VAIKUTTAJA-PÄIVÄÄN LÄHETETYT ALOITTEET SEKÄ VASTAUKSET. VASTATUT ALOITTEET (53 kpl):

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTTAJA-PÄIVÄÄN LÄHETETYT ALOITTEET SEKÄ VASTAUKSET. VASTATUT ALOITTEET (53 kpl):"

Transkriptio

1 VAIKUTTAJA-PÄIVÄÄN LÄHETETYT ALOITTEET SEKÄ VASTAUKSET VASTATUT ALOITTEET (53 kpl): 1. KOULULAISLIPPU (2 aloitetta) 2. KOULUTOIMINTA (5 aloitetta) 3. JULKINEN LIIKENNE (3 aloitetta) 4. KAHVILATOIMINTA (1 aloite) 5. NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT (2 aloitetta) 6. KOULUN PIHA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN (5 aloitetta) 7. KOULURUOKA (12 aloitetta) 8. LIIKUNTA JA ULKOILU (6 aloitetta) 9. NUORISOTILAT (3 aloitetta) 10. VÄLIPALAT (6 aloitetta) 11. YMPÄRISTÖ (8 aloitetta) VASTAUSTA ODOTTAVAT ALOITTEET (3 kpl)

2 1. KOULULAISLIPPU (2 aloitetta) Aloitteemme koskee kaupungin kustantamia koululaisbussilippuja. Nykykäytännön mukaan oppilas on oikeutettu bussilippuun, mikäli asuu yli viiden kilometrin päässä koulustaan. Ehdotamme, että kaupunki kustantaisi jokaiselle peruskoulun luokan oppilaalle kaupungin sisäisen bussilipun, joka olisi voimassa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä lukuvuoden ajan. Perustelemme aloitettamme seuraavilla seikoilla: nuoret voisivat tehdä kouluajan ulkopuolisia harrastusmatkojaan ilman aikuisten tarjoamia autokyytejä nykyistä helpommin. Bussien iltainen käyttöaste paranisi nykyisestä, ilman, että kapasiteettia tarvitsisi nykyisestä lisätä. Nuoret opetettaisiin pienestä pitäen joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä tulevaisuudessa vähentäisi ympäristön rasitusta henkilöautoilun vähentyessä. Aloitteen tekijä: Helsinge skola 7-9 Ert förslag om att staden skulle bekosta samtliga elever i åk 5-9 bussbiljetter utan tidsbegränsning är väl motiverat och idén i sig är god. Att bevilja biljetter till en så stor mängd elever skulle dock bli väldigt dyrt. Detta läsår har 1006 elever i åk 5-9 beviljats bussbiljett för skoldagen, vilket kostar staden ca Ifall samtliga elever i åk 5-9 hade beviljats biljett utan tidsbegränsning skulle antalet biljetter blivit omkring , vilket skulle ha kostat ca Tyvärr är Ert goda förslag därmed för närvarande för dyrt att förverkligas. Aloitteenne kaupungin sisäisten bussilippujen myöntämisestä kaikille Vantaan 5-9-luokkalaisille on perusteluiltaan erinomainen ja kannatettava. Bussilippujen myöntäminen niin suurelle oppilasmäärälle olisi kuitenkin hyvin kallista. Tälle lukuvuodelle luokkalaiselle on myönnetty kaupungin sisäinen koululaislippu. Tämä maksaa kaupungille noin Jos kaikki noin oppilasta luokilla 5-9 saisivat kokopäivälipun se maksaisi kaupungille noin Ehdotuksenne on, ikävä kyllä, näillä näkymin liian kallis toteutettavaksi. Sivistystoimi Ilmaiset bussimatkat klo 7-9 välillä vantaalaisille koululaisille koulupäivien aikana Aloitteen tekijä: Rajakylän koulu 1-6 Aloite ilmaisista bussimatkoista kaikille oppilaille kello 7-9 on ajatuksena kannatettava, mutta koska ainakaan tällä hetkellä ei ole sellaista lippuratkaisua joka rajoittuisi niin lyhyelle ajalle kaikille oppilaille pitäisi myöntää oppilasliput koko koulupäivälle. Tämä olisi erittäin kallista ja täten tällä hetkellä valitettavasti mahdotonta toteuttaa. Sivistystoimi

3 2. KOULUTOIMINTA (5 aloitetta) Lisää TET -jaksoja yläkouluun Nuorten pitää saada lisää työkokemusta, jotta he saavat paremman käsityksen työelämästä. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi lisäämällä yläkoulun työelämään tutustumisjaksoja. Sen kautta nuoret luovat helpommin suhteita, jotka mahdollistavat esimerkiksi kesätöiden saamisen. Haluamme, että kahdeksasluokkalaiset saavat viikon mittaisen TET jakson ja yhdeksäsluokkalaiset kaksi kahden viikon mittaista TET jaksoa. Aloitteen tekijä: Simonkylän koulu 5-9 Kiitos Vaikuttaja-päivään valmistelemastanne aloitteesta! TET-jaksojen lisääminen kouluun on tärkeä aihe, joka on tullut esiin myös erilaisissa nuorille suunnatuissa kyselyissä. Muun muassa Taloudellisen Tiedotustoimisto TATn toteuttaman Nuorisotutkimuksen perusteella nuoret haluaisivat saada koulun kautta enemmän tietoa ja kokemusta työelämästä. Vantaalla kahdeksannen luokan TET-jaksoja on jo toteutettu Veromäen ja Jokirannan kouluissa. Perusopetuksen johtoryhmän tekemällä päätöksellä koulu voi halutessaan toteuttaa yhdeksännen luokan TETin lisäksi myös 2 5 -päivän mittaisen TET-jakson kahdeksannella luokalla. Kahdeksannen luokan TET-jakson toteuttamisesta tekee lopullisen päätöksen koulun rehtori. Yhdeksännelle luokalle ei lisätä toista kahden viikon mittaista TET-jaksoa Lisää resursseja taito- ja taideaineisiin Aloitteen tekijä: Hiekkaharjun koulu 1-6 Kiitos Vaikuttaja-päivään valmistelemastanne aloitteesta! Oppituntien määrä Opetushallituksen pääjohtajan johdolla on työskennellyt valtakunnallinen työryhmä, jonka tehtävänä on ollut antaa esitys perusopetuksessa opetettavista oppiaineista ja niiden tuntimääristä. Valitettavasti esityksen sisältö ei vielä ole tiedossa, mutta valmistelutyön aikana on paljon puhuttu siitä, että taito- ja taideaineiden opetusta tulisi lisätä. Jos työryhmä tätä esittää ja asia lakiin kirjataan, niin silloin aloitteessa esittämänne toive toteutuu lähivuosina ei ainoastaan Vantaalla vaan koko Suomessa. Oppimateriaalit Oppitunneilla käytettävistä materiaaleista te voitte esittää toiveita koulun rehtorille. Hän päättää siitä, miten ja mihin tarkoitusiin koulun toimintaan saatuja rahoja käytetään. Kerhot Vantaa on saanut valtiolta erityistä rahaa kerhotoiminnan kehittämiseen. Te voitte esittää rehtorille, että teidän koulunne hakee tätä rahaa taito- ja taideainekerhojen perustamiseen.

4 Rahankeräys hyväntekeväisyyteen, esim. Unicefille, Haitin tai Chilen maanjäristysalueille. Perustelu: Meillä on kaikki aika hyvin, mutta viimeaikaisten maanjäristysalueiden lapsilla ei ole. Ehdotus siihen, miten toimitaan: Kaupunki hakisi yhteisen keräysluvan kaikille kouluille, joissa oppilaskunnan hallitukset organisoisivat keräyksen järjestämisen. Kaupunki voisi myös hankkia pahvisia keräyslippaita, jotka toimitettaisiin kouluille keräystä varten. Hyväntekeväisyyskohde päätettäisiin esim. nuorisovaltuuston kokouksessa. Aloitteen tekijä: Mikkolan koulu 1-5 Kiitos tärkeästä kannanotosta ja aloitteesta! Jokainen koulu voi halutessaan järjestää omalla koulullaan ja koulun lähialueella lipaskeräyksen. Oppilaskunnan hallitus voi hyvin tehdä aloitteen keräyksen järjestämisestä ja ehdottaa sopivaa keräyskohdetta. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja tai muu kokouksessa sovittu henkilö vie asian koulun rehtorille ja kysyy hänen mielipidettään keräyksen järjestämisestä. Jos idea on myös kouluhenkilökunnan (rehtori ja opettajakunta) mielestä hyvä, voidaan keräys toteuttaa. Suomen UNICEFILLA tai esimerkiksi Suomen Punainen Ristillä on voimassaolevat keräysluvat, jolloin kaupungin ei tarvitse erikseen keräyslupaa kouluille anoa. Keräyksen järjestämisestä: 1. Soitto Suomen UNICEFIN vaihteeseen: Vaihteesta pyydetään yhdistämään koulutoimeen. 3. Kerrotaan, että halutaan osallistua lipaskeräykseen. Unicefin henkilöt tarvitsevat tiedon siitä kuinka monta luokkaa (tai oppilasta) keräykseen osallistuu. 4. Unicefin koulutoimesta on myös hyvä kysyä neuvoa miten keräys käytännössä järjestetään. Se tiedetään ettei kauppojen sisälle saa mennä rahaa keräämään tai käydä soittamassa ihmisten ovikelloja. 5. Jos keräys koululla järjestetään, on siitä hyvä tehdä koteihin tiedote. Näin ollen kodit voivat halutessaan antaa lapsille rahaa, jotta he voivat osallistua keräykseen. Sivistystoimi, perusopetuksen tulosalue/lk Vantaan kaupungin ehkä merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka. Vantaalaiset oppilaat ja opiskelijat pääsevät vain kerran opiskeluaikanaan ilmaiseksi (yleensä peruskoulun 1. luokalla) tiedekeskukseen. Muista vierailuista pitää maksaa täysi hinta. Sisäänpääsymaksu tiedekeskukseen on kallis (12 euroa). Länsimäen koulun oppilaskunta esittää, että peruskoululaiset saisivat käydä Heurekassa kolme kertaa ilmaiseksi ja lukio sekä ammattioppilaitosten opiskelijat vähintään kerran ilmaiseksi opiskeluaikanaan. Tällä tavalla tiedekeskuksen toiminta ja näyttelyt tulisivat paremmin tunnetuksi vantaalaisten nuorten parissa. Lisäksi vierailut tukisivat erinomaisesti vantaalaisten nuorten opiskeluja ja oppimista. Myös tiedekeskuksen tulevaisuutta aloite palvelisi hyvin. Todennäköisesti monet nuoret vierailisivat aikuisina useammin Heurekassa. Aloitteen tekijä: Länsimäen koulu, Ylläs

5 VASTAUKSET: Heurekan vastaus tiedekeskuksen ilmaiskäyttöä koskevaan aloitteeseen TIEDEKESKUS HEUREKAN ILMAISKÄYTTÖ Länsimäen koulu on tehnyt aloitteen, että (vantaalaiset?) peruskoululaiset saisivat vierailla Heurekassa kolme kertaa maksutta koulunkäyntinsä aikana, jotta tiedekeskus tulisi paremmin tutuksi. Valitettavasti ehdotusta ei ole mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta. Heurekaa ylläpitää kymmenen taustayhteisön perustama Tiedekeskussäätiö. Säätiö joutuu vuosittain hankkimaan merkittävän osan tuloistaan vapailta markkinoilta. Viime vuonna tämä osuus oli peräti 46,2 % säätiön kokonaisbudjetista. Vantaan kaupunki tuki Heurekaa 31,8 % osuudella ja opetusministeriö 22,0 % osuudella. Heurekan saama julkinen tuki perustuu siihen, että Heureka itse hankkii näin merkittävän osuuden tuloistaan omalla toiminnallaan. Omista tulolähteistä pääsylipputulot on ylivoimaisesti tärkein: vuonna 2009 pääsyliput kattoivat 21,2 % tiedekeskuksen toimintamenoista. Näissä olosuhteissa Heureka ei kykene tarjoamaan koululaisille ilmaista sisäänkäyntiä, joskin koululaislipun hinta (8 euroa peruspaketista) on vahvasti alennettu suhteessa normaalihintaisiin pääsylippuihin. Erikoishintaisen pääsylipun lisäksi Tiedekeskussäätiö on omalla päätöksellään ja kustannuksellaan tarjonnut vantaalaisten koulujen ensiluokkalaisille ilmaisen tutustumiskäynnin Heurekaan. Tämä on ollut eräänlainen kädenojennus ja kiitos säätiön merkittävälle rahoittajalle. Ilmaisryhmän laajentamiseen ei ole edellytyksiä ilman erillistä kompensaatiota. Heureka pyrkii mielellään edesauttamaan koulujen tiedekeskuskäyttöä, mutta mieluummin niin että etsimme tukijoita jotka voivat tukea luokan vierailua. Tällaisia tahoja voivat olla mm. paikallinen Lions- tai Zonta-klubi, paikallinen yritys tai järjestö. Osallistumalla rahoituksen löytämiseen koululuokkakin saa merkittävää koulutusta yhteiskunnalliseen toimintaan ja kansalaisyhteiskunnan rakenteisiin. Sivistystoimen vastaus Heurekan ilmaiskäyttöä koskevaan aloitteeseen Kiitos kannanotosta ja hyvästä aloitteesta. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on Suomessa oikeus saada maksutonta perusopetusta. Opetuksen lisäksi kouluruokailu, oppikirjat ja muut oppimateriaalit sekä työvälineet ja tarvikkeet ovat Suomessa maksuttomia toisin kuin monissa muissa maissa. Oppilaalle kuuluvat myös maksuttomat oppilashuollon palvelut. Niin ikään lukioissa ja ammattiopistossa koulutus on maksutonta, mutta oppimateriaalikustannuksista huolehtivat opiskelijat itse. Virallisen tilaston ( ) mukaan Vantaalla oli lukuvuonna suomenkielisessä peruskoulussa opiskelevaa, 3497 suomenkielisessä lukiossa opiskelevaa ja 2773 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa lasta ja nuorta. Tämän lisäksi ruotsinkielisissä peruskouluissa opiskelee 754 oppilasta ja lukiossa 116 opiskelijaa. Mikäli 12 euron hintaiset sisäänpääsymaksut Heurekaan kustannettaisiin oppilaille keskitetysti kolme kertaa perusopetuksen aikana ja kerran toisen asteen opintojen aikana, olisivat kulut lähellä miljoonaa euroa. Mikäli kokonaissumma lasketaan 8 euron hintaisen koululaislipun mukaan, olisivat kustannukset silti lähes euroa. Tämä tulisi niin kalliiksi, että sen toteuttaminen on tällä hetkellä mahdotonta. Koulun tai oppilaitoksen rehtori kuitenkin päättää siitä, miten ja mihin tarkoituksiin koulun tai oppilaitoksen toimintaan saatuja rahoja käytetään. Oppilaat voivat esittää toiveensa maksuttomien vierailujen lisäämisestä oman koulunsa rehtorille. Myös oppilaskunnat voivat järjestää tempauksia, joiden kautta kerätään rahaa esimerkiksi Heureka-käyntiä varten. Vaikka toiveen toteuttaminen suoraan ei ole mahdollista, toivomme silti antoisia käyntejä Heurekaan myös tulevaisuudessa.

6 Koulupsykologit Yhä useampi nuori sairastaa masennusta ja kärsii muistakin psyykkisistä ongelmista. Nuoret tarvitsevat apua näihin ongelmiin. Kaikissa kouluissa ei ole koulupsykologia, joten nuoren avun saanti on vaikeaa. Yksityisellä puolella psykologit ovat kalliita ja kaikilla ei ole varaa siihen. Opiskelijalle voi olla iso kynnys mennä puhumaan koulupsykologille. Sitä voidaan pitää nolona. Koulupsykologia mainostetaan usein, että jos sinulla on ongelmia voit mennä puhumaan koulupsykologille, jo asian kertomisessa on parantamisen varaa. Jos nuoret saisivat muutettua mielikuvaa koulupsykologista, olisi nuoren helpompi mennä puhumaan hänelle. Koulupsykologien pitäisi olla yhtä helposti lähestyttävissä kuin terveydenhoitajien. Koulupsykologin olisi hyvä olla kiinteä osa työyhteisöä, jolle opiskelijan on helppo kertoa huolensa. Osassa kouluissa ei ole omaa koulupsykologia, eikä silloin nuorella ole edes mahdollisuutta saada apua ilmaiseksi ja joka päivä, jos sitä tarvitsee. Jos koulupsykologeja olisi enemmän ja helpommin lähestyttävissä, voitaisiin ennaltaehkäistä nuorten masennusta ja sen aiheuttavia ongelmia tulevaisuudessa. Koulupsykologeilla on yleensä vastuulla 2-4 koulua, jolloin kontakti oppilaisiin jää pinnalliseksi. He ovat tavattavissa kouluilla harvoin. Sotungin lukion oppilaskunnan puolesta, Tessy Tillander Ville Koho Aloitteen tekijä: Sotungin lukio, oppilaskunta Vastaus Sotungin lukion oppilaskunnan aloitteeseen liittyen lukiopsykologien määrään ja lähestyttävyyteen Kiitos aloitteestanne, joka koski koulupsykologipalveluita. Aloite osoittaa, että koette kyseisen palvelun olemassaolon tärkeäksi. Toisen asteen koulutuksessa, esim. lukioissa, psykologipalvelun järjestäminen oppilaitoksessa ei ole lakisääteistä, mutta Vantaan kaupunki on halunnut tarjota lukio-opiskelijoille tätä palvelua ja perustanut ensimmäisen lukiopsykologiviran vuonna Toinen lukiopsykologivirka perustettiin vuonna Opiskelijoita yksittäisen työntekijän alueella on Vantaalla tällä hetkellä noin 1500 ja kumpikin lukiopsykologi työskentelee kahdessa lukiossa. Yhden lukion osalta lukiopsykologin sijasta opiskelijoiden tukipalvelu on järjestetty muulla tavoin lukion sisäisin järjestelyin. Hyvä toiveenne oli, että koulupsykologi olisi yhtä helposti tavoitettavissa kuin terveydenhoitaja. Tällä hetkellä yhden terveydenhoitajan opiskelijamäärä lukioissa pyritään rajaamaan opiskelijaan, joten terveydenhoitajan työalue on hieman pienempi. Lukiopsykologit ovat kuvanneet tämänhetkistä työskentelyään lukioissa seuraavasti: "Lukiopsykologin luokse opiskelija pääsee parhaiten varaamalla tapaamisajan. Ajan voi varata oppilaitoksen jonkun muun työntekijän (esim. terveydenhoitaja) kautta, jonka kanssa tilannetta on jo mietitty tai tarvittaessa ajanvarauksen voi tehdä suoraan lukiopsykologilta. Helpoiten lukiopsykologin tavoittaa puhelimitse (esim. tekstiviestillä). Vähemmän kiireellisessä asiassa yhteydessä voi olla Wilma-viestinkin kautta.

7 Asiakasajan saa yleensä suhteellisen nopeasti. Parhaimmillaan ajan saa samalle päivälle. Jos asiakaskäynneissä on ruuhkaa, aika saattaa mennä joskus parin kolmen viikon päähän. Koulutilojen niin mahdollistaessa lukiopsykologilla saattaa olla myös erillinen, säännöllinen viikoittainen päivystysaika, jolle opiskelija voi tulla käymään ilman ajanvarausta. Selkeissä kriisitilanteissa lukiopsykologi pyrkii järjestämään ajan opiskelijan tapaamiseen heti. Lukiopsykologisen työn ja käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta opiskelijat ovat kyllä löytäneet tiensä lukiopsykologille! Se, ettei lukiopsykologi ole yhteisössä näkyvillä, voi johtua osin siitä, että hän on kiinni asiakastyössä. Asiakastyö koostuu neuvonnasta, opiskelijan tilanteen kartoituksesta ja alustavasta arvioinnista sekä tukityöskentelystä. Terapia-/hoitotyötä lukiopsykologi ei tee, vaan ohjaa nuorta tarvittaessa, esim. hoitoa vaativassa masennuksessa, koulun ulkopuolisiin hoitotahoihin. Nykytilanteessa hoitotahot ovat kuitenkin kovasti kuormittuneet, jonot niihin ovat pitkät. Tästä johtuen lukiopsykologi saattaa joutua pitkäänkin tukemaan opiskelijaa, joka odottelee aikaa hoitotaholle. Tämä luonnollisesti osaltaan vähentää lukiopsykologin mahdollisuutta olla kiinteä ja näkyvä osa koulu- ja työyhteisöä. Ennaltaehkäisevämpi ote on kuitenkin jo nyt luonnollinen ja myönteinen osa lukiopsykologin työtä. Siksi toiveenne helposta lähestyttävyydestä on kaikin tavoin kannatettava, ja sitä pyritään jatkossa resurssien puitteissa huomioimaan lukiopsykologisen työn suunnittelussa." Lukioiden opiskelijahuollon, johon lukiopsykologienkin työ kuuluu, kehittäminen on Vantaalla yksi tärkeistä kehittämiskohteista. Opiskelijoiden tukiprosesseja on viime vuosina parannettu, jotta opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja muut ongelmat voitaisiin havaita mahdollisimman varhain ja antaa oikeanlaista tukea. Erityisen tuen ja opiskelijahuollon henkilöstöä on lisätty lukioihin viime vuosina: kaksi erityisopettajaa ja toinen lukiopsykologi on aloittanut lukioissa, samoin kuraattoripalvelut on aloitettu. Lukioiden opiskelijahuoltoryhmille on järjestetty koulutusta. Vuoden 2010 tavoitteena on edelleen erityisen tuen käytänteiden vakiinnuttaminen. Parhaillaan laaditaan Vantaan lukioiden yhteistä opiskelijahuollon käsikirjaa, jotta opiskelijoiden tukeminen toimisi kaikissa lukioissa entistä paremmin ja yhdenmukaisemmin. Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja

8 3. JULKINEN LIIKENNE (3 aloitetta) Bussien 55 ja 35 lähtöaikaa Varistosta ja Kaivokselasta tulisi siirtää 10 minuutilla eteenpäin nykyisestä erityisesti iltapäivisin klo välisenä aikana. Perustelut: Koulupäivämme päättyy klo 13, 14, tai 15. Tällöin oppilaat eivät ehdi busseihin, jotka lähtevät tasalta. Koulumme oppilaat lienevät kuitenkin kyseisten linjojen suurin käyttäjäryhmä koulumme lähettyvillä kyseisinä aikoina. Siksi olisi hyvä, että oppilaat myös ehtisivät busseihin. Tämä rauhoittaisi myös viimeisiä oppitunteja, kun oppilaat eivät koko ajan anelisi opettajaa päästämään aikaisemmin, että ehtii bussiin. Aloitteen tekijä: Hämeenkylän koulu 7-9 Länsi-Vantaan julkisen liikenteen parantaminen - Länsi-Vantaalla tarvitaan parempia sisäisiä bussilinjoja ja nykyisille linjoille lisävuoroja - Bussit kulkevat heikosti iltaisin ja viikonloppuisin jolloin nuoret liikkuvat eniten - Julkinen liikenne auttaa nuorten itsenäistymistä, koska se poistaa riippuvuutta autoista (vanhemmista) - Nuorena opittu julkisen liikenteen käyttö auttaa julkisen liikenteen käyttöä aikuisiässä (ympäristöteko) Aloitteen tekijä: Kilterin koulu 7-9 Aloitteemme on bussiliikenteeseen liittyvä eli Espoon ja Vantaa väliset linjat pitäisi saada toimivammiksi esim. vuoroja lisäämällä (510 ja 530) ja niiden tulisi kulkea myöhempään. Aloitteen tekijä: Vaskivuoren lukio VASTAUS JULKISTA LIIKENNETTÄ KOSKEVIIN (3) ALOITTEISIIN: Vaikuttaja-päivä Vantaan koululaisten tekemät aloitteet joukkoliikenteen kehittämiseksi On hienoa saada koululaisilta rakentavaa palautetta ja hyvin perusteltuja ideoita Vantaan joukkoliikennepalvelujen kehittämiseksi. Koululaiset ovat HSL:lle tärkeä asiakasryhmä. Kilterin koulun 7 9 -luokkalaiset totesivat aloitteessaan, että julkinen liikenne auttaa nuorten itsenäistymistä, koska se poistaa riippuvuutta autoista (vanhemmista) ja toisaalta nuorena opittu joukkoliikenteen käyttö auttaa pysymään joukkoliikenteen asiakkaana myös aikuisiässä (ympäristöteko). Näistä tärkeistä oivalluksista olemme koululaisten kanssa aivan samaa mieltä. HSL pyrkii tarjoamaan koululaisille sellaiset joukkoliikennepalvelut, että myös vartuttuaan suurin osa heistä haluaa pysyä joukkoliikenteen kanta-asiakkaina. HSL:lle osoitetuissa aloitteissa toivottiin mm. parempaa palvelutasoa ilta- ja viikonloppuliikenteeseen. Aloitteiden laatijat ovat oikeassa, joukkoliikenteen on voitava vasta kysyntään myös vapaa-ajalla. Valitettavasti HSL joutuu suunnittelemaan tarkasti, miten kertyvät lipputulot käytetään niin, että mahdollisimman moni hyötyy hyvästä joukkoliikennepalvelusta vähintäänkin arjen työ- ja koulumatkaliikenteessä koko HSLalueella. Nykyisin noin puolet joukkoliikennepalvelujen kustannuksista katetaan lipputuloilla. Toisen puoliskon maksavat HSL-alueen asukkaat kunnallisverojen kautta (kaupunkien maksama tuki HSL:lle). Rohkaisemmekin Van-

9 taan koululaisia tekemään esityksen joukkoliikennepalvelujen parantamisesta myös Vantaan kaupungin päättäjille ja pyytämään päättäjiä ohjaamaan entistä enemmän varoja Vantaan joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi. Tärkeä osa joukkoliikenteen käyttöä ovat nykyään sähköiset aikataulu- ja reittipalvelut, joiden avulla joukkoliikenteen käyttö on mahdollisimman helppoa. HSL:n tarjoamat Reittiopas (www.reittiopas.fi) ja Omat lähdöt (www.omatlahdot.fi) -palvelut ovat erinomaisia internet-palveluita, joita voi käyttää myös kännykällä. Niiden avulla joukkoliikenteen käyttö helpottuu silloinkin, kun vuoroväli on tavallista pidempi ja on etsittävä esimerkiksi vaihtoehtoisia yhteyksiä. Länsi-Vantaan liikenne muuttuu huomattavasti syksyllä 2014, kun Kehäradan liikennöinti alkaa. Silloin suuri osa Vantaan bussilinjoista muutetaan nk. liityntälinjoiksi, jotka alkavat kulkea Kehäradan asemien ja eri kaupunginosien välillä. Kehäradan myötä pidemmät matkat Vantaan sisällä ja mm. Helsingin suuntaan tehdään nykyistä useammin junalla. Liityntäliikenne merkitsee uusia sisäisiä bussilinjoja ja tarjonnan parantumista. Koska liityntälinjat ovat nykyisiä lyhyempiä, paranee liikenteen täsmällisyys ja bussit kulkevat entistä paremmin aikataulun mukaisesti. Lisäksi bussilinjojen liikennöintiaikoja pidennetään iltaisin. Kehärata valmistuu ja tuo mukanaan linjastomuutoksia melko pian. Siksi, ja toisaalta taloudellisten resurssien rajallisuuden takia, ei ole enää tarkoituksenmukaista perustaa kokonaan uusia linjoja [Kilterin koulun 7 9 luokkalaiset]. Uudet linjat jouduttaisiin Länsi-Vantaalla lopettamaan pian niiden liikennöinnin aloittamisen jälkeen. Valitettavasti on myönnettävä, että yksi ikäluokka koululaisia ehtii vielä kulkea koko yläkoulun läpi, ennen kuin Kehäradan tuomat linjastomuutokset otetaan käyttöön. Poikittaisliikenne mm. linjoilla 510 ja 530 on viime aikoina selvästi eniten kasvanut joukkoliikenteen osa-alue. Sen kysyntä kasvaa edelleen. Myös liikenteen painopiste on siirtynyt yhä myöhemmäksi iltaan. Näin ollen linjoja 510 ja 530 koskeva aloite palvelutason parantamiseksi on perusteltu [Vaskivuoren lukio]. Tarjonnan lisäys ja liikennöintiajat ovat asioita, joihin panostamme HSL:ssä joka vuosi aikatauluja muutettaessa. Kun kuitenkin tilanne on samankaltainen joka puolella pääkaupunkiseutua, ei palvelutasoparannuksia valitettavasti saada samanaikaisesti monella suunnalla [kaikki aloitteet]. Linjat 51, 53 ja 55 on suunniteltu kulkemaan mahdollisimman tasaisesti toistensa suhteen. Erityisesti linjat 51 ja 55 on suunniteltu siten, etteivät ne ajaisi peräkkäin. Linjan 35 reitin varrella on kuusi koulua, joita linja palvelee. Tärkein näistä on Kaivokselan koulu, jossa on alakoulun oppilaita ja erityisopetusta. Muiden koulujen oppilaat ovat yläkoulu- ja lukioikäisiä. Linjan 35 aikataulu on laadittu siten, ettei kukaan oppilas joutuisi odottamaan bussia 20 minuuttia enempää. Linjalle on hiljattain lisätty kolmas auto. Koska linjaa 55 ja 35 koskevat aloitteet [Hämeenkylän koulun 7 9 -luokkalaiset] vaikuttaisivat monen koulun oppilaiden liikkumiseen ja useaan bussilinjaan, ei sinänsä hyvin perusteltujen aloitteiden toteuttaminen ole helppoa. Osittain se on jopa mahdotonta ilman selkeästi nykyistä suurempaa rahallista panostusta liikenteeseen. Teemme HSL:ssä kuitenkin parhaamme yhdessä Vantaan koulutoimen kanssa palvellaksemme koululaisia niin hyvin kuin mahdollista. Käsittääksemme olemme vuosittain saaneet, joskin pienin askelin, parannusta koululaisten kokemiin epäkohtiin bussiliikenteessä. Turvallisia ja hyviä matkoja joukkoliikenteen parissa toivottaen, Ville Lehmuskoski joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Leo Kallionpää linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmän päällikkö Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö

10 4. KAHVILATOIMINTA (1 aloite) Vantaalle enemmän kahviloita, koska nuorilla ei ole tarpeeksi paikkoja missä viettää aikaa. Kahvila voisi myös olla suhteellisen halpa ja sieltä voisi ostaa myös ruokaherkkuja yms. Kahvila olisi siisti ja mukavanoloinen. Siellä voisi tehdä myös läksyjä. Vantaan nykyiset kahvilat sijaitsevat ostoskeskuksissa ja olisi mukavaa olla pelkässä kahvilassa. Jotkut ihmiset ovat vallanneet nuorisotalot ja siksi sinne on hankala päästä. Muutenkin usein nuorisotalot ovat täynnä eikä ole muuten muuta paikka minne mennä. Eikä joulukuussa ole kiva jäätyä kavereiden kanssa ulkona. Pizzeria ja muut pikaravintolat ovat huonoja vaihtoehtoja jokapäiväiseen sosiaaliseen kanssa käymiseen, koska muuten meistä tulisi lihavia. Täten ehdotamme: Vantaalle lisää kahviloita etenkin pieniin kaupunginosiin. Aloitteen tekijä: Varia, Talvikkitien toimipiste VASTAUS VARIAN TALVIKKITIEN TOIMIPISTEEN ALOITTEESEEN KAHVILOISTA: Aloitteessa ehdotetaan Vantaalle lisää kahviloita. Nuoret kyllä tarvitsevat lisää paikkoja missä viettää aikaa. Joissakin nuorisotiloissa on kahvilatoimintaa ( Myyrmäen Arkissa kahvila arkisin, Tikkurilan Tonttulassa järjestövetoisena pienimuotoinen kahvila viikonloppuisin, Vernissassa lounaskahvila ja iltaisin kahvila tapahtumien yhteydessä ), mutta kahviloita tarvittaisiin lisää. Pienissä nuorisotiloissa ongelmana on kahvilatoiminnalle sopivien tilojen puuttuminen, hygieniamääräykset huomioiden. Nuorisopalvelut tulee selvittämään mahdollisuuksia perustaa kahviloita nykyisiin nuorisotiloihimme. Tikkurilan keskustan alueelta puuttuu avoin nuorisotila, kahvila on yksi vaihtoehto puutuvalle nuorisotilalle Tikkurilan keskustaan. Esimerkiksi oppilaskunnat voisivat olla kahvilatoiminnan järjestäjiä nuorisopalveluiden kumppaneina. Alueen nuorisotilaan kannattaa mennä käymään, ja ehdottaa kahvilan perustamista tilaan. Kahvilan ideointi tilan nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kanssa varmasti käynnistyy helposti, ja nuorisopalvelut suhtautuu hankkeisiin myönteisesti. Nuorisopalvelut/AT

11 5. NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT (2 aloitetta) Kaupunki tukemaan enemmän vuotiaiden nuorten kesätyöpaikkojen saamista. Perustelut: Nuoret tarvitsevat kokemusta työelämän pelisäännöistä ja oman talouden varhaisesta hallinnasta. Jatkon kannalta heille on myös tärkeää saada työtodistuksia, joiden avulla voi hakea myöhemmin töitä. Nuoret tarvitsevat myös mielekästä tekemistä pitkän kesäloman aikana, mikä tuo elämään säännöllisyyttä. Kesätöiden tekeminen kasvattaa myös vastuuntuntoa. Kaupunki voisi tukea yrityksiä, jotka antaisivat vuotiaille nuorille töitä. Tällaiset kesätyöpaikat voisi arpoa, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada kesätöitä. Tämä takaisi sen, että työpaikat eivät menisi pelkästään mm. alan opiskelijoille ja sukulaisille. Aloitteen tekijä: Peltolan koulu 7-9 Vantaan kaupunki tukee ja haluaa tukea entistä enemmän nuorten kesätyöpaikkojen saantia. Kesätöitä on vuosittain yli 400 nuorelle. Noin kolmannes tehtävistä on sellaisia, joihin voidaan ottaa vuotiaita. Valitettavan usein kesätyönkin edellytykset tai sisältö on sellainen, että tarvitaan ajokorttia tai alaan liittyviä opintoja, joita alle 17-vuotiaalla ei voi olla. Kaupungille on tärkeää tarjota kunta-alan ammatteihin opiskeleville harjoittelupaikkoja, joista on myös huutava pula. Tänä vuonna kaupunki lisäsi vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kesätyöllistämiseen varattua määrärahaa eurolla. Tällä rahalla voidaan palkata lähes 30 nuorta lisää kuukaudeksi työhön. Kuukauden työjakso on kaupungin näkemyksen mukaan kohtuullinen aika alle 17-vuotiaille, jotta kesällä jää aikaa myös lomailuun. Työtodistuksen voi saada myös TET-jaksosta. Näitä tutustumispaikkoja kaupunki haluaa tarjota vantaalaisille nuorille entistä enemmän. Jaksosta saatu todistus on hyvä meriitti työhakemuksessa. Nuorten kesätyöpaikkojen lisäämiseksi Vantaalla. Joitain perusteluja: - nuorille lisää kokemusta työelämästä (mm. positiivinen vaikutus työhön suhtautumiseen) - nuoret voisivat ansaita itse rahaa (ei tarvi aina pyytää vanhemmilta eli kasvattaa itsenäisyyteen ja mahdollinen myönteinen vaikutus talouteen kulutuksen ja verotuksen kautta) Joitain toteutusideoita: - kaupunki voisi järjestää enemmän erilaisia tapahtumia (näitä kaivattiin Vantaalle lisää) ja palkata nuoria töihin tapahtumiin (pelkkien vapaaehtoisten sijaan) - pidempiä kesätyöjaksoja voisi pätkiä lyhyemmiksi ja siten antaa paikkoja useammille nuorille (esim. 1kk + 1kk ennemmin kuin 2kk) Aloitteen tekijä: Tikkurilan lukio Vantaan kaupunki tukee ja haluaa tukea entistä enemmän nuorten kesätyöpaikkojen saantia.

12 Kesätöitä on vuosittain yli 400 nuorelle. Noin kolmannes tehtävistä on sellaisia, joihin voidaan ottaa vuotiaita. Valitettavan usein kesätyönkin edellytykset tai sisältö on sellainen, että tarvitaan ajokorttia tai alaan liittyviä opintoja, joita alle 17-vuotiaalla ei voi olla. Kaupungille on tärkeää tarjota kunta-alan ammatteihin opiskeleville harjoittelupaikkoja, joista on myös huutava pula. Tänä vuonna kaupunki lisäsi vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kesätyöllistämiseen varattua määrärahaa eurolla. Tällä rahalla voidaan palkata lähes 30 nuorta lisää kuukaudeksi työhön. Kuukauden työjakso on kaupungin näkemyksen mukaan kohtuullinen aika alle 17-vuotiaille, jotta kesällä jää aikaa myös lomailuun. Työtodistuksen voi saada myös TET-jaksosta. Näitä tutustumispaikkoja kaupunki haluaa tarjota vantaalaisille nuorille entistä enemmän. Jaksosta saatu todistus on hyvä meriitti työhakemuksessa.

13 6. KOULUN PIHA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN (5 aloitetta) Koulumme piha tarvitsee uusia leikkivälineitä, kuten keinuja, liukumäen, hiekkalaatikon ja koripallotelineen. Vanhat keinut ovat todella huonokuntoisia, eikä niitä ole riittävästi. Aloitteen tekijä: Jokirannan erityiskoulu 1-10 Odotetaan vastausta Päiväkummun koulun piha-alueen kunnostaminen. Pihaan toivotaan kiipeilytelineitä, liukumäkeä, hiekkalaatikkoa jne. Saman aloitteen oppilaskunta teki v Vaikuttaja-päivässä. Aloitteen tekijä: Päiväkummun koulu 0-5 Odotetaan vastausta Jokaisen koulun pihalle pitäisi saada rengaskeinu sekä jalkapallomaalit, joissa on rautaverkot. Perusteluja: Verkolliset maalit ovat innostavampia ja myös turvallisempia, koska palloa ei tarvitse niin usein hakea kentän ulkopuolelta. Keinuista voivat iloita kaikenikäiset. Molemmat välineet hyödyttävät myös lähialueen asukkaita, erityisesti lapsia ja nuoria. Aloitteen tekijä: Tarhapuiston koulu 1-6 Odotetaan vastausta Toivomme koulun pihaan edes kiipeilytelineen. Pihallamme on ainoastaan neljä keinua eikä mitään muuta! Aloitteen tekijä: Tuomelan koulu 1-6 Odotetaan vastausta Mårtensdals skolas uteplan borde sättas i skick. Den borde torrläggas eller dräneras och höjas. Nu samlas allt regnvatten och smältvatten i en stor grop i mitten av planen. Mårtensdals skola 0-6 Odotetaan vastausta

14 7. KOULURUOKA (11 aloitetta) Toivomme lisää rahaa kouluruokailuun Vantaan kouluissa. Aloitteen tekijä: Itä-Hakkilan koulu 1-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Kouluruokaa on parannettava ja monipuolistettava Kouluruuan yhteydessä tarjotaan liian usein porkkanaa. Myös jotkin ruokalajit, kuten puuro, toistuvat luokan oppilaiden mielestä liian usein. Varsinkin laktoositonta ruokavaliota noudattaville oppilaille tarjottavat maidottomat vaihtoehdot ovat usein pahoja. Etenkin maidoton seikastike on pahaa. Keitoissa on usein liian paksu liemi, tai liemeä ei ole jäljellä enää viimeisessä ruokavuorossa ruokaileville. Varsinkin siskonmakkarakeitto ja pinaattikeitto mielletään pahoiksi ruuiksi. Perunat ovat usein huonolaatuisia ja "kumisia". Luokan oppilaat ehdottavat, että salaatteja monipuolistetaan ja ruokia tehdään vaihtelevammiksi. Jälkiruokia toivotaan tarjolle useammin. Vaaleaa leipää tai sämpylöitä toivotaan tarjolle useammin. Juustoa toivotaan tarjolle useammin. Maidottomat ruuat toivotaan valmistettaviksi HYLA-maitoon veden sijaan. Omenoiden tilalle toivotaan muitakin hedelmiä. Mieliruokaa kuten spagettia ja jauhelihakastiketta, tortilloja sekä currykanaa ja riisiä toivotaan useammin. Joskus voisi olla tuoremehua. Halutaan mieluiten tavallista vehnäpastaa ja kuorittua riisiä. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan teemaviikkojen järjestämistä ruokalassa sekä ruokailutilan tekemistä viihtyisämmäksi. Aloitteen tekijä: Jokivarren koulu, 4-6 C -luokat Porkkana on suomalaisen ruokakulttuurin perusjuures. Puuro kuuluu kymmenen suosituimman kouluruoan joukkoon, joten silläkin ruokalajilla on omat kannattajansa. Kouluissa tarjotaan puuroa lounaalla korkeintaan kerran kuudessa viikossa. Perunat pyritään tarjoamaan kuoripäällisinä. Perunoiden laatu ja ominaisuudet johtuvat osaltaan syksyn sadosta, vuoden ajasta ja perunasadon laadusta. Perunoita valmistetaan kuhunkin ruokailuvuoroon erikseen, jolloin ne ovat laadultaan parhaita mahdollisia. Pastaruokia tarjotaan ravitsemussuosituksien mukaan korkeintaan kerran viikossa Kouluruokabudjetti on rajallinen, joten ruokalajit, kuten tortillat tai aterian lisät kuten täysmehu eivät hintansa vuoksi voi olla tarjolla kiertävällä ruokalistalla säännöllisesti. Kouluruokabudjetti ei riitä jälkiruokien tarjoamiseen. Runsaammat salaatit ovat myös rajallisten toteuttamismahdollisuuksien puitteissa. Vuonna 2009 Vantaan kaupungin yksi säästökohde oli kouluruokailun teemat, jotka poistettiin kouluruokalistalta. Saman aikaisesti leikkeleitä, kuten juustoja vähennettiin samasta syystä. Kouluruokailussa tarjottavien leipien tulee täyttää vähäsuolaisen ja runsaskuituisen (yli 6 g / 100 g) leivän kriteerit. Vaalea leipä täyttää harvoin näitä kriteerejä, jolloin se ei ole kouluruoaksi soveltuvaa.

15 Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Lisää rahaa kouluruokailuun. Kouluruokailuun pitäisi saada lisää rahaa, sillä keittäjien on todella vaikea tehdä ravitsevaa ja maukasta ruokaa nykyisillä määrärahoilla. Nikinmäessä ruoka on yleensä hyvää, mutta tiukan budjetin vuoksi keittoa tai puuroa on liian usein. Aloitteen tekijä: Nikinmäen opetuspiste 0-4 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Ruokaan liittyy myös Kuusikon koulusta valittu aloite, eli oppilaat kaipaavat kouluruokailun järjestämiseen lisää rahaa, jotta olisi mahdollista järjestää erilaisia teemaviikkoja, jolloin tarjottaisiin eri maihin tai tapahtumiin liittyviä erikoisruokia. Myös annosten rajoittamista pidettiin ikävänä asiana (montako palaa leipää tai muuta lisuketta voi ottaa). Aloitteen tekijä: Kuusikon koulu 1-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Vuonna 2009 Vantaan kaupungin yksi säästökohde oli kouluruokailun teemat, jotka poistettiin kouluruokalistalta. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut LISÄÄ VAROJA KOULURUOKAILUUN, JOTTA OPPILAAT SAAVAT LISÄÄ ENERGIAA TEHTÄVIEN TEKEMISEEN. Ruokailussa tarvitaan esim. monipuolisempaa ruokaa, leipää, useammin hedelmiä, salaattia, juureksia ja vihanneksia, myös pastaa, ruokajuomaksi myös mehua. TOTEUTUS: PIENI LOHKO VEROVAROISTA KOULU- RUOKAILUUN Aloitteen tekijä: Laajavuoren koulu 0-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Pastaruokia suositellaan tarjottavaksi korkeintaan kerran viikossa ja mehua ei suositella kouluruokailuun lainkaan. (Ravitsemissuositukset 2005). Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut KOULURUOKAILUN KEHITTÄMINEN VANTAAN KOULUISSA

16 Perusteluja: Määrärahojen supistuttua ruoan laatu on heikentynyt. Kouluaterian tulisi olla laadukas, sisältää kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa tulisi käyttää mahdollisimman paljon. Aterian raaka-aineiden tulisi olla ravintorikkaita ja terveellisiä, ei eineksiä eikä arominvahvennetta. Nykyisessä käytännössä ruokaa menee roskiin aivan liikaa. Pienikin satsaus kouluruokailuun parantaisi lasten ja nuorten jaksamista kouluruoka on yksi päivän pääaterioista sekä edesauttaisi terveellisen ja monipuolisen ravinnon ja ruokakulttuurin omaksumista; tulevaisuudessa säästöä terveydenhoitokuluissa! Ehdotuksia: KOULURUOKA MONIPUOLISEMMAKSI Kasvisruoka ja / tai tiettyä lihaa (esim. sika) korvaava ruoka proteiinipitoisemmaksi ja ravintorikkaammaksi. Kasvisruokaan lisää esim. tofua, soijaa ja erilaisia papuja. Lisää erilaisia ateriavaihtoehtoja ja esim. erilaisia teemapäiviä eri maiden ruokakulttuureista. Ruokaan ei tarvitse valmistusvaiheessa laittaa paljon suolaa, mutta pöydissä voisi olla esillä suola- ja pippuripurkkeja. Siten jokainen voisi maustaa ruoan makunsa mukaan. Lisää kasviksia myös perinteisiin ruokiin, esim. nakkikastike ei pelkkiä nakkeja, vaan nakkeja ja kasvisten kera. Ruokailuvälineet tulisi uusia säännöllisin väliajoin hygienian edistämiseksi. Samoin käyttöön käsien desinfiointiaine. Aloitteen tekijä: Mikkolan koulu, luokkien oppilaskunta Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Julkisten hankintakriteerien mukaan kotimainen tai lähiruoka ei voi olla hankintakriteerinä. Julkiset hankinnat kilpailutetaan ensisijaisesti hinnan perusteella. Ravitsemukselliset kriteerit (suolamäärä, rasvan laatu...) voidaan ottaa elintarvikkeita kilpailuttaessa huomioon. Eineksiä tarjotaan harvoin, tunnetuimmat einekset ovat lihapyörykät ja pinaattiletut, jotka ovat kymmenen suosituimman ruokalajin listalla. Natriumglutamaattia (E621) ei lisätä Vantaan kaupungin kouluruokaan. Kasvisruokaraaka-aineina käytetään erilaisia palkokasveja; papuja, soijatuotteita ja linssejä päivittäin. Tofutuotteet eivät mahdu kouluruokabudjettiin. Vuonna 2009 Vantaan kaupungin yksi säästökohde oli kouluruokailun teemat, jotka poistettiin kouluruokalistalta. Keväällä 2010 kaikissa Vantaan kaupungin Ateria- ja siivouspalvelujen toimintapisteissä otetaan käyttöön suolattomat pöytämyllymausteikot. Kouluruoka on sydänystävällistä ja vähäsuolaista. Perusmaut ovat mietoja, jotta kaikilla ruokailijoilla on mahdollisuus totutella uusiin makuihin. Kasvisten lisääminen kastikkeisiin on jakanut mielipiteet voimakkaasti kahtia. Suurin osa lapsista ei uskalla maistaa ruokalajia, missä on lihan/kalan joukossa vierasta raaka-ainetta - toisille tuttua kasvista. Tästä syystä kasvisten määrä kastikkeissa on toistaiseksi vähennetty. Tarjoiluottimet vaihdetaan säännöllisesti jokaisen tarjoiluastian mukana. Käsidesien käyttöönotosta vastaavat koulujen rehtorit. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut

17 Toivoisimme koulullemme monipuolisempaa ruokaa. Olisi mukavaa saada erilaisia perunoita eri ruokalajien yhteydessä, lisäksi hedelmien tarjontaa voisi olla enemmän. Lisää myös erilaisia ruokalajeja, joista sitten voisi valita. Mausteet voisivat olla esillä. Näin jokainen saisi itse maustaa oman ateriansa. Aloitteen tekijä: Pähkinärinteen koulu 1-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Kaikissa tarjoilulinjastoissa on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, perusruoka ja kasvisruoka, poikkeuksena koko Vantaan yhteiset teemapäivät- kasvisruokapäivät. Keväällä 2010 kaikissa Vantaan kaupungin Ateria- ja siivouspalvelujen toimintapisteissä otetaan käyttöön suolattomat pöytämyllymausteikot. Kouluruoka on sydänystävällistä ja vähäsuolaista. Perusmaut ovat mietoja, jotta kaikilla ruokailijoilla on mahdollisuus totutella uusiin makuihin. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Koulun ruoka: - laatu paremmaksi - liikaa kasvisruokaa - isompia annoksia Aloitteen tekijä: Varia, Ojahaantien toimipiste Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Vantaan kaupunki on sitoutunut ympäristömyötäisien toimintatapojen noudattamiseen. Kaikissa tarjoilulinjastoissa on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, perusruoka ja kasvisruoka, poikkeuksena koko Vantaan yhteiset teemapäivät- kasvisruokapäivät. Annoskoot ovat ravitsemussuosituksien mukaisia. Lounaan tulee kattaa % päivittäisen energian määrästä. Lisäenergiaa on saatavissa energialisäkkeen (perunan); leivän, levitteen ja maidon muodossa. Kaikkia ateriaosia voi ottaa lisää sovittujen pelisääntöjen mukaan - lautasmallin mukaisesti. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Laadukkaampaa ja maukkaampaa kouluruokaa. Lisää määrärahoja kouluruokailuun, lisärahalla saisimme myös monipuolisemmat kasvis- / erityisruokavaihtoehdot. Toivoisimme lisäksi useammin pehmeää leipää, vähemmän keittoja ja lisukkeita silloin tällöin. Aloitteen tekijä: Rajatorpan koulu 1-6

18 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Toive, että oppilaat voisivat vaikuttaa kouluruokailuun ja toivoa jotain ruokaa säännöllisesti kerran kahdessa viikossa tai harvemmin. Aloitteen tekijä: Vierumäen koulu, 1-6 Vallinojan opetuspiste 0-2 Kouluunne voidaan perustaa rehtorin toimesta ruokaraati, joka voi tehdä aloitteita ruokalistaan liittyen. Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Skolmaten - se smaklig ut - ej bara vegetarisk mat - saltet tillbaka - mera omväxling o. - färre soppdagar Aloitteen tekijä: Västersundoms skola 0-6 Pyrimme kehittämään ruokalajeja, jotta ruoka olisi houkuttelevan näköistä. Ruoan kuljetus vaikuttaa ruoan ulkonäköön. Viikottaisesta kasvisruokapäivästä on tehty poliittinen aloite koko Vantaan kouluruokailuun. Tällä hetkellä kasvisruokaa tarjotaan ainoana vaihtoehtona 4 kertaa kymmenen viikon aikana. Vantaan kaupungin kouluruokailussa on kokeilussa kaksi uutta kasvisruokalajia, kasvislasagnette ja soijakiusaus. Kasvisruokapäivästä on tehty aloite koko Vantaan kouluruokailuun. Kouluruoka on suosituksien mukaisesti vähäsuolaista. Keväällä 2010 kaikissa Vantaan kaupungin Ateria- ja siivouspalvelujen toimintapisteissä otetaan käyttöön suolattomat pöytämyllymausteikot. Perusmaut ovat mietoja, jotta kaikilla ruokailijoilla on mahdollisuus totutella uusiin makuihin. Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Kasvisruokapäivästä on tehty aloite koko Vantaan kouluruokailuun. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut

19 8. LIIKUNTA JA ULKOILU (6 aloitetta) Hakunilan urheilupuiston kehittäminen agility-rata uimahallin kehittäminen (lisää altaita, liukumäkiä, porealtaita) liikunnallinen seikkailupuisto karting-rata megazone jalkapallohalli tekojääkenttä Aloitteen tekijä: Hevoshaan koulu 0-6 VASTAUKSET: Kiitos aloitteestanne! Hakunilan keskustan asemakaavoitus on kesken. Suunnitelma luo edellytyksiä yksityisten toimijoiden liiketoiminta- ja kohennustoimenpiteille. Näiden toteutumiseen kaupunki ei kuitenkaan voi merkittävästi vaikuttaa. Maankäytön ja ympäristön toimia Jukka Peltomäki apulaiskaupunginjohtaja Hakunilan urheilupuiston aluetta kehitetään tulevina vuosina. Hakunilan uimahallin peruskorjaaminen ja laajentaminen alkaa kesäkuussa Uimahalliin rakennetaan muun muassa lämminvesi-monitoimiallas (esim. vesisuihkuja, poreita) sekä höyrysauna. Uimahalli avataan remontin jälkeen syksyllä Urheilupuiston jalkapallo-olosuhteita tullaan kehittämään ja alueelle rakennetaan myöhemmin myös pieni tekojää. Koiraharrastajien käytössä on Ojangon ulkoilualueen eteläosassa oleva koirien koulutusalue. Urheilupuistoalueelle ei ole suunnitteilla megazone-aluetta tai karting-rataa. Liikuntapalvelut Kivistöön pitäisi rakentaa iso urheilukeskus. Se kannustaisi nuoria ja vanhempiakin liikkumaan. Nuoret liikkuisivat eivätkä tuijottaisi televisiota ja tietokoneen ruutua. Kun urheilukeskus olisi lähellä, nuoret liikkuisivat enemmän. Urheilukeskus olisi hyvä tapa kuntoilla, liikkua ja siellä voisi tavata ystäviä sekä saada myös uusia. Sisään pääsystä ei myöskään pitäisi maksaa maltaita. Urheilukeskuksen pitäisi olla monipuolinen, jotta jokainen löytäisi itselleen sopivan lajin. Jotkut voisivat saada myös urheilukeskuksesta työpaikan, nuoretkin voisivat saada sieltä kesätyöpaikan. Urheilukeskuksessa voisi olla nuorisokahvila, jossa nuoret voisivat hengailla. Urheilukeskus voisi myös tuoda mainetta Kivistölle. Myös koulut voisivat pitää liikuntatunteja urheilukeskuksessa, jotta liikuntatunneista tulisi monipuolisempia. Kivistössä ei myöskään ole juuri mitään harrastusmahdollisuuksia ja urheilukeskus voisi tuoda niitä. Aloitteen tekijä: Kivistön koulu 1-6

20 Marja-Vantaalle on suunnitteilla iso urheilupuisto, johon rakennettaisiin tekonurmia, pienpelikenttiä, jäähalli, sisäliikuntahalli ja uimahalli. Urheilupuiston rakentaminen alkaa tämän hetken suunnitelmien mukaan vaiheittain vuonna Liikuntapalvelut Leppäkorven koulun viereiselle kentälle pukukopit. Nykyään esim. talvella joutuu luistimet laittamaan jalkaan istuen lumihangessa, koska ei ole mitään penkkejä saatika pukukoppia. Aloitteen tekijä: Leppäkorven koulu 0-5 Liikuntapalvelut selvittää mahdollisuutta tuoda Leppäkorven koulun kentälle penkit. Liikuntapalvelut Jalkapallohalli Länsimäkeen ja heti. Aloitteen tekijä: Länsimäen koulu, Pallas Rajakylän kentän jalkapallo-olosuhteita kehitetään tulevina vuosina. Olosuhteita voidaan parantaa esimerkiksi liikuntaseuran toteuttamalla tekonurmella. Elmon urheilupuistoon Koivukylään on suunniteltu jalkapallohallia. Liikuntapalvelut Me haluaisimme Seutulan-Kivistön alueelle leikkipuiston/ skeitti- ja rullaluistelupaikan. Perustelu: Haluaisimme leikki paikan koska tällä alueella ei ole leiki puistoa. Seutula-Kivistö alue kasvaa koko ajan ja leikkipuistot eivät riitä. Skeittipaikka on siinä mielessä hyvä, että nuorille tulisi enemmän tekemistä ja liikuntaa. Leikkipuisto taas on lapsille hyvää tekemistä. Hyvää tekemistä kaikille vapaa-ajan viettoon. (Liite 5.) Aloitteen tekijä: Seutulan koulu 0-6 Seutulan ja Kivistön alueen liikuntapalveluita tulevat parantamaan muun muassa Kenraalinpuiston kentän ja Marja-Vantaan urheilupuiston rakentaminen. Kenraalinpuiston kenttä on valmis syksyllä Skeitti- / rullaluistelupaikkaa on suunniteltu urheilupuistoon. Marja-Vantaan keskusta-alueelle on suunniteltu erilaisia lähiliikuntapaikkoja, muun muassa leikkipuistoja. Liikuntapalvelut Länsi-Vantaalle rakennettava sisäliikuntapaikka, jossa seuratoimintaan kuulumattomatkin voivat urheilla (sählyä, koripalloa, sulkapalloa jne.) Esimerkkipaikkoja ovat Helsingin Töölön Kisahalli ja Myllypuron Liikuntamylly.

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Päivitetty Rauman normaalikoulu

Päivitetty Rauman normaalikoulu Laadun kehittäminen arvioinnin perusteella: Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on löytää kehittämiskohteet Kehittämistoimet suunnitellaan Toteuttamisen toimenpiteistä ja ajankohdasta sovitaan Kunkin osa-alueen

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta Hämeenkylän koulun väistötilat 1.8.2017- Vanhempainilta 8.12.2016 Illan runko Klo 18-18.45 7.-9.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu aiheesta Klo 18.45-19.30 1.-6.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Kaupunkikokousehdotukset 2012, Pöllönkankaan koulu 1-6 lk. - Beyblade -areena luokkaan (22 ) - Uudet pulpetit luokkaan (4000 ) 2A

Kaupunkikokousehdotukset 2012, Pöllönkankaan koulu 1-6 lk. - Beyblade -areena luokkaan (22 ) - Uudet pulpetit luokkaan (4000 ) 2A Kaupunkikokousehdotukset 2012, Pöllönkankaan koulu 1-6 lk Luokka: 1A Ehdotukset (suluissa luokkien arvioimat kustannusarviot): - Koulun piha-alueelle mahdollisuus pelata sählyä kaukalossa, sekä jalkapalloiluun

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi 2015-16

METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi 2015-16 METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ Lukuvuosi 2015-16 Luokat ja henkilökunta Ensi lukuvuoden 4A ja 4B 5ABCDE laaja-alainen erityisopettaja Päivi Juustila englannin ja saksan opettaja teknisen työn opettaja koulunkäynnin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely 3/2016 yläkoulut Pitkäjärvi Pikkola Sariola Kangasala vastauslukumäärä 242 503 53 1.Syötkö kouluruokaa joka päivä? KYLLÄ

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan alakouluikäisille oppilaille. Iltapäiväkerho aloittaa toimintansa

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi Sivu 1/50 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi Sivu 2/50 2. Sukupuolesi Sivu 3/50 3. Syntymäaika Sivu 4/50 4. Rastita kaksi mielestäsi tärkeintä oppiainetta. Sivu

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v 665/001/2016 Sivistyslautakunta 29.11.2016 138 WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v. 2017 2018 Sisällysluettelo 1. Yhdenvertaisuuslaki 3 2. Ketä koskee, kenen on vastuu 3 3. Koulut ja

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 TORNION OAY:N TIEDOTE 4.4.2016 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 1. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ja Tasa-arvotyö on taitolaji -julkaisu 2. TVA-neuvottelijat 3. OPI-tiedote 4. Kevään

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot