Kärsimys Ilo. Helvi Hongalla oli arvot kohdallaan. Lääkettä Voikkaalle. Laamanni ja Lautamies 1/2006 LEHTI SINULLE, JOKA ETSIT ELÄMÄÄSI SUUNTAA

Transkriptio

1 1 ILOUUTISET ILOUUTISET HUHTIKUU Pääsiäislukemista Kuntaseiskan alueella jokaiseen kotiin 1/2006 LEHTI SINULLE, JOKA ETSIT ELÄMÄÄSI SUUNTAA Kärsimys Ilo Helvi Hongalla oli arvot kohdallaan Lääkettä Voikkaalle Laamanni ja Lautamies

2 2 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET ILOUUTISET Hannu Hurri työterveyshuollon erikoislääkäri Pääkirjoitus kiirastorstaina Kärsimys Ilo ja voitto Sivut 4-6 Voikkaa Kuusankoski Sivut 8-10 Laamanni ja Lautamies Sivut Kokeneita kuntapäättäjiä Sivu 17 Yrittäjäperhe Elimäeltä Sivut Rehtori ja rehtorin perintö Sivu 21 Pienyrittäjän palikkailoa Sivu 23 Jaloa laulua Jaalasta Sivu 23 Suuri suunnitelma Sivu Pelastusarmeija auttaa Sivu 29 Tuulahdus maailmalta Sivu 31 TV7 valtaa maata Keskiviikko 8.3 muutti monen pohjois-kymenlaaksolaisen elämän kärsimykseksi. Yhdessä yössä arkinen elämä romahti Voikkaan taajamassa ja koko kuntaseiska saa kärsiä. Kuusankosken kaupungille ja sen asukkaille taakka on raskain. Raha on tärkeä ja välttämätön käyttöväline elämässä. Raha ei ole paha asia. Mutta rahan himo on kaiken pahan alku. Tämäkin yksinkertainen viisaus löytyy Raamatun sivuilta, kuten muutkin suurimmat elämän linjaukset. On surullista, että paperiteollisuuden kriisi kulminoitui yhden kaupungin osalle kohtuuttoman raskaana. Kuusankoskelaisia paperintekijöitä ei lohduta paljoakaan tieto, että monella muulla paikkakunnalla on odotettavissa samaa. Rahan himo ei välttämättä riipu siitä, kuinka paljon sitä on. Itsekäs omaneduntavoittelu on länsimaisen elämäntavan valitettava piirre. Pörssiyhtiöiden omistajilla on usein hillitön halu saada pikavoittonsa katsomatta seurannaisvaikutuksia. Rysähtää kerralla, kun päätäntävalta on ajautunut maailmalle. Ammattiliittojen ajoin röyhkeäkin omien etujen ajaminen Suomessa on omalta osaltaan syönyt kilpailukykyämme. Varmasti moni työntekijä olisi toiminut toisin kuin oma edunvalvonta. Rysähtää kerralla, kun ei pitkäntähtäimen joustoihin ole nöyrrytty. Rahan ja etujen himo valtaa niin työntekijäpuolen kuin omistajienkin edunvalvonnan. Ainekset umpikujalle on olemassa. Kilpailukyvyn nimissä ei hidas toimintojen muokkaaminen onnistu ja päädytään äkkirysähdykseen. Tässä tapauksessa kärsijänä on Suomen paperikaupunki, mikä slogan jäänee historiaan. Pikkuruinen Keltin paperitaidemuseo löytänee Voikkaalta entistä isommat tilat ja paperiakin olisi jo valmiina muotoiltavaksi. Paikkakunnan elämää hallisevan tehtaan lopetuspäätös ei erottele duunaria, työnjohtoa tai hallintoa. Paikallisjohtajienkaan osa ei ole kadehdittava. He joutuvat sukkuloimaan omistajien ja työntekijöiden intressien välissä, sananmukaisesti puun ja kuoren välissä. Investointipäätöksiä onneksi vielä tehdään ja myönteisiä toimintoja on odotettavissa Kuusaanniemessäkin. Yleensä hyvä jää pahan jalkoihin, ainakin mediamyllytyksessä. Voikkaan takavuosien Voittaja-koulutus ei kantanut kovinkaan pitkälle. Vielä tammikuun lopulla pidetyssä työntekijöiden palkitsemistilanteessa mielialat olivat kovin optimistisia. Eräs palkittu sanoi: Uskon Voikkaan tehtaan jatkavan vielä pitkään hyvinvoinnin tuomista tälle seudulle. Meistä itsestämme on kiinni, että tehdas on tulevaisuudessakin työnantajamme. Kuten tiedämme totuus osoittautui pian toisenlaiseksi. Voikkaa yskii. Tunnetut yskänlääkkeet Voikkaan Väkevä ja Kuusaan Kova eivät nyt riitä. Tarvitaan elämää antavia pitkävaikutteisia ja tehokkaita lääkkeitä. Tästä lehdestäkin löytynee vinkkejä. Huomisen pitkäperjantain sanoma on suurin uhraus, mitä sinun ja minun edestä on tehty. Jumala, joka on tähdetkin taivaalle asettanut, uhrasi rakkaan poikansa Jeesuksen Golgatan ristillä. Jeesus huusi ristiltä: Se on täytetty. Syntimme on sovitettu tuon ainutkertaisen kärsimysnäytelmän yhteydessä. Työ on tehty ja kaikki on valmistettu. Meidän tehtävämme on vain vastaanottaminen. Optiot ovat pientä sen rinnalla, että meillä on mahdollisuus päästä yhteyteen Jumalan, kaiken Luojan kanssa. Tässä lehdessä monet kertovat elämänsä päävoitosta, mikä on tarjolla jokaiselle. Moni kanssaihminen on vielä etsijän paikalla. Pahin menetys on, jos kuljemme etsikkoaikamme ohitse. Olemme yleensä riittävän jääräpäisiä ja omahyväisiä, ettemme uskalla vastaanottaa edes ilmaista lahjaa. Tässä puhuttava lahja maksaa usein vain oman ylpeytemme ja itseriittoisuutemme. On suurta Jumalan armoa, jos Kuusankoskenkin tapahtumat pysähdyttävät meitä etsimään suhdetta Jumalaan. Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki tämä muu annetaan. Raamatun Jumala pitää lupauksensa. Meillä on oma vastuumme ja valinnanvapautemme. Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo, sanoo psalminkirjoittaja. Ajallisen elämän päättyessä ovat ahoset, pesoset kuin rockefelleritkin samalla viivalla. Mitään emme saa mukaamme. Kysymys kuuluu vain, olenko matkalla taivaaseen vai kadotukseen? Kristinuskon ydinsanomaan kuuluu myös ainutlaatuinen lupaus ja kehotus. Jeesus sanoo: Tulkaa minun tyköni työtätekevät ja raskautetut, minän annan teille levon. Valinta Jumalan puoleen on syytä tehdä ajoissa, elämän parasta ei kannata jättää loppumetreille. Emme edes tiedä elinpäiviemme lukumäärää. Sanotaan, että sellainen on kansakunta kuin on seurakunta. Kristikansamme on ensimmäisenä syytä tutkia omaa tilaansa. Usein me kristityt olemme vääntäneet Jeesuksen ja Jumalan suunnitelman omiin pieniin lokeroihimme. Uskonnollisuus johtaa heikkouteen, Jumalan antama usko on armon ja voiman lähde. Jumalan poika tuli ihmiseksi ottamaan pois maailma synnin ja mahdollistamaan elämän ja yltäkylläisyyden vaikeinakin aikoina. Uskon lahja on avattavissa jokaiselle, joka tahtoo. Pääsiäisen sanoma ylösnousseesta Jeesuksesta antaa todellisen toivon niin voikkaalaisille kuin meille muillekin kuntaseiskan asukkaille. Aito hengellinen herätys ei koske vain taivasasioita, se muuttaa koko yhteiskuntaa ja tuo tullessaan siunauksen. Ymmärtääkseni me tarvitsemme tätä. Meillä kuntaseiskalaisilla on ilmeinen etsikkoaikamme. Pääsiäisen sanoma on ilon sanoma. Usein vasta tuskan ja ahdistuksen kautta se aukeaa monille. Etuoikeutettu on hän, joka jo hyvinä aikoina nöyrtyy vastaanottamaan elämän suurimman Ilouutisen. Päätoimittaja Hannu Hurri Julkaisija Medifree Oy PL Kouvola, Toimitus&Kuvat Eijariitta Hurri, Heimo Lempinen, Inkeri Marttila, Reijo Vaurula Taitto ja sivunvalmistus Mainostoimisto Donner&Blitz Oy Joensuu, www. donnerblitz.com Paino Lehtikanta Oy, Kouvola Painos kpl. Vastuu virheistä ja huomautukset Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän sisällä julkaisupäivästä.

3 ILOUUTISET HUHTIKUU

4 4 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuvat:hannu Hurri V O I K K A A Tehtaan lopettaminen tuli täyte Yli 43 vuotta vuorotyössä Voikkaan tehtaalla ja yli 30 vuotta Paperiliiton osaston puheenjohtajana ovat antaneet Risto Kärkkäiselle näköalapaikan paperityöntekijöiden arkeen ja juhlaankin. -- Monenlaisia tilanteita on työvuosien aikana ollut, mutta aina on vaikeistakin vaiheista selvitty. Yhteistyö työnantajan kanssa on takavuosina sujunut hyvin. Neuvottelupöydän ääressä asiat on sovittu, ei saneltu. Työilmapiiri tehtaalla on ollut erinomaisen hyvä. Pari vuotta eläkkeellä olleelle, lukuisia vastuullisia ammattiyhdistystehtäviä hoitaneelle paperikoneenhoitajalle tieto tehtaan totaalisesta alasajosta tuli yllättäen. -En ikinä uskonut, että tällainen kertarysäys olisi mahdollista. Tiedostin, että muutoksia tarvitaan ja toimintoja joudutaan leikkaamaan. Elättelin vielä joku vuosi sitten toivoa uuden paperikoneen saamisesta Voikkaalle. Tuntuu käsittämättömältä, että näin voi käydä. Monessa liemessä keitetty ammattiyhdistysaktiivi ei turhista ole herkistellyt. Kyynel tuli papalle kuitenkin silmään, kun 5-vuotias pojan tytär kysyi: Miten meille käy? Pojan perhe on yksi monista, joille alkoi epävarmuuden aika. -Voikkaa on ollut mainettaan paljon parempi asuinpaikka. Kaikki on nivoutunut tehtaan ympärille. Ihmisten kesken on tultu mukavasti toimeen, vaikka palvelujen väheneminen rassaa kaikkia. Monet nuoret parit ovat sitoutuneet paikkakunnalle, asuntoja on rakennettu ja on uskottu tulevaisuuteen. Vanha Kymi-yhtiö on vuosikymmeniä ollut tae varmasta toimeentulosta. Yhtiö on vastannut myös monien paikallisten toimintojen syntymisestä ja kehittämisestä. Satavuotisjuhlia ovat viettäneet tehdas, koulu ja seurakunta. Perinne katkeaa turhan tylysti. Patruunoiden aika on ohi. Totta on, että he kuitenkin kehittivät tehtaita, paikkakuntia, yhteisöjä ja olivat usein aktiivisesti mukana paikkakunnan elämässä. Pettymystä yhtiötä ja myös ammattiyhdistystoimintaa kohtaan - On kohtuutonta, että yksi paikkakunta joutuu kokemaan tämän kohtalon. Mielestäni UPM:n kokoisen jättiyhtiön olisi pitänyt kyetä hoitamaan asia kunniakkaammin. Eettiset ja moraaliset pelinsäännöt ovat hukassa. Nuorilta johtajilta puuttuu elämän kokemus ja tunteettomia ratkaisuja syntyy liian herkästi. Myöskään liian nopeat johtajavaihdokset

5 ILOUUTISET HUHTIKUU Risto Kärkkäisen mielestä savu saisi tupruta jatkossakin Pitkäaikaisen koneenhoitajan ja ammattiyhdistysaktiivin Risto Kärkkäisen on vaikea ymmärtää, että koko tehdas suljetaan. nä yllätyksenä eivät ole olleet hyväksi, puhumattakaan omistustahojen siirtymisestä vieraisiin maihin. Pitkään Paperiliiton hallituksen varapuheenjohtajana toiminut Kärkkäinen ei myöskään säästele ammattiyhdistyksen toimintoja tai toimimattomuutta -SAK:n passiivisuus ja halvautuneisuus ihmetyttää suuresti,solidaarisuuskin on hukassa. Ylisuureksi paisunut organisaatio on syönyt voimavaroja käytännön rakentavilta toimilta. Suoraan sanoen SAK ei viime aikoina ole saanut juuri mitään myönteistä aikaan, pitkäjänteiset suunnitelmat ovat kateissa. Viime vuoden lakkokäyttäytymistäkin on vaikea sulattaa, kuten myös työnantajan työsulkua. On mitattu omaa etua liian rahapainotteisesti, työpaikkojen turvallisuus on jäänyt huomioimatta. Menneet ajat eivät palaa, mutta tämä tilanne olisi pitänyt eliminoida yhteisin UPM: n johdon ja työntekijöiden ponnisteluin. Ei kaikkea voi laittaa globalisaationkaan tiliin. Toivoa on olemassa ja sitä on luotava Kärkkäinen peräänkuuluttaa hanakasti vastuunkantamista ihmisistä. -Nykytilanteessakin on toivoa olemassa ja sitä on luotava. Nyt on korkea aika alkaa puhaltaa yhteen hiileen. Nyt ei auta kiroilu tai voivottelu. Pahinta on, jos henkinen masennus pääsee lamaannuttamaan koko seudun. Kaikki ihmisten tukitoimet on otettava käyttöön. On tekojen aika. Kaupunki pärjää kyllä, jos ihmiset pärjäävät. Reaalisia työpaikkoja on alettava tosissaan luomaan. Voisihan valtiokin tulla talkoisiin mukaan ja ostaa vaikka vanhoja tehdaskiinteistöjä ja kannustaa perustamaan uusien toimialojen yrityksiä. Edellytys tietysti on, että kiinteistöt tulevat kaupan. Uskon, että ratkaisuja löytyy, jos todellista tahtoa on. Tärkeintä on ihmisten henkisestä jaksamisesta huolehtiminen. Mieluusti näkisin, että irtisanottavalle työvoimalle laaditaan henkilö- ja perhekohtainen selviytymissuunnitelma, josta myös huolehditaan loppuun saakka. Elämää on noustava UPM :n ulkopuolellekin, toivoa ei pidä menettää. Yhtiön miehenä toivon vielä hartaasti, että UPM jättää muutakin perintöä meille voikkaalaisille, kuin segmentit joen pohjassa. Samoin toivon, että valtiovalta myös heräisi. Eduskuntakin pyörii liikaa toisarvoisten asioiden ympärillä. Kaikenlaisia rajoituksia syntyy liukuhihnalta. Myönteiset, todellisesti yhteiskuntaamme rakentavat perustat jäävät liialti luomatta. Viime sodan aikana syntynyt mies muistuttaa Suomen selviytyneen paljon pahemmistakin ongelmista, miksei sitten Voikkaa tästä voisi nousta. Keskustelu sivuaa hetken sotaaikaa, jolloin suomalaiset etsivät tosipaikassa myös Jumalan varjelusta. Risto Kärkkäinen toteaa, että ryhdikkäitä neuvoja on oikeus nytkin odottaa niin kirkonmiehiltä kuin poliittisilta päättäjiltäkin. Hän jatkaa, ettei uskon asiat ole hänelle kovinkaan läheisiä. -Tämä ehkä johtuu siitä, etten ole perehtynyt niihin. Mutta jos apu tulee ylhäältä, ei minulla ole mitään sitä vastaan. Mitä useampi saa avun, sen parempi. Olisihan se hyvä juttu, jos myönteiset asiat tuotakin kautta toisivat toivoa tulevaisuuteen. Haastatteluhetken lopussa katselemme joitakin tehtaan historiaan liittyviä taideteoksia perinteikkään klubin seinillä. - Saisivat edes tämän klubin säilyttää jälkipolville. Katselemme ikkunasta massiivista tehdasrakennusta, jonka piipusta nousee komea savu. Perusvoikkaalainen, kokenut paperimies toteaa: -Savu saisi tupruta jatkossakin.

6 6 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuva: Reijo Vaurula Kuusankosken kaupungin perusturvajohtaja toteaa Turvattomuuden tunteeseen on kyettävä vastaamaan Kuusankosken kaupungin perusturvajohtaja Niina Korpelainen oli junassa työmatkalla Helsinkiin sosiaalija terveysministeriön kokoukseen, kun kuuli uutisen Voikkaan tehtaan sulkemisesta. Asia nousi luonnollisesti työkokouksessa keskustelujen pääaiheeksi ja Korpelainen sai jakaa huoliansa suoraan ministeriön johdon kanssa. - Tällainen uutinen on shokki, jossa reaktiot kulkevat sen mukaisesti. Tärkeintä on turvata irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden ja heidän perheittensä henkisiä voimavaroja sekä tukea kaikin tavoin heidän elämänsä taloudellisen ja henkisen perustan kestämistä. -Selvitimme heti sosiaalikeskuksen johtoryhmässä, mitä uutinen vaikuttaa meidän tuottamiimme palveluihin ja virittäydyimme herkällä korvalla kuuntelemaan työnsä menettämisen uhan alla olevien henkilöiden ja perheiden mahdollista avuntarvetta, Niina Korpelainen toteaa. Yhteistyötä eri tahojen kanssa Kuusankosken kaupunki on perustanut työryhmän hoitamaan ongelmakenttää yhdessä UPM:n edustajien kanssa. Perustuvan toimialalle ei ole varsinaisesti luvattu lisäresursseja. Perusturvajohtajan mielestä onkin ensisijaisesti tehtävä töitä uusien ja korvaavien työpaikkojen luomiseen sekä uudelleenkoulutuksen eteen. - Terveyspalvelujen tarve tulee varmasti lisääntymään, koska työterveyshuolto lakkaa työttömiksi jäävien osalta. Sosiaalitoimen palvelujen tarve lisääntynee vasta myöhemmin, jos työttömyys ja sen seurannaisvaikutukset pitkittyvät ja mutkistuvat, Korpelainen tähdentää. Perusturvajohtaja kokee kaupunkilaisten epävarmuuden tulevaisuudesta vakavana asiana. - Tähän hätään ja turvattomuuteen on kyettävä vastaamaan niin konkreettisesti kuin mahdollista. Olen itse lähtöisin työläisperheestä, jossa isän työpaikka vaihtui usein ja oli useasti uhattuna. Tiedän, mitä tunteita tämä epävarmuus tuo perheeseen ja miten se heijastuu lapsiin. - Tänä päivänä asuntovelat ovat isoja ja voi vain kuvitella, miten tämä tilanne heijastuu perheiden talouteen. Lapset ja nuoret etusijalla Lamavuodet 1990-luvulla heijastuivat sosiaalitoimessa lisääntyneenä työmääränä kun samaan aikaan painopistettä suunnattiin enemmän laitoshoidosta avohoitoon. Lamavuosina toimeentuloasiakkaiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti, viime vuosina suunta on ollut tasaisesti alaspäin. Vaikeat lasten ja nuorten ongelmat tuottavat nykyisin yhä enemmän työtä kuntien sosiaalitoimelle, samoin alkoholipolitiikan ratkaisut näkyvät lisääntyneenä työmääränä. - Alkoholiongelmista kärsivät asiakkaat ovat nykyisin hoitoon tullessaan selvästi heikommassa kunnossa kuin aikaisemmin, Nina Korpelainen toteaa. - Resurssien ja asiakkaiden tarpeiden välillä on jatkuvaa ristiriitaa, mutta olemme pyrkineet viime vuosina systemaattisesti etsimään aiempaa kustannustehokkaampia työmenetelmiä ja palvelumuotoja. Asiakas ja hänen tarpeensa ovat kuitenkin ykkössijalla. Pääsiäiseksi rauhoittumaan Lappiin Perusturvajohtaja Korpelaisen perheessä pääsiäinen vietetään perinteisesti Lapin hangilla. Siellä on tarkoitus nauttia luonnon kauneudesta ja sen virkistävästä voimasta. - Kyllä luonto on myös meidän kirkkomme. Pääsiäisen ylösnousemuksen sanoma antaa minulle uskoa elämän jatkuvuuteen ja siihen, että elämä kantaa. - Toivon, että irtisanomisuhan alla olevat jaksaisivat etsiä uusia mahdollisuuksia työelämässä ja uskoa, että elämä kantaa vaikka se nyt näyttäisikin todella synkältä. - Jokainen pystyy varmasti kuitenkin omista lähtökohdistaan käsin ja läheisten tuella löytämään ne asiat, joiden varassa parhaiten jaksaa, perusturvajohtaja Korpelainen toivoo. Kuusankoskella kaupungin sosiaalitoimella on lukuisilla toimialueilla yhteistyötä seurakuntien kanssa, niin lasten kuin aikuistenkin palvelujen kohdalla. - Olemme olleet yhteydessä seurakuntiin ja kertoneet, että olemme tarvittaessa antamassa apuamme jos avuntarve tulee seurakunnan kautta tietoon. - Seurakuntien toivon omalta osaltaan voivan auttaa juuri työntekijöiden ja perheiden henkisen kestävyyden turvaamisessa. Ongelmiin syytä varautua etukäteen Perusturvajohtaja Korpelainen arvelee, että jos UPM:n päätösten takia tarvitaan voimavaroja perusturvan ja seurakunnan toimialalla, niitä kannattaa nyt varata. - Mitä konkreettisempia apuja saadaan silloin kun ongelmat eivät ole vielä kasautuneet, sitä parempi se on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Työttömyysuhan alla elävien ongelmat on noteerattava ja yksilöitävä ja kaikkien tahojen on kannettava yhteiskuntavastuunsa. - uusien työpaikkojen luominen menetettyjen tilalle vaatii kaikilta tahoilta, jotka asiaan voivat vaikuttaa, voimakkaita toimenpiteitä pitkään. - Jos ja kun Kuusankosken kaupungin verotulot kuitenkin pienenevät, tietää se perusturvan toimialalla supistuksia ja voimavarojen priorisointia. - Luulen, että kunta-ja palvelurakenteen uudistamista pitää vakavasti tutkia myös seudun tulevaa selviytymistä silmälläpitäen. - Pohjois-Kymenlaaksolla on väestöpohjaltaan sekä sijainniltaan riittävät edellytykset kehittyä vahvaksi seutukunnaksi, jos välttämättömät ratkaisut osataan ja rohjetaan tehdä oikeaan aikaan. Kun me suomalaiset olemme niin työorientoituneita, parasta tukea on pyrkiä järjestämään ihmisille tavalla tai toisella työtä, Kuusankosken kaupungin perusturvajohtaja Niina Korpelainen toteaa.

7 ILOUUTISET HUHTIKUU PIRAK OY Salpausselänkatu 32 Kouvola avoinna ark puh KYMEN LIHATUKKU OY

8 8 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti: Hannu Hurri Kolmenkymmenen Finlandian hovioikeudenlaamanni Laamannin sauvoessa ladulla unohtuvat hovioikeudessa ratkottavat jutut. Hiihtoneuvoksen arvon saanut Seppo Ikävalko, 60, hiihti äskettäin Finlandiahiihdon. Tämän 62 kilometrin maratonhiihdon hän on hiihtänyt joka kevättalvi vuodesta 1976, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Silloin syynä oli oman isän hautajaiset. Seppo on ollut innokas hiihtäjä jo nuoresta lähtien. Parhaimpana saavutuksenaan hän pitää takavuosien hiihtokuningatar Äitee Siiri Rantasen pojan lyömistä junioriaikana. Tavoitteena on ollut myös itse Siirin voittaminen Finlandia- hiihdossa. Tämä tavoite jäänee saavuttamatta, koska 81-vuotias Siiri ei enää tänä vuonna osallistunut Finlandiaan. Hiihdon lisäksi Kouvolan hovioikeudenlaamannina toimiva Seppo etsii vastapainoa vaativalle työlle myös muista liikuntamuodoista. Kesäisin hovioikeuden joukkue Melakouhot osallistuu perinteisesti Suomi Meloo -tapahtumaan. Työmatkat Seppo tekee aina kävellen tai pyörällä, mikä on hyvä esimerkki kenelle tahansa. Pisin pyöräilysaavutus on aikanaan 14-vuotiaan pojan kanssa ajettu matka Kilpisjärveltä Helsinkiin. Jos talvipakkaset estää ulkoliikunnan, on kotia lähellä sijaitseva uimahalli mieluinen kohde. Tie juristiksi Lahdessa koulunsa käyneellä nuorella miehellä ei ollut mahdollisuutta aloittaa oppikoulua, ja hän hakeutuikin ammattikouluun kansakoulun jälkeen. Tämä johti työelämään, mm. UPOlle ja Rauma-Repolalle. Työn ohessa Seppo suoritti keskikoulun ja lukion ja sai 1967 ylioppilaslakin. Armeija suoriutui mukavasti ja Seppo palveli RUK:ssa aseveljinä samanaikaisesti aiemmin tässä lehdessä haastateltujen nimismies Erkki Lehdon ja kaupunginjohtaja Eero Mattilan kanssa. Seppo pitää lähihistorian tärkeimpänä merkkimiehenä vaikeina aikoina Suomea johtanutta pelastajapresidentti Risto Rytiä. Käsistä taitava rakennusmies pääsi teorian pariin oikeustieteelliseen tiedekuntaan, josta hän valmistui Seurasi auskultointi Jämsän käräjäoikeudessa ja tuloksena oli varatuomarin arvo. Seppo hakeutui työelämään Helsingin hovi- ja raastuvanoikeuksiin ja niiden kautta vastaperustettuun Kouvolan hovioikeuteen vuonna Muutama vuosi meni käräjätuomarina Kouvolassa, kunnes paluu hovioikeuteen tuli Viidentoista Finlandia- hiihdon suorittaja saa hiihtoneuvoksen arvon. Seppo Ikävalkosta tuli jo 15 vuotta sitten Suomen 299. hiihtoneuvos. eteen. Hovioikeudenneuvoksen ura eteni viime syksynä tapahtuneeseen nimitykseen hovioikeudenlaamanniksi. Laamanni toimii hovioikeuden pääkäsittelyissä (suullinen käsittely) ja kirjallisissa esittelyissä puheenjohtajana. Hänen tehtäviinsä kuuluu lisäksi hovioikeuden osaston johtaminen ja sen työmenetelmien kehittäminen. Koti ja perhe ovat tärkeitä Tuomarin työ on useimmiten henkisesti kuormittavaa, kun käsiteltävät asiat ovat enimmäkseen riita- ja rikosasioita, siis elämän konfliktitilanteita. Toisaalta tuomioistuinjuristin työnkuva on laaja-alainen ja siinä saa hyvän käsityksen lainkäytön kentästä laidasta laitaan. Seppoa huolestuttaa erityisesti viime vuosina lisääntynyt huumerikollisuus. Lisäksi siihen liittyy läheisesti omaisuus- ja väkivaltarikollisuus. Myös lasten huoltoriita-asiat ovat usein ikävää seurattavaa. Vanhemmat eivät aina näe keskinäisten riitojensa sokaisemana lapsen todellista etua. Raskas työ vaatii vastapainoksi harrastuksia, jotta asiat eivät pyörisi vapaa-aikana päässä. Oman perheen merkitystä juristi ei voi aliarvioida. Juhannustansseissa 1968 Lammin lavalta löytyituleva puoliso Pirkko, jonka kanssa avioliitto on kestänyt 32 vuotta. Tämä on onnittelemisen arvoinen asia nyky-suomessa. Maaseutuarkkitehtina toimiva Pirkko tuntee Kymenlaakson maaseudun maisemat ja rakennukset aika tarkkaan. Perheen kaksi poikaa ovat jo vuosia olleet opintiellä ja työelämässä. 30-vuotias Tuomas toimii pankin sijoitusneuvojana ja rakennusliikkeen kehitysinsinöörinä toimiva juniori-jussi lopettelee opintojaan teknillisessä korkeakoulussa. Takavuosina tapahtunut muutto Kouvolaan oli Ikävalkoille miellyttävä asia. Kaikki palvelut ja lasten koulut olivat lähellä ja hiihtoladullekin pääsi kotipihalta. Asunto rivitalon päädyssä on mahdollistanut myös mielenkiintoisen tehtävän. Ekologista elämäntapaa kunnioittava Seppo on usean vuoden toiminut kunniatehtävässä taloyhtiön kompostivastaavana. Hyvin hoidettuun kompostiin on joku naapurikin saanut lehtiaatelinsa kärrätä. Sivellin pysyy laamannin kädessä Vaikka eläkeikään on vielä joitakin vuosia jäljellä, Sepon tulevat eläkepäivät on jo valmiiksi ohjelmoitu. Edellä mainittujen kuntoliikuntapainotteisten harrastusten lisäksi hän on nuorempana harrastanut öljyvärimaalausta. Tämä harrastus on tarkoitus virittää uudelleen eloon eläkepäivinä. Ainakaan vaimon mielestä miehen maalaustaito ei ole ruostunut. Pirkko toteaa, että Sepon mielilause on Mie en lähde mihinkään. Kuitenkin tällä joviaalilla, rauhallisella miehellä on tulevana pääsiäisenäkin selvä suunta. Pariskunta tekee perinteisen Kouvolan Ladun keväthiihtomatkan Lappiin, Saariselälle. - Pääsiäisaikana on mahdollisuus hiljentymiseen ja tunturissa voi myös rauhassa pohtia pääsiäisen alkuperäistä, hengellistä sanomaa, toteaa Seppo. Sepon mielestä suomalainen yhteiskunta hyötyy, jos kristilliset perusarvot vaikuttaisivat nykyistä enemmän elämässämme. Tällöin ei oikeuslaitoksellakaan olisi lisääntyvästi ikäviä asioita käsiteltävänään.

9 ILOUUTISET HUHTIKUU KAITILANKATU 17, KOUVOLA P Vaatteita vapaa-aikaan Prismakeskus

10 10 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuva:heimo Lempinen lautamiehen paikkaa käräjäoikeuksissa. Näillä näkymin mies on valmis pitkäänkin palvelukseen. Kun lautamies on palvellut vähintään 10 vuotta, hän voi saada herastuomarin arvon. -Vaikka olen muita lautamiehiä nuorempi, minuun on suhtauduttu tasavertaisesti. Ehkä joku tuomari on joskus saattanut kysyä, kuinka monta juttua olen istunut, naureskelee 32-vuotias lautamies. Alaikäraja maallikkotuomariksi on 25-vuotta. Hyväksytty ilman ehtoja Sanat tulevat verkalleen ja harkitusti. Otsa on rypyssä, ilme syvän mietteliäs. Juhani Juuso Huuskonen, yksi Suomen nuorimpia lautamiehiä, pohtii sitä mikä ajaa suomalaisia nuoria rikoksiin. - Monilla on identiteetti hukassa. Nuori hakee äärimmäisiä kokemuksia - on näytettävä itselle ja toisille. Se on jotain oman arvon etsimistä, että uskaltaa, on kova tyyppi. Tasapainoa oman itsensä kanssa ei ole löytynyt, summaa Huuskonen. Maallikkotuomarin mielestä rangaistusta määriteltäessä on ajateltava erityisesti tulevaisuutta. - Siihen pyritään, että nuori olisi viimeistä kertaa syytetyn penkillä, ettei enää näissä merkeissä tavattaisi. Huuskonen oli ehdokkaana kunnallisvaaleissa Kouvolassa, mutta ei päässyt valtuustoon. Vaalien jälkeen kuitenkin kyseltiin, mihin luottamustoimeen olisi kiinnostusta. - Suostuin lautamieheksi runsas vuosi sitten. Käräjäoikeuden istunnoissa olen sen jälkeen ollut mukana lähes kerran kuussa, hän kertoo. Yllätys Huuskoselle on ollut se, että syytetyn penkillä on niin usein nuoria, ja rattijuoppojakin enemmän kuin mitä hän kuvitteli. Istuntopäivänä voi esillä olla kymmenenkin rattijuopumustapausta -- ja nämä ovat vaan ne, jotka ovat jääneet kiinni. -Nuorten tilillä on usein myös pahoinpitely- ja päihdejuttuja. Sääliksi käy monen kohtaloa, Huuskonen toteaa. Rangaistusta määrättäessä ammattituomarit rajaavat sen, mikä on vaihteluväli tuomioissa. -Yhteistyö heidän kanssaan sujuu ongelmitta. He ymmärtävät hyvin maallikon roolin oikeudenjakajana. Kerran Huuskosen aikana on käynyt niin, että lautamiehet yhdessä ovat kaataneet ammattituomarin kannan. Nuorisotyöntekijä Juuso Huuskonen on lautamiestoiminnan lisäksi innokas musiikkimies Harvinaisen nuori lautamies -Vaikeimmat jutut ovat niiden henkilöiden juttuja, joilla on pitkä rikosrekisteri. Niissä huomaa, ettei aiemmilla rangaistuksilla ole ollut toivottua vaikutusta. Ja ihmiset ovat tässäkin suhteessa yksilöitä. Sama rangaistus vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Toisaalta iso haaste on se, että oikeuskäytäntö olisi tasapuolinen samanlaisissa asioissa eri puolilla maata. Rangaistus on samalla viesti siitä, missä yhteiskuntaelämän rajat kulkevat. -- Siitä rangaistuksen tulisi kertoa, Huuskonen korostaa. Lautamiesjärjestelmä tarpeellinen Huuskosen mielestä lautamiesedustus on tarpeellinen. Lautamiehinä on henkilöitä eri ammatti- ja ikäryhmistä. He tuovat lainkäyttöön käytännön yhteiskunnallista näkemystä. -Keskivertokansalaisen oikeustajua tässä on tarkoitus edustaa, määrittelee Huuskonen Juuso Huuskosen voisi ristiä vaikka nuorisoasianajajaksi. Työn nuorten parissa hän kokee kutsumuksekseen. Oppisopimuksella nuoriso-ohjaajaksi opiskellut mies tekee päätöikseen nuorisotyötä Kouvolan Vapaaseurakunnassa. Tie on kulkenut lapsuusvuosien Tikkakoskelta kolmeksi vuodeksi isän ja äidin matkassa Amerikan maille. Turussa Huuskonen opiskeli hierojaksi. Libanonissa ja Kosovossa kului yhteensä vuosi YK-joukoissa. Häistä oli kulunut vain kymmenen päivää, kun lähtökäsky kuului. Heidi-vaimo jäi odottelemaan sotilasta kotiin. Huuskonen näkee, että monen nuoren häiriökäyttäytyminen viestii arvottomuuden tunteesta. -Suhteessa Jumalaan ihminen löytää oman arvonsa. Sitä ei tarvitse ulkopuolelta haalia ja rikkoa itseään. Jumalassa ihminen on hyväksytty ehdoitta ilman omia tekoja. Silloin löytää tasapainon ja sisäisen rauhan. Huuskosen mielestä nuorena tulee uskaltaa kysellä, kyseenalaistaa ja pohtia oman elämänsä suuntaa. - Vanhempien käyttäytymismalleja ei pidä suoraan imeä. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat itselle todella tärkeitä, mitkä asiat vievät eteenpäin. On liikaa niitä, jotka ei koskaan pysähdy elämänsä edessä. Silloin lyö päätään seinään! Tasapainoa kannattaa hakea. Pääsiäinen megajuttu Seurakunnille nuorten asianajaja heittää haasteen. Hänen mukaan perinteinen seurakuntakulttuuri on kaukana siitä, missä maailmassa nuoret nykyään elävät. Lääkkeeksi hän ehdottaa, että kypsien ja kokeneiden kristittyjen tulisi luopua turvallisista malleistaan, tavoista, kaavoista ja kutsua nuoria seurakuntien johtoon vastuunkantamis- ja johtotehtäviin. -- Jos kulttuuri ei muutu vanhoissa perinteisissä seurakunnissa, ei tule olemaan nuoria aikuisia mukana, varoittaa Huuskonen. - Välillä näissä hommissa kokee riittämättömyyttä. Nuorten elämäntilanteet ovat usein vaikeita. Mutta uskon siihen, että Jumala tekee työtä ihmisten elämässä, jos me ei liikaa tuppauduta Hänen tielleen, Huuskonen pohtii.-- Ja suurimman toivon ihmiselle antaa se, että Jeesus elää. Syyllisyys on sovitettu. Kuolema on voitettu. Pääsiäinen puhuu Huuskoselle Jumalan rakkaudesta ja kaikkivaltiudesta. Hänen johtoonsa on turvallista antaa elämänsä. -- Se on megajuttu! naulaa Huuskonen omat elämänteesinsä.

11 ILOUUTISET HUHTIKUU Renault Trafic Tilavuusluokka Renault Trafic, 5m³ - 8,4 m³, hinta alkaen Toimituskulut tilavuusluokka 5600 m 3-8,4 yhteishinta m 3, hinta alkaen tk., yhteensä alkaen. Takuu 3 vuotta/ km. Hinnat sis. 4 kpl vanteita PYSÄHDY Piristy,virkisty,täydennä, tyhjennä ja tankkaa. Mielesi, itsesi, autosi, tuomiset, tuliaiset, viemiset ja vedonlyönnit. Pukaron Paronista matkustat mukavammin mielin määränpäähän. Valtatie 6, Lapinjärvi, p (019)

12 12 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuva: Reijo Vaurula Risto Rasimuksen eläkekiireet alkavat Nuorisotyöstä kuntapäättäjäksi Perjantaina 7. huhtikuuta Risto Rasimus jätti jäähyväiset Iitin seurakunnalle. Kirkossa ja sen järjestöissä tehty 42 vuoden työ tuli uuteen vaiheeseen. Rasimus jäi lomalle ja sen päätteeksi hyvin ansaitulle eläkkeelle nuorisotyönohjaajan tehtävästä Edessä ovat uudet haasteet ja tehtävät. Lahdesta alkanut työkausi kirkollisella sektorilla alkoi Kouvolassa, jatkui Hausjärvellä ja taas vuodesta 1980 täällä Kymenlaaksossa. Pitkän uran ansioista Risto Rasimus sai viime vuonna seurakuntaneuvoksen arvon. Kymenlaaksossa oli 1960-luvun lopulla syntynyt nuorisoherätys -- nuoret alkoivat kiinnostua uskonasioista aivan uudella tavalla. Kymenlaakson kesäiseen maisemaan liittyivät näkyvästi kokousteltat, joissa kristilliset järjestöt yhteistyössä seurakuntien kanssa järjestivät telttapäiviä tai evankelioimispäiviä, miten niitä eri paikkakunnilla nimitettiinkään. Risto Rasimus oli suorittanut varusmiespalveluksensa Kouvolassa ja jäi Kouvolaan. Muutamaa vuotta aiemmin tapahtunut uskoontulo johdatti miehen hengelliseen työhön Pohjois-Kymenlaaksossa. Aktiivinen toiminta veti mukaansa täydestä sydämestään sitoutuneita nuoria. Maakunnassa oli jo aiemmin syntynyt herätystä, jossa mm. Timo Rämä Myllykoskelta ja Paavo Mattila Valkealasta olivat vahvasti mukana. Nuorisojoukko oli jo organisoitunut Nuorisolähetykseksi, jolla oli käytössään muutamia kokoustelttoja ja pikkubusseja. -- Joskus oppituntien päättyessä saattoi sinivalkea pikkubussi odottaa jo koulun portilla intomielisiä Herran tien kulkijoita. Edellisenä iltana oli käyty jakamassa kutsuja kodista kotiin ja illalla alkoi sitten evankelioimissarja, Risto Rasimus muistelee. -- Kuusikymmentäluku oli nuorison vahvaa profiloitumisen, ehdottomuuden ja sitoutumisen aikaa. Tämä näkyi niin poliittisessa kuin hengellisessäkin toiminnassa. Kinotähdestä Kointähti Toiminnan laajentuessa ja nuorten joukon kasvaessa tuli pian esiin myös tilaongelma. Kouvolassa nuoret etsivät ja rukoilivat omaa kokoontumispaikkaa. Lopulta sellainen löytyi aika erikoisella tavalla: -- Kaupungissa toimi elokuvateatteri, jonka ohjelmisto oli lähinnä pornografista ja monia loukkaavaa. Rukouskampanjan aikana teatteri meni konkurssiin ja herätyksen piirissä se koettiin johdatukseksi ja vastaukseksi rukouksiin. Rasimus sai tehtäväkseen Kansanlähetyksen nykyisen pääsihteerin Timo Rämän kanssa lähteä Helsinkiin tapaamaan kiinteistön omistajaa. Kun selvisi, millaiseen käyttöön tilat tulevat, neuvottelut saivat hyvin myönteisen lopputuloksen.vuokra putosi kymmenesosaan aiempaan nähden, Rasimus naurahtaa. Kokoontumispaikan nimikin syntyi varsin yksinkertaisesti: elokuvateatterin katolla olleen Kinotähden pari kirjainta vaihtoi paikkaa ja syntyi Kointähti -- Raamatustahan nuoret nimen poimivat. Kointähden räväkkä toiminta herätti huomiota paitsi Kouvolassa, myös ympäri maata. Useat sensaatiolehdet kävivät tekemässä juttua nuorista ja heidän pastoristaan, jotka rukoilivat elokuvateatterin konkurssiin. -- Eihän se nyt aivan niin mennyt, mutta huimaa toimintaa Eläkemies Risto Rasimus tähyää eteenpäin kotikuntansa kunnanhallituksen puheenjohtajana Kointähden puitteissa kyllä oli, Risto Rasimus naurahtaa lähes 40 vuoden takaisille muistoille. Rasimus pilapiirtäjien hampaissa Televisio, radio sekä sanoma- ja aikakauslehdet julkaisivat näyttävästi uutisen ja jopa keskiaukeaman artikkeleja tästä Kouvolan pamaukseksi kutsutusta tapahtumasta ja Kymenlaakson nuorisoherätyksestä. Otsikot olivat raflaavia: Evankelista kaatoi elokuvateatterin, Kouvolan Profeetan voitto Saatanasta, Virsi kaikui pornoteatterissa. Oli syntynyt pieni pyörremyrsky, jonka silmässä oli nuori, vasta armeijasta kotiutunut nuoriso-ohjaaja. Mediakohun saattelemana teatterisalista kuoriutui 316-paikkainen kokoustila, jossa valkokangas vaihtui alttariin. Jopa pilapiirtäjät ottivat Rasimuksen hampaisiinsa. Valtion rahasäkki oli tuolloin yhtä tyhjä kuin nytkin. Kuuluisa pilapiirtäjä piirsi rukoilevan saarnamiehen, jonka luo valtio tuli tyhjä säkki mukanaan. Alla oli teksti: Evankelista Rasimus, osaatteko tempun toisinkin päin? Nuoret kasvoivat vastuuseen Risto muistelee noita aikoina osin huvittuneena, osin kaiholla. -- Seurakunnan tiloissa kulkenut ja Kouvolan kouluissa raamattupiirejä pitänyt joukko koki Kointähden omakseen, sekä riemastuttavalla tavalla myös ns. kadun nuoriso, koska temppeliin ei ollutkaan kynnystä. -- Kointähteä tarvittiin nimenomaan siksi, ettei seurakunnalla ollut alkuun tiloja, eikä muutenkaan riittävästi valmiutta ottaa vastaan sellaista vähän erilaista nuorisojoukkoa, Risto Rasimus arvelee. -Juuri Raamatun opetus ja nuorten kiinnostus Jumalan Sanaan oli keskeistä. Nykyisin huolestuttaa Raamatun ja kristinuskon tuntemiseen ohuus. Hengellisten asioiden tietämys katoaa huolestuttavasti. Rasimus sanoo osaavansa luetella noilta vuosikymmeniltä kolmisenkymmentä näkynsä saanutta ja nyt kokoaikaisessa hengellisessä työssä olevaa pastoria ja nuorisotyöntekijää. Noina vuosina Kouvolassa alkanut nuorisoherätys jatkui edelleen 1970-luvulla. Samoin noina vuosina laskettiin perustus myös mm. Matalan kynnyksen syntymiselle. Nuorten keskuudessa ekumenia oli arkipäivää ja eri seurakuntien nuoret kokoontuivat usein yhdessä. Yksi osoitus tämän yhteyden säilymisestä on joka vapunaattona järjestettävä Vappugospel, sekin jo yli 20 vuoden ikäinen tapahtuma. Rasimus jatkaa Valkealan kunnanhallituksen puheenjohtajana Vastuuntunto ja halu vaikuttaa yhteisiin asioihin johti miehen myös politiikan pariin. Rasimus on toiminut 22 vuotta Valkealan valtuustossa, ja toinen nelivuotiskausi kunnanhallituksen puheenjohtajana on sekin merkittävä jakso elämää. Nyt varmaankin myös sitä tehtävää voi hoitaa entistä tehokkaammin. Onko mies ja tavoitteet sitten muuttuneet vuosien aikana? -- Hyvinkin paljon, kuuluu vastaus, - - mutta usko ja luottamus elävään Jumalaan on säilynyt lahjana. Sydämessä on edelleen halu julistaa ilosanomaa Jeesuksesta, pääsiäisen Herrasta, Rasimus sanoo. Nuori, tulisieluinen saarnamies julisti sydämensä pohjasta ilosanomaa Jeesuksesta 60-luvun nuorille

13 ILOUUTISET HUHTIKUU Jatkuvasti paremmin Lue avustusraportit

14 14 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuva: Inkeri Marttila Kunnallisnevos Hannele Viljakainen Anjalankoskelta Usko on auttanut elämässä eteenpäin Pääsiäinen tuo lohdutuksen sanoman jokaisen ulottuville. Kun katselin äskettäin seurakunnan joka kotiin jakaman Jeesusfilmin, se pysäytti ajattelemaan. Ihmiskunta on saanut suuren lahjan; pääsiäisen sanoman myötä meille on tullut vapautus synneistä. Anjalankoskelainen kunnallisneuvos Hannele Viljakainen on tänä päivänä valmis tunnustamaan todeksi sen, että kuoleman kautta ymmärtää elämän. - Joulu oli lapsuudessa ja nuoruudessa aina se vuoden kohokohta, juhlista suurin. Nyt ikääntyminen on tuonut uuden näkemyksen. Pitkäperjantain ja pääsiäisen sanoma merkitsee tällä hetkellä enemmän kuin joulun sanoma. Myös omakohtaiset rankat elämänkokemukset ovat tukeneet uutta oivallusta elämän perusasioista. Kun on elänyt aikoja, jolloin itkua riitti, pystyy näkemään jopa voimavarana sen aallonpohjalla käynnin. Ja hyväksymään menneen. - Osaan olla kiitollinen toipumisesta, sisäisen tasapainon saavuttamisesta. Ennen sitä esimerkiksi murehti etukäteen asioita, joille ei kuitenkaan voinut mitään. Nyt osaa elää tätä päivää ja löytää ilon aiheita ihan pienistäkin asioista. Tietoisuus siitä, että ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta, on antamassa lohtua ja voimaa jokapäiväisessä elämässä. Samoin tieto siitä, että Jumala hyväksyy ehdoitta ihmisen. - Ihminen asettaa läheisissäkin ihmissuhteissa helposti ehtoja ja rajoja toisille. Kuitenkin Jumala hyväksyy meidät ehdoitta yhteyteensä. Siinä on malli meille suhteessa toisiimme. Viime vuosien aikana oma eli äidin suhde lapsiin, kahteen jo omat perheet perustaneisiin poikiin, on entisestään syventynyt. - Ollaan nyt perhe. Yhteydenpito on vailla jännitteitä. Hoitoalan veteraani Hannele Viljakainen on ollut lähes keskeytyksettä Anjalankosken kaupungin palveluksessa 30 vuoden ajan, kauppalavaiheesta asti. Työtehtävät terveydenhoitoalan ammattilaisella ovat vaihdelleet. Aluksi tutuiksi tulivat neuvolatyö ja diabetesneuvonta. Terveydenhuollon opettajaksi opiskelun jälkeen hän toimi opetustehtävissä Kouvolan seudun sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitoksissa. Nyt hän johtaa Anjalakotia ja osittain myös Sippolakotia. - Työelämä on melkoisessa muutoksessa, jatkuvasti on joku kehityshanke meneillään. Se vaatii henkilökunnalta paljon. Tiukoilla kyllä ollaan! Kaupungin säästötoimet ja hoidon tason säilyttäminen on ristiriitaista toteuttaa. Nyt myös puhutaan seudullisesta vanhustyöstä. Ja sähköiset potilastietojärjestelmätkin ovat tulossa, joten isoja muutoksia riittää. Vanhainkodissa tulevat niin sanotut lomapaikat entisestään lisääntymään, samalla kun pitkäaikaispaikat vähenevät. Muutoksella pyritään helpottamaan lisääntyvän omaishoitajien joukon vastuuta ja jaksamista. Hoitoalan henkilökunta on jo nyt kansainvälistynyt. Vanhuksia hoivaamassa Anjalassakin on ollut niin Thaimaasta ja Kiinasta kuin Venäjältäkin tulleita työntekijöitä. Hoitajia on liian vähän. - Aamuisin voi olla vain neljä työntekijää vuorossa hoitamassa 35 vanhusta, viikonloppuisin vain kolme. Hannele Viljakainen sanookin toivovansa näin niukkojen resurssien aikana omaisten kumppanuutta. - Yhteistyön kehittämistä järjestäytyneesti on suunniteltu. Ovathan omaiset olleetkin kiitettävästi apuna muun muassa retkillä. Tulevaisuuden isoksi palvelutarjontaa tarvitsevaksi ryhmäksi hän nimeää dementoituvat alkoholistit, jotka eivät ole ikävuosissa mitaten vanhoja. Heille ei löydy nyt paikkoja. - Terveydenhoidossa korjaava puoli on kunnossa. Sen sijaan ennaltaehkäisevä puoli ei niinkään. SeniorCenter- hankkeet ovat hyviä. Niillä on tavoiteltu ja saatu paljon yksinjääneitä vanhuksia mukaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Siinä hoituu fyysinen ja psyykkinen kuin sosiaalinen kuntoutus samalla. Vanhusten omien voimavarojen tukeminen on ennaltaehkäisyä Vaikuttajanaisena jo nyt historiaa tehnyt Hannele Viljakainen sanoo, ettei kadehdi nyt päätöksiä tekeviä virka- ja luottamusmiehiä. - Kunnallinen päätöksenteko on prosessin tulos. Harvoin oli minunkaan aikana helppoja päätöksiä. Alkuun sitä menetti usein yöunet. Sitten vähitellen oma näkemys syveni; huomasi että pystyi vaikuttamaan. Se toi tyydytystä. Kunnallispolitiikan teon lisäksi tulivat monet muut luottamustehtävät kuten kansanedustajaehdokkuudet ja presidentin valitsijamiehenä toimiminen. Varsinkaan viimeiset vuodet kunnallispolitiikassa eivät kokemuksesta huolimatta olleet helppoja. - Päätettävät asiat alkoivat olla niin isoja. Kun oli koko valtuutettuna oloaikansa ollut kehittämässä Anjalankoskelainen kunnallisneuvos Hannele Viljakainen keskittyy nykyisin työhön ja perheeseen. Politiikka on lähestulkoon kokonaan jäänyt. Hiljaisen päättäväisellä tavallaan hän tunnustaa avoimesti uskon merkityksen elämässään. palvelurakenteita ja sitten joutui karsimaan... Hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuosi sitten. Naispuolisia kunnallisneuvoksia on vielä vähän, Kymenlaaksossakin vain muutama. Anjalankoskella hän on ensimmäinen tämän arvonimen haltijana. Hannele Viljakainen pohtii sukupuolieroja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. - Ehkä naisille on tyypillistä se ajattelu, miten joku päätettävä asia vaikuttaa ihmisiin. Itse ainakin puntaroin näin, mutta en tiedä onko sekään sukupuoleen sidottua. Koko ketju pitää nähdä. Tavallinen elämä - se on tavoittelemisen arvoista Hannele Viljakainen sanoo elävänsä nyt seesteistä elämänvaihetta. Almanakka on vähentynyt iltamenoista. Kellon kanssa juoksemista ei enää ole. - Mummina olo on kaikkein parasta. - Ansiotyötäkään ei nyt enää tarvitse päivällä keskeyttää kokouksiin tai edustustehtäviin lähtemisen takia. Elämä on rauhallisempaa, paikallaan oloa. Kun oli pitkään politiikassa aktiivisesti mukana, aina menossa, sitä ihan sokaistui; välillä mietti, että kuka minä mahdan olla! Nyt on ollut terveellistä katsoa asioita tavallisen kuntalaisen kannalta, sanoo hän. Elämä on täyttynyt osin uusillakin aluevaltauksilla. - Aina olen liikkunut paljon, hiihtänyt, uinut. Nyt liikuntaan on voinut käyttää enemmän aikaa. Uutena harrastuksena on bailatino. Ja sitten käsityöt ovat tulleet takaisin. Lankojen ostoon on ihan pakko päästä usein. Neulenuttuja, sukkia ja lapasia syntyy paljon lastenlapsille. Nyt on voinut myös mennä juuri sellaisiin tilaisuuksiin, jotka itsestä tuntuvat mukavilta. Osallistuminen ei enää ole työtä. Kunnallisneuvosta arveluttaa yhteiskunnan nykysuuntauksessa se, että niin monet nuoret tahtovat julkimoiksi. Keinoiksi kelpaa mikä hyvänsä. - Tavallisen ihmisen elämä on hyvää, tavoittelemisen arvoista. Tosin arjesta selviämispaineet ovat kovia nuorissa perheissä, tiedän kyllä sen. Hänellä itsellään on vielä muutama vuosi eläkeikään. Työ ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat edellyttäneet kiireistä menoa. Hoitotyö on hänellä syvällä, sydänverissä asti. Näin on nyt ja ilmeisimmin myös tulevaisuuden eläkevuosina, jotka Hannele Viljakainen haluaisi viettää mahdollisimman vähäeleisesti.

15 HETI OMAKSI! HUIPPUPUHELIN Elisa Paketin mukana Tule Markantaloon. Saat haluamasi puhelimen heti! Siirry nykyaikaan. Elisa tekee sen helpoksi. ILOUUTISET HUHTIKUU Kymenlaakson Puhelinluettelo aina vuodesta ,3 megapikselin kameralla ja isolla värin näytöllä varustettu monipuolinen matkapuhelin. (arvo 299 EUR) HETI OMAKSI! + 70 MIN. PUHEAIKAA ei voi hankkia erikseen. Paketin yli menevät hinnat: 0,09 EUR/min, 0,08 EUR/kpl. Muiden Elisa liittymien hintatiedot /kk Elisa Paketti sisältää: Elisa Puhepaketti 70 (6,90 EUR/kk) ja 3G-puhelin (alk. 11 EUR/kk, 24 kk:n hinta yht. 264 EUR), osia yhteishintaan Elisa Paketti = puheaikaa 70 min/kk + puhelin, 2 vuoden sopimus Halutessasi myös Elisa Tekstaripaketti, Elisa Matkakaista ja sisältöpalvelut. Määräaikainen 2 vuoden sopimus joka jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Puhelin on SIM-lukittu eli sitä voi käyttää vain Elisan liittymän kanssa. Puhelimen omistusoikeus on asiakkaalla heti sopimuksen syntymisen jälkeen. Puhelimissa on laitevalmistajan antama takuu. Asiakkaalla oleva mahdollinen puheaika ei siirry Elisa Puhepaketti liittymiin. Elisa Paketin avausmaksu uusille asiakkaille 2,90 EUR. Elisa Paketti on uusi tapa ostaa puhelin ja liittymä yhdessä. Saat huippuluokan puhelimen sekä Elisa Puhepaketin haluamallasi määrällä puhetta edulliseen kuukausihintaan! Asiakaspalvelu Kouvola, Puhjontie 17 Kuusankoski Ark , la Espoo, Forssa, Heinola, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kaarina, Kouvola, Kuopio, Lahti, Masku, Mikkeli, Oulu, Pori, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vantaa S-Bonusta Elisa Paketeista. Katso myytävät ja valmisteilla olevat asunnot Rakennustoimisto Rasto Oy Kiltatie Kuusankoski puh. (05) KARKKIPISTE KARKKIPISTE

16 16 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET TUOTTOA TIEDOSSA SIJOITUSTILI 2,15% Korko on sidottu Handelsbanken Prime-korkoon. Talletuksille ei alarajaa eikä määräaikaa. Kaksi ilmaista nostoa kalenterivuodessa. Lataa Ilouutiset lehti. Handelsbanken Oikea pankki Valtakatu 22, Kouvola puh Keskitä pankkiasiasi meille ja hyödy! Nordea Pankki Suomi Oyj Tervetuloa omaan Nordean konttoriisi, niin kerromme sinulle, miten voit liittyä Kantatai Avainasiakkaaksi. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi A FHL KUUSAAN KUNTOUTUS OY Valtakatu Kuusankoski Puh Tilaa ilmainen näytelehti! Liikekeskus Myllykoski Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 puh askelen parempi, jo viidettä vuosikertaa 30 euroa / vsk Tosimies, Euroopan ainoa kristillinen miestenlehti, Faktapro Oy p. (09) fax (09) tilaukset@tosimies-lehti.fi

17 ILOUUTISET HUHTIKUU Teksti ja kuva: Reijo Vaurula Kohtaniemen perheessä puhalletaan yhteen hiileen Kohtaniemen sisaruksilla ei hymy ole kortilla. Kati Laurila pyörittää Pukaron Paronin ravintolatoimintaa, Hannu Kohtaniemi johtaa koko yritystä ja Sakari Kohtaniemellä on oma varaosaliike Elimäellä. Koko suku on ollut tukemassa tiukkoina aikoina, joista on selvitty kunniakkaasti. Moni Kouvolan seudulta Helsinkiin matkaava on miettinyt noin nelisenkymmentä kilometriä Helsingin suuntaan Lapinjärven pitkällä suoralla, että kukahan se tuo Pukaron Paroni oikein on ollut miehiään. - Eihän sellaista henkilöä meidän tietääksemme ole ollut Meidän äiti sen nimen tälle yritykselle keksi, elimäkeläiset Kohtaniemen sisarukset nauraa heläyttävät. Kun Hannu Kohtaniemi 1980-luvun lopussa otti pankista lainaa ja avasi huoltoaseman Pukaron suoralle Sakari-veljensä kanssa, ei moni uskonut yrityksen olevan pitkäikäinen. Kolme kuukautta ja konkurssi, oli yleinen veikkaus. Hullu mies, kun jätti varman työpaikan. Pitkän suoran puolivälissä toimi aiemmin Etelä-Suomen linjaliikenteen bussitalli. Tämän jäädessä tyhjäksi, alkoivat Kohtaniemen veljekset saneerata paikalle SEO- huoltoaseman. Pysäyttäjinä bensatarjoukset sekä kahvi ja munkki Kun muutostyötä aloiteltiin, teki Hannu Kohtaniemi jo silloin pitkää päivää. Eräänä perjantai-iltana hän oli valmistelemassa polttoainesäiliöiden kuoppien valutöitä. Eräs kylän mies tuli pyörällä kuopan reunalle rohkaisemaan. - Sanoi, että on tässä 20 yrittäjää kokeillut ja yhtä lukuun ottamatta ovat kaikki tehneet konkurssin. Minä vaan sanoin, ettei tätä nyt ainakaan kannata jättää kesken, Hannu Kohtaniemi hymähtää reilun 16 vuoden takaisille muistoille. - Kyllä silloin kieltämättä kävi mielessä, mihin sitä oikein on ryhtynyt. Siinä vaiheessa olisin ehkä voinut tämän liiketoiminnan myydäkin, jos joku olisi kysynyt. Hannu omistaa nykyisin yrityksen yksin. Sisarussarjasta Kati Laurila pyörittää Pukaron Paronin ravintolatoimintaa ja vanhempi sisar oli takaamassa veljesten lainoja yritystoiminnan alussa. Sakari Kohtaniemi oli aikanaan käynnistämässä yrityksen toimintaa, kun aloitettiin huoltoasemalla 1980-luvun lopussa. - Silloin myytiin bensiiniä jopa 30 penniä halvemmalla kuin kilpailijat. Silloin bensassa oli katetta ja se toi rahaa. - Sitten alettiin kilpailla kahvilla ja munkilla, ne myytiin viidellä markalla. Miljoona asiakasta vuodessa Kovan yrittämisen tuloksena Pukaron Paroni on pärjännyt mukavasti. Vuosittain yrityksessä poikkeaa lähes miljoona asiakasta ja Matkailun Edistämiskeskuksen tilastojen mukaan Pukaron Paroni on Suomen suosituimpia ei-pääsymaksullisia kohteita. Ykköstilaa pitää hallussaan Tuurin kyläkauppa. Alkuvuosien bensatarjoukset sekä kahvi ja munkki ovat saaneet rinnalleen hyvämaineisen ravintolatoiminnan. Saman katon alla on myös erikoismyymälöitä, joista matkaaja löytää sekä ruokatarvikkeet että lahjatavarat. Viikonloppuisin auki olevaa kotileivonnaisten myyntipistettä pyörittää sisarusten Aila-äiti. Kohtaniemen sisarusparvessa on aina pidetty yhtä. Vanhemmat ovat meitä aina tukeneet ja taanneet lainoja. Tosin ammattia miettiessäni muistan äidin varoitelleen, että älä ainakaan yrittäjäksi ryhdy, muistelee Hannu. - Äiti oli lähetystyö-ja pyhäkoulusihteeri ja antoi meille kotona kristillisen kasvatuksen ja kai se näkyy nykyisin meillä työnantajinakin työntekijöistä välittämisenä. - Minä haluan keskittyä pääsiäisen sanomaan Elimäen seurakunnan pääsiäisvaelluksessa, Kati Laurila kertoo. Velipoikaa Hannua harmittaa, ettei ole ehtinyt vaellusta vielä näkemään. Hänen vakaa ajatuksensa on kuitenkin korjata asia tänä pääsiäisaikana Enemmän inhimillisyyttä Kohtaniemet eivät halua olla tekemisen johtajia,vaan haluavat pikemminkin johtaa omalla esimerkillään.. 70 työntekijän yritystä johtava Hannu ei tänäkään päivänä vieroksu olla bensakassalla työvuorossa. Oikeastaan hän olisi enemmänkin asiakaspalvelussa. Tähän ei ole mahdollisuutta, kun paperi- ja toimistotyöt vievät yllättävän paljon aikaa. Yrittäjinä toimivat sisarukset nauttivat työnteosta, mikä näkyy myös työn jäljestä. - Jos työntekijällä on hätä, kyllä varmasti pyrimme auttamaan häntä. Meillä työntekijöiden vaihtuvuus on aika pieni. Monet työntekijät ovat nuoria, jotka saattavat vielä hakeutua lisäopintojen pariin. - Nykyajan työelämä kaipaa enemmän inhimillisyyttä ja joustavuutta, Kohtaniemet toteavat yhdestä suusta.

18 18 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuva: Reijo Vaurula Sakari Viinikaisella on monta rautaa tulessa Elämää on tarkasteltava laajasti Rehtori, kaupunginvaltuutettu Sakari Viinikainen: - Elämää on syytä tarkastella laajemminkin kuin oman navan ympäriltä Kouvolasta kotoisin olevan, Lyseon kasvatin Sakari Viinikaisen nimi on ollut julkisuudessa viime aikoina Kouvolan Lyseon pitkäaikaisen rehtorin, Helvi Hongan patsashankkeen tiimoilta. Patsastoimikunnan puheenjohtajana Viinikainen on ollut julkisuudessa toimikunnan kasvoina ja joutunut myös ottamaan kantaa kyselyihin ja vastaamaan kritiikkiinkin. Sakari Viinikainen on tehnyt pitkän päivätyön Kouvolassa luokanopettajana, ja toimii nykyisin Kaunisnurmen koulun rehtorina. Kunnallispolitiikassa Viinikainen on ollut sitoutumattomien ryhmän yhtenä veturina vuodesta 1996 lähtien. - Elämä on täynnä tienhaaroja, joista voi joka kerran valita vain yhden. Itse en enää usko sattumiin, vaan selvästi meitä johdatetaan, Sakari Viinikainen puntaroi. -Minunkin elämässäni on tapahtunut asioita, joita en suin surmin olisi halunnut tapahtuvaksi. Monien vaiheiden jälkeen ne johdattivat minut Joensuuhun, jossa en ollut sitä ennen edes käynyt. Siellä Viinikainen kohtasi tulevan vaimonsa, perusti perheen, ja päätti aloittaa opiskelun opettajaksi. -- Ehkä kivijalkana tuolle kaikelle: tapasin ihmisiä, jotka hädän hetkellä osasivat sanoa oikeita sanoja. Ne sanat herättivät eloon lapsuudessa kotona ja koulussa annetut eväät. -Tajusin, että elämää on todellakin syytä tarkastella hieman laajemminkin kuin oman navan ympäriltä. - Kummallista, kuinka yksinkertaisia elämään syvästi vaikuttavat viisaudet loppujen lopuksi ovat, Viinikainen pohtii. Vielä kummallisempaa on, että vaikka me ne tiedämme, emme kuitenkaan tiedä vai pitäisikö sanoa, ettemme niihin sittenkään tarpeeksi usko? Opettajan työ on hienoimpia ammatteja Sakari Viinikainen pitää opettajan työtä hienoimpiin kuuluvana ammattina, edellyttäen, että sen oivaltaa oikein ja on siihen soveltuva. -Ellei sovellu alalle, työ käy äärettömän raskaaksi. Luulen, että todellinen onni ja elämänilo tulee siitä, jos kykenee jollakin tavalla auttamaan toisia. Sekä opettajan että rehtorin työ tarjoavat tällaisia mahdollisuuksia. Kyse on lapsen ja nuoren elämän edesauttamisesta. Suomalaisesta koululaitoksesta on käyty ympäri maailmaa ottamassa mallia. Kaunisnurmen koulun rehtorin mielestä monessa mielessä ollaan palaamassa juurille monien uudistusten ja kehittämisten oravanpyörässä. -Suomalaisen koululaitoksen grand old man Aukusti Salon 1930-luvulla kirjoittamat yksinkertaiset, terveen järjen mukaiset kasvatusperiaatteet ovat edelleenkin käyttökelpoisia. Yhden epäkohdan rehtori Viinikainen suostuu nimeämään viime vuosien koululaitoksen uudistuksesta: -Viimeksi uudistettu peruskoulun tuntijako meni kyllä poskelleen. Fransiscus Assisilaisen opetukset pätevät tänäkin päivänä Pääsiäisen merkityksestä keskusteltaessa Sakari Viinikaiselle tulee mie- leen tunnetun pyhän esi-isän, Fransiscus Assisilaisen vertaus, jossa hän kutsui ihmisen maallista kehoa aasiveljeksi, josta on pidettävä huolta. - En tiedä, tarkoittiko Fransiscus aasiveljellä vain tätä käsin kosketeltavaa kehoa, jonka ei tulisi antaa ylensyödä, tuprutella tupakkia, juopotella eikä muutenkaan turmella terveyttään. Minusta aasiveli on kuitenkin osuva nimitys kaikelle sille raadollisuudelle, himoille ja haluille, joista loppujen lopuksi ei hyvä seuraa, mutta josta me emme omin voimin kuitenkaan irti pääse. - Sitä, johon aasiveli -olemuksemme meitä johdattaa, voitaneen sanoa myös synniksi. Jeesuksen kärsimys ja lunastustyö on armon sanoma. Ei ylpeydellä omin voimin, vaan ainoastaan Jumalan armosta kaikki on mahdollista, saada jopa aasiveli raiteilleen. Syntyperäiseltä kouvolalaiselta, rehtori ja kaupunginvaltuutettu Sakari Viinikaiselta riittää aikaa myös Helvi Hongan patsastoimikunnan puheenjohtajaksi PL Vuohijärvi, puh info@woikoski.fi LASKENTATIETO Kauppalankatu Kouvola Puh: (05) sähköposti: laskentatieto@pretax.net

19 ILOUUTISET HUHTIKUU Teksti: Reijo Vaurula Helvi Honka viihtyi poikiensa seurassa niin luokassa kuin urkuparvellakin Helvi Hongalla olivat arvot kohdallaan Kun Helvi Hongalle on alettu puuhata patsasta, joissakin puheenvuoroissa on kritisoitu, miksi juuri yhdelle tietylle rehtorille. Ansaitsisihan moni muukin patsaan. -- Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen poikakoulun rehtori, joka persoonallaan teki oppilaisiinsa lähtemättömän vaikutuksen, Viinikainen perustelee. -- Rehtorina hän monella tapaa kohoaa päätänsä pidemmäksi meitä muita pienestä koostaan huolimatta. Helvi Honkaa pidettiin karismaattisena persoonana. -- Karismaan liittyy aina myös auktoriteettia, kuten Helvi Hongalla, mutta auktoriteettiin ei välttämättä liity karismaa. Sitä ei hankita, sitä vain on tai ei ole. -- Karisma liittyy myös hengen voimaan, jota meissä kussakin on oma määränsä. Se ei näy päällepäin. Helvi Hongassa sitä oli poikkeuksellisen paljon. Siitä johtuu myös se, että hän yhä edelleen vaikuttaa ja elää oppilaidensa mielissä. -- Helvi Hongan voiman lähde oli kristillinen, vahva usko ja nöyrä mieli, joka johti hänet myös sen mukaisiin tekoihin, Sakari Viinikainen pohtii. -- Maailma on täynnä hyviä puheita ja hyviä aikomuksiakin, mutta harvemmassa on niitä, jotka tekevät oikeasti jotakin, näkevät vaivaa toisen eteen, luopuvat rahoistaan ja antavat kotinsa toisen käyttöön. Näistä ominaisuuksista väsymätön yhteisvastuukerääjä Helvi Honka muistetaan. -- Kristilliset elämänarvot, joiden kulmakivenä on lähimmäisen rakkaus ja sen osoituksena käytännön teot, niistä Helvi Honka muistetaan, Sakari Viinikainen kiteyttää. Patsaan paljastus lokakuussa 2007 Patsaan paljastuspäiväksi on valittu maailman opettajien päivä vuonna Viinikainen toivoo, että patsaasta ja sen paljastuspäivästä välittyisi arvonanto laajemminkin kaikelle sille opetus- ja sivistystyölle, jota seutukunnallamme on tehty ja yhä tehdään. Patsashanke sai alkunsa Kouvolan Lyseon 100-vuotisjuhlassa, jossa kaupunginjohtaja Aimo Ahti esitti Kouvolan lyseon legendaarisen rehtorin veistos tulee olemaan näköispatsas. patsasta Helvi Hongalle. Esitys sai hyvän vastaanoton, ja pari vuotta muhittuaan idea konkretisoitui toimikunnassa. Patsashankkeen taustavoimaksi ja juridiseksi luvan anojaksi tuli Kouvola-seura ja viime syksynä alkanut varojenkeräys on tuottanut sen verran hyvin, että sopimus allekirjoitettiin kuvanveistäjä Panu Patomäen kanssa helmikuussa. - Seuraava vaihe on pienoismalli, jonka pohjalta varsinainen patsas valmistetaan, Viinikainen kertoo. -Toivon, että Helvi Hongan näköispatsas tulee muistuttamaan meitä nykypäivän kiireessä ja materiassa kiinni olevia, että hengen suuruus on kuitenkin se, jolle kaikki merkittävä elämässä rakentuu. Patsashanke on herättänyt varsin laajaa huomiota. Sakari Viinikainen on nähnyt paljon vaivaa ja kaivanut useiden eri vuosikymmenien oppilaiden osoitteita ja postittanut toimikunnan nimissä satoja kirjeitä. Vaivannäkö on tuottanut tulosta ja eri vuosikymmenien oppilaat ovat aktivoituneet ja monet varsin merkittävissä asemissa ja tehtävissä olevan entiset lyskälaiset ovat tehneet jopa tuhansien eurojen lahjoituksia patsasrahastoon. - Vielä ehtii mukaan, sillä urakka ei ole lähestulkoonkaan päätöksessään, tukea tarvitaan edelleen, Viinikainen vihjaisee. Patsashankkeen tili on: Nordea / Helvi Hongan patsasrahasto

20 20 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Vuolenkoski Huvipuiston kesän 2006 näyttely Back to the U.S.S.R. tarjoaa kurkistuksen neuvostoaikaan ja Lenin-taiteen helmiin. Esillä on tuhansittain erilaisia muistoesineitä ainutlaatuisessa kokoelmassa. N Ä Y T T E L Y Pidetään Pidetään rennosti rennosti Tavataan taas Tykkimäellä! hauskaa! hauskaa! Iitti on 7200 asukkaan maaseutukeskuskunta Kouvolan ja Lahden kaupunkiseutujen välillä. Meidät tunnetaan teollisuudesta ja kulttuurista sekä vapaa-aikakuntana. Tontteja 0,84 6,73 /m 2 Monipuolinen tarjonta keskustassa sekä hajaasutusalueella eri puolilla kuntaa. Kausalasta Mikkolanpellon alueelta ja Etelä-Iitistä on tulossa myyntiin uusia tontteja. Iitin kunta (05) Asuminen Tykkimäen huvipuistossa riittää menoa ja vilskettä koko kesän. Suomen kolmanneksi suurimmassa huvipuistossa vauhtia pitävät yllä yli 40 laitetta ja peliä hurjasta Trombista ja Taifunista monenlaisiin rauhallisempiin kieputtimiin. Rento ja turvallinen ympäristö sekä hyvät palvelut saavat kaikenikäiset suut messingille! AUKIOLOAJAT 2006 Toukokuu: ark klo la - su, pyhinä klo Kesäkuu: to-pe klo klo Heinäkuu: joka päivä klo Elokuu: klo la-su klo la klo Maksuton sisäänpääsy! Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy Kanuunakuja 2, Kouvola Puh. (05)

21 ILOUUTISET HUHTIKUU Väkkäräverstaan pulmat ovat saaneet monen suomalaisen ja ulkomaalaisen pään pyörälle. Vanhojen suomalaisia ja ulkolaistakin alkuperää olevien kansanperinteeseen perustuvien lähinnä puusta tehtyjen ongelmien tekeminen on ollut selänpääläisen Jari Kekkosen leipätyö jo yli 10 vuoden ajan. Hauskasti savoa vääntävä Kekkonen tunnetaan mm Verlan tehdasmuseoalueen yhtenä kesäkauppiaana. - Täällä Selänpäässähän me olemme asuneet jo yli 15 vuotta, Mikkelistä tultiin vaimon kanssa työn perässä, Jari Kekkonen kertoo. - Olin joitakin vuosia tuossa kristillisellä kansanopistolla puutyönopettajan virassa ja kun pojat olivat pieniä ja emäntä lähti opettajantyöhönsä takaisin, piti jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Siinä sivussa sitten aloittelin noiden palikoiden, älypelien kanssa puuhailun. Teksti ja kuva: Reijo Vaurula T-kirjain ja siansaparo myyvät hyvin Kekkosen ensimmäiset tuotteet olivat puisia hautaristejä ja muita tarve-esineitä ja varsinainen puupalikkaura alkoi koottavasta T-kirjaimesta ja pirunnyrkistä. Väkkäräverstas perustettiin vuonna 1999 ja erilaisia tuotenimikkeitä on nykyisin kolmattakymmentä. Vuosittain Väkkäräverstaalta lähtee viidestä kymmeneentuhanteen peliä. - Eniten menee tietysti noita halvempia kuten T-kirjainta ja siansaparoita, joitakin tuhansia vuodessa. Yrityksen liikevaihtoa kysyttäessä Jari Kekkonen naurahtaa savolaiseen tapaansa: - Onhan tuota riittävästi. Väkkäräverstaalla ei ole juuri kaupallisia kilpailijoita Suomessa, silti puupalikoiden myyminen ei ole mikään kultakaivos. Tällä hetkellä yritys on lepovaiheessa. Kekkoset ovat ottaneet kaksi sijaislasta ja yrittäjä Kekkonen keskittyy kahden alle kouluikäisen maailmankuvan rauhoittamiseen kun omat lapset ovat jo kouluiässä. - Tässä pikku hiljaa tehdään noita väkkäröitä ja kesällä ollaan Verlassa esillä. Verlan kesässä syntyy kontakteja Yllättävää kyllä Väkkäräverstaan Verlan myynti ei olekaan merkittävää, siellä käy kyllä asiakkaita, jotka sitten myöhemmin tekevät isojakin tilauksia. - Laskin yhden kesän myynnin, kun jokaisesta myydystä tuotteesta meni tietty osa hyväntekeväisyyteen, niin oikein itsekin hämmästyin myynnin vähäisyyttä. Verlan kesän aikana syntyy kuitenkin asiakassuhteita ja onhan noita tähän mennessä syntynytkin. - Sitten joskus syksyllä tulee yllättävänkin isoja tilauksia kesän ensitutustumisen perusteella, joten kyllä Verlassa kannattaa olla esillä, Jari Kekkonen perustelee. Väkkäräverstaan tuotteita ovat Pienyrittäjä elää puupalikoista ostaneet liikelahjoiksi monet isot yritykset, kuten Tietoenator, UPM- Kymmene, Nordea, OKO-pankki ja Nokia. - Kyllä moni käsityöläinen olisi ylpeä tuollaisista asiakkaista, kiitollinen saa olla, että kauppakin on käynyt, Kekkonen myöntää vaatimattomasti. Maailmalla tuhansia harrastajia Suomessa on useita alan harrastajia, joista muutamat hyödyntävät käsityöpohjaista kansanperinnettä kaupallisestikin. Muualla maailmassa alalla on tuhansia yrittäjiä. Viime kesänä kävi alan harrastajia Suomessa kaikessa hiljaisuudessa useita satoja omassa kokoontumisessaan. - Suomeen tuli 400 alan harrastajaa ja 200 heistä kävi Verlassa ja tässä meilläkin syömässä. - Porukan ehdoton vaatimus oli, ettei minkäänlaista julkisuutta ja sana pidettiin. Väkkäräverstaan palikoiden työstäminen on Jari Kekkoselle innoittavaa ja vauhdikasta puuhaa. - Kyllä yleensä kaikki nämä älypelit ovat kansainvälisesti yhteistä omaisuutta, tosin minullakin tuotannossa oleva onki oli ulkomaalaisille alan harrastajille täysin uusi tuttavuus, siinä mielessä harvinaisuus. Väkkäräverstaalla tehdään koko ajan tuotekehittelyä. Yrittäjän ei tarvitse itse keksiä pelejä, vaan soveltaa kansanperinnettä tuotantoonsa. Viimeisimmät tuotantoon asti menneet ideat liittyvät Repoveden kansallispuistoon: - Kuusankoskelaisen Lauri Kairan kehittelemät Reponopat ja sokean labyrintti ovat hyvät esimerkit paikallisuudesta. Kekkosen pojat eivät ole ainakaan vielä- innostuneita isänsä ammatista. - Ei heitä kiinnosta tämä pelien tekeminen muuta kuin taskurahan ansaitsemisen mielessä, mutta kyllähän nuo ovat tottuneet kesällä Verlassa mukanakin olemaan. Ristin salaisuus ei oikein myy Väkkäräverstaan yrittäjältä löytyy myös töistään kiinnekohta tuonpuoleiseen. Puisista hautaristeistähän puutyöharrastus lähti liikkeelle. Nykyisin on tuotepaletissa myös Ristin salaisuus. - Eräs pappi pyysi kehittelemään tuota T-kirjainta rippikoulutyöhön, kirjaimeen lisättiin yksi sakara keskelle ja näin syntyi risti. Se ei kyllä ole läheskään niin suosittu kuin pelkkä T-kirjain. Jari Kekkosen lapsuudenkodin pääsiäisestä jäi mieleen kiirastorstain kirkossa käynti. - Äidin kanssa aina mentiin, nykyihmiselle tuo pääsiäisen todellinen sanoma taitaa olla aika hämärtynyt. - Eiköhän kirkkoon olisi tunkua jos esimerkiksi tuo lintuinfluenssa vyöryisi päälle tosissaan, hädässä alkaa kirkko ja uskon ulottuvuus muistua mieleen, Selänpään palikkamestari arvelee.

22 22 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Kauppakatu 2 Kuusankoski Puhelin Keskikatu 2 Kouvola puh Salpausselänkatu 31 Kouvola Tehoisku Tehoisku ympärivuotisiin allergisen nuhan oireisiin. ympärivuotisiin allergisen nuhan oireisiin. LEVOSETIRITSIINI 5 mg Vuodenajat vaihtuvat, mutta allergiaoireet vaivaavat ympäri vuoden. Nopeavaikutteinen Xyzal 10 tablettia apteekista. Kokeilemalla huomaat tehon! Xyzal. Levosetiritsiini 5 mg, kalvopäällysteiset tabletit. Indikaatio: Allergisen nuhan, mukaan lukien jatkuva allerginen nuha, oireiden hoito. Krooninen idiopaattinen urtikaria. Annostus: 1 tabletti kerran päivässä aikuisille ja yli 6-vuotiaille. Huom! Munuaisten vajaatoiminnassa on syytä neuvotella annoksesta lääkärin kanssa. Lääkkeen käyttöön raskauden ja imetyksen aikana tulee suhtautua varoen. Alkoholin käytön suhteen suositellaan varovaisuutta. Varmista lääkkeen sopivuus itsellesi apteekista. Hinta ( ): tabl. 10 kpl; VOH 8,11. Markkinoija: UCB Pharma Oy Finland, Malminkaari 5, Helsinki, puh. (09) Tutustu pakkauksen käyttöohjeeseen.

23 ILOUUTISET HUHTIKUU Jumalan suuri suunnitelma HALUATKO SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? Jumala on hyvä ja Hän haluaa sinullekin kaikkea hyvää. Hän rakastaa sinua. Hän on täynnä armoa ja anteeksiantamusta. Hän haluaa siunata ja varjella elämääsi. Hän haluaa olla turvasi ja voimasi. Hän on riittävän suuri auttamaan sinua ahdistuksissa ja elämän myrskyissä. Jumala on tarkoittanut meidät elämään hänen yhteydessään. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään,joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Jeesus ei tullut tuomitsemaan, vaan että me hänen kauttansa voisimme pelastua ja päästä takaisin Jumalan yhteyteen. Tämä pelastussuunnitelma on valtavaa armoa meitä kohtaan. Ajattele, että meille pienille ihmisille on mahdollisuus päästä kaiken luojan Jumalan yhteyteen. Rakastava Taivaallinen Isä tahtoo auttaa meitä jo tässä ajassa ja vapauttaa sielunvihollisen moninaista ansoista ja kahleista. Meille on annettu vapaa tahto valintoihin. Kukaan ei automaattisesti pelastu. Kirkkoon kuuluminen tai uskonnolliset rituaalit eivät pelasta ketään. Raamatun mukaan sinä pelastut, kun vastaanotat Jeesuksen henkilökohtaisesti elämääsi. Silloin sinun henkesi uudestisyntyy Pyhän Hengen kautta. Jumalan henki tulee sinuun ja sinusta tulee Jumalan lapsi. Tämä muuttaa sisimpäsi. Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut. PAHA ON TODELLISTA Jumala haluaa kasvattaa meitä, että hänen rakkautensa, voimansa ja luonteensa näkyisi meidän puheissamme ja teoissamme. Syntiinlankeemuksen seurauksena koko maailma on turmeltunut ja paha: on kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta, ahdistusta, sairautta, vihaa, väkivaltaa ja sotia. Turmeltuneisuus koskee meitä kaikkia. Synti ei ole vain raskaita rikoksia. Kapina Jumalaa kohtaan ilmenee usein itsekkyytenä, ylpeytenä, vihana, katkeruutena, kateutena ja korostuneena kilpailuna. Tiedotusvälineet kertovat meille päivästä toiseen ikäviä, tuhovoittoisia uutisia, mitä valitettavasti ahmimme surutta. Vaikuttaa, että turtumuksemme on aiheuttanut jo välinpitämättömyyttä ja toivottomuuttakin. Totta onkin, että itse emme voi paljokaan muuttaa toisiamme tai maailmaa. Mutta Jumala voi ja hän käyttää useimmiten ihmisiä välikappaleinaan. JUMALAN HYVYYS ON TODELLISTA Jumala haluaa kasvattaa meitä, että hänen rakkautensa, voimansa ja luonteensa näkyisi meidän puheissamme ja teoissamme. Usko mahdollistaa luonteen kasvamisen ja kypsymisen, mihin on aina tarvetta. Raamattu ilmoittaa meille Jumalan tahdon, se on Hänen testamenttinsa. Sana ohjaa, opettaa ja puhuu meille. On Jumalan mielen mukaista, että Hän saa hallita mieltäni, tahtoani ja tunteitani. Jumalan rakkaus on ehdotonta, mutta hänen lupauksensa ovat usein ehdollisia ja muistutankin meitä huolehtimaan omasta vastuustamme. Jumala kyllä vastaa omastaan. Jumala tahtoo antaa elämänilon, rauhan, voimaa ja viisautta suoriutua arkihaasteista. Hän haluaa olla myös turvamme ja suojamme. Uskoontulo ei tuo sädekehää pääni päälle. Uskoontulo ei tee minua muita paremmaksi. Sisäisesti olemme muuttuneita, koska Jeesus asuu meissä. Se ei myöskään tarkoita, että vastoinkäymiset tai koettelemukset loppuisivat. Usko ei liity vain hengellisiin tilaisuuksiin, vaan Jumalan tulisi kuulua erottamattomasti jokapäiväiseen elämääni. On myös tarpeen luopua vääryydestä tai synnistä, kun ymmärrän ja huomaan tämän. Jumala on totuuden henki, joka haluaa johdattaa, lohduttaa ja auttaa kaikissa tilanteissa. Jeesus on hyvä paimen. Hän haluaa parantaa ja eheyttää meitä. Jeesus ei sinua milloinkaan hylkää eikä jätä. Hänen yhteydessään meillä on tulevaisuus ja toivo. Ajassamme on tarjolla monenlaisia suuntauksia. Ilosanoma Jeesuksesta on kuitenkin ainutlaatuinen ja on pysynyt muuttumattomana läpi historian. Voiko kukaan muu luvata: Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Pääsiäisterveisin Eijariitta Hurri Säästetään kaukolämpöä, maakaasua, öljyä ja käyttövettä kiinteistöissä. Globaalisti ainutlaatuiset ja varmat järjestelmät toteuttavat n % säästöjä nopeassa takaisinmaksuajassa. OTA YHTEYS, NIIN TEEMME TARJOUKSEN! petri.aalto@aida-energy.com From the Dead Sea Luonnonmukaiseen ihonhoitoon

24 24 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Hyvää pääsiäistä toivottaa hammaslääkärisi Petri Nykänen Myllykoski seuratalo puh Inkeroinen Valtatie 10 puh ma-pe 9-19 la 9-15 HANSA-APTEEKKI Keskikatu 4, KOUVOLA Puhelin (05) Faksi (05) Hammaslääkäri Unto Lehtonen Plusterveys Oy Posliinipaikat ja posliinihampaat tietokoneella Hammasimplantit Kauppalankatu 27 Kouvola puh Killingintie 9-11 Kuusankoski puh Salpa Apteekki Prismakeskus Lisätietoa:

25 ILOUUTISET HUHTIKUU Teksti ja kuva: Heimo Lempinen Laulava kunnanvaltuutettu Anu Vaihemäki Maalla asuminen vaatii persoonallista rohkeutta. Se on rohkeutta toimia valtavirtaa vastaan. Politiikka suosii nyt kaikkea suurta, mutta jossain vaiheessa heiluri kääntyy toisinpäin ja on jo osin kääntynytkin. Ihmiset vaativat elämältään yhä enemmän laadullisia arvoja. Silloin ollaan valmiita pitkiinkin työmatkoihin. Näin voisi tiivistää jaalalaisen kunnanvaltuutetun ja maallemuuttajan Anu Vaihemäen maaseuturakkauden. -- Pieni on kaunista: pieni ihminen, pieni koulu, pieni kunta. Ei pienelle saa olla paha. Isot pärjää aina. Musiikki ja erityisesti laulu antavat Anu Vaihemäelle mukavaa vastapainoa arkityölle Maalla on oma tila Anu Vaihemäki ja hänen miehensä ovat molemmat kotoisin pääkaupunkiseudulta, Espoosta ja Vantaalta. - Lähdettiin Espoosta, Kivenlahdesta ensin Anjalankoskelle. Siellä pidettiin seitsemän vuotta yhdessä perhekotia. Silloin jo ostettiin talo Jaalan Huhdasjärveltä vapaa-ajan asunnoksi. Sitten muutettiin vakituisesti. Nyt korjataan ja remontoidaan, maallemuuttaja summaa perheen muutot. - Oli elokuu kun muutettiin. Oli ihan hiljaista. Ei kuulunut yhtään mitään. Ja se tähtitaivas! Vaihemäki havahtui siihen, että kaupungissa ei näe tähti kunnolla. Myös tilantuntu miellyttää: -- Luonto ja tila ovat ympärillä. Metsään voi lähteä omalta pihalta ja ympäristö on puhdas. Vaihemäkeä ei myöskään haittaa, vaikka talvi-illoin onkin ihan pimeää. Sanonta Jaalassa on jalo elämä pitää paikkansa! Sairaanhoitajasta vastaavaksi ohjaajaksi Vaihemäen työura alkoi sairaanhoitajana. Sitä työtä hän teki vain kolme kuukautta. Sitten löysin itseni tarkkailuluokasta kymmenen viliskantin edestä! Vaihemäki teki seitsemän vuotta erityisluokanopettajan hommia Espoossa ja Kirkkonummella. Sitten tie vei Sippolaan perhekodin ohjaajaksi. Tällä hetkellä Anu Vaihemäki toimii Iitissä, Pro Manors Oy:n Loikalan kartanossa erityislastensuojeluyksikön vastaavana ohjaajana. -- Haluan olla rinnalla kulkijana niille, joiden elämässä ei ole ihan helppoa. Jos pystyisi olemaan jollain lailla avuksi. Jotenkin löydän aina itseni erityistä tukea tarvitsevien parista. Tykkään näistä nuorista ihan valtavasti, Vaihemäki kuvaa nykyistä työtään. Huolenaiheena on lapsuuden lyheneminen ja rajojen puute. -- Pienen tytön pitää saada elää lapsen elämää. Ei se näytä kivalta, kun pikkutytön lantiohousut ei pysy ylhäällä ja selkää palelee ja kaikki vain ulkonäkövaatimusten paineesta. Vaatimukset synnyttävät riittämättömyyttä. Lapsi kokee, että ei ole hyvä sellaisena kuin on. Vaihemäki on huomannut, että usein vanhemmat asettavat lapselle suuria odotuksia. Hienojen harrastusten lomassa lapsen omalle leikille ei jää aikaa. - Joskus lapsi saa kaiken pyytämänsä. Hän tottuu olemaan kaiken keskipisteenä. Koulussa ja muitten parissa ei silloin välttämättä ole helppoa. - Lapsella ja nuorella on aikuisen ikävä. Aikuinen luo turvaa -- se, että joku sanoo, ettet sinä voi tehdä näin. Vanhempien tehtävä on opettaa yhteiskunnan pelisäännöt lapsille. Rajat on tarpeen, muistuttaa Vaihemäki. Liedejä imurinvarressa Anu Vaihemäki tunnetaan myös esiintyvänä laulutaitelijana. Oma konsertti oli Jaalan kirkossa vuosi sitten. -- Opin laulamaan ennen kuin opin puhumaan! 14-vuotiaasta olen käynyt laulutunneilla. Laulaminen on minulle sielunhoitoa. Siihen pitää keskittyä täydellisesti - silloin unohtaa muut asiat. Se tekee fyysisestikin hyvää. Laulaminen on Vaihemäelle itseilmaisua, mutta myös välittäjänä olemista. -- Laulaja välittää säveltäjän ja tekstikirjoittajan tuntemuksia. Kun laulan, tuotan ihmisessä esille jonkun tunteen. Silloin kun esiintyessään huomaa, että yleisössä jotain tapahtuu, niin se on hieno tunne! Mielimusiikkia on monenlaista: klassista, kuten Brahms, Merikanto, Kuula ja Melartin. -- Pidän sellaisista lauluista, joissa on tarina. Elokuvamusiikissa ja musikaaleissa on myös aivan upeita sävelmiä. Kun musiikki on sydämellä tehty, se vetoaa tyylisuunnasta riippumatta, erittelee Vaihemäki. Anu Vaihemäki haaveilee jo uudesta omasta konsertista, vaikka valitteleekin, ettei harjoittelulle jää riittävästi aikaa. -- Vaikka käy se laulaminen imurinvarressakin! Välillä pitää pysähtyä miettimään Perhe ja läheiset ovat perheenäidille tärkeitä. Politiikka ei saa viedä kodilta liikaa aikaa. -- Silloin kun omat lapset tarvitsevat, haluan olla heidän käytössään. Pääsiäisenä tahdon erityisesti olla perheen parissa. - Välillä pitää pysähtyä miettimään, missä mennään. Miten se asioitten tärkeysjärjestys olikaan, pohtii intoa säteilevä energiapakkaus. - Tykkään tehdä ja touhuta. Elämässä on ollut vaikeitakin asioita. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä. Se on niin, ettei helpot asiat tuota suurta mielihyvää. Ilmaiseksi saadut asiat ovat harvoin merkityksellisimpiä, toteaa perusmyönteisen elämänasenteen omaava Vaihemäki.

26 26 HUHTIKUU 2006 ILOUUTISET Teksti ja kuvat: Heimo Lempinen Jokiniemet Pelastusarmeijan johdossa Kouvolassa Soppaa, saippuaa ja sanaa Ilmassa on rakkautta, kun kenttäkersantti Jaana Jokiniemi katsoo hellästi kadetti Juha Jokiniemeä. Jaana ja Juha ovat paitsi toisistaan välittävä aviopari myös Pelastusarmeijan toimintaa Kouvolan seudulla johtava työntekijäkaksikko. Heille välittäminen ja ihmisten auttaminen on elämäntehtävä. - Haluamme mennä sinne missä tarvitsevat ihmiset on, ja tarttua ajan haasteisiin. Tärkeintä on löytää yksilö kaiken hörhelön ja pullamössömassan keskeltä, ja tuoda toivon näkökulmaa, toteaa Jaana omasta työnäystään. Juha toteaa, että Pelastusarmeijan tehtävä on tänään yhtä ajankohtainen kuin silloin kun se perustettiinkin. Ihminen ei ole muuttunut. Pelastusarmeijan työ Suomessa käynnistyi 1800-luvun lopulla. Se tunnetaan parhaiten sosiaalisesta kristillisestä palvelusta. Auttavan käden armeijan leipäjonot, soppakeittiöt, joulupadat ja kirpputorit ovat toiminnan näkyvin osa. - Uudempi sukupolvi on tuonut muutoksia työnkuvaan. Nyt halutaan korostaa myös seurakuntatyön osuutta toiminnassa, kertovat Jokiniemet. Pelastusarmeijassa eletään muutosprosessia. -Olemme samassa käymisvaiheessa kuin muutkin seurakunnat. On etsittävä sitä, mikä kohtaa ihmisen. Kohtaavatko ihmisten tarpeet ja seurakuntien tarjonta toisensa tänään, kuvaa tilannetta Juha. Ihmisen ikävä -Ihmisellä on ihmisen ikävä. Ei kävelevän Raamatun kohtaaminen ole ihmisen kohtaamista! Haaste on se, että voisi olla läsnä toiselle Jumalan ihmisenä, olla ystävänä toiselle, kiteyttää Jaana seurakuntatyön ydinkysymyksiä. Puhumme yhdessä Pelastusarmeijan roolista hyvinvointiyhteiskunnassa. - Hyvinvointiyhteiskunta on sitä niille, keille se on. Hyvinvointiyhteiskunnassa voidaan pahoin. Ihminen elää ilman Jumalaa. Tyhjyyden täyttävät kaikenlaiset päihteet ja muut. Toisaalta hyvinvointi on tuonut yksinäisyyttä. Tänään on paljon tunnevammaisia ihmisiä, Jokiniemet sanovat. Kouvolassa Pelastusarmeija pystyy auttamaan melko nopeasti ja joustavasti. Yksi henkilö tekee päätoimisesti auttamistyötä. Avustaminen on ympärivuotista, vaikka näkyykin pääasiassa jouluna. Viime jouluna tällä seudulla 250 perhettä sai avustuksia Pelastusarmeijalta. - Määrittelemme tietyn tulorajan, jonka alle jääneitä pyrimme auttamaan taloudellisesti, kertoo Juha. Pelastusarmeijan toiminta on monimuotoista: on jumalanpalveluksia, pienryhmiä, miestenpiiri, varhaisnuorten illat ja lapsille pyhäkouluja. -- Lisäksi levitämme Sotahuuto-lehteä ja käymme sairaaloissa ja vanhainkodeissa puhumassa ja laulamassa. Toreilla ja kaduilla on ulkoevankeliointia, laulua ja henkilökohtaisia todistuksia, esittelevät Jokiniemet arkityötään. Radikaali paikka Pelastusarmeijan julkisuuskuvaan kuuluvat armeijamaiset nimitykset ja univormut. - Virkapuvun pitäminen tuntui ensin pahalta, kun vaihdoin näihin tehtäviin myyntityöstä noin vuosi sitten, Juha kertoo. -Mutta nyt ymmärrän, että armeija ilman univormua ei ole armeija. Se on julkinen esiintulo ja luo yhtenäisyyden tunnetta. Kun on puku päällä, näyttää selkeästi värinsä. Kymmenen vuotta Pelastusarmeijassa palvelleen vaimon mielestä puku avaa jo sinällään väyliä. - Ei tarvitse kellekään selitellä mitään. Tämä on radikaali paikka, on touchia ja ryhtiä, Jaana kuvaa Pelastusarmeijan henkeä. - Hienoa, että meillä on myös taistelulauluja, jotain ihan omaa, hän toteaa. Muutos voi olla alku uudelle Juha pohtii Kouvolan seutukunnan tulevaisuudennäkymiä viimeaikaisten paperiteollisuuden saneerausuutisten valossa. -- Täällä ollaan nyt tiukan paikan edessä. Toisaalta katastrofi voi olla alku uudelle ja kehityksen kipinä kaiken hirveyden keskelläkin. Vähän niin kuin sotakorvausten kanssa aikanaan tapahtui. Jaanan sydämellä on ihmisten eheytyminen ja muuttuminen. -- Meillä ihmisillä on niin paljon haarniskoja ja viittoja. Moni on kuin marionetti, jota jotkut muut liikuttelee. Toivoisin, että ihminen löytäisi itsestään sen persoonan, joka oikeasti on, ja olisi avoin Jumalan mahdollisuuksille. Nuoripari painottaa toivon näköalaa. -- Tulevaisuus on valoisa, kun ihmiset syttyvät Jumalan asioille. Muistetaan, että Jumala voi! Unelmien istutus Jokiniemien omat elämänhaaveet kytkeytyvät Jumalan johdatukseen. - Haluaisin olla villi ja vapaa Jumalan maailmassa. Haluaisin, että luovuus, inspiraatio ja positiivisuus saisivat elää ja kasvaa. Ja että Jumala saisi istuttaa minuun omia unelmiaan -- ja että minulla olisi rohkeutta lähteä toteuttamaan niitä! Haluan olla Jumalan soturi, kuvailee Jaana. Juhalle tärkeää ihmisenä on, että voisi elää Jumalan mielen mukaista elämää ja etsiä Hänen tahtoaan omassa elämässään. Iloinen nuoripari puhuu vapaudesta Jumalassa. Siitä, että elämän tärkeimmät asiat ovat kunnossa. Juha kiittelee vaimoaan elämänilon tuojana. - Arjen keskellä kyllä joskus tuntuu, että ilo on kaukana, Jaana kuvaa. -- Silloin saa kiittää Jumalaa siitä, että on saanut peruspositiivisen elämänasenteen synnyinlahjaksi. Pääsiäinen avaa Jokiniemille toivon näköalat. Voitto on saatu. Tunnelin päässä on valoa. Arjen erämaassakin kuva on todellisuutta. - Tiedän sydämessäni, että pääsiäinen on totta. Se ei ole tunteista kiinni, kertoo Jaana. Juha jatkaa, että valo ihmiselle on lähtenyt Golgatalta ja se jatkuu aina iankaikkisuuteen. Voit tukea Pelastusarmeijan Kouvolan osaston avustustoimintaa tili :

27 ILOUUTISET HUHTIKUU Ihmisten hätä synnytti Pelastusarmeijan Pelastusarmeijan perustaja William Booth oli tulisieluinen mies. Englantilaisen 1800-luvulla eläneen Boothin liikkeellepanevana voimana oli julistaa ilosanomaa Jeesuksesta ja vasta sen jälkeen tuli ihmisten sosiaalinen auttaminen. Nämä kaksi asiaa kulkivat käsi kädessä, mutta aina numero yksi oli ihmissielujen pelastuminen taivastielle. William Booth syntyi 1829 ja tuli uskoon 15-vuotiaana. Jo alta kahdenkymmenen vuoden hän oli palava herätyssaarnaaja. Hän yritti opiskella teologiaa jossain vaiheessa, mutta opinnot jäivät kesken. Hänen selkeä raamatullinen vakaumus oli : Ihminen, joka ei tunne Jeesusta on matkalla kadotukseen ja siksi tulee kertoa pelastussanoma. Hän sanoi, ettei hänellä ollut aikaa väittelyihin opinkappaleista, hänet oli kutsuttu työhön. Aviopuolisot yhdessä Booth eli onnellisessa avioliitossa vaimonsa Catherinen kanssa. Vaimo oli loistava puhuja ja heillä oli yhteinen näky elämästä ja tämän näyn eteen he antoivat kaiken. Catherine oli aikaansa edellä ja hänen vaikutuksensa oli suuri Pelastusarmeijan ideologiaan. Tässä järjestössä miehet ja naiset palvelevat tasa-arvoisina Jumalaa. Vuonna 1865 he aloittivat työn Itä-Lontoossa, jonka he kokivat paikaksi, minne Jumala oli heidät lähettänyt. Nähdessään ihmisten kurjan tilan Booth purki sydäntään vaimolleen. Oi Kate, olen löytänyt urani! Nämä ovat niitä ihmisiä, joitten pelastusta olen toivonut kaikkina näinä vuosina. Kulkiessani tänä iltana viinalle löyhkäävien kapakoitten ohi, kuulin äänen korvissani: Minne voisit mennä ja mistä löytää sellaisen pakanamaan kuin tämä on ja missä on sinun työsi niin suuresti tarpeen, kuin täällä. Ja siinä samassa pyhitin sieluni, sinut ja lapsemme tähän suureen työhön. Tämä olkoon meidän kansamme ja meidän Jumalamme olkoon heidän Jumalansa. Pelastusarmeija syntyy Silloin syntyi Pelastusarmeija. Varsinaisesti armeija syntyi kuitenkin1878, jolle oli tyypillistä maallisesta armeijasta lainatut sotilasarvot ja pukeutuminen. Monet vastustivat tätäkin, eivätkä voineet ymmärtää William Boothin luovaa tapaa voittaa ja pitää pelastuneet ihmiset työssä. Itä-Lontoossa hänen julistustyönsä tuli tunnetuksi ja kokoussalit pullistelivat kuulijoista. Etupäässä kuulijajoukko oli kurjista oloista. Varkaita, juoppoja, huoria, työttömiä, murhamiehiä, ihmisiä joista kukaan ei välittänyt. Sunnuntaisin ei siihen aikaan voinut teatteria pitää auki, ja koska ihmiset olivat tottuneet niissä käymään, hän vuokrasi isoja teatterisaleja kokouspaikoiksi. Olisi luullut, että William & Catherine Boothin työtä olisi arvostettu poliitikkojen, sosiaalityöntekijöiden ja seurakuntien taholta. Mutta he saivat vastustusta ja pilkkaa melkeinpä joka taholta. Kaikki tämä kuitenkin kääntyi voitoksi, koska he tulivat tunnetuiksi tätä kautta. Pelastusarmeija näkyi ja kuului silloin. Halleluja-huudot, värikkäät marssit kaupunkien halki, banderollit, liput, uniformut, iloiset laulut ja palavat saarnat kaikuivat ihmisten korviin. Jotkut heidän lauluistaan olivat niin repäiseviä, että niitäkin kritisoitiin. Vastustajille Kenraali Booth sanoi: Miksi paholaisella pitäisi olla kaikki parhaat melodiat? Kuvaavaa näissä paraateissa ja marsseissa oli se, että järjestystä jouduttiin usein pitämään poliisien voimin. Parhaimmillaan Lontoossa oli 1500 poliisia pitämässä järjestystä heidän tilaisuudessaan. William Boothin tarkoituksena ei alun perin ollut muodostaa mitään järjestöä. Hän yritti johdattaa kääntyneitä kirkkoihin ja seurakuntiin, mutta huomasi käytännössä kolme seikkaa. 1. Kääntyneet eivät menneet sinne, minne heidät lähetettiin 2. Jos he menivät, heitä ei huolittu 3. Tulin huomaamaan, että tarvitsin heitä itse. William Booth oli hyvin realistinen ja käytännönläheinen. Kun joku oli tullut uskoon, hänet laitettiin työhön muita auttamaan sekä välittömästi todistamaan julkisesti uskostaan. Se oli hänen työnsä yhtenä salaisuutena. Pelastusarmeija ei jäänyt vain Lontooseen, vaan nopeasti levisi ympäri maailmaan. Tuo aluksi hyvin parjattu mies oli myöhemmin ympäri maailmaa kierrellessään arvostettu vieras kuningashuoneissa ja presidenttien luona. William Boothin elämä oli hyvin yksinkertaista ja vaatimatonta, mitä hän vaati seuraajiltaankin. Se sydämen palo, mikä oli sytyttänyt nuoren miehen, ei koskaan sammunut. Hänellä oli luonteeen heikkouksia ja vajavaisuuksia. Hänen kansaan ei ollut helppo tulla toimeen. Mutta mikä teki hänestä suuren, oli kokosydäminen antautuminen yhdelle asialle ja persoonalle Jeesukselle! Lähteet: George S. Railton: William Booth Roy Hattersley: Blood & Fire PELASTUSARMEIJA Lyhyt oppimäärä -Pelastusarmeija on kansainvälinen hengellinen liike ja evankelinen yhteisö, jonka toimintaan kuuluu korostetusti palvelu ja hyväntekeväisyys. -Pelastusarmeijan toiminta-ajatus voidaan kiteyttää kolmeen S-kirjaimeen: (Soppaa, Saippuaa ja Sielunhoitoa) eli ihmisen kokonaisvaltaiseen auttamiseen. -Pelastusarmeija on organisoitunut armeijamaiseen tapaan ja se toimii 108 maassa -Sen perusti William Booth Lontoossa Suomessa Pelastusarmeijan toiminta alkoi vuonna Pelastusarmeijan toiminnan perusyksikkö on osasto. Suomessa toimii 40 osastoa, joista yksi Kouvolassa -Pelastusarmeijan osastoissa pidetään viikoittain hengellisiä kokouksia sekä aikuisille että lapsille. Lisäksi vieraillaan sairaaloissa, vanhainkodeissa, työpaikoilla sekä oppilaitoksissa. Kesällä järjestetään ulkoilmakokouksia toreilla ja puistoissa. -Pelastusarmeija tunnetaan parhaiten Suomessa sosiaalisesta työstään, erityisesti kirpputoreista ja joulupatakeräyksestä. Näillä toiminnoilla se hankkii rahaa hyväntekeväisyyteen. Näiden lisäksi armeijalla on Suomessa kahdeksan lasten päiväkotia, kaksi vanhusten palvelutaloa ja kaksi vanhustentaloa. Miesten asuntoloita on viisi. Opiskelijakoteja on kaksi. Päihdeongelmaisten auttamiseksi on kolme hoitopaikkaa. Avohuoltoasema toimii Helsingissä. Päiväkeskuksia on Helsingissä, Pietarsaaressa ja Turussa.Kirpputoreja on n Pelastusarmeija tahtoo toimia yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa,jotka pitävät Jumalan sanaa uskon ja toiminnan perusohjeena Lisätietoja: Internetstä: Jokiniemillä hymy ja ilo on herkässä niin työssä kuin kotioloissa