Uusiutuvia liikenteeseen seminaari Renewables in transport opportunities for entrepreneurs Joensuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvia liikenteeseen seminaari Renewables in transport opportunities for entrepreneurs Joensuu 31.1.-1.2.2012"

Transkriptio

1 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden vaikutukset talouden ja työllisyyden kannalta. Effects on regional economy by utilizing renewable transportation fuels. Presentation is about the possible effects on the employment and economy by producing and using renewble transportation fuels. Pekka Tiainen Valtiotiet tohtori (taloustiede), neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvia liikenteeseen seminaari Renewables in transport opportunities for entrepreneurs Joensuu

2 Keskustelua ks. mm. Tiainen, Pekka ( ), Punkaharjun valkuais-etanolilaitos ja sen tarjoamat kiinnostavat mahdollisuudet. Puheenvuoro keskustelulangalla ja keskustelu &# Kotimaisen tuotannon käynnistämisestä ks. Härmälä, Esa ( ), Viljapohjaisen etanolin tuotanto Suomessa. TEM:n tilaama selvitysmiestoimeksianto -selvitys. Tiainen, Pekka ( ), Bioetanolin tuotanto Suomessa. Autoalan uusia tuulia 2010 seminaari Tampereen Messu ja Urheilukeskus Kriittinen kysymys: miten saadaan kotimainen ohraan perustuva valkuais- ja liikenne-etanolituotanto käyntiin suurimman valmiutensa ja rakentamisvalmiutensa takia tällä hetkellä Punkaharjun kuntaan sen rinnalle, että tuotetaan jätepohjaisia ja muita uusiutuviin materiaaleihin perustuvia liikennepolttoaineita, ja mitkä ovat tämän taloudelliset ja aluetaloudelliset sekä työllisyys- ja ympäristövaikutukset

3 Bioetanoli on etanoli, jota valmistetaan kasvispohjaisista raaka-aineista kuten tärkkelys-, selluloosa- tai sokeripitoisista kasveista polttoaineeksi. Bioetanoli on biopolttoaineena uusiutuvaa energiaa. Bioetanolin tuottamisessa pyritään hiilidioksidineutraalisuuteen. EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030). Litrasta bioetanolia saadaan 30 % vähemmän energiaa kuin litrasta bensiiniä. Euroopan komission mukaan 1 tonni bioetanolia vastaa 0,64 toe ja 1 tonni biodieseliä 0,86 toe

4 1990-luvun alussa asia oli esillä ja sitten vuonna 2002, jolloin oli kyse siitä, että Fortum sai verohelpotusta tuontietanolin sekoittamiseen bensiiniin ja harjoitteli tämän. Tuolta ajankohdalta mm. alustus Juha-Pekka Kekäläinen, Jukka-Pekka ( ), Nyt ajetaan etanolibensiinillä. Fortum Oil and Gas Oy

5 Etanolibensiinin taloudellisksi edellytyksiksi Kekäläinen mainitsi Nykyinen EU:n polttoaineverolainsäädäntö mahdollistaa vain määräaikaiset verotuet VM myöntänyt Fortumille osittaisen polttoaineverohuojennuksen Suuruus 30 c/l etanolilitraa kohti Etanolimäärä enintään 10 miljoonaa litraa Määräaikainen 2003 loppuun Toiminnan jatko ja laajuus riippuvat julkisen vallan toimenpiteistä Näistä volyymilähtökohdista etanolibensiinituote rajattiin Porvoon autolähettämön jakelualueen 98-oktaaniseksi laaduksi Biopolttoaineet edellyttävät yhteiskunnan tukea tavanomaisia tuotteita korkeamman hintansa takia

6 Fortumin etanolibensiinissä oli tuolloin kysymys: Etanolia 98-oktaaniseen bensiiniin Porvoon jalostamolla Etanoli käytetään komponenttina bensiinin valmistuksessa Bensiinin etanolipitoisuus enintään 5 til-% normien mukaisesti Etanolia oli tuontia

7 Etanolibensiinin silloisen kokeilun yhteenveto Etanolibensiini on Fortumin päänavaus liikenteen biopolttoaineissa Etanolibensiinihankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä biopolttoaineiden laajemmalle käytölle tulevaisuudessa Biopolttoaineiden osuus liikenteen energiankulutuksesta voi kasvaa vain jos niiden käytöstä ja verokohtelusta säädetään pysyvästi (liikenteen biopolttoainedirektiivi)

8 Suomi on sitoutunut biopolttoaineiden käytön lisäämiseen EU vaatimusten mukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa bioetanolin lisäämistä bensiiniin ja biodieselin lisäämistä polttoöljyyn. On arvioita, että ainakin puolet auton moottoreista ovat Suomessa soveltumattomia yli 5% etanolipitoisuudelle. Tämä ei ole este kotimaisen viljaetanolilaitoksen perustamiselle Punkaharjun kuntaan, koska se kattaisi 3,4 % bensiinin kulutuksen litramäärästä ja 2,3 % energiasisällöstä Suomessa. 5 % ei todellisuudessa ole myöskään yläraja. Brasiliassa osuudet ovat viidennes ja enemmänkin, koska moottoriteknologiaan on kehitetty

9 1970-luvulla Brasilia aloitti bioetanolin valmistuksen sokeriruosta ja USA maissista. Vuonna 2005 bioetanolia valmistettiin ensimmäisen kerran USA:ssa enemmän kuin Brasiliassa. Bioetanolia tuotetaan nyt myös Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa vehnästä ja sokerijuurikkaasta. Öljyn runsauden ja halvan hinnan vuoksi se ei ollut aiemmin vielä taloudellisesti kannattavaa laajemmin. EU soveltaa tullisuojaa 19,2 senttiä litralta denaturoimattomalle etanolille ja 10,2 sentti litralta denaturoidulle suhteessa kolmansiin maihin, kuten käytännössä Brasiliaan

10 Ruotsi on EU:ssa vahva bioetanolin käytössä liikenteessä. Maassa oli v bioetanolin jakeluasemaa (3/2007). Toukokuussa % Ruotsissa myydyistä uusista autoista oli joko bioetanolitai biokaasuautoja. Tuottajia Ruotsissa ovat Agroethanol AB Ruotsi, vehnä (Norrköping 50 milj. l alun perin, nykyisin 210 milj. litraa ja tonnia rehua) Suomessa Punkaharjun laitoksen koko olisi 75 milj. litraa SEKAB (ennen Svensk Etanolkemi) Ruotsi, puujäte, viini ( l) Ruotsalainen SEKAB investoi bioetanolitehtaisiin. Yritys investoi erityisesti Unkarissa neljään bioetanolitehtaaseen 380 milj. Tehtaat tuottavat 600 miljoonaa litraa bioetanolia (2008) maissista ja vehnästä

11 Suomessa on aloitettu etanolin tuotanto biojätteistä. Ruokaa tai vartavasten etanolin tuotantoon kasvatettua raakaainetta ei tässä prosessissa käytetä. St1 lanseerasi uuden korkeaseosetanolituotteen RE85 Suomen markkinoille RE85 vähentää fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80%. Tuote koostuu etanolista (80-85%) ja loput ovat bensiinin komponentteja, joilla varmistetaan muun muassa hyvä kylmäkäynnistyminen. Sitten on eri tavoin lisätty kotimaista fossiilisia polttoaineita korvaavaa tuotantoa ja toteutettu E10-hanke, joka pohjautuu tuontietanoliin. Dieseliä korvaamaan toteutettiin aiemmin tuotuun palmuöljyyn keskittyvä tuotanto

12 Suurimmat bioetanolin tuottajat Euroopassa (litraa/vuodessa) Ruotsin ohella (tiedot voivat osin olla vanhoja): Saint-Louis Sucre, Ranska, juurikas ja melassi ( ) Cristal Union Ranska, juurikas ( ) Tereos Ranska, vehnä ja juurikas ( ) S.dzucker Saksa, vehnä ( ) Sauter Saksa, ruis ( ) Kwst Saksa, juurikas ja melassi ( ) Abengoa Bioenergy Espanja, vehnä ( )

13 Kritiikistä Kritiikkinä on esitetty mm. että bioetanoli ei automaattisesti ole kestävän kehityksen mukaista. Suomessa on törmätty siihen, että on vertailtu etanoliviljan tuotantoa tilanteeseen, jossa ei ole viljan tuotantoa lainkaan eikä kesantoakaan, mikä tarkoittaisi viljelysalan muuttamista metsäksi, asuma-alueiksi tai teiksi Tällainen vertailuasetelma on harhaanjohtava, koska ei viljan kasvatuksen päästöjen kannalta eroa, tuotetaanko sen etanoliksi tai joksikin muuksi. Taustalla ovat asenteet, että maataloustuotanto ei olisi kannattavaa pohjoisilla leveysasteilla unohtaen maailman peltoalan rajallisuus, ja muu kriittisyys maataloustuotantoa kohtaan, mikä toimii esteenä vaihtoehtojen kehittämiselle ja sivuuttaa sen, että huoltovarmuussyistä peltoala on perusteltua pitää peltona kuten myös tuonnista maksetut raha- ja muut kustannukset. Liikennepolttoaineet ja valkuaistuotanto ovat esimerkkejä uudistuvasta ajattelusta suhtautumisessa kotimaiseen maataloustuotantoon

14 Vertailut, joista puuttuvat mm öljyn poraukseen ja kuljetukseen sekä näihin liittyviin investointeihin sisältyvät päästöt, ovat epätieteellisiä. Kuuluu tarkastella koko tuotanto- ja kulutusketju yhtä lailla öljyn kuin viljankin kohdalla. Viljaetanolin etu ovat vähäiset liikenteen päästöt. Viljan kasvatuksessa etu on, että hiilidioksidi voidaan poistaa etanolilaitoksessa. Näin viljan kasvatus sitoo hiilidioksidia, joka poistuu kierrosta, kun se otetaan laitoksessa talteen

15 On tarpeen oikaista jatkuvasti toistettava väittämä, että toisen sukupolven bioenergia on vasta järkevää ja viljaetanoli olisi ensimmäisen sukupolven bioenergiaa, joka ei edustaisi korkea teknologiaa. Lähes 100 %n alkoholin aikaansaaminen ja sekottaminen bensiiniin edustaa korkeateknologiaa jos mikä ja kaikki siihen liittyvä logistiikka ja muu teknologia. On erittäin järkevää ottaa viljasta pois tärkkelys energiaksi ja käyttää arvokas valkuainen eläin- ja ihmisravinnoksi mm liikalihavuuden vähentämiseksi. Samalla viljasta voidaan erottaa muitakin komponentteja vaikkapa lääkeaineiksi ja muuhun käyttöön. Arvokas vilja tulee käytettyä monipuolisemmin ja paremmin

16 Viljaetanolia voidaan hyvin käsitellä siirtymävaiheen energiana, kuten montaa muutakin energiamuotoa. Laitoksen kuoletusaika on enimmillään 15 vuotta. Se on sopiva aika siltä kannalta, että Euroopassa on maatalousylijäämä, joka vielä kasvaa, kun itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maatalouden tuottavuus nousee. On kaikin puolin järkevää käyttää ylijäämää siten, että peltotuotteiden hiilihydraatteja käytetään energiaksi. Tästä saadaan hyötyä, jota voidaan kattaa maataloustuen kustannuksia ja vähentää maataloustuen nettokustannuksia EUn ja EU-maiden budjeteissa

17 Hiilidioksidisäästöt riippuvat lähtömateriaaleista. Jos energianvalmistusta varten kaadetaan sademetsää, vaikutus on negatiivinen hiilidioksidipäästöihin ja biodiversiteettiin. Vastuullisesti tuotettuna energiaomavaraisuus voi kasvaa, työllisyys lisääntyä ja hiilidioksidipäästöt vähentyä. Mikä sitten on jarruttanut kotimaisen viljaetanolituotannon käynnistämistä, vaikka uraauurtavassa ja pisimmälle viedyssä Punkaharjun laitoksessa ollaan pitkään oltu niin pitkällä, että ovat vahvistetut kaavat ja kaikki tarpeelliset ympäristöluvat?

18 Leo Granberg (HS ) toteaa, että globaalin ruokakriisin syiksi arveltiin mm energian hinnan nousua heikkoja satoja Kiinan ja Intian kysynnän kasvua biopolttoaineiden tuotantoa viennin rajoituksia Mikään näistä syistä ei tarkemmin tutkittuna selitä ruoan äkillistä hinnan nousua Kriisin syitä kannattaa etsiä itse ruokajärjestelmästä Kansainvälinen viljakauppa on lisääntynyt ja yhä suurempi osa viljasta myydään kansainvälisille markkinoille, joiden hinnat määräytyvät viljapörsseissä Viljan hinnat ovat ajoittain nouseet jyrkästi spekulaation seurauksena

19 Granberg (jatkuu) Energiaviljelyn ilmestyminen ruoan tuotannon rinnalle on merkinnyt suorastaan historiallista käännekohtaa maataloudelle Kuitenkin Euroopassa bioetanolin valmistukseen käytetään vain yksi prosentti viljasta. Potentiaalinen tarve on kuitenkin valtava Asiassa ei kuitenkaan tule sortua liioitteluun Punkaharjun etanolitehtaan tarve kattaisi muutaman prosentin Suomen peltopinta-alasta ja tästä 40 % jäisi eläin- ja ihmisravinnoksi etanolin tuottamisen jälkeen. Käytännössä tämä kohdistuisi ainoastaan maataloustuotannon ylijäämään ja vähentäisi ylijäämästä johtuvia maataloustukien nettokustannuksia koska vastineeksi saataisiin enemmän muuta tuloa 19

20 Mm. Suomen tapauksessa etanolin tuotanto auttaisi saamaan peltoalaa parempaan käyttöön ja tukemaan maaseudun elinvoimaa ja turvaamaan, että peltoala säilyy peltoalana ja näin voidaan turvata ruoan tuotantomahdollisuudet tulevaisuudessa jos ylijäämää ei ole, jolloin etanolin tuotantoon käytettyä peltoalaa voidaan käyttää ruoan tuotantoon kun etanolilaitos on kuoletettu. Peltoalaa pidetään tällä tavoin varalla joutomaana pitämistä paremmalla tavalla

21 Johtopäätös tästä on, että Suomessa ollaan kotimaisessa tuotannossa pahasti jälkijunassa ja kun kulutusta lisätään, se perustuu lähes kokonaan tuontiin, jolle kotimaista tuotantokapasiteettia saada aikaan. Uusilla asenteilla olisi merkittävät aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset ja kotimaisen valkuais- ja bioetanolin tuotannon kannalta ensimmäisen hankkeen osalta etenkin Itä- ja Kaakkois- Suomessa. Se tarjoaa merkittäviä innovaatiomahdollisuuksia osana Itä-Suomen kehittämistä laajemminkin

22 Kysymyksiin vastaamiseksi ja ratkaisujen saamiseksi kotimaisen viljaetanolituotannon käynnistämiselle käyn läpi asian taustaa ja teen sen pohjalta johtopäätöksiä. Käyn läpi yhteiskuntataloudellisia perusteita verotusongelmaa tullikysymystä näiden tarkasteluiden pohjalta hintavertailua etanolin ja fossiilibensiinin ja toisaalta tuontietanolin ja kotimaisen etanolin välillä. Käyn läpi eri vaiheita, että asia avautuu

23 Kokemukset kotimaisen valkuais- ja bioetanolituotannon käynnistämisyrityksestä Itä-Suomessa Fortum/Neste Oil teki sitten aiesopimuksen kotimaisen viljaetanolituotannon aloittamisesta Punkaharjin kunnassa tarkoituksena sekoittaa sen bensiiniin. Asiasta on sitten seuraava selvitys, jossa käsitellään pääkysymykset

24 Tutkimusprofessori Marja Penttilä, VTT, totesi: Mahdollisuudet etanolin tuotannon moninkertaistumiseen Elävien kasvi- ja mikrobisolujen toimintaan vaikuttamalla voidaan tuottaa uusia teollisia sovelluksia, joiden avulla on mahdollista vähentää mm. liikenteen ja energian päästöjä ja saada siten aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Elävät solut valmistavat kemiallisia yhdisteitä. Solujen aineenvaihduntaa eli metaboliaa muokkaamalla yhdisteitä voidaan hyödyntää teollisuuden raaka-aineina ja jalostaa niistä arvokkaita tuotteita. Tätä solujen omaa biokemiaa voidaan myös hyödyntää suurina määrinä tarvittavien tuotteiden ja aineiden tuotannossa. Näin voidaan korvata esimerkiksi öljypohjaisia kemianteollisuuden tuotteita biotekniikan keinoin valmistetuilla. Näissä raaka-aineina käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kuten erilaisia kasvimateriaaleja, biomassaa ja maatalousjätettä. Tällainen tuote on mm. autojen polttoaineena käytettävä etanoli. Yksi VTT:n metabolian muokkauksen tutkimuskohteista ja samalla biotekniikan tutkimuksen painopistealueista on bioetanolin eli alkoholin tehokas tuotto hiivan avulla. Maailmanlaajuisesti on tärkeää, että osa autojen polttoaineesta voidaan korvata etanolilla sekä siten vähentää riippuvuutta öljystä ja alentaa hiilidioksidipäästöjä. USA:n säännökset ja EU:n direktiivisuositukset edistävät tätä kehitystä

25 Seuraavassa on selvityksiä aiheesta Työministeriö Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen Vain virkakäyttöön ETYYLIALKOHOLIA BENSIININ SEKAAN TUOTTAVAN LAITOKSEN EDELLYTYKSISTÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Etyylialkoholin käyttö bensiinin seassa avaa hyvin mielenkiintoisen näkymän puhtaampiin polttoaineisiin. Siitä on myös muita etuja. Etyylialkoholilaitoksen perustamisen kannalta keskeinen onkin hintakysymys. Alla tätä on eritelty, että tiedostettaisiin riskit ja tiedettäisiin, mihin asioihin olisi vaikutettava, että riskejä eliminoitaisiin ja mahdollisuudet hyödynnettäisiin. Riskinä on nähty mm. tullien poistuminen Brasiliasta tulevalta etyylialkoholilta. Alla olevan perusteella alkaa näyttää, että tässä ei olisi kyse sellaisesta riskistä, että tämän vuoksi etyylialkoholilaitos olisi jätettävä perustamatta. -Täydennys päivättyyn muistioon : 1) Lienee mahdollista saada myös energiatukea. Se voisi olla esim. 10 euroa tonnille viljaa eli runsas kolme senttiä etanolilitralle alla selvitetyn lisäksi. 2) Fortum ilmoitti, että on valmis tekemään asiasta sopimusluonnoksen (mm. hinnan tarkistusmenettely, kun on pitkäaikaissopimus). Ensimmäinen näin pitkälle konkretisoituva keskustelu on Se kertoo kiinnostuksesta lähteä liikkeelle, jos asetelma on toimiva. 3) Aiemmin on ollut jo tiedossa, että kiinnostuneita hankkeeseen mukaan tulijoita on, kunhan tulee selvyys valtion puolen osallisuudesta niin, että kannattavuus varmistuu, mikä luonnollisesti on edellytyksenä. Jos näin käy, oman pääoman osuus nousee 25 korkeaksi ja suoran lainarahan osuus jää pieneksi.

26 TAUSTA -EU:n direktiivi suositus lisätä etyylialkoholia (bioetanolia) bensiinin ja dieselin sekaan 2 % vuoteen 2002 mennessä ja 5,75 % vuoteen 2010 mennessä. Autonvalmistajat takaavat käyttövarmuuden, kun etanolia on 5 %. Brasiliassa käytetään yli 20 %. Ympäristötavoitteet ja öljyriippuvuuden vähentäminen ovat olleet taustalla. -Fortum on kokeillut viinietanolilla vuoteen 2004 asti. Siihen Fortum on saanut valmisteverohuojennusta 30 senttiä litra. Fortum ei ole hakenut tälle jatkoa vuodelle Mm. Saksassa ja Ruotsissa bioetanolista ei peritä valmisteveroa. Ruotsissa on kaksi bioetanolilaitosta: toinen ohraa käyttävä ja toinen metsäteollisuuden jätteeseen perustuva. -Jaakko-Pöyry Groupin teknistaloudellinen esiselvitys bioetanolitehtaan perustamisesta v (suunniteltu paikka lähinnä Finforestin tehdasalueen yhteyteen Punkaharjulle logistiikkaetujen takia). Koko m3, joka kattaa tarpeen, jos bensiiniin sekoitetaan 2 % etyylialkoholia. Raaka-aine ohra keskimäärin 150 kilometrin säteeltä laitoksesta. Tankkiautot vievät bensiinin maakuntiin ja ottavat paluumatkalle etanolin, joka sekoitetaan Fortumin Porvoon jalostamolla polttoaineeseen. Esittely kesäkuun Täydentävä laskelma Satakunnassa selvitys vuonna Bionenergiatyöryhmä, väliraportti 2004 (10.9.). -EU:n Mercator-neuvottelussa ollut esillä tulliton kiintiö Brasiliassa valmistetulle etanolille. EU:n tarjouksessa etanolin tullittomuus ei ole mukana

27 KESKEINEN KYSYMYS m3:n bioetanolilaitoksen polttoaine-etanolin myyntihinta-arviona on käytetty 49 senttiä litralle. -Fortum on ilmoittanut tässä vaiheessa olevansa valmis maksamaan 40 senttiä litralle. Fortum ei ole selvittänyt, mistä hinta 40 senttiä tulee. Eräs mahdollisuus on tehdä soveltaa vertailuhintana bensiinin tuotantokustannusta eli mikä etyylialkoholin hinnan tulisi olla, että sen sisäänottohinta ei olisi korkeampi kuin bensiinin. Tällaisessa vertailussa on tällöin otettava huomioon, että etyylialkoholin energiasisältö on alempi kuin bensiinin. Kuitenkin jos etyylialkoholi saa esim. Saksan tapaan valmisteverovapauden, se tulee olennaiseksi bensiiniä halvemmaksi. Sen sijaan relevantti on vertailu etyylialkoholin tuontiin. Kun etyylialkoholin käyttöä lisätään, tarjonta ei välttämättä pysty seuraamaan perässä, jolloin maailmanmarkkinahinta nousee, mikä merkitsee kotimaassa tuotetun suhteellisen aseman paranemista. Toisaalta Fortumissa arvioidaan, että ulkomailta ostetun etyylialkoholin hinta voi olla sentinkin välillä, mutta lähempänä haarukan ala- kuin yläpäätä eli voisi tulkita, että se saattaisi olla senttiä. -Denaturoimattoman tuonti Brasiliasta tulli mukaan lukien on 45,6 senttiä Porvoon satamassa ja denaturoidun 36,6 senttiä. Tämä päälle tulee enemmän varastokustannuksia kuin kotimaisessa kotimaisten toimitusten tasaisemman jatkuvuuden takia (varastointi on osaksi ohrana viljelijöillä ja tehtaalla). Kumpaakin voidaan käyttää bensiin seassa. -Keskeinen kysymys on, kattavatko yhteiskuntataloudelliset ym. hyödyt hintaeron niin, että yhteiskunnan kannattaa osallistua kustannuksiin siten, että voi edistää asetettuja työllisyys-, aluepolitiikan ja ympäristötavoitteita ja saa rahoituksensa osittain tai kokonaan takaisin tai jopa sijoitustaan enemmän. -Muu rahoituspohja Punkaharjun etanolitehtaalle näyttää olevan olemassa, jos yhteiskunta tekee oman ratkaisunsa. -Seuraavassa esitetään kustannus-hyötytarkastelun keskeiset luvut

28 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN ARVIO Työllisyys -Bioetanolilaitoksessa on 40 työpaikkaa ja kuljetuksissa 15 eli yhteensä 55 työpaikkaa. -Viljelyssä arvioidaan olevan työpaikkaa henkilötyövuosiksi muutettuna. (Kun se jakaantuu suureen määrään tiloja, vaikutuksena on elinkelpoisuus useampi kertaiselle määrälle tiloja. Lisäys PT ) -Rakennusaikainen työllisyys on 330 henkilötyövuotta plus voimalaitoksen toteutuksen työllisyysvaikutus. -Edellisiin kerrannaisvaikutukset (Lisäys PT ) Säästöt työttömyyden kustannuksissa -Laskennalliseksi säästöksi työttömyyden kustannuksissa saadaan 2,1 milj. euroa, mikä vastaa 3,4 senttiä litralle, kun otetaan huomioon lisääntyneet verotulot ja vähentynyt työttömyysturva rakentamisessa (jaettuna 15 vuodelle) ja laitoksen toimiessa (näistä yhteensä 3,4 senttiä), muttei vähentynyttä työttömyysturvaa maatalouden osalta, kun vaihtoehtona on, että toimintaa ei ole. Nämä summat ovat suhteellisen pieniä suhteessa kokonaiskustannuksiin, koska toiminta on hyvin raaka-ainevaltaista

29 Maatalous Vertailu kesannointiin -Vuodesta 2006 alkaen EU:n kautta kiertävä maataloustuki maksetaan ympäristötukea lukuun ottamatta, vaikka pelto olisi kesannolla. Tästä syystä osa peltoa odotettavasti jää kesannolle. Tarkastelu voidaan siksi tehdä lähtökohdasta, mitä tapahtuu, jos muutoin kesannolla oleva pelto olisi ohran viljelyssä bioetanolin tuotantoa varten. Tässä se on tarpeen tehdä EU:n vuonna 2006 voimaan astuvan maatalousuudistuksen mukaisena, jolloin maataloustuet maksetaan myös kesannosta ympäristötukea lukuunottamatta. -Kesantopellon viljelykäyttö lisää kustannuksia, muttei täysimääräisesti, koska pääomakustannukset tuloilla juoksevat suurelta osin joka tapauksessa, koska investoinnit ovat olemassa. Viljelykäyttö tuo lisäksi 3 senttiä litralle ympäristötukia, joita kesanto ei saa. Viljelykäyttö tuo myös tuloa 10,5 senttiä kilolta, kun sovelletaan interventiovaraston arvioitua sisäänostohintaa. Tästä tulee hyötyä 10,5+3=13,5 senttiä kilolta, joka saadaan kesannon käyttöönotosta. Vaikeus tulee silloin, kun otettaessa kesanto viljelyyn, muuttuvat kustannukset näyttävät ylittävät hyödyt. Tällöin vaikka ohrasta maksettaisiin 10,5 senttiä kilolta käytettäessä sitä etyylialkoholin valmistukseen, viljelys kannattaa pitää kesantona

30 Vertailu, kun pelto on viljelyssä -Silloin, kun peltoala kannattaa pitää viljelyssä, kun ohrasta saadaan 10,5 senttiä kilolta, on tarpeen tarkastella, miltä asia näyttää EU:n interventiovaraston näkökulmasta. -Jos ohralle tulee uutta käyttöä, interventiovarasto saa tuloa 10,5 senttiä, kun ohraa joudutaan muutoin mm. 1) myymään käyttämällä siihen vientitukea, mistä aiheutuu kustannusta, 2) polttamalla viljaa energiaksi, jolloin tulo pienenee, tai 3) jakamalla sitä avustuksina nollatulolla. -Toisin sanoen EU:n ylijäämä ongelma helpottuu, kun viljalle saadaan uutta käyttöä. Kun kyse on ohratonnin kohdalla 10,5 sentin kilohinnalla, kyse on 25,2 miljoonasta eurosta. -Jos etyylialkoholin valmistaja ostaa ohran interventiovarastosta, interventiovarasto saa tämän 25,2 milj. euroa. Jos taas etyylialkoholin valmistaja ostaa viljan suoraan, interventiovaraston ei tarvitse sitä ostaa ja se säästää sisäänostoissaan 25,2 milj. euroa. -Interventiovaraston saaman lopullisen hyödyn määrä riippuu siitä, millaista tappiota sille syntyy varastoidusta viljasta tai ainakin osasta siitä. Vaikka sitä ei tiedettäisi, hyötyä tulee, kun ohralle tulee etyylialkoholokäyttöä. Se tarjoaa mahdollisuuden neuvotella tämän hyödyn jakamisesta. -Hyödyn jakamisessa voidaan esimerkinomaisena lähtökohtana käyttää sitä, että etyylialkoholin kannattavan myyntihinnan 49 sentin ja Fortumin sisäänostohinnan 40 senttiä erotus 9 senttiä kilolta vastaa noin 7 milj. euron vajausta, kun etyylialkoholin määrä on m3 (ohramäärä euroa). Tämä 7 milj. euroa on interventiovaraston sisäänostossa säästämästä 25,2 milj. eurosta 27 %. Jos saataisiin aikaan neuvottelutulos, että EU:n puolelta hyvitettäisiin esim. tämä 7 milj. euroa, se kattaisi tuen tarpeen etyylialkoholille. Tulisi siten selvittää tavat, joilla hyvitys tapahtuisi. -Asetelmaa voidaan pyrkiä vielä parantamaan niin, että hyvitys on enemmän kuin 7 milj. euroa. Kun etyylialkoholille annettaisiin valmisteverovapaus, olisi myös järkevää tavoitella sitä, että Fortumin sisäänostohinta on korkeampi kuin 40 senttiä vastineeksi siitä, että valmisteverovapautus etyylialkoholista saadaan

31 Muita hyötyjä Hyötyjä voidaan työllisyyshyötyjen lisäksi listata mm. seuraavia: -Ympäristöhyödyt CO2-päästöjen ja liikenteen saasteiden vähentyessä -Öljyriippuvuuden vähentäminen, hinnan vaihteluiden tasaaminen -Kokeilulaitos, varautuminen tulevaan. On kehittymässä jonkinlainen etyylialkoholibuumi polttoainekäytössä ja on hyvä olla mukana heti aluksi (monissa maissa on tai suunnitellaan laitoksia). -Tällaisen toiminnan yhteyteen kehittyy tyypillisesti muuta toimintaa, josta tulee hyötyjä, mutta niitä on vaikea määrällisesti ennakoida. -Hyödyt aluepolitiikan kannalta -Varat kotimaahan (ostoista tulevat) -Jos EU:n vientituki poistuu, ylijäämäongelma kasvaa. Uusi käyttö vähentää ongelmaa. -Etyylialkoholituotannon lisäys auttaa purkamaan maatalousylijäämää ja helpottaa rakennemuutosta EU-alueella. Ei voida samaan aikaan huolehtia ylijäämistä muualla. -Peltoala säilyy viljelyn piirissä ja se lisää huoltovarmuutta (kriisitilanteessa otettavissa elintarviketuotantoon). -Kaurassa on ylijäämää, peltoalaa voidaan siirtää ohran tuotantoon

32 Mahdollisuudet laitoksen kustannusten alentamiseen on mm. seuraavia: -Hankkeeseen kytketään TEKES:n kehittämisprojekti tai projekteja (mm. etyylialkoholin osuuden lisääminen bensiinissä niin, että ajoneuvon käyttövarmuus ei heikkene: se edellyttää esim. moottoriteknologian kehittämistä Brasiliassa tämä kehittämistyö on jo tehty ja siellä moottorit ovat edullisia; etyylialkoholin valmistuksen kehittäminen niin, että voidaan käyttää samaan aikaan ohran sijaan tai lisäksi muuta raakaainetta; logistisen järjestelmän kehittäminen). Tekes antaa kehittämisprojekteihin lainaa (takaisin maksettava, kun hanke onnistuu) tai avustuslainaa. Lisähyöty kansantalouden kannalta on innovointi ja etyylialkoholin valmistuksen kannalta sen, että pääomakustannuksiin tulee muuta rahoitusta. -Pääomakustannukset, synergia (Finforestin tehtaan yhteydessä) -Kattila, jossa muutakin raaka-ainetta -Energia viereisen laitoksen ylijäämästä -Rakennuksilla käyttöarvoa, kun ne on kuoletettu -Varastokustannukset tuonnissa suuremmat -Jos laajempi etyylialkoholikäyttö, tuontihinta nousee ja Brasilian toimituskyky tulee epävarmaksi (tässä vaiheessa runsas kolmannes kotimaista)

33 Johtopäätös Johtopäätöksenä edellisestä 1) Työllisyyshyödyt ja työttömyyden kustannusten väheneminen kattavat osa tukitarpeesta. 2) Tämän ohella tulee edellä listattuja muita hyötyjä. 3) Jos saadaan neuvottelutulos, että EU:n interventiovarasto hyvittää hyödystään, kun viljalle tulee uutta käyttöä, rahoitus on yksistään tällä kunnossa. Sen lisäksi tulee muita hyötyjä

34 Vaikutuksia Aluetalouden hyödyt Maaseudun rakennemuutoksen kääntäminen elinvoimaksi ja positiiviseksi kehitykseksi sen ohella että syntyy teollisia työpaikkoja ja liikenteen hyödyt vähenevät Kotimaisuus, huoltovarmuus Innovaatiomahdollisuudet tuotannossa ja kulutuksessa (funktionaaliset elintarvikkeet) Osaamisen vientimahdollisuudet Metsä-, pelto- ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen monipuolinen käyttö

35 TULLIKYSYMYS Tullin mahdollinen poistuminen on iso kysymys hinta-asetelman kannalta. Denaturoimattoman etyylialkoholin (CN ) tulli on tällä hetkellä 19,2 EUR/hl ja denaturoidun (CN ) 10,2 EUR/hl. Molemmat käyvät bensiinin komponenteiksi. Olennainen kysymys on, mikä on Brasilia-tullin kohtalo ja onko sanottavissa mitään aikataulusta. Jos kestää kauan aikaa tulittomuuteen, laitos saa lisää kannattavaa aikaa. Aiempi arvio on ollut, että näyttää siltä, että tulli tulee poistumaan, aikataulusta ei ole varmuutta. Aiemmin neuvotteluissa lienee suullisesti sovittu siirryttävän nollatulleihin tämänkaltaisten tuotteiden (PAP-tuote eli maataloustuotteesta valmistettu) kohdalla. EU:n aiemmassa tarjouksessa tullit oli puolitettu voimassaoleviin verrattuna. Ulkoministeriöön tuli lokakuun alussa tiedoksi EU:n viimeisin tarjous (29.9.), että molemmat etyylialkoholin CN-koodit oli rajattu tarjouksen ulkopuolelle, ts. nykyiset tullit jäisivät voimaan. Tarjous on komission vastaus Mercosurin edelliseen, huonohkoon tarjoukseen ja tuskin jää viimeiseksi, eli tilanne elää koko ajan. Suullinen sopimus nollatulleista jollakin aikavälillä lienee edelleen olemassa

36 Tiainen, Pekka Bioetanolitehtaan tulot ja kulut/bioetanolilitra m3/vuosi laitoksessa Plus valmistevero, Täysi Myyntitulot tuotanto/v Milj. eur/v Senttiä/litra euroa/l Polttoaine-etanoli 49 senttiä/l l/v 36,8 49,0 Rehu 10 senttiä/l tn/v 61,0 81,3 Kokonaismyynti 97,8 130,3 100 %:n Muuttuvat kulut tuotanto EUR/litra Ohra 10,5 senttiä/l 23,9 31,9 Entsyymit ja kemikalit 1,2 1,6 Energia ja vesi 5,0 6,7 Muu 1,3 1,7 Muuttuvat kulut 31,4 41,9 Henkilökunta, ka 40 Eur/h-> eur/v 1,8 2,4 Huolto ja varaosat (ens. 5 v) 0,9 1,3 Kulut yhteensä ilman (ilman rahoituskuluja, etc.) 34,2 45,6 Pääomakustannukset vuodessa, inv. 48,98 milj. eur ja tointit ja liittymä 1,51 milj. eur 4,6 6,2 Yhteensä 38,8 51,8 1,15 Tuonti Brasiliasta Tulliton hinta 22 senttiä + rahti 4,4 senttiä/l, yhteensä 26,4 Tulli, denaturoimaton 19,2 Yhteensä denatutoroimaton 45,6 1,08 Tulli, denaturoitu 10,2 Yhteensä denaturoitu 36,6 0,99 Lähde: Juhani Ahpola, Jaakko Pöyry Group sekä oma laskelma

37 MUITA NÄKÖKOHTIA Jos etyylialkoholilaitoksen kuoletusaika on laskettu 15 vuodeksi, asiaa helpottaisi sopimusjärjestely, joka turvaa ostot 15 vuodeksi. Fortum on valmis ostamaan määrät, muttei ole valmis sitoutumaan hintaan. Jos ajateltaisiin, että valmisteverovapauden myöntämisen ehtona olisi jonkinlainen sitoutuminen sopimuksissa, se olisi tehtävä niin, ettei sitä voitaisi tulkita kilpailun rajoittamiseksi eli sitoutumista ostamaan kalliimpaa etyylialkoholiin kuin saatavilla oleva muu vaihtoehto. Hintavertailu bensaan osoittaa, että bensan valmisteveroton hinta on alempi. Öljyn hinnalla 50 dollaria barrelilta euron kurssilla 83 senttiä dollarilta öljyn hinta on 26 senttiä öljylitralle. Fortumissa arvioidaan, että bensiinin jalostuskustannus on noin viidennes tästä eli bensiinin vertailukelpoinen tuotantokustannushinta olisi runsas 30 senttiä eli paljon vähemmän kuin etyylialkoholin hinta. Toisin sanoen bensiini olisi joka tapauksessa halvempaa, vaikka öljy nousisi vieläkin vaikkapa 60 dollariin barrelilta. Etyylialkoholin hinta etu tulisi valmisteverohuojennuksesta arvio päättyy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden logistiikkaketju Tuotanto Jalostus Varastointi Kuljetus Jakelu Maailman öljyntuotanto v. 2003 oli 3,7 miljardia tonnia, noin 79 milj. tynnyriä päivässä.

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite 1 (5) Sivu 1 Ilmoittajan nimi- ja osoitetiedot Ilmoituskausi Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite Edellinen kalenterivuosi. Y-tunnus Yrityksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö.

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. HE 26/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot