Quo vadis, universitas?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Quo vadis, universitas?"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto 1(6) Viestintäosasto Vapaa julkaistavaksi maanantaina kello Quo vadis, universitas? Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluodon puhe yliopiston lukuvuoden avajaisissa Yliopistot ovat viime vuosina olleet harvinaisen kiihkeän julkisen väittelyn kohteina. Kansainvälinen ja kotimainen kehitys ovat asettaneet uusia paineita ja haasteita, joihin maailmalla on vaihtelevasti etsitty erilaisia ratkaisuja. Yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset yliopistojen mahdollisuuksien suhteen ovat jopa imartelevan korkealla, mutta yksimielisyyttä ei ole keinoista, toimenpiteistä ja uudistuksista, joiden avulla identiteettinsä ja perusarvonsa säilyttävä yliopistolaitos voisi täyttää tärkeimmät tehtävänsä. Suomen yliopistojen rehtorit laativat viime vuoden lopulla punaisen manifestinsa, johon opetusministeriö vastasi maaliskuussa rakenteellisen kehittämisen keskustelumuistiollaan. Euroopan unionin komissio on keväällä julkistanut muistionsa yliopistojen modernisoinnista. Helsingin yliopisto on kiteyttänyt omat näkemyksensä konsistorin viime tammikuussa hyväksymässä strategiassa vuosille , mutta moniin ongelmiin kaivataan yhä vastauksia. Yliopistot ovat tänään tienhaarassa, jossa ne joutuvat kysymään: Kuka olet, yliopisto, ja mihin olet menossa? Sivistysyliopiston perinne Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon vastanimitetty siveysopin ja tieteiden järjestelmän professori Johan Vilhelm Snellman aloitti luentosarjansa Akateemisesta opiskelusta Helsingissä tasan 150 vuotta sitten syyskuussa Hän lainasi saksalaista filosofia J. G. Fichteä: yliopiston tehtävänä on varmistaa intellektuaalisen sivistyksen katkeamaton ja varma jatkuminen sukupolvelta toiselle, joten yliopisto on ihmiskunnan tärkein ja pyhin instituutio. Jos Snellman voisi tulla tarkastelemaan nykypäivän yliopistoa, tämän pyhän instituution tila antaisi aihetta sekä ihailuun että ihmettelyyn. Helsingin ydinkeskustasta löytyisi tuttu yliopistoympäristö: päärakennus, kirjasto, Arppeanum ja klinikat, joiden rinnalle on rakennettu oppimiskeskukset Aleksandria ja Minerva. Kolmella muulla kampuksella kohoaa uusia uljaita tieteen temppeleitä. Entinen professori varmasti hämmästelisi opiskelijoiden suurta määrää, mutta rientäisi mielellään mukaan ylioppilaskunnan, ainejärjestöjen ja osakuntien vilkkaaseen elämään. Hän voisi hyristä tyytyväisyydestä, kun näkisi rehtorin kättelevän juhlasalissa uusia ylioppilaita ja jakavan heille eripainoksena J. V. Snellmanin puhetta Ylioppilaan velvollisuudet. Kansallisfilosofia innostaisi huomata, että Helsingin yliopistossa tarjotaan tutkimukseen perustuvaa opetusta suomen ja ruotsin kielillä. Hän kannattaisi lämpimästi strategista tavoitetta vahvistaa yliopiston asemaa johtavien eurooppalaisten tutkimusyliopistojen joukossa, mutta olisi ällistynyt kansainvälisen kommunikaation ja yhteistyön uusista muodoista, jotka ovat tulleet mahdollisiksi lentokoneiden, tietokoneiden, tekstinkäsittelyn, sähköpostin ja internetin myötä. Snellman esittäisi terävän vastaväitteen, jos jonkun mielestä sivistysyliopisto totuutta tavoittelevien yhteisönä on yhteiskunnasta eristäytynyt norsunluutorni : tutkimuksen ja opetuksen vapauden tarkoituksena on turvata edellytykset kriittisesti perustellun tiedon muodostamiselle ja

2 2(6) siveellisten kansalaisten kasvattamiselle. Yliopistojen mahdollisuus keskittyä omiin tehtäviinsä ja suoriutua niistä laadukkaasti onkin osoittautunut yhteiskunnan kannalta onnistuneeksi sijoitukseksi. Suomessa yliopiston luovasti ylläpitämä snellmanilainen valistusprojekti on auttanut rakentamaan kansallisen kulttuurivaltion, opinhaluisen koulutusyhteiskunnan, demokraattisen oikeusvaltion, elämän laatua turvaavan hyvinvointiyhteiskunnan, kilpailukykyiset maatalouden ja teollisuuden elinkeinot sekä verkostoituneen informaatioyhteiskunnan. Opiskelijoiden runsas työssäkäynti, yliopiston oma maksullinen palvelutoiminta, koulutuksen myynti aikuisopiskelijoille ja yhteistyö yritysten kanssa olisivat kuitenkin Snellmanille uusia asioita, mutta entisenä valtiovarainministerinä hän nopeasti ymmärtäisi, että tieteellisellä tiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella on myös kaupallista merkitystä. Siten hän ei vierastaisi luvun muotiajatusta, jonka mukaan kansallisen tiedepolitiikan ja innovaatiojärjestelmän vetureina yliopistot tukevat valtion ja yritysten kilpailukykyä ja taloudellista menestystä. Entinen senaattori ei myöskään yllättyisi, että yliopistojen asemasta ja tehtävistä käydään monilla rintamilla poliittista kamppailua. Niinpä hänkin voisi yhtyä kanssamme kysymään ja pohtimaan: Quo vadis, universitas? Tehoyliopiston riesoja Suomessakin on viime vuosina seurattu kansainvälistä trendiä, jonka yhteydessä puhutaan yrittäjähenkisestä yliopistosta (entrepreneural university). Tulosohjausjärjestelmän mukaisesti yliopistot ovat tutkintoja tuottavia tehtaita, jotka saavat perusrahoituksensa valtion budjetista opetusministeriön kanssa sovittujen määrällisten tulostavoitteiden ja tutkintoja koskevien vuosittaisten suoritustietojen perusteella. Viime vuonna voimaan tulleessa laissa yliopistoilta edellytetään aktiivista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja osallistumista tutkimustulosten kaupallistamiseen. Oman iskulauseeni mukaan myös sivistysyliopisto voi olla dynaaminen siinä mielessä, että sen toiminta on tehokasta suhteessa yliopistolle ominaisiin tavoitteisiin, kuten kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus, luovat tohtorit ja kriittiseen ajatteluun kykenevät maisterit. Kilpailu ja kannustus laadun perusteella, suoritusten seuranta ja vertaisarviointi, henkilöstötarpeen ja tehtävien oikea mitoitus, kustannustehokkuutta suosivat hallinnolliset rakenteet, suunnitelmallinen ja järkevä työnjako - kohtuudella käytettyinä nämä ovat kaikki keinoja, joiden avulla tutkijat ja opettajat pääsevät keskittymään omiin perustehtäviinsä ja hallintotyöstäkin tulee kevyempää ja tyydyttävämpää. Tällaiset yleistavoitteet ovat ohjaamassa Helsingin yliopiston strategiaa täydentäviä kehittämisohjelmia, joissa mietitään välineitä tutkimuksen, opetuksen, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelujen edistämiseksi. Sivistysyliopiston ja tehdasyliopiston välillä on kuitenkin jännite, joka tulee esiin silloin, kun manageriaaliset hallintoperiaatteet (tuloksellisuus, panos-tuotos-tehokkuus, tulosvastuu) saavat etusijan suhteessa yliopiston omiin akateemisiin arvoihin. Kilpailua ja tuottavuutta yksipuolisesti painottava uusi julkishallinto (New Public Management), joka uusliberalistisen taloustieteen hengessä omaksuttiin yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille 1990-luvun aikana, on tässä suhteessa muodostunut yliopistojen riesaksi myös Suomessa. Sen opit ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin Taylorin 1910-luvulla kehittämän tieteellisen liikkeenjohdon ohjelma tehdastyön pilkkomisesta, tehtävien seurannasta, tulosten mittaamisesta ja kustannusten laskennasta. His-

3 3(6) toriallisesti katsoen tämä on omituista, sillä samaan aikaan uuden julkishallinnon kanssa yleistyivät johtamistaidon opit, joissa vanhan savupiipputeollisuuden edustaman fordistisen liukuhihnatyön ja tayloristisen hiostamisen sijaan korostettiin oppivia organisaatioita, yksilön huomioonottamista ja luovien voimavarojen vapauttamista. Suomessa jännitys purkautui esiin valtion uutta palkkausjärjestelmää (upj) koskevassa kuohunnassa. Yliopistot ovat 1990-luvulta lähtien merkittävästi lisänneet tuottavuuttaan, ts. tehneet entistä enemmän tulosta ilman olennaisia lisäresursseja. Tämä on ollut mahdollista siksi, että kutsumustaan toteuttavat yliopistolaiset ovat venyttäneet työnsä iltoihin ja viikonloppuihin. Tällöin on ymmärrettävää, että kaikki lisätyötä aiheuttavat uudistukset ainakin aluksi koetaan kohtuuttomina rasituksina. Upj:n käyttöönotosta on kesällä päästy sopimukseen. Sen taitava toteuttaminen niin, että järjestelmästä tulee alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti aidossa mielessä kannustava, on lähivuosien suuri haaste yliopistojen johtamiselle. Uuteen julkishallintoon liittyy toinenkin paradoksi. Uusliberalismin oppeihin kuuluu valtion roolin vähentäminen ja häivyttäminen. Tämän linjan mukaista onkin se, että valtiovarainministeriö on ottanut ohjelmakseen pienentää julkista sektoria, johon nykyisin valtiolla kuuluu työntekijää ja kunnissa työntekijää. Mutta samalla valtionhallintoon on omaksuttu konserniajattelu, jossa Suomea johdetaan keskitetysti ikään kuin se olisi voittoa ja tuottoa tavoitteleva liikeyritys. Tällöin valtion kontrolloiva ote omista tilivirastoistaan, joihin yliopistotkin kuuluvat, on entisestään kiristynyt. Seurauksena on ollut julkisen sektorin supistuspyrkimyksen muotoileminen valtioneuvoston tuottavuusohjelmana. Sen pohjalta yliopistojen tulevaisuususkoa ja työmotivaatiota on nakerrettu vuoden ajan vaatimalla, että yhä lisääntyvät tulostavoitteet pitäisi toteuttaa samalla, kun henkilötyövuosia vähennetään ja hallintoa siirretään palvelukeskuksiin. Viime kevään tulosneuvotteluissa yliopistojen rehtorit ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta tällaista tarjousta, joka on ristiriidassa yliopistojen itsehallinnon ja virkamieslain salliman toimintavapauden kanssa. Tieteellisinä asiantuntijaorganisaatioina yliopistot haluavat edelleen toimia vastuullisessa snellmanilaisessa hengessä isänmaan ja ihmiskunnan palveluksessa, mutta niiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa tuottavuusohjelman kaltaisia valtiollisesti keskitettyjä talousohjauksen keinoja. Elokuun loppuun asti yliopistot saivat laatia opetusministeriölle esityksiä rakenteellisesta kehittämisestä. Taustalla on ideologinen uskomus, että suuri koko, yksikköjen yhdistäminen ja toimintojen yhteenliittäminen on aina edullista. Tulosohjauksen kannalta tilanne on erikoislaatuinen: yliopistot on asetettu anomaan varoja, jotka eduskunta kehittämislain mukaisesti on varannut yliopistokehykseen. Juuri näitä rahoja oltaisiin tarvittu maksamaan upj:n palkankorotuksia. Helsingin yliopistolle rakenteellinen kehittäminen on luonteva jatko jo vuosikausia käynnissä olleelle prosessille. Muutenkin yliopistot ovat itse onnistuneet - keinotekoisten pakkoratkaisujen sijasta - löytämään aitoja yhteistyömalleja, joiden henkilöstövaikutukset lisäävät niiden toiminnallista liikkumatilaa. Mikä on yliopisto? Rakenteellisen kehittämisen yhteydessä on puhuttu paljon uusista yhteistyökuvioista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Suomeen luotiin 1990-luvun alussa ammattikorkeakoulujen järjestelmä, joka duaalimallin mukaisesti on erillinen mutta tasa-arvoinen yliopistojen kanssa. Duaaliperiaatetta on käytännössä toteutettu eräänlaisena peilimallina, jossa ammattikorkeakou-

4 4(6) lut pyrkivät tekemään itsestään yhä enemmän yliopistojen kaltaisia. Silti se on tähän asti antanut perustan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ja työnjaolle. Kun Suomen lainsäädäntö tekee suomeksi eron yliopisto - ammattikorkeakoulu ja ruotsiksi universitet - yrkeshögskola, opetusministeriön ylläpitämä korkeakoulusanasto on englanniksi erottanut termit university ja polytechnic. Amk-rehtorien neuvosto ARENE on kuitenkin huomannut aukon: laissa ei säädetä englanninkielisiä nimikkeitä, joten neuvosto on suositellut jäsenilleen nimikkeen university of applied sciences käyttöä. ARENE vetoaa esimerkkeihin maista, joissa ei ole voimassa suomalaista duaalimallia. Perustelu on ontuva. Yliopistoilta varastettuja nimiä käytetään kansainvälisessä ja kotimaisessa markkinoinnissa, julkaisuissa ja verkkosivuilla. Näin harjoitetaan harhaanjohtavaa mainontaa, jossa uskotellaan, että amk-tutkinnot olisivat suomalaisia yliopistotutkintoja. Yliopistojen rehtorien neuvosto on protestissaan ilmoittanut kieltäytyvänsä kansainvälisestä yhteistyöstä university-nimellä esiintyvien ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta sopua tässä asiassa ei ole vielä löytynyt. International Handbook of Universities luettelee 183 maasta yliopistotasoista instituutiota. Suomen ammattikorkeakoulut löytyvät teoksesta Word List of Universities and Other Institutions of Higher Education, jossa annetaan tiedot instituutiosta, minimivaatimuksena 3-4 vuoden korkeakouluopinnot. Euroopassa on noin laitosta, jotka käyttävät itsestään nimeä university. Niistäkään suuri osa ei ole oikeita yliopistoja, joissa tehdään tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Euroopan yliopistojen liitto EUA hyväksyy täysjäsenikseen vain instituutioita, joilla on oikeus antaa tohtorikoulutusta. Näiden jäsenten lukumäärä on nykyisin 691. Yliopistolaitoksen idea, identiteetti ja uskottavuus ei ole kiinni vain nimistä, vaan toiminnan periaatteista ja korkeasta laadusta. On kuitenkin valitettavaa, että korkeamman koulutuksen kansainvälinen tilanne on nimistöltään kovin kirjava ja sekava. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat tyytymättömiä polytechnic- nimeen, jota heidän mukaansa käytetään myös toisen asteen koulutuksessa. Tämä ei ole perustelu panna vahinkoa kiertämään vesittämällä edelleen university-termiä. Tulevia linjoja Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että maan menestys riippuu olennaisella tavalla tutkimuksesta, koulutuksesta ja niihin perustuvasta osaamisesta. Pääministerin johtama tiedeja teknologianeuvosto on kesäkuussa hyväksymässään linjaraportissa Tiede, teknologia, innovaatiot vahvistanut hallituksen maaliskuiseen kehyspäätökseen ja huhtikuiseen strategiaasiakirjaan sisältyvän ohjelman, jonka mukaan tutkimusrahoitusta lisätään vuoteen 2011 saakka vuosittain 100 miljoonalla eurolla. Näin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa saavutettaisiin 4 % BKT-osuus niin, että valtion osuus on 30 % ja yritysten 70 %. Yliopistojen kannalta merkittävää laskelmassa on kilpaillun tutkimusrahoituksen lisäys, Suomen Akatemian yleiskustannusosuuden nosto, tutkijanuran edistäminen ja tutkijakoulujen kehittäminen. Yliopistojen perusrahoitukseen vuosille neuvosto esittää 50 miljoonan euron vuosittaista lisäystä. Tämä esitys, joka on rohkeampi kuin opetusministeriön kesäkuussa laatimassa tulevaisuuskatsauksessa, on linjassa sen kanssa, että EU:n komissio on suositellut jäsenmaidensa korkeakoulutukselle vähintään 2 % BKT-osuutta.

5 5(6) Tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset tulee kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. Yliopistojen osalta luontevin tapa turvata rahoitus on jatkaa kehittämislakia vuodesta 2008 lähtien. Tämä merkitsee henkilöstövähennyksinä yliopistoille kohdistettavan tuottavuusohjelman ohittamista - se jää historiaan kuriositeettina, jossa talouden veturin vauhtia ajateltiin parannettavan polttoainetta vähentämällä. Täydentävän tutkimusrahoituksen yleiskustannukset, tutkijanuran edistäminen sekä täysipäiväistä opiskelumahdollisuutta tukevan opintotuen korotus tulee myös sisällyttää hallitusohjelmaan. Näillä uudistuksilla voidaan lisätä yliopistojen todellista tuottavuutta - laatua, tuloksellisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja kansallista vaikuttavuutta. Tärkeitä aineksia yliopistojen tulevaisuuden kannalta sisältyy selvitysmiehinä toimineiden Niilo Jääskisen ja Jorma Rantasen keväällä jättämään väliraporttiin. Siinä esitetään joukko kannatettavia ehdotuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät Suomen yliopistojen mahdollisuuksia vastata kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen asettamiin haasteisiin. Ne tulee panna viivyttelemättä toimeen - joko jo nykyisellä hallituskaudella tai uuteen hallitusohjelmaan kirjattuina. Ensinnäkin kaikille maamme yliopistoille tulisi antaa oikeus omaan rahastotalouteen, jota hoidetaan erillään valtion budjettivaroista. Tämä uudistus antaisi yliopistoille mahdollisuuden osallistua myös yritystoimintaan tavalla, jota ensi vuoden alusta voimaan tuleva keksintölaki edellyttää. Helsingin yliopistolle ja Åbo Akademille tällainen historiallinen erioikeus on ollut erittäin merkittävä oman toiminnan kehittämisen ja strategisten painopisteiden saavuttamisen kannalta. Omien varojen talousarviot ja tilinpäätökset päätetään yliopiston konsistorissa, ja rahastojen hoitamisesta vastaa ammattitaitoinen kvestori. Olen itse monissa puheenvuoroissani rehtorina puoltanut sitä, että vastaava oikeus tulisi antaa kaikille Suomen yliopistoille. Selvitysmiesten muotoilu on huolellinen ja välttää perustuslakiin liittyvät kysymykset, joihin opetusministeriössä aikaisemmin valmisteltu lakiesitys pysähtyi. Yliopistojen rahatalouden kannalta erittäin kannatettava ehdotus on lahjoitusvähennyksen laajentaminen. Yritysten osalta verovapaan lahjoituksen yläraja poistettaisiin kokonaan. Yksityisen henkilön lahjoitukselle esitetään ylärajaksi euroa, mutta myös tässä kohdassa olisi aihetta harkita väljempää säädöstä. Tärkeä ehdotus, joka välttää lukukausimaksuihin liittyvät poliittiset kiistakysymykset, on tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen salliminen. Esitys rajaa tällaisen maksullisen koulutuksen opiskelijoihin, jotka tulevat ETA:n ulkopuolelta, mutta tämä tulisi nähdä väliaskeleena kohti väljempää mallia, jossa julkisten organisaatioiden tilaamaan koulutuksen osallistuvat opiskelijat voivat olla myös EU-maiden kansalaisia. Selvitysmiehiltä odotetaan syksyn aikana esityksiä myös yliopistojen juridisesta asemasta ja hallinnollisista rakenteista. Ottaen huomioon yliopistojen ajankohtaiset toiminnalliset haasteet keskeisenä tavoitteena tulisi olla irtautuminen valtion tiliviraston jäykästä asemasta ja oikeushenkilön statuksen saavuttaminen. Näkemyksiä soviteltaessa on mahdollista ajatella, että Suomessakin yliopistojen omistussuhteilla voisi olla erilaisia ratkaisuja: pienemmät erityisalojen yliopistot saattaisivat olla säätiöiden ylläpitämiä yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Päämallina tulisi kuitenkin harkita Suomen Pankkia ja Kansaneläkelaitosta muistuttavaa asemaa julkisoikeudellisena yhteisönä, jota koskevassa lainsäädännössä sovitaan tulosohjaukseen kuuluva valtionavustuksen jakomenettely tutkintojen tilaamisen kautta sekä henkilöstön asemaa koskevat ehdot. Oppineet juristit, kuten Outi Suviranta Lakimies-lehdessä 4/2006, ovat todistelleet, että yli-

6 6(6) opistojen organisoiminen valtion talousarviotaloudesta irrotetuiksi itsenäisiksi oikeushenkilöiksi on mahdollista tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tällöin ei tarvitse puuttua perustuslain säädöksiin tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä yliopistojen itsehallinnosta. Opetusministeriön muistioissa on kannatettu yliopistojen talousautonomian lisäämistä, mutta sen edellytyksenä nähdään sisäisten johtamisjärjestelmien ja hallinnon uudistaminen. Ehdotukset hallinnon ammattimaisuuden lisäämiseksi ovat kuitenkin jääneet epämääräisiksi. Esiin on nostettu eduskunnan jo kerran hyvin perustein hylkäämä aloite rehtorin vaalin siirtämisestä yliopiston hallitukselle. Tuskin kukaan kuitenkaan toivoisi yliopistojen johtoon ammattijohtajia, joilla on suuri palkka ja kultainen kädenpuristus. Yliopiston operatiivisen johdon - rehtorista dekaaneihin ja laitosjohtajiin - tulee kyetä edistämään oman yksikkönsä taistelutahtoa ja iskukykyä nimenomaan perustehtävissä, tutkimuksessa ja koulutuksessa, joten se tarvitsee mandaattinsa laajalta yliopistoyhteisöltä. Tähän akateemisen johtajuuden haasteeseen tarvitaan uusia keinoja kehittämällä hallintorakenteita, luottamushenkilöiden koulutusta ja kannustusjärjestelmiä. Rehtoraattia ja konsistoria tukevat professionaalisella asiantuntemuksellaan hallintojohtaja sekä hallintoviraston osastojen johtajat, joilla on laaja toimialavastuu sektoreistaan. Kun yliopistot saavat lisää taloudellista toimintavapautta, niillä on myös motivaatio edelleen lisätä taloushallinnon asiantuntemustaan. Yliopiston ulkopuoleltaan julkiselta ja yksityiseltä sektorilta valitsemat henkilöt voivat merkittävästi lisätä asiantuntemusta eri tason hallintoelimissä, kuten konsistorissa, tiedekuntaneuvostoissa ja kampusneuvottelukunnissa. Vuonna 2002 Helsingin yliopisto ehdotti, että rehtorin valitsevaan kollegioon tulisi mukaan ulkopuolisia jäseniä, mutta tuolloin opetusministeriö piti ajatusta sopimattomana. Suomeen on myös ehdotettu mallia, jossa valtiovallan nimittämä yliopiston hallitus koostuu kokonaan tai ainakin puoliksi ulkopuolisista edustajista. Joissakin maissa yliopistoissa on sisäinen akateeminen senaatti ja pääosin ulkopuolinen hallitus, jonka tehtävänä on hoitaa sidosryhmäsuhteita ja kerätä rahaa ympäröivästä yhteiskunnasta. Suomalaiseen koulutusyhteiskuntaan ja tutkimusjärjestelmään nämä ajattelutavat eivät istu helposti, sillä - juridista asemaa koskevista ratkaisuista riippumatta - yliopistojen rahoitus tulee jatkossakin pääosin perustumaan valtion budjettivaroilla kustannettaviin tutkintoihin ja kilpailtavalla julkisella rahalla toteutettuihin tutkimusprojekteihin. Mielestäni yliopistojen ei pitäisi suostua ostamaan itselleen talousautonomiaa luopumalla perustuslain takaamasta itsehallinnosta: yliopistojen juridisen aseman vahvistaminen oikeushenkilöksi ajan vaatimusten mukaisesti tulee toteuttaa säilyttämällä sivistysyliopistoon kuuluva tutkimuksen ja opetuksen vapaus. Tälle näkemykselle uskoisin myös Snellmanin voivan nyökyttää hyväksyvästi. Näillä ajatuksilla toivotan kaikki tutkijat, opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat tervetulleiksi aloittamaan uutta lukukautta.

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki Johtaja Hannu Sirén Ajankohtaista korkeakoulupolitiikasta 1. Lainsäädäntö Yliopistolaki Ammattikorkeakoululain muutokset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Läsnäolo- ja/tai puheoikeutetut Päivi Diov, hallinto- ja henkilöstöjohtaja / pöytäkirjanpitäjä Mervi Vidgrén, toimitusjohtaja/rehtori

Läsnäolo- ja/tai puheoikeutetut Päivi Diov, hallinto- ja henkilöstöjohtaja / pöytäkirjanpitäjä Mervi Vidgrén, toimitusjohtaja/rehtori Aika Maanantai 4.4.2016 klo 9.00 11.35 Paikka Microkadun kampuksen B-osan 5. kerroksen neuvotteluhuone B5016 (käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio) Läsnä olleet päätösvaltaiset jäsenet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010 Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät

Lisätiedot

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1

I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Yliopistojen toiminnan yleiset perusteet 1 1. Yliopistomallin muutos ja yliopistolain säätäminen 1 1.1. Humboldtilaisesta moderniin yliopistoon 1 1.2. Yliopistolain

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

TTY-säätiö TTY-stiftelsen

TTY-säätiö TTY-stiftelsen TTY-säätiö TTY-stiftelsen SÄÄDEKIRJA Luonnos 9.1.2009 Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa TTY-säätiön, jonka tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin säädettävällä

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Taustamuistio linjapaperin duaalimallikirjauksesta

Taustamuistio linjapaperin duaalimallikirjauksesta Taustamuistio linjapaperin duaalimallikirjauksesta Sisällys 1. Keskustelun taustaa 2. Otteet SYL:n linjapaperista, Unifin vaaliteeseistä sekä ARENE:n Helmikuun manifestista 3. Mahdolliset toimenpidevaihtoehdot

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot