Perustelut esitykselle ViNOn sääntöjen uudistamiseksi

Transkriptio

1 Perustelut esitykselle ViNOn sääntöjen uudistamiseksi 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Ei tarvetta muutoksille. 2 Kieli Esimerkiksi valtakunnalliset tapahtumat eivät ole kokouksia. Kuitenkin niissä voi olla perusteltua käyttää kielenä muutakin kuin suomea tai ruotsia. 3 Tarkoitus Tarkoitukseen on lisätty vuonna 2011 hyväksytystä strategiasta lainauksia, jotka kuvaavat ViNOn tarkoitusta vanhoja sääntöjä paremmin. Kaikissa strategian valmisteluun liittyneissä keskusteluissa korostettiin ja strategiaan kirjattiin, ettei ViNO ole luonteeltaan edunvalvontajärjestö. Säännöistä on näin ollen poistettu linjaus siitä, että ViNO edistäisi ja valvoisi jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. 4 Toimintamuodot Toimintamuodot on järjestetty uudelleen ja kieltä on huollettu. ViNOn liittyminen jäseneksi muihin järjestöihin on siirretty säännöissä loogisempaan pykälään 8 Liittokokouksen tehtävät. 5 Jäsenet Kaikki jäsenyyttä käsittelevät kohdat on käyty tarkasti läpi sen selventämiseksi mistä jäsenryhmästä milloinkin puhutaan: yhdistysjäsen suora henkilöjäsen yhdistysjäsenen henkilöjäsen. Kaikki yhdistysjäseniä käsittelevät kappaleet on yhdistetty otsikon 1) Yhdistysjäsenet alle. Vastaavasti kaikki liiton suoria henkilöjäseniä käsittelevät kohdat on yhdistetty otsikon 2) Suorat henkilöjäsenet alle. Aiemmin eri jäsenryhmiä koskevat sisällöt olivat ripoteltu sekaisin. Ennestään yhdistysjäsenten edellytettiin hyväksyvän ViNOn säännöt ja tarkoituksen. Tähän lisättiin periaateohjelma, joka on ylin ViNOn poliittista toimintaa ohjaava asiakirja. Ennestään säännöissä todetaan, että ViNOon liittyvän yhdistyksen sääntöjen on oltava liiton hyväksymät. On johdonmukaista edellyttää myös sääntömuutosten hyväksyttämistä ViNOn hallituksella. (Estää myös pahantahtoisen vinolaisen järjestön perustamisen ja sääntöjen muuttamisen sitten esim. suomensisulaisiksi...) Kannatusjäsenet Erillinen jäsenluokka kannatusjäsenet esitetään poistettavaksi säännöistä. Kannatusjäsenyys on hankala jäsenluokka, koska siihen ei sisälly puolueen jäsenyyttä tai Vihreä lanka lehteä eikä se kerrytä yhdistyksen liitto tai puoluekokousedustajia. Puolueen ja ViNOn jäsenrekisterit eivät myöskään nykyisellään taivu kannatusjäsenten rekisteröintiin. Käytännössä esitettyä

2 sääntökirjausta on noudatettu vuodesta 2010 lähtien ja ViNOn toiminnan tukemisesta kiinnostuneita on rekrytoitu tukijoiksi. Tukija voi tukea ViNOa kuukausittaisella suoraveloituksella, kertalahjoituksella puolueen lahjoitustyökalun kautta tai kertalahjoituksella ViNOn tilille. Jäsenmäärä Vuonna 2012 tehdyn Opetus ja kulttuuriministeriön jäsenmäärätarkastuksen yhteydessä kävi ilmi, ettei ViNOssa noudatettua käytäntöä laskea jäseniksi myös yhdistysjäsenten henkilöjäsenet ole kirjattu sääntöihin. Säännöistä ei myöskään löytynyt yksiselitteisesti sitä, miten virallinen jäsenmäärä lasketaan. Sekä virallisen jäsenmäärän laskemisessa että liittokokousedustajien määrytymisessä siirrytään puolueen tapaan tupla, tripla jne. jäsenten osittamiseen yhdistysten kesken. 6 Jäsenmaksut Sidottu suorien henkilöjäsenten jäsenmaksun suuruus puolueen jäsenmaksuun, koska puolue hoitaa jäsenmaksujen perimisen. 7 Liittokokous Tästä pykälästä löytyvät liittokokousaloitteiden edellyttämät sääntämuutosesitykset. Vuoden 2012 kevätliittokokous hyväksyi liittokokousaloitteet yhteen vuosittaiseen liittokokoukseen siirtymisestä ja liittokokousedustajien määräytymisen uudistamisesta. Liittokokous velvoitti hallituksen perustamaan työryhmän valmistelemaan strategiaan sisältyviä sääntömuutoksia sekä sääntömuutoksia yhteen vuosittaiseen liittokokoukseen siirtymisestä ja liittokokousedustajien määräytymisen uudistamista. Sääntömuutoksia valmisteleviin työryhmiin nimetään yksi edustaja jokaisesta jäsenjärjestöstä. Tämä esitys sääntömuutoksista rakentuu yhdelle vuosittaiselle liittokokoukselle. Kahden liittokokouksen hallinnollinen valmistelu vuosittain haukkaa ison osan sekä toimiston että hallituksen resursseista. Kahden liittokokouksen järjestäminen ei myöskään rahassa tai käytännön järjestelyissä mitattuna ole pikku juttu. Jos liittokokouksia järjestetään esityksen mukaisesti vain yksi vuodessa, resursseja vapautuu sekä poliittisiin kampanjoihin että uusiin valtakunnallisiin tapahtumiin, joissa hallinnon sijaan keskitytään poliittisiin sisältöihin (vrt. Väentapaaminen, aktiivipäivä, vaalikoulutukset jne.). Toisen liittokokouksen järjestämisestä vapautuva raha itseasiassa poikii lisää rahaa, koska sen tilalle luotaviin valtakunnallisiin tapahtumiin saadaan Visiolta tukea. Sääntömääräisiin kokouksiin Visio tukea ei ole mahdollista hakea. Liittokokouksen ajankohta Yhden vuosittaisen liittokokouksen ajankohdaksi esitetään loka joulukuuta. Näin luottamushenkilöt valittaisiin ja talousarvio sekä toimintasuunnitelma hyväksyttäisiin edelleen kalenterivuodeksi. (Pahin kauhuskenaario keväällä järjestettävässä liittokokouksessa oli, että ViNOlla voisi silloin olla jopa neljä puheenjohtajaa yhden kalenterivuoden aikana.) Tässä esityksessä ei ole vielä ehdotusta tavaksi, jolla puoluekokousedustajat valitaan tai ehdokkaat puolueen luottamustoimiin asetetaan. Liittokokouksen koollekutsuminen

3 Kaikki aikarajat (pl. ylimäärisen liittokokouksen koollekutsuminen) on uusissa säännöissä kirjattu viikoissa, siksi myös liittokokouksen koolle kutsuminen. Ylimääräisen liittokokouksen koolle kutsuminen Nykyisten sääntöjen 1/10 yhdistysjäsenistä tarkoittaa, että kahden pienimmän yhdistyksen (yhteensä alle kymmenen jäsentä) vaatimuksesta olisi pakko järjestää ylimääräinen liittokokous. Toisaalta ViNOn jäsenmäärä on kasvanut sääntöjen kirjoittamisesta niin paljon, että ylimääräisen kokouksen saisi koolle vasta 710 henkilöjäsentä. Aikaa ylimääräisen liittokokouksen järjestämiseen pidennettiin kolmestakymmenestä kuuteenkymmeneen vuorokauteen vaatimuksen esittämisestä. Liittokokousten avoimuutta laajennettiin ViNOn noudattaman ja ajaman linjan mukaisesti. Liittokokouksen koko Pitkällisen vaihtoehtojen pohdinnan jälkeen liittokokouksen koko esitetään vakioitavaksi 100 edustajaan. Miksi juuri 100? Viime vuosina liittokokousedustajamäärä on ollut noin 85. Paikalla kokouksissa on ollut äänivaltaista liittokokousedustajaa. Osasyyksi tähän on arvioitu kahta vuosittaista liittokokousta. Näin ollen liittokokouksien määrän vähentyessä on esitetty liittokokousedustajamäärän maltillista kasvattamista. Jos/kun ViNOn jäsenmäärä tai yhdistysten määrä kasvaa, edustajamäärä on vaivattomalla sääntömuutoksella nostettavissa 150 edustajaan. Yhdistysjäsenten äänivalta Tällä hetkellä säännöissä on leikkuri, eli yhden yhdistysjäsenen maksimiedustajamäärä liittokokouksessa on 10, jonka saa 182 jäsenellä. Nuhevi on ohittanut rajan 214 jäsentä sitten. Myös Virnu ja Turun ViNO lähestyvät leikkuria. Leikkurin suurin ongelma on jäsendemokratia. Liittokokouksessa yksi nuhevilainen edustaa lähes neljääkymmentä jäsentä, kun pienimpien yhdistysten edustajat vähimmillään alle kymmentä jäsentä. Samalla on tarpeen turvata pienten järjestöjen äänen kuuluminen. Siksi esitetään, että a) jokaiselle yhdistykselle jaetaan yksi edustaja (suorat henkilöjäsenet rinnastuvat yhdistysjäseneen) b) loput paikat jaetaan yhdistysjäsenen jäsenmäärän mukaan c) että yhdistysjäsenen jäsenmäärästä kuitenkin huomioidaan sadan ylittävältä osalta vain 30 % Tupla, tripla jne. jäsenten osalta esitetään siirtymistä jäsenen omasta ilmoituksesta tai tuoreimman liittymisen selvittämisestä salapoliisityöllä jäsenen osittamiseen yhdistysten kesken puolueen tapaan.

4 Suorien henkilöjäsenten äänivalta Nykyisiä sääntöjä kirjoitettaessa on oletettu suorien henkilöjäsenten vähenevän vanhojen poistuessa ViNOsta ja uusien vinolaisten liittyessä jäsenjärjestöihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt ja suorat henkilöjäsenet muodostavat neljänneksi suurimman ryhmän vinolaisia. Jäsendemokratian nimissä on perusteltua saattaa suorien henkilöjäsenten edustus yhdistysjäsenten henkilöjäsenten tasolle. Siksi suoria henkilöjäseniä esitetään kohdeltavaksi äänivaltaa jaettaessa yhdistysjäseneen rinnastuvana ryhmänä. Myös henkilöjäsenten liittokokousedustajien valintaan esitetään siirtoäänivaalitapaa. Jäsenten aloiteoikeus Jäsenten aloiteoikeuden määräaika lyhennettiin vuonna 2010 kahteen viikkoon. Tästä seuraa, että kokouskutsun ja esityslista lähtiessä viimeistään kolme viikkoa ennen liittokokousta ei ole tiedossa, onko käsittelyyn tulossa aloitteita. Nykyinen aika tarkoittaa myös, että hallituksen on pystyttävä tuottamaan vastaukset ja päätösesitykset aloitteisiin kahdessa viikossa ja saatava ne vielä liittokokoussivuille nettiiin riittävän hyvissä akoin ennen liittokokousta, jotta edustajat ehtivät tutustua niihin ja muodostaa perustellun mielipiteen. 8 Liittokokouksen tehtävät Tähän pykälään on koottu kaikki liittokokouksen tehtävät. 2. Muotoilu on yhtenäistetty muiden kohtien kanssa. 5. Ohjelmien hyväksyminen liittokokouksessa on vakiintunut käytäntö, mutta sitä ei ole aiemmin määritelty säännöissä. (Linjapapereiden hyväksyminen löytyy pykälästä 10 Hallitus.) 6. Säännöissä on perusteltua säätää tärkeimmän toimintaa pitkällä aikavälillä ohjaavan asiakirjan

5 hyväksymisestä. 8. Kielenhuolto 9. Pääsihteerin valitseminen on siirretty poistettavasta pykälästä 11 Liiton työntekijät 11. Pykälässä 6 säädetään, että liiton suorien henkilöjäsenten osalta noudatetaan puoluekokouksen päättämiä jäsenmaksuja. Näin ollen liittokokous päättää vain yhdistysjäsenten jäsenmaksun suuruuden. Lisäksi kieltä on yhtenäistetty. 13. Liittyminen muihin yhdistyksiin ja niistä eroaminen on siirretty tänne pykälästä 4 Toimintamuodot. 9 Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus Vaalitavat ViNO ajoi pontevasti siirtoäänivaalitapaa puolueen sääntöihin käytettäväksi puoluekokouksen henkilövalinnoissa. Siirtoäänivaalitapaa käytettiin ensimmäistä kertaa tämän kevään puoluekokouksessa. Puolueen varapuheenjohtajien valinta osoittaa, että edustajat äänestivät todellisten preferenssiensä mukaan eivätkä joidenkin puoluehallituksen ja valtuuskunnan kokoonpanoon liittyvien kytköksien mukaan. Sääntökirjausta ei ole avattu tähän sen pituuden vuoksi, vaan se on tarkoitus kopioida suoraan puolueen säännöistä 21 kohdasta. Puoluekin käyttää muutaman järjestön jo aiemmin PRH:lla ennakkotarkastuttamaa kirjausta. Melko satunnaisiin paikkoihin vanhoissa säännöissä kirjatut enemmistövaali ja suhteellinen vaali on tuotu samaan pykälään saman luvun alle sekä muokattu ymmärrettävämpään muotoon. Vaalikelpoisuutta koskevat asiat on kokonaisuudessaan koottu tähän kohtaan. Vaalikelpoisuus Puheenjohtajien rotaatiota esitetään pidennettäväksi kolmeen toimikauteen. ViNOlle on ominaista toimijoiden hurjan nopea vaihtuvuus, mikä tuo haasteensa jatkuvuudelle ja tiedon siirtymiselle. Kolme kalenterivuotta on edelleen lyhyempi kuin muille poliittisille nuoriso ja opiskelijajärjestöille tyypillinen puheenjohtajana toimiminen kahden kaksivuotiskauden ajan. Mikäli strategiassa tavoiteltu puheenjohtajien täysipäiväistäminen ja sen mahdollistama kauden pidentäminen kaksivuotiseksi toteutuu, puheenjohtajien rotaatio palautetaan samalla kahteen toimikauteen. Aiemmissa kohdissa on esitelty useampaan yhdistykseen kuuluvien jäsenten ositus jäsenmäärää ja liittokokousedustusta laskettaessa. Tämä ositus edellyttää muutoksia myös vaalikelpoisuuteen. Kun samalla hallituksen kooksi esitetään kymmentä henkilöä, yhden yhdityksen jäsenten maksimimäärä hallituksessa tuntuu järkevältä rajata kolmanneksen (eli 3,33 henkilön) sijaan neljään. 10 Hallitus (entinen 9 Liiton hallinto) Hallituksen kooksi esitetään kymmentä (10) henkilöä. Koko on viime vuosina vakiintunut ja toimivaksi koettu. Kymmenen on toimiva sekä hallituksen keskinäisen vastuujaon että päätösvaltaisuuteen vaadittavan läsnäolon kannalta. Varajäsenet on poistettu, koska niille ei ole tarvetta. Nykyinen varajäsenten määrä 0 4 on suoraan

6 2000 luvun alun PRH:n mallisäännöistä. Sääntöihin esitetään lisättäväksi listaus hallituksen tehtävistä. Esitetty ei muuta tai laajenna hallituksen toimivaltaa nykyisestä, vaan selkeyttää ja tuo näkyviin hallituksen tehtävät. Sihteerin ja taloudenhoitajan valitseminen esitetään poistettavaksi, koska ViNOlla on palkattua henkilöstöä, joka hoitaa talouden ja sihteröinnin eikä hallituksen ole tarpeen jakaa näitä tehtäviä vuosittain. Koolle kutsumisen muotoilua höllennetään, koska käytännössä puheenjohtajat kutsuvat kokouksen koolle vuorotellen sen mukaan kumpi ehtii tai kumpi on merkitty avaamaan kokous. Hallituksen kokousten avoimuutta laajennettiin ViNOn noudattaman ja ajaman linjan mukaisesti. Opiskelijavaltuuskunta lisättiin sääntöihin vuoden 2010 pienen viilauksen yhteydessä. Sittemmin strategian hyväksymisen myötä opiskelijavaltuuskunta on muuttunut liittokokouksen nimeämästä hallituksen kaltaisesta elimestä foorumiksi, joka kokoaa yhteen kaikki vihreät opiskelijatoimijat. ( 11 Liiton työntekijät: poistettu säännöistä) Sääntöjä on selkeytetty ja pykälän sisältö siirretty muutoksin pykäliin 8 Liittokokouksen tehtävät ja 10 Hallitus. Pääsihteerin valinnassa esitetään käytettäväksi käytettäväksi siirtoäänivaalitapaa pykälän 9 Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus mukaisesti. 11 Nimenkirjoittaminen Sääntöä on muutettu järkevämmäksi, jotta esimerkiksi tarpeellisia sopimuksia tai sitoumuksia voidaan allekirjoittaa helpommin kiireellisissä tilanteissa tai toimiston lomien aikaan. 12 Tilikausi, tilinpäätös ja tilintarkastus Tilinpäätöksen laatimisaikaa on lyhennetty, koska edellisen vuoden tilinpäätös pitää toimittaa Opetus ja kulttuuriministeriöön huhtikuun loppuun mennessä. Määräaika asiakirjojen toimittamiselle tilintarkastajalle on asetettu maaliskuun loppuun kevätkokoukseen sitomisen sijaan, koska säännöissä esitetään siirtymistä yhteen vuosittaiseen, syksyllä pidettävään, liittokokoukseen. Myös tilintarkastuskertomuksen jättämisajankohta on muutettu yhteen liittokokoukseen siirtymisen vuoksi. ( 14 Ohjesäännöt: poistettu säännöistä) Sääntöjä on selkeytetty ja siirretty pykälän sisältö pykälään 10 Hallitus. 13 Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Sääntöjen muuttamisprosessia on selkeytetty. Vanhoissa säännöissä ei ollut kirjausta siitä, miten sääntömuutos todetaan kiireelliseksi.