Kilpailuoikeus ja Taloustiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuoikeus ja Taloustiede"

Transkriptio

1 Kilpailuoikeus ja Taloustiede OTT Pertti Virtanen Markkinaoikeustuomari Markkinaoikeus S-posti:

2 Ajankohtaista kilpailusta Vahingonkorvaus: Asfaltti-kartelli Käräjäoikeuden päätökset on saatu. Jatkunee HO:ssa. Ostopuu-kartelli Päätöksiä vielä odotetaan. Pilotti-tapaukset: Vanhentuneet! Kysymyksiä: Miten osoitetaan onko kilpailunrajoituslakia (nyk. kilpailulakia) rikottu? Komission ehdotus direktiiviksi ei ole edes tarpeen, jos jo todettu virallismenettelyssä. Vahingonarviointi sopimuskohtaisesti vai pelkästään kartellin vahingollisuusprosentin pohjalta? Asfalttikartelli: Arvioitiin taloustieteellinen näyttö ja muu näyttö. Näyttö tyypillisesti ristiriitaista. KäO katsoi kartellin jo sinänsä johtavan ylihinnoitteluun:» Kartellikäsitteeseen sisäänrakennettu oletus on, että se tuottaa yrityksille sellaista hyötyä, mitä ne eivät terveessä kilpailutilanteessa saavuttaisi. Prosenttiperiaate hyväksyttiin! Vastapuoli pyrki selittämään hintojen muutoksia muilla tekijöillä. Kartellihinta seurasikin bitumin hintakehitystä.» Eikös se järkevässä kartellissa seuraisi tätä hintakehitystä? Ei selvää kartellipiikkiä piikki meni bitumin hintapiikin piikkiin. Ketkä kaikki voivat vaatia korvausta? Puukartellissa on esitetty vaatimus metsämaan arvon alentumisesta. Valtion rooli: Jos jossain ominaisuudessa osallistunut, putoaako pohja pois korvausvaateilta? Oppi valtiosta yhtenä kokonaisuutena.

3 Ajankohtaista kilpailusta Asfalttikartelli oli tyypillinen tarjouskartelli, jossa myyjien voidaan olettaa vähentävän tuotantoa ja myyvän kalliimmalla. Ostopuu on ostokartelli, joten: Oletettavasti ostettu halvemmalla ja siten: Ostettu vähemmän. Korkeampi hinta olisiko tuotu enemmän puuta? Kilpailulain uudistus, jossa määräävä markkina-asema on tietyn markkinaosuuden saavuttaneilla päivittäistavarakaupan ketjuilla. Kilpailulain 4a. Oliko todella tarpeen? Kyse on alakohtaisesta sääntelystä haluammeko tällaista? Vaarana laaja toimialakohtainen sääntely, joka ei ole markkinatalouden ajatuksen mukaista. Uudistus on hyväksytty ja se kohdistuu vain ketjuihin. Merkitys??? Bonusjärjestelmä? Hyllymaksut? Ostokäytännöt? Voitaisiinko käyttää Saksan mallia eli välttämättömän kauppakumppanin sääntelyä? Julkisyhteisön kilpailua vääristävään toimintaan voidaan puuttua uuden kilpailulain 4a luvun perusteella. Valio-tapaus saalistushinnoittelu Markkinamääritys? Viestinnän merkitys?

4 Mitä kilpailu on? 1. Mitä kilpailu on? Kilpailu on jokapäiväinen ilmiö ja jo sanana tarkoittaa monia eri asioita. Lähtökohtaisesti kyse on yritysten reaktioista toistensa toimintaan ja siten markkinoiden asettamiin reunaehtoihin. Esimerkiksi täydellisen kilpailun mallissa markkinat määräävät kaiken mitä voidaan tehdä. Eräs taloustieteen haara on peliteoria, joka tutkii kysymyksiä siitä, miten pelaajat reagoivat eri tilanteissa. Myös muut teoriat pyrkivät selvittämään, miten yritys A toimisi tietyssä markkinatilanteessa, kun tunnemme markkinoiden rakenteen, tarjolla olevat toimintavaihtoehdot sekä minkälaista tulosta voidaan tältä pohjalta odottaa (nk. SCP-malli). Kilpailua on hankala luokitella tarkasti - ainakin, jos haluaa luoda yhden yhteneväisen käsitteen koko prosessia varten. Oikeudellisissa ratkaisuissa määrittely ei yleensä ole edes tarpeen. Kilpailun turvaaminen on kuitenkin yhteiskunnallinen päämäärä, joten jonkinlainen yhteinen näkökulma tästä tavoitteesta pitäisi olla. Taloudellisen kilpailun tapahtumakenttä ovat erilaiset markkinat. Tämän takia kilpailuoikeudessakin puhutaan yleensä merkityksellisistä eli relevanteista markkinoista. Kilpailu on tilanteesta riippuen erilaista, joten joudutaan yleensä hyväksymään se, ettei erilaisia markkinoita voida verrata toisiinsa. Kilpailuoikeudessa tyydytään torjumaan kilpailunrajoituksia. Kilpailupolitiikassa pyritään mm. deregulaation avulla luomaan enemmän tilaa kilpailulle. Esimerkiksi oligopolitilanteessa suuryritykset tietävät, miten muut reagoisivat, jos ne alkaisivat kilpailla hinnalla. Jos lopputuloksena on pienemmät voitot, miksi kilpailla? Lopputulos voi olla hiljainen elämä eikä varsinainen kilpailu.

5 Mitä kilpailu on? Tavanomaisin termi on toimiva ja tehokas kilpailu. Tämä on modernimpi tapa käsitellä kilpailua prosessina eikä niinkään pysähtyneenä valokuvana tietystä markkinatilanteesta. Kilpailu prosessina johtaa mahdollisimman alhaisiin hintoihin ja laatu / tuotettu määrä ovat niin hyviä ja tehokkaita kuin mahdollista. Toimivaa ja tehokasta kilpailua pidetään parhaana vaihtoehtona. Ne eivät ole absoluuttisia pisteitä, jotka voitaisiin saavuttaa. Pikemminkin kyse on tarkasteltavan markkinan mittatikusta. 2. Markkinat ja markkinatalous Kilpailu ei toimi tyhjiössä. Jotta voisimme tutkia tai laatia sääntöjä kilpailusta / kilpailunrajoituksista on katse kohdistettava johonkin markkinaan. Yleisemmällä tasolla tärkein kysymys on minkälainen taloudellinen toiminta / järjestelmä on paras. Markkinatalouden sijaan voisimme käyttää tiukkaan johdettua taloutta. Kumpaakaan ei ole olemassa puhtaimmassa muodossaan. Ainoastaan ja 1900-luvun alun kapitalismi oli lähellä puhdasta markkinataloutta. Neuvostoliitto ei ollut koskaan puhtaasti johdettu (kommunistinen) talous, koska hekin tarvitsivat jonkinlaista kilpailua tai kilpailun kaltaista olotilaa sekä markkinoita. Markkinat on jokin tila, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Se ei välttämättä ole fyysinen paikka (voi toki olla esim. pörssi tai kauppakeskus). Jos joku tuottaa tuotetta, jota kukaan ei halua, ei tällaiselle tuotteelle ole lainkaan markkinoita. Markkinoita voitaisiin tarkastella yhtenä kokonaisuutenakin, koska loppujen lopuksi kaikki tuotteet kilpailevat kuluttajien rahoista (jopa tuotantokoneita käytetään kulutustuotteiden / -palvelujen tai valmistamiseen, joten kyse on kulutustuotteista ). Yleensä markkinoita tarkastellaan tiettyjen tuotteiden markkinoina tietyllä alueella. Relevantit markkinat muodostuvat siten niistä tuotteista, jotka kilpailevat toisten vastaavien kanssa samalla alueella. Näiden tuotteiden täytyy olla kuluttajan kannalta vaihtokelpoisia (ja siten kyse on samasta areenasta

6 Mitä kilpailu on? Kysyntä ja tarjonta toimivat näkymättömänä kätenä. Jos tarjontaa on enemmän kuin tarpeen osa tuotteista jää myymättä. Jotta ne saataisiin kaupaksi, on hinnan laskettava. Uudet ostajat ovat sitten halukkaita ostamaan tuotteen ja lopulta kaikki myydään. Samaan aikaan tuotantomääriä voidaan vähentää.lopputuloksena on markkinahinta tälle tuotteelle. Sama menetelmä toimii, jos tuotantoa on liian vähän. Kun kaikki eivät saa haluamaansa tuotetta, he ovat valmiit maksamaan siitä lisähintaa. Tämä nostaa hintatasoa ja samalla antaa signaalin valmistaa enemmän. Ja taas päädytään markkinahintaan. Näkymätön käsi toimii myös kansantalouden tasolla. Jos kysyntä on joillain markkinoilla suurempi kuin tarjonta, tuotantoa kannattaa lisätä. Tämä vaatii resursseja, jotka siirretään toisilta markkinoilta, joilla valmistaminen ei ole yhtä kannattavaa. Näkymätön käsi vaatii kilpailua, jotta se voisi toimia. Jos yritys voi kontrolloida markkinoita (eli tuotantoa ja hintoja), silloin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa luonnollisella tasolla. Epätäydellisilläkin markkinoilla kysyntä ja tarjonta toimivat hinnan määrittäjinä. Tärkein ero kilpailuun on se, että hintoja kontrolloivat ainakin osittain yritykset eivätkä markkinat. Mikäli kilpailu ei ole lainkaan mahdollista (tuotteelle ei ole lainkaan substituutteja), näkymätön käsikään ei toimi. Näissä - varsin harvoissa tilanteissa -joudutaan miettimään joko sääntelyä tai jotain muuta kilpailuttamiskeinoa kuin markkinoiden omaa kontrollia. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä ei lähtökohtana voi olla yrittäjien vapaa kilpailu samoista linjoista ja kilpailun ylläpitämiseksi onkin ryhdytty kilpailuttamiseen eli tarjouskilpailujen avulla hakemaan halvinta tai kokonaistaloudellisesti edullisinta liikenteen harjoittajaa. Näissä tapauksissa kilpailun näkymätön käsi on se uhka, jonka mahdollinen parempi tarjous muodostaisi seuraavassa tarjouskilpailussa. Kun varsinaisten asiakkaiden mielipidettä ei kysytä, ei suoranaisesta kilpailusta voi puhua. Myös sähkönsiirron osalta on nykytekniikalla tyydyttävä sääntelemään hintatasoa, koska kilpailu ei ole järkevää (ei kannata rakentaa rinnakkaisia verkkoja).

7 Mitä kilpailu on? Kysyntä ja tarjonta toimivat myös uusien tuotteiden ja keksintöjen osalta. Jos uusi tuote menestyy, muut pyrkivät kopioimaan sen ja tarjonta lisääntyy lopulta ja hinnat & voitot laskevat. Järjestelmä ei ole täydellinen. Hyvä tuote voi jäädä huomiotta ja sitä ei osteta. Markkinatalous on taloustieteellinen malli, jossa talouden toimintaa kokonaisuudessaan kontrolloivat eri markkinat. Nämä vaikuttavat toisiinsa ja kysynnän vaihtelu johtaa tarjonnan muutoksiin hintojen noustessa tai laskiessa. Resurssit hyödynnetään tuottavimmalla tavalla. Markkinatalouden kaunein piirre on sen automaattisuus. Ketään ei tarvita päättämään hinnoista ja tuotantomääristä. Myös markkinataloudet ovat jossain määrin säädeltyjä. Keinoja ovat: Verotus ja tulonsiirrot (eli siirretään varoja jostain sektorista toiselle tai yrityksiltä kuluttajille); Päättäminen mitä tuotteita saa yleensä markkinoida (tuoteturvallisuuslainsäädäntö, ympäristölainsäädäntö ym.); Päättäminen mitä prosesseja saadaan käyttää (ympäristölainsäädäntö); ja myös Säännellään yritysten käyttäytymismalleja markkinoilla (kilpailulainsäädäntö laajassa mielessä). Nämä säännöt eivät välttämättä ole kilpailun periaatteen vastaisia, jos säännöt ovat samanlaisia kaikille. Nykyään suurin osa kilpailuviranomaisista ja yrityksistä painottaa tasaisen pelikentän tarvetta. Tämä tarve voidaan tulkita laajemminkin kuin pelkästään kilpailuoikeudellisena kysymyksenä. Tasainen pelikenttä ei saa tarkoittaa kenenkään suosimista - vaan ainoastaan mahdollisimman tasapuolisten mahdollisuuksien luomista kaikille. Tämä ei sinänsä estä antamasta sääntöjä, joilla pk-yritykset saavat muita laajempia oikeuksia yhteistyöhön tai tukea. Tältä osin on kuitenkin oltava varovainen, koska tasoituksesta voi tulla valtion apujärjestelmä ja aiheuttaa haittaa markkinoiden toiminnalle.

8 Mitä kilpailu on? Markkinataloudessa pelaajien oletetaan pärjäävän ja menestyvän itsenäisesti eikä valtionapujen ym. avulla. Esim. T&K yhteistyötä pk-yritysten kesken pidetään positiivisena talouden kannalta, koska nämä yritykset voivat synnyttää kilpailupainetta markkinoilla. Onko näin? Esimerkki telakkatuet: Käytännössä tuki on veronmaksajien rahojen siirtoa varustamoille. Toisaalta tuki voi auttaa uudemman laivakannan saamista käyttöön ja murto-osa palautunee kuluttajille halvempina kuljetushintoina. Yleisesti tukien ja muun suosimisen katsotaan aiheuttavan enemmän negatiivisia kuin positiivisia seurauksia. 3. Markkinamuodot Markkinoita tarkastellaan sen perusteella mitä toimijoita niillä on. Lähtökohta voi olla horisontaalinen (samat markkinat) tai vertikaalinen (eri markkinoiden tasot). Tarkastelun kohteena on tällöin kilpailun eri vaikutukset - suora vaikutus kilpailijoihin ja välillisempi vaikutus asiakkaiden tai raaka-aineen / puolivalmistajien toimittajien kautta. Käytännössä kilpailu voi toimia useilla tasoilla samanaikaisesti, kun esimerkiksi merkittävä tuottaja kilpailee markkinaosuuksista saman toimialan yritysten kanssa, mutta samalla pyrkii estämään merkittäviä ostajayrityksiä ottamasta itselleen sen toimintoja (esim. siirtymästä markkinoimaan tuotteita omilla eikä valmistajan tuotemerkeillä). Markkinamuodot on vain tarkastelumalli, jonka avulla hahmotetaan kilpailuvaikutuksia. Lähinnä se on apuväline markkinavoiman ja mahdollisten kilpailunrajoitusten arviointiin. Markkinamuodot jaotellaan yleensä markkinoilla toimivien yritysten lukumäärän perusteella: Monopolissa / monopsonissa on vain yksi yritys yksillä markkinoilla Oligopolissa / oligopsonissa muutamia Täydellisessä kilpailussa lukuisia.

9 Mitä kilpailu on? Markkinamuotojen merkitys on tässä tarkastelussa toimia apuvälineenä arvioitaessa miten markkinat voisivat käyttäytyä. Mikään itsestään selvyys ei kuitenkaan ole, että monopoli käyttäytyisi aina kuin monopoli tai oligopolin jäsenten käytös aina noudattaisi tiettyä kaavaa. Markkinamuodoista haetaankin taloustieteessä niitä säännönmukaisuuksia, jotka osoittaisivat, miten yritykset todennäköisimmin toimivat. Uusissa nk. verkostotalouden markkinamuodoissa kyse on usein eri markkinatasoilla toimivista yrityksistä. Lisäksi verkostotalouteen voi liittyä immateriaalioikeuksia, liikesalaisuuksia tms., jotka voivat luoda jollekin verkoston yrityksistä hallitsevan aseman ainakin verkon sisällä. Varsinkin markkinavoimainen verkko voi sulkea muita yrityksiä pois markkinoilta, jolloin syntyy oligopoli- tai monopolitilanteita useilla markkinatasoilla. 4. Markkinavoima Markkinat koostuvat lähinnä pk-yritys kokoisista yrityksistä. Niitä on noin % kaikista yrityksistä. Liikevaihdollakin mitattuna niiden osuus on yleensä % yksityisen sektorin kansantuotteesta. Näillä yrityksillä ei tyypillisesti ole markkinavoimaa, joten ne toimivat vastapainoina. Näiden yritysten kesken kilpailu on yleensä toimivaa. Toisaalta niiden yhteistyökin voi olla kilpailun toimivuuden kannalta positiivista, koska tämä antaa niille kykyä kilpailla suurempien yritysten kanssa. Kaikki yritykset eivät ole pieniä. Tämä ei välttämättä tarkoita, että niillä olisi jonkinlaista voimaa markkinoihin tai kilpailijoihinsa nähden. Mikäli markkinoille pääsy on vapaata (esim. kuka tahansa voi helposti valmistaa tuotteen ja jopa pieniä määriä voidaan valmistaa halvalla) ei edes suurimmalla yrityksellä ole todellista markkinavoimaa. Suuruus ei ole mikään kilpailunrajoitus. Jotkut tavat, joilla markkinavoima luodaan, ovat kuitenkin kiellettyjä (yrityskauppakontrolli ym.). Myös tällaisten yritysten toimintatapoihin voidaan puuttua.

10 Mitä kilpailu on? Jos markkinoilla on oligopoli eli vain harvoja samankokoisia yrityksiä, ei millään niistä välttämättä ole yksinään markkinavoimaa. Oligopoliyritykset voivat olla erikokoisia, jolloin oligopolissa voi olla muita markkinavoimaisempia yrityksiä. Oligopoliyrityksillä voi olla yhdessä markkinavoimaa ostajiin tai toimittajiin nähden. Oligopolitilanteessa yrityksillä voi olla houkutus luoda itselleen markkinavoimaa yhteistyön kautta eli ne saattavat pyrkiä luomaan kartellin. Tällöin kartellin jäsenyritykset hyödyntävät yhteistä markkinavoimaa. Yrityksen voidessa toimia itsenäisesti kilpailijoistaan ja markkinoistaan se omaa markkinavoimaa. Tämä voi olla yksinkertaisesti jonkin keksinnön tai muun paremmuuden (tehokkaampi, luovempi ym.) seuraus. Se voi olla myös kartellien tai yrityskauppojen lopputulos. Markkinavoima voi olla vain väliaikaista muiden saavuttaessa yrityksen etumatkan. Yrityksellä on kuitenkin hyvä syy pyrkiä säilyttämään asemansa rajoittamalla kilpailua tai muilla keinoin. Jonkinasteinen markkinavoima on positiivista, koska se antaa syyn kilpailla. Mikäli tutkimukseen sijoitettuja varoja ei saisi takaisin uusista tuotteista saatavina ylivoittoina, ei tutkimus lainkaan kannattaisi. Kartellin kautta syntyvää markkinavoimaa pidetään yleensä haitallisena, koska kartelliyritykset eivät välttämättä pyri toimintansa tehostamiseen (vrt. yrityskaupat), vaan yksinomaan kartellin kautta syntyvän markkinavoiman hyödyntämiseen. Periaatteessa kartellinkin haitallisuus riippuu sitä kautta syntyvän markkinavoiman määrästä. Markkinavoimaa arvioidaan yleensä markkinaosuuden ja muiden taloudellisten indikaattorien avulla. Markkinaosuus on tärkein ja helpoin kriteeri (jos sivuutetaan relevanttien markkinoiden ongelma). Muita tekijöitä voi olla yrityksen taloudellinen asema (erityisesti likvidien varojen määrä). Mitään tarkkoja rajoja siitä, milloin yrityksellä olisi markkinavoimaa tai mikä määrä tätä voimaa on vahingollista ei ole.

11 Mitä kilpailu on? Yleensä liki 70 tai 80 % markkinaosuus osoittaa markkinavoimaa, mutta jopa alle 50 % osuus voi osoittaa sen olemassaolon. Mitä pienempi markkinaosuus on sitä enemmän on muita tekijöitä otettava huomioon (kuten muiden yritysten osuus markkinoista). Markkinavoiman tärkein merkitys on arvioinnissa siitä, onko yrityksellä määräävä asema jollain markkinoilla vai ei. Tällöin on kyse pysyvämmästä markkinavoimasta, koska epävarmaan, ohimenevään markkinavoimaan nojaava yritys ei todellisuudessa voi kontrolloida markkinoita. Kartellin osalta markkinavoima arviointi ei välttämättä ole tarpeellista, koska kartellit on pitkälti kielletty niiden markkinavaikutuksesta riippumatta. Vrt. de minimis sääntö (eli puuttumattomuussääntö), jonka nojalla kilpailuun vain vähän vaikuttaviin kartelleihin ei normaalisti puututa. Arviointi tehdään markkinaosuuksien perusteella. Esim. vertikaalista yhteistyötä koskevissa poikkeusasetuksissa on erilaisia markkinaosuusrajoja. Myös eri yhteistyöjärjestelyjen yhteisvaikutus otetaan huomioon (markkinoiden sulkemisvaikutus). Markkinavoimalla on kilpailun kannalta merkittäviä vaikutuksia sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suhteessa. Horisontaalisesti markkinavoimainen yritys voi pyrkiä vaikuttamaan suoraan kilpailijoiden toimintaan. Nämä joutuvat puolestaan ottamaan huomioon markkinavoimaisen yrityksen reaktiot omiin toimiinsa, vaikka vahva yritys ei edes pyrkisi aktiivisesti rajoittamaan kilpailua. Vertikaalisesti markkinavoimainen yritys voi olla ns. pakollinen kauppakumppani. Sen tuotteita on vaikea korvata toisilla ja esim. volyymialennusten takia tämä ei aina ole edes kannattavaa. Yrityksellä / yrityksillä voi olla samanaikaisesti sekä horisontaalista että vertikaalista markkinavoimaa esimerkiksi vertikaalisen integraation tai verkostoyhteistyön kautta. Tällöin markkinoille pääsy voi olla entistäkin vaikeampaa. Kilpailuoikeuden avulla pyritään sekä horisontaalisen että vertikaalisen markkinavoiman kontrolloimiseen.

12 Mitä kilpailu tekee? Tämä kysymys pitää esittää, jos haluamme luoda hyödyllisen kilpailu- tai talouspolitiikan. Mikään politiikka ei voi saada kilpailua tekemään jotain, mitä se ei pysty tekemään. Tällöin olisi mietittävä muita kilpailuun liittymättömiä politiikka vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseen. Tähän saattaa liittyä esim. verotus, mutta myös suoraa sääntelyä voidaan käyttää. Päätöstasolla yrityksiä ei pitäisi pakottaa tekemään jotain, joka ei saa kilpailua tehokkaammaksi. Mitään ei kannata tehdä, ellei lopputulos ole positiivinen yhteiskunnalle. Tämä ei sulje pois sitä, ettemmekö voi haluta kilpailua vain sen itsensä takia. Se tarkoittaa, että haluamme taloudellista kilpailua saadaksemme jotain, mitä vaihtoehdot eivät meille anna. Vaihtoehtona voimme pohtia erilaisia, kilpailuun perustumattomia talousjärjestelmiä. Tärkein vertauskohta ovat säännellyt taloudet, kuten entisessä NL:ssa. Kilpailu on myös hyvin laaja ilmiö, emmekä oikeastaan tiedä miten se toimii jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Kyse ei ole pysyvästä olotilasta, vaan eri markkinoiden mukaan ajan kuluessa muuttuvasta ilmiöstä. Silti kilpailu on paras käytössä olevista vaihtoehdoista. Voimme myös painottaa kilpailun merkitystä demokraattiselle yhteiskunnalle. Kilpailuhan lopulta tarkoittaa sitä, ettei kenelläkään ole absoluuttista taloudellista valtaa. Toimivassakin kilpailussa markkinoilla oletetaan olevan lukuisia yrityksiä. Siinä missä monopoli voisi uhata jotain kansallisvaltiota vetäytymisellä (saadakseen vapaat kädet hinnoittelussa ym.) kilpailun kohteena olevalla yrityksellä on harvoin tätä mahdollisuutta.

13 Mitä kilpailu tekee? Kilpailussa markkinat toimivat korjaavana mekanismina lähettämällä signaaleja yrityksille siitä, mitä tuotteita ei kannata tuottaa, koska kuluttajat eivät osta sitä. Automaattisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kilpailu pakottaa toimiessaan tehokkaimpaan ratkaisuun. Kilpailun alainen yritys ei voi jäädä lepäämään laakereillaan tai periä ekstraa, koska sen on seurattava mitä kilpailijat tekevät. Signaalina toimii tuotteen hinta ja yrityksen kannalta tuotteesta saatava kate. Jos kuluttajat eivät ole kiinnostuneet tuotteesta tai kilpailua on muutoin liikaa (eli joka tapauksessa kyse on tavallaan ylituotannosta ), tuotteesta ei haluta maksaa yrityksen toivomia summia. Tällöin kate laskee ja muuttuu lopulta negatiiviseksi. Tässä tilanteessa yrityksen on luonnollisesti harkittava, jatketaanko tuotantoa vai ei. Kilpailu ei ideaalista joka merkityksessä, koska automaattisena prosessina sillä ei ole omaa tajuntaa tai sisäänrakennettua kontrollia. Jos ihmiset esim. vähät välittäisivät ympäristöstä, niin kilpailujärjestelmässä se jäisi huomioon ottamatta. Muutkin, osittain moraaliset kysymykset voivat olla ongelmallisia (esim. savukkeiden tai viinan mainontaa valvotaan, jotta ihmisiä ei houkuteltaisi polttamaan tai juomaan liikaa oman terveytensä kannalta. Yhteiskuntahan joutuu maksamaan terveydenhoidosta). Myöskään sotateknologian markkinoilla ei kilpailu välttämättä anna parhaita vastauksia. Tämä johtuu siitä, että ostajapuoli on hallitusten kontrolloima ja kysyntä on siten irrallaan markkinavoimista. Automaation oletetaan ulottuvan kaikkialle aina raaka-aineista lopputuotteisiin mukaan lukien työvoiman hinta. Todellisuudessa osaa näitä kustannuksia ja hintoja säännellään. Sääntely voi olla vaarallinen ase, koska se voi vääristää joidenkin panosten kysyntää (tältä osin on keskusteltu työvoimasta - esim. työvoima vastaan koneet tai robotit). Kilpailuvoimaa voidaan joutua antamaan esim. työntekijäjärjestöille, koska kilpailu ei välitä heikoista tai sosiaalisista seikoista. Palkkakilpailun, verokilpailun ja ylipäätään kilpailukyvyn merkitys kolmikantaan?

14 Kilpailua koskevat talousteoriat 1. Klassinen malli 1.1 Yleistä Adam Smith'n kirjan "The Wealth of Nations" julkaisemisen jälkeen 1776 virta kääntyi merkantilismiä ja muita enemmän tai vähemmän valtion kontrolloimia talousmalleja vastaan. Smith n tärkein idea modernin taloustieteen kannalta oli mielestäni se tosiasia, että hän nosti esille kilpailun parempana mallina talouden järjestämiseen. Hän nosti esille käsitteen luonnollinen hinta, mikä on kysynnän ja tarjonnan tulos markkinoilla. Hänen malliaan ei voida seurata, koska osa ideoista ei olisi hyväksyttäviä. Smith esim. ajatteli, että työvoima on vain yksi panos muiden rinnalla ja sellaisena täysin kysynnän ja tarjonnan lakien alainen ilman mitään sosiaalisia tavoitteita. Hän totesi, että kysynnän ollessa heikkoa työläiset saavat vähemmän lapsia ja osa heistä kuolee nälkään. Toisaalta kysynnän kasvaessa palkat nousevat ja suuremmat perheet ovat mahdollisia. Lopputuloksena on työvoiman tasapaino, kun uudet työntekijät tulevat markkinoille (työläisiä saattaa tulla liikaakin markkinoille ja kierre alkaa alusta). Tämä esimerkki Smith n ajatuksista työvoiman suhteen on osa laajempaa luonnollisen hinnan ja kysynnän / tarjonnan teoriaa. Aina kun kysyntä ylittää tarjonnan hinnat nousevat ja sitten uutta tarjontaa tulee markkinoille (nämä ovat nk. marginaalisia tuottajia, joiden kulut ovat niin suuret, ettei tuotanto kannattaisi hintojen ollessa alhaisempia). Tarjonnan lisääntyessä kysynnän tasolla hinta vakiintuu. Hinnat saattavat myös laskea, jos liian monia uusia yrityksiä tulee markkinoille. On syytä huomata, ettei kyse aina ole uusista yrityksistä, vaan markkinoille voi tulla myös jo markkinoilla olevien yritysten rakentamaa lisäkapasiteettiä tai käytöstä poistettua kapasiteettiä otetaan käyttöön. Smith nosti esille myös idean kilpailunrajoituksista painottaen sekä valtion roolia (eli lähinnä deregulaation tarvetta) että yritysten (kuuluisan sanonnan mukaisesti: Saman alan yrittäjät tapaavat harvoin toisiaan, edes juhliakseen tai viihtyäkseen, ilman että keskustelu kääntyy salaliitoksi kuluttajia vastaan tai joksikin pyrkimykseksi nostaa hintoja. ).

15 Kilpailua koskevat talousteoriat Teoriaa voitaisiin nykyään kuvata ultra-liberaaliksi. Silti ajatus siitä, että markkinoiden tulisi toimia autonomisesti hinnan ollessa koordinaattori on edelleen taloustieteen peruskiviä. Klassinen mallihan oli reaktio tilanteeseen, jossa valtio oli pyrkinyt kontrolloimaan talouden toimintaa merkantilistisin keinoin. Sekä Smith että esim. suomalainen Anders Chydenius reagoivat juuri tähän. Jos markkinat eivät toimi autonomisesti, jonkun on päätettävä sekä hinnasta että tuotettavista määristä. Klassiset taloustieteilijät käyttivät Smith n ajatuksia lähtökohtana kehittääkseen täydellistä kilpailua koskevan mallin ja teorian siitä, miten markkinoiden (ja siten myös yhteiskunnan) tulisi toimia. Teoriat eivät olekaan yksinomaan taloustieteellisiä, vaan niillä on selkeästi pyritty vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan laajemmin. Esim. Chydenius korosti julkisuutta ja avoimuutta osana omaa liberalistista ajatteluaan. Painopiste saattaakin olla enemmän deregulaatiossa ja vaikkapa ihmisoikeuksissa kuin nykyisen kaltaisessa ekonometriaan nojaavassa taloustieteessä. 1.2 Tehokkuus ja klassinen malli Eräs klassisen ajattelun lopputulos on Pareto-tehokkuusmalli. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa vaihdanta ei enää olisi hyödyllistä kenellekään. Kukaan ei saavuttaisi parempaa asemaa ilman, että joku toinen joutuisi huonompaan asemaan. Kyse ei ole välttämättä pisteestä, vaan useista, koska meille voi olla merkityksetöntä saammeko sata yksikköä tuotetta A ja 50 tuotetta B vai päinvastoin. Tältä kannalta ei tule tehdä mitään, joka johtaisi Pareto-tehottomuuteen. Jaettaessa hyvinvointia ei siten pitäisi päätyä tilanteeseen, jossa jonkun asema heikentyy ilman vastaavaa parannusta jonkun toisen asemassa. Chigacon koulukunta painottaa tehokkuuden merkitystä ja sen voidaan tältä kannalta katsoa seuraavan klassista mallia.

16 Kilpailua koskevat talousteoriat Käytännössä on hankalaa / mahdotonta arvioida toimivatko markkinat tietyssä tilanteessa tehokkaasti vai eivät. Tehokas toimintakaan ei kenties tuota kaikille tasapuolisesti hyvää, jolloin on päätettävä, miten tuotto tasataan. Vaarana on se, että osa tehokkuuden kannalta hyödyllisistä toimista jää toteuttamatta, jos vaatimus kuluttajien hyötymisestä viedään liian pitkälle. Käytännössä onkin toiminnan tehostumista pidetty riittävänä, jos voidaan ainakin olettaa hyödyn välittyvän kuluttajillekin. Esim. kilpailukykyä korostettaessa tehokkuuden merkitys kasvaa. Pareto-tehokkuudella ja muilla tehokkuusmalleilla on kuitenkin vakavia puutteita. Lähtökohtana on oltava kaksi vertailukelpoista asiaa (yleensä muut asiat pelkistetään rahaksi tms.), koska suurempi määrä asioita voi olla hankala tai jopa mahdoton mallintaa. Pareto-malli toimii varsin hyvin kilpailuoikeudessa ja puhtaasti taloudellisissa yhteyksissä, koska tarkastelu voidaan rajata relevantteihin markkinoihin. Jos päädymme vertaamaan tehokkuutta vain kahden vaihtoehdon välillä, saamme vähintään karkean arvion tehokkuudesta. Mutta emme kohtuudesta! Teoriassa tiedämme missä tehokkuus-raja on. Entäpä, jos arvioimme sen väärin? Voimme pitää jotain menettelyä joko Pareto-tehokkaana tai tehottomana aivan sen mukaan mihin asetamme rajan. Voimme päätyä esim. hyväksymään tehottoman menettelytavan tai tuomitsemaan tehokkaan. 1.3 Markkinamuodot klassisen mallin kannalta Klassinen malli oli rakennettu kahden ääripään varaan: monopolin ja täydellisen kilpailun.

17 Kilpailua koskevat talousteoriat Taustalla on merkantilismi ja siihen liittyen valtion ja kauppakomppanioiden monopolit. Monopolien ongelmat piti tavallaan tuoda selkeästi esille Monopoli Monopoli on hinnan ja määrän asettaja. Yritys päättää, miten paljon se valmistaa ja millä hinnalla se myy. Monopolille ja muille markkinavoimaisille yrityksille tämä tilanne tarkoittaa, että ne voivat kontrolloida markkinoita eikä päinvastoin. Kaiken kaikkiaan asiakkaiden tyydytys ei ole ratkaisevin kysymys monopolille. Markkinataloudessa markkinoiden pitäisi kontrolloida yritysten toimintaa. Ei ole mitenkään varmaa, että monopoli todella käyttäytyy kuluttajien toiveiden vastaisesti. Kaukaisempikin kilpailu saattaa johtaa tuloksen heikkenemiseen, jos monopoli ei valmista vähintään kelvollista tuotetta tai palvelua. Pitemmän ajan kuluessa asiakkaat siirtyvät muutoin toisiin tuotteisiin. Monopoli ei välttämättä tuota em. tavoin. Teoreettisesti se voi ansaita vielä enemmän, jos se voi diskriminoida. Diskriminointi tarkoittaa näissä tilanteissa kykyä tietää, mitä jokainen asiakas (tai realistisemmin asiakasryhmä) olisi valmis maksamaan tuotteesta. Tilanteen arviointi ei ole helppoa, koska periaatteessa kaikki ovat onnellisia! Ne, jotka ovat halukkaita maksamaan enemmän tekevät niin, mutta myös ne, jotka eivät maksaisi monopolihintaa saavat tuotteen. Täydellisesti diskriminoiva monopoli tuottaisi siten saman määrän kuin täydellinen kilpailu, koska jokainen lisätuote tuottaa nettovoittoa jopa halvimmista kappaleista. Tämä voi luonnollisesti toimia ainoastaan silloin, kun arbitraatio ei ole mahdollista (eli halvalla ostaneet eivät voi myydä kalliilla ostaneille). Tilanne on ongelmallinen, koska se merkitsee varojen siirtoa kuluttajilta monopolille eikä tätä voida aina hyväksyä. Monopoli kerää yleensäkin itselleen myös sen hyödyn, mikä normaalisti jäisi kuluttajien voitoksi.

18 Kilpailua koskevat talousteoriat Tilannetta voidaan korjata verotuksella tai luonnollisen monopolin osalta valtion omistuksellakin. Monopoli voi tuottaa muun määrän kuin teoreettisesti parhaan vain sen takia, ettei kukaan tiedä mikä olisi tämä määrä! Monopoli voi olla negatiivinen ilmiö toisestakin syystä: Se voi haitata tutkimusta ja tuotekehitystä. Jos monopoli tuottaa riittävästi voittoa, ei sillä ole varsinaista syytä käyttää varojaan tutkimukseen. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, koska pienikin riski uusien yritysten tulosta markkinoille (eli potentiaalinen kilpailu) voi pakottaa monopolin valitsemaan joko suuremmat voitot nyt ja markkinavoiman eroosion tai pienemmät voitot nyt, mutta pitempi aikaisen valta-aseman markkinoilla. Monopolilla on kuitenkin muita parempi syy pyrkiä kontrolloimaan kehitystäkin, koska se voi tälläkin tavoin maksimoida voittonsa. Jos monopoliasema kestää pitkään, se voi johtaa tehottomuuteen, kun mitään syytä kehittää yhtiötä mahdollisimman tehokkaaksi ei ole. Edes monopolin organisaation kehittämiseen ei ole syytä. Tämä voi johtaa suuriin, kömpelöihin yrityksiin, koska työntekijöiden irtisanominen ei ole mukavaa ja suuri työntekijämäärä voi olla osoitus pomon vahvasta asemasta. Jos kaikki johtajat toimivat samalla tavoin, voi lopputuloksena olla erittäin tehoton organisaatio. Irtisanomiskulttuurin muututtua en usko monopolienkaan kavahtavan irtisanomisia pitääkseen organisaation kevyenä. Yleisesti ottaen voidaan todeta vahvempien ja turvatumpien monopolien olevan vaarallisempia kuin heikkojen. Varsinaisesti kyse ei edes ole monopolista, jos vaikutusvalta markkinoilla on ajallisesti sangen rajattu.

19 Kilpailua koskevat talousteoriat Lyhytaikainenkin monopoli voi johtaa kysymykseen siitä, pitäisikö sen toimintaan puuttua esim. monopolivoittojen takia. Usein puolustuskyvytön monopoli on vain osoitus markkinoiden syklisestä toiminnasta ja asia pitäisi jättää sikseen. Toinen monopolin negatiivinen vaikutustapa on tuotannon muutosten kautta. Kuluttajien maksaessa enemmän monopolituotteesta ei heille jää yhtä paljon rahaa käytettäväksi muihin tuotteisiin. Muiden tuotteiden kysyntä on vähäisempää kuin sen ideaalisti pitäisi olla ja myös niiden hinta on korkeampi. Vaikutukset eivät lopu pelkästään siihen, että ihmiset saavat liian vähän erilaisia tuotteita, vaan vaikutus jatkuu tuotantotekijöiden allokointiin asti. Esimerkiksi riittävän korkea monopolihinta voi johtaa korvaavan tuotteen valmistamiseen (tällainen tuote on ainakin joidenkin ostajien mielestä käytettävissä samaan tarkoitukseen kuin monopolituote), vaikka tällaista tuotetta ei muuten valmistettaisi lainkaan. Tämä johtaa resurssien allokoinnin vinoutumiseen, koska olisi tehokkaampaa tuottaa enemmän halvempaa ja parempaa monopolituotetta kuin substituutteja. Edes silloin, kun substituutteja ei ole tuotanto muuttuu, koska osa varoista, jotka käytettäisiin toisiin tuotteisiin joutuvat monopolivalmistajan taskuihin. Käytännön merkityksen arviointi voi olla varsin hankalaa Täydellinen kilpailu Täydellinen kilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa tietyillä markkinoilla on niin paljon yrityksiä, ettei mikään niistä voi vaikuttaa markkinoihin muuttamalla tuotantoaan tai hintojaan. Ne ovat siten hinnan ottajia. Tosielämässä osakemarkkinat tai Chicagon vehnäpörssi on lähellä tätä ideaalia, mutta sitä ei todellisuudessa ole. Täydellistä kilpailua on kritisoitu liiasta stabiiliudesta. Jos voit ainoastaan saada tietyn hinnan tuotteistasi ja et voi tälle seikalle yhtään mitään - mistä oikein kilpailet? Korkeampi hinta veisi mukanaan kaikki ostajat ja alhaisempi on idioottimainen vaihtoehto, koska yritys myy jo nykytilanteessa kaiken minkä voi valmistaa. Hinnan laskua seuraisivat heti kaikki, joten todellisia taloudellisia voittoja ei voi saavuttaa.

20 Kilpailua koskevat talousteoriat Täydellinen kilpailu vaatii mallina seuraavia seikkoja: 1) monia myyjiä ja ostajia Näiden on oltava samansuuruisia eli varsin pieniä suhteessa markkinoihin. Kukaan ei voi vaikuttaa markkinoihin, koska oma osuus on niin pieni. 2) homogenisen tuotteen Tuotteet ovat samanlaisia eikä omalaatuisella tuotteella voi erottua. 3) täydellistä informaatiota Jokainen tietää heti mitä tapahtuu. 4) kustannuksettoman markkinoille pääsyn ja poistumisen Markkinoiden muuttuessa ulkopuolisista syistä uudet firmat voivat päästä markkinoille tai vanhat lähteä saman tien ja kustannuksitta. Tätä mallia voitaisiin tarkentaa vieläkin yksityiskohtaisemmilla edellytyksillä. Täydellinen kilpailu ei käytännössä voi toimia, koska yritykset tarjoavat ja me kuluttajina haluamme ostaa: Erilaisia uusia ja omasta mielestämme muita parempia tuotteita. Brändi-tuotteita oletetun laadun tai pelkästään maineen takia. Täydellinen kilpailu edellyttäisi homo economicusta, joka hakee vain taloudellisesti edullisinta. Tämän talousihmisen myös oletetaan olevan perillä kaikesta. Täydellinen kilpailu ei selitä kovin hyvin, miten markkinat kehittyvät aikaa myöten. Jos täydellisesti kilpailtu piste saavutetaan, se tarvitsisi ulkopuolisen tönäyksen kohti seuraavaa tasapainoa. Mallia voi dynamisoida pitämällä tasapainotilaa saavuttamattomana, muuttuvana pisteenä.

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa Ohje 1 (5) Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa 1 Yleistä Fingridin toiminnassa tulee noudattaa Suomen ja Euroopan yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Markkinoiden hyödyntäminen joukkoliikennepalveluiden hankinnassa kilpailutilanne, toimijoiden voimavarat ja tilinpäätösanalyysit

Markkinoiden hyödyntäminen joukkoliikennepalveluiden hankinnassa kilpailutilanne, toimijoiden voimavarat ja tilinpäätösanalyysit Markkinoiden hyödyntäminen joukkoliikennepalveluiden hankinnassa kilpailutilanne, toimijoiden voimavarat ja tilinpäätösanalyysit Markku Tinnilä Jukka Kallio Aalto University School of Business HMV Service

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti Päätös 1 (8) 1. Asia 1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lähetysoikeuksien yhteismyyntijärjestely. 2. Osapuolet 2. Jääkiekon SM-liiga Oy 3. Toimenpidepyynnön tekijä: UrhoTV Oy 3. Ratkaisu 4. Asia poistetaan käsittelystä.

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS HINNOITTELU Erkki Viero HINNOITTELU TAVOITTEET SISÄLTÖ OPETTAA KUSTANNUS- VASTAAVAA HINNOITTELUA

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä Juha Kontkanen Hankintalaki mahdollistaa ryhmittymänä tarjoamisen Hankintalaki mahdollistaa tarjouskilpailuun osallistumisen ryhmittymänä. Ryhmittymästä

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008. päätöspuiden avulla tarkastellaan vasta seuraavissa harjoituksissa.

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008. päätöspuiden avulla tarkastellaan vasta seuraavissa harjoituksissa. ORMS00 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 008 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Nämä harjoitukset liittyvät päätöspuiden rakentamiseen: varsinaista päätöksentekoa päätöspuiden avulla tarkastellaan

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Hintadiskriminaatio 2/2

Hintadiskriminaatio 2/2 Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003 Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Oman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen

Oman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen Oman työn hinnoittelu Oikean hinnan määritteleminen Hinta ja hinnoittelu Hinta ilmoittaa tuotteen arvon ( ) luo tuotteelle arvoa (käyttöarvo, status, brandi) on aktiivisinen kilpailun osatekijöitä oma

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011 1012/2011 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta Annettu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot