 Vantaa, selvitys kaupunkibulevardin idealuonnoksesta Tikkurilantielle, Tikkurilan keskustan liikenne- ja pysäköintisuunnitelma, pysäköinnin jatkotarkastelut, SITO- Konsultit Vantaa alueittain 2003, Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus - Tikkurilan keskustasuunnitelma-alueen maaperän kunnostamistarve, Vantaan kaupunki, ympäristökeskus, Selvitys Asunto Oy Kassatalon julkisivujen korjaustarpeesta, Vahanen Yhtiöt, Asunto Oy Kassatalon vesivahingon kosteuskartoitus, Anticimex Oy Raportti Tikkurilan keskustan raideliikennemelusta, YTV ja RHK - Asemakaavan laatimiseen liittyvän aineiston arkistointipaikka - Asemakaava- ja asemakaavanmuutoksen laadinnan yhteydessä syntyneitä asiakirjoja säilytetään tulevaisuudessa Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelussa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavamuutosluonnos perustuu Tikkurilan keskustan aatekilpailun tuloksiin. Aloitteen kaavamuutoksen laatimiseksi on tehnyt Vantaan kaupunki. Tikkurilan keskustan suunnittelusta järjestettiin SAFA:n kilpailusääntöjen mukainen yleinen aatekilpailu Vantaan kaupunginhallitus päätti , että Tikkurilan keskustan suunnittelutyötä jatkettaisiin kilpailussa palkittujen ehdotusten "Satumaa" ja "Silkkitiellä" pohjalta ja että alueelle laaditaan kaavarunko perustaksi yksityiskohtaiselle jatkosuunnittelulle. Yleisötilaisuus Tikkurilan keskustan yleisen aatekilpailun pohjalta tehdystä kaavarunkoluonnoksesta pi-

6 sivu: 5 / 46 dettiin Vantaan kaupungin valtuustosalissa. Tilaisuus oli osa kaupunkilaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä. MRL 62 :n mukaisesti kaavan vireille tulosta tiedotettiin Vantaan sanomissa ja internetissä sekä osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Osallisten kuuleminen suoritettiin ja Kirjallisia mielipiteitä jätettiin viisi kappaletta ja suullisia mielipiteitä kahdeksan kappaletta. Kaavoituslautakunta hyväksyi kilpailualuetta koskevan asemakaavan muutosluonnoksen nro Kaupunkisuunnitteluyksikkö pyysi alustavat lausunnot päivätystä asemakaavaluonnoksesta. Lausuntoja pyydettiin 16 ja saatiin 15. Suunnittelua jatkettiin päivätyn yleissuunnitelman pohjalta, joka esiteltiin ja hyväksyttiin kaavoituslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutosluonnos on laadittu yleissuunnitelman pohjalta ja sitä on jatkotyöstetty ja tarkennettu. Muutosluonnos nro koskee kortteleita 61202, 61205, 61207, Vantaanaukiota sekä Männistönpuistoa. Työ Vantaan matkakeskuksen kehittämiseksi tilattiin talvella 2005 ja yleissuunnitelma valmistuu kesäkuussa Työn aikana on tutkittu eri mahdollisuuksia mm. bussiterminaalin sijoittumiselle sekä liityntäpysäköinnille. Mahdolliselle tulevalle matkakeskukselle jätetään tilavaraus nykyisen Ratatien siirtämistä varten. 2.2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavamuutosluonnoksen tavoitteena on kehittää Tikkurilalle toiminnoiltaan vahva ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen keskus. Tavoitteena on myös, että alue toimii hyvin kaupunkilaisten keskeisenä kokoontumis- ja tapahtumapaikkana ja että alueelle sijoittuva asuminen järjestetään viihtyisästi ja turvallisesti. Keskeisiä suunnitteluperiaatteita ovat olleet maanalainen pysäköinti, Asematien muuttaminen kävelykaduksi sekä kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelukysymykset. Uusi kauppatori sijoittuu muutosalueelle. Nykyisen Männistönpuiston korvaavaksi puistoksi on rajattu suunnittelualueen pohjoisosaan suojaisa puistoalue, joka on kooltaan nykyistä puistovarausta hiukan suurempi. Puisto liittyy kävelykadun varteen rajattavaan torialueeseen ja ne muodostavat yhdessä laajan julkisten ulkotilojen sarjan. Ratatien varteen on sijoitettu uusia asuin-, liike- ja toimistotiloja. Ratatieltä on avattu kevyenliikenteen yhteys uuteen kaupunkipuistoon. Paikoitus on järjestetty muutosalueen pohjoisreunaan sijoittuvaan pysäköintilaitokseen sekä Ratatien uudisrakennusten alapuolella sijaitsevaan maanalaiseen paikoitushalliin. Suunnitelmassa on ehdotettu säilytettäväksi ns. Kassatalon molemmat rakennukset. Julkiset ulkotilat toteutetaan laadukkaasti ja viimeisteltynä. Alueella pyritään säilyttämään mahdollisimman laajasti kokonaisuuksia muodostavat puuryhmät, etenkin alueella kasvat kookkaat männyt. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Pysäköinnin rakentaminen vaiheittain mahdollistaa koko alueen rakentamisen osa-alueittain. Ensimmäisessä vaiheessa Vantaanaukio muutetaan puistoksi. Pysäköintitalon rakentaminen samaan aikaan korvaa menetetyt autopaikat ja tuo lisää pysäköintipaikkoja alueelle. Vaihtoehtoisesti kortteli voisi olla rakentamisen aloituskortteli. Samalla tulisi toteuttaa osa maanalaisesta paikoituksesta. Eteläisimmän korttelin uudisrakentaminen on mahdollista, kun korttelin maanalainen pysäköinti on rakennettu, sillä korttelin pysäköinnin ajoluiska on naapurikorttelissa. Korttelit voidaan toteuttaa myös yhtäaikaisesti.

7 sivu: 6 / 46 Viimeinen vaihe rakentamisessa olisi kortteli nro toreineen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Alueella sijaitsee 1950-luvulla rakennettuja asuin- ja liikerakennuksia. Tarkastelualuetta rajaa suojeltujen, 1950-luvun rakennusten sarja; kaupungintalo, kirkko sekä lasten ja nuorten taidetalo Pessi (entinen kirjasto). Vantaanaukiota ei ole rakennettu kaavan mukaisesti aukioksi. Vantaanaukion läpi kulkee epätasainen asvalttitie, jonka varrella on epämääräisesti rajautuvia pysäköintialueita. Esteetön Tikkurila selvityksessä Vantaanaukion jalkakäytävät todettiin puutteellisiksi ja alueelle sijoittui jalankulkijan kannalta vaarallisia ylityksiä. Alueen kulkureittien epätasaisuudesta johtuen erityisesti liikuntarajoitteisten kulku on hankalaa. Nykyisen Männistönpuiston ja rakentamattoman YH-korttelin alueella kasvaa kauniita mäntyryhmiä sekä joitakin isoja jaloja lehtipuita. Männistönpuiston läpi kulkee kirjaston ja aseman välinen polku, jota ei ole valaistu. Osa Männistönpuistosta on tällä hetkellä pysäköintikenttänä, ns. Kenkäaseman talon eteläpuolella.

8 sivu: 7 / 46 Keskustan ulkotilojen valaistus on toteutettu eri aikakausina ja valaistus on alueella keskimäärin puutteellista. Varsinkin jalankulkijan kannalta alue koetaan turvattomaksi Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Tikkurila on entistä merenpohjaa ja alkuperäistä luonnonmaisemaa ei ole enää juuri havaittavissa. Ratatien varressa on säilynyt pieni pala Hiekkaharjun eteläisintä kärkeä, jossa kasvaa luonnontilaisia mäntyjä. Maaperä Muutosalueen maaperä on pääosin hiekkaa, täyttömaata ja jonkin verran moreenia. Edullisin maanvaraisen rakentamisen salliva alue on Ratatien varressa kauppakeskus Tikkurin ja kirjaston välissä. Perustamistavan valinta edellyttää normaaliin tapaan rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. Kasvillisuus Tarkastelualueen kasvillisuus muodostuu pääosin Ratatien varren mäntykankaasta sekä Vantaanaukiolla kasvavasta täysikasvuisesta puustosta.

9 sivu: 8 / RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tikkurilan kaupunginosassa oli asukkaita vuoden 2003 alussa hieman yli Väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä noin 5200 henkeen. Alueen väestö on vanhusvoittoista. Koko Vantaaseen verrattuna Tikkurilassa on eniten yksinasuvia ja vähiten suuria perheitä. Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Tikkurilan keskusta on väljästi ja matalasti rakennettu viimeisen 50 vuoden aikana. Kaupunkikuvassa on löydettävissä 50-luvun kirkonkylämäistä tunnelmaa sekä 1970-luvun autokaupunki-ihanteisiin perustuvaa miljöötä. Usein katutilat ovat leveitä ja autot laajoine parkkikenttineen hallitsevat kaupunkikuvaa luvulla kaupallinen keskustarakentaminen on tuonut Tikkurilaan isoja kaupallisia yksiköitä, kuten mm. kauppiastavaratalo Tikkurin ja myöhemmin oppilaitokseksi muutetun Vehkapolun viereisen kauppatalon, nykyisen Laurean. Viimeistellyt puistoalueet puuttuvat Tikkurilasta ja varsinkin rakentamaton Vantaanaukio antaa viimeistelemättömän ja huolimattoman kaupunkikuvan. Kerrosluvultaan matalassa ytimessä on kuitenkin sympaattista henkeä koivurivistöineen. Palvelut Tarkastelualue rajautuu kaupungintalon tonttiin sekä kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastoihin. Kaupungintalon naapurina on Vantaan seurakuntayhtymän virastoja sekä kirkko. Kaupungin pääkirjasto näyttelytiloineen ja posti ovat aivan tarkastelualueen läheisyydessä kuin myös Laureaammattioppilaitos. Kaupan palvelut Muutosalueen lähimmät kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kauppiastavaratalo Tikkuriin. Asematien varrella on katutasolla yksittäisiä kivijalkakauppoja. Läheisyydessä on paljon myös ravintoloita. Työpaikat, elinkeinotoiminta Tikkurilan kaupunginosa on toiseksi suurin työpaikkakeskittymä lentokentän jälkeen. Lähes 6300 työpaikasta 92 prosenttia on palvelujen parissa. Virkistys Tikkurilan urheilupuisto mm. uima-, keila- ja jäähalleineen sijaitsee parin kilometrin päässä tarkastelualueelta. Liikenne Suunnittelualue sijoittuu Tikkurilan rautatie- sekä bussiaseman läheisyyteen, joten joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Lähes kaikki kaukojunat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, joten junayhteydet ovat hyvät eri puolille Suomea. Kulkuyhteydet lentoasemalle ovat myös sujuvat. Tarkastelualueen pääväylä on Asematie ja Ratatie sivuaa aluetta. Kevyt liikenne on ohjautunut pääasiassa jalkakäytäville ja yhtenäiset pyöräilyreitit puuttuvat alueelta. Vesihuolto Asemakaavan muutosalueelle on rakennettu vedenjakelu-, jätevesiviemäri- ja sadevesiviemäriverkot. Vedenjakelu Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = ja NW = )

10 sivu: 9 / 46 sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Lisäksi verkkoon syötetään vettä Valkoisenlähteen pohjavedenottamolta. Painetasot ovat: alin ja ylin mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Alueen jätevesiviemäriverkko on valmis. Jätevedet johdetaan Keravanjoen varressa sijaitsevaan Tikkurilan pääviemäriin (1200 mm). Siinä vedet kulkeutuvat Suutarilan pumppaamolle joen etelärannalle ja edelleen Helsingin viemäriverkostossa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Alueelle on rakennettu sadevesiviemärit. Sadevedet johdetaan Keravanjokeen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Likaantuneet maa-alueet Vantaan kaupungin teettämän riskinarvioinnin mukaisia kunnostustoimenpiteitä vaativat pitoisuusarvot ylittyivät suunnittelualueella kahdessa pisteessä. Puhdasta maata oli vain leikkipaikkojen hiekkaisilla alueilla. Nykyisessä asemakaavassa puistoksi varatulla alueella myrkkypitoisuudet ovat alustavien tutkimusten mukaan niin suuret, että sille vaaditaan maaperän kunnostusta. Alueen maaperän pilaantumisesta meneillään oleva jatkotyö valmistuu touko-kesäkuun vaihteessa ja sen aineisto on jatkossa hyödynnettävissä. Silloin selviää, kuinka suurilta alueilta ja kuinka syvältä pilaantuneita maita joudutaan vaihtamaan ja mitkä ovat maanvaihdon vaikutukset olemassa olevien puiden juuristoille. Lisäksi alueella saattaa olla syvemmällä lyijyisiä maita ja jätteitä (entisen akkutehtaan lähiympäristössä). Ratamelu ja junaliikenteen aiheuttama tärinä Rakennettavat uudisrakennukset sijaitsevat noin 30 metrin etäisyydellä pääradasta. Rakentamisalue sijoittuu osittain melualueelle, jossa melutaso on välillä 55-60dB(A). Kevään 2005 aikana on jatkunut konsulttityö Tikkurilan matkakeskuksen suunnittelusta ja sen raportti valmistuu kesäkuussa. Matkakeskuksen ratkaisumallista riippuen ratamelun aiheuttama häiriö voitaneen ratkaista usealla eri tavalla. Asemakaavatyön edellyttämä meluselvitys tarkentuu matkakeskusraportin yhteydessä.

11 sivu: 10 / Maanomistus Puistoalueet, Vantaanaukion sekä YH- korttelialueen omistaa Vantaan kaupunki. Muita maanomistajia ovat Onvest Oy, As Oy Leppäpuisto sekä Asunto Oy Tikkurilan Kassatalo. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavaehdotus Uudenmaan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on taajama- ja keskustatoimintojen aluetta. Uudenmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , mutta siitä on valitettu. Maakuntakaavan vahvistaa aikanaan ympäristöministeriö.

12 sivu: 11 / 46 Seutukaava Helsingin seudun taajamaseutukaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen palvelualueeksi C. Seutukaava on Ympäristöministeriön vahvistama. Yleiskaava Alue on Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C).

13 sivu: 12 / 46 Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaluonnoksessa muutosalue on keskustatoimintojen aluetta. Muutosalueen ympäristö on laajemmalta alueelta myös keskustatoimintojen aluetta kuin hyväksytty yleiskaava. Asemakaava Ensimmäiset asemakaavat suunnittelualueella ovat nro (SM ) Tikkurilan keskusta ja (SM ) Tikkurilan keskusta A. Nämä asemakaavat ovat osittain edelleen voimassa. Voimassa olevia asemakaavamuutoksia suunnittelualueella ovat lisäksi nro (YM ) ja (YM ).

14 sivu: 13 / 46 Rakennusjärjestys Valtuusto vahvisti Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen, joka tuli voimaan Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Korttelialueet on merkitty tontteina ja puisto yleisenä alueena kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284 / 1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Suunnittelua on jatkettu kaupunginhallituksen jatkotyön pohjaksi hyväksymän yleissuunnitelman perusteella. Lisäksi aiemmasta suunnittelusta saatua palautetta on pyritty huomioimaan. Keskeisiä suunnittelukokonaisuuksia ovat olleet liikenne- ja pysäköintiratkaisut, rakennussuojelukysymykset sekä yksityiseen maanomistukseen liittyvät asiat. Lisäksi on käynnistynyt julkisten ulkotilojen suunnittelu ja maaperän pilaantuneisuuteen liittyvien asioiden jatkoselvitys. Tammikuussa 2005 alkoi konsulttiyönä toinen osuus Tikkurilan Matkakeskuksen suunnittelusta. Loppuraportti työstä valmistuu kesäkuussa Olemassa olevan puuston kuntoa on arvioitu kaupungin omana työnä. Puiden tarkempi mittaaminen tapahtuu kesän 2005 aikana. Asemakaavan suunnittelun kuluessa on laadittu useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista on kehitetty kaksi perusvaihtoehtoa. Näistä toinen, pysäköintitalon sisältävä ratkaisu on asemakaavaluonnoksen pohjana. Pysäköintiratkaisuja on tutkittu kaupungin sisäisessä työryhmässä kevään 2005 aikana. Samoin suojelukysymyksiä oli selvitetty kaupungin oman asiantuntijaryhmän kanssa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITELUN TARVE Tikkurilan hallinnollista ja kaupallista keskustaa on suunniteltu useita vuosia. Kaupungin oma tahto on ollut saada Tikkurilaan arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti elävä kaupunkikeskusta. Keskusta-alueelle on ollut tarvetta lisätä asuntotuotantoa. Tikkurilan keskustassa on vähän hissillisiä kerrostaloja ja väestön vanhetessa hissillisille asunnoille on kysyntää. Myös kaupallisten palvelujen lisääminen keskustaalueelle on Vantaan strategian mukaista kaupunkirakenteen tiivistämistä. Tikkurilan keskustasta puuttuu erityyppisiä julkisia ulkotiloja, kuten esiintymislava ja paikka, missä järjestää mm. toritanssit. Nykyinen Peltolantori sijaitsee hieman syrjäisesti ydinkeskustasta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Alueen yleissuunnitelma (liitekuva), joka esiteltiin KH:lle päätettiin ottaa jatkotyön pohjaksi. Suunnittelutyö jatkui kaupunkisuunnittelussa syksyllä Tammikuussa 2005 päätettiin perustaa asiantuntijatyöryhmät suojelu-, pysäköinti- sekä sopimusasioista. Yleissuunnitelman ( ) pohjana oli asemakaavan muutosluonnos nro

15 sivu: 14 / 46 Muutosluonnoksessa alue on suunniteltu kävelykeskustaksi. Pysäköintiratkaisut ovat pääasiassa maanalaisia. Huolto- ja saattoliikenne on sallittu keskustakorttelin sisällä. Alueen ajoneuvoliikenne toimii suunnitelmassa ulkosyöttöisesti. Suunnittelualueelle sijoittuu uusi kauppatori, kaupunkipuisto ja kävelyraitti. Alueelle sijoittuu myös uusia asuinkerrostaloja, liike- ja toimistotiloja, valtion virastotiloja sekä uusi kirkko.

16 sivu: 15 / OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset - Alueen kiinteistöjen omistajat ja vuokralaiset, viereisten ja vastapäisen kiinteistöjen omistajat ja vuokralaiset - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas ym. yhdistykset - kunnan jäsenet - kaikki, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset - valtion viranomaiset - muut viranomaiset ja yhteisöt Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu Vantaan sanomissa joulukuun 8. päivänä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Laajemman suunnittelualueen, :n vireille tulosta on tiedotettu Vantaan sanomissa ja internetissä toukokuussa 2002 MRL 62 :n mukaisesti. MRL63 :n mukaisesti osallisia on kuultu toukokuun 15. ja 16. päivänä Kuulemiskirjeiden liitteenä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos, sekä ote yleiskaavasta sekä luonnoksia asuinalueen suunnitelmasta. Suunnittelua ja kaavamuutoksen valmistelua on esitelty Tikkurilan aluetoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa kaupungintalolla. Tilaisuuteen osallistui noin 100 lähiympäristön asukasta. Kyseessä olevan asemakaavaluonnoksen osalta päivitetään aikaisempi OAS Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotus on laadittu yhteistyössä Vantaan kaupungin eri toimialojen viranomaisten kanssa. Kaupunkisuunnittelun ja yrityspalveluyksikön edustajat ovat osallistuneet kaavasuunnitteluun. Teknisen toimialan liikenne- ja vesihuoltosuunnittelu, puisto-osasto, geotekninen suunnittelu sekä rakennusvalvonta, kaupungin museo ja ympäristökeskus ovat olleet suunnittelutyössä mukana Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan kaupungin asuntostrategian tavoitteena on, että asuinalueiden kehittämistä jatketaan alueellisten kehityskuvien pohjalta asukasrakenteeltaan ja asumismuodoltaan monipuolisten sekä asuinympäristöltään viihtyisien ja turvallisten asuinalueiden varmistamiseksi. Asuntotarjonnan lisääminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen tukemaan keskustapalvelujen säilymistä on perusteltua ja kaupungin tavoitteiden mukaista. Suunnittelusta johdetut tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset hyvän keskusta-asuinympäristön sekä viihtyisien julkisten ulkotilojen toteuttamiselle. Tavoitteena on saada toimiva keskitettyyn pysäköintiin perustuva kaupunkikeskusta, jossa liikkuminen on esteetöntä ja turvallista.

17 Liikenneolojen kehittäminen Vantaan kaupunki / Maankäyttötoimi / Kaupunkisuunnittelu sivu: 16 / 46 Liikennesuunnittelun tavoitteena on kaavallisesti ratkaista riittävät ja hyvät pysäköintitilat alueelle. Ajo pysäköintitiloihin on Ratatien puolelta. Muu alue on kaavoitettu kävelykeskustaksi. Kävelyraittien esteettömyyteen (tasaisuus), valaistukseen sekä turvallisuuteen samoin kuin viimeisteltyyn yleisilmeeseen tullaan kiinnittämään erityishuomiota. Ympäristöhäiriöiden poistaminen Ympäristöministeriön luonnos liikennemelun huomioonottamisesta kaavoituksessa antaa melutasoista ohjearvoja suunnittelun lähtökohdaksi. Toimintoja sijoitettaessa tulisi voida varmistaa, että ohjearvot alitetaan asuntojen pihoilla leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla alueilla, sekä aktiivikäytössä olevilla virkistys- ja ulkoilualueilla. Tavoitteena on ratkaista pääradan ja Ratatien liikenteen aiheuttama melu tulevien asuinrakennusten rakenneratkaisuilla. Pihojen sijoitteluun on kiinnitetty huomiota niin ettei liikennemelun aiheuttama häiriö ylitä sallittuja arvoja. Matkakeskuksen konsulttityön yhteydessä tullaan tekemään erillinen melu- ja tärinäselvitys muutosalueelta Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alueen maanomistajien ja asukkaiden tavoitteet Yleissuunnitteluvaiheessa Asematie 1:n maanomistajien toiveena on ollut purkaa olemassa olevat rakennukset ja rakentaa uudisrakennus-rakennukset nykyistä suuremmalla tehokkuudella alueelle. Asematie 3:n maanomistajan tavoitteena on olla osana Tikkurilan keskustan kehittämisessä arkkitehtuurikilpailuvoittojen pohjalta. Maanomistaja ei kuitenkaan suosi kivijalkakauppojen rakentamista vaan toivoo suuremman liikekeskuksen rakentamista kauppiastavaratalo Tikkurin toiminnan tukemiseksi. Asematie 5:n maanomistaja on ilmaissut tahtonsa että korttelissa oleva rakennus purettaisiin. Asukkaiden jättämissä mielipiteissä toivottiin Männistönpuiston säilyttämistä yli 4000 hengen adressilla. Erityisesti vanhojen mäntyjen säästäminen oli lähellä asukkaiden sydäntä. Autoton keskusta sai paljon kannatusta viihtyisiä ja turvallisia ulko-oleskelutiloja toivottiin. Kaupungin tavoitteena on tehdä keskustapuistosta eri ikäisiä kaupunkilaisia palveleva ulko-oleskeluun soveltuva liikennemelulta suojattu alue, jonka kasvillisuus on kaupunkikeskustaan soveltuvaa ja kävelyreitit ja istuskeluryhmät viimeisteltyjä. Puisto- ja torialueelle on tarkoitus suunnitella myös esiintymislava sekä alue esimerkiksi petanquekentälle tai ulkoshakin peluuseen. Tavoitteena on myös rakentaa puistoon pieni kahvila. Kaupungin lähtökohtana on myös rakentaa keskustaan asuntotuotantoa. Aatekilpailun tavoitteena oli asuinkerrosneliön uudisrakentaminen. Suunnittelutyön edetessä ollaan päädytty kilpailutöiden asuinalueeksi osoittamalla alueella noin k-m² asuinkerrosalaan. Tavoitteena on ohjata rakennussuunnittelua ja toteutusta niin, että paikan arkkitehtoninen ilme ja rakentamisen korkea laatutaso saavutetaan ja luodaan viihtyisä kaupunkiympäristö. Muutosalueella pyritään kaupunkimaiseen miljööseen, jossa uudisrakennukset ovat olemassa olevien naapurirakennusten kanssa saman korkuisia sekä massaltaan samaa kokoluokkaa. Uudet asuinrakennukset on sijoitettu niin, että liikennemelulta suojatut oleskelupihatilat avautuvat länteen. Ensimmäisiin maanpäällisiin kerroksiin Ratatien varressa on suunniteltu liike- ja toimistotiloja. Kortteleihin tullaan laatimaan erilliset rakentamisohjeet sekä piha- ja istutussuunnitelmat. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavaluonnoksen laadullisena tavoitteena on luoda ajatonta kaupunkirakennusperinnettä modernin arkkitehtuurin keinoin toteuttava alue. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja rakennusmateri-

18 sivu: 17 / 46 aaleiltaan korkeatasoisia. Asuinkortteleiden pihat tulee toteuttaa kaupunkimiljööseen sopivalla tyylillä. Istutuksissa suositaan jaloja lehtipuita. Tontteja ei saa aidata ja pihojen mahdolliset tasoerot tulee rakentaa viimeistellysti luonnonkivisin tukimuurein. Ulko-oleskelutilojen osalta laaditaan erillinen laatutason määrittelevä suunnitelma. Suunnittelusta johdetut tavoitteet Lähtökohtana suunnittelussa oli kaiken pysäköinnin rakentaminen maan alle, mikä osoittautui liian kalliiksi. Uusi kaavaluonnos mahdollistaa maanpäällisen pysäköintilaitoksen rakentamisen suunnittelualueen pohjoisosaan. Pysäköintitalon viereiselle, itäiselle tontille, ehdotetaan toteutettavaksi arkkitehtuuriltaan moderni mutta kaupunkirakentamisen perinteeseen liittyvä kaupunkikuvallinen kohokohta, jonka piha-alueena toimii pysäköintilaitoksen katto. Tammikuussa 2005 alkanut Tikkurilan matkakeskuksen suunnittelu toi esiin Ratatien laajenemistarpeet linja-autoterminaalien sijoitusvaihtoehdoissa. Asemakaavamuutosluonnoksessa mahdollistetaan eri terminaalivaihtoehtojen kehittäminen siirtäen Ratatien katualuetta seitsemällä metrillä länteen päin. Suojelukysymyksiä selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esitykseen ja hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan pohjautuen molemmat ns. Kassatalon rakennukset esitetään muutosluonnoksessa suojeltaviksi. Keskeinen lähtökohta suunnittelulle on ollut lisärakentamisen laajuuden ja sijoituksen tutkiminen taloyhtiön esityksiin pohjautuen. Osoittamalla lisärakentamista pelkästään olemassa olevalle tontille ei ole päästy kaupunkikuvallisesti sopusuhtaiseen ratkaisuun ja siksi ko. tonttia esitetään laajennettavaksi. Kaupungin asiantuntijaryhmä on keskustellut myös mahdollisuudesta järjestää kävelykatu-, puisto- ja aukiotilojen osalta maisema-arkkitehtikilpailu. Osallisten tavoitteet Koko alueen suunnittelun kuulemisen yhteydessä saatiin mielipiteet puhelimitse, sähköpostitse sekä kirjeitse yhteensä 13 kpl. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota liikenne- ja pysäköintiratkaisuihin sekä Männistönpuiston suojeluun. Kaavoituslautakuntakäsittelyn jälkeen saatiin Avoin Tikkurila-Ryhmittymältä (allekirjoituksia 4485), Janne Peltoselta, Tikkurilan Martat ry:ltä ja Marja-Leena Levolta Männistönpuistoa koskevat mielipiteet. Mielipiteissä toivottiin Männistönpuiston säilyttämistä Tikkurilan keskustasuunnitelmassa. Mielipiteissä oltiin sitä mieltä, että alueen nykyinen puusto tulee kaavallisella ratkaisulla säilyttää. Kaavoituslautakunta oikeutti kaupunkisuunnitteluyksikön pyytämään tarvittavat lausunnot asemakaavan muutosluonnoksesta nro Lausuntoja pyydettiin 16 kpl ja saatiin 15 kpl. Lyhennelmä lausunnoista, koskien kaavamuutosluonnosta : - Asuntotoimi: Autopaikkojen riittävyys tulisi varmistaa. Maanalaista pysäköintiratkaisua pidettiin kalliina. - Sivistystoimi: Keskusta-alueelle tulee varata tiloja nuorten vapaa-ajan toiminnoille sekä kulttuuritoiminnoille. - Sosiaali- ja terveyslautakunta: Keskusta-alueelle tulee sijoittaa varaus vanhusten palvelukeskukselle ja vanhusten palveluasunnoille. - Tekninen lautakunta: Ratatieltä tulisi olla parempi yhteys Keskuspuistoon. Kevyenliikenteenyhteys kirjastolle rautatieasemalta tulisi säilyä. Tulisi varmistaa tilan varaus sadevesiputkelle Ratatieltä keskuspuiston suuntaan. Palo- ja pelastusreiteistä tulisi tehdä erillinen suunnitelma - Kulttuuripalvelut: Kaupunkipuiston suunnittelussa tulee huomioida eri ikäryhmien tarpeet. - Ympäristövalvontalautakunta: Männistön puisto tulee säilyttää nykyisellä paikallaan ja jatkosuunnittelussa parhaat puuryhmät tulisi säilyttää.

19 sivu: 18 / 46 - Tikkurilan aluetoimikunta: Männistönpuistoa voisi kehittää yhteytenä asemalta keskustaan. Kaavalla tulisi turvata vapaa-aika- ja nuorisotilan sekä vanhusten palvelukeskuksen sijoittumista keskusta-alueelle. - Svenska Kommittee: Männistönpuisto tulee säilyttää kaavassa ja Asematien varren rakennusten korkeuksiin tulee kiinnittää huomiota. - Vantaan Kaupunginmuseo: Suojelumääräyksiä tulee täsmentää. Kaavalla tulisi suojella ns. Kassatalo (Asematie 1). Osa Männistönpuiston puista tulisi säilyttää osana kaupunkipuistoa. Maanpinnan luontevat korkeusasemat tulisi säilyttää. - Elisa Networks Oy: Kaapeleiden siirrosta on sovittava erikseen. - Uudenmaan Ympäristökeskus: Kaavan vaikutusten selvitystyö tulee tehdä rinnan suunnittelutyön kanssa ja enemmän julkista keskustelua kaavatyöstä. Lisäselvitykset tulisi tehdä mm. ratamelusta. - Vantaan Seurakuntayhtymä: Kulkuyhteys asemalta keskuspuistoon tulisi säilyä ja matkakeskussuunnitelma olisi huomioitava paremmin. Liikerakennusoikeutta tulisi keskusta-alueella olla tavaratalon kokoisen yksikön verran. Paras kirkon sijoituspaikka olisi Kenkäaseman kohdalla. - Vantaan Energia: Kaapelien siirrot tulee huomioida. - Ratahallintokeskus: Matkakeskuksen mahdolliset vaikutukset ja meluselvitykset tulisi tehdä. - VR-Yhtymä: Matkakeskuksen mahdolliset vaikutukset ja meluselvitykset tulisi tehdä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutos täydentää pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Muutoksen ympäristövaikutuksia MRA1 :n mukaisesti on selvitetty kaavamuutosluonnosta laadittaessa rakennetun ympäristön ja maiseman sekä liikenteen, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten kannalta. Sosiaaliset ja kulttuurilliset vaikutukset Tikkurilan ydinkeskustan tiivistäminen ja uusien kaupunkitilojen (torit, aukiot ja puistot) rakentaminen luo edellytykset viihtyisän ja turvallisen kaupunkikeskustan syntymiselle. Uudet tilat palvelevat kaupunkilaisia keskeisenä kokoontumis- ja tapahtumapaikkana. Muutosalueen palvelut ovat helposti saavutettavissa ja luovat uusia työpaikkoja alueelle. Keskustamainen asuminen tuo alueelle myös sosiaalista kontrollia. Rakennettu ympäristö Suunnitelmassa Tikkurilan kauppatori rakennetaan kaupungintalon itäpuolelle. Toria rajaamaan rakennetaan liike- ja asuintiloja. Torialue, kaupungintalo ja hallintoaukio muodostavat uuden tunnistettavan kaupungin sydämen. Torialueen pohjoispuolelle on suunniteltu kaupunkipuisto kaupunkilaisten viherolohuoneeksi sen pohjoispäähän sijaittuu suunnitelmassa uusi kirkkorakennus. Ratatien varteen on suunniteltu uusia V-VI½- kerroksisia asuinkerrostaloja, jotka rajaavat kaupunkitilaa radalle päin.

20 sivu: 19 / 46 Liikenne ja pysäköintiratkaisut Suunnittelualueesta on suunnitelmassa luotu kaikille käyttäjille esteetön kokonaisuus; jalankulun sekä pyöräilyn tulee olla alueella vaivatonta. Alueen ajoneuvoliikenne toimii suunnitelmassa ulkosyöttöisesti. Ajo maanalaiseen pysäköintiin ja laitoksiin tapahtuu suoraan Ratakadulta. Korttelin sisällä sallitaan vain saatto- ja pakollinen huoltoliikenne. Alueen pysäköintiratkaisu on pääasiallisesti maanalaista paikoitusta. Alueen pysäköintitarjonta on suhteutettu alueen pysäköintitarpeeseen (liitekuvat). Tammikuussa 2004 kaupunginhallitus päätti, että asemakaavatyötä voidaan jatkaa osa-alueittain. Luonnoksia tehdessä paneuduttiin saatuihin kommentteihin ja ratkaisun kehittelyyn liittyi myös uudelleen käynnistynyt matkakeskuksen suunnittelutyö.

21 sivu: 20 / 46 Asemakaavamuutosluonnos Vaihtoehto1 Suunnitelmassa alueen paikoitusalueet ovat maanalaisia. Pohjoisimmassa korttelissa uudisrakennukset muodostavat kokonaisuuden puhelinkeskus Elisan rakennuksen kanssa. Laureaammattikorkeakoulun laajennuksen eteläpuolelle on haluttu jättää ilmavuutta, koska Laurean uudisrakennuksen ikkunat avautuvat etelään. Luonnoksessa on tutkittu mahdollisuuksia säilyttää olemassa olevaa puustoa.

22 sivu: 21 / 46 Vaihtoehto 2 Suunnitelmassa on huomioitu uuden linja-autoterminaalin mahdollinen siirtyminen nykyiseltä sijainniltaan rautatieaseman pohjoispuolelle. Ratatietä on siirretty loivan kaaren muodossa länteen. Suunnitelmassa huomioidaan olemassa olevien puiden sijainti. Pohjois- korttelissa rakennukset eivät enää ylitä Elisan taloa.

23 sivu: 22 / 46 Vaihtoehto 3 Pohjoiskortteliin on sijoitettu pysäköintitalo, johon mahtuu liki kolmesataa autopaikkaa. Pysäköintitalon viereiselle kapealle tontille on suunniteltu erityisasumista ja alakerroksiin liike- ja toimistotilaa. Ratatien kaksi eteläisemmät asuin-, liike- ja toimistotilakorttelit muodostavat liikennemelulta suojatut ja aurinkoiset sisäpihat. Viherreitti uudesta kaupunkipuistosta asemalle on esitetty vaihtoehdossa. Sen varteen sijoittuu pieni leikkipuistikko.

24 sivu: 23 / 46 Vaihtoehto 4 Suunnitelmassa on tutkittu tilannetta kenkäasemantalon ollessa vielä paikallaan. Näkymä Tikkuraitilta päin.