terve vammainen INVALIDILIITTO terveyspoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 terve vammainen terveyspoliittinen ohjelma INVALIDILIITTO Terveys kuten sairaus on aina henkilökohtainen kokemus. Jotkut eivät mielestään tervettä päivää näe, kun taas toiset tuntevat olevansa hyvässä kunnossa vaikeista sairauksista huolimatta. Vammaisuus ja sairaus ovat kaksi eri asiaa. Hyvin usein ja aivan liian mielellään niiden välille halutaan laittaa yhtäläisyysmerkki. Arjessa on moneen kertaan toteen näytetty, ettei vammainen ihminen yleensä koe itseään sairaaksi perusvammansa aiheuttamien hankalienkaan terveysongelmien takia. On mahdollista olla terve, vaikka vammainen.

2 Hyvä terveydenhoitojärjestelmä on kaiken A ja O Laadultaan hyviä terveyspalveluita tulee olla saatavilla riittävästi Osaavat ammattilaiset ovat vammaisten asiakkaiden luonnollisia kumppaneita Jokaisella on oikeus olla päämies omissa asioissaan Selkäydinvammaisten hoito Käypä hoito -suosituksen tasolle Tuki- ja liikuntaelinvammaisista ihmisistä useat tarvitsevat jatkuvasti terveyspalveluita. Kaikki eivät kuitenkaan saa niitä riittävästi. Alue- ja kuntakohtaiset erot palveluiden järjestämisessä ovat suuret. Monet kunnat ilmoittavat taloudellisen ahdingon matalan palvelutason syyksi. Oikeus terveyteen ja terveyspalveluihin tulee turvata kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen perusoikeuksien edellyttämällä tavalla. Asiakkaiden maksuosuutta tulee pienentää. Terveydenhoitoon käytettäviä voimavaroja tulee lisätä; viimekädessä valtion tulee turvata kunnille riittävät terveydenhuollon voimavarat. Vammaiset tarvitsevat tavallisesti terveydenhoitoa, joka edellyttää laajaa ja syvää osaamista sekä ennakkoluulottomia asenteita. Kyse on siis poikkeuksellisen vaativasta työstä. Terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen tulee sisältyä tietoa vammaisuudesta ja vammaisten ihmisten arjesta. Ammattiin tutustumis- ja harjaantumisjaksoihin tulee sisältyä osallistumista vammaisten palveluita tuottavien yksiköiden toimintaan. Asiakas on aina oman hoitonsa aktiivinen osallistuja, työntekijän yhteistyökumppani ja viimekädessä päätöksentekijä. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä vammaisneuvostot ja -järjestöt voivat merkittävästi auttaa. Vaikeavammaisten palveluohjauksen monimutkaisuus puoltaa omalääkärijärjestelmän ulottamista ainakin heihin. Samoin erityistä huomiota tulee kiinnittää vammaisten lasten perheiden palveluohjaukseen. Asiakkaan äänen tulee kuulua terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee antaa asiakkaalle riittävästi tietoa eri hoitomahdollisuuksista ja palveluiden sisällöstä. Kaikkiaan noin suomalaisella on selkäydinvamma. Vaikean tapaturmaisen selkäydinvamman saa vuosittain henkeä. Vamman vaikeus vaihtelee selkäydinvaurion neurologisen tason ja täydellisyyden tai osittaisuuden mukaan.

3 Hyvä terveydenhoitojärjestelmä on kaiken A ja O Vammautuneet tarvitsevat koko ikänsä terveyden seurantaa, kuntoutusta ja muita erityispalveluita. Selkäydinvammaisten välitön hoito tulee keskittää yliopistollisiin sairaaloihin ja välitön kuntoutus Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen. Lonkkanivelen rikko on noin viidellä prosentilla miehistä ja neljällä naisista. Polvinivelrikko on viidellä prosentilla miehistä ja seitsemällä naisista. Tekonivelleikkausten onnistuminen vaihtelee hoitopaikkojen kesken ja jonot hoitoon ovat pääsääntöisesti pitkät. Vuonna 2002 lonkan ja polven tekonivelkirurgiaa odotti yli kolme kuukautta 7200 potilasta. Tekonivelleikkausjonojen purkamiseen tulee varata lisää rahaa. Leikkaushoidon onnistumista tulee seurata ja keskittää hoito sinne, missä toiminnan laatu on hyvä. Yhteispohjoismaisen käytännön mukaisesti harvinaiseksi vammaisryhmäksi luokitellaan ryhmä, johon Suomessa kuuluu korkeintaan 500 ihmistä, joilla on arkea merkittävästi hait taava sairaus. Harvinaiset sairaudet ovat tavallisesti synnynnäisiä ja geenipohjaisia. Taudin tuntemattomuus saattaa viivästyttää diagnoosia vuosilla, mutta useimmiten näihin ryhmiin kuuluvat lapset ohjautuvat yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoille. Aikuis ten hoitokäytännöt ovat kirjavia ja osin puutteellisia. Harvinaisten sairauksien hoito ja kuntoutuksen suunnittelu tulee keskittää yliopistollisiin sairaaloihin ja osan sairauksista yhteen sairaalaan. Niihin tulee perustaa myös aikuisille harvinaiset -poliklinikoita. Polion sairastaneita arvellaan olevan Suomessa henkeä. Suurelle osalle heistä ilmaantuu vuotta myöhemmin polion myöhäisoireyhtymä. Sen tärkeimpiä oireita ovat lihasheikkouden lisääntyminen, lihas- ja nivelkivut, uupumus ja kylmänarkuus. Myöhäisoireyhtymään ei ole erityishoitoa, mutta todennäköisesti kuntoutuksella oireiden ilmaantumista voidaan myöhentää ja lieventää. Suomeen tulee luoda valtakunnallinen poliovammaisten hoito- ja kuntoutusohjelma. Tekonivelleikkauksiin lisää ripeyttä ja taitoa Harvinaisiin vammaisryhmiin kuuluvien hoito keskitettävä Tuhansien polion sairastaneiden terveysseuranta järjestettävä

4 Lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsijoille Kuntoutuksen laatuun, oikea-aikaisuuteen ja palvelutarjontaan panostettava Ikä ei saa olla syrjinnän peruste kuntoutuksessa Veteraanikuntoutuksen erillismäärärahat säilytettävä ikäihmisten kuntoutuksessa Palveluketjun akuuttihoidosta lääkinnälliseen kuntoutukseen oltava aukoton Kuntoutus on tärkeä keino lisätä ihmisten työ- ja toimintakykyä. Onnistuneen kuntoutuksen edellytys on oikea-aikaisuus; ennaltaehkäisyn merkitystä on korostettava. Kuntoutus on vaikuttavinta perustuessaan moniammatillisen työryhmän työskentelyyn. Vammaiselle henkilölle kuntoutus on usein ainoa tie itsenäiseen elämään ja kohtuulliseen elämänlaatuun. Vaikka kuntoutusta myönnetään runsaasti tuki- ja liikuntaelinvammaisuuden perusteella, kaikki siitä hyötyvät eivät sitä saa. Kuntoutuksen sisällön sekä palvelujen kirjon ja määrän tulee vastata vammaisten tarpeita. Vanhuuseläkkeellä olevien ihmisten mahdollisuus saada kuntoutusta on nuorempia heikompi. Ikäihmisten kuntoutusvastuu on kunnan terveystoimella, mutta kuntien siihen suuntaamat voimavarat ovat melko vähäiset. Toisin kuin työssäkäyvät vanhuuseläkkeellä olevat vaikeavammaiset eivät ole Kelan kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Kuntoutuslainsäädäntö tulee uusia niin, että se tarjoaa kaikille vaikeavammaisille oikeuden Kelan kuntoutukseen. Väestön ikärakenteen vanheneminen lisää kuntoutustarvetta. Samanaikaisesti resurssipulasta ennustetaan jatkuvaa ilmiötä. Tulevaisuudessa nimenomaan vanhimmat ikäluokat kasvavat. Kaikkein iäkkäimmät ihmiset, erityisesti miehet, saavat tarvitsemansa kuntoutuspalvelut lähinnä veteraanikuntoutuksen kautta. Myös kaikkein vanhimpien ikäluokkien kuntoutukseen tulee varata riittävästi voimavaroja. Kuntoutuksen monitahoinen ja monimutkainen lainsäädäntö, monet rahoittajat ja toteuttajat tekevät sen hahmottamisen vaikeaksi. Kaikki eivät koskaan löydä palveluiden ääreen. Kuntoutustarve tulee arvioida osana terveydenhoitoa. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia asiakkaan ja ammattilaisten yhteistyönä ja suunnitelman laatuun tulee panostaa. Kuntoutusohjausta tulee lisätä.

5 Lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsijoille Vuosittain aivohalvaukseen sairastuu suomalaista; heistä kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita. Aivohalvauksen tavallisia oireita ovat toispuolihalvaus, tuntohäiriöt, puheen ongelmat, tasa-painovaikeudet ja masennus. Oireet ovat yksilöllisiä. Varhain aloitetun kuntoutuksen hyöty on kiistaton myös ikäihmisten kohdalla. Varhaiskuntoutuksen lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä ylläpitävää kuntoutusta ja muuta tukea. Aivohalvauksen hoidosta tulee antaa Käypä hoito -suositus. Jo välittömään hoitoon tulee sisältyä kuntoutusta, ja hoito sekä kuntoutus tulee toteuttaa moniammatillisesti. Apuvälineet ovat konkreettinen apu toimintakyvyn heikkouksiin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säätää apuvälineet asiakkaalle maksuttomaksi. Apuvälineisiin varattu määräraha on yleisesti liian vähäinen; se ei ole juurikaan noussut sitten vuoden Esimerkiksi liikunnan apuvälineitä on myönnetty hyvin harvoin. Vammaisten, erityisesti vaikeavammaisten tulee päästä osalliseksi myös kehittyvän teknologian arkea ja elämänhallintaa helpottavista ja itsenäistä suoriutumista tukevista keksinnöistä. Kuntien apuvälinekäytäntöjä tulee valvoa ja vaatia niitä noudattamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja apuvälinepalvelujen laatusuositusta. Aivohalvauspotilaiden, myös ikääntyneiden, kuntoutus aloitettava riittävän varhain Apuvälineiden valikoiman ja laadun vastattava käyttäjän tarvetta

6 Terveys syntyy arjessa Hyvinvointikehityksen ulotuttava kaikkiin kansalaisryhmiin Liikuntakärpänen usutettava puremaan jokaista Tukea riippuvuuksien voittamiseen Arjen valinnoilla on suuri vaikutus terveyteen. Ihmisen oma vastuu ja tietoisuus elämäntapojen merkityksestä nousevat keskeiselle sijalle. Elintapojen lisäksi terveyteen vaikuttavat merkittävästi arkiset olosuhteet. Elintason nousu ja hyvä koulutus näkyy suomalaisten terveyden vahvistumisena. Terveys määräytyy pitkälti terveyspalvelujen ulkopuolella. Invalidiliitto kannustaa jäsenkuntaansa huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Kuntien hyvinvointiohjelmissa tulee huomioida myös vammaisten kuntalaisten terveys ja muu hyvinvointi. Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tulee vahvistaa. Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä. Tämä koskee myös liikuntavammaisia ihmisiä. Fyysisistä rajoitteista huolimatta jäljellä on paljon, mitä voi tehdä ja harrastaa. Invalidiliitto luo jäsenistölleen yhdessä Suomen Invalidien Urheiluliiton kanssa mahdollisuuksia terveys- ja kuntoliikuntaan. Kuntien liikuntaja terveystoimen sekä paikallisten liikuntaseurojen palvelutarjonta vammaisille vaihtelee. Kaikilla on oltava mahdollisuus harrastaa liikuntaa kodin lähellä. Kuntien liikunta- ja terveystoimen sekä paikallisten liikuntaseurojen tulee kehittää valmiuksiaan ottaa vastaan tuki- ja liikuntaelinvammaisia liikunnan harrastajia. Erilaiset riippuvuudet ovat tätä päivää. Syödään, juodaan ja tupakoidaan sairastumiseen saakka, käytetään väärin lääkkeitä, sorrutaan huumeisiin jne. Vammaiset ihmiset eivät ole immuuneja näille ilmiöille. Vammaisten riippuvuuksia hoidettaessa törmätään muita helpommin esteisiin - näkyviin ja näkymättömiin. Jepen uskotaan juovan, koska hän on vammainen. Paikat, joista pitäisi saada apua, ovat vain harvoin esteettömiä, onpa kysymys sitten laihduttamisesta tai päihdehuollosta. Vammaisen mahdollisesti tarvitsemaa avustajaa ei yleensä kyetä järjestämään. Tukea riippuvuuksien voittamiseen tulee olla tarjolla vammaisille samantasoisena kuin muulle väestölle. Riippuvuusongelmia hoitavien ammattilaisten valmiutta kohdata vammainen asiakas tulee lisätä ja hoito- ja kokoontumispaikkojen esteettömyyttä on edistettävä.

7 Terveys syntyy arjessa Ihminen voi henkisesti hyvin, kun hän on löytänyt oman paikkansa yhteisössä, elämäänsä tarkoituksen ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Henkinen hyvinvointi on sidoksissa työhön, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja ympäristöön. Vammaisuus ei itsestäänselvästi ole henkistä hyvinvointia uhkaava tekijä. Psyykkinen kriisiapu ja vertaistuki ovat merkittäviä keinoja vähentää vammaisuudesta aiheutuvia henkisiä haittoja. Kriisiapua tarvitaan vammautumisen ja vammaisen lapsen syntymisen yhteydessä. Vertaistuki auttaa arjen vaikeuksissa ja kohentaa oloa kokonaisvaltaisesti. Vastavammautuneille ja terveydentilan käännekohdissa eläville tulee tarjota psyykkistä apua. Terveyspalveluihin tulee sisältyä myös mahdollisuus vertaistukeen. Tapaturma sattuu vuosittain lähes miljoonalle suomalaiselle. Tapaturmista noin kaksi kolmasosaa on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Onneksi vain murto-osa tapaturmista johtaa pysyvään vammautumiseen. Esteettömyys, katujen kunnossapito ja muut välittömään toimintaympäristöön kohdistuvat toimenpiteet lisäävät kaikkien turvallisuutta. Vähemmälle huomiolle ei tule jättää niin vammaisten kuin muidenkaan ihmisten oikeutta elää ilman fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa ja niiden uhkaa. Invalidiliitto haluaa edistää turvallista yhteiskuntaa, jossa tapaturmaisesti vammautuminen on mahdollisimman harvinaista, sekä tukea väkivallatonta kulttuuria, jossa kaikilla on oikeus olla ja elää vapaasti. Vammaisuus ei estä elämästä täyttä elämää, eikä liioin tee kenestäkään syrjästäkatsojaa Kohti turvallista yhteiskuntaa

8 Terveyspalvelut toteutettava esteettömissä tiloissa Yhä edelleen osa palveluista on portaiden takana. Kaikista ovista ei pääse pyörätuolilla sisään. Kovin ahtaissa tiloissa ei rollaattorin turvin mahdu liikkumaan. Entä miten järjestetään tutkimus, jos ihminen ei kykene kapuamaan hoitopöydälle vieviä askelmia? Muutostöiden tarve on suurin siellä, missä asiakkaat keskimääräisesti ovat hyvin liikkuvia. Vain esteetön ympäristö palvelee vammaista. Koska paraskaan toimintaympäristö ei varmuudella poista vammaisen henkilön avustamisen tarvetta, terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla osaamista ja voimavaroja avustaa vammaista ihmistä. INVALIDILIITTO ry Kumpulantie 1 A HELSINKI puh. (09) fax (09) www. invalidiliitto. fi