Tulosraportti Eija Seppänen & Janne Jauhiainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulosraportti 20.12.2011 Eija Seppänen & Janne Jauhiainen"

Transkriptio

1 Tulosraportti Eija Seppänen & Janne Jauhiainen INVESTOINTEJA SUOMEEN -AIVORIIHI

2 Tulosraportin sisältö Aivoriihen tunnusluvut 3 Yhteenveto tuloksista 7 Mitä löydettiin? TOP 10 teemat 12 Esteet investoinneille 42 Kiteytys Suomeen soveltuvista investoinneista 50 Kutsuprosessi Miten kutsuttiin? ttii Mitä kysyttiin? 52 Liite: raportin lukuohje 56 2

3 INVESTOINTEJA SUOMEEN -aivoriihen tavoite, saatu aineisto ja taustatiedot osallistuneista 3

4 Tavoite ja saatu aineisto Verkossa toteutetun aivoriihen tavoitteena oli saada laajat joukot pohtimaan keinoja, joilla Suomesta tehdään yrityksille houkuttelevampi investointikohde. Sivusto oli avoinna Kysymykset: "Mitä Suomessa pitää tehdä tai muuttaa, jotta yritykset haluavat investoida tänne? ja "Mikä estää tai vaikeuttaa investoimasta Suomeen? Osallistuneita Vastauksia Arviointeja Kommentteja Lopputulos teemaa 4

5 Tietoa vastaajien roolista Puolet osallistuneista oli yrityksistä. Kolmannes oli kansalaisia. Keskimääräinenosallistumisaikaoli oli poikkeuksellisen pitkä, eli 25 minuuttia. Tämä tarkoittaa, että aivoriiheen käytettiin aikaa yhteensä reilu 55 henkilötyöpäivää. 5% 5% 12% 33% 25% 20% 5

6 Tietoa vastaajien kokemuksesta investointihankkeissa 48% 30% Vastaajat ovat varsin asiantuntevia, sillä peräti neljällä vastaajalla viidestä on kokemusta investointihankkeista. 6

7 YHTEENVETO TULOKSISTA Mitä Suomessa pitää tehdä tai muuttaa, jotta yritykset haluavat investoida tänne? 7

8 Yhteenveto Lähtökohta investointien saamiselle on hyvä, sillä Suomessa on paljon investointeja puoltavia tekijöitä. Näitä ovat mm. koulutettu työvoima, kehittynyt infrastruktuuri, hyvä raakaaineiden ja energian saatavuus sekä riskitön ja poliittisesti stabiili toimintaympäristö. Verotus nousee useimmin i esiintyneeksi i asiaksi i vastattaessa tt kysymykseen: k Mitä Suomessa pitää tehdä tai muuttaa, jotta yritykset haluavat investoida tänne? Vastaajat toivovat verotukseen rohkeaa rakenneuudistusta. Muiden ideoiden tärkeyttä arvioidessaan vastaajat nostavat tärkeimmiksi investoinneissa rahoituksen saamisen, innovoinnin ja asenneilmapiirin. Verotus nousi ykkösasiaksi myös kysyttäessä, mikä estää tai vaikeuttaa yrityksiä investoimasta Suomeen. Verotusta seurasivat markkinan pieni koko ja Suomen heikko tunnettuus maailmalla. Kiteytyksenä osallistuneilta kysyttiin lopuksi, minkälaiset investoinnit soveltuvat parhaiten Suomeen. Useimmin vastaajat puhuivat väestön osaamispohjaa höd hyödyntävistä täitä korkean k tk teknologian investoinneista. i i t Yhtä ylivoimatekijää investointien houkuttelemiseksi Suomeen ei löytynyt. Houkuttelevuuden kehittäminen on monen tekijän summa. 8

9 Useimmin esitetyt teemat N=1007 Selvästi eniten puhutaan verotuksesta. t Verotusta seuraavat markkinointi, innovointi ja osaamisen varmistaminen. Muiden vastauksia arvioidessaan tärkeimmät ideat ovat löytyneet rahoituksen, asenneilmapiirin ja innovoinnin teemoista. Kysymys: yy y Mitä Suomessa pitää tehdä tai muuttaa, jotta yritykset y haluavat investoida tänne? Tärkeyden arviointi: Tämä on tärkeää Lukuohje: Sininen palkki kertoo määrän, paljonko teemasta on puhuttu. Vihreä palkki kertoo teeman tärkeyden (maksimi=100) 9

10 Mielipiteiden hajonta Yksimielisimpiä vastaajat ovat verotuksen uudistamisen tarpeista. Mielipiteet hajoavat oikealle mentäessä, eniten luonnonvaroja koskevissa näkemyksissä. N=1007 Kysymys: Mitä Suomessa pitää tehdä tai muuttaa, jotta yritykset y haluavat investoida tänne? Lukuohje: Pallon koko kertoo teeman laajuuden. Pallon korkeus k kertoo tärkeyden. Mielipiteiden hajonta teeman sisällä kasvaa oikealle. 10

11 Useimmin esiintyneet teemat - arvioijana investointipäätöksiä tehneet ja päätöksenteossa mukana olleet. Eniten puhuttaa verotus ja markkinointi. Tärkeimmät ideat löytyvät rahoituksen, asenneilmapiirin, innovoinnin ja osaamisen teemoista. N=782 11

12 MITÄ LÖYDETTIIN? TOP10 puhutuimmat teemat / Tärkeimmiksi koetut teemat 12

13 1. Verotus * Vastaajat toivovat verotukseen rohkeaa rakenneuudistusta. Esimerkiksi yritysverotusta tulee yksinkertaistaa. Tasaveroa esitetään Viron malliin. Työnantajakustannuksien alentaminen usein esillä. Investointeja ja innovaatioita tekeville toivotaan verohelpotuksia. Kilpailukyvyn kannalta toivotaan yhtenäistä verotusta yrityksille Euroopassa. Valtion tulisi tehdä päätöksiä jotka johdonmukaisesti parantavat teollisuuden toimintaedellytyksiä. Nykytilassa kukaan ei voi tietää mitkä ovat esimerkiksi energia ja ympäristöverot vuonna Viron yritysveromalliin siirtyminen. (importance: 81%, disagreement: 17, evaluations: 30) Yrityksen tulosta ei verotettaisi. Vain palkkaa ja osinkoja verotettaisiin tasaverolla. Näin yhtiöt tekisivät Suomessa voittoa tappion sijaan. Yritysten elämää helpottaisi kovasti, jos yritysverot poistetaan. Kirjanpito voidaan laatia omista tarpeista eikä tarvita niin paljon verokikkailua. Toisaalta tämä vaatisi osinkoverotuksen kaksinkertaistamista. Se on sinänsä hyvä juttu, koska se tekee verotuksen läpinäkyvämmäksi. Tämä rohkaisee näyttämään liiketoiminnan tuloksen Suomessa eikä siirtämään voittoja siirtohinnoissa muualle. Saman tien Ruotsin perintöveromalli käyttöön jossa perintöä ei veroteta ennen kuin se realisoidaan. - Ei Virosta mallia kannata kaikkeen ottaa, se on lyhytaikaisen kilpailuedun tavoittelua. Sinänsä kannattavuustekijät ovat ongelma, jonka jatko-ongelmana on heikko investointivähennys/varaus järjestelmä ja korkea verotusaste. Verohelpotukset investointeja ja innovaatioita tekeville (importance: 79%, disagreement: 19, evaluations: 30) Investoinneista on tullut kova kilpailu maailmalla. Monet maat houkuttelevat yrityksiä juuri veroeduilla. Meille se sopisi hyvin, koska meillä ei voida käyttää perusteluina markkinoiden läheisyyttä tai työvoiman saatavuutta puhumattakaan sen halpuudesta. Meidän tulisi kohdistaa näitä toimenpiteitä enemmän tietointensiivisiin yrityksiin, joilla ns. high-end tuotteita ja joiden tekemiseksi investoinnit kohdistuisivat. TFZ - Tax free Zones Verohelpotus toimii ilman muuta jonkinlaisena "brandina" maalle investointeja harkittaessa. Tuotanto intensiivisiin ja energiatehokkaisiin tuotantotapoihin pitäisi saada verohelpotusta myös. Malli "kaksi ensimmäistä vuotta verovapaasti", sen jälkeen verojen lisäys progressiolla kannattavuuskehityksen parantuessa. * Raportin lukuohje liitteessä, sivu 57. Osallistujien autenttiset vastaukset kursiivilla. 13

14 Yritykseen jäävä voitto investointeihin ja investointivaraus (importance: 81%, disagreement: 14, evaluations: 30) Tuotannon rakennusinvestointi poistot max. 20% ja tuotannon kone ja laitepoistot max.50%. Yritykseen jäävä voitto voitava jättää investointeihin ja yrityksen turvaksi. Omistajien ulos ottamasta rahasta vero max.30%. Tuotannon palkat ALV vähennys myynnissä,kuten raaka aineet tarvikkeet ja ulkopuolinen alihankinta ostot. Paljon työllistävät yritykset saisivat oikeuden mukaisen kohtelun. Ruotsin malli käyttöön sairaus ja tapaturma, äitiys ja isyys sekä sairaan lapsen kustannuksissa jossa "Kela" maksaa työntekijälle ja työnantaja sovitun % kelalle esim: 4% maksetuista palkoista. Valtavat säästöt tulisi kun päällekkäinen työ poistuisi. Työnantaja maksaisi vain tehdystä työstä palkan. Kelan ei tarvitsisi kustantaa karenssipäiviä. Jokainen työntekijä kustantaa omat karenssipäivät itse. Se parantaa oleellisesti työmoraalia. Siemensijoituksille pitäisi myöntää veroetuja (importance: 74%, disagreement: 17, evaluations: 24) Kuten tutkimukseen tki k lahjoittaville ill myös siemensijoittajille ij itt jill pitäisi i myöntää verohelpotuksia, jotta korkean riskin kohteet olisivat houkuttavampia sijoituskohteita verovivun kautta riskiä pienentämällä. Ulkopuolinen siemenvaiheen rahoitus puuttuu nyt käytännössä kokonaan. Jotakin on siis tehtävä. Rahoittajat ovat itse sanoneet, että verotusta muuttamalla he ovat valmiita sijoittamaan. Vastaus on siis selvä. Tarvitaan vain lain säätämistä. - Pienistä yrityksistä kasvaa uusia työllistäjiä, hyvinvointia ja uusia markkinoita. Suomessa toimiva riskirahoitus on aivan liian pientä ja kapealle alalle suuntautunutta. - Malli "kaksi ensimmäistä vuotta verovapaasti", sen jälkeen verojen lisäys progressiolla kannattavuuskehityksen parantuessa. - Yrityksille aloitus- ja kasvuvaiheessa myönnettävät tuet ja verohelpotukset yhdistetään, ja näillä autetaan yritys alkuun. Kun yritys alkaa menestyä, näiden tukien hyötyä seurataan, ja niistä luodaan 'tuottokäyrä', jonka mukaan yritys maksaa myöhemmin takaisin alkuvaiheessa myönnetyt tuet, eli yritys tehdään tulosvastuulliseksi heti alusta lähtien. Verotuksen suhteen luodaan progressiomalli, missä prosentuaalinen vero ei kasva tietyn 'katon' ylitse, vaan jää paikalleen tai jopa laskee, mutta reaalinen rahallinen verokertymä kasvaa ja siten tästä hyötyy sekä yritys että valtio. Start-up yritykset pitää vapauttaa veroista (importance: 71%, disagreement: 17, evaluations: 40) Se olisi selkeä ja suhteellisen helppo/edullinen signaali kansainväliselle investoriyhetisölle - tulkaa tänne ja toteuttakaa ideanne täällä. Suomi saisi parhaat teknologiat, rahoittajat ja tekijät omille platformeille. Hyvä ja kannatettava ajatus, joka käytössä eri muodoissa mm. useissa USA:n osavaltioissa riskisijoittajien startuppeihin sijoittamalle rahalle verohyöty. -> enkeliraha kannattaa sijoittaa suomessa eikä muualla. 14

15 Muita ehdotuksia ja näkemyksiä verotukseen Yrittäjällä pitäisi i olla iso porkkana ottamastaan t riskistä. Tämä ä tarkoittaa sitä, että jos yrittäjän pääomatulon verotus on nykyisen kireää niin houkutus yrittäjäksi ryhtymiseen romahtaa. Porkkanaa pitää tarjota VAIN silloin kun yrittäjä edistää Suomen talouden etuja. Esim. investoinnit Kiinaan tai uudet työpaikat siellä ei ole sitä. että suomi voisi olla start-up yrittäjille oiva paikka yrityksen perustamiseen. Jolloin saisimme varmasti myös riskirahoittajat sijoittamaan maahan ja tästä kasvaisi jo kohtuullisen hyvä ekosysteemi, joka ruokkisi itse itseään. yritysverotuksella voidaan saada yritykset investoimaan. Ratkaisu ei ole yhteisöverokannan alentaminen vaan poistoprosenttien p korottaminen ja vaihto-omaisuuden hyväksyminen y vähennyskelpoiseksi jo ostovaiheessa. Erityisesti etabloitumisen ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen tulisi rakentaa kannustava verotusratkaisu. Nykyisellään kummankin tekeminen on niin iso riski ja panostus, joka on aivan liian usein liian kova otettavaksi. kannustaa luovutusvoittojen uudelleensijoittamiseen innovaatioihin ja kasvu-yrityksiin y ja tämä onnistuu keventämällä verotusta Verotus ja etuudet => kansalaispalkka jonka päälle kaikki lisätulo tuo lisää rahaa käteen, eli etuusviidakko yksinkertaiseksi jottei synny kannustinloukkoja jolloin kannattaa jäädä työttömäksi Yritysten maksama vero syö tosi tehokkaasti omien pääomien kehittymistä ja siten yritysten y kasvumahdollisuuksia. Jos ne rahat jätettäisiin pääosin yritysten oman kasvun tukemiseen, muodostuisi niihin nopeammin varmoja uusia työpaikkoja kuin sijoittamalla kerätyt rahat uusien yritysten tukemiseen. Näin saataisiin nopeammin syntymään vahvoja merkittävän kokoisia yrityksiä. Olen sitä mieltä, että osinkoveroa voitaisiin samalla nostaa, jolloin voittovarat varmemmin jäisivät yritysten käyttöön. Suomessa pitäisi i pyrkiä mahdollisimman i laajaan veropohjaan ja mataliin verokantoihin. Mallia Venäjän tasaverosta 13 %. Pudotetaan yritysverotus asteittain 15 %:iin kymmenen vuoden aikana. Euroopan ja Venäjän markkinoille tuotteita ja palveluita myyvät kv-firmat perustavat yrityksiään kilpaa Suomeen. Veroalennuksen saa vain jos yrityksessä on yli 50% suomalaisia toissa. 15

16 2. Markkinointi Suomi-brändi on maailmalla ll tuntematon. Tarvitaan rohkeita kampanjoita ja kanavia, joilla uudet yritykset ja innovaatiot pääsevät esiin. Mallia kannattaa ottaa esimerkiksi Roviosta. Alueellisuus vaatii koordinaatiota, jotta alueet eivät kilpaile keskenään. Matkailuhankkeet nähtävä myös mahdollisuutena kasvattaa Suomi- tuntemusta ja tietoa bisnesmahdollisuuksista. Suomen imago turvallisena puhuttelee. Suomen pitää osata markkinoida itseään paremmin. (importance: 80%, disagreement: 17, evaluations: 41) Suomella tulee olla selkeä näkyvä helposti löydettävä viesti verkossa maailmalla että olemme ideaalisin sijoittautumiskohde korkean teknologian Euroopassa josta avautuvat portit muualle Skandinaviaan ja Venäjälle. Suomella on ainutlaatuinen sijainti toimia EU:n ja Venäjän välisenä yhdistäjänä vain 200 Pietarista. Suomella täytyy olla rohkea esitystapa osaamisestamme ja matkailun ja teknologian mahdollisuuksistamme, joiden taustalla sitten osaava kielitaitoinen asiakaspalvelu viemään sijoittauttautumis-caset maaliin. Suomella on liikaa monenlaisia toimijoita ja kaikki tulisi pystyä kokoamaan yhteiseen portaalin, josta kiinnostunut investoija voi loogisesti edetä haluamallaan alalla tarvitsemiensa asiantuntijoiden kanssa. Meidän on luotava järjestelmä jossa alueelliset kehitysyhtiöt, Invest in Finland ja osaamiskeskukset yms toimivat yhdessä samaan päämäärää kohti eivätkä toteutua projekteja projektien vuoksi. Kaikkien tulisi vaihtaa tietoa keskenään ja kantaa samaa Suomi-brändiä mukanaan vahvistaaksemme yhteistä asiaa. Henkilö, jonka kanssa investoija ensikertaa asioi on avainasemassa luomaan se oikea kuva Suomesta ja tukemaan lopullisen sijoittautumispäätöksen syntymistä. Suomen on kansainvälistyttävä ja luotava kaikki tarvittavat prosessit ja dokumentit englanniksi tehdäksemme sijoittautuminen helposti. Sinun tulisi pystyä toimimaan täällä myös englanniksi suomen ja ruotsin lisäksi. Suomen pitää markkinoida Suomen korkeaa teknologiatasoa, turvallisuutta ja vakautta investointimaana ja maamme lähinaapurin Venäjän valtavia markkinoita ja mahdollisuuksia pontevammin. Siihen on varattava riittävästi resursseja sekä markkinointi hoidettava tehokkaasti, terävästi ja erottuvasti. - Irlannilla, Singaporella yms on merkittävä markkinointi poliittisen johdon toimesta. Kun itsellään on usko ja syke kohdallaan, vaikuttaa se myös muihin. Me olemme nyt vuosia panostaneet viennin edistämiseen poliittisella tasolla, mutta emme muiden houkuttelemiseksi Suomeen. 16

17 Jämähtäneen imagon parantaminen (importance: 80%, disagreement: 16, evaluations: 38) Tunnetaanko Suomi innovatiivisena ja kiinnostavana? Tuskin. Maine on pitkään ollut Nokian varassa ja Nokia ei enää ole maineeltaan innovatiivinen. Pitää olla uusia, tuoreita ajatuksia ja niitä pitää tuoda rohkeasti esiin! Startup-yritysten tulee olla uuden innovatiivisen Suomen kivijalka! Suomen on satsattava markkinointiin ja luoda rohkea kampanja ja tuoda Roviot ja uudet pk-yritysten innovaatiot esiin, sieltä ne innovaatiot tulevat kuin myös matkailun mahdollisuudet. On aika myydä Suomea rohkeasti eikä vain että ollaanhan me ok mutta en nyt tiedä. Suomi tarvitsee kunnon brändiedustajia ja asiantuntijoita jotka uskaltavat mennä puhumaan maailmalla kuinka me olemme maailman parhaita. Suomen imago turvallisena maan pitää turvata (importance: 80%, disagreement: 15, evaluations: 33) Kansainväliset tutkimukset opetuksen ja yhteiskunnan rakenteiden vakaudesta pitäisi pystyä hyödyntämään. Pitäisi olla vahvemmin mukana esim. Invest in Finland -prosessissa (tämän pitäisi siis olla prosessi eikä organisaatio) Turvallinen matkailumaa on Suomen imagona tosi arvokas. Sen eteen pitää tehdä töitä. Ei täällä enää 30 vuoden päästä teollisuutta ole kuin nimeksi - matkailusta meidän pitää saada elanto. Luonto, hiljaisuus, revontulet, joet, puhtaus. Siellä on tulevaisuus. Rannikolle jää varmasti teollisuutta jossain määrin, mutta miksi sitä syntyisi yhtään lisää 50 km sisämaahan? - Omakohtaisen kokemuksen pohjalta voi sanoa, että Suomi on ehkä maailman helpoin maa tulla tekemään yritystoimintaa. Tätä ei ole varmasti ole tarpeeksi analysoitu ja rummutettu. Hollantilainen, joka perusti yrityksen alueellemme ihmetteli, miten yksinkertaista kaikki on, kun yrityksen perustamiseen ei tarvitse lakimiestä lainkaan ja homma sujuu viranomaisten antamien ohjeiden avulla ongelmitta. Tietotaidon markkinointi (importance: 79%, disagreement: 16, evaluations: 29) Suomalainen insinöörikoulutus on huippuluokkaa ja suomalaisen vuoden insinööriopiskelijan työn tuottavuus on vähintään samaa luokkaa kuin keskieurooppalaisen tohtorin (perustuen reilun 10 vuoden kokemukseen Eurooppalaisista projekteista). Google ilmeisesti tietää tämän, mutta post-nokia aikana tätä viestiä pitäisi levittää laajempaan tietoisuuteen. Esim. kampanja "Tarinoita Linuxin, Angry Birdsin ja Max Paynen taustoilta", joilla muistutetaan että kaikki lähtivät Suomesta ja hyvin pienen tiimin käsistä. 17

18 Muita ehdotuksia ja näkemyksiä markkinointiin ilmainen i verkkopalvelu l kaupankäyntiin kä pienyritysten i osakkeilla. Liian usein pienet yritykset jäävät pieniksi ja kuihtuvat aikanaan pois, kun oma jaksaminen ja riskinkantokyky ajaa helpompaan palkkatyöhön tai laajentumista karttavaan turvallisuushakuiseen yrittämiseen siinä missä ollaan. Pitää lisätä kansainvälisiä suomalaisia markkinointitehtäviin. Niitä on, kunhan halutaan löytää. Markkinoitava tehokkaammin yhteiskuntamme vahvuuksia: - korruptoimattomuus -vakaus - turvallisuus - puhdas ilma ja vesi Suomen ja Ruotsin suurin ero löytynee juurin tästä, että Ruotsalaiset haluavat tuoda kansallisuuttaan esiin huomattavasti mieluummin. Suomen suurlähetystöjen tärkein tehtävä pitäisi olla myydä suomalaista teknologiaosaamista ja markkinoida Suomea hyvänä investointimaana. Siinä sivussa voidaan hoitaa kansalaisten passiasiat ja jodienkin maiden viisumiasiat. Päätehtävä pitäisi olla Suomen markkinointi kaikin keinoin. Aitous, puhtaus, jopa tuosta slow ideologiasta ja rehellisyydestä on nostettava meidät - lopetetaan vähättely - olkoon siis arvostelemani vähättely terävää oivallusta ja nostan siitäkin positiivisen puolen esiin - itse meidän on itsemme suosta nostettava! Katsokaa mitä Tanska tai Ruotsi tai Singapore tekevät ja opitaan niiltä. Satsaukset ovat myös aivan toista luokkaa kuin Suomessa. IIF toimintaan pitää investoida riittävästi, jotta voidaan aidosti alkaa odottaa tuloksia. Evangelistoja maailmalle, kaiken maailman höpö höpö kirjoituspöydältä tehtävät kansainvälistymishankkeet heti hengiltä. Sellaisia kavereita, jotka myyvät Suomea aidosti sydämestä. ä Israelissa paikallisen Tekesin pääjohtaja j myy jatkuvasti maataan kv.korporaatioidenk id johtajille, Ranskan Sargosin puhumattakaan 18

19 - - ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ seutujen välillä. Tästä on keskusteltu usein IIF:n tilaisuuksissa, ja toivottu tätä. IIF järjestäisi esim. kolmen kk välein kokoontuvan työryhmän kaikista investointien houkuttelua tekevien tahojen kanssa. Ryhmissä tehdään toimintasuunnitelmat ja KONKREETTISIA toimia investointien houkuttelemiseksi. Tällä hetkellä IIF järjestää vuotuisen Foorumin ja yhteistyön konkretia jää helposti toteutumatta. - ENEMMÄN KOKO SUOMEN YHTEISMARKKINOINTIA. Seudut ja IIF tekevät YHDESSÄ markkinointia maailmalle ja nostavat Suomi-brändiä. Markkinoinnissa seutujen osaaminen eri aloilla aukeaa ja opimme paljon myös itsestämme Suomen tasolla - ymmärrämme ettemme itse asiassa kilpaile toisten Suomen seutujen kanssa vaan voimme löytää synergiaa. Ulkomainen investoijan saa markkinoinnin avulla käsityksen Suomen osaamisesta ja erinomaisuudesta :) - TARVITAAN ROHKEA JA AIKAANSAAVA TAHO VIEMÄÄN TÄMÄN KAIKEN YHTEEN JA PITÄMÄÄN LANGAT KÄSISSÄ JA TEKEMÄÄN JATKUVAA TOIMINTAA - EI PELKKIÄ PROJEKTEJA. - Tarvitsemme myös LISÄÄ TIETOA: ketä Suomeen nyt investoi, mille toimialoille, mille seuduille. Tilastoja siis! Näin opimme onnistumisista ja voimme tehdä investointien houkuttelutyötä entistä paremmin. 19

20 3. Innovointi Kaivataan rohkeita valintoja. Peliala ja cleantech-klusterit vahvoja. Kohdistus tietointensiivisiin yrityksiin, joilla high-end tuotteita. Mallia Boost Turusta ja Aalto Venture Garagesta. Ulkomaisten huippututkijatiimien saamista Suomeen edistettävä erilaisin kannustimin. Innovaatiojärjestelmään pitää luoda julkisen rahan rinnalle yksityiselle i rahalle markkina. Innovaatioympäristö (importance: 83%, disagreement: 15, evaluations: 36) Innovaatioympäristöä tulee kehittää ja ylläpitää (yliopistot, tiedepuistot, yritykset -linkitys entistä toimivammaksi). Yhteishankkeet, joissa kansainvälisiä toimijoita mukana. Tiedepuistoja i ja vastaavia laitoksia i on lähes jokaisessa kasvukeskuksissa. k k k Ne ovat liian pieniä iä ja tehottomia puuhasteluun ja rahoituksen hakemisen keskittyviä yksikköjä. Niiden määrää on karsittava ja perustettava suurempi yksiköitä, jolloin ne ovat kilpailukykyisiä innovaatiokeskittymiä. - Tästä puuttuu innovaatioympäristön yksi tärkeimmistä tekijöistä eli rahoitus. Suomi pystyy tarjoaa uusille invvestoinneille houkuttulevat rahoitusratkaisut ja kasvuun tähtäävät ratkaisut. Lisäksi innovaatioympäristö pitäisi nähdä FDI:den näkökulmasta sijoituksina PK-sektrin yrityksiin. Siksi kasvavat ja kiinnostavat PK-yritykset tulisi nostaa mukaan FDI-markkinointiin. Rakentaa Suomesta Test Bed alusta strategisilla osa-alueilla (importance: 80%, disagreement: 14, evaluations: 31) Suomi oli aikoinaan ns. test bed alusta mobiilituotteille ennen kuin it-kupla puhkesi. Vasta nyt parin vuoden aikana olemme saaneet saman kuhinan uudelleen aikaan - veturina toimii tällä kertaa suomalainen peliala. Kansainväliset pääomasijoittajat ja pelialan muut toimijat etsivät Suomesta kilvan sijoituskohteita ja ostettavaa. Viikkotasolla saamme lukea uusia menestystarinoita. Menestys eiole tullut puskasta mm. Tekesin Verso-ohjelma investoin Tekes rahaa peliyrityksiin vuosien aikana lähes 20 Meuroa Ei ole mitään estettä sille etteikö alan kasvu ylitä miljardia euroa. Hienointa asiassa on se että kyseessä on knowledge intensive työpaikat. Tämä on vaatinut vahvaa public-private yhteistyötä. Rohkeutta nostaa pelia-ala yhdeksi painopistealueeksi ja rohkeutta jättää monia muita asioita rahoittamatta. Viesti on siis että pitää rohkeasti etsiä kapeita osaamissegmenttejä ja panostaa niihin riittävästi. 20

21 Muuttaa yrityskulttuuria innostuneeksi ja innovatiiviseksi (importance: 83%, disagreement: 13, evaluations: 38) Usein tuntuu, että Suomessa on jämähdetty siihen "näin meillä on aina tehty" -ajatteluun ajatteluun. Sisulla ja kovalla työllä pääsee tietysti pitkälle, mutta mielestäni yrityksissä pitäisi olla innostunut me-henki päällä. Työtä tehdään yhdessä. Yhdessä saadaan parempia ideoita, parempia toimintoja ja tuotteita. Paremmat ideat, parempi työ. Sen luulisi kiinnostavan myös investoijia. Esimerkkien voima on valtava. Tuoda yhteen 100 kotimaista ja kansanvälistä osaajaa joilla näyttöä osaamisestaan ja joita arvostetaan ja ihaillaan arvojen, viisauden ja rohkeuden perusteella maailman laajuisesti. Suomalaiset tarvitsevat ulkopuolisen inputin. Keksintösäätiön kanssa Suomen teollisuus sijoitus yhteistyöhön perkaamaan keksinnöt ja patentit lävitse ja hyvistä sellaisista yritykset pystyyn Yliopistojen i ja korkeakoulujen k k taso maailmanluokkaan. l (importance: 82%, disagreement: 14, evaluations: 34) On saatava houkuteltua ulkomaisia huippututkijoita tiimeineen tekemään tutkimusta Suomeen. Raaka-aineet ja puhdas luonto hyödynnettävä (importance: 80%, disagreement: 13, evaluations: 17) Cleantech-klusterin merkitys maailmalla korostuu. Suomessa on pitkälle edistynyt energiatehokkuuden tutkimus, puhdas luonto ja luonnonvarat, joita voidaan hyödyntää kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. - Raaka-aineet ja puhdas luonto tulevat olemaan tulevaisuudessa erittäin rajallinen resurssi maailmalla. Sen varaan rakentuvilla palveluilla on se etu, että ne eivät muuta muihin maihin Suomesta. - Cleantech-osaamiskeskus kerää yrityksiä kuten Piilaakso aikoinaan Amerikassa ja siellä syntyy uusia menestyviä yrityksiä. Uusia mielenkiintoisia yrityksiä (importance: 79%, disagreement: 17, evaluations: 30) Start-up yhteisöjen kuten Boost Turku tai Aalto Venture garage, pitäisi olla enemmän ja niitä pitäisi tukea enemmän. Tällä tavalla Suomeen saataisiin uusia mielenkiintoisia yrityksiä enemmän ja "helpommin" johon myös haluttaisiin ulkomailta investoida. Esim. Boost Turun edustajat (15 henkeä) ovat tälläkin hetkellä U.S.A.:ssa MIT:n vieraana viemässä muutamaa uutta yritystä eteenpäin. Boost Turulla on kuitenkin vain yksi palkattu työntekijä, voisikohan tämänkaltaisia yhteisöjä tukea enemmän? Ei hyväntekeväisyydellä kuitenkaan laskuja makseta. 21

22 Muita ehdotuksia ja näkemyksiä innovointiin suomen innovaatiopolitiikka on itse asiassa alueellista kehityspolitiikkaa, jonka takia suurin osa resursseista menee alueiden, joiden menestyminen on rajallista tukemiseen. Pitäisi tukea kaikilla resursseilla alueita, joilla on edes mahdollisuus menestyä. Nyt tasapäistämme, demokraattisesti kaikki alueet yhtä hyviksi ja terävimmät kynät penaalissa eivät pääse esille riittävästi. Innovaatioiden tuotteistaminen vaatisi kaikilta osapuolilta uuden oppimista. Korkeakouluillahan ei ole juuri mitään ymmärrystä liiketoiminnasta, yhteisissä tutkimushankkeissa kohtaa monesti täysin businesta ymmärtämättömät yliopiston tutkijat ja firmojen teknologioista ja tieteestä innostuneet tohtorit, pöydissä ei ole ketään, jolla olisi ote liiketoimintaan. Liiketoimintajohdon osallistuminen hankkeisiin pitäisi olla pakollista. Yliopistojen tasoa pitäisi myös nostaa merkittävästi, vaikka määrää karsimalla. Muutama kansainvälinen yliopisto i ja kattava verkosto maakuntakorkeakouluja k k k olisi i parempi. Yliopistojen ja elinkeinoelämän - samoin kuten yliopistojen välistä - tutkijaliikkuvuutta pitäisi edistää huomattavasti. Yliopistojen puolella esteenä on säännöt ja kulttuuri, yrityksissä kauhea tohtorikammo. Innovaatiojärjestelmään pitää luoda julkisen rahan rinnalle yksityiselle rahalle markkina. Kun systeemi on kunnossa ja tuottaa hyviä yrityksiä ja tuotteita sijoittajille on olemassa houkuttavia sijoituskohteita ja rahan kysyntä lisää tarjontaa. Suomen nykyinen verotus ei houkuttele vierailevia tutkijoita tai yritysten avainhenkilöiden muuttoa suomeen. Kansantalous ei kärsi vierailevan hyväpalkkaisen alemmasta verotuksesta jos vastapainona on useamman suomalaisen duunarin palkkaus kortistosta Peliteollisuus on kasvava trendi jossa on hyvä olla mukana. Tulevia trendejä pitää haistella nuorten kasvuyritysten johtajien (joiden pelikenttä on jo nyt koko maailma) eikä missään nimessä jyvittää johtajiksi politiikkoja tai vanhoja yrityspamppuja joiden työaika kuluu vanhan maailman oppien parissa. 22

23 4. Rahoitus Rahoitus ja kontaktit sijoittajiin nousivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi. Investointien rahoittaminen koetaan ongelmaksi kaiken kokoisissa yrityksissä. Julkinen rahoitusrakenne on raskas, eivätkä pankit suosi riskinottoa. Tarvitaan lisää yhteyksiä kansainvälisiin pääomasijoittajiin. Pk-yrityksille toivotaan kannustavia mikrorahoitusmalleja. Investointitukihakemusten arviointiin liike-elämän osaamista ja yhden luukun periaate. Investointien rahoitusmahdollisuuksia parannettava (importance: 83%, disagreement: 14, evaluations: 22) Ulkomainen sijoitus suomalaiseen yritykseen on samalla kansainvälistymisprosessi ja yritys saa mukana uutta ei-suomalaista osaamista (sitäkin tarvitaan), kontakteja jne. Omalta osaltamme Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa tuomme kortemme kekoon, että ryhdymme järjestämään Seed Forum -organisaation kanssa (www.seedforum.org) kansainvälisiä Seed Forum -tapahtumia Suomessa puolivuosittain. Tilaisuuksissa kv- tai kotimaista pääomasijoitusta etsivät yritykset esiintyvät rahoittajille myyntipuheineen. Valmennuksen ja ko. tilaisuuden läpikäyneet yritykset pääsevät esiintymään kv-pääomasijoittajille mm. Lontooseen, Singaporeen, Abu Dhabiin jne. Kannustettava mikrorahoitusmalleihin pk-sektorin kasvattamiseksi. Yrittäjäpolku houkuttelevammaksi ja starup yritysten rahoittaminen kannustamalla epäönnistumiseen esim.verovähennysoikeus sijoittajille epäonnistuneista sijoituksista. Pitää olla aidosti kansainvälisiä ja kielitaitoisia (importance: 80%, disagreement: 14, evaluations: 29) Pitää olla globaalia ymmärrystä siitä, miten voi asettua osaksi kv. liiketoimintaympäristöä Suomessa ja hyödyntää Suomen vahvuuksia. Tätä puuttuu. Suomen tukisysteemit on suunniteltu suomalaisille ja monesti kannustimia voi käyttää vain suomalaisen yt-tynnuksen omaavat (esim TEM:in työvoimapoliittinen koulutus), yhteistyö ja investoinnit eivät synny itsestään noin vain, vaan nille on luotava pohjaa hyvällä yhteistyöllä ulkomaisten yritysten kanssa. Suomi on iso maa ja olisi syytä miettiä liikkuvuusasvutusten käyttöä niin aineellisen ja inhimillisen pääoman liikkumisen edistämiseksi. Asiakaslähtöisyyden arvostamista tarvitaan enemmän. Suomeen palaavia expatteja ei arvosteta t eikä osata höd hyödyntää. 23

24 Lisää yhteyksiä kv-pääomasijoittajiin (importance: 80%, disagreement: 15, evaluations: 31) Pääomasijoitus on tarpeellista kasvuyritykselle y jo varhaisemmassa vaiheessa kun aiemmin on totuttu ajattelemaan. Suomessa on pula sopivista pääomasijoittajista, erityisesti ns. keskivertosijoittajista. Ns. bisnesenkeleitä on vähän, mutta tällöin kyse on kuitenkin melko pienestä sijoituksesta. Jotkut ovat taas liian järeitä. Pääomasijoitusmahdollisuuksien "valikoimien" monipuolistaminen on tärkeää siten, että suomalaiset kasvuyritykset pääsisivät helpommin kv-verkostoihin. Kotimaassa toimivilla sijoittajilla ei ole tähän luonnollisesti intressiä. Erilaisia sijoituksiin tähtääviä tilaisuuksia järjestetään enenevässä määriin varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta rahoittajien kenttä ei ole monipuolistunut ja laajentunut samalla vauhdilla. Pääomasijoittajia ja ns. bisnesenkeleitä on vaikka kuinka paljon, jos heitä oikeasti haluttaisiin hyödyntää. Suomalaiset pääomasijoittajat ovat liian varovaisia. Ulkomaalaisia pääomasijoittajia ja bisnesenkeleitä on runsaasti, mutta hieman liian usein heitä syljetään silmään. Eli mitä silloin jää käteen? Ulkomailla on myös bisnesenkeliverkostoja. Olisi hyvä pystyä tarkastelemaan asioita laajemmin ja ottaa uusi kulma kansainvälisiin/ulkomaisiin pääomasijoittajiin. Kansainvälisten pääomasijoittajien kutsuminen startup-yritysesittelyihin. Tällaisen tilaisuuden koollekutsuja voisi olla esimerkiksi tasavallan presidentti, kuten Tallinnassa viime kesänä, jossa suomalaisyrittäjä saavutti 1M sijoituksen ulkomaalaiselta pääomasijoittajalta. Suomen aktiivinen markkinointi kansainvälisille venture capital - sijoittajille. Aktiivinen osallistuminen sijoittajamessuille ja suoramarkkinointi pääomasijoittajille, tämän toiminnan tukeminen voidaan liittää perustamistukijärjestelmään. startup ja kasvuvoiheen rahoitus pitää saada kuntoon (importance: 79%, disagreement: 15, evaluations: 27) - fund managerit omaavat täällä hetkellä joko suppean telecom tai rahoitusalan taustan - industry puolen kokemus puuttuu Siemenvaiheen rahoitus on nyt lähes kokonaan yrittäjän itsensä ja sukulaisten harteilla. Demo, liiketoimintasuunnitelma ja testimarkkinointi pitäisi olla rahoitettavissa helpommin, kun laittaa esim. puolet omaa rahaa likoon. 24

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Yrittäjyysbarometri mittaa yrittäjyyden ilmapiiriä Suomessa Kohderyhminä olivat tällä kertaa uusyrittäjät (1600 alle 5 vuotta yrittäjänä toiminutta vastaajaa) ja suuri yleisö

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot