Uskallus & innovaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uskallus & innovaatiot"

Transkriptio

1 katsaus 298/2013 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

2

3 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Tekesin katsaus 298/2013 Tekes 2013

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. Suunnittelu ja toteutus: Recommended Finland Henkilökuvat: Pekka Kiirala ja EUROFORUM/Gust. (Ville Öhman) Painatus: Markprint Oy Tekes 2013 ISBN ISSN

5 Suomi on asukasmäärältään ja geeniperimältään kiehtova maa. Pienuus voi tarjota ainutlaatuisia näkymiä rohkeille kehittäjille ja innovaattoreille. Samaan aikaan vanheneva väestö, vinoutuva huoltosuhde ja pitkät välimatkat asettavat ennen näkemättömiä haasteita kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Tulevaisuutta tekevä kokija ja näkijä ei hätkähdä. Haasteet ovat mahdollisuuksia, kun ne sellaisiksi käännetään. Tässä julkaisussa kuusi asiantuntijaa antaa ajatuksen lentää ja katseen kantaa. Tarkastelualustana toimii Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma, jonka johtoryhmän jäseniä kaikki ovat. Vauhtia pohdintaan antavat näkemyksillään Tekesin pääjohtaja Pekka Soini ja sosiaali- ja terveysministeriön kanslia päällikkö Päivi Sillanaukee.

6 6 Pekka Soini Pääjohtaja, Tekes Luutaa luutuneille ajatuksille Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Äidin logiikkaa myös terveyspalveluihin Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, Suomen Terveystalo Juha Tuominen kurkottaisi korkealle Karita Reijonsaari Terveydenhuollon konsultti ja tutkija Vain vaikuttava palvelu auttaa asiakasta Case Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta 17 Kunnille eväitä Lasten ikihyvästä Petri Lehto Teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö Julkinen sektori tarvitsee fiksua uudistumista Toimiva avohoito on potilaan etu Olli Kerola Apulaisosasto päällikkö, Sosiaali- ja terveys ministeriö Hyvällä strategialla toimivia palveluita Sujuva hoitopolku vie suoraan kotiin Paavo Voutilainen Palveluekosysteemissä arvo syntyy yhdessä asiakkaan kanssa Ville Öhman Tekoäly räjäyttää diagnostiikan Ryhmävoimaa sydänsairauden hoitoon 32 Älykäs palvelulogiikka helpottaa 36 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

7 Tulevaisuus on oivaltavissa hyvinvointipalveluissa Sosiaali- ja terveysala ei ole pelkkä kulu. Tutkimus- ja kehitystoiminta on tuottanut tulosta ja yhä useammat alkavat nähdä mahdollisuuksia hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Innovaatiot, yritystoiminta ja oivaltavat, uudet ratkaisut edesauttavat tulevaisuuden rakentamista. Mahdollisuuksia pitää uskaltaa hyödyntää. Meillä jokaisella on myös osavastuu niin omasta kuin läheistemmekin hyvinvoinnista. Kaikkiin olosuhteisiin emme itse voi vaikuttaa, mutta jokainen meistä voi useimmiten tehdä jotain. Tavoitteena pitää olla, että suomalaiset elävät mahdollisimman pitkään entistä terveempinä ja voivat myös toimia aktiivisesti mukana yhteiskunnassa. Hyvinvointisektorin kaikkien toimijoiden on syytä sukkuloida erilaisissa verkostoissa ja hakea niistä lisäarvoa tavoitteen saavuttamiseksi. Paremmin voivan ja vanhemmaksi elävän väestön maassa hyvinvointipalvelut antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta: halutessamme kansakunnan ikääntymisestä tulee tuottavaa ja aukeaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaita ideoita monistamalla saamme myös tuotteita, joista naapurimmekin ovat kiinnostuneita. Tässä julkaisussa ajatuksiaan avaa kahdeksan hyvinvointipalveluita eri näkökulmista tarkastelevaa ammattilaista. Mukana on myös kuusi esimerkkiä tuloksellisista hankkeista. Keskustelu aiheen parissa jatkukoon! Raimo Pakkanen Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman ohjelmapäällikkö Minna Hendolin Tekesin Elinvoimainen ihminen -vastuualueen johtaja

8 Pekka Soini Pääjohtaja, Tekes Tekesin pääjohtaja, diplomi-insinööri Pekka Soini toimi aiemmin Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajana ja globaalina kehitysjohtajana. Sitä ennen hänellä oli mittava ura muissa Nokian tehtävissä ja muun muassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä Yhdysvalloissa. Hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus globaalista suuryrityksestä sekä yrityskokemusta ja -tuntemusta. Hyvinvoinnistaan hän huolehtii liikkumalla ja hyötyliikkumalla ja muistuttaa lisäksi, että lomiakin kannattaa työn ohessa muistaa pitää. 6 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

9 Luutaa luutuneille ajatuksille Tekesin pääjohtaja Pekka Soini puhuu vuolaasti ja paljon. Hänessä on teekkarin intoa tarkastella asiakokonaisuuksia uusista näkökulmista. Hän tunnustaa Suomessa vallitsevat päätöksenteko- ja valtarakenteet mutta uskoo lujasti hyvien käytäntöjen levittämisen voimaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita Soini kehittäisi pala kerrallaan hyviä ideoita naapurille monistamalla. 7

10 Toisin kuin moni kunta- ja terveydenhuoltorakenteiden kanssa kipuileva päättäjä, Soini ei näe suomalaisten terveyspalvelujen järjestämistä ongelmana vaan mahdollisuutena. On totta, että meillä on paljon erilaisia toimijoita ja heidän joukossaan voi vallita luutuneitakin käsityksiä rooleista ja rakenteista. Juuri Tekesin tehtävä on toimia katalysaattorina ja saattaa eri tahoja yhteen, Soini sanoo. Hän on innoissaan tehtävänsä antamista näköaloista. Suomi on mahtava toiminta-alue. Olemme geneettisesti kiinnostava saareke. Suomi voi toimia tutkijoille eräänlaisena elävänä laboratoriona. Hän toteaa, että Suomi ei riitä markkina-alueeksi kunnon liiketoiminnalle. Maan pienuudesta ja sen eri alueista voi olla hyötyä. Kuntien, yliopistojen ja liike-elämän voimavarat pitää suunnata yhteiseen tavoitteeseen ja houkutella yrittäjiä, jotka sijoittavat suomalaiseen osaamiseen, Soini maalaa. Hän uskoo esimerkiksi biotalouden mahdollisuuksiin. Biotalous kattaa niin energian, ruuan, lääkkeet kuin monia muitakin hyvinvoinnin lähteitä, Soini listaa. Myös avoin data avaa uusia mahdollisuuksia. Voimaan tuleva biopankkilaki voi avata aivan uusia näkymiä sekä suomalaisille että muualta tuleville tutkijoille ja palveluiden kehittäjille. Tässä voidaan yhdistää ainutlaatuista suomalaista bioinformaatiota ja ICT-teknologiaa, Soini toteaa. Taitoa toimintaan ja hankintaan Yrityselämää koko työuransa seuranneena Pekka Soini ymmärtää hintakilpailun säännöt ja hyödyt. Sosiaali- ja terveysalalla on hänen mielestään välillä menty kilpailutuksessa liian pitkälle. Jonkun yksikön alhainen hinta ei takaa sitä, että lopputulos on edullinen. Osien kilpailutuksesta pitäisi päästä kokonaisuuksien hallintaan. Nyt ostetaan halvimmalla ja siihen yleensä liittyy suuri volyymi. Pitäisi ajatella holistisesti sitä, mitä saadaan aikaan, Soini toteaa. Hankintaan pitäisikin hänen mielestään innovoida aivan uusia käytäntöjä. Kyse on osto-osaamisesta esimerkiksi kunnissa. Koulutuksia järjestetään, mutta sitä pitäisi olla paljon enemmän ja sen pitäisi tuottaa tulosta. Pitää oivaltaa, miten innovatiivisia julkisia hankintoja voi hyödyntää. Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on 32 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin puolet valtion vuosibudjetin kokonaissummasta. Soini ei ihmettele uutisia esimerkiksi suurista, tuottamattomista IT-hankkeista. Spesifioidaan liian tarkasti se, mitä luullaan haluttavan alkuvaiheessa. Sitten kun hanke on vuosien jälkeen päättynyt, lähtökohta on vanhentunut ja tilanne muuttunut. Asioita pidetään hänen mukaansa usein niin isoina, ettei niitä osata lähestyä. Hänen mukaansa innovaatiorahoituksessa lähdetään siitä, että pitää voida testata ja kokeilla pienempääkin kokonaisuuden osaa. Etsitään kokeilunhaluisia kumppaneita ja järjestetään rahoitus. Kaikkien kanssa ei tarvitse toimia mutta pitää päästä alkuun. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan Soinin mukaan enää riitä varsinkaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kun toimivia tuloksia saadaan, ne pitää jalkauttaa. Hyviä käytäntöjä sosiaalija terveyspalveluissa pitää jakaa. Harmaat pantterit palveluihin Kansalaisena ja veronmaksajana Pekka Soini on huolissaan siitä, että suomalaisten hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden haasteita ei oivalleta. Hän toteaa, että suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin käytetään valtavia summia. Sen seurauksena ihmiset elävät vanhemmiksi ja huoltosuhde näyttää siltä, miltä näyttää. Sen voisi kääntää. Meillä on entistä enemmän parempikuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se on resurssi. Siihen pitää kehittää palvelukonsepteja ja siihen olisi myös globaalit markkinat, Soini huomauttaa. Hyvinvointi-, terveys- tai sosiaalipalvelut ovat alkaneet kiinnostaa Soinia entistä enemmän. Innovaatiorahoituksessa hyvinvointi tulee vastaan kaikkialla. Terveyden lisäksi tarkastellaan myös kaikkia muita hyvinvointiin liittyviä asioita, niin henkisiä virikkeitä kuin toimivaa ja ihmislähtöistä ympäristöäkin. Jos tähän kaikkeen löydetään uusia innovaatioita ja uuden- 8 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

11 Meillä on entistä enemmän parempikuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnassa. Se on resurssi. Siihen pitää kehittää palvelukonsepteja ja siihen olisi myös globaalit markkinat. laisia tapoja toimia, ne käytännöt ovat myös monistettavissa, Soini uskoo. Siten puolestaan saadaan uutta liiketoimintaa. Hyödyn tavoittelu ajaa sekä ihmisiä että organisaatioita ongelmien ratkaisuun. Kun ratkaisu on hyödyllinen, sille myös löytyy maksajia, Soini summaa. Ihmisen on kannettava vastuunsa Soini ei kavahda puhumista ihmisen omasta terveysvastuusta. Elämäntapasairauksien hintalappu on iso ja usein edes jotain on tehtävissä ominkin voimin. Itse hän pyrkii pysymään päivittäisessä vireessä hyötyliikkumalla työpaikalla. Autotallista on työhuoneeseen 140 porrasaskelmaa ja ruokalaan 120 suuntaansa. Innovaatiomiehen innolla Soini näkee terveyden omavastuussakin suuria tulevaisuudennäkyjä. Esimerkiksi tietotekniikka on vasta aivan alkumetreillä siinä, mitä se voi antaa. Ihmisten terveystietämys ja myös omavastuu lisääntyvät oman terveydentilan monitoroinnin ja sensoroinnin kautta. Ihmisiä kiinnostaa se, että heillä on mahdollisuus itse seurata omaa terveydentilaansa ja sitten vaikuttaa siihen, Soini uskoo. Palveluiden pitää olla Soinin mukaan siellä, missä niitä tarvitaan. Vaikka väki olisi kuinka tervettä, joskus apua tarvitaan. Palveluita on saatava helpommin ja hajautetummin. Meillä on jo esimerkkejä kauppakeskuksissa toimivista klinikoista. Meillä on myös hyvä apteekkiverkosto, jota voidaan hyödyntää, Soini toteaa. Hän muistuttaa jo aiemmin toteamastaan: ei pidä yrittää tehdä valmista heti, vaan kannattaa edetä pala ja porras kerrallaan innovaatioille avoimena. 9

12 Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Ennen kansliapäällikön tehtävää hän toimi ministeriössään osastopäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Fysiikastaan Sillanaukee huolehtii sauvakävelemällä, hiihtämällä ja harrastamalla avantouintia. Henkistä hyvinvointia tuo omien lasten lisäksi kanteleen soitto sisarusten kesken. Äidin logiikkaa myös terveyspalveluihin Kun Päivi Sillanaukeelta kysyy oman elämän hyvinvoinnin elementtejä, hän mainitsee liikunnan ja musiikkiharrastuksen ohella painokkaasti omien lastensa merkityksen. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä istuva lääketieteen tohtori voidaan määritellä uranaiseksi, lapset kuuluvat kuitenkin elämän keskipisteeseen. 10 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

13 11

14 Kun istun keinutuolissa, tiedän, että lasten kehitys ei ole työuran takia turmeltunut, Sillanaukee kuittaa. Sillanaukeen ratkaisut terveyspalveluiden hyvän kehityksen takaamiseksi ovat yhtä selkeitä kuin vanhemmuudesta kumpuava arkilogiikka: keskitytään olennaiseen, karsitaan päällekkäisyydet pois, annetaan apua oikeaan paikkaan heti, kun tarvitaan, ja otetaan terveen elämän edellytykset lähtökohdaksi päätöksentekoon. Ongelmana on, että päättäjät katsovat lukuja usein vain vuoden tasolla. Vaikutuksia ei uskalleta nähdä eikä osata arvioida pidemmälle, Sillanaukee toteaa. Hänen mallissaan koko maan yhteiskunta- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan pitäisi pohjautua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sen pitäisi koskea yhtä hyvin kuntien kuin valtionkin toimintaa. Se olisi inhimillisesti, eettisesti ja taloudellisesti täysin perusteltua, Sillanaukee sanoo. Kokonaisuus hallintaan Sillanaukee toivoo, että tulevaisuudessa esimerkiksi kaavoitusratkaisujen lähtökohdaksi otetaan ikääntyvän väestön liikkuminen, virkistysmahdollisuudet ja kotona asumisen tukeminen. Kun kokonaisuuden vaikutukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, säästytään monelta kalliilta pakkoratkaisulta myöhemmin. Osaamista Suomesta Sillanaukeen mukaan löytyy, mutta toteuttaminen kansallisessa ja paikallisessa politiikassa ontuu, vielä toistaiseksi. Meillä alkaa olla nyt valmiuksia isoihin tulevaisuutta koskeviin päätöksiin, se on väistämätöntä. Avoimen, älyllisen ja reippaankin keskustelun Sillanaukee toivottaa tervetulleeksi. Kenttä on moninainen, mutta eri intressiryhmien pitää olla mukana keskustelussa. Se on vaikeaa, mutta ei se huono asia ole. Ratkaisut syntyvät keskustelun kautta. Ensin pitäisi järkeistää kaksi asiaa: rahoitus ja järjestämisvastuu. Meillä on keskimäärin kaksin verroin työntekijöitä sosiaali- ja terveyssektorilla verrattuna siihen, mitä muualla Euroopassa. Se ei ole ihme, sillä meillä on päällekkäisiä toimintoja. Keskitytään olennaiseen, karsitaan päällekkäisyydet pois, annetaan apua oikeaan paikkaan heti, kun tarvitaan, ja otetaan terveen elämän edellytykset lähtökohdaksi päätöksentekoon. 12 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

15 Sillanaukee luettelee: on julkista terveydenhuoltoa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, yksityistä terveydenhuoltoa, työterveyshuolto ja ylioppilasterveydenhuolto. Yksityistä palvelua on ostopalveluina sellaisillakin alueilla, joissa kuitenkin sairaanhoitopiirin kautta toisen jäsenkunnan vuoksi on valmius tuottaa itse samat palvelut. Järjestelmämme pitäisi olla sellainen, ettei se edesauta tällaisia päällekkäisyyksiä. Silloin saataisiin tuottavuutta nostettua ja henkilöstökin riittäisi paremmin. Sillanaukeen mukaan potilaan pitää saada palvelua mutta hänen osaltaan merkitystä ei ole sillä, kuka palvelun tuottaa. Kokonaisuuden pitäisi olla rahoituksellisesti yhden tahon hallinnassa. Hän ei usko markkinoiden kaikkivoivaan valtaan, vaikka markkinat ja kilpailutus ei sinällään huono asia olekaan. Markkinoiden ja vapaan kilpailun kautta jollakin aikavälillä saatettaisiin saavuttaa palvelujen sijoittuminen vastaamaan tarvetta. Suomi on kuitenkin iso ja harvaanasuttu maa. Tarvitaan sääntelyä ja alueellista palveluverkkojen suunnittelua, jotta perustuslailliset perusoikeudet riittäviin ja yhdenvertaisiin palveluihin voidaan turvata, Sillanaukee muistuttaa. Varhaisen puuttumisen säästöt Sillanaukee puhuu painokkaasti siitä, että asioihin pitää tarttua ajallaan. Tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa on monenlaista osaamista yhtäaikaisesti. Osaaminen pitää soveltaa kulloiseenkin tilanteeseen. Siten päästään nopeammin kiinni potilaan ja asiakkaan asiaan niin, ettei häntä vain lähetellä paikasta toiseen sillä seurauksella, että hän hukkuu hoitoketjun väliin ja alkuperäinen vaiva jää hoitamatta. Sillanaukeen mukaan erillisten organisaatioiden ketjumainen rakenne ei toimi. Ihmiset ohjautuvat sattumanvaraisesti, flipperimäisesti, eri organisaatioiden ja palvelunjärjestäjien huomaan. Asiakkaan kanssa kulloinkin tekemisissä olevan henkilön pitäisi automaattisesti pystyä toimimaan palvelunohjaajana niin, että henkilö jatkaa loogisesti oikealla tiellä hoitoketjussa. Palvelunohjaaja voi olla lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä tai joissakin tapauksissa jopa tietokoneohjelma, joiden innovaatiot pystyvät nykyisin antamaan tukea esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa, Sillanaukee kuvaa. Tärkeintä hänen mielestään olisi toimia asetettujen päämäärien mukaisesti. Jos tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, pitää aloittaa miettimällä, mistä hyvinvointi- ja terveyserot johtuvat. Sitten pitää pohtia, mitä niille asioille tehdään, Sillanaukee toteaa. Hänestä on kummallista, että esimerkiksi lapsiperheen asunnottomuuteen tai päihdeongelmiin ei löydy heti apua. Tilanteet etenevät, kroonistuvat ja myös kallistuvat ajan kanssa. Sitten myöhemmin maksetaan hoidosta moninkertainen hinta sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Sillanaukee uskoo, että poliittista tahtoa saadaan aikaan asioiden yhteiseen parantamiseen, jos kansalaiset haastetaan mukaan prosesseihin. Ihmisillä on taipumus sitoutua asioihin, jos he saavat itse olla mukana niistä päättämässä. En tarkoita sitä, että ihmiset pitäisi saada entistä enemmän pelkästään vain osallistumaan omiin kustannuksiinsa, vaan sitä, että saadaan ihmiset mukaan keskustelemaan yhteisestä hyvästä. Sillanaukeen mukaan se lisää myös osallistumisen tunnetta, joka itsessään on yksi tulevaisuudenkin hyvinvoinnin elementti. 13

16 Parhaimmillaan toimintatapojen muutos johtaa sekä parempaan laatuun että halvempaan hintaan. 14 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

17 Juha Tuominen kurkottaisi korkealle Juha Tuomisen perspektiivi terveydenhuollon kenttään on laaja. Kokemusta lääketieteen tohtorille on kertynyt niin tutkijan kuin johtajan tehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hän haastaa kaikki toimijat ajattelemaan laajemmin ja asettamaan tavoitteet korkealle. Kohti 2020-lukua mentäessä Suomella on Tuomisen mielestä ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa terveydenhuoltojärjestelmä aikaa ja yhteiskuntaa vastaavaksi. Nykyinen järjestelmä tuli vuosikymmenten kehitystyön jälkeen käytännössä valmiiksi viimeistään pari vuosikymmentä sitten. Nyt se voi pelkästään rapautua. Nykyisellä mallilla rahat eivät riitä, koska se tulee viemään työvoimaa loputtomasti, Juha Tuominen toteaa. Palveluihin ei pystytä ikuisesti lisäämään käsipareja. Nyt niin on tehty koko ajan terveydenhuollossa, mutta siinä tulee raja vastaan. Verot nousevat hallitsemattomasti ja sen seurauksena ihmisten ostovoima häviää. Meillä on silloin sekä terveyden- huollon että yhteiskunnan kriisi, Tuominen ennustaa. Silloin pitää hänen mukaansa rakentaa jotain uutta. Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä olisi kestävä ja pystyisi tuottamaan palvelut meille ja meidän lapsillemme ja isovanhemmillemme, sen on kehityttävä, Tuominen peräänkuuluttaa. Tavoitteiden pitää olla isommat ja korkealla. Tuomisen mielestä palvelutuotannon isommista kokonaisuuksista puhuminen ei sellaisenaan johda mihinkään. Tuotantoyksikön suuruus ei terveydenhuollossa välttämättä johda tehokkuuteen. Palvelun tilaaja voi olla iso yksikkö, mutta tuottajahan voi olla Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, Suomen Terveystalo Terveystalon johtava ylilääkäri, dosentti Juha Tuominen toimi aiemmin HUS:n johtajaylilääkärinä ja toimitusjohtajan varamiehenä. Sitä ennen hänellä oli mittava ura muissa HUS:n johtotehtävissä ja lääketieteellisenä johtajana lääketeollisuudessa. Hän on aktiivinen terveyspoliittinen vaikuttaja ja osallistuu terveydenhuollosta käytävään keskusteluun niin esitelmien kun kirjoitustenkin avulla. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehtii veneillen sekä mökkeillen perheen parissa. 15

18 Tuotantoyksikön suuruus ei terveydenhuollossa välttämättä johda tehokkuuteen. Palvelun tilaaja voi olla iso yksikkö, mutta tuottaja voi olla palvelusta riippuen mitä tahansa yhden ihmisen yrityksestä yliopistosairaalaan. palvelusta riippuen mitä tahansa yhden ihmisen yrityksestä yliopisto sairaalaan, Tuominen kuvaa. Tuomisen reseptinä potilaan oikeus Tuomisen resepti parempaan terveydenhuoltojärjestelmään lähtee siitä, mitä potilas tarvitsee. Toimintamallit, innovaatiot ja rakenteet tulevat sen jälkeen. Terveydenhuollon pitää vastata potilaan oikeuteen saada hoitoa oikealla tavalla, Tuominen toteaa. Hän kaataisi reippaasti aitoja eri toimijoiden väliltä. Julkinen ja yksityinen sektori sekä työterveyshuolto ovat kaikki hirveän yksin siiloissansa. Julkinen sektori, joka tuottaa suurimman osan palveluista, ei hanki kuin pienen osan alihankinnalla. Se kertoo, että kumppanuuksia, kilpailua ja verkostoja ei ole käytetty hyväksi, Tuominen pohtii. Hänen mielestään yksityiset yritykset voisivat toimia julkisen terveydenhuollon kyljessä kirittäjinä. Julkinen terveydenhuolto pitää saada tasavertaiseen asemaan yksityisen kanssa ja toisaalta toisin päin. Antamalla joitakin asioita yksityisen palvelutuotannon haltuun, voidaan toimia edullisemmin. Tästä on jo esimerkkejä. Parhaat käytännöt on saatava käyttöön, Tuominen muistuttaa. Hänen mukaansa potilas, kansalainen ja veronmaksaja hyötyisivät siitä, että löytyisi uusia toimintamalleja. Mahdollisuudet hyödyntää eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä pitäisi käyttää suurissa muutosvaiheissa hyödyksi. EU-lainsäädäntö on tuonut oman lisänsä suomalaisen terveydenhuollon toimintaympäristöön. Kohta 20 vuotta Suomessa on puhuttu muun muassa työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU:n myötä. Siihen ei liity pelkästään terveen työvoiman vapaa liikkuvuus, vaan myös sairaan työvoiman vapaa liikkuvuus, Tuominen huomauttaa. Hän muistuttaa, että EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi pakottaa läpinäkyvyyteen hoitojen tuotteistuksessa ja hinnoittelussa. Hinnat ovat iloinen asia Avoin hintojen määrittely ja niistä keskustelu myös terveydenhuollossa voi saada Tuomisen mukaan aikaan positiivista kehitystä. Hinnoista keskustelu ja niiden määrittely johtaa uusien toimintamallien kehittämiseen. Ennen kaikkea se on Tuomisen mielestä oikeudenmukaisuuskysymys kansalaisen, potilaan ja veronmaksajan näkökulmasta. Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia terveydenhuoltopalvelunsa julkiselta puolelta mistä vain. Kotikunnan olisi kuitenkin syytä tietää, mitä se maksaa. Toisaalta myös palvelun tuottajakunnassa veronmaksajan on oikeus tietää, millä hinnalla omia palveluita tuotetaan. Koko Amerikka pystyy tähän, miksi siis emme me, Tuominen haastaa. Hän myöntää, että terveydenhuollossa palveluita ei osata meillä vielä tuotteistaa eivätkä ilmoitetutkaan hinnat ole vertailukelpoisia. Ei tuotteistaminen ja hinnoittelu kuitenkaan vaikeaa ole, jos siihen on halua. Mutta perusterveydenhuollossa ei ole vielä jouduttu asian kanssa vastakkain. Ongelmana ovat myös vuosikymmenten aikana synnytetyt rakenteet. Kunnalliseen monopoliin nojaava terveydenhoitojärjestelmämme on vanhakantaisesti rakennettu. Siinä kuljetaan ennalta määrättyä polkua pitkin, joka on hyvin organisaatiokeskeinen. Tuominen vertaa siihen, miten muualla Euroopassa kansalaisesta on tehty aktiivinen valitsija. Henkilöllä on oikeudet kaikkiin hoitoihin, mutta hän päättää itse, mistä ne hankkii. Näin toimijoiden on ollut pakko kiinnittää huomiota ensin palvelun saatavuuteen. Samalla ovat kehittyneet muutkin elementit. Niitä ei varsinaisesti määritellä hoidon laadun näkökulmasta, mutta potilaalle ne voivat usein edustaa sitä: omakielinen palvelu, aukioloajat, kommunikointi, kontaktit. Tuomisen mukaan suunta on Suomessakin kohti länsinaapureitten järjestelmää: ruotsalaisempaa, saksalaisempaa, englantilaisempaa mallia. 16 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

19 Nelinkertainen win-win vapaaehtoisuudesta Nelinkertainen win-win-tilanne: hoivakodin asukas pääsee ulos, hänen vapaaehtoinen kävelykaverinsa saa päiväänsä piristystä, hoivakodin hoitajalla on virkeämpi asukas ja hoivakodin palveluiden kokonaislaatu nousee. Ei niin, että kopioisimme mitään sellaisenaan, mutta voimme ottaa näistä elementtejä, joilla kansalaiset voivat saada parempaa hoitoa; niin paremman saatavuuden kuin laadunkin, Tuominen sanoo. Innovaatiot ovat järjenkäyttöä Tuomisen mukaan toimintaympäristön pitää tukea innovaatioita. Me tarvitsemme leukemiahoidot, päivystysjärjestelyt ja muut, mutta siitä huolimatta järjestelmän sisällä on paljon elementtejä, joita terävöittämällä voitaisiin saada yrittäjähenkisyyttä ja markkinaehtoisuutta. Niiden kautta voi syntyä palveluinnovaatioita ja teknisiä tukijärjestelmiä taustalle, monistettavuutta ja vientimahdollisuuksia Suomelle. Tuominen muistuttaa, että innovaatioiden hyödyntäminen voi olla hyvin arkipäiväistä. Innovaatiothan eivät ole yleensä mitään akateemisia juttuja, vaan tervettä järkeä. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että on joku, joka pitää huushollin järjestyksessä ja vahtii kuluja. Sekin on innovatiivinen toimintatapa, vaikka siinä ei ole mitään monimutkaista. Parhaimmillaan toimintatapojen muutos johtaa sekä parempaan laatuun että halvempaan hintaan, Tuominen summaa. Tällaisia kokemuksia saatiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Vapari-hankkeessa. Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoituksen avulla toteutetussa hankkeessa luotiin vapaaehtoisten henkilöiden ja hoivayritysten yhteistyötä edistävä kumppanuusmalli. Toiminta sijoittuu rajapintaan, joka saattaa herättää myös epäluuloa. Tyypillisenä pelkona on, että vapaaehtoisilla teetetään työtä, joka kuuluu ammattilaisille. Tämä riski vältetään toiminnan perusteellisella suunnittelulla ja yhteisellä määrittelyllä. Vapaaehtoiset eivät tee, eivätkä saa tehdä, varsinaista hoitotyötä. Vapaaehtoistyö voi toimia vain, kun se suunnitellaan yhdessä hoivapaikan henkilökunnan kanssa niin, että hoivakodin rutiinit ja vapaaehtoistoiminnan sisällöt saadaan sovitettua yhteen. Asiasta innostuva kansalainen voi periaatteessa ottaa itse yhteyttä hoivapaikkaan ja tiedustella, onko vapaaehtoistoimintaa paikassa harrastettu. Ellei ole, henkilökunnalta voi pyytää yhteistä tapaamista, jossa asiaa ideoidaan. Vapari-hankkeen aikana luotiin valmis kumppanuusmalli, jota on helppo kopioida ja monistaa vastaavaan käyttöön missä vain. Mallissa hoivayritys määrittelee itselleen selkeät toimintamallit ja vapaaehtoistyön koordinaattorit. Tarvittavat tiedot kerrotaan esimerkiksi hoivayrityksen nettisivuilla. Olennaista on, että toiminnassa päästään mahdollisimman helposti käytäntöihin. Se onnistuu selvittämällä ensin, millaisesta toiminnasta vapaaehtoinen on kiinnostunut ja millaista toimintaa hoivapaikan asukkaat tarvitsevat tai haluavat vastaanottaa. Kumppanuusmallin myötä syntyi myös jatkosuunnitelmia. Eräs hankkeesta kummunnut ajatus on ideoida kokonainen vapaaehtoistyön koulutusohjelma. Siihen voisivat osallistua yritysten edustajat ja vapaaehtoiset yhtä aikaa. Myös kunnissa voitaisiin kouluttaa organisaatioita vapaaehtoistyöhön niin, että se edistäisi osaltaan myös yrityksissä tapahtuvaa vapaaehtoistyötä. 17

20 Vain vaikuttava palvelu auttaa asiakasta Vanhassa mainoslauseessa todetaan, että vain otettu lääke auttaa. Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuteen väitöstutkimuksessaan perehtynyt Karita Reijonsaari todistaa samaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden osalta. Hän on huolissaan siitä, että monia hyvinvointipalveluita tarjotaan ja käytetään ilman riittävää näyttöä niiden vaikuttavuudesta. Perinteinen terveydenhuolto toimii Reijonsaaren mukaan liian usein mekanismina, jossa pyritään palauttamaan asiakas takaisin normaaliin tilaan. Hänen elämäänsä tehdään interventioita vain silloin, kun esimerkiksi sairaus sitä vaatii. Reijonsaari muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat normaaliin elämäänsä nykyistä enemmän tukea terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon, jotta esimerkiksi vauhdilla yleistyvät elämäntapasairaudet saadaan kuriin. Meillä tulisi olla tehokkaampia palveluja, jotka tukevat asiakasta päivittäisessä terveenä pysymisen ja hyvinvoinnin ylläpitämisen prosessissa. Hänen mukaansa palveluista ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei niiden vaikuttavuutta ole kunnolla tutkittu, ja elleivät ne mukaudu ihmisen elämän eri tilanteisiin. Analyysiä kehitystyön pohjaksi Karita Reijonsaari toteaa, että hyvinvointipalvelut ja niiden kylkeen kehitellyt sovellukset ovat toistaiseksi varsin staattisia. Palveluiden pitää elää ja reagoida asiakkaiden motivaation muutoksiin. Tällä hetkellä niin ei ole. Reijonsaari ottaa esimerkiksi Suomen teknologiakehityksen ja suomalaisten valmiuden käyttää teknologiaa. Suomesta on puhuttu pitkään mobiilin toiminnan tulevaisuuden maana ja siihen kohdistuu paljon odotuksia. Myös valmiita applikaatioita, sovelluksia ja malleja, on olemassa ja niitä voitaisiin käyttää innovatiivisemmin. Applikaatioita on jo olemassa kaikkiaan noin parikymmentä tuhatta, mutta niitä tulee vähän käyttöön. Ja vaikka niitä otetaankin käyttöön, käyttäjät hylkäävät ne nopeasti sitten, kun 18 Uskallus & innovaatiot Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

21 Karita Reijonsaari Terveydenhuollon konsultti ja tutkija Tekniikan tohtori (väit.) Karita Reijonsaari on peruskoulutukseltaan kauppatieteilijä. Lisensiaatintyönsä hän teki USA:ssa Stanford Medical Schoolissa ja väitöskirjassaan hän tutki palvelujen merkitystä yksilön terveyden tukemisessa. Hän on toiminut Aalto-yliopiston terveydenhuollon yksikön HEMA-instituutissa (Healthcare Engineering, Management and Architecture) ja nykyisin hän työskentelee terveydenhuollon konsulttina ja tutkijana. Hän rakastaa liikuntaa ja harrastaa monipuolista liikuntaa aina maratooneihin asti. Ravintoloitsijoiden tyttärenä puhdas, suomalainen lähiruoka on hänelle sydämenasia. 19

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja Kommenttipuheenvuoro 16.2.2016 Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja Vuosien historia pyrkimyksenä edistää kokeiluja, uutta ajattelua ja uudistumista Monitasoiset organisaatiouudistukset Tuottavuuden kehittämisohjelmat

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi Älyvakuutukset Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life Vakuuttamisella yhteiskunnallinen tehtävä Vakuuttaminen on väylä riskin jakamiselle Vakuuttaminen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot