Uskallus & innovaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uskallus & innovaatiot"

Transkriptio

1 katsaus 298/2013 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

2

3 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Tekesin katsaus 298/2013 Tekes 2013

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. Suunnittelu ja toteutus: Recommended Finland Henkilökuvat: Pekka Kiirala ja EUROFORUM/Gust. (Ville Öhman) Painatus: Markprint Oy Tekes 2013 ISBN ISSN

5 Suomi on asukasmäärältään ja geeniperimältään kiehtova maa. Pienuus voi tarjota ainutlaatuisia näkymiä rohkeille kehittäjille ja innovaattoreille. Samaan aikaan vanheneva väestö, vinoutuva huoltosuhde ja pitkät välimatkat asettavat ennen näkemättömiä haasteita kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Tulevaisuutta tekevä kokija ja näkijä ei hätkähdä. Haasteet ovat mahdollisuuksia, kun ne sellaisiksi käännetään. Tässä julkaisussa kuusi asiantuntijaa antaa ajatuksen lentää ja katseen kantaa. Tarkastelualustana toimii Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma, jonka johtoryhmän jäseniä kaikki ovat. Vauhtia pohdintaan antavat näkemyksillään Tekesin pääjohtaja Pekka Soini ja sosiaali- ja terveysministeriön kanslia päällikkö Päivi Sillanaukee.

6 6 Pekka Soini Pääjohtaja, Tekes Luutaa luutuneille ajatuksille Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Äidin logiikkaa myös terveyspalveluihin Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, Suomen Terveystalo Juha Tuominen kurkottaisi korkealle Karita Reijonsaari Terveydenhuollon konsultti ja tutkija Vain vaikuttava palvelu auttaa asiakasta Case Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta 17 Kunnille eväitä Lasten ikihyvästä Petri Lehto Teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö Julkinen sektori tarvitsee fiksua uudistumista Toimiva avohoito on potilaan etu Olli Kerola Apulaisosasto päällikkö, Sosiaali- ja terveys ministeriö Hyvällä strategialla toimivia palveluita Sujuva hoitopolku vie suoraan kotiin Paavo Voutilainen Palveluekosysteemissä arvo syntyy yhdessä asiakkaan kanssa Ville Öhman Tekoäly räjäyttää diagnostiikan Ryhmävoimaa sydänsairauden hoitoon 32 Älykäs palvelulogiikka helpottaa 36 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

7 Tulevaisuus on oivaltavissa hyvinvointipalveluissa Sosiaali- ja terveysala ei ole pelkkä kulu. Tutkimus- ja kehitystoiminta on tuottanut tulosta ja yhä useammat alkavat nähdä mahdollisuuksia hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Innovaatiot, yritystoiminta ja oivaltavat, uudet ratkaisut edesauttavat tulevaisuuden rakentamista. Mahdollisuuksia pitää uskaltaa hyödyntää. Meillä jokaisella on myös osavastuu niin omasta kuin läheistemmekin hyvinvoinnista. Kaikkiin olosuhteisiin emme itse voi vaikuttaa, mutta jokainen meistä voi useimmiten tehdä jotain. Tavoitteena pitää olla, että suomalaiset elävät mahdollisimman pitkään entistä terveempinä ja voivat myös toimia aktiivisesti mukana yhteiskunnassa. Hyvinvointisektorin kaikkien toimijoiden on syytä sukkuloida erilaisissa verkostoissa ja hakea niistä lisäarvoa tavoitteen saavuttamiseksi. Paremmin voivan ja vanhemmaksi elävän väestön maassa hyvinvointipalvelut antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta: halutessamme kansakunnan ikääntymisestä tulee tuottavaa ja aukeaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaita ideoita monistamalla saamme myös tuotteita, joista naapurimmekin ovat kiinnostuneita. Tässä julkaisussa ajatuksiaan avaa kahdeksan hyvinvointipalveluita eri näkökulmista tarkastelevaa ammattilaista. Mukana on myös kuusi esimerkkiä tuloksellisista hankkeista. Keskustelu aiheen parissa jatkukoon! Raimo Pakkanen Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman ohjelmapäällikkö Minna Hendolin Tekesin Elinvoimainen ihminen -vastuualueen johtaja

8 Pekka Soini Pääjohtaja, Tekes Tekesin pääjohtaja, diplomi-insinööri Pekka Soini toimi aiemmin Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajana ja globaalina kehitysjohtajana. Sitä ennen hänellä oli mittava ura muissa Nokian tehtävissä ja muun muassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä Yhdysvalloissa. Hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus globaalista suuryrityksestä sekä yrityskokemusta ja -tuntemusta. Hyvinvoinnistaan hän huolehtii liikkumalla ja hyötyliikkumalla ja muistuttaa lisäksi, että lomiakin kannattaa työn ohessa muistaa pitää. 6 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

9 Luutaa luutuneille ajatuksille Tekesin pääjohtaja Pekka Soini puhuu vuolaasti ja paljon. Hänessä on teekkarin intoa tarkastella asiakokonaisuuksia uusista näkökulmista. Hän tunnustaa Suomessa vallitsevat päätöksenteko- ja valtarakenteet mutta uskoo lujasti hyvien käytäntöjen levittämisen voimaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita Soini kehittäisi pala kerrallaan hyviä ideoita naapurille monistamalla. 7

10 Toisin kuin moni kunta- ja terveydenhuoltorakenteiden kanssa kipuileva päättäjä, Soini ei näe suomalaisten terveyspalvelujen järjestämistä ongelmana vaan mahdollisuutena. On totta, että meillä on paljon erilaisia toimijoita ja heidän joukossaan voi vallita luutuneitakin käsityksiä rooleista ja rakenteista. Juuri Tekesin tehtävä on toimia katalysaattorina ja saattaa eri tahoja yhteen, Soini sanoo. Hän on innoissaan tehtävänsä antamista näköaloista. Suomi on mahtava toiminta-alue. Olemme geneettisesti kiinnostava saareke. Suomi voi toimia tutkijoille eräänlaisena elävänä laboratoriona. Hän toteaa, että Suomi ei riitä markkina-alueeksi kunnon liiketoiminnalle. Maan pienuudesta ja sen eri alueista voi olla hyötyä. Kuntien, yliopistojen ja liike-elämän voimavarat pitää suunnata yhteiseen tavoitteeseen ja houkutella yrittäjiä, jotka sijoittavat suomalaiseen osaamiseen, Soini maalaa. Hän uskoo esimerkiksi biotalouden mahdollisuuksiin. Biotalous kattaa niin energian, ruuan, lääkkeet kuin monia muitakin hyvinvoinnin lähteitä, Soini listaa. Myös avoin data avaa uusia mahdollisuuksia. Voimaan tuleva biopankkilaki voi avata aivan uusia näkymiä sekä suomalaisille että muualta tuleville tutkijoille ja palveluiden kehittäjille. Tässä voidaan yhdistää ainutlaatuista suomalaista bioinformaatiota ja ICT-teknologiaa, Soini toteaa. Taitoa toimintaan ja hankintaan Yrityselämää koko työuransa seuranneena Pekka Soini ymmärtää hintakilpailun säännöt ja hyödyt. Sosiaali- ja terveysalalla on hänen mielestään välillä menty kilpailutuksessa liian pitkälle. Jonkun yksikön alhainen hinta ei takaa sitä, että lopputulos on edullinen. Osien kilpailutuksesta pitäisi päästä kokonaisuuksien hallintaan. Nyt ostetaan halvimmalla ja siihen yleensä liittyy suuri volyymi. Pitäisi ajatella holistisesti sitä, mitä saadaan aikaan, Soini toteaa. Hankintaan pitäisikin hänen mielestään innovoida aivan uusia käytäntöjä. Kyse on osto-osaamisesta esimerkiksi kunnissa. Koulutuksia järjestetään, mutta sitä pitäisi olla paljon enemmän ja sen pitäisi tuottaa tulosta. Pitää oivaltaa, miten innovatiivisia julkisia hankintoja voi hyödyntää. Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on 32 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin puolet valtion vuosibudjetin kokonaissummasta. Soini ei ihmettele uutisia esimerkiksi suurista, tuottamattomista IT-hankkeista. Spesifioidaan liian tarkasti se, mitä luullaan haluttavan alkuvaiheessa. Sitten kun hanke on vuosien jälkeen päättynyt, lähtökohta on vanhentunut ja tilanne muuttunut. Asioita pidetään hänen mukaansa usein niin isoina, ettei niitä osata lähestyä. Hänen mukaansa innovaatiorahoituksessa lähdetään siitä, että pitää voida testata ja kokeilla pienempääkin kokonaisuuden osaa. Etsitään kokeilunhaluisia kumppaneita ja järjestetään rahoitus. Kaikkien kanssa ei tarvitse toimia mutta pitää päästä alkuun. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan Soinin mukaan enää riitä varsinkaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kun toimivia tuloksia saadaan, ne pitää jalkauttaa. Hyviä käytäntöjä sosiaalija terveyspalveluissa pitää jakaa. Harmaat pantterit palveluihin Kansalaisena ja veronmaksajana Pekka Soini on huolissaan siitä, että suomalaisten hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden haasteita ei oivalleta. Hän toteaa, että suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin käytetään valtavia summia. Sen seurauksena ihmiset elävät vanhemmiksi ja huoltosuhde näyttää siltä, miltä näyttää. Sen voisi kääntää. Meillä on entistä enemmän parempikuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se on resurssi. Siihen pitää kehittää palvelukonsepteja ja siihen olisi myös globaalit markkinat, Soini huomauttaa. Hyvinvointi-, terveys- tai sosiaalipalvelut ovat alkaneet kiinnostaa Soinia entistä enemmän. Innovaatiorahoituksessa hyvinvointi tulee vastaan kaikkialla. Terveyden lisäksi tarkastellaan myös kaikkia muita hyvinvointiin liittyviä asioita, niin henkisiä virikkeitä kuin toimivaa ja ihmislähtöistä ympäristöäkin. Jos tähän kaikkeen löydetään uusia innovaatioita ja uuden- 8 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

11 Meillä on entistä enemmän parempikuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se on resurssi. Siihen pitää kehittää palvelukonsepteja ja siihen olisi myös globaalit markkinat. laisia tapoja toimia, ne käytännöt ovat myös monistettavissa, Soini uskoo. Siten puolestaan saadaan uutta liiketoimintaa. Hyödyn tavoittelu ajaa sekä ihmisiä että organisaatioita ongelmien ratkaisuun. Kun ratkaisu on hyödyllinen, sille myös löytyy maksajia, Soini summaa. Ihmisen on kannettava vastuunsa Soini ei kavahda puhumista ihmisen omasta terveysvastuusta. Elämäntapasairauksien hintalappu on iso ja usein edes jotain on tehtävissä ominkin voimin. Itse hän pyrkii pysymään päivittäisessä vireessä hyötyliikkumalla työpaikalla. Autotallista on työhuoneeseen 140 porrasaskelmaa ja ruokalaan 120 suuntaansa. Innovaatiomiehen innolla Soini näkee terveyden omavastuussakin suuria tulevaisuudennäkyjä. Esimerkiksi tietotekniikka on vasta aivan alkumetreillä siinä, mitä se voi antaa. Ihmisten terveystietämys ja myös omavastuu lisääntyvät oman terveydentilan monitoroinnin ja sensoroinnin kautta. Ihmisiä kiinnostaa se, että heillä on mahdollisuus itse seurata omaa terveydentilaansa ja sitten vaikuttaa siihen, Soini uskoo. Palveluiden pitää olla Soinin mukaan siellä, missä niitä tarvitaan. Vaikka väki olisi kuinka tervettä, joskus apua tarvitaan. Palveluita on saatava helpommin ja hajautetummin. Meillä on jo esimerkkejä kauppakeskuksissa toimivista klinikoista. Meillä on myös hyvä apteekkiverkosto, jota voidaan hyödyntää, Soini toteaa. Hän muistuttaa jo aiemmin toteamastaan: ei pidä yrittää tehdä valmista heti, vaan kannattaa edetä pala ja porras kerrallaan innovaatioille avoimena. 9

12 Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Ennen kansliapäällikön tehtävää hän toimi ministeriössään osastopäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Fysiikastaan Sillanaukee huolehtii sauvakävelemällä, hiihtämällä ja harrastamalla avantouintia. Henkistä hyvinvointia tuo omien lasten lisäksi kanteleen soitto sisarusten kesken. Äidin logiikkaa myös terveyspalveluihin Kun Päivi Sillanaukeelta kysyy oman elämän hyvinvoinnin elementtejä, hän mainitsee liikunnan ja musiikkiharrastuksen ohella painokkaasti omien lastensa merkityksen. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä istuva lääketieteen tohtori voidaan määritellä uranaiseksi, lapset kuuluvat kuitenkin elämän keskipisteeseen. 10 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

13 11

14 Kun istun keinutuolissa, tiedän, että lasten kehitys ei ole työuran takia turmeltunut, Sillanaukee kuittaa. Sillanaukeen ratkaisut terveyspalveluiden hyvän kehityksen takaamiseksi ovat yhtä selkeitä kuin vanhemmuudesta kumpuava arkilogiikka: keskitytään olennaiseen, karsitaan päällekkäisyydet pois, annetaan apua oikeaan paikkaan heti, kun tarvitaan, ja otetaan terveen elämän edellytykset lähtökohdaksi päätöksentekoon. Ongelmana on, että päättäjät katsovat lukuja usein vain vuoden tasolla. Vaikutuksia ei uskalleta nähdä eikä osata arvioida pidemmälle, Sillanaukee toteaa. Hänen mallissaan koko maan yhteiskunta- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan pitäisi pohjautua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sen pitäisi koskea yhtä hyvin kuntien kuin valtionkin toimintaa. Se olisi inhimillisesti, eettisesti ja taloudellisesti täysin perusteltua, Sillanaukee sanoo. Kokonaisuus hallintaan Sillanaukee toivoo, että tulevaisuudessa esimerkiksi kaavoitusratkaisujen lähtökohdaksi otetaan ikääntyvän väestön liikkuminen, virkistysmahdollisuudet ja kotona asumisen tukeminen. Kun kokonaisuuden vaikutukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, säästytään monelta kalliilta pakkoratkaisulta myöhemmin. Osaamista Suomesta Sillanaukeen mukaan löytyy, mutta toteuttaminen kansallisessa ja paikallisessa politiikassa ontuu, vielä toistaiseksi. Meillä alkaa olla nyt valmiuksia isoihin tulevaisuutta koskeviin päätöksiin, se on väistämätöntä. Avoimen, älyllisen ja reippaankin keskustelun Sillanaukee toivottaa tervetulleeksi. Kenttä on moninainen, mutta eri intressiryhmien pitää olla mukana keskustelussa. Se on vaikeaa, mutta ei se huono asia ole. Ratkaisut syntyvät keskustelun kautta. Ensin pitäisi järkeistää kaksi asiaa: rahoitus ja järjestämisvastuu. Meillä on keskimäärin kaksin verroin työntekijöitä sosiaali- ja terveyssektorilla verrattuna siihen, mitä muualla Euroopassa. Se ei ole ihme, sillä meillä on päällekkäisiä toimintoja. Keskitytään olennaiseen, karsitaan päällekkäisyydet pois, annetaan apua oikeaan paikkaan heti, kun tarvitaan, ja otetaan terveen elämän edellytykset lähtökohdaksi päätöksentekoon. 12 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

15 Sillanaukee luettelee: on julkista terveydenhuoltoa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, yksityistä terveydenhuoltoa, työterveyshuolto ja ylioppilasterveydenhuolto. Yksityistä palvelua on ostopalveluina sellaisillakin alueilla, joissa kuitenkin sairaanhoitopiirin kautta toisen jäsenkunnan vuoksi on valmius tuottaa itse samat palvelut. Järjestelmämme pitäisi olla sellainen, ettei se edesauta tällaisia päällekkäisyyksiä. Silloin saataisiin tuottavuutta nostettua ja henkilöstökin riittäisi paremmin. Sillanaukeen mukaan potilaan pitää saada palvelua mutta hänen osaltaan merkitystä ei ole sillä, kuka palvelun tuottaa. Kokonaisuuden pitäisi olla rahoituksellisesti yhden tahon hallinnassa. Hän ei usko markkinoiden kaikkivoivaan valtaan, vaikka markkinat ja kilpailutus ei sinällään huono asia olekaan. Markkinoiden ja vapaan kilpailun kautta jollakin aikavälillä saatettaisiin saavuttaa palvelujen sijoittuminen vastaamaan tarvetta. Suomi on kuitenkin iso ja harvaanasuttu maa. Tarvitaan sääntelyä ja alueellista palveluverkkojen suunnittelua, jotta perustuslailliset perusoikeudet riittäviin ja yhdenvertaisiin palveluihin voidaan turvata, Sillanaukee muistuttaa. Varhaisen puuttumisen säästöt Sillanaukee puhuu painokkaasti siitä, että asioihin pitää tarttua ajallaan. Tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa on monenlaista osaamista yhtäaikaisesti. Osaaminen pitää soveltaa kulloiseenkin tilanteeseen. Siten päästään nopeammin kiinni potilaan ja asiakkaan asiaan niin, ettei häntä vain lähetellä paikasta toiseen sillä seurauksella, että hän hukkuu hoitoketjun väliin ja alkuperäinen vaiva jää hoitamatta. Sillanaukeen mukaan erillisten organisaatioiden ketjumainen rakenne ei toimi. Ihmiset ohjautuvat sattumanvaraisesti, flipperimäisesti, eri organisaatioiden ja palvelunjärjestäjien huomaan. Asiakkaan kanssa kulloinkin tekemisissä olevan henkilön pitäisi automaattisesti pystyä toimimaan palvelunohjaajana niin, että henkilö jatkaa loogisesti oikealla tiellä hoitoketjussa. Palvelunohjaaja voi olla lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä tai joissakin tapauksissa jopa tietokoneohjelma, joiden innovaatiot pystyvät nykyisin antamaan tukea esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa, Sillanaukee kuvaa. Tärkeintä hänen mielestään olisi toimia asetettujen päämäärien mukaisesti. Jos tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, pitää aloittaa miettimällä, mistä hyvinvointi- ja terveyserot johtuvat. Sitten pitää pohtia, mitä niille asioille tehdään, Sillanaukee toteaa. Hänestä on kummallista, että esimerkiksi lapsiperheen asunnottomuuteen tai päihdeongelmiin ei löydy heti apua. Tilanteet etenevät, kroonistuvat ja myös kallistuvat ajan kanssa. Sitten myöhemmin maksetaan hoidosta moninkertainen hinta sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Sillanaukee uskoo, että poliittista tahtoa saadaan aikaan asioiden yhteiseen parantamiseen, jos kansalaiset haastetaan mukaan prosesseihin. Ihmisillä on taipumus sitoutua asioihin, jos he saavat itse olla mukana niistä päättämässä. En tarkoita sitä, että ihmiset pitäisi saada entistä enemmän pelkästään vain osallistumaan omiin kustannuksiinsa, vaan sitä, että saadaan ihmiset mukaan keskustelemaan yhteisestä hyvästä. Sillanaukeen mukaan se lisää myös osallistumisen tunnetta, joka itsessään on yksi tulevaisuudenkin hyvinvoinnin elementti. 13

16 Parhaimmillaan toimintatapojen muutos johtaa sekä parempaan laatuun että halvempaan hintaan. 14 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

17 Juha Tuominen kurkottaisi korkealle Juha Tuomisen perspektiivi terveydenhuollon kenttään on laaja. Kokemusta lääketieteen tohtorille on kertynyt niin tutkijan kuin johtajan tehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hän haastaa kaikki toimijat ajattelemaan laajemmin ja asettamaan tavoitteet korkealle. Kohti 2020-lukua mentäessä Suomella on Tuomisen mielestä ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa terveydenhuoltojärjestelmä aikaa ja yhteiskuntaa vastaavaksi. Nykyinen järjestelmä tuli vuosikymmenten kehitystyön jälkeen käytännössä valmiiksi viimeistään pari vuosikymmentä sitten. Nyt se voi pelkästään rapautua. Nykyisellä mallilla rahat eivät riitä, koska se tulee viemään työvoimaa loputtomasti, Juha Tuominen toteaa. Palveluihin ei pystytä ikuisesti lisäämään käsipareja. Nyt niin on tehty koko ajan terveydenhuollossa, mutta siinä tulee raja vastaan. Verot nousevat hallitsemattomasti ja sen seurauksena ihmisten ostovoima häviää. Meillä on silloin sekä terveyden- huollon että yhteiskunnan kriisi, Tuominen ennustaa. Silloin pitää hänen mukaansa rakentaa jotain uutta. Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä olisi kestävä ja pystyisi tuottamaan palvelut meille ja meidän lapsillemme ja isovanhemmillemme, sen on kehityttävä, Tuominen peräänkuuluttaa. Tavoitteiden pitää olla isommat ja korkealla. Tuomisen mielestä palvelutuotannon isommista kokonaisuuksista puhuminen ei sellaisenaan johda mihinkään. Tuotantoyksikön suuruus ei terveydenhuollossa välttämättä johda tehokkuuteen. Palvelun tilaaja voi olla iso yksikkö, mutta tuottajahan voi olla Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, Suomen Terveystalo Terveystalon johtava ylilääkäri, dosentti Juha Tuominen toimi aiemmin HUS:n johtajaylilääkärinä ja toimitusjohtajan varamiehenä. Sitä ennen hänellä oli mittava ura muissa HUS:n johtotehtävissä ja lääketieteellisenä johtajana lääketeollisuudessa. Hän on aktiivinen terveyspoliittinen vaikuttaja ja osallistuu terveydenhuollosta käytävään keskusteluun niin esitelmien kun kirjoitustenkin avulla. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehtii veneillen sekä mökkeillen perheen parissa. 15

18 Tuotantoyksikön suuruus ei terveydenhuollossa välttämättä johda tehokkuuteen. Palvelun tilaaja voi olla iso yksikkö, mutta tuottaja voi olla palvelusta riippuen mitä tahansa yhden ihmisen yrityksestä yliopistosairaalaan. palvelusta riippuen mitä tahansa yhden ihmisen yrityksestä yliopisto sairaalaan, Tuominen kuvaa. Tuomisen reseptinä potilaan oikeus Tuomisen resepti parempaan terveydenhuoltojärjestelmään lähtee siitä, mitä potilas tarvitsee. Toimintamallit, innovaatiot ja rakenteet tulevat sen jälkeen. Terveydenhuollon pitää vastata potilaan oikeuteen saada hoitoa oikealla tavalla, Tuominen toteaa. Hän kaataisi reippaasti aitoja eri toimijoiden väliltä. Julkinen ja yksityinen sektori sekä työterveyshuolto ovat kaikki hirveän yksin siiloissansa. Julkinen sektori, joka tuottaa suurimman osan palveluista, ei hanki kuin pienen osan alihankinnalla. Se kertoo, että kumppanuuksia, kilpailua ja verkostoja ei ole käytetty hyväksi, Tuominen pohtii. Hänen mielestään yksityiset yritykset voisivat toimia julkisen terveydenhuollon kyljessä kirittäjinä. Julkinen terveydenhuolto pitää saada tasavertaiseen asemaan yksityisen kanssa ja toisaalta toisin päin. Antamalla joitakin asioita yksityisen palvelutuotannon haltuun, voidaan toimia edullisemmin. Tästä on jo esimerkkejä. Parhaat käytännöt on saatava käyttöön, Tuominen muistuttaa. Hänen mukaansa potilas, kansalainen ja veronmaksaja hyötyisivät siitä, että löytyisi uusia toimintamalleja. Mahdollisuudet hyödyntää eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä pitäisi käyttää suurissa muutosvaiheissa hyödyksi. EU-lainsäädäntö on tuonut oman lisänsä suomalaisen terveydenhuollon toimintaympäristöön. Kohta 20 vuotta Suomessa on puhuttu muun muassa työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU:n myötä. Siihen ei liity pelkästään terveen työvoiman vapaa liikkuvuus, vaan myös sairaan työvoiman vapaa liikkuvuus, Tuominen huomauttaa. Hän muistuttaa, että EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi pakottaa läpinäkyvyyteen hoitojen tuotteistuksessa ja hinnoittelussa. Hinnat ovat iloinen asia Avoin hintojen määrittely ja niistä keskustelu myös terveydenhuollossa voi saada Tuomisen mukaan aikaan positiivista kehitystä. Hinnoista keskustelu ja niiden määrittely johtaa uusien toimintamallien kehittämiseen. Ennen kaikkea se on Tuomisen mielestä oikeudenmukaisuuskysymys kansalaisen, potilaan ja veronmaksajan näkökulmasta. Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia terveydenhuoltopalvelunsa julkiselta puolelta mistä vain. Kotikunnan olisi kuitenkin syytä tietää, mitä se maksaa. Toisaalta myös palvelun tuottajakunnassa veronmaksajan on oikeus tietää, millä hinnalla omia palveluita tuotetaan. Koko Amerikka pystyy tähän, miksi siis emme me, Tuominen haastaa. Hän myöntää, että terveydenhuollossa palveluita ei osata meillä vielä tuotteistaa eivätkä ilmoitetutkaan hinnat ole vertailukelpoisia. Ei tuotteistaminen ja hinnoittelu kuitenkaan vaikeaa ole, jos siihen on halua. Mutta perusterveydenhuollossa ei ole vielä jouduttu asian kanssa vastakkain. Ongelmana ovat myös vuosikymmenten aikana synnytetyt rakenteet. Kunnalliseen monopoliin nojaava terveydenhoitojärjestelmämme on vanhakantaisesti rakennettu. Siinä kuljetaan ennalta määrättyä polkua pitkin, joka on hyvin organisaatiokeskeinen. Tuominen vertaa siihen, miten muualla Euroopassa kansalaisesta on tehty aktiivinen valitsija. Henkilöllä on oikeudet kaikkiin hoitoihin, mutta hän päättää itse, mistä ne hankkii. Näin toimijoiden on ollut pakko kiinnittää huomiota ensin palvelun saatavuuteen. Samalla ovat kehittyneet muutkin elementit. Niitä ei varsinaisesti määritellä hoidon laadun näkökulmasta, mutta potilaalle ne voivat usein edustaa sitä: omakielinen palvelu, aukioloajat, kommunikointi, kontaktit. Tuomisen mukaan suunta on Suomessakin kohti länsinaapureitten järjestelmää: ruotsalaisempaa, saksalaisempaa, englantilaisempaa mallia. 16 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

19 Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta Nelinkertainen win-win-tilanne: hoivakodin asukas pääsee ulos, hänen vapaaehtoinen kävelykaverinsa saa päiväänsä piristystä, hoivakodin hoitajalla on virkeämpi asukas ja hoivakodin palveluiden kokonaislaatu nousee. Ei niin, että kopioisimme mitään sellaisenaan, mutta voimme ottaa näistä elementtejä, joilla kansalaiset voivat saada parempaa hoitoa; niin paremman saatavuuden kuin laadunkin, Tuominen sanoo. Innovaatiot ovat järjenkäyttöä Tuomisen mukaan toimintaympäristön pitää tukea innovaatioita. Me tarvitsemme leukemiahoidot, päivystysjärjestelyt ja muut, mutta siitä huolimatta järjestelmän sisällä on paljon elementtejä, joita terävöittämällä voitaisiin saada yrittäjähenkisyyttä ja markkinaehtoisuutta. Niiden kautta voi syntyä palveluinnovaatioita ja teknisiä tukijärjestelmiä taustalle, monistettavuutta ja vientimahdollisuuksia Suomelle. Tuominen muistuttaa, että innovaatioiden hyödyntäminen voi olla hyvin arkipäiväistä. Innovaatiothan eivät ole yleensä mitään akateemisia juttuja, vaan tervettä järkeä. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että on joku, joka pitää huushollin järjestyksessä ja vahtii kuluja. Sekin on innovatiivinen toimintatapa, vaikka siinä ei ole mitään monimutkaista. Parhaimmillaan toimintatapojen muutos johtaa sekä parempaan laatuun että halvempaan hintaan, Tuominen summaa. Tällaisia kokemuksia saatiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Vapari-hankkeessa. Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoituksen avulla toteutetussa hankkeessa luotiin vapaaehtoisten henkilöiden ja hoivayritysten yhteistyötä edistävä kumppanuusmalli. Toiminta sijoittuu rajapintaan, joka saattaa herättää myös epäluuloa. Tyypillisenä pelkona on, että vapaaehtoisilla teetetään työtä, joka kuuluu ammattilaisille. Tämä riski vältetään toiminnan perusteellisella suunnittelulla ja yhteisellä määrittelyllä. Vapaaehtoiset eivät tee, eivätkä saa tehdä, varsinaista hoitotyötä. Vapaaehtoistyö voi toimia vain, kun se suunnitellaan yhdessä hoivapaikan henkilökunnan kanssa niin, että hoivakodin rutiinit ja vapaaehtoistoiminnan sisällöt saadaan sovitettua yhteen. Asiasta innostuva kansalainen voi periaatteessa ottaa itse yhteyttä hoivapaikkaan ja tiedustella, onko vapaaehtoistoimintaa paikassa harrastettu. Ellei ole, henkilökunnalta voi pyytää yhteistä tapaamista, jossa asiaa ideoidaan. Vapari-hankkeen aikana luotiin valmis kumppanuusmalli, jota on helppo kopioida ja monistaa vastaavaan käyttöön missä vain. Mallissa hoivayritys määrittelee itselleen selkeät toimintamallit ja vapaaehtoistyön koordinaattorit. Tarvittavat tiedot kerrotaan esimerkiksi hoivayrityksen nettisivuilla. Olennaista on, että toiminnassa päästään mahdollisimman helposti käytäntöihin. Se onnistuu selvittämällä ensin, millaisesta toiminnasta vapaaehtoinen on kiinnostunut ja millaista toimintaa hoivapaikan asukkaat tarvitsevat tai haluavat vastaanottaa. Kumppanuusmallin myötä syntyi myös jatkosuunnitelmia. Eräs hankkeesta kummunnut ajatus on ideoida kokonainen vapaaehtoistyön koulutusohjelma. Siihen voisivat osallistua yritysten edustajat ja vapaaehtoiset yhtä aikaa. Myös kunnissa voitaisiin kouluttaa organisaatioita vapaaehtoistyöhön niin, että se edistäisi osaltaan myös yrityksissä tapahtuvaa vapaaehtoistyötä. 17

20 Vain vaikuttava palvelu auttaa asiakasta Vanhassa mainoslauseessa todetaan, että vain otettu lääke auttaa. Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuteen väitöstutkimuksessaan perehtynyt Karita Reijonsaari todistaa samaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden osalta. Hän on huolissaan siitä, että monia hyvinvointipalveluita tarjotaan ja käytetään ilman riittävää näyttöä niiden vaikuttavuudesta. Perinteinen terveydenhuolto toimii Reijonsaaren mukaan liian usein mekanismina, jossa pyritään palauttamaan asiakas takaisin normaaliin tilaan. Hänen elämäänsä tehdään interventioita vain silloin, kun esimerkiksi sairaus sitä vaatii. Reijonsaari muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat normaaliin elämäänsä nykyistä enemmän tukea terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon, jotta esimerkiksi vauhdilla yleistyvät elämäntapasairaudet saadaan kuriin. Meillä tulisi olla tehokkaampia palveluja, jotka tukevat asiakasta päivittäisessä terveenä pysymisen ja hyvinvoinnin ylläpitämisen prosessissa. Hänen mukaansa palveluista ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei niiden vaikuttavuutta ole kunnolla tutkittu, ja elleivät ne mukaudu ihmisen elämän eri tilanteisiin. Analyysiä kehitystyön pohjaksi Karita Reijonsaari toteaa, että hyvinvointipalvelut ja niiden kylkeen kehitellyt sovellukset ovat toistaiseksi varsin staattisia. Palveluiden pitää elää ja reagoida asiakkaiden motivaation muutoksiin. Tällä hetkellä niin ei ole. Reijonsaari ottaa esimerkiksi Suomen teknologiakehityksen ja suomalaisten valmiuden käyttää teknologiaa. Suomesta on puhuttu pitkään mobiilin toiminnan tulevaisuuden maana ja siihen kohdistuu paljon odotuksia. Myös valmiita applikaatioita, sovelluksia ja malleja, on olemassa ja niitä voitaisiin käyttää innovatiivisemmin. Applikaatioita on jo olemassa kaikkiaan noin parikymmentä tuhatta, mutta niitä tulee vähän käyttöön. Ja vaikka niitä otetaankin käyttöön, käyttäjät hylkäävät ne nopeasti sitten, kun 18 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

21 Karita Reijonsaari Terveydenhuollon konsultti ja tutkija Tekniikan tohtori (väit.) Karita Reijonsaari on peruskoulutukseltaan kauppatieteilijä. Lisensiaatintyönsä hän teki USA:ssa Stanford Medical Schoolissa ja väitöskirjassaan hän tutki palvelujen merkitystä yksilön terveyden tukemisessa. Hän on toiminut Aalto-yliopiston terveydenhuollon yksikön HEMA-instituutissa (Healthcare Engineering, Management and Architecture) ja nykyisin hän työskentelee terveydenhuollon konsulttina ja tutkijana. Hän rakastaa liikuntaa ja harrastaa monipuolista liikuntaa aina maratooneihin asti. Ravintoloitsijoiden tyttärenä puhdas, suomalainen lähiruoka on hänelle sydämenasia. 19

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot