Suomalainen talousjohtaminen arvossaan Kim Ignatius haluaa olla mukana strategiatyössä. Yliopistot huippuvireeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen talousjohtaminen arvossaan Kim Ignatius haluaa olla mukana strategiatyössä. Yliopistot huippuvireeseen"

Transkriptio

1 aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 2/2008 Suomalainen talousjohtaminen arvossaan Kim Ignatius haluaa olla mukana strategiatyössä Yliopistot huippuvireeseen Tavoitteena maailman paras innovaatiojärjestelmä

2 S I S Ä L LY S PÄ Ä K I R J O I T U S talousjohtaja strategina TeliaSonerasta SanomaWSOY:hyn siirtyvä Kim Ignatius on huomannut kansainvälisillä kentillä, että suomalaisen talousjohtamisen laatu on korkea. tehoa sairaalaprosesseihin Sairaalan sisäisten hoitoketjujen pullonkauloja avataan Turussa jo uuden yksikön suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. tutkain PwC:n tuoreimpia raportteja. Pörssikurssit ruoan kimpussa Vaikuttaako ruokakriisi tulevaisuudessa myös suomalaisten ruokavalioon? Aihetta pureskelemassa Raision Matti Rihko ja Valion Pekka Laaksonen. kilpailuetua laatumallista Suomen laatupalkinto -kilpailussa voittajia ovat kaikki, jotka saavat kehitettyä toimintatapojaan. JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Puh. (09) osoitteenmuutokset ISSN PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen 23 innovaatioyliopisto Yliopistouudistusta vetävä valtiosihteeri Heljä Misukka valottaa, miten Suomeen aiotaan luoda maailman paras innovaatiojärjestelmä. Jazzeille jälleen? Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski tavoittelee brändiä, joka takaa laadun. segmenttitietoa sijoittajille Uuden IFRS 8 -standardin odotetaan lisäävään tilinpäätösten läpinäkyvyyttä. Yhdenmukaisuus johdon raportoinnin kanssa on standardin lähtökohtana. uutisia Ajankohtaista PwC:llä. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut toimituspäällikkö Kimmo Holappa graafinen suunnittelija Anu Pyykkö johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo Innovoi tai taannu! Suomi on yksi maailman vauraimmista kansakunnista. Hyvinvointimme perustana on Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa. Emme kuitenkaan saa vaipua hyvänolontunteeseen ja olettaa, että tilanne pysyy muuttumattomana jatkossakin. Tämänhetkinen suhteellisen hyvä asemamme Euroopassa ei automaattisesti takaa menestystä kansainvälisessä kilpailussa tulevina vuosina. Suomen myönteinen kehitys edellyttää menestyviä yrityksiä, jotka kasvavat ja työllistävät suomalaisia. Näin rakennetaan vaurautta ja turvataan hyvinvoinnin kasvu, mikä onnistuu vain parantamalla jatkuvasti tuottavuutta ja lisäämällä kilpailukykyä. Asia nousi esiin myös Pohjola-Nordenin toukokuussa järjestämässä innovaatioseminaarissa, missä korostettiin innovaatioiden merkitystä kasvun moottorina. Innovaatioita hyödyntämällä voimme luoda jotain aivan uutta, mutta olennaista on myös muistaa uudistaa vanhaa. Meidän on käytettävä hyväksemme yhä paremmin vahvuuksiamme. Ulkomaalaiset käyvät jatkuvasti ihmettelemässä suomalaista koulutusjärjestelmää ja oppimistuloksia. Tutkimus ja koulutus ovat suomalaisen innovaatioympäristön kilpailukyvyn tekijöitä ja mahdollistajia. Meidän pitäisi kuitenkin yhä syventää osaamispohjaamme valituilla ydinalueilla, jolloin voisimme kääntää vahvan osaamisemme todelliseksi kilpailuvaltiksi ja kaupallisiksi menestyksiksi. Kansainvälistyvässä maailmassa emme pärjää yksin. Meidän on määrätietoisesti pyrittävä avaamaan ovia ja rakentamaan yhteyksiä globaaleilla markkinoilla. Suuryrityksemme ovat tässä tietenkin edelläkävijöitä, kun ne ovat kiihtyvällä tahdilla rakentaneet globaalia läsnäoloa ja valinneet konsernien johtotehtäviin yhä useampia kansalaisuuksia. Suomeen SanomaWSOY:n palvelukseen siirtyvä Kim Ignatius kertoo tämän lehden haastattelussa värikkäästä urastaan maailmalla. Tällaisten maailmankansalaisten kokemusta suomalaiset yritykset tarvitsevat jatkaessaan maailmanvalloitustaan. Ajan henkeen kuuluu, että globaali kilpailu ulottuu myös kotimarkkinoillemme. Jo nyt työmarkkinoilla taistellaan parhaista osaajista. Yrityksissä pohditaan, millä keinoin ne voivat houkutella ja pitää osaavat työntekijänsä. Yritysmaailmasta alkanut kilpailu lahjakkuuksista koskettaa tänä päivänä myös tutkimusta ja korkeinta opetusta. Valmisteilla olevan innovaatioyliopiston tavoitteena onkin pitää lahjakkaat suomalaiset nuoret ja kokeneemmat tutkijat kotimaassa. Yhtä tärkeä tavoite on houkutella tänne osaajia ulkomailta, korostaa valtiosihteeri Heljä Misukka antamassaan haastattelussa. Jatkuvan vuorovaikutuksen merkitys korostuu kansainvälistymisen myötä. Mitä enemmän meillä on yhteyksiä ulkomaille, sitä luontevampaa on etsiä osaajia, markkinoita ja rahoitusta maamme rajojen ulkopuolelta. Yhteistyötä on pyrittävä tekemään ennakkoluulottomasti kaikilla tasoilla ja aloilla. Muun muassa korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välinen kansainvälinen vuorovaikutus on välttämätöntä. Se auttaa meitä tuomaan esille omaa osaamistamme ja innovaatioitamme sekä solmimaan globaalissa verkostossa elintärkeitä suhteita, joita tarvitsemme innovaatioidemme kaupallistamisessa. Esimerkiksi Suomessa jo kahdesti järjestetty European Tech Tour on mahdollistanut useiden kymmenien kasvuyritysten esittelyn pääomasijoittajille. Suomen on myös muistettava nostaa itseään jalustalle. Tästä hyvä esimerkki on joka toinen vuosi jaettava Millennium-teknologiapalkinto, joka tuo esille Suomen vahvaa teknologiaosaamista. Palkitsemalla maailman parhaita osaajia Suomi lisää samalla omaa tunnettuuttaan kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Uskon, että kesäkuussa valittavan kolmannen Millennium-palkinnon voittajan myötä Suomi on jälleen piirun verran houkuttelevampi maa sekä kansainvälisille tutkijoille että yrityksille. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Johan Kronberg Päätoimittaja 2 AVIISORI AVIISORI

3 Kim Ignatius Talousjohtaja ja strategi Talousjohtamisen taso on maassamme kansainvälisesti korkea. Hyviä kavereita on tullut uralla vastaan paljon. Jotenkin tämä homma tuntuu sopivan suomalaiseen mielenlaatuun, Kim Ignatius sanoo. TeliaSoneran talousjohtaja Kim Ignatius siirtyy syksyllä SanomaWSOY-konsernin taloudesta ja hallinnosta vastaavaksi johtajaksi. Kansainvälinen mediabisnes tarjoaa hänelle uudenlaisia haasteita ja samalla mahdollisuuden asettua perheineen Helsinkiin. Jatkuva matkustaminen Tukholman ja Helsingin välillä on pitkän päälle rasittavaa, vaikka toisaalta Tukholmaan taitaa olla Helsingistä paremmat yhteydet kuin Tampereelle. Perheelle kahden kaupungin elämä oli joka tapauksessa hankalaa. Nyt elämä rauhoittuu, vaikka minulle kertyy matkapäiviä uudessa tehtävässänikin paljon. Kim Ignatius tunnetaan aktiivisena, strategian luomiseen osallistuvana talousjohtajana, joka pitää erityisesti kansainvälisistä haasteista. Ennen siirtymisuutista media-alalle hänestä povattiin Ruotsin lehdissä TeliaSoneran seuraavaa toimitusjohtajaa. Siirtymiseni markkina-arvoltaan paljon TeliaSoneraa pienempään konserniin saattaa olla joillekin yllätys, mutta SanomaWSOY on todella kiinnostava yhtiö. Jos minulla vähän yli viisikymppisenä on lupa katsoa uraani taaksepäin, niin määrätynlaisia kohokohtia ovat aina olleet duuninvaihdot tai uudet positiot. Amerilla oli hienoa lähteä Chicagoon ja TeliaSoneralla oli upeaa ottaa vastaan talousjohtajan pesti. Nyt tuntuu taas samalta, myönteisellä tavalla jännittävältä. Teksti Jorma Leppänen Kuvat Kimmo Brandt Kim Ignatius on uransa aikana usein vastannut "kyllä" nopeastikin, kun hänelle on tarjottu uusia haasteita. Kim Ignatius on osallistunut aktiivisesti Suomen elinkeinoelämän kansainvälistämiseen. Muutosvauhti avoimeen talouteen siirtymisen jälkeen on ollut huima, mutta suomalaiset, mukaan lukien talousjohtajat, ovat selviytyneet hyvin. Suomalaisen talousjohtamisen taso on kova. Perusosaaminen on yhtä hyvä kuin missä tahansa, ja työ sopii suomalaiseen mielenlaatuun. Hyviä kavereita on paljon tullut uralla vastaan. Kansainvälisissä yrityksissä talousjohtajat osallistuvat Ignatiuksen mukaan lähes poikkeuksetta yleisjohtamiseen ja strategian suunnitteluun. Varsinkin isommissa yrityksissä talousjohtajalla on aktiivinen rooli. Esimerkiksi TeliaSoneralla ajastani neljäsosa menee puhtaasti toimitusjohtajan kanssa sparraamiseen. Lisäksi saattaa mennä prosenttia hallitustyöskentelyyn, siis valmisteluun ja osallistumiseen. Ja 15 prosenttia menee IR-hommiin, sijoittajasuhteisiin. Näin ollen varsinaiseen talousjohtajan työhön jää ajasta noin puolet. Suhteiden hoitaminen pääomamarkkinoihin vie yhä enemmän aikaa. Ei riitä, että taloudesta ja näkymistä raportoidaan neljästi vuodessa, vaan tärkeimpiä sijoittajatahoja tavataan kunkin vuosineljänneksen aikanakin joitakin kertoja. Yhteydenpito on jossain määrin turhan tiivistä ja lyhytnäköistäkin. Usein käydään samat asiat läpi, kun ei ole uutta annettavaa. Toki meidän pitää tuntea liiketoimintamme joka tapauksessa, joten tapaamisiin ei tarvitse sen kummemmin valmistautua. Toisaalta sijoittajatapaamiset ovat hyvin tärkeitä, koska ne herättävät paljon ajatuksia. Ne sijoittajat, jotka tuntevat sektorin ja kilpailijat hyvin, esittävät teräviä kysymyksiä, joiden pohdinta auttaa meitä 4 AVIISORI AVIISORI

4 tekemään järkeviä päätöksiä. Painotan kuitenkin, että vaikka kvartaalitalous on jossain määrin lyhytnäköistä, me emme anna sen vaikuttaa päätöksiimme. Kim Ignatius korostaa, että bisnes vaatii myös investointeja, joiden tuotto tulee vasta pitkän ajan kuluttua. Kyllä sijoittajatkin tämän ymmärtävät. Oleellista on, että kommunikoimme ratkaisujemme perustelut hyvin. Emme voi jättää satsaamatta sen takia, että se olisi jonkin kvartaalin kannalta järkevää. Ignatiuksen mukaan sijoittajasuhteiden hoitaminen on kaikkialla maailmassa samantapaista; käytännön työ kaikilla markkinoilla on samanlaista ja sijoittajia kiinnostavat samat asiat. Viime vuosikymmenen lopulla ja tämän vuosikymmenen alkupuolella useat eurooppalaisyhtiöt, myös TeliaSonera, hakivat arvonnousua listautumalla pörssiin Yhdysvalloissa. Useissa tapauksissa tavoitteet jäivät saavuttamatta. Yhdysvaltain rahoitustarkastuksen eli SECin sääntely oli raskasta, ja lisäkustannuksia aiheutti vuonna 2006 voimaan tullut Sarbanes Oxley-lainsäädäntö raportointivelvollisuuksineen. TeliaSonera poisti osakkeensa Nasdaqista vuonna 2004, mutta meilläkin oli vaikeuksia SECin rekisteristä pois pääsemisen kanssa: silloisten sääntöjen mukaan 300 amerikkalaista omistajaa riitti sitomaan meidät SECin velvoitteisiin. Nykyisin sekä pörssistä että rekisteristä irrottautuminen on Yhdysvalloissakin helpompaa. Yhdysvaltain pörsseistä vetäytyvät yritykset syyttävät mielellään pitkälle vietyä investoijan suojaa, mutta Ignatius katsoo, että näiden yritysten ei ehkä olisi kannattanut alun perinkään ylittää Atlanttia. Jos haluaa olla mukana maailman isoimmilla pääomamarkkinoilla, niin silloin täytyy pelata SECin säännöillä. Luulen, että monet yhtiöt listautuivat vuotta sitten sikäläiseen pörssiin odottaen automaattista arvonnousua. Kyse oli muoti-ilmiöstä. Joitakin vuosia myöhemmin nähtiin, että se osa kaupankäynnistä, joka todella tapahtuu amerikkalaisissa pörsseissä, oli hyvin pieni. Ajankohtainen muistutus valvonnan tärkeydestä finanssialalla on amerikkalaispankkien asuntoluottokriisi. Subprime-kriisi on edelleen vaikea, koska emme tiedä, mitä kaikkea siihen liittyy. Markkinoiden epävarmuus näkyy Yhdysvalloissa korkeina pääomakuluina ja investoijan suojan entisestään tiukentuvina vaatimuksina. Riskienhallinta ja kontrolli ovat pettäneet aika totaalisesti, mikä tuntuu uskomattomalta, kun ajattelemme, miten pankkeja valvotaan ja millaiset sisäisen kontrollin vaatimukset niillä on. Asuntoluottokriisi antaa lisää kaikupohjaa keskustelulle yritysten yhteiskunnallisesta roolista. Ignatiuksen mukaan yritysvastuukysymykset kuuluvat myös talousjohtajalle, muun muassa sen takia, että vastuullisuus heijastuu osakkeen arvoon. Yritysvastuukysymykset ovat saamassa yhä enemmän Kim Ignatius ja ajoituksen taito lin nuorena menossa töihin Lyypekkiin rekkafirmaan, kun kaveri O kysyi lähtisinkö mieluummin Nashvilleen rahoitusyhtiöön. En empinyt, ja niin suuntauduin kansainvälisiin laskentapainotteisiin hommiin. Vaikka minulta löytyy tiettyä suunnitelmallisuuttakin, täytyy myöntää, että sattumalla on ollut suuri merkitys urakehitykselleni. Tavallaan kyse on ajoituksesta. Tilanteet tulevat eteen yhtäkkiä. Joku kysyy, lähdetkö tekemään Amerille duunia Chicagoon, mietit pari sekuntia ja vastaat kyllä. Keväällä vastasin kyllä Sanoma WSOY:n kysymykseen. Olen aina halunnut kansainvälisiin kuvioihin, ja jatkan niissä edelleen. Erilaisiin kulttuureihin tutustuminen on antoisaa. Johtamisen kannalta olennaista on se, kuinka tottuneita yhtiöiden johtoryhmät ovat tekemään töitä erilaisten kulttuurien kanssa. Jos olet elänyt ympäristössä, jossa kaikki ovat erilaisia, uuden kulttuurin mukaantulo ei ole ongelma. Kyse on tietynlaisesta henkisestä joustavuudesta. Kielikysymykset ovat kansainvälisissä yrityksissä aina jonkin sortin ongelma. Kielitaidosta voi olla etua toisaalta joskus vääränlaistakin etua, jos sen avulla voi ohittaa muuten pätevämmän työntekijän. Ehkä joskus on hyvä löytää neutraali kieli, kuten TeliaSoneran konsernikieli englanti. Silloin kaikki ovat samalla viivalla. Kun ihminen valitsee kansainväliset tehtävät, hän valitsee matkustavan elämäntavan. Se on raskasta niin itselle kuin perheellekin. Jatkossa vaimollani ja lapsillani on helpompaa, kun asumme pysyvästi yhdessä paikassa, Helsingissä. Matkapäiviä minulle kertyy kyllä reippaasti uusissa tehtävissänikin. Kuinka lataan akkuja? Olen vähän yli viisikymppinen, joten hurahdin ahkeran lumilautailun jälkeen luonnollisesti murtomaahiihtoon. Kesällä pelaan golfia. Laulan ja soitan kitaraa ja bassoa bändissä pääasiassa musiikkia, jota nuorempana olen kuunnellut. Viisikymppisen välitilinpäätöksenä sanoisin, että elämäni on ollut tähän saakka rikas. Hyviä muistoja on paljon, vaikka välillä on tullut turpaankin. painoa. Sijoittajat seuraavat tarkkaan, miten toimimme yrityksen sisällä, markkinoilla ja laajemminkin yhteiskunnassa. Ilmastoon ja ylipäänsä ympäristöön liittyvät kysymykset ovat yhä tärkeämpiä. Vaikutus kursseihin muissakin kuin niin sanotuissa eettisissä rahastoissa on negatiivinen, jos yritys ei kanna kunnolla perusvastuutaan. Yrityksen tehtävä tuottaa tulosta mahdollisimman hyvin omistajilleen ei Ignatiuksen mielestä ole ristiriidassa yritysvastuun kanssa. Ajatellaan vaikka TeliaSoneraa Eurasiassa. Yritys ei voi pärjätä siellä, ellei se ole osa yhteiskuntaa. Osakkeen arvo nousee, kun kaikki niin työntekijät, markkinat, kuin alueen asukkaatkin näkevät, että yritys kantaa vastuunsa. Vapaa-aikanaan Kim Ignatius hiihtää ja golffaa ja soittaa bändissä. TeliaSonera toimii Venäjän ohella seitsemässä entisen Neuvostoliiton maassa. Yrityksen on kaikissa niissä riskienhallinnankin takia oltava kiinteä osa yhteiskuntaa. Esimerkiksi Azerbaidzhanissa ja Kazakstanissa TeliaSonera on maan suurimpia työnantajia ja veronmaksajia. Osallistumme yhteiskunnan sosiaaliseen toimintaan monin tavoin. Liiketoiminta hoidetaan pääasiassa paikallisin voimin, mutta tärkeimmät suhteet yhteistyökumppaneihin ja poliittisiin päättäjiin hoidamme pääkonttorista. Verkostoa täytyy rakentaa jatkuvasti, jotta ei tule turhia yllätyksiä. TeliaSoneran rohkeat sijoitukset Turkkiin ja entisen Neuvostoliiton maihin ovat onnistuneet erinomaisesti. Esimerkiksi Turkkiin yhtiö sijoitti 1990-luvun alussa 500 miljoonaa dollaria, ja nyt se omistaa neljänneksen sijoituskohteestaan, jonka arvo on 20 miljardia dollaria. Lisäksi TeliaSonera on saanut 700 miljoonaa dollaria luopuessaan osasta omistustaan. Menimme Turkkiin ja Venäjälle pienin panoksin, ja olemme voittaneet hyvin paljon. Myös pienemmät maat ovat olleet hyviä investointeja. Olemme tehneet suhteellisen isojakin investointeja, joihin on tarvittu riskinottokykyä ja huolellista valmistelua. Kuten sanottu, oleellisen tärkeää on hyvän aseman luominen yhteiskunnassa. Ignatius korostaa, että uusille markkina-alueille mentäessä on uskallettava luottaa paikallisiin ihmisiin. Suomalaisyritykset luottivat kansainvälistymisensä alussa ehkä liikaa kotimaisiin voimiin ja kotona hankittuun osaamiseen. Alettiin rakentaa liiketoimintaa uudessa maassa ymmärtämättä, miten markkinat ja yritykset siellä toimivat. Nykyisin kaikki tekevät kotiläksynsä, ymmärtävät vieraita kulttuureja ja toimivat joustavasti. Hyvin tärkeätä on oppia antamaan vastuuta paikallisille ihmisille. Suomalaisvetoisesti ei maailmalla pystytä toimimaan. Liiketoiminnan kansainvälistyminen on tehnyt talousjohtajan työstä entistä vaativampaa ja monimutkaisempaa. Vaikeutta lisäävät muun muassa maakohtaiset verolainsäädännöt ja vaihtelevat tilinpäätöskäytännöt. Euroopassa ja muuallakin maailmassa harmonisointi etenee, mutta tie on Ignatiuksen mukaan pitkä. Hyvä verosuunnittelu on suurelle kansainväliselle yhtiölle tärkeää, koska sillä voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä. Verotus on hyvin monimutkaista. Mekin toimimme 15 maassa, ja kaikkien niiden lainsäädäntö poikkeaa toisistaan. Yrityksen kannalta tärkeintä on, että verotus kussakin maassa on selkeää ja luotettavaa. Harmonisointi antaisi yritykselle paremmat ja tehokkaammat keinot tasata verotusta konsernitasolla. Siihen suuntaan ollaan menossa, mutta kehitys on hidasta. Tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamisessa on sentään jo päästy pitkälle. Yleinen käsitys on, että IFRS:stä saattaisi tulla maailmanlaajuinen standardi. Tärkein askel sitä kohti olisi, että Yhdysvallat hyväksyisi IFRS:n kotimarkkinoillaan toimiville yhtiöille. Tästä on tehty hyviä esityksiä. Samaan aikaan IFRS ja USGAAP ovat lähestyneet toisiaan. Ongelma näyttääkin nyt olevan se, että EU haluaa vaikuttaa IFRS:n sisältöön Euroopassa. Jos syntyy kaksi IFRS:ää, yhteisen normiston löytäminen Yhdysvaltain kanssa vaikeutuu. Ignatius toteaa, että kansainvälisissä yrityksissä myös tilintarkastajan työ on muuttunut vaativammaksi. Tilintarkastajan perusrooli on kutakuinkin sama kuin mikä se on aina ollut. Mutta tehtävä on vaikeutunut, kun kysymykset kansainvälisissä yrityksissä ovat yhä monimuotoisempia. Tilintarkastus on kansainvälistynyt. Ennen toiminta oli paikallista, mutta nyt meille on sama missä olemme: tuki löytyy aina tilintarkastajayhteisöstämme. Liiketoiminnassa eteen tulee yhä enemmän tulkintakysymyksiä. Johto tekee yhä enemmän arvioita, olettamuksia arvonmäärityksen perustaksi. Tilintarkastaja ei ole enää pelkkä ulkoinen tarkastaja, vaan hänestä on tullut meille keskustelukumppani. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää, että tilintarkastajat keskustelevat keskenään yhä aktiivisemmin ja vievät alaa eteenpäin. Myös sektorit kehittyvät, eikä ole niin helppoa aina sanoa, mikä on paras standardi ja miten sitä tulkitaan. Parhaat mallit löytyvät vähitellen tässä dialogissa. 6 AVIISORI AVIISORI

5 Uusi sairaala ryhdistää hoitoprosessia Turkuun on nousemassa TYKSin uusi sairaala, johon sovitetaan entistä virtaviivaisempia prosesseja jo rakennusvaiheessa. Erikoisosaamista vaativat työtehtävät määräävät kuitenkin rajat joustavuudelle. Teksti Marianna Salin Kuva Sami Repo Kuvitus Lotta Nieminen Jono kasvaa röntgenin edustalla. Sen sijaan labrassa odotellaan potilaita, osin samoja. Mitä jos yksi labran hoitajista siirtyisi täksi illaksi röntgeniin? Vai voisiko hän napata röntgeniin jonottavia välillä verikokeisiin? Tällaiset ajatusleikit tuntuvat helpoilta, mutta niitä on perinteisessä sairaalassa lähes mahdotonta toteuttaa. Sairaalat on yleensä suunniteltu niin, että jokainen yksikkö toimii omalta kannaltaan eikä kukaan ota kokonaisvastuuta hoitoprosessista ja sen sujuvuudesta, sanoo hankejohtaja Heikki Korvenranta Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Sairaaloiden funktionaaliset organisaatiot perustuvat pitkälti lääkäreiden ammattiryhmiin. Radiologit työskentelevät kuvantamisyksikössä, sisätautilääkärit sisätautiosastolla. Potilaan tie sairaalassa kulkee yksiköstä toiseen yksiköiden ehdoilla. Ammattitaito ja vahva ammatti-identiteetti sanelevat pitkälti sen, missä tehtävissä kukin lääkäri tai hoitaja työskentelee. Korvenranta uskoo kuitenkin, että raja-aitoja voi madaltaa koulutuksella. Heikki Korvenranta ja Satu Suhonen rakentavat sairaalaa, jossa hoitoketjun pullonkaulat on pyritty minimoimaan. Monesti yksiköiden välillä on myös puoli kilometriä käytävää. Korvenrannan mukaan isossa sairaalassa on kuitenkin periaatteessa mahdollista tuoda tarvittavia resursseja potilaan ympärille varsinkin jos suunnitteilla on uusi rakennus, kuten Turussa. Uuteen T-sairaalaan siirtyvät Turun alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset, jotka samalla yhdistyvät. Sinne tulevat tilat myös vaativille ja raskaille erikoissairaanhoidon palveluille. Sairaalan ensimmäinen neljännes valmistui vuonna 2003, ja loput saadaan käyttöön Sairaalan tuotannon odotetaan kasvaneen siihen mennessä keskimäärin parikymmentä prosenttia. Henkilöstöltä moista kasvua ei voida odottaa. Toimintaa siis tehostetaan. Onko Suomeen syntymässä ensimmäinen sairaala, jossa on prosessiorganisaatio? Tavoitteemme ei ole prosessiorganisaatio vaan prosessimainen toiminta, Heikki Korvenranta tarkentaa. Hän johtaa T-sairaalan toiminnan ja organisaation kehittämishanketta. Sitä, miten pitkälle organisaatio muuttuu, ei tiedä vielä kukaan. Tällä hetkellä sairaalassa mallinnetaan ja analysoidaan nykyisiä prosesseja. Ne ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia. Potilaalla on vaiva, jota lääkäri ja hoitaja tutkivat. He kyselevät, katselevat ja tunnustelevat. He kuvaavat, leikkaavat ja lääkitsevät sekä seuraavat hoidon vaikutuksia ja potilaan spontaania paranemista. Käytännössä vaaditaan kuitenkin erilaista lähestymistapaa, jos käsi on poikki tai suoni tukossa. Siksi suunnittelemme 8 10 päähoitolinjaa, Korvenranta sanoo. Suunnittelijoita kiinnostavat erityisesti pullonkaulat eli kapeikot. Kun potilasvirta ahtautuu kapeikkoon, siihen täytyy sijoittaa esimerkiksi enemmän osaavia hoitajia. Ruuhkapaikat kuitenkin vaihtelevat. Muun muassa siksi tehokas toiminta edellyttää tietojärjestelmiä, jotka seuraavat liikennettä ruuhkineen ja kustannuksineen. Silloin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, siis prosesseja voidaan todella johtaa. Tietojärjestelmiä on uusittava, mutta emme tietenkään voi pistää kaikkea uusiksi, Korvenranta sanoo. Tavoitteena on kohentaa myös vanhaa seurannan välinettä, potilaskertomusta. Jos muutokset purevat, potilas huomaa ne ainakin siitä, että jonot lyhenevät eikä samoja asioita kysytä joka paikassa. 8 AVIISORI AVIISORI

6 Aiomme myös ottaa potilaat enemmän mukaan hoitoon. Meiltä se vaatii sitä, että tarjoamme heille entistä enemmän informaatiota. Kumppani tukee ja vähitellen väistyy TYKSissä on tärkeää, että T-sairaalan kehittämishanke toteutetaan oman porukan voimin alusta asti. Miksi PwC on sitten mukana? Meillä ei ole osaamista eikä työkaluja näin ison hankkeen hallintaan, eikä meidän kannata sitä itselle hankkia, toteaa hankejohtaja Heikki Korvenranta TYKSistä. Hän huomauttaa, että prosessien mallintamisen lisäksi asiantuntijaa tarvitaan muutoksen hallintaan ja tiedottamiseen. TYKSin hankejohtajalla ja jokaisella hankkeeseen kuuluvan projektin vastuuhenkilöllä on PwC:n riveissä oma työpari. Ulkopuolinen pystyy näkemään kipupisteet ja puuttumaan niihin. Hyvä konsultti tekee sen, mitä hyvä opettaja tekee koulussa. Hän pystyy tuottamaan tilanteen, jossa oppilas itse oivaltaa ja oppii, sen sijaan että opettaja tekisi työn hänen puolestaan, sanoo Varsinais-Suomen sairaalapiirin kehittämispäällikkö Satu Suhonen. Nyt käynnissä on tiivis yhteistyö, joka alkoi viime vuonna. Hankkeen edetessä PwC jättää entistä enemmän tilaa TYKSin henkilöstölle. Meistä on erittäin motivoivaa se, että olemme oikeasti mukana rakentamassa toiminnan muutosta uuteen sairaalaan emmekä vain tuottamassa analyysiraporttia. Nyt tavoitellaan hyötyjä ja lopputuloksia, sanoo hankejohtaja Helena Mustikainen PwC:ltä. Sparrausapua hankkeeseen tuo myös PwC:n globaali verkosto, jossa on noin terveydenhuollon asiantuntijaa. Ylilääkärit ovat vastanneet tähän asti omista tulosyksiköistään. Kuka alkaa johtaa hoitoprosesseja? Toimenkuvat muuttuvat, mutta tällä hetkellä olemme vasta rakentamassa organisaatiota, Heikki Korvenranta toteaa. Tavoite on, että jokainen pystyisi näkemään hoitoprosessin alusta loppuun ja mieltämään oman työnsä siinä prosessissa. Sen ymmärtämisessä auttaa liikkuvuus. Sairaalassa on jo jonkin verran kokemusta joustavista toimenkuvista. Osa vakituisista sairaanhoitajista toimii varahenkilöinä, jotka vaihtavat tarpeen tullen osastoa ja tehtäviä. Jotkut kokevat sen hyvinkin mielekkäänä. Heille työ on haastavaa, vaihtelevaa ja rikasta. Toiset pitävät vaihtelua stressaavana, kertoo kehittämispäällikkö Satu Suhonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Hän vastaa muutoshallinnasta T-sairaalan kehittämishankkeessa. Hänen mukaansa hankkeen ehdoton onnistumisen edellytys on se, että henkilöstö kokee toiminnan mielekkääksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilökunta osallistuu hankkeeseen ja sitä kautta sitoutuu muutokseen jo varhain. Hanke koskee :aa ihmistä. Luonnollisestikaan he kaikki eivät voi olla mukana suunnittelussa. Siksi on erityisen tärkeää informoida henkilöstöä alusta alkaen siitä, mitä olemme suunnittelemassa. Muutos vaatii myös paljon perehdyttämistä. Koulutus on aloitettava jo hankkeen alussa. Toimintatapoja työstää tällä hetkellä noin 50 hengen porukka. Mukana hankkeen ohjausryhmässä on myös muiden sairaanhoitopiirien ja Turun kaupungin edustajia. Varsinainen kehitystyö on jo alkanut kahdessa pilottiprojektissa, onnettomuus- ja sydänpotilaan hoitoprosesseissa. Vaikka prosesseja on alettu mallintaa vasta hiljattain, käynnissä ovat jo haastattelut ja nykytila-analyysit organisaation johtamisrakenteesta sekä tietojärjestelmistä. Pilottiprojektien parhaat ideat siirretään myöhemmin muihinkin prosesseihin. Kun T-sairaalaan saadaan rakennettua toimiva organisaatio johtamisjärjestelmineen, hyviä ajatuksia uusista toimintatavoista voidaan siirtää myös koko sairaanhoitopiiriin, Satu Suhonen sanoo. Mikä toimiva organisaatio sitten on? Miten hankkeen onnistumista mitataan? Heikki Korvenranta tarjoaa kahta jo käytössä olevaa mittaria: potilastyytyväisyyttä ja kustannusten seurantaa. Molemmat mittaavat työn laatua. Siitähän tässä on kyse. 10 AVIISORI

7 t u t k a i n Korruption riskit kartoittamatta valtaosalla yrityksistä Kansainvälisistä yrityksistä lähes kaksi kolmannesta on törmännyt korruptioon, kertoo PricewaterhouseCoopersin julkaisema Confronting Corruption -raportti. Tutkimukseen haastateltujen yritysjohtajien mukaan korruptio huolestuttaa erityisesti kasvavilla markkinoilla, kuten Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa. Lähes 80 prosenttia yritysjohtajista sanoo yhtiössään olevan käytössä korruption vastaisia ohjelmia. Kuitenkin vain 22 prosenttia uskoo niiden tehokkuuteen. PwC:n raportti osoittaa, että korruption vastaisesta ohjelmasta on aiheellista tiedottaa riittävästi sekä varmistaa, että työntekijät ymmärtävät rangaistuksen seuraavan rikkomuksia. Väärinkäytösten ennaltaehkäisy- ja tutkintapalvelujen johtaja Ake Turunen PwC:ltä toteaa, että yrityksillä on nyt pakottava, jopa polttava tarve kannattaa muodollisen ja strategisen korruption vastaisen ohjelman kehitystyötä ja toteuttamista. Viime vuosina korruption vastaisten lakien rikkomisesta kiinni jääneet yksittäiset yritykset ovat maksaneet satojen miljoonien dollarien sakot, ja monet toimitusjohtajat ovat joutuneet eroamaan häpeällisesti. Vain 25 prosenttia tutkituista yrityksistä toteuttaa ennakoivaa riskien arviointia tai seurantaa. Ennakoivan varautumisen avulla olisi kuitenkin mahdollista tasapainottaa riskit ja tuotot. Kiinteistösijoittajat edelleen optimistisia USA:n subprime-kriisistä huolimatta Euroopan markkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat ovat edelleen optimistisia erityisesti Pohjoismaiden osalta. Luottavaisuus pohjautuu alueen hyvään taloudelliseen kasvuun, maltilliseen inflaatioon ja stabiiliin työllisyystilanteeseen. Vaikka Helsinki ja Tukholma ovat menettäneet asemiaan Urban Land Instituten (ULI) ja PricewaterhouseCoopersin julkaiseman Emerging Trends in Real Estate Europe tutkimuksen kiinteistö- ja sijoituskohdevertailussa, molemmat kaupungit kuuluvat edelleen kymmenen kiinnostavimman kiinteistömarkkinan joukkoon. Kiinteistösijoittamisen näkökulmasta vuosi 2007 olikin merkittävän kasvun ajanjakso Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna vanhan Euroopan metropolit, kuten Pariisi ja Lontoo, menettivät suosikkipaikkansa uusien markkinoiden kaupungeille. Ykkössijalle nousi tänä vuonna Moskova. Istanbul ylsi toiseksi. Raportin mukaan sijoittajat odottavat näiltä kehittyviltä markkinoilta korkeamman riskin vastapainoksi merkittäviä tuottoja. Kiina vuonna 2025 maailman talousmahti PricewaterhouseCoopersin The World in tutkimusraportti pureutuu maailmantalouden tulevaisuudennäkymiin ja talousmahtien kehityssuuntiin. Globaalin talouden painopiste siirtyy yhä selvemmin kehittyvien markkinoiden suurimpiin maihin. Raportin mukaan Kiinasta kasvaa vuoteen 2050 mennessä peräti 30 prosenttia Yhdysvaltoja suurempi talousalue. Myös kiinalaisten ostovoima kasvaa: vuonna 2020 se on jo maailman toiseksi suurin kuluttajamarkkina. Intian kasvuvauhti on niin ikään merkittävä, ja maan arvioidaan kehittyvän vuosisadan puoliväliin mennessä lähes Yhdysvaltojen kokoiseksi talousmahdiksi. Samalla aikajänteellä Brasilia nousee Japanin ohi maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi. Kehittyvillä markkinoilla on siis tarjolla runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia niille yrityksille, joilla on riittävästi paikallistuntemusta ja oikeanlaista liiketoimintaosaamista. Suomen näkökulmasta on erityisen mielenkiintoista, että Venäjä on kasvamassa jopa Saksaa suuremmaksi talousmahdiksi vuoteen 2050 mennessä. AVIISORI

8 Kallis kalliimpi ruoka Elintarvikkeiden hintojen nousu on synnyttänyt levottomuuksia eri puolilla maailmaa ja herättänyt huolta ruoan globaalista riittävyydestä. Myös suomalaisilla voi olla edessään ruokavalion muutoksia. Pörssikauppaa ruoalla Tärkeimmät ruoan raaka-aineet, kuten öljykasvit, vehnä, maissi ja soija noteerataan Chicagon raaka-ainepörssissä. Maailmanmarkkinahinta määräytyy pörssissä joka päivä sen mukaan, mihin hintaan myyjät ja ostajat ovat halukkaita kauppaa käymään. Pörssissä käydään kauppaa myös erilaisilla futuureilla, jotka perustuvat sijoittajien arvioihin raaka-aineiden hinnan kehityksestä. Tällaisten johdannaisten takia ruoan hintaan vaikuttavat todellisen kysynnän ja tarjonnan perusteella määräytyvän arvon lisäksi voimakkaasti myös spekulaatiot. Teksti Outi Airaksinen Kuvat Lehtikuva ja istockphoto K aikki tietävät, että öljy loppuu sadan vuoden päästä. Mutta vaikka tiedämme, että sadan vuoden päästä on viljaa, emme tiedä, millainen sato on ensi vuonna. Se aiheuttaa hermostuneisuutta ja voimakkaita heilahteluja ruoan hinnassa, Raision toimitusjohtaja Matti Rihko kuvaa. Raisio on ruokabisneksen ytimessä, sillä viljaa voidaan pitää alan perusyksikkönä jalostetaanpa siitä viljatuotteita tai käytetäänpä sitä eläinten rehuna. Pitkälti juuri viljan hinnan raju nousu on nostanut elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja keskimäärin 40 prosenttia vuodessa. Rihko uskoo, että hintojen nousussa on nähty vasta alku. Veikkaan, että lyhyellä tähtäimellä ruoan osuus nousee 15 prosenttiin suomalaisten kulutusmenoista, ja pitkällä tähtäimellä osuus voi olla prosenttia. Suhteessa muihin hyödykkeisiin ruoka on tällä hetkellä historiallisen halpaa. Suomalaiset käyttävät nykyisin noin 12 prosenttia kulutusmenoistaan ruokaan, kun vielä 30 vuotta sitten osuus oli lähes kolmanneksen. 12 AVIISORI AVIISORI

9 7.6 Million Birr in 2006/07. At the same time, poverty-reducing expenditure (applying to such sectors as agriculture, food security, health, education and roads) grew about 18 percent in nominal terms, while defence spending was cut to a record low level of 2 percent of GDP by late Table 2: General Consumer Price Index (CPI) 1 January 31 December % change (3.49) Suomalaiset käyttävät nykyisin noin 12 prosenttia kulutusmenoistaan ruokaan Source: CSA 3.2 General trends in prices Elintarvikkeet ovat kuitenkin välttämättömyyshyödykkeitä, joita ihmiset käyttävät, olipa niiden hinta mikä hyvänsä. Tällä hetkellä ruoan Ethiopia s general consumer price index has hintaa risen nostavat steadily kysynnän since kasvu 2002 sekä (when muutama grain kehno prices satovuosi, joiden seurauksena myös varastot ovat huvenneet. Esimerkiksi reflected the very bad growing season) and has reached double-digit levels since 2005, see Table 2. The trend has been Euroopassa legendaarisista voivuorista on jäljellä enää muisto, ja viljavarastotkin ovat maailmanlaajuisesti tyhjillään. strongly influenced by the food component of the consumers basket, the food component having risen much faster in the last few years than the non-food Valion toimitusjohtaja one, see Table ei kuitenkaan 3. niele pureksimatta väitteitä 3.3 Cereal prices ruoan hinnan jatkuvasta noususta. Asian voi nähdä niinkin, että ruoan hinta ei nouse, vaan muiden hyödykkeiden hinnat laskevat. Keskuspankit hoitavat inflaation avulla reaaliarvojen laskun ja esimerkiksi globaalin asuntokuplan puhkeamisen aiheuttamat ongelmat. Se vain näyttäytyy ruoan ja energian kallistumisena, Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen sanoo. Laaksosen mukaan edessä on eri hyödykkeiden arvostusten uudelleen arviointi, jossa ruoan ja energian paino tulee kasvamaan. Oletan, että parin seuraavan vuoden aikana tapahtuu kertaheilahdus, jonka jälkeen eri hyödykkeiden hinnoissa saavutetaan uusi tasapaino, Laaksonen kuvaa. Lähde: WFP Elintarvikkeiden, muiden tuotteiden, viljan ja yleisten kuluttajahintojen indeksoitu muutos /00 06/01 12/01 06/02 12/02 06/03 12/03 06/04 12/04 06/05 12/05 06/06 12/06 06/07 12/07 ruoka muut kuin ruoka yleinen viljat 36 maata ajautunut ruokakriisiin YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO on listannut 36 ruokakriisissä olevaa maata. Valtaosa maista sijaitsee Afrikassa, mutta listalla on myös Aasian ja Etelä-Amerikan maita. Tähän mennessä elintarvikkeiden hintojen nousu on aiheuttanut mellakoita ainakin Haitissa, Egyptissä ja Filippiineillä. Moni maa on myös ilmoittanut rajoittavansa ruoan vientiä, jotta omalle väestölle riittäisi ravintoa. EU on omavarainen maatalouslinnake, jota on näihin päiviin asti leimannut krooninen elintarvikkeiden ylituotanto. Unionin alueen tuotantoa on suitsittu erilaisilla kiintiöillä ja tukiaisilla. Euroopassa elintarvikkeista maksetut hinnat eivät ole olleet missään suhteessa niiden tuotantokustannuksiin. Elintarviketuotanto on ollut käytännössä tulonsiirtoa vähävaraisille, sillä ruoka on ollut sen tuottamiseen nähden liian halpaa, Laaksonen sanoo. Vaikka unionin alueelle on protektionististen periaatteiden mukaisesti ollut vaikea tuoda elintarvikkeita, jäsenmaiden omille elintarvikeyhtiöille on maksettu vientitukia unionin ulkopuolelle suuntautuvaan kauppaan. Käytännössä vientituet olivat EU:n veronmaksajien kehitysapua ulkomaille. Olemme hoitaneet tukien poistumisen hinnoittelulla. Esimerkiksi Armeniassa voin hinta on kaksinkertaistunut, Laaksonen kertoo. Vielä neljä vuotta sitten Valio sai EU:lta vientitukia 75 miljoonaa euroa vuodessa, eli yli neljä prosenttia yhtiön viime vuoden liikevaihdosta. Tukea on alennettu asteittain, ja tänä vuonna se on poistunut kokonaan. Maataloustukien ytimessä on kysymys siitä, mikä on yhteiskunnan velvollisuus valvoa, että ruoka riittää. EU:ta voidaan pitää äärimmäisen epäsosiaalisena ja epäempaattisena, koska kaikki vientituet on pikkuhiljaa poistettu, Laaksonen kuvaa. EU on siirtänyt elintarviketuotantoaan kohti vapaata markkinataloutta, jossa tuotanto ohjautuu kysynnän muutosten perusteella. Laaksosen mielestä ala on kuitenkin markkinaohjautuvana erittäin herkkä sille, että ruoasta syntyy aitoa puutetta ja hinta pongahtaa taivaisiin. Kun kiintiöitä poistetaan ja markkinataloudelle annetaan enemmän valtaa, otetaan mieletön riski. Markkinataloudessa myyjä pyrkii maksimoimaan voittonsa, ja hinnan saa ylös tuotantoa supistamalla. Mutta hitaan pääoman kierron aloilla kestää aikaa ennen kuin saadaan korvaavaa tuotantoa tilalle. Voiko yhteiskunta odottaa kaksi vuotta, että tulee riittävästi ruokaa? Laaksonen kuvaa, ja korostaa yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia elintarvikkeiden saatavuudesta. Suomi on maailman pohjoisin maatalousvaltio, ja merkittävä osa täällä syödystä ruoasta on tuontiruokaa. Viime vuonna Suomeen tuotiin 3,1 miljardin euron edestä elintarvikkeita, kun koko Suomen maatalouden myyntitulo oli vähän yli 2 miljardia. Esimerkiksi kolmannes Suomessa syödyistä juustoista tuodaan ulkomailta, Laaksonen kertoo. Rihko arvioi, että tulevaisuudessa maatalous saattaa olla Suomessa hyvinkin kannattavaa liiketoimintaa. Maailmalla puolestaan väestön kasvu ja vaurastuminen pitävät huolta ruoan kasvavasta kysynnästä. Kun vuonna 2000 maailmassa oli miljardi ihmistä, joiden vuosiansiot ylittivät dollaria, vuonna 2015 määrän uskotaan olevan jo kaksinkertainen. Tarvitaan neljän maapallon resurssit kattamaan kysyntä, jos kaikki maailman ihmiset omaksuisivat OECD-maiden keskimääräisen kulutuskäyttäytymisen, Rihko sanoo. Kun bioenergian tuotanto, kaupungistuminen ja saastuminen uhkaavat pikemminkin pienentää ruoan tuotantoa, kysynnän ja tarjonnan välinen yhtälö vaikuttaa kestämättömältä niin ekologisesti kuin eettisestikin. Rihkolla on kuitenkin ratkaisu ongelmaan. Kasvipohjainen ruoka on edullisempaa ja sitä syömällä pystyy vaikuttamaan omaan ekologiseen jalanjälkeensä. Teollisuuden tehtävä on kehittää terveellistä ja ekologista ravintoa ilman, että ihmisen täytyy tehdä maun suhteen kompromisseja, Rihko sanoo, ja muistuttaa, että yksi possukalori vastaa neljää viljakaloria. Suomalainen elintarviketeollisuus on panostanut voimakkaasti alan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Valion huippujalostusta edustavat elimistön vastustuskykyä lisäävä Gefilus sekä muun muassa verenpainetta alentava Evolus, kun taas Raisio on niittänyt mainetta kolesteroleja alentavilla Benecol-tuotteillaan. Valveutuneelle kuluttajalle Elovena-pakkauksissa on nykyisin myös ekologinen jalanjälki, eli tuotantoketjun vaikutus hiilidioksidipäästöihin, jota kasvipohjaisessa ravinnossa kelpaa esitelläkin. 14 AVIISORI AVIISORI

10 Mitä arvioidaan hakemuksessa kuvataan Miten suunta asetetaan ja organisaatiota johdetaan? Miten strategia luodaan, ylläpidetään ja viestitään? Miten strategiaa käytännössä toteutetaan? Miten onnistumista mitataan? Miten on onnistuttu? STRATEGIA TOIMINTA TOIMINTA TULOKSET TULOKSET 1 Johtajuus 2 Toimintaperiaatteet ja johtajuus 4 3 Henkilöstö Kumppanuudet ja resurssit 5 Prosessit Henkilöstötulokset Asiakastulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset 9 OPPIMINEN INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Kilpailuetua laatumallista Kuka voittaa Suomen laatupalkinnon? Käytännössä voittajia ovat kaikki, jotka saavat toimintatapojaan kehitettyä. Siksi PwC kannustaa asiakkaitaan laatumallin käyttöön ja avustaa kilpailuhakemuksen teossa. Laatujohtaja Markku Nieminen aloitti piikiekkoja valmistavassa Okmeticissa runsas kymmenen vuotta sitten. Silloin laatu tarkoitti lähinnä tuotannon laadunvalvontaa, standardeja ja sertifikaatteja. Nykyään laatu nähdään parhaiden toimintatapojen kautta tapahtuvana johtamisena sekä ihmisten motivointina, Nieminen kertoo. Toimintatapoja kehitetään Okmeticissa prosessijohtamisen periaattein. Lisäksi yhtiössä käytetään muun muassa Lean Six Sigma -menetelmää, joka ohjaa yksinkertaistamaan prosesseja ja vähentämään hajontaa. Yhä useammassa organisaatiossa toimintaa jäsennetään laatumallin, kuten EFQM-mallin, avulla. Myös Nieminen pitää sitä hyvänä työkaluna. Malli johdattelee organisaatiota arvioimaan ja priorisoimaan toimintaansa ja tuloksiaan yhteensä yhdeksän eri osa-alueen kautta. Jos esimerkiksi henkilöstöhallintoon liittyvää materi- Teksti Marianna Salin Kuvitus Aino Korpela aalia riittää sivutolkulla, mutta kumppaneihin liittyvää ei, se kertoo monesti siitä, että organisaatiossa ei ole sovittuja toimintatapoja kumppaneiden kanssa toimimiseen, sanoo Elina Mäkinen PwC:n neuvontapalveluista. Hänen mukaansa malli ei päästä ketään helpolla, sillä se hakee jatkuvasti myös eri osa-alueiden yhteyksiä. Jos esimerkiksi kysytään, miten toimintaperiaatteet ja strategia viestitään, lähes kaikki alkavat kertoa, missä asioista viestitään. Mutta jos kysytäänkin, miten ne viestitään keskeisten prosessien kautta, se on jo ihan toinen asia. Tullaan esimiestyöhön ja sisäisen viestinnän arkeen. Elina Mäkinen kävi hiljattain Markku Niemisen kanssa läpi Okmeticin toimintatapoja. Sen jälkeen hän laati ehdotuksen siitä, millaista tahtia ja missä järjestyksessä EFQM-mallia voisi soveltaa ja milloin voisi olla hyödyllistä osallistua Laatukeskuksen järjestämään laatupalkintokilpailuun. PwC:n asiantuntijat ovat käyneet samankaltaisia keskusteluja yli 40 yrityksessä viime syksystä alkaen ja jatkavat tänä vuonna vielä useammassa. Positiivinen vaikutelmahan siitä jäi, Markku Nieminen toteaa. Tänä vuonna kolme organisaatiota tarttui PwC:n apuun myös kilpailuhakemuksen laatimisessa. Veloituksettoman palvelun tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus sitä kautta, että projektiin ja kilpailuun osallistuneiden organisaatioiden kilpailukyky kehittyy, Elina Mäkinen sanoo. Mutta miksi kilpailla? Mäkinen pitää kilpailua hyvänä kannusteena EFQM-mallin käyttöönottoon tai hiomiseen. Kilpailulla voi myös silloin tällöin korvata itsearvioinnin, sillä ulkopuoliset asiantuntijat laativat seikkaperäisen arvion kunkin osallistujan kilpailukyvystä. Laatukeskus kouluttaa joka vuosi lähes sata henkilöä eri aloilta ja eri tehtävistä arvioimaan kilpailun osallistujia. Mukana on ollut muun muassa Orionin laatujohtaja. Orionissa laatutyöllä on pitkä historia, koska tuotteiden laatu on lääketeollisuudessa tiukasti säänneltyä ja siten yritysten elinehto. Hyvästä laadusta ei makseta latiakaan enempää, eikä sillä saa mitään kilpailuetua markkinoilla. Lääkealalla laatu on toiminnan edellytys, sanoo Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen. Alalla on siis selvää, että lääkeyhtiö voi erottua kilpailijoistaan vain, jos se kehittää koko organisaation toiminnan laatua. Orionissa laatutyön runkona toimii EFQM-malli. Viimeisin arviointikierros pyöräytettiin läpi alkuvuonna. Olemme ottaneet sen pohjalta kehityskohteita, joita viemme aktiivisesti ja systemaattisesti eteenpäin. Niistä on tullut oma business excellence -mallimme. Vetoapua kisoista Suomen laatupalkinto -kilpailussa palkitaan parhaat neljässä eri sarjassa. Lisäksi jokainen hakijaorganisaatio saa kattavan kirjallisen raportin organisaation vahvuuksista ja parantamisalueista. Näin kilpailu toimii työkaluna toiminnan kehittämisessä. Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa palkitaan parhaat ideat kolmessa eri sarjassa. Kilpailuehdotus voi olla onnistunut liiketoimintakonsepti, tai se voi liittyä palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen. Se voi myös olla tuote- tai teknologiainnovaatio. Molemmat kilpailut järjestää Laatukeskus. Yksi kehityskohteista on yhteistyökumppaneiden hallintaan liittyvä liiketoimintaprosessi. Olemme siinä varmasti eturintamassa, Lappalainen toteaa. Orionissa kehityskohteiksi valitaan siis alueita, jotka ovat liiketoiminnan kannalta tärkeitä, olivat ne sitten alun perin vahvuuksia tai heikkouksia. PwC:n Elina Mäkinen on kuitenkin huomannut, että monissa organisaatioissa huomio keskittyy heikkouksiin. Vahvuudet ovat kuitenkin oman laadun tai erinomaisuuden perusta. Nopeimmat harppaukset tehdään asioissa, joita jo osataan. Eihän kukaan rupea laulajaksi, jos ei osaa yhtään laulaa. Tai no AVIISORI AVIISORI

11 Teksti Mika Hentunen Kuvat Kimmo Brandt INNOVAATIOYLIOPISTO ALOITTAA PIAN Uusi laki mahdollistaa säätiöitetyt yliopistot, kertoo Heljä Misukka. Suomen hallituksen tavoitteena on luoda maailman paras innovaatiojärjestelmä, jonka perustana ovat yliopistot. Suomi ei rynni jäniksenä, vaan pyrkii hänniltä letkan kärkeen, uuden innovaatioyliopiston pääsuunnittelija painottaa. Mukana koko kaaressa PricewaterhouseCoopers Oy:n visiona on, että suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvu perustuu innovatiivisuuteen, yrittäjyyteen ja luottamukseen. Innovatiiviselle yritykselle PwC tarjoaa asiantuntijapalveluja kaikissa kehitysvaiheissa. Ideointivaiheessa oleva yritys saa apua toiminnan käynnistymisessä, liiketoimintasuunnitelman laatimisessa tai vaikka verosuunnittelussa. Tuotekehitys-, kaupallistamis- ja kasvuvaiheessa PwC auttaa tilintarkastuksessa, riskien hallinnassa ja rahoitusjärjestelyissä. Kypsään ikään ehtinyttä PwC neuvoo yrityskaupoissa ja listautumisessa. Lisäksi PwC on mukana useissa innovatiivisuutta edistävissä yhteistyöhankkeissa, kuten liiketoiminnan suunnitelmakilpailu Venture Cupissa, jossa PwC:n asiantuntijat ovat osallistuneet tuomarityöskentelyyn ja workshopeihin. PwC on myös järjestänyt ulkomaisia asiantuntijoita useisiin Suomessa pidettyjen kansainvälisten bio- ja ICT-alan tapahtumien yhteydessä toteutettuihin pääomasijoittajatapaamisiin, joissa suomalaiset innovatiiviset kasvuyritykset ovat päässeet esille. "Olemme hyödyntäneet tässä esimerkiksi verkostoamme Kaliforniassa, missä innovatiiviisuuteen panostetaan useilla aloilla", Territory Senior Partner Johan Kronberg sanoo. Technopoliksen teknologiakeskuksissa PwC konsultoi pieniä, kasvunäkymiltään lupaavia yrityksiä. Technopoliksen tavoitteena on, että innovatiiviset yritykset voivat keskittyä ydintoimintaansa. PwC:n asiantuntijapalvelut ovat osaltaan mahdollistamassa sitä. Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus on uusi ohjelma, jossa PwC on mukana. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituksen piiriin voivat hakeutua alle viisi vuotta toimineet pienyritykset, joilla on innovatiivinen, osaamis- tai teknologialähtöinen liikeidea sekä uskottava suunnitelma sen toteuttamiseksi. Rahoitusta myönnetään vaiheittain eteenpäin päästäkseen nuoren yrityksen pitää saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Rahoitus loppuu viimeistään yrityksen täyttäessä kahdeksan vuotta tai aiemminkin, jos liiketoiminnan kasvu on voimakasta. Kolmivuotisen ohjelman aikana PwC on mukana yritysten toiminnan suunnittelussa, koordinoi palveluja ja järjestää asiantuntijapaneeleja yrityksille sekä niistä kiinnostuneille sijoittajille. "Tämä on meille merkittävä konkreettinen hanke. Toivomme, että se jatkuu asiakassuhteina", Manager Kaj Työppönen sanoo. Yliopistoreformi on ollut käynnissä koko Euroopassa, me olemme liikkeellä lähestulkoon muita jäljessä. Konservatiivisena pidetty Ranskakin on tehnyt oman uudistuksensa. Yliopistoja ei kehitetä osana valtion hallintoa enää missään päin Eurooppaa, valtiosihteeri Heljä Misukka sanoo. Misukka johtaa kolmen pääkaupunkiseudun korkeakoulun yhdistämistä valmistelevaa ryhmää. Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta tehdään keskittymä, jossa on opiskelijaa ja työntekijää. Innovaatioyliopisto on pelkkä työnimi. Virallista nimeä on etsitty ideakilpailulla, johon tuli ehdotusta. Yliopiston nimestä ja hallituksen kokoonpanosta odotetaan päätöstä juhannukseen mennessä. Myös juhlallinen säädekirjan allekirjoitustilaisuus on sovittu kesäkuulle. Misukka siirtyi Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta nykyiseen tehtäväänsä opetusministeriössä reilu vuosi sitten. Uuden yliopiston on määrä aloittaa toimintansa syksyllä 2009, joten kiirettä pitää. Yliopistouudistustahan on odotettu vuosikausia, hän vastaa kysymykseen aikataulun tiukkuudesta. Uudesta yliopistosta on käyty värikästä keskustelua. Tutkijoiden ja taitelijoiden piiristä on kuulunut soraääniä. Työstään silmin nähden innostunutta Misukkaa kritiikki ei kuitenkaan pelota päinvastoin. Sitten vasta huolettaisi, jos yliopistomaailmassa tällaisesta ei väiteltäisi, hän naurahtaa. Innovaatioyliopiston mahdollistaa uusi yliopistolaki, josta eduskunta päättää todennäköisesti ensi vuoden keväällä. Laki mahdollistaa säätiöitetyt yliopistot. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuoreen päätöksen mukaan säätiöyliopistossa on oltava vähintään opiskelijaa ja alkupääoman pitää olla vähintään 25 miljoonaa euroa tuhatta opiskelijaa kohti. Uusi laki pakottaa kaikki yliopistot uudistamaan toimintaansa, tähtäävät ne säätiöksi tai eivät. Tällä hetkellä yliopistot ovat osa valtionhallintoa, mutta jatkossa ne saisivat vastuulleen oman taloutensa ja työntekijänsä. Tavoitteena on tehdä yliopistoista parempia työnantajia, jotka pystyvät kilpailemaan osaavasta työvoimasta, Misukka sanoo. Jatkossa yliopiston rehtorin valitsisi koko yliopistoyhteisön sijasta oppilaitoksen hallitus. Yliopistojen itsehallinto taattaisiin siten, että niiden hallituksen valitsisi professorikunnan ja muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kolleegio. Rehtorista tulisi siis toimitusjohtaja? Sen tyyppinen, vahva johtaja. Tällä hetkellä rehtori on hallituksen puheenjohtaja, nyt hänestä tulee esittelijä ja hänen asemaansa on tarkoitus vahvistaa. Säätiöyliopistoissa hallituksen nimittävät rahoittajat. Innovaatioyliopiston tulevan hallituksen jäsenistä valtioneuvosto nimittää viisi ja elinkeinoelämä kaksi. Tämä järjestely johtuu sii- 18 AVIISORI

12 Heljä Misukka rohkaisee yrityksiä ennakkoluulottomasti mukaan uuden innovaatioyliopiston ideointiin. "Meille on saatava samanlainen ilmapiiri kuin johtavissa yliopistoissa on: olemme valmiita antamaan opiskelijoille paljon, kun he itse sitoutuvat." tä, että rahaston 700 miljoonan euron kokonaispääomasta valtion osuus on 500 miljoonaa ja elinkeinoelämän 200 miljoonaa euroa. Rahoituksen pitää olla koossa kokonaisuudessaan 2010 loppuun mennessä. Teknologiateollisuus aikoo sijoittaa 80 miljoonaa euroa, muut keskeiset rahoittajatahot ovat ilmeisesti TT:n säätiöt ja Liikesivistysrahasto. Säätiön hallituksella on vastuu ja valta. Se voi oman harkintansa mukaan siirtää rahaa korkeakouluille. Kun lahjoitetaan säätiön pääomaan, niin se tuottaa parhaimmillaan vuodessa kymmeniä miljoonia euroja uutta rahaa, jota säätiön hallitus voi panostaa strategisesti tärkeisiin tutkimusaloihin. Tänä vuonna voimaan astunut lainmuutos lahjoitusten verovapaudesta on tärkeä kaikille yliopistoille. Yritysten lahjoitukset tieteelle ovat vähennyskelpoisia euroon saakka. Misukka toivoo, että yksityishenkilötkin saisivat vastaavan vähennysoikeuden. Suomessa on jo sen verran varallisuutta, että tieteelle on voitava lahjoittaa verovapaasti. Innovaatioyliopisto pyrkii pitämään lahjakkaat suomalaiset nuoret ja kokeneemmat tutkijat kotimaassa. Yhtä tärkeää on houkutella osaajia ulkomailta. Kaikille yliopistolle suunnitellaan kansainvälistymisstrategiaa. Ulkomaalaisille tarjotaan kenties jatkossa paketteja, jotka sisältävät opintokokonaisuudet, asumisen ja muita palveluja. Kansainvälistymisasteemme on itse asiassa aika heikko. Meillä ulkomaisia opiskelijoita on vain pari kolme prosenttia, kun maailman parhaissa ylipistoissa määrä on noin puolet, Misukka vertaa. Innovaatioyliopistolle pyritään kehittämään uudenlaista opiskelukulttuuria. Meille on saatava samanlainen ilmapiiri kuin johtavissa yliopistoissa on. Sellainen, että olemme valmiita antamaan opiskelijoille paljon, kun he itse sitoutuvat. Opetuksen resursseja pyritään lisäämään, jotta opetusvelvollisuus olisi henkilökunnalle muutakin kuin välttämätön paha. Vaikka yhdistyminen ja ulkopuolinen rahoitus tuovat resursseja, mässäilyyn ei varaa jää. Konkreettinen opetuksen laatua mittaava kriteeri on esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden suhdeluku, jota pitää parantaa. Suomessa yhdellä opettajalla on noin kaksikymmentä opiskelijaa, maailman huippuyliopistoissa keskimäärin kymmenen. Kolmen korkeakoulun opiskelijamääriä ei Misukan mukaan ainakaan nosteta nykyisestään. Kilpailuvalttia haetaan uusista yhdistelmistä, kun hynttyynsä lyövät yhteen tekninen, kaupallinen ja taiteellinen osaaminen. Aloja ei valittu sen mukaan, että ne olisivat Suomen parhaita, vaan siksi, että ne ovat elinkeinoelämän kannalta keskeisiä, Misukka sanoo. Korkeakouluilla on jo yhteisiä hankkeita. Design Factoryssa yhdistyvät muotoilu, markkinointi ja uusin tekniikka. Seuraavaksi käynnistyy vastaava työpaja viestinnästä. Laajempaa yhteistyötä voisi olla vaikkapa TKK:n robotiikan huippuyksikön ympärillä. Siellä kehitetään niin kaivoskoneita kuin Itämerellä kelluvia säähavaintorobotteja. Palveluroboteilla on kysyntää, mutta haasteena on luoda muotoilultaan asiakkaita miellyttävä robotti, joka menee kaupaksi maailmalla. Misukka painottaa, että poikkitieteellisyyttä ei saa harjoittaa alojen perusopetuksen kustannuksella. Hän toivoo ilmapiiriä, jossa ideat kumpuavat tiedeyhteisöstä. Innovaatioita ei synny käskemällä, vaan tieteen ja taiteen vapaudella. Se voi tapahtua päivässä tai sitten siihen voi mennä vuosia. Jo kolmen ylioppilaskunnan yhdistäminen on työlästä. Sidosryhmiä on runsaasti. Innovaatioyliopiston myyminen kansallisena hankkeena myös kehäkolmosen ulkopuolelle on kokonaan oma projektinsa. Pääkaupunkiseudulla on jo yksi huippuyliopisto, Helsingin yliopisto. Toivoisin, että tälle projektille annetaan aikaa kehittyä, Misukka pohti. Samalla hän rohkaisee yrityksiä ennakkoluulottomasti mukaan. Työpajoja on käytössä ideoiden toteuttamiseksi. Nyt, kun valtio satsaa toimintaedellytyksiin, niihin kannattaa myös tarttua. 20 AVIISORI

13 Teksti Anu Piippo Kuva Juha Salminen Jazzien johtaja Katja Leppäkosken luotsaama Pori Jazz saa kasvaa, jos yleisö niin haluaa. Festivaalien todellinen tavoite on kuitenkin henkinen ilmaherruus. Sinä vuonna, kun Katja Leppäkoski syntyi, Pori Jazz järjestettiin kuudennen kerran ja Nordic Big Bandin sähköntarve yllätti kaupungin sähkölaitoksen. Alkuvuodet talkoilla järjestystä tapahtumasta, tuttujen kesken Jazzeista, on kasvanut yksi Suomen suurimmista festivaaleista, ja Leppäkoski on sen toimitusjohtajana nyt neljättä kesää. Pori Jazzin historiassa se on pitkä kausi, festivaalien vaiherikkaan historian hyvin tunteva Leppäkoski nauraa. Porin ykkösnimi on tänä vuonna monelle Carlos Santana, joskin lavalla nähdään myös sellaisia nimiä kuin Bob Geldof, Randy Brecker, Toni Braxton ja jazzin supertähdistä koostuva Return To Forever. Porissa uskotaan siis edelleen tavarataloperiaatteeseen. Haluamme tehdä monenlaiselle kohdeyleisölle monenlaista ohjelmaa, jonka musiikilliset lähtökohdat ovat kuitenkin jazzin sukupuussa, Leppäkoski tiivistää. Sisätilana käytössä on ensimmäistä kertaa jo kauan kärkytty Sinebrychoffin oluttehtaan pakkaamohalli, ja joka vuosi uudistuva visuaalinen ilme on pitkästä aikaa graafikon sijasta kuvataiteilijan, Pauli Vuorisalon, käsialaa. Normaalivuonna Jazzit houkuttelevat Poriin noin kuulijaa. Se, onko luku liian suuri, ei ole Leppäkosken mielestä kovin kiinnostava kysymys. Jo 70-luvulla sanottiin ensimmäisen kerran, että festivaalin rajat ovat tulleet vastaan. Asia on ehkä noussut esille muutamista konserteista, joiden suosio on ollut suurempi kuin olemme osanneet ennakoida. Suuruus ei ole meille itseisarvo, mutta tapahtuma saa kasvaa, jos luonteva tapa löytyy. Enemmän haemme kuitenkin suomalaistapahtumien henkistä ilmaherruutta. Festivaalia ympäri vuoden pyörittävä kymmenhenkinen ydinryhmä, joista viisi on vakituisia työntekijöitä, keskittyy ohjelmiston suunnitteluun, markkinointiin ja myyntiin. Muilla alueilla käytetään yhteistyökumppaneita. Tilintarkastuksessa kumppani on jo pitkään ollut PwC. Tavoite on, että Pori Jazz on brändi, joka takaa laadun. Musiikki on elämyksen tärkein sisältö, mutta myös puitteiden pitää toimia. Äärimmilleen vietynä se tarkoittaa sitä, että olutta saa riittävän nopeasti ja että vessajonot eivät ole liian pitkät. Mitä toimitusjohtaja tekee sen jälkeen, kun viimeinenkin katsoja on poistunut aamuneljältä Pori Jazzin päätösjameista? Viikko menee selvitys- ja purkupuuhiin, mutta sen jälkeen menen aina mökille. Siellä ohjelmassa on saunomista ja linnunlaulun kuuntelemista, mutta ei rytmi- eikä muutakaan musiikkia. AVIISORI

14 Netta Mikkilä Partner, Accounting Consulting Services Kuvitus istockphoto Segmenttitietoa sijoittajille IFRS 8 -standardi Toiminnalliset segmentit tulee voimaan tai sen jälkeen alkaville tilikausille. Se korvaa voimassaolevan IAS 14 -segmenttiraportointistandardin. IFRS 8 on liitetietostandardi, joka koskee jo listattuja tai listausta suunnittelevia yrityksiä. Se on täysin yhdenmukainen amerikkalaisen kirjanpitosäännöstön U.S. GAAPin SFAS 131 -segmenttiraportointistandardin kanssa. Standardin vaatimusten käytännön vaikutukset tulevat varmasti monille yllätyksenä. Lähtökohtana on yhdenmukaisuus johdon raportoinnin kanssa ja täten standardin odotetaan lisäävän tilinpäätösten läpinäkyvyyttä. Tilinpäätöksessä esitettävät segmenttitiedot perustuvat täysin yhtiön johdon käyttämään raportointiin, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa seuraavaa: - Tapa, jolla yritykset identifioivat, mittaavat ja esittävät segmentti-informaation voi muuttua - Tilinpäätösten segmenttitiedot tulevat todennäköisesti monimuotoisemmiksi ja yhdenmukaisuus kilpailijoiden esittämien segmenttitietojen kanssa ei jatkossa ole itsestään selvää eikä suora vertailu ole aina mahdollista - Segmenttitietojen ei tarvitse olla IFRS:n mukaan laadittuja lukuja vaan segmenttitietoina esitetään niitä taloudellisia tietoja, joita yrityksen johto seuraa sisäisessä raportoinnissaan. Tällöin kuitenkin esitetään täsmäytys konsernin IFRS-lukuihin - Yhtiöiden ei tarvitse jatkossa laatia eri segmenttitietoja sisäistä ja ulkoista raportointia varten - Liikearvon arvonalentumistestausta ja liikearvon allokointiperusteita tulee tarkastella uudelleen. IFRS 8 tuo mukanaan muutoksen myös IAS 36 -standardiin ja aikaisemmin totutun IAS 14:n mukaisen segmenttitason sijaan ylin taso, jolle liikearvoa voidaan testausta varten jättää, on toiminnallinen segmentti, joka siis voi olla alempi kuin IFRS 8 raportoitava segmentti - Käyttöönoton myötä yritysten tulee raportoida myös vertailutiedot (yleensä vuosi 2008), eli valmistautuminen ensi vuoden alussa voimaantulevaan standardiin on hyvä aloittaa ajoissa. IFRS 8 -standardin mukaan yhtiöiden tulee ensin määritellä toiminnasta vastaava päättäjä (Chief Operating Decision Maker, CODM), joka ei siis lähtökohtaisesti ole henkilö vaan funktio tai joukko henkilöitä kuten johtoryhmä tai vastaava johtoelin. CODM:n määrittely on ensiarvoisen tärkeää raportoitavan segmenttitiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Amerikkalaisen valvontaviranomaisen kommenteista listayhtiöille SFAS 131:n käyttöönoton jälkeen yli neljäsosassa keskityttiin valvottavien yhtiöiden CODM:n määrittelyyn. Kun CODM on oikein määritelty, yksilöidään sisäinen taloudellinen informaatio, jota CODM käyttää resurssien allokointiin ja segmenttien suoritusten arvioimiseen, mikä on siis pohja myös ulkoiselle segmenttitiedolle. Uusi standardi tulee todennäköisesti lisäämään raportoitavien segmenttien lukumäärää varsinkin, jos sisäisesti raportoidaan useampia segmenttejä kuin tällä hetkellä on IAS 14:n mukaan jouduttu raportoimaan. Tällöin raportoitaviksi segmenteiksi voi muodostua esimerkiksi rahoitustoiminto tai pääkonttori. Yhtiöiden ei tarvitse jatkossa esittää ensisijaista ja toissijaista segmenttitietoa, mutta joitakin maantieteellisiä tietoja tulee silti esittää samoin kuin informaatiota tuotoista tuoteryhmittäin tai palveluittain sekä tuotot merkittäviltä asiakkailta. Standardin lähtökohtana ei myöskään ole segmenttitietojen vertailukelpoisuus kilpailijoiden välillä saman toimialan toimijat raportoivat samanlaisia segmenttitietoja ainoastaan, mikäli yrityksiä johdetaan identtisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Dell ja Gateway, jotka molemmat myyvät tietokoneita, mutta yritysten raportoimat segmenttitiedot ovat täysin erilaiset. Dell-konsernia johdetaan maantieteellisiä alueita koskevien tietojen perusteella. Tästä syystä konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä Amerikka-yritykset, Amerikka-kuluttajat, EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) ja APJ (Aasia, Tyynivaltameri, Japani). Gatewaytä johdetaan puolestaan myyntiryhmien perusteella, mikä tarkoittaa kolmea raportoitavaa segmenttiä vähittäismyynti, myynti ammattikäyttäjille ja oma jälleenmyynti. Vuodesta 2009 tulee mielenkiintoinen tällä rintamalla. Tilinpäätösten läpinäkyvyys ainakin standardin laatijoiden mielestä lisääntyy. Nähtäväksi jää, ovatko muut samaa mieltä. 22 AVIISORI

15 REACH-asetus yllättää osan yrityksistä PricewaterhouseCoopersin hiljattain julkistama selvitys Waking up to REACH osoittaa, että monet yritykset ovat jättämässä REACH-valmistelunsa viime hetkeen. Joka viides yritys ei ole täysin selvillä kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä koskevan EU-asetuksen vaatimuksista. REACHiin heikoimmin valmistautuneita ovat niin Euroopan kuin kemianteollisuudenkin ulkopuolella toimivat yritykset sekä pienyritykset. Tämä saattaa yrityksen toimitusketjusta riippuen aiheuttaa merkittäviä häiriöitä liiketoimintaan. Epätietoisuutta on myös siitä, että voimaan tuleva uusi lainsäädäntö koskee kemikaalien tuottajien lisäksi myös niiden jatkokäyttäjiä. studio elite Yritysostot ovat välttämättömyys kilpailun kiristyessä KTM, OTK Harri Valkonen nimitettiin maaliskuussa Suomen PricewaterhouseCoopersin yritysjärjestelyt-liiketoimintaryhmän johtajaksi. Valkonen uskoo, että PwC:n Corporate Financen liiketoiminta kasvaa tulevaisuudessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. PwC on jo johtavia keskisuurten yrityskauppojen neuvonantajia Euroopassa, ja tähän tähdätään myös Suomessa. Yritysjärjestelyjä tehdään jatkossakin suhdannetilanteista riippumatta. Globalisaation aiheuttama kiristyvä kilpailu edellyttää yrityksiltä orgaanista kasvua mutta myös epäorgaanista kasvua ja etabloitumista yritysostojen kautta kasvaville markkinoille tai lähelle edullisia tuotannontekijöitä. Lisäksi alueellinen konsolidoituminen on usein välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, hän toteaa. PwC:n asiantuntijat valottivat verotuksen haasteita Venäjällä U U T I S I A Åbo Akademi myönsi kauppa- tieteen kunniatohtorin arvon PwC:n Territory Senior Partnerille Johan Kronbergille (keskellä) toukokuun lopussa. Kunniatohtoriksi promovoitiin Kronbergin lisäksi muun muassa professori Yrjö Neuvo (vas.) ja kauppaneuvos Anders Wiklöf. M.Sc. Tuuli Hongisto (2. vas.) sai PwC:n rahoittaman jatko-opintoihin tarkoitetun euron stipendin, jonka jakoi Suomen British Council. Stipendiaatin kanssa luovutusta juhlivat Johan Kronberg (vas.), Ison- Britannian Suomen-suurlähettiläs Valerie Caton ja Pertti Salolainen. PwC järjesti huhtikuun lopussa Helsingissä Venäjän verotusta käsittelevän aamupäiväseminaarin. Puhujina olivat PwC:n Moskovan ja Pietarin toimistoilta Paul Tobin, Maxim Tsygankov, Mikhail Filinov sekä Jouni Honka-aho. Seminaarissa käsiteltiin välillisen ja välittömän verotuksen haasteita ja mahdollisuuksia, Pietarissa vallitsevan suotuisan investointi-ilmaston ajureita, yrityskauppojen yhteydessä huomioon otettavia veronäkökohtia sekä siirtohinnoittelun nykytilaa ja tulevaisuutta. Tutkimusten mukaan lähes 70 prosenttia Venäjällä toimivista monikansallisista yrityksistä uskoo, että seuraavien 3 5 vuoden sisällä kasvu on suurinta juuri Venäjällä. Maahan tulevien yritysten bisnesrakenteet ovat muuttumassa edustustoista sivuliikkeiksi ja juridisiksi yhtiöiksi. Puhujien keskeinen viesti kuulijoilleen oli, että Venäjä on yrityksille erinomainen mahdollisuus, mutta ennen toiminnan aloittamista on tehtävä huolelliset veroselvitykset sekä varauduttava riskeihin ja suhteellisen massiiviseen dokumentointiin. Lain ja käytäntöjen muutoksia on myös seurattava tarkkaan. Uuteen siirtohinnoittelulainsäädäntöön liittyen on laadittu kaksi eri lakiluonnosta, joista jompikumpi annetaan duuman käsiteltäväksi tämän vuoden kuluessa. Uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2009 tai Ottaen huomioon Venäjän veroviranomaisten siirtohinnoitteluun liittyvän tietämyksen ja yleiset toimintatavat, siirtohinnoitteluasioissa on odotettavissa tulevaisuudessakin epävarmuutta ja haasteita, Jouni Honka-aho toteaa. AVIISORI

16 Uusia julkaisuja Tax Bulletin PwC:n vero-osaston uutislehdessä käsitellään muun muassa Suomen yhteisöverokannan kilpailukykyä, Tanskan uusia verosäännöksiä, Irlannin verokantaa sekä siirtohinnoittelusäännöksiä Venäjällä. Saatavana ainoastaan sähköisessä muodossa internet-sivuilta osoitteesta www. pwc.com/fi. Emerging Trends in Real Estate Europe 2008 Urban Land Instituten ja PwC:n yhteistyönä julkaisema tutkimus toteutettiin viidennen kerran. 27 Euroopan maata kattavaa tutkimusta varten haastateltiin lähes 500 kiinteistöalan johtavaa asiantuntijaa. Helsinki on tutkimuksen mukaan kymmenenneksi kiinnostavin kiinteistömarkkina. The World in 2050 Tutkimusraportin mukaan Kiina on ohittamassa vuoteen 2025 mennessä Yhdysvallat maailman suurimpana talousmahtina. Kehittyvien maiden talouskasvun uskotaan jatkuvan selvästi voimakkaampana kuin esimerkiksi OECDmaiden. Confronting Corruption: The business case for an effective anti-corruption programme Tutkimuksessa käsitellään yritysten tämänhetkisiä korruptioriskien hallintatoimenpiteitä ja selvitetään, millä keinoilla parempi suojautuminen olisi tulevaisuudessa mahdollista. Mukana oli 390 yritysjohtajaa 70 maasta. IFRS Pocket Guide IFRS Pocket Guide 2008 on kätevä taskuopas tilanteisiin, joissa tarvitset nopeasti yleiskatsauksen IFRSstandardien perusteista. Julkaisussa esitetään yhteenveto kirjaus- ja arvostussäännöistä IFRS:n mukaisesti. Pocket Guide sisältää standardit, jotka on julkaistu maaliskuun 2008 loppuun mennessä. O&G Deals 2007 Annual Review Julkaisussa listataan öljy- ja kaasuteollisuudessa tapahtuneet yrityskaupat ja -järjestelyt vuodelta 2007 sekä tarkastellaan alan yleisiä trendejä. IFRS 10 minuutissa PwC:n Accounting Consulting Services -ryhmän julkaisema uusi IFRS 10 minuutissa -uutiskirje. Sähköinen uutiskirje kertoo tiiviissä muodossa ajankohtaisista liiketoiminnalle tärkeistä IFRS-aiheista. Saatavana ainoastaan sähköisessä muodossa internet-sivuilta osoitteesta CEO Perspectives in forest, paper & packaging 2008 edition Katsauksessa todetaan, että metsä-, paperi- ja pakkausalan yrityksissä ollaan parhaillaan sopeutumassa toimintaympäristön muutokseen. Kehittyneillä ja kehittyvillä markkinoilla toimivien pääjohtajien haastatteluista ilmeni neljä nykysuuntausta: pyrkimykset oikeanlaiseen liiketoimintamalliin, kustannusten hallintaan, kestävään kehitykseen ja johtajuuteen. Kaikkia julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta 24 AVIISORI

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankinta 2010 21.9.2010 Pia Kauma Laatukeskus Excellence Finland Yhdistyksen tarkoitus Laatuyhdistyksen tarkoitus on edistää laatujohtamista

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Rahastosijoittaminen Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot