Kati Lehtonen. Löydä liikunta -kerhojen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kati Lehtonen. Löydä liikunta -kerhojen arviointi"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Löydä liikunta -kerhojen arviointi

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 206 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2007

3 SISÄLLYS Saatteeksi Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Löydä liikunta -kerhon perustaminen Aluekyselyn tuloksia Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Riittämättömät resurssit ovat toimintamallin onnistumisen este Kehitettäviä kohteita on runsaasti...27

4 3 Kerhot kertovat Kerhomallit Työnjako kerhoissa on sujuvaa Edullista toimintaa helppojen kulkuyhteyksien varrella Leikki on lapsen työtä Vähän vai paljon liikkuva liikkumaton? Koulutukset ja materiaalit käyttäjän silmin Tulevaisuus ja kehittämisideat Yhteenveto ja johtopäätökset...63 Lähteet...77 Liitteet

5 Saatteeksi Tässä raportissa tarkastellaan Löydä liikunta -toimintamallia, joka on 6 12-vuotiaille lapsille suunnattu liikuntakerho. Malli on suunniteltu yhdessä Nuoren Suomen, SLU:n aluejärjestöjen ja lajiliittojen kanssa. Löydä liikunta -kerhojen toiminnassa keskeistä on monipuolinen liikunta ja vähän liikkuvien lasten aktivointi ilman kilpailullisia tavoitteita. Raportin tavoitteena on arvioida näiden tavoitteiden toteutumista ja esittää joitakin tulevaisuuden kehittämisehdotuksia. Aineisto kerättiin aluejärjestöjen hankevastaaville tehdyllä kyselyllä, kerhokapteeneille ja -ohjaajille tehdyillä teemahaastatteluilla ja Nuoren Suomen esiprojektisuunnitelmilla sekä kartoituksilla. Löydä liikunta -toimintamallin kehittäminen on osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa ( ), joka on laadittu yhteistyössä opetusministeriön, Nuoren Suomen, urheilun lajiliittojen, SLU:n aluejärjestöjen sekä muiden liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Liikuntaohjelman kokonaistavoite on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Ohjelmaan kuuluvien seura- ja lajiliittohankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 lähtien Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET. 5

6 Ensimmäiset kerhot perustettiin syksyllä Toukokuun lopussa 2007 toimivia ja Löydä liikunta -tunnuksen saaneita kerhoja oli 215 ympäri Suomen. Eniten kerhoja olivat perustaneet urheiluseurat (117 kpl). Muita tahoja olivat kaupungit/kunnat (34 kpl), erilaiset yhdistykset, kuten näkövammaisten yhdistykset (25 kpl) ja 4H (12 kpl). Lisäksi alle kymmenen kerhon järjestäjätahoina olivat koulut, opistot, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. Tässä raportissa tehdään aluksi toimintamallin suunnitteluvaiheeseen katsaus, jossa on hyödynnetty Nuoren Suomen projektisuunnitelmia. Ensimmäinen luku on tarkoituksella pyritty pitämään tiiviinä ja näin on jätetty tilaa seuraaville kahdelle luvulle, joissa esitellään aluekyselyn ja teemahaastattelun tuloksia. Näissä luvuissa on runsaasti sitaateissa kursivoiduilla teksteillä olevia suoria lainauksia joko haastatteluista tai kyselyistä. Niiden kautta lukija voi itse tehdä myös omia johtopäätöksiään ja tulkintojaan kannanotoista. Lisäksi kerhotoimijoiden äänen ja mielipiteiden esiin nostamisella halutaan luoda konkreettinen kuvaus erilaisista kerhomalleista ja toiminnan toteuttajatahoista. 6

7 1 Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Tässä luvussa tarkastellaan Nuoren Suomen Löydä liikunta -toimintamallin taustoja ja perusteita. Lisäksi käydään läpi toimintamallin tavoitteet, kriteerit ja organisoituminen. 1.1 Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Erilaisia liikuntakerhoja on järjestetty Suomessa jo pitkään urheiluseurojen ja koulujen toimesta luvun alkupuolella SVUL:n seurojen lasten urheilukoulu -ohjelma pyrki lisäämään urheiluseurojen liikuntakerhojen monipuolisuutta. Samantyyppinen toiminta jatkuu yhä edelleen monissa seuroissa. Lisäksi järjestötasolla Nuori Suomi -ohjelman kautta alettiin edistää lasten liikunnan monipuolisuutta vuodesta (Laihonen 2003) Julkisuudessa käyty keskustelu viritti toimijoita entistä aktiivisempaan työhön lasten liikunnan monipuolistamiseksi. Perinteisen seuratoiminnan ja koulujen rinnalle nousivat iltapäiväkerhot sekä yhdistysten järjestämät sitoutumattomat liikuntakerhot. Olemassa olevaa toimintaa löytyi huomattavan paljon ja tälle pohjalle Nuoressa Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Löydä liikunta -kerhomallia vuosien aikana. Sillä 7

8 hetkellä olemassa olleista monipuolisista liikuntakerhoista tehtiin kartoitus (Laihonen 2003), Sen tavoitteena oli koota tietoa siitä, millaisia kerhoja eri tahot järjestivät 7 12-vuotiaille lapsille ja mitä tukitoimia järjestäjät toivoivat toimintansa tueksi.(emt.) Kartoituksesta kävi ilmi, että liikuntakerhojen järjestäjiä yhdisti halu tarjota lapsille monipuolisen liikunnan kokeilupaikka ja samalla edistää lasten hyvinvointia ja liikunnan määrää. Monipuolisen liikunnan tarve oli lähtenyt vanhempien toiveesta ja koululiikunnan vähenemisen vaikutuksista. Toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, sillä osa kerhoista painottui yhteen lajiin ja osa toimi ilman lajisidonnaisuutta. Lisäksi kilpailuihin osallistuttiin vaihtelevasti. (Laihonen 2003) Kartoituksen tulosten lisäksi Löydä liikunta -toimintamallin rakentumiseen vaikutti tieto siitä, että vain 30 % lapsista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Samaan aikaan monet tutkimukset osoittivat, että liikunta on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Näiden lisäksi huomioitiin yhteiskunnan teknistyminen ja elämän fyysinen helppous, jotka osaltaan aiheuttivat arkiliikunnan vähentymistä myös lasten keskuudessa. (Laihonen 2003) Uuden toimintamallin kehittelyssä otettiin huomioon myös se, että urheiluseurojen toimintaan toivottiin lisää monilajisuutta. Seurat olivat potentiaalinen toimintaympäristö, sillä niiden tarjoamaan toimintaan osallistui lähes puolet alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Lisäksi löytyi runsaasti niitä lapsia ja nuoria, jotka olisivat halunneet osallistua organisoituun seuratoimintaan, mutteivät syystä tai toisesta voineet. (Eerola & Viitanen 2005) Nuoren Suomen vuonna 2003 teettämä kartoitus (Laihonen) oli ensimmäisiä toimenpiteitä, jolla uutta kerhomallia lähdettiin järjestössä kehittämään. Aktiivinen työskentelyaika oli vuosien aikana, jolloin kehitettiin koulutuksia ja materiaaleja sekä tehtiin joitakin pilottikokeiluja (esim. Porissa toteutettu Osaavat ohjaajat -koulutus). Lisäksi vuoden 2006 aikana kampanjointia vauhditettiin jakamalla liikuntavälinekasseja (Riemureput). Tämä mahdollistui yhteistyökumppaneiden avustuksella. 8

9 Nuoressa Suomessa hankkeesta vastasivat vuosien aikana pääosin Riikka Eerola ja Marko Viitanen. Eerola vastasi iltapäivätoiminnasta ja Viitasella oli kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä. Vuoden 2005 aikana toimenkuvat muuttuivat ja Viitanen toimi hankevastaavana syksyyn 2006 asti. (Viitanen 2007) Tuolloin henkilövaihdoksien myötä kokonaisvastuu siirtyi Päivi Laihoselle ja osa-aikaisena (yksi päivä/viikko) työskennelleelle Karita Toivoselle, joka toimii päätoimisesti SLU:n Lounais-Suomen Turun aluejärjestössä. Toivosen työpanoksen myötä tavoitteena oli samalla tiivistää Nuoren Suomen ja alueiden välistä yhteistyötä. Toivosen osa-aikainen työ Löydä liikunta -projektissa päättyi toukokuussa 2007 ja hankevastuu siirtyi kokonaisuudessaan Laihoselle. 1.2 Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Uuden kerhotoiminnan tavoitteeksi asetettiin Nuoressa Suomessa uusien, hauskojen liikkumismahdollisuuksien kehittäminen 6 12-vuotiaille lapsille. Haluttiin varmistaa lasten päivittäiset liikuntamahdollisuudet sekä vähemmän liikkuvien ja passiivisten lasten saaminen mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Koulutusta haluttiin tarjota kaikille potentiaalisille lasten liikuttajille. Lisäksi lasten vanhemmille haluttiin tarjota tietoa, kannustusta ja apua lasten liikkumisen lisäämiseksi. (Eerola & Viitanen 2005) Eerolan ja Viitasen vuonna 2005 tekemän projektisuunnitelman tavoitteet ovat ohjanneet toimintamallin rakentumista. Kerhoa markkinoivissa esitteissä (Nuori Suomi, 2007: Monipuolinen liikuntakerho 6 12-vuotiaille lapsille) toimintamallin tämän hetkiset tavoitteet ovat tiivistyneet seuraavaan muotoon: tavoitteena mahdollistaa liikunnan harrastaminen yhä useammalle 6 12-vuotiaalle lapselle, myös vähän liikkuvalle lapselle; 9

10 liikuntakerhotoiminnan vauhdittaminen ja tukeminen eri tahojen toteuttamana; harrastustoiminnan monipuolisuuden lisääminen. Järjestäjätahoina voivat toimia urheiluseurat, koulut, iltapäiväkerhot ja muut yhdistykset joko yksittäin tai yhteistyöprojektina. Kerhon toimintakriteereitä on kahdeksan kappaletta: kerhossa liikutaan vuoden aikana vähintään kolmessa toimintaympäristössä ja tutustutaan vähintään kolmeen lajiin/liikkumismuotoon; kokoonnutaan toimintakausilla 1 2 kertaa viikossa; toiminta on leikkiä, kisailua, oppimista, tutustumista eri lajeihin ja omien taitojen kehittämistä; liikuntakerho ei ryhmänä osallistu sarja- eikä kilpailutoimintaan; liikuntakerho on edullinen; liikuntakerho on mahdollisimman lähellä lapsen kotia; huomioidaan yksilön kasvun vaiheet; kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan (www.nuorisuomi.fi/llkriteerit). Kriteereistä on nähtävissä monipuolisuuden korostaminen sekä lajikokeiluiden että toimintaympäristöjen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kerhoissa pyritään liikkumaan esimerkiksi sisätiloissa, lumella ja vedessä. Ei siis riitä, että pelataan kolmea erilaista pallopeliä tai jääpeliä vuoden aikana. Erilaisten liikkumisympäristöjen kautta monipuolisuus toteutuu siten osittain jo olosuhteiden myötä. Löydä liikunta -kerho ei voi ryhmänä osallistua sarja- tai kilpailutoimintaan. Yksittäinen lapsi voi kuitenkin olla mukana jossain muussa seurassa (tai mahdollisesti samassa seurassa, jossa on myös kilpailutoimintaa) ja pelata siinä olevassa joukkueessa tai osallistua henkilökohtaisiin kilpailuihin. 10

11 Yksilöllisyys ja lasten erilainen kehittyminen on pyritty huomioimaan kriteereissä laaja-alaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ikäryhmiin jaettua toimintaa (esimerkiksi 6 7-vuotiaat ja 8 9-vuotiaat) tai taito-/tasoryhmiä. Lapsia kannustetaan myös omaehtoiseen liikkumiseen, jolloin jokaisen koti- ja arkiympäristön mahdollisuudet tulevat hyödynnetyksi. Kannustuksen myötä toivotaan myös vähän liikkuvien lapsien aktivoituvan kerhon ulkopuolella. Koska kilpailutoiminta ei ole osa kerhotoimintaa, oppiminen tapahtuu leikkien, kisailujen ja omien taitojen kehittämisen kautta. Myös tämä mahdollistaa yksilöllisten taitoerojen huomioimisen. Osallistumisen helppous on pyritty huomioimaan kriteereissä siten, että toiminta tulisi järjestää mahdollisimman lähellä lapsen kotia. Esimerkiksi koulupäivän jälkeen koululla järjestettävä kerho on lapselle helppo tapa osallistua toimintaan. Ympäristö on lapselle tuttu eikä turhia siirtymisiä paikasta toiseen tarvitse tehdä. Kerhomaksun edullisuudella pyritään takaamaan se, että jokainen lapsi voisi perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta osallistua toimintaa. Kerhon voi toteuttaa myös monin eri tavoin. Perinteisissä urheiluseuramalleissa yhden lajin urheiluseura järjestää kerhon oman lajin pohjalle monipuolistaen lajiharjoittelua. Yleisseuroissa eri lajijaostot voivat puolestaan järjestää vuorotellen viikoittaisia liikuntatuokioita ja samaa mallia voidaan toteuttaa usean urheiluseuran toimintamallissa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kerho toimii koordinoidusti useamman seuran yhteisvoimin ja kukin seura vastaa 3 5 viikon liikuntakerhojaksosta. Muita järjestäjätahoja voivat olla muun muassa kunta/kaupunki, seurakunta, paikallistason yhdistykset kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja 4H, koulu tai vanhemmat. (Nuori Suomi, 2007b. Opas kerhokapteeneille.) 11

12 1.3 Löydä liikunta -kerhon perustaminen Löydä liikunta -kerhon perustaminen lähtee järjestäjätahon innostuksesta asiaan (kuvio 1). Kerhon voi perustaa mihin aikaan vuodesta tahansa eli se ei ole sidottua tiettyihin hakuaikoihin. Kerholla voi olla takanaan jo pitkä toimintahistoria tai vastaavasti kyseessä voi olla toimintaansa aloittava kerho. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään oman alueen Löydä liikunta -kerhoista vastaavaan henkilöön, joka ohjeistaa jatkotoimenpiteistä (1). Järjestäjällä tulee olla ensimmäisenä tiedossa henkilö, joka sitoutuu kerhokapteeniksi (2). Kapteenin toimenkuvaan kuuluu muun muassa kerhoohjaajien hankkiminen sekä kerhotilojen yms. toimintaresurssien järjestäminen. Aluejärjestön tehtävänä on pitää maksuton kerhokapteenikoulutus (kesto noin 3 h). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho vuotiaille lapsille) Seuraavassa vaiheessa, mikäli järjestäjätaho haluaa kerholleen Löydä liikunta -tunnuksen, sen tulee kouluttaa ohjaaja/ohjaajat kerholle (3). Myös tämän koulutuksen järjestää aluejärjestö. Ohjaajakoulutus on maksullinen (noin 60 ) ja sen kesto on noin 6 h. Sen aikana käydään läpi muun muassa kerhon toimintaan, ohjaamiseen ja liikunnan suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi esitellään monitaiturimerkistö, jonka tavoitteena on tukea uusien taitojen oppimista. Ohjaajalle annetaan koulutuksessa monitaituri -tehtäväkortit, joiden avulla pyritään innostamaan lapsia liikkumaan salissa, lumella, jäällä, vedessä, pihalla, kentällä ja maastossa. Ohjaajille ja kapteeneille suunnattujen tehtäväkorttien tarkoitus on olla apuna motoristen perustaitojen ja eri lajien taitojen opetuksessa, helpottaa suunnittelua ja monipuolisen liikunnan toteuttamista sekä tarjota helppoja ja nopeita tehtäviä/ohjeita ohjaajille. Tehtävät on jaoteltu 6 8-vuotiaiden ja 9 12-vuotiaiden tehtäviin ja niitä on jokaiseen toimintaympäristöön. Tehtäväkortteja suositellaan käytettäväksi kauden aikana useasti harjoiteltaessa tietyn toimintaympäristön taitoja ennen tehtävien suorituskertaa. 12

13 Lapsille voidaan tilata myöhemmässä vaiheessa omat maksulliset monitaiturikortit, joiden avulla voidaan suorittaa erilaisia monitaiturimerkkejä. Lasten monitaiturikorttien ja monitaiturimerkkitarrojen tarkoituksena on kannustaa lasta monipuoliseen liikkumiseen kuudessa eri monitaituriympäristössä. Ohjaajan tehtävänä on valita vähintään kolmen toimintaympäristön kortit vuoden ajalle. Kortteihin kirjataan lapsen suorittamat tehtävät vapaa-aikana ja kerhoissa. Kun lapsi on suorittanut tietyn toimintaympäristön tehtävät, hän on suorittanut monitaiturimerkin ja saa tarran, jonka voi kiinnittää omaan monitaiturijulisteeseensa. (www.nuorisuomi.fi/monitaiturimerkisto) Löydä liikunta -kerhotunnus myönnetään sen jälkeen, kun ohjaajakoulutuksesta on sovittu ja kerhoa on kehitetty kriteerien mukaisesti. Tunnuksen haku tapahtuu täyttämällä ja lähettämällä Nuoren Suomen www-sivuilla oleva hakulomake (4). Päätös tunnuksen saamisesta tehdään Nuoressa Suomessa ja aluejärjestössä. Kyseiset tahot järjestävät myös jatkokoulutusta ja tapaamisia kerhokapteeneille ja ohjaajille (5). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho 6-12-vuotiaille lapsille) Lisäksi tällä hetkellä ajatuksena on, että tunnuksen saaneiden kerhojen toiminta tarkistettaisiin noin kahden vuoden välein. Tarkistusten myötä voitaisiin selvittää esimerkiksi toimivien kerhojen määrä ja toteuttajatahot. Alueiden ja Nuoren Suomen yhteistyötä tehdään myös keväälle sijoittuvassa Spurttisäkki (liikuntavälinekassi) -kampanjassa, jossa jaetaan 500 säkkiä uusille tai toimintaansa kehittäville seuroille. Aluetyöntekijä tekee ehdotukset niistä kerhoista, joille ilmainen välinekassi luovutetaan ja Nuori Suomi tekee lopullisen päätöksen säkin saavista tahoista. 13

14 Kuvio 1. Löydä liikunta -kerhon käynnistäminen. KERHO - toteuttajataho innostuu toiminnan järjestämisestä: yhteys aluejärjestöön (1) - kerhokapteenin valinta (2) - ohjaajien kouluttaminen ja toiminnan kehittäminen/suunnittelu kriteerien mukaiseksi (3) - tunnushakemuksen täyttäminen (4) - kriteerien mukaisen toiminnan toteutus, osallistuminen jatkokoulutuksiin jne. (5) NUORI SUOMI - tuotteen kehittäjä - toimintamallin kokonaiskoordinointi - tiedottaminen ja markkinointi valtakunnallisesti, alueille, lajiliitoille jne. - materiaalituotanto - tunnuksen myöntäminen yhdessä alueen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä alueiden kanssa (5) ALUEJÄRJESTÖ - konsultointi kerhon perustamisvaiheessa (1) - kerhokapteenikoulutus (2) - ohjaajakoulutus (3) - Löydä liikunta -tunnuksen myöntäminen yhdessä Nuoren Suomen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä Nuoren Suomen kanssa (5) - ehdotukset Spurttisäkkien saajista LAJILIITOT - toiminnasta tiedottaminen seuroille mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan 14

15 Aluejärjestöjen rooli Löydä liikunta -kerhojen perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä on keskeinen. Järjestöt huolehtivat tarvittavasta koulutuksesta ja kerhotoiminnasta vastaava henkilö toimii samalla yhteyshenkilönä kerhojen perustamisvaiheessa sekä toimintaa kehitettäessä. Tämän lisäksi alueiden rooli on merkityksellinen Spurttisäkkikampanjan, jatkokoulutusten sekä erilaisten tapaamisten (kapteenit ja ohjaajat) organisoinnissa yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Löydä liikunta -toimintamallia pyritään pitämään esillä ympärivuotisesti alueiden erilaisissa tilaisuuksissa (esimerkiksi Sinettiseurakierros) ja mahdollisuuksien mukaan myös alueiden kesäleireillä. Toimintaa ja tapahtumia kerhon ympärille liittyvään mainontaan, markkinointiin ja koulutukseen tulee aluejärjestöille siten ympärivuotisesti. Keskeisen toimintaroolinsa myötä aluejärjestöt ovat osallistuneet pienryhmätyöskentelyyn Nuoren Suomen kanssa. Sen tavoitteena on ollut toimintamallin kokonaiskehittäminen, suunnittelu sekä aluenäkökulman esiintuominen. Nuori Suomi on toimintamallin kokonaiskehittäjä ja se myös koordinoi hanketta. Materiaalituotanto koulutusten ja mainonnan osalta on tärkeä osa toiminnan yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi alueiden resurssit omien koulutusten ja materiaalien tuottamisessa ovat vähäiset, joten yksittäisenä tahona Nuorella Suomella on päävastuu materiaalituotannosta. Nuoressa Suomessa tehdään myös lopulliset päätökset Löydä liikunta -tunnuksen ja Spurttisäkin saavista kerhoista. 15

16 2 Aluekyselyn tuloksia SLU:n aluejärjestöjen Löydä liikunta -vastaaville lähetettiin maaliskuussa 2007 kysely (liite 1). Sillä haluttiin selvittää aluetyöntekijöiden mielipiteitä toimintamallista ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 12 aluetta. 2.1 Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Löydä liikunta -kerhojen/toimintamallin merkitys lasten liikunnan monipuolistajana oli vastaajien mielestä joko hyvin merkittävä tai erittäin merkittävä. Yksi vastaaja kahdestatoista piti mallia jonkin verran merkittävänä, koska toiminta on uutta ja nyt eletään vasta tutustumisvaihetta. Ne vastaajat, jotka pitivät mallia merkittävänä tai erittäin merkittävänä, toivat esille erilaisia myönteisiä kerhoon liittyviä asioita. Esimerkiksi Löydä liikunta - tyyppiselle kerhomuodolle oli ollut tilausta jo kauan aikaa, koska kilpailupainotteiset lajikerhot eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Tilaus ollut pitkään ko. mallille, otettu hyvin vastaan, toivottavasti myös tulevaisuudessa harrasteväylä säilyy seuratoiminnassa. Kriteerit ohjaa toimintaa, valmis malli. 16

17 Löydä liikunta -kerho hyvä paikka niille, joilla ei kilpaurheilumotiivia. Vähän liikkuvia lapsia paljon. Samansuuntainen toimintalinja koetaan myös hyväksi, koska monipuolisuuden ympärille kietoutuvat tukitoimet ovat linjassa kerhomallin yleistavoitteiden kanssa. Toimintamallia pidetään myös lapsia motivoivana ja liikunnan harrastamista lisäävänä. Seuroissa sekä muissa toteuttajatahoissa toimintamalli on otettu hyvin vastaan ja joillakin alueilla on jo näyttöä siitä, että vähän liikkuvia lapsia on saatu mukaan. Koulutusmalli ohjaajia kannustava, toimintamalli innostaa lapsia liikuntaan. Monipuolisuus on selkeä ohjeistus kriteereissä niin uusille kuin vanhoillekin kerhoille. Oppaissa ja koulutuksissa ohjeet ja mallit ovat samoin selkeitä. Samoin tehtäväkorttien ja materiaalit edesauttavat monipuoliseen liikuntaan. Sama merkitys myös muilla tiedotteilla. Eli kokonaisuutena linjaus on yhteneväinen ja selkeä. Kommenteista on havaittavissa selkeästi myönteinen suhtautuminen toimintamalliin ja sen tavoitteisiin. Eri tukitoimilla ja sisällöillä (koulutukset, materiaalit, tapaamiset, tehtäväkortit jne.) on toisiaan tukeva vaikutus, ja samansuuntainen tavoite ohjaa toimintaa tiettyjen raamien mukaan. 2.2 Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Suurin osa eli kahdeksan vastaajaa kahdestatoista ilmoitti ehtivänsä käyttää liian vähän tai jonkun verran aikaa kerhoon liittyviin vuotuisiin toimintoihin (markkinointi, koulutukset, tapaamiset, kampanjat jne.). Neljä vastaajaa ehti käyttää kerhoon liittyviin tukitoimiin hyvin aikaa. Näistä vastaajista 17

18 kolme oli työskennellyt aluejärjestössä 6 10 vuotta eli heillä oli myös ehkä työkokemusta erilaisista uusista projekteista enemmän. Lisäksi ajankäyttöön vaikuttivat alueen sisäiset työnjaolliset asiat, työn painottaminen ja tuttuus eli kuinka hyvin on sisällä ko. toimintamallissa ja siihen liittyvissä asioissa. Työtä helpotti myös yhdessä Nuoren Suomen kanssa etukäteen suunniteltu aikataulu: Löydä liikunta on painopisteenä alueen toiminnassa. Alueet ovat saaneet osallistua aikataulutukseen ja suunnitteluun, joten se auttaa aikatauluttamaan hankkeen eri toimenpiteitä suhteessa muihin töihin. Välillä aikataulut ovat liian kireitä ja sillä on suora vaikutus ajankäyttöön. Asia tutumpi kuin viime vuonna ja myös aikataulu väljempi, joten aikaa on enemmän. Lasten ja nuorten yksikköön resursoitu eniten ihmisiä, helpottaa omaa työpaineitta. Vastaavasti ne, jotka tunsivat aikaresurssit puutteellisiksi, kertoivat muiden työtehtävien vievän paljon aikaa. Lisäksi vastausajankohdaksi sattunut kevät oli työntäyteistä muutenkin ja ehkä tämä vaikutti osaltaan vastauksiin ja yleiseen kiireen tuntemukseen. Etenkin markkinointiin käytetty aika koettiin ensimmäisenä vuonna liian vähäiseksi ja tämä johtui osin kireästä aikataulusta: Eka vuosi kaoottinen, kun ns. lisätyö tuli kuin puskan takaa. Silloin ei ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi pitänyt. Nyt tilanne on toinen, kun asia on tuttu ja siihen on varattu aikaa. Paljon muitakin toimintoja eri kohderyhmille ja monelta eri taholta. 18

19 Etenkin kevät katastrofiaikaa, kun esim. kesäleirit tulossa ja monia muitakin kampanjoita on keväisin. Työtä niin paljon lasten liikunnan puolella, että aikaresurssit eivät riitä kaikkeen. Resurssipainotukset suhteessa tarvittavaan työpanokseen ovat aivan liian pienet. Varsinkin käynnistysvuosina 1 3 v. lisäpanostusta olisi pitänyt pystyä suuntaamaan alueille suhteessa odotettuihin toimenpiteisiin. Koettuun kiireeseen ja ajankäytön mahdollisuuksiin vaikuttavat varmasti henkilöresurssit, työnkuva ja alueella olevien kerhojen määrä sekä sitä kautta konsultoinnin ja markkinoinnin tarve. Alueiden vastuulla olevat erilaiset hankkeet ja niihin liittyvä työ tuovat vuoden kiertoon omat ongelmansa. Ruuhkakausilta ei voi välttyä. Paneutuminen kiirekausiin ja aikataulun (eli vuotuiset kerhomalliin liittyvät valtakunnalliset toiminnot) tarkempi suunnittelu voisivat tuoda työn tekemiseen väljyyttä niille aluetyöntekijöille, joilla on paljon muitakin rinnakkaistöitä. Aikataulujen tarkastelussa on syytä ottaa huomioon myös muut alueiden kautta kulkevat Nuoren Suomen ja SLU:n hankkeet. 2.3 Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Kolmannessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan kerhomallin organisoimiseen liittyvien toimintojen kuormittavuutta. Vastaukset jakaantuivat lähes tasan erityyppisiin luokkiin (5 vastausta = kuormittaa jonkin verran, 7 vastausta = kuormittaa hyvin/erittäin paljon). Vaikka em. aikaresurssikysymyksessä oli vastattu aikaa olevan melko hyvin käytössä, saattoivat toimintamalliin liittyvät työt olla silti kuormittavia. Kuormitusta aiheuttavia tekijöitä olivat asian uutuus joko uutena toimintamallina tai sitten vastuu 19

20 työtehtävästä oli siirtynyt kesken kaiken ko. henkilölle ja uuden asian opettelu vei paljon aikaa. Myös koulutusten toteuttaminen vaati paneutumista etenkin ensimmäisenä vuonna, mikä aiheutti ylimääräistä kuormittuneisuuden tunnetta. Ajankäytön kannalta hankalaa oli kerhoon liittyvien toimintojen osuminen samaan aikaan muiden hankkeiden yms. kanssa. (vrt. edellinen kysymys ja yhteenveto). Lisäksi toimintamalli koettiin sirpalemaiseksi: siihen liittyi paljon yksittäisiä pieniä tehtäviä ja töitä, jotka jakaantuivat ympäri vuoden. Tämä ympärivuotisuus aiheutti joillekin vastaajille kuormituksen tunnetta muita enemmän. Hengähdystaukoja ei välttämättä ole ja työ on ikään kuin menossa koko ajan: Aikataulut kerhossa keskittyy kiireaikoihin, jolloin paljon muutakin samanaikaista työtä joko muiden Nuoren Suomen hankkeiden tai muiden hommien tiimoilta. Ensimmäisen kerran toteutetut koulutukset ja niiden suunnittelu luonnollisesti kuormittivat enemmän...perustyö ei ole kuormittavaa (koulutus, markkinointi). Oma lisänsä tulee toimintaan liittyvästä raportoinnista. Paljon uusia erillisiä asioita (koulutukset, materiaalit, kapteenit, ohjaajat, palaverit, tarkistukset, tunnukset). Lisäksi toiminta ajoittuu koko vuodelle. Perustyön osuus on iso osa toimintaa, samoin uusia asioita uusilla ohjeilla tulee koko ajan mukaan ja ne kuormittavat työtä. Toimintatavassa liian paljon pieniä yksityiskohtia päästävä suurempiin kokonaisuuksiin. Vastuun jakaminen muiden oman alueen työntekijöiden kanssa helpotti joidenkin vastaajien työtä. Siksi he eivät kokeneet toimintamalliin liittyviä toimintoja kuormittavina. Työtä oli sopivasti, mutta kiirejaksoihin painottuva työ aiheutti erään vastaajan mukaan huolimattomuutta tai työn 20

21 puolinaista tekemistä, koska asioihin ei ehtinyt paneutua kunnolla. Kokonaisuutena ne vastaajat, jotka eivät kokeneet toimintaa työteliääksi, uskoivat työn rutinoituvan ja sujuvuuden paranevan tulevaisuudessa: Eka vuosi ollut varmaan kuormittavin yhteisten toimintalinjojen löytämiseksi, usko tulevaisuuteen ja kokonaisuuden toimivuuteen hyvä. Syksyn koulutukset kuormittavat jonkun verran ja jos kouluttajista toinen estyy syystä tai toisesta, kaikki jää yhdelle. Sopivasti muuten, mutta kiire jaksottaista ja tämä aiheuttaa huolimattomuutta. Vastaajien arviot kuormittuneisuuden tuntemuksista liittyivät pitkälti ajankäyttöön. Uuden toimintamallin sisäistämiseen ei ollut välttämättä riittävästi aikaa käytössä ja tämä aiheutti stressiä. Asia sinällään on varsin tyypillinen ilmiö ja toimintamallin jatkuessa keskeiset työt tulevat hoidetuksi rutinoidummin. Vastaukset, joissa kuormittuneisuuden tuntemukset olivat aiheutuneet toimintamallin sirpaleisuudesta, linkittyvät osin tähän asiaan. Liian pienistä osista rakentuva kokonaisuus on työntekijälle (tässä tapauksessa aluevastaava) vaikeammin hallittava. Toimintamallin kehittämisen kannalta tähän kannattaa kiinnittää huomiota ja tarkastella asiaa realistisesti eri toimijatahojen osalta. 2.4 Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Työn- ja vastuunjako Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen välillä toimi vastaajien mielestä hyvin. Mahdollisuus osallistua toimintamallin suunnitteluun yhdessä Nuoren Suomen kanssa koettiin tärkeimmäksi yhteistyötä edistäväksi tekijäksi. Tämä sitoutti alueihmisiä mukaan toimintaan. 21

22 Aikataulut on tehty yhdessä ja se on perusta toimivuudelle. Pieniä juttuja voi aina tulla, mutta yhteiset pelisäännöt on ja niiden mukaan oletetaan toimittavan. Vaikka kokonaisuus oli toimiva, kehitettäviä asioita työn- ja vastuunjaollisissa kysymyksissä löytyi paljon. Keskeisimpänä kehitettävänä asiana ilmeni rahanjakoon liittyvät tekijät. Tällä hetkellä aluerahassa on perus- ja tulososa. Alueet saavat tietyn tuen Löydä liikunnan perustöistä, koulutussetelin koulutetuista ohjaajista ja kapteeneista sekä kerhokohtaisen korvauksen tunnuksen hakeneista tahoista. Aluevastaavat kokivat rahoituksen pirstaleisena ja työläästi toteutettavana kokonaisuutena: Kokonaisuus ok, mutta rahanjaon kriteerit kismittää ja heikentää luottamusta. Välillä asioita paljon, ei ehdi sisäistämään kaikkea, asioita liikaa! Kokonaisuus ok, korvausmenettelyt saatava vielä ajan tasalle. Mallia on suunniteltu niin valtakunnallisella kuin aluetasoilla pienryhmissä, joka on ollut toimivaa. Alueet ovat saaneet olla alusta asti mukana ja se on varmasti lisännyt myös sitoutumista. Aikataulut ovat olleet aivan liian tiukkoja uusien asioiden eteenpäinviemiseksi ja moni asia on mennyt kentälle liian vaillinaisella pohdinnalla ja suunnittelulla. Perustyönjako ja organisointi ollut toimivaa. Rahoituskokonaisuutta tulee miettiä tuleville vuosille uudestaan, alueille tulosraha on pilkottu hieman liian pieniin palasiin. Paljon hyvää valmisteltua aineistoa ja toimintaa tehdään riittävällä panostuksella. Toteutusmalli joiltain osin irti käytännön toiminnan arjesta ja 22

23 liian teoreettinen. Toimintamallissa jonkin verran rahalla ohjaamisen ja vanhakantaisen käskyttämisen periaatetta. Kriteerit ja perusteet tuleekin esittää selkeämmin ja kokonaisuutena rahoitukseen on löydyttävä yksinkertaisempi ratkaisu. Pieniin osiin pilkottu rahoituskokonaisuus muistutti eräästä vastaajasta jopa käskytykseltä, jossa rahoitusperusteet määrittivät toimintaa tiettyyn suuntaan. Kehitettävää löytyi myös suunnittelusta ja mallin viemisestä kentälle. Nyt se koettiin joidenkin aluevastaavien mukaan tapahtuneen vauhdikkaasti, jopa liian kiireisesti, jolloin eteenpäin vieminen etenkin kentälle oli tapahtunut liian hätiköiden ja valmistelematta. 2.5 Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Alueiden Löydä liikunta -vastaavilta tiedusteltiin kerhomallin jatkuvuuden ja onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä sekä oman alueen näkökulmasta että valtakunnallisesti. Omalla alueella kerhomallin onnistumisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeimmät tekijät liittyivät aluevastaavien mielestä markkinointiin, toimintaresursseihin ja toimintamallin tukitoimien säilymiseen. Markkinointiin liittyvissä asioissa henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä, samoin kokonaisvaltaista markkinoinnin tehostamista ja monipuolistamista. Tukitoimista koulutuksia ja niihin liittyvien materiaalien laadukkuuden säilyvyyttä pidettiin tärkeänä kerhojen kannalta. Toimintamallista ei saa myöskään tehdä liian monimutkaista kerhoille. Toimintaresursseista tärkeimmäksi nousivat taloudelliset asiat ja etenkin em. taloudellisen korvaavuuden vakiinnuttaminen. Muita yksittäisiä jatkuvuuteen vaikuttavia asioita olivat toimintamallin joustavuuden säilyttäminen, hyvien mallien kierrättäminen ja alueiden välinen yhteistyö: 23

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Musan Salama. strategia

Musan Salama. strategia Musan Salama strategia 2016-2018 STRATEGIAN TAUSTAA Musan Salaman strategia on rakennettu seuran toimihenkilöille tehdyn kyselyn sekä johtokunnan ja Palloliiton määrittämien tavoitteiden pohjalta. Lähtökohtana

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle liikunnallinen harrastus koulupäivän yhteyteen.

Jokaiselle lapselle liikunnallinen harrastus koulupäivän yhteyteen. TYÖVERSIO Mistä on kyse? Lasten Liike iltapäivien tavoitteena on tarjota monipuolista liikunnallista harrastustoimintaa mahdollisimman monelle alakouluikäisille lapselle koulupäivän yhteydessä paikallisten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010 VOK-arviointiseminaari 30.11.2010 Outi Aarresola www.kihu.fi

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 SUKSICROSS, MÄKIHYPPY, YHDISTETTY, MAASTOHIIHTO, AMPUMAHIIHTO STRATEGIA Esikuvat Sitoutuminen kaikilla tasoilla Lapset & perheet Koulut

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013. 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2.

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013. 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2. NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö Nurmijärven Taitoluistelijat ry on Nurmijärven kunnan alueella, erityisesti Klaukkalan

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot