PETRA VIITANEN. Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunnon selvittäminen
|
|
- Elsa Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PETRA VIITANEN Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunnon selvittäminen OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013
2 PETRA VIITANEN Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunnon selvittäminen Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2013 Aihealue: Rakennusten terveellisyys
3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
4 TIIVISTELMÄ: Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunto tutkittiin tulevaa muutossuunnitelmaa varten. Rakennuksessa työskentelevien henkilöiden raportoima oireilu viittasi huonoon sisäilmaan ja tutkimuksessa selvisikin ongelmia mm. ilmanvaihdossa sekä rakenteissa. Rakennusta tutkittiin aistinvaraisesti, kosteusmittauksin, rakenneporauksin sekä näytteidenottojen avulla. Tutkimuksen perusteella kellarikerroksen maanvarainen lattialaatta oli lähes kauttaaltaan kostea/märkä. Lisäksi rakennuksessa oli erilaisia mikrobi- ja kosteusvaurioita. Rakennuksessa ei havaittu olevan yhtä selvää syytä oireiluun, vaan henkilökunnan oireilu koostuu todennäköisesti monen eri tekijän summasta. AVAINSANAT: Kuntotutkimus, sisäilmasto, ilmanvaihto, mineraalikuidut, lämpökuvaus ABSTRACT: Structural condition was researched for incoming alteration planning for the inpatient of the health center. The staff of the building was reported for symptoms which referred to the poor indoor air. There were problems for examples in the ventilations and the structures. The building was researched by sensory, moisture measurements, drilling structures and sampling. On the basis of the research there was moisture all over the slab. In addition there were different microbiological and moisture damages in the building. The symptoms of staff are probably caused by many different factors. KEYWORDS: Condition survey, indoor air, ventilation, mineral fibers, thermal imaging
5
6 Esipuhe Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kuntoa tulevaa muutostyötä varten. Lisäksi rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia, sillä rakennuksessa työskentelevillä henkilöillä on esiintynyt oireilua. Tutkimus osoitti, että rakennuksessa työskentelevien henkilöiden oireille ei löytynyt yhtä selvää syytä, vaan sisäilmaongelma oli monen eri tekijän summa. Kiitos työnantajalleni mahdollisuudesta suorittaa rakennusterveysasiantuntijakoulutus sekä koulutuksen järjestäjille Petra Viitanen
7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO PERUSPERIAATTEET RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET MIKROBITUTKIMUKSET TERVEYDELLISET TUTKIMUKSET KEMIALLISET TUTKIMUKSET TERVEYDELLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET TUTKIMUSKOHDE JA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT MITTALAITTEET AISTINVARAISET ARVIOT, KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU SISÄILMASTO KOSTEUSMITTAUKSET RAKENTEIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT MATERIAALIEN MIKROBIT HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET LÄMPÖKUVAUS TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA PALVELUT TULOKSET JA HAVAINNOT KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU SISÄILMASTO Painesuhteet Ilmanvaihtokoneen toiminnan sekä kunnon tarkastus Hiilidioksidipitoisuuksien sekä lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden mittaus Teollisten mineraalikuitujen määritys Geeliteippinäyte Suodatinkangasnäyte LATTIOIDEN KOSTEUSMITTAUKSET Kellarikerros Osasto Osasto RAKENNEOSAT Ulkoseinät Väliseinät Alapohjat Märkätilat Välipohja Yläpohja ja vesikatto SISÄKATTOJEN VESIJÄLJET ULKOPUOLISET AISTINVARAISET HAVAINNOT ULKOSEINIEN LÄMMÖNERISTEIDEN MIKROBIT HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET LÄMPÖKUVAUS JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 35
8 6 JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET
9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty kalusto ja palvelut Taulukko 2. Hiilidioksidipitoisuusmittaukset muutamista tiloista Taulukko 3. Kahden viikon pölylaskeuman tulokset Taulukko 4. Suodatinkangasnäytteiden tulokset Taulukko 5. Kellarikerroksen lattian kosteusmittaustulokset Taulukko 6. Osaston 1 lattian kosteusmittaustulokset Taulukko 7. Osaston 2 lattian kosteusmittaustulokset Taulukko 8. Rakennuksen ulkoseinän eristeestä otettujen mikrobinäytteiden näytteenottokohta ja analyysitulos Taulukko 9. VOC tulokset: osasto 2, päivähuone, kostea/märkä kohta Taulukko 10. VOC tulokset: osasto 1, käytävä, kuiva kohta Taulukko 11. VOC tulokset: kellari, käytävä, märkä kohta KUVALUETTELO Kuva 1. Alkuperäiset seinärakenteet: ulkoseinä, maanvastainen seinä sekä aulan maanvastainen seinä Kuva 2. Kellarin väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta Kuva 3. Kellarin putkistojen koteloinnin lastulevy on mikrobivaurioitunut Kuva 4. Väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta. Seinän takana huuhteluhuone Kuva 5. Osaston 1 huuhteluhuoneen iv-koneen kondenssiputken läpiviennistä pääsee vettä väliseinän sisään. Tästä kohtaa on valunut todennäköisesti vettä myös alakertaan Kuva 6. Alkuperäisten piirustusten mukainen maanvastainen lattiarakenne Kuva 7. Pesuhuoneiden lattian laatat irtoavat todennäköisesti märän lattiarakenteen takia Kuva 8. Lattiarakenne vastaa alkuperäisten piirustusten mukaista suunniteltua rakennetta Kuva 9. Alkuperäisten suunnitelmien mukainen välipohjarakenne väestönsuojan yläpuolella Kuva 10. Yläpohjan ja vesikaton rakenne alkuperäisten piirustusten mukaan Kuva 11. Rakennuksessa on bitumihuopakatto, jonka päällä on sepeliä ja sammalta Kuva 12. Osaston 2 päivähuoneen katossa on useampi vesijälki
10 KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT Kuntotutkimus Mikrobi Mikrobikasvusto Ilmanvaihto VOC Suhteellinen kosteus Rakennustekninen tutkimus, jossa selvitetään rakenteiden, rakennusosien ja koneteknisten järjestelmien kunto käyttämällä mittauksia, rakenteiden avaamista ja laboratoriotutkimuksia. Mikrobeilla tarkoitetaan home- ja hiivasieniä sekä bakteereita. Rakennuksen sisäpinnoilla, pintojen alla tai rakenteiden sisällä kasvava home-, hiiva ja bakteerikasvusto, joka on silminnähtävää tai varmennettu mikrobiologisten analyysien avulla. Tapahtuma, jossa tilaan tulee ja sieltä poistuu ilmaa. Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää tilassa sopivaa ilman laatua. volatile organic compound=haihtuva orgaaninen yhdiste prosenttiluku, joka ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä. LIITTEET Liite 1 Pohjakuvat, joissa kosteusmittauksien paikat sekä kuitujen määritys kohdat Liite 2 Analyysivastaus, mineraalikuidut geeliteipiltä Liite 3 Analyysivastaus, mineraalikuidut suodatinkankaalta Liite 4 Analyysivastaus, VOC-analyysi FLEC-näytteestä Liite 5 Analyysivastaus, materiaalinäytteiden mikrobit Liite 6 Lämpökuvausraportti Liite 7 Lämpökuvaliite Liite 8 Lämpökuvien paikat pohjakuvissa
11 1 Johdanto 1.1 PERUSPERIAATTEET Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus on oleellinen osa rakennuksen kosteusvaurioiden korjaushanketta. Kosteusvaurioiden syiden ja seurausten selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan valita oikeat korjausmenetelmät. Kuntotutkimuksen avulla saadaan lähtötiedot rakennuksen sisäilmaston ja kosteusvaurion korjaus-/muutossuunnittelulle ja toimenpiteille. Kuntotutkimuksessa selvitetään rakenteiden korjaustarve, eli käytetyt rakenteet ja niiden riskit, vauriot, niiden tyyppi, syyt, laajuus, aste, vaikutukset ja eteneminen sekä syntymekanismi. Tarkoituksena on määrittää vaurion ja sen syiden poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja arvioida lisätutkimusten ja jälkiseurannan tarvetta. Rakennus, jossa havaitaan kosteusvaurion seurauksena syntyneitä haitallisia mikrobikasvustoja, katsotaan homevaurioituneeksi rakennukseksi. Yleensä kosteusvaurion merkkejä ovat näkyvät kosteusvauriot, homeen haju sekä rakennuksen käyttäjien oireilu. (Sisäilmayhdistys ry, Ympäristöopas 28) 1.2 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET Rakennustekniset tutkimukset alkavat rakennuksen dokumentteihin tutustumisella sekä kierroksella rakennukseen, jolloin tehdään aistinvaraisia havaintoja. Rakennusteknisessä tutkimuksessa tehdään analyysi rakennuksen lähtötietojen perusteella mahdollisista riskialttiista kohdista. Aistinvaraisessa tarkastelussa kohde käydään systemaattisesti läpi. Tarkastus tehdään sisä- ja ulkopuolelle. Aistinvaraisessa tarkastelussa tehdään havaintoja sisäilman laadusta, näkyvistä kosteusvaurioista, rakennuksen vääristä käyttötottumuksista sekä mm. riskialttiista rakenneratkaisuista. (Sisäilmayhdistys ry.)
12 Rakennusteknisiin tutkimuksiin kuuluvat mm. kosteuden mittaukset (sisäilmasta ja rakenteista), käytettyjen rakenteiden tutkiminen rakenneporauksin ja/tai avauksin sekä rakennuksen painesuhteiden selvittäminen. Sisäilmamittauksilla selvitetään rakennuksen ilman laatua. Sisäilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa sisäilman lämpötila ja ilmanvaihto, sisäpuoliset kosteuslähteet sekä ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Talvella sisäilman suhteellinen kosteus on alhaisempi kuin kesällä. Sisäilman suhteellinen kosteus voi vaihdella voimakkaasti riippuen siitä, mitä tiloissa tehdään. Näin ollen sisäilman suhteellista kosteutta olisi hyvä seurata pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi 1 7 vuorokauden mittausjaksona. Rakenteiden (kivirakenteiden) kosteusmittaukset on hyvä aloittaa pintakosteusmittauksella. Pintakosteusmittaus on suuntaa-antava menetelmä, sillä pintakosteusilmaisin perustuu rakennusmateriaalin sähkönjohtokykyyn. Pintakosteusilmaisimella voidaan siis selvittää materiaalissa olevia kosteuseroja. Pintakosteusmittauksen perusteella tehdään tarkempia kosteusmittauksia porareikämittausmenetelmällä. Rakenteiden selvittämisessä on olennaista hallita rakenteiden kosteustekninen toiminta, jotta voidaan arvioida rakenteiden riskialttiutta. Rakennekuvat auttavat selvittämään rakenteita, mutta luotettavin tapa selvittää käytetyt rakenteet on tehdä rakenneporauksia ja avauksia. Avauksien yhteydessä nähdään usein myös missä kunnossa rakenne on. Rakenteiden avauksia voidaan tehdä varsinaisen tutkimuksen aikana, suunnitteluvaiheessa tai korjaustyön yhteydessä. Varsinaisen tutkimuksen aikana kannattaa rakenneavauksen sijasta tehdä yleensä rakenneporaus, jolla usein pystytään selvittämään käytetyt rakenteet ja niiden paksuudet. Rakenneporaus on hyvä vaihtoehto silloin, kun rakennus on normaalissa käytössä, jotta ei aiheuteta rakennuksen käyttäjille terveysriskiä tai muille rakenteille likaantumisriskiä.
13 Paine-eron mittaus kertoo ilmanvaihdon tasapainotuksesta ja ilmavirtauksista. Mittaukset tehdään normaaliolosuhteissa, mikä tarkoittaa, että ilmanvaihto on normaalisti toiminnassa sekä ikkunat ja ovet ovat suljettuina. Paineeromittauksilla voidaan selvittää mm. epäpuhtauksien kulkeutuminen rakennuksessa sekä vesihöyryn mahdollisuus kulkeutua diffuusiolla rakenteisiin aiheuttaen kosteusvaurioriskin. Jos rakennuksessa on ylipainetta, muodostuu konvektiovirtauksia sisäilmasta rakenteisiin ja sisäilman sisältämä kosteus saattaa aiheuttaa kosteusvaurioita. Liian suuri alipaine aiheuttaa vastaavasti ilmavuotoja etenkin lattianrajaan ja liitoskohtiin ja syntyy vedon tunnetta. Myös epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteista lisääntyy mitä kovempi alipaine on. 1.3 MIKROBITUTKIMUKSET Mikrobeja ja niiden itiöitä on kaikkialla, ne ovat osa ihmisen elinympäristöä. Sisäilmassa esiintyy tavanomaisten mikrobien lisäksi ulkoilmasta kulkeutuneita mikrobeja. Mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttava mikrobialtistus johtuu kuitenkin siitä, että home- ja hiivasieniä tai bakteereita kasvaa rakennuksen kostuneilla pinnoilla tai rakenteissa, joista mikrobeja, niiden itiöitä tai niiden haitallisia aineenvaihduntatuotteita kulkeutuu ihmisen oleskelutiloihin. (Asumisterveysopas) Mikäli mikrobikasvustoa ei poisteta, se voi olla terveydelle haitallista vielä sen jälkeenkin, kun vaurioitunut rakenne on kuivunut tai kuivatettu. Tämän takia kosteusvaurioitunut alue on aina välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt selvitettävä ja poistettava. (Asumisterveysohje) Mikrobikasvusto voidaan varmentaa mikrobiologisilla tutkimuksilla silloin, kun asunnon tai muun tilan rakenteissa tai huoneen sisäpinnoilla ei ole silmin havaittavaa mikrobikasvustoa ja tilassa oleskelevan henkilön oireilu viittaa mikrobialtistukseen. Aika ajoin aistittava epämiellyttävä haju voi johtua mik-
14 robikasvustosta, mutta kaikki mikrobit eivät välttämättä aiheuta helposti aistittavaa hajua. (Asumisterveysohje) Mikrobinäytteenotolla pyritään saamaan tieto siitä, onko tilassa kosteusvauriosta johtuva sieni-itiö tai aktinomykeettikasvusto. Mikrobinäytteenottoon ei tulisi ryhtyä ennen, kuin on tehty selvitys tilojen mahdollisista kosteusvaurioista, selvitetty ilmanvaihdon toimivuutta sekä selvitetty sisäilman fysikaalisia tekijöitä. (Asumisterveysohje) Tarpeen mukaan mikrobinäytteenottoja voidaan ottaa rakenteiden pinnoilta, materiaaleista tai sisäilmasta mikrobien toteamiseksi. (Asumisterveysohje) 1.4 TERVEYDELLISET TUTKIMUKSET Suurin osa sisäilmaongelmista aiheuttaa oireita, jotka sopivat moniin sairauksiin. Oireiden perusteella on hankalaa tehdä yksilötasolla mitään johtopäätöksiä, paitsi jos oireet ilmaantuvat selkeästi rakennuksessa oleskeltaessa. Tämä on alkuvaiheessa hyvin luotettava havainto. Sisäilmasto- ja kosteusvauriotutkimuksissa käytetään käyttäjäkyselyitä, joilla voidaan mahdollisesti paikantaa haitta/ongelma ja näin rajata tutkimuksia. Kyselyillä kartoitetaan rakennuksen käyttäjien havaintoja kosteus ja homevaurioista sekä niiden syistä ja käyttäjien kokemuksista sisäilmaston laadusta. Käyttäjäkyselyä tarkempi kysely on sisäilmakysely, jolla selvitetään sisäilmastoa sekä käyttäjillä esiintyviä oireita. Kyselyä ei kannata tehdä esimerkiksi ristiriitaisissa kohteissa. 1.5 KEMIALLISET TUTKIMUKSET Sisäilma saattaa sisältää haitallisia määriä kemiallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai asunnon ja muun oleskelutilan ulkopuolelta. Kemialliset epäpuhtaudet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, jotka voidaan jakaa orgaanisiin ja
15 epäorgaanisiin yhdisteisiin. Sisäilman kannalta merkittäviä epäorgaanisia kaasumaisia yhdisteitä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi, otsoni, rikkidioksidi ja muut rikkiyhdisteet sekä typen oksidit ja ammoniakki. Sisäilmassa olevien orgaanisten kaasumaisten yhdisteiden pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä. Kemiallisten, sisäilmassa esiintyvien aineiden kokonaismäärää kuvataan usein haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuuksien määrällä VOC (Volatile Organic Compounds = haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Kemiallisia tutkimuksia tehdään yleensä vasta perustutkimusten jälkeen, sillä ne ovat luonteeltaan jatkotutkimuksia. 1.6 TERVEYDELLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Terveydensuojelulain (763/94) tarkoituksena on 1 :n mukaan väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveydensuojelulain periaatteena on suunniteltava ja järjestettävä elinympäristöön vaikuttava toiminta siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojelulain 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilmaston tulee olla puhdasta eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskeleville. Lisäksi asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27 :n mukaisesti kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen
16 epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi, silloin kun asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle. Jos epäkohta aiheutuu asunnon tai muun tilan puutteellisuudesta eikä epäkohdan poistaminen ole mahdollista tai asunnon tai oleskelutilan omistaja tai haltija, milloin tämä omistaja tai haltija on vastuussa puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamisesta, ei ole ryhtynyt terveydensuojeluviranomaisen määräämään toimenpiteeseen, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa käyttämästä asuntoa tai oleskelutilaa tarkoitukseensa. (Terveydensuojelulaki 763/ 1994.) Työturvallisuuslain (738/02) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja. Työnantajan on 8 ;n mukaisesti huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslain 33 :n mukaan työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. 37 :n mukaan työpaikalla, jossa esiintyy ilman epäpuhtauksia, työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla. (Työturvallisuuslaki 738/2002)
17 Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 117 c :ssä sanotaan terveellisyydestä seuraavaa: rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita. (Maankäyttö ja rakennuslaki 132/99) 2 Tutkimuskohde ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen kohteena 80-luvun alussa rakennettu betonirunkoinen terveyskeskuksen vuodeosaston käytössä oleva rakennus. Rakennus on kaksikerroksinen, joista ensimmäinen on osittain maan alla ja ylempi kerros osittain alemman kerroksen päällä ja osittain yksi kerroksinen. Alempaa kerrosta kutsutaan kellarikerrokseksi ja ylempää 1. kerrokseksi. Kellarissa on mm. henkilökunnan pukeutumistilat, toimistohuoneita, varastoja, tekninen tila sekä väestönsuoja. 1.kerroksessa on kaksi osastoa, osasto 1 ja osasto 2. Osastoilla on kahden käytävän varsilla kahden ja neljän hengen potilashuoneita, joissa jokaisessa on vesipisteet. Käytävien väliin jää mm. varastotiloja, vessoja, pesutila sekä henkilökunnan tiloja. Osastojen päädyissä on päivähuoneet, joita on myöhemmin laajennettu.
18 Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Iv-konehuone sijaitsee osastolla 2. Ilmanvaihtokone on alkuperäinen, ja se palvelee lähes koko rakennusta. Osastojen märkätiloihin, huuhteluhuoneeseen sekä pesu- ja saunatiloihin, on asennettu jälkeenpäin uudet LTO-koneet. Rakennuksesta on kulkuyhteys vieressä oleviin terveyskeskus- ja sairaalarakennuksiin yhdyskäytäviä pitkin. Tutkimusalue rajautuu näiden yhdyskäytävien palo-oviin. Rakennukseen ei ole tehty aikaisemmin rakenteiden kuntotutkimuksia. LVIkuntotutkimus ja sähkötekniikan kuntoarvio on suoritettu vuonna 2007 Tekmanni Service Oy:n suorittamana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen rakenteiden tämänhetkistä kuntoa tulevaa muutostyötä varten. Lisäksi tutkitaan rakennuksen ilmanvaihtoa ja selvitetään rakennuksen käyttäjien oireilun mahdollista aiheuttajaa. 3 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt mittalaitteet 3.1 AISTINVARAISET ARVIOT, KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU Rakennusta tutkittiin aistinvaraisesti käyttäen sekä haju- että näköaistia. Tutkimuksen aikana haastateltiin suullisesti osaa tiloissa työskentelevistä henkilöistä, jotka kertoivat omia havaintojaan rakennuksesta sekä omista oireiluistaan. 3.2 SISÄILMASTO Painesuhteet mitattiin rakennuksen ja ulkoilman välillä sekä muutamien tilojen välillä. Painesuhteiden mittauksen yhteydessä ei voitu täysin hallita ikkunoiden ja ovien avaamista. Mittausten aikana eripuolella taloa saattoi olla ikkunoita tai ovia auki.
19 Iv-konetta tarkasteltiin aistinvaraisesti sekä koneen ulko- että sisäpuolelta. Lisäksi huoltomieheltä kysyttiin iv-koneen toiminta-aikoja. Tulo- ja poistoilmaventtiilien toimintaa tutkittiin merkkisavun avulla. Ilman laatua tutkittiin muutamasta huonetilasta hiilidioksidipäästömittauksella. Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä tuloilmakanavassa tutkittiin keräämällä kuituja ilmanvaihdon tuloaukosta suodatinkankaalle. Lisäksi kuitujen määrää määritettiin geeliteippinäytteiden avulla, jossa kahden viikon aikana pinnalle laskeutuneesta huonepölystä kerättiin näyte geeliteipille. 3.3 KOSTEUSMITTAUKSET Kosteuskartoitus tehtiin ensin pintakosteusilmaisimella maanvastaisiin lattioihin ja seinärakenteiden alaosiin sekä 1.-kerroksen märkätilojen ja wc-tilojen lattiaan ja seinien alaosiin sekä potilashuoneiden vesipisteiden ympärille. Pintakosteuskartoituksen ja silmävaraisten havaintojen jälkeen tehtiin tarkempia rakennekosteusmittauksia porareikämittauksena lattiarakenteeseen. Rakenteeseen poratut kosteusmittausreiät puhdistettiin imuputkella ja ne putkitettiin ja tulpattiin. Kosteuden annettiin tasaantua rei issä 3-6 vrk, jonka jälkeen putkiin laitettiin mittausanturit ja kosteudet mitattiin anturien noin tunnin tasaantumisajan jälkeen. 3.4 RAKENTEIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Rakenteita tutkittiin ensin alkuperäisistä rakennepiirustuksista ja tämän jälkeen rakennetta selvitettiin poraamalla reikiä rakenteisiin ja tähystämällä niistä. Vesikattoa tutkittiin aistinvaraisesti, yläpohjaa tähystettiin vesikatolta käsin tuuletusputkista kameraa apuna käyttäen, maanvastaisiin rakenteisiin porattiin reikiä soraan asti ja tähystettiin niistä sekä välipohjaan tehtiin reikä pintabetonilaatasta läpi.
20 Näillä tekniikoilla selvitettiin rakenteiden materiaalit ja vahvuudet sekä alkuperäisten piirustusten paikkansapitävyys. 3.5 MATERIAALIEN MIKROBIT Rakennusten ulkoseinän mineraalivillaeristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitutkimuksiin. Näytteidenotolla selvitetään, onko mineraalivillaeriste mikrobivaurioitunut. Mahdolliset epäpuhtaudet voivat kulkeutua huoneilmaan eristetilasta ikkunakarmin ja seinärakenteen välistä sekä halkeamien kautta, mikäli näissä kohdissa on ilmavuotoja. Näytteet (10 kpl) otettiin ulkopuolelle tehdyistä 16 mm porareijistä näytteenottopihtejä apuna käyttäen. Näytteet lähetettiin Kuopioon työterveyslaitoksen laboratorioon analysoitavaksi. 3.6 HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Tyypillisiä VOC-päästöihin liittyviä oireita ovat erilaiset ärsytysoireet, kuten silmä-, nenä-, kurkku- ja iho-oireet. Materiaalinäytteiden VOC-emissioiden mittaamiseen käytetään ns. FLECmenetelmää (Field and Laboratory Emission Cell). Kemiallisten aineiden enimmäispitoisuuksista asuntojen sisäilmassa ei ole käytettävissä kansainvälisiä tai kotimaisia viranomaisstandardeja. Orgaanisille aineille esitetyt arvot ovat luonteeltaan ohjeellisia. VOC-emissioita mitattiin kolmesta kohdasta. Mittauspaikat pyrittiin valitsemaan muovimaton iän sekä alla vallinneen suhteellisen kosteuden perusteella. 3.7 LÄMPÖKUVAUS Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton rakennusten laadun- ja kunnonarviointimenetelmä. Lämpökuvauksella voidaan määrittää nopeasti rakenteiden lämpövuotokohdat sekä havaita, onko kyseessä eristyspuute, ilmavuoto, kylmäsilta tai jossakin tapauksissa myös kosteusvaurio.
21 Lämpökuvaus suoritettiin yksivaiheisena sisäpuolelta SFS standardin 5132 ja RT-kortin 1213-S mukaisesti. Ilmanpaine-erot mitattiin ovenraosta molemmista kerroksista. Kellarikerroksessa oli alipainetta -7-9 Pa pääovesta mitattuna ja 1. kerroksessa aulan ulkoovesta mitattuna -6 Pa. Alipaine oli hyvä ilmavuotojen havaitsemiseen. Kuvausta edeltävän vuorokauden aikana ulkoilman lämpötila oli n C. Lämpökuvauksen aikana ulkoilman lämpötila oli C. Sää oli pilvinen. Tuulta puhalsi etelästä 3 m/s ja lunta satoi heikosti. Kuvausolosuhteet olivat sään puolesta hyvät. 3.8 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA PALVE- LUT Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty kalusto ja palvelut TUTKIMUKSESSA KÄYTETTY KALUSTO Tutkimus/mittaus Mittalaite Kalibrointi Painesuhteet Energy Conservatory DG-700 5/2012 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Alnor CompuFlow /2011 Pintakosteusmittaus Gann Hydromette, B60 -anturi Rakennekosteus Rotronic Hygropalm, Hygroclip SC04 anturi 4/2011 Sisä- ja ulkoilman lämpötila Velocicalc 9545 Ilmamäärien mittaus Vent Stos anemometritorvi + TSI Velocicalc 9545 Lämpökuvaus FLIR P620 10/2012 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT PALVELUT Tutkimus/mittaus VOC-emissiot Mikrobianalyysit Kuituanalyysit Tutkimuslaitos Työterveyslaitos, Helsinki Työterveyslaitos, Kuopio Työterveyslaitos, Helsinki
22 4 Tulokset ja havainnot 4.1 KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU Käyttäjien havainnot osastolla 1: - potilas wc:n pönttö vuotanut vettä lattialle kolme päivää kesällä patjan pintaan ilmestyy hometta, kun patjaa on pyyhitty - liinavaatevarastoon tullut vettä, todennäköisesti iv-kanavan saumasta - kylpyhuoneen lattialaatoista osa irtoaa silloin tällöin - osassa kalusteiden runkoja havaittavissa kosteusjälkiä Käyttäjien havainnot osastolla 2: - päivähuoneen katosta tullut useasti vettä, useita kosteusjälkiä - päivähuoneessa on lämmin työskennellä ja happi loppuu - kylpyhuoneen lattialaatoista osa irtoaa silloin tällöin - jälkeenpäin tehdyn keittiön viemäriputki vuotaa alakertaan - potilasvessassa haljennut muovimatonsauma, josta tuli sokeritoukkia (merkki kosteudesta) - osassa kalusteiden runkoja havaittavissa kosteusjälkiä Käyttäjien havainnot kellarikerroksessa: - terveyskeskuksen puolelta tultaessa yhdyskäytävään on havaittavissa homeen hajua - pukukoppien edustalla käytävässä viikonloppuisin seisova ja tunkkainen ilma, myös koko rakennuksessa - ilma seisoo eikä vaihdu iltaisin ja viikonloppuisin, tuntuu kuin ilmanvaihto ei olisi päällä - lattialla pukuhuoneiden edustalla on ollut joskus vettä lattialla, huoltomiehen mukaan syyksi pääteltiin tukkeutunut viemäri - katossa useita vesijälkiä
23 - varastonhoitajan huoneen ulkoseinän halkeamasta on tullut joskus (kerran) vettä niin, että paperit ovat kastuneet - aulan miesten vessassa on joskus wc-istuin haljennut ja vuotanut, korjattu Käyttäjien oireet: Suurin osa haastatelluista käyttäjistä sanoivat havainneen itsellään erilaisia silmäoireita (monella käytössä silmätipat), nenän tukkoisuutta, kurkkukipua ja äänen käheyttä työpäivän loputtua, väsymystä sekä päänsärkyä. Muutamalla oli myös ollut normaalia enemmän keuhkoputken- ja poskiontelontulehduksia. Rakennuksen kellarikerroksessa työskentelevä työntekijä on usein flunssassa, sekä hänellä on todettu astma sekä allerginen nuha, mutta hän ei usko oireiden johtuvan rakennuksesta. Tämän lisäksi kellarikerroksessa työskentelee ainakin toinen astmasta kärsivä henkilö. Osa haastatelluista on huomannut oireiden loppuvan kotona ja näin liittävät oireet tutkittavaan rakennukseen. Henkilökunnan oireet voivat johtua mm. näkyvistä mikrobivaurioista (kastuneet lastulevyt, katon levyjen vesijäljet, päivähuoneen katon vesijäljet) sekä puutteellisesta ilmanvaihdosta. Lisäksi rakennuksessa saattaa olla piileviä mikrobikasvustoja, sillä maanvastaiset rakenteet ovat kosteat ja näin ollen esimerkiksi betonilaatan alla käytetty paperi on hyvin todennäköisesti mikrobivaurioitunut. Lisäksi väestönsuojan päällä oleva sorakerros on paikoitellen märkä, jossa todennäköisesti on homekasvustoa. Näin ollen em. kosteusvaurioiden yhteys sisäilmaan on mahdollinen ja aiheuttaa henkilöille oireilua. Teolliset mineraalikuidut voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita sekä äänenkäytön ongelmia. Ne saattavat altistaa myös ylähengitysteiden tulehduksille. Yleensä kun altistuminen kuiduille loppuu, loppuvat myös oireet. Sisäilman mineraalikuitujen ei tiedetä aiheuttavan pysyviä terveyshaittoja.
24 Kosteusvaurioaltistumiseen liittyvät oireet ovat samantyyppisiä kuin kuitujenkin aiheuttamat, sillä yleisoireina voidaan pitää mm. kuumeilua, väsymystä ja päänsärkyä. Tyypilliset ärsytysoireet ovat hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytys. Pitkäaikaisempaan kosteusvaurioaltistumiseen voivat viitata esimerkiksi allerginen nuha sekä infektiosairaudet, kuten flunssat, välikorva- ja poskiontelotulehdukset. 4.2 SISÄILMASTO Painesuhteet Sisäilman ja ulkoilman väliselle paine-erolle ei ole annettu selkeitä raja-arvoja. Ilmanvaihdon tasapainotus pyritään tekemään siten, että rakennukseen muodostuu korkeintaan 5 Pascalin alipaine. Rakennus on hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kellarikerroksessa on noin 2 4 Pa alipaine ja 1. kerroksessa 3 4 Pa alipaine. Mittauksen aikana ei kuitenkaan varmistettu, että kaikki ikkunat ja ovet ovat kiinni. Rakennuksessa vallitseva alipaine on hyvä. Liiallinen alipaine voisi aiheuttaa mm. vedon tunnetta. Mitatut potilashuoneet ovat alipaineisia käytävään nähden (kun ovet ovat kiinni), mikä tarkoittaa, että ilma ei kulkeudu potilashuoneista käytävään. Tällä voidaan estää esimerkiksi tarttuvien tautien leviäminen. Kellarikerroksessa pääovesta katsottuna vasen puoli on palo-oven ollessa suljettuna alipaineinen aulaan nähden 8 10 Pa, kun taas oikea puoli on 1 2 Pa ylipaineinen aulaan nähden. Vasemman puolen alipaine johtuu todennäköisesti liian suuresta poistoilmasta ja vähäisestä tuloilmasta. Savukokeiden perusteella vasemman puolen käytävän tuloventtiileistä tuli ilmaa huonosti tai ei ollenkaan ja yksi toimi jopa poistoventtiilinä. Pukuhuoneessa 3 oli alipainetta käytävään nähden 18 Pa, kun taas pukuhuoneessa 2 oli alipainetta käytävään nähden 6 Pa. Molemmissa toimii tuloventtiilit, mutta likaisten tilojen poisto-
25 venttiilien lisäksi pukuhuoneiden pukukopeissa on lähes kaikissa poistoventtiilit. Tämä kertoo epätasapainoisesta ilmanvaihdosta. Tutkittava rakennus on viereiseen terveyskeskukseen nähden alipaineinen 2 Pa, joka tarkoittaa, että ilma tutkittavasta rakennuksesta ei kulkeudu terveyskeskukseen Ilmanvaihtokoneen toiminnan sekä kunnon tarkastus Rakennuksessa on alkuperäinen ilmanvaihtokone. Lisäksi on asennettu kaksi uudempaa LTO-konetta molemmille osastoille palvelemaan märkätiloja (huuhteluhuone sekä pesu- ja saunatilat). Alkuperäinen ilmanvaihtokoneen oli tarkoitus toimia täydellä teholla ja puolella teholla Tutkimuksen aikana kuitenkin selvisi, että ilmanvaihto-kone oli ohjelmoitu olemaan täydellä teholla ja tämän jälkeen ilmeisesti mennyt puolelle teholle tai sammunut kokonaan. Huoltomies sanoi, ettei ollut tarkistanut ilmanvaihtokoneen toimintaa ajastinohjelmasta ainakaan vuoteen. Hän myös epäili, että ajoitus oli ohjelmoitunut itsestään jonkin ilmanvaihtokoneeseen liittyvän sähkölaiteosan vaihdon jälkeen. Huoltomiehen mukaan suodatin vaihdetaan kerran vuodessa, tai tarvittaessa useammin. Ilmanvaihto-kanavisto on huoltomiehen mukaan puhdistettu vuoden sisällä ( ). Ilmanvaihtokoneen tarkastuksessa huomattiin, että mineraalivillainen äänieristys tuloilmapuhallinkammiossa oli likainen ja vaurioitunut. Mineraalikuitujen leviäminen sisäilmaan on hyvin mahdollista. Savukokeilla kokeiltiin ilmanvaihtoventtiilien toimivuus. Kellarikerroksen ovelta katsottuna vasemman puoleisen käytävän tuloventtiileistä osasta tuli ilmaa heikosti ja yksi toimi väärinpäin. Muut venttiilit toimivat normaalisti. Osa venttiileistä oli likaisia.
26 4.2.3 Hiilidioksidipitoisuuksien sekä lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden mittaus Tutkimuksen aikana suoritettiin muutamassa huonetilassa hiilidioksidipäästömittaus. Mittaus on siis suoritettu ilmanvaihdon ollessa täydellä teholla. Tutkittavat huoneet olivat molempien osastojen päivähuoneet sekä hoitajien toimistohuoneet. Alla tulokset: Taulukko 2. Hiilidioksidipitoisuusmittaukset muutamista tiloista. CO 2 [ppm] huone min. max. avg. ajankohta / kesto [min] Osasto 1, päivähuone klo / 333 Osasto 2, päivähuone klo / 210 Osasto 1, hoitajien toimisto klo / 322 Osasto 2, hoitajien toimisto klo / 417 Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1200 ppm. Mitatut arvot eivät ylitä tyydyttävää tasoa. Sisäilman lämpötila kellarikerroksessa vaihteli yhden päivän aikana tiloista riippuen C. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli % välillä. Osastolla 1 sisäilman lämpötila oli yhden päivän aikana tiloista riippuen C ja ilman suhteellinen kosteus %. Osastolla 2 sisäilman lämpötila vaihteli tiloista riippuen yhden päivän aikana C ja ilman suhteellinen kosteus vaihteli %:n välillä. Ulkoilman olosuhteet olivat syksyiset. Sisäilman lämpötilan välttävä taso palvelutaloissa on 20 C (Asumisterveysopas) ja oleskeluvyöhykkeen lämpötila ei saa yleensä olla korkeampi kuin 25 C (RakMK D2). Sisäilman suhteellinen kosteus oli mittaushetkellä hyvä. Oleskelutilan ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla % (Asumisterveysopas). Suhteellisen
27 kosteuden ylittäessä huoneilmassa 60 %, on mahdollista, että rakenteiden pinnoille alkaa kondensoitumaan kosteutta Teollisten mineraalikuitujen määritys Geeliteippinäyte Kahden viikon pölylaskeumasta määritettyjen tulosten perusteella sisäilmassa ei ole Työterveyslaitoksen määrittämää raja-arvoa (0,2 kuitua/cm²) ylittäviä pitoisuuksia. Taulukko 3. Kahden viikon pölylaskeuman tulokset. Mittauskohta MMMF pitoisuus > 20 µm kuitua/cm² 1. Kellarikerros, pukuhuone 2 < 0,1 2. Kellarikerros, käytävä 0,1 3. Osasto 1, käytävä 0,1 4. Osasto 1, taukotila 0,1 5. Osasto 2, huone 2 < 0,1 6. Osasto 2, hoitajien työhuone < 0, Suodatinkangasnäyte Tuloilmakanavasta otettujen kuitunäytteiden pitoisuudet olivat alhaiset, eivätkä ne ylitä Työterveyslaitoksen antamaa viitearvoa (<1 kuitu/m³). Kuitunäytteitä otettiin kellarikerroksesta talonmiehen huoneen tuloilmakanavasta. Toinen näyte otettiin osaston 2 potilashuoneen tuloilmakanavasta. Näytteen keräys kesti 4 vuorokautta. Taulukko 4. Suodatinkangasnäytteiden tulokset. Paikka MMMF pitoisuus > 20 µm kuitua/m³ 1. Talonmiehen huone <0,01 2. Potilashuone, osasto 2 0,06
28 4.3 LATTIOIDEN KOSTEUSMITTAUKSET Kellarikerros Kellarikerroksen lattioissa havaittiin pintakosteusilmaisimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. Ulko-ovesta katsottuna vasemmalla puolella kellarikerrosta oli pintakosteusilmaisimella suurempia kosteuspitoisuuksia kuin kellarikerroksen oikealla puolella olevissa tiloissa. Vasemmalla puolella käytävällä kosteuspitoisuus nousi seinien vierustoilla. Myös seinän alaosassa muovimattolistan takana oli kohonneita kosteuspitoisuuksia. Pukuhuoneissa lattiakaivojen ympärillä oli kohonneita kosteuspitoisuuksia, ja muovimatto oli paikoitellen irti alustastaan. Oikealla puolella väestönsuojan seinien vierustoilla oli suurempia kosteuspitoisuuksia pintakosteusilmaisimella. Pintakosteusilmaisimen antamien tietojen perusteella tehtiin tarkempi porareikämittaus, joka mittaa betonin suhteellista kosteutta. Porareikämittauksen perusteella voidaan sanoa, että kellarikerroksen lattia on kauttaaltaan kostea/märkä. Kellarikerroksen lattia on maanvarainen, ja rakenteeltaan sellainen, että betonilaatta ei pääse kuivumaan. Lattia on päällystetty muovimatolla, joka on huonosti vesihöyryä läpäisevä. Lattiaa kastelee todennäköisesti maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus. Rakennus on salaojitettu, ja salaojan tarkastuskaivon tarkastamisen yhteydessä todettiin salaojakaivon olevan kuiva, eikä vettä ole kaivossa ollut vähään aikaan. Pukuhuoneiden lattiakaivojen ympäristön korkeampi kosteuspitoisuus (pintakosteusilmaisimella ja lämpökameralla) voi selittyä mahdollisesti veden pääsystä lattiakaivon saumoista rakenteeseen.
29 Taulukko 5. Kellarikerroksen lattian kosteusmittaustulokset Mittaus piste Huone Lämpötila [ C] Suht. kosteus RH [%] Absoluuttinen kosteus [g/m3] Kellari Mitta pään nro Mittaussyvyys [mm] Sisäilman RH [%] Sisäilman t [ C] 1 Käytävä 21, , Käytävä 22, , Pukuhuone 4 23, , Pukuhuone 3 23, , Käytävä 21, , Käytävä 21, , Pukuhuone 2 23, , Pukuhuone 1 21, , Siivous 21, , Siivous 21, , Käytävä 20, , Aula 19, , Tekninentila 21, , Postitus 20, , Käytävä 20, , Käytävä 20, , Varastonhoitajanh. 20, , Käytävä 21, , VSS 19, , Luentosali 21, , Luentosali 22, , Käytävä 21, , Osasto 1 Osastolla 1 on kahdentyyppistä kantavaa lattiarakennetta. Osa potilashuoneista ja käytävästä on välipohjan ontelolaatan päällä. Suurin osa on kuitenkin 1.kerroksinen eli lattia on maanvarainen. Pintakosteusilmaisimen perusteella ontelolaatan päällä oleva lattiarakenne on kuiva, lukuun ottamatta kohtaa, jossa on selvästi kohonneita kosteuspitoisuuksia. Tällainen kohta on käytävällä, huuhteluhuoneen seinän vieressä, jossa on myös väliseinässä selviä merkkejä kosteudesta. Tässä kohtaa lattia on märkä myös porareikä-mittauksen perusteella, mutta noin puolen metrin päästä tästä, on kuivaa. Joten kosteus on paikallinen, ja johtuu todennäköisesti huuhteluhuoneessa sijaitsevan ivkoneen kondenssiputken läpiviennistä, josta pääsee vettä rakenteen sisään. Osaston 1 maanvarainen lattia on kauttaaltaan kostea, sekä pintakosteusilmaisimella, että porareikämittauksen perusteella.
30 Potilas wc:ssä, joka on hoitajien työhuoneen vieressä, on kesällä 2012 wc-istuin vuotanut kolme päivää. Tämä voi selittää hoitajien työhuoneessa mitatun lattian kohonneen kosteuspitoisuuden. Käytävän lattian kohonneen kosteuspitoisuuden porareikämittauskohdassa 57 voi selittyä mahdollisesti huuhteluhuoneen lattian ja seinän rajasta rakenteen sisään pääsevästä vedestä. Myös väliseinä oli silminnähden kostea huuhteluhuoneen ulko-puolelta. Taulukko 6. Osaston 1 lattian kosteusmittaustulokset. Mittaus piste Huone Lämpötila C Suht. kosteus RH % Absoluuttinen kosteus g/m3 Mitta pään nro Mittaussyvyys [mm] Sisäilman RH % Sisäilman t C Osasto 1 41 Vuodehuolto 23, , Vuodehuolto 23, , a. Siivous 22, , b. Siivous 22, , Käytävä 22, , Liinavaatevarasto 21, , Liinavaatevarasto 21, , Käytävä 23, , Käytävä 23, , Käytävä 24, , Potilaswc 24, , Käytävä/Päivähuone 22, , Hoitajientyöh. 22, , Päivähuone 22, , Päivähuone 22, , Oleskeluhuone 21, , Potilashuone 22, , Käytävä 22, , Käytävä 22, , Hiljentymishuone 20, , Hiljentymishuone 21, , Käytävä 21, , Osasto 2 Osastolla 2 on kolme erilaista kantavaa lattiarakennetta. Puolet potilashuoneista, varasto sekä iv-konehuone on ontelolaattojen päällä. Loput käytävien väliin jäävistä tiloista on kellarikerroksen väestönsuojan päällä. Toinen käytävä ja käytävän viereiset potilashuoneet ovat maanvaraisen laatan päällä.
31 Pintakosteusilmaisimella ontelolaatan päällä olevat tilat ovat pääosin kuivia. Ainoastaan huuhteluhuoneen ulkopuolella seinän vieressä on kohonneita kosteuspitoisuuksia, ja porareikämittauksen perusteella lattia on tältä osin kostea. Kosteus johtuu mahdollisesti huuhteluhuoneen seinän ja lattian rajasta rakenteen sisään pääsevästä kosteudesta. Osaston 2 maanvarainen laatta on todennäköisesti kauttaaltaan kostea. Myös päivähuoneen lattiassa sekä sorassa on korkeita kosteuspitoisuuksia. Käytävät märkätilojen ulkopuolelta ovat kosteita. Ontelolaatan päällä oleva lattiarakenne on kuiva. Sora väestönsuojan päällä (eli välipohjassa) on paikoitellen märkää. Taulukko 7. Osaston 2 lattian kosteusmittaustulokset. Mittaus piste Huone Lämpötila [ C] Suht. kosteus RH [%] Absoluuttinen kosteus [g/m3] Mitta pään nro Mittaussyvyys [mm] Sisäilman RH [%] Sisäilman t [ C] Osasto 2 23 Päivähuone 22, , , ,6 mittaus sorasta Päivähuone 22, , , ,2 mittaus sorasta Päivähuone 22, , , ,3 mittaus sorasta Päivähuone 20, , a. Potilaswc 22, , b. Potilaswc 22, , Potilashuone 21, , a. Käytävä 20, , b. Käytävä 20, , a. Käytävä 21, , b. Käytävä 21, , Potilaswc 22, , Varasto 22, , , ,2 mittaus sorasta Varasto 23,1 41 8, ,2 43 9,0 mittaus sorasta Hoitajientyöh. 22, , a. Potilashuone 22, , b. Potilashuone 22, , Oleskeluhuone 22, , a. Käytävä 22, , b. Käytävä 22, , Osastonsihteerinh. 22,5 39 7, Käytävä 22,8 44 8, a. Potilashuone 22,9 38 7, b. Potilashuone 23,0 44 8,
32 4.4 RAKENNEOSAT Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin sandwich-elementtejä. Elementtien pintamateriaalina on tiililaatta. Ulkokuoren paksuus on rakenneporauksen perusteella noin 90 mm, eristeenä olevan mineraalivillan paksuus vaihteli mm:n välillä. Sisäkuoren paksuus on 125 mm. Ulkoseinät ovat alkuperäisten piirustusten mukaiset. Julkisivun tiililaatta on hyväkuntoisen näköinen. Ulkopuolelta ei havaittu seinissä halkeamia. Sisäpuolella on näkyvissä useampi halkeama ulkoseinässä. Kellarikerroksessa sijaitsevassa varastonhoitajan huoneessa on ikkunan lähellä ulkoseinässä halkeama, josta on tullut todistettavasti kerran vettä sisälle kastellen paperit. Vesi on päässyt mahdollisesti ikkunan ja seinän välisestä raosta sisälle, sillä ulkoseinässä ei ole halkeamaa. Mahdollisesti tällaisia kohtia on muuallakin, joista vettä pääsee ikkunoiden ja seinärakenteiden välistä rakenteen sisään. Tällöin lämmöneriste kastuu ja luo mahdollisuuden mikrobien kasvulle. Kellarikerroksen maanvastainen seinä, jossa on sisäpinnassa betoni, on alkuperäisten piirustusten mukainen. Sisäkuoren (betoni) paksuus on 200 mm, betonin ulkopinnassa on kosteuseristeenä bitumi, ja lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa noin mm. Lämmöneristeen jälkeen on täyttömaa. Rakenne on huono, sillä maaperän suhteellinen kosteus voi olla usein yli 90 %. Tällöin mineraalivilla on kosteaa, eikä enää toimi lämmöneristeenä kovinkaan hyvin. Lämmöneristeen kosteusmittaus todisti, että mineraalivilla on kastunut, sillä eristeen suhteellinen kosteus 20 C:n lämpötilassa oli 100 %. Eriste on todennäköisesti myös mikrobivaurioitunut. Maanvastaisten seinien alaosissa oli pintakosteusilmaisimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. Tämä johtuu todennäköisesti maanvaraisen lattialaatan kosteudesta ja sen kuivumisesta. Ainoa suunta laatan kuivumiselle on seinien kautta sisäilmaan, jolloin seinän
33 alaosa muovimattolistan takaa ja hieman yläpuolelta saattaa olla kostea. Tarkempia kosteusmittauksia maanvastaisiin seiniin ei tehty. Aulassa oleva maanvastainen seinä, jossa on sisäpuolella tiilimuuraus, ei ole alkuperäisten kuvien mukainen. Tiilimuurauksen takana on pieni ilmatila, jonka jälkeen alkaa kantava betoniseinä. Betonirakenteen paksuus on noin 200 mm, jonka ulkopinnassa on kosteuseristeenä bitumi. Lämmöneristeenä kosteuseristyksen jälkeen on mineraalivillaa 50 mm, joka on kosketuksissa täyttömaahan (ongelmana eristeen kastuminen). Tällainen on rakenne rakennuksen poikittaissuuntaisesti olevalla seinällä. Rakennuksen pitkittäis-suuntaisesti olevalla seinällä on kaksi peräkkäistä tiilimuurausta, ja vasta tämän jälkeen ilmatila, betonirunko, kosteuseristys ja lämmöneriste. Kuva 1. Alkuperäiset seinärakenteet: ulkoseinä, maanvastainen seinä sekä aulan maanvastainen seinä Molempien osastojen päädyissä on laajennusosat, joissa ulkoseinän rakenne on ulkoapäin lueteltuna seuraava: tiilimuuraus 75 mm, ilmarako 35 mm, tuulensuojakipsilevy, puurunko + mineraalivillaeriste 140 mm, höyrynsulkumuovi ja sisäverhouskipsilevy 13 mm. Nämä laajennusosat tullaan purkamaan muutostöiden yhteydessä.
34 4.4.2 Väliseinät Väliseinissä havaittiin muutamia kosteusjälkiä. Kellarissa pukuhuoneen 3 ulkopuolella väliseinän alaosassa oli selvä kosteusjälki, jossa pinnoite oli irronnut. Seinän toisella puolella oli kotelo, jossa meni todennäköisesti viemäriputki. Kosteusjälki voi johtua viemäriputken vuotamisesta, tai maanvaraisen laatan kosteudesta. Betonilaatta pyrkii kuivumaan muovinmaton alla, jolloin ainoa reitti kuivumiselle on väliseinän kautta seinälle nostetun muovilistan jälkeen. Kuva 2. Kellarin väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta Kellarin pukuhuoneissa on tehty kotelointeja lastulevyistä. Joissakin lastulevyissä alaosat muovilistan takaa ovat silminnähden homeessa. Tämä voi johtua lattian betonilaatasta nousevasta kosteudesta tai siivouksen yhteydessä käytetystä runsaasta vedestä.
35 Kuva 3. Kellarin putkistojen koteloinnin lastulevy on mikrobivaurioitunut 1. kerroksessa molemmilla osastoilla huuhteluhuoneiden kohdalla on käytävän puolella väliseinissä kosteusjäljet. Kosteus on todennäköisesti peräisin mm. huuhteluhuoneiden lattioiden pesusta, jolloin vettä pääsee seinä- ja lattialaattojen rajasta rakenteeseen. Osastolla 1 on seinässä myös iv-koneen kondenssiputken läpivienti, josta pääsee todennäköisesti vettä rakenteeseen. Väliseinien kosteusvaurioiden laajuutta ei selvitetty. Kuva 4. Väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta. Seinän takana huuhteluhuone
36 Kuva 5. Osaston 1 huuhteluhuoneen iv-koneen kondenssiputken läpiviennistä pääsee vettä väliseinän sisään. Tästä kohtaa on valunut todennäköisesti vettä myös alakertaan Alapohjat Kellarikerroksesta tarkastettiin lattiarakenne kahdesta eri paikasta. Suurimmaksi osaksi kellarikerroksen lattiasta on rakenteeltaan seuraava: muovimatto, betonilaatta 80 mm, sitkeä suojapaperi, lämmöneristeenä styrox 50 mm ja maatäyttö. Suojapaperin käyttö betonivalun alla on huono, sillä paperi on hyvä alusta mikrobikasvustolle. Tästä ei välttämättä ole haittaa sisäilmaan, jos betonilaatta ei ole halkeillut sekä seinän ja betonilattian liitos on tiivis. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Mahdollisten mikrobien kulkeutumista alapohjasta ei tutkittu. Toinen tutkittu lattiarakenne on kellarikerroksen märkätila, jossa rakenne ei eroa em. rakenteesta muuten, kuin muovimaton alla olevalla tasausbetonilla, jolla on tehty lattioiden kallistukset. Kellarikerroksen väestönsuojan lattiarakennetta ei läpiporattu. Alkuperäisissä piirustuksissa lattian betonilaatta on 150 mm paksu ja alla sitkeä suojapaperi. Laatan alla ei ole lämmöneristettä. Maaperän suhteellinen kosteus laatan alla
37 on yleensä yli 90 %, jolloin kosteus on voi nousta betonissa kapillaarisesti ylöspäin. 1. kerroksessa tarkastettiin lattiarakenne läpiporauksilla kolmesta eri kohtaa. Kuivien tilojen maanvastaiset lattiat ovat vastaavia, kuin kellarikerroksessa. Päivähuoneen lisäosan lattiarakenne on muuten samanlainen kuin em., mutta paperia ei havaittu olevan. Kuva 6. Alkuperäisten piirustusten mukainen maanvastainen lattiarakenne Märkätilat Märkätiloissa lattiarakenne on seuraava: laatta, betoni 40 mm, tasauslaasti 20 mm, kosteuseristeenä paksu bitumikerros, betoni 60 mm, suojapaperi, lämmöneristeenä styrox 50 mm ja täyttömaa. Märkätilojen rakenne on alkuperäisten piirustusten mukainen. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan laattoja irtoaa kylpyhuoneista aina silloin tällöin. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että laattojen alla oleva betoni on kosteaa, sillä kosteuseristys on vasta pintalaatan alapuolella. Läpiporauksen yhteydessä havaittiin tasauslaastin olevan silminnähden märkää.
38 Kuva 7. Pesuhuoneiden lattian laatat irtoavat todennäköisesti märän lattiarakenteen takia Kuva 8. Lattiarakenne vastaa alkuperäisten piirustusten mukaista suunniteltua rakennetta Välipohja Osaston 2 päivähuoneen lattiaan tehdyssä läpiporauksessa havaittiin rakenteen olevan alkuperäisten piirustusten mukainen, eli muovimaton alla olevan pintabetonilaatan alla on suojapaperi ja tämän alla hiekkaa. Hiekan alla on kantava teräsbetonilaatta. Tämän välipohjarakenteen alla on väestönsuoja. Hiekasta mitattiin suhteellista kosteutta ja todettiin, että hiekan suhteellinen kosteus oli yli 90 %. Hiekka laatan alla on siis kosteaa. Hiekka ei kuitenkaan ole kauttaaltaan kosteaa, sillä noin viiden metrin päässä hiekan suhteelliseksi
39 kosteudeksi saatiin noin 73 %, joka on hieman kuivempaa, ei kuitenkaan täysin kuivaa. Hiekan suhteellinen kosteus liinavaatevarastosta (osasto 2) mitatusta kosteusmittausreiästä nro 32. oli 100 %. Tämä voi johtua siitä, että viereisessä vessassa oli muovimaton saumat auki, jolloin vettä on mahdollisesti päässyt rakenteeseen, myös pintalaatan alapuoliseen hiekkaan. Hiekan suhteellinen kosteus noin viiden metrin päässä (porareikämittauspiste nro 33) oli 43 %, eli hiekka oli tässä kohtaa kuivaa. Osaston 2 märkätilan lattiarakenne on muuten osaston 1 märkätilan rakennetta vastaava, mutta 60 mm:n betonin alla on suojapaperi ja soraa, ja tämän alla väestönsuojan betonirakenteinen katto. Kuivien tilojen välipohjana on ontelolaatasto. Kuva 9. Alkuperäisten suunnitelmien mukainen välipohjarakenne väestönsuojan yläpuolella Yläpohja ja vesikatto Rakennus on tasakattoinen. Rakennuksen yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaatasto. Ontelolaattojen päällä on höyrynsulkumuovi. Lämmöneristeenä on alkuperäisten kuvien mukaan 200 mm mineraalivillaa, mutta yläpohjan tuuletusputkista tarkastettuna lämmöneristettä on 250 mm. Bitumikatteen alla on umpilaudoitus ja kattotuolirakenteet ovat puuta. Tuuletusputkista tähys-
40 tämällä, kameraa apuna käyttäen, todettiin puuosien näyttävän ja haisevan kuivilta. Tuuletus todennäköisesti on toimiva. Vesikatto on alkuperäinen. Bitumihuovan päällä on sorakerros. Katolla, soran päällä, on paikoitellen sammalkasvillisuutta. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä bitumikate kestää kosteutta. Katolla on muutamia kohtia ilman soraa, sillä katolle on asennettu jälkeenpäin ilmanvaihtokoneen hormeja. Kuva 10. Yläpohjan ja vesikaton rakenne alkuperäisten piirustusten mukaan Kuva 11. Rakennuksessa on bitumihuopakatto, jonka päällä on sepeliä ja sammalta
41 4.5 SISÄKATTOJEN VESIJÄLJET Kellarikerroksessa on useampi kosteusjälki katon äänieristyslevyissä. Suurin osa vesijäljistä on aiheutunut todennäköisimmin viemäriputkien liitosten vuotamisesta. Nämä eivät ole kastelleet merkittävästi rakenteita. Vuodot ovat ilmeisemmin jo vanhoja, sillä märkiä kohtia ei havaittu. Levyjä ei ole kuitenkaan vaihdettu. Levyissä voi olla mikrobikasvustoa. Ulko-ovesta katsottuna vasemmalla puolella käytävän katon vesijälki johtuu mahdollisesti osaston 1 huuhteluhuoneen iv-koneen kondenssiputken läpiviennistä, joka on epätiivis. Tästä kohtaa pääsee vettä rakenteen sisään, ja osa vedestä valuu kellarikerrokseen. 1. kerroksen osaston 2 päivähuoneen laajennusosan katossa on useampi vesijälki. Henkilökunnan mukaan vettä tulee sateella katosta sisälle edelleen silloin tällöin. Kattoon tehdyn porauksen perusteella kipsilevyn yläpuolella on ilmatila, josta virtasi selvästi viileää ilmaa. Ilmatilan, jossa on myös osittain mineraalivillaa, yläpuolella on höyrynsulkumuovi. Puukoolauksen naula oli ruostunut, joka viittaa kosteuteen kattorakenteessa. Ulkopuolelta tarkasteltuna vesikaton bitumihuovassa ei näkynyt selvää syytä mistä vesi vuotaisi rakenteeseen. Veden pääsy rakenteeseen jäi epäselväksi. Kuva 12. Osaston 2 päivähuoneen katossa on useampi vesijälki
42 1. kerroksen osaston 1 hoitajien työhuoneen katon vesijälki on voinut aiheutua putkien pintaan kondensoituneesta vedestä. Tarkastushetkellä putket oli päällystetty lämmöneristeellä. Tämä on luultavasti vanha kosteusjälki. 4.6 ULKOPUOLISET AISTINVARAISET HAVAINNOT Maanpinnan kaltevuus rakennuksen vierustalla on pääosin riittävä. Ainoastaan pääoven vasemmalla puolella on muutama kohta, jossa vesi valuu rakennukseen päin. Useammassa kohtaa, varsinkin rakennuksen takapihalla on kasvillisuutta aivan sokkelin vierustalla. Nämä lisäävät sokkelin kosteusrasitusta. Molempien päätyjen lisäosien katon sadevedet ohjataan maahan. Sadevesikaivoja syöksytorvien kohdalla ei ole. Osa sadevesistä valuu hieman kauempana oleviin sadevesiviemäreihin ja osa imeytyy todennäköisesti maahan. Rakennukseen on jälkeenpäin asennettu ilmalämpöpumput. Kondenssiputkista valuva vesi on jättänyt vaaleat jäljet ulkoseinien tiilipintoihin. Tästä ei ole kuin esteettistä haittaa, sillä vettä ei tule suuria määriä. Ulkopuolelta tarkasteltuna ikkunoiden puuosat kaipaavat huoltamista, mutta ovat muuten ihan hyväkuntoiset. Kaato on ikkunapelleissä hyvä, mutta maali on paikoitellen irronnut. Ikkunoiden väliin jäävä rakenne on seuraava: ulkopuolella pystypaneeli, vaakarimoitus, lujalevy 3 mm, mineraalivilla 140 mm ja sisäkuori. Pystypaneelien taakse on päässyt vettä (vaakarimassa kosteusjälkiä). Vettä on päässyt mahdollisesti myös ikkunapellin ja seinän välisestä raosta lämmöneristeeseen. 4.7 ULKOSEINIEN LÄMMÖNERISTEIDEN MIKROBIT Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin mikrobinäytteitä. Tällä selvitetään mahdollisten mikrobien kulkeutumista eristetilasta ikkunakarmin ja seinärakenteen välistä sekä halkeamien kautta sisäilmaan.
43 Saatujen tulosten perusteella ulkoseinien eristeissä ei ole vakavia mikrobivaurioita. Ainoastaan varaston hoitajan ikkunan alapuolella olevassa eristeessä on vakava viite vauriosta. Tähän kohtaan on päässyt vettä, sillä vettä on tullut myös sisälle sisäkuoren halkeamasta. Tällaisia kohtia voi olla myös muualla rakennuksessa. Lisäksi heikkoja viitteitä vauriosta on kaakon puoleisen seinän eristeessä. Myös laajennusosan eristeissä on heikko viite vauriosta. Taulukko 8. Rakennuksen ulkoseinän eristeestä otettujen mikrobinäytteiden näytteenottokohta ja analyysitulos Näytteen nro Näytteenottokohta Analyysitulos 1. Kaakko, kirjaston kohdalta heikko viite vauriosta 2. Lounas, var.hoit. huoneen kohdalta vahva viite vauriosta 3. Lounas, pukuh. 1 kohdalta ei viitettä vauriosta 4. Lounas, potilashuoneen kohdalta ei viitettä vauriosta 5. Luode, potilashuoneen kohdalta ei viitettä vauriosta 6. Luode, laajennuksen ulkoseinästä heikko viite vauriosta 7. Koillinen, ikkunan alta ei viitettä vauriosta 8. Koillinen, katoksen yläpuolelta ei viitettä vauriosta 9. Koillinen, läheltä nurkkaa ei viitettä vauriosta 10. Koillinen, potilashuoneen kohdalta ei viitettä vauriosta Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset kattavat kuitenkin vain pienen osan rakennuksen ulkoseinän lämmöneristeistä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että suurin osa eristeistä on kuitenkin kunnossa, eikä laajaalaista mikrobivauriota todennäköisesti ole. 4.8 HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET VOC-emissioita mitattiin kolmesta kohdasta. Mittauspaikat pyrittiin valitsemaan muovimaton iän sekä alla vallinneen suhteellisen kosteuden perusteella. Saatujen tulosten perusteella pitoisuudet ovat alhaisia, eikä jatkotoimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Taulukko 9. VOC tulokset: osasto 2, päivähuone, kostea/märkä kohta
44 Taulukko 10. VOC tulokset: osasto 1, käytävä, kuiva kohta Taulukko 11. VOC tulokset: kellari, käytävä, märkä kohta 4.9 LÄMPÖKUVAUS Lämpökuvauksen perusteella ulkovaipan lämmöneristeiden tasaisuus ja ilmanpitävyys on hyvä. Muutamissa kohdissa oli havaittavissa ilmavuotoa, lähinnä jälkeenpäin rakennetussa puurunkoisessa rakenteessa. Kaikissa ikkunoissa on puitteen ja karmin välistä ilmavuotoa, vaikka vain osa on kuvattu. Nämä ilmavuodot aiheuttavat vedon tunnetta ikkunoiden edustoilla oleskeleville henkilöille. Myös ulko-ovien tiivisteiden välistä tulee ilmaa, ja aiheuttaa mm. jalkoihin vedon tunnetta. Kellarikerroksen lattiakaivojen ympärillä on mahdollisesti kosteutta. On myös mahdollista, että kaivojen alla ei ole riittävää lämmöneristystä. Osaston 2 päivähuoneen katossa näkyy lämpökameralla kosteutta, joka näkyy myös paljaalla silmällä. Lämpökuvat kommentteineen ovat liitteenä.
Hyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400
LisätiedotMISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?
MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN
LisätiedotLÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11
LisätiedotRaportti Työnumero: 051421400493
Vastaanottaja: RISTO VILKKI MIKKELIN KAUPUNKI Sivuja:1/24 Raportti Kohde: Toimeksianto: LAUNIALAN KOULU SAIMAANNORPANKATU 1 50190 MIKKELI SISÄILMANLAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN SELVITYS Tutkimus pvm:
LisätiedotYLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET
LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus
LisätiedotLattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012
Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien
LisätiedotPÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotVapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa
Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:
LisätiedotKirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012
Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset
LisätiedotSisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu RTA2-loppuseminaari 8.6.2017 Saarijärven Keskuskoulu Lähtötiedot Kohde on valmistunut vuonna 1966. Kerrosala 4 334 m2. Laajamittainen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS
TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 Kotka Työ nro T15026 Kotka 26.8.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255
LisätiedotSISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN
LisätiedotSisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus
Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1
Lisätiedot192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi
1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie
LisätiedotPÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi. (Talvitie 10, Turku)
1 PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi (Talvitie 10, Turku) B-siiven rakennetekninen tutkimus, tutkimustulokset 1.3.2016 2 Kohdetiedot Kohde: Pääskyvuoren koulu, B-siipi Talvitie 10, 20610 Turku Tilaaja: Tilaajan
LisätiedotTutkimusraportti Työnumero: 051121200197
Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:
LisätiedotENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI
Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS. Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset. 1 Lähtötiedot. 2 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö. 3 Rakenteet
TUTKIMUSSELOSTUS Jukka Saari, Ulla Lignell Vantaan kaupunki, Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa jukka.saari@vantaa.fi, ulla.lignell@vantaa.fi Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset Kohde: Rekolan koulun
LisätiedotRAPORTTI TOMMILANKATU 24, TURKU TUOMAS KONSALA A-KIINTEISTÖCONTROL OY MARKULANTIE TURKU
RAPORTTI TOMMILANKATU 24, 20320 TURKU TUOMAS KONSALA A-KIINTEISTÖCONTROL OY WWW.VAHINKOPALVELU.COM MARKULANTIE 3 20300 TURKU Sisällys 1. YLEISET TIEDOT... 2 2. KÄYTETYT MITTALAITTEET... 3 3. MENETELMÄKUVAUS:...
LisätiedotVAHINKOKARTOITUSRAPORTTI
VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI Työnumero:1272940 Kohde: Osoite: Myyrmäen Urheilutalo / Pukuhuoneet ja märkätilat kuntosalin kosteusvaurioituneen seinän linjassa Myyrmäenraitti 4 01600 VANTAA Yhteyshenkilö: Asiakaspalvelu
LisätiedotL Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija
1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio
LisätiedotKoulun terveydensuojelulain mukainen tarkastus ja riskirakenne analyysi. Antti Soininen
Koulun terveydensuojelulain mukainen tarkastus ja riskirakenne analyysi Antti Soininen Opinnäytetyön ohjaajat Kimmo Ilonen, ylitarkastaja, Aluehallintovirasto Kari Grönberg, terveysinsinööri, Vantaan ympäristökeskus
LisätiedotHOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus
Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus jenni.ylikotila@heinavesi.fi 1 / 8 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.1 YLEISKUVAUS KOHTEESTA... 3 1.2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT...
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan
LisätiedotRivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus
Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie
LisätiedotSISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko
1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA KOSTEUSKARTOITUS
TUTKIMUSSELOSTUS KOSTEUSKARTOITUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA 25.11.2015 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 YLEISTÄ KOHTEESTA 2 3 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA 2 3.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS 2 3.2
Lisätiedot02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotHangon kaupunki Hagapuiston koulu
26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu
LisätiedotPUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE
PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5
KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015
MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan
LisätiedotPÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI
9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti
LisätiedotTutkimusraportti, Pähkinänsärkijän päiväkoti, Vantaa
Delete Tutkimus Oy 14.09.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Pähkinänsärkijän
LisätiedotTERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA
1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula
LisätiedotLaukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA
Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Paine-ero-, hiilidioksidipitoisuus-, ja kosteusmittaukset
TUTKIMUSRAPORTTI Paine-ero-, hiilidioksidipitoisuus-, ja kosteusmittaukset Päiväkoti Meripirtti Haukkavuorenkatu 5 48100 KOTKA Työ nro T15026 Kotka 30.7.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE
LisätiedotILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN
1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW
Lisätiedot40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi
1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls
LisätiedotTIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA
PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus
LisätiedotKERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS
KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011
TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...
LisätiedotVALOKUVAT LIITE 1 1(8)
VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta
LisätiedotAsumisterveys - olosuhteet kuntoon
Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen
LisätiedotBetonikoulutus 28.11.2013
Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.
LisätiedotTutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5
HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven
LisätiedotSISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy
SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista
LisätiedotKuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.
Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä
LisätiedotRAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT
RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,
LisätiedotLiite 1. KYSELYLOMAKKEET
Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko
Lisätiedot16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon
LisätiedotKartoitus tilaajan kanssa sovituilla alueilla. Viktor Johansson, Polygon Finland Oy. Yhteyshenkilö: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies p.
Sivuja:1/18 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies. Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Gammelbacka Skola Opintie 1 06400 PORVOO Kartoitus tilaajan kanssa sovituilla
LisätiedotTutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA
Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Tilaaja: Elina Väänänen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy PL 5202 70701 Kuopio Tarkastaja: Mika Holm 040-760 2737
LisätiedotMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:
LisätiedotKatriinankuja 4 01760 VANTAA
Rakenteiden kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Katriinan sairaala, vanha osa Katriinankuja 4 01760 VANTAA Tilaaja: Tstoarkkit. Mikko Krohn Vantaan Kaupunki Vahinkonumero: Tarkastaja: Jani Streng 040-827
LisätiedotOpinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK
Opinnäytetyö, seminaari Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta 7-8.6.2017 Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Työn aihe Koulurakennuksen kellarin (osa rakennuksesta) sisäilma ja kosteustekninen
LisätiedotEri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila
Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Esityksen sisältö Tausta ja tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Tulokset Yhteenveto 2 Tausta Osa COMBI-tutkimushanketta
LisätiedotKOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330
1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207
LisätiedotBetonin suhteellisen kosteuden mittaus
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotHyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy
Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö
LisätiedotGESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus
GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU Sisäilma- ja kuntotutkimus Tiedotustilaisuus 5.3.2018 Olavi Vaittinen, rakennusterveysasiantuntija Inspector Sec Oy (ISEC) TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Koulurakennus ja liikuntasalirakennus:
LisätiedotRS-1 KOSTEUSKARTOITUS
RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Alppitie 5 A 9, 90530 Oulu Kosteuskartoituspäivä 08.06.2016 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Paavo Havaksen Tie 5 F, 90570 Oulu Y-tunnus 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS
LisätiedotMEDIALUKION SISÄÄNKÄYNTIEN ALATASANTEIDEN KOSTEUSVAURIOT JA MUUT KOSTEUS- JA SISÄILMAONGELMAT
HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja Marianna Tuomainen 1 (7) 27.8.2012 MEDIALUKIO Moisionkatu 3 00730 HELSINKI MEDIALUKION SISÄÄNKÄYNTIEN ALATASANTEIDEN KOSTEUSVAURIOT JA MUUT
LisätiedotMAANVASTAISTEN ALAPOHJIEN- JA SEINÄRAKENTEIDEN 2. VAIHEEN RAKENNEKOSTEUSMITTAUKSET
12.5.2008 4524-613 1(18) LEPPÄKORVEN KOULU KORPIKONTIONTIE 5, 01450 VANTAA MAANVASTAISTEN ALAPOHJIEN- JA SEINÄRAKENTEIDEN 2. VAIHEEN RAKENNEKOSTEUSMITTAUKSET Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotKartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi
Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,
LisätiedotMartinlaaksontie VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie VANTAA
Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Martinussali Martinlaaksontie 16 01620 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja: Sami
LisätiedotTALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
LisätiedotKosteusmittausraportti
Kosteusmittausraportti Betonivalun päällystettävyysmittaukset Mittausvälineistö : Rotronic HygroPalm ilman suht. kosteus ja lämpötilamittari GANN Hydromette HB30 mittari GANN B50 pintakosteudenosoitin
LisätiedotKosteuskartoitusraportti
Kosteuskartoitusraportti Työnumero: 6392 Aloituspäivä: 21.07.2014 Mittaaja: Jani Kärkkänen p.050-5936931, jani.karkkanen@priimax.fi, Sertifioitu rakenteiden kosteudenmittaaja: VTT-C-3137-24-08 Mittalaite:
LisätiedotTERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA
TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö
LisätiedotKiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)
Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3
LisätiedotVakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti
TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)
LisätiedotMAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1
MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2
Lisätiedotwww.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA
www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,
LisätiedotLPK VANHAINEN Soittajantie 10
LPK VANHAINEN Soittajantie 10 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja sisäilmatutkimukset 7.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja
LisätiedotUnajan koulu Laivolantie Unaja
NÄYTTEENOTTO JA PAINE-EROSEURANTAMITTAUS Unajan koulu Laivolantie 10 26910 Unaja 1 Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittaja... 3 1.4 Näytteenotto-
LisätiedotVÄLIRAPORTTI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMAONGELMIEN SELVITYS
HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja Marianna Tuomainen 1 (9) 26.6.2012 MEDIALUKIO Moisionkatu 3 00730 HELSINKI VÄLIRAPORTTI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMAONGELMIEN SELVITYS
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
LisätiedotPL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/
Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT
LisätiedotHomevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi
Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa
LisätiedotKosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215
TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja
LisätiedotULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS
S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:
LisätiedotTutkimusraportti, Korson päiväkoti, Vantaa
Delete Tutkimus Oy 22.10.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Korson päiväkoti,
LisätiedotKartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Vuoto siivouskomerossa rättipatterille tulevassa putkessa
Tarkastusraportti Sivu: 1 (15) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Jarkko Vuorela (Yhteyshenkilö) p. 0407044508 jarkko.vuorela@pelkosenniemi.
LisätiedotKartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne
Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne Yhteenveto 28.6.2017 Pekka Wallenius Viimeisimmät tutkimukset Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Sweco Oy, 2.2.2017 Kosteusmittaus ja mikrobitutkimus,
LisätiedotInsinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus
Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Sipoon Talman koulussa suoritettiin laaja sisäilmaston tekninen kuntotutkimus marraskuu
LisätiedotPalvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy
Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot
LisätiedotSISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa
SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE
LisätiedotKäpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus
1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin
LisätiedotKUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009
1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta
Lisätiedot