Quo vadis, universitas?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Quo vadis, universitas?"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto 1(6) Viestintäosasto Vapaa julkaistavaksi maanantaina kello Quo vadis, universitas? Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluodon puhe yliopiston lukuvuoden avajaisissa Yliopistot ovat viime vuosina olleet harvinaisen kiihkeän julkisen väittelyn kohteina. Kansainvälinen ja kotimainen kehitys ovat asettaneet uusia paineita ja haasteita, joihin maailmalla on vaihtelevasti etsitty erilaisia ratkaisuja. Yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset yliopistojen mahdollisuuksien suhteen ovat jopa imartelevan korkealla, mutta yksimielisyyttä ei ole keinoista, toimenpiteistä ja uudistuksista, joiden avulla identiteettinsä ja perusarvonsa säilyttävä yliopistolaitos voisi täyttää tärkeimmät tehtävänsä. Suomen yliopistojen rehtorit laativat viime vuoden lopulla punaisen manifestinsa, johon opetusministeriö vastasi maaliskuussa rakenteellisen kehittämisen keskustelumuistiollaan. Euroopan unionin komissio on keväällä julkistanut muistionsa yliopistojen modernisoinnista. Helsingin yliopisto on kiteyttänyt omat näkemyksensä konsistorin viime tammikuussa hyväksymässä strategiassa vuosille , mutta moniin ongelmiin kaivataan yhä vastauksia. Yliopistot ovat tänään tienhaarassa, jossa ne joutuvat kysymään: Kuka olet, yliopisto, ja mihin olet menossa? Sivistysyliopiston perinne Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon vastanimitetty siveysopin ja tieteiden järjestelmän professori Johan Vilhelm Snellman aloitti luentosarjansa Akateemisesta opiskelusta Helsingissä tasan 150 vuotta sitten syyskuussa Hän lainasi saksalaista filosofia J. G. Fichteä: yliopiston tehtävänä on varmistaa intellektuaalisen sivistyksen katkeamaton ja varma jatkuminen sukupolvelta toiselle, joten yliopisto on ihmiskunnan tärkein ja pyhin instituutio. Jos Snellman voisi tulla tarkastelemaan nykypäivän yliopistoa, tämän pyhän instituution tila antaisi aihetta sekä ihailuun että ihmettelyyn. Helsingin ydinkeskustasta löytyisi tuttu yliopistoympäristö: päärakennus, kirjasto, Arppeanum ja klinikat, joiden rinnalle on rakennettu oppimiskeskukset Aleksandria ja Minerva. Kolmella muulla kampuksella kohoaa uusia uljaita tieteen temppeleitä. Entinen professori varmasti hämmästelisi opiskelijoiden suurta määrää, mutta rientäisi mielellään mukaan ylioppilaskunnan, ainejärjestöjen ja osakuntien vilkkaaseen elämään. Hän voisi hyristä tyytyväisyydestä, kun näkisi rehtorin kättelevän juhlasalissa uusia ylioppilaita ja jakavan heille eripainoksena J. V. Snellmanin puhetta Ylioppilaan velvollisuudet. Kansallisfilosofia innostaisi huomata, että Helsingin yliopistossa tarjotaan tutkimukseen perustuvaa opetusta suomen ja ruotsin kielillä. Hän kannattaisi lämpimästi strategista tavoitetta vahvistaa yliopiston asemaa johtavien eurooppalaisten tutkimusyliopistojen joukossa, mutta olisi ällistynyt kansainvälisen kommunikaation ja yhteistyön uusista muodoista, jotka ovat tulleet mahdollisiksi lentokoneiden, tietokoneiden, tekstinkäsittelyn, sähköpostin ja internetin myötä. Snellman esittäisi terävän vastaväitteen, jos jonkun mielestä sivistysyliopisto totuutta tavoittelevien yhteisönä on yhteiskunnasta eristäytynyt norsunluutorni : tutkimuksen ja opetuksen vapauden tarkoituksena on turvata edellytykset kriittisesti perustellun tiedon muodostamiselle ja

2 2(6) siveellisten kansalaisten kasvattamiselle. Yliopistojen mahdollisuus keskittyä omiin tehtäviinsä ja suoriutua niistä laadukkaasti onkin osoittautunut yhteiskunnan kannalta onnistuneeksi sijoitukseksi. Suomessa yliopiston luovasti ylläpitämä snellmanilainen valistusprojekti on auttanut rakentamaan kansallisen kulttuurivaltion, opinhaluisen koulutusyhteiskunnan, demokraattisen oikeusvaltion, elämän laatua turvaavan hyvinvointiyhteiskunnan, kilpailukykyiset maatalouden ja teollisuuden elinkeinot sekä verkostoituneen informaatioyhteiskunnan. Opiskelijoiden runsas työssäkäynti, yliopiston oma maksullinen palvelutoiminta, koulutuksen myynti aikuisopiskelijoille ja yhteistyö yritysten kanssa olisivat kuitenkin Snellmanille uusia asioita, mutta entisenä valtiovarainministerinä hän nopeasti ymmärtäisi, että tieteellisellä tiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella on myös kaupallista merkitystä. Siten hän ei vierastaisi luvun muotiajatusta, jonka mukaan kansallisen tiedepolitiikan ja innovaatiojärjestelmän vetureina yliopistot tukevat valtion ja yritysten kilpailukykyä ja taloudellista menestystä. Entinen senaattori ei myöskään yllättyisi, että yliopistojen asemasta ja tehtävistä käydään monilla rintamilla poliittista kamppailua. Niinpä hänkin voisi yhtyä kanssamme kysymään ja pohtimaan: Quo vadis, universitas? Tehoyliopiston riesoja Suomessakin on viime vuosina seurattu kansainvälistä trendiä, jonka yhteydessä puhutaan yrittäjähenkisestä yliopistosta (entrepreneural university). Tulosohjausjärjestelmän mukaisesti yliopistot ovat tutkintoja tuottavia tehtaita, jotka saavat perusrahoituksensa valtion budjetista opetusministeriön kanssa sovittujen määrällisten tulostavoitteiden ja tutkintoja koskevien vuosittaisten suoritustietojen perusteella. Viime vuonna voimaan tulleessa laissa yliopistoilta edellytetään aktiivista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja osallistumista tutkimustulosten kaupallistamiseen. Oman iskulauseeni mukaan myös sivistysyliopisto voi olla dynaaminen siinä mielessä, että sen toiminta on tehokasta suhteessa yliopistolle ominaisiin tavoitteisiin, kuten kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus, luovat tohtorit ja kriittiseen ajatteluun kykenevät maisterit. Kilpailu ja kannustus laadun perusteella, suoritusten seuranta ja vertaisarviointi, henkilöstötarpeen ja tehtävien oikea mitoitus, kustannustehokkuutta suosivat hallinnolliset rakenteet, suunnitelmallinen ja järkevä työnjako - kohtuudella käytettyinä nämä ovat kaikki keinoja, joiden avulla tutkijat ja opettajat pääsevät keskittymään omiin perustehtäviinsä ja hallintotyöstäkin tulee kevyempää ja tyydyttävämpää. Tällaiset yleistavoitteet ovat ohjaamassa Helsingin yliopiston strategiaa täydentäviä kehittämisohjelmia, joissa mietitään välineitä tutkimuksen, opetuksen, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelujen edistämiseksi. Sivistysyliopiston ja tehdasyliopiston välillä on kuitenkin jännite, joka tulee esiin silloin, kun manageriaaliset hallintoperiaatteet (tuloksellisuus, panos-tuotos-tehokkuus, tulosvastuu) saavat etusijan suhteessa yliopiston omiin akateemisiin arvoihin. Kilpailua ja tuottavuutta yksipuolisesti painottava uusi julkishallinto (New Public Management), joka uusliberalistisen taloustieteen hengessä omaksuttiin yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille 1990-luvun aikana, on tässä suhteessa muodostunut yliopistojen riesaksi myös Suomessa. Sen opit ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin Taylorin 1910-luvulla kehittämän tieteellisen liikkeenjohdon ohjelma tehdastyön pilkkomisesta, tehtävien seurannasta, tulosten mittaamisesta ja kustannusten laskennasta. His-

3 3(6) toriallisesti katsoen tämä on omituista, sillä samaan aikaan uuden julkishallinnon kanssa yleistyivät johtamistaidon opit, joissa vanhan savupiipputeollisuuden edustaman fordistisen liukuhihnatyön ja tayloristisen hiostamisen sijaan korostettiin oppivia organisaatioita, yksilön huomioonottamista ja luovien voimavarojen vapauttamista. Suomessa jännitys purkautui esiin valtion uutta palkkausjärjestelmää (upj) koskevassa kuohunnassa. Yliopistot ovat 1990-luvulta lähtien merkittävästi lisänneet tuottavuuttaan, ts. tehneet entistä enemmän tulosta ilman olennaisia lisäresursseja. Tämä on ollut mahdollista siksi, että kutsumustaan toteuttavat yliopistolaiset ovat venyttäneet työnsä iltoihin ja viikonloppuihin. Tällöin on ymmärrettävää, että kaikki lisätyötä aiheuttavat uudistukset ainakin aluksi koetaan kohtuuttomina rasituksina. Upj:n käyttöönotosta on kesällä päästy sopimukseen. Sen taitava toteuttaminen niin, että järjestelmästä tulee alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti aidossa mielessä kannustava, on lähivuosien suuri haaste yliopistojen johtamiselle. Uuteen julkishallintoon liittyy toinenkin paradoksi. Uusliberalismin oppeihin kuuluu valtion roolin vähentäminen ja häivyttäminen. Tämän linjan mukaista onkin se, että valtiovarainministeriö on ottanut ohjelmakseen pienentää julkista sektoria, johon nykyisin valtiolla kuuluu työntekijää ja kunnissa työntekijää. Mutta samalla valtionhallintoon on omaksuttu konserniajattelu, jossa Suomea johdetaan keskitetysti ikään kuin se olisi voittoa ja tuottoa tavoitteleva liikeyritys. Tällöin valtion kontrolloiva ote omista tilivirastoistaan, joihin yliopistotkin kuuluvat, on entisestään kiristynyt. Seurauksena on ollut julkisen sektorin supistuspyrkimyksen muotoileminen valtioneuvoston tuottavuusohjelmana. Sen pohjalta yliopistojen tulevaisuususkoa ja työmotivaatiota on nakerrettu vuoden ajan vaatimalla, että yhä lisääntyvät tulostavoitteet pitäisi toteuttaa samalla, kun henkilötyövuosia vähennetään ja hallintoa siirretään palvelukeskuksiin. Viime kevään tulosneuvotteluissa yliopistojen rehtorit ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta tällaista tarjousta, joka on ristiriidassa yliopistojen itsehallinnon ja virkamieslain salliman toimintavapauden kanssa. Tieteellisinä asiantuntijaorganisaatioina yliopistot haluavat edelleen toimia vastuullisessa snellmanilaisessa hengessä isänmaan ja ihmiskunnan palveluksessa, mutta niiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa tuottavuusohjelman kaltaisia valtiollisesti keskitettyjä talousohjauksen keinoja. Elokuun loppuun asti yliopistot saivat laatia opetusministeriölle esityksiä rakenteellisesta kehittämisestä. Taustalla on ideologinen uskomus, että suuri koko, yksikköjen yhdistäminen ja toimintojen yhteenliittäminen on aina edullista. Tulosohjauksen kannalta tilanne on erikoislaatuinen: yliopistot on asetettu anomaan varoja, jotka eduskunta kehittämislain mukaisesti on varannut yliopistokehykseen. Juuri näitä rahoja oltaisiin tarvittu maksamaan upj:n palkankorotuksia. Helsingin yliopistolle rakenteellinen kehittäminen on luonteva jatko jo vuosikausia käynnissä olleelle prosessille. Muutenkin yliopistot ovat itse onnistuneet - keinotekoisten pakkoratkaisujen sijasta - löytämään aitoja yhteistyömalleja, joiden henkilöstövaikutukset lisäävät niiden toiminnallista liikkumatilaa. Mikä on yliopisto? Rakenteellisen kehittämisen yhteydessä on puhuttu paljon uusista yhteistyökuvioista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Suomeen luotiin 1990-luvun alussa ammattikorkeakoulujen järjestelmä, joka duaalimallin mukaisesti on erillinen mutta tasa-arvoinen yliopistojen kanssa. Duaaliperiaatetta on käytännössä toteutettu eräänlaisena peilimallina, jossa ammattikorkeakou-

4 4(6) lut pyrkivät tekemään itsestään yhä enemmän yliopistojen kaltaisia. Silti se on tähän asti antanut perustan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ja työnjaolle. Kun Suomen lainsäädäntö tekee suomeksi eron yliopisto - ammattikorkeakoulu ja ruotsiksi universitet - yrkeshögskola, opetusministeriön ylläpitämä korkeakoulusanasto on englanniksi erottanut termit university ja polytechnic. Amk-rehtorien neuvosto ARENE on kuitenkin huomannut aukon: laissa ei säädetä englanninkielisiä nimikkeitä, joten neuvosto on suositellut jäsenilleen nimikkeen university of applied sciences käyttöä. ARENE vetoaa esimerkkeihin maista, joissa ei ole voimassa suomalaista duaalimallia. Perustelu on ontuva. Yliopistoilta varastettuja nimiä käytetään kansainvälisessä ja kotimaisessa markkinoinnissa, julkaisuissa ja verkkosivuilla. Näin harjoitetaan harhaanjohtavaa mainontaa, jossa uskotellaan, että amk-tutkinnot olisivat suomalaisia yliopistotutkintoja. Yliopistojen rehtorien neuvosto on protestissaan ilmoittanut kieltäytyvänsä kansainvälisestä yhteistyöstä university-nimellä esiintyvien ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta sopua tässä asiassa ei ole vielä löytynyt. International Handbook of Universities luettelee 183 maasta yliopistotasoista instituutiota. Suomen ammattikorkeakoulut löytyvät teoksesta Word List of Universities and Other Institutions of Higher Education, jossa annetaan tiedot instituutiosta, minimivaatimuksena 3-4 vuoden korkeakouluopinnot. Euroopassa on noin laitosta, jotka käyttävät itsestään nimeä university. Niistäkään suuri osa ei ole oikeita yliopistoja, joissa tehdään tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Euroopan yliopistojen liitto EUA hyväksyy täysjäsenikseen vain instituutioita, joilla on oikeus antaa tohtorikoulutusta. Näiden jäsenten lukumäärä on nykyisin 691. Yliopistolaitoksen idea, identiteetti ja uskottavuus ei ole kiinni vain nimistä, vaan toiminnan periaatteista ja korkeasta laadusta. On kuitenkin valitettavaa, että korkeamman koulutuksen kansainvälinen tilanne on nimistöltään kovin kirjava ja sekava. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat tyytymättömiä polytechnic- nimeen, jota heidän mukaansa käytetään myös toisen asteen koulutuksessa. Tämä ei ole perustelu panna vahinkoa kiertämään vesittämällä edelleen university-termiä. Tulevia linjoja Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että maan menestys riippuu olennaisella tavalla tutkimuksesta, koulutuksesta ja niihin perustuvasta osaamisesta. Pääministerin johtama tiedeja teknologianeuvosto on kesäkuussa hyväksymässään linjaraportissa Tiede, teknologia, innovaatiot vahvistanut hallituksen maaliskuiseen kehyspäätökseen ja huhtikuiseen strategiaasiakirjaan sisältyvän ohjelman, jonka mukaan tutkimusrahoitusta lisätään vuoteen 2011 saakka vuosittain 100 miljoonalla eurolla. Näin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa saavutettaisiin 4 % BKT-osuus niin, että valtion osuus on 30 % ja yritysten 70 %. Yliopistojen kannalta merkittävää laskelmassa on kilpaillun tutkimusrahoituksen lisäys, Suomen Akatemian yleiskustannusosuuden nosto, tutkijanuran edistäminen ja tutkijakoulujen kehittäminen. Yliopistojen perusrahoitukseen vuosille neuvosto esittää 50 miljoonan euron vuosittaista lisäystä. Tämä esitys, joka on rohkeampi kuin opetusministeriön kesäkuussa laatimassa tulevaisuuskatsauksessa, on linjassa sen kanssa, että EU:n komissio on suositellut jäsenmaidensa korkeakoulutukselle vähintään 2 % BKT-osuutta.

5 5(6) Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset tulee kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. Yliopistojen osalta luontevin tapa turvata rahoitus on jatkaa kehittämislakia vuodesta 2008 lähtien. Tämä merkitsee henkilöstövähennyksinä yliopistoille kohdistettavan tuottavuusohjelman ohittamista - se jää historiaan kuriositeettina, jossa talouden veturin vauhtia ajateltiin parannettavan polttoainetta vähentämällä. Täydentävän tutkimusrahoituksen yleiskustannukset, tutkijanuran edistäminen sekä täysipäiväistä opiskelumahdollisuutta tukevan opintotuen korotus tulee myös sisällyttää hallitusohjelmaan. Näillä uudistuksilla voidaan lisätä yliopistojen todellista tuottavuutta - laatua, tuloksellisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja kansallista vaikuttavuutta. Tärkeitä aineksia yliopistojen tulevaisuuden kannalta sisältyy selvitysmiehinä toimineiden Niilo Jääskisen ja Jorma Rantasen keväällä jättämään väliraporttiin. Siinä esitetään joukko kannatettavia ehdotuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät Suomen yliopistojen mahdollisuuksia vastata kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen asettamiin haasteisiin. Ne tulee panna viivyttelemättä toimeen - joko jo nykyisellä hallituskaudella tai uuteen hallitusohjelmaan kirjattuina. Ensinnäkin kaikille maamme yliopistoille tulisi antaa oikeus omaan rahastotalouteen, jota hoidetaan erillään valtion budjettivaroista. Tämä uudistus antaisi yliopistoille mahdollisuuden osallistua myös yritystoimintaan tavalla, jota ensi vuoden alusta voimaan tuleva keksintölaki edellyttää. Helsingin yliopistolle ja Åbo Akademille tällainen historiallinen erioikeus on ollut erittäin merkittävä oman toiminnan kehittämisen ja strategisten painopisteiden saavuttamisen kannalta. Omien varojen talousarviot ja tilinpäätökset päätetään yliopiston konsistorissa, ja rahastojen hoitamisesta vastaa ammattitaitoinen kvestori. Olen itse monissa puheenvuoroissani rehtorina puoltanut sitä, että vastaava oikeus tulisi antaa kaikille Suomen yliopistoille. Selvitysmiesten muotoilu on huolellinen ja välttää perustuslakiin liittyvät kysymykset, joihin opetusministeriössä aikaisemmin valmisteltu lakiesitys pysähtyi. Yliopistojen rahatalouden kannalta erittäin kannatettava ehdotus on lahjoitusvähennyksen laajentaminen. Yritysten osalta verovapaan lahjoituksen yläraja poistettaisiin kokonaan. Yksityisen henkilön lahjoitukselle esitetään ylärajaksi euroa, mutta myös tässä kohdassa olisi aihetta harkita väljempää säädöstä. Tärkeä ehdotus, joka välttää lukukausimaksuihin liittyvät poliittiset kiistakysymykset, on tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen salliminen. Esitys rajaa tällaisen maksullisen koulutuksen opiskelijoihin, jotka tulevat ETA:n ulkopuolelta, mutta tämä tulisi nähdä väliaskeleena kohti väljempää mallia, jossa julkisten organisaatioiden tilaamaan koulutuksen osallistuvat opiskelijat voivat olla myös EU-maiden kansalaisia. Selvitysmiehiltä odotetaan syksyn aikana esityksiä myös yliopistojen juridisesta asemasta ja hallinnollisista rakenteista. Ottaen huomioon yliopistojen ajankohtaiset toiminnalliset haasteet keskeisenä tavoitteena tulisi olla irtautuminen valtion tiliviraston jäykästä asemasta ja oikeushenkilön statuksen saavuttaminen. Näkemyksiä soviteltaessa on mahdollista ajatella, että Suomessakin yliopistojen omistussuhteilla voisi olla erilaisia ratkaisuja: pienemmät erityisalojen yliopistot saattaisivat olla säätiöiden ylläpitämiä yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Päämallina tulisi kuitenkin harkita Suomen Pankkia ja Kansaneläkelaitosta muistuttavaa asemaa julkisoikeudellisena yhteisönä, jota koskevassa lainsäädännössä sovitaan tulosohjaukseen kuuluva valtionavustuksen jakomenettely tutkintojen tilaamisen kautta sekä henkilöstön asemaa koskevat ehdot. Oppineet juristit, kuten Outi Suviranta Lakimies-lehdessä 4/2006, ovat todistelleet, että yli-

6 6(6) opistojen organisoiminen valtion talousarviotaloudesta irrotetuiksi itsenäisiksi oikeushenkilöiksi on mahdollista tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tällöin ei tarvitse puuttua perustuslain säädöksiin tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä yliopistojen itsehallinnosta. Opetusministeriön muistioissa on kannatettu yliopistojen talousautonomian lisäämistä, mutta sen edellytyksenä nähdään sisäisten johtamisjärjestelmien ja hallinnon uudistaminen. Ehdotukset hallinnon ammattimaisuuden lisäämiseksi ovat kuitenkin jääneet epämääräisiksi. Esiin on nostettu eduskunnan jo kerran hyvin perustein hylkäämä aloite rehtorin vaalin siirtämisestä yliopiston hallitukselle. Tuskin kukaan kuitenkaan toivoisi yliopistojen johtoon ammattijohtajia, joilla on suuri palkka ja kultainen kädenpuristus. Yliopiston operatiivisen johdon - rehtorista dekaaneihin ja laitosjohtajiin - tulee kyetä edistämään oman yksikkönsä taistelutahtoa ja iskukykyä nimenomaan perustehtävissä, tutkimuksessa ja koulutuksessa, joten se tarvitsee mandaattinsa laajalta yliopistoyhteisöltä. Tähän akateemisen johtajuuden haasteeseen tarvitaan uusia keinoja kehittämällä hallintorakenteita, luottamushenkilöiden koulutusta ja kannustusjärjestelmiä. Rehtoraattia ja konsistoria tukevat professionaalisella asiantuntemuksellaan hallintojohtaja sekä hallintoviraston osastojen johtajat, joilla on laaja toimialavastuu sektoreistaan. Kun yliopistot saavat lisää taloudellista toimintavapautta, niillä on myös motivaatio edelleen lisätä taloushallinnon asiantuntemustaan. Yliopiston ulkopuoleltaan julkiselta ja yksityiseltä sektorilta valitsemat henkilöt voivat merkittävästi lisätä asiantuntemusta eri tason hallintoelimissä, kuten konsistorissa, tiedekuntaneuvostoissa ja kampusneuvottelukunnissa. Vuonna 2002 Helsingin yliopisto ehdotti, että rehtorin valitsevaan kollegioon tulisi mukaan ulkopuolisia jäseniä, mutta tuolloin opetusministeriö piti ajatusta sopimattomana. Suomeen on myös ehdotettu mallia, jossa valtiovallan nimittämä yliopiston hallitus koostuu kokonaan tai ainakin puoliksi ulkopuolisista edustajista. Joissakin maissa yliopistoissa on sisäinen akateeminen senaatti ja pääosin ulkopuolinen hallitus, jonka tehtävänä on hoitaa sidosryhmäsuhteita ja kerätä rahaa ympäröivästä yhteiskunnasta. Suomalaiseen koulutusyhteiskuntaan ja tutkimusjärjestelmään nämä ajattelutavat eivät istu helposti, sillä - juridista asemaa koskevista ratkaisuista riippumatta - yliopistojen rahoitus tulee jatkossakin pääosin perustumaan valtion budjettivaroilla kustannettaviin tutkintoihin ja kilpailtavalla julkisella rahalla toteutettuihin tutkimusprojekteihin. Mielestäni yliopistojen ei pitäisi suostua ostamaan itselleen talousautonomiaa luopumalla perustuslain takaamasta itsehallinnosta: yliopistojen juridisen aseman vahvistaminen oikeushenkilöksi ajan vaatimusten mukaisesti tulee toteuttaa säilyttämällä sivistysyliopistoon kuuluva tutkimuksen ja opetuksen vapaus. Tälle näkemykselle uskoisin myös Snellmanin voivan nyökyttää hyväksyvästi. Näillä ajatuksilla toivotan kaikki tutkijat, opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat tervetulleiksi aloittamaan uutta lukukautta.

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA 31.10.2016 LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA Uusi yliopisto-säätiö Nya Universitetet stiftelsen New University Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa Uusi yliopisto säätiön,

Lisätiedot

innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen

innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen innovaatioyliopisto Markus Koljonen innovaatio yliopisto Edustajiston koulutus 2008 Markus Koljonen sailasta Kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä.

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Läsnäolo- ja/tai puheoikeutetut Päivi Diov, hallinto- ja henkilöstöjohtaja / pöytäkirjanpitäjä Mervi Vidgrén, toimitusjohtaja/rehtori

Läsnäolo- ja/tai puheoikeutetut Päivi Diov, hallinto- ja henkilöstöjohtaja / pöytäkirjanpitäjä Mervi Vidgrén, toimitusjohtaja/rehtori Aika Maanantai 4.4.2016 klo 9.00 11.35 Paikka Microkadun kampuksen B-osan 5. kerroksen neuvotteluhuone B5016 (käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio) Läsnä olleet päätösvaltaiset jäsenet

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 1. Yliopistomallin muutos ja yliopistolain säätäminen 1 1.1. Humboldtilaisesta moderniin yliopistoon 1 1.2. Yliopistolain

Lisätiedot

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Silja Hiironniemi Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot