Quo vadis, universitas?
|
|
- Juuso Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin yliopisto 1(6) Viestintäosasto Vapaa julkaistavaksi maanantaina kello Quo vadis, universitas? Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluodon puhe yliopiston lukuvuoden avajaisissa Yliopistot ovat viime vuosina olleet harvinaisen kiihkeän julkisen väittelyn kohteina. Kansainvälinen ja kotimainen kehitys ovat asettaneet uusia paineita ja haasteita, joihin maailmalla on vaihtelevasti etsitty erilaisia ratkaisuja. Yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset yliopistojen mahdollisuuksien suhteen ovat jopa imartelevan korkealla, mutta yksimielisyyttä ei ole keinoista, toimenpiteistä ja uudistuksista, joiden avulla identiteettinsä ja perusarvonsa säilyttävä yliopistolaitos voisi täyttää tärkeimmät tehtävänsä. Suomen yliopistojen rehtorit laativat viime vuoden lopulla punaisen manifestinsa, johon opetusministeriö vastasi maaliskuussa rakenteellisen kehittämisen keskustelumuistiollaan. Euroopan unionin komissio on keväällä julkistanut muistionsa yliopistojen modernisoinnista. Helsingin yliopisto on kiteyttänyt omat näkemyksensä konsistorin viime tammikuussa hyväksymässä strategiassa vuosille , mutta moniin ongelmiin kaivataan yhä vastauksia. Yliopistot ovat tänään tienhaarassa, jossa ne joutuvat kysymään: Kuka olet, yliopisto, ja mihin olet menossa? Sivistysyliopiston perinne Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon vastanimitetty siveysopin ja tieteiden järjestelmän professori Johan Vilhelm Snellman aloitti luentosarjansa Akateemisesta opiskelusta Helsingissä tasan 150 vuotta sitten syyskuussa Hän lainasi saksalaista filosofia J. G. Fichteä: yliopiston tehtävänä on varmistaa intellektuaalisen sivistyksen katkeamaton ja varma jatkuminen sukupolvelta toiselle, joten yliopisto on ihmiskunnan tärkein ja pyhin instituutio. Jos Snellman voisi tulla tarkastelemaan nykypäivän yliopistoa, tämän pyhän instituution tila antaisi aihetta sekä ihailuun että ihmettelyyn. Helsingin ydinkeskustasta löytyisi tuttu yliopistoympäristö: päärakennus, kirjasto, Arppeanum ja klinikat, joiden rinnalle on rakennettu oppimiskeskukset Aleksandria ja Minerva. Kolmella muulla kampuksella kohoaa uusia uljaita tieteen temppeleitä. Entinen professori varmasti hämmästelisi opiskelijoiden suurta määrää, mutta rientäisi mielellään mukaan ylioppilaskunnan, ainejärjestöjen ja osakuntien vilkkaaseen elämään. Hän voisi hyristä tyytyväisyydestä, kun näkisi rehtorin kättelevän juhlasalissa uusia ylioppilaita ja jakavan heille eripainoksena J. V. Snellmanin puhetta Ylioppilaan velvollisuudet. Kansallisfilosofia innostaisi huomata, että Helsingin yliopistossa tarjotaan tutkimukseen perustuvaa opetusta suomen ja ruotsin kielillä. Hän kannattaisi lämpimästi strategista tavoitetta vahvistaa yliopiston asemaa johtavien eurooppalaisten tutkimusyliopistojen joukossa, mutta olisi ällistynyt kansainvälisen kommunikaation ja yhteistyön uusista muodoista, jotka ovat tulleet mahdollisiksi lentokoneiden, tietokoneiden, tekstinkäsittelyn, sähköpostin ja internetin myötä. Snellman esittäisi terävän vastaväitteen, jos jonkun mielestä sivistysyliopisto totuutta tavoittelevien yhteisönä on yhteiskunnasta eristäytynyt norsunluutorni : tutkimuksen ja opetuksen vapauden tarkoituksena on turvata edellytykset kriittisesti perustellun tiedon muodostamiselle ja
2 2(6) siveellisten kansalaisten kasvattamiselle. Yliopistojen mahdollisuus keskittyä omiin tehtäviinsä ja suoriutua niistä laadukkaasti onkin osoittautunut yhteiskunnan kannalta onnistuneeksi sijoitukseksi. Suomessa yliopiston luovasti ylläpitämä snellmanilainen valistusprojekti on auttanut rakentamaan kansallisen kulttuurivaltion, opinhaluisen koulutusyhteiskunnan, demokraattisen oikeusvaltion, elämän laatua turvaavan hyvinvointiyhteiskunnan, kilpailukykyiset maatalouden ja teollisuuden elinkeinot sekä verkostoituneen informaatioyhteiskunnan. Opiskelijoiden runsas työssäkäynti, yliopiston oma maksullinen palvelutoiminta, koulutuksen myynti aikuisopiskelijoille ja yhteistyö yritysten kanssa olisivat kuitenkin Snellmanille uusia asioita, mutta entisenä valtiovarainministerinä hän nopeasti ymmärtäisi, että tieteellisellä tiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella on myös kaupallista merkitystä. Siten hän ei vierastaisi luvun muotiajatusta, jonka mukaan kansallisen tiedepolitiikan ja innovaatiojärjestelmän vetureina yliopistot tukevat valtion ja yritysten kilpailukykyä ja taloudellista menestystä. Entinen senaattori ei myöskään yllättyisi, että yliopistojen asemasta ja tehtävistä käydään monilla rintamilla poliittista kamppailua. Niinpä hänkin voisi yhtyä kanssamme kysymään ja pohtimaan: Quo vadis, universitas? Tehoyliopiston riesoja Suomessakin on viime vuosina seurattu kansainvälistä trendiä, jonka yhteydessä puhutaan yrittäjähenkisestä yliopistosta (entrepreneural university). Tulosohjausjärjestelmän mukaisesti yliopistot ovat tutkintoja tuottavia tehtaita, jotka saavat perusrahoituksensa valtion budjetista opetusministeriön kanssa sovittujen määrällisten tulostavoitteiden ja tutkintoja koskevien vuosittaisten suoritustietojen perusteella. Viime vuonna voimaan tulleessa laissa yliopistoilta edellytetään aktiivista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja osallistumista tutkimustulosten kaupallistamiseen. Oman iskulauseeni mukaan myös sivistysyliopisto voi olla dynaaminen siinä mielessä, että sen toiminta on tehokasta suhteessa yliopistolle ominaisiin tavoitteisiin, kuten kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus, luovat tohtorit ja kriittiseen ajatteluun kykenevät maisterit. Kilpailu ja kannustus laadun perusteella, suoritusten seuranta ja vertaisarviointi, henkilöstötarpeen ja tehtävien oikea mitoitus, kustannustehokkuutta suosivat hallinnolliset rakenteet, suunnitelmallinen ja järkevä työnjako - kohtuudella käytettyinä nämä ovat kaikki keinoja, joiden avulla tutkijat ja opettajat pääsevät keskittymään omiin perustehtäviinsä ja hallintotyöstäkin tulee kevyempää ja tyydyttävämpää. Tällaiset yleistavoitteet ovat ohjaamassa Helsingin yliopiston strategiaa täydentäviä kehittämisohjelmia, joissa mietitään välineitä tutkimuksen, opetuksen, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelujen edistämiseksi. Sivistysyliopiston ja tehdasyliopiston välillä on kuitenkin jännite, joka tulee esiin silloin, kun manageriaaliset hallintoperiaatteet (tuloksellisuus, panos-tuotos-tehokkuus, tulosvastuu) saavat etusijan suhteessa yliopiston omiin akateemisiin arvoihin. Kilpailua ja tuottavuutta yksipuolisesti painottava uusi julkishallinto (New Public Management), joka uusliberalistisen taloustieteen hengessä omaksuttiin yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille 1990-luvun aikana, on tässä suhteessa muodostunut yliopistojen riesaksi myös Suomessa. Sen opit ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin Taylorin 1910-luvulla kehittämän tieteellisen liikkeenjohdon ohjelma tehdastyön pilkkomisesta, tehtävien seurannasta, tulosten mittaamisesta ja kustannusten laskennasta. His-
3 3(6) toriallisesti katsoen tämä on omituista, sillä samaan aikaan uuden julkishallinnon kanssa yleistyivät johtamistaidon opit, joissa vanhan savupiipputeollisuuden edustaman fordistisen liukuhihnatyön ja tayloristisen hiostamisen sijaan korostettiin oppivia organisaatioita, yksilön huomioonottamista ja luovien voimavarojen vapauttamista. Suomessa jännitys purkautui esiin valtion uutta palkkausjärjestelmää (upj) koskevassa kuohunnassa. Yliopistot ovat 1990-luvulta lähtien merkittävästi lisänneet tuottavuuttaan, ts. tehneet entistä enemmän tulosta ilman olennaisia lisäresursseja. Tämä on ollut mahdollista siksi, että kutsumustaan toteuttavat yliopistolaiset ovat venyttäneet työnsä iltoihin ja viikonloppuihin. Tällöin on ymmärrettävää, että kaikki lisätyötä aiheuttavat uudistukset ainakin aluksi koetaan kohtuuttomina rasituksina. Upj:n käyttöönotosta on kesällä päästy sopimukseen. Sen taitava toteuttaminen niin, että järjestelmästä tulee alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti aidossa mielessä kannustava, on lähivuosien suuri haaste yliopistojen johtamiselle. Uuteen julkishallintoon liittyy toinenkin paradoksi. Uusliberalismin oppeihin kuuluu valtion roolin vähentäminen ja häivyttäminen. Tämän linjan mukaista onkin se, että valtiovarainministeriö on ottanut ohjelmakseen pienentää julkista sektoria, johon nykyisin valtiolla kuuluu työntekijää ja kunnissa työntekijää. Mutta samalla valtionhallintoon on omaksuttu konserniajattelu, jossa Suomea johdetaan keskitetysti ikään kuin se olisi voittoa ja tuottoa tavoitteleva liikeyritys. Tällöin valtion kontrolloiva ote omista tilivirastoistaan, joihin yliopistotkin kuuluvat, on entisestään kiristynyt. Seurauksena on ollut julkisen sektorin supistuspyrkimyksen muotoileminen valtioneuvoston tuottavuusohjelmana. Sen pohjalta yliopistojen tulevaisuususkoa ja työmotivaatiota on nakerrettu vuoden ajan vaatimalla, että yhä lisääntyvät tulostavoitteet pitäisi toteuttaa samalla, kun henkilötyövuosia vähennetään ja hallintoa siirretään palvelukeskuksiin. Viime kevään tulosneuvotteluissa yliopistojen rehtorit ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta tällaista tarjousta, joka on ristiriidassa yliopistojen itsehallinnon ja virkamieslain salliman toimintavapauden kanssa. Tieteellisinä asiantuntijaorganisaatioina yliopistot haluavat edelleen toimia vastuullisessa snellmanilaisessa hengessä isänmaan ja ihmiskunnan palveluksessa, mutta niiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa tuottavuusohjelman kaltaisia valtiollisesti keskitettyjä talousohjauksen keinoja. Elokuun loppuun asti yliopistot saivat laatia opetusministeriölle esityksiä rakenteellisesta kehittämisestä. Taustalla on ideologinen uskomus, että suuri koko, yksikköjen yhdistäminen ja toimintojen yhteenliittäminen on aina edullista. Tulosohjauksen kannalta tilanne on erikoislaatuinen: yliopistot on asetettu anomaan varoja, jotka eduskunta kehittämislain mukaisesti on varannut yliopistokehykseen. Juuri näitä rahoja oltaisiin tarvittu maksamaan upj:n palkankorotuksia. Helsingin yliopistolle rakenteellinen kehittäminen on luonteva jatko jo vuosikausia käynnissä olleelle prosessille. Muutenkin yliopistot ovat itse onnistuneet - keinotekoisten pakkoratkaisujen sijasta - löytämään aitoja yhteistyömalleja, joiden henkilöstövaikutukset lisäävät niiden toiminnallista liikkumatilaa. Mikä on yliopisto? Rakenteellisen kehittämisen yhteydessä on puhuttu paljon uusista yhteistyökuvioista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Suomeen luotiin 1990-luvun alussa ammattikorkeakoulujen järjestelmä, joka duaalimallin mukaisesti on erillinen mutta tasa-arvoinen yliopistojen kanssa. Duaaliperiaatetta on käytännössä toteutettu eräänlaisena peilimallina, jossa ammattikorkeakou-
4 4(6) lut pyrkivät tekemään itsestään yhä enemmän yliopistojen kaltaisia. Silti se on tähän asti antanut perustan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ja työnjaolle. Kun Suomen lainsäädäntö tekee suomeksi eron yliopisto - ammattikorkeakoulu ja ruotsiksi universitet - yrkeshögskola, opetusministeriön ylläpitämä korkeakoulusanasto on englanniksi erottanut termit university ja polytechnic. Amk-rehtorien neuvosto ARENE on kuitenkin huomannut aukon: laissa ei säädetä englanninkielisiä nimikkeitä, joten neuvosto on suositellut jäsenilleen nimikkeen university of applied sciences käyttöä. ARENE vetoaa esimerkkeihin maista, joissa ei ole voimassa suomalaista duaalimallia. Perustelu on ontuva. Yliopistoilta varastettuja nimiä käytetään kansainvälisessä ja kotimaisessa markkinoinnissa, julkaisuissa ja verkkosivuilla. Näin harjoitetaan harhaanjohtavaa mainontaa, jossa uskotellaan, että amk-tutkinnot olisivat suomalaisia yliopistotutkintoja. Yliopistojen rehtorien neuvosto on protestissaan ilmoittanut kieltäytyvänsä kansainvälisestä yhteistyöstä university-nimellä esiintyvien ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta sopua tässä asiassa ei ole vielä löytynyt. International Handbook of Universities luettelee 183 maasta yliopistotasoista instituutiota. Suomen ammattikorkeakoulut löytyvät teoksesta Word List of Universities and Other Institutions of Higher Education, jossa annetaan tiedot instituutiosta, minimivaatimuksena 3-4 vuoden korkeakouluopinnot. Euroopassa on noin laitosta, jotka käyttävät itsestään nimeä university. Niistäkään suuri osa ei ole oikeita yliopistoja, joissa tehdään tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Euroopan yliopistojen liitto EUA hyväksyy täysjäsenikseen vain instituutioita, joilla on oikeus antaa tohtorikoulutusta. Näiden jäsenten lukumäärä on nykyisin 691. Yliopistolaitoksen idea, identiteetti ja uskottavuus ei ole kiinni vain nimistä, vaan toiminnan periaatteista ja korkeasta laadusta. On kuitenkin valitettavaa, että korkeamman koulutuksen kansainvälinen tilanne on nimistöltään kovin kirjava ja sekava. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat tyytymättömiä polytechnic- nimeen, jota heidän mukaansa käytetään myös toisen asteen koulutuksessa. Tämä ei ole perustelu panna vahinkoa kiertämään vesittämällä edelleen university-termiä. Tulevia linjoja Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että maan menestys riippuu olennaisella tavalla tutkimuksesta, koulutuksesta ja niihin perustuvasta osaamisesta. Pääministerin johtama tiedeja teknologianeuvosto on kesäkuussa hyväksymässään linjaraportissa Tiede, teknologia, innovaatiot vahvistanut hallituksen maaliskuiseen kehyspäätökseen ja huhtikuiseen strategiaasiakirjaan sisältyvän ohjelman, jonka mukaan tutkimusrahoitusta lisätään vuoteen 2011 saakka vuosittain 100 miljoonalla eurolla. Näin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa saavutettaisiin 4 % BKT-osuus niin, että valtion osuus on 30 % ja yritysten 70 %. Yliopistojen kannalta merkittävää laskelmassa on kilpaillun tutkimusrahoituksen lisäys, Suomen Akatemian yleiskustannusosuuden nosto, tutkijanuran edistäminen ja tutkijakoulujen kehittäminen. Yliopistojen perusrahoitukseen vuosille neuvosto esittää 50 miljoonan euron vuosittaista lisäystä. Tämä esitys, joka on rohkeampi kuin opetusministeriön kesäkuussa laatimassa tulevaisuuskatsauksessa, on linjassa sen kanssa, että EU:n komissio on suositellut jäsenmaidensa korkeakoulutukselle vähintään 2 % BKT-osuutta.
5 5(6) Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset tulee kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. Yliopistojen osalta luontevin tapa turvata rahoitus on jatkaa kehittämislakia vuodesta 2008 lähtien. Tämä merkitsee henkilöstövähennyksinä yliopistoille kohdistettavan tuottavuusohjelman ohittamista - se jää historiaan kuriositeettina, jossa talouden veturin vauhtia ajateltiin parannettavan polttoainetta vähentämällä. Täydentävän tutkimusrahoituksen yleiskustannukset, tutkijanuran edistäminen sekä täysipäiväistä opiskelumahdollisuutta tukevan opintotuen korotus tulee myös sisällyttää hallitusohjelmaan. Näillä uudistuksilla voidaan lisätä yliopistojen todellista tuottavuutta - laatua, tuloksellisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja kansallista vaikuttavuutta. Tärkeitä aineksia yliopistojen tulevaisuuden kannalta sisältyy selvitysmiehinä toimineiden Niilo Jääskisen ja Jorma Rantasen keväällä jättämään väliraporttiin. Siinä esitetään joukko kannatettavia ehdotuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät Suomen yliopistojen mahdollisuuksia vastata kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen asettamiin haasteisiin. Ne tulee panna viivyttelemättä toimeen - joko jo nykyisellä hallituskaudella tai uuteen hallitusohjelmaan kirjattuina. Ensinnäkin kaikille maamme yliopistoille tulisi antaa oikeus omaan rahastotalouteen, jota hoidetaan erillään valtion budjettivaroista. Tämä uudistus antaisi yliopistoille mahdollisuuden osallistua myös yritystoimintaan tavalla, jota ensi vuoden alusta voimaan tuleva keksintölaki edellyttää. Helsingin yliopistolle ja Åbo Akademille tällainen historiallinen erioikeus on ollut erittäin merkittävä oman toiminnan kehittämisen ja strategisten painopisteiden saavuttamisen kannalta. Omien varojen talousarviot ja tilinpäätökset päätetään yliopiston konsistorissa, ja rahastojen hoitamisesta vastaa ammattitaitoinen kvestori. Olen itse monissa puheenvuoroissani rehtorina puoltanut sitä, että vastaava oikeus tulisi antaa kaikille Suomen yliopistoille. Selvitysmiesten muotoilu on huolellinen ja välttää perustuslakiin liittyvät kysymykset, joihin opetusministeriössä aikaisemmin valmisteltu lakiesitys pysähtyi. Yliopistojen rahatalouden kannalta erittäin kannatettava ehdotus on lahjoitusvähennyksen laajentaminen. Yritysten osalta verovapaan lahjoituksen yläraja poistettaisiin kokonaan. Yksityisen henkilön lahjoitukselle esitetään ylärajaksi euroa, mutta myös tässä kohdassa olisi aihetta harkita väljempää säädöstä. Tärkeä ehdotus, joka välttää lukukausimaksuihin liittyvät poliittiset kiistakysymykset, on tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen salliminen. Esitys rajaa tällaisen maksullisen koulutuksen opiskelijoihin, jotka tulevat ETA:n ulkopuolelta, mutta tämä tulisi nähdä väliaskeleena kohti väljempää mallia, jossa julkisten organisaatioiden tilaamaan koulutuksen osallistuvat opiskelijat voivat olla myös EU-maiden kansalaisia. Selvitysmiehiltä odotetaan syksyn aikana esityksiä myös yliopistojen juridisesta asemasta ja hallinnollisista rakenteista. Ottaen huomioon yliopistojen ajankohtaiset toiminnalliset haasteet keskeisenä tavoitteena tulisi olla irtautuminen valtion tiliviraston jäykästä asemasta ja oikeushenkilön statuksen saavuttaminen. Näkemyksiä soviteltaessa on mahdollista ajatella, että Suomessakin yliopistojen omistussuhteilla voisi olla erilaisia ratkaisuja: pienemmät erityisalojen yliopistot saattaisivat olla säätiöiden ylläpitämiä yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Päämallina tulisi kuitenkin harkita Suomen Pankkia ja Kansaneläkelaitosta muistuttavaa asemaa julkisoikeudellisena yhteisönä, jota koskevassa lainsäädännössä sovitaan tulosohjaukseen kuuluva valtionavustuksen jakomenettely tutkintojen tilaamisen kautta sekä henkilöstön asemaa koskevat ehdot. Oppineet juristit, kuten Outi Suviranta Lakimies-lehdessä 4/2006, ovat todistelleet, että yli-
6 6(6) opistojen organisoiminen valtion talousarviotaloudesta irrotetuiksi itsenäisiksi oikeushenkilöiksi on mahdollista tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tällöin ei tarvitse puuttua perustuslain säädöksiin tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä yliopistojen itsehallinnosta. Opetusministeriön muistioissa on kannatettu yliopistojen talousautonomian lisäämistä, mutta sen edellytyksenä nähdään sisäisten johtamisjärjestelmien ja hallinnon uudistaminen. Ehdotukset hallinnon ammattimaisuuden lisäämiseksi ovat kuitenkin jääneet epämääräisiksi. Esiin on nostettu eduskunnan jo kerran hyvin perustein hylkäämä aloite rehtorin vaalin siirtämisestä yliopiston hallitukselle. Tuskin kukaan kuitenkaan toivoisi yliopistojen johtoon ammattijohtajia, joilla on suuri palkka ja kultainen kädenpuristus. Yliopiston operatiivisen johdon - rehtorista dekaaneihin ja laitosjohtajiin - tulee kyetä edistämään oman yksikkönsä taistelutahtoa ja iskukykyä nimenomaan perustehtävissä, tutkimuksessa ja koulutuksessa, joten se tarvitsee mandaattinsa laajalta yliopistoyhteisöltä. Tähän akateemisen johtajuuden haasteeseen tarvitaan uusia keinoja kehittämällä hallintorakenteita, luottamushenkilöiden koulutusta ja kannustusjärjestelmiä. Rehtoraattia ja konsistoria tukevat professionaalisella asiantuntemuksellaan hallintojohtaja sekä hallintoviraston osastojen johtajat, joilla on laaja toimialavastuu sektoreistaan. Kun yliopistot saavat lisää taloudellista toimintavapautta, niillä on myös motivaatio edelleen lisätä taloushallinnon asiantuntemustaan. Yliopiston ulkopuoleltaan julkiselta ja yksityiseltä sektorilta valitsemat henkilöt voivat merkittävästi lisätä asiantuntemusta eri tason hallintoelimissä, kuten konsistorissa, tiedekuntaneuvostoissa ja kampusneuvottelukunnissa. Vuonna 2002 Helsingin yliopisto ehdotti, että rehtorin valitsevaan kollegioon tulisi mukaan ulkopuolisia jäseniä, mutta tuolloin opetusministeriö piti ajatusta sopimattomana. Suomeen on myös ehdotettu mallia, jossa valtiovallan nimittämä yliopiston hallitus koostuu kokonaan tai ainakin puoliksi ulkopuolisista edustajista. Joissakin maissa yliopistoissa on sisäinen akateeminen senaatti ja pääosin ulkopuolinen hallitus, jonka tehtävänä on hoitaa sidosryhmäsuhteita ja kerätä rahaa ympäröivästä yhteiskunnasta. Suomalaiseen koulutusyhteiskuntaan ja tutkimusjärjestelmään nämä ajattelutavat eivät istu helposti, sillä - juridista asemaa koskevista ratkaisuista riippumatta - yliopistojen rahoitus tulee jatkossakin pääosin perustumaan valtion budjettivaroilla kustannettaviin tutkintoihin ja kilpailtavalla julkisella rahalla toteutettuihin tutkimusprojekteihin. Mielestäni yliopistojen ei pitäisi suostua ostamaan itselleen talousautonomiaa luopumalla perustuslain takaamasta itsehallinnosta: yliopistojen juridisen aseman vahvistaminen oikeushenkilöksi ajan vaatimusten mukaisesti tulee toteuttaa säilyttämällä sivistysyliopistoon kuuluva tutkimuksen ja opetuksen vapaus. Tälle näkemykselle uskoisin myös Snellmanin voivan nyökyttää hyväksyvästi. Näillä ajatuksilla toivotan kaikki tutkijat, opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat tervetulleiksi aloittamaan uutta lukukautta.
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla
LisätiedotYLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN. Hallitusneuvos Eerikki Nurmi Jyväskylän yliopisto
YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN Hallitusneuvos Eerikki Nurmi 30.5.2008 Jyväskylän yliopisto YLIOPISTOLAIN UUDISTAMISEN AIKATAULUTUS Yliopistolain uudistamisen keskeiset
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotHalloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014
Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotTAUSTAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN JOHTÖSÄÄNNÖN VALMISTELULLE
TAUSTAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN JOHTÖSÄÄNNÖN VALMISTELULLE Yleistä Eduskunnalle annetun yliopistolakiuudistuksen keskeinen tavoite on parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotYLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007
YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotHE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta
HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotAALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa
AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotPuheiden lähteet Turun yliopisto
Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotAmmattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011
Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten
LisätiedotPÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen
ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotYliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto
Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotAluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu
Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunnalle
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 6.9.2017 Lausunto: HE 73/2017 hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotHelsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama ) 1) yliopiston virkaan nimitetty ja pysyvään työsuhteeseen otettu;
1 HELSINGIN YLIOPISTO Hallintovirasto 8.9.2006 Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Lakiasiain yksikkö Keskusvaalilautakunta TIEDEKUNTIEN TEHTÄVÄT Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama
Lisätiedotinnovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen
innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen sailasta Kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä.
LisätiedotHE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotX -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA
5.4.2017 LUONNOS X -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA X-säätiö X stiftelsen X Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa X säätiön, jonka tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin
LisätiedotHE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotYliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen
Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla
LisätiedotSuomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013
Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotKirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta
Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotHE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén
Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki Johtaja Hannu Sirén Ajankohtaista korkeakoulupolitiikasta 1. Lainsäädäntö Yliopistolaki Ammattikorkeakoululain muutokset
LisätiedotSivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi. Sivistystyönantajien viestit
Sivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi Sivistystyönantajien viestit Viisi viestiä päättäjille 1. Koulutukselta ja tutkimukselta ei saa enää leikata lisää rahaa 2. Iso kuva selkeäksi Pitkäjänteisyyttä koulutuspolitiikkaan
LisätiedotKorkeakoulujemme tulevaisuus. Yliopistopäivä 21.9.
Korkeakoulujemme tulevaisuus Yliopistopäivä 21.9. Tieteen kuva kriisissä? Valeuutisaika haastaa tieteen ja luotettavan tiedon perustaa yhteiskuntamme kivijalkana Tähän lähdettävä vastaamaan ja myös yliopistojen
LisätiedotOma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.
Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta
LisätiedotPäätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA
PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotPaikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.
HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotTIETOTURVAPOLITIIKKA
TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...
LisätiedotLUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA
31.10.2016 LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA Uusi yliopisto-säätiö Nya Universitetet stiftelsen New University Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa Uusi yliopisto säätiön,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi
LisätiedotTietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena
Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotHE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten
LisätiedotSeuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.
A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.
LisätiedotTieteentekijöiden liiton lausunto hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi (HE 73/2017 vp)
Helsinki 5.10.2017 Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Tieteentekijöiden liiton lausunto hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi (HE 73/2017 vp) Lausunnon pääkohdat
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
LisätiedotKotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotPerusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle
Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle 2011-2014 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. 19.4.2010 1 PERUSTA
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotInnovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
Lisätiedot