Suomalainen talousjohtaminen arvossaan Kim Ignatius haluaa olla mukana strategiatyössä. Yliopistot huippuvireeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen talousjohtaminen arvossaan Kim Ignatius haluaa olla mukana strategiatyössä. Yliopistot huippuvireeseen"

Transkriptio

1 aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 2/2008 Suomalainen talousjohtaminen arvossaan Kim Ignatius haluaa olla mukana strategiatyössä Yliopistot huippuvireeseen Tavoitteena maailman paras innovaatiojärjestelmä

2 S I S Ä L LY S PÄ Ä K I R J O I T U S talousjohtaja strategina TeliaSonerasta SanomaWSOY:hyn siirtyvä Kim Ignatius on huomannut kansainvälisillä kentillä, että suomalaisen talousjohtamisen laatu on korkea. tehoa sairaalaprosesseihin Sairaalan sisäisten hoitoketjujen pullonkauloja avataan Turussa jo uuden yksikön suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. tutkain PwC:n tuoreimpia raportteja. Pörssikurssit ruoan kimpussa Vaikuttaako ruokakriisi tulevaisuudessa myös suomalaisten ruokavalioon? Aihetta pureskelemassa Raision Matti Rihko ja Valion Pekka Laaksonen. kilpailuetua laatumallista Suomen laatupalkinto -kilpailussa voittajia ovat kaikki, jotka saavat kehitettyä toimintatapojaan. JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Puh. (09) osoitteenmuutokset ISSN PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen 23 innovaatioyliopisto Yliopistouudistusta vetävä valtiosihteeri Heljä Misukka valottaa, miten Suomeen aiotaan luoda maailman paras innovaatiojärjestelmä. Jazzeille jälleen? Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski tavoittelee brändiä, joka takaa laadun. segmenttitietoa sijoittajille Uuden IFRS 8 -standardin odotetaan lisäävään tilinpäätösten läpinäkyvyyttä. Yhdenmukaisuus johdon raportoinnin kanssa on standardin lähtökohtana. uutisia Ajankohtaista PwC:llä. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut toimituspäällikkö Kimmo Holappa graafinen suunnittelija Anu Pyykkö johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo Innovoi tai taannu! Suomi on yksi maailman vauraimmista kansakunnista. Hyvinvointimme perustana on Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa. Emme kuitenkaan saa vaipua hyvänolontunteeseen ja olettaa, että tilanne pysyy muuttumattomana jatkossakin. Tämänhetkinen suhteellisen hyvä asemamme Euroopassa ei automaattisesti takaa menestystä kansainvälisessä kilpailussa tulevina vuosina. Suomen myönteinen kehitys edellyttää menestyviä yrityksiä, jotka kasvavat ja työllistävät suomalaisia. Näin rakennetaan vaurautta ja turvataan hyvinvoinnin kasvu, mikä onnistuu vain parantamalla jatkuvasti tuottavuutta ja lisäämällä kilpailukykyä. Asia nousi esiin myös Pohjola-Nordenin toukokuussa järjestämässä innovaatioseminaarissa, missä korostettiin innovaatioiden merkitystä kasvun moottorina. Innovaatioita hyödyntämällä voimme luoda jotain aivan uutta, mutta olennaista on myös muistaa uudistaa vanhaa. Meidän on käytettävä hyväksemme yhä paremmin vahvuuksiamme. Ulkomaalaiset käyvät jatkuvasti ihmettelemässä suomalaista koulutusjärjestelmää ja oppimistuloksia. Tutkimus ja koulutus ovat suomalaisen innovaatioympäristön kilpailukyvyn tekijöitä ja mahdollistajia. Meidän pitäisi kuitenkin yhä syventää osaamispohjaamme valituilla ydinalueilla, jolloin voisimme kääntää vahvan osaamisemme todelliseksi kilpailuvaltiksi ja kaupallisiksi menestyksiksi. Kansainvälistyvässä maailmassa emme pärjää yksin. Meidän on määrätietoisesti pyrittävä avaamaan ovia ja rakentamaan yhteyksiä globaaleilla markkinoilla. Suuryrityksemme ovat tässä tietenkin edelläkävijöitä, kun ne ovat kiihtyvällä tahdilla rakentaneet globaalia läsnäoloa ja valinneet konsernien johtotehtäviin yhä useampia kansalaisuuksia. Suomeen SanomaWSOY:n palvelukseen siirtyvä Kim Ignatius kertoo tämän lehden haastattelussa värikkäästä urastaan maailmalla. Tällaisten maailmankansalaisten kokemusta suomalaiset yritykset tarvitsevat jatkaessaan maailmanvalloitustaan. Ajan henkeen kuuluu, että globaali kilpailu ulottuu myös kotimarkkinoillemme. Jo nyt työmarkkinoilla taistellaan parhaista osaajista. Yrityksissä pohditaan, millä keinoin ne voivat houkutella ja pitää osaavat työntekijänsä. Yritysmaailmasta alkanut kilpailu lahjakkuuksista koskettaa tänä päivänä myös tutkimusta ja korkeinta opetusta. Valmisteilla olevan innovaatioyliopiston tavoitteena onkin pitää lahjakkaat suomalaiset nuoret ja kokeneemmat tutkijat kotimaassa. Yhtä tärkeä tavoite on houkutella tänne osaajia ulkomailta, korostaa valtiosihteeri Heljä Misukka antamassaan haastattelussa. Jatkuvan vuorovaikutuksen merkitys korostuu kansainvälistymisen myötä. Mitä enemmän meillä on yhteyksiä ulkomaille, sitä luontevampaa on etsiä osaajia, markkinoita ja rahoitusta maamme rajojen ulkopuolelta. Yhteistyötä on pyrittävä tekemään ennakkoluulottomasti kaikilla tasoilla ja aloilla. Muun muassa korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välinen kansainvälinen vuorovaikutus on välttämätöntä. Se auttaa meitä tuomaan esille omaa osaamistamme ja innovaatioitamme sekä solmimaan globaalissa verkostossa elintärkeitä suhteita, joita tarvitsemme innovaatioidemme kaupallistamisessa. Esimerkiksi Suomessa jo kahdesti järjestetty European Tech Tour on mahdollistanut useiden kymmenien kasvuyritysten esittelyn pääomasijoittajille. Suomen on myös muistettava nostaa itseään jalustalle. Tästä hyvä esimerkki on joka toinen vuosi jaettava Millennium-teknologiapalkinto, joka tuo esille Suomen vahvaa teknologiaosaamista. Palkitsemalla maailman parhaita osaajia Suomi lisää samalla omaa tunnettuuttaan kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Uskon, että kesäkuussa valittavan kolmannen Millennium-palkinnon voittajan myötä Suomi on jälleen piirun verran houkuttelevampi maa sekä kansainvälisille tutkijoille että yrityksille. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Johan Kronberg Päätoimittaja 2 AVIISORI AVIISORI

3 Kim Ignatius Talousjohtaja ja strategi Talousjohtamisen taso on maassamme kansainvälisesti korkea. Hyviä kavereita on tullut uralla vastaan paljon. Jotenkin tämä homma tuntuu sopivan suomalaiseen mielenlaatuun, Kim Ignatius sanoo. TeliaSoneran talousjohtaja Kim Ignatius siirtyy syksyllä SanomaWSOY-konsernin taloudesta ja hallinnosta vastaavaksi johtajaksi. Kansainvälinen mediabisnes tarjoaa hänelle uudenlaisia haasteita ja samalla mahdollisuuden asettua perheineen Helsinkiin. Jatkuva matkustaminen Tukholman ja Helsingin välillä on pitkän päälle rasittavaa, vaikka toisaalta Tukholmaan taitaa olla Helsingistä paremmat yhteydet kuin Tampereelle. Perheelle kahden kaupungin elämä oli joka tapauksessa hankalaa. Nyt elämä rauhoittuu, vaikka minulle kertyy matkapäiviä uudessa tehtävässänikin paljon. Kim Ignatius tunnetaan aktiivisena, strategian luomiseen osallistuvana talousjohtajana, joka pitää erityisesti kansainvälisistä haasteista. Ennen siirtymisuutista media-alalle hänestä povattiin Ruotsin lehdissä TeliaSoneran seuraavaa toimitusjohtajaa. Siirtymiseni markkina-arvoltaan paljon TeliaSoneraa pienempään konserniin saattaa olla joillekin yllätys, mutta SanomaWSOY on todella kiinnostava yhtiö. Jos minulla vähän yli viisikymppisenä on lupa katsoa uraani taaksepäin, niin määrätynlaisia kohokohtia ovat aina olleet duuninvaihdot tai uudet positiot. Amerilla oli hienoa lähteä Chicagoon ja TeliaSoneralla oli upeaa ottaa vastaan talousjohtajan pesti. Nyt tuntuu taas samalta, myönteisellä tavalla jännittävältä. Teksti Jorma Leppänen Kuvat Kimmo Brandt Kim Ignatius on uransa aikana usein vastannut "kyllä" nopeastikin, kun hänelle on tarjottu uusia haasteita. Kim Ignatius on osallistunut aktiivisesti Suomen elinkeinoelämän kansainvälistämiseen. Muutosvauhti avoimeen talouteen siirtymisen jälkeen on ollut huima, mutta suomalaiset, mukaan lukien talousjohtajat, ovat selviytyneet hyvin. Suomalaisen talousjohtamisen taso on kova. Perusosaaminen on yhtä hyvä kuin missä tahansa, ja työ sopii suomalaiseen mielenlaatuun. Hyviä kavereita on paljon tullut uralla vastaan. Kansainvälisissä yrityksissä talousjohtajat osallistuvat Ignatiuksen mukaan lähes poikkeuksetta yleisjohtamiseen ja strategian suunnitteluun. Varsinkin isommissa yrityksissä talousjohtajalla on aktiivinen rooli. Esimerkiksi TeliaSoneralla ajastani neljäsosa menee puhtaasti toimitusjohtajan kanssa sparraamiseen. Lisäksi saattaa mennä prosenttia hallitustyöskentelyyn, siis valmisteluun ja osallistumiseen. Ja 15 prosenttia menee IR-hommiin, sijoittajasuhteisiin. Näin ollen varsinaiseen talousjohtajan työhön jää ajasta noin puolet. Suhteiden hoitaminen pääomamarkkinoihin vie yhä enemmän aikaa. Ei riitä, että taloudesta ja näkymistä raportoidaan neljästi vuodessa, vaan tärkeimpiä sijoittajatahoja tavataan kunkin vuosineljänneksen aikanakin joitakin kertoja. Yhteydenpito on jossain määrin turhan tiivistä ja lyhytnäköistäkin. Usein käydään samat asiat läpi, kun ei ole uutta annettavaa. Toki meidän pitää tuntea liiketoimintamme joka tapauksessa, joten tapaamisiin ei tarvitse sen kummemmin valmistautua. Toisaalta sijoittajatapaamiset ovat hyvin tärkeitä, koska ne herättävät paljon ajatuksia. Ne sijoittajat, jotka tuntevat sektorin ja kilpailijat hyvin, esittävät teräviä kysymyksiä, joiden pohdinta auttaa meitä 4 AVIISORI AVIISORI

4 tekemään järkeviä päätöksiä. Painotan kuitenkin, että vaikka kvartaalitalous on jossain määrin lyhytnäköistä, me emme anna sen vaikuttaa päätöksiimme. Kim Ignatius korostaa, että bisnes vaatii myös investointeja, joiden tuotto tulee vasta pitkän ajan kuluttua. Kyllä sijoittajatkin tämän ymmärtävät. Oleellista on, että kommunikoimme ratkaisujemme perustelut hyvin. Emme voi jättää satsaamatta sen takia, että se olisi jonkin kvartaalin kannalta järkevää. Ignatiuksen mukaan sijoittajasuhteiden hoitaminen on kaikkialla maailmassa samantapaista; käytännön työ kaikilla markkinoilla on samanlaista ja sijoittajia kiinnostavat samat asiat. Viime vuosikymmenen lopulla ja tämän vuosikymmenen alkupuolella useat eurooppalaisyhtiöt, myös TeliaSonera, hakivat arvonnousua listautumalla pörssiin Yhdysvalloissa. Useissa tapauksissa tavoitteet jäivät saavuttamatta. Yhdysvaltain rahoitustarkastuksen eli SECin sääntely oli raskasta, ja lisäkustannuksia aiheutti vuonna 2006 voimaan tullut Sarbanes Oxley-lainsäädäntö raportointivelvollisuuksineen. TeliaSonera poisti osakkeensa Nasdaqista vuonna 2004, mutta meilläkin oli vaikeuksia SECin rekisteristä pois pääsemisen kanssa: silloisten sääntöjen mukaan 300 amerikkalaista omistajaa riitti sitomaan meidät SECin velvoitteisiin. Nykyisin sekä pörssistä että rekisteristä irrottautuminen on Yhdysvalloissakin helpompaa. Yhdysvaltain pörsseistä vetäytyvät yritykset syyttävät mielellään pitkälle vietyä investoijan suojaa, mutta Ignatius katsoo, että näiden yritysten ei ehkä olisi kannattanut alun perinkään ylittää Atlanttia. Jos haluaa olla mukana maailman isoimmilla pääomamarkkinoilla, niin silloin täytyy pelata SECin säännöillä. Luulen, että monet yhtiöt listautuivat vuotta sitten sikäläiseen pörssiin odottaen automaattista arvonnousua. Kyse oli muoti-ilmiöstä. Joitakin vuosia myöhemmin nähtiin, että se osa kaupankäynnistä, joka todella tapahtuu amerikkalaisissa pörsseissä, oli hyvin pieni. Ajankohtainen muistutus valvonnan tärkeydestä finanssialalla on amerikkalaispankkien asuntoluottokriisi. Subprime-kriisi on edelleen vaikea, koska emme tiedä, mitä kaikkea siihen liittyy. Markkinoiden epävarmuus näkyy Yhdysvalloissa korkeina pääomakuluina ja investoijan suojan entisestään tiukentuvina vaatimuksina. Riskienhallinta ja kontrolli ovat pettäneet aika totaalisesti, mikä tuntuu uskomattomalta, kun ajattelemme, miten pankkeja valvotaan ja millaiset sisäisen kontrollin vaatimukset niillä on. Asuntoluottokriisi antaa lisää kaikupohjaa keskustelulle yritysten yhteiskunnallisesta roolista. Ignatiuksen mukaan yritysvastuukysymykset kuuluvat myös talousjohtajalle, muun muassa sen takia, että vastuullisuus heijastuu osakkeen arvoon. Yritysvastuukysymykset ovat saamassa yhä enemmän Kim Ignatius ja ajoituksen taito lin nuorena menossa töihin Lyypekkiin rekkafirmaan, kun kaveri O kysyi lähtisinkö mieluummin Nashvilleen rahoitusyhtiöön. En empinyt, ja niin suuntauduin kansainvälisiin laskentapainotteisiin hommiin. Vaikka minulta löytyy tiettyä suunnitelmallisuuttakin, täytyy myöntää, että sattumalla on ollut suuri merkitys urakehitykselleni. Tavallaan kyse on ajoituksesta. Tilanteet tulevat eteen yhtäkkiä. Joku kysyy, lähdetkö tekemään Amerille duunia Chicagoon, mietit pari sekuntia ja vastaat kyllä. Keväällä vastasin kyllä Sanoma WSOY:n kysymykseen. Olen aina halunnut kansainvälisiin kuvioihin, ja jatkan niissä edelleen. Erilaisiin kulttuureihin tutustuminen on antoisaa. Johtamisen kannalta olennaista on se, kuinka tottuneita yhtiöiden johtoryhmät ovat tekemään töitä erilaisten kulttuurien kanssa. Jos olet elänyt ympäristössä, jossa kaikki ovat erilaisia, uuden kulttuurin mukaantulo ei ole ongelma. Kyse on tietynlaisesta henkisestä joustavuudesta. Kielikysymykset ovat kansainvälisissä yrityksissä aina jonkin sortin ongelma. Kielitaidosta voi olla etua toisaalta joskus vääränlaistakin etua, jos sen avulla voi ohittaa muuten pätevämmän työntekijän. Ehkä joskus on hyvä löytää neutraali kieli, kuten TeliaSoneran konsernikieli englanti. Silloin kaikki ovat samalla viivalla. Kun ihminen valitsee kansainväliset tehtävät, hän valitsee matkustavan elämäntavan. Se on raskasta niin itselle kuin perheellekin. Jatkossa vaimollani ja lapsillani on helpompaa, kun asumme pysyvästi yhdessä paikassa, Helsingissä. Matkapäiviä minulle kertyy kyllä reippaasti uusissa tehtävissänikin. Kuinka lataan akkuja? Olen vähän yli viisikymppinen, joten hurahdin ahkeran lumilautailun jälkeen luonnollisesti murtomaahiihtoon. Kesällä pelaan golfia. Laulan ja soitan kitaraa ja bassoa bändissä pääasiassa musiikkia, jota nuorempana olen kuunnellut. Viisikymppisen välitilinpäätöksenä sanoisin, että elämäni on ollut tähän saakka rikas. Hyviä muistoja on paljon, vaikka välillä on tullut turpaankin. painoa. Sijoittajat seuraavat tarkkaan, miten toimimme yrityksen sisällä, markkinoilla ja laajemminkin yhteiskunnassa. Ilmastoon ja ylipäänsä ympäristöön liittyvät kysymykset ovat yhä tärkeämpiä. Vaikutus kursseihin muissakin kuin niin sanotuissa eettisissä rahastoissa on negatiivinen, jos yritys ei kanna kunnolla perusvastuutaan. Yrityksen tehtävä tuottaa tulosta mahdollisimman hyvin omistajilleen ei Ignatiuksen mielestä ole ristiriidassa yritysvastuun kanssa. Ajatellaan vaikka TeliaSoneraa Eurasiassa. Yritys ei voi pärjätä siellä, ellei se ole osa yhteiskuntaa. Osakkeen arvo nousee, kun kaikki niin työntekijät, markkinat, kuin alueen asukkaatkin näkevät, että yritys kantaa vastuunsa. Vapaa-aikanaan Kim Ignatius hiihtää ja golffaa ja soittaa bändissä. TeliaSonera toimii Venäjän ohella seitsemässä entisen Neuvostoliiton maassa. Yrityksen on kaikissa niissä riskienhallinnankin takia oltava kiinteä osa yhteiskuntaa. Esimerkiksi Azerbaidzhanissa ja Kazakstanissa TeliaSonera on maan suurimpia työnantajia ja veronmaksajia. Osallistumme yhteiskunnan sosiaaliseen toimintaan monin tavoin. Liiketoiminta hoidetaan pääasiassa paikallisin voimin, mutta tärkeimmät suhteet yhteistyökumppaneihin ja poliittisiin päättäjiin hoidamme pääkonttorista. Verkostoa täytyy rakentaa jatkuvasti, jotta ei tule turhia yllätyksiä. TeliaSoneran rohkeat sijoitukset Turkkiin ja entisen Neuvostoliiton maihin ovat onnistuneet erinomaisesti. Esimerkiksi Turkkiin yhtiö sijoitti 1990-luvun alussa 500 miljoonaa dollaria, ja nyt se omistaa neljänneksen sijoituskohteestaan, jonka arvo on 20 miljardia dollaria. Lisäksi TeliaSonera on saanut 700 miljoonaa dollaria luopuessaan osasta omistustaan. Menimme Turkkiin ja Venäjälle pienin panoksin, ja olemme voittaneet hyvin paljon. Myös pienemmät maat ovat olleet hyviä investointeja. Olemme tehneet suhteellisen isojakin investointeja, joihin on tarvittu riskinottokykyä ja huolellista valmistelua. Kuten sanottu, oleellisen tärkeää on hyvän aseman luominen yhteiskunnassa. Ignatius korostaa, että uusille markkina-alueille mentäessä on uskallettava luottaa paikallisiin ihmisiin. Suomalaisyritykset luottivat kansainvälistymisensä alussa ehkä liikaa kotimaisiin voimiin ja kotona hankittuun osaamiseen. Alettiin rakentaa liiketoimintaa uudessa maassa ymmärtämättä, miten markkinat ja yritykset siellä toimivat. Nykyisin kaikki tekevät kotiläksynsä, ymmärtävät vieraita kulttuureja ja toimivat joustavasti. Hyvin tärkeätä on oppia antamaan vastuuta paikallisille ihmisille. Suomalaisvetoisesti ei maailmalla pystytä toimimaan. Liiketoiminnan kansainvälistyminen on tehnyt talousjohtajan työstä entistä vaativampaa ja monimutkaisempaa. Vaikeutta lisäävät muun muassa maakohtaiset verolainsäädännöt ja vaihtelevat tilinpäätöskäytännöt. Euroopassa ja muuallakin maailmassa harmonisointi etenee, mutta tie on Ignatiuksen mukaan pitkä. Hyvä verosuunnittelu on suurelle kansainväliselle yhtiölle tärkeää, koska sillä voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä. Verotus on hyvin monimutkaista. Mekin toimimme 15 maassa, ja kaikkien niiden lainsäädäntö poikkeaa toisistaan. Yrityksen kannalta tärkeintä on, että verotus kussakin maassa on selkeää ja luotettavaa. Harmonisointi antaisi yritykselle paremmat ja tehokkaammat keinot tasata verotusta konsernitasolla. Siihen suuntaan ollaan menossa, mutta kehitys on hidasta. Tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamisessa on sentään jo päästy pitkälle. Yleinen käsitys on, että IFRS:stä saattaisi tulla maailmanlaajuinen standardi. Tärkein askel sitä kohti olisi, että Yhdysvallat hyväksyisi IFRS:n kotimarkkinoillaan toimiville yhtiöille. Tästä on tehty hyviä esityksiä. Samaan aikaan IFRS ja USGAAP ovat lähestyneet toisiaan. Ongelma näyttääkin nyt olevan se, että EU haluaa vaikuttaa IFRS:n sisältöön Euroopassa. Jos syntyy kaksi IFRS:ää, yhteisen normiston löytäminen Yhdysvaltain kanssa vaikeutuu. Ignatius toteaa, että kansainvälisissä yrityksissä myös tilintarkastajan työ on muuttunut vaativammaksi. Tilintarkastajan perusrooli on kutakuinkin sama kuin mikä se on aina ollut. Mutta tehtävä on vaikeutunut, kun kysymykset kansainvälisissä yrityksissä ovat yhä monimuotoisempia. Tilintarkastus on kansainvälistynyt. Ennen toiminta oli paikallista, mutta nyt meille on sama missä olemme: tuki löytyy aina tilintarkastajayhteisöstämme. Liiketoiminnassa eteen tulee yhä enemmän tulkintakysymyksiä. Johto tekee yhä enemmän arvioita, olettamuksia arvonmäärityksen perustaksi. Tilintarkastaja ei ole enää pelkkä ulkoinen tarkastaja, vaan hänestä on tullut meille keskustelukumppani. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää, että tilintarkastajat keskustelevat keskenään yhä aktiivisemmin ja vievät alaa eteenpäin. Myös sektorit kehittyvät, eikä ole niin helppoa aina sanoa, mikä on paras standardi ja miten sitä tulkitaan. Parhaat mallit löytyvät vähitellen tässä dialogissa. 6 AVIISORI AVIISORI

5 Uusi sairaala ryhdistää hoitoprosessia Turkuun on nousemassa TYKSin uusi sairaala, johon sovitetaan entistä virtaviivaisempia prosesseja jo rakennusvaiheessa. Erikoisosaamista vaativat työtehtävät määräävät kuitenkin rajat joustavuudelle. Teksti Marianna Salin Kuva Sami Repo Kuvitus Lotta Nieminen Jono kasvaa röntgenin edustalla. Sen sijaan labrassa odotellaan potilaita, osin samoja. Mitä jos yksi labran hoitajista siirtyisi täksi illaksi röntgeniin? Vai voisiko hän napata röntgeniin jonottavia välillä verikokeisiin? Tällaiset ajatusleikit tuntuvat helpoilta, mutta niitä on perinteisessä sairaalassa lähes mahdotonta toteuttaa. Sairaalat on yleensä suunniteltu niin, että jokainen yksikkö toimii omalta kannaltaan eikä kukaan ota kokonaisvastuuta hoitoprosessista ja sen sujuvuudesta, sanoo hankejohtaja Heikki Korvenranta Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Sairaaloiden funktionaaliset organisaatiot perustuvat pitkälti lääkäreiden ammattiryhmiin. Radiologit työskentelevät kuvantamisyksikössä, sisätautilääkärit sisätautiosastolla. Potilaan tie sairaalassa kulkee yksiköstä toiseen yksiköiden ehdoilla. Ammattitaito ja vahva ammatti-identiteetti sanelevat pitkälti sen, missä tehtävissä kukin lääkäri tai hoitaja työskentelee. Korvenranta uskoo kuitenkin, että raja-aitoja voi madaltaa koulutuksella. Heikki Korvenranta ja Satu Suhonen rakentavat sairaalaa, jossa hoitoketjun pullonkaulat on pyritty minimoimaan. Monesti yksiköiden välillä on myös puoli kilometriä käytävää. Korvenrannan mukaan isossa sairaalassa on kuitenkin periaatteessa mahdollista tuoda tarvittavia resursseja potilaan ympärille varsinkin jos suunnitteilla on uusi rakennus, kuten Turussa. Uuteen T-sairaalaan siirtyvät Turun alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset, jotka samalla yhdistyvät. Sinne tulevat tilat myös vaativille ja raskaille erikoissairaanhoidon palveluille. Sairaalan ensimmäinen neljännes valmistui vuonna 2003, ja loput saadaan käyttöön Sairaalan tuotannon odotetaan kasvaneen siihen mennessä keskimäärin parikymmentä prosenttia. Henkilöstöltä moista kasvua ei voida odottaa. Toimintaa siis tehostetaan. Onko Suomeen syntymässä ensimmäinen sairaala, jossa on prosessiorganisaatio? Tavoitteemme ei ole prosessiorganisaatio vaan prosessimainen toiminta, Heikki Korvenranta tarkentaa. Hän johtaa T-sairaalan toiminnan ja organisaation kehittämishanketta. Sitä, miten pitkälle organisaatio muuttuu, ei tiedä vielä kukaan. Tällä hetkellä sairaalassa mallinnetaan ja analysoidaan nykyisiä prosesseja. Ne ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia. Potilaalla on vaiva, jota lääkäri ja hoitaja tutkivat. He kyselevät, katselevat ja tunnustelevat. He kuvaavat, leikkaavat ja lääkitsevät sekä seuraavat hoidon vaikutuksia ja potilaan spontaania paranemista. Käytännössä vaaditaan kuitenkin erilaista lähestymistapaa, jos käsi on poikki tai suoni tukossa. Siksi suunnittelemme 8 10 päähoitolinjaa, Korvenranta sanoo. Suunnittelijoita kiinnostavat erityisesti pullonkaulat eli kapeikot. Kun potilasvirta ahtautuu kapeikkoon, siihen täytyy sijoittaa esimerkiksi enemmän osaavia hoitajia. Ruuhkapaikat kuitenkin vaihtelevat. Muun muassa siksi tehokas toiminta edellyttää tietojärjestelmiä, jotka seuraavat liikennettä ruuhkineen ja kustannuksineen. Silloin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, siis prosesseja voidaan todella johtaa. Tietojärjestelmiä on uusittava, mutta emme tietenkään voi pistää kaikkea uusiksi, Korvenranta sanoo. Tavoitteena on kohentaa myös vanhaa seurannan välinettä, potilaskertomusta. Jos muutokset purevat, potilas huomaa ne ainakin siitä, että jonot lyhenevät eikä samoja asioita kysytä joka paikassa. 8 AVIISORI AVIISORI

6 Aiomme myös ottaa potilaat enemmän mukaan hoitoon. Meiltä se vaatii sitä, että tarjoamme heille entistä enemmän informaatiota. Kumppani tukee ja vähitellen väistyy TYKSissä on tärkeää, että T-sairaalan kehittämishanke toteutetaan oman porukan voimin alusta asti. Miksi PwC on sitten mukana? Meillä ei ole osaamista eikä työkaluja näin ison hankkeen hallintaan, eikä meidän kannata sitä itselle hankkia, toteaa hankejohtaja Heikki Korvenranta TYKSistä. Hän huomauttaa, että prosessien mallintamisen lisäksi asiantuntijaa tarvitaan muutoksen hallintaan ja tiedottamiseen. TYKSin hankejohtajalla ja jokaisella hankkeeseen kuuluvan projektin vastuuhenkilöllä on PwC:n riveissä oma työpari. Ulkopuolinen pystyy näkemään kipupisteet ja puuttumaan niihin. Hyvä konsultti tekee sen, mitä hyvä opettaja tekee koulussa. Hän pystyy tuottamaan tilanteen, jossa oppilas itse oivaltaa ja oppii, sen sijaan että opettaja tekisi työn hänen puolestaan, sanoo Varsinais-Suomen sairaalapiirin kehittämispäällikkö Satu Suhonen. Nyt käynnissä on tiivis yhteistyö, joka alkoi viime vuonna. Hankkeen edetessä PwC jättää entistä enemmän tilaa TYKSin henkilöstölle. Meistä on erittäin motivoivaa se, että olemme oikeasti mukana rakentamassa toiminnan muutosta uuteen sairaalaan emmekä vain tuottamassa analyysiraporttia. Nyt tavoitellaan hyötyjä ja lopputuloksia, sanoo hankejohtaja Helena Mustikainen PwC:ltä. Sparrausapua hankkeeseen tuo myös PwC:n globaali verkosto, jossa on noin terveydenhuollon asiantuntijaa. Ylilääkärit ovat vastanneet tähän asti omista tulosyksiköistään. Kuka alkaa johtaa hoitoprosesseja? Toimenkuvat muuttuvat, mutta tällä hetkellä olemme vasta rakentamassa organisaatiota, Heikki Korvenranta toteaa. Tavoite on, että jokainen pystyisi näkemään hoitoprosessin alusta loppuun ja mieltämään oman työnsä siinä prosessissa. Sen ymmärtämisessä auttaa liikkuvuus. Sairaalassa on jo jonkin verran kokemusta joustavista toimenkuvista. Osa vakituisista sairaanhoitajista toimii varahenkilöinä, jotka vaihtavat tarpeen tullen osastoa ja tehtäviä. Jotkut kokevat sen hyvinkin mielekkäänä. Heille työ on haastavaa, vaihtelevaa ja rikasta. Toiset pitävät vaihtelua stressaavana, kertoo kehittämispäällikkö Satu Suhonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Hän vastaa muutoshallinnasta T-sairaalan kehittämishankkeessa. Hänen mukaansa hankkeen ehdoton onnistumisen edellytys on se, että henkilöstö kokee toiminnan mielekkääksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilökunta osallistuu hankkeeseen ja sitä kautta sitoutuu muutokseen jo varhain. Hanke koskee :aa ihmistä. Luonnollisestikaan he kaikki eivät voi olla mukana suunnittelussa. Siksi on erityisen tärkeää informoida henkilöstöä alusta alkaen siitä, mitä olemme suunnittelemassa. Muutos vaatii myös paljon perehdyttämistä. Koulutus on aloitettava jo hankkeen alussa. Toimintatapoja työstää tällä hetkellä noin 50 hengen porukka. Mukana hankkeen ohjausryhmässä on myös muiden sairaanhoitopiirien ja Turun kaupungin edustajia. Varsinainen kehitystyö on jo alkanut kahdessa pilottiprojektissa, onnettomuus- ja sydänpotilaan hoitoprosesseissa. Vaikka prosesseja on alettu mallintaa vasta hiljattain, käynnissä ovat jo haastattelut ja nykytila-analyysit organisaation johtamisrakenteesta sekä tietojärjestelmistä. Pilottiprojektien parhaat ideat siirretään myöhemmin muihinkin prosesseihin. Kun T-sairaalaan saadaan rakennettua toimiva organisaatio johtamisjärjestelmineen, hyviä ajatuksia uusista toimintatavoista voidaan siirtää myös koko sairaanhoitopiiriin, Satu Suhonen sanoo. Mikä toimiva organisaatio sitten on? Miten hankkeen onnistumista mitataan? Heikki Korvenranta tarjoaa kahta jo käytössä olevaa mittaria: potilastyytyväisyyttä ja kustannusten seurantaa. Molemmat mittaavat työn laatua. Siitähän tässä on kyse. 10 AVIISORI

7 t u t k a i n Korruption riskit kartoittamatta valtaosalla yrityksistä Kansainvälisistä yrityksistä lähes kaksi kolmannesta on törmännyt korruptioon, kertoo PricewaterhouseCoopersin julkaisema Confronting Corruption -raportti. Tutkimukseen haastateltujen yritysjohtajien mukaan korruptio huolestuttaa erityisesti kasvavilla markkinoilla, kuten Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa. Lähes 80 prosenttia yritysjohtajista sanoo yhtiössään olevan käytössä korruption vastaisia ohjelmia. Kuitenkin vain 22 prosenttia uskoo niiden tehokkuuteen. PwC:n raportti osoittaa, että korruption vastaisesta ohjelmasta on aiheellista tiedottaa riittävästi sekä varmistaa, että työntekijät ymmärtävät rangaistuksen seuraavan rikkomuksia. Väärinkäytösten ennaltaehkäisy- ja tutkintapalvelujen johtaja Ake Turunen PwC:ltä toteaa, että yrityksillä on nyt pakottava, jopa polttava tarve kannattaa muodollisen ja strategisen korruption vastaisen ohjelman kehitystyötä ja toteuttamista. Viime vuosina korruption vastaisten lakien rikkomisesta kiinni jääneet yksittäiset yritykset ovat maksaneet satojen miljoonien dollarien sakot, ja monet toimitusjohtajat ovat joutuneet eroamaan häpeällisesti. Vain 25 prosenttia tutkituista yrityksistä toteuttaa ennakoivaa riskien arviointia tai seurantaa. Ennakoivan varautumisen avulla olisi kuitenkin mahdollista tasapainottaa riskit ja tuotot. Kiinteistösijoittajat edelleen optimistisia USA:n subprime-kriisistä huolimatta Euroopan markkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat ovat edelleen optimistisia erityisesti Pohjoismaiden osalta. Luottavaisuus pohjautuu alueen hyvään taloudelliseen kasvuun, maltilliseen inflaatioon ja stabiiliin työllisyystilanteeseen. Vaikka Helsinki ja Tukholma ovat menettäneet asemiaan Urban Land Instituten (ULI) ja PricewaterhouseCoopersin julkaiseman Emerging Trends in Real Estate Europe tutkimuksen kiinteistö- ja sijoituskohdevertailussa, molemmat kaupungit kuuluvat edelleen kymmenen kiinnostavimman kiinteistömarkkinan joukkoon. Kiinteistösijoittamisen näkökulmasta vuosi 2007 olikin merkittävän kasvun ajanjakso Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna vanhan Euroopan metropolit, kuten Pariisi ja Lontoo, menettivät suosikkipaikkansa uusien markkinoiden kaupungeille. Ykkössijalle nousi tänä vuonna Moskova. Istanbul ylsi toiseksi. Raportin mukaan sijoittajat odottavat näiltä kehittyviltä markkinoilta korkeamman riskin vastapainoksi merkittäviä tuottoja. Kiina vuonna 2025 maailman talousmahti PricewaterhouseCoopersin The World in tutkimusraportti pureutuu maailmantalouden tulevaisuudennäkymiin ja talousmahtien kehityssuuntiin. Globaalin talouden painopiste siirtyy yhä selvemmin kehittyvien markkinoiden suurimpiin maihin. Raportin mukaan Kiinasta kasvaa vuoteen 2050 mennessä peräti 30 prosenttia Yhdysvaltoja suurempi talousalue. Myös kiinalaisten ostovoima kasvaa: vuonna 2020 se on jo maailman toiseksi suurin kuluttajamarkkina. Intian kasvuvauhti on niin ikään merkittävä, ja maan arvioidaan kehittyvän vuosisadan puoliväliin mennessä lähes Yhdysvaltojen kokoiseksi talousmahdiksi. Samalla aikajänteellä Brasilia nousee Japanin ohi maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi. Kehittyvillä markkinoilla on siis tarjolla runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia niille yrityksille, joilla on riittävästi paikallistuntemusta ja oikeanlaista liiketoimintaosaamista. Suomen näkökulmasta on erityisen mielenkiintoista, että Venäjä on kasvamassa jopa Saksaa suuremmaksi talousmahdiksi vuoteen 2050 mennessä. AVIISORI

8 Kallis kalliimpi ruoka Elintarvikkeiden hintojen nousu on synnyttänyt levottomuuksia eri puolilla maailmaa ja herättänyt huolta ruoan globaalista riittävyydestä. Myös suomalaisilla voi olla edessään ruokavalion muutoksia. Pörssikauppaa ruoalla Tärkeimmät ruoan raaka-aineet, kuten öljykasvit, vehnä, maissi ja soija noteerataan Chicagon raaka-ainepörssissä. Maailmanmarkkinahinta määräytyy pörssissä joka päivä sen mukaan, mihin hintaan myyjät ja ostajat ovat halukkaita kauppaa käymään. Pörssissä käydään kauppaa myös erilaisilla futuureilla, jotka perustuvat sijoittajien arvioihin raaka-aineiden hinnan kehityksestä. Tällaisten johdannaisten takia ruoan hintaan vaikuttavat todellisen kysynnän ja tarjonnan perusteella määräytyvän arvon lisäksi voimakkaasti myös spekulaatiot. Teksti Outi Airaksinen Kuvat Lehtikuva ja istockphoto K aikki tietävät, että öljy loppuu sadan vuoden päästä. Mutta vaikka tiedämme, että sadan vuoden päästä on viljaa, emme tiedä, millainen sato on ensi vuonna. Se aiheuttaa hermostuneisuutta ja voimakkaita heilahteluja ruoan hinnassa, Raision toimitusjohtaja Matti Rihko kuvaa. Raisio on ruokabisneksen ytimessä, sillä viljaa voidaan pitää alan perusyksikkönä jalostetaanpa siitä viljatuotteita tai käytetäänpä sitä eläinten rehuna. Pitkälti juuri viljan hinnan raju nousu on nostanut elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja keskimäärin 40 prosenttia vuodessa. Rihko uskoo, että hintojen nousussa on nähty vasta alku. Veikkaan, että lyhyellä tähtäimellä ruoan osuus nousee 15 prosenttiin suomalaisten kulutusmenoista, ja pitkällä tähtäimellä osuus voi olla prosenttia. Suhteessa muihin hyödykkeisiin ruoka on tällä hetkellä historiallisen halpaa. Suomalaiset käyttävät nykyisin noin 12 prosenttia kulutusmenoistaan ruokaan, kun vielä 30 vuotta sitten osuus oli lähes kolmanneksen. 12 AVIISORI AVIISORI

9 7.6 Million Birr in 2006/07. At the same time, poverty-reducing expenditure (applying to such sectors as agriculture, food security, health, education and roads) grew about 18 percent in nominal terms, while defence spending was cut to a record low level of 2 percent of GDP by late Table 2: General Consumer Price Index (CPI) 1 January 31 December % change (3.49) Suomalaiset käyttävät nykyisin noin 12 prosenttia kulutusmenoistaan ruokaan Source: CSA 3.2 General trends in prices Elintarvikkeet ovat kuitenkin välttämättömyyshyödykkeitä, joita ihmiset käyttävät, olipa niiden hinta mikä hyvänsä. Tällä hetkellä ruoan Ethiopia s general consumer price index has hintaa risen nostavat steadily kysynnän since kasvu 2002 sekä (when muutama grain kehno prices satovuosi, joiden seurauksena myös varastot ovat huvenneet. Esimerkiksi reflected the very bad growing season) and has reached double-digit levels since 2005, see Table 2. The trend has been Euroopassa legendaarisista voivuorista on jäljellä enää muisto, ja viljavarastotkin ovat maailmanlaajuisesti tyhjillään. strongly influenced by the food component of the consumers basket, the food component having risen much faster in the last few years than the non-food Valion toimitusjohtaja one, see Table ei kuitenkaan 3. niele pureksimatta väitteitä 3.3 Cereal prices ruoan hinnan jatkuvasta noususta. Asian voi nähdä niinkin, että ruoan hinta ei nouse, vaan muiden hyödykkeiden hinnat laskevat. Keskuspankit hoitavat inflaation avulla reaaliarvojen laskun ja esimerkiksi globaalin asuntokuplan puhkeamisen aiheuttamat ongelmat. Se vain näyttäytyy ruoan ja energian kallistumisena, Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen sanoo. Laaksosen mukaan edessä on eri hyödykkeiden arvostusten uudelleen arviointi, jossa ruoan ja energian paino tulee kasvamaan. Oletan, että parin seuraavan vuoden aikana tapahtuu kertaheilahdus, jonka jälkeen eri hyödykkeiden hinnoissa saavutetaan uusi tasapaino, Laaksonen kuvaa. Lähde: WFP Elintarvikkeiden, muiden tuotteiden, viljan ja yleisten kuluttajahintojen indeksoitu muutos /00 06/01 12/01 06/02 12/02 06/03 12/03 06/04 12/04 06/05 12/05 06/06 12/06 06/07 12/07 ruoka muut kuin ruoka yleinen viljat 36 maata ajautunut ruokakriisiin YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO on listannut 36 ruokakriisissä olevaa maata. Valtaosa maista sijaitsee Afrikassa, mutta listalla on myös Aasian ja Etelä-Amerikan maita. Tähän mennessä elintarvikkeiden hintojen nousu on aiheuttanut mellakoita ainakin Haitissa, Egyptissä ja Filippiineillä. Moni maa on myös ilmoittanut rajoittavansa ruoan vientiä, jotta omalle väestölle riittäisi ravintoa. EU on omavarainen maatalouslinnake, jota on näihin päiviin asti leimannut krooninen elintarvikkeiden ylituotanto. Unionin alueen tuotantoa on suitsittu erilaisilla kiintiöillä ja tukiaisilla. Euroopassa elintarvikkeista maksetut hinnat eivät ole olleet missään suhteessa niiden tuotantokustannuksiin. Elintarviketuotanto on ollut käytännössä tulonsiirtoa vähävaraisille, sillä ruoka on ollut sen tuottamiseen nähden liian halpaa, Laaksonen sanoo. Vaikka unionin alueelle on protektionististen periaatteiden mukaisesti ollut vaikea tuoda elintarvikkeita, jäsenmaiden omille elintarvikeyhtiöille on maksettu vientitukia unionin ulkopuolelle suuntautuvaan kauppaan. Käytännössä vientituet olivat EU:n veronmaksajien kehitysapua ulkomaille. Olemme hoitaneet tukien poistumisen hinnoittelulla. Esimerkiksi Armeniassa voin hinta on kaksinkertaistunut, Laaksonen kertoo. Vielä neljä vuotta sitten Valio sai EU:lta vientitukia 75 miljoonaa euroa vuodessa, eli yli neljä prosenttia yhtiön viime vuoden liikevaihdosta. Tukea on alennettu asteittain, ja tänä vuonna se on poistunut kokonaan. Maataloustukien ytimessä on kysymys siitä, mikä on yhteiskunnan velvollisuus valvoa, että ruoka riittää. EU:ta voidaan pitää äärimmäisen epäsosiaalisena ja epäempaattisena, koska kaikki vientituet on pikkuhiljaa poistettu, Laaksonen kuvaa. EU on siirtänyt elintarviketuotantoaan kohti vapaata markkinataloutta, jossa tuotanto ohjautuu kysynnän muutosten perusteella. Laaksosen mielestä ala on kuitenkin markkinaohjautuvana erittäin herkkä sille, että ruoasta syntyy aitoa puutetta ja hinta pongahtaa taivaisiin. Kun kiintiöitä poistetaan ja markkinataloudelle annetaan enemmän valtaa, otetaan mieletön riski. Markkinataloudessa myyjä pyrkii maksimoimaan voittonsa, ja hinnan saa ylös tuotantoa supistamalla. Mutta hitaan pääoman kierron aloilla kestää aikaa ennen kuin saadaan korvaavaa tuotantoa tilalle. Voiko yhteiskunta odottaa kaksi vuotta, että tulee riittävästi ruokaa? Laaksonen kuvaa, ja korostaa yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia elintarvikkeiden saatavuudesta. Suomi on maailman pohjoisin maatalousvaltio, ja merkittävä osa täällä syödystä ruoasta on tuontiruokaa. Viime vuonna Suomeen tuotiin 3,1 miljardin euron edestä elintarvikkeita, kun koko Suomen maatalouden myyntitulo oli vähän yli 2 miljardia. Esimerkiksi kolmannes Suomessa syödyistä juustoista tuodaan ulkomailta, Laaksonen kertoo. Rihko arvioi, että tulevaisuudessa maatalous saattaa olla Suomessa hyvinkin kannattavaa liiketoimintaa. Maailmalla puolestaan väestön kasvu ja vaurastuminen pitävät huolta ruoan kasvavasta kysynnästä. Kun vuonna 2000 maailmassa oli miljardi ihmistä, joiden vuosiansiot ylittivät dollaria, vuonna 2015 määrän uskotaan olevan jo kaksinkertainen. Tarvitaan neljän maapallon resurssit kattamaan kysyntä, jos kaikki maailman ihmiset omaksuisivat OECD-maiden keskimääräisen kulutuskäyttäytymisen, Rihko sanoo. Kun bioenergian tuotanto, kaupungistuminen ja saastuminen uhkaavat pikemminkin pienentää ruoan tuotantoa, kysynnän ja tarjonnan välinen yhtälö vaikuttaa kestämättömältä niin ekologisesti kuin eettisestikin. Rihkolla on kuitenkin ratkaisu ongelmaan. Kasvipohjainen ruoka on edullisempaa ja sitä syömällä pystyy vaikuttamaan omaan ekologiseen jalanjälkeensä. Teollisuuden tehtävä on kehittää terveellistä ja ekologista ravintoa ilman, että ihmisen täytyy tehdä maun suhteen kompromisseja, Rihko sanoo, ja muistuttaa, että yksi possukalori vastaa neljää viljakaloria. Suomalainen elintarviketeollisuus on panostanut voimakkaasti alan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Valion huippujalostusta edustavat elimistön vastustuskykyä lisäävä Gefilus sekä muun muassa verenpainetta alentava Evolus, kun taas Raisio on niittänyt mainetta kolesteroleja alentavilla Benecol-tuotteillaan. Valveutuneelle kuluttajalle Elovena-pakkauksissa on nykyisin myös ekologinen jalanjälki, eli tuotantoketjun vaikutus hiilidioksidipäästöihin, jota kasvipohjaisessa ravinnossa kelpaa esitelläkin. 14 AVIISORI AVIISORI

10 Mitä arvioidaan hakemuksessa kuvataan Miten suunta asetetaan ja organisaatiota johdetaan? Miten strategia luodaan, ylläpidetään ja viestitään? Miten strategiaa käytännössä toteutetaan? Miten onnistumista mitataan? Miten on onnistuttu? STRATEGIA TOIMINTA TOIMINTA TULOKSET TULOKSET 1 Johtajuus 2 Toimintaperiaatteet ja johtajuus 4 3 Henkilöstö Kumppanuudet ja resurssit 5 Prosessit Henkilöstötulokset Asiakastulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset 9 OPPIMINEN INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Kilpailuetua laatumallista Kuka voittaa Suomen laatupalkinnon? Käytännössä voittajia ovat kaikki, jotka saavat toimintatapojaan kehitettyä. Siksi PwC kannustaa asiakkaitaan laatumallin käyttöön ja avustaa kilpailuhakemuksen teossa. Laatujohtaja Markku Nieminen aloitti piikiekkoja valmistavassa Okmeticissa runsas kymmenen vuotta sitten. Silloin laatu tarkoitti lähinnä tuotannon laadunvalvontaa, standardeja ja sertifikaatteja. Nykyään laatu nähdään parhaiden toimintatapojen kautta tapahtuvana johtamisena sekä ihmisten motivointina, Nieminen kertoo. Toimintatapoja kehitetään Okmeticissa prosessijohtamisen periaattein. Lisäksi yhtiössä käytetään muun muassa Lean Six Sigma -menetelmää, joka ohjaa yksinkertaistamaan prosesseja ja vähentämään hajontaa. Yhä useammassa organisaatiossa toimintaa jäsennetään laatumallin, kuten EFQM-mallin, avulla. Myös Nieminen pitää sitä hyvänä työkaluna. Malli johdattelee organisaatiota arvioimaan ja priorisoimaan toimintaansa ja tuloksiaan yhteensä yhdeksän eri osa-alueen kautta. Jos esimerkiksi henkilöstöhallintoon liittyvää materi- Teksti Marianna Salin Kuvitus Aino Korpela aalia riittää sivutolkulla, mutta kumppaneihin liittyvää ei, se kertoo monesti siitä, että organisaatiossa ei ole sovittuja toimintatapoja kumppaneiden kanssa toimimiseen, sanoo Elina Mäkinen PwC:n neuvontapalveluista. Hänen mukaansa malli ei päästä ketään helpolla, sillä se hakee jatkuvasti myös eri osa-alueiden yhteyksiä. Jos esimerkiksi kysytään, miten toimintaperiaatteet ja strategia viestitään, lähes kaikki alkavat kertoa, missä asioista viestitään. Mutta jos kysytäänkin, miten ne viestitään keskeisten prosessien kautta, se on jo ihan toinen asia. Tullaan esimiestyöhön ja sisäisen viestinnän arkeen. Elina Mäkinen kävi hiljattain Markku Niemisen kanssa läpi Okmeticin toimintatapoja. Sen jälkeen hän laati ehdotuksen siitä, millaista tahtia ja missä järjestyksessä EFQM-mallia voisi soveltaa ja milloin voisi olla hyödyllistä osallistua Laatukeskuksen järjestämään laatupalkintokilpailuun. PwC:n asiantuntijat ovat käyneet samankaltaisia keskusteluja yli 40 yrityksessä viime syksystä alkaen ja jatkavat tänä vuonna vielä useammassa. Positiivinen vaikutelmahan siitä jäi, Markku Nieminen toteaa. Tänä vuonna kolme organisaatiota tarttui PwC:n apuun myös kilpailuhakemuksen laatimisessa. Veloituksettoman palvelun tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus sitä kautta, että projektiin ja kilpailuun osallistuneiden organisaatioiden kilpailukyky kehittyy, Elina Mäkinen sanoo. Mutta miksi kilpailla? Mäkinen pitää kilpailua hyvänä kannusteena EFQM-mallin käyttöönottoon tai hiomiseen. Kilpailulla voi myös silloin tällöin korvata itsearvioinnin, sillä ulkopuoliset asiantuntijat laativat seikkaperäisen arvion kunkin osallistujan kilpailukyvystä. Laatukeskus kouluttaa joka vuosi lähes sata henkilöä eri aloilta ja eri tehtävistä arvioimaan kilpailun osallistujia. Mukana on ollut muun muassa Orionin laatujohtaja. Orionissa laatutyöllä on pitkä historia, koska tuotteiden laatu on lääketeollisuudessa tiukasti säänneltyä ja siten yritysten elinehto. Hyvästä laadusta ei makseta latiakaan enempää, eikä sillä saa mitään kilpailuetua markkinoilla. Lääkealalla laatu on toiminnan edellytys, sanoo Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen. Alalla on siis selvää, että lääkeyhtiö voi erottua kilpailijoistaan vain, jos se kehittää koko organisaation toiminnan laatua. Orionissa laatutyön runkona toimii EFQM-malli. Viimeisin arviointikierros pyöräytettiin läpi alkuvuonna. Olemme ottaneet sen pohjalta kehityskohteita, joita viemme aktiivisesti ja systemaattisesti eteenpäin. Niistä on tullut oma business excellence -mallimme. Vetoapua kisoista Suomen laatupalkinto -kilpailussa palkitaan parhaat neljässä eri sarjassa. Lisäksi jokainen hakijaorganisaatio saa kattavan kirjallisen raportin organisaation vahvuuksista ja parantamisalueista. Näin kilpailu toimii työkaluna toiminnan kehittämisessä. Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa palkitaan parhaat ideat kolmessa eri sarjassa. Kilpailuehdotus voi olla onnistunut liiketoimintakonsepti, tai se voi liittyä palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen. Se voi myös olla tuote- tai teknologiainnovaatio. Molemmat kilpailut järjestää Laatukeskus. Yksi kehityskohteista on yhteistyökumppaneiden hallintaan liittyvä liiketoimintaprosessi. Olemme siinä varmasti eturintamassa, Lappalainen toteaa. Orionissa kehityskohteiksi valitaan siis alueita, jotka ovat liiketoiminnan kannalta tärkeitä, olivat ne sitten alun perin vahvuuksia tai heikkouksia. PwC:n Elina Mäkinen on kuitenkin huomannut, että monissa organisaatioissa huomio keskittyy heikkouksiin. Vahvuudet ovat kuitenkin oman laadun tai erinomaisuuden perusta. Nopeimmat harppaukset tehdään asioissa, joita jo osataan. Eihän kukaan rupea laulajaksi, jos ei osaa yhtään laulaa. Tai no AVIISORI AVIISORI

11 Teksti Mika Hentunen Kuvat Kimmo Brandt INNOVAATIOYLIOPISTO ALOITTAA PIAN Uusi laki mahdollistaa säätiöitetyt yliopistot, kertoo Heljä Misukka. Suomen hallituksen tavoitteena on luoda maailman paras innovaatiojärjestelmä, jonka perustana ovat yliopistot. Suomi ei rynni jäniksenä, vaan pyrkii hänniltä letkan kärkeen, uuden innovaatioyliopiston pääsuunnittelija painottaa. Mukana koko kaaressa PricewaterhouseCoopers Oy:n visiona on, että suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvu perustuu innovatiivisuuteen, yrittäjyyteen ja luottamukseen. Innovatiiviselle yritykselle PwC tarjoaa asiantuntijapalveluja kaikissa kehitysvaiheissa. Ideointivaiheessa oleva yritys saa apua toiminnan käynnistymisessä, liiketoimintasuunnitelman laatimisessa tai vaikka verosuunnittelussa. Tuotekehitys-, kaupallistamis- ja kasvuvaiheessa PwC auttaa tilintarkastuksessa, riskien hallinnassa ja rahoitusjärjestelyissä. Kypsään ikään ehtinyttä PwC neuvoo yrityskaupoissa ja listautumisessa. Lisäksi PwC on mukana useissa innovatiivisuutta edistävissä yhteistyöhankkeissa, kuten liiketoiminnan suunnitelmakilpailu Venture Cupissa, jossa PwC:n asiantuntijat ovat osallistuneet tuomarityöskentelyyn ja workshopeihin. PwC on myös järjestänyt ulkomaisia asiantuntijoita useisiin Suomessa pidettyjen kansainvälisten bio- ja ICT-alan tapahtumien yhteydessä toteutettuihin pääomasijoittajatapaamisiin, joissa suomalaiset innovatiiviset kasvuyritykset ovat päässeet esille. "Olemme hyödyntäneet tässä esimerkiksi verkostoamme Kaliforniassa, missä innovatiiviisuuteen panostetaan useilla aloilla", Territory Senior Partner Johan Kronberg sanoo. Technopoliksen teknologiakeskuksissa PwC konsultoi pieniä, kasvunäkymiltään lupaavia yrityksiä. Technopoliksen tavoitteena on, että innovatiiviset yritykset voivat keskittyä ydintoimintaansa. PwC:n asiantuntijapalvelut ovat osaltaan mahdollistamassa sitä. Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus on uusi ohjelma, jossa PwC on mukana. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituksen piiriin voivat hakeutua alle viisi vuotta toimineet pienyritykset, joilla on innovatiivinen, osaamis- tai teknologialähtöinen liikeidea sekä uskottava suunnitelma sen toteuttamiseksi. Rahoitusta myönnetään vaiheittain eteenpäin päästäkseen nuoren yrityksen pitää saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Rahoitus loppuu viimeistään yrityksen täyttäessä kahdeksan vuotta tai aiemminkin, jos liiketoiminnan kasvu on voimakasta. Kolmivuotisen ohjelman aikana PwC on mukana yritysten toiminnan suunnittelussa, koordinoi palveluja ja järjestää asiantuntijapaneeleja yrityksille sekä niistä kiinnostuneille sijoittajille. "Tämä on meille merkittävä konkreettinen hanke. Toivomme, että se jatkuu asiakassuhteina", Manager Kaj Työppönen sanoo. Yliopistoreformi on ollut käynnissä koko Euroopassa, me olemme liikkeellä lähestulkoon muita jäljessä. Konservatiivisena pidetty Ranskakin on tehnyt oman uudistuksensa. Yliopistoja ei kehitetä osana valtion hallintoa enää missään päin Eurooppaa, valtiosihteeri Heljä Misukka sanoo. Misukka johtaa kolmen pääkaupunkiseudun korkeakoulun yhdistämistä valmistelevaa ryhmää. Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta tehdään keskittymä, jossa on opiskelijaa ja työntekijää. Innovaatioyliopisto on pelkkä työnimi. Virallista nimeä on etsitty ideakilpailulla, johon tuli ehdotusta. Yliopiston nimestä ja hallituksen kokoonpanosta odotetaan päätöstä juhannukseen mennessä. Myös juhlallinen säädekirjan allekirjoitustilaisuus on sovittu kesäkuulle. Misukka siirtyi Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta nykyiseen tehtäväänsä opetusministeriössä reilu vuosi sitten. Uuden yliopiston on määrä aloittaa toimintansa syksyllä 2009, joten kiirettä pitää. Yliopistouudistustahan on odotettu vuosikausia, hän vastaa kysymykseen aikataulun tiukkuudesta. Uudesta yliopistosta on käyty värikästä keskustelua. Tutkijoiden ja taitelijoiden piiristä on kuulunut soraääniä. Työstään silmin nähden innostunutta Misukkaa kritiikki ei kuitenkaan pelota päinvastoin. Sitten vasta huolettaisi, jos yliopistomaailmassa tällaisesta ei väiteltäisi, hän naurahtaa. Innovaatioyliopiston mahdollistaa uusi yliopistolaki, josta eduskunta päättää todennäköisesti ensi vuoden keväällä. Laki mahdollistaa säätiöitetyt yliopistot. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuoreen päätöksen mukaan säätiöyliopistossa on oltava vähintään opiskelijaa ja alkupääoman pitää olla vähintään 25 miljoonaa euroa tuhatta opiskelijaa kohti. Uusi laki pakottaa kaikki yliopistot uudistamaan toimintaansa, tähtäävät ne säätiöksi tai eivät. Tällä hetkellä yliopistot ovat osa valtionhallintoa, mutta jatkossa ne saisivat vastuulleen oman taloutensa ja työntekijänsä. Tavoitteena on tehdä yliopistoista parempia työnantajia, jotka pystyvät kilpailemaan osaavasta työvoimasta, Misukka sanoo. Jatkossa yliopiston rehtorin valitsisi koko yliopistoyhteisön sijasta oppilaitoksen hallitus. Yliopistojen itsehallinto taattaisiin siten, että niiden hallituksen valitsisi professorikunnan ja muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kolleegio. Rehtorista tulisi siis toimitusjohtaja? Sen tyyppinen, vahva johtaja. Tällä hetkellä rehtori on hallituksen puheenjohtaja, nyt hänestä tulee esittelijä ja hänen asemaansa on tarkoitus vahvistaa. Säätiöyliopistoissa hallituksen nimittävät rahoittajat. Innovaatioyliopiston tulevan hallituksen jäsenistä valtioneuvosto nimittää viisi ja elinkeinoelämä kaksi. Tämä järjestely johtuu sii- 18 AVIISORI

12 Heljä Misukka rohkaisee yrityksiä ennakkoluulottomasti mukaan uuden innovaatioyliopiston ideointiin. "Meille on saatava samanlainen ilmapiiri kuin johtavissa yliopistoissa on: olemme valmiita antamaan opiskelijoille paljon, kun he itse sitoutuvat." tä, että rahaston 700 miljoonan euron kokonaispääomasta valtion osuus on 500 miljoonaa ja elinkeinoelämän 200 miljoonaa euroa. Rahoituksen pitää olla koossa kokonaisuudessaan 2010 loppuun mennessä. Teknologiateollisuus aikoo sijoittaa 80 miljoonaa euroa, muut keskeiset rahoittajatahot ovat ilmeisesti TT:n säätiöt ja Liikesivistysrahasto. Säätiön hallituksella on vastuu ja valta. Se voi oman harkintansa mukaan siirtää rahaa korkeakouluille. Kun lahjoitetaan säätiön pääomaan, niin se tuottaa parhaimmillaan vuodessa kymmeniä miljoonia euroja uutta rahaa, jota säätiön hallitus voi panostaa strategisesti tärkeisiin tutkimusaloihin. Tänä vuonna voimaan astunut lainmuutos lahjoitusten verovapaudesta on tärkeä kaikille yliopistoille. Yritysten lahjoitukset tieteelle ovat vähennyskelpoisia euroon saakka. Misukka toivoo, että yksityishenkilötkin saisivat vastaavan vähennysoikeuden. Suomessa on jo sen verran varallisuutta, että tieteelle on voitava lahjoittaa verovapaasti. Innovaatioyliopisto pyrkii pitämään lahjakkaat suomalaiset nuoret ja kokeneemmat tutkijat kotimaassa. Yhtä tärkeää on houkutella osaajia ulkomailta. Kaikille yliopistolle suunnitellaan kansainvälistymisstrategiaa. Ulkomaalaisille tarjotaan kenties jatkossa paketteja, jotka sisältävät opintokokonaisuudet, asumisen ja muita palveluja. Kansainvälistymisasteemme on itse asiassa aika heikko. Meillä ulkomaisia opiskelijoita on vain pari kolme prosenttia, kun maailman parhaissa ylipistoissa määrä on noin puolet, Misukka vertaa. Innovaatioyliopistolle pyritään kehittämään uudenlaista opiskelukulttuuria. Meille on saatava samanlainen ilmapiiri kuin johtavissa yliopistoissa on. Sellainen, että olemme valmiita antamaan opiskelijoille paljon, kun he itse sitoutuvat. Opetuksen resursseja pyritään lisäämään, jotta opetusvelvollisuus olisi henkilökunnalle muutakin kuin välttämätön paha. Vaikka yhdistyminen ja ulkopuolinen rahoitus tuovat resursseja, mässäilyyn ei varaa jää. Konkreettinen opetuksen laatua mittaava kriteeri on esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden suhdeluku, jota pitää parantaa. Suomessa yhdellä opettajalla on noin kaksikymmentä opiskelijaa, maailman huippuyliopistoissa keskimäärin kymmenen. Kolmen korkeakoulun opiskelijamääriä ei Misukan mukaan ainakaan nosteta nykyisestään. Kilpailuvalttia haetaan uusista yhdistelmistä, kun hynttyynsä lyövät yhteen tekninen, kaupallinen ja taiteellinen osaaminen. Aloja ei valittu sen mukaan, että ne olisivat Suomen parhaita, vaan siksi, että ne ovat elinkeinoelämän kannalta keskeisiä, Misukka sanoo. Korkeakouluilla on jo yhteisiä hankkeita. Design Factoryssa yhdistyvät muotoilu, markkinointi ja uusin tekniikka. Seuraavaksi käynnistyy vastaava työpaja viestinnästä. Laajempaa yhteistyötä voisi olla vaikkapa TKK:n robotiikan huippuyksikön ympärillä. Siellä kehitetään niin kaivoskoneita kuin Itämerellä kelluvia säähavaintorobotteja. Palveluroboteilla on kysyntää, mutta haasteena on luoda muotoilultaan asiakkaita miellyttävä robotti, joka menee kaupaksi maailmalla. Misukka painottaa, että poikkitieteellisyyttä ei saa harjoittaa alojen perusopetuksen kustannuksella. Hän toivoo ilmapiiriä, jossa ideat kumpuavat tiedeyhteisöstä. Innovaatioita ei synny käskemällä, vaan tieteen ja taiteen vapaudella. Se voi tapahtua päivässä tai sitten siihen voi mennä vuosia. Jo kolmen ylioppilaskunnan yhdistäminen on työlästä. Sidosryhmiä on runsaasti. Innovaatioyliopiston myyminen kansallisena hankkeena myös kehäkolmosen ulkopuolelle on kokonaan oma projektinsa. Pääkaupunkiseudulla on jo yksi huippuyliopisto, Helsingin yliopisto. Toivoisin, että tälle projektille annetaan aikaa kehittyä, Misukka pohti. Samalla hän rohkaisee yrityksiä ennakkoluulottomasti mukaan. Työpajoja on käytössä ideoiden toteuttamiseksi. Nyt, kun valtio satsaa toimintaedellytyksiin, niihin kannattaa myös tarttua. 20 AVIISORI

13 Teksti Anu Piippo Kuva Juha Salminen Jazzien johtaja Katja Leppäkosken luotsaama Pori Jazz saa kasvaa, jos yleisö niin haluaa. Festivaalien todellinen tavoite on kuitenkin henkinen ilmaherruus. Sinä vuonna, kun Katja Leppäkoski syntyi, Pori Jazz järjestettiin kuudennen kerran ja Nordic Big Bandin sähköntarve yllätti kaupungin sähkölaitoksen. Alkuvuodet talkoilla järjestystä tapahtumasta, tuttujen kesken Jazzeista, on kasvanut yksi Suomen suurimmista festivaaleista, ja Leppäkoski on sen toimitusjohtajana nyt neljättä kesää. Pori Jazzin historiassa se on pitkä kausi, festivaalien vaiherikkaan historian hyvin tunteva Leppäkoski nauraa. Porin ykkösnimi on tänä vuonna monelle Carlos Santana, joskin lavalla nähdään myös sellaisia nimiä kuin Bob Geldof, Randy Brecker, Toni Braxton ja jazzin supertähdistä koostuva Return To Forever. Porissa uskotaan siis edelleen tavarataloperiaatteeseen. Haluamme tehdä monenlaiselle kohdeyleisölle monenlaista ohjelmaa, jonka musiikilliset lähtökohdat ovat kuitenkin jazzin sukupuussa, Leppäkoski tiivistää. Sisätilana käytössä on ensimmäistä kertaa jo kauan kärkytty Sinebrychoffin oluttehtaan pakkaamohalli, ja joka vuosi uudistuva visuaalinen ilme on pitkästä aikaa graafikon sijasta kuvataiteilijan, Pauli Vuorisalon, käsialaa. Normaalivuonna Jazzit houkuttelevat Poriin noin kuulijaa. Se, onko luku liian suuri, ei ole Leppäkosken mielestä kovin kiinnostava kysymys. Jo 70-luvulla sanottiin ensimmäisen kerran, että festivaalin rajat ovat tulleet vastaan. Asia on ehkä noussut esille muutamista konserteista, joiden suosio on ollut suurempi kuin olemme osanneet ennakoida. Suuruus ei ole meille itseisarvo, mutta tapahtuma saa kasvaa, jos luonteva tapa löytyy. Enemmän haemme kuitenkin suomalaistapahtumien henkistä ilmaherruutta. Festivaalia ympäri vuoden pyörittävä kymmenhenkinen ydinryhmä, joista viisi on vakituisia työntekijöitä, keskittyy ohjelmiston suunnitteluun, markkinointiin ja myyntiin. Muilla alueilla käytetään yhteistyökumppaneita. Tilintarkastuksessa kumppani on jo pitkään ollut PwC. Tavoite on, että Pori Jazz on brändi, joka takaa laadun. Musiikki on elämyksen tärkein sisältö, mutta myös puitteiden pitää toimia. Äärimmilleen vietynä se tarkoittaa sitä, että olutta saa riittävän nopeasti ja että vessajonot eivät ole liian pitkät. Mitä toimitusjohtaja tekee sen jälkeen, kun viimeinenkin katsoja on poistunut aamuneljältä Pori Jazzin päätösjameista? Viikko menee selvitys- ja purkupuuhiin, mutta sen jälkeen menen aina mökille. Siellä ohjelmassa on saunomista ja linnunlaulun kuuntelemista, mutta ei rytmi- eikä muutakaan musiikkia. AVIISORI

14 Netta Mikkilä Partner, Accounting Consulting Services Kuvitus istockphoto Segmenttitietoa sijoittajille IFRS 8 -standardi Toiminnalliset segmentit tulee voimaan tai sen jälkeen alkaville tilikausille. Se korvaa voimassaolevan IAS 14 -segmenttiraportointistandardin. IFRS 8 on liitetietostandardi, joka koskee jo listattuja tai listausta suunnittelevia yrityksiä. Se on täysin yhdenmukainen amerikkalaisen kirjanpitosäännöstön U.S. GAAPin SFAS 131 -segmenttiraportointistandardin kanssa. Standardin vaatimusten käytännön vaikutukset tulevat varmasti monille yllätyksenä. Lähtökohtana on yhdenmukaisuus johdon raportoinnin kanssa ja täten standardin odotetaan lisäävän tilinpäätösten läpinäkyvyyttä. Tilinpäätöksessä esitettävät segmenttitiedot perustuvat täysin yhtiön johdon käyttämään raportointiin, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa seuraavaa: - Tapa, jolla yritykset identifioivat, mittaavat ja esittävät segmentti-informaation voi muuttua - Tilinpäätösten segmenttitiedot tulevat todennäköisesti monimuotoisemmiksi ja yhdenmukaisuus kilpailijoiden esittämien segmenttitietojen kanssa ei jatkossa ole itsestään selvää eikä suora vertailu ole aina mahdollista - Segmenttitietojen ei tarvitse olla IFRS:n mukaan laadittuja lukuja vaan segmenttitietoina esitetään niitä taloudellisia tietoja, joita yrityksen johto seuraa sisäisessä raportoinnissaan. Tällöin kuitenkin esitetään täsmäytys konsernin IFRS-lukuihin - Yhtiöiden ei tarvitse jatkossa laatia eri segmenttitietoja sisäistä ja ulkoista raportointia varten - Liikearvon arvonalentumistestausta ja liikearvon allokointiperusteita tulee tarkastella uudelleen. IFRS 8 tuo mukanaan muutoksen myös IAS 36 -standardiin ja aikaisemmin totutun IAS 14:n mukaisen segmenttitason sijaan ylin taso, jolle liikearvoa voidaan testausta varten jättää, on toiminnallinen segmentti, joka siis voi olla alempi kuin IFRS 8 raportoitava segmentti - Käyttöönoton myötä yritysten tulee raportoida myös vertailutiedot (yleensä vuosi 2008), eli valmistautuminen ensi vuoden alussa voimaantulevaan standardiin on hyvä aloittaa ajoissa. IFRS 8 -standardin mukaan yhtiöiden tulee ensin määritellä toiminnasta vastaava päättäjä (Chief Operating Decision Maker, CODM), joka ei siis lähtökohtaisesti ole henkilö vaan funktio tai joukko henkilöitä kuten johtoryhmä tai vastaava johtoelin. CODM:n määrittely on ensiarvoisen tärkeää raportoitavan segmenttitiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Amerikkalaisen valvontaviranomaisen kommenteista listayhtiöille SFAS 131:n käyttöönoton jälkeen yli neljäsosassa keskityttiin valvottavien yhtiöiden CODM:n määrittelyyn. Kun CODM on oikein määritelty, yksilöidään sisäinen taloudellinen informaatio, jota CODM käyttää resurssien allokointiin ja segmenttien suoritusten arvioimiseen, mikä on siis pohja myös ulkoiselle segmenttitiedolle. Uusi standardi tulee todennäköisesti lisäämään raportoitavien segmenttien lukumäärää varsinkin, jos sisäisesti raportoidaan useampia segmenttejä kuin tällä hetkellä on IAS 14:n mukaan jouduttu raportoimaan. Tällöin raportoitaviksi segmenteiksi voi muodostua esimerkiksi rahoitustoiminto tai pääkonttori. Yhtiöiden ei tarvitse jatkossa esittää ensisijaista ja toissijaista segmenttitietoa, mutta joitakin maantieteellisiä tietoja tulee silti esittää samoin kuin informaatiota tuotoista tuoteryhmittäin tai palveluittain sekä tuotot merkittäviltä asiakkailta. Standardin lähtökohtana ei myöskään ole segmenttitietojen vertailukelpoisuus kilpailijoiden välillä saman toimialan toimijat raportoivat samanlaisia segmenttitietoja ainoastaan, mikäli yrityksiä johdetaan identtisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Dell ja Gateway, jotka molemmat myyvät tietokoneita, mutta yritysten raportoimat segmenttitiedot ovat täysin erilaiset. Dell-konsernia johdetaan maantieteellisiä alueita koskevien tietojen perusteella. Tästä syystä konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä Amerikka-yritykset, Amerikka-kuluttajat, EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) ja APJ (Aasia, Tyynivaltameri, Japani). Gatewaytä johdetaan puolestaan myyntiryhmien perusteella, mikä tarkoittaa kolmea raportoitavaa segmenttiä vähittäismyynti, myynti ammattikäyttäjille ja oma jälleenmyynti. Vuodesta 2009 tulee mielenkiintoinen tällä rintamalla. Tilinpäätösten läpinäkyvyys ainakin standardin laatijoiden mielestä lisääntyy. Nähtäväksi jää, ovatko muut samaa mieltä. 22 AVIISORI

15 REACH-asetus yllättää osan yrityksistä PricewaterhouseCoopersin hiljattain julkistama selvitys Waking up to REACH osoittaa, että monet yritykset ovat jättämässä REACH-valmistelunsa viime hetkeen. Joka viides yritys ei ole täysin selvillä kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä koskevan EU-asetuksen vaatimuksista. REACHiin heikoimmin valmistautuneita ovat niin Euroopan kuin kemianteollisuudenkin ulkopuolella toimivat yritykset sekä pienyritykset. Tämä saattaa yrityksen toimitusketjusta riippuen aiheuttaa merkittäviä häiriöitä liiketoimintaan. Epätietoisuutta on myös siitä, että voimaan tuleva uusi lainsäädäntö koskee kemikaalien tuottajien lisäksi myös niiden jatkokäyttäjiä. studio elite Yritysostot ovat välttämättömyys kilpailun kiristyessä KTM, OTK Harri Valkonen nimitettiin maaliskuussa Suomen PricewaterhouseCoopersin yritysjärjestelyt-liiketoimintaryhmän johtajaksi. Valkonen uskoo, että PwC:n Corporate Financen liiketoiminta kasvaa tulevaisuudessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. PwC on jo johtavia keskisuurten yrityskauppojen neuvonantajia Euroopassa, ja tähän tähdätään myös Suomessa. Yritysjärjestelyjä tehdään jatkossakin suhdannetilanteista riippumatta. Globalisaation aiheuttama kiristyvä kilpailu edellyttää yrityksiltä orgaanista kasvua mutta myös epäorgaanista kasvua ja etabloitumista yritysostojen kautta kasvaville markkinoille tai lähelle edullisia tuotannontekijöitä. Lisäksi alueellinen konsolidoituminen on usein välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, hän toteaa. PwC:n asiantuntijat valottivat verotuksen haasteita Venäjällä U U T I S I A Åbo Akademi myönsi kauppa- tieteen kunniatohtorin arvon PwC:n Territory Senior Partnerille Johan Kronbergille (keskellä) toukokuun lopussa. Kunniatohtoriksi promovoitiin Kronbergin lisäksi muun muassa professori Yrjö Neuvo (vas.) ja kauppaneuvos Anders Wiklöf. M.Sc. Tuuli Hongisto (2. vas.) sai PwC:n rahoittaman jatko-opintoihin tarkoitetun euron stipendin, jonka jakoi Suomen British Council. Stipendiaatin kanssa luovutusta juhlivat Johan Kronberg (vas.), Ison- Britannian Suomen-suurlähettiläs Valerie Caton ja Pertti Salolainen. PwC järjesti huhtikuun lopussa Helsingissä Venäjän verotusta käsittelevän aamupäiväseminaarin. Puhujina olivat PwC:n Moskovan ja Pietarin toimistoilta Paul Tobin, Maxim Tsygankov, Mikhail Filinov sekä Jouni Honka-aho. Seminaarissa käsiteltiin välillisen ja välittömän verotuksen haasteita ja mahdollisuuksia, Pietarissa vallitsevan suotuisan investointi-ilmaston ajureita, yrityskauppojen yhteydessä huomioon otettavia veronäkökohtia sekä siirtohinnoittelun nykytilaa ja tulevaisuutta. Tutkimusten mukaan lähes 70 prosenttia Venäjällä toimivista monikansallisista yrityksistä uskoo, että seuraavien 3 5 vuoden sisällä kasvu on suurinta juuri Venäjällä. Maahan tulevien yritysten bisnesrakenteet ovat muuttumassa edustustoista sivuliikkeiksi ja juridisiksi yhtiöiksi. Puhujien keskeinen viesti kuulijoilleen oli, että Venäjä on yrityksille erinomainen mahdollisuus, mutta ennen toiminnan aloittamista on tehtävä huolelliset veroselvitykset sekä varauduttava riskeihin ja suhteellisen massiiviseen dokumentointiin. Lain ja käytäntöjen muutoksia on myös seurattava tarkkaan. Uuteen siirtohinnoittelulainsäädäntöön liittyen on laadittu kaksi eri lakiluonnosta, joista jompikumpi annetaan duuman käsiteltäväksi tämän vuoden kuluessa. Uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2009 tai Ottaen huomioon Venäjän veroviranomaisten siirtohinnoitteluun liittyvän tietämyksen ja yleiset toimintatavat, siirtohinnoitteluasioissa on odotettavissa tulevaisuudessakin epävarmuutta ja haasteita, Jouni Honka-aho toteaa. AVIISORI

16 Uusia julkaisuja Tax Bulletin PwC:n vero-osaston uutislehdessä käsitellään muun muassa Suomen yhteisöverokannan kilpailukykyä, Tanskan uusia verosäännöksiä, Irlannin verokantaa sekä siirtohinnoittelusäännöksiä Venäjällä. Saatavana ainoastaan sähköisessä muodossa internet-sivuilta osoitteesta www. pwc.com/fi. Emerging Trends in Real Estate Europe 2008 Urban Land Instituten ja PwC:n yhteistyönä julkaisema tutkimus toteutettiin viidennen kerran. 27 Euroopan maata kattavaa tutkimusta varten haastateltiin lähes 500 kiinteistöalan johtavaa asiantuntijaa. Helsinki on tutkimuksen mukaan kymmenenneksi kiinnostavin kiinteistömarkkina. The World in 2050 Tutkimusraportin mukaan Kiina on ohittamassa vuoteen 2025 mennessä Yhdysvallat maailman suurimpana talousmahtina. Kehittyvien maiden talouskasvun uskotaan jatkuvan selvästi voimakkaampana kuin esimerkiksi OECDmaiden. Confronting Corruption: The business case for an effective anti-corruption programme Tutkimuksessa käsitellään yritysten tämänhetkisiä korruptioriskien hallintatoimenpiteitä ja selvitetään, millä keinoilla parempi suojautuminen olisi tulevaisuudessa mahdollista. Mukana oli 390 yritysjohtajaa 70 maasta. IFRS Pocket Guide IFRS Pocket Guide 2008 on kätevä taskuopas tilanteisiin, joissa tarvitset nopeasti yleiskatsauksen IFRSstandardien perusteista. Julkaisussa esitetään yhteenveto kirjaus- ja arvostussäännöistä IFRS:n mukaisesti. Pocket Guide sisältää standardit, jotka on julkaistu maaliskuun 2008 loppuun mennessä. O&G Deals 2007 Annual Review Julkaisussa listataan öljy- ja kaasuteollisuudessa tapahtuneet yrityskaupat ja -järjestelyt vuodelta 2007 sekä tarkastellaan alan yleisiä trendejä. IFRS 10 minuutissa PwC:n Accounting Consulting Services -ryhmän julkaisema uusi IFRS 10 minuutissa -uutiskirje. Sähköinen uutiskirje kertoo tiiviissä muodossa ajankohtaisista liiketoiminnalle tärkeistä IFRS-aiheista. Saatavana ainoastaan sähköisessä muodossa internet-sivuilta osoitteesta CEO Perspectives in forest, paper & packaging 2008 edition Katsauksessa todetaan, että metsä-, paperi- ja pakkausalan yrityksissä ollaan parhaillaan sopeutumassa toimintaympäristön muutokseen. Kehittyneillä ja kehittyvillä markkinoilla toimivien pääjohtajien haastatteluista ilmeni neljä nykysuuntausta: pyrkimykset oikeanlaiseen liiketoimintamalliin, kustannusten hallintaan, kestävään kehitykseen ja johtajuuteen. Kaikkia julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta 24 AVIISORI

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Kamux Oyj www.kamux.com Y-tunnus 2442327-8 Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Omistaja: Viestintä- ja markkinointijohtaja Hyväksyjä: Hallitus Hyväksytty: 15.4.2016 Versio: 1.0 Sisältö 1. Yleistä 2. Viestinnän

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA VEROTUS TEEMANA KAUPAN PÄIVÄSSÄ 22.01.2013 Keskon järjestämään 16. Kaupan päivään osallistui maanantaina 21. tammikuuta Helsingissä noin 600 kaupan ja teollisuuden avainhenkilöä.

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2. TMC XIV Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.2017 Kenelle? Kokenut henkilö, jolla on sopiva koulutus sekä

Lisätiedot