VAIKUTTAJA-PÄIVÄÄN LÄHETETYT ALOITTEET SEKÄ VASTAUKSET. VASTATUT ALOITTEET (53 kpl):

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTTAJA-PÄIVÄÄN LÄHETETYT ALOITTEET SEKÄ VASTAUKSET. VASTATUT ALOITTEET (53 kpl):"

Transkriptio

1 VAIKUTTAJA-PÄIVÄÄN LÄHETETYT ALOITTEET SEKÄ VASTAUKSET VASTATUT ALOITTEET (53 kpl): 1. KOULULAISLIPPU (2 aloitetta) 2. KOULUTOIMINTA (5 aloitetta) 3. JULKINEN LIIKENNE (3 aloitetta) 4. KAHVILATOIMINTA (1 aloite) 5. NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT (2 aloitetta) 6. KOULUN PIHA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN (5 aloitetta) 7. KOULURUOKA (12 aloitetta) 8. LIIKUNTA JA ULKOILU (6 aloitetta) 9. NUORISOTILAT (3 aloitetta) 10. VÄLIPALAT (6 aloitetta) 11. YMPÄRISTÖ (8 aloitetta) VASTAUSTA ODOTTAVAT ALOITTEET (3 kpl)

2 1. KOULULAISLIPPU (2 aloitetta) Aloitteemme koskee kaupungin kustantamia koululaisbussilippuja. Nykykäytännön mukaan oppilas on oikeutettu bussilippuun, mikäli asuu yli viiden kilometrin päässä koulustaan. Ehdotamme, että kaupunki kustantaisi jokaiselle peruskoulun luokan oppilaalle kaupungin sisäisen bussilipun, joka olisi voimassa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä lukuvuoden ajan. Perustelemme aloitettamme seuraavilla seikoilla: nuoret voisivat tehdä kouluajan ulkopuolisia harrastusmatkojaan ilman aikuisten tarjoamia autokyytejä nykyistä helpommin. Bussien iltainen käyttöaste paranisi nykyisestä, ilman, että kapasiteettia tarvitsisi nykyisestä lisätä. Nuoret opetettaisiin pienestä pitäen joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä tulevaisuudessa vähentäisi ympäristön rasitusta henkilöautoilun vähentyessä. Aloitteen tekijä: Helsinge skola 7-9 Ert förslag om att staden skulle bekosta samtliga elever i åk 5-9 bussbiljetter utan tidsbegränsning är väl motiverat och idén i sig är god. Att bevilja biljetter till en så stor mängd elever skulle dock bli väldigt dyrt. Detta läsår har 1006 elever i åk 5-9 beviljats bussbiljett för skoldagen, vilket kostar staden ca Ifall samtliga elever i åk 5-9 hade beviljats biljett utan tidsbegränsning skulle antalet biljetter blivit omkring , vilket skulle ha kostat ca Tyvärr är Ert goda förslag därmed för närvarande för dyrt att förverkligas. Aloitteenne kaupungin sisäisten bussilippujen myöntämisestä kaikille Vantaan 5-9-luokkalaisille on perusteluiltaan erinomainen ja kannatettava. Bussilippujen myöntäminen niin suurelle oppilasmäärälle olisi kuitenkin hyvin kallista. Tälle lukuvuodelle luokkalaiselle on myönnetty kaupungin sisäinen koululaislippu. Tämä maksaa kaupungille noin Jos kaikki noin oppilasta luokilla 5-9 saisivat kokopäivälipun se maksaisi kaupungille noin Ehdotuksenne on, ikävä kyllä, näillä näkymin liian kallis toteutettavaksi. Sivistystoimi Ilmaiset bussimatkat klo 7-9 välillä vantaalaisille koululaisille koulupäivien aikana Aloitteen tekijä: Rajakylän koulu 1-6 Aloite ilmaisista bussimatkoista kaikille oppilaille kello 7-9 on ajatuksena kannatettava, mutta koska ainakaan tällä hetkellä ei ole sellaista lippuratkaisua joka rajoittuisi niin lyhyelle ajalle kaikille oppilaille pitäisi myöntää oppilasliput koko koulupäivälle. Tämä olisi erittäin kallista ja täten tällä hetkellä valitettavasti mahdotonta toteuttaa. Sivistystoimi

3 2. KOULUTOIMINTA (5 aloitetta) Lisää TET -jaksoja yläkouluun Nuorten pitää saada lisää työkokemusta, jotta he saavat paremman käsityksen työelämästä. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi lisäämällä yläkoulun työelämään tutustumisjaksoja. Sen kautta nuoret luovat helpommin suhteita, jotka mahdollistavat esimerkiksi kesätöiden saamisen. Haluamme, että kahdeksasluokkalaiset saavat viikon mittaisen TET jakson ja yhdeksäsluokkalaiset kaksi kahden viikon mittaista TET jaksoa. Aloitteen tekijä: Simonkylän koulu 5-9 Kiitos Vaikuttaja-päivään valmistelemastanne aloitteesta! TET-jaksojen lisääminen kouluun on tärkeä aihe, joka on tullut esiin myös erilaisissa nuorille suunnatuissa kyselyissä. Muun muassa Taloudellisen Tiedotustoimisto TATn toteuttaman Nuorisotutkimuksen perusteella nuoret haluaisivat saada koulun kautta enemmän tietoa ja kokemusta työelämästä. Vantaalla kahdeksannen luokan TET-jaksoja on jo toteutettu Veromäen ja Jokirannan kouluissa. Perusopetuksen johtoryhmän tekemällä päätöksellä koulu voi halutessaan toteuttaa yhdeksännen luokan TETin lisäksi myös 2 5 -päivän mittaisen TET-jakson kahdeksannella luokalla. Kahdeksannen luokan TET-jakson toteuttamisesta tekee lopullisen päätöksen koulun rehtori. Yhdeksännelle luokalle ei lisätä toista kahden viikon mittaista TET-jaksoa Lisää resursseja taito- ja taideaineisiin Aloitteen tekijä: Hiekkaharjun koulu 1-6 Kiitos Vaikuttaja-päivään valmistelemastanne aloitteesta! Oppituntien määrä Opetushallituksen pääjohtajan johdolla on työskennellyt valtakunnallinen työryhmä, jonka tehtävänä on ollut antaa esitys perusopetuksessa opetettavista oppiaineista ja niiden tuntimääristä. Valitettavasti esityksen sisältö ei vielä ole tiedossa, mutta valmistelutyön aikana on paljon puhuttu siitä, että taito- ja taideaineiden opetusta tulisi lisätä. Jos työryhmä tätä esittää ja asia lakiin kirjataan, niin silloin aloitteessa esittämänne toive toteutuu lähivuosina ei ainoastaan Vantaalla vaan koko Suomessa. Oppimateriaalit Oppitunneilla käytettävistä materiaaleista te voitte esittää toiveita koulun rehtorille. Hän päättää siitä, miten ja mihin tarkoitusiin koulun toimintaan saatuja rahoja käytetään. Kerhot Vantaa on saanut valtiolta erityistä rahaa kerhotoiminnan kehittämiseen. Te voitte esittää rehtorille, että teidän koulunne hakee tätä rahaa taito- ja taideainekerhojen perustamiseen.

4 Rahankeräys hyväntekeväisyyteen, esim. Unicefille, Haitin tai Chilen maanjäristysalueille. Perustelu: Meillä on kaikki aika hyvin, mutta viimeaikaisten maanjäristysalueiden lapsilla ei ole. Ehdotus siihen, miten toimitaan: Kaupunki hakisi yhteisen keräysluvan kaikille kouluille, joissa oppilaskunnan hallitukset organisoisivat keräyksen järjestämisen. Kaupunki voisi myös hankkia pahvisia keräyslippaita, jotka toimitettaisiin kouluille keräystä varten. Hyväntekeväisyyskohde päätettäisiin esim. nuorisovaltuuston kokouksessa. Aloitteen tekijä: Mikkolan koulu 1-5 Kiitos tärkeästä kannanotosta ja aloitteesta! Jokainen koulu voi halutessaan järjestää omalla koulullaan ja koulun lähialueella lipaskeräyksen. Oppilaskunnan hallitus voi hyvin tehdä aloitteen keräyksen järjestämisestä ja ehdottaa sopivaa keräyskohdetta. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja tai muu kokouksessa sovittu henkilö vie asian koulun rehtorille ja kysyy hänen mielipidettään keräyksen järjestämisestä. Jos idea on myös kouluhenkilökunnan (rehtori ja opettajakunta) mielestä hyvä, voidaan keräys toteuttaa. Suomen UNICEFILLA tai esimerkiksi Suomen Punainen Ristillä on voimassaolevat keräysluvat, jolloin kaupungin ei tarvitse erikseen keräyslupaa kouluille anoa. Keräyksen järjestämisestä: 1. Soitto Suomen UNICEFIN vaihteeseen: Vaihteesta pyydetään yhdistämään koulutoimeen. 3. Kerrotaan, että halutaan osallistua lipaskeräykseen. Unicefin henkilöt tarvitsevat tiedon siitä kuinka monta luokkaa (tai oppilasta) keräykseen osallistuu. 4. Unicefin koulutoimesta on myös hyvä kysyä neuvoa miten keräys käytännössä järjestetään. Se tiedetään ettei kauppojen sisälle saa mennä rahaa keräämään tai käydä soittamassa ihmisten ovikelloja. 5. Jos keräys koululla järjestetään, on siitä hyvä tehdä koteihin tiedote. Näin ollen kodit voivat halutessaan antaa lapsille rahaa, jotta he voivat osallistua keräykseen. Sivistystoimi, perusopetuksen tulosalue/lk Vantaan kaupungin ehkä merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka. Vantaalaiset oppilaat ja opiskelijat pääsevät vain kerran opiskeluaikanaan ilmaiseksi (yleensä peruskoulun 1. luokalla) tiedekeskukseen. Muista vierailuista pitää maksaa täysi hinta. Sisäänpääsymaksu tiedekeskukseen on kallis (12 euroa). Länsimäen koulun oppilaskunta esittää, että peruskoululaiset saisivat käydä Heurekassa kolme kertaa ilmaiseksi ja lukio sekä ammattioppilaitosten opiskelijat vähintään kerran ilmaiseksi opiskeluaikanaan. Tällä tavalla tiedekeskuksen toiminta ja näyttelyt tulisivat paremmin tunnetuksi vantaalaisten nuorten parissa. Lisäksi vierailut tukisivat erinomaisesti vantaalaisten nuorten opiskeluja ja oppimista. Myös tiedekeskuksen tulevaisuutta aloite palvelisi hyvin. Todennäköisesti monet nuoret vierailisivat aikuisina useammin Heurekassa. Aloitteen tekijä: Länsimäen koulu, Ylläs

5 VASTAUKSET: Heurekan vastaus tiedekeskuksen ilmaiskäyttöä koskevaan aloitteeseen TIEDEKESKUS HEUREKAN ILMAISKÄYTTÖ Länsimäen koulu on tehnyt aloitteen, että (vantaalaiset?) peruskoululaiset saisivat vierailla Heurekassa kolme kertaa maksutta koulunkäyntinsä aikana, jotta tiedekeskus tulisi paremmin tutuksi. Valitettavasti ehdotusta ei ole mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta. Heurekaa ylläpitää kymmenen taustayhteisön perustama Tiedekeskussäätiö. Säätiö joutuu vuosittain hankkimaan merkittävän osan tuloistaan vapailta markkinoilta. Viime vuonna tämä osuus oli peräti 46,2 % säätiön kokonaisbudjetista. Vantaan kaupunki tuki Heurekaa 31,8 % osuudella ja opetusministeriö 22,0 % osuudella. Heurekan saama julkinen tuki perustuu siihen, että Heureka itse hankkii näin merkittävän osuuden tuloistaan omalla toiminnallaan. Omista tulolähteistä pääsylipputulot on ylivoimaisesti tärkein: vuonna 2009 pääsyliput kattoivat 21,2 % tiedekeskuksen toimintamenoista. Näissä olosuhteissa Heureka ei kykene tarjoamaan koululaisille ilmaista sisäänkäyntiä, joskin koululaislipun hinta (8 euroa peruspaketista) on vahvasti alennettu suhteessa normaalihintaisiin pääsylippuihin. Erikoishintaisen pääsylipun lisäksi Tiedekeskussäätiö on omalla päätöksellään ja kustannuksellaan tarjonnut vantaalaisten koulujen ensiluokkalaisille ilmaisen tutustumiskäynnin Heurekaan. Tämä on ollut eräänlainen kädenojennus ja kiitos säätiön merkittävälle rahoittajalle. Ilmaisryhmän laajentamiseen ei ole edellytyksiä ilman erillistä kompensaatiota. Heureka pyrkii mielellään edesauttamaan koulujen tiedekeskuskäyttöä, mutta mieluummin niin että etsimme tukijoita jotka voivat tukea luokan vierailua. Tällaisia tahoja voivat olla mm. paikallinen Lions- tai Zonta-klubi, paikallinen yritys tai järjestö. Osallistumalla rahoituksen löytämiseen koululuokkakin saa merkittävää koulutusta yhteiskunnalliseen toimintaan ja kansalaisyhteiskunnan rakenteisiin. Sivistystoimen vastaus Heurekan ilmaiskäyttöä koskevaan aloitteeseen Kiitos kannanotosta ja hyvästä aloitteesta. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on Suomessa oikeus saada maksutonta perusopetusta. Opetuksen lisäksi kouluruokailu, oppikirjat ja muut oppimateriaalit sekä työvälineet ja tarvikkeet ovat Suomessa maksuttomia toisin kuin monissa muissa maissa. Oppilaalle kuuluvat myös maksuttomat oppilashuollon palvelut. Niin ikään lukioissa ja ammattiopistossa koulutus on maksutonta, mutta oppimateriaalikustannuksista huolehtivat opiskelijat itse. Virallisen tilaston ( ) mukaan Vantaalla oli lukuvuonna suomenkielisessä peruskoulussa opiskelevaa, 3497 suomenkielisessä lukiossa opiskelevaa ja 2773 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa lasta ja nuorta. Tämän lisäksi ruotsinkielisissä peruskouluissa opiskelee 754 oppilasta ja lukiossa 116 opiskelijaa. Mikäli 12 euron hintaiset sisäänpääsymaksut Heurekaan kustannettaisiin oppilaille keskitetysti kolme kertaa perusopetuksen aikana ja kerran toisen asteen opintojen aikana, olisivat kulut lähellä miljoonaa euroa. Mikäli kokonaissumma lasketaan 8 euron hintaisen koululaislipun mukaan, olisivat kustannukset silti lähes euroa. Tämä tulisi niin kalliiksi, että sen toteuttaminen on tällä hetkellä mahdotonta. Koulun tai oppilaitoksen rehtori kuitenkin päättää siitä, miten ja mihin tarkoituksiin koulun tai oppilaitoksen toimintaan saatuja rahoja käytetään. Oppilaat voivat esittää toiveensa maksuttomien vierailujen lisäämisestä oman koulunsa rehtorille. Myös oppilaskunnat voivat järjestää tempauksia, joiden kautta kerätään rahaa esimerkiksi Heureka-käyntiä varten. Vaikka toiveen toteuttaminen suoraan ei ole mahdollista, toivomme silti antoisia käyntejä Heurekaan myös tulevaisuudessa.

6 Koulupsykologit Yhä useampi nuori sairastaa masennusta ja kärsii muistakin psyykkisistä ongelmista. Nuoret tarvitsevat apua näihin ongelmiin. Kaikissa kouluissa ei ole koulupsykologia, joten nuoren avun saanti on vaikeaa. Yksityisellä puolella psykologit ovat kalliita ja kaikilla ei ole varaa siihen. Opiskelijalle voi olla iso kynnys mennä puhumaan koulupsykologille. Sitä voidaan pitää nolona. Koulupsykologia mainostetaan usein, että jos sinulla on ongelmia voit mennä puhumaan koulupsykologille, jo asian kertomisessa on parantamisen varaa. Jos nuoret saisivat muutettua mielikuvaa koulupsykologista, olisi nuoren helpompi mennä puhumaan hänelle. Koulupsykologien pitäisi olla yhtä helposti lähestyttävissä kuin terveydenhoitajien. Koulupsykologin olisi hyvä olla kiinteä osa työyhteisöä, jolle opiskelijan on helppo kertoa huolensa. Osassa kouluissa ei ole omaa koulupsykologia, eikä silloin nuorella ole edes mahdollisuutta saada apua ilmaiseksi ja joka päivä, jos sitä tarvitsee. Jos koulupsykologeja olisi enemmän ja helpommin lähestyttävissä, voitaisiin ennaltaehkäistä nuorten masennusta ja sen aiheuttavia ongelmia tulevaisuudessa. Koulupsykologeilla on yleensä vastuulla 2-4 koulua, jolloin kontakti oppilaisiin jää pinnalliseksi. He ovat tavattavissa kouluilla harvoin. Sotungin lukion oppilaskunnan puolesta, Tessy Tillander Ville Koho Aloitteen tekijä: Sotungin lukio, oppilaskunta Vastaus Sotungin lukion oppilaskunnan aloitteeseen liittyen lukiopsykologien määrään ja lähestyttävyyteen Kiitos aloitteestanne, joka koski koulupsykologipalveluita. Aloite osoittaa, että koette kyseisen palvelun olemassaolon tärkeäksi. Toisen asteen koulutuksessa, esim. lukioissa, psykologipalvelun järjestäminen oppilaitoksessa ei ole lakisääteistä, mutta Vantaan kaupunki on halunnut tarjota lukio-opiskelijoille tätä palvelua ja perustanut ensimmäisen lukiopsykologiviran vuonna Toinen lukiopsykologivirka perustettiin vuonna Opiskelijoita yksittäisen työntekijän alueella on Vantaalla tällä hetkellä noin 1500 ja kumpikin lukiopsykologi työskentelee kahdessa lukiossa. Yhden lukion osalta lukiopsykologin sijasta opiskelijoiden tukipalvelu on järjestetty muulla tavoin lukion sisäisin järjestelyin. Hyvä toiveenne oli, että koulupsykologi olisi yhtä helposti tavoitettavissa kuin terveydenhoitaja. Tällä hetkellä yhden terveydenhoitajan opiskelijamäärä lukioissa pyritään rajaamaan opiskelijaan, joten terveydenhoitajan työalue on hieman pienempi. Lukiopsykologit ovat kuvanneet tämänhetkistä työskentelyään lukioissa seuraavasti: "Lukiopsykologin luokse opiskelija pääsee parhaiten varaamalla tapaamisajan. Ajan voi varata oppilaitoksen jonkun muun työntekijän (esim. terveydenhoitaja) kautta, jonka kanssa tilannetta on jo mietitty tai tarvittaessa ajanvarauksen voi tehdä suoraan lukiopsykologilta. Helpoiten lukiopsykologin tavoittaa puhelimitse (esim. tekstiviestillä). Vähemmän kiireellisessä asiassa yhteydessä voi olla Wilma-viestinkin kautta.

7 Asiakasajan saa yleensä suhteellisen nopeasti. Parhaimmillaan ajan saa samalle päivälle. Jos asiakaskäynneissä on ruuhkaa, aika saattaa mennä joskus parin kolmen viikon päähän. Koulutilojen niin mahdollistaessa lukiopsykologilla saattaa olla myös erillinen, säännöllinen viikoittainen päivystysaika, jolle opiskelija voi tulla käymään ilman ajanvarausta. Selkeissä kriisitilanteissa lukiopsykologi pyrkii järjestämään ajan opiskelijan tapaamiseen heti. Lukiopsykologisen työn ja käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta opiskelijat ovat kyllä löytäneet tiensä lukiopsykologille! Se, ettei lukiopsykologi ole yhteisössä näkyvillä, voi johtua osin siitä, että hän on kiinni asiakastyössä. Asiakastyö koostuu neuvonnasta, opiskelijan tilanteen kartoituksesta ja alustavasta arvioinnista sekä tukityöskentelystä. Terapia-/hoitotyötä lukiopsykologi ei tee, vaan ohjaa nuorta tarvittaessa, esim. hoitoa vaativassa masennuksessa, koulun ulkopuolisiin hoitotahoihin. Nykytilanteessa hoitotahot ovat kuitenkin kovasti kuormittuneet, jonot niihin ovat pitkät. Tästä johtuen lukiopsykologi saattaa joutua pitkäänkin tukemaan opiskelijaa, joka odottelee aikaa hoitotaholle. Tämä luonnollisesti osaltaan vähentää lukiopsykologin mahdollisuutta olla kiinteä ja näkyvä osa koulu- ja työyhteisöä. Ennaltaehkäisevämpi ote on kuitenkin jo nyt luonnollinen ja myönteinen osa lukiopsykologin työtä. Siksi toiveenne helposta lähestyttävyydestä on kaikin tavoin kannatettava, ja sitä pyritään jatkossa resurssien puitteissa huomioimaan lukiopsykologisen työn suunnittelussa." Lukioiden opiskelijahuollon, johon lukiopsykologienkin työ kuuluu, kehittäminen on Vantaalla yksi tärkeistä kehittämiskohteista. Opiskelijoiden tukiprosesseja on viime vuosina parannettu, jotta opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja muut ongelmat voitaisiin havaita mahdollisimman varhain ja antaa oikeanlaista tukea. Erityisen tuen ja opiskelijahuollon henkilöstöä on lisätty lukioihin viime vuosina: kaksi erityisopettajaa ja toinen lukiopsykologi on aloittanut lukioissa, samoin kuraattoripalvelut on aloitettu. Lukioiden opiskelijahuoltoryhmille on järjestetty koulutusta. Vuoden 2010 tavoitteena on edelleen erityisen tuen käytänteiden vakiinnuttaminen. Parhaillaan laaditaan Vantaan lukioiden yhteistä opiskelijahuollon käsikirjaa, jotta opiskelijoiden tukeminen toimisi kaikissa lukioissa entistä paremmin ja yhdenmukaisemmin. Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja

8 3. JULKINEN LIIKENNE (3 aloitetta) Bussien 55 ja 35 lähtöaikaa Varistosta ja Kaivokselasta tulisi siirtää 10 minuutilla eteenpäin nykyisestä erityisesti iltapäivisin klo välisenä aikana. Perustelut: Koulupäivämme päättyy klo 13, 14, tai 15. Tällöin oppilaat eivät ehdi busseihin, jotka lähtevät tasalta. Koulumme oppilaat lienevät kuitenkin kyseisten linjojen suurin käyttäjäryhmä koulumme lähettyvillä kyseisinä aikoina. Siksi olisi hyvä, että oppilaat myös ehtisivät busseihin. Tämä rauhoittaisi myös viimeisiä oppitunteja, kun oppilaat eivät koko ajan anelisi opettajaa päästämään aikaisemmin, että ehtii bussiin. Aloitteen tekijä: Hämeenkylän koulu 7-9 Länsi-Vantaan julkisen liikenteen parantaminen - Länsi-Vantaalla tarvitaan parempia sisäisiä bussilinjoja ja nykyisille linjoille lisävuoroja - Bussit kulkevat heikosti iltaisin ja viikonloppuisin jolloin nuoret liikkuvat eniten - Julkinen liikenne auttaa nuorten itsenäistymistä, koska se poistaa riippuvuutta autoista (vanhemmista) - Nuorena opittu julkisen liikenteen käyttö auttaa julkisen liikenteen käyttöä aikuisiässä (ympäristöteko) Aloitteen tekijä: Kilterin koulu 7-9 Aloitteemme on bussiliikenteeseen liittyvä eli Espoon ja Vantaa väliset linjat pitäisi saada toimivammiksi esim. vuoroja lisäämällä (510 ja 530) ja niiden tulisi kulkea myöhempään. Aloitteen tekijä: Vaskivuoren lukio VASTAUS JULKISTA LIIKENNETTÄ KOSKEVIIN (3) ALOITTEISIIN: Vaikuttaja-päivä Vantaan koululaisten tekemät aloitteet joukkoliikenteen kehittämiseksi On hienoa saada koululaisilta rakentavaa palautetta ja hyvin perusteltuja ideoita Vantaan joukkoliikennepalvelujen kehittämiseksi. Koululaiset ovat HSL:lle tärkeä asiakasryhmä. Kilterin koulun 7 9 -luokkalaiset totesivat aloitteessaan, että julkinen liikenne auttaa nuorten itsenäistymistä, koska se poistaa riippuvuutta autoista (vanhemmista) ja toisaalta nuorena opittu joukkoliikenteen käyttö auttaa pysymään joukkoliikenteen asiakkaana myös aikuisiässä (ympäristöteko). Näistä tärkeistä oivalluksista olemme koululaisten kanssa aivan samaa mieltä. HSL pyrkii tarjoamaan koululaisille sellaiset joukkoliikennepalvelut, että myös vartuttuaan suurin osa heistä haluaa pysyä joukkoliikenteen kanta-asiakkaina. HSL:lle osoitetuissa aloitteissa toivottiin mm. parempaa palvelutasoa ilta- ja viikonloppuliikenteeseen. Aloitteiden laatijat ovat oikeassa, joukkoliikenteen on voitava vasta kysyntään myös vapaa-ajalla. Valitettavasti HSL joutuu suunnittelemaan tarkasti, miten kertyvät lipputulot käytetään niin, että mahdollisimman moni hyötyy hyvästä joukkoliikennepalvelusta vähintäänkin arjen työ- ja koulumatkaliikenteessä koko HSLalueella. Nykyisin noin puolet joukkoliikennepalvelujen kustannuksista katetaan lipputuloilla. Toisen puoliskon maksavat HSL-alueen asukkaat kunnallisverojen kautta (kaupunkien maksama tuki HSL:lle). Rohkaisemmekin Van-

9 taan koululaisia tekemään esityksen joukkoliikennepalvelujen parantamisesta myös Vantaan kaupungin päättäjille ja pyytämään päättäjiä ohjaamaan entistä enemmän varoja Vantaan joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi. Tärkeä osa joukkoliikenteen käyttöä ovat nykyään sähköiset aikataulu- ja reittipalvelut, joiden avulla joukkoliikenteen käyttö on mahdollisimman helppoa. HSL:n tarjoamat Reittiopas (www.reittiopas.fi) ja Omat lähdöt (www.omatlahdot.fi) -palvelut ovat erinomaisia internet-palveluita, joita voi käyttää myös kännykällä. Niiden avulla joukkoliikenteen käyttö helpottuu silloinkin, kun vuoroväli on tavallista pidempi ja on etsittävä esimerkiksi vaihtoehtoisia yhteyksiä. Länsi-Vantaan liikenne muuttuu huomattavasti syksyllä 2014, kun Kehäradan liikennöinti alkaa. Silloin suuri osa Vantaan bussilinjoista muutetaan nk. liityntälinjoiksi, jotka alkavat kulkea Kehäradan asemien ja eri kaupunginosien välillä. Kehäradan myötä pidemmät matkat Vantaan sisällä ja mm. Helsingin suuntaan tehdään nykyistä useammin junalla. Liityntäliikenne merkitsee uusia sisäisiä bussilinjoja ja tarjonnan parantumista. Koska liityntälinjat ovat nykyisiä lyhyempiä, paranee liikenteen täsmällisyys ja bussit kulkevat entistä paremmin aikataulun mukaisesti. Lisäksi bussilinjojen liikennöintiaikoja pidennetään iltaisin. Kehärata valmistuu ja tuo mukanaan linjastomuutoksia melko pian. Siksi, ja toisaalta taloudellisten resurssien rajallisuuden takia, ei ole enää tarkoituksenmukaista perustaa kokonaan uusia linjoja [Kilterin koulun 7 9 luokkalaiset]. Uudet linjat jouduttaisiin Länsi-Vantaalla lopettamaan pian niiden liikennöinnin aloittamisen jälkeen. Valitettavasti on myönnettävä, että yksi ikäluokka koululaisia ehtii vielä kulkea koko yläkoulun läpi, ennen kuin Kehäradan tuomat linjastomuutokset otetaan käyttöön. Poikittaisliikenne mm. linjoilla 510 ja 530 on viime aikoina selvästi eniten kasvanut joukkoliikenteen osa-alue. Sen kysyntä kasvaa edelleen. Myös liikenteen painopiste on siirtynyt yhä myöhemmäksi iltaan. Näin ollen linjoja 510 ja 530 koskeva aloite palvelutason parantamiseksi on perusteltu [Vaskivuoren lukio]. Tarjonnan lisäys ja liikennöintiajat ovat asioita, joihin panostamme HSL:ssä joka vuosi aikatauluja muutettaessa. Kun kuitenkin tilanne on samankaltainen joka puolella pääkaupunkiseutua, ei palvelutasoparannuksia valitettavasti saada samanaikaisesti monella suunnalla [kaikki aloitteet]. Linjat 51, 53 ja 55 on suunniteltu kulkemaan mahdollisimman tasaisesti toistensa suhteen. Erityisesti linjat 51 ja 55 on suunniteltu siten, etteivät ne ajaisi peräkkäin. Linjan 35 reitin varrella on kuusi koulua, joita linja palvelee. Tärkein näistä on Kaivokselan koulu, jossa on alakoulun oppilaita ja erityisopetusta. Muiden koulujen oppilaat ovat yläkoulu- ja lukioikäisiä. Linjan 35 aikataulu on laadittu siten, ettei kukaan oppilas joutuisi odottamaan bussia 20 minuuttia enempää. Linjalle on hiljattain lisätty kolmas auto. Koska linjaa 55 ja 35 koskevat aloitteet [Hämeenkylän koulun 7 9 -luokkalaiset] vaikuttaisivat monen koulun oppilaiden liikkumiseen ja useaan bussilinjaan, ei sinänsä hyvin perusteltujen aloitteiden toteuttaminen ole helppoa. Osittain se on jopa mahdotonta ilman selkeästi nykyistä suurempaa rahallista panostusta liikenteeseen. Teemme HSL:ssä kuitenkin parhaamme yhdessä Vantaan koulutoimen kanssa palvellaksemme koululaisia niin hyvin kuin mahdollista. Käsittääksemme olemme vuosittain saaneet, joskin pienin askelin, parannusta koululaisten kokemiin epäkohtiin bussiliikenteessä. Turvallisia ja hyviä matkoja joukkoliikenteen parissa toivottaen, Ville Lehmuskoski joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Leo Kallionpää linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmän päällikkö Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö

10 4. KAHVILATOIMINTA (1 aloite) Vantaalle enemmän kahviloita, koska nuorilla ei ole tarpeeksi paikkoja missä viettää aikaa. Kahvila voisi myös olla suhteellisen halpa ja sieltä voisi ostaa myös ruokaherkkuja yms. Kahvila olisi siisti ja mukavanoloinen. Siellä voisi tehdä myös läksyjä. Vantaan nykyiset kahvilat sijaitsevat ostoskeskuksissa ja olisi mukavaa olla pelkässä kahvilassa. Jotkut ihmiset ovat vallanneet nuorisotalot ja siksi sinne on hankala päästä. Muutenkin usein nuorisotalot ovat täynnä eikä ole muuten muuta paikka minne mennä. Eikä joulukuussa ole kiva jäätyä kavereiden kanssa ulkona. Pizzeria ja muut pikaravintolat ovat huonoja vaihtoehtoja jokapäiväiseen sosiaaliseen kanssa käymiseen, koska muuten meistä tulisi lihavia. Täten ehdotamme: Vantaalle lisää kahviloita etenkin pieniin kaupunginosiin. Aloitteen tekijä: Varia, Talvikkitien toimipiste VASTAUS VARIAN TALVIKKITIEN TOIMIPISTEEN ALOITTEESEEN KAHVILOISTA: Aloitteessa ehdotetaan Vantaalle lisää kahviloita. Nuoret kyllä tarvitsevat lisää paikkoja missä viettää aikaa. Joissakin nuorisotiloissa on kahvilatoimintaa ( Myyrmäen Arkissa kahvila arkisin, Tikkurilan Tonttulassa järjestövetoisena pienimuotoinen kahvila viikonloppuisin, Vernissassa lounaskahvila ja iltaisin kahvila tapahtumien yhteydessä ), mutta kahviloita tarvittaisiin lisää. Pienissä nuorisotiloissa ongelmana on kahvilatoiminnalle sopivien tilojen puuttuminen, hygieniamääräykset huomioiden. Nuorisopalvelut tulee selvittämään mahdollisuuksia perustaa kahviloita nykyisiin nuorisotiloihimme. Tikkurilan keskustan alueelta puuttuu avoin nuorisotila, kahvila on yksi vaihtoehto puutuvalle nuorisotilalle Tikkurilan keskustaan. Esimerkiksi oppilaskunnat voisivat olla kahvilatoiminnan järjestäjiä nuorisopalveluiden kumppaneina. Alueen nuorisotilaan kannattaa mennä käymään, ja ehdottaa kahvilan perustamista tilaan. Kahvilan ideointi tilan nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kanssa varmasti käynnistyy helposti, ja nuorisopalvelut suhtautuu hankkeisiin myönteisesti. Nuorisopalvelut/AT

11 5. NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT (2 aloitetta) Kaupunki tukemaan enemmän vuotiaiden nuorten kesätyöpaikkojen saamista. Perustelut: Nuoret tarvitsevat kokemusta työelämän pelisäännöistä ja oman talouden varhaisesta hallinnasta. Jatkon kannalta heille on myös tärkeää saada työtodistuksia, joiden avulla voi hakea myöhemmin töitä. Nuoret tarvitsevat myös mielekästä tekemistä pitkän kesäloman aikana, mikä tuo elämään säännöllisyyttä. Kesätöiden tekeminen kasvattaa myös vastuuntuntoa. Kaupunki voisi tukea yrityksiä, jotka antaisivat vuotiaille nuorille töitä. Tällaiset kesätyöpaikat voisi arpoa, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada kesätöitä. Tämä takaisi sen, että työpaikat eivät menisi pelkästään mm. alan opiskelijoille ja sukulaisille. Aloitteen tekijä: Peltolan koulu 7-9 Vantaan kaupunki tukee ja haluaa tukea entistä enemmän nuorten kesätyöpaikkojen saantia. Kesätöitä on vuosittain yli 400 nuorelle. Noin kolmannes tehtävistä on sellaisia, joihin voidaan ottaa vuotiaita. Valitettavan usein kesätyönkin edellytykset tai sisältö on sellainen, että tarvitaan ajokorttia tai alaan liittyviä opintoja, joita alle 17-vuotiaalla ei voi olla. Kaupungille on tärkeää tarjota kunta-alan ammatteihin opiskeleville harjoittelupaikkoja, joista on myös huutava pula. Tänä vuonna kaupunki lisäsi vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kesätyöllistämiseen varattua määrärahaa eurolla. Tällä rahalla voidaan palkata lähes 30 nuorta lisää kuukaudeksi työhön. Kuukauden työjakso on kaupungin näkemyksen mukaan kohtuullinen aika alle 17-vuotiaille, jotta kesällä jää aikaa myös lomailuun. Työtodistuksen voi saada myös TET-jaksosta. Näitä tutustumispaikkoja kaupunki haluaa tarjota vantaalaisille nuorille entistä enemmän. Jaksosta saatu todistus on hyvä meriitti työhakemuksessa. Nuorten kesätyöpaikkojen lisäämiseksi Vantaalla. Joitain perusteluja: - nuorille lisää kokemusta työelämästä (mm. positiivinen vaikutus työhön suhtautumiseen) - nuoret voisivat ansaita itse rahaa (ei tarvi aina pyytää vanhemmilta eli kasvattaa itsenäisyyteen ja mahdollinen myönteinen vaikutus talouteen kulutuksen ja verotuksen kautta) Joitain toteutusideoita: - kaupunki voisi järjestää enemmän erilaisia tapahtumia (näitä kaivattiin Vantaalle lisää) ja palkata nuoria töihin tapahtumiin (pelkkien vapaaehtoisten sijaan) - pidempiä kesätyöjaksoja voisi pätkiä lyhyemmiksi ja siten antaa paikkoja useammille nuorille (esim. 1kk + 1kk ennemmin kuin 2kk) Aloitteen tekijä: Tikkurilan lukio Vantaan kaupunki tukee ja haluaa tukea entistä enemmän nuorten kesätyöpaikkojen saantia.

12 Kesätöitä on vuosittain yli 400 nuorelle. Noin kolmannes tehtävistä on sellaisia, joihin voidaan ottaa vuotiaita. Valitettavan usein kesätyönkin edellytykset tai sisältö on sellainen, että tarvitaan ajokorttia tai alaan liittyviä opintoja, joita alle 17-vuotiaalla ei voi olla. Kaupungille on tärkeää tarjota kunta-alan ammatteihin opiskeleville harjoittelupaikkoja, joista on myös huutava pula. Tänä vuonna kaupunki lisäsi vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kesätyöllistämiseen varattua määrärahaa eurolla. Tällä rahalla voidaan palkata lähes 30 nuorta lisää kuukaudeksi työhön. Kuukauden työjakso on kaupungin näkemyksen mukaan kohtuullinen aika alle 17-vuotiaille, jotta kesällä jää aikaa myös lomailuun. Työtodistuksen voi saada myös TET-jaksosta. Näitä tutustumispaikkoja kaupunki haluaa tarjota vantaalaisille nuorille entistä enemmän. Jaksosta saatu todistus on hyvä meriitti työhakemuksessa.

13 6. KOULUN PIHA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN (5 aloitetta) Koulumme piha tarvitsee uusia leikkivälineitä, kuten keinuja, liukumäen, hiekkalaatikon ja koripallotelineen. Vanhat keinut ovat todella huonokuntoisia, eikä niitä ole riittävästi. Aloitteen tekijä: Jokirannan erityiskoulu 1-10 Odotetaan vastausta Päiväkummun koulun piha-alueen kunnostaminen. Pihaan toivotaan kiipeilytelineitä, liukumäkeä, hiekkalaatikkoa jne. Saman aloitteen oppilaskunta teki v Vaikuttaja-päivässä. Aloitteen tekijä: Päiväkummun koulu 0-5 Odotetaan vastausta Jokaisen koulun pihalle pitäisi saada rengaskeinu sekä jalkapallomaalit, joissa on rautaverkot. Perusteluja: Verkolliset maalit ovat innostavampia ja myös turvallisempia, koska palloa ei tarvitse niin usein hakea kentän ulkopuolelta. Keinuista voivat iloita kaikenikäiset. Molemmat välineet hyödyttävät myös lähialueen asukkaita, erityisesti lapsia ja nuoria. Aloitteen tekijä: Tarhapuiston koulu 1-6 Odotetaan vastausta Toivomme koulun pihaan edes kiipeilytelineen. Pihallamme on ainoastaan neljä keinua eikä mitään muuta! Aloitteen tekijä: Tuomelan koulu 1-6 Odotetaan vastausta Mårtensdals skolas uteplan borde sättas i skick. Den borde torrläggas eller dräneras och höjas. Nu samlas allt regnvatten och smältvatten i en stor grop i mitten av planen. Mårtensdals skola 0-6 Odotetaan vastausta

14 7. KOULURUOKA (11 aloitetta) Toivomme lisää rahaa kouluruokailuun Vantaan kouluissa. Aloitteen tekijä: Itä-Hakkilan koulu 1-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Kouluruokaa on parannettava ja monipuolistettava Kouluruuan yhteydessä tarjotaan liian usein porkkanaa. Myös jotkin ruokalajit, kuten puuro, toistuvat luokan oppilaiden mielestä liian usein. Varsinkin laktoositonta ruokavaliota noudattaville oppilaille tarjottavat maidottomat vaihtoehdot ovat usein pahoja. Etenkin maidoton seikastike on pahaa. Keitoissa on usein liian paksu liemi, tai liemeä ei ole jäljellä enää viimeisessä ruokavuorossa ruokaileville. Varsinkin siskonmakkarakeitto ja pinaattikeitto mielletään pahoiksi ruuiksi. Perunat ovat usein huonolaatuisia ja "kumisia". Luokan oppilaat ehdottavat, että salaatteja monipuolistetaan ja ruokia tehdään vaihtelevammiksi. Jälkiruokia toivotaan tarjolle useammin. Vaaleaa leipää tai sämpylöitä toivotaan tarjolle useammin. Juustoa toivotaan tarjolle useammin. Maidottomat ruuat toivotaan valmistettaviksi HYLA-maitoon veden sijaan. Omenoiden tilalle toivotaan muitakin hedelmiä. Mieliruokaa kuten spagettia ja jauhelihakastiketta, tortilloja sekä currykanaa ja riisiä toivotaan useammin. Joskus voisi olla tuoremehua. Halutaan mieluiten tavallista vehnäpastaa ja kuorittua riisiä. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan teemaviikkojen järjestämistä ruokalassa sekä ruokailutilan tekemistä viihtyisämmäksi. Aloitteen tekijä: Jokivarren koulu, 4-6 C -luokat Porkkana on suomalaisen ruokakulttuurin perusjuures. Puuro kuuluu kymmenen suosituimman kouluruoan joukkoon, joten silläkin ruokalajilla on omat kannattajansa. Kouluissa tarjotaan puuroa lounaalla korkeintaan kerran kuudessa viikossa. Perunat pyritään tarjoamaan kuoripäällisinä. Perunoiden laatu ja ominaisuudet johtuvat osaltaan syksyn sadosta, vuoden ajasta ja perunasadon laadusta. Perunoita valmistetaan kuhunkin ruokailuvuoroon erikseen, jolloin ne ovat laadultaan parhaita mahdollisia. Pastaruokia tarjotaan ravitsemussuosituksien mukaan korkeintaan kerran viikossa Kouluruokabudjetti on rajallinen, joten ruokalajit, kuten tortillat tai aterian lisät kuten täysmehu eivät hintansa vuoksi voi olla tarjolla kiertävällä ruokalistalla säännöllisesti. Kouluruokabudjetti ei riitä jälkiruokien tarjoamiseen. Runsaammat salaatit ovat myös rajallisten toteuttamismahdollisuuksien puitteissa. Vuonna 2009 Vantaan kaupungin yksi säästökohde oli kouluruokailun teemat, jotka poistettiin kouluruokalistalta. Saman aikaisesti leikkeleitä, kuten juustoja vähennettiin samasta syystä. Kouluruokailussa tarjottavien leipien tulee täyttää vähäsuolaisen ja runsaskuituisen (yli 6 g / 100 g) leivän kriteerit. Vaalea leipä täyttää harvoin näitä kriteerejä, jolloin se ei ole kouluruoaksi soveltuvaa.

15 Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Lisää rahaa kouluruokailuun. Kouluruokailuun pitäisi saada lisää rahaa, sillä keittäjien on todella vaikea tehdä ravitsevaa ja maukasta ruokaa nykyisillä määrärahoilla. Nikinmäessä ruoka on yleensä hyvää, mutta tiukan budjetin vuoksi keittoa tai puuroa on liian usein. Aloitteen tekijä: Nikinmäen opetuspiste 0-4 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Ruokaan liittyy myös Kuusikon koulusta valittu aloite, eli oppilaat kaipaavat kouluruokailun järjestämiseen lisää rahaa, jotta olisi mahdollista järjestää erilaisia teemaviikkoja, jolloin tarjottaisiin eri maihin tai tapahtumiin liittyviä erikoisruokia. Myös annosten rajoittamista pidettiin ikävänä asiana (montako palaa leipää tai muuta lisuketta voi ottaa). Aloitteen tekijä: Kuusikon koulu 1-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Vuonna 2009 Vantaan kaupungin yksi säästökohde oli kouluruokailun teemat, jotka poistettiin kouluruokalistalta. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut LISÄÄ VAROJA KOULURUOKAILUUN, JOTTA OPPILAAT SAAVAT LISÄÄ ENERGIAA TEHTÄVIEN TEKEMISEEN. Ruokailussa tarvitaan esim. monipuolisempaa ruokaa, leipää, useammin hedelmiä, salaattia, juureksia ja vihanneksia, myös pastaa, ruokajuomaksi myös mehua. TOTEUTUS: PIENI LOHKO VEROVAROISTA KOULU- RUOKAILUUN Aloitteen tekijä: Laajavuoren koulu 0-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Pastaruokia suositellaan tarjottavaksi korkeintaan kerran viikossa ja mehua ei suositella kouluruokailuun lainkaan. (Ravitsemissuositukset 2005). Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut KOULURUOKAILUN KEHITTÄMINEN VANTAAN KOULUISSA

16 Perusteluja: Määrärahojen supistuttua ruoan laatu on heikentynyt. Kouluaterian tulisi olla laadukas, sisältää kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa tulisi käyttää mahdollisimman paljon. Aterian raaka-aineiden tulisi olla ravintorikkaita ja terveellisiä, ei eineksiä eikä arominvahvennetta. Nykyisessä käytännössä ruokaa menee roskiin aivan liikaa. Pienikin satsaus kouluruokailuun parantaisi lasten ja nuorten jaksamista kouluruoka on yksi päivän pääaterioista sekä edesauttaisi terveellisen ja monipuolisen ravinnon ja ruokakulttuurin omaksumista; tulevaisuudessa säästöä terveydenhoitokuluissa! Ehdotuksia: KOULURUOKA MONIPUOLISEMMAKSI Kasvisruoka ja / tai tiettyä lihaa (esim. sika) korvaava ruoka proteiinipitoisemmaksi ja ravintorikkaammaksi. Kasvisruokaan lisää esim. tofua, soijaa ja erilaisia papuja. Lisää erilaisia ateriavaihtoehtoja ja esim. erilaisia teemapäiviä eri maiden ruokakulttuureista. Ruokaan ei tarvitse valmistusvaiheessa laittaa paljon suolaa, mutta pöydissä voisi olla esillä suola- ja pippuripurkkeja. Siten jokainen voisi maustaa ruoan makunsa mukaan. Lisää kasviksia myös perinteisiin ruokiin, esim. nakkikastike ei pelkkiä nakkeja, vaan nakkeja ja kasvisten kera. Ruokailuvälineet tulisi uusia säännöllisin väliajoin hygienian edistämiseksi. Samoin käyttöön käsien desinfiointiaine. Aloitteen tekijä: Mikkolan koulu, luokkien oppilaskunta Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Julkisten hankintakriteerien mukaan kotimainen tai lähiruoka ei voi olla hankintakriteerinä. Julkiset hankinnat kilpailutetaan ensisijaisesti hinnan perusteella. Ravitsemukselliset kriteerit (suolamäärä, rasvan laatu...) voidaan ottaa elintarvikkeita kilpailuttaessa huomioon. Eineksiä tarjotaan harvoin, tunnetuimmat einekset ovat lihapyörykät ja pinaattiletut, jotka ovat kymmenen suosituimman ruokalajin listalla. Natriumglutamaattia (E621) ei lisätä Vantaan kaupungin kouluruokaan. Kasvisruokaraaka-aineina käytetään erilaisia palkokasveja; papuja, soijatuotteita ja linssejä päivittäin. Tofutuotteet eivät mahdu kouluruokabudjettiin. Vuonna 2009 Vantaan kaupungin yksi säästökohde oli kouluruokailun teemat, jotka poistettiin kouluruokalistalta. Keväällä 2010 kaikissa Vantaan kaupungin Ateria- ja siivouspalvelujen toimintapisteissä otetaan käyttöön suolattomat pöytämyllymausteikot. Kouluruoka on sydänystävällistä ja vähäsuolaista. Perusmaut ovat mietoja, jotta kaikilla ruokailijoilla on mahdollisuus totutella uusiin makuihin. Kasvisten lisääminen kastikkeisiin on jakanut mielipiteet voimakkaasti kahtia. Suurin osa lapsista ei uskalla maistaa ruokalajia, missä on lihan/kalan joukossa vierasta raaka-ainetta - toisille tuttua kasvista. Tästä syystä kasvisten määrä kastikkeissa on toistaiseksi vähennetty. Tarjoiluottimet vaihdetaan säännöllisesti jokaisen tarjoiluastian mukana. Käsidesien käyttöönotosta vastaavat koulujen rehtorit. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut

17 Toivoisimme koulullemme monipuolisempaa ruokaa. Olisi mukavaa saada erilaisia perunoita eri ruokalajien yhteydessä, lisäksi hedelmien tarjontaa voisi olla enemmän. Lisää myös erilaisia ruokalajeja, joista sitten voisi valita. Mausteet voisivat olla esillä. Näin jokainen saisi itse maustaa oman ateriansa. Aloitteen tekijä: Pähkinärinteen koulu 1-6 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Kaikissa tarjoilulinjastoissa on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, perusruoka ja kasvisruoka, poikkeuksena koko Vantaan yhteiset teemapäivät- kasvisruokapäivät. Keväällä 2010 kaikissa Vantaan kaupungin Ateria- ja siivouspalvelujen toimintapisteissä otetaan käyttöön suolattomat pöytämyllymausteikot. Kouluruoka on sydänystävällistä ja vähäsuolaista. Perusmaut ovat mietoja, jotta kaikilla ruokailijoilla on mahdollisuus totutella uusiin makuihin. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Koulun ruoka: - laatu paremmaksi - liikaa kasvisruokaa - isompia annoksia Aloitteen tekijä: Varia, Ojahaantien toimipiste Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Vantaan kaupunki on sitoutunut ympäristömyötäisien toimintatapojen noudattamiseen. Kaikissa tarjoilulinjastoissa on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, perusruoka ja kasvisruoka, poikkeuksena koko Vantaan yhteiset teemapäivät- kasvisruokapäivät. Annoskoot ovat ravitsemussuosituksien mukaisia. Lounaan tulee kattaa % päivittäisen energian määrästä. Lisäenergiaa on saatavissa energialisäkkeen (perunan); leivän, levitteen ja maidon muodossa. Kaikkia ateriaosia voi ottaa lisää sovittujen pelisääntöjen mukaan - lautasmallin mukaisesti. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Laadukkaampaa ja maukkaampaa kouluruokaa. Lisää määrärahoja kouluruokailuun, lisärahalla saisimme myös monipuolisemmat kasvis- / erityisruokavaihtoehdot. Toivoisimme lisäksi useammin pehmeää leipää, vähemmän keittoja ja lisukkeita silloin tällöin. Aloitteen tekijä: Rajatorpan koulu 1-6

18 Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Toive, että oppilaat voisivat vaikuttaa kouluruokailuun ja toivoa jotain ruokaa säännöllisesti kerran kahdessa viikossa tai harvemmin. Aloitteen tekijä: Vierumäen koulu, 1-6 Vallinojan opetuspiste 0-2 Kouluunne voidaan perustaa rehtorin toimesta ruokaraati, joka voi tehdä aloitteita ruokalistaan liittyen. Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut Skolmaten - se smaklig ut - ej bara vegetarisk mat - saltet tillbaka - mera omväxling o. - färre soppdagar Aloitteen tekijä: Västersundoms skola 0-6 Pyrimme kehittämään ruokalajeja, jotta ruoka olisi houkuttelevan näköistä. Ruoan kuljetus vaikuttaa ruoan ulkonäköön. Viikottaisesta kasvisruokapäivästä on tehty poliittinen aloite koko Vantaan kouluruokailuun. Tällä hetkellä kasvisruokaa tarjotaan ainoana vaihtoehtona 4 kertaa kymmenen viikon aikana. Vantaan kaupungin kouluruokailussa on kokeilussa kaksi uutta kasvisruokalajia, kasvislasagnette ja soijakiusaus. Kasvisruokapäivästä on tehty aloite koko Vantaan kouluruokailuun. Kouluruoka on suosituksien mukaisesti vähäsuolaista. Keväällä 2010 kaikissa Vantaan kaupungin Ateria- ja siivouspalvelujen toimintapisteissä otetaan käyttöön suolattomat pöytämyllymausteikot. Perusmaut ovat mietoja, jotta kaikilla ruokailijoilla on mahdollisuus totutella uusiin makuihin. Kouluruokailu rahoitetaan Vantaan kaupungin verotuloilla. Rahoja on käytettävissä rajoitetusti ja budjetin mukaisesti. Sivistystoimi päättää, kuinka paljon vuosittain kouluruokaan on käytettävissä rahaa. Runsaampi valikoima edellyttää runsaampaa budjettia. Kasvisruokapäivästä on tehty aloite koko Vantaan kouluruokailuun. Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelut

19 8. LIIKUNTA JA ULKOILU (6 aloitetta) Hakunilan urheilupuiston kehittäminen agility-rata uimahallin kehittäminen (lisää altaita, liukumäkiä, porealtaita) liikunnallinen seikkailupuisto karting-rata megazone jalkapallohalli tekojääkenttä Aloitteen tekijä: Hevoshaan koulu 0-6 VASTAUKSET: Kiitos aloitteestanne! Hakunilan keskustan asemakaavoitus on kesken. Suunnitelma luo edellytyksiä yksityisten toimijoiden liiketoiminta- ja kohennustoimenpiteille. Näiden toteutumiseen kaupunki ei kuitenkaan voi merkittävästi vaikuttaa. Maankäytön ja ympäristön toimia Jukka Peltomäki apulaiskaupunginjohtaja Hakunilan urheilupuiston aluetta kehitetään tulevina vuosina. Hakunilan uimahallin peruskorjaaminen ja laajentaminen alkaa kesäkuussa Uimahalliin rakennetaan muun muassa lämminvesi-monitoimiallas (esim. vesisuihkuja, poreita) sekä höyrysauna. Uimahalli avataan remontin jälkeen syksyllä Urheilupuiston jalkapallo-olosuhteita tullaan kehittämään ja alueelle rakennetaan myöhemmin myös pieni tekojää. Koiraharrastajien käytössä on Ojangon ulkoilualueen eteläosassa oleva koirien koulutusalue. Urheilupuistoalueelle ei ole suunnitteilla megazone-aluetta tai karting-rataa. Liikuntapalvelut Kivistöön pitäisi rakentaa iso urheilukeskus. Se kannustaisi nuoria ja vanhempiakin liikkumaan. Nuoret liikkuisivat eivätkä tuijottaisi televisiota ja tietokoneen ruutua. Kun urheilukeskus olisi lähellä, nuoret liikkuisivat enemmän. Urheilukeskus olisi hyvä tapa kuntoilla, liikkua ja siellä voisi tavata ystäviä sekä saada myös uusia. Sisään pääsystä ei myöskään pitäisi maksaa maltaita. Urheilukeskuksen pitäisi olla monipuolinen, jotta jokainen löytäisi itselleen sopivan lajin. Jotkut voisivat saada myös urheilukeskuksesta työpaikan, nuoretkin voisivat saada sieltä kesätyöpaikan. Urheilukeskuksessa voisi olla nuorisokahvila, jossa nuoret voisivat hengailla. Urheilukeskus voisi myös tuoda mainetta Kivistölle. Myös koulut voisivat pitää liikuntatunteja urheilukeskuksessa, jotta liikuntatunneista tulisi monipuolisempia. Kivistössä ei myöskään ole juuri mitään harrastusmahdollisuuksia ja urheilukeskus voisi tuoda niitä. Aloitteen tekijä: Kivistön koulu 1-6

20 Marja-Vantaalle on suunnitteilla iso urheilupuisto, johon rakennettaisiin tekonurmia, pienpelikenttiä, jäähalli, sisäliikuntahalli ja uimahalli. Urheilupuiston rakentaminen alkaa tämän hetken suunnitelmien mukaan vaiheittain vuonna Liikuntapalvelut Leppäkorven koulun viereiselle kentälle pukukopit. Nykyään esim. talvella joutuu luistimet laittamaan jalkaan istuen lumihangessa, koska ei ole mitään penkkejä saatika pukukoppia. Aloitteen tekijä: Leppäkorven koulu 0-5 Liikuntapalvelut selvittää mahdollisuutta tuoda Leppäkorven koulun kentälle penkit. Liikuntapalvelut Jalkapallohalli Länsimäkeen ja heti. Aloitteen tekijä: Länsimäen koulu, Pallas Rajakylän kentän jalkapallo-olosuhteita kehitetään tulevina vuosina. Olosuhteita voidaan parantaa esimerkiksi liikuntaseuran toteuttamalla tekonurmella. Elmon urheilupuistoon Koivukylään on suunniteltu jalkapallohallia. Liikuntapalvelut Me haluaisimme Seutulan-Kivistön alueelle leikkipuiston/ skeitti- ja rullaluistelupaikan. Perustelu: Haluaisimme leikki paikan koska tällä alueella ei ole leiki puistoa. Seutula-Kivistö alue kasvaa koko ajan ja leikkipuistot eivät riitä. Skeittipaikka on siinä mielessä hyvä, että nuorille tulisi enemmän tekemistä ja liikuntaa. Leikkipuisto taas on lapsille hyvää tekemistä. Hyvää tekemistä kaikille vapaa-ajan viettoon. (Liite 5.) Aloitteen tekijä: Seutulan koulu 0-6 Seutulan ja Kivistön alueen liikuntapalveluita tulevat parantamaan muun muassa Kenraalinpuiston kentän ja Marja-Vantaan urheilupuiston rakentaminen. Kenraalinpuiston kenttä on valmis syksyllä Skeitti- / rullaluistelupaikkaa on suunniteltu urheilupuistoon. Marja-Vantaan keskusta-alueelle on suunniteltu erilaisia lähiliikuntapaikkoja, muun muassa leikkipuistoja. Liikuntapalvelut Länsi-Vantaalle rakennettava sisäliikuntapaikka, jossa seuratoimintaan kuulumattomatkin voivat urheilla (sählyä, koripalloa, sulkapalloa jne.) Esimerkkipaikkoja ovat Helsingin Töölön Kisahalli ja Myllypuron Liikuntamylly.

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO Katso koko kärkihankelista osoitteesta nuorilahti.net/upload/file/karkihankelista_2013.pdf tai skannaa QR-koodi. Perustuslain, kuntalain ja

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentien ruokala (WLAN) koulussa ei ole iltavalvojaa, joten ruokalan käyttö edellyttää valvojan tilaamisen

Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentien ruokala (WLAN) koulussa ei ole iltavalvojaa, joten ruokalan käyttö edellyttää valvojan tilaamisen Ruokalat Askiston koulun ruokala 136 m² (WLAN) äänestystila Dickursby skolan ruokala, 96 paikkaa (WLAN) Havukosken koulun ruokala 160 m², 150 paikkaa Helsinge skolan ruokala 120 m², 120 paikkaa (WLAN)

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Äänekosken lukion oppilaat 290 67 57 Yhteensä 290 67 57 Vastausprosentti 23.1

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Kevät 2004 Vantaan KOULUPSYKOLOGIT KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Sinne minne tainta taivutetaan, puu kallistuu! (VERGILIUS) 1 Sisällysluettelo Koulupsykologi tukee koulua... 3 Vaikeuksien selvittely tapahtuu

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Kouluruokailun kehittäminen

Kouluruokailun kehittäminen Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely

Asiakastyytyväisyyskysely Muita toiveita ja mielipiteitä Yhtenäiskoulu - Useammin jälkiruokaa. - Koulu tekisi itse ruuat 2 x - On inhottavaa, kun oppilaat heittävät salaatinottimet salaattiin ja kahva osuu salaattiin, joka ei ole

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2002 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 173 806 21 979 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 499 545 15 044 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2003 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 372 812 22 184 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 355 540 14 895 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

AMISTON KOULURUOKAILU

AMISTON KOULURUOKAILU AMISTON KOULURUOKAILU Amiston koulu-ja henkilöstöruokailusta vastaa Amiris Yksikön esimiehenä toimii Hannu Rantala AMIRIS-YKSIKÖN KAKSI TOIMIALUETTA Vastaamme opiskelijoiden ruokailusta. Vastaamme maksullisesta

Lisätiedot

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Joni Heikkola (Kaupunkisuunnittelu, yleiskaavasuunnittelija) Helsingin Sanomat

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

Palokan koulukeskuskysely

Palokan koulukeskuskysely - Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)

Lisätiedot

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely 3/2016 yläkoulut Pitkäjärvi Pikkola Sariola Kangasala vastauslukumäärä 242 503 53 1.Syötkö kouluruokaa joka päivä? KYLLÄ

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

Päivitetty Rauman normaalikoulu

Päivitetty Rauman normaalikoulu Laadun kehittäminen arvioinnin perusteella: Seurannan ja arvioinnin tavoitteena on löytää kehittämiskohteet Kehittämistoimet suunnitellaan Toteuttamisen toimenpiteistä ja ajankohdasta sovitaan Kunkin osa-alueen

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Kaupunkikokousehdotukset 2012, Pöllönkankaan koulu 1-6 lk. - Beyblade -areena luokkaan (22 ) - Uudet pulpetit luokkaan (4000 ) 2A

Kaupunkikokousehdotukset 2012, Pöllönkankaan koulu 1-6 lk. - Beyblade -areena luokkaan (22 ) - Uudet pulpetit luokkaan (4000 ) 2A Kaupunkikokousehdotukset 2012, Pöllönkankaan koulu 1-6 lk Luokka: 1A Ehdotukset (suluissa luokkien arvioimat kustannusarviot): - Koulun piha-alueelle mahdollisuus pelata sählyä kaukalossa, sekä jalkapalloiluun

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruokapalvelun Ruokapalvelun taloudelliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja toimenpiteitä

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta Hämeenkylän koulun väistötilat 1.8.2017- Vanhempainilta 8.12.2016 Illan runko Klo 18-18.45 7.-9.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu aiheesta Klo 18.45-19.30 1.-6.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014, koulut, opettajat RTF Report - luotu 15.05.2014 14:12 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014, koulut, opettajat RTF Report - luotu 15.05.2014 14:12 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014, koulut, opettajat RTF Report - luotu 15.05.2014 14:12 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Asemakadun koulun opettajat 27 9 8 Hietaman koulun opettajat

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Kouluelämää lasten näkökulmasta kysely oppilaille

Kouluelämää lasten näkökulmasta kysely oppilaille Kouluelämää lasten näkökulmasta kysely oppilaille Kysely jaettiin kaikille Hämeenkosken koulun oppilaille (eskarit-6.lk). Vastauksia saimme runsaasti, yhteensä 125 kpl. Kiitos aktiivisuudesta oppilaille.

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot