Kilpailuoikeus ja Taloustiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuoikeus ja Taloustiede"

Transkriptio

1 Kilpailuoikeus ja Taloustiede OTT Pertti Virtanen Markkinaoikeustuomari Markkinaoikeus S-posti:

2 Ajankohtaista kilpailusta Vahingonkorvaus: Asfaltti-kartelli Käräjäoikeuden päätökset on saatu. Jatkunee HO:ssa. Ostopuu-kartelli Päätöksiä vielä odotetaan. Pilotti-tapaukset: Vanhentuneet! Kysymyksiä: Miten osoitetaan onko kilpailunrajoituslakia (nyk. kilpailulakia) rikottu? Komission ehdotus direktiiviksi ei ole edes tarpeen, jos jo todettu virallismenettelyssä. Vahingonarviointi sopimuskohtaisesti vai pelkästään kartellin vahingollisuusprosentin pohjalta? Asfalttikartelli: Arvioitiin taloustieteellinen näyttö ja muu näyttö. Näyttö tyypillisesti ristiriitaista. KäO katsoi kartellin jo sinänsä johtavan ylihinnoitteluun:» Kartellikäsitteeseen sisäänrakennettu oletus on, että se tuottaa yrityksille sellaista hyötyä, mitä ne eivät terveessä kilpailutilanteessa saavuttaisi. Prosenttiperiaate hyväksyttiin! Vastapuoli pyrki selittämään hintojen muutoksia muilla tekijöillä. Kartellihinta seurasikin bitumin hintakehitystä.» Eikös se järkevässä kartellissa seuraisi tätä hintakehitystä? Ei selvää kartellipiikkiä piikki meni bitumin hintapiikin piikkiin. Ketkä kaikki voivat vaatia korvausta? Puukartellissa on esitetty vaatimus metsämaan arvon alentumisesta. Valtion rooli: Jos jossain ominaisuudessa osallistunut, putoaako pohja pois korvausvaateilta? Oppi valtiosta yhtenä kokonaisuutena.

3 Ajankohtaista kilpailusta Asfalttikartelli oli tyypillinen tarjouskartelli, jossa myyjien voidaan olettaa vähentävän tuotantoa ja myyvän kalliimmalla. Ostopuu on ostokartelli, joten: Oletettavasti ostettu halvemmalla ja siten: Ostettu vähemmän. Korkeampi hinta olisiko tuotu enemmän puuta? Kilpailulain uudistus, jossa määräävä markkina-asema on tietyn markkinaosuuden saavuttaneilla päivittäistavarakaupan ketjuilla. Kilpailulain 4a. Oliko todella tarpeen? Kyse on alakohtaisesta sääntelystä haluammeko tällaista? Vaarana laaja toimialakohtainen sääntely, joka ei ole markkinatalouden ajatuksen mukaista. Uudistus on hyväksytty ja se kohdistuu vain ketjuihin. Merkitys??? Bonusjärjestelmä? Hyllymaksut? Ostokäytännöt? Voitaisiinko käyttää Saksan mallia eli välttämättömän kauppakumppanin sääntelyä? Julkisyhteisön kilpailua vääristävään toimintaan voidaan puuttua uuden kilpailulain 4a luvun perusteella. Valio-tapaus saalistushinnoittelu Markkinamääritys? Viestinnän merkitys?

4 Mitä kilpailu on? 1. Mitä kilpailu on? Kilpailu on jokapäiväinen ilmiö ja jo sanana tarkoittaa monia eri asioita. Lähtökohtaisesti kyse on yritysten reaktioista toistensa toimintaan ja siten markkinoiden asettamiin reunaehtoihin. Esimerkiksi täydellisen kilpailun mallissa markkinat määräävät kaiken mitä voidaan tehdä. Eräs taloustieteen haara on peliteoria, joka tutkii kysymyksiä siitä, miten pelaajat reagoivat eri tilanteissa. Myös muut teoriat pyrkivät selvittämään, miten yritys A toimisi tietyssä markkinatilanteessa, kun tunnemme markkinoiden rakenteen, tarjolla olevat toimintavaihtoehdot sekä minkälaista tulosta voidaan tältä pohjalta odottaa (nk. SCP-malli). Kilpailua on hankala luokitella tarkasti - ainakin, jos haluaa luoda yhden yhteneväisen käsitteen koko prosessia varten. Oikeudellisissa ratkaisuissa määrittely ei yleensä ole edes tarpeen. Kilpailun turvaaminen on kuitenkin yhteiskunnallinen päämäärä, joten jonkinlainen yhteinen näkökulma tästä tavoitteesta pitäisi olla. Taloudellisen kilpailun tapahtumakenttä ovat erilaiset markkinat. Tämän takia kilpailuoikeudessakin puhutaan yleensä merkityksellisistä eli relevanteista markkinoista. Kilpailu on tilanteesta riippuen erilaista, joten joudutaan yleensä hyväksymään se, ettei erilaisia markkinoita voida verrata toisiinsa. Kilpailuoikeudessa tyydytään torjumaan kilpailunrajoituksia. Kilpailupolitiikassa pyritään mm. deregulaation avulla luomaan enemmän tilaa kilpailulle. Esimerkiksi oligopolitilanteessa suuryritykset tietävät, miten muut reagoisivat, jos ne alkaisivat kilpailla hinnalla. Jos lopputuloksena on pienemmät voitot, miksi kilpailla? Lopputulos voi olla hiljainen elämä eikä varsinainen kilpailu.

5 Mitä kilpailu on? Tavanomaisin termi on toimiva ja tehokas kilpailu. Tämä on modernimpi tapa käsitellä kilpailua prosessina eikä niinkään pysähtyneenä valokuvana tietystä markkinatilanteesta. Kilpailu prosessina johtaa mahdollisimman alhaisiin hintoihin ja laatu / tuotettu määrä ovat niin hyviä ja tehokkaita kuin mahdollista. Toimivaa ja tehokasta kilpailua pidetään parhaana vaihtoehtona. Ne eivät ole absoluuttisia pisteitä, jotka voitaisiin saavuttaa. Pikemminkin kyse on tarkasteltavan markkinan mittatikusta. 2. Markkinat ja markkinatalous Kilpailu ei toimi tyhjiössä. Jotta voisimme tutkia tai laatia sääntöjä kilpailusta / kilpailunrajoituksista on katse kohdistettava johonkin markkinaan. Yleisemmällä tasolla tärkein kysymys on minkälainen taloudellinen toiminta / järjestelmä on paras. Markkinatalouden sijaan voisimme käyttää tiukkaan johdettua taloutta. Kumpaakaan ei ole olemassa puhtaimmassa muodossaan. Ainoastaan ja 1900-luvun alun kapitalismi oli lähellä puhdasta markkinataloutta. Neuvostoliitto ei ollut koskaan puhtaasti johdettu (kommunistinen) talous, koska hekin tarvitsivat jonkinlaista kilpailua tai kilpailun kaltaista olotilaa sekä markkinoita. Markkinat on jokin tila, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Se ei välttämättä ole fyysinen paikka (voi toki olla esim. pörssi tai kauppakeskus). Jos joku tuottaa tuotetta, jota kukaan ei halua, ei tällaiselle tuotteelle ole lainkaan markkinoita. Markkinoita voitaisiin tarkastella yhtenä kokonaisuutenakin, koska loppujen lopuksi kaikki tuotteet kilpailevat kuluttajien rahoista (jopa tuotantokoneita käytetään kulutustuotteiden / -palvelujen tai valmistamiseen, joten kyse on kulutustuotteista ). Yleensä markkinoita tarkastellaan tiettyjen tuotteiden markkinoina tietyllä alueella. Relevantit markkinat muodostuvat siten niistä tuotteista, jotka kilpailevat toisten vastaavien kanssa samalla alueella. Näiden tuotteiden täytyy olla kuluttajan kannalta vaihtokelpoisia (ja siten kyse on samasta areenasta

6 Mitä kilpailu on? Kysyntä ja tarjonta toimivat näkymättömänä kätenä. Jos tarjontaa on enemmän kuin tarpeen osa tuotteista jää myymättä. Jotta ne saataisiin kaupaksi, on hinnan laskettava. Uudet ostajat ovat sitten halukkaita ostamaan tuotteen ja lopulta kaikki myydään. Samaan aikaan tuotantomääriä voidaan vähentää.lopputuloksena on markkinahinta tälle tuotteelle. Sama menetelmä toimii, jos tuotantoa on liian vähän. Kun kaikki eivät saa haluamaansa tuotetta, he ovat valmiit maksamaan siitä lisähintaa. Tämä nostaa hintatasoa ja samalla antaa signaalin valmistaa enemmän. Ja taas päädytään markkinahintaan. Näkymätön käsi toimii myös kansantalouden tasolla. Jos kysyntä on joillain markkinoilla suurempi kuin tarjonta, tuotantoa kannattaa lisätä. Tämä vaatii resursseja, jotka siirretään toisilta markkinoilta, joilla valmistaminen ei ole yhtä kannattavaa. Näkymätön käsi vaatii kilpailua, jotta se voisi toimia. Jos yritys voi kontrolloida markkinoita (eli tuotantoa ja hintoja), silloin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa luonnollisella tasolla. Epätäydellisilläkin markkinoilla kysyntä ja tarjonta toimivat hinnan määrittäjinä. Tärkein ero kilpailuun on se, että hintoja kontrolloivat ainakin osittain yritykset eivätkä markkinat. Mikäli kilpailu ei ole lainkaan mahdollista (tuotteelle ei ole lainkaan substituutteja), näkymätön käsikään ei toimi. Näissä - varsin harvoissa tilanteissa -joudutaan miettimään joko sääntelyä tai jotain muuta kilpailuttamiskeinoa kuin markkinoiden omaa kontrollia. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä ei lähtökohtana voi olla yrittäjien vapaa kilpailu samoista linjoista ja kilpailun ylläpitämiseksi onkin ryhdytty kilpailuttamiseen eli tarjouskilpailujen avulla hakemaan halvinta tai kokonaistaloudellisesti edullisinta liikenteen harjoittajaa. Näissä tapauksissa kilpailun näkymätön käsi on se uhka, jonka mahdollinen parempi tarjous muodostaisi seuraavassa tarjouskilpailussa. Kun varsinaisten asiakkaiden mielipidettä ei kysytä, ei suoranaisesta kilpailusta voi puhua. Myös sähkönsiirron osalta on nykytekniikalla tyydyttävä sääntelemään hintatasoa, koska kilpailu ei ole järkevää (ei kannata rakentaa rinnakkaisia verkkoja).

7 Mitä kilpailu on? Kysyntä ja tarjonta toimivat myös uusien tuotteiden ja keksintöjen osalta. Jos uusi tuote menestyy, muut pyrkivät kopioimaan sen ja tarjonta lisääntyy lopulta ja hinnat & voitot laskevat. Järjestelmä ei ole täydellinen. Hyvä tuote voi jäädä huomiotta ja sitä ei osteta. Markkinatalous on taloustieteellinen malli, jossa talouden toimintaa kokonaisuudessaan kontrolloivat eri markkinat. Nämä vaikuttavat toisiinsa ja kysynnän vaihtelu johtaa tarjonnan muutoksiin hintojen noustessa tai laskiessa. Resurssit hyödynnetään tuottavimmalla tavalla. Markkinatalouden kaunein piirre on sen automaattisuus. Ketään ei tarvita päättämään hinnoista ja tuotantomääristä. Myös markkinataloudet ovat jossain määrin säädeltyjä. Keinoja ovat: Verotus ja tulonsiirrot (eli siirretään varoja jostain sektorista toiselle tai yrityksiltä kuluttajille); Päättäminen mitä tuotteita saa yleensä markkinoida (tuoteturvallisuuslainsäädäntö, ympäristölainsäädäntö ym.); Päättäminen mitä prosesseja saadaan käyttää (ympäristölainsäädäntö); ja myös Säännellään yritysten käyttäytymismalleja markkinoilla (kilpailulainsäädäntö laajassa mielessä). Nämä säännöt eivät välttämättä ole kilpailun periaatteen vastaisia, jos säännöt ovat samanlaisia kaikille. Nykyään suurin osa kilpailuviranomaisista ja yrityksistä painottaa tasaisen pelikentän tarvetta. Tämä tarve voidaan tulkita laajemminkin kuin pelkästään kilpailuoikeudellisena kysymyksenä. Tasainen pelikenttä ei saa tarkoittaa kenenkään suosimista - vaan ainoastaan mahdollisimman tasapuolisten mahdollisuuksien luomista kaikille. Tämä ei sinänsä estä antamasta sääntöjä, joilla pk-yritykset saavat muita laajempia oikeuksia yhteistyöhön tai tukea. Tältä osin on kuitenkin oltava varovainen, koska tasoituksesta voi tulla valtion apujärjestelmä ja aiheuttaa haittaa markkinoiden toiminnalle.

8 Mitä kilpailu on? Markkinataloudessa pelaajien oletetaan pärjäävän ja menestyvän itsenäisesti eikä valtionapujen ym. avulla. Esim. T&K yhteistyötä pk-yritysten kesken pidetään positiivisena talouden kannalta, koska nämä yritykset voivat synnyttää kilpailupainetta markkinoilla. Onko näin? Esimerkki telakkatuet: Käytännössä tuki on veronmaksajien rahojen siirtoa varustamoille. Toisaalta tuki voi auttaa uudemman laivakannan saamista käyttöön ja murto-osa palautunee kuluttajille halvempina kuljetushintoina. Yleisesti tukien ja muun suosimisen katsotaan aiheuttavan enemmän negatiivisia kuin positiivisia seurauksia. 3. Markkinamuodot Markkinoita tarkastellaan sen perusteella mitä toimijoita niillä on. Lähtökohta voi olla horisontaalinen (samat markkinat) tai vertikaalinen (eri markkinoiden tasot). Tarkastelun kohteena on tällöin kilpailun eri vaikutukset - suora vaikutus kilpailijoihin ja välillisempi vaikutus asiakkaiden tai raaka-aineen / puolivalmistajien toimittajien kautta. Käytännössä kilpailu voi toimia useilla tasoilla samanaikaisesti, kun esimerkiksi merkittävä tuottaja kilpailee markkinaosuuksista saman toimialan yritysten kanssa, mutta samalla pyrkii estämään merkittäviä ostajayrityksiä ottamasta itselleen sen toimintoja (esim. siirtymästä markkinoimaan tuotteita omilla eikä valmistajan tuotemerkeillä). Markkinamuodot on vain tarkastelumalli, jonka avulla hahmotetaan kilpailuvaikutuksia. Lähinnä se on apuväline markkinavoiman ja mahdollisten kilpailunrajoitusten arviointiin. Markkinamuodot jaotellaan yleensä markkinoilla toimivien yritysten lukumäärän perusteella: Monopolissa / monopsonissa on vain yksi yritys yksillä markkinoilla Oligopolissa / oligopsonissa muutamia Täydellisessä kilpailussa lukuisia.

9 Mitä kilpailu on? Markkinamuotojen merkitys on tässä tarkastelussa toimia apuvälineenä arvioitaessa miten markkinat voisivat käyttäytyä. Mikään itsestään selvyys ei kuitenkaan ole, että monopoli käyttäytyisi aina kuin monopoli tai oligopolin jäsenten käytös aina noudattaisi tiettyä kaavaa. Markkinamuodoista haetaankin taloustieteessä niitä säännönmukaisuuksia, jotka osoittaisivat, miten yritykset todennäköisimmin toimivat. Uusissa nk. verkostotalouden markkinamuodoissa kyse on usein eri markkinatasoilla toimivista yrityksistä. Lisäksi verkostotalouteen voi liittyä immateriaalioikeuksia, liikesalaisuuksia tms., jotka voivat luoda jollekin verkoston yrityksistä hallitsevan aseman ainakin verkon sisällä. Varsinkin markkinavoimainen verkko voi sulkea muita yrityksiä pois markkinoilta, jolloin syntyy oligopoli- tai monopolitilanteita useilla markkinatasoilla. 4. Markkinavoima Markkinat koostuvat lähinnä pk-yritys kokoisista yrityksistä. Niitä on noin % kaikista yrityksistä. Liikevaihdollakin mitattuna niiden osuus on yleensä % yksityisen sektorin kansantuotteesta. Näillä yrityksillä ei tyypillisesti ole markkinavoimaa, joten ne toimivat vastapainoina. Näiden yritysten kesken kilpailu on yleensä toimivaa. Toisaalta niiden yhteistyökin voi olla kilpailun toimivuuden kannalta positiivista, koska tämä antaa niille kykyä kilpailla suurempien yritysten kanssa. Kaikki yritykset eivät ole pieniä. Tämä ei välttämättä tarkoita, että niillä olisi jonkinlaista voimaa markkinoihin tai kilpailijoihinsa nähden. Mikäli markkinoille pääsy on vapaata (esim. kuka tahansa voi helposti valmistaa tuotteen ja jopa pieniä määriä voidaan valmistaa halvalla) ei edes suurimmalla yrityksellä ole todellista markkinavoimaa. Suuruus ei ole mikään kilpailunrajoitus. Jotkut tavat, joilla markkinavoima luodaan, ovat kuitenkin kiellettyjä (yrityskauppakontrolli ym.). Myös tällaisten yritysten toimintatapoihin voidaan puuttua.

10 Mitä kilpailu on? Jos markkinoilla on oligopoli eli vain harvoja samankokoisia yrityksiä, ei millään niistä välttämättä ole yksinään markkinavoimaa. Oligopoliyritykset voivat olla erikokoisia, jolloin oligopolissa voi olla muita markkinavoimaisempia yrityksiä. Oligopoliyrityksillä voi olla yhdessä markkinavoimaa ostajiin tai toimittajiin nähden. Oligopolitilanteessa yrityksillä voi olla houkutus luoda itselleen markkinavoimaa yhteistyön kautta eli ne saattavat pyrkiä luomaan kartellin. Tällöin kartellin jäsenyritykset hyödyntävät yhteistä markkinavoimaa. Yrityksen voidessa toimia itsenäisesti kilpailijoistaan ja markkinoistaan se omaa markkinavoimaa. Tämä voi olla yksinkertaisesti jonkin keksinnön tai muun paremmuuden (tehokkaampi, luovempi ym.) seuraus. Se voi olla myös kartellien tai yrityskauppojen lopputulos. Markkinavoima voi olla vain väliaikaista muiden saavuttaessa yrityksen etumatkan. Yrityksellä on kuitenkin hyvä syy pyrkiä säilyttämään asemansa rajoittamalla kilpailua tai muilla keinoin. Jonkinasteinen markkinavoima on positiivista, koska se antaa syyn kilpailla. Mikäli tutkimukseen sijoitettuja varoja ei saisi takaisin uusista tuotteista saatavina ylivoittoina, ei tutkimus lainkaan kannattaisi. Kartellin kautta syntyvää markkinavoimaa pidetään yleensä haitallisena, koska kartelliyritykset eivät välttämättä pyri toimintansa tehostamiseen (vrt. yrityskaupat), vaan yksinomaan kartellin kautta syntyvän markkinavoiman hyödyntämiseen. Periaatteessa kartellinkin haitallisuus riippuu sitä kautta syntyvän markkinavoiman määrästä. Markkinavoimaa arvioidaan yleensä markkinaosuuden ja muiden taloudellisten indikaattorien avulla. Markkinaosuus on tärkein ja helpoin kriteeri (jos sivuutetaan relevanttien markkinoiden ongelma). Muita tekijöitä voi olla yrityksen taloudellinen asema (erityisesti likvidien varojen määrä). Mitään tarkkoja rajoja siitä, milloin yrityksellä olisi markkinavoimaa tai mikä määrä tätä voimaa on vahingollista ei ole.

11 Mitä kilpailu on? Yleensä liki 70 tai 80 % markkinaosuus osoittaa markkinavoimaa, mutta jopa alle 50 % osuus voi osoittaa sen olemassaolon. Mitä pienempi markkinaosuus on sitä enemmän on muita tekijöitä otettava huomioon (kuten muiden yritysten osuus markkinoista). Markkinavoiman tärkein merkitys on arvioinnissa siitä, onko yrityksellä määräävä asema jollain markkinoilla vai ei. Tällöin on kyse pysyvämmästä markkinavoimasta, koska epävarmaan, ohimenevään markkinavoimaan nojaava yritys ei todellisuudessa voi kontrolloida markkinoita. Kartellin osalta markkinavoima arviointi ei välttämättä ole tarpeellista, koska kartellit on pitkälti kielletty niiden markkinavaikutuksesta riippumatta. Vrt. de minimis sääntö (eli puuttumattomuussääntö), jonka nojalla kilpailuun vain vähän vaikuttaviin kartelleihin ei normaalisti puututa. Arviointi tehdään markkinaosuuksien perusteella. Esim. vertikaalista yhteistyötä koskevissa poikkeusasetuksissa on erilaisia markkinaosuusrajoja. Myös eri yhteistyöjärjestelyjen yhteisvaikutus otetaan huomioon (markkinoiden sulkemisvaikutus). Markkinavoimalla on kilpailun kannalta merkittäviä vaikutuksia sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suhteessa. Horisontaalisesti markkinavoimainen yritys voi pyrkiä vaikuttamaan suoraan kilpailijoiden toimintaan. Nämä joutuvat puolestaan ottamaan huomioon markkinavoimaisen yrityksen reaktiot omiin toimiinsa, vaikka vahva yritys ei edes pyrkisi aktiivisesti rajoittamaan kilpailua. Vertikaalisesti markkinavoimainen yritys voi olla ns. pakollinen kauppakumppani. Sen tuotteita on vaikea korvata toisilla ja esim. volyymialennusten takia tämä ei aina ole edes kannattavaa. Yrityksellä / yrityksillä voi olla samanaikaisesti sekä horisontaalista että vertikaalista markkinavoimaa esimerkiksi vertikaalisen integraation tai verkostoyhteistyön kautta. Tällöin markkinoille pääsy voi olla entistäkin vaikeampaa. Kilpailuoikeuden avulla pyritään sekä horisontaalisen että vertikaalisen markkinavoiman kontrolloimiseen.

12 Mitä kilpailu tekee? Tämä kysymys pitää esittää, jos haluamme luoda hyödyllisen kilpailu- tai talouspolitiikan. Mikään politiikka ei voi saada kilpailua tekemään jotain, mitä se ei pysty tekemään. Tällöin olisi mietittävä muita kilpailuun liittymättömiä politiikka vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseen. Tähän saattaa liittyä esim. verotus, mutta myös suoraa sääntelyä voidaan käyttää. Päätöstasolla yrityksiä ei pitäisi pakottaa tekemään jotain, joka ei saa kilpailua tehokkaammaksi. Mitään ei kannata tehdä, ellei lopputulos ole positiivinen yhteiskunnalle. Tämä ei sulje pois sitä, ettemmekö voi haluta kilpailua vain sen itsensä takia. Se tarkoittaa, että haluamme taloudellista kilpailua saadaksemme jotain, mitä vaihtoehdot eivät meille anna. Vaihtoehtona voimme pohtia erilaisia, kilpailuun perustumattomia talousjärjestelmiä. Tärkein vertauskohta ovat säännellyt taloudet, kuten entisessä NL:ssa. Kilpailu on myös hyvin laaja ilmiö, emmekä oikeastaan tiedä miten se toimii jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Kyse ei ole pysyvästä olotilasta, vaan eri markkinoiden mukaan ajan kuluessa muuttuvasta ilmiöstä. Silti kilpailu on paras käytössä olevista vaihtoehdoista. Voimme myös painottaa kilpailun merkitystä demokraattiselle yhteiskunnalle. Kilpailuhan lopulta tarkoittaa sitä, ettei kenelläkään ole absoluuttista taloudellista valtaa. Toimivassakin kilpailussa markkinoilla oletetaan olevan lukuisia yrityksiä. Siinä missä monopoli voisi uhata jotain kansallisvaltiota vetäytymisellä (saadakseen vapaat kädet hinnoittelussa ym.) kilpailun kohteena olevalla yrityksellä on harvoin tätä mahdollisuutta.

13 Mitä kilpailu tekee? Kilpailussa markkinat toimivat korjaavana mekanismina lähettämällä signaaleja yrityksille siitä, mitä tuotteita ei kannata tuottaa, koska kuluttajat eivät osta sitä. Automaattisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kilpailu pakottaa toimiessaan tehokkaimpaan ratkaisuun. Kilpailun alainen yritys ei voi jäädä lepäämään laakereillaan tai periä ekstraa, koska sen on seurattava mitä kilpailijat tekevät. Signaalina toimii tuotteen hinta ja yrityksen kannalta tuotteesta saatava kate. Jos kuluttajat eivät ole kiinnostuneet tuotteesta tai kilpailua on muutoin liikaa (eli joka tapauksessa kyse on tavallaan ylituotannosta ), tuotteesta ei haluta maksaa yrityksen toivomia summia. Tällöin kate laskee ja muuttuu lopulta negatiiviseksi. Tässä tilanteessa yrityksen on luonnollisesti harkittava, jatketaanko tuotantoa vai ei. Kilpailu ei ideaalista joka merkityksessä, koska automaattisena prosessina sillä ei ole omaa tajuntaa tai sisäänrakennettua kontrollia. Jos ihmiset esim. vähät välittäisivät ympäristöstä, niin kilpailujärjestelmässä se jäisi huomioon ottamatta. Muutkin, osittain moraaliset kysymykset voivat olla ongelmallisia (esim. savukkeiden tai viinan mainontaa valvotaan, jotta ihmisiä ei houkuteltaisi polttamaan tai juomaan liikaa oman terveytensä kannalta. Yhteiskuntahan joutuu maksamaan terveydenhoidosta). Myöskään sotateknologian markkinoilla ei kilpailu välttämättä anna parhaita vastauksia. Tämä johtuu siitä, että ostajapuoli on hallitusten kontrolloima ja kysyntä on siten irrallaan markkinavoimista. Automaation oletetaan ulottuvan kaikkialle aina raaka-aineista lopputuotteisiin mukaan lukien työvoiman hinta. Todellisuudessa osaa näitä kustannuksia ja hintoja säännellään. Sääntely voi olla vaarallinen ase, koska se voi vääristää joidenkin panosten kysyntää (tältä osin on keskusteltu työvoimasta - esim. työvoima vastaan koneet tai robotit). Kilpailuvoimaa voidaan joutua antamaan esim. työntekijäjärjestöille, koska kilpailu ei välitä heikoista tai sosiaalisista seikoista. Palkkakilpailun, verokilpailun ja ylipäätään kilpailukyvyn merkitys kolmikantaan?

14 Kilpailua koskevat talousteoriat 1. Klassinen malli 1.1 Yleistä Adam Smith'n kirjan "The Wealth of Nations" julkaisemisen jälkeen 1776 virta kääntyi merkantilismiä ja muita enemmän tai vähemmän valtion kontrolloimia talousmalleja vastaan. Smith n tärkein idea modernin taloustieteen kannalta oli mielestäni se tosiasia, että hän nosti esille kilpailun parempana mallina talouden järjestämiseen. Hän nosti esille käsitteen luonnollinen hinta, mikä on kysynnän ja tarjonnan tulos markkinoilla. Hänen malliaan ei voida seurata, koska osa ideoista ei olisi hyväksyttäviä. Smith esim. ajatteli, että työvoima on vain yksi panos muiden rinnalla ja sellaisena täysin kysynnän ja tarjonnan lakien alainen ilman mitään sosiaalisia tavoitteita. Hän totesi, että kysynnän ollessa heikkoa työläiset saavat vähemmän lapsia ja osa heistä kuolee nälkään. Toisaalta kysynnän kasvaessa palkat nousevat ja suuremmat perheet ovat mahdollisia. Lopputuloksena on työvoiman tasapaino, kun uudet työntekijät tulevat markkinoille (työläisiä saattaa tulla liikaakin markkinoille ja kierre alkaa alusta). Tämä esimerkki Smith n ajatuksista työvoiman suhteen on osa laajempaa luonnollisen hinnan ja kysynnän / tarjonnan teoriaa. Aina kun kysyntä ylittää tarjonnan hinnat nousevat ja sitten uutta tarjontaa tulee markkinoille (nämä ovat nk. marginaalisia tuottajia, joiden kulut ovat niin suuret, ettei tuotanto kannattaisi hintojen ollessa alhaisempia). Tarjonnan lisääntyessä kysynnän tasolla hinta vakiintuu. Hinnat saattavat myös laskea, jos liian monia uusia yrityksiä tulee markkinoille. On syytä huomata, ettei kyse aina ole uusista yrityksistä, vaan markkinoille voi tulla myös jo markkinoilla olevien yritysten rakentamaa lisäkapasiteettiä tai käytöstä poistettua kapasiteettiä otetaan käyttöön. Smith nosti esille myös idean kilpailunrajoituksista painottaen sekä valtion roolia (eli lähinnä deregulaation tarvetta) että yritysten (kuuluisan sanonnan mukaisesti: Saman alan yrittäjät tapaavat harvoin toisiaan, edes juhliakseen tai viihtyäkseen, ilman että keskustelu kääntyy salaliitoksi kuluttajia vastaan tai joksikin pyrkimykseksi nostaa hintoja. ).

15 Kilpailua koskevat talousteoriat Teoriaa voitaisiin nykyään kuvata ultra-liberaaliksi. Silti ajatus siitä, että markkinoiden tulisi toimia autonomisesti hinnan ollessa koordinaattori on edelleen taloustieteen peruskiviä. Klassinen mallihan oli reaktio tilanteeseen, jossa valtio oli pyrkinyt kontrolloimaan talouden toimintaa merkantilistisin keinoin. Sekä Smith että esim. suomalainen Anders Chydenius reagoivat juuri tähän. Jos markkinat eivät toimi autonomisesti, jonkun on päätettävä sekä hinnasta että tuotettavista määristä. Klassiset taloustieteilijät käyttivät Smith n ajatuksia lähtökohtana kehittääkseen täydellistä kilpailua koskevan mallin ja teorian siitä, miten markkinoiden (ja siten myös yhteiskunnan) tulisi toimia. Teoriat eivät olekaan yksinomaan taloustieteellisiä, vaan niillä on selkeästi pyritty vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan laajemmin. Esim. Chydenius korosti julkisuutta ja avoimuutta osana omaa liberalistista ajatteluaan. Painopiste saattaakin olla enemmän deregulaatiossa ja vaikkapa ihmisoikeuksissa kuin nykyisen kaltaisessa ekonometriaan nojaavassa taloustieteessä. 1.2 Tehokkuus ja klassinen malli Eräs klassisen ajattelun lopputulos on Pareto-tehokkuusmalli. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa vaihdanta ei enää olisi hyödyllistä kenellekään. Kukaan ei saavuttaisi parempaa asemaa ilman, että joku toinen joutuisi huonompaan asemaan. Kyse ei ole välttämättä pisteestä, vaan useista, koska meille voi olla merkityksetöntä saammeko sata yksikköä tuotetta A ja 50 tuotetta B vai päinvastoin. Tältä kannalta ei tule tehdä mitään, joka johtaisi Pareto-tehottomuuteen. Jaettaessa hyvinvointia ei siten pitäisi päätyä tilanteeseen, jossa jonkun asema heikentyy ilman vastaavaa parannusta jonkun toisen asemassa. Chigacon koulukunta painottaa tehokkuuden merkitystä ja sen voidaan tältä kannalta katsoa seuraavan klassista mallia.

16 Kilpailua koskevat talousteoriat Käytännössä on hankalaa / mahdotonta arvioida toimivatko markkinat tietyssä tilanteessa tehokkaasti vai eivät. Tehokas toimintakaan ei kenties tuota kaikille tasapuolisesti hyvää, jolloin on päätettävä, miten tuotto tasataan. Vaarana on se, että osa tehokkuuden kannalta hyödyllisistä toimista jää toteuttamatta, jos vaatimus kuluttajien hyötymisestä viedään liian pitkälle. Käytännössä onkin toiminnan tehostumista pidetty riittävänä, jos voidaan ainakin olettaa hyödyn välittyvän kuluttajillekin. Esim. kilpailukykyä korostettaessa tehokkuuden merkitys kasvaa. Pareto-tehokkuudella ja muilla tehokkuusmalleilla on kuitenkin vakavia puutteita. Lähtökohtana on oltava kaksi vertailukelpoista asiaa (yleensä muut asiat pelkistetään rahaksi tms.), koska suurempi määrä asioita voi olla hankala tai jopa mahdoton mallintaa. Pareto-malli toimii varsin hyvin kilpailuoikeudessa ja puhtaasti taloudellisissa yhteyksissä, koska tarkastelu voidaan rajata relevantteihin markkinoihin. Jos päädymme vertaamaan tehokkuutta vain kahden vaihtoehdon välillä, saamme vähintään karkean arvion tehokkuudesta. Mutta emme kohtuudesta! Teoriassa tiedämme missä tehokkuus-raja on. Entäpä, jos arvioimme sen väärin? Voimme pitää jotain menettelyä joko Pareto-tehokkaana tai tehottomana aivan sen mukaan mihin asetamme rajan. Voimme päätyä esim. hyväksymään tehottoman menettelytavan tai tuomitsemaan tehokkaan. 1.3 Markkinamuodot klassisen mallin kannalta Klassinen malli oli rakennettu kahden ääripään varaan: monopolin ja täydellisen kilpailun.

17 Kilpailua koskevat talousteoriat Taustalla on merkantilismi ja siihen liittyen valtion ja kauppakomppanioiden monopolit. Monopolien ongelmat piti tavallaan tuoda selkeästi esille Monopoli Monopoli on hinnan ja määrän asettaja. Yritys päättää, miten paljon se valmistaa ja millä hinnalla se myy. Monopolille ja muille markkinavoimaisille yrityksille tämä tilanne tarkoittaa, että ne voivat kontrolloida markkinoita eikä päinvastoin. Kaiken kaikkiaan asiakkaiden tyydytys ei ole ratkaisevin kysymys monopolille. Markkinataloudessa markkinoiden pitäisi kontrolloida yritysten toimintaa. Ei ole mitenkään varmaa, että monopoli todella käyttäytyy kuluttajien toiveiden vastaisesti. Kaukaisempikin kilpailu saattaa johtaa tuloksen heikkenemiseen, jos monopoli ei valmista vähintään kelvollista tuotetta tai palvelua. Pitemmän ajan kuluessa asiakkaat siirtyvät muutoin toisiin tuotteisiin. Monopoli ei välttämättä tuota em. tavoin. Teoreettisesti se voi ansaita vielä enemmän, jos se voi diskriminoida. Diskriminointi tarkoittaa näissä tilanteissa kykyä tietää, mitä jokainen asiakas (tai realistisemmin asiakasryhmä) olisi valmis maksamaan tuotteesta. Tilanteen arviointi ei ole helppoa, koska periaatteessa kaikki ovat onnellisia! Ne, jotka ovat halukkaita maksamaan enemmän tekevät niin, mutta myös ne, jotka eivät maksaisi monopolihintaa saavat tuotteen. Täydellisesti diskriminoiva monopoli tuottaisi siten saman määrän kuin täydellinen kilpailu, koska jokainen lisätuote tuottaa nettovoittoa jopa halvimmista kappaleista. Tämä voi luonnollisesti toimia ainoastaan silloin, kun arbitraatio ei ole mahdollista (eli halvalla ostaneet eivät voi myydä kalliilla ostaneille). Tilanne on ongelmallinen, koska se merkitsee varojen siirtoa kuluttajilta monopolille eikä tätä voida aina hyväksyä. Monopoli kerää yleensäkin itselleen myös sen hyödyn, mikä normaalisti jäisi kuluttajien voitoksi.

18 Kilpailua koskevat talousteoriat Tilannetta voidaan korjata verotuksella tai luonnollisen monopolin osalta valtion omistuksellakin. Monopoli voi tuottaa muun määrän kuin teoreettisesti parhaan vain sen takia, ettei kukaan tiedä mikä olisi tämä määrä! Monopoli voi olla negatiivinen ilmiö toisestakin syystä: Se voi haitata tutkimusta ja tuotekehitystä. Jos monopoli tuottaa riittävästi voittoa, ei sillä ole varsinaista syytä käyttää varojaan tutkimukseen. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, koska pienikin riski uusien yritysten tulosta markkinoille (eli potentiaalinen kilpailu) voi pakottaa monopolin valitsemaan joko suuremmat voitot nyt ja markkinavoiman eroosion tai pienemmät voitot nyt, mutta pitempi aikaisen valta-aseman markkinoilla. Monopolilla on kuitenkin muita parempi syy pyrkiä kontrolloimaan kehitystäkin, koska se voi tälläkin tavoin maksimoida voittonsa. Jos monopoliasema kestää pitkään, se voi johtaa tehottomuuteen, kun mitään syytä kehittää yhtiötä mahdollisimman tehokkaaksi ei ole. Edes monopolin organisaation kehittämiseen ei ole syytä. Tämä voi johtaa suuriin, kömpelöihin yrityksiin, koska työntekijöiden irtisanominen ei ole mukavaa ja suuri työntekijämäärä voi olla osoitus pomon vahvasta asemasta. Jos kaikki johtajat toimivat samalla tavoin, voi lopputuloksena olla erittäin tehoton organisaatio. Irtisanomiskulttuurin muututtua en usko monopolienkaan kavahtavan irtisanomisia pitääkseen organisaation kevyenä. Yleisesti ottaen voidaan todeta vahvempien ja turvatumpien monopolien olevan vaarallisempia kuin heikkojen. Varsinaisesti kyse ei edes ole monopolista, jos vaikutusvalta markkinoilla on ajallisesti sangen rajattu.

19 Kilpailua koskevat talousteoriat Lyhytaikainenkin monopoli voi johtaa kysymykseen siitä, pitäisikö sen toimintaan puuttua esim. monopolivoittojen takia. Usein puolustuskyvytön monopoli on vain osoitus markkinoiden syklisestä toiminnasta ja asia pitäisi jättää sikseen. Toinen monopolin negatiivinen vaikutustapa on tuotannon muutosten kautta. Kuluttajien maksaessa enemmän monopolituotteesta ei heille jää yhtä paljon rahaa käytettäväksi muihin tuotteisiin. Muiden tuotteiden kysyntä on vähäisempää kuin sen ideaalisti pitäisi olla ja myös niiden hinta on korkeampi. Vaikutukset eivät lopu pelkästään siihen, että ihmiset saavat liian vähän erilaisia tuotteita, vaan vaikutus jatkuu tuotantotekijöiden allokointiin asti. Esimerkiksi riittävän korkea monopolihinta voi johtaa korvaavan tuotteen valmistamiseen (tällainen tuote on ainakin joidenkin ostajien mielestä käytettävissä samaan tarkoitukseen kuin monopolituote), vaikka tällaista tuotetta ei muuten valmistettaisi lainkaan. Tämä johtaa resurssien allokoinnin vinoutumiseen, koska olisi tehokkaampaa tuottaa enemmän halvempaa ja parempaa monopolituotetta kuin substituutteja. Edes silloin, kun substituutteja ei ole tuotanto muuttuu, koska osa varoista, jotka käytettäisiin toisiin tuotteisiin joutuvat monopolivalmistajan taskuihin. Käytännön merkityksen arviointi voi olla varsin hankalaa Täydellinen kilpailu Täydellinen kilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa tietyillä markkinoilla on niin paljon yrityksiä, ettei mikään niistä voi vaikuttaa markkinoihin muuttamalla tuotantoaan tai hintojaan. Ne ovat siten hinnan ottajia. Tosielämässä osakemarkkinat tai Chicagon vehnäpörssi on lähellä tätä ideaalia, mutta sitä ei todellisuudessa ole. Täydellistä kilpailua on kritisoitu liiasta stabiiliudesta. Jos voit ainoastaan saada tietyn hinnan tuotteistasi ja et voi tälle seikalle yhtään mitään - mistä oikein kilpailet? Korkeampi hinta veisi mukanaan kaikki ostajat ja alhaisempi on idioottimainen vaihtoehto, koska yritys myy jo nykytilanteessa kaiken minkä voi valmistaa. Hinnan laskua seuraisivat heti kaikki, joten todellisia taloudellisia voittoja ei voi saavuttaa.

20 Kilpailua koskevat talousteoriat Täydellinen kilpailu vaatii mallina seuraavia seikkoja: 1) monia myyjiä ja ostajia Näiden on oltava samansuuruisia eli varsin pieniä suhteessa markkinoihin. Kukaan ei voi vaikuttaa markkinoihin, koska oma osuus on niin pieni. 2) homogenisen tuotteen Tuotteet ovat samanlaisia eikä omalaatuisella tuotteella voi erottua. 3) täydellistä informaatiota Jokainen tietää heti mitä tapahtuu. 4) kustannuksettoman markkinoille pääsyn ja poistumisen Markkinoiden muuttuessa ulkopuolisista syistä uudet firmat voivat päästä markkinoille tai vanhat lähteä saman tien ja kustannuksitta. Tätä mallia voitaisiin tarkentaa vieläkin yksityiskohtaisemmilla edellytyksillä. Täydellinen kilpailu ei käytännössä voi toimia, koska yritykset tarjoavat ja me kuluttajina haluamme ostaa: Erilaisia uusia ja omasta mielestämme muita parempia tuotteita. Brändi-tuotteita oletetun laadun tai pelkästään maineen takia. Täydellinen kilpailu edellyttäisi homo economicusta, joka hakee vain taloudellisesti edullisinta. Tämän talousihmisen myös oletetaan olevan perillä kaikesta. Täydellinen kilpailu ei selitä kovin hyvin, miten markkinat kehittyvät aikaa myöten. Jos täydellisesti kilpailtu piste saavutetaan, se tarvitsisi ulkopuolisen tönäyksen kohti seuraavaa tasapainoa. Mallia voi dynamisoida pitämällä tasapainotilaa saavuttamattomana, muuttuvana pisteenä.

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Pystysuuntainen ohjaus

Pystysuuntainen ohjaus Pystysuuntainen ohjaus Satu Vapaakallio satu.vapaakallio@hut.fi 19.2.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisällys Luku 4.1 Pystysuuntainen perusviitekehys Peruskäsitteitä Yleisimmät pystysuuntaiset

Lisätiedot

Lyhyen aikavälin hintakilpailu 2/2

Lyhyen aikavälin hintakilpailu 2/2 Lyhyen aikavälin hintakilpailu 2/2 Ilkka Männistö Esitelmä 10 - Ilkka Männistö Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Kilpailun aste Markkinahinta ei kerro mitään kilpailun asteesta jos kustannusrakennetta

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti Päätös 1 (8) 1. Asia 1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lähetysoikeuksien yhteismyyntijärjestely. 2. Osapuolet 2. Jääkiekon SM-liiga Oy 3. Toimenpidepyynnön tekijä: UrhoTV Oy 3. Ratkaisu 4. Asia poistetaan käsittelystä.

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari 2.3.2011 Lähteet: Clemen, R. T., & Smith, J. E. (2009). On the Choice of Baselines

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011 1012/2011 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta Annettu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin 2010

Muutokset pelisääntöihin 2010 Muutokset pelisääntöihin 2010 Yhteenveto selittämään uutta IHFn sääntökirjaa Lukuisten muotoseikkojen muutosten lisäksi IHFn sääntökirjan uusi versio tarjoaa selkeyttäviä selityksiä tukemaan johdonmukaista

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

Hintatason viranomaisvalvonta

Hintatason viranomaisvalvonta Hintatason viranomaisvalvonta Esimerkkeinä jäljempänä viestintämarkkinat ja energiamarkkinat Sääntely perustuu EY-direktiiveihin Luonteeltaan väliaikaista, kunnes saavutetaan toimiva kilpailu Luonnollisen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista,

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista, TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) NÄKEMYKSIÄ PÄÄSTÖKAUPPALAISTA Yleiset lähtökohdat Toiminnan lähtökohdaksi on perusteltua ottaa maailmanlaajuinen tarve vähentää merkittävästi ilmaston lämpenemistä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot