SISÄLTÖTUOTANTO DIGITAALISEN SISÄLTÖTUOTANNON RAHOITUSMALLIT. Jaakko Paavela

Transkriptio

1 SISÄLTÖTUOTANTO DIGITAALISEN SISÄLTÖTUOTANNON RAHOITUSMALLIT Jaakko Paavela

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta 1.2 Selvityksen tavoitteet ja selvitystyön rajaus 1.3 Sisältötuotannon kansantaloudellinen merkitys 2 OLEMASSA OLEVAT RAHOITUSVAUHTOEHDOT JA NIIDEN KÄYTETTÄVYYS TOIMEKSIANNON TARKOITTAMAAN TOIMINTAAN 2.1 Julkisen sektorin ja yhteisöjen tarjoama rahoitus 2.2. Yksityisen sektorin tarjoama rahoitus 3 EHDOTUKSET JA PERUSTELUT 3.1 Tekes 3.2. Valtion televisio- ja radiorahasto 3.3 Koulutus 4 LOPUKSI

3 3 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa hyödynnetään laajasti tietoverkkoja ja tietotekniikkaa, tuotetaan runsaasti tieto- ja viestintäteollisuuden tuotteita ja palveluita ja jossa on monipuolinen sisältöteollisuus. Näin on todennut Euroopan Unioni. Tämän julkilausuman kanssa yhtenäisen hankkeen on käynnistänyt myös pääministeri Paavo Lipposen toinen hallitus. Hallituksen hankesalkussa todetaan, että hallitus käynnistää laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen saamiseksi tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Myöhemmin on tämä hallituksen hankesalkussa oleva julistus täsmentynyt seuraavaksi: Sisältö- ja kulttuuriteollisuuden toimintaedellytysten kehittämisen tavoitteena on rakentaa suomalaiselle kulttuurille mahdollisimman suuri osuus kotimaan markkinoista sekä merkittävä ja kasvuhakuinen rooli kansainvälisillä markkinoilla. Opetusministeriö on kutsunut päivätyllä kirjeellä viestintäneuvos Jaakko Paavelan lukien kartoittamaan mahdollisuudet digitaalisen sisältötuotannon rahoitusmalleiksi. Selvitystyön aikana on haastateltu yhteensä 71 henkilöä hankkeesta yleensä ja erityisesti haastateltavan erityisalan osalta. Toimeksiannon mukaan selvitys on luovutettava opetusministeriölle mennessä. Ohessa luettelo haastatelluista. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja selvitystyön rajaus Toimeksiannon tarkoitus on kartoittaa mahdollisuudet digitaalisen sisältötuotannon rahoitusmalleiksi. Digitaalisella sisältötuotannolla

4 4 tarkoitetaan tässä tapauksessa pääasiassa sähköisille viestimille laadittua dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- ja markkinointiviestinnällisten ohjelmasisältöjen tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Sisältötuotanto- tai sisältöteollisuus- sanaa ei ole tässä selvitystyössä määritelty, koska toimeksianto on rajattu edellä mainitulla tavalla. Selvitystyön ulkopuolelle on sopimuksen mukaisesti jätetty EU:n piirissä tapahtuvat sisältötuotantojen rahoitusmahdollisuuksien laajempi selvittely. Euroopan yhteisö on julkaissut tammikuussa 2001 päätöksen uudesta econtent -ohjelmasta, joka suoraan tukee sisältötuotannon edistämistä. Ohjelma kestää neljä vuotta ja sen budjetti on 595 miljoonaa markkaa. Selvityksessäni ei myöskään ole käsitelty verotuksen kautta mahdollisesti tapahtuvaa toimintaedellytysten parantamista. Tämän selvitystyön kanssa lähes samanaikaisesti valmistuu myös LTT- Tutkimus Oy:n tekemä laaja raportti sisältötuotannon arvoketjun rahoituksesta. Näin ollen tässä selvityksessä ei ole käsitelty eräitä yritystoiminnan rahoittamiseen liittyviä osatekijöitä, koska ne on varsin ansiokkaasti selvitetty edellä mainitussa LTT-Tutkimus Oy:n tekemässä raportissa. Tämä yksinomaan päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tämän selvitystyön tavoitteena on ollut kartoittaa nykyiset olemassa olevat rahoitusvaihtoehdot ja niiden käytettävyys sekä tehdä ehdotukset uusiksi rahoitusmalleiksi ja tarvittavat täsmennykset olemassa oleviin. Keskeinen tavoite on ollut, että täysin uutta organisaatiota ei tarvitse perustaa, vaan pyritään ratkaisemaan rahoitusongelmat jo olemassa olevien avulla. Uuden organisaation perustaminen veisi aikaa ja kuluttaisi pääomia, jotka voidaan hallintokustannusten sijasta suunnata suoraan sisältöjen tuottamiseen. Sisältötuotantoa on tässä selvityksessä käsitelty kuten mitä tahansa elinkeinotoimintaa.

5 5 1.3 Sisältötuotannon kansantaloudellinen merkitys Sisältötuotantoteollisuus kasvaa tätä nykyä koko maailmassa noin 6-7 % vuodessa. Vuonna 1999 arvioitiin, että maailman mediateollisuuden arvo oli USD 480 miljardia. Eurooppalaisen sisältötuotannon arvo on 5 % Euroopan bruttokansantuotteesta. Suomessa tekijänoikeuksien piiriin kuuluvien sisältötuotantojen arvo oli vuonna 2000 noin FIM 67 miljardia ja osuus bruttokansantuotteesta noin 5 %. Kyse on siis varsin merkittävästä elinkeinotoiminnasta. Mikäli hallituksen hankesalkussa oleva tavoite sisältötuotannon nostamiseksi merkittäväksi elinkeinoksi aiotaan toteuttaa, se vaatii vähintään kohtuullisia panostuksia, koska pelkillä juhlapuheilla hanke ei onnistu. 2 OLEMASSA OLEVAT RAHOITUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN KÄYTETTÄVYYS TOIMEKSIANNON TARKOITTAMAAN TOIMINTAAN Suurin osa suomalaisista sähköisille viestimille sisältötuotantoja tekevistä yrityksistä ovat varsin pieniä ja riskinottokyvyltään rajallisia radio- ja televisioyhtiöitä lukuun ottamatta. Varsinaiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Eivät edes televisioyhtiöt ole voineet panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen juuri mitään. Yleensä menestyvä liikeyritys panostaa vuosittain 5-10 % liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen menestyäkseen toimialallaan. Suomi on viime vuosina panostanut varsin voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen, lähes 3 % bruttokansantuotteesta. Suomi on tässä suhteessa yksi maailman johtavista maista. Nämä panostukset ovat suuntautuneet kuitenkin muualle kuin sisältötuotannon tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

6 6 2.1 Julkisen sektorin tarjoamat vaihtoehdot Opetusministeriö on varsin merkittävä julkinen rahoittaja. Tukea opetusministeriö jakaa joko suoraan tai myöntämällä määrärahoja erilaisiin, pääasiassa kulttuuria tukeviin tarkoituksiin. Taiteen ja kulttuurin osuus valtionbudjetista oli vuonna ,7 miljardia markkaa ja vuonna 2001 suurin piirtein saman verran. Suomen Elokuvasäätiö SES on tärkeä elokuva-alan rahoittaja. SES keskittyy pääasiassa ns. pitkiin elokuviin ja AVEK lyhytelokuviin ja dokumenttielokuviin. SES jakaa vuosittain noin 45 miljoonaa markkaa. Sen lisäksi SES ja Yleisradio Oy ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan Yleisradio Oy ostaa SES:n kautta rahoitettuja elokuvia 13 miljoonan markan arvosta. Nämä rahat Yleisradio Oy ottaa valtion televisio- ja radiorahastoon vuosittain kertyvistä televisiolupamaksuista ja kaupallisilta televisioyhtiöiltä kerättävistä toimilupamaksuista. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee Pk-yrityksiä yritystukien avulla. Nämä tuet on suunnattu tuotannollista toimintaa harjoittaville Pk-yrityksille. Työvoima- ja elinkeinokeskus (Te-keskus) on kolmen eri ministeriön yhteinen palvelukeskus. Te-keskuksessa tavallaan toimii kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön aluehallinnot. Te-keskusten toiminta on erittäin tärkeä Pk-yritysten kannalta, ei vain rahoituksen, vaan myös neuvonnan ja koulutuksen kannalta. Tärkeätä on jatkossa myös kiinnittää huomiota jonkinasteisen managementkoulutuksen järjestämiseen. Sitä tarvitaan. Te-keskusten toimintaan kuuluu myös neuvonta EU-rahoituksen hakemisessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämien Te-keskusten yritysosastojen kautta jaettujen investointitukien määrä oli vuonna 2000 noin 16 miljoonaa markkaa ja kehittämistukena jaettujen noin 3 miljoonaa markkaa.

7 7 Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) saa varansa valtion budjetista, keskimäärin 2,2-2,4 miljardia markkaa vuodessa. Vuonna 2001 määrärahan suuruus on 2,3 miljardia markkaa. Tekes myöntää yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin avustuksia, lainoja ja oman pääoman ehtoisia lainoja. Tekes on alunperin tarkoitettu tukemaan yritysten uuteen teknologiaan perustuvia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. On kuitenkin osoittautunut vaikeaksi erottaa uusi teknologia ja uutta teknologiaa hyödyntävä sisältö toisistaan. Niinpä Tekes on myös osallistunut eräisiin uuteen teknologiaan nojaaviin sisältötuotantoprojekteihin, mutta varsin rajallisesti. Tekesillä on käytettävissään merkittävä asiantuntemus yritystoiminnan laaja-alaiseen arviointiin ja myös yksi henkilö, joka on perehtynyt sisällön tuotantoon. Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto (Sitra) on osallistunut pääomasijoituksin myös sisältötuotantoyrityksiin viimeisen 1,5 vuoden aikana yhteensä noin 50 miljoonalla markalla. Sitran omistusosuus yhtiössä on 5-49 % ja arvioitu omistusaika 3-6 vuotta. Sitralla ei ole toistaiseksi erityisesti sisältötuotantoon perehtynyttä henkilöstöä. Valtion televisio- ja radiorahasto Laki valtion televisio- ja radiorahastosta astui voimaan Lain 1 :n mukaan lain tarkoituksena on järjestää Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitus, valtion televisio- ja radiorahaston hoito sekä muutoinkin edistää televisio- ja ääniradiotoimintaa. Lain 3 :n mukaan televisio- ja radiorahastoon kerätään television käyttämisestä perittävät televisiomaksut, takautuvat televisiomaksut, viivästysmaksut, tarkastusmaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan harjoittajilta perittävät toimilupamaksut. Lain 4 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää kalenterivuosittain rahaston varojen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin. Erityisestä syystä varojen käyttösuunnitelmaa voidaan muuttaa myös kesken kalenterivuoden. Valtioneuvosto on vahvistanut televisio- ja radiorahaston käyttösuunnitelman

8 8 joulukuussa Rahaston suuruus on markkaa. Tämä on ehdottomasti Suomen suurin sähköisen sisältötuotannon rahasto. Suurin osa varoista kertyy yleisöltä perittävistä televisiomaksuista ja noin 300 miljoonaa markkaa kaupallisilta televisioyhtiöiltä ns. toimilupamaksuina. Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka toimintaperiaatteisiin kuluu lainojen, takauksien ja vientitakuiden myöntäminen. Finnveran rahoituspäätösten osalta ei ole toimialarajoituksia. Lainoja ja takauksia voidaan myöntää myös sisältötuotantoyrityksille. Finnveralla on asiakkaina 424 tietoteollisuuteen kuuluvaa yritystä ja rahoitukset ovat yhteensä 90 miljoonaa markkaa. Finnveran koko lainanannosta tietoteollisuuden osuus on yksi prosentti. Vakuuksien ja takuiden suhteen Finnvera on varsin joustava ja laina-aika on usein 10 vuotta. Varsinaisen sisältötuotannon erityisasiantuntijoita ei ole toistaiseksi organisaatiossa. Finnveralla on myös laaja alueverkosto. Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Vuoden 1999 tilivuoden päättyessä sijoitussitoumukset olivat yhteensä 770,5 miljoonaa markkaa. Yhtiö tekee sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin ja myös suoraan kohdeyrityksiin. Yhtiön toimintaan sisältävään lakiin tehtiin muutoksia vuonna Tammikuun 5. päivänä vuonna 2000 voimaan astuneet muutokset mahdollistavat yhtiön sijoitustoiminnan laajentumisen. Yhtiön sijoitukset tätä nykyä ovat yhteensä 1.082,2 miljoonaa markkaa. Yhtiö on mukana myös alueellisissa rahastoissa. Suomen Teollisuussijoitus on tehnyt vuonna 2000 ensimmäisen sijoituksensa suomalaiseen sisältötuotannon rahoitusyhtiöön. Tampereen kaupunki ja muut kaupunkiseudun kunnat ovat edistämässä sisältötuotannon kehittämistä Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman myötä. Sen yksi osa on viestinnän osaamiskeskus. Tampereen kaupunki ei rahoita pääsääntöisesti yritysten tuotekehitystä eikä myöskään tutkimusta.

9 9 Kaupunki käyttää varsin merkittäviä summia erilaisten sisällön tuotantopalveluiden ostamiseen alan yrityksiltä. Tampereen kaupunki on yhdessä Tampereen yliopiston, TTKK:n, VTT:n, Tampereen Teknologiakeskus Oy:n, Oy Media Tampere Ltd:n sekä eräiden muiden yritysten kanssa käynnistänyt viisivuotisen tietoyhteiskuntaohjelman, jonka kokonaiskustannusarvio on 970 miljoonaa markkaa. Ohjelman myötä tullaan rahoittamaan myös sisältötuotantoa. Vuonna 2001 Tampereen kaupungin sijoitus on 18,6 miljoonaa markkaa ja koko viisivuotiskautena 91 miljoonaa markkaa. Tämä on varsin rohkea ja merkittävä kunnallispoliittinen päätös, joka tähtää alueen voimakkaaseen IT-teknologian laaja-alaisen osaamisen lisäämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen Finpro on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro voi tarjota asiakkailleen ratkaisuja ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen osalta. Finprolla on toimipisteitä 40 maassa ympäri maailmaa. Sisältötuotantoyritykset eivät ole toistaiseksi olleet merkittävässä määrin Finpron asiakkaina, mutta esteitä sille ei ole olemassa. Pohjoinen Elokuva- ja mediakeskus (POEM) on ensimmäinen Suomessa toimiva alueellinen elokuva- ja mediakeskus. POEM on itsenäinen yksikkö Oulun kaupungin kulttuuritoiminnan alaisuudessa. POEMin toiminta-alue on Pohjois-Pohjanmaa. Sen rahoituksesta ovat huolehtineet EU:n Tavoite 2- ohjelma, Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Pohjois-Pohjanmaan Te-keskus sekä Oulun kaupunki. POEMilla on tuotanto-osasto, neuvonta- ja palvelutoimintaa sekä lisäksi sen tehtävänä on edesauttaa uuden teknologian omaksumista alueella ja rakentaa sisältötuotannon infrastruktuuria yhdessä toimintaalueensa muun elinkeinotoiminnan kanssa. Julkista rahaa POEM:lla oli 3 miljoonaa markkaa vuonna 2000 ja 5 miljoonaa markkaa vuonna 2001.

10 10 Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus (AVEK) saa rahansa kasettikorvausmaksuista. Määrärahan kokonaissumma on viime vuosina vaihdellut miljoonan markan välillä. Kasettikorvauksien pienentyessä AVEK:n mahdollisuudet rahoittaa lyhyt- ja dokumenttielokuvien tekemistä tulevat jatkossa pienenemään. Toisaalta taas digitaalisen televisiotoiminnan käynnistyessä olisi perusteltua tarvetta lisätä lyhyt- ja dokumenttielokuvien määrää. AVEK:lla on olemassa riittävä organisaatio sisältötuotannon arvioimiseen. Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskuksen (ESEK) myöntämän tuen piiriin kuuluvat musiikin kaikki lajit. Vuonna 2000 ESEK myönsi tukea noin 10 miljoonaa markkaa. ESEK toimii Gramex ry:n yhteydessä ja sillä onkin vankat oman alansa sisältötuotannon osaajat organisaatiossaan. Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö (LUSES) myöntää avustuksia äänitetuotantoon, konserttien järjestämiseen, vientiin, nuottien julkaisemiseen ja vientitoimintaan. LUSES:lla on oman alansa asiantuntijat myös ns. sisältötuotannon arvioinnissa. Teosto ry ja Kopiosto ry keräävät ja hallinnoivat tekijänoikeuskorvauksia. Suurin osa jaettavista tarkistetuista korvauksista jaetaan suoraan tekijänoikeuksien haltijoille ja tietty osa yhteisiin tarkoituksiin. 2.2 Yksityisen sektorin tarjoamat vaihtoehdot Pankit ja muut rahoituslaitokset Pankit ja vakuutusyhtiöt käsittelevät lainanannossaan sisältötuotantoyrityksiä kuin mikä tahansa elinkeinotoimintaa. Mikäli liikeidea on kannattava ja reaalivakuudet ovat riittävät, rahoitusta löytyy. Mihinkään erityisjärjestelyihin eivät nämä rahoittajat ryhdy.

11 11 Sisältötuotannon erityisrahoittajat Venture Fund for Creative Industries (CIM) on sisältöteollisuuden pääomasijoitusrahasto, joka investoi luovan teollisuuden tekijänoikeuksia kehittäviin yrityksiin. Sijoituskohteiksi yhtiö mainitsee listaamattomat luovan prosessin sisältöteollisuuden yritykset. Sijoituskohteet hankkivat, kehittävät ja tuottavat tekijänoikeuksia. Yhtiö ilmoittaa rahaston kooksi 50 miljoonaa, mutta toiminta käynnistyy puolella tästä. CIM ilmoittaa, että tällä hetkellä rahastoon on osallistunut kotimaisia institutionaalisia ja strategisia sijoittajia sekä Euroopan investointirahasto kolmanneksen osuudella. Vaikka yritys ei ole vielä käynnistynytkään koko rahaston suuruudella, on kyse varsin merkittävästä panoksesta sisältötuotannon rahoituksessa. CIM on Euroopan ensimmäinen luovan teollisuuden pääomasijoitusrahasto. Yhtiö tekee ensimmäiset sijoituspäätökset keväällä ACompany on TIMES-toimialan (Telecommunication, Internet, Media, Entertainment, Software) itsenäinen ja riippumaton rahoitusyhtiö, jonka liiketoiminta tähtää osakkuusyhtiöiden kasvuun, kannattavuuteen ja arvonnousuun. Näin yhtiö määrittelee toimialansa vuosikertomuksessaan Saman vuosikertomuksen mukaan yhtiöllä oli osaomistuksia ITyhtiöissä ja näiden osakkeiden kirjanpitoarvo oli noin 26 miljoonaa markkaa. Yhtiön organisaatiossa on vahva sisältötuotannon asiantuntemus. Edellä mainitut ovat kaksi esimerkkiä. Pääomasijoittajayhtiöitä ja myös yksityisiä pääomasijoittajia on muitakin, sellaisia jotka ovat sijoittaneet sisältötuotantohankkeisiin puhtaasti liiketaloudellisin perustein.

12 12 3 EHDOTUKSET JA PERUSTELUT 3.1 Tekes Tekesin tehtävänä on osallistua pääsääntöisesti uuden teknologian sovellutusten rahoitukseen. Digitaalisen tekniikan myötä tulleiden uusien teknisten sovellutusten rinnalle joudutaan myös kehittämään osittain tai kokonaan uudella tekniikalla toteutettuja sisältöjä. Näin ollen on aivan luonnollista, että Tekes myös osallistuu näiden sisältötuotantojen rahoitukseen niiden periaatteiden mukaan kuin yleensä muussakin toiminnassaan. Uusi toimintamalli ei edellytä edes Tekesistä säädetyn lain muuttamista. Kysymys on ainoastaan kehityksen vaatimasta toimintatavan täsmentämisestä. Tekesin rahaa ei voida käyttää ns. normaalin sisältötuotannon rahoittamiseen. Sitä voidaan käyttää vain ja ainoastaan sisältötuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tällaista toimintaa on Tekes jo jossain määrin harjoittanut. Ehdotan, että sisältötuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnalle vahvistetaan viiden vuoden ohjelma, jonka mukaan vuosina käytetään tähän toimintaan varoja seuraavasti: v Mmk v Mmk v Mmk v Mmk v Mmk Nämä varat, yhteensä 175 miljoonaa markkaa, on syytä pitää erillään Tekesin muuhun toimintaan tarkoitetuista varoista, jotta ei synny ns. eturistiriitoja teknologian ja sisältötuotannon rahoituksen välillä. Sisältötuotantojen lisääntyessä on myös varauduttava lisäämään Tekesin tähän erityisalaan perehtyneen henkilöstön lukumäärää.

13 13 Tällä järjestelyllä vältyttäisiin ihan uuden organisaation perustamiselta ja samalla voidaan hyödyntää Tekesin laaja osaaminen myös yritysten neuvonta- ja koulutustoiminnassa. Valtiovallan sijoitus sisältötuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaan olisi tämän ohjelman mukaan varsin kohtuullinen. Hankkeella on kiire, tavallaan ollaan jo myöhässä, joten vuoden 2001 osalta on tuo ehdotettu 10 miljoonaa markkaa irrotettava joko kauppaja teollisuusministeriön käytettävissä olevista varoista tai sitten seuraavassa lisäbudjetissa. Saatujen kokemusten perusteella voidaan myöhemmin päättää, onko sisällön tuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnasta tullut viiden vuoden aikana luonteva osa Tekesin rahoitustoimintaa, vai onko syytä tehdä joitakin muita toimenpiteitä. Tällä järjestelyllä päästään kumminkin toteuttamaan varsin nopeasti hallituksen hankesalkussa olevaa sisältötuotantoa koskevaa hanketta. 3.2 Valtion televisio- ja radiorahasto Valtion televisio- ja radiorahaston varoja voidaan käyttää myös muutoinkin televisio- ja ääniradiotoiminnan edistämiseen. Yleisradio Oy on tehnyt erillisen sopimuksen Suomen Elokuvasäätiön kanssa ja sitoutunut hankkimaan 13 miljoonalla markalla pitkiä elokuvia ohjelmistoonsa. Valtion televisio- ja radiorahaston varoja voidaan siis tosiasiallisesti käyttää muuhunkin kuin mitä tarkasti ottaen valtioneuvoston vahvistamassa käyttösuunnitelmassa on mainittu. Tämä käytäntö perustui jo ennen nykyistä lakia aloitettuun toimintaan vuonna 1996, jolloin ensimmäinen sopimus Suomen Elokuvasäätiön ja Yleisradion Oy:n kanssa tehtiin. Digitaalisen televisiotoiminnan aloitus on päätetty käynnistää Edelleen on tosin epäselvyyttä siitä, ovatko tarvittavat vastaanottimet saatavilla ja ohjelmisto olemassa. Parasta aikaa käydään myös keskustelua siitä, millä aikavälillä kaupallisten televisioyhtiöiden maksamat toimilupamaksut, noin 300 miljoonaa markkaa vuonna 2000, poistuisivat. On

14 14 todennäköistä, että ne poistuvat viimeistään vuonna 2006, jollei jo aikaisemmin. Valmisteilla oleva viestintämarkkinalaki tuo tähän tilanteeseen uuden vaiheen, joka saattaa nopeuttaa toimilupamaksujen poistamista. Ehdotan, että osa kaupallisten televisioyhtiöiden maksamista toimilupamaksuista käytetään ns. riippumattomilta ohjelmatuottajilta ostettavien ohjelmien rahoitukseen. Tällä tavalla varmistetaan, että digitaalisen television aloittaessa ja kanavien lisääntyessä varmistetaan riittävän ohjelmiston saanti, lisätään riippumattomien ohjelmatuottajien työllisyyttä ja mahdollistetaan tuotantojen lisääntyessä myös vientitoiminta. Nämä ovat juuri niitä tavoitteita, joita hallituksen hankesalkussa mainitaan. Käytännössä ohjelmien hankintatoiminta voidaan hoitaa siten, että kertyvistä toimilupamaksuista käytetään Suomen Elokuvasäätiön ja AVEKin kautta ostettaviin ohjelmiin yhteensä 50 miljoonaa markkaa vuonna Tämä summa MTV Oy ja Ruutunelonen Oy velvoitetaan käyttämään samassa suhteessa kuin niiden arvioidaan maksavan toimilupamaksuja vuonna Tärkeintä, että ohjelmat hankitaan ns. riippumattomilta ohjelmatuottajilta. Tämä edellyttää valtioneuvoston tekemän käyttösuunnitelman tarkistamista, mikä on täysin mahdollista kyseisen lain 4 :n 2. momentin perusteella erityisestä syystä varojen käyttösuunnitelmaa voidaan muuttaa myös kesken kalenterivuoden. Mikäli tämä järjestely ei jostain syystä sovi, toinen vaihtoehto on lainmuutoksella pienentää kaupallisten yhtiöiden maksamaa prosenttiosuutta mainosajan liikevaihdosta ja velvoittaa ne käyttämään vastaava summa ohjelmaostoihin edellä tarkoitetulla tavalla. Mikäli järjestely hoidetaan käyttösuunnitelman kautta, niin myös seuraavina vuosina varataan osa toimilupamaksuvaroista tähän tarkoitukseen niin kauan kuin niitä yleensä kerätään. Mikäli asia taas hoidetaan lainmuutoksen kautta,

15 15 se jatkuu automaattisesti niin kauan kuin laki on voimassa eli toimilupamaksuja kerätään Koulutus Tässä selvityksessä on sisältötuotantoa on käsitelty yhtenä elinkeinotoiminnan alana. Valtion elinkeinopoliittisena tavoitteena ja tehtävänä on luoda yritystoiminnan kehittymiselle kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Yhtä tärkeätä kuin taloudellisten edellytysten luominen, on myös riittävän koulutuksen järjestäminen. Ilman sisällön tuottamiseen perehtynyttä ja koulutettua henkilöstöä ei synny onnistunutta sisältötuotantoa. Taideteollinen korkeakoulu on käynnistänyt niin Elokuvataiteen osastossa kuin myös korkeakoulun Media Laboratoriossa tuottajakoulutuksen. Tuottajakoulutus on käynnistynyt, mutta vaatimattomien resurssien johdosta ei ole vielä riittävä. Korkeakoulun elokuvataiteen puolelle on suunniteltu perustettavaksi erityinen tuottajakoulutuksen professorin virka vuonna Onnistuneen sisällön tuottamisen kannalta on tärkeätä myös ohjaajan ja käsikirjoittajan rooli. Painottaisin kuitenkin tässä vaiheessa alan tuottajakoulutuksen voimakasta tehostamista. Eräänlaista tuottajakoulutusta on myös Sibelius Akatemiassa ja Helsingin Kauppakorkeakoulussa, samoin Teknillisessä korkeakoulussa. Teknillisen korkeakoulun yhteydessä toimiva Telecommunications Software and Multimedia Laboratory on myös ilmaissut halunsa tuottajakoulutuksen käynnistämiseen. Ehdotan, että opetusministeriö kokoaa asiantuntijaryhmän joka tekee esityksen siitä, miten tuottajakoulutus olisi parhaiten hoidettavissa.

16 16 4 LOPUKSI Haluan kiittää kaikkia haastateltuja henkilöitä heidän erinomaisesta avustaan selvitystyötä tehdessäni. Erityisesti osoitan kiitokseni suunnittelija Päivi Mutaselle opetusministeriöstä. Hän on monella tavalla helpottanut selvitystyön käytännön suorittamista. Helsingissä maaliskuun 14. päivänä 2001 Jaakko Paavela

17 17 LUETTELO HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ Aalto-Setälä Pauli sisältöjohtaja Alma Media Oyj Ahde Matti toimitusjohtaja Veikkaus Oy Alaspää Arto toimitusjohtaja ÄKT Aulio Olli ylitarkastaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Carpén Matti johtaja Elisa Communications Cindblad Olli asiamies Sitra Ero Liisa hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Flinck Markku toimitusjohtaja Poem Oulu Heinonen Olli-Pekka liikenne ja viestintäministeri Liikenne- ja viestintäministeriö Hirvi Ville kansliapäällikkö Opetusministeriö Hohtokari Marit toimitusjohtaja Satu ry Hollmén Harri johtaja Sonera Oyj Härkönen Ritva-Sini opetusneuvos Opetusministeriö Härkönen Seppo toimitusjohtaja Finpro Iivari Ulpu Euroopan Parlamentin jäsen EU Brysseli Jounela Tertta projektipäällikkö Kauppa- ja teollisuusministeriö Kallioja Tapio toimitusjohtaja Swelcom Oy Kekkonen Timo osastopäällikkö Kauppa- ja teollisuusministeriö Kemppinen Jukka professori Teknillinen korkeakoulu Kivistö Kalevi ylijohtaja Opetusminsiteriö Korhonen Kalle ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Koroma Johannes toimitusjohtaja TT Koskinen-Olsson Tarja toimitusjohtaja Kopiosto Kosonen Ismo viestintäneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Krook Pekka puheenjohtaja Satu ry Lahti Arto professori Helsingin kauppakorkeakoulu Lassila Johannes puheenjohtaja Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto Laukkanen Markku puheenjohtaja Yleisradio Oy Lehmusto Heikki tv-toimialan johtaja Yleisradio Oy Leimio Pauli toimitusjohtaja Yhtyneet Kuvalehdet Oy Lindblad Olli asiamies Sitra Lindén Suvi kulttuuriministeri Opetusministeriö Linna Markku ylijohtaja Opetusministeriö Louhelainen Juha-Pekka toimitusjohtaja Ruutunelonen Oy Lumio Jarkko toimitusjohtaja Oy Media Tampere Ltd Marjosola Juha toimitusjohtaja Suomen Sijoitusrahasto Oy Masalin Heikki toimitusjohtaja Creative Industries Management Mattheiszen Matti toimitusjohtaja Elisa Communications

18 18 Miettinen Jorma johtaja Alma Media Oyj Mykkänen Jouni toimitusjohtaja Suomen Elokuvasäätiö Mäkinen Markku toimitusjohtaja Finnvera Oy Mönkäre Sinikka kauppa- ja teollisuusministeri Kauppa- ja teollisuusministeriö Nieminen Jaakko kehitysjohtaja Alma Media Oyj Nurmio Raija toimitusjohtaja Suomen Elokuvatuottajien Keksusliitto Packalén Matti toimitusjohtaja Alma Media Oyj Peltola Pertti talousjohtaja MTV Oy Pilkama Eero varatoimitusjohtaja Alma Media Oyj Pohjola Hannele osastopäällikkö TT Prihti Aatto yliasiamies Sitra Rantanen Jarmo kaupunginjohtaja Tampereen kaupunki Relander Timo pääjohtaja Tilastokeskus Riipinen Jarmo projektijohtaja Elisa Communications Saari Rauno valtiosihteeri Valtioneuvoston kanslia Saarivaara Veli-Pekka pääjohtaja Tekes Sailas Raimo valtiosihteeri Valtiovarainministeriö Samola Juha pääsihteeri Avek Santamäki Harry apulaisjohtaja Nokia Oy Saraste Petri sisältöjohtaja Sonera Oyj Silvennoinen Eero teknologiajohtaja Tekes Silvo Ismo ohjelmajohtaja Yleisradio Oy Tarkka Minna apulaisjohtaja Taideteollinen korkeakoulu Toivanen Satu teknolia-asiantuntija Tekes Tuominen Saku johtaja Broadcasters Oy Tynkkynen Juha toimitusjohtaja Broadcasters Oy Törhönen Lauri professori Taideteollinen korkeakoulu Vahala Heikki johtaja MTV Oy Webster John ohjaaja Elephant Films Wessberg Arne toimitusjohtaja Yleisradio Oy Virtanen Erkki kansliapäällikkö Kauppa- ja teollisuusministeriö Visuri Jaakko johtaja A Company Finland Oyj Äijälä Tauno varatoimitusjohtaja MTV Oy