LIITE 1 TYÖHÖN OSALLISTUNEIDEN TAHOJEN YHTEYSTIEDOT

Transkriptio

1 LIITE 1 TYÖHÖN OSALLISTUNEIDEN TAHOJEN YHTEYSTIEDOT TILAAJA Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere Raija Tevaniemi, , raija.tevaniemi@tampere.fi YIT, Panuntie 11, Helsinki Matti Rautaharkko, , matti.rautaharkko@yit.fi VIRANOMAINEN Pirkanmaan ELY-keskus, PL 297, Tampere Kari Pyötsiä, , kari.pyotsia@ely-keskus.fi KONSULTTI Ramboll Finland Oy, PL 718, Tampere Osmo Jyrävänkoski, +358 (40) , osmo.jyravankoski@ramboll.fi Sito Oy, Åkerlundinkatu 11 A, Tampere Tomi Pulkkinen, , tomi.pulkkinen@sito.fi

2 Liite 2. HYVÄKSYTTÄVÄ ASEMAKAAVA IX VV W LS pp NÄSIJÄRVI LPA-10 at YU VP mk z IKI NYRKKÄKALLIO I 35dBA MYLLYSAARENSILTA VP ) -1 mek-1(1.8 35dBA TELAKANPUISTO ajo a y pp LR HERRAINMÄENSILTA dBA- p (1,8) mek- p 2(1,8 e TI 26 2 TELAKAN SUOJAVIHERALUE mek 21-1(1.8) 20 mek VERSTAANKATU 2 a 5) VP-4 ju-51 Rakennuksen julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. ju-57 las-3 rs-10 Rakennuksen julkisivut tulee olla pääosin paikalla muurattuja. Tontilla parvekkeet tulee varustaa lasiseinin. Korttelialueella ei tonttien välisille rajoille tarvitse rakentaa rajaseinää. me-2 Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava. tär-3 Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu selvitys, joka sisältää tuoreet tärinämittaukset ja ratkaisut tärinän vähentämiseksi tärinän tunnusluvun raja-arvon 0,30 mm/s alle. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota runkomelun syntymiseen ja pyrkiä vaimentamaan junaliikenteen aiheuttama värähtely siten, että runkomelutasot (LA,S,max) alimmissa asuinkerroksissa jäävät alle 35 db:n. Runkomelu tulee huomioida niillä alueilla, joissa kallio jatkuu yhtenäisenä radan ja tulevien rakennusten alla. Vaimennus voidaan kohdistaa raiteiden alapuolisiin rakenteisiin tai rakennusten perustuksiin. run ,95 Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä ja julkisivulasia e ) (9 mes-7 ju-41 (1.8) mek-2-2(1.8) 2 e=0.5 Rakennukset tulee rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä ja/tai vaaleata rappausta. Rappauksen saa korvata karkeata rappausta vastaavalla pintakäsittelyllä si ju-30 TU KA ET-12 H 34 EV rol mek tär-3 run-1-1(1.8) 1ap/110m2 ) mek-2 a Y 1200 me-2 rol-8333 pk 1ap/110m la+97.5 EN HD le prs2% kunn ata5900 roy-3 rol-8333 tär-3 rs-10 ju-30 ju-51 hule-15 hule-27 run-1 las-3 1ap/palas250m2 1ap/110m2 me la+97.5 (967) le 1 LA AK AN NRAIT ELMISE 39dBA 3 2 UK y ET dba er-1 h/t 41dBA 2 32dBA YU HERRAINRINNE AK-36 le er-1 OSKARI prs2% kunn50 HELMISEN ata6900 roy-3 rol-8333 las-3 1 AUKIO rs-10 ju-30 ju-51 hule-15 hule ap/110m2 1ap/palas250m tär-3 run-1 la+97.5 (991) me-2 39dBA 41dBA ajo SOUKKAPUISTO 35dBA (1.8-1 mek 39dBA si dBA LT dBA säi prs2% kunn50 roy-3 rs-10 ju-30 ju-57 las-3 rol-8333 me-2 le-2 hule-15 hule-27 tär-3 run-1 [992] pirak pirak 1ap/110m2 [pl-1] sr-9 1ap/palas250m2-1 sr TU VP K AANKA la+97.0 le-2 er-1 AK ap/110m2 le ap/palas250m2 rs-10 ju-30 ju-51 las-3 hule-15 hule rol-8333 me-2 dba prs2% 39 41dBA tär-3 run-1 ata17300 kunn50 roy (136,990,991) la , le mek-1(1.8) Merkintä osoittaa sen osan eri kaavamääräysten alaisten alueen osien välisestä rajasta, jolle on rakennettava vähintään suluissa olevan luvun osoittaman metrimäärän korkuinen umpinainen melukaide. mek-2(1.8) Merkintä osoittaa sen osan katualueen rajasta, jonka puoleisen ajoradan reunaan on rakennettava vähintään suluissa olevan metrimäärän korkuinen umpinainen melukaide. mes-7(951,955) Merkinnän osoittamalla matkalla tulee rakentaa rautatiemelua vastaan meluseinä, jonka korkeuden raiteiden tasosta laskettuna tulee olla vähintään 3 metriä. Meluseinän sijainti ja rakentaminen tulee ratkaista ennen sulkuihin merkittyjen kortteleitten rakentamista. Meluseinä on rakennettava ympäristöön sopivalla tavalla. rol-8333 Merkintä osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä. Luku tarkoittaa asemakaavan numeroa. 1 3 OTTO GUSTAFSSONIN PUISTO SO VERSTAANSILTA 992 le-2 VP dBA 35dBA si KA VEN NÄSINSILTA W mk VERST mk si kl kl K TU S PAA O OELAIT mk er ATU KSENK VP 967 KIISKISAARENSILTA mk E PPUAS PUM si PAKKALAN- mk SILTA mk pp mk mk A mk kl le-2 le GUSTAF ASPIN AUKIO prs2% ata5500 kunn50 roy-3 la+97.5 rs-10 ju-30 ju-51 las-3 hule-15 hule rol-8333 me-2 1ap/110m2 1ap/palas250m2 [pl-1] [968] le dBA kl 989 ET pp/h ITTI MANRA dBA 39dBA 35dB mk z 1 20 z mk AK-36 mk mk z ajo er si z z ADI kl prs2% kunn ata5800 roy-3 [992] er-1 z z pp SPLAN AK-36 er z le ap/110m2 er-1 la ap/palas250m2 ju-30 ju-57 las rs-10 hule-15 hule rol z z ASPINNIEMENKATU jl kl z 32dBA-1 RANTA RANTATAMPELLANSILTA z z z prs2% kunn50 at1850 rol-8333 rs-10 ju-41 ju-57 las-3 hule-15 hule-27 1ap/110m2 1 [pl-1] [992,993] 1ap/palas250m2 la z le-2 z si kl jl EV kl kl KEKKOSENKATU LLAN E 2 jl kl K-23 TA RANTA 35dBA-1 kl jl z ANK MPELL 3 z TAMPE ATU LLANK E P M A T kl ptie ptie ptie ma/a- e ptie prs2% ata5300 kunn50 roy la rs-10 ju-30 ju-57 las-3 hule-15 hule rol ap/110m ap/palas250m pti ma/a LPA AK kl kl kl 700 1h 6 mk mk mk kl kl ATU 35dBA prs2% ata6000 kunn50 roy la+97.0 at rs-10 ju-30 ju-57 las-3 hule-15 hule-27 rol ma/a 1ap/110m2 1ap/palas250m mk prs2% ata2700 kunn50 roy la+97.0 rol-8333 las-3 rs-10 ju-30 ju-57 hule-15 hule-27 1ap/110m me ap/palas250m2 le at le AK-36 ptie pti e AK-36 kl pp kl mk mk mk mk mk mk dBA 39dBA le LPA-11 si-jk/pp mk pp ptie dBA KIISKISAARENPUISTO e WARKAANLAHDENSILTA ptie ptie pti ptie VP pp ma/ajo ASPINNIEMENKATU ptie 39dBA ki 30 [5/428] 428 MASSUNLASTENPUISTO II 5 (3,6/428) YLEISMÄÄRÄYKSIÄ: Rakennukset suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina, jolloin ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Korttelin oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille. Rakennusten katolle saa sijoittaa talotekniikan vaatimia ja viherkattoihin liittyviä yhteistiloja rakennusoikeuden ja enimmäiskorkeusluvun estämättä ja niin, että tilan etäisyys räystäslinjasta on ainakin sama kuin tilan korkeus. Ennen kaava-alueella tehtäviä vesirakennustöitä tulee vedenalaisinventoinnilla selvittää, onko alueella vanhoja hylkyjä, vesiliikenteeseen liittyviä rakenteita tai muita kulttuurihistoriallisia ihmistoiminnan jäänteitä. Jos niitä löytyy, ne tutkitaan tarkemmin. Ennen alueelle tulevaa asuinkäyttöä on huolehdittava siitä, että pilaantunut maaperä on poistettu koko alueelta ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. Asemakaavan mukaisia uusia rakennuksia ei saa rakentaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut asemakaavan lainvoimaiseksi tulosta. Kunta saa pidentää erityisestä syystä kieltoaikaa kolme vuotta kerrallaan. Tähän asemakaavaan liittyvät selostuksessa kuvatut toteuttamisen reunaehdot. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AK-36 Y YU K-23 VP VP-4 Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Yleisten rakennusten korttelialue. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös asuntoja sekä julkisten palvelujen tiloja. Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä Puisto. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. VV LR Rautatiealue. LS Satama-alue. LPA-11 ET-1 ET-12 EV W 429 Korttelin numero. Autopaikkojen korttelialue. Korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Autopaikkojen korttelialue, jonka maanalaisen pysäköintitilan päälle rakennetaan puistomainen viherkansi yleiseen käyttöön. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa rakentaa jätelajien putkijärjestelmän koontaasemaa varten. 35 dba 2 Ohjeellisen tontin numero. HELMISENRAI Kadun, katuaukion, puiston tai muun yleisen alueen nimi. VERSTAANSIL Sillan, muun väylän tai paikan nimi säi1350 Puisto. Uimaranta-alue. LPA-10 IX Kaupunginosan numero. at1850 ata 6000 kunn50 roy-3 +prs2% II Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 37dBA 32dBA-1 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Katu. Kaupunginosan raja. Pihakatu. Korttelialueen rakennusoikeuslukua voidaan jakaa tonttijaon yhteydessä Rakennusoikeutta voidaan tonttien omistajien välisellä sopimuksella siirtää vähäisessä määrin toiselle kokonaisrakennusoikeuden ylittymättä. Jokaisesta porrashuoneesta lasketaan rakennusoikeuteen sisääntulokerroksessa 15 k-m2. Sen ylittävän porrashuonetilan ala saa olla yhteensä enintään merkinnän osoittama prosenttimäärä rakennusoikeudesta. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattiatason alimman kohdan korkeusasema Maanpinnan likimääräinen korkeusasema Kadun likimääräinen korkeusasema Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. er-1 Rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike- tai toimistotiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen. Kulku näihin tiloihin tulee järjestää suoraan kadulta. ki Kioskin rakennusala. pk Rakennusala, jolle saa sijoittaa lasten päiväkodin. Osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. le le-2 Maakaasuputki. Katuaukio. pp/h Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. h/t Yleiselle jalankulle varattu katualue, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. jl ajo ptie Sähkölinja. ASEMAKAAVAN MUUTOS kl Kaukolämpö. Kaupunginosa: I (Finlayson) Liikenne- ja vesialuetta. ma/a ma/a-5 1ap/110m2 Alue, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Maanalaisista tiloista maanpintaan johtava ajoyhteys. Ajoluiska saadaan kattaa kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuvalla tavalla Maanalaisten tilojen ilman poistoa ei saa järjestää ajoyhteyden kautta. Katualueen osa, jolle saadaan rakentaa viereiseen tonttiin liittyviä pysäköintitiloja ja kulkukäytäviä katutason alapuolelle. Korttelin rajalla ei tarvita rajaseinää. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. [pl-1] (990) [968] Suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit tai korttelin osat, joiden autopaikkoja alueelle saadaan sijoittaa. Hakasuluissa olevat numerot osoittavat sen korttelin tai korttelin osan, jolta autopaikat saadaan osoittaa. Ohjeellinen ajoyhteys. hule-27 Hulevedet, kattovesiä lukuunottamatta, tulee johtaa kiintoainesta sitovien viherkaistaleiden läpi ennen niiden joutumista purkuviemäriin tai -vesistöön. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. e Eritasoristeys. a Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys. y Kadun tai liikennealueen ylittävä kevyen liikenteen yhteys. si Siltaa varten varattu alueen osa. si-jk/pp Merkintä osoittaa, että tontin autopaikkoja saadaan sijoittaa enintään 300 m päässä olevaan pysäköintilaitokseen. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu sade- ja pintavesien johtamissuunnitelma. pirak Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. pp Merkintä osoittaa, kuinka monta palveluasuntotilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. hule-15 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Alueen sisäistä kevyttä liikennettä sekä leikkiä ja oleskelua varten varattu tonttien yhteiseen käyttöön tarkoitettu alueen osa. 1ap/palas250m2 Joukkoliikenteelle varattu katu. Ohjeellinen pelastustiekäyttöön soveltuvaksi rakennettava alueen osa. Vesialueen ylittävä silta, joka on varattu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle. T A M P E RE z Kunnallisteknisten tilojen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusala. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen toimisto- ja liiketilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään dba-luvun mukainen. mk Istutettava puurivi. Korttelialueelle saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa luvun osoittama kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja- ja taloustiloja. Suojaviheralue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun dba-luvun mukainen. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. ma/ajo-2 Autosuoja- ja taloustilojen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. la+97.5 Vesialue. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun dba-luvun mukainen. 1h sr-9 sr-49 Pilaantuneet rakenteet on puhdistettava viranomaisen hyväksymällä tavalla ennen kuin rakennus otetaan asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Tontin suurin sallittu asuinhuoneistomäärä. Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen julkisivuja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, kattomuotoa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa sekä muita rakennukselle ominaisia yksityiskohtia ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee uudisrakennuksessa käyttää nykyisessä rakennuksessa käytettyä pääasiallista julkisivumateriaalia. Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen julkisivumateriaalia, pintakäsittelytapaa, kattomuotoa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Kaupunginosa: IX ( Tampella) Kortteli nro: 136, 420, 428 /2 ja 4 ja 429 Katu-, virkistys-, erityis-, liikenne- ja vesialuetta. Kaupunginosan rajaa. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginosa: I (Finlayson) Virkistys-, liikenne- ja vesialuetta. Kaupunginosa: IX ( Tampella) Kortteli nro: 136, 420, 428 osa, 429, ja Katu-, virkistys-, erityis-, liikenne- ja vesialuetta. Kaupunginosan rajaa. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LIITTYY ASEMAKAAVAN SELOSTUS, HAVAINNEPIIRROS JA POISTETTAVA ASEMAKAAVA TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA TONTTIJAKO LAADITAAN SITOVANA JA ERILLISENÄ. MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO -84, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 4147, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 7304, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 7320, MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA NRO : KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ / KESKUSTAHANKE Suunnittelija JUHA JAAKOLA Tekn. suunn. MVi, Maankäytönsuunnittelu / Asemakaava Pvm , tark KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN / KAUPUNKIMITTAUS Asemakaavaehdotus perustuu pohjakarttaan, joka täyttää voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset Tapio Lahtonen kiinteistöinsinööri Tasokoordinaatti- / korkeusjärjestelmä Tampere / Tampere KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asemakaavakartta nro KV hyv. Sakari Leinonen asemakaava-arkkitehti

3 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND Oy Liite 3.1 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Ranta-Tampella, Tampere X: Y: Tilaaja YIT Rakennus Oy Projektinumero Havaintoputki PVP 1 Asennuspvm Asentaja Tampereen kaupunki Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 2,0 2,0 2,0 Putken pää, PP +98,63 Maanpinta,MP +97,77 1,0 1,0 1,0 Vesipinta, W +94,25 Siivilän yläpää +94,27 0,0 0,0 MP Siivilän alapää +89,47 0,0 Pohja/Kärki +89,47 Putken kok.pituus 9,16 m -1,0-1,0-1,0 Putken laatu muovi PEH TäS Sisähalkaisija ø 51 mm r Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -2,0-2,0-2,0-3,0-3,0-3,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) Lo -4,0-4,0-4,0 Veden esiintymismuoto -5,0-5,0-5,0-6,0 TäS r -6,0 W -6,0 Pohjaveden pinnankorkeus -7,0-8,0-7,0-8,0-7,0-8,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,02 +94,61 Näytteet ,45 +95,18-9,0-9,0-9,0-10,0-10,0-10,0 Sijaintikartta m +97,00 Vedenpinnan vaihtelu +96,00 +95,00 +94,00 +93,00 +92,00 Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka

4 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND Oy Liite 3.2 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Ranta-Tampella, Tampere X: y: Tilaaja YIT Rakennus Oy Projektinumero Havaintoputki PVP 2 Asennuspvm Asentaja Tampereen kaupunki Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +98,57 Maanpinta,MP +97,51 2,0 2,0 Vesipinta, W +94,38 Siivilän yläpää +94,27 1,0 MP 1,0 Siivilän alapää +87,79 Pohja/Kärki +87,79 0,0 0,0 Putken kok.pituus 10,78 m Putken laatu muovi PEH -1,0-1,0 Sisähalkaisija ø 51 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -2,0-3,0 TäS r -2,0-3,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -4,0-4,0-5,0-5,0 Veden esiintymismuoto -6,0 Lo W -6,0-7,0-7,0-8,0-9,0-10,0 TäS r -8,0-9,0-10,0 Pohjaveden pinnankorkeus Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,19 +94,38 Näytteet ,80 +94,77-11,0-11,0-12,0-12,0 Sijaintikartta m +94,80 +94,70 +94,60 +94,50 +94,40 +94,30 +94,20 +94,10 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Y:\PIMA\ Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\maasto\vanhat putkikortit_gk24\putkikortit_gk24.xls

5 syvyys putken päästä (m) PUTKIKORTTI Liite 3.6 Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Rantatampella 6 Mittauserä Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 60 3,67 m 95,26 +mmpy Siivilän rakoleveys 0.2 mm m ###### +mmpy Maanpinnan korkeus 97,8 + mmpy m ###### +mmpy Putken yläpään korkeus 98,93 + mmpy m ###### +mmpy Putken alapään korkeus 85,99 + mmpy m ###### +mmpy Putken kokonaispituus 13,00 m m ###### +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 3,00 10,00 m m m Suodatinsukkaa siiviläosuus 10 m SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: V.Wa POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tampereen kaupunki Kairaustiedot pp+ 0 13,00 Näyte Huom. 98,93 VARSIPUTKI SIIVILÄ EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA Pleksi Karttapiirros pisteen sijainnista 6 3,0 7 2, ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 98, ###### 1,10 1,10 1,10 mp+ 97,83 0, SIIVILÄ; ###### 3,67 3,67 10,003,67 pv+ 95,26 0, ###### 13,00 13,00 13,00 pohja+ 85,93 0,00 9 0,00 10 VARSIPUT KI; 3,00 mp+ 97,83 pv+ 95,26 sisa sisa sa hk mr ka 11 Ramboll 12 Tieliikelaitos Suomen malmi Geokeskus pohja+ 85,93

6 syvyys putken päästä (m) PUTKIKORTTI Liite 3.7 Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Rantatampella 7 Mittauserä Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 60 3,52 m 95,29 +mmpy Siivilän rakoleveys 0.2 mm m ###### +mmpy Maanpinnan korkeus 97,7 + mmpy m ###### +mmpy Putken yläpään korkeus 98,81 + mmpy m ###### +mmpy Putken alapään korkeus 85,81 + mmpy m ###### +mmpy Putken kokonaispituus 13,00 m m ###### +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 3,00 10,00 m m m Suodatinsukkaa siiviläosuus 10 m SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: V.Wa POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tampereen kaupunki Kairaustiedot pp+ 0 13,00 Näyte Huom. 98,81 VARSIPUTKI SIIVILÄ EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA Pleksi Karttapiirros pisteen sijainnista 6 3,0 7 2, ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 98, ###### 1,13 1,13 1,13 mp+ 97,68 0, SIIVILÄ; ###### 3,52 3,52 10,003,52 pv+ 95,29 0, ###### 13,00 13,00 13,00 pohja+ 85,81 0,00 9 0,00 10 VARSIPUT KI; 3,00 mp+ 97,68 pv+ 95,29 sisa sisa sa hk mr ka 11 Ramboll 12 Tieliikelaitos Suomen malmi Geokeskus pohja+ 85,81

7 syvyys putken päästä (m) PUTKIKORTTI Liite 3.8 Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Rantatampella 8 Mittauserä Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 60 4,35 m 95,29 +mmpy Siivilän rakoleveys 0.2 mm 4,00 m 95,64 +mmpy Maanpinnan korkeus 98,4 + mmpy m ###### +mmpy Putken yläpään korkeus 99,64 + mmpy m ###### +mmpy Putken alapään korkeus 89,64 + mmpy m ###### +mmpy Putken kokonaispituus 10,00 m m ###### +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 4,00 6,00 m m m Suodatinsukkaa siiviläosuus 6 m SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: V.Wa POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tampereen kaupunki Kairaustiedot pp+ 0 10,00 Näyte Huom. 99,64 VARSIPUTKI SIIVILÄ EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA Pleksi VARSIPUT KI; 4,00 mp+ 98,41 pv+ 95,29 3,0 5 2, ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 99, ###### 1,23 6 1,23 1,23 mp+ 98,41 0,1 35 ###### 4,35 4,35 4,35 pv+ 95,29 0, ###### 10,00 10,00 10,00 pohja+ 89,64 0,00 SIIVILÄ; 7 6,00 0,00 sisa sisa sa hk mr ka Karttapiirros pisteen sijainnista 8 Ramboll 9 Tieliikelaitos Suomen malmi Geokeskus pohja+ 89,64

8 PUTKIKORTTI Liite 3.9 Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Rantatampella 9 Mittauserä Y X Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 60 4,35 m 95,30 +mmpy Siivilän rakoleveys 0.2 mm 4,08 m 95,57 +mmpy Maanpinnan korkeus 98,6 + mmpy 4,50 m 95,15 +mmpy Putken yläpään korkeus 99,65 + mmpy m ###### +mmpy Putken alapään korkeus 85,65 + mmpy m ###### +mmpy Putken kokonaispituus 14,00 m m ###### +mmpy Muita havaintoja VARSIPUTKI SIIVILÄ VARSIPUTKI 4,00 10,00 m m m Suodatinsukkaa siiviläosuus 10 m SIIVILÄ m VARSIPUTKI m SIIVILÄ m Asennus päivämäärä: VARSIPUTKI m Asentanut: V.Wa POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tampereen kaupunki Kairaustiedot pp+ 0 99,65 14,00 Näyte Huom. VARSIPUTKI SIIVILÄ EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA Pleksi syvyys putken päästä (m) VARSIPUT KI; 4,00 mp+ 98,60 pv+ 95,30 6 Karttapiirros pisteen sijainnista 3,0 7 2,0 0.2 ###### 0,00 8 0,00 0,00 pp+ 99, ###### 1,05 1,05 1,05 mp+ 98,60 0,1 ###### 4,35 9 4,35SIIVILÄ; 4,35 pv+ 95,30 0, ,00 ###### 14,00 14,00 14,00 pohja+ 85,65 0, ,00 sisa sisa sa hk mr ka Ramboll 13 Tieliikelaitos Suomen malmi Geokeskus pohja+ 85,65

9 Tekijä: Ari Blom RAMBOLL FINLAND OY Liite 3.10 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Tampere, Ranta-Tampella Tampereen kaupunki PVP Ramboll X: y: Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 2,0 2,0 2,0 Putken pää, PP +99,36 Maanpinta,MP +98,56 Vesipinta, W +95,46 1,0 1,0 1,0 Siivilän yläpää +97,36 Siivilän alapää +90,36 MP Pohja/Kärki +90,36 0,0 0,0 0,0 Putken kok.pituus 9,00 m Ki Putken laatu muovi, PEH -1,0-1,0-1,0 Sisähalkaisija ø 63 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -2,0 Ki, tu -2,0-2,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -3,0-3,0-3,0 Veden esiintymismuoto -4,0-4,0-4,0-5,0-5,0-5,0 Pohjaveden pinnankorkeus -6,0-7,0 Ki -6,0-7,0 W -6,0-7,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,9 +95,46 Asennus ,70 +95, ,4 +95,96-8,0-8,0-8,0-9,0-9,0-9,0 Ka -10,0-10,0-10,0 Sijaintikartta m +96,00 +95,90 +95,80 +95,70 +95,60 +95,50 +95,40 +95,30 +95,20 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Y:\PIMA\ Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\maasto\putkikortit_131220\putkikortti_pvp10.xlsx

10 Tekijä: Ari Blom RAMBOLL FINLAND OY Liite 3.11 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Tampere, Ranta-Tampella Tampereen kaupunki PVP Ramboll X: y: Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +99,08 2,0 2,0 Maanpinta,MP +98,28 MP Vesipinta, W +95,28 1,0 1,0 Siivilän yläpää +96,08 0,0 0,0 Siivilän alapää +84,08-1,0 Ki Pohja/Kärki +84,08-1,0 Putken kok.pituus 15,00 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 63 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0 Ki -4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-9,0 Lo Ki -7,0-8,0-9,0 W Veden esiintymismuoto -10,0-10,0-11,0-11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0-16,0 Mr, SiHk Ka -12,0-13,0-14,0-15,0-16,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,8 +95,28 Asennus ,29 +95,79 Ennen pump ,39 +95,69 Pump. Jälk ,80 +95,28-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 Sijaintikartta m +95,90 +95,80 +95,70 +95,60 +95,50 +95,40 +95,30 +95,20 +95,10 +95,00 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Y:\PIMA\ Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\maasto\putkikortit_131220\putkikortti_pvp11.xlsx

11 Tekijä: Ari Blom RAMBOLL FINLAND OY Liite 3.12 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Tampere, Ranta-Tampella Tampereen kaupunki PVP Ramboll X: y: Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +99,18 2,0 2,0 Maanpinta,MP +98,58 MP Vesipinta, W +95,68 1,0 1,0 Siivilän yläpää +97,18 0,0 0,0 Siivilän alapää +87,18-1,0-1,0 Pohja/Kärki +87,18 Putken kok.pituus 12,00 m -2,0-3,0-4,0-5,0 Tä Tä, tu Tä, ku Tä Ki -2,0-3,0-4,0-5,0 Putken laatu Sisähalkaisija Siivilätyyppi muovi, PEH ø 63 mm rakosiivilä 0,3 mm Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-7,0-8,0 W Veden esiintymismuoto -9,0-10,0 Mr -9,0-10,0-11,0-11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0 Ka -12,0-13,0-14,0-15,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,5 +95,68 Asennus ,51 +95, ,9 +95,28-16,0-16,0-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 Sijaintikartta m +95,80 +95,70 +95,60 +95,50 +95,40 +95,30 +95,20 +95,10 +95,00 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Y:\PIMA\ Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\maasto\putkikortit_131220\putkikortti_pvp12.xlsx

12 Tekijä: Ari Blom RAMBOLL FINLAND OY Liite 3.13 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Tampere, Ranta-Tampella Tampereen kaupunki PVP Ramboll X: y: Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +99,04 2,0 2,0 Maanpinta,MP +98,04 MP Vesipinta, W +95,74 1,0 1,0 Siivilän yläpää +96,54 0,0 0,0 Ki Siivilän alapää +83,04 Hk, Pohja/Kärki +83,04-1,0 tu -1,0 Putken kok.pituus 16,00 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 63 mm Ki Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-9,0 Ki/m r -7,0-8,0-9,0 W Veden esiintymismuoto -10,0-11,0 Ki -10,0-11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0 Mr -12,0-13,0-14,0-15,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,3 +95,74 Asennus ,50 +95,54 Ennen pump. 3,52 +95,52 Pump. Jälk ,50 +95,54-16,0-16,0-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0 SiHk -19,0-20,0-20,0 Sijaintikartta m +95,80 +95,75 +95,70 +95,65 +95,60 +95,55 +95,50 +95,45 +95,40 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Y:\PIMA\ Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\maasto\putkikortit_131220\putkikortti_pvp13.xlsx

13 Tekijä: Ari Blom RAMBOLL FINLAND OY Liite 3.14 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Tampere, Ranta-Tampella Tampereen kaupunki PVP Ramboll X: y: Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +98,80 2,0 2,0 Maanpinta,MP +97,80 MP Vesipinta, W +95,40 1,0 1,0 Siivilän yläpää +96,30 0,0 Mu 0,0 Siivilän alapää +85,30-1,0 tu Pohja/Kärki +85,30-1,0 Putken kok.pituus 13,50 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH Ki -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 63 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-9,0 Ki/m r -7,0-8,0-9,0 W Veden esiintymismuoto -10,0-10,0-11,0-11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0 Ka -12,0-13,0-14,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,4 +95,40 Asennus ,35 +95,45-15,0-15,0-16,0-16,0-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 Sijaintikartta m +95,46 +95,45 +95,44 +95,43 +95,42 +95,41 +95,40 +95,39 +95,38 +95,37 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Y:\PIMA\ Ranta-Tampellan yleissuunnitelma\maasto\putkikortit_131220\putkikortti_pvp14.xlsx

14

15

16

17

18

19

20 Liite 5 POHJAVESINÄYTETULOSTEN KOONTITAULUKKO Asiakas: Tampereen kaupunki Kohde: Ranta-Tampellan alue Projektinumero: kunnostustarve Haitta-aine PVP1 PVP2 PVPS1 PVP6 PVP7 PVP8 PVP9 PVP10 PVP11 PVP12 PVP13 PVP14 Metallit ja puolimetallit 2, laboratorio (mg/l) µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 Sb 0,014 <0,0005 <0,0005 As 0,006 0,001 0,001 Hg <0,0002 <0,0002 Cd <0,0002 <0,0002 <0,0002 Co <0,001 <0,001 <0,001 Cr <0,001 <0,001 <0,01 Cu <0,01 <0,01 <0,01 Pb 0,002 <0,001 <0,001 Ni <0,002 <0,002 <0,002 Zn <0,005 <0,005 <0,005 V 0,006 <0,001 <0,001 Öljyhiilijakeet (mg/l) C 5 -C 20 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 C 10 -C 21 <0,05 <0,05 <0,05 C 21 -C 40 <0,05 0,11 <0,05 C 10 -C 40 <0,05 0,15 <0,05 MTBE (mg/l) <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 BTEX-yhdisteet (mg/l) Bentseeni <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0, Tolueeni <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0, ,6 5,2 4,4 4 Etyylibentseeni <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0, ,3 1,3 5,9 5,3 4,7 Ksyleenit <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 <0,0005 9,3 5,3 5,2 1,2 1,3 1,2 Polyaromaattiset hiilivedyt (µg/l) Antraseeni 0,16 <0,01 0,01 Bentso(a)antraseeni 0,36 <0,01 0,07 Bentso(a)pyreeni 1,3 <0,01 0,02 Bentso(k)fluoranteeni 0,5 <0,01 0,01 Fenantreeni 0,63 <0,01 0,06 Fluoranteeni 0,9 0,02 0,1 Naftaleeni 0,74 <0,01 0,04 PAH yht. 8,9 0,03 0,58 Klooratut alifaattiset hiilivedyt pohjavesi pohja pohja pohja pohja pohja pohja pohja pinta pohja pohja pohja pinta kaasu pohja pinta kaasu pohja kaasu pohja pinta kaasu pohja pinta kaasu pohja kaasu Dikloorimetaani <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/m3 ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/l ug/m3 ug/l ug/m3 Vinyylikloridi 0,5 0,2 0,1 0,8 0,8 <0,5 <0,1 2 <0,1 <0,1 <0, ,5 0, Dikloorieteenit 10 <0,5 <0,5 0,7 1 <0,5 <0,5 1 0,13 0,6 6,5 70, , , Trikloorieteeni 10 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 0,5 0,11 0, , , Tetrakloorieteeni 10 <0,5 <0,5 <0,5 1 <0,5 5 <0,5 0, > ,75 > ,

21 Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet Liite 6.1 Pitoisuus sedimentissä Näytenumero J 783 J 784 J 785 J 786 (as 1) (as 2) (as 3) (as 4) 1/PI 5/P2 C2/4 C4/8 C4/S11 C3/S21 C3/6 C3/S2 C4/S1 Näytteenottosyvyys, m 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 Kuiva-aine tuorepainosta, %tp Hehkutushäviö, % 13 9,0 11 5,5 3,4 2, Saviaineksen pitoisuus, % 1,0 3,0 2 8 Metallit kenttämittaus Arseeni, mg/kg 13 3,9 5,0 7,0 <4 <2 4,3 4, < mr < mr < mr Antimoni, mg/kg <0,5 0,6 <0,5 1, Kadmium, mg/kg 1,1 0,5 0,3 0,6 <0,2 <0,2 <0,2 0, Kromi, mg/kg Koboltti, mg/kg ,0 14 3,5 17 < mr < mr < mr Kupari, mg/kg <mr Elohopea, mg/kg 1,6 0,1 0,9 0,3 <0,2 <0,2 < mr < mr < mr 0,5 2 5 Lyijy, mg/kg , < mr Nikkeli, mg/kg < mr < mr < mr Vanadiini, mg/kg < mr < mr < mr Sinkki, mg/kg , PCB PCB <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 0,1 0,5 5 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Naftaleeni 0,10 0,03 0,1 0, Fenantreeni 0,58 0,11 0,57 2, Antraseeni 0,11 0,02 0,08 0, Fluoranteeni 1,0 0,23 1,2 3, Bentso(a)antraseeni 0,45 0,10 0,59 2, Bentso(k)fluoranteeni 0,34 0,06 0,36 1, Bentso(a)pyreeni 0,63 0,11 0,72 2,1 0, PAH 16 EPA (summa) 6,3 1,3 7, Mineraaliöljyt Öljyhiilivedyt, C 10 -C Öljyhiilivedyt, C 21 -C Öljyhiilivedyt, C 10 -C Torjunta-aineet ja Organotinat Atratsiini 0, DDT-DDD-DDE 0,1 1 2 Dieldriini 0, Endosulfaani 0,1 1 2 Heptakloori 0,01 0,2 1 Lindaani 0,01 0,2 2 TBT-TPT <0,001 0,003 <0,001 <0,001 0,1 1 2 Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Ranta-Tampella

22 Sedimenttien normalisoidut haitta-ainepitoisuudet Liite 6.2 Näytenumero J 783 (as J 784 (as J 785 (as J 786 (as 1) 2) 3) 4) 1/PI 5/P2 C2/4 C4/8 C4/S11 C3/S21 Näytteenottosyvyys, cm 0-0,3 0-0,3 0-0,3 0-0,3 Kuiva-aine tuorepainosta, %tp 21 53,4 22,7 35,4 23,6 56, Hehkutushäviö % 12,91 8,96 10,89 5,52 7,49 7,49 3,4 2 4,2 12 Saviaineksen pitoisuus, % Metallit Arseeni, mg/kg ,0 0,0 7,4 7,5 4, Kadmium, mg/kg 0,9 0,6 0,30 1,0 0,0 0,0 0,0 0,39 0,5 2,5 Kromi, mg/kg Kupari, mg/kg Elohopea, mg/kg 1,9 0,15 1,1 0,37 0,0 0,0 0,1 2,5 Lyijy, mg/kg Nikkeli, mg/kg Sinkki, mg/kg Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Naftaleeni 0,10 0,03 0,1 0,3 0,01 0,1 Fenantreeni 0,58 0,11 0,6 1,8 0,05 0,5 Antraseeni 0,11 0,02 0,1 0,4 0,01 0,1 Fluoranteeni 1,0 0,23 1,2 3,0 0,3 3 Bentso(a)antraseeni 0,45 0,10 0,6 1,8 0,03 0,4 Kryseeni 0,43 0,11 0,7 1,7 1,1 11 Bentso(k)fluoranteeni 0,34 0,06 0,4 0,8 0,2 2 Bentso(a)pyreeni 0,63 0,11 0,7 1,8 0,3 3 Bentso(ghi)peryleeni 0,45 0,08 0,5 1,2 0,8 8 Indeno(123-cd)pyreeni 0,47 0,08 0,6 1,4 0,6 6 Organotinat taso 1 taso 2 TBT 0,0 0,015 0,0 0,0 0,003 0,2 Kursiivilla merkityt hehkutushäviö ja saviaineksen pitoisuus arvioituja Ranta-Tampella

23 KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMAN LIITE 7 Ranta-Tampella Pilaantuneen maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun riskinarviointi Jenni Haapaniemi

24 2 (31) Ranta-Tampella KESKEISET KÄSITTEET Alempi ohjearvo Diffuusio Fraktiointi Huokoskaasu/-ilma Jäte Kynnysarvo Mittausalue Määritysraja Pilaantumaton alue Pilaantunut alue Ohjeellinen arvo, jota voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Arvo ei ole sitova raja-arvo. Alempi ohjearvo on haitallisen aineen pitoisuus maaperässä, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena mm. asuinalueilla, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan. Öljyhiilivetyjen analyysi, jossa öljyhiilivetyjakeet jaotellaan hiililuvun mukaan kuuteen alifaattiseen (suoraketjuiseen) ja seitsemään aromaattiseen jakeeseen. Maaperän huokosissa esiintyvä ilma. Tässä selvityksessä jätteeksi on tulkittu rakennusjätteet (puu, tiili, betoni) sekä muu jäte (tuhka, kuona) Haitallisen aineen pitoisuus, jonka ylittyessä maaperässä katsotaan olevan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä tarkoita, että maaperä olisi pilaantunut. Mikäli kynnysarvot alittuvat kaikkien haittaaineiden osalta ja alue on tutkittu edustavasti, voidaan suoraan todeta, ettei maaperä ole pilaantunut ja erillisiä kohdekohtaisia arviointeja ei tarvita. Alue, jonka ylittyessä laboratorio ei voi ilmoittaa tulosta luotettavasti. Pienin haitallisen aineen pitoisuus, joka voidaan määrittää hyväksyttävällä tarkkuudella Alue, jonka maaperässä voi olla kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mutta josta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa kohteessa tai sen lähiympäristössä. Mikäli alueella on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, on alueella maa-ainesten kaivurajoite, mutta ei kunnostustarvetta. Alue, jolla on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita siinä määrin, että niistä voi aiheutua haittaa tai merkittävä riski ympäristölle tai terveydelle. Alueella on kunnostustarve. Pima-ilmoitus Pima-päätös Pohjavesi Vaarallinen jäte Ylempi ohjearvo Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on Pirkanmaan ELY-keskus Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, jonka Pirkanmaan ELYkeskus antaa pima-ilmoituksen perusteella Maaperän vesi, joka esiintyy maaperän vyöhykkeessä, jossa huokostilat tai kallioperän raot ja ruhjeet ovat kokonaan veden kyllästämät. Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri haitta-aineille on määritetty pitoisuusrajat, joiden ylittyessä kyseisellä haitta-aineella pilaantunut maaaines luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallinen jäte on määritelty jätelaissa. Aikaisemmin vaarallista jätettä kutsuttiin ongelmajätteeksi. Ohjeellinen arvo, jota voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Arvo ei ole sitova raja-arvo. Ylempi ohjearvo on haitallisen aineen pitoisuus maaperässä, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu.

25 KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMAN LIITE 7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ARVIOINNIN LÄHTÖTIEDOT Kohteen tuleva käyttö ja ympäristö Toimintahistoria Maaperä Maaperäolosuhteet ja luontaiset taustapitoisuudet Maaperän haitta-ainepitoisuudet ja kokonaismäärät Pohjavesi Pohjavesiolosuhteet Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet Huokoskaasu Todettujen haitta-aineiden ominaisuuksia Metallit Öljyt PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet Klooratut alifaattiset yhdisteet KÄSITTEELLINEN MALLI KULKEUTUMISRISKIT Kulkeutuminen pohjaveteen Kulkeutuminen Näsijärveen Kulkeutuminen ulkoilmaan Kulkeutuminen sisäilmaan Kulkeutuminen kasveihin Kulkeutuminen vesijohtoveteen Kulkeutuminen maansiirtotöiden yhteydessä TERVEYSRISKIT Ruuansulatuksen kautta altistuminen Hengitysilman kautta altistuminen Ihokosketuksen kautta altistuminen Yhteenveto terveysriskeistä ja kunnostustarve EKOLOGISET RISKIT MUUT RISKIT KUNNOSTUKSEN TAVOITETASOT JA RISKIENHALLINTA Maaperä Pohjavesi Muu riskienhallinta Hyötykäytön tavoitepitoisuudet ja rajoitukset Arvio kunnostettavista alueista EPÄVARMUUSTARKASTELU Kohteesta aiheutuvat epävarmuudet Tutkimuksista aiheutuvat epävarmuudet Näytteiden käsittelyn epävarmuudet ja kenttämittausten luotettavuus Laboratorioanalyysien luotettavuus Riskinarviointimenetelmien epävarmuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 30

26 4 (31) Ranta-Tampella LIITTEET: Liite 7.1 Liite 7.2 Liite 7.3 Liite 7.4 Liite 7.5 Liite 7.6 Liite 7.7 Liite 7.8 Liite 7.9 Liite 7.10 Liite 7.11 Maanäytteiden yhteenvetotaulukko Maanäytteiden analyysitodistukset v Kaatopaikkakelpoisuusanalyysin tulokset Pohjavesi- ja huokoskaasunäytteiden yhteenvetotaulukko Pohjavesinäytteiden analyysitodistukset Huokoskaasunäytteiden analyysitodistukset Kunnostustarpeen laskennallinen arviointi ja laskennan lähtötiedot, maan tahaton syönti Kunnostustarpeen laskennallinen arviointi, sisäilmakulkeutuminen Kunnostustason laskennallinen määritys ja laskennan lähtötiedot, maan tahaton syönti Kunnostustason laskennallinen määritys, sisäilmakulkeutuminen Sisäilmakulkeutumisen laskennassa käytetyt kaavat ja lähtötiedot Kannen kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

27 Ranta-Tampella (31) 1 Johdanto Suunnittelualue (Ranta-Tampella) on osa entistä Tampellan teollisuusaluetta. Tampellan alue vapautui metalliteollisuuden käytöstä 1990-luvulla. Tampellan teollisuusalueen eteläisempi osa, Kanta-Tampella on jo otettu asuinkäyttöön. Ranta-Tampellan alue on lähes kokonaisuudessaan täytetty Näsijärveen. Ensimmäiset täyttötyöt on tiettävästi tehty 1860-luvulla ja viimeisimmät 1990-luvulla. Ranta-Tampellan aluetta rajaa etelässä Tampere-Seinäjoki -rata ja pohjoisessa ja lännessä Näsijärvi. Aluetta halkoo itä-länsi - suunnassa nelikaistainen Kekkosentie (Vt 12). Tulevaisuudessa Kekkosentie siirretään maan alle louhittavaan Rantaväylän tunneliin, jolloin Ranta-Tampellan alue vapautuu kokonaan rakentamiselle. Alueen teollisen historian ja täyttöjen vuoksi alueen maaperää ja pohjavettä on tutkittu useaan otteeseen 1990-luvulta lähtien. Ranta-Tampellan alue tullaan Rantaväylän tunnelin rakentamisen myötä ottamaan asuinkäyttöön. Maankäytön muutos kohteessa edellyttää maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen riskiperusteista arviointia, sillä maaperässä pohjavedessä ja huokoskaasussa on todettu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Riskinarvioinnin tavoitteena on puhdistustarpeen arvioinnin lisäksi määrittää hyväksyttävät kunnostuksen tavoitepitoisuudet eri haitta-aineille. Riskinarvioinnissa keskitytään kulkeutumisriskeihin sekä terveys- ja ympäristöriskeihin. Tarkastelussa huomioidaan haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekä mahdolliset altistujat lopputilanteessa (tiiviisti rakennettu kaupunkialue, asuinkäyttö). Alueelle on laadittu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (Ramboll Finland Oy , päivitetty ). Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen alueella on tehty tarkentavia lisätutkimuksia, joiden tulokset on oleellista huomioida arvioinnissa. Koska aikaisempaa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia on jo aikaisemminkin päivitetty, katsottiin että selkeyden ja luettavuuden vuoksi arviointi on syytä tehdä uudelleen. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen lisäksi tässä riskinarvioinnissa on määritetty riskiperusteisesti maaperän ja pohjaveden turvalliset kunnostuksen tavoitetasot sekä muut alueella tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Tutkimukset on tehnyt Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on ollut Ins (AMK) Osmo Jyrävänkoski. Uusimmat tutkimustulokset ovat vuodelta Riskinarvioinnista on vastannut M. Sc. Tomi Pulkkinen ja DI Jenni Haapaniemi Sito Oy:stä (Ramboll Finland Oy:n alikonsultti). Riskinarviointi on tehty Ramboll Finland Oy:n aikaisemman pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin pohjalta ja se perustuu kaikkiin kohteessa tehtyihin maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun tutkimuksiin. 2 Arvioinnin lähtötiedot 2.1 Kohteen tuleva käyttö ja ympäristö Ranta-Tampellan alue sijaitsee noin 1 km Tampereen keskustasta pohjoiseen. Alue tulee olemaan jatkeena Tampereen keskusta-alueelle ja rakennetulle Kanta-Tampellan alueelle. Alueen naapurusto on kaupunkimaista tiiviisti rakennettua asuinaluetta. Arviointialueen rajaus on esitetty kuvassa 1.

28 6 (31) Ranta-Tampella Kuva 1. Arviointialueen rajaus. Kohde sijaitsee Näsijärven rannalla. Sade- ja sulamisvedet valuvat järveen pintavaluntana ja sadevesiviemäreiden kautta. Myös alueen pohjavesiä suotautuu Näsijärveen. Ranta- Tampellan edustan sedimentin haitta-ainetutkimuksissa on havaittu lievästi kohonneita raskasmetalli- ja PAH-pitoisuuksia. Ranta-Tampellan rakentumisen yhteydessä Näsijärveen tehdään vesistötäyttöjä ja Ranta- Tampellan halki rakennetaan kanava. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on myöntänyt vesistötäytölle vesilain mukaisen luvan. 2.2 Toimintahistoria Ranta-Tampellan alue on osa entistä Tampellan teollisuusaluetta. Varsinainen tehdasalue sijaitsi pääosin rautatien eteläpuolella. Tampella Oy:n teollinen toiminta on alkanut Tampereella 1840-luvulla. Ranta-Tampellan alue on muodostunut pääasiassa Näsijärveen ajetuista täyttömassoista. Alue on luonnostaan ollut pääasiassa vesialuetta, jolla on sijainnut kolme pientä kalliosaarta, joista suurin oli Myllysaari. Täytöt on aloitettu tiettävästi jo 1860-luvulla ja täyttöjä on tehty useassa eri vaiheessa. Viimeisimmät täyttötyöt on tehty 1990-luvulla. Kuvassa 2 on esitetty vanhojen ilmakuvien ja karttojen perusteella arvioitu täyttöjen eteneminen alueella. Kuvassa harmaalla on esitetty alkuperäinen, luonnontilainen alue. Punaisella on esitetty täyttöalueen rajat nykytilassa. Kekkosentien ja rautatien välissä oleva alue on suurimmalta osin täytetty ennen vuotta Ranta-alue puolestaan on pääosin täytetty 1960 luvun jälkeen.

29 Ranta-Tampella (31) Kuva 2. Täyttöjen eteneminen Ranta-Tampellan alueella. 2.3 Maaperä Tutkimusten perusteella täyttömaan seassa on paljon rakennusjätettä (pääasiassa tiiltä). Ranta-alueella on suuria betonin paloja. Lähes koko alueella täyttömaan seassa on tuhkaa. Paikoin täyttö on lähes pelkkää tuhkaa. Kirjassa Massunmäki Tampellan kylä kaupungissa (Timo Johansson ja Leena Ekroos 2005) entinen Tampellan työntekijä Lasse Kokko muistelee seuraavaa: Piipusta ajettii nuahoukse jälkeen kaikki tuhkat vetee raakasti ja noet Näsijärvee nykysen Paasikiventiän kohralle. Sitte tuli ympäristöihmiset sanoon, että ei tollai saa tehrä mutta sitte ku tuli se varsinaine terveyslautakunta niin siihen oli jo ajettu järvee hiakkaa tuhan päälle. Täytön seassa on myös valimon kuonaa. Alueella on lisäksi ollut useita toimintoja, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Pilaantumisen riskiä aiheuttaneet toiminnot on esitetty kuvassa 3. Ranta-Tampellan alueen länsiosissa on toiminut entinen lentomoottorien koelaitos (kuvassa tunnus 1), jossa on muuntamo ja on ollut myös lentobensiinisäiliö ja öljynerotuskaivo. Alueen eteläreunalla on ollut jäteöljy-, öljy- ja ongelmajätevarasto (kuvassa tunnus 2). Alueen keskiosassa on ollut kivihiilen varastoalue ja nitroselluloosavarasto (kuvassa tunnus 3), jonka itäpuolella on toiminut polttoainevarasto ja polttoaineen jakelupaikka, sekä ajoneuvohuoltamo jossa on käsitelty palavia nesteitä (kuvassa tunnus 4). Pilaantumisen riskiä aiheuttavat kohteet ovat peräisin Suunnittelukeskuksen Tampellan alueen selvitystyöstä Maaperäolosuhteet ja luontaiset taustapitoisuudet Tutkimusalueen maaperä on täyttömaata. Maa-aineksen seassa on havaittu tuhkaa arviolta m2 alueella. Tuhkakerroksen paksuus on ohuimmillaan noin 1 m paksuinen ja paksuimmillaan tuhkakerros jatkuu niin syvälle, kuin kaivu on voitu ulottaa (noin 5 m). Tampereen kaupungin vuonna 2009 tekemissä kairauksissa tuhkaa on havaittu noin 16 m syvyyteen asti ranta-alueella. Lisäksi maa-aineksen seassa havaittiin paljon rakennusjätettä pääosin tiiltä. Ranta-alueella täytössä on paljon suuria betoninpaloja. Täyttökerrosten paksuus alueella vaihtelee, ollen enimmillään noin 20 m. Alueen kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia ja kosken rannalla suonigneissiä. Suunnittelualue on tasainen kenttä (n. tasolla +97) Näsijärven rannalla. Poikkeuksen tekevät Herrainmäkeen alun perin kuulunut kallion osa, joka on louhittu rautatien leikkauksen myötä irti mäestä sekä alueen itäosassa oleva kaikilta sivuiltaan louhittu pieni kallionyppylä.

30 8 (31) Ranta-Tampella Koko alueella havaittiin kohonneita arseenipitoisuuksia. Arseenipitoisuudet ovat kuitenkin Pirkanmaan alueelle tyypillisen taustapitoisuuden tasolla, tai sen alapuolella. Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämän taustapitoisuusrekisterin mukaan alue kuuluu ns. arseeniprovinssiin 4, jossa karkean luonnonmaan (sora, hiekka, karkea hieta) suurin sallittu taustapitoisuusarvo on 25 mg/kg. Arseenin VNa 214/2007 mukainen kynnysarvo on 5 mg/kg Maaperän haitta-ainepitoisuudet ja kokonaismäärät Taulukossa 1 on esitetty kaikki tiedossa olevat maaperätutkimukset Ranta-Tampellan alueelta. Kuvassa 3 on esitetty arvioitu pilaantuneisuus suunnittelualueella. Yhteenvetotaulukko tuloksista on esitetty liitteessä 7.1 ja vuosien analyysitodistukset liitteessä 7.2. Taulukko 1. Kaikki tiedossa olevat maaperätutkimukset kohteessa. Vuosi Tutkimuksen suorittaja Toimeksiantaja Näytepisteide n lukumäärä Otettuja näytteitä kpl Analysoidut metallit Analysoidut öljyt Analysoidut PAHyhdisteet Analysoidut VOCyhdisteet Analysoidut PCByhdisteet syanidi Muut lab kentt ä lab kentt ä lab kentt ä lab kentt ä lab kentt ä 1993 Suunnittelukeskus Suunnittelukeskus 1999 Suunnittelukeskus 2000 Suunnittelukeskus 2008 MWH (Montgomery Watson Harza)/FCG Planeko YIT 6 kp YIT 4 kp YIT 8 kp PCDD/F 1 kpl, CP 1 kpl YIT 2 kp GE Energy 3 kp Terrattest 6 kpl (mm. CP, torjuntaaineet) 2009 Ramboll/ Tre Infra Tampereen kaupunki/ YIT 3 kp Ramboll/ Tre Infra Tampereen kaupunki/ YIT 20 KK, 4 kp Ramboll/ Tre Infra 2011 Ramboll/ Tre Infra 2012 Ramboll/ Tre Infra Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki/ YIT 8 kp Kaatopaikk akelpoisuu s 2 kpl 7 kp kp Ramboll Tampereen kaupunki/ YIT 5 kp YHTEENSÄ kp=kairauspiste KK=jkoekuoppa PCDD/F=dioksiinit ja furaanit CP=kloorifenolit