Toiminta- ja kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Koulu kaikille Toiminta- ja kehittämissuunnitelma lukuvuosi

2 Sisällysluettelo 1. SEMINAARIN KOULUN KEHITTÄMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1. Koulun kehittämissuunnitelma 1.2. Suunnitelma tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä, mittaamisesta ja arvioinnista 1.3. Arviointi koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta lukuvuotena Arviointisuunnitelma lukuvuodelle KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Hallintorakenteet 2.2. Henkilöstö 2.3. Oppilaat, osallisuus ja vaikuttaminen 2.4. Kasvatuskumppanuus 2.5. Koulun toiminnan omaleimaisuus 2.6. Opintoretket ja leirikoulut 2.7. Koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri

3 Koulun työaika lukuvuonna LUKUVUOSI Syyslukukausi 2013 (90 työpäivää) (ma) koulu alkaa (ma-su, vko 42) syysloma (la) viimeinen koulupäivä (su-ke) joulun ajan vapaa Kevätlukukausi 2014 (97 työpäivää) (to) koulu alkaa (ma-su, vko 9) talviloma (pe-ma) pääsiäisloma (pe) vapun jälkeinen vapaapäivä (la) lukuvuosi päättyy

4 1. SEMINAARIN KOULUN KEHITTÄMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1. Koulun kehittämissuunnitelma JOUSTAVAT OPETUSRATKAISUT Koulu kaikille - joustavat opetusratkaisut Koulussamme oppilaan hyvä koulupäivä rakentuu laadukkaasta perusopetuksesta, kasvua ja kehitystä tukevasta toimintakulttuurista, yhteisöllisyydestä, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä turvallisuudesta. Joustavilla opetusratkaisulla tarkoitamme opetusratkaisuja, joiden avulla toteutamme kolmiportaista tukea, yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Joustavat opetusratkaisut mahdollistavat oppilaalle omanlaisensa oppimisen polun, mahdollisimman lähellä oman lähikehityksensä vyöhykettä, oman vertaisryhmänsä jäsenenä. Joustavilla opetusratkaisuilla pyritään luomaan mahdollisimman sopiva ja toimiva oppimisympäristö kaikille oppilaille. Joustavat opetusratkaisut, joustava esi- ja alkuopetus, yhteisopettajuus ja yhdessä oppiminen ovat koulumme tärkeä kehittämisen suunta. Haluamme jatkaa jo olemassa olevien toimintatapojen ja uusien joustavien ratkaisujen kehittämistä ja vakiinnuttamista kaikkien opettajien toiminnan perustaksi ja toimintaamme ohjaavaksi periaatteeksi. Visiossamme koulumme tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet antaa oppilaan oman tason mukaista opetusta huomioiden myös korkeasti motivoituneet oppilaat, laajennettu opetus. Aiheesta lisää kohdassa 2.5. Sisäisen koulutuksen kehittäminen Sisäisen koulutuksen kehittyminen on koulullemme erittäin tärkeää. Ison henkilökunnan etuna on, että eri osa-alueiden osaamista on runsaasti. Visiossamme oma henkilökunta kouluttaa omaa väkeä, sekä opettajia että kouluohjaajia. Tutor-ajattelu ohjaa henkilökunnan oppimis- ja koulutusajattelua. Tarkoituksemme on nousta täydennyskoulutuksen

5 tarjoajaksi sekä kaupunki- että maakuntatasolla. Visiossamme olemme jo lukuvuodella koulu, joka järjestää laadukkaita koulutuksia sekä kaupungin opettajakunnalle että kaupungin ulkopuoliselle opettajakunnalle. Tulemme järjestämään myös koulutuksia ohjaajakunnan tarpeisiin. Aiheesta lisää kohdassa 2.2 ja 2.5. Laajennettu opetus Tutkimusmatkaajat-toiminta Lisähaasteita etsivät ja erityisen motivoituneet oppilaat saavat koulussamme tukea laajennetun opetuksen muodossa. Siinä oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia laajentaa erityistä osaamistaan ja kehittää taitojaan. Laajennettua opetusta voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa. Oppilaan etenemistä sekä opiskeltavan aineksen laajuutta ja syvyyttä voidaan muokata paremmin hänen taitojaan kehittävään suuntaan. Opetukseen voidaan liittää myös oman luokka-asteen ulkopuolisia oppisisältöjä. Laajennettu opetus on pääsääntöisesti koulupäivän aikana tapahtuvaa toimintaa, jolloin oppilas voi olla poissa varsinaisesta opetusryhmästään. Vaihtoehtoisesti opetus voi tapahtua myös omien oppituntien ulkopuolella. Laajennetun opetuksen oppilaat valitaan erikseen määriteltävien kriteerien mukaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa ja tarvittaessa oppilaalle laaditaan yleisen tuen oppimissuunnitelma. Jatkamme myös Tutkimusmatkaajat-toimintaa, joka on suunnattu erityisen lahjakkaille oppilaille. Kuluvana syksynä ryhmiä on vain yksi, mutta mahdollisesti aloitamme vielä toisen. Kyse ei ole kerhotoiminnasta, vaan koulupäivän sisällä tapahtuvaa toimintaa, jossa Tutkimusmatkaaja-opettaja on kerännyt ryhmän ko. toimintaa kaipaavia oppilaita ja ohjaa heitä valmentajamaisella otteella. Tutkimusmatkaajat keskittyvät tänä vuonna luovaan kirjoittamiseen. Tutkimusmatkan aikana tutustutaan kirjallisuuden eri tyylilajeihin, kirjoitetaan omia tekstejä ja opetellaan etsimään kehittämiskohtia omista tuotoksista. Tutkimusmatkan aikana ryhmän oppilaat tekevät kukin oman kirjallisen teoksensa. Ryhmän toimintaa voi seurata koulun verkkosivuilla olevasta blogista. Ryhmää vetää Kaisa Laaksonen.

6 Englantipainotteisen opetuksen kehittäminen Koulussamme aloittaa joka vuosi englanninkielen painotusluokka. Visiossamme näiden luokkien opetus muovautuu meidän tavoitteisiimme sopivaksi, korkeatasoiseksi toiminnaksi. Kansainvälisyystiimimme kehittää englanninpainotustamme. Tavoitteet voisi kiteyttää kolmeen asiaan: 1) kasvaminen kansainvälisyyteen 2) rohkeus kommunikointiin vieraalla kielellä 3) opiskelu vieraalla kielellä. Aiheesta lisää kohdassa 2.5. Luonnollinen liikkuminen on osa tapaamme toimia liikkuessamme oppilasryhmän kanssa. Tähän liittyvät hyötyliikuntaystävällinen asenne, terveellisten elämäntapojen opettaminen sekä huoltajien saaminen mukaan samaan ajatteluun. Ensisijaisesti luokka pohtii jalan / pyörällä kulkemista autokyydin sijaan. Kävelymatka ei ole ajan tuhlausta, sen aikana voi myös opettaa ja oppia. Koulumme on pyrkinyt lisäämään mahdollisuuksia luonnolliseen liikkumiseen lisäämällä aamupäivään toisen pitkän välitunnin. Vanhempainyhdistys on avustanut luokkia hankkimalla välituntiliikuntavälineitä. Lisäksi koulussamme toteutetaan välkkäritoimintaa, missä ylempien luokkien oppilaat kouluttautuvat ohjaamaan pienten välituntiliikuntaa. Koulumme pyrkii aktiivisesti hyödyntämään lähistöllä olevia liikuntapaikkoja, minne siirtyminen on oivaa hyötyliikuntaa. Samoin pyrimme tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan kattavan valikoiman eri liikuntakerhoja. Visiossamme luonnollinen liikkuminen on arkipäivää, ja terveelliset elämäntavat välittyvät asenteestamme sekä oppilaille että huoltajille. Sisäisen koulutuksen kehittäminen on erittäin tärkeää. Ison henkilökunnan etuna on, että eri osa-alueiden osaamista on runsaasti. Visiossamme oma henkilökunta kouluttaa omaa väkeä, sekä opettajia että kouluohjaajia. Tutor-ajattelu ohjaa henkilökunnan oppimis-

7 ja koulutusajattelua. Rekrytoinnissa otimme huomioon, että saamme kouluumme ns. keihäänkärjet mm. tekstiili- ja tekniseen työhön, englanninkielen painotuksen kehittyminen, kuvataiteen painotuksen kehittäminen, alkuopetuksen joustavuuden sekä mediaymmärryksen kehittymisen nykypäivän koulussa. Kouluohjaajien työnkuvan edelleen kehittäminen Visiossamme Seminaarin koulu näyttää suuntaa kouluohjaajien työnkuvan kehittämisessä ja uudistamisessa. Työ muuttuu kohti ajattelua: aikuiset toimivat yhteistyössä oppilaan hyväksi. Kouluohjaajilla on vahva ote oman työnkuvan kehittämiseen. Kaiken kehittämisen ja toimintamme kivijalkana on koulu kaikille oppilaille. Tätä ajatusta haluamme opiskella, kokeilla, kehittää ja visiossamme olemme johtava koulu Suomessa opiskelupalveluiden kehittämisessä kaikenlaisille oppilaille käyttäen ajanmukaista teknologiaa. Vielä tämänkin kivijalan alla on suurempi kivijalka, hyvin viihtyvä ammattitaitoinen henkilökunta. Visiossamme olemme koulu, jossa henkilökunnan on erittäin hyvä työskennellä; ilmapiiri on terve ja kannustava. Tietotekniikka Seminaarin koululla - käytön kehittäminen ja koulutus ATK-kaluston käytön kehittäminen sekä tietotekniikkakoulutus ovat osa Seminaarin koulun kehittämisperiaatteita. Uudistuva esitystekniikka ja leasingtietokonekalusto tarjoavat niin oppilaille kuin opettajille paremmat edellytykset hyödyntää tietotekniikan mahdollisuuksia koulutyössä. Henkilökunnalle järjestetään sekä ulkopuolista että sisäistä atk-koulutusta. Tieto- ja viestintätekniikka luonnollisena osana Seminaarin koulua Hämeenlinnan ICT-ope hanke toimii Seminaarin koulussa lukuvuonna keskiviikkoisin kahden tunnin ajan. Toiminnan tavoitteena on tutustuttaa opettajat ja sen myötä myös oppilaat tietotekniikan laajaan käyttöön koulun

8 arjessa. Seminaari on mukana e-opin pilotissa, jossa käytetään pedanet-alustalla BiGe:n ja FyKe:n sähköisiä oppimateriaaleja. E-opin sähköinen kirja mahdollistaa kirjattoman opiskelun. E-opin käytöstä kerätään käyttökokemuksia, ja pilottia arvioidaan silmällä pitäen tulevaisuuden opintoja. Pidemmän aikavälin tavoitteena on osallistaa opettaja ja oppilaat käyttämään tietotekniikan ja sähköisten materiaalien tarjoamia mahdollisuuksia päivittäin koulutyössä. Näin tapahtuessa jokainen koulun opettaja ja oppilas toimii tietoja viestintätekniikan kehittäjänä. Yhtenä tulevaisuuden kuvana on myös BYOD (Bring Your Own Device) -periaate, jonka hengessä esimerkiksi oppilaita rohkaistaan oman matkapuhelimen käyttöön valvotusti oppimistehtävissä. Myös opettajia rohkaistaan käyttämään omia ict-laitteita osana opetustyötä. Ilmiö on jo laajasti käytössä yritysmaailmassa. Seminaarin koulun ATK-vastaavat Koulussamme on kolme ATK-vastaavaa, jotka vastaavat opettajien kannettavien tietokoneiden ja Smart Boardien mahdollisimman vaivattomasta käyttöönotosta ja toimivuudesta. Koulussamme on joka rakennuksessa kärryt kannettaville tietokoneille siten, että kaikilla luokan oppilailla on mahdollisuus saada käyttöönsä tietokoneet oppitunnille. ATK-vastaavat vastaavat kärryjen varauksista ja laitteiden toimivuudesta. ATK-vastaavat antavat opettajille henkilökohtaista tukea laitteiden käytössä ja kehittävät jatkuvasti mahdollisimman käyttäjäystävällistä ja tehokasta teknologian hyödyntämistä Seminaarin koulun oppimisympäristössä.

9 Lastentalossa kaikissa kotiluokissa on Smartboard ja dokumenttikamera. 17 kannettavaa tietokonetta on kärryn avulla helposti siirrettävissä luokasta toiseen. Alueellinen ICTopettaja on noin neljä kertaa lukukaudessa yhden päivän luokkien ja opettajien ICT-tukena. Joustavassa esi-ja alkuopetuksessa pilottihankkeena on Edukustannuksen Yykaakoo-sähköinen opetusmateriaali, jota käytetään yhteistyössä esikouluryhmien kanssa. Mari Orkolan valmistama 1-luokan Ympäristötiedon materiaali Smartboardille valmistuu aihe/viikko siten, että se on aihe kerrallaan kaikkien käytettävissä Kouluon.fi-sivustolla. Tiimien toimintasuunnitelmat LUOKKATASOTIIMIT Alkuopetustiimin toimintasuunnitelma (tiiminvetäjä Kristiina Silokangas) Tiimimme tavoitteena on kehittää alkuopetuksessa opiskelevien oppilaiden hyvää koulupäivää. Tiimimme jäsenet tekevät yhteistyötä pienemmissä tiimeissä aihealueittain: Joustava esi- ja alkuopetus (1.b, 1.c, Seminaarin koulun esiopetus) Kielet: englantipainotus ja ruotsinkielinen opetus (1.a, 2.a R 1-2) Yhteisopettajuus (F-lk e2-3, 6 oppilaan pienluokka, 2.b). Yhteistyötä tehdään myös luokkatasoittain ja koko tiimin kanssa. Oppilaiden kanssa toimintaa toteutetaan palkkitunteina, integraatiotunteina, pajapäivinä, teemapäivinä ja yhteisinä projekteina.

10 Tavoitteenamme on myös keskustelemalla, vertaistuella ja yhdessä tekemisellä huomioida tiimimme aikuisten työssä jaksaminen, viihtyminen ja ammatillinen kehittyminen. 3. luokkien tiimin toimintasuunnitelma (tiiminvetäjä Jukka Virtanen) Tavoitteet: 1. Opettajat oppivat tuntemaan rinnakkaisluokkien oppilaita. 2. Oppilaat oppivat tuntemaan rinnakkaisluokkien opettajia. 3. Oppilaat tutustuvat rinnakkaisluokkien oppilaisiin. Luokkatasotiimi on suunnitellut lukuvuodelle yhteistyötä mm. palkituksissa. Syyslukukaudella toteutetaan äidinkielen ja matematiikan palkit sekä kulttuuripalkki. Nämä palkitukset on suunniteltu niin, että resurssiopettaja on mukana. Näin saamme oppilasryhmät pienemmiksi. Kulttuuripalkissa mukana ovat lisäksi valmistavan luokan ope sekä Kaurialan lukion oppilaita kielimaistiaisten merkeissä. Kevätlukukauden palkit päätetään myöhemmin, äidinkieli ja matematiikka ovat kuitenkin luultavasti myös siellä mukana. Mahdollisuus muodostaa tasoryhmiä nousi esiin suunnitelmissamme. Tiimin tärkeys tuli esiin myös niin, että saamme tehdä yhteistyötä omilla ehdoillamme yhteisöllisyyttä kannattaen ja myös vapaalle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle toivotaan omaa aikaa. Luokkatasotiimissä tehtävä yhteistyö on todella tärkeää, jotta koulun arki sujuu tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyötä luokkien välillä tehdään lisäksi ainakin liikunnan ja käsityön opetuksessa sekä yhteisissä tukiopetuksissa ja erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä. Myös kevätjuhlat ovat yhteinen ponnistuksemme. Luokkatasolla pyritään toteuttamaan mahdollisesti myös opettajavaihtoa hyödyntäen erityisosaamisia luokkatason hyväksi. Seminaarin koulun valmistava luokka on osa 3. luokkien luokkatasotiimiä. Luokkataso on valittu siksi, että valmistavalla luokalla opiskelee oppilaita ikähaitarilla 7-12 vuotta. On tärkeää, että valmistavan luokan oppilaat

11 pääsevät osallisiksi Seminaarin koulun toimintaan ja tutustuvat yleisopetuksen oppilaisiin. Osallistuminen tämän vuoden aikana kolmansien luokkien kulttuuripalkkiin tukee myös kotoutumista. Valmistavan luokan opettaja osallistuu yhteisiin tapaamisiin aina, kun käsitellään yhteisiä asioita. Valmistavan luokan opettaja ja ohjaaja tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimissä muiden Hämeenlinnan kaupungin valmistavien luokkien opettajien ja ohjaajien kanssa. 4.luokkien tiimin toimintasuunnitelma (tiiminvetäjä Jouni Tikkanen) Luokkatasotiimi on suunnitellut lukuvuodelle yhteistyötä erityisesti äidinkielen ja matematiikan palkituksissa (esim. matematiikan tunnit luokkatasolla samaan aikaan). Nämä palkitukset on suunniteltu niin, että laajaalainen erityisopettaja on mukana mahdollisimman usein. Lisäksi yhteistyötä luokkien välillä tehdään liikunnan opetuksessa ja yhteisissä tukiopetuksissa. Koko luokka-astetta koskeva kirjoittaja-projekti toteutetaan tammihelmikuussa. Tämä prosessikirjoituksen jakso on kestoltaan 6 oppituntia. Tavoitteena on pitää yhteinen loppujuhla ja töiden esittelytilaisuus koko luokka-asteelle. Luokkatasolla pyritään toteuttamaan myös opettajavaihtoa. Opettajat vaihtavat opetusryhmää omat vahvuudet huomioiden. Luokkatason isoja yhteisiä haasteita ovat yhteiset esiintymiset Linnanpuiston joulujuhlassa ja kiirastorstain pääsiäiskirkossa. 5.luokkien tiimin toimintasuunnitelma (tiiminvetäjä Tuulia Väisänen) Tiimiimme kuuluu viiden yleisopetuksen luokan lisäksi neljä pienluokkaa. Luokkatasotiimin yhteisissä teemapäivissä on mukana kaikki tiimiin kuuluvat luokat. Lähtökohtana ovat oppilaiden toimiminen erilaisissa ryhmissä, yhdessä oppiminen ja tutustuminen erilaisiin työtapoihin. Yhteistyötä tehdään erilaisilla kokoonpanoilla palkittamalla oppiaineita. Ryhmät

12 suunnitellaan käyttäen joustavia opetusratkaisuja. Pedagogisia tavoitteita saavutetaan esimerkiksi erilaisia oppimistyylejä huomioimalla sekä toteuttamalla neliportaisesta tukea. Yhteistyötä tehdään lisäksi oppimisen tuen asioissa, konsultoimalla, integroimalla oppilaita eri ryhmiin sekä tukiopetuksia keskittämällä. Tavoitteenamme on keskusteleva ja avoin ilmapiiri sekä yhdessä tekeminen. Näiden avulla huolehdimme tiimimme jäsenten jaksamisesta ja ammatillisesta kehittymisestä. 6.luokkien tiimin toimintasuunnitelma (tiiminvetäjä Heini Koivuniemi) Tiimin kokoonpanoon tuli vain yksi muutos eli yhden opettajan vaihtuminen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että pääsimme jatkamaan siitä minne viime keväällä jäimme. Yhteistyö pärähti saman tien käyntiin. Olemme varanneet lukujärjestyksiin PALKKI-tunneille 3 kiinteää tuntia, joihin osallistuvat kaikki 6.luokat. Palkki-tuntien lisäksi pidämme yhteisiä teemapäiviä. Mm pidimme Kaurialan kentällä yhteisen yleisurheilupäivän. Teemapäiviä pidetään 1-3 per lukukausi. Palkki-tuntien ohjelman suunnitteluun osallistuvat kaikki opettajat ja yhdessä mietimme aihealueet + sisällöt. Palkki-tunneilla painotamme toiminnallisuutta sekä eriyttämistä. Eriyttämistä tukee myös se, että laaja-alainen erityisopettaja on käytössämme yhden palkki-tunnin aikana viikossa. Tukiopetukset olemme sopineet niin, että tukiopetusta antava opettaja ilmoittaa muille tiimiläisille tunnin ajankohdan sekä opetettavan sisällön. Tällä minimoidaan sitä, ettei jokainen opettaja pidä yhdelle tai kahdelle oppilaalleen tukiopetusta samasta aiheesta.

13 KEHITTÄMISTIIMIT Joustava esi- ja alkuopetus-kehittämistiimi (Tiiminvetäjä Kristiina Silokangas) Lukuvuoden aikana kehitimme Joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin toteutettavaksi Seminaarin koulussa ja Ojoisten Lastentalossa. Tänä lukuvuonna kehittämistyö keskittyy toimintamallin, arjenkäytänteiden, oppilaan oppimisen tukemisen ja ensi lukuvuoden oppilasryhmittelyn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Pedagogisen tuen tiimi (Tiiminvetäjä Outi Dahlgren) Pedagogisen tuen tiimissä kehitetään lukuvuonna koulumme neliportaista tukea; yleistä-, tehostettua- ja erityistä tukea sekä laajennettua opetusta. Tavoitteena on uusien toimintamallien kehittäminen ja vanhojen toimintatapojen vahvistaminen neliportaisessa tuessa. Jatkamme edellisen tiimin työtä neliportaisen tuen lomakkeiden ja toimintamallien siirtämiseksi sähköiseksi versioksi. Tänä lukuvuonna pedagogisen tiimin erityisenä painoalueena ja kehittämisen kohteena on laajennettu opetus. Tiimimme osallistuu oppilassijoittelun suunnitteluun, integraatio ja pienluokka, lukuvuoden aikana, yhteistyössä apulaisrehtorin kanssa sekä valmistelee tulevan lukuvuoden, , pienluokkasijoittelua yhdessä erityisluokanopettajien ja rehtoreiden kanssa. Kuluvan lukuvuoden aikana pohditaan oppilasintegraatiota, pienluokka yleisopetusluokka pienluokka, ja mahdollisuuksia integraation tehostamiseen. Pedagogisen tuen tiimin uudeksi kehittämisalueeksi tulee Kasvatuskumppanuus.

14 Opetusteknologian tiimi (Tiiminvetäjä Jukka Virtanen) Opetusteknologiatiimi on virallisesti uusi tiimi, epävirallisesti se on kyllä ollut toiminnassa jo viime lukuvuonnakin. Tiimin tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa Seminaarin koulun opetusteknologian käyttöä sekä laajentaa talon oman väen osaamista tällä osa-alueella. Tietotekniset laitteet, Smart Boardit ja dokumenttikamerat sekä kattavat oppimisympäristöt ja sähköiset oppimateriaalit antavat hyvät mahdollisuudet kaikelle kehittymiselle. Tulevaisuudessa hankimme resurssien puitteissa koululle lisää uusia tablettietokoneita. Yksi tavoitteista on suunnitella ja järjestää sisäistä koulutusta henkilökunnalle. Koulutus voi vaihdella lyhyistä tietoiskuista suurempaan kokonaisuuteen. Näin ollen ict-vastaavat voisivat toimia pedagogisina asiantuntijoina, johon myös kaupungin ict-strategia tähtää. Kaupunki on siirtynyt Office 365 -palveluun, jonka myötä poistutaan nykyisistä verkkoasemista. Siirtymä vaatii palveluun tutustumista ja koulutusta, jotta käyttö saadaan luontevaksi ja osaksi arkea. Ympäristö- ja turvallisuustiimi (Tiiminvetäjä Jouni Tikkanen) Tiimin tehtävänä on huolehtia koulurakennuksen ja -ympäristön turvallisuudesta ja tehdä koulun turvallisuussuunnitelmasta arjen työkalu tavoitteella, jokainen talossa tietää, miten toimia, mikäli oma tai läheisen turvallisuus on uhattuna. Lukuvuoden aikana kaikkiin käytäviin tulee poistumisreittimerkinnät ja luokkiin tiivistelmä pelastusohjeista. Lisäksi tiimi ideoi lukuvuoden aikana valmistuvan koulun kierrätyssuunnitelman käyttöönottoa ja siihen liittyviä koulutuksia niin oppilaille kuin talon aikuisillekin.

15 Työhyvinvointitiimi, TyHy-tiimi (tiiminvetäjä Tuulia Väisänen) Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö on koulumme kivijalka. TyHytiimissä pohditaan tähän liittyviä asioita. Lukuvuoden painopistealueet ovat: -työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu -ammatillisen osaamisen kehittäminen koulun sisäisen koulutuksen suunnittelulla Kansainvälisyystiimi (tiiminvetäjä Heini Koivuniemi) Kansainvälisyystiimi jakaantuu tänä vuonna pienempiin osastoihin. Syynä on se, etteivät kaikki voi tehdä kaikkea. Tiimi on jäsenmäärältään suuri ja hoidettavia asioita on paljon. Tästä syystä ns alaosastot ovat seuraavat: 1)Unicef + Comenius. Haimme keväällä 2013 Unicef-koulun toimintanimeä ja saimme sen lukuvuosille Hämeenlinnassa on vain kaksi Unicef-koulua ja me olemme toinen niistä. Comenius-projekteihin on ollut kiinnostusta ja vielä emme ole missään projektissa mukana. Tiimin tarkoituksena on korjata tilanne ja hakeutua mukaan johonkin meille sopivaan projektiin. 2)Englantipainotteisen opetuksen kehittäminen. Tarkoituksena on alkaa yhteistyö Nummen koulun kanssa.yhteistyö aloitetaan opettajien koulutuspäivillä Nummen koulussa. Yhteistyötä laajennetaan koskemaan myös painotusluokkien oppilaita. 3)Teemapäivät ja viikot, vierailijat ja vierailut sekä muu kansainvälinen toiminta. Tämä osasto suunnittelee ja vastaa teemapäivien tai viikkojen toteuttamisesta. Myös vierailujen ja vierailijoiden huomioimiset kuuluvat tälle osastolle. Seminaarin koululla on ystävyyskoulu Cellessä (Saksassa). Olemme jo vuosia tehneet opettajavaihtoa ja jatkamme edelleen tätä yhteistyökuviota.

16 1.2. Suunnitelma tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä, mittaamisesta ja arvioinnista Asettamiamme tavoitteita sekä niiden toteutumista arvioimme kahdesti vuodessa; joulukuussa sekä toukokuussa. Arvioinnin perusteella teemme johtopäätökset tarvittavista toimista, jotta asettamamme tavoitteet toteutuvat. Tuloksia mittaamme sekä tiimien tekemien arviointien että suunnitteluryhmän suorittaman kokonaisarvioinnin perusteella. Toivomme opetuspalveluiden järjestävän myös sähköisen webrobol-kyselyn huoltajille viime vuotiseen tapaan. Arviointia teemme myös jatkuvan arvioinnin periaatteella viikoittain suunnitteluryhmän palavereissa. Keväällä jokainen tiiminvetäjä kirjoittaa arvioinnin tiimityöstään koskien sekä luokkataso- että kehittämistiimin osalta. Kaikki osa-alueet tulee arvioitua. Arvioinnit liitetään seuraavan vuoden TOKE:aan Arviointi koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta lukuvuotena Koulun toiminnan ja tavoitteiden onnistuneisuus konkretisoituu tiimien toiminnassa. Seminaarin koulun selkäranka on korkeatasoinen, itseohjautuva tiimityö. Tässä osassa on jokaisen tiimin, sekä luokkataso- että kehittämistiimin arviointi omasta onnistumisestaan. Tiimien arvioinnit lukuvuodelta KEHITTÄMISTIIMIT JOUSTAVA ESI- JA ALKUOPETUS Syksyllä 2012 koulussamme aloitettiin esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke. Kehittämistyötä varten perustettiin tiimi, jonka jäseninä on ollut Seminaarin koulun luokanopettajia, erityisluokanopettajia, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori sekä Ojoisten varhaiskasvatuskeskuksesta lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettaja ja johtaja. Tiimimme toiminnan tavoitteena on ollut kehittää Joustavan esi- ja

17 alkuopetuksen toimintamalli toteutettavaksi Seminaarin koulun ja Ojoisten varhaiskasvatuskeskuksen yhteistyönä. Toimintamalli perustuu tavoitteeseen luoda esikoulu- 2.luokan toimintaympäristö, jossa oppilaslähtöinen oppiminen ja eteneminen on mahdollista. Tiimityön muotoja ovat olleet yhteiset palaverit ja työryhmätyöskentely. Kehittämistyön aihealueina ovat olleet resurssit, ryhmittely, sisällöt ja oppilaan tietojen, taitojen, oppimisen sekä tuen tarpeen kartoitus, seuranta ja arviointi. Tiimin jäsenet ovat kokeneet kehittämishankkeen tarpeelliseksi ja ovat olleet sitoutuneita tiimin toimintaan. Kehittämishanke koettiin laajaksi ja haastavaa on ollut kaikille sopivien toimintamuotojen löytäminen ja ajankäyttö. Kehittämistyötä on tarpeellista jatkaa ensi vuonna ja tiimityötä tarvitaan toiminnan edelleen kehittämiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Koulumme tiimiorganisaatiossa tulee huomioida Joustavan esi- ja alkuopetuksen / luokkatason rakenne sekä Ojoisten Lastentalon oma tiimiorganisaatio. Joustava esi- ja alkuopetus alkaa syksyllä 2013 Seminaarin koululla ja Ojoisten Lastentalossa. OPPILAAN TUKI Inkluusio on toteutunut yhteisopettajuusluokissa luokka-asteilla 1, 2 ja 3, missä oppilaat ovat saaneet omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaista opetusta. Yhteisopettajuus on toteutunut myös F-luokilla. Tavoitteena ollut yksilöintegraation toteutuminen molempiin suuntiin on toteutunut erittäin hyvin pienluokista yhteisopettajuus- ja yleisopetuksen luokkiin ja osittain yleisopetuksen luokista pienluokkiin. Toteutumista on hankaloittanut pienluokkien täydet ryhmät. Lahjakkaiden oppilaiden eteneminen ja tarvittavan opetuksen järjestäminen on edistynyt. Oppilaan tuen kansio ja lomakkeiden päivittäminen on toteutunut paperiversiona ja sen saatavuus on varmistettu useammalla kappaleella. Tuen kansion saattaminen sähköiseen muotoon jatkuu samoin kuin 4. portaisen tuen kehittäminen.

18 YMPÄRISTÖTIIMI Ympäristötiimi on lukuvuoden aikana tehnyt välituntisääntöjä, järjestyssääntöjä, liikennemerkkejä käytäville ja toteuttanut liikennetapahtuman. Olemme osallistuneet pihasuunnitelman alkuvaiheisiin. Osallistuimme pyöräilypäivän suunnitteluun ja pelastussuunnitelman päivittämisen alkuun saattamiseen. Isoimpana projektina on ollut kestävän kehityksen hankkeen aloittaminen yhdessä Hamk:n opiskelijoiden kanssa. Mielestämme tärkeimmät tavoitteet on saavutettu.tiimin jäsenistö on vaihdellut ja mukaan on tullut kesken lukuvuoden uusia opettajia ja toiset ovat jääneet pois. Kuitenkin tiimin toimintaan on sitouduttu hyvin ja jäsenet ovat käytännönläheisistä asioista kiinnostuneista. Tiimille on annettu useita tehtäviä aika pikaisellakin aikataululla. Voisi olla hyvä miettiä ensi vuonna tarkemmin tiimin tehtävien rajausta ja mitä tälle tiimille kuuluu. Tulevana lukuvuonna olisi hyvä saada käyttöön sähköinen kalenteri koko vuodesta ja varausjärjestelmä tapahtumiin ynnä muihin. On tärkeää, että jatketaan yhteistyötä Hamkin kanssa. ENGLANTIPAINOTUSTIIMI 1A-luokalla on kuluneena lukuvuonna opiskellut oppilasta. Heistä monella oli jo aiempaa kokemusta englannin kielestä joko päiväkodista tai ulkomailla vietetyn ajan ansiosta, mutta useat lapset myös aloittivat vieraaseen kieleen tutustumisen kouluun tullessaan. Tasoerot sanastossa ja sen oppimisnopeudessa ovat siis olleet suuria. Kaikki ovat kuitenkin olleet innokkaita ja motivoituneita oppimaan vierasta kieltä. Englantia on vuoden mittaan harjoiteltu koulun arjessa erityisesti laulujen ja leikkien avulla. Eri oppiaineiden yhteydessä on myös tutustuttu aiheeseen liittyviin tärkeimpiin sanoihin kuuntelun ja toiston avulla. Ensimmäisen luokan aikana on harjoiteltu mm. numeroita 0-100, värejä ja tervehdyksiä sekä eläinten, viikonpäivien, kuukausien, sääilmiöiden ja koulutarvikkeiden nimiä. Ohjeenantoja on pyritty antamaan mahdollisuuksien mukaan englanniksi, mutta vieraan kielen käytön määrä on vaihdellut paljon päivästä toiseen.

19 Englantipainotteisen luokan opettaminen on tuonut paljon uutta pohdittavaa myös opettajalle ja seuraavasta vuodesta tuleekin varmaan helpompi, kun tietää oppilaiden osaamistason ja voi jatkaa työtapojen kehittelyä entisestään. Kielipainotusluokkien sijoittaminen maisemaan tulee myös varmasti avaamaan ovia helpommalle ja joustavammalle yhteistyölle kieliluokkien välillä. Toisella luokalla tavoitteena on lisätä englannin käytön määrää entisestään ja myös vähitellen antaa pieniä läksyjä sanaston oppimisen tueksi. Erittäin tärkeää on myös jatkossakin ylläpitää lasten innostusta vieraan kielen oppimiseen Lähtökohtaisesti 2A:n englantipainotteisuus on ollut tämän lukuvuoden katkonaista opettajavaihdosten vuoksi. Omat haasteensa on myös tuonut tiedottomuus ensimmäisen vuoden (Normaalikoulu) painotuksen määrästä ja laadusta. Syksyllä painotus aloitettiin kartoitusmielessä ja tunnustelemalla oppilaiden tasoa ja motivoitumista. Kummatkin olivat aika lailla lapsen kengissä ja tästä syystä 2A:n englantipainotteisuus syyslukukaudella perustui nyt olemassa olevan opetussuunnitelman 1. luokan sisältöihin. Perusasiat saatiin jokseenkin haltuun eli päivän rutiinit opittiin omaksumaan englanniksi ja opittiin viikonpäivät, värit ja numerot välillä Ympäristötiedossa opeteltiin sanastoa joka sisältyi kyseiseen oppialueeseen ja samalla sisältyi oppilaiden jokapäiväiseen elämään. Liikuntatunnilla leikit ohjeistettiin englanniksi ja musiikin tunneilla laulettiin ja leikittiin englantia apuna käyttäen. Motivaatio luokassa englannin "opiskeluun" ei ollut kovin korkealla. Keväällä lähdettiin tavallaan taas "alusta", kun opettaja vaihtui. Alkuvuosi meni tunnustellessa, mitä oppilaat osaavat ja sen sisäistämisessä miten painotusta oli heille syyslukukauden aikana toteutettu. Uutena sisältöinä käsittelimme mm. eläimiä, lukuja 10 => ja perhesuhteita. Suurimmaksi osaksi painotus on tapahtunut laulujen ja pelien avulla. Ympäristötiedon sisällöistä on ammennettu osa sanastollisesta sisällöstä kuten avaruus, kierrätys, materiaalit

20 ja kehonosat. Luokkahuoneessa tarvittavien työvälineiden nimiä ja luokkatilanteissa tarvittavia toimintaohjeita on hiljalleen otettu lisää ja laajennettu. Haasteena koko vuoden aikana on ollut oppilaiden motivoiminen, koska luokasta löytyy myös oppilaita, jotka ilmeisestikään eivät varsinaisesti ole kiinnostuneita englanninkielestä ja tuovat sen nopeasti esiin opetustilanteissa. Odotukset ensi lukuvuodelle ovat positiiviset. Oppilastuntemus ja selkeä opetussuunnitelma helpottavat suunnattomasti ensi lukukauden aloittamista a luokka Englannin kielellä opiskelemisen tavoitteena oli herättää oppijan kiinnostus kieleen sekä englanninkieliseen kulttuuriin ja antaa vähitellen valmiuksia rohkeasti käyttää kieltä ja selvitä erilaisista viestintätehtävistä ja -tilanteista. Oppilaita kannustettiin ja rohkaistiin käyttämään vierasta kieltä mahdollisimman paljon. Lisäksi tavoitteena oli oppia käyttämään vieraskielistä materiaalia sekä opiskelussa että muissa arkipäivän tilanteissa. Viidennellä luokalla englannin kielen suullinen ja kirjallinen käyttö lisääntyi. Ilmaisun kehittäminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteista. Oppilaita rohkaistiin käyttämään kieltä omassa viestinnässään. Englannin oppisisältöjä laajennettiin toteuttamalla projektitöitä oppilaan omasta elämänpiiristä. Muiden aineiden opiskelussa käytettiin englantia eripituisina tuokioina. Syyslukukaudella painotusaineita olivat matematiikka ja fysiikka ja kemia. Kevätlukukaudella matematiikan yksi viikkotunti opetettiin kokonaan englanniksi. Lukukauden aikana järjestettiin Say it in English -teemapäiviä. Päivien aikana toteutettiin erilaisia englanninkielisiä ryhmätehtäviä. KANSAINVÄLISYYSTIIMI Tiimillämme oli selkeä päätavoite: englantipainotteisen toimintakulttuurin luominen uuteen kouluumme. Muita tavoitteita oli mm. järjestää teemapäiviä

21 ja ylipäänsä näkyä koulun arjessa. Meillä on ystävyyskoulu Saksassa, Hehlentorin koulu. Koulumme 4. ja 5.luokkien saksan lukijat ovat olleet kirjeenvaihdossa kahden Hehlentorin koulun 3.luokan kanssa. Lisäksi ystävyyskoulujen muutamat opettajat ovat päässeet tutustumaan paikan päällä opetukseen. Comenius-projekteihin oli tarkoitus hakeutua mukaan jo ensimmäisenä vuotena. Muut tavoitteet täyttyivät, paitsi Comenius-hakemuksen tekeminen. Siihen ei löytynyt tiimistä eikä muustakaan henkilökunnasta vetäjää tänä lukuvuonna. Uudessa koulussa on tärkeää ensin kartoittaa suuntaviivoja, joiden varsinaiset tulokset tulevat myöhemmin. Jätimme mm. Tänä vuonna hakemuksen Unicefkouluksi. Valintaa ei olla vielä julkaistu. Kv-tiimi toivoo jatkoa, sillä koulussamme kansainvälisyys tulee esiin päivittäin. Tänä lukuvuonna tiimissä toimi 9-10 henkilöä. Onneksi jäsenet olivat aktiivisia ja näin ollen vetäjän ei tarvinnut huolehtia aina siitä, että kaikille riittää tekemistä. KYSELYN TULOS (n=8) 1.Tavoitteiden saavuttaminen. 4,1 2.Tiimin tarpeellisuus. 4,6 3.Sitoutuminen. 4,8 4.Yhteistyö. 4,5 YHDESSÄ OPPIMINEN JA YHTEISOPETTAJUUS-TIIMI Yhteisopettajuus on toteutunut luokkatasoilla 1, 2 ja 3, missä yleisopetuksen luokka ja 10 oppilaan pienluokka ovat toimineet inklusiivisessa yhteistyössä. Yhteisopettajuus on toteutunut myös pidennetyn oppivelvollisuuden 8 oppilaan pienluokissa, missä oppilaat ovat toimineet yhdessä. Yhteisopettajuusluokissa oppilaat ovat saaneet kykyjensä ja tarpeidensa mukaista opetusta. Mallioppimisen ja aikuisten pedagogisen ohjauksen kautta on harjoiteltu ja opittu myös vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia taitoja. Yhdessä oppiminen, missä yleisopetuksen luokat ja pidennetyn

22 oppivelvollisuuden 8 oppilaan pienluokat toteuttavat yhteistyössä toiminnallista oppimista, ei ole toteutunut Seminaarin koulun saneeraus lv Tilanne 2012 Seminaarin koulu aloitti toimintansa nykyisissä tiloissa syksyllä Tällöin kiinteistömassasta oli remontoitu seuraavat tilat: -molemmat ruokalat F- ja B- osat -F-osan hallinto -B- osan väliaikaisluokat Lukuvuoden aikana käyttöömme valmistui C- osa, jossa sijaitsee 8 kpl opetustiloja (4 kpl yleisopetuksen luokka, 1 kpl monitoimiympäristö, 2 kpl AUT- ryhmien tiloja sekä valmistavan opetuksen luokka) sekä hallintotiloja, henkilökunnan taukotila, kokoushuone ja henkilökunnan sosiaalitilat eli pukuhuoneet. Opetustilat otetaan täysipainoisesti käyttöön syksyyn 2013 mennessä LUOKKATASOTIIMIT 1.LK-TIIMI (1.a, 1.b yhteisopettajuusluokka, 1.d, 1.e, e2-3f, Ojoisten vkk esiopetus) Tiimimme toiminta on ollut tarpeellista, sillä se on mahdollistanut ajan yhdessä tekemiselle. Tiimissä olemme pystyneet hoitamaan yhteisiä asioita ja keskustelemaan yhteisistä käytänteistä. Tiimin jäsenten välinen yhteistyö on toiminut hienosti ja hyvässä hengessä. Kaikki ovat osallistuneet toiminnan ideointiin ja toteutukseen. Tiimimme on suunnitellut ja toteuttanut yhteisiä oppimishetkiä pajapäivinä. Pajojen teemana on ollut matematiikka. Pajatoiminta on toteutettu

23 pistetyöskentelynä käyttäen toiminnallista matematiikkaa. 1.b luokka on yhteisopettajuusluokka, jossa opitaan yhdessä kaikki tuen portaat huomioiden. Oppilaat jakaantuvat tarpeen mukaan oppimaan pienemmissä ryhmissä. 1.a ja 1.b luokka ovat kevätlukukaudella viikoittain toteuttaneet matematiikan palkkituntia. Koulumme Ojoisten yksikkö ja Ojoisten varhaiskasvatuskeskuksen esikoululaiset ovat toteuttaneet yhdessä pajatoimintaa. Tiimimme kehittämiskohteita ovat yhteisen tiimiajan ja pajapäivien / palkkituntien lisääminen sekä tiiviimpi yhteistyö luokkien kesken. Tämä vuosi on ollut hyvä alku yhteistyön tekemiselle. 2. LK-TIIMI 1.Tavoitteiden saavuttaminen (KA 3.16) Tiimin tavoitteet ovat toteutuneet osittain riippuen luokista. Tiimikokouksia pitäisi olla säännöllisesti ja enemmän, jotta tavoitteet voisivat toteutua. Tiimikokoontumisia on ollut liian vähän varsinkin keväällä. 2.Tiimin toiminnan tarpeellisuus (KA 3.75) Yhteiset ajankohtaiset asiat on keskustelu ja sovittu. Tarvitaan lisää aikaa, jotta yhteinen tekeminen, vertaistuki ja käytäntöjen vaihto todella toteutuisi. Valkoinen talo on jäänyt ulkopuoliseksi. 3.Tiimin toimintaan sitoutuminen (KA 3.33) Aina kun se on ollut mahdollista. Keväällä on ollut liian vähän kokoontumisia, mikä vaikuttaa sitoutumiseen. Motivaatio lisääntyy kun on jatkumoa ja sitä kautta syntyy myös tulosta. 4.Tiimin jäsenten välinen yhteistyö tarpeen mukaan (KA 3.85) Yhteistyö on hyvää ja aina on saanut apua. Yhteistä aikaa pitäisi olla enemmän.

24 5.Ajatuksia tiimin toiminnan kehittämisestä Enemmän inklusiiviseen suuntaan. Luokkatasotiimi tärkeimmäksi tiimiksi, sillä se lisää konkretiaa ja käytännön toimintaa esim. materiaalien ja ideoiden jakamisessa se kehittää arkea. 6.Palautetta nykyisten tiimien toimivuudesta Koulu kaikille ajatus vaatii koko koulun yhteistä ajatusten vaihtoa ja sitä kautta kehittämistä. 3. LK-TIIMI 3. luokkien luokkatasotiimissä on toteutettu lukuvuoden kuluessa palkitusta äidinkielen ja matematiikan osalta luokkapareittain (3A-3D; 3B-3C). Tammi-helmikuussa toteutettiin koko luokka-astetta koskeva kirjallisuusprojekti. Tämän lisäksi 3A-3D-luokkapari toteutti yhteisprojektina opiskelua uskonnossa yhteensä kolmen jakson verran. 3A ja 3C ovat pitäneet osan lukuvuoden liikuntatunneista yhdessä. Lisäksi luokkatason sisällä on tehty jonkin verran opettajavaihtoa (Opettajat vaihtavat ryhmää aiheen mukaan.). 3. luokkien tiimi on ollut tyytyväinen yhteistyöhön. Luokkatasotiimin työ koetaan tärkeäksi. Tulevan lukuvuoden haasteena ja kehittämissuuntana on yhteistoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen( esim. yhteiset projektit eri taitoaineita yhdistämällä), sekä se, miten ruotsinkielinen ja valmistava luokka saadaan entistä paremmin mukaan luokkatasoyhteistyöhön. 4.LK-TIIMI n=12, vastaajina opettajia ja ohjaajia 1. Tavoitteiden saavuttaminen. Keskiarvo 3,75. Uuden koulun toiminnan käynnistymisen nähtiin vaikuttavan siihen, että toiminta hakee vielä paikkaansa. Pajapäivien nähtiin toteutuneen hyvin. Palkkituntien ja tukiopetuksen järjestäminen koettiin hankalaksi lukujärjestyspulmien ja fyysisten etäisyyksien takia. Yksi luokista oli toukokuuhun saakka Valkoisessa talossa, mikä teki yhteistyön vaikeaksi. 2. Tiimin toiminnan tarpeellisuus. KA 3,83. Koettiin hyvänä, että pienluokat ovat päässeet mukaan yhteiseen toimintaan.

25 Toisaalta tiimissä on käsitelty myös asioita, jotka eivät koske pienluokkia. Kritiikkiä saivat YT-aamujen aikaisuus sekä tiimien iso koko. 3. Tiimin toimintaan sitoutuminen. KA 3,5 Ääripäinä olivat suuri sitoutuminen ja se, ettei pakolla voi sitouttaa. Toisaalta nähtiin, että YT-aika velvoittaa sitoutumaan. 4. Tiimin jäsenten välinen yhteistyö tarpeen mukaan. KA 4,2 (n=11) Pajapäivät saivat hyvää palautetta. Fyysiset etäisyydet mainittiin hankaluutena. Tiiminvetäjä koki, että ohjaajat ovat jääneet sivuun, syynä vetäjän kokemattomuus. 5. Ajatuksia tiimin toiminnan kehittämisestä. Lukujärjestysten synkronointia toivottiin palkki- ja tukituntien sekä erityisopettajan mukana olemisen sekä oppiainekohtaisen suunnittelun helpottamiseksi. Ohjaajien paremmin mukaan ottamista toivottiin. Vielä voisi olla lisää yleis- ja pienluokkien toiminnan yhdistämistä ja oppilaiden keskinäistä tutustumista. Toivottiin vielä selkeämpiä, konkreettisia tavoitteita. 6. Palautetta nykyisten tiimien toimivuudesta. Kehittämistiimien toiminta koettiin osin irrallisena ja vieraana muiden tiimien toiminnasta ei ole tietoa. Yhtäältä tiimejä koettiin olevan liian paljon, toisaalta toivottiin myös talotiimejä (oman talon väki on vierasta). Luokkatasotiimit nähtiin tarpeellisina. Toivottiin enemmän panostusta ja sitoutumista Versoon ja KiVa-kouluun. Ehdotettiin myös konkari-noviisi työpareja hiljaisen tiedon ja nuoren energian jakamiseksi. 5.LK-TIIMI Tiimin jäsenet antoivat tiimille ansaitusti loistavat arvosanat. Tiimin toiminta on koettu tärkeäksi niin oppilaille kuin opettajille. Toiminta on ollut myös monipuolista ja tavoitteellista. Tiimin tavoitteina oli oppia tuntemaan uudet koulukaverit ja opettajat sekä yhteistyön alkuun saaminen. Kokoonnuimme (siis me 5.luokkien opettajat) heti ensimmäisten VESO-päivien aikana ja sovimme PALKKI-tuntien paikat lukujärjestyksessä. Kun koulua oli käyty viikko, aloitimme ensimmäiset palkki-tunnit. Olemme palkittaneet

26 äidinkieltä (oikeinkirjoitus sekä ilmaisutaito), matematiikkaa (erittäminen, toiminnallisuus), historiaa ja loppukevään palkkeja käytetään kevätjuhla esityksen harjoitteluun. Pidimme syksyllä ja alkukeväällä toimintapäivän Apparalla. Jaoimme oppilaat sekaryhmiin ja he kiersivät opettajien vetämiä rasteja. Rastien sisältöinä oli mm. vesibiologiaa, lajintuntemusta, valokuvausta, hankifutista ja ongelmanratkaisua. Meillä oli vain taivas rajana :) Luokkatasotiimi toivoo jatkossa enemmän YT-aikaa. Varsinkin keväällä OPStyö vei valtavan kakun YT-ajasta. Tosin saimme asiat kyllä hoidettua Wilman sekä välituntipalavereiden ansiosta. TÄSSÄ VIELÄ KYSELYN TULOKSET (n=5) 1.Tiimi on saavuttanut tavoitteet. 5 2.Tiimin tarpeellisuus. 5 3.Sitoutuminen. 4,8 4.Jäsenten välinen yhteistyö. 5 6.LK-TIIMI Luokkatasotiimissämme on vaihtunut henkilöitä kesken lukuvuoden useaan kertaan, mikä osaltaan vaikeuttaa tiimin arviointia. Asettamamme tavoitteet syyslukukauden osalta toteutuivat tiimin mielestä melko hyvin. Vanhempainilta ja joulujuhla olivat isommat yhteiset projektit ja muuten säännöllinen yhteistyö toteutui palkkien muodossa. Kevätlukukaudella kaikkien ryhmien palkit eivät ole toimineet, asioissa on edetty eri tahtia ja opetustyylit vaihdelleet niin paljon, että kaikkien henkilöiden yhteistyö ei ole ollut kovin tiivistä. Osalla luokista yhteinen suunnittelu ja toiminta on ollut säännöllistä ja järkevää. Olisimme voineet vaihdella opetusryhmiä ja opetettavia aineita lukukauden aikana enemmän, että kaikki oppilaat olisivat tulleet tutuiksi. Kevätkaudella toteutimme luokkatason opettajien yhteisen kouluun tutustumiskierroksen, joka oli antoisa. Kuudesluokkalaisten työharjoittelu on myös yhteinen hyvä juttu. Leirikoulujen suunnittelussa, varojen hankinnassa ja

27 retkissä olemme tehneet yhteistyötä vaihtelevissa pareissa/ryhmissä. Yläkouluun siirtymisten osalta nivelvaiheyhteistyössä olisimme voineet enemmänkin puhaltaa yhteen hiileen. Kuitenkin se, että luokista toiset menevät Kaurialaan ja toiset Lyseoon on vaikeuttanut yhteistyötämme tällä saralla. Tiimin jäsenten välinen yhteistyö on kuitenkin todettu toimivaksi ja apua saa aina tarvittaessa puolin ja toisin. Henki on rento ja positiivinen. Kevätkaudella tapaamisia on ollut aivan liian vähän. Yt-aika ei riitä tähän, kun on muitakin tiimejä ja yhteisiä kokouksia. Ohjaajatiimi: Ajatuksia tiimini toiminnan kehittämisestä. Ohjaajatiimit voisi kokoontua luokkatasotiimin tilalla tai ei ainakaan samalla kertaa. Ohjaajien omat kokoontumiset auttavat oman ohjaajatoiminnan kehittämistä ja antavat syvyyttä toimintaan Arviointisuunnitelma lukuvuodelle Henkilökunta arvioi rehtoreiden ja koulun toimintaa koulun oman kyselyn puitteissa joulukuussa sekä kehityskeskustelujen kautta. Toivomme, että opetuspalveluiden yhteinen sähköinen arviointi huoltajille toteutetaan viimevuotiseen tapaan. Opettajat huolehtivat osaltaan siitä, että oppilaat tekevät itsearvioinnin sekä luokan työskentelyn arvioinnin kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Kaikki oppilaat saavat lukuvuoden aikana kaksi kirjallista arviointia koulumenestyksestään (väli- ja lukuvuositodistus). Lisäksi jokaisen oppilaan kanssa tulee käydä arviointikeskustelu, jossa läsnä ovat oppilaan lisäksi opettaja ja huoltaja. Kaikkien arviointien tulokset (oppilaiden itsearviointia lukuun ottamatta) vedetään suunnitteluryhmän toimesta yhteen ja julkistetaan henkilökunnalle ja soveltuvin osin huoltajille. Suunnitteluryhmä tekee tarvittavat muutosehdotukset arvioinnin perusteella.

28 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Hallintorakenteet Johtamisjärjestelmä Koulumme toiminnan selkäranka ovat voimakkaasti itseohjautuvat, henkilöstöä sitouttavat ja aktivoivat tiimit. Tiimit asettavat itselleen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita sekä toteuttavat suunnitelmansa ja arvioivat toimintaansa. Tiimien vetäjät, vastaava kouluohjaaja ja rehtorit muodostavat koulun suunnitteluryhmän. Suunnitteluryhmä Suunnitteluryhmän tarkoituksena on toimia rehtorin ja apulaisrehtorin apuna koulun kehittämisessä ja arjen suunnittelussa. Luokkataso- ja kehittäjätiimien vetäjien toimiessa suunnitteluryhmän jäseninä, ovat tiimien vetäjät tärkeässä asemassa myös tiedonkulun onnistumisessa suunnitteluryhmästä tiimeille, eli opettajille ja ohjaajille. Suunnitteluryhmä suunnittelee myös tiimien toiminnan suuntaviivat. Suunnitteluryhmä kokoontuu joka viikko. Koulussamme on vahva tiimiorganisaatio. Eräs tärkeimmistä koulumme perusajatuksista on luokkatasoyhteistyön jatkuva vahvistaminen sekä yleis- ja pienluokkien välisen yhteistyön lisääminen. Jokaisella luokkatasolla 1-6 sekä Lastentalossa on oma tiiminsä. Koulumme ollessa varsin iso, on myös eri toimintojen kehittäminen jakauduttava laajemmalle joukolle. Sitä tarkoitusta varten meillä on myös kehittämistiimit. Jokainen opettaja kuuluu kahteen tiimiin: luokkataso- ja kehittäjätiimiin. Kouluohjaajilla on omat tiimit, mutta he voivat myös osallistua em. tiimeihin. Tiimien toiminnan resurssointi Tiimien vetäjät voivat käyttää tiimien toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen

29 1-2 h/ kk, siten että tiiminvetäjä joko järjestää itselleen aikaa palkittamisen tai OTOilun kautta. OHR Rehtori OHR Apulaisrehtori OHR II apul.rehtori 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk tiimi tiimi tiimi tiimi tiimi tiimi JOUSTAVA- ESI ALKUOPETUS PEDAGOGINEN TUKI OPETUSTEKNOLOGIA YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS TYÖHYVINVOINTI KANSAINVÄLISYYS LASTENTALO KOULUOHJAAJAT Kuva: Tiimien organisoituminen; luokkatasotiimit pystyakselilla ja kehittämistiimit vaaka-akselilla.

30 Lukuvuoden luokkataso- ja kehittämistiimien vetäjät: Kristiina Silokangas lk ja joustava alkuopetus Jukka Virtanen 3. lk ja opetusteknologia Jouni Tikkanen 4. lk ja ympäristö ja turvallisuus Tuulia Väisänen 5. lk ja työhyvinvointi Heini Koivuniemi 6. lk ja kansainvälisyys Outi Dahlgren Pedagoginen tuki Mari Orkola Lastentalo Minna Korhonen Ohjaajien tiimit Joka torstai klo 8 kokoonnumme joko yhteiseen yt-tilaisuuteen tai tiimit kokoontuvat. Tavoitteena on tiimien voimakas itseohjautuvuus ja mahdollisuus viedä oman tiiminsä asioita haluamaansa suuntaan. Tiiminvetäjät raportoivat tiimiensä tavoitteista ja toiminnasta suunnitteluryhmälle ja tiiminsä jäsenille kirjallisesti. Kaikkia tiimejä koskeva tavoite on myös kollegiaalinen tukeminen sekä hyvän hengen tavoittelu Riskit ja turvallisuus Seminaarin koulun turvallisuuskoulutukseen on laadittu vuosikello, jossa määritellään ajankohdat riskikartoituksen ja turvallisuus- sekä pelastautumissuunnitelman sekä niiden oheismateriaalien päivittämiselle, uuden henkilökunnan perehdyttämiselle sekä erilaisille turvallisuuteen liittyville

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 KOULU: Koivuhaan koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö 2. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Särkelässä tehdään työtä iloisessa kouluhengessä lähtökohtana kotiympäristö ja jokaisen yksilölliset kyvyt.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO Lukuvuosi _2011-2012 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 130 käytössä 130 opiskelijamäärä vuosiluokittain yhteensä R1 12 R2

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja

Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja KOULUMME Yhtenäisperuskoulu Oppilasmäärä 794 Alakoulu 436 Yläkoulu 358 Jaksojärjestelmä Neljä jaksoa Oppitunnit

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Arviointi ja kehittäminen Kopio: Seppänen, Anne 1/5 Sisällysluettelo Koulun lukuvuoden 2016-2017 kehittämiskohteet (luonnos) koulun tason arviointi (luonnos) Lautakunnantason arviointi (luonnos) Oppimisen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Koulutulokkaiden vanhempainaamu

Koulutulokkaiden vanhempainaamu Koulutulokkaiden vanhempainaamu Keskiviikko klo 8.30 10 TERVETULOA! Kilonpuisto - meidän koulumme Perustettu 2003 Yhtenäinen peruskoulu; esikoulu, alakoulu, yläkoulu 672 oppilasta 36 luokkaa (POR) 60 päätoimista

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

1-6.luokilla oppilaita opetetaan pääsääntöisesti perusopetusryhmissä luokanopettajien toimesta.

1-6.luokilla oppilaita opetetaan pääsääntöisesti perusopetusryhmissä luokanopettajien toimesta. Pyhäjoen kunta Yppärin koulun vuosisuunnitelma lv. 2014-2015 1. Koulun perustiedot: Oppilasmäärä: 57 Perusopetusryhmien määrä: 3, lisäksi esikouluryhmä 2. Lukuvuoden työ-/ja loma-ajat Sivistyslautakunnan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot