HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2008
|
|
- Annikki Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2008
2 2 Sisältö KUNTAJAKOMUUTOSTA VALMISTELEVA VUOSI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Henkilöstön määrä ja henkilöstökustannukset...4 Henkilöstön rakenne...6 Vaihtuvuus ja rekrytointi...8 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS...10 Kohti uutta kuntaa yhteiset henkilöstön kehittämisen periaatteetja linjaukset...10 Työyhteisöille ja esimiehille tukea muutokseen Henkilöstökoulutusta yhteistyössä muiden isojen työnantajien kanssa TYÖHYVINVOINTI...12 Työturvallisuuden toimintaohjelma linjaa kaupungin työturvallisuustyötä...12 Yhteistoiminnan kehittäminen...13 Työterveyshuollon toiminta tukee työhyvinvointia Sairaus- ja tapaturmapoissaolot...15 Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus...17 PALKKAUS JA PALKITSEMINEN...17 Kannustava palkkaus...17 Palkka ja muut henkilöstökustannukset...18 Palkitseminen...19 Taitto: Emmi Hyvönen Kuvat: Kari Lehtinen ja Sari Muhonen
3 3 KUNTAJAKOMUUTOSTA VALMISTELEVA VUOSI 2008 Vuoden 2008 keskeiset sisällöt muodostuivat eritasoisista kuntajakomuutoksen valmisteluun liittyvistä kysymyksistä ja konkreettisista tehtävistä. Henkilöstötyön vuosi alkoi heti tammikuun alussa kolmen kunnan yhteistoiminnan harjoittelulla, jolloin toteutettiin ensimmäinen yhteinen kolmen kunnan yhteistyötoimikuntien kokous. Helmikuussa tehty kuntajakopäätös viitoitti lopullisesti vuoden 2008 työtehtävät. Yhtenä keskeisenä linjauksena oli, että työtä tehdään jo vuoden aikana yhdessä niin paljon kuin mahdollista jottei vuodenvaihde 2008/2009 ja juridinen yhdistyminen olekaan enää niin iso kysymys. Uuden organisaation perushahmon luominen ja valmisteluvastuullisten viranhaltijoiden nimeäminen maaliskuun lopulla aloitti valmistelun konkreettisesti kohti uutta organisaatiota. Luettelen tässä muutaman keskeisen pääteeman viime vuodesta: Kuntajakomuutosta valmistelevaksi yhteistoiminnan muodoksi valittiin hyvien tammikuun alun kokemusten perusteella kolmen erillisen kunnan yhteistyötoimikuntien yhteiskokous. Tämä ylikunnallinen yhteistoimintaelin kokoontui käsittelemään aina kunkin hetken kuntajakomuutoksessa akuuttina olevia asioita kerran kuukaudessa. Tällä yhteistoiminnan vaihtoehdolla haluttiin luoda mahdollisimman laaja osallistuminen kuntajakomuutoksen valmisteluun. Yhteistoimintaan läheisesti liittyvä henkilöstöviestintä nostettiin myös henkilöstötyön ja valmistelun keskiöön. Käytännön sisältöinä olivat mm. sisäisen verkon (Intran) laajentaminen kaikkiin yhdistyviin kuntiin sekä Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymiin. Nopeaa viestinnän jakelukanavaa edusti myös sähköinen viestintä uutisina ja uutiskirjeinä. Niin ikään jokaiselle työntekijälle jaettava paperinen henkilöstötiedote viestitti kootusti kerran kuukaudessa ajankohtaisista asioista. Yhdistyvien kuntien erilliset henkilöstölehdet toimivat normaalilla julkaisurytmillä vuoden 2008 ajan. Hallinnon toimenpiteistä esimerkiksi yhteiseen rekrytointiin siirtyminen maaliskuussa ja koko organisaation rakentaminen olivat mittakaavaltaan suuria teemoja. Organisaation rakentamisen lähtökohtana oli, että yhdistyvien kuntien työntekijät tiesivät oman paikkansa ennen kesälomia. Lähtökohta henkilöstösijoittelussa oli, että henkilöstö siirtyy uuden Jyväskylän tehtäviin ilman laajaa hakumenettelyä. Perusperiaatteena oli, että jokainen työntekijä siirtyy vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin, jota oli hoitanut aiemmassa organisaatiossa. Aikataulussa pysyttiin varsin hyvin ja muodolliset päätökset asiasta tehtiin marraskuussa Loppuvuoden työtä ohjasivat uusien järjestelmien luominen mm. seuraaviin henkilöstötyön sisältöihin: yhteistoimintajärjestelmä, henkilöstön työterveyshuollon järjestäminen ja organisointi, luottamusmiesjärjestelmä sekä työturvallisuusjärjestelmän luominen. Nopea noin 10 kuukauden aika käytettiin varmasti tarkkaan koko organisaatiossa ja kaikilla sen tasoilla. Suomen suurin kuntajakomuutos väestöllisesti toteutettiin aikataulussaan ja varsin hyvin sisällöllisesti kiitokset siitä kaikille. Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
4 4 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja henkilöstökustannukset Henkilöstön määrä toimialoittain toimiala vakituiset sijaiset muut määräaikaiset yhteensä työllistetyt Konsernihallinto Liiketoimintatoimiala Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sivistystoimen toimiala Yhdyskuntatoimen toimiala liikelaitokset Jväsk ylän Tilapalvelu Jyväskylän Seudun Työterveys Talouspalvelukeskus Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos yhteensä Kyseessä on ns. kapasiteettiperusteinen luku, jossa on huomioitu henkilön työaikaprosentti (esim. 50% työaikaa tekevä henkilö tulee lukuihin 0,5:n suuruisena). Sivutoiminen henkilöstö ei sisälly taulukon lukuihin. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuonna 2008 jonkin verran kasvanut edellisvuoteen verrattuna tilanteessa lisäystä oli vuoteen 2007 verrattuna 140 henkilöä. Tarkasteluvuonna ei tapahtunut henkilöstön määrään vaikuttavia laajempia organisaatiomuutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairaanhoitopiiriin siirtyi keskitetystä ensiavusta (11) ja lääkekeskuksesta (4) eli yhteensä 15 työntekijää. Vakituisen henkilöstön kohdalla henkilöstömäärä lisääntyi vuoden viimeisen päivän tilanteessa 60 henkilöllä. Lisäykset kohdistuvat erityisesti sivistystoimen (opetustoimen) alueelle. Myös Keski-Suomen Pelastuslaitoksen ja Jyväskylän Seudun Työterveyden vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi muutamilla henkilöillä. Vakituisen henkilöstön määrässä näkyvät paitsi kaupungilta lähteneet ja sinne avoimiin tehtäviin otetut vakituiset henkilöt, myös pitkille vapaille siirtyneet ja niiltä palanneet henkilöt. Tarkasteltaessa kuukausittaista vakituisen henkilöstön määrää koko vuoden 2008 aikana, saadaan keskimääräiseksi lukumääräksi 3564 vakituista henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli Lisäystä edellisvuoteen on105 henkilöä. Määräaikaisessa henkilöstössä kuukausittaiset vaihtelut henkilöstön vahvuudessa ovat melko suuria. Tämän vuoksi määräaikaisen henkilöstön määrän tarkastelussa vuoden viimeisen päivän tilanne ei ole kuvaava mittari. Alla olevassa ku vassa määräaikaisen 1200 henkilöstön kuukausittaista määrää verrataan vuoden vastaavaan tilanteeseen Määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys kuukausittain 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
5 5 Kausittaista vaihtelua henkilöstömäärissä selittää sijais- ja kausityöntekijöiden tarve, joka kohdistui erityisesti Altek Aluetekniikan, opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen alueelle. Keskimäärin viime vuonna oli 950 määräaikaista (kokoaikaista) henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 960. Sivutoimisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 644 henkilöä. Näistä suurin osa sijoittui Keski-Suomen pelastuslaitokselle, 568 henkilöä (sivutoimiset palomiehet). Sivistystoimeen sijoittui 76 henkilöä (liikunta- ja kulttuuripalveluiden tuntityöntekijät). Kaupunki työllisti keskitetyllä työllisyysmäärärahalla eri toimialoille keskimäärin 87 henkilöä kuukaudessa (vuonna henkilöä). Työllistettyjä oli lähinnä sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden lisäksi toimialat työllistivät omilla määrärahoillaan muutamia kymmeniä henkilöitä kuukaudessa. Kaupunki tarjosi myös kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 10 henkilölle kaikkiaan 116 kuntoutujasta (v :lle kaikkiaan 106 kuntoutujasta). Oppisopimussuhteessa oli vuoden lopussa19 henkilöä, jotka sijoittuivat sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Osa-aikatyössä oli 12 % vakinaisesta henkilöstöstä (450 henkilöä). Osa-aikatyössä olevista naisia oli 84 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 16 %. Kaupungin kesätyöpaikat kiinnostivat jälleen hakijoita hakemuksia avoimiin paikkoihin tuli 6291 kappaletta. Hakeneita henkilöitä ei ole näin paljon, sillä yksi hakija on saattanut jättää useampaan tehtävään hakemuksensa. Eri toimialoilla ja liikelaitoksissa avoimina oleviin kesätyöpaikkoihin haettiin omalla hakulomakkeellaan. Kesätyöpaikan sai kesällä 2008 noin 150 nuorta ( ). Työllisyysmäärärahalla tuettuja kesätyöpaikkoja oli tuosta määrästä noin puolet, toinen puoli rahoitettiin toimialojen omilla määrärahoilla. Suurimmat ammattiryhmät kaupungin organisaatiossa olivat: lähihoitaja lastenhoitaja sairaanhoitaja lastentarhanopettaja luokanopettaja perhepäivähoitaja koulunkäyntiavustaja perushoitaja perusopetuksen lehtori perhepäivähoitaja koulunkäyntiavustaja perushoitaja perusopetuksen lehtori Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimusmuutokset nostivat palkkoja kunta-alalla keskimäärin 5,2 %. Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan kunta-alan palkkasumma kasvoi 6,5 %. Jyväskylän kaupungilla palkat ja palkkiot nousivat vuonna ,6 % eli tavoitteen mukaisesti kunta-alan keskimääräistä kehitystä vähemmän.
6 6 Palkat ja palkkiot (ilman lomarahajaksotusta) Muutos ed. vuodesta euroa % Tammikuu ,6 % Helmikuu ,8 % Maaliskuu ,6 % Huhtikuu ,7 % Toukokuu ,5 % Kesäkuu ,3 % Heinäkuu ,1 % Elokuu ,2 % Syyskuu ,7 % Lokakuu ,9 % Marraskuu ,7 % Joulukuu ,6 % Yhteensä Muutos 1000 edellinen vuosi Muutos % 3,6 % 2,9 % 4,2 % 5,6 % Muutos Muutos % ,6 % 6,7 % 11,2 % 17,4 % Vesilaitos, Työväenopisto ja Total poistettu kaikista vuosista Jaksotetut palkat on poistettu kaikista vuosista SHP siirtyi henkilöstöä Jyväskylän Seudun Työterveyteen 2006 Henkilöstön rakenne Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma (%) Kaikki Määräaikaiset Miehet Naiset Vakituiset
7 7 Ikärakenne Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuosina ,5 46,5 46,4 46,6 46,9 47,3 47,1 46,3 46,5 45,5 45,7 44, Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,5 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 34,6 vuotta (v ,8 vuotta). Vakituisen henkilöstön ikäjakauma Mies Nainen Suurin osa vakituisesta henkilöstöstä sijoittui ikävuosien välille, kun taas määräaikaisesta henkilöstöstä enemmistö oli ikäryhmässä
8 8 Eläkkeelle siirtyminen Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna työntekijää. Alla oleva kuvio kuvaa toteutumaa palvelusuhteessa olevan henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle (KVTEL ja VEL) sekä eläkkeelle siirtymistä kaiken kaikkiaan. Eläkkeelle jääneet v vanhuuseläkkeet kaikki eläköitymiset yhteensä Kaupungin palveluksesta siirtyi eläkkeelle yhteensä 94 työntekijää, joista työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 29 (v ), varhennetulle vanhuuseläkkeelle 2 (v ) ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle 1 henkilö. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,1 vuoden ikäisenä (v ,3 v.) ja työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 57,3 vuoden ikäisenä (v ,6 v.). Koko kuntasektorilla siirryttiin vanhuuseläkkeelle hieman myöhemmin, keskimäärin 63 -vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin kuntasektorilla lähes yhtä usein. Vaihtuvuus ja rekrytointi Päättyneet vakituiset palvelussuhteet Lähtövaihtuvuus 3,4 % 3,9 % 3,4 % 5,7 % 3,7 % 3,3 % 4,7 % 4,7 % Henkilöä Lähtövaihtuvuusprosentilla tarkoitetaan työsuhteesta eronneiden määrän ja henkilöstömäärän välistä suhdetta (mukana eläkkeelle siirtyneet). Lähtövaihtuvuus oli kaupungilla 4,7 %. Vaihtuvuus on Jyväskylän kaupungilla, kuten kuntasektorilla yleisestikin melko alhainen. Yleisin syy työsuhteen päättymiselle oli eläkkeelle jääminen. Varsinaisia palveluksesta irtisanoutuneita oli 92 ja tavallisin syy irtisanoutumiselle oli siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen. Päättyneissä palvelussuhteissa oli vuonna 2008 mukana myös kuluttajaneuvonnan ja yleisten edunvalvontapalveluiden henkilöstön siirtyminen valtiolle vuoden 2009 alusta. Vakituisia palvelussuhteita solmittiin vuonna henkilön kanssa (v ). Kaupungin näkyvyyttä työnantajana edistettiin alueen rekrytointitapahtumissa. Yhteistyötä
9 9 eri oppilaitosten kanssa tehtiin ottamalla kaupungille opinnäytetöiden tekijöitä ja harjoittelijoita. Kaupunki myös palkitsi rahallisesti opinnäytetöitä, jotka tukivat kaupungin toiminnan kehittämistä. Vuonna 2008 avustus myönnettiin 37:lle opinnäytetyölle (54 opiskelijalle). Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden tulevaa yhdistymistä silmällä pitäen rekrytoinnissa siirryttiin kolmen kunnan yhteiseen rekrytointiin. Käytännössä tämä tarkoitti mm. kolmen kunnan yhteistä täyttölupamenettelyä. Täyttölupamenettely oli käytössä kaikissa vakituisissa ja vähintään vuoden määräaikaisissa rekrytoinneissa ja lupa tehtävien täytölle haettiin täyttölupahakemuksella toimialajohtajalta. Lisäksi sisäistä rekrytointia vahvistettiin ja sisäisessä rekrytoinnissa avoimena olleet tehtävät tiedotettiin koko kolmen kunnan henkilöstölle. Rekrytointi on keskeinen prosessi mm. työnantajamielikuvan näkökulmasta. Rekrytointiprosessien sujuvuutta tuetaan kaupungilla yhdeltä osaltaan käytössä olevan sähköisen rekrytointijärjestelmän avulla. Rekrytointijärjestelmän kautta tehdään lähes kaikki rekrytointiin liittyvät toimenpiteet (esim. julkaistaan työpaikkailmoitukset ja otetaan vastaan hakemukset). Myös sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen sijaishaku sekä avointen hakemusten vastaanottaminen tapahtuvat järjestelmän avulla. Jyväskylän kaupunki, Sinun työnantajasi? vahtimestari lastenhoitaja arkkitehti nuoriso-ohjaaja henkilöstöpäällikkö laborantti suunnitteluinsinööri lääkäri opettaja lähihoitaja taloussihteeri kartanpiirtäjä Kaupungin rekrytointijärjestelmän käyttöä laajennettiin vuoden 2008 aikana. Syksyllä opetushenkilöstön rekrytointiin laadittiin oma hakulomake, minkä johdosta myös opettajien haut pystytään jatkossa toteuttamaan sähköisesti. Lisäksi Kylän Kattaus otti käyttöön oman sijaishakupankin. Uuden kunnan tuleva perustaminen näkyi rekrytoinnin osalta myös uusien käytäntöjen valmisteluna. Yksi viidestä uuden kunnan henkilöstötyötä valmistelevasta ryhmästä keskittyi vuoden 2008 aikana rekrytoinnin ja henkilöstösuunnittelun osa-alueille ja linjasi näiltä osin muodostettavan kunnan toimintamalleja. suunnittelija tiedottaja
10 10 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS Kohti uutta kuntaa yhteiset henkilöstön kehittämisen periaatteet ja linjaukset Vuoden 2008 aikana henkilöstön kehittämisen vastuualuella valmisteltiin uuteen Jyväskylään liittyviä yhteisiä linjauksia, ohjeita ja oppaita uusista käytännöistä. Uuteen kuntaan määriteltiin keskeiset henkilöstön osaamisalueet sekä yhteisesti että ammattiryhmittäin (pilottina esimiehet). Työtehtäviin liittyvän erityisen ammattitaidon ja osaamisen lisäksi koko kaupunkiorganisaatiossa tärkeitä kehitettäviä asioita olivat: Asiakaspalveluosaaminen ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutustaidot asiantuntijuus viestintäosaaminen Työyhteisötaidot ryhmätaidot työntekijätaidot moninaisuuden kohtaaminen Uudistuminen ja ammatillinen kasvu halu kehittyä ja jakaa osaamistaan rohkeus kohdata muutoksia luovuus ja rohkeus kokeilla uusia toimintatapoja oppimaan oppiminen Menetelmät ja työvälineet uusien menetelmien ja työvälineiden käyttöönotto vakiintuneiden menetelmien ja työvälineiden kehittäminen Työnkulut ja prosessit kokonaisuuden hallinta suunnittelu ja organisointi tarkoituksenmukainen toteutus arviointi Johtaminen ja esimiestyö hyvä hallinto ja johtamistapa työyhteisön johtaminen ja kohtaaminen Uuden kunnan henkilöstön kehittämistä linjaavat henkilöstöoppaat uudistettiin. Mukaan koottiin parhaat käytännöt kolmen yhdistyvän kunnan, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden henkilöstötyön käytännöistä. Oppaiden avulla pyritään yhdenmukaistamaan koko kaupunkiorganisaation henkilöstötyön käytäntöjä. Kehityskeskusteluoppaan tavoitteena on yhtenäistää kehityskeskustelukäytäntöjä kaikilla uusilla palvelualueilla. Oppaan tueksi laadittiin uusi yhteinen kehityskes-
11 11 kustelulomake. Kaupungin toiminnanohjausjärjestelmän (SAP) portaalin käyttäjät voivat täyttää lomakkeen sähköisesti. Perehdyttämisoppaista laadittiin kolme versiota. Tervetuloa töihin Jyväskylän kaupungille -opas lähetetään uusille työntekijöille kotiin jo ennen työsuhteen alkamista. Oppaan tarkoituksena on helpottaa uudessa työpaikassa aloittamista ja tarjota tietoa Jyväskylän kaupungista työnantajana. Perehdyttämisopas esimiehelle ja perehdyttäjälle puolestaan listaa niitä käytännön asioita, joita perehdytyksessä tulee käydä läpi uuden työntekijän kanssa. Uuteen kuntaan laadittiin myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisopas. Opas tarjoaa tietoa mm. suomalaisesta työelämästä, kuten työsopimuksesta, työajoista, lomien määräytymisestä jne. Selkokielelle käännettyyn oppaaseen liittyy esimiehille tarkoitettu tiivis kooste maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyvistä käytännön asioista. Ensimmäisiä uuden kunnan yhteisiä henkilöstötyön oppaita olivat myös varhaiseen puuttumiseen ja puheeksiottoon liittyvät oppaat sekä esimiehelle että työntekijälle. Työyhteisöille ja esimiehille tukea muutokseen Uuteen kuntaan valmistautuville työyhteisöille tarjottiin jo ennakoiden muutostukea. Räätälöityä muutostukea suunnattiin yksiköihin, joissa tapahtui suuria muutoksia (henkilöstö tai esimies vaihtunut jne.). Pienimuotoisempaa tukea saivat työyhteisöt, joissa tarvittiin selkeytystä ja apua mm. työnjakoon ja työkäytäntöjen ja - toiminnan yhdenmukaistamiseen. Tuki vaihteli yhden kerran pidetystä yhteisestä keskustelusta pidempikestoiseen asiantuntijatukeen. Uuden kunnan esimiehet (n. 400 esimiestä) tapasivat toisiaan syksyn aikana yhteisissä tilaisuuksissa. Esimiehet haastettiin pohtimaan ja innovoimaan uuden kunnan johtamiskulttuuria ns. open space työskentelyn avulla. Esimiestapaamisten tavoitteena oli tavata uusia kollegoja sekä kuulla esimiesten toiveita ja tarpeita uuden kunnan johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen. Esimiehet toivoivat arjen johtamistyön tueksi uudelta kunnalta selkeää strategista suuntaa. Onnistunut johtaminen ja esimiestyö olivat heidän mielestään keskeisiä tekijöitä uuden kunnan menestymisessä. Uuteen kuntaan toivottiin innovoivaa ja uutta luovaa johtamiskulttuuria. Esimiesten osaamisen, henkilöstön työhyvinvoinnin, yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittämisen nähtiin olevan yhteydessä tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiselle. Henkilöstökoulutusta yhteistyössä muiden isojen työnantajien kanssa Vuoden 2008 henkilöstön henkilöstökoulutusta suunniteltiin ja toteutettiin paljon yhdessä Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän
12 12 koulutuskuntayhtymän sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyöllä säästetään resursseja ja lisätään eri organisaatioiden esimiesten ja henkilöstön vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Kaupungin oman koulutustarjonnan painopisteitä olivat esimiestyö, työturvallisuus, viestintä sekä lakimuutokset (esim. uusi hankintalaki ja julkisuuslaki, työelämän tietosuoja). Esimiehet saivat koulutusta mm. asiantuntijoiden johtamisesta. Uusille esimiehille järjestettiin yhteinen esimiesvalmennus. Koko henkilöstölle järjestettiin koulutussarja mm. erilaisuudesta oppimisessa ja töihin paluusta sairausloman jälkeen. Ammattiryhmistä mm. sihteereille ja toimistohenkilöstölle järjestettiin yhteisiä koulutuksia liittyen mm. kielenhuoltoon, äänenkäyttöön ja työssä jaksamiseen. Kielikoulutusta räätälöitiin kohderyhmittäin. Kaupungin neljäs, oma räätälöity JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) päättyi vuonna TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi on työn ja työyhteisön toiminnan kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään selkeyttämällä koko työyhteisön sekä yksittäisen työntekijän perustehtävää ja vastuunjakoa työpaikalla. Työhyvinvointia lisätään myös huolehtimalla työyhteisön keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Työhyvinvoinnin perustana toimii työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, sekä riittävän osaamisen turvaaminen. Vastuu henkilöstön työhyvinvoinnista on organisaation johdolla ja esimiehillä. Esimiesten tukena työn kehittämisessä toimivat kaupungin ja palvelualueiden henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, sekä työturvallisuustoimijat. Kaupungin työhyvinvoinnin suunnittelun ja toteutuksen pohjana vuodelle 2008 toimivat työterveyden toimintaohjelma, työturvallisuusriskien arviointi, sekä työturvallisuuden toimintaohjelma. Keskeinen osa työhyvinvoinnin pidemmän aikavälin suunnittelua olivat kolmen kunnan yhteenliittymistä valmistelevat henkilöstötyöryhmät. Henkilöstötyöryhmät laativat uuden kunnan henkilöstötyön perustaksi yhteisiä käytäntöjä ja linjauksia, joiden tavoitteena oli hyvinvoiva henkilöstö uudessa Jyväskylässä. Työryhmät koostuivat Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden henkilöstöhallinnon sekä luottamushenkilöiden edustuksesta. Työturvallisuuden toimintaohjelma linjaa kaupungin työturvallisuustyötä Työturvallisuus on toimintaohjelmassa määritelty työn kaikkien osa-alueiden kehittämiseksi. Työpaikalla se näkyy mm. turvallisuusnäkökulman arvostamisena, sekä aktiivisena työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemisenä. Hyvä työympäristö rakentuu henkilöstölähtöisestä johtamisesta, toimivasta ja tehokkaasta työn organisoinnista, järjestelmällisestä ja ennakoivasta turvallisuuden hallinnasta sekä osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Työturvallisuuden kehittämisalueet 2008: Riskien arviointi ohjaa työn ja työyhteisön kehittämistä Työpaikkojen työturvallisuusriskit arvioitiin uudella menetelmällä vuonna Uudistuksen tavoitteena oli luoda menetelmä, jonka avulla esimies ja työyhteisö pyrkivät yhdessä kehittämään työtään, sekä työyhteisön toimintaa tuottavampaan ja henkilös-
13 13 tön hyvinvointia parantavaan suuntaan. Riskit arvioitiin syksyn aikana pilottihankkeena, jossa mahdollisuutta arviointiin osallistumiseen tarjottiin Jyväskylän kaupungin työpaikkojen lisäksi myös Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan työyhteisöille. Arvioinnin toteutti 194 työyhteisöä, eli lähes puolet kolmen yhdistyvän kunnan henkilöstöstä. Työturvallisuusorganisaation ja lähiesimiesten koulutus Vuonna 2008 järjestettiin työturvallisuuskoulutusta työpaikkojen lähiesimiehille ja työsuojeluasiamiehille. Tilaisuuksien tavoitteena oli tarkentaa työturvallisuustoimintaan liittyviä vastuita työyhteisössä ja työssä. Lisäksi järjestettiin erilaisia kohderyhmittäin räätälöityjä koulutuksia. Tällaisia olivat mm. neulanpistotapaturmia tai asiakasväkivallan uhkaa torjuvat koulutukset. Sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi järjestivät yhteistyössä koulutusta, jonka tavoitteena oli lasten tai vajaavaltaisten kanssa työskennellessä tapahtuvat uhkatilanteet. Väkivallan uhkaa torjuvaa koulutusta järjestettiin myös yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Työtilojen terveellisyys ja tarkoituksenmukaisuus Vuoden 2008 aikana Jyväskylän kaupungilla toimi moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kaupungin omistamien toimitilojen kuntoon ja sisäilman laatuun liittyviä toimenpiteitä. Kaupungin sisäilmatyöryhmään kuului edustus Jyväskylän Tilapalvelusta, Jyväskylän seudun Työterveydestä, ympäristöterveydenhuollosta, sekä työturvallisuusorganisaatiosta. Tarvittaessa ryhmään osallistui myös asiantuntijajäseniä. Työryhmä käsitteli kohteittain sisäilmaongelmista kärsiviä toimitiloja, sopi tarvittavista tutkimuksista ja muista toimenpiteistä. Sisäilmatyöryhmä sai positiivista palautetta toiminnastaan. Yhteistoiminnan kehittäminen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntien yhdistymistä valmisteltiin työryhmissä, jotka toimivat samalla keskeisenä välittömän yhteistoiminnan muotona henkilöstön ja työnantajan välillä. Erilaisiin vastuualueisiin jaetut ryhmät koostuivat molempien työmarkkinaosapuolten edustajista. Näin varmistettiin toisaalta hyvän yhteistoiminnan toteutuminen, sekä toisaalta laajan osallistujapohjan myötä parhaiden käytäntöjen löytäminen uuden kunnan toiminnan pohjaksi. Edustuksellinen yhteistoiminta järjestettiin yhteisillä yhteistyötoimikuntien kokouksilla (kuntajakomuutoksen valmistelu) sekä omalla yhteistyötoimikunnan kokoontumisella (Jyväskylän omat asiat). Työterveyshuollon toiminta tukee työhyvinvointia Kaupungin henkilöstön työterveyshuollon palvelut tuotti vuona 2008 Jyväskylän Seudun Työterveys. Työterveyshuollon toiminnan tarkoituksena on työterveyshuoltolain mukaisesti työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä tukea työyhteisöjen toimintaa. Työterveyshuollon palveluihin kuuluu myös työterveyspainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito.
14 14 Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuvat tietoihin työstä ja työoloista, niissä odotettavista muutoksista sekä yhteistoimintaelimissä sovittuihin ratkaisuihin työterveyshuollon laajuudesta. Vuoden 2008 toimintasuunnitelmaa pohjustettiin henkilöstöjohtajan ja ylilääkärin toimialojen johtoryhmien kanssa käymissä keskusteluissa. Suunnittelu jatkui toimialojen yhteistyöelimissä. Suunnitelma pohjautui edellisten pohjalta esille tulleisiin tarpeisiin. Työterveyshuollon toiminnan painopisteitä vuonna 2008 olivat: Henkisen hyvinvoinnin tukeminen muutostilanteissa ja työkyvyn seuranta ja tukeminen Periaatelinjaukset muutostilanteissa toimimiseen on kuvattu Jyväskylä- sopimuksessa. Työkyvyn seurantaan on rakennettu toimintamalli, jonka avulla esimiehiä helpotetaan havaitsemaan henkilöstön työkykyyn liittyvät haittatekijät ajoissa, jolloin niiden korjaaminen on mahdollista pienin toimenpitein. Toimintamalli korostaa esimiehen vastuuta henkilöstön työkyvystä. Vuoden 2008 aikana mallia ajantasaistettiin käyttäen hyväksi Jyväskylässä ja muissa kaupungeissa toiminnasta saatuja kokemuksia. Työpaikkatoiminta sisältää sekä työpaikoilla tapahtuvat työpaikkaselvitykset että yksilön työkykyyn kohdistuvan yhteistoiminnan työpaikalla. Näitä toimenpiteitä oli vuonna kpl (1141 v 2007). Terveydenhoitokäyntejä työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanotoilla oli 2830 kpl (2774 kpl v 2007). Sairaanhoitokäyntejä työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanotoilla oli kpl (10699 kpl v 2007). Käyntien lisääntyminen heijastaa osaltaan käynnissä ollutta muutosprosessia. Työyhteisöjen ongelmatilanteisiin yms. puuttuminen ja ehkäiseminen on tapahtunut yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Akuuttiin kriisitilanteeseen on tarjottu työterveyshuollosta asiantuntija-apua. Työyhteisöjä on tuettu mm. kehittämällä työnohjausverkostoa. Sisäilmaongelmissa korostuu tilapalvelun, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö. Keskinäistä työnjakoa on pyritty selkiyttämään mm. laatimalla työpaikoille toimintaohje sisäilmaongelmissa (Poikkeavan toiminnan askelmerkit). Vuoden 2008 lopulla käynnistettiin yhteistyö kaikkien Uuden Jyväskylän sisäilmatoimijoiden kanssa. Työkykyindeksimittaus Työkykyindeksimittaus toimii työkyvyn arvioinnin apuvälineenä, joka ottaa huomioon sekä työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset että työntekijän terveydentilan ja voimavarat. Työkykyindeksimittaus tehdään työterveyshuollon toimesta henkilöstölle kolmen vuoden välein. Työkykyindeksimittaus tehtiin 2006 ja seuraava mittaus tehdään Työkykykurssit Työterveyshoitajat ja -lääkärit ohjasivat asiakkaita työkykykursseille terveystarkastuksista ja sairausvastaanotolta. Terveysliikuntakursseille osallistui 115 työntekijää, rentoutuminen ja stressinhallinta ja kehonhallinta ryhmiin 37 työntekijää. Lisäksi toteutuivat työkykyä tukevat ryhmät masentuneille, uniryhmä ja voimavararyhmät Tienviittoja uusiutumiseen työssä ja Välitilinpäätösryhmä. Kursseille osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. 14
15 15 Kuormittavuuden arviointi Syty- ja Sytyke-projektien yhteydessä kehitettyä sykevariaatiomittausta (Hyvinvointianalyysi) on käytetty työterveyshuollossa työssään ylikuormittuneiden työntekijöiden tunnistamiseen, kuormittumisen ja palautumisen arviointiin ja seurantaan. Menetelmää on käytetty esimerkiksi yötyöhön liittyvän kuormittumisen arviointiin osana yötyötarkastuksia. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset /1000 Kokonaiskustannukset /vakinainen henkilö Kokonaiskustannukset /henkilö Työterveyshuollon kustannusten nousuun viime vuosina on vaikuttanut käyntimäärien kasvu. Kaupunki saa Kelalta palautuksina noin 50 % kustannuksista. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot (kalenteripäiviä) Vuosi sairauspäivien lkm Sairauspäiviä/ vakituinen hlö , , , , , , , ,5 Vakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä (sisältäen myös vapaa-ajan tapaturmat) oli kalenteripäivää koskien henkilöä eli keskimäärin 18,8 kalenteripäivää vakituista työntekijää kohden. Toimiala sairauspäivien lkm Sairauspäiviä/ vakituinen hlö Koko kaupunki ,8 Konsernihallinto 336 5,4 Liiketoiminta ,6 Sivistystoimi ,5 Sosiaali- ja terveystoimi ,0 Yhdyskuntatoimi ,5 Konsernihallinto sisältää hallintokeskuksen ja Tilapalvelun 15
16 16 Kunta-alan työolobarometrin mukaan kuntasektorin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä suhteessa henkilöstöön on laskenut viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana. Jyväskylässä kehitys oli viime vuoden osalta päinvastainen, kun sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi. Kuntasektorin työpaikoilla sairastavuus on hieman korkeampi kuin koko palkansaajakunnalla keskimäärin. (Kunta-alan työolobarometri 2008) Jyväskylän Seudun Työterveyden käyntitilastojen mukaan Jyväskylän kaupungin työntekijöiden sairauskäynnit 2008 jakaantuivat seuraavasti: 2489 (27,3 %) käyntiä liittyi tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, 2439 (26,7 %) hengityselinsairauksiin ja 872 (9,6 %) mielenterveyden ongelmiin. Työterveyslääkärien ja hoitajien vastaanotoilla sairauden vuoksi tehtyjen käyntien kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 859 käynnillä, käyntien jakautumisessa eri diagnoosiryhmiin ei tapahtunut muutosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin liittyviä käyntejä oli keskimäärin kaksi käyntiä kävijää kohden. Hengityselinsairauksiin liittyvistä käynneistä 92,8 % liittyi äkillisiin hengitysteiden infektioihin. Sairauspoissaolojen syistä on työterveyshuollon Effica tietojärjestelmästä saatavissa diagnoosikohtainen erittely vain osasta sairauspoissaoloja. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot muodostivat 41 %, mielenterveyden ongelmiin liittyvät poissaolot 18 % ja hengityselinsairauksiin liittyvät poissaolot 14 %. Tapaturmien osuus oli 7%. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä poissaoloja on enemmän kuin 2007, muuten prosenttiosuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna. Sairauspoissaolojen jakautuminen diagnoosiryhmittäin 2008 Sairauspoissaolo päivät Tartuntataudit 527 Mielenterveyden häiriöt 6724 Hermoston sairaudet 1048 Sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet 934 Hengityselinsairaudet 5400 Ihosairaudet 361 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sairauden oireet 1186 Tapaturmat 2680 Muut 3299 Yhteensä Tieto puuttuu 1138 Tautiluku puuttuu Sairauspoissaolo jakauma % 9 % 1 % 18 % Tartuntataudit Mielenterveyden häiriöt 3 % 3 % 3 % Hermoston sairaudet Sydän- ja verenk.elinten sairaudet Hengityselinsairaudet Ihosairaudet 14 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sairauden oireet Tapaturmat % 1 % Muut
17 17 Tapaturmapoissaolot Alla olevasta kuviosta näkyy vakuutusyhtiön tilasto ammattitaudeista ja tapaturmista aiheutuneista sairauspäivistä. Vakuutusyhtiön tilastoissa on huomioitu ainoastaan yli kolmen päivän poissaoloajat. Tapaturmat ja ammattitaudit (sairauspäivää), vakuutusyhtiön tilasto Työtapaturma Työmatkatapaturma Ammattitauti Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus Jyväskylän kaupungille laadittiin tasa-arvosuunnitelma vuonna Suunnitelma ulottuu vuodelle Tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden kysymykset konkretisoituvat vuoden 2009 aikana palkkausjärjestelmien ja -tasojen läpikäynnillä ja toteutettavilla muutoksilla. PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Kannustava palkkaus Kannustavan palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea ja edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta ja motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Palkkausjärjestelmän tulee pitää myös kuntaalan palkat kilpailukykyisinä. Valtakunnallisten palkkaratkaisujen tavoitteena on samapalkkaisuuden edistäminen ja palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen ja tehtyjen palkkaratkaisujen tavoitteena on edelleen kaventaa naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja mm. järjestelyvaraerien kohdentamisella naisvaltaisiin ja korkeasti koulutettuihin ryhmiin. Koko maata koskee myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen ohjelmassa oleva kunnallisen palkkausjärjestelmän arviointityö, jossa selvitetään kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia käytännön tasolla. Palkkaeroille on yleensä lainmukaiset perusteet ja erityisesti kunta-alalla keskiarvopalkkaero selittyy lähes kokonaan ammattien eriytymisellä. Kun vertaillaan samoissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten palkkoja, palkkaeroja ei kunta-alalla käytännössä ole. Palkkausjärjestelmien kehittämisellä ja eri sukupuolten hakeutumisella tasapuolisesti eri ammattiryhmiin voidaan parhaiten vaikuttaa olemassa oleviin palkkaeroihin.
18 18 Vuoden 2008 aikana uuden kunnan palkka- ja palvelussuhdeasioita valmisteleva työryhmä keskittyi kokoamaan ja yhdistämään kolmen eri kunnan palkkaus- ja palvelussuhdekäytäntöjä. Varsinaiseen palkkausjärjestelmän kehittämistyöhön ei uuden kunnan henkilöstölinjausten ja palvelussuhdekäytäntöjen yhtenäistämisen ja kehittämisen vuoksi vuoden 2008 aikana ehditty paneutua. Henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisesti sovittiin, että palkkausjärjestelmien kehittämistyö jatkuu heti vuoden 2009 alusta, kun yhteiset linjaukset on uuteen kuntaan saatu luotua. Palkka- ja palvelussuhdetyöryhmä linjasi, että entisen Jyväskylän palkkausjärjestelmät otetaan käyttöön myös uudessa kunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnassa olevien virka- ja työehtosopimusten tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään entisessä Jyväskylässä kehitettyä kokonaisarviointia, johon myös Teknisen henkilöstön (TS) analyyttisestä työn vaativuuden arvioinnista siirrytään. Työn vaativuuden arviointityön jatkaminen ja tehtävien olennaisten vaativuusmuutosten aiheuttamien tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistukset ovat ensimmäiset vuoden 2009 alusta käynnistettävät palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Palkkojen harmonisointi raamittaa osaltaan jatkossa tulevien vuosien palkkausjärjestelmän kehittämistyötä. Uuden alkavan sopimuskauden neuvottelut ovat käynnistymässä ja neuvottelujen tuloksena saavutettavat sopimusmuutokset linjaavat jatkossa palkkausjärjestelmän kehittämistyötä. Palkka ja muut henkilöstökustannukset Kaupungin henkilöstön säännöllinen kuukausiansio oli keskimäärin 2355 euroa (v v , v , v ). Miehillä keskiansio oli 2638 euroa (v v v ), naisilla 2304 euroa (v v ). Säännöllisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan varsinaista palkkaa, joka sisältää peruspalkan ja palveluaikaan sidotut lisät (esim. KVTESiin sisältyy henkilökohtainen lisä). Säännöllinen kuukausiansio ei sisällä kausilisiä eikä lomarahoja. Palkkakustannusten nousuun vaikuttivat viime vuonna virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä palkkausjärjestelmien kehittämisrahalla tehdyt palkantarkistukset Säännöllinen kuukausiansio sopimusaloittain v. 2007/2008 Kaupunki keskimäärin v Lääkärit Opettajat Tekniset KVTES
19 19 Palkkasummat koostuvat tunti- ja kuukausipalkoista sekä luottamustoimipalkkioista. Summiin eivät sisälly kaupungin maksamat eläkkeet eivätkä sellaiset palkkiot ja korvaukset, joista kaupunki ei maksa työnantajamaksuja. Keskipalkka/palkkaa saava hlö/vuodessa Työnantajan sosiaaliturvamaksun alaiset palkkakustannukset asukasta kohti: vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna (Jyväskylän kaupungin asukasluku v ) Palkitseminen Kaupunki palkitsee vuosittain työntekijöitään oman kaupungin palvelusta kaupunginhallituksen hyväksymien henkilöstöpalvelut ohjelman mukaisesti sekä pitkästä kunnallisesta palvelusta Suomen kuntaliiton ansiomerkillä. Yhteistyötoimikunta valitsee toimialojen yhteistyöryhmien esittämistä ehdokkaista vuoden kehittäjän, vuoden esimiehen ja vuoden työntekijän. Palkinnot jaettiin viime vuonna viidennen kerran. Lisäksi vuosittain valitaan vuoden työsuojelupalkinnon saaja. Tulospalkkausjärjestelmä on käytössä varsin laajasti sosiaali- ja terveystoimessa, yhdyskuntatoimen tonttiosastolla ja liiketoiminnan alueella.
20 Julkaisija: Jyväskylän kaupunki Hallintokeskus/henkilöstöyksikkö Vapaudenkatu 32 PL 193, Jyväskylä Lisätietoja: henkilöstösuunnittelija Päivi Anttila, p
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotKunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
Lisätiedot1 Henkilöstön määrä ja rakenne
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2009
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE
LisätiedotTarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI
Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto
LisätiedotJOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN
LisätiedotJOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN
LisätiedotSelvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta
Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010
ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotPäätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.
1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä...
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013
Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti 2013... 2 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotSYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa
LisätiedotSisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet
LisätiedotKäsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016
Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...
LisätiedotKuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010
Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 21 1 (25) HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖKATSAUS 3 2. TASA-ARVO 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 3.1 Henkilöstön määrä 6 3.2 Henkilöstön rakenne 7 3.3
LisätiedotPelastustoimen henkilöstötilinpäätös
Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä
LisätiedotHausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012
Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Liite 4 Organisaation rakentamisen ja henkilöstösijoittelun/-valintojen peruslinjaukset - Uusi jory 14.4.2008 -
Liite 4 Organisaation rakentamisen ja henkilöstösijoittelun/-valintojen peruslinjaukset - Uusi jory 14.4.2008 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Uuden kunnan organisaatio
LisätiedotPALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017
HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013
LisätiedotHenkilöstökertomus 2015
Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin
Lisätiedot!"#$%$%&'#"()*(%""&(+,"&*&"'#"-$(*#"" (!."((" %/!0#11!"##(+,"&*&"'#"-$(*#"" (!."((" 2 1& &!"1#!!(""#"-$(*#"" (!."((" 3 3 )4#!,##"!$(0""&," (!.
"#$%$%&'#"()*(%""&(+,"&*&"'#"-$(*#"" (."((" %/0#11"##(+,"&*&"'#"-$(*#"" (."((" 2 1& &"1#(""#"-$(*#"" (."((" 3 3 )4#,##"$(0""&," (."((" 3 %/%0"(,/$(0""&," (."((" %/'#"%/%.&),"/$(0""&," (."((" %/"($'&"%/'#"
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
LisätiedotHenkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016
Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää
LisätiedotSecuritas Oy:n henkilöstöraportti 2004
Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan
LisätiedotSOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO
Kunnanhallitus 3.6.2014 erillisliite 122 SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset 31.12.2013
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 10/ /2016
Henkilöstö palvelualueittain 10/2015-10/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013
12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja
LisätiedotEnnakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö
Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 10/ /2017
Henkilöstö palvelualueittain 10/2016-10/2017 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2016 2017 Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKaarinan henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen avasi henkilöstötyöryhmän kuudennen kokouksen.
17.6.2008 MUISTIO 6/2008 Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksen henkilöstötyöryhmä Aika: 6.6.2008 kello 8.30 12.00 Paikka: Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus Läsnä: Merja Kyynäräinen, henkilöstön edustaja, Kaarinan
LisätiedotSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA
1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 02/ /2016
Henkilöstö palvelualueittain 02/2015-02/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 06/ /2016
Henkilöstö palvelualueittain 06/2015-06/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotUuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 13 kuukaudelta v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54614 54685
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 07/ /2016
Henkilöstö palvelualueittain 07/2015-07/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 09/ /2016
Henkilöstö palvelualueittain 09/2015-09/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotJyväskylän kaupungin henkilöstökertomus 2007 LUONNOS 10.4.2008
Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus 2007 LUONNOS 10.4.2008 2 SISÄLTÖ KOHTI UUTTA JYVÄSKYLÄÄ 3 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 5 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 5 HENKILÖSTÖN RAKENNE 8 VAIHTUVUUS JA
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
Lisätiedot2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa
Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotHenkilöstöraportti 2015
Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 07/ /2017
Henkilöstö palvelualueittain 07/2016-07/2017 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2016 2017 Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.
1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572
LisätiedotHenkilöstö palvelualueittain 03/ /2017
Henkilöstö palvelualueittain 03/2016-03/2017 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2016 2017 Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Konserni- ja maankäyttöpalvelut
Lisätiedot1 Määräysten soveltaminen
Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotUusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä
UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotPALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA
PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA Perehdyttämistilaisuus Nilsiän kaupungin valtuustosali 1.11.2012 Raimo Savolainen henkilöstösihteeri Kuopion kaupunki PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KVTES: Palkkausjärjestelmän
LisätiedotASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001
Tiedustelut Pirjo Ylöstalo, puh. 020 434 1390 14.2.2002 s-posti pirjo.ylostalo@kela.memonet.fi ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Joulu- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. joulukuusta 2001 2001 kuusta,%
LisätiedotKaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?
Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Valtio-Expo 7.5.29 Irma Väänänen-Tomppo Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus,77
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotYLEISÖTILAISUUS KLO 18-20
KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan
Lisätiedot