Kati Lehtonen. Löydä liikunta -kerhojen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kati Lehtonen. Löydä liikunta -kerhojen arviointi"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Löydä liikunta -kerhojen arviointi

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 206 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2007

3 SISÄLLYS Saatteeksi Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Löydä liikunta -kerhon perustaminen Aluekyselyn tuloksia Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Riittämättömät resurssit ovat toimintamallin onnistumisen este Kehitettäviä kohteita on runsaasti...27

4 3 Kerhot kertovat Kerhomallit Työnjako kerhoissa on sujuvaa Edullista toimintaa helppojen kulkuyhteyksien varrella Leikki on lapsen työtä Vähän vai paljon liikkuva liikkumaton? Koulutukset ja materiaalit käyttäjän silmin Tulevaisuus ja kehittämisideat Yhteenveto ja johtopäätökset...63 Lähteet...77 Liitteet

5 Saatteeksi Tässä raportissa tarkastellaan Löydä liikunta -toimintamallia, joka on 6 12-vuotiaille lapsille suunnattu liikuntakerho. Malli on suunniteltu yhdessä Nuoren Suomen, SLU:n aluejärjestöjen ja lajiliittojen kanssa. Löydä liikunta -kerhojen toiminnassa keskeistä on monipuolinen liikunta ja vähän liikkuvien lasten aktivointi ilman kilpailullisia tavoitteita. Raportin tavoitteena on arvioida näiden tavoitteiden toteutumista ja esittää joitakin tulevaisuuden kehittämisehdotuksia. Aineisto kerättiin aluejärjestöjen hankevastaaville tehdyllä kyselyllä, kerhokapteeneille ja -ohjaajille tehdyillä teemahaastatteluilla ja Nuoren Suomen esiprojektisuunnitelmilla sekä kartoituksilla. Löydä liikunta -toimintamallin kehittäminen on osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa ( ), joka on laadittu yhteistyössä opetusministeriön, Nuoren Suomen, urheilun lajiliittojen, SLU:n aluejärjestöjen sekä muiden liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Liikuntaohjelman kokonaistavoite on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Ohjelmaan kuuluvien seura- ja lajiliittohankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 lähtien Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET. 5

6 Ensimmäiset kerhot perustettiin syksyllä Toukokuun lopussa 2007 toimivia ja Löydä liikunta -tunnuksen saaneita kerhoja oli 215 ympäri Suomen. Eniten kerhoja olivat perustaneet urheiluseurat (117 kpl). Muita tahoja olivat kaupungit/kunnat (34 kpl), erilaiset yhdistykset, kuten näkövammaisten yhdistykset (25 kpl) ja 4H (12 kpl). Lisäksi alle kymmenen kerhon järjestäjätahoina olivat koulut, opistot, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. Tässä raportissa tehdään aluksi toimintamallin suunnitteluvaiheeseen katsaus, jossa on hyödynnetty Nuoren Suomen projektisuunnitelmia. Ensimmäinen luku on tarkoituksella pyritty pitämään tiiviinä ja näin on jätetty tilaa seuraaville kahdelle luvulle, joissa esitellään aluekyselyn ja teemahaastattelun tuloksia. Näissä luvuissa on runsaasti sitaateissa kursivoiduilla teksteillä olevia suoria lainauksia joko haastatteluista tai kyselyistä. Niiden kautta lukija voi itse tehdä myös omia johtopäätöksiään ja tulkintojaan kannanotoista. Lisäksi kerhotoimijoiden äänen ja mielipiteiden esiin nostamisella halutaan luoda konkreettinen kuvaus erilaisista kerhomalleista ja toiminnan toteuttajatahoista. 6

7 1 Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Tässä luvussa tarkastellaan Nuoren Suomen Löydä liikunta -toimintamallin taustoja ja perusteita. Lisäksi käydään läpi toimintamallin tavoitteet, kriteerit ja organisoituminen. 1.1 Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Erilaisia liikuntakerhoja on järjestetty Suomessa jo pitkään urheiluseurojen ja koulujen toimesta luvun alkupuolella SVUL:n seurojen lasten urheilukoulu -ohjelma pyrki lisäämään urheiluseurojen liikuntakerhojen monipuolisuutta. Samantyyppinen toiminta jatkuu yhä edelleen monissa seuroissa. Lisäksi järjestötasolla Nuori Suomi -ohjelman kautta alettiin edistää lasten liikunnan monipuolisuutta vuodesta (Laihonen 2003) Julkisuudessa käyty keskustelu viritti toimijoita entistä aktiivisempaan työhön lasten liikunnan monipuolistamiseksi. Perinteisen seuratoiminnan ja koulujen rinnalle nousivat iltapäiväkerhot sekä yhdistysten järjestämät sitoutumattomat liikuntakerhot. Olemassa olevaa toimintaa löytyi huomattavan paljon ja tälle pohjalle Nuoressa Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Löydä liikunta -kerhomallia vuosien aikana. Sillä 7

8 hetkellä olemassa olleista monipuolisista liikuntakerhoista tehtiin kartoitus (Laihonen 2003), Sen tavoitteena oli koota tietoa siitä, millaisia kerhoja eri tahot järjestivät 7 12-vuotiaille lapsille ja mitä tukitoimia järjestäjät toivoivat toimintansa tueksi.(emt.) Kartoituksesta kävi ilmi, että liikuntakerhojen järjestäjiä yhdisti halu tarjota lapsille monipuolisen liikunnan kokeilupaikka ja samalla edistää lasten hyvinvointia ja liikunnan määrää. Monipuolisen liikunnan tarve oli lähtenyt vanhempien toiveesta ja koululiikunnan vähenemisen vaikutuksista. Toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, sillä osa kerhoista painottui yhteen lajiin ja osa toimi ilman lajisidonnaisuutta. Lisäksi kilpailuihin osallistuttiin vaihtelevasti. (Laihonen 2003) Kartoituksen tulosten lisäksi Löydä liikunta -toimintamallin rakentumiseen vaikutti tieto siitä, että vain 30 % lapsista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Samaan aikaan monet tutkimukset osoittivat, että liikunta on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Näiden lisäksi huomioitiin yhteiskunnan teknistyminen ja elämän fyysinen helppous, jotka osaltaan aiheuttivat arkiliikunnan vähentymistä myös lasten keskuudessa. (Laihonen 2003) Uuden toimintamallin kehittelyssä otettiin huomioon myös se, että urheiluseurojen toimintaan toivottiin lisää monilajisuutta. Seurat olivat potentiaalinen toimintaympäristö, sillä niiden tarjoamaan toimintaan osallistui lähes puolet alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Lisäksi löytyi runsaasti niitä lapsia ja nuoria, jotka olisivat halunneet osallistua organisoituun seuratoimintaan, mutteivät syystä tai toisesta voineet. (Eerola & Viitanen 2005) Nuoren Suomen vuonna 2003 teettämä kartoitus (Laihonen) oli ensimmäisiä toimenpiteitä, jolla uutta kerhomallia lähdettiin järjestössä kehittämään. Aktiivinen työskentelyaika oli vuosien aikana, jolloin kehitettiin koulutuksia ja materiaaleja sekä tehtiin joitakin pilottikokeiluja (esim. Porissa toteutettu Osaavat ohjaajat -koulutus). Lisäksi vuoden 2006 aikana kampanjointia vauhditettiin jakamalla liikuntavälinekasseja (Riemureput). Tämä mahdollistui yhteistyökumppaneiden avustuksella. 8

9 Nuoressa Suomessa hankkeesta vastasivat vuosien aikana pääosin Riikka Eerola ja Marko Viitanen. Eerola vastasi iltapäivätoiminnasta ja Viitasella oli kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä. Vuoden 2005 aikana toimenkuvat muuttuivat ja Viitanen toimi hankevastaavana syksyyn 2006 asti. (Viitanen 2007) Tuolloin henkilövaihdoksien myötä kokonaisvastuu siirtyi Päivi Laihoselle ja osa-aikaisena (yksi päivä/viikko) työskennelleelle Karita Toivoselle, joka toimii päätoimisesti SLU:n Lounais-Suomen Turun aluejärjestössä. Toivosen työpanoksen myötä tavoitteena oli samalla tiivistää Nuoren Suomen ja alueiden välistä yhteistyötä. Toivosen osa-aikainen työ Löydä liikunta -projektissa päättyi toukokuussa 2007 ja hankevastuu siirtyi kokonaisuudessaan Laihoselle. 1.2 Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Uuden kerhotoiminnan tavoitteeksi asetettiin Nuoressa Suomessa uusien, hauskojen liikkumismahdollisuuksien kehittäminen 6 12-vuotiaille lapsille. Haluttiin varmistaa lasten päivittäiset liikuntamahdollisuudet sekä vähemmän liikkuvien ja passiivisten lasten saaminen mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Koulutusta haluttiin tarjota kaikille potentiaalisille lasten liikuttajille. Lisäksi lasten vanhemmille haluttiin tarjota tietoa, kannustusta ja apua lasten liikkumisen lisäämiseksi. (Eerola & Viitanen 2005) Eerolan ja Viitasen vuonna 2005 tekemän projektisuunnitelman tavoitteet ovat ohjanneet toimintamallin rakentumista. Kerhoa markkinoivissa esitteissä (Nuori Suomi, 2007: Monipuolinen liikuntakerho 6 12-vuotiaille lapsille) toimintamallin tämän hetkiset tavoitteet ovat tiivistyneet seuraavaan muotoon: tavoitteena mahdollistaa liikunnan harrastaminen yhä useammalle 6 12-vuotiaalle lapselle, myös vähän liikkuvalle lapselle; 9

10 liikuntakerhotoiminnan vauhdittaminen ja tukeminen eri tahojen toteuttamana; harrastustoiminnan monipuolisuuden lisääminen. Järjestäjätahoina voivat toimia urheiluseurat, koulut, iltapäiväkerhot ja muut yhdistykset joko yksittäin tai yhteistyöprojektina. Kerhon toimintakriteereitä on kahdeksan kappaletta: kerhossa liikutaan vuoden aikana vähintään kolmessa toimintaympäristössä ja tutustutaan vähintään kolmeen lajiin/liikkumismuotoon; kokoonnutaan toimintakausilla 1 2 kertaa viikossa; toiminta on leikkiä, kisailua, oppimista, tutustumista eri lajeihin ja omien taitojen kehittämistä; liikuntakerho ei ryhmänä osallistu sarja- eikä kilpailutoimintaan; liikuntakerho on edullinen; liikuntakerho on mahdollisimman lähellä lapsen kotia; huomioidaan yksilön kasvun vaiheet; kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan (www.nuorisuomi.fi/llkriteerit). Kriteereistä on nähtävissä monipuolisuuden korostaminen sekä lajikokeiluiden että toimintaympäristöjen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kerhoissa pyritään liikkumaan esimerkiksi sisätiloissa, lumella ja vedessä. Ei siis riitä, että pelataan kolmea erilaista pallopeliä tai jääpeliä vuoden aikana. Erilaisten liikkumisympäristöjen kautta monipuolisuus toteutuu siten osittain jo olosuhteiden myötä. Löydä liikunta -kerho ei voi ryhmänä osallistua sarja- tai kilpailutoimintaan. Yksittäinen lapsi voi kuitenkin olla mukana jossain muussa seurassa (tai mahdollisesti samassa seurassa, jossa on myös kilpailutoimintaa) ja pelata siinä olevassa joukkueessa tai osallistua henkilökohtaisiin kilpailuihin. 10

11 Yksilöllisyys ja lasten erilainen kehittyminen on pyritty huomioimaan kriteereissä laaja-alaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ikäryhmiin jaettua toimintaa (esimerkiksi 6 7-vuotiaat ja 8 9-vuotiaat) tai taito-/tasoryhmiä. Lapsia kannustetaan myös omaehtoiseen liikkumiseen, jolloin jokaisen koti- ja arkiympäristön mahdollisuudet tulevat hyödynnetyksi. Kannustuksen myötä toivotaan myös vähän liikkuvien lapsien aktivoituvan kerhon ulkopuolella. Koska kilpailutoiminta ei ole osa kerhotoimintaa, oppiminen tapahtuu leikkien, kisailujen ja omien taitojen kehittämisen kautta. Myös tämä mahdollistaa yksilöllisten taitoerojen huomioimisen. Osallistumisen helppous on pyritty huomioimaan kriteereissä siten, että toiminta tulisi järjestää mahdollisimman lähellä lapsen kotia. Esimerkiksi koulupäivän jälkeen koululla järjestettävä kerho on lapselle helppo tapa osallistua toimintaan. Ympäristö on lapselle tuttu eikä turhia siirtymisiä paikasta toiseen tarvitse tehdä. Kerhomaksun edullisuudella pyritään takaamaan se, että jokainen lapsi voisi perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta osallistua toimintaa. Kerhon voi toteuttaa myös monin eri tavoin. Perinteisissä urheiluseuramalleissa yhden lajin urheiluseura järjestää kerhon oman lajin pohjalle monipuolistaen lajiharjoittelua. Yleisseuroissa eri lajijaostot voivat puolestaan järjestää vuorotellen viikoittaisia liikuntatuokioita ja samaa mallia voidaan toteuttaa usean urheiluseuran toimintamallissa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kerho toimii koordinoidusti useamman seuran yhteisvoimin ja kukin seura vastaa 3 5 viikon liikuntakerhojaksosta. Muita järjestäjätahoja voivat olla muun muassa kunta/kaupunki, seurakunta, paikallistason yhdistykset kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja 4H, koulu tai vanhemmat. (Nuori Suomi, 2007b. Opas kerhokapteeneille.) 11

12 1.3 Löydä liikunta -kerhon perustaminen Löydä liikunta -kerhon perustaminen lähtee järjestäjätahon innostuksesta asiaan (kuvio 1). Kerhon voi perustaa mihin aikaan vuodesta tahansa eli se ei ole sidottua tiettyihin hakuaikoihin. Kerholla voi olla takanaan jo pitkä toimintahistoria tai vastaavasti kyseessä voi olla toimintaansa aloittava kerho. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään oman alueen Löydä liikunta -kerhoista vastaavaan henkilöön, joka ohjeistaa jatkotoimenpiteistä (1). Järjestäjällä tulee olla ensimmäisenä tiedossa henkilö, joka sitoutuu kerhokapteeniksi (2). Kapteenin toimenkuvaan kuuluu muun muassa kerhoohjaajien hankkiminen sekä kerhotilojen yms. toimintaresurssien järjestäminen. Aluejärjestön tehtävänä on pitää maksuton kerhokapteenikoulutus (kesto noin 3 h). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho vuotiaille lapsille) Seuraavassa vaiheessa, mikäli järjestäjätaho haluaa kerholleen Löydä liikunta -tunnuksen, sen tulee kouluttaa ohjaaja/ohjaajat kerholle (3). Myös tämän koulutuksen järjestää aluejärjestö. Ohjaajakoulutus on maksullinen (noin 60 ) ja sen kesto on noin 6 h. Sen aikana käydään läpi muun muassa kerhon toimintaan, ohjaamiseen ja liikunnan suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi esitellään monitaiturimerkistö, jonka tavoitteena on tukea uusien taitojen oppimista. Ohjaajalle annetaan koulutuksessa monitaituri -tehtäväkortit, joiden avulla pyritään innostamaan lapsia liikkumaan salissa, lumella, jäällä, vedessä, pihalla, kentällä ja maastossa. Ohjaajille ja kapteeneille suunnattujen tehtäväkorttien tarkoitus on olla apuna motoristen perustaitojen ja eri lajien taitojen opetuksessa, helpottaa suunnittelua ja monipuolisen liikunnan toteuttamista sekä tarjota helppoja ja nopeita tehtäviä/ohjeita ohjaajille. Tehtävät on jaoteltu 6 8-vuotiaiden ja 9 12-vuotiaiden tehtäviin ja niitä on jokaiseen toimintaympäristöön. Tehtäväkortteja suositellaan käytettäväksi kauden aikana useasti harjoiteltaessa tietyn toimintaympäristön taitoja ennen tehtävien suorituskertaa. 12

13 Lapsille voidaan tilata myöhemmässä vaiheessa omat maksulliset monitaiturikortit, joiden avulla voidaan suorittaa erilaisia monitaiturimerkkejä. Lasten monitaiturikorttien ja monitaiturimerkkitarrojen tarkoituksena on kannustaa lasta monipuoliseen liikkumiseen kuudessa eri monitaituriympäristössä. Ohjaajan tehtävänä on valita vähintään kolmen toimintaympäristön kortit vuoden ajalle. Kortteihin kirjataan lapsen suorittamat tehtävät vapaa-aikana ja kerhoissa. Kun lapsi on suorittanut tietyn toimintaympäristön tehtävät, hän on suorittanut monitaiturimerkin ja saa tarran, jonka voi kiinnittää omaan monitaiturijulisteeseensa. (www.nuorisuomi.fi/monitaiturimerkisto) Löydä liikunta -kerhotunnus myönnetään sen jälkeen, kun ohjaajakoulutuksesta on sovittu ja kerhoa on kehitetty kriteerien mukaisesti. Tunnuksen haku tapahtuu täyttämällä ja lähettämällä Nuoren Suomen www-sivuilla oleva hakulomake (4). Päätös tunnuksen saamisesta tehdään Nuoressa Suomessa ja aluejärjestössä. Kyseiset tahot järjestävät myös jatkokoulutusta ja tapaamisia kerhokapteeneille ja ohjaajille (5). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho 6-12-vuotiaille lapsille) Lisäksi tällä hetkellä ajatuksena on, että tunnuksen saaneiden kerhojen toiminta tarkistettaisiin noin kahden vuoden välein. Tarkistusten myötä voitaisiin selvittää esimerkiksi toimivien kerhojen määrä ja toteuttajatahot. Alueiden ja Nuoren Suomen yhteistyötä tehdään myös keväälle sijoittuvassa Spurttisäkki (liikuntavälinekassi) -kampanjassa, jossa jaetaan 500 säkkiä uusille tai toimintaansa kehittäville seuroille. Aluetyöntekijä tekee ehdotukset niistä kerhoista, joille ilmainen välinekassi luovutetaan ja Nuori Suomi tekee lopullisen päätöksen säkin saavista tahoista. 13

14 Kuvio 1. Löydä liikunta -kerhon käynnistäminen. KERHO - toteuttajataho innostuu toiminnan järjestämisestä: yhteys aluejärjestöön (1) - kerhokapteenin valinta (2) - ohjaajien kouluttaminen ja toiminnan kehittäminen/suunnittelu kriteerien mukaiseksi (3) - tunnushakemuksen täyttäminen (4) - kriteerien mukaisen toiminnan toteutus, osallistuminen jatkokoulutuksiin jne. (5) NUORI SUOMI - tuotteen kehittäjä - toimintamallin kokonaiskoordinointi - tiedottaminen ja markkinointi valtakunnallisesti, alueille, lajiliitoille jne. - materiaalituotanto - tunnuksen myöntäminen yhdessä alueen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä alueiden kanssa (5) ALUEJÄRJESTÖ - konsultointi kerhon perustamisvaiheessa (1) - kerhokapteenikoulutus (2) - ohjaajakoulutus (3) - Löydä liikunta -tunnuksen myöntäminen yhdessä Nuoren Suomen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä Nuoren Suomen kanssa (5) - ehdotukset Spurttisäkkien saajista LAJILIITOT - toiminnasta tiedottaminen seuroille mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan 14

15 Aluejärjestöjen rooli Löydä liikunta -kerhojen perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä on keskeinen. Järjestöt huolehtivat tarvittavasta koulutuksesta ja kerhotoiminnasta vastaava henkilö toimii samalla yhteyshenkilönä kerhojen perustamisvaiheessa sekä toimintaa kehitettäessä. Tämän lisäksi alueiden rooli on merkityksellinen Spurttisäkkikampanjan, jatkokoulutusten sekä erilaisten tapaamisten (kapteenit ja ohjaajat) organisoinnissa yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Löydä liikunta -toimintamallia pyritään pitämään esillä ympärivuotisesti alueiden erilaisissa tilaisuuksissa (esimerkiksi Sinettiseurakierros) ja mahdollisuuksien mukaan myös alueiden kesäleireillä. Toimintaa ja tapahtumia kerhon ympärille liittyvään mainontaan, markkinointiin ja koulutukseen tulee aluejärjestöille siten ympärivuotisesti. Keskeisen toimintaroolinsa myötä aluejärjestöt ovat osallistuneet pienryhmätyöskentelyyn Nuoren Suomen kanssa. Sen tavoitteena on ollut toimintamallin kokonaiskehittäminen, suunnittelu sekä aluenäkökulman esiintuominen. Nuori Suomi on toimintamallin kokonaiskehittäjä ja se myös koordinoi hanketta. Materiaalituotanto koulutusten ja mainonnan osalta on tärkeä osa toiminnan yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi alueiden resurssit omien koulutusten ja materiaalien tuottamisessa ovat vähäiset, joten yksittäisenä tahona Nuorella Suomella on päävastuu materiaalituotannosta. Nuoressa Suomessa tehdään myös lopulliset päätökset Löydä liikunta -tunnuksen ja Spurttisäkin saavista kerhoista. 15

16 2 Aluekyselyn tuloksia SLU:n aluejärjestöjen Löydä liikunta -vastaaville lähetettiin maaliskuussa 2007 kysely (liite 1). Sillä haluttiin selvittää aluetyöntekijöiden mielipiteitä toimintamallista ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 12 aluetta. 2.1 Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Löydä liikunta -kerhojen/toimintamallin merkitys lasten liikunnan monipuolistajana oli vastaajien mielestä joko hyvin merkittävä tai erittäin merkittävä. Yksi vastaaja kahdestatoista piti mallia jonkin verran merkittävänä, koska toiminta on uutta ja nyt eletään vasta tutustumisvaihetta. Ne vastaajat, jotka pitivät mallia merkittävänä tai erittäin merkittävänä, toivat esille erilaisia myönteisiä kerhoon liittyviä asioita. Esimerkiksi Löydä liikunta - tyyppiselle kerhomuodolle oli ollut tilausta jo kauan aikaa, koska kilpailupainotteiset lajikerhot eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Tilaus ollut pitkään ko. mallille, otettu hyvin vastaan, toivottavasti myös tulevaisuudessa harrasteväylä säilyy seuratoiminnassa. Kriteerit ohjaa toimintaa, valmis malli. 16

17 Löydä liikunta -kerho hyvä paikka niille, joilla ei kilpaurheilumotiivia. Vähän liikkuvia lapsia paljon. Samansuuntainen toimintalinja koetaan myös hyväksi, koska monipuolisuuden ympärille kietoutuvat tukitoimet ovat linjassa kerhomallin yleistavoitteiden kanssa. Toimintamallia pidetään myös lapsia motivoivana ja liikunnan harrastamista lisäävänä. Seuroissa sekä muissa toteuttajatahoissa toimintamalli on otettu hyvin vastaan ja joillakin alueilla on jo näyttöä siitä, että vähän liikkuvia lapsia on saatu mukaan. Koulutusmalli ohjaajia kannustava, toimintamalli innostaa lapsia liikuntaan. Monipuolisuus on selkeä ohjeistus kriteereissä niin uusille kuin vanhoillekin kerhoille. Oppaissa ja koulutuksissa ohjeet ja mallit ovat samoin selkeitä. Samoin tehtäväkorttien ja materiaalit edesauttavat monipuoliseen liikuntaan. Sama merkitys myös muilla tiedotteilla. Eli kokonaisuutena linjaus on yhteneväinen ja selkeä. Kommenteista on havaittavissa selkeästi myönteinen suhtautuminen toimintamalliin ja sen tavoitteisiin. Eri tukitoimilla ja sisällöillä (koulutukset, materiaalit, tapaamiset, tehtäväkortit jne.) on toisiaan tukeva vaikutus, ja samansuuntainen tavoite ohjaa toimintaa tiettyjen raamien mukaan. 2.2 Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Suurin osa eli kahdeksan vastaajaa kahdestatoista ilmoitti ehtivänsä käyttää liian vähän tai jonkun verran aikaa kerhoon liittyviin vuotuisiin toimintoihin (markkinointi, koulutukset, tapaamiset, kampanjat jne.). Neljä vastaajaa ehti käyttää kerhoon liittyviin tukitoimiin hyvin aikaa. Näistä vastaajista 17

18 kolme oli työskennellyt aluejärjestössä 6 10 vuotta eli heillä oli myös ehkä työkokemusta erilaisista uusista projekteista enemmän. Lisäksi ajankäyttöön vaikuttivat alueen sisäiset työnjaolliset asiat, työn painottaminen ja tuttuus eli kuinka hyvin on sisällä ko. toimintamallissa ja siihen liittyvissä asioissa. Työtä helpotti myös yhdessä Nuoren Suomen kanssa etukäteen suunniteltu aikataulu: Löydä liikunta on painopisteenä alueen toiminnassa. Alueet ovat saaneet osallistua aikataulutukseen ja suunnitteluun, joten se auttaa aikatauluttamaan hankkeen eri toimenpiteitä suhteessa muihin töihin. Välillä aikataulut ovat liian kireitä ja sillä on suora vaikutus ajankäyttöön. Asia tutumpi kuin viime vuonna ja myös aikataulu väljempi, joten aikaa on enemmän. Lasten ja nuorten yksikköön resursoitu eniten ihmisiä, helpottaa omaa työpaineitta. Vastaavasti ne, jotka tunsivat aikaresurssit puutteellisiksi, kertoivat muiden työtehtävien vievän paljon aikaa. Lisäksi vastausajankohdaksi sattunut kevät oli työntäyteistä muutenkin ja ehkä tämä vaikutti osaltaan vastauksiin ja yleiseen kiireen tuntemukseen. Etenkin markkinointiin käytetty aika koettiin ensimmäisenä vuonna liian vähäiseksi ja tämä johtui osin kireästä aikataulusta: Eka vuosi kaoottinen, kun ns. lisätyö tuli kuin puskan takaa. Silloin ei ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi pitänyt. Nyt tilanne on toinen, kun asia on tuttu ja siihen on varattu aikaa. Paljon muitakin toimintoja eri kohderyhmille ja monelta eri taholta. 18

19 Etenkin kevät katastrofiaikaa, kun esim. kesäleirit tulossa ja monia muitakin kampanjoita on keväisin. Työtä niin paljon lasten liikunnan puolella, että aikaresurssit eivät riitä kaikkeen. Resurssipainotukset suhteessa tarvittavaan työpanokseen ovat aivan liian pienet. Varsinkin käynnistysvuosina 1 3 v. lisäpanostusta olisi pitänyt pystyä suuntaamaan alueille suhteessa odotettuihin toimenpiteisiin. Koettuun kiireeseen ja ajankäytön mahdollisuuksiin vaikuttavat varmasti henkilöresurssit, työnkuva ja alueella olevien kerhojen määrä sekä sitä kautta konsultoinnin ja markkinoinnin tarve. Alueiden vastuulla olevat erilaiset hankkeet ja niihin liittyvä työ tuovat vuoden kiertoon omat ongelmansa. Ruuhkakausilta ei voi välttyä. Paneutuminen kiirekausiin ja aikataulun (eli vuotuiset kerhomalliin liittyvät valtakunnalliset toiminnot) tarkempi suunnittelu voisivat tuoda työn tekemiseen väljyyttä niille aluetyöntekijöille, joilla on paljon muitakin rinnakkaistöitä. Aikataulujen tarkastelussa on syytä ottaa huomioon myös muut alueiden kautta kulkevat Nuoren Suomen ja SLU:n hankkeet. 2.3 Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Kolmannessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan kerhomallin organisoimiseen liittyvien toimintojen kuormittavuutta. Vastaukset jakaantuivat lähes tasan erityyppisiin luokkiin (5 vastausta = kuormittaa jonkin verran, 7 vastausta = kuormittaa hyvin/erittäin paljon). Vaikka em. aikaresurssikysymyksessä oli vastattu aikaa olevan melko hyvin käytössä, saattoivat toimintamalliin liittyvät työt olla silti kuormittavia. Kuormitusta aiheuttavia tekijöitä olivat asian uutuus joko uutena toimintamallina tai sitten vastuu 19

20 työtehtävästä oli siirtynyt kesken kaiken ko. henkilölle ja uuden asian opettelu vei paljon aikaa. Myös koulutusten toteuttaminen vaati paneutumista etenkin ensimmäisenä vuonna, mikä aiheutti ylimääräistä kuormittuneisuuden tunnetta. Ajankäytön kannalta hankalaa oli kerhoon liittyvien toimintojen osuminen samaan aikaan muiden hankkeiden yms. kanssa. (vrt. edellinen kysymys ja yhteenveto). Lisäksi toimintamalli koettiin sirpalemaiseksi: siihen liittyi paljon yksittäisiä pieniä tehtäviä ja töitä, jotka jakaantuivat ympäri vuoden. Tämä ympärivuotisuus aiheutti joillekin vastaajille kuormituksen tunnetta muita enemmän. Hengähdystaukoja ei välttämättä ole ja työ on ikään kuin menossa koko ajan: Aikataulut kerhossa keskittyy kiireaikoihin, jolloin paljon muutakin samanaikaista työtä joko muiden Nuoren Suomen hankkeiden tai muiden hommien tiimoilta. Ensimmäisen kerran toteutetut koulutukset ja niiden suunnittelu luonnollisesti kuormittivat enemmän...perustyö ei ole kuormittavaa (koulutus, markkinointi). Oma lisänsä tulee toimintaan liittyvästä raportoinnista. Paljon uusia erillisiä asioita (koulutukset, materiaalit, kapteenit, ohjaajat, palaverit, tarkistukset, tunnukset). Lisäksi toiminta ajoittuu koko vuodelle. Perustyön osuus on iso osa toimintaa, samoin uusia asioita uusilla ohjeilla tulee koko ajan mukaan ja ne kuormittavat työtä. Toimintatavassa liian paljon pieniä yksityiskohtia päästävä suurempiin kokonaisuuksiin. Vastuun jakaminen muiden oman alueen työntekijöiden kanssa helpotti joidenkin vastaajien työtä. Siksi he eivät kokeneet toimintamalliin liittyviä toimintoja kuormittavina. Työtä oli sopivasti, mutta kiirejaksoihin painottuva työ aiheutti erään vastaajan mukaan huolimattomuutta tai työn 20

21 puolinaista tekemistä, koska asioihin ei ehtinyt paneutua kunnolla. Kokonaisuutena ne vastaajat, jotka eivät kokeneet toimintaa työteliääksi, uskoivat työn rutinoituvan ja sujuvuuden paranevan tulevaisuudessa: Eka vuosi ollut varmaan kuormittavin yhteisten toimintalinjojen löytämiseksi, usko tulevaisuuteen ja kokonaisuuden toimivuuteen hyvä. Syksyn koulutukset kuormittavat jonkun verran ja jos kouluttajista toinen estyy syystä tai toisesta, kaikki jää yhdelle. Sopivasti muuten, mutta kiire jaksottaista ja tämä aiheuttaa huolimattomuutta. Vastaajien arviot kuormittuneisuuden tuntemuksista liittyivät pitkälti ajankäyttöön. Uuden toimintamallin sisäistämiseen ei ollut välttämättä riittävästi aikaa käytössä ja tämä aiheutti stressiä. Asia sinällään on varsin tyypillinen ilmiö ja toimintamallin jatkuessa keskeiset työt tulevat hoidetuksi rutinoidummin. Vastaukset, joissa kuormittuneisuuden tuntemukset olivat aiheutuneet toimintamallin sirpaleisuudesta, linkittyvät osin tähän asiaan. Liian pienistä osista rakentuva kokonaisuus on työntekijälle (tässä tapauksessa aluevastaava) vaikeammin hallittava. Toimintamallin kehittämisen kannalta tähän kannattaa kiinnittää huomiota ja tarkastella asiaa realistisesti eri toimijatahojen osalta. 2.4 Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Työn- ja vastuunjako Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen välillä toimi vastaajien mielestä hyvin. Mahdollisuus osallistua toimintamallin suunnitteluun yhdessä Nuoren Suomen kanssa koettiin tärkeimmäksi yhteistyötä edistäväksi tekijäksi. Tämä sitoutti alueihmisiä mukaan toimintaan. 21

22 Aikataulut on tehty yhdessä ja se on perusta toimivuudelle. Pieniä juttuja voi aina tulla, mutta yhteiset pelisäännöt on ja niiden mukaan oletetaan toimittavan. Vaikka kokonaisuus oli toimiva, kehitettäviä asioita työn- ja vastuunjaollisissa kysymyksissä löytyi paljon. Keskeisimpänä kehitettävänä asiana ilmeni rahanjakoon liittyvät tekijät. Tällä hetkellä aluerahassa on perus- ja tulososa. Alueet saavat tietyn tuen Löydä liikunnan perustöistä, koulutussetelin koulutetuista ohjaajista ja kapteeneista sekä kerhokohtaisen korvauksen tunnuksen hakeneista tahoista. Aluevastaavat kokivat rahoituksen pirstaleisena ja työläästi toteutettavana kokonaisuutena: Kokonaisuus ok, mutta rahanjaon kriteerit kismittää ja heikentää luottamusta. Välillä asioita paljon, ei ehdi sisäistämään kaikkea, asioita liikaa! Kokonaisuus ok, korvausmenettelyt saatava vielä ajan tasalle. Mallia on suunniteltu niin valtakunnallisella kuin aluetasoilla pienryhmissä, joka on ollut toimivaa. Alueet ovat saaneet olla alusta asti mukana ja se on varmasti lisännyt myös sitoutumista. Aikataulut ovat olleet aivan liian tiukkoja uusien asioiden eteenpäinviemiseksi ja moni asia on mennyt kentälle liian vaillinaisella pohdinnalla ja suunnittelulla. Perustyönjako ja organisointi ollut toimivaa. Rahoituskokonaisuutta tulee miettiä tuleville vuosille uudestaan, alueille tulosraha on pilkottu hieman liian pieniin palasiin. Paljon hyvää valmisteltua aineistoa ja toimintaa tehdään riittävällä panostuksella. Toteutusmalli joiltain osin irti käytännön toiminnan arjesta ja 22

23 liian teoreettinen. Toimintamallissa jonkin verran rahalla ohjaamisen ja vanhakantaisen käskyttämisen periaatetta. Kriteerit ja perusteet tuleekin esittää selkeämmin ja kokonaisuutena rahoitukseen on löydyttävä yksinkertaisempi ratkaisu. Pieniin osiin pilkottu rahoituskokonaisuus muistutti eräästä vastaajasta jopa käskytykseltä, jossa rahoitusperusteet määrittivät toimintaa tiettyyn suuntaan. Kehitettävää löytyi myös suunnittelusta ja mallin viemisestä kentälle. Nyt se koettiin joidenkin aluevastaavien mukaan tapahtuneen vauhdikkaasti, jopa liian kiireisesti, jolloin eteenpäin vieminen etenkin kentälle oli tapahtunut liian hätiköiden ja valmistelematta. 2.5 Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Alueiden Löydä liikunta -vastaavilta tiedusteltiin kerhomallin jatkuvuuden ja onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä sekä oman alueen näkökulmasta että valtakunnallisesti. Omalla alueella kerhomallin onnistumisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeimmät tekijät liittyivät aluevastaavien mielestä markkinointiin, toimintaresursseihin ja toimintamallin tukitoimien säilymiseen. Markkinointiin liittyvissä asioissa henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä, samoin kokonaisvaltaista markkinoinnin tehostamista ja monipuolistamista. Tukitoimista koulutuksia ja niihin liittyvien materiaalien laadukkuuden säilyvyyttä pidettiin tärkeänä kerhojen kannalta. Toimintamallista ei saa myöskään tehdä liian monimutkaista kerhoille. Toimintaresursseista tärkeimmäksi nousivat taloudelliset asiat ja etenkin em. taloudellisen korvaavuuden vakiinnuttaminen. Muita yksittäisiä jatkuvuuteen vaikuttavia asioita olivat toimintamallin joustavuuden säilyttäminen, hyvien mallien kierrättäminen ja alueiden välinen yhteistyö: 23

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? TEHTÄVÄ: VAIHE 1. Aikaa 3 minuuttia. Mieti yksi omasta mielestäsi tärkeä laatutekijä käytännön työssäsi urheiluseurassa.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 SUKSICROSS, MÄKIHYPPY, YHDISTETTY, MAASTOHIIHTO, AMPUMAHIIHTO STRATEGIA Esikuvat Sitoutuminen kaikilla tasoilla Lapset & perheet Koulut

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013. 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2.

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013. 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2. NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö Nurmijärven Taitoluistelijat ry on Nurmijärven kunnan alueella, erityisesti Klaukkalan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi - lajikerhokansio. Työkalut 6 9-vuotiaiden lasten seuratoimintaan sekä alakoulujen, seurakuntien ja nuorisotalojen kerhotoimintaan

Kasva urheilijaksi - lajikerhokansio. Työkalut 6 9-vuotiaiden lasten seuratoimintaan sekä alakoulujen, seurakuntien ja nuorisotalojen kerhotoimintaan Kasva urheilijaksi - lajikerhokansio Työkalut 6 9-vuotiaiden lasten seuratoimintaan sekä alakoulujen, seurakuntien ja nuorisotalojen kerhotoimintaan Helppokäyttöinen materiaalipaketti Auttaa hauskojen,

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot