YRITYS X:N LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYS X:N LIIKETOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Johanna Turakainen YRITYS X:N LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Johanna Turakainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma, taloushallinto Nimeke Yritys X:n liiketoimintasuunnitelma Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee polttopuuyrityksen perustamista ja talouden suunnittelua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajalle, kannattaako polttopuuyritys perustaa ja miten uuden yrityksen perustaminen toteutetaan. Työn tavoitteena oli laatia toimeksiantajalle liiketoimintasuunnitelma sekä perehtyä yrityksen taloushallintoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten uusi yritys perustetaan sekä selvittää tarvittavat investoinnit ja niiden rahoitus. Edellisten lisäksi laadittiin myös tulosbudjetti sekä rahoitusbudjetti. Opinnäytetyön viitekehyksessä on käsitelty liiketoimintasuunnitelmaa yksityisen elinkeinoharjoittajan näkökulmasta ja perehdytty laajemmin talouden suunnitteluun. Liiketoimintasuunnitelmassa perehdyttiin yrityksen perustamiseen, potentiaalisiin asiakkaisiin, markkinointiin ja mahdollisiin riskitekijöihin. Talouden suunnittelussa käsiteltiin yksityisen elinkeinoharjoittajan kirjanpitoa, verotusta ja investointeja. Lisäksi perehdyttiin budjetointiin ja rahoitukseen. Opinnäytetyön empiriaosuus koostuu työn toimeksiantajalle tehdystä tutkimuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tapaustutkimusta. Tutkimus aloitettiin aineiston kokoamisella. Tutkimusaineisto on kerätty avoimien haastattelujen, havainnoinnin ja Internetin avulla. Kerätyn aineiston avulla tehtiin tarvittavat laskelmat ja ennusteet. Haastatteluiden avulla selvitettiin, kuinka yritys tulisi toimimaan ja millaisia resursseja yrityksellä on. Aikaisempaa tietoa ei ollut, sillä yritystä ei ole vielä perustettu. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kilpailu alalla on kovaa ja, jotta yritys tulee menestymään, yrityksen pitäisi panostaa markkinointiin. Laskelmien perusteella voitiin kuitenkin todeta, että yrityksen perustaminen on mahdollista ja järkevää. Asiasanat (avainsanat) liiketoimintasuunnitelmat, taloushallinto, perustaminen, investoinnit, polttopuu Sivumäärä Kieli URN 46 s. + liitteet 3 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Terttu Liimatainen Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 19 March 2007 Author(s) Johanna Turakainen Degree programme and option Business Management, Accounting and Finance Name of the bachelor's thesis Business plan for Company X Abstract This study dealt with establishing a firewood company and planning its economy. The purpose of the study was to determine for the mandator whether it was worth to establish the firewood company and how establishing of a new company was carried out. The aim of the study was to compile a business plan for the mandator and also to get acquainted with the company s financial management. The purpose of the research was to determine how to establish a new company and also to determine the required investments and financing aspects. Furthermore the budgets of income and financing were compiled. The study s frame of reference concentrated on a business plan from an entrepreneur s point of view. Also planning of a company s economy was studied more extensively. The business plan concentrated on establishing the company, potential consumers, marketing and possible risk factors. In planning of the company s economy, it was important to consider the entrepreneur s accounting, taxation and investments. Furthermore budgeting and financing were studied. The empirical part consisted of a study made for the mandator. The study method in this case was a qualitative case study. The study was started by collecting material from open interviews, observations and from the Internet. All the necessary calculations and forecasts were made by using the collected material. With the help of the interviews it was explored how the company would operate and what kind of resources it would have. There was no earlier information to be used, because the company had not been established yet. The results showed that the competition in this business field was tough and to be successful companies should invest in marketing. On the grounds of the calculations it can be said that establishing the company is possible and reasonable. Subject headings, (keywords) Business plans, financial management, establishing, investments, firewood Pages Language URN 46 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Terttu Liimatainen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Yrityksen perustamisen lähtökohdat ja liikeidea Yrittäjäksi ryhtyminen Asiakkaat ja markkinointi Yritysmuodon valinta ja yrityksen perustaminen Riskienhallinta ja SWOT -analyysi YRITYKSEN TALOUSHALLINTO Kirjanpito, tuloksen laskenta ja verotus Arvonlisävero Yrityksen kannattavuus Investoinnit Budjetit Rahoitus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Tutkimuksen luotettavuus YRITYS X Yritysesittely Yksityinen elinkeinonharjoittaja Riskienhallinta SWOT analyysi Kohdeyrityksen investoinnit ja rahoitus Kohdeyrityksen budjetit JOHTOPÄÄTÖKSET PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Tässä opinnäytetyössä perehdytään mahdollisesti perustettavan Yritys X:n liiketoimintasuunnitelmaan sekä talouden suunnitteluun. Työn tutkimusongelmana on selvittää toimeksiantajalle, kannattaako polttopuuyritys perustaa ja miten uuden yrityksen perustaminen toteutetaan. Tutkimus toteutetaan, sillä toimeksiantaja on jo pitkään harkinnut alkavansa hyödyntämään omaa metsäänsä ja ollut epävarma, kuinka yritys tulisi toimimaan ja kannattamaan. Opinnäytetyö käsittelee liiketoimintasuunnitelmaa, joka sisältää toimeksiantajalle yrityksen perustamiseen liittyviä tärkeimpiä asioita. Lisäksi opinnäytetyö on rajattu tutkimaan laajemmin taloushallintoa. Opinnäytetyö perehtyy asiaan yksityisen elinkeinoharjoittajan näkökulmasta, joten muista yritysmuodoista työssä ei ole kerrottu. Työn tavoitteena on laatia toimeksiantajalle liiketoimintasuunnitelma sekä perehtyä yrityksen taloushallintoon. Liiketoimintasuunnitelma on rajattu käsittelemään perustietoja yrityksestä, liikeideaa, yrittäjäksi ryhtymistä, asiakkaita ja markkinointia, yritysmuodon valintaa, yrityksen perustamista, riskienhallintaa sekä SWOT -analyysiä. Liiketoimintasuunnitelmasta on erotettu taloudelliset suunnitelmat pois, sillä yrityksen taloushallinto on toteutettu opinnäytetyössä erikseen omaksi pääluvukseen. Talouden suunnittelussa käsitellään kirjanpitoa, yksityisen elinkeinoharjoittajan tuloksen laskentaa ja verotusta, arvonlisäveroja, yrityksen kannattavuutta, investointeja, budjetteja sekä rahoitusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten uusi yritys perustetaan sekä selvittää tarvittavat investoinnit ja niiden rahoitus. Edellisten lisäksi laaditaan myös tulosbudjetti sekä rahoitusbudjetti. Empiirisessä osassa ei tehdä varsinaisia investointilaskelmia ja tämän vuoksi ne viitekehyksessäkin mainitaan vain lyhyesti. Yritykseen arvioidussa tulosbudjetissa ennakoidaan yrityksen tuotot ja kustannukset ja ilmaistaan yrityksen kannattavuustavoitteet budjettivuodelle. Rahoitusbudjetin avulla tarkkaillaan yrityksen rahavarojen riittävyyttä ja varmistetaan, että yritys pystyy turvaamaan maksukykynsä jokaisena hetkenä mahdollisimman edullisin rahoituskustannuksin. Opinnäytetyön tutkimus toteutetaan käyttämällä kvalitatiivista eli laadullista tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto kerätään avoimien haastattelujen, havainnoinnin ja Internetin avulla. Haastatteluun on valittu yritystoiminnan aloittamista suunnitteleva

6 opinnäytetyön toimeksiantaja. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää mitä toimeksiantaja haluaa yritykseltä ja millaisin keinoin yritys on mahdollista perustaa. 2 2 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa yrittäjäksi ryhtyvälle itselleen sekä yhteistyökumppaneille yrityksen toiminta-ajatus ja edellytykset. Liiketoimintasuunnitelma on siis kuvaus yrityksestä, sen tuotteista ja palveluista sekä siitä, miten liiketoiminnasta tehdään kannattavaa. (Koski & Virtanen 2005, 18.) Liiketoimintasuunnitelma on yksi tärkeä osa yritystoiminnan valmistelua (Insinööriliitto ry 1998, 14). Opetushallituksen mukaan (2006) liiketoimintasuunnitelman laatiminen on kansainvälinen toimintatapa, jossa kuvataan yrityksen liiketoiminta, sen lähtökohdat ja tavoitteet. Liiketoimintasuunnitelman keskeisin tarkoitus on toimia yrityksen johdon työkaluna liiketoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Se on yrittäjälle tärkeä johtamisen ja yrityksen hoidon käsikirjoitus, joka tiivistettynä sisältää suunnitellun yritystoiminnan keskeiset periaatteet ja ratkaisut. (Jokela & Anneberg 1995, 91.) Viitalan ja Jylhän (2001, 41) mukaan liiketoimintasuunnitelma on jäsennelty kuvaus yrityksen markkinoista ja niiden mahdollisuuksista, toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä voimavaroista ja niiden kartuttamisesta. Liiketoimintasuunnitelman merkitys on aloittavan yrittäjän kohdalla suuri, sillä se panee yrittäjän miettimään, mikä on hänen lähtökohtatilanteensa, sekä tarkentamaan systemaattisemmin omia ajatuksiaan yrityksensä menestyksen varmistamiseksi. Keskuskauppakamarin (2005, 9) mukaan liiketoimintasuunnitelmasta tulisi selvitä ainakin perustiedot yrityksestä, liikeidea perusteluineen, tuotteet, palvelut ja toimintatavat, asiakkaat ja markkinointi, kilpailijat ja yrityksen kilpailustrategia, pääoman tarve, taloudellinen suunnittelu, kannattavuuden arviointi sekä riskien arviointi ja hallinta.

7 2.1 Yrityksen perustamisen lähtökohdat ja liikeidea 3 Yrityksen perustamisen lähtökohtia ovat yrittäjäksi aikovan oma halu, tahto sekä yrittäjävalmiudet ja liikeidea, joiden varaan kannattava yritystoiminta rakennetaan. Yrittäjäksi ryhtyminen on aina tietoinen valinta, jota on huolella harkittava. Halun ja tahdon lisäksi tarvitaan myös alan edellyttämää ammattitaitoa ja osaamista sekä muita yrittäjän tehtävässä tarvittavia ominaisuuksia. Yritystoiminnan aloittaminen ja yrityksen menestyksekäs hoitaminen perustuu toimivaan liikeideaan. (Holopainen 2001, 11.) Uuden yrityksen perustaminen on henkisiä ja aineellisia ponnistuksia vaativa arviointien ja päätösten sarja. Perustajalta edellytetään voimakasta ja pysyvää halua toimia yrittäjänä sekä kykyä pystyä ylittämään kaikki eteen tulevat, ennaltaarvaamattomatkin esteet. Yrityksen perustamista harkitsevan on pystyttävä arvioimaan omat henkilökohtaiset ominaisuutensa. Hänen on oltava sitkeä ja tavoitteellinen sekä pystyttävä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti. (Keskuskauppakamari 2005, 7.) Yritys tarvitsee toimintansa perustaksi kantavan toiminta-ajatuksen, josta hyvä yritysidea ja sen pohjalta rakennettu toimiva liikeidea yhdistettynä osaavaan yrittäjään luovat yritystoiminnan onnistumisen edellytykset. Yritystoiminnan menestyminen perustuu huolelliseen koko yritystoimintaa kattavaan suunnitteluun, jolla voidaan vähentää huomattavasti yritystoimintaan liittyviä riskejä. (Suomen yrittäjät 2007a.) Liikeidea kuvaa lyhyesti, miksi yritys on olemassa. Liikeidea sisältää sanallisen kuvauksen yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista, mitä tarpeita varten se on tehty ja mikä on yrityksen asiakasryhmä. Liikeideassa määritellään myös, miten yritystoimintaa on tarkoitus harjoittaa, esimerkiksi miten tuotteita tai palveluita markkinoidaan ja myydään ja minkälaisissa tiloissa toimitaan. Liikeidea siis vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. (YTY- Yhdessä tehdään yrityksiä 2006b.) Hyvä liikeidea on yritystoiminnan menestymisen perusedellytys. Jokainen yritys tarvitsee toimintansa perustaksi kantavan toiminta-ajatuksen. Hyvä yritysidea ja sen pohjalta rakennettu toimiva liikeidea yhdistettynä osaavaan yrittäjään luovat yritystoiminnan onnistumisen edellytykset. Liikeidea on siis kuvaus siitä, miten yrityksessä on tarkoitus tehdä rahaa. Yritysidea perustuu toisaalta yrittäjän ammattitaitoon ja osaami-

8 4 seen, toisaalta asiakkaiden tarpeisiin. (YTY- Yhdessä tehdään yrityksiä 2006b.) Yrittäjän on myös tunnettava, keitä asiakkaat ovat, kuinka paljon heitä on, missä he ovat, kuinka paljon he ostavat ja millaisia ovat heidän ostokäyttäytymisensä. Liikeideaa kehittäessä on hyvä tietää myös, mitä asiakkailta puuttuu, mihin he ovat tyytyväisiä, mitä he olisivat valmiit maksamaan tuotteesta ja mitä lisäarvoa he yritykseltä odottavat. (Viitala & Jylhä 2001, 46.) Viitalan ja Jylhän mukaan (2001, 65) liikeidea kuvaa yrityksen menestystekijöitä, jonka taustalla ovat asiakkaat, tarpeet, tuotteet ja yrityksen kilpailuedut. Liikeidean on perustuttava asiakkaan tarpeisiin, ja siinä selvitetään, miten nämä tarpeet aiotaan tyydyttää. Liikeidean ydin on siinä, että yrityksen kaikki toiminta eli tuotteet, henkilöstö ja yrityksen tapa toimia markkinoilla sekä sen tavoittelema ulkoinen kuva ovat sopusoinnussa ja viestivät samaa. Liikeidea kertoo myös, mikä on yrityksen yrityskuva eli imago. 2.2 Yrittäjäksi ryhtyminen Yrittäjäksi ryhtymisessä on kysymys sekä ammatin että työn valitsemisesta itselleen, mutta samalla myös yrittäjäksi ryhtyjä valitsee elämäntavan. Yrittäjän ammatti eroaa muista ammateista ainakin sillä, että siihen liittyy taloudellinen riski. Se voi merkitä tulojen epävarmuutta ja pahimmillaan konkurssia, mutta toisaalta se tarjoaa myös mahdollisuuden vaurastumiseen ja työn tekemisen vapauteen, oman luovuuden ja kyvykkyyden vapaaseen toteuttamiseen. (Viitala & Jylhä 2001, 22.) Ajatus ryhtyä yrittäjäksi ei synny yhdellä kertaa päättämällä, vaan se on yleensä pitkäaikaisen pohdinnan tulos. Pohdiskelu on tärkeää yritysidean kypsymisen, hiomisen ja henkisen kasvun kannalta. Yrittäjälle jokseenkin välttämättömiä mutteivät riittäviä ehtoja ovat kekseliäisyys ja luovuus, joiden lisäksi tarvitaan myös tahtoa, kykyä ja uskallusta muutoksiin mieluummin ennakoivasti kuin reagoivasti. Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat yleiset taustatekijät eli työkokemus, yrittäjäkokemus sekä perhetausta ja roolimallit. Henkilökohtaiset tekijät, esimerkiksi persoonallisuus, arvot ja asenteet sekä henkilökohtaiset ominaisuudet, ovat myötävaikuttamassa päätökseen. Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttaa myös työtilanteeseen vaikuttavat tekijät, kuten muut tarjolla olevat vaihtoehdot, suotuisa tilanne ja yrittäjäystävällinen ilmapiiri. Jokaisen uuden yrittäjän on hyvä ennen yritystoiminnan aloittamista selvittää, mitä

9 5 yrityksen perustaminen ja pyörittäminen häneltä vaatii. Epäonnistumisia ja riskitilanteita voidaan välttää hyvällä ennakkosuunnittelulla ja valmistelulla. (Viitala & Jylhä 2001, 23.) Yrittämisen lähtökohdan, halun ja tahdon lisäksi, yrittäjäpersoonaan liittyy myös henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten kyky tehdä päätöksiä, into ja luottamus omaan ammattitaitoon ja ideaan, voimakas halu onnistua ja toteuttaa itseään, ulospäinsuuntautuneisuus, pitkäjänteisyys sekä pelottomuus, itsevarmuus ja valmius ottaa harkittuja riskejä. Yrittäjyyteen liittyvä taloudellinen vastuu ja riskinotto vaativat erityistä paineensietokykyä. Yrittäjällä on vahva suoritusmotivaatio ja halu toimia tuloksellisesti ja pärjätä kilpailussa. Yrittäjää kuvataankin sinnikkääksi, eteenpäin pyrkiväksi riskinottajaksi, joka tekee pitkää päivää. Yrittäjän oman persoonallisuuden tutkimisen lisäksi on kartoitettava myös tietoja, taitoja ja yhteyksiä, joista on hyötyä yrityksessä, kuten esimerkiksi toimialan tuntemus, hyvät henkilökohtaiset yhteydet asiakaskuntaan, liiketaloudellinen tietämys ja liikemiesvaisto sekä kokemus markkinoinnista. (Viitala & Jylhä 2001, 24.) 2.3 Asiakkaat ja markkinointi Yrityksen liikeidea ja tuote ovat keskeisiä, mutta eivät riittäviä edellytyksiä menestykselle. Markkinointi tarkoittaa kysynnän luomista ja tyydyttämistä kohdemarkkinoilla eri markkinointikeinojen yhdistelmän avulla. Markkinointi tähtää yrityksen ja sen tarjonnan erottamiseen kilpailijoista eli näkyvyyteen, tunnettuuteen ja muistettavuuteen. (Viitala & Jylhä 2001, 82.) Yrityksen ja sen tarjoamien tuotteiden markkinoinnilla on keskeinen merkitys tuotteiden menekin kannalta. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia toistensa kanssa kilpailevia tuotteita, joilla pyritään tyydyttämään samoja tarpeita. Markkinoilla oman tuotteen voi erottaa kilpailijoiden tuotteista sekä antaa sille mielikuvallista lisäarvoa. Markkinoinnin avulla on mahdollista saada uusia asiakkaita sekä parantaa asiakasuskollisuutta. Keskeinen osa markkinointia on mainonta sen eri muodoissaan. Myös aloittavan yrityksen on syytä kiinnittää huomiota markkinointiin. (Keskuskauppakamari 2005, 36.) Markkinoiden tuntemus, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä kilpailijoiden ja heidän toimintansa tunteminen ovat keskeisimpiä uusien yritysten ja uusien tuotteiden menestystekijöitä. Nykyajan kireässä kilpailutilanteessa ei yrittäjän ammattitaito ole

10 6 enää riittävä yrityksen menestymisen perusta. Yrityksen toiminnan suunnittelun lähtökohtia ovat markkinat ja siellä olevat asiakkaat. Yrityksen toiminta on sopeutettava asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten mukaiseksi, sillä nykyaikainen markkinointiajattelu perustuu asiakassuuntautuneisuuteen. Jos yritys ei tunne asiakkaidensa tarpeita ja toiveita, se ei myöskään pysty niitä tyydyttämään. Asiakkaiden lisäksi yritys tarvitsee tietoja markkinoilla olevista kilpailutilanteesta sekä monista muista markkinoilla vallitsevista olosuhteista. Uuden yrittäjän pitäisi pystyä hahmottamaan toimialansa ja/tai alueensa kokonaismarkkinat sekä tiedettävä kilpailijoistaan muun muassa heidän lukumääränsä, tuotteensa sekä vahvat että heikot puolensa. Lisäksi yrittäjän tulisi selvittää asiakkaistaan, kuinka paljon heitä on, mitkä ovat heidän tarpeensa ja ongelmansa, mitä he vaativat tuotteilta ja palveluilta sekä millaisia osto- ja käyttötottumuksia heillä on. Uuden yrittäjän on siis selvitettävä, mille markkinoille ja minkälaisin tuoteja palveluratkaisuin aiotaan. Lisäksi yrittäjällä tulisi olla myös käsitys siitä, millaisia kehityssuuntia ja muutoksia edellä mainituissa markkinoiden eri osatekijöissä lähivuosien aikana tulee tapahtumaan. (Holopainen & Levonen 2003, ) 2.4 Yritysmuodon valinta ja yrityksen perustaminen Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat yrityksen tulevan toiminnan luonne ja laajuus, tarvittavan pääoman määrä, yrityksen perustajien tai sen toimintaan osallistuvien henkilöiden lukumäärä, vastuukysymykset sekä yrityksen tuottaman voiton jakamiseen liittyvät asiat. Yrityksen verotuksellisella kohtelulla on usein myös suurta merkitystä yritysmuotoa valittaessa. Verorasitusta vertailtaessa tulee ottaa huomioon paitsi yrityksen verokohtelu myös yrittäjän oma verotus. Yrityksen perustamista suunnittelevalle on tarjolla useita eri vaihtoehtoja. Valmista mallia siitä, mikä yritysmuoto kulloinkin tulisi valita, ei ole. Kussakin tapauksessa on tutkittava, mikä on sopivin ja tarkoituksellisin yritysmuoto juuri kyseisessä tapauksessa. Yksinkertaisin tapa aloittaa yritystoiminta on toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana. (Yritys Suomi 2007a.) Yritysmuotona toiminimi tulee kysymykseen silloin, kun yrityksen perustajia on vain yksi henkilö ja pääoman tarve on suhteellisen vähäinen. Yksityisenä elinkeinoharjoittajana yrittäjä vastaa koko omaisuudellaan yritystoiminnasta syntyvistä velvoitteista ja vastaa henkilökohtaisesti tekemistään päätöksistä ja ratkaisuista. Lisäksi yksityisenä elinkeinoharjoittajana yrittäjä saa yrityksen tuottaman voiton omaan käyttöönsä, mutta vastaa myös mahdollisesta tappiosta. (Keskuskauppakamari 2005, 11.)

11 7 Yritysmuodolla toiminimi tarkoitetaan yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka harjoittaa taloudellista toimintaa joko liikkeenharjoittajana tai ammatinharjoittajana. Molemmille yritysmuodoille on tyypillistä, että ne toimivat itsenäisesti ja yrittäjän omaksi hyväksi. Liikkeenharjoittaja eroaa ammatinharjoittajasta siten, että hän sijoittaa yleensä toimintaansa enemmän riskinalaista pääomaa ja hänen palveluksessaan on enemmän vierasta työvoimaa. Elinkeinonharjoittaja katsotaan aina liikkeenharjoittajaksi, jos hänellä on pysyvä osto- tai myyntipaikka. (Verohallinto 2005a.) Yksityinen elinkeinonharjoittaja on luonnollinen henkilö, joka vastaa henkilökohtaisesti kaikista yrityksensä sitoumuksista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yrittäjä vastaa itse yksityishenkilönä yrityksen toiminnasta. (Rauman seudun kehitys Oy.) Perustaessaan yrityksen yksityisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse tehdä toiminnastaan mitään kirjallista sopimusta. Elinkeinovapauden periaatteen mukaan erillistä elinkeinolupaa tai -ilmoitusta Euroopan Unionin kansalaiselta myöskään yleensä vaadita. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi Suomessa toimia yrittäjä, joka on täysiikäinen ja jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella (ETA). Aviopuolisoiden harjoittaessa yritystoimintaa yhdessä, perustetaan yritys toisen puolison nimiin. (Verohallinto 2005a.) Yritykselle tulee valita toiminimi ennen yrityksen perustamisasiakirjojen tekemistä ja yrityksen kaupparekisteriin ilmoittamista. Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys ja erottautua selvästi jo rekisterissä olevista toiminimistä. Toiminimi voi muodostua esimerkiksi elinkeinonharjoittajan tai paikkakunnan nimestä yhdistettynä harjoitettavaan toimintaan. Suositeltavaa toiminimen kirjoitusasussa on noudattaa suomenkielen oikeinkirjoitussääntöjä. Toiminimi ei saa olla sekoitettavissa toisen suojattuun toiminimeen, tavaramerkkiin tai toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi toiminimessä ei saa käyttää ilman asianmukaista suostumusta mitään, mikä voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi, suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimeksi. Toiminimeen ei myös voida ilman suostumusta ottaa suojattua valtakunnallista tai kansainvälistä nimitystä tai nimen lyhennystä. Toiminimi ei saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä johtaa yleisöä harhaan. (Yritys Suomi 2007b.) Yritystoiminnan aloittaminen liikkeen- ja ammatinharjoittajana on nopeaa, koska perustamiseen kuuluu vain ilmoitus kaupparekisteriin ja verohallinnolle. Ilmoitus tehdään antamalla lomake Y3 (Liite 1) Patentti- ja rekisterihallinnon sekä verohallinnon yhteiseen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään, josta tiedot välittyvät kaupparekisteriin,

12 8 arvonlisäverorekisteriin, ennakkoperintärekisteriin sekä työnantajarekisteriin. Yrityksen toimialan ollessa sellainen, että elinkeinonharjoittamiseen ei tarvita erityistä lupaa, toiminnan voi yleensä aloittaa heti kun perustamisilmoitus (Y3) verohallinnolle ja kaupparekisterille on tehty. Ennen toiminnan aloittamista liikkeen- ja ammatinharjoittajan suositellaan avaamaan yritystoiminnan rahaliikennettä varten erillinen pankkitili, järjestää kirjanpitoasioiden hoito, ottaa tarvittavat vakuutukset ja järjestää muut mahdolliset yritykseen liittyvät asiat. (Verohallinto 2005a.) 2.5 Riskienhallinta ja SWOT -analyysi Riski käsitteenä voidaan määritellä monella tavalla. Liike-elämässä riskin toteutumiseen liittyy yleensä jonkin asteisen tappion tai menettämisen uhka. Yrityksen arvioidessa riskejä, täytyisi yrityksen kyetä arvioimaan riskin toteutumisen, realisoitumisen ja rahalliset vaikutukset. Yritystoiminnan riskiä ei saada kokonaan poistetuksi, mutta sitä on mahdollista pienentää päätöksentekoa tukevalla suunnittelulla, tavoitteiden ja päämäärien määrittelyllä sekä toiminnan tehokkuuden ja tulosten tarkkailulla ylipäänsä hyvällä johtamisella. Riskienhallinta sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla yritys pyrkii minimoimaan riskit ja toisaalta riskeistä aiheutuvat kustannukset. Ensimmäisenä riskienhallinnassa yrityksen täytyisi olla tietoisia omista riskeistään. (Sutinen & Viklund 2004, 187.) Yrityksen toiminnassa riskit jaetaan liikeriskeihin ja vahinkoriskeihin. Vahinkoriskit ovat yrityksen henkilöstöön, tuotantokoneisiin sekä muuhun omaisuuteen liittyviä riskejä, jotka aiheutuvat jostakin yllättävästä tai äkillisestä tapahtumasta, kuten tulipalosta tai henkilön liukastumisesta. (Sutinen & Antikainen 1996, 272.) Vahinkoriskin toteutuminen merkitsee yritykselle aina tappiota eikä siihen missään olosuhteissa liity voiton mahdollisuutta. Riskin toteuduttua seuraukset ovat aina haitallisia. Vahinkoriskit ovat luonteeltaan vakuuttamiskelpoisia riskejä. (Suominen 2003, 12.) Liikeriskit puolestaan liittyvät liiketoiminnan epävarmuuteen. Liikeriski tarkoittaa sitä, että yrityksen liiketoiminnallinen hanke epäonnistuu, jolloin yritykselle syntyy hankkeesta enemmän kuluja kuin tuloja. (Sutinen & Antikainen 1996, 272.) Liikeriskin ottaminen liittyy normaaliin liiketoimintaan, ja liikeriskien kenttä on huomattavan laaja ja hajanainen (Suominen 2003, 12).

13 9 Yritystoimintaansa aloittavan on syytä neuvotella vakuutusyhtiöiden kanssa, mitä vakuutuksia yritykselle tulee ottaa. Vakuutukset jaetaan yleisesti henkilö-, omaisuus- ja liiketoimintavakuutuksiin. Osa vakuutuksista on lakisääteisiä eli yrityksen on pakko vakuuttaa nämä kohteet. Pakollisia vakuutuksia ovat esimerkiksi kiinteistön palovakuutus sekä työntekijöiden eläke-, tapaturma-, ryhmähenki- ja työttömyysvakuutukset. Vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi omaisuusvakuutus, yritystoiminnan keskeytys-, tuotevastuu- ja oikeusturvavakuutus. (Raatikainen 2001, ) SWOT -analyysi eli nelikenttäanalyysi on menetelmä, jota käytetään ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä (Etälukio Yrittäjyysväylä 2006a). SWOT -analyysi on hyvin kuvaava ja käyttökelpoinen analyysikeino myös yrityksen liikeidean suunnittelussa että myöhemmin myös yritystä kehitettäessä (Viitala & Jylhä 2001, 47). SWOT -analyysin nimi tulee sanoista vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Oppirtunities) ja uhat (Threaths). Kentän yläosa kuvaa nykytilaa ja sisäisiä asioita, alapuoli ilmaisee tulevaisuuden ja ulkoiset asiat. Vasemmalle sijoittuvat myönteiset, oikealle kielteiset asiat. (Etälukio Yrittäjyysväylä 2006a.) SWOT -analyysissä yrityksen olemassaoloa tarkastellaan sisäisten ja ulkoisten tekijöiden valossa. Sisäisiä tekijöitä ovat vahvuudet ja heikkoudet, joihin yritys itse kykenee vaikuttamaan. Vahvuudet auttavat yritystä menestymään ja toteuttamaan tavoitteensa ja päämääränsä. Heikkoudet puolestaan estävät yrityksen menestymistä. Ulkoisia tekijöitä, yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ovat mahdollisuudet ja uhat. Mahdollisuuksia käyttämällä hyväksi, yritys menestyy entistä paremmin. Uhat toteutuessaan puolestaan vaarantavat yrityksen menestyksen ja joskus jopa olemassaolon. (Etälukio Yrittäjyysväylä 2006a.) SWOT -analyysin lopputulos on toimenpidemäärittely, jossa korostetaan ja vahvistetaan edelleen vahvuuksia sekä pyritään omilla toimilla ja strategisella kehittämisellä muuttamaan heikkoudet ja ympäristössä olevat uhat mahdollisuuksiksi. Uhat on tunnistettava, jotta niitä pystytään minimoimaan. (Viitala & Jylhä 2001, 48.)

14 3 YRITYKSEN TALOUSHALLINTO 10 Hyvä kannattavuus, riittävän korkea omavaraisuus ja hyvä maksuvalmius ovat menestyvän yrityksen tunnusmerkkejä, jotka mahdollistavat menestyksellisen toiminnan sekä ovat sen seuraus. Kannattava liiketoiminta toteutuu silloin, kun tuotot ovat suuremmat kuin kulut. Pitkällä tähtäimellä yrityksen liiketoiminnan on aina oltava kannattavaa, vaikka lyhyellä tähtäimellä yksittäinen tuote tai liiketoiminta-alue voikin olla kannattamaton. Yrityksellä saattaa olla elinkaarensa aikana kriisijaksoja, jolloin sen toiminta on tappiollista, kuten toiminnan aloittaminen, uuden tuotteen lanseeraus ja markkinoiden nopeat muutokset silloin, kun kehitystyö tai saneeraus eivät tuota vielä tulosta. Yksi liiketoiminnan hoitamisen haasteista onkin pitää toiminta kokonaisuudessaan kannattavana, osata lopettaa tuote tai kannattamaton toiminta oikeaan aikaan ja nähdä, milloin kannattamaton toiminta on mahdollista kehittää kannattavaksi. Kannattavan liiketoiminnan edellytykset riippuvat yrityksen oman toiminnan lisäksi aina myös ympäristötekijöistä. (Viitala & Jylhä 2001, 121.) 3.1 Kirjanpito, tuloksen laskenta ja verotus Liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisia. Yrityksen verotus perustuu luotettavaan kirjanpitoon. Kirjanpito voi olla joko yhdenkertainen tai kahdenkertainen. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen liiketapahtuma merkitään kahdelle tilille, jolloin tapahtuma merkitään toisen tilin debetpuolelle (veloituskirjaus) ja toisen tilin kredit-puolelle (hyvityskirjaus). Kahdenkertaisen kirjauksen tilimerkinnät kertovat sekä syyn rahan liikkeeseen että käytetyn rahatilin. Kahdenkertaisen kirjanpidon perusteella laaditaan tilikauden tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä tase-erittely. Yhdenkertainen kirjanpito on puolestaan yrityksen tulojen ja menojen kuvaaja, joka sisältää tuloslaskelman, mutta varsinaista tasetta ei laadita. (Verohallinto 2005a.) Ammatinharjoittajien kirjanpitovelvollisuutta on kevennetty liikkeenharjoittajien kirjanpitovelvollisuuteen verrattuna. Ammatinharjoittajan toiminta ei ole yhtä laajaa kuin liikkeenharjoittajien ja, koska se perustuu olennaisesti elinkeinonharjoittajan omaan osaamiseen, se ei ole velvollinen noudattamaan kahdenkertaista kirjanpitoa. Ammatinharjoittajan on kuitenkin merkittävä kirjanpitoon tulot, menot, oma käyttö, korot ja verot. (Suomen Yrittäjät 2007b.)

15 11 Kirjanpito perustuu päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin. Yhden- ja kahdenkertaisessa kirjanpidossa kirjausten perusteena olevien tositteiden täytyy olla päivättyjä ja numeroituja. Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi, eikä niitä saa poistaa tai tehdä epäselväksi. Liiketapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä. Käteismaksut tulee kirjata päivittäin, mutta muut kirjaukset saa tehdä kuukausittain tai viimeistään neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson päättymisestä. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Suomessa tilikauden tositteet tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tasekirja, tase-erittelyt ja muut kirjanpitokirjat ovat säilytettävä vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä. (Verohallinto 2005a.) Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulos lasketaan elinkeinoverolain säännösten mukaan vähentämällä veronalaisesta tulosta ensin sen hankkimisesta aiheutuneet menot. Yrityksen tulos verotetaan yrittäjän ansio- tai pääomatulona. Pääomatuloa on 20 prosenttia yrityksen nettovarallisuuden arvosta. Näin laskettu pääomatulo-osuus verotetaan 28 prosentin verokannan mukaan, jolloin loppu osa tilikauden tuloksesta verotetaan yrittäjän ansiotulona progressiivisen verokannan mukaan. (Suomen yrittäjät 2006.) Alle euron tulosta ei valtionveroa mene lainkaan. Ansiotulosta maksetaan kunnallisveroa kotikunnan tuloveroprosentin mukaan ja kirkollisveroa oman seurakunnan tuloveroprosentin mukaan. Lisäksi maksetaan yrittäjien eläkevakuutus - työtulon perusteella 1,5 prosentin suuruinen sairausvakuutusmaksu. Ansiotulo on noin euroon asti kevyemmin verotettua kuin pääomatulo. (Verohallinto 2005b.) Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen, puolisolleen eikä alle 14- vuotiaalle lapselleen verotuksesta vähennyskelpoista palkkaa, vaan tulo luetaan automaattisesti yrittäjän tai puolisoiden ansio- ja pääomatuloksi (Suomen yrittäjät 2006). Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi valita yritystulon pääomatulo-osuudeksi 20 prosentin sijasta kymmenen prosentin tuoton, jolloin vaatimus tehdään veroilmoituksessa. Loppuosa jaettavasta yritystulosta on ansiotuloa. Puolisoiden harjoittaessa elinkeinotoimintaa yhdessä, sekä yritystulon pääomatulo-osuus että ansiotulo-osuus jaetaan heidän kesken. Jos he haluavat pääomatulo-osuudeksi 20 prosentin sijasta kymmenen prosenttia, heidän on tehtävä valintaa koskeva vaatimus yhteisesti. Pääomatulo jaetaan verotettavaksi puolisoille omistusosuuksien suhteessa ja ansiotulo jaetaan työpanosten suhteessa. Ellei elinkeinonharjoittaja esitä jakosuhteista muuta selvitystä, osuudet jae-

16 12 taan puoliksi. Yksityisen liikkeen tai ammatin tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta kymmenen seuraavan vuoden aikana, mutta elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin vaatia tappion vähentämistä pääomatuloistaan jo tappion syntymisvuonna. Tällöin tappio tulee vähennetyksi kokonaan 28 prosentin verokannalla. (Verohallinto 2005b.) Elinkeinotoimintaa ei veroteta erikseen, vaan sen tulos eli veronalainen tulos vähennettynä vähennyskelpoisilla menoilla jaetaan elinkeinonharjoittajan henkilökohtaiseksi pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset velat. Nettovarallisuutta laskettaessa huomioon otetaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat veronalaiset varat ja velat, jolloin yksityistalouden varoja ja velkoja ei lueta mukaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan verottomia tilejä eikä lähdeverollisia tilejä lueta myöskään nettovarallisuuteen, koska ne ovat varallisuusverosta vapaita. Pääoma- ja ansiotulon osuutta laskettaessa nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia niistä palkoista, jotka yritys on maksanut 12 edeltävän kuukauden aikana. Uuden yrittäjän ensimmäisenä verovuotena pääomatulo-osuuden laskentaperusteena on tilikauden päättymishetken nettovarallisuus. (Verohallinto 2005b.) 3.2 Arvonlisävero Arvonlisävero on tavaroiden ja palveluiden kulutukseen kohdistuva niin sanottu välillinen kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeiden lopullisten kuluttajien maksettavaksi. Arvonlisäverovelvollisia ovat tavaroita ja palveluja myyvät elinkeinonharjoittajat. Verovelvolliset yritykset sisällyttävät veron määrän myyntihintoihinsa ja tilittävät veron valtiolle. Arvonlisäverojärjestelmässä veron kertaantuminen on estetty vähennysoikeuden avulla. Jokainen vaihdantaketjun porras maksaa veroa vain hyödykkeelle kyseisessä portaassa syntyneestä arvonlisäyksestä, jolloin valtiolle kertyy veroa kertaalleen koko siitä hinnasta, jonka kuluttaja maksaa. (Verohallinto 2004.) Suomen arvonlisäverolaki koskee Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä ja tavaroiden maahantuontia Suomeen sekä Suomessa tapahtuvaa yhteisöhankintaa ja tavaran siirtoa varastointimenettelyyn. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvana myyntinä pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy yrittäjäriski. Jos myynti ei

17 13 tapahdu liiketoiminnan muodossa, se on verotonta. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään euroa, ellei hän ole oman ilmoituksen perusteella merkitty tai vapaaehtoisesti hakeutunut verovelvolliseksi. (Siikavuo 2002, 153.) Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja joutuu arvioimaan etukäteen, jääkö liikevaihto kalenterivuodelta alle euromääräisen rajan vai ei. Jos hän arvioi liikevaihdon olevan yli euroa, hänen tulee tehdä verovirastolle perustamisilmoitus, jonka perusteella hänet merkitään verovelvollisten rekisteriin. (Holopainen & Levonen 2003, ) Arvonlisävero on maksettava oma-aloitteisesti kuukausittain. Verovelvolliset yritykset laskevat kirjanpitoon kirjaamiensa osto-, myynti- ja muiden tilitapahtumien perusteella kuukaudelta valtiolle tilitettävän veron määrän. Kuukaudelta tilitettävä vero lasketaan vähentämällä kuukaudelle kohdennetuista myynneistä maksettavista veroista kuukaudelle kohdennettuihin vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvät verot. Myynneistä maksettava vero lasketaan kertomalla veroton myyntihinta tai muu veron peruste sovellettavalla verokannalla. (Holopainen & Levonen 2003, 181.) Suomessa on käytössä kolme eri arvonlisäverokantaa. Yleisin verokanta on 22 prosenttia, joka peritään tavallisten tuotteiden ja palvelujen myynnistä. Alennettuja verokantoja ovat 17 prosentin ja kahdeksan prosentin verokannat. Alempaa 17 prosentin verokantaa sovelletaan elintarvikkeisiin sekä rehuihin ja rehuseoksiin. Sitä ei sovelleta tarjoilutoimintaan, eläviin eläimiin, vesijohtoveteen, alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomiin, tupakkavalmisteisiin eikä myrkkyihin. Alempaa kahdeksan prosentin verokantaa sovelletaan henkilökuljetuspalveluihin, majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuksien luovuttamiseen, Yleisradio Oy:n lupamaksuihin, elokuvaesitysten, teatteri-, musiikki- ja tanssiesitysten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen sekä muiden kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksuihin, liikuntapalveluihin, lääkkeisiin ja lääkkeenomaisiin tuotteisiin sekä kirjoihin. (Yritys Suomi 2007c.) Arvonlisäverovelvollinen saa vähentää tilitettävää veroa laskiessaan toiselta verovelvolliselta ostamansa tavaran tai palvelun perusteella sen veron, jonka myyjä on velvollinen suorittamaan. Verovelvollinen ostaja saa myös vähentää veron, jonka hän on velvollinen suorittamaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Lisäksi arvonlisäverovelvollinen saa vähentää maahantuomastaan tavarasta, tekemästään yhteisö-

18 14 hankinnasta sekä autoverosta autoverolain mukaan suorittamansa arvonlisäveron. Edellytyksenä vähennysoikeudelle on, että tavara tai palvelu tulee käytettäväksi verovelvollisen verollisessa liiketoiminnassa. Vähentää saadaan se vero, jonka myyjä lain mukaan on velvollinen suorittamaan. Lisäksi vähennysoikeuden edellytyksenä on, että verovelvollisella on toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta lasku tai muu laskuna toimiva tosite. Maahantuodusta tavarasta suoritettavan veron vähennysoikeuden edellytyksenä on, että maahantuojalla on tullauspäätös sekä siihen liittyvät asiakirjat. Autoverosta kannetun arvonlisäveron vähennysoikeuden edellytyksenä on maksuunpanopäätös, josta käy selville suoritettavan veron määrä. Vähennys saadaan tehdä periaatteessa kaikista tavaroista ja verollisista palveluista, jotka on hankittu verollisina vaihto- tai käyttöomaisuudeksi tai muutoin käytettäväksi tai kulutettavaksi verollisessa liiketoiminnassa. (Verohallinto 2004.) 3.3 Yrityksen kannattavuus Kannattavuuslaskennan perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan realistinen arvio siitä, kuinka paljon perustettavan yrityksen on saatava myyntiä aikaiseksi vuositasolla, jotta se pystyy selviytymään menoistaan ja tuottaa yrittäjälle riittävän toimeentulon. Laskennan tavoite on siis myynnin vuotuisen minimitason eli myynnin kriittisen pisteen selvittäminen. (Sutinen & Viklund 2004, 85.) Kannattavuus voidaan määritellä absoluuttisena kannattavuutena (esimerkiksi tuottojen ja kustannusten erotus) tai suhteellisena kannattavuutena (esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottoaste). Kannattavuutta on mitattu perinteisesti voiton suuruudella. Voitolla tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnan tuottojen ja kulujen positiivista erotusta. Lisäksi huomioon tulee ottaa myös voiton tuottamiseen uhrattujen panostusten määrä, jolloin kiinnitetään huomiota siihen, minkälaisilla panostuksilla voitto on saatu aikaan. Lähtökohta kannattavuudelle on, että yritys tuottaa jatkuvasti enemmän sijoitetulle pääomalle, kuin mitä pääoman saanti ja sen käyttö yritykselle maksaa. Sijoitetun pääoman tuottoa arvioidaan yleensä suhteuttamalla voitto yritykseen sijoitetun pääoman määrään. Pääoman tuotto voidaan selvittää suhteellisesti esimerkiksi voitto jaettuna pääomalla kertaa sata. Jotta kannattavuuteen voidaan ottaa kantaa, tarvitaan tietoa yrityksen tuloksen muodostumisen kannalta olennaisista eristä sekä siitä kuinka tämä tieto voidaan hankkia. Toisaalta tarvitaan tietoa pääomista ja niiden muodostumisesta sekä siitä, kuinka tämä tieto saadaan. Kannattavuutta ei voida määritellä yksi-

19 15 selitteisesti, mutta yleensä sillä tarkoitetaan tulontuottamiskykyä tietyn ajanjakson aikana. Kannattavuus on moniulotteinen käsite, jonka hallitseminen edellyttää kokonaisvaltaista liiketoiminnan ymmärtämistä. (Alhola & Lauslahti 2000, ) Kannattavuutta voidaan tarkastella lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kannattavuus tarkoittaa esimerkiksi tietyn tuotteen kannattavuuden mittaamista tietyn ajanjakson aikana. Lyhyen aikavälin kannattavuuden arviointiin käytetään yleensä esimerkiksi katetuottolaskentaa. Kannattavuutta tarkastellessa pidemmällä aikavälillä voidaan tarkastelu ulottaa esimerkiksi tuotteen koko elinkaareen, joka käytännössä tarkoittaa koko tuotteen elinaikaisen kannattavuuden selvittämistä. Tällöin asiaa voidaan lähestyä esimerkiksi kuvaamalla tuotteen tai laskentakohteen elinvaiheita elinkaarena. (Alhola & Lauslahti 2000, 75.) 3.4 Investoinnit Yritystoimintaa aloitettaessa yrittäjä tarvitsee rahaa, joko omaa tai vierasta pääomaa. Aloittavan yrittäjän pääomasta suuri osa menee käyttöomaisuuteen eli yritystoiminnassa välttämättä tarvittavien koneiden, laitteiden ja toimitilojen hankintaan, joita kutsutaan investoinneiksi. (Raatikainen 2001, 103.) Investoinneille tunnusomaista on, että niiden taloudellinen merkitys on mittava ja varsin usein niitä joudutaan rahoittamaan velkarahalla (Hoffrén 1993, 335). Investointeja voidaan luokitella monella tavalla muun muassa korvausinvestointeihin, uusinvestointeihin, välttämättömiin investointeihin sekä tarpeellisiin investointeihin. Korvausinvestoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi jo olemassa olevan koneen korvaamista uudella. Uusinvestointi tarkoittaa puolestaan investointia, jota yrityksessä ei ole aiemmin tehty. Välttämättömiä investointeja ovat esimerkiksi lainsäädännön edellyttämät, jotka liittyvät esimerkiksi työturvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun. Välttämättömiksi osoittautuvat esimerkiksi tuotantokoneiden korvausinvestoinnit, joilla ei pysty enää toimimaan kilpailukykyisesti. (Hoffrén 1993, ) Yrityksen investoinnit ovat rahan sijoittamista sellaisiin kohteisiin, joista tuloa odotetaan kertyvän yleensä yli vuoden pituiselta ajanjaksolta. Investoinnit voivat kohdistua aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, kuten koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, mutta ne voivat olla myös aineettomia, kuten investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

20 16 Aineettomat investoinnit näkyvät vain harvoin yrityksen kirjanpidon taseessa, mutta ne ovat nykyään yhä tärkeämpi ryhmä investointeja. (Niskanen & Niskanen 2003, 305.) Investoinnit voivat olla reaali-investointeja tai rahoitus- eli finanssi-investointeja. Reaali-investointeja ovat esimerkiksi koneiden, laitteiden, rakennusten ja kiinteistöjen tuotannontekijöiden hankinnat. Reaali-investoinneilla tarkoitetaan rahan sijoittamista yrityksen omaan toimintaan, joten niihin voidaan luokitella myös esimerkiksi tietyt tuotekehitysprojektit ja laajat markkinointikampanjat. Rahoitusinvestointeja ovat esimerkiksi arvopaperihankinnat, jotka ovat yleisiä esimerkiksi pankki- ja vakuutustoimialalla. Rahoitusinvestointi eroaa reaali-investoinnista muun muassa siinä, että tällöin hankinnan kohteena eivät ole välittömästi yrityksen omat tuotannontekijät, jolloin investoija ei siis itse osallistu välittömästi tuotantotoimintaan, vaan sijoittaa muiden toimintaan ja on toiminnassa mukana enintäänkin vain välillisesti. (Alhola & Lauslahti 2000, 162.) Investointi kohdistuu aina tulevaisuuteen, joten siihen liittyy aina myös epävarmuus. Investointipäätös on kertaluonteinen ja päätöstilanne on yleensä monimutkainen, joka liittyy paitsi tulevaisuusnäkökulmaan myös monien jopa keskenään ristiriitaisten tekijöiden huomioon ottamiseen. (Alhola & Lauslahti 2000, 163.) Investointilaskelmat ovat pitkän aikavälin kannattavuuslaskelmia, joiden perusajatuksena on vertailla investoinneista aiheutuvia tuloja ja menoja. Investointilaskelmien perusongelmat liittyvät siihen, etteivät eri ajankohtina realisoituvat tulo- ja menovirtojen rahamäärät ole samanarvoisia. Tavoitteena on saada ne vertailukelpoisiksi, jolloin mahdollistaen tämän, käytetään apuna laskentakorkokantoja, joiden avulla voidaan ottaa huomioon sekä koron että inflaation vaikutus. Nykyarvomenetelmä eli diskonttausmenetelmä on perusinvestointilaskentamenetelmä, jota käytetään silloin, kun halutaan tietää, minkä arvoinen esimerkiksi jokin tulevaisuudessa erääntyvä sijoitus olisi tällä hetkellä. Diskonttauksen avulla selvitetään myös alkuperäisen pääoman määrä. (Alhola & Lauslahti 2000, 168.) Annuiteettimenetelmällä investoinnin hankintameno jaetaan annuiteettitekijän avulla investoinnin pitoajalle yhtä suuriksi annuiteeteiksi. Annuiteetti sisältää käytettävän laskentakorkokannan mukaisen koron ja poiston. Investointi on annuiteettimenetelmää käyttäessä kannattavaa, jos nettotuotto on suurempi kuin investoinnin hankintamenon annuiteetti. (Alhola & Lauslahti 2000, 173.) Lep-

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS

KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS Varatuomari, veroasiantuntija Marja Blomqvist SPL Kasvattajapäivät 17.11.2012 Forssa Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjanpito 3. Yleistä verotuksesta 4. Tuloverotus 5. Arvonlisäverotus

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y6 Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Uudenmaan verotoimisto/lr 1 Verotuslakeja TVL tuloverolaki MVL maatilatalouden tuloverolaki EVL laki elinkeinotulon

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Lomakkeella voit ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2)

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) Yhdistys hankkii tuloja joita se käyttää toiminta-ajatuksen toteuttamiseen Talousprosessin runkona on talousarvio ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Talousprosessi

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Tulovero 8 1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17 1.3 Indeksit 22 - Indeksin käsite 22

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Vältä yrityksen perustamiseen liittyvät karikot

Vältä yrityksen perustamiseen liittyvät karikot Vältä yrityksen perustamiseen liittyvät karikot Ohjeistus yrityksen perustamisen käytäntöihin Vesa Ilmola Kirjoittaja on Suomen Taloushallintoliittoon kuuluvan tilitoimiston Tili- ja hallintopalvelu Ilmola

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 1 Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 25.11.2010 Päivi Mäntysaari 2 Yliopistouudistuksen vaikutuksia Yliopistojen strategian muutos Ympäristön muutos, epävarmuus, kilpailu Todennäköiset muutokset rahoitukseen

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot