Muutoshankkeen itsearviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutoshankkeen itsearviointi"

Transkriptio

1 Muutoshankkeen itsearviointi "On niin kiire soutaa, että ei ehdi moottoria käyntiin vetäistä." Järvenpään kaupunki 2014

2 Muutoshankkeen itsearviointi, Järvenpään kaupunki 2014 Sisältö 1. Johdanto Arvioinnin kohteet ja toteutus 2 2. Avainprosessien toimivuus Arjen osallisuuden tuen avainprosessi Kolmannen sektorin yhteistyö Liikuntapalvelut Moniammatillisuus Palveluohjaus Kotona asuminen Maahanmuuttajat Asuntopalveluiden uudelleen järjestäminen Lapsiperheet ja niiden toimintakyvyn vahvistaminen Yhdyskuntarakenne Työllisyydenhoito ja elinkeino Palveluprosessien arviointi Muutoksia Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluprosesseihin Muutoksia Lasten ja nuorten palvelualueen prosesseihin Kehittämistarpeet Terveyden ja elämänhallinnan edistämisen prosesseissa Kehittämistarpeet Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen prosesseissa Johdon asiantuntijapalvelut ja tukipalvelukeskus Johtamisen rakenteet Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Kaupunkikehitys Luottamushenkilötyön arviointi Pykäläanalyysi Luottamushenkilökysely ja puheenjohtajien haastattelut Johtopäätökset 41 Liite 1. Organisaatio ja prosessit Liite 2. Prosessien suhteet liikennevaloissa Liite 3. Kysely luottamushenkilöille Liite 4. Luottamushenkilökyselyn vastaukset 1

3 1. Johdanto Järvenpään kaupunki käynnisti vuonna 2010 hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa kaupungin valmiutta selvitä tulevien vuosien haasteista. Näitä haasteita olivat esimerkiksi väestön ikääntyminen, väestön palveluodotusten kasvaminen, valtion kunnille antamat uudet palveluvelvoitteet, infrastruktuurin vanhentuminen, taloudellinen epävarmuus, henkilöstön ikääntyminen ja niin edelleen. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki haki pitkävaikutteista ja syvällistä muutosta. Tämä edellytti muutosta kaupungin johtamisrakenteessa sekä palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Tavoitteet johtamisjärjestelmän uudistamisesta, uudesta prosessimaisesti johdetusta organisaatiosta ja poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä saavutettiin vuoden 2012 lopulla. Vuonna 2013 saatettiin päätökseen Tampereen yliopiston arviointi sekä vakiinnutettiin uuden toimintakulttuurin mukainen toimintatapa organisaation sisällä ja poliittisissa toimielimissä. Toimintoprosessien kuvaaminen jatkuu edelleen. Järvenpäässä on hankkeen aikana omaksuttu periaate, jonka mukaan organisaatio ei ole kiveen hakattu, vaan sen tulee joustaa ja muuttua prosessien kehittyessä. Organisaatiota siis arvioidaan jatkuvasti kriittisesti. Vuoden 2014 alussa päätettiin käynnistää hankkeen tulosten itsearviointi, jonka tavoitteena on parantaa johtamisjärjestelmää ja toimintatapoja. Kriittisen tarkastelun kohteena ovat erityisesti prosessit, viranhaltijaorganisaatio ja päätöksentekorakenne. Tässä raportissa on nostettu esille erityisesti kehittämistä kaipaavat kohteet. Itsearviointia johtamaan kaupunginjohtaja määräsi kehitysjohtaja Minna Karhusen. Kehitysjohtajan työparina arvioinnissa toimi kaupunkikehityksen erityisasiantuntija Mari Karsio Arvioinnin kohteet ja toteutus Prosessit Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategisen prosessikartan kokouksessaan Prosessikarttaa päivitettiin kaupunginvaltuustossa Perusolettamuksena oli, että kaupungin viisi ydinprosessia kestävät kriittisen tarkastelun eikä niitä olisi tarpeen muuttaa. Arvioinnin käynnistyessä kuitenkin sovittiin, että niihin voidaan kuitenkin palata, mikäli arviointi muilla tasoilla tekee sen tarpeelliseksi. Kaupungin prosessikartta on tämän raportin liitteenä (Liite 1). Sen sijaan palvelualueiden rajapintoja tarkasteltiin erityisen huolellisesti. Palvelualueiden välillä kulkee useita toisiinsa tiiviisti liittyviä prosesseja ja niiden välille on prosessimaisesta toiminnasta huolimatta saattanut syntyä uuden organisaation mukaisia raja-aitoja. Myös johtamista ja esimiestyötä oli tarkoituksenmukaista tarkastella yli palvelualuerajojen. 2

4 Avainprosesseja on 18. Kaupungin viranhaltijaorganisaatio on rakennettu pitkälti avainprosesseja mukaillen. Osasta avainprosesseja on jo useamman vuoden kokemus, joten niiden toimivuudesta voidaan vetää johtopäätöksiä. Samoin palveluprosessien toimivuutta on jo testattu ja niissä onkin tehty muutoksia matkan varrella. Avainprosessien toimivuus arvioitiin haastattelemalla palvelualueiden johtoryhmiä tiiminä. Kehitysjohtaja teki haastattelut ja niistä laadittiin yhteenveto johtopäätösten tekemiseksi. Palveluprosessit arvioitiin palvelualueiden ja avainprosessien johtoryhmissä omatoimisena itsearviointina. Palvelualuejohtajat vastasivat tästä. Tukipalveluiden prosessit arvioitiin samalla menetelmällä. Viranhaltijaorganisaatio Kaupunginvaltuusto hyväksyi johtamisen rakenteet kokouksessaan Johtamisen tasot ovat palvelualuejohtaja, asiakkuusjohtaja, palvelupäällikkö ja lähiesimies. Erityisesti isoilla palvelualueilla pyrittiin puhdasoppiseen yhtenäiseen avainprosessien mukaiseen johtamisrakenteeseen. Johtamisrakenne on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Osittain kritiikki johtuu siitä, että uudistaminen on tehnyt johtamisen näkyväksi, mutta osittain se on varmasti myös perusteltua erityisesti taloudellisesti niukkenevien resurssien valossa. Toisaalta johtamisrakenne ja sen selkeys ja systemaattisuus ovat saaneet paljon positiivista palautetta erityisesti kaupunkiorganisaation ulkopuolelta. Johtamisen rakenteet ja esimiestehtävät arvioitiin kyseenalaistamismenetelmällä, jossa palvelualuejohtajat haastettiin jokaisen esimiestehtävän osalta. Kyseenalaistaminen tehtiin kaikilla organisaatiotasoilla. Jo arvioinnin aikana jokainen esimiestehtävä kyseenalaistettiin ennen rekrytoinnin käynnistämistä tehtävän vapautuessa. Tästä kyseenalaistamisesta ja jatkuvasta arvioinnista vastasivat kaupunginjohtaja ja henkilöstöjohtaja tiiviissä yhteistyössä palvelualuejohtajien kanssa. Tukipalveluiden organisaatio arvioitiin samalla menetelmällä. Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön sekä kaupunginvaltuuston työjärjestyksen kokouksessaan Muutokset tulivat voimaan alkaen, jolloin myös uusi luottamushenkilöorganisaatio aloitti toimintansa. Luottamushenkilöorganisaatio noudattaa pääsääntöisesti ydinprosesseja. Luottamushenkilöorganisaatio on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä. Joidenkin toimielinten on katsottu tekevän päällekkäistä työtä, joillakin on sanottu olevan liian vähän tehtäviä. 3

5 Luottamushenkilöorganisaation toimivuus analysoitiin tekemällä ensin pykäläanalyysi, jossa käytiin läpi päätettyjen asioiden määrä ja sisältö suhteessa muihin lautakuntiin. Pykäläanalyysin perusteella tehtiin kysely luottamushenkilöille toimielinten toimivuudesta. Lautakuntien puheenjohtajat haastateltiin kyselyn tulosten perusteella. Haastatteluista laadittiin yhteenveto johtopäätösten tekemiseksi. 4

6 2. Avainprosessien toimivuus Arviointityön perustan muodosti avainprosessien toimivuuden arviointi palvelualueiden johtoryhmissä. Kunkin palvelualueen prosesseja arvioitiin suhteessa kaupungin muihin avainprosesseihin. Avainprosesseja on yhteensä 18 kappaletta. Avainprosesseja arvioitiin seuraavien kriteerien valossa: onko prosesseilla yhteisiä asiakkaita onko prosesseilla rajat ylittäviä yhteisiä toimintaprosesseja onko prosesseilla yhteisiä asiakkaita yhteisissä prosesseissa onko prosesseilla yhteisiä resursseja (henkilöstö ja talous) aiheutuuko prosessien välille hallinnollista byrokratiaa ja onko prosessien välillä ristiriitoja. Prosessit määriteltiin näiden kysymysten avulla niihin joilla ei ole yhteyttä (valkoinen) joiden välillä ei ole ongelmia (vihreä) joiden välillä on kehitettävää (keltainen) ja joiden välillä on merkittäviä rakenteellisia tms. ongelmia (punainen). Värikartta on tämän raportin liitteenä (Liite 2). Tässä raportissa on keskitytty niihin prosesseihin, joiden välillä on kehitettävää ja niihin prosesseihin, joiden välillä on merkittäviä ongelmia Arjen osallisuuden tuen avainprosessi Arjen osallisuuden tuen avainprosessi sijoittuu Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueelle ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen ydinprosessiin. Arjen osallisuuden tuen avainalue vastaa kaikkien kuntalaisten elinympäristön esteettömyyden edistämisestä, yhteisöllisyyden tukemisesta sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja vapaaehtoisten yhteistyörakenteiden vahvistamisesta kunnan toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi avainalue vastaa ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden rakenteellisesta sekä yksilöllisestä sosiaalityöstä. Avainalue muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: avainalue koordinoi ja hyödyntää kolmannen sektorin tuottamaa vapaaehtoistyötä koko kaupunkitasolla ja tuottaa työ- ja päivätoimintaa sekä ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden rakenteellisesta ja yksilöllistä sosiaalityötä. Avainalueen tavoitteena on tukea kuntalaisten selviytymistä arjessa osallisuuden, esteettömyyden ja yhteisöllisyyden keinoin. Arjen osallisuuden tuen prosessissa tunnistettiin eniten haasteita. Prosessin tehtävät ja siinä toimivien roolit ovat epäselvät, asiakkuuksien hallinnassa on vaikeuksia ja yhteistyö muiden prosessien kanssa ontuu. Tämä näkyy muun muassa vaikeuksina palveluprosessien toimivuudessa ja korkeina kustannuksina. Edellä mainitut ongelmat heijastuvat esimerkiksi peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistämisen prosessiin. Peruskoululaisen kasvua ja oppimista edistetään järjestämällä laadukasta perusopetusta sekä iltapäivä- ja koulun kerhotoimintaa sekä ohjaamalla näiden palveluiden tuotantoa ja asiakasvirtoja. Haasteet kohdistuvat vammaisten lasten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan. Hallinnollisesti aamupäivä- ja iltapäiväohjaajat ovat Arjen osallisuuden tuen alaisuudessa ja käytännön tasolla esimiehinä toimivat koulujen 5

7 rehtorit. Tiedot vammaisten lasten olemassa olosta ei saavuta ajallaan perusopetusta. Yhteistä ennakkosuunnittelua ei juuri ole mietittäessä mihin kouluun oppilaat tulevat sijoittumaan. Vammaisten lasten iltapäivä-toiminta sujuu melko hyvin; joskus yhteinen henkilöstö on haasteena, joskus taas rikkautena. Hallinnollisesti ap/ip-ohjaajat ovat Arjen osallisuuden tuen alaisuudessa ja käytännön tasolla esimiehinä toimivat koulujen rehtorit. Tässä tärkeitä tekijöitä olisivat muun muassa henkilöstön työaikojen ja nimikkeiden miettiminen. Välineistö, niiden hankinta, käyttö ja opastus toimivat, mutta niitä lienee hyvä tarkentaa. Koulukyyditys on toiminut, mutta miten jatkossa? Tulevaisuudessa olisi järkevää liittää vammaisten lasten tilapäishoito ap/ip-kerhojen yhteyteen. Tilapäishoitoa on erittäin vaikea saada järjestymään, se on kallista ja sen tarve on usein klo välissä, jolloin varsinainen iltapäiväkerho on suljettuna. Tämä tuo lisähaasteita tulevaisuuteen: tilapäishoito on selkeästi erityishuoltoa. Koululaisen aamu- ja iltapäivätoiminta voi tulla järjestettäväksi perusopetuslain tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla. Perusopetuslain mukaista toimintaa järjestetään kaikille perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Kehitysvammaisille oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena erityishuoltona koko peruskoulun ajan. Kehitysvammaisen lapsen aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa. Pohdintaa: Keskeisenä asiana esille nousee, mikä on Arjen osallisuuden tuen oikea rooli ja kuinka palvelut voitaisiin parhaiten järjestää. Eräänä vaihtoehtona on vammaisten lasten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan siirtäminen perusopetukseen, jolloin muun muassa nimikkeet, palkkaus ja työajat yhtenäistettäisiin. Tällöin toiminta on hyvä kuvata ennakointia varten. Jotta asiantuntijuus turvataan, eräänä vaihtoehtona on prosessin muuttaminen asiantuntijapalveluksi, jolloin turvataan, että asiantuntijuus säilyy muutoksista huolimatta. Arjen osallisuuden tuen ja Kasvun ja vanhemmuuden tuen risteyskohdassa haasteet liittyvät vammaisten lasten kuntoutuksen ja arjen tuen järjestämiseen. Kasvun ja vanhemmuuden tuen palveluilla edistetään lasten, nuorten ja heidän perheidensä omia voimavaroja ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja syrjäytymistä. Esimerkiksi erilaisten terapioiden tarpeen määrittelemisessä pitää selventää, kuka määrittelee, kuka maksaa, kenellä osaaminen. Erikoissairaanhoito ja kehitysvammalääkärit ym. kuvioissa mukana ja meillä kuntoutustyöryhmässä ei aina riittävää valmiutta, osaamista, ottaa asioihin kantaa. Tähän asti on pystytty sopimaan varsin hyvin, mutta näyttää siltä, että Kela siirtää kuntiin terapioiden toteutusta kiristämällä myöntämisperusteita. Sieltä kyllä kielletään tämä, mutta käytäntö on toista. Erikoissairaanhoito voi luvata vammaisen lapsen perheelle jonkin terapian sanomalla, että kotikunta maksaa. Meillä ei näihin ole resursoitu varoja ja tulevat yllätyksinä. Kyse pitkistä ylläpitävistä terapioista. Pohdintaa: Jotta kokonaisuus saadaan hyvin kuntoutuksen osalta hallintaan ja yhteys arkeen toimivaksi, muutoshanketta koskevissa keskusteluissa nousi esille asiakasohjauksen merkitys. Arjen osallisuuden tuen prosessi on oikea taho edellä mainitun asian valmistelussa ja tekee tiivistä yhteistyötä Kasvun ja vanhemmuuden tuen, Terveyden ja itsehoidon edistämisen ja Toimintakykyä edistävän sairauden hoidon kanssa. Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen ja Arjen osallisuuden tuki -prosessien risteyskohdassa haasteet ovat lähinnä yksittäistapauksia, kuten yhteisten asiakkaiden palveluiden järjestäminen, roolit ja vastuut. 6

8 Pohdintaa: Arvioinnin perusteella herää kysymys, pitäisikö vastuu vammaisista lapsista olla Lasten ja nuorten palvelualueella. Tällöin osaaminen pitäisi jakaa lasten ja aikuisten palveluiden kesken. Jompaa kumpaan tarvittaisiin tällöin lisäresursseja, jolloin ainakin lyhyen tähtäimen taloudelliset vaikutukset olisivat negatiiviset. Päällekkäisyyksiä, joita havaittiin Arjen osallisuuden tuen ja muiden avainprosessien välillä muun muassa kolmannen sektorin kanssa tehtävää työtä sekä kotona asumista koskien, käsitellään omissa kappaleissaan Kolmannen sektorin yhteistyö Kolmannen sektorin yhteistyön koordinointi kuuluu Elinvoimaisuuden vahvistamisen ja itsensä kehittämisen avainprosessiin. Kansalaistoiminnan tuki -palveluprosessi sisältää seuraavat toimintaprosessit: Kansalaistoiminnan avustukset, Alueellinen ja paikallinen yhteistoiminta sekä Kansainvälinen toiminta ja kehittämishankkeet. Toiminnan tarkoituksena on edistää ja tukea kansalaistoimintaa Järvenpään kaupungissa ja koordinoida kansainvälistä toimintaa. Yhteys kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön on arvioinnissa saadun palautteen perusteella palvelualueilla ainakin osin kadonnut ja osin työtä tehdään päällekkäin. Jotta kaikki yhdistykset saavat tasapuolisesti tukea kaupungilta, täytyisi toimijoiden kesken luoda yhteiset toimintamallit. Tätä on yritetty, mutta heikoin tuloksin. Kevään 2014 aikana on saatu luotua muun muassa yhdistysrekisteri ja kehitetty kansalaistoiminnan tukea / yhdistysyhteistyötä ja järjestetty yhdistysiltoja. Jatkossa tulisi luoda rakenne, jossa kaupungin eri palvelu-/avainalueilla olisi nimetyt yhdyshenkilöt yhdistyksiin päin, siten että eri alojen yhdistykset saisivat asiantuntevaa tukea ja asiakaspalvelua sekä linkin toimivaan yhteistyöhön. Kansalaisjärjestöt voisivat muodostaa toimialoittain (tms.) jonkinlaisia ryhmiä (klustereita) näiden yhdyshenkilöiden tuella. Tärkeä semanttinen ero on siinä, että kansalaisjärjestöt ovat itsenäisiä toimijoita eikä viranhaltija siis johda heidän toimintaansa vaan tuen prosessia. Tämä em. verkosto ja klusterit ovat muotoutumassa. Pohdintaa: Jotta toiminta saadaan yhtenäiseksi, tulee kolmannen sektorin koordinoinnin tukena olla toimivat klusterit. Tavoitteena on luoda mahdollisimman kattava verkoston toimintamalli, jossa kunta ja järjestöt toimivat yhdessä samaan suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vertaistoimintaa, jossa ryhmien vetäjät olisivat kolmannelta sektorilta ja kaupunki tarjoaisi tilat tai järjestäisi yhteisiä teematapahtumia. Harkinnan mukaan myös tiloja voidaan antaa kolmannen sektorin hallintaan. Ikäihmisten ja toimintarajoitteisten palvelualueen asiakkaiden kohdalla kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu sekä Arjen osallisuuden tuen että Terveyden ja itsehoidon edistämisen avainalueille. Kolmannen sektorin toiminta kuuluu arjen osallisuuden tukeen, mutta sitä pitkälti toteutetaan myös Kotona asumisen mahdollistamisen avainalueella. Yhteistyö on prosessien välillä on sujunut hyvin, mutta osittain kolmannen sektorin toimijat ja yhteistyömuodot ovat samoja. Yhteistyössä, -toiminnassa tai tavoitteissa ei ole näkemyseroja. Pikemminkin siinä on pohdittavana se, että samat toimijat asioivat molempien alueiden kanssa. Pohdintaa: Kommunikaatiota sekä verkostojen hallintaa eri prosessien välillä on vahvistettava. Palvelualueiden on oltava vastuussa oman substanssialueensa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Samalla kuitenkin on vältettävä päällekkäisyyksiä. Samat järjestöt ovat kumppaneita useiden toimijoiden kanssa. 7

9 Kolmannen sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja toimintaa tulisi vahvistaa, kaupungin rooli tässä voisi olla esimerkiksi kumppanuus tai suosittelija järjestöjen yhteisissä rahoitushauissa Ray:stä Liikuntapalvelut Elinvoimaisuuden vahvistamisen ja itsensä kehittämisen avainprosessin toimintaa sovelletaan vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen, liikunnan ja kirjastopalveluiden tehtäväalueille. Tämän lisäksi avainprosessi vastaa kansalaistoiminnan edistämisestä Järvenpään kaupungissa. Avainprosessi turvaa kuntalaisille terveellisiä elintapoja, hyvinvointia edistäviä ja kuntouttavia sekä kaupungin vetovoimaisuutta lisääviä asumisen, viihtyisyyden, osaamiseen ja vapaaajan palveluita sekä edistää ja tukee kansalaistoimintaa Järvenpäässä. Elinvoimaisuuden vahvistaminen ja itsensä kehittäminen suhteessa Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten avainprosesseihin vaatisi muun muassa liikuntapalveluiden nykyistä vahvempaa poikkihallinnollistamista. Yhteistyö on kehittynyt, mutta toimintakyvyn tukemiseksi on paljon kehitettävää. Yhteisinä asiakkaina ovat Järvenpään opiston kurssit, liikuntapalvelujen tapahtumat, musiikkiopiston ikääntyneiden toiminta ja senioripuistohanke. Elinvoimaisuuden vahvistaminen ja itsensä kehittäminen ja Terveyden ja itsehoidon edistäminen (mm. liikuntapalvelut). vrt. kuntalaisaloite liikuntareseptistä. Liikuntapalvelujen ja pienten lasten palvelujen sekä kasvun tuen palvelujen yhteistyö on aloitettu perheliikunnan edistämiseksi ja käsittääkseni se on etenemässä hyvin. Liikuntapalveluiden ja koulujen välillä on luotu yhteistyökäytänteitä, joita edelleen kehitetään. Pohdintaa: Yhteistyötä tulisi vahvistaa ja esimerkiksi sairaanhoidon ja liikuntapalveluiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä rajapinnoissa. Tärkeää olisi myös saada Ikäihmisten ja toimintarajoitteisten palvelualueelta resurssi liikuntapalveluiden kanssa tehtäviin yhteisiin hankkeisiin Moniammatillisuus Terveyden edistämisen avainalueen tehtävänä on kaupunkilaisten terveyden ja itsehoidon edistäminen sekä hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen, kuntalaisten omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitoa vahvistaen sekä aktiivista vastuunottoa lisäten. Terveyden edistäminen on kokonaisuus, jossa ennakoidaan, raportoidaan ja tunnistetaan kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä, vastataan heidän toistuvaan tai akuuttiin avohoidon tarpeeseen terveyshyötyä tuottaen sekä edistetään työterveyttä, -hyvinvointia ja -turvallisuutta. Avainalueen toimintaa kuvaa poikkihallinnollisuus, monialainen yhteistyö ja vahva asiakasosallisuus. Sairauden hoidon avainalueen tehtävänä on huolehtia laadukkaasti, asiakaslähtöisesti ja tutkimusnäyttöön perustuen palveluprosessiensa mukaisista tehtävistä: sairauksien hoidosta, niiden diagnostiikasta ja kuntoutuksesta. Toimintakykyä edistävän sairauden hoidossa ja Terveyden ja itsehoidon edistämisen risteyskohdassa tunnistettiin joitakin haasteita. Terveyden ja itsehoidon alueella haasteet liittyvät erityisesti Terveyden ja itsehoidon palvelujen -palveluprosessin toiminta-alueelle, avovastaanottojen ja kuntoutuksen toimintaympäristöihin. 8

10 Risteyskohdassa haasteeksi nousi muun muassa seuraavia asioita: prosessin omistajuus, yhteinen työ, osin orientaaton erilaisuus, kaksinkertainen päätöksenteko ja informaatiokatkokset. Itse substanssin erillisyydessä ei ole ongelmia. Prosessit tarvitsevat toisiaan eivätkä voi olla olemassa ilman toista. Terveyden edistämisellä ja sairauden hoidon avainalueella on yhteinen työ, samat potilaat asiakkaina. Kumpikin tarvitsee toistaan ja kumpikaan ei voi tehdä töitä vain terveyden edistämiseksi, kuntouttamiseksi tai sairauden hoitamiseksi. Tavoitteet sinällään ovat samat. Kaikkiaan terveyden edistämisen sairauden hoidon ja kuntoutumisen raja on häilyvä. Lisäksi suuret volyymit tulevat niistä arjen ongelmista, joiden hoito on aina akuuttia. Niihinkin tarvitaan molempia ammattikuntia. Ei vain lääkäreitä tai hoitajia. Tämä terveyden edistämisen promootio-tyyppinen itsehoito on uutta genreä ja se on tyypillistä terveyden edistämistä, jossa on paljon tehtävää erityisesti sähköisten palveluiden osalta, jota terveyden ja itsehoidon edistämisen avainalue on ansiokkaasti lähtenyt edistämään. Pohdintaa: Arvioinnissa nousi esille, että taustalla vaikuttavat omalta osaltaan muun muassa henkilöstöön ja sen siirroksiin liittyviä asioita. Toimijat ovat etääntyneet toisistaan. Tämä vaatii voimakasta kehittämistä ja moniammatillisuutta. Eri professioilla on erilainen näkökulma ja tätä pitäisi pystyä lähentämään. Tärkeänä asiana nousi esiin myös se, että eri toimijat kuten esimerkiksi sosiaalityö tulee mukaan kehittämiseen. Yhteisissä hanketta koskevissa keskusteluissa nousi vahvasti esille myös se, että vain rohkeilla teoilla ja asenteella on mahdollista saada muutosta aikaan. Edellisen lisäksi nousi keskusteluissa esille Kasvun tuen avainalueen vastuulla olevan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyö. Kasvun tuen työnjako Terveyden edistämisen sekä Sairauden hoidon avainalueiden kanssa on koettu kohtuullisen selväksi, mutta hoitoketjujen jatkuvuutta on hyvä edelleen kehittää. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa toteutetaan kouluterveydenhuollon perustehtävänä ja akuuttia sairaanhoitoa tarvitsevat ohjataan terveyspalveluihin. Myös kroonisesti sairaiden lasten hoitoketjut ja työnjako koetaan kohtuullisen toimiviksi, joidenkin osalta työ on toki vielä kesken. Asiakkaan prosessin ja resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta olisi kehitettävää siinä, että koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa tehtyä hoidon tarpeen arviointia hyödynnettäisiin entistä enemmän suoraan terveyspalveluissa, jolloin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä. Vanhemmuustyön näkökulma pitäisi olla mukana myös aikuisten palveluissa eli siirryttäisiin yksilön hoitamisesta koko perheen ja toimintaympäristön hoitamiseen Palveluohjaus Erityisasumisen palvelut muodostuvat kokonaisuudesta, jossa järjestetään ikääntyneille ja toimintarajoitteisille järvenpääläisille ympärivuorokautista hoitoa sekä asumisen palveluja tarvittavien tukitoimien avulla. Avainalueen tehtävänä on huolehtia, että erityisasumisen palvelujen asiakas asuu ympärivuorokautisessa hoidossa turvallisesti, itsensä näköisesti ja valinnanvapautensa säilyttäen hänelle merkityksellisten ihmissuhteiden vahvistamana. Työn- ja vastuunjaon selkeyttämistä vaatii Aikuisten sosiaalipalveluiden sekä koko Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen kanssa ne asiat, jotka koskevat ikääntyneiden palvelutarpeita. Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja Vaativa hoiva ja hoito ovat kohdanneet risteyskohdassaan haasteina muun muassa asiakkaan siirtymisen avainalueelta toiselle. Kriteerit ovat työn alla, jotta työskentely rajapinnoissa olisi mahdollisimman mutkatonta. Jossain määrin harmaan alueen rajapinta on siirtynyt jonkin verran Kotona asumisen tuen ja Arjen osallisuuden tuen suuntaan. Tällä hetkellä harmaat alueet liittyvät eniten tuettuun asumiseen ja jossain määrin palveluohjaukseen ja sosiaalityöhön. Lisäksi käsitteistö (tukiasuminen, tuettu asuminen, palveluasuminen) on ollut käytössä hieman erilaisissa merkityksissä eri alueilla. Asiakasryhminä vajaakuntoisten ja vanhusten sekä nuorten tukiasuttamisen työnjako on osin avoin, jolloin haaste kohdistuu Kotona asumisen tuen ja Arjen osallisuuden tuen sekä Lasten ja nuorten palveluiden suuntaan. 9

11 Kun on monta toimijaa, on varsin tärkeää sopia, kenellä on päävastuu asiakasprosessista (=kuka omistaa asiakasprosessin) ja milloin vastuu ja toiminta siirtyy omalta alueelta toisen avainalueen vastuulle. Rajapintaan liittyvät haasteet on suurelta osin jo tiiviillä yhteistyöllä saatu selvitettyä. Aikuisten sosiaalipalvelut vastaavat lyhytaikaisesta ja kiireellisestä majoittamisesta sekä lyhytaikaisesta tukiasumisesta työikäisten osalta. Majoittamisessa ja osin myös tuetun asumisen ostoissa käytetään pääosin yksityisiä palveluntuottajia. Kun tuetun asumisen tarve pitkittyy, siirtyy asiakas hoidon ja hoivan puolelle. Tämän siirtymän aikataulu ja tapa on vaatinut täsmennyksiä ja määrittelyjä, mutta nykyisin käytäntö toimii suhteellisen hyvin. Avainalueelta toiselle siirtymässä apuna on ESAS - työryhmä, joka arvioi asiakkaan hoidon ja asumispalveluiden tarvetta. Pelkkä asunnon tarve ei aiheuta asiakkaan siirtoa, vaan mukana täytyy olla myös muita, terveyteen ja hoivaan/huoltoon liittyviä tarpeita. Vaativa hoiva ja hoito on ansiokkaasti kehittänyt tätä ESAS -työryhmää arviointivälineenä. Tukiasumiseen liittyviä harmaita alueita on yhä kokonaiskuvassa, erityisesti kunnan omien palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisemisen prosessissa hoidetaan sosiaalityön kanssa tiiviissä yhteistyössä olevia asiakasryhmiä (kuten mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, asunnottomat, maahanmuuttajat, nuoret), mutta vajaa-kuntoisten (vammaisten, kehitysvammaisten, "heikkolahjaisten" tai ns. ei kenenkään asiakkaiden) sekä vanhusten tukiasumisen osalta kuvio on vielä hiukan avoin, mutta työnjakoa arjen osallisuuden ja kotona asumisen tuen välillä tehdään parhaillaan. Myös nuoret ovat osittain sellainen asiakasryhmä, jossa tuetun asumisen työnjako Lasten ja nuorten palvelualueen kanssa ei ole aivan selkeä. Kotiin vietävä tuki on yleensäkin alue, jossa harmaata aluetta on perhesosiaalityön, aikuisten sosiaalipalveluiden (tuettu asuminen), sairaudenhoidon (mielenterveys- ja päihdeyksikkö) ja kotona asumisen tuen (kotihoito) välillä. Tämänkin työnjako alkaa pikku hiljaa selkeytyä, kun palvelutarjontaa ja kohderyhmää on erilaisissa työryhmissä avattu ja kuvattu. Arjen osallisuuden tuen alueelle tuleva vanhussosiaalityöntekijän resurssi auttaa varmasti osaltaan selkeyttämään tilannetta, mutta jonkin verran yhdessä istumista työn- ja vastuunjaon selkeyttämiseksi se kyllä vielä vaatii. Työ edellä mainittujen asioiden yhtenäistämiseksi ja eteenpäin saattamiseksi on alkanut jo viime vuoden puolella ja jatkuu hyvällä mielellä ja hyvällä menestyksellä tänä vuonna. Käsitteistöä on määritelty hyvinkin pitkälle ja kriteeristön pohdintaan käytetään pohjana mm. psykiatrista RAI-arviota, joka on tulossa mahdollisesti syksyllä käyttöön sekä tuetun asumisen että ympärivuorokautisen asumisen alueille. Kiteytettynä rajapintojen haasteet ovat siis sopiminen yhtenäisestä menettelystä ao. asioiden suhteen. Eritasoisen asumisen käsitteistä on saatava yhteinen ymmärrys, jonka perusteella palvelujen jako avainalueiden kesken, kriteerit, eli oikea asiakas oikeassa paikassa oikea-aikaisesti ->asiakkaan toimintakyvyn tukeminen + palveluketjun ymmärtäminen myös talouden näkökulmasta + asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Asiakkaan (ja työntekijän) oikeusturvan varmistaminen (moniammatillinen käsittely, päätöksenteko, valvonta, sopimukset). Pohdintaa: Keskeisenä asiana pohdittavaksi nousee, mikä on Arjen osallisuuden tuen oikea rooli ja kuinka palvelut voitaisiin parhaiten järjestää. Vaihtoehtona nykytilanteelle on Ikääntyneiden päivätoiminnan ja omaishoidon tukipalvelun siirtäminen Kotona asumisen tukemisen avainprosessiin Kotona asuminen Kotona asumisen tuen avainalueen tehtävänä on tukea ja edistää ikääntyneen ja toimintarajoitteisen järvenpääläisen mahdollisimman toimintakykyistä ja hyvinvoivaa asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kotona asumisen tuki on palvelukokonaisuus, joka muodostuu kaupungin kotihoidon ja omaishoidon palveluista sekä yksityisten yritysten järjestämistä kotiasumisen tukipalveluista. Lisäksi avainalueen tehtävänä on ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten tuetun asumisen sekä lyhytaikaisasumisen järjestäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kotona asumisen mahdollistaminen suhteessa Elämänhallinnan tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen nousi esille, että palveluiden kohdentaminen kaipaa selkeyttämistä. Toimintakykyä edistävän sairauden hoidon suhteessa Kotona asumisen mahdollistamisen prosessiin huomattiin, että kotiutumisessa osastolta on kehittämistä. Muistipotilaan polku on myös epäselvä osittain. 10

12 Aikuisten sosiaalipalvelujen avainalueen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarjoamalla pääosin lakisääteisiä sosiaalipalveluita. Aikuisten sosiaalipalveluiden avainalue muodostuu mm. viimesijaisen toimeentuloturvan, sosiaalisen luototuksen, tarpeenmukaisen majoittaminen ja tuetun asumisen, sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden muodostamasta kokonaisuudesta. Kotona asumisen mahdollistamisen suhteessa Arjen osallisuuden tukeen nousi muun muassa päällekkäisyydet asiakkuuksissa ja osin epäselvät rajapintakysymykset. Terveyden ja itsehoidon edistäminen suhteessa Kotona asumisen mahdollistamiseen on yhteisen prosessin kohdalla kehittämisen alla. Myös siinä havaittiin, että muistipotilaan polku on osittain epäselvä. Pohdintaa: Palveluohjausta tehdään kolmelle alueelle. Riskinä on, että asiakas ja asiakasvastuu katoavat matkalla. Asiakkaan polun hahmotteleminen koko organisaatiossa on olennaista palvelutarpeen arvioinnissa eli mistä asiakas tulee hoitoon ja minne hän kotiutuu Maahanmuuttajat Osaamisen varmistaminen ja työelämään siirtymisen avainprosessi sisältää muun muassa maahanmuuttajien kotouttamistyön kokonaiskoordinoinnin. Osaamisen varmistamisen ja työelämään siirtymisen ja Toimintakykyä edistävän sairauden hoidon prosessien risteyskohdassa ongelmana on, että maahanmuuttajat eivät saa tarvittavaa palvelutarpeen arviointia. Maahanmuuttajat ovat muiden kuntalaisten kanssa yhteisten palveluiden piirissä, mutta tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa asioidessaan terveyspalveluissa. Pakolaiset ml. kuntapaikoille tulevat oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat ovat lisäksi erityisryhmä, joiden palvelutarve (mm. terveystarkastukset, sairaudet) tulee kartoittaa ja luoda toimintamalli. Näitä ei vielä ole. Osaamisen varmistamisen ja työelämään siirtymisen ja Laadukkaan ja tarpeita vastaavan asumisen edistämisen prosessien risteyskohdassa todettiin tarvetta prosessin määrittelylle koskien kiintiöpakolaisten asuttamista. Laadukkaan ja tarpeita vastaavan asumisen edistämisen prosessi vastaa asuntoasioiden kehittämisestä sekä asuntomarkkinoiden ohjauksesta ja ohjelmoinnista siten, että eri asunnontarvitsijaryhmien edut tulevat riittävästi huomioon otetuiksi. Tavoitteena on edistää asuntojen ja asuntoalueiden laadukasta toteutusta. Prosessissa huolehditaan myös lainsäädännössä määritellyistä kunnan asuntoviranomaisen tehtävistä sekä kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevan eli lähinnä osaketaloissa sijaitsevan asuntokannan vuokraustoiminnasta ja kunnossapidosta. Maahanmuuttajat ovat muiden kuntalaisten kanssa yhteisten palveluiden piirissä, mutta kiintiöön kuuluvat pakolaiset, ml. kuntapaikoille tulevat oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat, ovat erityisryhmä, joille kunta on velvollinen järjestämään tarvittaessa asunnon. Tämä asunnon hankkimisen prosessin määrittely Kaupunkikehityksen kanssa on vielä kesken: vaihtoehtoina lienee oma toiminta / Järvenpään Mestariasunnot / ostopalvelu. Lisäksi mahdollinen välivuokrauksen toimintamalli on vielä tekemättä. 11

13 2.8. Asuntopalveluiden uudelleen järjestäminen Asuntopalvelut työllistää tällä hetkellä on kaksi henkilöä, suunnittelupäällikön ja asiakaspalvelusihteerin. Asuntopoliittinen suunnittelu edellyttää kunnassa hyvää yhteistyötä palvelualueiden kanssa, mutta yhtä kaikki vahvaa verkostoitumista alalla toimivien muiden tahojen kanssa. Suunnittelua on tehtävä erityisesti kaavoituksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä asuntopalveluiden kesken. Kunta huolehtii aina viime kädessä mm. heikompiosaisten asuttamisesta. Tätä tarkoitusta varten Järvenpäässä on mm. perustettu Asumisen ohjausryhmä, joka käynnistää ja huolehtii palveluverkkosuunnitelmassa mainittujen asumista koskevien tarpeiden edistämisestä ja etsii ratkaisuvaihtoehtoja. Kaupungin asuntopalveluista vastaava on ryhmän vetäjän roolissa oikea henkilö, koska hänen tehtäviinsä kuuluu koko kaupungin asumisen kokonaisuuden ymmärrys ja kehittäminen osana Helsingin seutua. Kunnan asuntoviranomaistehtäviä hoitavan tulee huolehtia lainsäädännössä ja valtion viranomaisten päätöksillä kunnan ratkaistavaksi säädetyistä ja määrätyistä asuntoasioista. Hän seuraa asumista koskevassa lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Kunnan asuntoviranomaistehtäviä hoitava huolehtii mm. kunnan lausuntojen antamisesta valtion tukemissa uudis- ja peruskorjaushankkeissa. Erityisryhmien avustuksissa lausuntoon tarvitaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunto. Hän valmistelee kunnan asuntopoliittiset yms. suunnitteluasiakirjat sekä huolehtii niiden ja esimerkiksi seudullisten asumista koskevien sitoumusten ja sopimusten toteutumisesta omalta osaltaan. Asuntolainsäädännössä kunnassa sijaitsevan valtion tukeman asuntokannan ohjaus- ja valvontatehtävät kuuluvat kunnalle. Erityisesti on kysymys siitä, että asukasvalinnat suoritetaan säädösten mukaisesti. EU-lainsäädäntö estää valvonnan lopettamisen. Kunnan tulee huolehtia myös erilaisten valtion asuntotuotannon tukimuotojen tiedottamisesta. Vuoden 2015 alusta asumisoikeuslainsäädännön mukaiset tehtävät tullaan ostamaan Helsingin kaupungilta. Parhaillaan valmistellaan muutosta, jonka seurauksena kaikki KUUMA-kunnat ostavat ko. palvelut Helsingin kaupungilta. Järvenpään kaupunki toimii kuitenkin muutoksenhakuviranomaisena, jos asiakas on tyytymätön Helsingin tekemään päätökseen. Tällainen tilanne on kuitenkin lähinnä teoreettinen. Parhaillaan neuvotellaan myös KUUMA-kuntien kanssa korjaus- ja energia-avustusten tulevaisuudesta. On epävarmaa, missä määrin valtio jatkossa enää myöntää avustuksia kyseisiin tarkoituksiin. Pohdinnassa on mahdollinen kyseisten tehtävien keskittäminen KUUMA-kunnissa yhteen tai kahteen kuntaan tai että valtion määrärahojen vähenemisen johdosta asioiden hoitaminen säilyy ennallaan. Asuntopalvelut on huolehtinut kaupungin erillisistä osakehuoneistoista, Y-Säätiön välivuokrausasunnoista sekä Asunto Oy Tanhuaspin työsuhdeasuintalosta. Hallinnointi ja vuokraustoiminta on ostettu Järvenpään Mestariasunnot Oy:ltä Lapsiperheet ja niiden toimintakyvyn vahvistaminen Alle kouluikäisten lasten hoito sekä kasvun ja oppimisen edistämisen prosessin tarkoituksena on järjestää 1 6-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuspalvelut ja toteuttaa 6-vuotiaiden lasten esiopetus. Työ perustuu moniammatilliseen ja prosessimaisesti toteutettuun toimintaan, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja palvelusta saama asiakashyöty. Peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistäminen ja Alle kouluikäisten lasten hoito sekä kasvun ja oppimisen edistämisen välillä esiintyy yksittäisten tapausten kohdalla haasteita. Suuria ongelmia ei ole ja niiden välttämiseksi on tärkeää, että prosesseilla on keskinäinen tietous ja ymmärrys toistensa prosessien erityispiirteistä ja säädöksistä. Tämä vaatii yhteistä keskustelua ja käytänteitä, joita on jo osittain toteutettu. Kehittämisen alla on OPS ja eskariyhteistyö sekä yhteisten tilojen käyttö. Jatkumo eli aluejaottelu ja asiakasohjaus saatava mahdollisimman yhteneväksi. Esim. lasten sijoittelu esiopetusryhmiin siten, että huomioidaan siirtyminen ko. alueen perusopetukseen. 12

14 Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen ja korjaamisen avainprosessin tehtävänä on vahvistaa perheen toimintakykyä, järjestää perheoikeudellista ohjausta ja tukemista sekä turvata lasten kasvua lastensuojelulla ja toteuttaa kiireellistä sosiaalityötä. Avainprosessi turvaa lapsiperheille hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä ja vahvistavia sekä kuntouttavia palveluita ensisijaisesti asiakkaiden arkiympäristössä yhdessä kasvuyhteisöjen, monialaisista toimijoista koostuvien avainprosessien ja palvelualueiden kanssa. Avainprosessin tehtävänä lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on lapsen ja nuoren kehityksen ja terveyden turvaaminen silloin, kun se on vaarantunut tai vakavasti vaarantunut. Tehtävänä on tavallisen riittävän hyvän lapsuuden turvaaminen ja lapsiperheiden toimintakyvyn korjaaminen sekä itsenäistyvän nuoren ja hänen perheensä tukeminen sijoituksen päätyttyä. Avainprosessin tehtävänä vanhempien erotilanteessa on tukea vanhempia ja turvata lapsen etu ja oikeus kumpaankin vanhempaan eroneuvonnalla, perheasioiden sovittelulla, olosuhdeselvitystyöskentelyllä ja lastenvalvojatyöllä sekä sosiaalipäivystystyössä turvata kiireellinen sosiaalityö. Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen ja korjaamisen ja Toimintakykyä edistävän sairauden hoidon risteyskohdassa nousi esiin seuraavia haasteita: vanhemmuustyö, yhteiset koulutustarpeet, lapsen huomioiminen päihde- ja mielenterveyspalveluita järjestettäessä sekä henkilöstön koulutustarpeet (esim. perheinterventio-koulutus ja lapset puheeksi -koulutus). Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen ja korjaamisen ja Elämänhallinnan tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen risteyskohdassa seuranta hätäkeskusviestejä koskien on kesken. Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen ja korjaamisen ja Alle kouluikäisten lasten hoidon sekä kasvun ja oppimisen edistämisen risteyskohdassa nousi esille yhteiset koulutustarpeet. Perhetyötä tarvitaan sijaisperheille. Yhteiset koulutustarpeet koskien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, kuten varhainen havainnointi, tunnistaminen ja puuttuminen päivähoidossa, neuvolassa jne. Perhetyön kehittäminen sijaisperheille ja varhaiskasvatukseen huomioidaan osana perhetyön mallin kehittämistä, joka toteutetaan vuoden 2014 aikana. Peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistämisen ja Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen yhteistyössä on kehitetty tiedonkulkuun liittyvää ohjeistuksia ja prosessikuvauksia. Olemme kehittäneet tähän ohjeistuksen, koska on ollut vaikea saada esim. ls-ilmoituksen tekijälle tieto, miten asia on edennyt. Tämä tilanne on kehittynyt valtavasti viimeisten parin viikon aikana. Eri lain alla toimiminen vaikeuttaa salassapidon kannalta joskus toimintaa. Olemme kehittäneet tiedonkulkuun liittyvää ohjeistuksia ja prosessikuvauksia, nämä hyväksytty kunta-ohr:ssä pari viikkoa sitten. Suunta siis eteenpäin. Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistamisen ja korjaamisen sekä Kasvun tuen prosessin yhteistä lapsiperheiden kotipalvelun prosessia ja työnjakoa kehitetään osana valmisteilla olevaa järvenpääläistä perhetyön mallia. Toinen asia on perhesosiaalityön puolella tällä hetkellä oleva lapsiperheiden kotipalvelu, jonne voi tulla pyyntöjä pitkäaikaisesta ja kokopäiväisestä arjen tuesta esim. lapselle tehtyjen toimenpiteiden tai leikkausten jälkeen. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu sekä päivittäin lyhytaikaiseen että muuten lyhytkestoiseen tukeen Yhdyskuntarakenne Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen prosessi vastaa maankäyttöpolitiikan lähtökohtien ja toimintamallien valmistelusta, yhdyskuntarakenteen tavoitteenasettelusta, ohjaamisesta ja yhteensovittamisesta. 13

15 Sujuvan ja asiantuntevan rakennusvalvonnan tehtävistä keskeisin on valvoa kaavojen noudattamista sekä osaltaan ohjata ja valvoa, että rakentamisessa noudatetaan säännöksiä, määräyksiä ja hyvää rakennustapaa. Rakentamisen valvontaa suoritetaan yleisen edun näkökulmasta. Toiminnan tavoitteena on edistää terveellisen, turvallisen, ekologisesti kestävän ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. Osaamisen varmistamisen ja työelämään siirtymisen ja Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen risteyskohdassa nousi toiveena monimuotoisen asumisen kehittäminen maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi. Kaupungin tulee aktiivisen yhdyskuntasuunnittelun keinoin huolehtia siitä, että maahanmuuttajat (ml. pakolaiset) sijoittuvat asumaan monipuolisesti muun väestön keskuuteen. Tämä edistää ns. kaksisuuntaista kotoutumista. Maahanmuuttajat eivät sitä paitsi edes pääsääntöisesti ole pakolaisia. Kulttuurin edistämisen ja tapahtumien mahdollistamisen ja Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen prosesseja yhdistää ympäristöestetiikka. Ympäristöestetiikka, eli sen lisäksi että yhdyskuntarakenteesta tehdään toimiva ja ekotehokas, sen tulisi olla myös kaunista, viihdyttävää, joka kokonaisuutena koetaan puoleensavetäväksi. Ei niin että sinällään toimivia ja ekotehokkaita kokonaisuuksia on sikin sokin tyyliltään ja malliltaan toistensa keskellä. Tähän liittyy myös viherrakentaminen ja muut julkiset tilat / alueet ja mahdolliset julkisten tilojen taideteokset yms. Alle kouluikäisten lasten hoito sekä kasvun ja oppimisen edistäminen ja Peruskoululaisten kasvun ja oppimisen edistäminen suhteessa Toimivan ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä Sujuvaan ja asiantuntevaan rakennusvalvontaan nostaa esille koulualueiden liikennejärjestelyt. Kehittämiskohtana nähtiin ennakoitavuus eli että palvelualueilta tulee tieto tarpeista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jatkuvasti törmätään tilanteisiin, että tilatarpeista on huolehdittu, mutta ympäristöön kohdistuvat tarpeet havaitaan liian myöhään suunnittelun kannalta. Esim. parkkipaikat, jättöpaikat, pihojen läpikulun estäminen jne., vaaralliset koulureitit, niistä tiedottaminen, alikulkujen yms. suunnittelu uusille asuntoalueille, vaaralliset risteykset, niiden kunnossapito, sisäinen joukkoliikenne, aikataulut - koulujen aikataulut. Pohdintaa: Yhteistyötä on kehitettävä, tiedonkulkua parannettava ja suunnitteluprosessien ymmärrystä puolin ja toisin lisättävä Työllisyydenhoito ja elinkeino Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinojen edistämisen keskeinen tavoite työllisyyden osalta on työllisyyden edistäminen ja työttömyyden vähentäminen, alueellisten osaamistarpeiden tunnistaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy. Osaamisen varmistamisen ja työelämään siirtymisen ja Aktiivisen ja ennakoivan elinkeinojen edistämisen haasteet liittyvät toisiinsa yhteisen prosessin selkeyttämisellä. Myös aikuisten koulutus ja osaaminen vaatii kehittämistä. Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinojen edistämisen prosessi on tunnistettu yli palvelu- ja avainalueiden ulottuvaksi prosessiksi, jonka prosessin omistaja on elinkeinojohtaja ja työllisyyden hoidon prosessin prosessinomistaja työllisyysyksikön päällikkö. Olemme työstäneet ao. avainprosessien osalta ns. vastuunjakotaulukkoa v pariin otteeseen, mutta se on jäänyt kesken. Myöskin yhteinen ohjelma ja/tai tavoitteet ja mittarit ovat vielä sopimatta. 14

16 Aktiivisen ja ennakoivan elinkeinojen edistämisen ja Kulttuurin edistämisen ja tapahtumien mahdollistamisen prosessit käyvät jatkuvaa keskustelua matkailun asemasta organisaatiossa ja matkailuelinkeinojen vahvistamisesta. Matkailussa on perinteisesti ollut painopisteenä matkailuneuvonta ja kaupungin omien kulttuurikohteiden sekä alueellisen yhteistyön edistäminen matkailussa. Pohdintaa: Haastatteluissa nousi esille, että Osaamisen varmistamisen ja työelämään siirtymisen ja Aktiivisen ja ennakoivan elinkeinojen edistämisen kesken tulee työnjakoa kuntouttavan työtoiminnan selkeyttämiseksi vielä hioa ja tähän liittyy voimakkaasti aikuisten osaamisen näkökulman vahvistaminen. Matkailun asemaa on pohdittava. 15

17 3. Palveluprosessien arviointi Palveluprosessit arvioitiin palvelualueiden ja avainprosessien johtoryhmissä omatoimisena itsearviointina. Tästä osuudesta arvioinnissa vastaavat palvelualuejohtajat. Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan prosesseja on kehitetty rivakkaa tahtia ja muutoksia on tehty myös prosesseihin matkan varrella jatkuvan parantamisen periaatteella. Avainprosessien kehittämisen eritahtisuus on huomattava ja sen näkyy myös tässä raportissa. Siinä missä em. prosessien osuudessa kerrotaan lähinnä jo toteutetuista muutoksista, on Aikuissosiaalityön ja Terveydenhoidon sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten prosesseissa lähinnä tunnistettu kehittämiskohteita. Pohdintaosuudet on pääosin raportin kirjoittajien palvelualueille esittämiä kysymyksiä, joihin tulisi ottaa kantaa jatkotyössä Muutoksia Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluprosesseihin Vuoden 2014 aikana Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluprosesseissa on tehty jo useita toimintaa kehittäviä ja talouden säästöihin tähtääviä muutoksia. Kirjaston palveluprosessi on siirretty osaksi kulttuuri- ja tapahtumapalveluja Kirjasto on merkittävä kirjallisuusharrastuksen mahdollistaja, mutta myös laajemmin sivistyksen edistäjä ja merkittävä tapahtumapaikka. Vuoden 2015 alusta esitetään Kirjaston palveluprosessin nimen muuttamista Lukemisen, sivistyksen ja tiedonhaun edistäminen. Kirjasto on myös tiedonhaun mahdollistaja ja se toimii ihmisten kohtaamispaikkana. Kirjaston merkitys myös erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana on vahvistunut. Kulttuurin edistäminen ja tukeminen jatkaa omana palveluprosessinaan ja se sisältää muun muassa yleisen kulttuurin edistämisen sekä eri kulttuuritoimijoiden tukemisen ja avustamisen. Vuoden 2015 alusta esitetään muodostettavan Tapahtumien järjestämisen palveluprosessi, johon kootaan kaikki se toiminta, jonka tavoitteena on joko järjestää itse tai luoda edellytyksiä toisten järjestämille tapahtumille. Järvenpää-talo olisi osa tätä prosessia, koska se toimii merkittävänä tapahtumien järjestäjänä sekä keskeisenä kulttuuri- ja muiden tapahtumien järjestämispaikkana. Itsensä kehittäminen ja Ohjattu taideilmaisu -prosessien päätehtävä on ihmisten omaehtoinen itsensä kehittäminen ja harrastamisen kautta oman elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Ne jatkavat merkittävänä osana Elinvoimaisuuden vahvistamisen ja harrastustoiminnan edistämisen avainprosessia. Kansalaistoiminnan edistäminen ja neuvonta -prosessin keskeisenä tavoitteena on edelleen ohjata ja tukea järjestöjen sekä muuta kansalaistoimintaa sekä järjestää neuvontaa ja tiedotusta erityisesti sivistys- ja harrastuspalveluista. Organisaatiota esitetään muutettavaksi vuoden 2015 alusta siten, että entinen Vapaa-aika ja osaamiskeskus lakkaa ja muodostetaan uusi tulosyksikkö. Tästä kerrotaan tarkemmin organisaatioita käsittelevässä kappaleessa. Liikunta ja terveellinen elämäntapa -prosessin nimi esitetään muutettavaksi paremmin uutta liikuntalakia vastaavaksi Liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan saavutettavuuden edistäminen. 16

18 Alla kuvat prosesseista ennen ja jälkeen muutosten: 17

19 3.2. Muutoksia Lasten ja nuorten palvelualueen prosesseihin Palvelualueella esitetään vuoden 2015 alusta pieniä muutoksia ja tarkennuksia prosesseihin ja niiden nimiin. Osalla palveluprosesseja nimikkeet eivät ole prosessimaisia ja niitä tarkistetaan tarvittaessa kaupungin linjauksen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa Avoin varhaiskasvatus- palveluprosessi esitetään siirrettäväksi osaksi Kasvun tukeen perustettavaa uutta Vanhemmuuden tukemisen palveluprosessia. Uutena esitetään Palveluohjauksen palveluprosessia, jossa on asiakasvirtojen ohjaus ja neuvonta. Esiopetus-palveluprosessi säilyy entisellään, mutta siihen kuuluvaa oppilashuollon toteutumista tarkennetaan ja yhteisiä alaprosesseja yhdenmukaistetaan. Perusopetuksessa palveluprosessit säilyvät entisellään. Perusopetuksen ja kasvatuksen palveluprosessiin kuuluvaa Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja kasvatuksen toteutuminen - toimintaprosessin uudelleen muotoilua pohdittiin, mutta päädyttiin säilyttämään entisenä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa toiminto- ja alaprosessit tarkentuvat uuden oppilashuoltolain toimeenpanon myötä. Kasvun ja vanhemmuuden tuessa perustettavaan uuteen Vanhemmuuden tukemisen palveluprosessiin kuuluu perhekeskusten toiminta. Kotiin vietävä perhetyö on yhteinen prosessi Perhesosiaalityön perhetyön palvelujen kanssa. Perhesosiaalityöstä kodinhoidollinen perhetyö siirtyy Kasvun tukeen osaksi Vanhemmuuden tukemisen prosessin ennaltaehkäisevää perhetyötä. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpanon myötä Nuorten ja opiskelijoiden tuen toiminto- ja alaprosesseja tarkennetaan ja niiden henkilöstömäärä lisääntyy. Nuorisotyön palveluprosessi nimetään uudelleen Nuorten yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Perhesosiaalityössä Perheen toimintakyvyn vahvistamisen prosessi säilyy, mutta lapsiperheiden kotipalvelu siirtyy osaksi kasvun tukea. Lastensuojelu ja kasvun turvaaminen säilyy entisellään. Lastensuojelusuunnitelmien seuranta ja lastensuojelutyön toteutus ja toimeenpano tulevat näkyväksi ala- ja toimintaprosesseissa. Perheoikeudellinen ohjaaminen ja tukeminen säilyy myös entisellään. Kiireellisen sosiaalityön 18

20 toteuttaminen/ sosiaalipäivystys säilyy myös entisellään. Lisäksi selvitetään myös virka-aikaisen ilmoitusten keskittämistä sinne. Alla kuvat prosesseista ennen ja jälkeen muutosten: 19

21 3.3. Kehittämistarpeet Terveyden ja elämänhallinnan edistämisen prosesseissa Terveyden edistäminen / Terveyden ja itsehoidon tuki: Avainprosessin sisällä haasteena rajapinnat toisiin palveluprosesseihin ja siihen liittyvä henkilöstöresurssointi. Kehittämistarpeena on prosessinomistajuuden vahvistaminen, henkilöstön osaamisen lisääminen sekä työnjaon ja yhteistoiminnan kehittäminen. Toimintaa on kaikilla avainalueilla, eroja yhteistoiminnassa. Kehittämistarpeena on myös sosiaalisen lähetteen hyödyntäminen moniongelmaisten asiakkaiden kohdalla. Kehittämisehdotuksena ovat edellä mainitut asiat. Asiat etenevät, mutta muutos ottaa aikaa. Pohdintaa: Miten prosessiin resursoidaan siten, että yhteistyö rajapinnoilla paranee? Miten prosessinomistajuutta vahvistetaan? Miten ja milloin sosiaalinen lähete otetaan käyttöön? Terveyden edistäminen / Terveyden ja itsehoidon palvelut: Kehittämistarpeita syntyy mm. siitä, että siilot ovat kääntyneet uuteen malliin ja korkeat raja-aidat nousseet uusiin paikkoihin. Yhteistyö on valitettavasti vähentynyt. Kehittämisehdotuksena on järjestää yhteisiä johtotiimien kokouksia terveyden edistämisen ja sairauden hoidon kesken silloin tällöin. Samoin yhteistyötä sosiaalityön kanssa tiivistettävä. Asiakkuusjohtajien keskeinen työnjako ja päätösvalta selkeämmäksi, päätöksiä on joskus vaikea saada. Asiakkuusjohtajien ja -päälliköiden välinen työ ja vastuujako selkeämmäksi. Pohdintaa: Miten uudet siilot puretaan? Millaisin toimenpitein yhteistyötä tiivistetään? Miten asiakkuusjohtajien työnjakoa muutetaan, että tilanne selkeytyy ja päätöksiä syntyy riittävän nopeasti? Terveyden edistäminen / Terveyden ja itsehoidon palvelut: On vaikea hahmottaa kokonaisuutta siitä, mihin palvelualue on menossa, kun asiat esiintyvät epätahdissa ja erilaisina avainalueille. Rajapinnalla lasten ja nuorten, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon välillä on kehitettävää. Lääkäreiden ja hoitajien sijoittuminen eri prosesseihin kankeuttaa yhteistyötä. Terveyden edistämisen asiantuntijuus tulisi näkyä. Kehittämisehdotuksena on lisätä palvelupäälliköiden yhdessä tekemistä eri avainalueiden välillä. Yhteisten toimintatapojen etsiminen on käynnissä. Viestinnän samanaikaisuus ja yhdenmukaisuus olisi turvattava tulevaisuudessa paremmin. Pohdintaa: Miten yhteistyötä lasten ja nuorten palveluiden ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa parannetaan? Miten professioiden välisiä raja-aitoja madalletaan? Pitäisikö lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työskennellä samoissa prosesseissa? Toimintakykyä edistävä sairauden hoito / Tutkimus ja hoito vastaanotolla: Kehittämistarpeita on tietokatkojen vähentäminen ja kehittämisehdotuksena on verkostoituminen. Pohdintaa: Mistä tietokatkot johtuvat? Miten yhteistyötä parannetaan? Mitä tarkoittaa verkostoituminen käytännössä? Toimintakykyä edistävä sairauden hoito / Tutkimus, hoito ja kuntoutus sairaalassa: Kehittämistarpeita: Yhteistyön lisääminen kotihoidon ja erityisasumisen alueilla, avo- jatkohoitokontrollit, saatavuusasia, kotiutusprosessi kodittomat, mielenterveyskuntoutujat. Kehittämisehdotuksena on verkostoituminen. Pohdintaa: Riittääkö verkostoituminen? Pitäisikö prosesseja olla vähemmän? Tukevatko johtamisen rakenteet toimintaa? 20

22 Toimintakykyä edistävä sairauden hoito / Erikoissairaan-hoitoa tarvitsevien tutkimus, hoito ja kuntoutus: Kehittämistarpeina nousi yhteistyö Lasten ja nuorten palvelualue nuorisopsykiatria, Nuovo, PENE, sairaalakoulu. Kehittämisehdotuksena on verkostoituminen. Pohdintaa: Mitä verkostoituminen tarkoittaa konkreettisesti? Toimintakykyä edistävä sairauden hoito / Mielenterveys ja päihderiippuvuuksien tutkimus, konsultaatio ja hoito: Kehittämistarpeina nousi kolmannen sektorin ja yhdistysten perustehtävän määrittäminen palveluissa ja yhteistyön lisääminen. Kehittämisehdotuksina nousi verkostoituminen, yhteistyön lisääminen moniongelmaisten hoitosuunnitelmissa sekä palvelujen yksinkertaistaminen/keventäminen. Pohdintaa: Miten kolmas sektori otetaan käytännössä tiiviimmin mukaan palveluiden tuottamiseen? Toimintakykyä edistävä sairauden hoito / Ennaltaehkäisevä suun terveyden ja sairauden hoito: Kehittämistarpeita ovat yhteistyön lisääminen mielenterveys- ja päihdeyksikön ja vuodeosastojen kanssa. Kehittämisehdotuksena on verkostoituminen. Pohdintaa: Miten yhteistyötä käytännössä lisätään? Mitä verkostoituminen käytännössä tarkoittaa? Riittääkö se? Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen / Sosiaali-turvatyö: Kehittämistarpeita on Vanhussosiaalityöntekijän uuden työnkuvan selkeyttäminen suhteessa sosiaaliohjaukseen, terveyskeskuksen sosiaalihuollon osaamisen ja resurssien vahvistaminen ja tiedonkulun parantaminen. Oma työntekijä tarvitaan osastojen sosiaalityöhön. Järvenpään uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa (JUST) kyseiset toiminnot ja palvelut on helpompi yhdistää kokonaisuuteen. Terveyskeskussairaalaan sijoitettua sosiaalihuollon resurssia on kokeiltu ja todettu toimimattomaksi. Pohdintaa: Voisiko palveluprosessin nimeä tarkentaa ja painopistettä vahvistaa niin, että sosiaaliohjaus tulisi paremmin esille? Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen /Muutokseen tähtäävä sosiaalityö: Kehittämistarpeina terveyssosiaalityön (Mielenterveys- ja päihdeyksikkö) ja vammaissosiaalityön ammatillisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen. Pohdintaa: Koko kaupunkitasoisen sosiaalityön prosessit ja työnjako pitäisi kuvata, määritellä sekä tunnistaa ja ottaa haltuun harmaat alueet. Miten estetään prosessien väliin putoaminen ja miten yhteiset prosessit miehitetään? Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen /Sosiaalinen kuntoutus: Volyymin lisääminen, toiminnan vahvistaminen, toiminnan vakiinnuttaminen. Pohdintaa: Kenelle kuuluu liikunnallisten ryhmien vetovastuu ja miten liikuntapalveluiden roolia voidaan vahvistaa elämänhallinnan tukemiseksi? Kuka omistaa Asperger-asiakkaiden palvelut? Prosessit ovat hajallaan. Heikkolahjaisten tuki nyt muun muassa Arjen osallisuuden tuen alueella. Työllisyystilanne heikkenee ja toimeentulotuki menot kasvavat. Ovatko työllisyydenhoidon prosessit liian hajallaan? Miten uuteen lainsäädäntöön pystytään vastaamaan vähenevin resurssein? Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen /Asunnottomuuden vähentäminen: Kehittämistarpeina ovat toimintakyvyn arvioinnin menetelmien parantaminen yhteistyössä mielenterveys- ja päihdeyksikön ja muiden toimijoiden kanssa, hoidolliset kotikäynnit tuettuun yksikköön, yhteistyön lisääminen 21

23 kaupunkikehityksen asuntotoimen kanssa sekä lapsiperheiden asunnottomuus, minkä ratkaisut eivät selkeästi kuulu kenellekään. Pohdintaa: Wärttinä II (päihde- ja tilapäisasumisen) puute johtaa siihen, että asiakkaat ohjautuvat asunnon puuttumisen vuoksi vääriin, raskaisiin ja epätarkoituksenmukaisiin palveluihin. Asumissosiaalityön vahvistaminen ja sen selkeyttäminen tarpeen. Kuuluuko asumissosiaalityö sosiaalityöhön vai asunnottomuuden hoitamiseen? Nyt epäselvyyttä seinien hankkijan ja palvelujen tuottajan rooleista/omistajuudesta Kehittämistarpeet Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen prosesseissa Arjen osallisuuden tuki / Itsenäisen elämän ja osallisuuden tuki: Kehittämistarpeina on vastuunjako rajapinnoissa ja yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa. Kehittämisehdotuksena on yhteisen tiedon tuottaminen. Itsenäisen elämän ja osallisuuden tuen palvelujen kehittämistarpeina nousi myös asiakasprosessin tehostaminen ja työnjako: lyhytaikaishoito kriisiytyvissä tilanteissa. Lisäksi puuttuvia Arjen osallisuutta tukevia työkaluja pitää kehittää ja luoda sekä avustajamallia kehittää. Kehittämisehdotuksina toisten työn tuntemisen vahvistaminen, läpinäkyvyys ja uusien toiminnallisten ratkaisujen luominen. Jos asiakkaalla ei ole tarvetta mielenterveys- ja päihdeyksikön palvelulle, mutta tarvitsee mielenterveystukihenkilön, on pohdittava minkä avainalueen tehtävä tämä olisi. Pohdintaa: Kuka vastaa yhteistyöstä ja tuloksista? Kuka omistaa asiakasprosessin? Kotona asumisen mahdollistaminen / Kotiasumisen palvelut: Kehittämistarpeina on kotiutumisprosessin kehittäminen (kotoa kotiin) sekä kotihoidon lääkäripalvelu ja sen sijaistaminen. Pohdintaa: Kuka vastaa kehittämisestä? Kuka omistaa asiakasprosessin? Vaihtuuko omistajuus matkalla? Kannattaako vaihtaa? Kotona asumisen mahdollistaminen / Tuettu kotiasuminen: Kehittämistarpeita: Sosiaalityön ja -kuntoutuksen kanssa synergiahyötyjen etsiminen, esimerkiksi kilpailutukset, henkilöstön osaaminen, työmenetelmät. Kehittämistarpeena on myös arjen osallisuuden tuki ja kotiasumisen palvelut: Syytä miettiä osan palveluista järjestämistä hakien synergiahyötyjä jo olemassa oleviin/mahdollisesti tuleviin kunnallisiin palveluihin. Riittävien avohuollon tukitoimien järjestäminen palvelutarpeen keventyessä ja sen ratkaiseminen tulisiko toimijan olla kunta vai yksityinen. Kehittämistarpeina nousi myös erityisesti nuoren aikuistumis- /itsenäistymisvaiheessa tuen tarpeen tunnistaminen ennakoivasti, ohjaaminen ja saattaen vaihto palveluissa isomman takapakin ehkäisemiseksi. Pohdintaa: Kuka omistaa asiakasprosessin? Kenen vastuulla on yhteistyö kehittäminen? Kotona asumisen mahdollistaminen / Omais- ja lyhytaikaishoidon tuki: Kehittämistarpeita: SAS (selvitä - arvioi - sijoita -toiminta): Tukee, tarpeellinen ja asiakas hyötyy. Kotiasuminen: Omaishoidon keskeinen tukipalvelu, ehdoton edellytys omaishoidon toteutumiselle. Arjen osallisuuden tuki: Vammaisasiakkaan palvelukokonaisuuden hallinta ja kotona asumista tukevat palvelut. Ikääntyneiden päivätoiminnalla suuri merkitys omaishoidon tukipalveluna ja omaishoidettavien kohdalla tämä palvelu tulee järjestää tavalla tai toisella. Kolmannen sektorin ja Myllytien toimintojen merkitys suuri. Pohdintaa: Miten turvataan ja lisätään omaishoitoa? Onko vammaisasiakkaan prosessi kokonaisuutena hallinnassa? Miten työ- ja toimintakeskus saadaan parhaiten hyödynnettyä kolmannen sektorin tukena? 22

24 Kotona asumisen mahdollistaminen / Omais- ja lyhytaikaishoidon tuki: Sairaudenhoito: Ei tue nyt riittävästi, mutta jos saadaan kuntoon, on vaikutus merkittävä. Kuntoutuspalvelut tukevat jo nyt, mutta yhteistyötä voidaan tiivistää. Pohdintaa: Miten kotona asumisen tuen ja sairaudenhoidon yhteistyö saadaan toimimaan? Kuka vastaa kehittämisestä? Vaativa hoiva ja hoito / Erityisasumisen tarpeen arviointi: Sosiaalityön osaamista tulisi vahvistaa. Uusi vanhussosiaalityöntekijä tuo tähän vahvistusta. Väliaikaisen asumisen järjestäminen esim. ikääntyneen asunnossa suoritettavan putkiremontin ajaksi. Väliaikainen asuttaminen vie paikkoja sekä intervalli- että kotiin kuntouttavan yksikön asiakkailta. Pohdintaa: Asunnottomuuden vähentämisen prosessin kanssa luodaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja sen varmistamiseksi, että asiakas ei ajaudu tarpeettoman raskaiden palvelujen ja asumismuotojen pariin. Yhteistyötä Järvenpään Mestariasuntojen kanssa vahvistettava. Vaativa hoiva ja hoito / Erityisasumisen järjestäminen ikääntyneille: Osaamisen vahvistaminen ja yhteistyö lyhytaikaishoidon, omaishoidon ja kotihoidon kanssa vaatii kehittämistä. Pohdintaa: Kuka vastaa moniammatillisen osaamisen ja yhteistyön kehittämisestä prosessien välillä? Työnkiertoa esim. kotona asumisen tuen kanssa kannattaisi ehkä kokeilla. Ikääntyneen toimintakykyä tukevan toimintamallin kehittäminen yhteistyössä kotona asumisen tuen kanssa. Kuka käynnistää? Kuka vastaa? Vaativa hoiva ja hoito / Erityisasumisen järjestäminen päihde-, mielenterveys- ja vammaisasiakkaille: Kehittämistarpeina on toimintakyvyn arviointimenetelmät, palveluiden kriteerien määrittäminen, vammaisten asumispalveluprosessi, sopimusprosessi ja sopimusvalvonta. Pohdintaa: Moniammatillista yhteistyötä lisättävä. Kenen vastuulla? 23

25 4. Johdon asiantuntijapalvelut ja tukipalvelukeskus Konsernipalveluiden tehtävänä on vastata kaupungin strategiatyöstä, johtaa ja kehittää talous-, henkilöstö-, hallintoja tilapalveluihin liittyviä kaupunkitason voimavaraprosesseja sekä antaa asiantuntija- ja tukipalvelua päätöksenteon, johtamisen ja muun toiminnan tueksi sekä kaupunkikonsernin eri yksiköille. Johdon asiantuntijapalvelut vastaa myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen asioiden valmistelutehtävistä. Tukipalvelukeskuksen perustehtävänä on vastata keskitetyistä talouden ja hallinnon toimistotehtävistä sekä ohjata ja kehittää kaupunkitasoisia tukipalveluita. Tukipalvelukeskuksen tehtäväalana on keskitettyjen talouden ja hallinnon toimistotehtävien (palkanlaskenta ja henkilöstöhallinnon tukitehtävät, taloushallinnon tukitehtävät, asiakirjahallinto sekä muut toimisto- ja tukipalvelut) tuottaminen kaupunkikonsernin eri yksiköiden käyttöön. Konsernipalvelujen uudelleenorganisoinnin tavoitteena oli toisaalta vapauttaa palvelualueet toteuttamaan ydinprosessien keskeisintä asiakaspalvelutehtävää, vahvistaa strategisia johdon asiantuntijapalveluja sekä keskittää asiakirja- ja henkilöstöhallinnon sekä talouden tukipalveluja asiantuntijuuden vahvistamiseksi sekä resurssien säästämisessä. Strategisissa johdon asiantuntijapalveluissa on edetty odotusten mukaisesti. Talousjohdolle, henkilöjohdolle ja hallintojohdolle vapautui aikaa strategisten prosessien kehittämiseen ja palvelualueiden saama asiantuntijapalvelu parantui. Toisaalta samanaikaisesti palvelualueiden suunnittelu- ja raportointitehtävät osin lisääntyivät. Myös alkuperäinen ajatus tukitehtävien keskittämisestä tukipalvelukeskukseen nähtiin palvelualueilla hyvänä. Sen sijaan toteutusta ei täysin kyetty tekemään suunnitellulla tavalla. Tukipalvelukeskus rakennettiin keskittämällä sekä tehtäviä että henkilöstöä palvelualueilta konsernipalveluihin. Tukipalvelukeskuksen osaamisen ja tehtäväjaon uudelleen arvioinnin sekä talouden säästöjen vuoksi tehtäviä on kuitenkin osin siirtynyt takaisin palvelualueille ilman vastaavia henkilöstöresurssimuutoksia, mikä kuormittaa palvelualueiden asiantuntijoita ja asiakaspalvelussa työskenteleviä. Muutoksessa päädyttiin säilyttämään palvelualueilla esikunnat, jotka tukevat palvelualueiden johtoa talouden sekä asiakirja- ja henkilöstöhallinnon prosesseissa. Esikuntien lakkauttaminen oli yhtenä vaihtoehtona esillä muutoshankkeen alussa, mutta kokemus on osoittanut ne tarpeellisiksi. Esikuntien kokoa pienennettiin kuitenkin huomattavasti aiemmasta. Palvelualueet pitävät kuitenkin hyvänä, että em. prosessien ohjaus tapahtuu keskitettynä. Tasapainoisen talouden hallinnassa suhteessa avainprosessien tukiprosesseihin nähtiin haasteita eniten ja prosessissa on kehitettävää. Toimeksiantojen koetaan tulevan lyhyellä aikavälillä ja niiden toteuttaminen aiheuttaa avainprosesseille aikatauluttamisvaikeuksia. Laskutusta hoidetaan edelleen osittain palvelualueilla. Tukipalvelukeskuksen ja seudullisen talouspalvelukeskuksen tehtäväjako on palvelualueille osin epäselvä. Myös vakuutus- ja leasingasioiden omistajuudessa koettiin epäselvyyttä. Tietohallinnon ohjelmat eivät palvele palvelualueiden toimintaa hyvin. Yhteistyötä konsernipalveluiden ja palvelualueiden esikuntien välillä tulisi kehittää edelleen. Oikein mitoitetun, hyvinvoivan ja osaavan henkilöstöresurssin varmistamisen prosessiin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Tosin henkilöstöhallintaan liittyvät ohjelmat eivät ole ajantasaisia ja toimivia, minkä vuoksi ne työllistävät esimiehiä ja toimistohenkilöstöä kohtuuttoman paljon. Ohjelmat ja raportit eivät ole yhteensopivia. Niiden kehittämiseen pitäisi resursoida riittävästi. Resina ja sijaisvälitys toimivat hyvin. Tehokkaat hallintopalvelut ja vuorovaikutteinen viestintä sekä osallistuva kansalaistoiminta -prosessin työt ovat melko henkilösidonnaisia. Tästä johtuen lomien ja muiden poissaolojen aikana palvelut saattavat tökkiä ja asioiden hoitaminen vaikeutuu. Laki- ja hankintapalvelut on ollut aliresursoitu, minkä vuoksi palvelualueet eivät ole aina saaneet tarvitsemaansa tukea. Tilanne on osittain parantunut, kun on saatu rekrytoitua 24

26 uusia lakimiehiä. Lautakuntavalmistelu on hyvää ja toimivaa. Lautakuntien esityslistaprosessi on muutettu hankkeen aikana sähköiseksi ja hallintopalveluiden kehittäminen on nostanut prosessin ja asiakirjojen laatua. Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kehittäminen on henkilöresurssien vajauden vuoksi pysähdyksissä konsernitasolla ja se koetaan palvelualueilla ongelmana. Talouden tasapainottamistoimenpiteenä tukipalvelukeskus on käytännössä purettu. Kaupunginhallitus teki asiassa päätöksen Em. päätöksellä konsernipalveluihin keskitetyt talous-, hallinto- ja palkanlaskentapalvelut yhdistettiin johdon asiantuntijapalveluiden asiantuntijayksiköiden kanssa. Näin ollen johdon asiantuntijapalvelut sekä tukipalvelukeskus nykyisissä muodoissaan lakkasivat käytännössä olemasta erillisinä yksikköinä. Tällä hetkellä konsernipalvelut jakautuu neljään toimintayksikköön (talouspalvelut, HR-palvelut, hallintopalvelut ja tilakeskus). Tehtävät hoidetaan edelleen kaupunkitasolla keskitetysti. Muutoksella tavoiteltiin paitsi talouden säästöjä niin myös keskitettyjen palveluiden asiantuntijuuden edelleen kehittämistä yhteistyössä asiantuntijapalveluiden kanssa. Muutoksen myötä konsernipalveluissa väheni yksi palvelupäällikkötehtävä ja yksi lähiesimiestehtävä. Tarkoituksenmukaisten tilojen tehokkaan käytön prosesseissa on runsaasti kehitettävää. Niihin ei kuitenkaan oteta kantaa tässä arvioinnissa, vaan kehittäminen toteutuu yhtiöittämisprosessissa. 25

27 5. Johtamisen rakenteet Yksi itsearvioinnin tavoitteista oli kaupungin johtamisrakenteiden kriittinen tarkastelu. Kaupunkiin on muodostettu neljä johtamisen tasoa: palvelualuejohtaja, asiakkuusjohtaja, palvelupäällikkö ja lähiesimies. Erityisesti isoilla palvelualueilla pyrittiin puhdasoppiseen yhtenäiseen avainprosessien mukaiseen johtamisrakenteeseen. Johtamisrakenne on saanut osakseen kritiikkiä. Osittain kritiikki johtuu siitä, että uudistaminen on tehnyt johtamisen näkyväksi, mutta osittain se on varmasti myös perusteltua erityisesti taloudellisesti niukkenevien resurssien valossa. Toisaalta johtamisrakenne ja sen selkeys ja systemaattisuus ovat saaneet paljon positiivista palautetta erityisesti kaupunkiorganisaation ulkopuolelta. Johtamisen rakenteet ja esimiestehtävät arvioitiin kyseenalaistamismenetelmällä, jossa palvelualuejohtajat haastettiin jokaisen esimiestehtävän osalta. Kyseenalaistaminen tehtiin kaikilla organisaatiotasoilla. Johtaminen eri tehtävissä on hyvin erilaista ja kohdistuu eri asioihin. Johtaminen nähdään perinteisesti painottuvan henkilöstöön, jolloin alaisten määrä voi olla hyvinkin suuri. Alaisten tehtävät ovat tällöin yleensä samanlaisia tai samantyyppisiä. Johtaminen voi kohdistua myös talouteen ja palveluprosesseihin. Esimerkiksi ostopalveluiden johtamisessa taloudellinen vastuu voi olla merkittävä, vaikka alaisten määrä olisi pieni. Kyse on kuitenkin johtamistehtävästä. Asiantuntijatehtävä voi olla myös johtamistehtävä. Tällöin henkilöllä on hyvinkin itsenäinen vastuu substanssialueesta ja johtaminen kohdistuu esimerkiksi verkostoihin. Kaikkia johtamistehtäviä ei siten voi arvioida samoilla kriteereillä. Seuraavassa on kuvattu johtamisen rakenteet, johdettavat henkilötyövuodet sekä eurot. Johtaminen voi kohdistua eri asioihin. Perinteinen näkemys on ihmisten johtaminen, jolloin johtajalla on useita alaisia. 26

28 5.1. Lasten ja nuorten palvelualue 2014 Palvelualuejohtaja Esikunta Talouspäällikkö Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusjohtaja Yhteiset palvelut htv 1+5 3,8 M Perusopetus Perusopetusjohtaja Yhteiset palvelut htv 1+3 (sis.joht.asiantt+ip-koord.) htv 18,6 (sis.ip-palv) 1,5 M Kasvun ja vanhemmuuden tuki Kasvun tuen johtaja Yhteiset palvelut htv 1+1 toim.kate 0,7 M Perhesosiaalityö Perhesosiaalityön johtaja Yhteiset palvelut htv 1 toim.kate 0,9 M Aluepäällikkö / Pohjoinen alue 4 esimiestä 112 htv, 7,8M Aluepäällikkö/ Läntinen alue 3 esimiestä ja VEO-tiimi 134 htv, 5,6 M Rehtorit/ Järvenpään Yhteiskoulun alue Yhteiskoulu 45,6 htv 4,8 M, Kinnari 26.4 htv 2,1 M Kyrölä 16,7 htv 1,6 M Oinaskatu htv 11,5, 1,1 M, Juhola 36,8 htv 2,4 M Aluerehtori (oto) Oinaskatu 11,5htv 1.1M Pienten lasten palvelupäällikkö 32,5 htv 2 M Kouluikäisten ja opiskelijoiden palvelupäällikkö 35,4 htv 2,09 M Perhetyön päällikkö + vast. ohj. 11 htv 0,660 M Lastensuojelupäällikkö + 2 tiimivast. 15 htv 5 M Aluepäällikkö/ Itäinen alue 4 esimiestä 156 htv, 7,5 M Rehtorit/Kartano alue Harjula 16,9 htv 1,6 M Kartano 64,9 htv 5,9 M Mankala 27,2 htv 2,4 M Vihtakatu 7,6 htv 0,9 M Aluerehtori (oto) Rehtorit/Koivusaaren alue Anttila 32,2 htv 2,8 M Haarajoki 15,5 htv 1,9 M Koivusaari 40,0 htv 3,6 M Saunakallio 21,7 htv 2,3M Aluerehtori (oto) Nuorisopäällikkö 10,5htv 0,76 M Perhetukikeskuksen päällikkö + 2 vast. ohj 23 htv, 1,54 M 23 Sosiaalipäivystyksen päällikkö/ 7 htv, Seud./Jpää 0,550/0,145 M Perheoikeudellisen yksikön päällikkö 10 htv, Seud./Jpää 0,610/0.135 M Lasten ja nuorten palvelualueella on selkeytetty johtamisen rakenteita. Kaaviossa on kuvattu tilanne Palvelualueella on esitetty muutoksia vuoden 2015 alusta alkaen. Perusopetuksen alueella aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattorin tehtävä muutetaan lähiesimiehen tehtävästä asiantuntijatehtäväksi, kun koulunkäynnin ohjaajat ovat siirtyneet rehtoreiden alaisuuteen. Palvelualueella valmistellaan koulunjohtajarehtori-järjestelmästä luopumista, mikä vähentää rehtoreiden määrää. Aluerehtorijärjestelmää on tarkoitus arvioida ja kehittää mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä. Kasvun tuen alueella ei organisaatiotasolla ole tapahtunut muutoksia, ainoastaan tulosyksikkötasolle esitetään pieniä tarkennuksia. Pienten lasten palvelujen tulosyksikössä muutetaan perhekeskus Maahinen perhekeskuspalveluiksi, johon sijoittuu myös muualla toimivat perhekeskuspalvelut ja perhesosiaalityön perhetyön yksiköstä siirtyvät kolme kotipalvelun perhetyöntekijää. Isojen tiimien kolmen tiimivastaavan tehtäviä esitetään muutettavaksi lähiesimiehiksi. Lasten ja nuorten palvelualueella esitetään lopetettavaksi yksi esimiestehtävä sekä muutettavaksi kolme tiimivastaavan tehtävää lähiesimiehen tehtäviksi. 27

29 5.2. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Palvelualuejohtaja Esikunta Talouspäällikkö (Lanu ja Siva) htv 9 toim.kate 1,0 M Koulutus ja ohjaus Koulutusjohtaja Vapaa-aika ja harrastus Koulutusjohtaja Kulttuuri ja tapahtumat Kulttuurijohtaja Koulutusjohtaja/ Koulutus ja kotouttaminen htv 1+1, Maahanmuuttotyön erityisasiantunt. Rehtori / Lukio + 2 ap.rehtori (oto) htv 63, Nuorisokeskuksen päällikkö htv 1+7, Koulutusjohtaja / Vapaa-aika ja osaamiskeskus Palveluesimies 1+3 Rehtori / Järvenpään Opisto htv 1+10,5, e Rehtori / Musiikkiopisto + ap.rehtori htv 1+53, Kulttuurijohtaja/ Kulttuuri- ja matkailupalvelut htv 1+2, 1.6 M Palvelupäällikkö/ Järvenpää-talo htv 1+5, 1,0 M Museopalveluidenpäällikkö htv 1+3 +kausitt, 0,4M Liikuntapäällikkö htv 1+23,5, Kirjastopalveluidenpäällikkö htv 1+22,5, 1,6M Liikuntaesimies/ ohjaus 1+2 Liikuntapaikkamestari 1+12 Liikuntaesimies/ Vesiliikunnan ohjaus 1+6 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueella on selkeytetty johtamisen rakenteita. Kaaviossa on kuvattu tilanne Asiakkuusjohtajien määrä väheni kolmesta kahteen alkaen, kun vapaa-aikajohtajan virka lakkautettiin. Kulttuurijohtaja vastaa Kulttuuri ja tapahtumapalveluista ja sen avainprosessista. Koulutusjohtaja vastaa Koulutus- ja ohjauspalveluista sekä Vapaa-aika ja harrastuspalveluista sekä niiden avainprosesseista. Palvelualueella esitetään muutoksia vuoden 2015 alusta alkaen. Kulttuurin edistäminen ja tukeminen muutetaan yhteiset kulttuuripalvelut - tulosyksiköksi, jonka vastuuhenkilönä toimii edelleen kulttuurijohtaja. Tähän yksikköön sijoittuu vuoden 2015 loppuun saakka myös matkailupalvelut ja neuvonta, minkä jälkeen ne siirtyvät osaksi kaupunkikehitystä. 28

30 Tapahtumien järjestämisen palveluprosessiin muodostetaan vain yksi tapahtumapalvelut - tulosyksikkö, jonka vastuuhenkilö on kulttuurijohtaja. Järvenpää-talo on osa tätä yksikköä, ei enää erillinen tulosyksikkö. Järvenpää-talolla on oma esimies, joka toimii myös talopäällikkönä. Vapaa-aika ja osaamiskeskuksen tulosyksikkö muutetaan Yhteiset vapaa-aikapalvelut tulosyksiköksi, jota johtaa koulutusjohtaja. Tulosyksikköön sijoittuu myös uusi Järvenpää-talolla oleva asiakaspalvelupiste, jolla on oma palveluesimies. Liikunta ja terveellinen elämäntapa prosessissa liikunnanohjauksen kaksi esimiestehtävää yhdistetään yhdeksi ja toinen esimiehistä siirtyy puhtaasti ohjaustehtäviin. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueella on siten yksi asiakkuusjohtaja vähentynyt alkaen ja alkaen yksi palvelupäällikkö muuttuu esimieheksi ja talopäälliköksi sekä kaksi esimiestehtävää yhdistyy yhdeksi. 29

31 5.3. Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Esikunta (molemmat palvelualueet) Talouspäällikkö 2 suoraa alaista / 1,1 M Tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö 3 suoraa alaista / 1,3 M Palvelualuejohtaja 9 suoraa alaista (molemmat palvelualueet) Terveyden edistämisen johtaja 2 suoraa alaista / 5,2 M Johtajalääkäri 5 suoraa alaista / 61,3 M Aikuisten sosiaalipalvelujen johtaja 3 suoraa alaista / 13,0 M Terveyden edistämisen palvelupäällikkö 4 suoraa alaista / 4,4 M Ylilääkäri 24 suoraa alaista 3,4 M Aikuissosiaalityön päällikkö 9 suoraa alaista / 1,9 M Hoitotyön esimies 22 suoraa alaista Ylilääkäri 7 suoraa alaista / 52,4 M Sosiaaliturvapäällikkö 1 suora alainen / 10,3 M Hoitotyön esimies 26 suoraa alaista Ylilääkäri 3 suoraa alaista Johtava sosiaalityöntekijä 21 suoraa alaista Fysioterapian esimies 13 suoraa alaista Hoitotyön esimies 14 suoraa alaista Tuetun asumisen päällikkö 5 suoraa alaista / 0,6 M Työterveyspalvelujen päällikkö 5 suoraa alaista / 0,6 M Hoitotyön esimies 27 suoraa alaista Hoitotyön esimies 11 suoraa alaista Mielenterveys- ja päihdetyön palvelupäällikkö 12 suoraa alaista / 1,5 M Johtava hammaslääkäri 55 suoraa alaista / 3,7 M Terveyspalveluiden ja aikuissosiaalityön palvelualueella Terveyden ja itsehoidon palveluissa on kaksi hoitotyön esimiestä. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistuessa on syytä arvioida, voitaisiinko tehtävät 30

32 yhdistää. Sairauden hoidon alueella on samantyyppinen tilanne. Sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistuttua on mahdollista arvioida, tarvitaanko akuuttihoidossa kaksi hoitotyön esimiestä vai riittäisikö yksi Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Palvelualuejohtaja 9 suoraa alaista (molemmat palvelualueet) Esikunta (molemmat palvelualueet) Esikunta (molemmat Talouspäällikkö palvelualueet) 2 suoraa Talouspäällikkö alaista / 1,1 M Tietojenkäsittelyn 2 suoraa alaista kehittämispäällikkö / 1,1 M 3 suoraa alaista / 1,3 M Arjen osallisuutta tukevien palvelujen johtaja 2 suoraa alaista / 5,7 M Kotona asumista tukevien palvelujen johtaja 3 suoraa alaista / 7,5 M Erityisasumisen palvelujen johtaja 3 suoraa alaista / 20,3 M Työ- ja päivätoiminnan esimies 11 suoraa alaista Kotiasumisen päällikkö 6 suoraa alaista 4,5 M Asumispalvelupäällikkö 3 suoraa alaista / 7,7 M Johtava sosiaalityöntekijä 5 suoraa alaista Hoitotyön esimies 30 suoraa alaista Hoitotyön esimies 37 suoraa alaista Hoitotyön esimies 31 suoraa alaista Hoitotyön esimies 31 suoraa alaista Omais- ja lyhytaikaishoidon päällikkö 4 suoraa alaista / 2,7 M Hoitotyön esimies 16 suoraa alaista Asumispalvelupäällikkö 2 suoraa alaista / 4,6 M Asumispalvelupäällikkö 1 suora alainen / 7,6 M 31

33 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueella Arjen osallisuuden tuen avainalue ei ole kehittynyt siihen suuntaan, mikä oli alkuperäinen ajatus eikä se luontevasti ole löytänyt paikkaansa. Tavoitteena oli, että avainalueen toiminta painottuu vahvasti siihen vaiheeseen, jolloin kaupunkilainen ei vielä tarvitse kaupungin palveluita (kuntalaisen oman toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävän ja edistävän toiminnan mahdollistaminen ja tukeminen). Arvioinnin yhteydessä nousi esille, että avainalueen toiminnot ja palvelut voitaisiin hajauttaa terveyden edistämisen, kotona asumisen tuen ja aikuisten sosiaalipalvelujen avainalueille. Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta voisi siirtyä Lasten ja nuorten palvelualueelle, jolloin vammaispalveluiden erityislainsäädännön tuntemisen tulisi siirtyä mukana. Tässä yhteydessä tulee huolella arvioida, istuvatko siirtyvät toiminnot olemassa oleviin palveluprosesseihin tarkoituksenmukaisesti vai olisiko joiltakin osin tarvetta uudelle palveluprosessille. Samoin toimintojen siirtojen yhteydessä on ehdottomasti turvattava tarvittava osaaminen ja ammatillinen tuki niillä alueilla, jonne toimintoja siirtyy. Tämä koskee esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin mahdollisesti siirtyviä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Arjen osallisuuden tuen avainalueen toimintojen jakaminen muille avainalueille edellyttää asiakastarpeista johtuen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten sekä Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueiden yhdistämistä. Mikäli palvelualueita ei yhdistetä uudistuksessa, on Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueella syytä säilyttää kolme avainprosessia ja miettiä miten Arjen osallisuuden tuen avainalueen toimintaa saataisiin merkittävästi kehitettyä niin, että alkuperäinen tarkoitus toteutuisi. Toiminnallisista, taloudellisista ja asiakastarpeeseen vastaamisen näkökulmasta palvelualueiden yhdistäminen on kuitenkin jälkimmäistä tarkoituksenmukaisempi ratkaisu. Tulevaisuudessa Kotona asumisen tuen ja Erityisasumisen voisi mahdollisesti yhdistää. Yhdistämistä puoltaa lähinnä taloudellisista syistä johtuva organisaatiorakenteiden keventäminen. Tällöin on kuitenkin tarkkaan pohdittava, mikä on mahdollisimman asiakasystävällinen ja asiakkaiden tarpeita vastaava tapa järjestää palveluprosessit. Tällöin tulisi arvioida esimerkiksi onko SAS ja Ostetut ikääntyneiden asumispalvelut - palveluprosessit yhdistettävissä Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut ja Vammaisten asumispalvelut palveluprosessin kanssa. Samassa yhteydessä tulee arvioida myös johtajuustasojen tarkoituksenmukaisuus uudelleen. Kaikilla edellä kuvatuilla toiminnoilla on vaikutusta johtamisen rakenteisiin. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin runsaasti jatkosuunnittelua. 32

34 5.5. Kaupunkikehitys Kehitysjohtaja Talouspääll./ Esikunta Asiakaspalv.pääl./ Palvelupiste 17,8 htv, 2,9M, Yrityspalvelu- johtaja 0,4 M Johtava rakennustarkastaja ja 7 työntekijää, 0,5M Kaupungingeodeetti ja mittausteknikko ja maankäyttöinsinööri 1,8 M Kaavoituspäällikkö ja 8 työntekijää 1,4 M Suunnittelu-päällikkö ja 7 työntekijää 0,7 M Työllisyyspalveluiden päällikkö / Työl.palvelut 8,4 htv, 1,6 M Kartastoinsinööri ja 8 työntekijää, joista 1 hlö tekee 50% työaikaa ja 1 jää eläkkeelle Maankäyttöinsinööri ja 5 työntekijää Kaupunkikehityksen johtamisrakenteet on uudistettu alkaen, jolloin sekä kaupunginarkkitehdin tehtävä että asuntopalveluiden suunnittelupäällikön tehtävä muutettiin palvelupäälliköstä asiantuntijatehtäväksi. Asuntopalveluiden suunnittelupäällikön virka lakkautetaan vuonna Yleissuunnittelu siirrettiin 2014 alussa kaavoituspäällikön alaisuuteen sekä elinkeinosihteeri ja asuntopalveluiden hallintosihteeri palvelupisteeseen. Työllisyysyksikössä on muutettu yksi päällikkö virka keittiöesimiehen tehtäväksi. Maankäyttöja karttapalveluissa on lakkautettu yksi lähiesimiestehtävä. Eli esimiestehtävät kaupunkikehityksessä ovat vähentyneet vuoden 2014 alussa kolmella. Tekninen palvelukeskus Teknistä palvelukeskusta ei ole käsitelty tässä raportissa. Kiinteistöhuolto on siirtymässä vuoden 2014 aikana Mestaritoiminta Oy:n toiminnaksi. Kaupungin omana toimintana hoidetaan jatkossa ruokahuolto sekä kaupunkitekniikka. Näiden toimintojen sijoittuminen kaupunkiorganisaatiossa tulee ratkaista erikseen. 33

35 6. Luottamushenkilötyön arviointi Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön sekä kaupunginvaltuuston työjärjestyksen kokouksessaan Muutokset tulivat voimaan alkaen, jolloin myös uusi luottamushenkilöorganisaatio aloitti toimintansa. Luottamushenkilöorganisaatio noudattaa pääsääntöisesti ydinprosesseja. Luottamushenkilöorganisaatio on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä. Joidenkin toimielinten on katsottu tekevän päällekkäistä työtä, joillakin on sanottu olevan liian vähän tehtäviä. Luottamushenkilöorganisaation toimivuus analysoitiin tekemällä ensin pykäläanalyysi, jossa käydään läpi päätettyjen asioiden määrä ja sisältö suhteessa muihin lautakuntiin. Pykäläanalyysin perusteella tehdään kysely luottamushenkilöille toimielinten toimivuudesta. Avainhenkilöt haastatellaan kyselyn tulosten perusteella. Haastatteluista laaditaan yhteenveto johtopäätösten tekemiseksi Pykäläanalyysi Pykäläanalyysissä käytiin läpi lautakunnissa käsiteltyjen asioiden määrä ja sisältö suhteessa muihin lautakuntiin. Analyysin pohjalta on nähtävissä eroavaisuuksia lautakuntien kesken. Osaltaan tähän vaikuttaa toimintakulttuuri, mutta myös lainsäädäntö. Esimerkiksi kaupunkikehityslautakunnan kohdalla kiinnittyy huomio substanssiasioiden suureen määrään. Tähän vaikuttaa erityisesti lainsäädäntö, jonka perusteella esimerkiksi jokainen asemakaava käy mukaisesti lautakunnassa kolme erillistä kertaa; luonnoksena, ehdotuksena ja hyväksymisehdotuksena. Tätä ennen kaavat käyvät tapauskohtaisesti nähtävillä iltakoulussa. Tämä nostaa käsiteltävien asioiden määrää. Muutoshankkeen itsearviointi / Pykäläanalyysi 2013 Asiat Lanu ltk Siva ltk IkäTo ltk SoTe ltk Kauke ltk Tekla ltk Taloussuunnittelu Talouden seuranta (sis. toimintakertomuksen) Maksut / taksat Oikaisuvaatimukset Strategia ja ohjelmat Hankinnat Valtuusto / kuntalaisaloitteet Lautakunta-aloitteet Valinnat toimielimiin Substanssi / päätös Sustanssi / tiedoksi Muut / päätös Muut / tiedoksi Yhteensä

36 Muutoshankkeen itsearviointi / Pykäläanalyysi 2014 Asiat Lanu ltk Siva ltk IkäTo ltk SoTe ltk Kauke ltk Tekla ltk Taloussuunnittelu Talouden seuranta (sis. toimintakertomuksen) Maksut / taksat Oikaisuvaatimukset Strategia ja ohjelmat Hankinnat Valtuusto / kuntalaisaloitteet Lautakunta-aloitteet Valinnat toimielimiin Substanssi / päätös Substanssi / tiedoksi Muut / päätös Muut / tiedoksi Yhteensä Luottamushenkilökysely ja puheenjohtajien haastattelut Osana muutoshankkeen itsearviointia lautakuntien varsinaisille jäsenille toteutettiin kysely ajalla (Liite 3). Kyselyllä haluttiin selvittää luottamushenkilöiden näkemyksiä toimielinten toimivuudesta. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyn yhteenveto on liitteenä (Liite 4). Vastaajien kokonaismäärä oli 41 ja yli puolet vastaajista oli ensimmäisen kauden luottamushenkilöitä. Lautakuntien jäsenistä pääosa eli 93 prosenttia koki, että lautakunnat ovat oikean kokoisia. Kyselyn jälkeen lautakuntien puheenjohtajat haastateltiin henkilökohtaisesti. Lautakuntien välillä oli vastausten määrässä suuria eroja, mikä käy ilmi oheisesta kuvasta. Aktiivisimmin vastasivat sivistys- ja vapaa-ajan lautakunnan jäsenet. Suhteessa heikoin vastausprosentti oli puolestaan lasten ja nuorten lautakunnassa. Valtaosa (22) vastanneista oli ensimmäistä kautta luottamushenkilönä. Toista kautta mukana oli kahdeksan vastaajaa ja kolmatta tai enemmän yksitoista vastaajaa. Kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 79 % oli sitä mieltä, että kokouksia oli sopiva määrä. 18 % vastaajista koki, että kokouksia oli liian vähän. Lautakunnat kokoontuvat pääsääntöisesti kerran kuussa. Myös jäsenmäärä koettiin sopivaksi. 35

37 Päätösten määrä ja päätösvalta Vastaajista suurin osa eli 68 % oli sitä mieltä, että päätettäviä asioita oli sopivasti ja 20 % vastaajista koki, että päätettäviä asioita oli liikaa. Pykäläanalyysissä nousee esille kaupunkikehityslautakunnan suuri pykälämäärä. Kyselyyn vastanneet lautakunnan jäsenet eivät kuitenkaan koe, että päätettäviä asioita olisi liikaa. Lautakunnan puheenjohtaja Kaisa Saarikorpi toteaa haastattelussa, että työmäärä on varmasti suuri uusien luottamushenkilöiden näkökulmasta. Kun kokemusta karttuu, asiat alkavat toistua ja historian tuntemus helpottaa asioiden hahmottamista. Lasten ja nuorten lautakunta sekä tekninen lautakunta muodostivat poikkeuksen muista lautakunnista. Näissä lautakunnissa koettiin päätettävien asioiden määrän olevan liian pieni. Em. lautakuntien vastaajamäärä oli kuitenkin poikkeuksellisen pieni, joten välttämättä ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Teknisen lautakunnan jäsenten sanallisessa palautteessa todettiin delegoinnin menneen liian pitkälle. Lisäksi esille nostettiin päätöksenteko teknisen palvelutuotannon yhtiöittämisessä, jossa lautakunnan koettiin jääneen sivuraiteille. Päätökset asiassa teki kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Lasten ja nuorten lautakunnasta annetussa palautteessa todettiin asioiden olevan liian isoissa paketeissa, jolloin yksityiskohdat jäävät pimentoon. Kaikkien lautakuntien piirissä esiintyy kriittisyyttä koskien lautakunnan päätösvaltaa. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lautakunnalla on päätösvaltaa liian vähän ja vajaa puolet oli sitä mieltä, että päätösvaltaa oli sopivasti. Lautakuntien puheenjohtajista erityisesti lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Anne Kujasalo totesi haastattelussa, että lautakunnalla on" liian vähän päätettävää, ehdotukset ovat liian valmiita eikä vaihtoehtoja ole valmisteltu ja asioiden käsittelylle on liian vähän aikaa". Tämä aiheuttaa tunteen siitä, ettei päätösvaltaa ole riittävästi. "Kriittisyys ei hämmästytä minua lainkaan. Lautakunta tuntee itsensä kumileimasimeksi ja työtapoja tulisi kehittää." Tekninen lautakunta on ottanut päätösvaltaa omiin käsiinsä poikkeuksellisella tavalla lautakunta-aloitteiden muodossa. "Tämä on ainoa tapa saada kehittämisideoita jalkautettua. Virkamiesten on vaikea sulattaa, että kaupunkitekniikan osaamista tulee "talon ulkopuolelta"." Pääosa puheenjohtajista kokee kuitenkin pystyvänsä riittävästi vaikuttamaan asioihin. Esimerkiksi ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten puheenjohtaja Satu Tuominen toteaa, että "olemme saaneet vietyä omaa näkemystämme eteenpäin. Delegoinnin taso on oikea." Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kaarina Wilskman kertoo, että "puheenjohtaja voi omalla toiminnallaan edistää lautakunnan jäsenten kokemusta siitä, että tulee kuulluksi. Pöytäkirjaan voidaan esimerkiksi kirjata jäsenten tärkeiksi kokemia asioita evääksi jatkovalmistelulle." 36

38 Valmistelun laatu ja viranhaltijayhteistyö Lautakuntien jäsenistä selkeä enemmistö antaa päätösasioiden valmistelulle kiitettävän tai hyvän arvosanan. Lautakuntien puheenjohtajat nostavat haastatteluissa esille tarpeen vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnille, avoimuuden puutteen sekä mittaamisen yksipuolisuuden. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kaarina Wilskman kaipaa selkeitä perusteluita siihen, miten päätökset vaikuttavat asiakkaisiin/asukkaisiin, henkilöstöön, prosesseihin ja kustannuksiin". "Liian löysä valmistelu antaa turhaa tilaa kuohunnalle ja lautakunta alkaa arpomaan, miten asiat saattavat olla." Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Anne Kujasalo toivoisi, että valmisteluprosessit tulisivat näkyville siinä vaiheessa, kun niissä on erilaiset näkemykset puntarissa, jolloin lautakunta saisi tilaisuuden ottaa kantaa niihin. Tämä on tietysti aika- ja resurssikysymys. Sekä Kujasalo että sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Eemeli Peltonen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kaarina Wilskman kiittelevät iltakoulumenettelyä, joka antaa mahdollisuuden perehtyä valmistelussa oleviin asioihin perusteellisemmin jo ennakolta. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten lautakunnan puheenjohtaja Satu Tuominen toivoisi talouden ja strategian mittareiden kehittämistä laadulliseen suuntaan. "Numeeriset mittarit eivät aina mittaa oikeita asioita." Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Markku Pyy nostaa haastattelussa esille säästöjen vaikutuksen valmistelun tasoon. "Esimiestehtäviä ja hallintoa on karsittu liikaa. Pomoilla on liikaa töitä ja se näkyy ajoittain toiminnan huolimattomuutena ja virheinä. Erityisesti yhteistyön laadussa Konsernipalvelujen kanssa on toivomisen varaa." Kriittisyydestä huolimatta lautakunnan jäsenet antavat pääsääntöisesti hyviä arvosanoja lautakunnan ja viranhaltijoiden väliselle yhteistyölle. Kouluarvosana yhteistyölle on tasan kahdeksan. 37

39 Lautakunnan jäsenten yhteistyö ja suhde hallitukseen Sekä luottamushenkilöille tehdyssä kyselyssä että puheenjohtajien haastatteluissa nousee ehkä hieman yllättäen esille luottamushenkilöiden välinen yhteistyö. Keskiarvo yhteistyölle on 7,9, mutta hajonta on suhteellisen suurta. Palaute sai lautakuntien puheenjohtajat pohtimaan syitä tuloksiin ja keinoja yhteistyön parantamiseksi. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Eemeli Peltonen kertoi sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Facebookin Järvenpään kuntapolitiikka-ryhmässä käytävän keskustelun hämmentävän lautakuntien jäseniä. Myös monet muut toivat ryhmän keskustelun esille haastatteluissa. "Sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu heijastuu lautakunnan toimintaan ja jäsenten kannanottoihin. Onneksi asioita voidaan käsitellä vapaammin iltakouluissa ja monesti etukäteiskäsitykset muuttuvat, kun tietoa tulee lisää." Ylipäänsä vapaamuotoinen ja ennakoiva iltakoulutyyppinen käsittely saa positiivista palautetta puheenjohtajilta. Useissa haastatteluissa kiinnitettiin huomiota lautakunnan jäsenten valitsemiseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kaarina Wilskman toivoo, että lautakunnan jäsenten valinnassa ja koulutuksessa korostettaisiin lautakunnan roolia ja sitä, että lautakunnan jäsenet edustavat kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä. Omien henkilökohtaisten kokemusten ja intressien suhteen lautakuntajäsenyys vaatii tarkkaa harkintaa. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Markku Pyy pitää myös kiusallisena joissakin lautakunnissa ilmenneitä tapauksia, joissa henkilökohtaiset intressit sekoittuvat lautakuntatyöhön. Eemeli Peltonen toteaa, että kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla vaikeaa, silloin kun lautakunnan jäsen ei ole myös valtuutettu. Yhtenä keinona lautakunnan päätöksentekokyvyn parantamiseksi ja isompien kokonaisuuksien hahmottamiseksi Wilskman näkee valtuustoryhmien työskentelyn kehittämisen. "Lautakunnan jäsenten pitäisi pitää myös enemmän yhteyttä ryhmänsä edustajiinsa kaupunginhallituksessa." Yhteistyö kaupunginhallituksen kanssa saa runsaasti kritiikkiä lautakuntien jäseniltä. Kouluarvosanojen keskiarvo on 6,8 ja numerot vaihtelevat yhdestä kympistä viiteen neloseen. Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Anne Kujasalo toivoo kaupunginhallituksen edustajan osallistuvan lautakuntatyöhön aktiivisesti ja tulemaan mukaan vuorovaikutukseen. Kaupunginhallituksen edustajan rooli lautakunnassa koetaan tärkeänä ja vaikutus suurena. Palaute on hyvin vaihtelevaa ja esimerkiksi sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Eemeli Peltonen antaa hallituksen edustajalle tunnustusta kyvystä liittää asiat suurempiin kokonaisuuksiin ja tuoda lautakuntaan terveisiä hallituspöydästä sekä päinvastoin. Sama palaute tuli myös sosiaali- ja terveyslautakunnasta. Hallituksen lakisääteinen otto-oikeus koetaan lautakunnissa kiusallisena. 38

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET Hyvinvointikampus Kokonaisvaltaista rakentamista parhaalla sijainnilla 21.1.2014 IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET Tiina Salminen, palvelualuejohtaja Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Palvelualueuudistus Kunnan perustehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen Terve Kuopio

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot