Kati Lehtonen. Löydä liikunta -kerhojen arviointi
|
|
- Tapio Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kati Lehtonen Löydä liikunta -kerhojen arviointi
2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 206 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN ISBN (pdf) Jyväskylän yliopistopaino 2007
3 SISÄLLYS Saatteeksi Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Löydä liikunta -kerhon perustaminen Aluekyselyn tuloksia Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Riittämättömät resurssit ovat toimintamallin onnistumisen este Kehitettäviä kohteita on runsaasti...27
4 3 Kerhot kertovat Kerhomallit Työnjako kerhoissa on sujuvaa Edullista toimintaa helppojen kulkuyhteyksien varrella Leikki on lapsen työtä Vähän vai paljon liikkuva liikkumaton? Koulutukset ja materiaalit käyttäjän silmin Tulevaisuus ja kehittämisideat Yhteenveto ja johtopäätökset...63 Lähteet...77 Liitteet
5 Saatteeksi Tässä raportissa tarkastellaan Löydä liikunta -toimintamallia, joka on 6 12-vuotiaille lapsille suunnattu liikuntakerho. Malli on suunniteltu yhdessä Nuoren Suomen, SLU:n aluejärjestöjen ja lajiliittojen kanssa. Löydä liikunta -kerhojen toiminnassa keskeistä on monipuolinen liikunta ja vähän liikkuvien lasten aktivointi ilman kilpailullisia tavoitteita. Raportin tavoitteena on arvioida näiden tavoitteiden toteutumista ja esittää joitakin tulevaisuuden kehittämisehdotuksia. Aineisto kerättiin aluejärjestöjen hankevastaaville tehdyllä kyselyllä, kerhokapteeneille ja -ohjaajille tehdyillä teemahaastatteluilla ja Nuoren Suomen esiprojektisuunnitelmilla sekä kartoituksilla. Löydä liikunta -toimintamallin kehittäminen on osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa ( ), joka on laadittu yhteistyössä opetusministeriön, Nuoren Suomen, urheilun lajiliittojen, SLU:n aluejärjestöjen sekä muiden liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Liikuntaohjelman kokonaistavoite on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Ohjelmaan kuuluvien seura- ja lajiliittohankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 lähtien Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET. 5
6 Ensimmäiset kerhot perustettiin syksyllä Toukokuun lopussa 2007 toimivia ja Löydä liikunta -tunnuksen saaneita kerhoja oli 215 ympäri Suomen. Eniten kerhoja olivat perustaneet urheiluseurat (117 kpl). Muita tahoja olivat kaupungit/kunnat (34 kpl), erilaiset yhdistykset, kuten näkövammaisten yhdistykset (25 kpl) ja 4H (12 kpl). Lisäksi alle kymmenen kerhon järjestäjätahoina olivat koulut, opistot, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. Tässä raportissa tehdään aluksi toimintamallin suunnitteluvaiheeseen katsaus, jossa on hyödynnetty Nuoren Suomen projektisuunnitelmia. Ensimmäinen luku on tarkoituksella pyritty pitämään tiiviinä ja näin on jätetty tilaa seuraaville kahdelle luvulle, joissa esitellään aluekyselyn ja teemahaastattelun tuloksia. Näissä luvuissa on runsaasti sitaateissa kursivoiduilla teksteillä olevia suoria lainauksia joko haastatteluista tai kyselyistä. Niiden kautta lukija voi itse tehdä myös omia johtopäätöksiään ja tulkintojaan kannanotoista. Lisäksi kerhotoimijoiden äänen ja mielipiteiden esiin nostamisella halutaan luoda konkreettinen kuvaus erilaisista kerhomalleista ja toiminnan toteuttajatahoista. 6
7 1 Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Tässä luvussa tarkastellaan Nuoren Suomen Löydä liikunta -toimintamallin taustoja ja perusteita. Lisäksi käydään läpi toimintamallin tavoitteet, kriteerit ja organisoituminen. 1.1 Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Erilaisia liikuntakerhoja on järjestetty Suomessa jo pitkään urheiluseurojen ja koulujen toimesta luvun alkupuolella SVUL:n seurojen lasten urheilukoulu -ohjelma pyrki lisäämään urheiluseurojen liikuntakerhojen monipuolisuutta. Samantyyppinen toiminta jatkuu yhä edelleen monissa seuroissa. Lisäksi järjestötasolla Nuori Suomi -ohjelman kautta alettiin edistää lasten liikunnan monipuolisuutta vuodesta (Laihonen 2003) Julkisuudessa käyty keskustelu viritti toimijoita entistä aktiivisempaan työhön lasten liikunnan monipuolistamiseksi. Perinteisen seuratoiminnan ja koulujen rinnalle nousivat iltapäiväkerhot sekä yhdistysten järjestämät sitoutumattomat liikuntakerhot. Olemassa olevaa toimintaa löytyi huomattavan paljon ja tälle pohjalle Nuoressa Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Löydä liikunta -kerhomallia vuosien aikana. Sillä 7
8 hetkellä olemassa olleista monipuolisista liikuntakerhoista tehtiin kartoitus (Laihonen 2003), Sen tavoitteena oli koota tietoa siitä, millaisia kerhoja eri tahot järjestivät 7 12-vuotiaille lapsille ja mitä tukitoimia järjestäjät toivoivat toimintansa tueksi.(emt.) Kartoituksesta kävi ilmi, että liikuntakerhojen järjestäjiä yhdisti halu tarjota lapsille monipuolisen liikunnan kokeilupaikka ja samalla edistää lasten hyvinvointia ja liikunnan määrää. Monipuolisen liikunnan tarve oli lähtenyt vanhempien toiveesta ja koululiikunnan vähenemisen vaikutuksista. Toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, sillä osa kerhoista painottui yhteen lajiin ja osa toimi ilman lajisidonnaisuutta. Lisäksi kilpailuihin osallistuttiin vaihtelevasti. (Laihonen 2003) Kartoituksen tulosten lisäksi Löydä liikunta -toimintamallin rakentumiseen vaikutti tieto siitä, että vain 30 % lapsista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Samaan aikaan monet tutkimukset osoittivat, että liikunta on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Näiden lisäksi huomioitiin yhteiskunnan teknistyminen ja elämän fyysinen helppous, jotka osaltaan aiheuttivat arkiliikunnan vähentymistä myös lasten keskuudessa. (Laihonen 2003) Uuden toimintamallin kehittelyssä otettiin huomioon myös se, että urheiluseurojen toimintaan toivottiin lisää monilajisuutta. Seurat olivat potentiaalinen toimintaympäristö, sillä niiden tarjoamaan toimintaan osallistui lähes puolet alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Lisäksi löytyi runsaasti niitä lapsia ja nuoria, jotka olisivat halunneet osallistua organisoituun seuratoimintaan, mutteivät syystä tai toisesta voineet. (Eerola & Viitanen 2005) Nuoren Suomen vuonna 2003 teettämä kartoitus (Laihonen) oli ensimmäisiä toimenpiteitä, jolla uutta kerhomallia lähdettiin järjestössä kehittämään. Aktiivinen työskentelyaika oli vuosien aikana, jolloin kehitettiin koulutuksia ja materiaaleja sekä tehtiin joitakin pilottikokeiluja (esim. Porissa toteutettu Osaavat ohjaajat -koulutus). Lisäksi vuoden 2006 aikana kampanjointia vauhditettiin jakamalla liikuntavälinekasseja (Riemureput). Tämä mahdollistui yhteistyökumppaneiden avustuksella. 8
9 Nuoressa Suomessa hankkeesta vastasivat vuosien aikana pääosin Riikka Eerola ja Marko Viitanen. Eerola vastasi iltapäivätoiminnasta ja Viitasella oli kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä. Vuoden 2005 aikana toimenkuvat muuttuivat ja Viitanen toimi hankevastaavana syksyyn 2006 asti. (Viitanen 2007) Tuolloin henkilövaihdoksien myötä kokonaisvastuu siirtyi Päivi Laihoselle ja osa-aikaisena (yksi päivä/viikko) työskennelleelle Karita Toivoselle, joka toimii päätoimisesti SLU:n Lounais-Suomen Turun aluejärjestössä. Toivosen työpanoksen myötä tavoitteena oli samalla tiivistää Nuoren Suomen ja alueiden välistä yhteistyötä. Toivosen osa-aikainen työ Löydä liikunta -projektissa päättyi toukokuussa 2007 ja hankevastuu siirtyi kokonaisuudessaan Laihoselle. 1.2 Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Uuden kerhotoiminnan tavoitteeksi asetettiin Nuoressa Suomessa uusien, hauskojen liikkumismahdollisuuksien kehittäminen 6 12-vuotiaille lapsille. Haluttiin varmistaa lasten päivittäiset liikuntamahdollisuudet sekä vähemmän liikkuvien ja passiivisten lasten saaminen mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Koulutusta haluttiin tarjota kaikille potentiaalisille lasten liikuttajille. Lisäksi lasten vanhemmille haluttiin tarjota tietoa, kannustusta ja apua lasten liikkumisen lisäämiseksi. (Eerola & Viitanen 2005) Eerolan ja Viitasen vuonna 2005 tekemän projektisuunnitelman tavoitteet ovat ohjanneet toimintamallin rakentumista. Kerhoa markkinoivissa esitteissä (Nuori Suomi, 2007: Monipuolinen liikuntakerho 6 12-vuotiaille lapsille) toimintamallin tämän hetkiset tavoitteet ovat tiivistyneet seuraavaan muotoon: tavoitteena mahdollistaa liikunnan harrastaminen yhä useammalle 6 12-vuotiaalle lapselle, myös vähän liikkuvalle lapselle; 9
10 liikuntakerhotoiminnan vauhdittaminen ja tukeminen eri tahojen toteuttamana; harrastustoiminnan monipuolisuuden lisääminen. Järjestäjätahoina voivat toimia urheiluseurat, koulut, iltapäiväkerhot ja muut yhdistykset joko yksittäin tai yhteistyöprojektina. Kerhon toimintakriteereitä on kahdeksan kappaletta: kerhossa liikutaan vuoden aikana vähintään kolmessa toimintaympäristössä ja tutustutaan vähintään kolmeen lajiin/liikkumismuotoon; kokoonnutaan toimintakausilla 1 2 kertaa viikossa; toiminta on leikkiä, kisailua, oppimista, tutustumista eri lajeihin ja omien taitojen kehittämistä; liikuntakerho ei ryhmänä osallistu sarja- eikä kilpailutoimintaan; liikuntakerho on edullinen; liikuntakerho on mahdollisimman lähellä lapsen kotia; huomioidaan yksilön kasvun vaiheet; kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan ( Kriteereistä on nähtävissä monipuolisuuden korostaminen sekä lajikokeiluiden että toimintaympäristöjen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kerhoissa pyritään liikkumaan esimerkiksi sisätiloissa, lumella ja vedessä. Ei siis riitä, että pelataan kolmea erilaista pallopeliä tai jääpeliä vuoden aikana. Erilaisten liikkumisympäristöjen kautta monipuolisuus toteutuu siten osittain jo olosuhteiden myötä. Löydä liikunta -kerho ei voi ryhmänä osallistua sarja- tai kilpailutoimintaan. Yksittäinen lapsi voi kuitenkin olla mukana jossain muussa seurassa (tai mahdollisesti samassa seurassa, jossa on myös kilpailutoimintaa) ja pelata siinä olevassa joukkueessa tai osallistua henkilökohtaisiin kilpailuihin. 10
11 Yksilöllisyys ja lasten erilainen kehittyminen on pyritty huomioimaan kriteereissä laaja-alaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ikäryhmiin jaettua toimintaa (esimerkiksi 6 7-vuotiaat ja 8 9-vuotiaat) tai taito-/tasoryhmiä. Lapsia kannustetaan myös omaehtoiseen liikkumiseen, jolloin jokaisen koti- ja arkiympäristön mahdollisuudet tulevat hyödynnetyksi. Kannustuksen myötä toivotaan myös vähän liikkuvien lapsien aktivoituvan kerhon ulkopuolella. Koska kilpailutoiminta ei ole osa kerhotoimintaa, oppiminen tapahtuu leikkien, kisailujen ja omien taitojen kehittämisen kautta. Myös tämä mahdollistaa yksilöllisten taitoerojen huomioimisen. Osallistumisen helppous on pyritty huomioimaan kriteereissä siten, että toiminta tulisi järjestää mahdollisimman lähellä lapsen kotia. Esimerkiksi koulupäivän jälkeen koululla järjestettävä kerho on lapselle helppo tapa osallistua toimintaan. Ympäristö on lapselle tuttu eikä turhia siirtymisiä paikasta toiseen tarvitse tehdä. Kerhomaksun edullisuudella pyritään takaamaan se, että jokainen lapsi voisi perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta osallistua toimintaa. Kerhon voi toteuttaa myös monin eri tavoin. Perinteisissä urheiluseuramalleissa yhden lajin urheiluseura järjestää kerhon oman lajin pohjalle monipuolistaen lajiharjoittelua. Yleisseuroissa eri lajijaostot voivat puolestaan järjestää vuorotellen viikoittaisia liikuntatuokioita ja samaa mallia voidaan toteuttaa usean urheiluseuran toimintamallissa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kerho toimii koordinoidusti useamman seuran yhteisvoimin ja kukin seura vastaa 3 5 viikon liikuntakerhojaksosta. Muita järjestäjätahoja voivat olla muun muassa kunta/kaupunki, seurakunta, paikallistason yhdistykset kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja 4H, koulu tai vanhemmat. (Nuori Suomi, 2007b. Opas kerhokapteeneille.) 11
12 1.3 Löydä liikunta -kerhon perustaminen Löydä liikunta -kerhon perustaminen lähtee järjestäjätahon innostuksesta asiaan (kuvio 1). Kerhon voi perustaa mihin aikaan vuodesta tahansa eli se ei ole sidottua tiettyihin hakuaikoihin. Kerholla voi olla takanaan jo pitkä toimintahistoria tai vastaavasti kyseessä voi olla toimintaansa aloittava kerho. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään oman alueen Löydä liikunta -kerhoista vastaavaan henkilöön, joka ohjeistaa jatkotoimenpiteistä (1). Järjestäjällä tulee olla ensimmäisenä tiedossa henkilö, joka sitoutuu kerhokapteeniksi (2). Kapteenin toimenkuvaan kuuluu muun muassa kerhoohjaajien hankkiminen sekä kerhotilojen yms. toimintaresurssien järjestäminen. Aluejärjestön tehtävänä on pitää maksuton kerhokapteenikoulutus (kesto noin 3 h). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho vuotiaille lapsille) Seuraavassa vaiheessa, mikäli järjestäjätaho haluaa kerholleen Löydä liikunta -tunnuksen, sen tulee kouluttaa ohjaaja/ohjaajat kerholle (3). Myös tämän koulutuksen järjestää aluejärjestö. Ohjaajakoulutus on maksullinen (noin 60 ) ja sen kesto on noin 6 h. Sen aikana käydään läpi muun muassa kerhon toimintaan, ohjaamiseen ja liikunnan suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi esitellään monitaiturimerkistö, jonka tavoitteena on tukea uusien taitojen oppimista. Ohjaajalle annetaan koulutuksessa monitaituri -tehtäväkortit, joiden avulla pyritään innostamaan lapsia liikkumaan salissa, lumella, jäällä, vedessä, pihalla, kentällä ja maastossa. Ohjaajille ja kapteeneille suunnattujen tehtäväkorttien tarkoitus on olla apuna motoristen perustaitojen ja eri lajien taitojen opetuksessa, helpottaa suunnittelua ja monipuolisen liikunnan toteuttamista sekä tarjota helppoja ja nopeita tehtäviä/ohjeita ohjaajille. Tehtävät on jaoteltu 6 8-vuotiaiden ja 9 12-vuotiaiden tehtäviin ja niitä on jokaiseen toimintaympäristöön. Tehtäväkortteja suositellaan käytettäväksi kauden aikana useasti harjoiteltaessa tietyn toimintaympäristön taitoja ennen tehtävien suorituskertaa. 12
13 Lapsille voidaan tilata myöhemmässä vaiheessa omat maksulliset monitaiturikortit, joiden avulla voidaan suorittaa erilaisia monitaiturimerkkejä. Lasten monitaiturikorttien ja monitaiturimerkkitarrojen tarkoituksena on kannustaa lasta monipuoliseen liikkumiseen kuudessa eri monitaituriympäristössä. Ohjaajan tehtävänä on valita vähintään kolmen toimintaympäristön kortit vuoden ajalle. Kortteihin kirjataan lapsen suorittamat tehtävät vapaa-aikana ja kerhoissa. Kun lapsi on suorittanut tietyn toimintaympäristön tehtävät, hän on suorittanut monitaiturimerkin ja saa tarran, jonka voi kiinnittää omaan monitaiturijulisteeseensa. ( Löydä liikunta -kerhotunnus myönnetään sen jälkeen, kun ohjaajakoulutuksesta on sovittu ja kerhoa on kehitetty kriteerien mukaisesti. Tunnuksen haku tapahtuu täyttämällä ja lähettämällä Nuoren Suomen www-sivuilla oleva hakulomake (4). Päätös tunnuksen saamisesta tehdään Nuoressa Suomessa ja aluejärjestössä. Kyseiset tahot järjestävät myös jatkokoulutusta ja tapaamisia kerhokapteeneille ja ohjaajille (5). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho 6-12-vuotiaille lapsille) Lisäksi tällä hetkellä ajatuksena on, että tunnuksen saaneiden kerhojen toiminta tarkistettaisiin noin kahden vuoden välein. Tarkistusten myötä voitaisiin selvittää esimerkiksi toimivien kerhojen määrä ja toteuttajatahot. Alueiden ja Nuoren Suomen yhteistyötä tehdään myös keväälle sijoittuvassa Spurttisäkki (liikuntavälinekassi) -kampanjassa, jossa jaetaan 500 säkkiä uusille tai toimintaansa kehittäville seuroille. Aluetyöntekijä tekee ehdotukset niistä kerhoista, joille ilmainen välinekassi luovutetaan ja Nuori Suomi tekee lopullisen päätöksen säkin saavista tahoista. 13
14 Kuvio 1. Löydä liikunta -kerhon käynnistäminen. KERHO - toteuttajataho innostuu toiminnan järjestämisestä: yhteys aluejärjestöön (1) - kerhokapteenin valinta (2) - ohjaajien kouluttaminen ja toiminnan kehittäminen/suunnittelu kriteerien mukaiseksi (3) - tunnushakemuksen täyttäminen (4) - kriteerien mukaisen toiminnan toteutus, osallistuminen jatkokoulutuksiin jne. (5) NUORI SUOMI - tuotteen kehittäjä - toimintamallin kokonaiskoordinointi - tiedottaminen ja markkinointi valtakunnallisesti, alueille, lajiliitoille jne. - materiaalituotanto - tunnuksen myöntäminen yhdessä alueen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä alueiden kanssa (5) ALUEJÄRJESTÖ - konsultointi kerhon perustamisvaiheessa (1) - kerhokapteenikoulutus (2) - ohjaajakoulutus (3) - Löydä liikunta -tunnuksen myöntäminen yhdessä Nuoren Suomen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä Nuoren Suomen kanssa (5) - ehdotukset Spurttisäkkien saajista LAJILIITOT - toiminnasta tiedottaminen seuroille mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan 14
15 Aluejärjestöjen rooli Löydä liikunta -kerhojen perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä on keskeinen. Järjestöt huolehtivat tarvittavasta koulutuksesta ja kerhotoiminnasta vastaava henkilö toimii samalla yhteyshenkilönä kerhojen perustamisvaiheessa sekä toimintaa kehitettäessä. Tämän lisäksi alueiden rooli on merkityksellinen Spurttisäkkikampanjan, jatkokoulutusten sekä erilaisten tapaamisten (kapteenit ja ohjaajat) organisoinnissa yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Löydä liikunta -toimintamallia pyritään pitämään esillä ympärivuotisesti alueiden erilaisissa tilaisuuksissa (esimerkiksi Sinettiseurakierros) ja mahdollisuuksien mukaan myös alueiden kesäleireillä. Toimintaa ja tapahtumia kerhon ympärille liittyvään mainontaan, markkinointiin ja koulutukseen tulee aluejärjestöille siten ympärivuotisesti. Keskeisen toimintaroolinsa myötä aluejärjestöt ovat osallistuneet pienryhmätyöskentelyyn Nuoren Suomen kanssa. Sen tavoitteena on ollut toimintamallin kokonaiskehittäminen, suunnittelu sekä aluenäkökulman esiintuominen. Nuori Suomi on toimintamallin kokonaiskehittäjä ja se myös koordinoi hanketta. Materiaalituotanto koulutusten ja mainonnan osalta on tärkeä osa toiminnan yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi alueiden resurssit omien koulutusten ja materiaalien tuottamisessa ovat vähäiset, joten yksittäisenä tahona Nuorella Suomella on päävastuu materiaalituotannosta. Nuoressa Suomessa tehdään myös lopulliset päätökset Löydä liikunta -tunnuksen ja Spurttisäkin saavista kerhoista. 15
16 2 Aluekyselyn tuloksia SLU:n aluejärjestöjen Löydä liikunta -vastaaville lähetettiin maaliskuussa 2007 kysely (liite 1). Sillä haluttiin selvittää aluetyöntekijöiden mielipiteitä toimintamallista ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 12 aluetta. 2.1 Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Löydä liikunta -kerhojen/toimintamallin merkitys lasten liikunnan monipuolistajana oli vastaajien mielestä joko hyvin merkittävä tai erittäin merkittävä. Yksi vastaaja kahdestatoista piti mallia jonkin verran merkittävänä, koska toiminta on uutta ja nyt eletään vasta tutustumisvaihetta. Ne vastaajat, jotka pitivät mallia merkittävänä tai erittäin merkittävänä, toivat esille erilaisia myönteisiä kerhoon liittyviä asioita. Esimerkiksi Löydä liikunta - tyyppiselle kerhomuodolle oli ollut tilausta jo kauan aikaa, koska kilpailupainotteiset lajikerhot eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Tilaus ollut pitkään ko. mallille, otettu hyvin vastaan, toivottavasti myös tulevaisuudessa harrasteväylä säilyy seuratoiminnassa. Kriteerit ohjaa toimintaa, valmis malli. 16
17 Löydä liikunta -kerho hyvä paikka niille, joilla ei kilpaurheilumotiivia. Vähän liikkuvia lapsia paljon. Samansuuntainen toimintalinja koetaan myös hyväksi, koska monipuolisuuden ympärille kietoutuvat tukitoimet ovat linjassa kerhomallin yleistavoitteiden kanssa. Toimintamallia pidetään myös lapsia motivoivana ja liikunnan harrastamista lisäävänä. Seuroissa sekä muissa toteuttajatahoissa toimintamalli on otettu hyvin vastaan ja joillakin alueilla on jo näyttöä siitä, että vähän liikkuvia lapsia on saatu mukaan. Koulutusmalli ohjaajia kannustava, toimintamalli innostaa lapsia liikuntaan. Monipuolisuus on selkeä ohjeistus kriteereissä niin uusille kuin vanhoillekin kerhoille. Oppaissa ja koulutuksissa ohjeet ja mallit ovat samoin selkeitä. Samoin tehtäväkorttien ja materiaalit edesauttavat monipuoliseen liikuntaan. Sama merkitys myös muilla tiedotteilla. Eli kokonaisuutena linjaus on yhteneväinen ja selkeä. Kommenteista on havaittavissa selkeästi myönteinen suhtautuminen toimintamalliin ja sen tavoitteisiin. Eri tukitoimilla ja sisällöillä (koulutukset, materiaalit, tapaamiset, tehtäväkortit jne.) on toisiaan tukeva vaikutus, ja samansuuntainen tavoite ohjaa toimintaa tiettyjen raamien mukaan. 2.2 Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Suurin osa eli kahdeksan vastaajaa kahdestatoista ilmoitti ehtivänsä käyttää liian vähän tai jonkun verran aikaa kerhoon liittyviin vuotuisiin toimintoihin (markkinointi, koulutukset, tapaamiset, kampanjat jne.). Neljä vastaajaa ehti käyttää kerhoon liittyviin tukitoimiin hyvin aikaa. Näistä vastaajista 17
18 kolme oli työskennellyt aluejärjestössä 6 10 vuotta eli heillä oli myös ehkä työkokemusta erilaisista uusista projekteista enemmän. Lisäksi ajankäyttöön vaikuttivat alueen sisäiset työnjaolliset asiat, työn painottaminen ja tuttuus eli kuinka hyvin on sisällä ko. toimintamallissa ja siihen liittyvissä asioissa. Työtä helpotti myös yhdessä Nuoren Suomen kanssa etukäteen suunniteltu aikataulu: Löydä liikunta on painopisteenä alueen toiminnassa. Alueet ovat saaneet osallistua aikataulutukseen ja suunnitteluun, joten se auttaa aikatauluttamaan hankkeen eri toimenpiteitä suhteessa muihin töihin. Välillä aikataulut ovat liian kireitä ja sillä on suora vaikutus ajankäyttöön. Asia tutumpi kuin viime vuonna ja myös aikataulu väljempi, joten aikaa on enemmän. Lasten ja nuorten yksikköön resursoitu eniten ihmisiä, helpottaa omaa työpaineitta. Vastaavasti ne, jotka tunsivat aikaresurssit puutteellisiksi, kertoivat muiden työtehtävien vievän paljon aikaa. Lisäksi vastausajankohdaksi sattunut kevät oli työntäyteistä muutenkin ja ehkä tämä vaikutti osaltaan vastauksiin ja yleiseen kiireen tuntemukseen. Etenkin markkinointiin käytetty aika koettiin ensimmäisenä vuonna liian vähäiseksi ja tämä johtui osin kireästä aikataulusta: Eka vuosi kaoottinen, kun ns. lisätyö tuli kuin puskan takaa. Silloin ei ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi pitänyt. Nyt tilanne on toinen, kun asia on tuttu ja siihen on varattu aikaa. Paljon muitakin toimintoja eri kohderyhmille ja monelta eri taholta. 18
19 Etenkin kevät katastrofiaikaa, kun esim. kesäleirit tulossa ja monia muitakin kampanjoita on keväisin. Työtä niin paljon lasten liikunnan puolella, että aikaresurssit eivät riitä kaikkeen. Resurssipainotukset suhteessa tarvittavaan työpanokseen ovat aivan liian pienet. Varsinkin käynnistysvuosina 1 3 v. lisäpanostusta olisi pitänyt pystyä suuntaamaan alueille suhteessa odotettuihin toimenpiteisiin. Koettuun kiireeseen ja ajankäytön mahdollisuuksiin vaikuttavat varmasti henkilöresurssit, työnkuva ja alueella olevien kerhojen määrä sekä sitä kautta konsultoinnin ja markkinoinnin tarve. Alueiden vastuulla olevat erilaiset hankkeet ja niihin liittyvä työ tuovat vuoden kiertoon omat ongelmansa. Ruuhkakausilta ei voi välttyä. Paneutuminen kiirekausiin ja aikataulun (eli vuotuiset kerhomalliin liittyvät valtakunnalliset toiminnot) tarkempi suunnittelu voisivat tuoda työn tekemiseen väljyyttä niille aluetyöntekijöille, joilla on paljon muitakin rinnakkaistöitä. Aikataulujen tarkastelussa on syytä ottaa huomioon myös muut alueiden kautta kulkevat Nuoren Suomen ja SLU:n hankkeet. 2.3 Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Kolmannessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan kerhomallin organisoimiseen liittyvien toimintojen kuormittavuutta. Vastaukset jakaantuivat lähes tasan erityyppisiin luokkiin (5 vastausta = kuormittaa jonkin verran, 7 vastausta = kuormittaa hyvin/erittäin paljon). Vaikka em. aikaresurssikysymyksessä oli vastattu aikaa olevan melko hyvin käytössä, saattoivat toimintamalliin liittyvät työt olla silti kuormittavia. Kuormitusta aiheuttavia tekijöitä olivat asian uutuus joko uutena toimintamallina tai sitten vastuu 19
20 työtehtävästä oli siirtynyt kesken kaiken ko. henkilölle ja uuden asian opettelu vei paljon aikaa. Myös koulutusten toteuttaminen vaati paneutumista etenkin ensimmäisenä vuonna, mikä aiheutti ylimääräistä kuormittuneisuuden tunnetta. Ajankäytön kannalta hankalaa oli kerhoon liittyvien toimintojen osuminen samaan aikaan muiden hankkeiden yms. kanssa. (vrt. edellinen kysymys ja yhteenveto). Lisäksi toimintamalli koettiin sirpalemaiseksi: siihen liittyi paljon yksittäisiä pieniä tehtäviä ja töitä, jotka jakaantuivat ympäri vuoden. Tämä ympärivuotisuus aiheutti joillekin vastaajille kuormituksen tunnetta muita enemmän. Hengähdystaukoja ei välttämättä ole ja työ on ikään kuin menossa koko ajan: Aikataulut kerhossa keskittyy kiireaikoihin, jolloin paljon muutakin samanaikaista työtä joko muiden Nuoren Suomen hankkeiden tai muiden hommien tiimoilta. Ensimmäisen kerran toteutetut koulutukset ja niiden suunnittelu luonnollisesti kuormittivat enemmän...perustyö ei ole kuormittavaa (koulutus, markkinointi). Oma lisänsä tulee toimintaan liittyvästä raportoinnista. Paljon uusia erillisiä asioita (koulutukset, materiaalit, kapteenit, ohjaajat, palaverit, tarkistukset, tunnukset). Lisäksi toiminta ajoittuu koko vuodelle. Perustyön osuus on iso osa toimintaa, samoin uusia asioita uusilla ohjeilla tulee koko ajan mukaan ja ne kuormittavat työtä. Toimintatavassa liian paljon pieniä yksityiskohtia päästävä suurempiin kokonaisuuksiin. Vastuun jakaminen muiden oman alueen työntekijöiden kanssa helpotti joidenkin vastaajien työtä. Siksi he eivät kokeneet toimintamalliin liittyviä toimintoja kuormittavina. Työtä oli sopivasti, mutta kiirejaksoihin painottuva työ aiheutti erään vastaajan mukaan huolimattomuutta tai työn 20
21 puolinaista tekemistä, koska asioihin ei ehtinyt paneutua kunnolla. Kokonaisuutena ne vastaajat, jotka eivät kokeneet toimintaa työteliääksi, uskoivat työn rutinoituvan ja sujuvuuden paranevan tulevaisuudessa: Eka vuosi ollut varmaan kuormittavin yhteisten toimintalinjojen löytämiseksi, usko tulevaisuuteen ja kokonaisuuden toimivuuteen hyvä. Syksyn koulutukset kuormittavat jonkun verran ja jos kouluttajista toinen estyy syystä tai toisesta, kaikki jää yhdelle. Sopivasti muuten, mutta kiire jaksottaista ja tämä aiheuttaa huolimattomuutta. Vastaajien arviot kuormittuneisuuden tuntemuksista liittyivät pitkälti ajankäyttöön. Uuden toimintamallin sisäistämiseen ei ollut välttämättä riittävästi aikaa käytössä ja tämä aiheutti stressiä. Asia sinällään on varsin tyypillinen ilmiö ja toimintamallin jatkuessa keskeiset työt tulevat hoidetuksi rutinoidummin. Vastaukset, joissa kuormittuneisuuden tuntemukset olivat aiheutuneet toimintamallin sirpaleisuudesta, linkittyvät osin tähän asiaan. Liian pienistä osista rakentuva kokonaisuus on työntekijälle (tässä tapauksessa aluevastaava) vaikeammin hallittava. Toimintamallin kehittämisen kannalta tähän kannattaa kiinnittää huomiota ja tarkastella asiaa realistisesti eri toimijatahojen osalta. 2.4 Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Työn- ja vastuunjako Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen välillä toimi vastaajien mielestä hyvin. Mahdollisuus osallistua toimintamallin suunnitteluun yhdessä Nuoren Suomen kanssa koettiin tärkeimmäksi yhteistyötä edistäväksi tekijäksi. Tämä sitoutti alueihmisiä mukaan toimintaan. 21
22 Aikataulut on tehty yhdessä ja se on perusta toimivuudelle. Pieniä juttuja voi aina tulla, mutta yhteiset pelisäännöt on ja niiden mukaan oletetaan toimittavan. Vaikka kokonaisuus oli toimiva, kehitettäviä asioita työn- ja vastuunjaollisissa kysymyksissä löytyi paljon. Keskeisimpänä kehitettävänä asiana ilmeni rahanjakoon liittyvät tekijät. Tällä hetkellä aluerahassa on perus- ja tulososa. Alueet saavat tietyn tuen Löydä liikunnan perustöistä, koulutussetelin koulutetuista ohjaajista ja kapteeneista sekä kerhokohtaisen korvauksen tunnuksen hakeneista tahoista. Aluevastaavat kokivat rahoituksen pirstaleisena ja työläästi toteutettavana kokonaisuutena: Kokonaisuus ok, mutta rahanjaon kriteerit kismittää ja heikentää luottamusta. Välillä asioita paljon, ei ehdi sisäistämään kaikkea, asioita liikaa! Kokonaisuus ok, korvausmenettelyt saatava vielä ajan tasalle. Mallia on suunniteltu niin valtakunnallisella kuin aluetasoilla pienryhmissä, joka on ollut toimivaa. Alueet ovat saaneet olla alusta asti mukana ja se on varmasti lisännyt myös sitoutumista. Aikataulut ovat olleet aivan liian tiukkoja uusien asioiden eteenpäinviemiseksi ja moni asia on mennyt kentälle liian vaillinaisella pohdinnalla ja suunnittelulla. Perustyönjako ja organisointi ollut toimivaa. Rahoituskokonaisuutta tulee miettiä tuleville vuosille uudestaan, alueille tulosraha on pilkottu hieman liian pieniin palasiin. Paljon hyvää valmisteltua aineistoa ja toimintaa tehdään riittävällä panostuksella. Toteutusmalli joiltain osin irti käytännön toiminnan arjesta ja 22
23 liian teoreettinen. Toimintamallissa jonkin verran rahalla ohjaamisen ja vanhakantaisen käskyttämisen periaatetta. Kriteerit ja perusteet tuleekin esittää selkeämmin ja kokonaisuutena rahoitukseen on löydyttävä yksinkertaisempi ratkaisu. Pieniin osiin pilkottu rahoituskokonaisuus muistutti eräästä vastaajasta jopa käskytykseltä, jossa rahoitusperusteet määrittivät toimintaa tiettyyn suuntaan. Kehitettävää löytyi myös suunnittelusta ja mallin viemisestä kentälle. Nyt se koettiin joidenkin aluevastaavien mukaan tapahtuneen vauhdikkaasti, jopa liian kiireisesti, jolloin eteenpäin vieminen etenkin kentälle oli tapahtunut liian hätiköiden ja valmistelematta. 2.5 Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Alueiden Löydä liikunta -vastaavilta tiedusteltiin kerhomallin jatkuvuuden ja onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä sekä oman alueen näkökulmasta että valtakunnallisesti. Omalla alueella kerhomallin onnistumisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeimmät tekijät liittyivät aluevastaavien mielestä markkinointiin, toimintaresursseihin ja toimintamallin tukitoimien säilymiseen. Markkinointiin liittyvissä asioissa henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä, samoin kokonaisvaltaista markkinoinnin tehostamista ja monipuolistamista. Tukitoimista koulutuksia ja niihin liittyvien materiaalien laadukkuuden säilyvyyttä pidettiin tärkeänä kerhojen kannalta. Toimintamallista ei saa myöskään tehdä liian monimutkaista kerhoille. Toimintaresursseista tärkeimmäksi nousivat taloudelliset asiat ja etenkin em. taloudellisen korvaavuuden vakiinnuttaminen. Muita yksittäisiä jatkuvuuteen vaikuttavia asioita olivat toimintamallin joustavuuden säilyttäminen, hyvien mallien kierrättäminen ja alueiden välinen yhteistyö: 23
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotLasten ja nuorten seuratoiminta
Seuratoiminnan aamukahvit Lasten ja nuorten seuratoiminta Lokakuu 2019 https://www.youtube.com/watch?v=suzbtozahwk&feature=youtu.be Koululaisten omaa harrastusviikkoa ovat toteuttamassa: OKM, OPH, Suomen
LisätiedotOKM:n seuratuen haku
Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotSeuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen
LisätiedotSeuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku
Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat
LisätiedotPalvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.
Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän
LisätiedotVOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA
VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA Työryhmä: Marko Keskitalo, Jyrki Saarela, Tiina Heikkinen, Kustaa Ylitalo Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille
LisätiedotSeurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat
Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotLiikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio
Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä www.liikkuvakoulu.fi Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva koulu -ohjelmassa on tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista koulupäivän
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä
Lisätiedot9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?
9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE
LisätiedotMikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?
Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotLASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS
LASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS Lasten liikunnan ohjaajakoulutus (ent. liikuntakerho-ohjaajan koulutus) Osat: 1. Tervetuloa lasten liikunnan ohjaajaksi 2. Monipuolinen lasten liikunta 3. Fyysinen toimintakyky
LisätiedotNuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina
Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotVerkostoituvat tietojärjestelmälääkärit
Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotLajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars
Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto 2018 Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars Seuratoiminnan kasvumahdollisuudet Koko väestö Drop out Harrastajat liikunta- ja urheiluseurassa
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotSinettiseura uudistus etenee
Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotKohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen
Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?
LisätiedotCASE: Liikuntakerhotoiminnan aloittaminen Raisiossa
CASE: Liikuntakerhotoiminnan aloittaminen Raisiossa Taustatyö 2015 2016 Kerhotoiminnan kehittäminen aloitettiin Raisiossa kartoittamalla kiinnostus yhteistyöhön ja resurssien järkevään käyttöön koulujen
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotUrheiluseuran kehittäminen
Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotHakemuksen käsittelevä AVI Lounais-Suomen aluehallintovirasto (LSAVI) Sähköpostiosoite
Dnro Liikkuva koulu Hakija Hakija Y-tunnus 0133596-1 Kankaanpään kaupunki Sijaintikunta Kankaanpää Hakemuksen käsittelevä AVI Lounais-Suomen aluehallintovirasto (LSAVI) Yhteystiedot Postiosoite Lähiosoite
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta
Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA
Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan
LisätiedotSEURATUKI Toimintavuoden tulokset
SEURATUKI 2013-2014. Toimintavuoden tulokset Johanna Paukku, Kati Lehtonen ja Salla Turpeinen. LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä. kuva/photo Jouni Kallio Seuratuki 2013-2014. Toimintavuoden tulokset Tietojen
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotLIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin
LisätiedotSuomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018
Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLiikunnallisen harrastus-/kerhotoiminnan. käynnistäminen
Liikunnallisen harrastus-/kerhotoiminnan (seura-koulu yhteistyön) käynnistäminen Esimerkki prosessista Lasten liikkumisen nykytilanne Alle 20% lapsista liikkuu reippaasti vähintään tunnin päivässä koulupäivän
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotOppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.
Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotMeidän koulumme on Liikkuva koulu
Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotLiikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti
Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotVALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1
Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla
LisätiedotLiiton strategia Liiton asettamat strategiset tavoitteet nähtiin kokonaisuutena tärkeiksi. Jäsenmäärä tavoitteen realismia kyseenalaistettiin.
KERHOKYSELYN TULOKSIA Kysely toteutettiin kerhoille 21.3-30.6.2018 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 31 jäsenkerhoa 55 viidestä, vastausprosentti oli 56,4 prosenttia. Kysely toteutettiin sähköisellä Webropol-kyselyohjelmalla.
LisätiedotSeuratuki 2013 haku ja arviointi
Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotVALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1
Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTyöpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016
Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain
LisätiedotKuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA
Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA KEHITTÄMISTYÖLLE NÄHDÄÄN SUURI TARVE ALUEILLA J A KONKREETTISTA TOIMINTAA ON PYSTYTTY EDISTÄMÄÄN 26.8.16 Tässä on hienoja kuulumisia
LisätiedotKasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen
Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus
LisätiedotKOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA
KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki. Kysely tukea saavien oppilaiden huoltajille 3/2018
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kysely tukea saavien oppilaiden huoltajille 3/2018 Kyselyn lähtökohdat Kysely toteutettiin maaliskuussa 2018 osana erityisopetuksen seutukunnallista auditointia. Kysely
LisätiedotAsiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?
Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
Lisätiedot11.4. kaupungin tavoitteet liikunnan ja terveyden osalta taksa- ja avustuspolitiikka kaupungissa, ryhmätyöt
Rauman seuraparlamentin vuosi 2016 17.2. Puheenjohtajaksi valittiin Daniela Tanhua. Kokouskäytännöt koululiikuntayhteistyön tilannekatsaus liikunnan rooli kaupungin hyvinvoinnissa tulevat tapahtumat, koulutukset
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotKASVUKYSELYN TULOKSET
KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen
LisätiedotELY-keskusten puheenvuoro
ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen
LisätiedotSeuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.
Seuratoiminnan Tulevaisuus Miten meidän urheiluseuramme menestyy muuttuvassa maailmassa? 1 Kokoa tiimi omasta seurasta. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. 2
LisätiedotKaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016
LisätiedotVanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa
Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotPoimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö
Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotLIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013
LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua
LisätiedotLuonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).
Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu
Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi
LisätiedotTähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue
Tähtiseura-ohjelma Huippu-urheilun osa-alue Laatuseuratyön historiaa Sinettiseuratoiminta käynnistyy (1992) Foot Pass ja Ice Pass starttaavat Voimisteluliitolla Sinetti-, Priima ja Huippu-seuroja (2007)
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry Juha Virtanen Koululiikunnan kehittäjä Juha.virtanen@liiku.fi 0440-595204 LIIKUNTA ON ENEMMÄN KUIN
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
Lisätiedot