Uusiutuvia liikenteeseen seminaari Renewables in transport opportunities for entrepreneurs Joensuu

Transkriptio

1 Uusiutuvien liikennepolttoaineiden vaikutukset talouden ja työllisyyden kannalta. Effects on regional economy by utilizing renewable transportation fuels. Presentation is about the possible effects on the employment and economy by producing and using renewble transportation fuels. Pekka Tiainen Valtiotiet tohtori (taloustiede), neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvia liikenteeseen seminaari Renewables in transport opportunities for entrepreneurs Joensuu

2 Keskustelua ks. mm. Tiainen, Pekka ( ), Punkaharjun valkuais-etanolilaitos ja sen tarjoamat kiinnostavat mahdollisuudet. Puheenvuoro keskustelulangalla ja keskustelu &# Kotimaisen tuotannon käynnistämisestä ks. Härmälä, Esa ( ), Viljapohjaisen etanolin tuotanto Suomessa. TEM:n tilaama selvitysmiestoimeksianto -selvitys. Tiainen, Pekka ( ), Bioetanolin tuotanto Suomessa. Autoalan uusia tuulia 2010 seminaari Tampereen Messu ja Urheilukeskus Kriittinen kysymys: miten saadaan kotimainen ohraan perustuva valkuais- ja liikenne-etanolituotanto käyntiin suurimman valmiutensa ja rakentamisvalmiutensa takia tällä hetkellä Punkaharjun kuntaan sen rinnalle, että tuotetaan jätepohjaisia ja muita uusiutuviin materiaaleihin perustuvia liikennepolttoaineita, ja mitkä ovat tämän taloudelliset ja aluetaloudelliset sekä työllisyys- ja ympäristövaikutukset

3 Bioetanoli on etanoli, jota valmistetaan kasvispohjaisista raaka-aineista kuten tärkkelys-, selluloosa- tai sokeripitoisista kasveista polttoaineeksi. Bioetanoli on biopolttoaineena uusiutuvaa energiaa. Bioetanolin tuottamisessa pyritään hiilidioksidineutraalisuuteen. EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030). Litrasta bioetanolia saadaan 30 % vähemmän energiaa kuin litrasta bensiiniä. Euroopan komission mukaan 1 tonni bioetanolia vastaa 0,64 toe ja 1 tonni biodieseliä 0,86 toe

4 1990-luvun alussa asia oli esillä ja sitten vuonna 2002, jolloin oli kyse siitä, että Fortum sai verohelpotusta tuontietanolin sekoittamiseen bensiiniin ja harjoitteli tämän. Tuolta ajankohdalta mm. alustus Juha-Pekka Kekäläinen, Jukka-Pekka ( ), Nyt ajetaan etanolibensiinillä. Fortum Oil and Gas Oy

5 Etanolibensiinin taloudellisksi edellytyksiksi Kekäläinen mainitsi Nykyinen EU:n polttoaineverolainsäädäntö mahdollistaa vain määräaikaiset verotuet VM myöntänyt Fortumille osittaisen polttoaineverohuojennuksen Suuruus 30 c/l etanolilitraa kohti Etanolimäärä enintään 10 miljoonaa litraa Määräaikainen 2003 loppuun Toiminnan jatko ja laajuus riippuvat julkisen vallan toimenpiteistä Näistä volyymilähtökohdista etanolibensiinituote rajattiin Porvoon autolähettämön jakelualueen 98-oktaaniseksi laaduksi Biopolttoaineet edellyttävät yhteiskunnan tukea tavanomaisia tuotteita korkeamman hintansa takia

6 Fortumin etanolibensiinissä oli tuolloin kysymys: Etanolia 98-oktaaniseen bensiiniin Porvoon jalostamolla Etanoli käytetään komponenttina bensiinin valmistuksessa Bensiinin etanolipitoisuus enintään 5 til-% normien mukaisesti Etanolia oli tuontia

7 Etanolibensiinin silloisen kokeilun yhteenveto Etanolibensiini on Fortumin päänavaus liikenteen biopolttoaineissa Etanolibensiinihankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä biopolttoaineiden laajemmalle käytölle tulevaisuudessa Biopolttoaineiden osuus liikenteen energiankulutuksesta voi kasvaa vain jos niiden käytöstä ja verokohtelusta säädetään pysyvästi (liikenteen biopolttoainedirektiivi)

8 Suomi on sitoutunut biopolttoaineiden käytön lisäämiseen EU vaatimusten mukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa bioetanolin lisäämistä bensiiniin ja biodieselin lisäämistä polttoöljyyn. On arvioita, että ainakin puolet auton moottoreista ovat Suomessa soveltumattomia yli 5% etanolipitoisuudelle. Tämä ei ole este kotimaisen viljaetanolilaitoksen perustamiselle Punkaharjun kuntaan, koska se kattaisi 3,4 % bensiinin kulutuksen litramäärästä ja 2,3 % energiasisällöstä Suomessa. 5 % ei todellisuudessa ole myöskään yläraja. Brasiliassa osuudet ovat viidennes ja enemmänkin, koska moottoriteknologiaan on kehitetty

9 1970-luvulla Brasilia aloitti bioetanolin valmistuksen sokeriruosta ja USA maissista. Vuonna 2005 bioetanolia valmistettiin ensimmäisen kerran USA:ssa enemmän kuin Brasiliassa. Bioetanolia tuotetaan nyt myös Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa vehnästä ja sokerijuurikkaasta. Öljyn runsauden ja halvan hinnan vuoksi se ei ollut aiemmin vielä taloudellisesti kannattavaa laajemmin. EU soveltaa tullisuojaa 19,2 senttiä litralta denaturoimattomalle etanolille ja 10,2 sentti litralta denaturoidulle suhteessa kolmansiin maihin, kuten käytännössä Brasiliaan

10 Ruotsi on EU:ssa vahva bioetanolin käytössä liikenteessä. Maassa oli v bioetanolin jakeluasemaa (3/2007). Toukokuussa % Ruotsissa myydyistä uusista autoista oli joko bioetanolitai biokaasuautoja. Tuottajia Ruotsissa ovat Agroethanol AB Ruotsi, vehnä (Norrköping 50 milj. l alun perin, nykyisin 210 milj. litraa ja tonnia rehua) Suomessa Punkaharjun laitoksen koko olisi 75 milj. litraa SEKAB (ennen Svensk Etanolkemi) Ruotsi, puujäte, viini ( l) Ruotsalainen SEKAB investoi bioetanolitehtaisiin. Yritys investoi erityisesti Unkarissa neljään bioetanolitehtaaseen 380 milj. Tehtaat tuottavat 600 miljoonaa litraa bioetanolia (2008) maissista ja vehnästä

11 Suomessa on aloitettu etanolin tuotanto biojätteistä. Ruokaa tai vartavasten etanolin tuotantoon kasvatettua raakaainetta ei tässä prosessissa käytetä. St1 lanseerasi uuden korkeaseosetanolituotteen RE85 Suomen markkinoille RE85 vähentää fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80%. Tuote koostuu etanolista (80-85%) ja loput ovat bensiinin komponentteja, joilla varmistetaan muun muassa hyvä kylmäkäynnistyminen. Sitten on eri tavoin lisätty kotimaista fossiilisia polttoaineita korvaavaa tuotantoa ja toteutettu E10-hanke, joka pohjautuu tuontietanoliin. Dieseliä korvaamaan toteutettiin aiemmin tuotuun palmuöljyyn keskittyvä tuotanto

12 Suurimmat bioetanolin tuottajat Euroopassa (litraa/vuodessa) Ruotsin ohella (tiedot voivat osin olla vanhoja): Saint-Louis Sucre, Ranska, juurikas ja melassi ( ) Cristal Union Ranska, juurikas ( ) Tereos Ranska, vehnä ja juurikas ( ) S.dzucker Saksa, vehnä ( ) Sauter Saksa, ruis ( ) Kwst Saksa, juurikas ja melassi ( ) Abengoa Bioenergy Espanja, vehnä ( )

13 Kritiikistä Kritiikkinä on esitetty mm. että bioetanoli ei automaattisesti ole kestävän kehityksen mukaista. Suomessa on törmätty siihen, että on vertailtu etanoliviljan tuotantoa tilanteeseen, jossa ei ole viljan tuotantoa lainkaan eikä kesantoakaan, mikä tarkoittaisi viljelysalan muuttamista metsäksi, asuma-alueiksi tai teiksi Tällainen vertailuasetelma on harhaanjohtava, koska ei viljan kasvatuksen päästöjen kannalta eroa, tuotetaanko sen etanoliksi tai joksikin muuksi. Taustalla ovat asenteet, että maataloustuotanto ei olisi kannattavaa pohjoisilla leveysasteilla unohtaen maailman peltoalan rajallisuus, ja muu kriittisyys maataloustuotantoa kohtaan, mikä toimii esteenä vaihtoehtojen kehittämiselle ja sivuuttaa sen, että huoltovarmuussyistä peltoala on perusteltua pitää peltona kuten myös tuonnista maksetut raha- ja muut kustannukset. Liikennepolttoaineet ja valkuaistuotanto ovat esimerkkejä uudistuvasta ajattelusta suhtautumisessa kotimaiseen maataloustuotantoon

14 Vertailut, joista puuttuvat mm öljyn poraukseen ja kuljetukseen sekä näihin liittyviin investointeihin sisältyvät päästöt, ovat epätieteellisiä. Kuuluu tarkastella koko tuotanto- ja kulutusketju yhtä lailla öljyn kuin viljankin kohdalla. Viljaetanolin etu ovat vähäiset liikenteen päästöt. Viljan kasvatuksessa etu on, että hiilidioksidi voidaan poistaa etanolilaitoksessa. Näin viljan kasvatus sitoo hiilidioksidia, joka poistuu kierrosta, kun se otetaan laitoksessa talteen

15 On tarpeen oikaista jatkuvasti toistettava väittämä, että toisen sukupolven bioenergia on vasta järkevää ja viljaetanoli olisi ensimmäisen sukupolven bioenergiaa, joka ei edustaisi korkea teknologiaa. Lähes 100 %n alkoholin aikaansaaminen ja sekottaminen bensiiniin edustaa korkeateknologiaa jos mikä ja kaikki siihen liittyvä logistiikka ja muu teknologia. On erittäin järkevää ottaa viljasta pois tärkkelys energiaksi ja käyttää arvokas valkuainen eläin- ja ihmisravinnoksi mm liikalihavuuden vähentämiseksi. Samalla viljasta voidaan erottaa muitakin komponentteja vaikkapa lääkeaineiksi ja muuhun käyttöön. Arvokas vilja tulee käytettyä monipuolisemmin ja paremmin

16 Viljaetanolia voidaan hyvin käsitellä siirtymävaiheen energiana, kuten montaa muutakin energiamuotoa. Laitoksen kuoletusaika on enimmillään 15 vuotta. Se on sopiva aika siltä kannalta, että Euroopassa on maatalousylijäämä, joka vielä kasvaa, kun itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maatalouden tuottavuus nousee. On kaikin puolin järkevää käyttää ylijäämää siten, että peltotuotteiden hiilihydraatteja käytetään energiaksi. Tästä saadaan hyötyä, jota voidaan kattaa maataloustuen kustannuksia ja vähentää maataloustuen nettokustannuksia EUn ja EU-maiden budjeteissa

17 Hiilidioksidisäästöt riippuvat lähtömateriaaleista. Jos energianvalmistusta varten kaadetaan sademetsää, vaikutus on negatiivinen hiilidioksidipäästöihin ja biodiversiteettiin. Vastuullisesti tuotettuna energiaomavaraisuus voi kasvaa, työllisyys lisääntyä ja hiilidioksidipäästöt vähentyä. Mikä sitten on jarruttanut kotimaisen viljaetanolituotannon käynnistämistä, vaikka uraauurtavassa ja pisimmälle viedyssä Punkaharjun laitoksessa ollaan pitkään oltu niin pitkällä, että ovat vahvistetut kaavat ja kaikki tarpeelliset ympäristöluvat?

18 Leo Granberg (HS ) toteaa, että globaalin ruokakriisin syiksi arveltiin mm energian hinnan nousua heikkoja satoja Kiinan ja Intian kysynnän kasvua biopolttoaineiden tuotantoa viennin rajoituksia Mikään näistä syistä ei tarkemmin tutkittuna selitä ruoan äkillistä hinnan nousua Kriisin syitä kannattaa etsiä itse ruokajärjestelmästä Kansainvälinen viljakauppa on lisääntynyt ja yhä suurempi osa viljasta myydään kansainvälisille markkinoille, joiden hinnat määräytyvät viljapörsseissä Viljan hinnat ovat ajoittain nouseet jyrkästi spekulaation seurauksena

19 Granberg (jatkuu) Energiaviljelyn ilmestyminen ruoan tuotannon rinnalle on merkinnyt suorastaan historiallista käännekohtaa maataloudelle Kuitenkin Euroopassa bioetanolin valmistukseen käytetään vain yksi prosentti viljasta. Potentiaalinen tarve on kuitenkin valtava Asiassa ei kuitenkaan tule sortua liioitteluun Punkaharjun etanolitehtaan tarve kattaisi muutaman prosentin Suomen peltopinta-alasta ja tästä 40 % jäisi eläin- ja ihmisravinnoksi etanolin tuottamisen jälkeen. Käytännössä tämä kohdistuisi ainoastaan maataloustuotannon ylijäämään ja vähentäisi ylijäämästä johtuvia maataloustukien nettokustannuksia koska vastineeksi saataisiin enemmän muuta tuloa 19

20 Mm. Suomen tapauksessa etanolin tuotanto auttaisi saamaan peltoalaa parempaan käyttöön ja tukemaan maaseudun elinvoimaa ja turvaamaan, että peltoala säilyy peltoalana ja näin voidaan turvata ruoan tuotantomahdollisuudet tulevaisuudessa jos ylijäämää ei ole, jolloin etanolin tuotantoon käytettyä peltoalaa voidaan käyttää ruoan tuotantoon kun etanolilaitos on kuoletettu. Peltoalaa pidetään tällä tavoin varalla joutomaana pitämistä paremmalla tavalla

21 Johtopäätös tästä on, että Suomessa ollaan kotimaisessa tuotannossa pahasti jälkijunassa ja kun kulutusta lisätään, se perustuu lähes kokonaan tuontiin, jolle kotimaista tuotantokapasiteettia saada aikaan. Uusilla asenteilla olisi merkittävät aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset ja kotimaisen valkuais- ja bioetanolin tuotannon kannalta ensimmäisen hankkeen osalta etenkin Itä- ja Kaakkois- Suomessa. Se tarjoaa merkittäviä innovaatiomahdollisuuksia osana Itä-Suomen kehittämistä laajemminkin

22 Kysymyksiin vastaamiseksi ja ratkaisujen saamiseksi kotimaisen viljaetanolituotannon käynnistämiselle käyn läpi asian taustaa ja teen sen pohjalta johtopäätöksiä. Käyn läpi yhteiskuntataloudellisia perusteita verotusongelmaa tullikysymystä näiden tarkasteluiden pohjalta hintavertailua etanolin ja fossiilibensiinin ja toisaalta tuontietanolin ja kotimaisen etanolin välillä. Käyn läpi eri vaiheita, että asia avautuu

23 Kokemukset kotimaisen valkuais- ja bioetanolituotannon käynnistämisyrityksestä Itä-Suomessa Fortum/Neste Oil teki sitten aiesopimuksen kotimaisen viljaetanolituotannon aloittamisesta Punkaharjin kunnassa tarkoituksena sekoittaa sen bensiiniin. Asiasta on sitten seuraava selvitys, jossa käsitellään pääkysymykset

24 Tutkimusprofessori Marja Penttilä, VTT, totesi: Mahdollisuudet etanolin tuotannon moninkertaistumiseen Elävien kasvi- ja mikrobisolujen toimintaan vaikuttamalla voidaan tuottaa uusia teollisia sovelluksia, joiden avulla on mahdollista vähentää mm. liikenteen ja energian päästöjä ja saada siten aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Elävät solut valmistavat kemiallisia yhdisteitä. Solujen aineenvaihduntaa eli metaboliaa muokkaamalla yhdisteitä voidaan hyödyntää teollisuuden raaka-aineina ja jalostaa niistä arvokkaita tuotteita. Tätä solujen omaa biokemiaa voidaan myös hyödyntää suurina määrinä tarvittavien tuotteiden ja aineiden tuotannossa. Näin voidaan korvata esimerkiksi öljypohjaisia kemianteollisuuden tuotteita biotekniikan keinoin valmistetuilla. Näissä raaka-aineina käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kuten erilaisia kasvimateriaaleja, biomassaa ja maatalousjätettä. Tällainen tuote on mm. autojen polttoaineena käytettävä etanoli. Yksi VTT:n metabolian muokkauksen tutkimuskohteista ja samalla biotekniikan tutkimuksen painopistealueista on bioetanolin eli alkoholin tehokas tuotto hiivan avulla. Maailmanlaajuisesti on tärkeää, että osa autojen polttoaineesta voidaan korvata etanolilla sekä siten vähentää riippuvuutta öljystä ja alentaa hiilidioksidipäästöjä. USA:n säännökset ja EU:n direktiivisuositukset edistävät tätä kehitystä

25 Seuraavassa on selvityksiä aiheesta Työministeriö Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen Vain virkakäyttöön ETYYLIALKOHOLIA BENSIININ SEKAAN TUOTTAVAN LAITOKSEN EDELLYTYKSISTÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Etyylialkoholin käyttö bensiinin seassa avaa hyvin mielenkiintoisen näkymän puhtaampiin polttoaineisiin. Siitä on myös muita etuja. Etyylialkoholilaitoksen perustamisen kannalta keskeinen onkin hintakysymys. Alla tätä on eritelty, että tiedostettaisiin riskit ja tiedettäisiin, mihin asioihin olisi vaikutettava, että riskejä eliminoitaisiin ja mahdollisuudet hyödynnettäisiin. Riskinä on nähty mm. tullien poistuminen Brasiliasta tulevalta etyylialkoholilta. Alla olevan perusteella alkaa näyttää, että tässä ei olisi kyse sellaisesta riskistä, että tämän vuoksi etyylialkoholilaitos olisi jätettävä perustamatta. -Täydennys päivättyyn muistioon : 1) Lienee mahdollista saada myös energiatukea. Se voisi olla esim. 10 euroa tonnille viljaa eli runsas kolme senttiä etanolilitralle alla selvitetyn lisäksi. 2) Fortum ilmoitti, että on valmis tekemään asiasta sopimusluonnoksen (mm. hinnan tarkistusmenettely, kun on pitkäaikaissopimus). Ensimmäinen näin pitkälle konkretisoituva keskustelu on Se kertoo kiinnostuksesta lähteä liikkeelle, jos asetelma on toimiva. 3) Aiemmin on ollut jo tiedossa, että kiinnostuneita hankkeeseen mukaan tulijoita on, kunhan tulee selvyys valtion puolen osallisuudesta niin, että kannattavuus varmistuu, mikä luonnollisesti on edellytyksenä. Jos näin käy, oman pääoman osuus nousee 25 korkeaksi ja suoran lainarahan osuus jää pieneksi.

26 TAUSTA -EU:n direktiivi suositus lisätä etyylialkoholia (bioetanolia) bensiinin ja dieselin sekaan 2 % vuoteen 2002 mennessä ja 5,75 % vuoteen 2010 mennessä. Autonvalmistajat takaavat käyttövarmuuden, kun etanolia on 5 %. Brasiliassa käytetään yli 20 %. Ympäristötavoitteet ja öljyriippuvuuden vähentäminen ovat olleet taustalla. -Fortum on kokeillut viinietanolilla vuoteen 2004 asti. Siihen Fortum on saanut valmisteverohuojennusta 30 senttiä litra. Fortum ei ole hakenut tälle jatkoa vuodelle Mm. Saksassa ja Ruotsissa bioetanolista ei peritä valmisteveroa. Ruotsissa on kaksi bioetanolilaitosta: toinen ohraa käyttävä ja toinen metsäteollisuuden jätteeseen perustuva. -Jaakko-Pöyry Groupin teknistaloudellinen esiselvitys bioetanolitehtaan perustamisesta v (suunniteltu paikka lähinnä Finforestin tehdasalueen yhteyteen Punkaharjulle logistiikkaetujen takia). Koko m3, joka kattaa tarpeen, jos bensiiniin sekoitetaan 2 % etyylialkoholia. Raaka-aine ohra keskimäärin 150 kilometrin säteeltä laitoksesta. Tankkiautot vievät bensiinin maakuntiin ja ottavat paluumatkalle etanolin, joka sekoitetaan Fortumin Porvoon jalostamolla polttoaineeseen. Esittely kesäkuun Täydentävä laskelma Satakunnassa selvitys vuonna Bionenergiatyöryhmä, väliraportti 2004 (10.9.). -EU:n Mercator-neuvottelussa ollut esillä tulliton kiintiö Brasiliassa valmistetulle etanolille. EU:n tarjouksessa etanolin tullittomuus ei ole mukana

27 KESKEINEN KYSYMYS m3:n bioetanolilaitoksen polttoaine-etanolin myyntihinta-arviona on käytetty 49 senttiä litralle. -Fortum on ilmoittanut tässä vaiheessa olevansa valmis maksamaan 40 senttiä litralle. Fortum ei ole selvittänyt, mistä hinta 40 senttiä tulee. Eräs mahdollisuus on tehdä soveltaa vertailuhintana bensiinin tuotantokustannusta eli mikä etyylialkoholin hinnan tulisi olla, että sen sisäänottohinta ei olisi korkeampi kuin bensiinin. Tällaisessa vertailussa on tällöin otettava huomioon, että etyylialkoholin energiasisältö on alempi kuin bensiinin. Kuitenkin jos etyylialkoholi saa esim. Saksan tapaan valmisteverovapauden, se tulee olennaiseksi bensiiniä halvemmaksi. Sen sijaan relevantti on vertailu etyylialkoholin tuontiin. Kun etyylialkoholin käyttöä lisätään, tarjonta ei välttämättä pysty seuraamaan perässä, jolloin maailmanmarkkinahinta nousee, mikä merkitsee kotimaassa tuotetun suhteellisen aseman paranemista. Toisaalta Fortumissa arvioidaan, että ulkomailta ostetun etyylialkoholin hinta voi olla sentinkin välillä, mutta lähempänä haarukan ala- kuin yläpäätä eli voisi tulkita, että se saattaisi olla senttiä. -Denaturoimattoman tuonti Brasiliasta tulli mukaan lukien on 45,6 senttiä Porvoon satamassa ja denaturoidun 36,6 senttiä. Tämä päälle tulee enemmän varastokustannuksia kuin kotimaisessa kotimaisten toimitusten tasaisemman jatkuvuuden takia (varastointi on osaksi ohrana viljelijöillä ja tehtaalla). Kumpaakin voidaan käyttää bensiin seassa. -Keskeinen kysymys on, kattavatko yhteiskuntataloudelliset ym. hyödyt hintaeron niin, että yhteiskunnan kannattaa osallistua kustannuksiin siten, että voi edistää asetettuja työllisyys-, aluepolitiikan ja ympäristötavoitteita ja saa rahoituksensa osittain tai kokonaan takaisin tai jopa sijoitustaan enemmän. -Muu rahoituspohja Punkaharjun etanolitehtaalle näyttää olevan olemassa, jos yhteiskunta tekee oman ratkaisunsa. -Seuraavassa esitetään kustannus-hyötytarkastelun keskeiset luvut

28 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN ARVIO Työllisyys -Bioetanolilaitoksessa on 40 työpaikkaa ja kuljetuksissa 15 eli yhteensä 55 työpaikkaa. -Viljelyssä arvioidaan olevan työpaikkaa henkilötyövuosiksi muutettuna. (Kun se jakaantuu suureen määrään tiloja, vaikutuksena on elinkelpoisuus useampi kertaiselle määrälle tiloja. Lisäys PT ) -Rakennusaikainen työllisyys on 330 henkilötyövuotta plus voimalaitoksen toteutuksen työllisyysvaikutus. -Edellisiin kerrannaisvaikutukset (Lisäys PT ) Säästöt työttömyyden kustannuksissa -Laskennalliseksi säästöksi työttömyyden kustannuksissa saadaan 2,1 milj. euroa, mikä vastaa 3,4 senttiä litralle, kun otetaan huomioon lisääntyneet verotulot ja vähentynyt työttömyysturva rakentamisessa (jaettuna 15 vuodelle) ja laitoksen toimiessa (näistä yhteensä 3,4 senttiä), muttei vähentynyttä työttömyysturvaa maatalouden osalta, kun vaihtoehtona on, että toimintaa ei ole. Nämä summat ovat suhteellisen pieniä suhteessa kokonaiskustannuksiin, koska toiminta on hyvin raaka-ainevaltaista

29 Maatalous Vertailu kesannointiin -Vuodesta 2006 alkaen EU:n kautta kiertävä maataloustuki maksetaan ympäristötukea lukuun ottamatta, vaikka pelto olisi kesannolla. Tästä syystä osa peltoa odotettavasti jää kesannolle. Tarkastelu voidaan siksi tehdä lähtökohdasta, mitä tapahtuu, jos muutoin kesannolla oleva pelto olisi ohran viljelyssä bioetanolin tuotantoa varten. Tässä se on tarpeen tehdä EU:n vuonna 2006 voimaan astuvan maatalousuudistuksen mukaisena, jolloin maataloustuet maksetaan myös kesannosta ympäristötukea lukuunottamatta. -Kesantopellon viljelykäyttö lisää kustannuksia, muttei täysimääräisesti, koska pääomakustannukset tuloilla juoksevat suurelta osin joka tapauksessa, koska investoinnit ovat olemassa. Viljelykäyttö tuo lisäksi 3 senttiä litralle ympäristötukia, joita kesanto ei saa. Viljelykäyttö tuo myös tuloa 10,5 senttiä kilolta, kun sovelletaan interventiovaraston arvioitua sisäänostohintaa. Tästä tulee hyötyä 10,5+3=13,5 senttiä kilolta, joka saadaan kesannon käyttöönotosta. Vaikeus tulee silloin, kun otettaessa kesanto viljelyyn, muuttuvat kustannukset näyttävät ylittävät hyödyt. Tällöin vaikka ohrasta maksettaisiin 10,5 senttiä kilolta käytettäessä sitä etyylialkoholin valmistukseen, viljelys kannattaa pitää kesantona

30 Vertailu, kun pelto on viljelyssä -Silloin, kun peltoala kannattaa pitää viljelyssä, kun ohrasta saadaan 10,5 senttiä kilolta, on tarpeen tarkastella, miltä asia näyttää EU:n interventiovaraston näkökulmasta. -Jos ohralle tulee uutta käyttöä, interventiovarasto saa tuloa 10,5 senttiä, kun ohraa joudutaan muutoin mm. 1) myymään käyttämällä siihen vientitukea, mistä aiheutuu kustannusta, 2) polttamalla viljaa energiaksi, jolloin tulo pienenee, tai 3) jakamalla sitä avustuksina nollatulolla. -Toisin sanoen EU:n ylijäämä ongelma helpottuu, kun viljalle saadaan uutta käyttöä. Kun kyse on ohratonnin kohdalla 10,5 sentin kilohinnalla, kyse on 25,2 miljoonasta eurosta. -Jos etyylialkoholin valmistaja ostaa ohran interventiovarastosta, interventiovarasto saa tämän 25,2 milj. euroa. Jos taas etyylialkoholin valmistaja ostaa viljan suoraan, interventiovaraston ei tarvitse sitä ostaa ja se säästää sisäänostoissaan 25,2 milj. euroa. -Interventiovaraston saaman lopullisen hyödyn määrä riippuu siitä, millaista tappiota sille syntyy varastoidusta viljasta tai ainakin osasta siitä. Vaikka sitä ei tiedettäisi, hyötyä tulee, kun ohralle tulee etyylialkoholokäyttöä. Se tarjoaa mahdollisuuden neuvotella tämän hyödyn jakamisesta. -Hyödyn jakamisessa voidaan esimerkinomaisena lähtökohtana käyttää sitä, että etyylialkoholin kannattavan myyntihinnan 49 sentin ja Fortumin sisäänostohinnan 40 senttiä erotus 9 senttiä kilolta vastaa noin 7 milj. euron vajausta, kun etyylialkoholin määrä on m3 (ohramäärä euroa). Tämä 7 milj. euroa on interventiovaraston sisäänostossa säästämästä 25,2 milj. eurosta 27 %. Jos saataisiin aikaan neuvottelutulos, että EU:n puolelta hyvitettäisiin esim. tämä 7 milj. euroa, se kattaisi tuen tarpeen etyylialkoholille. Tulisi siten selvittää tavat, joilla hyvitys tapahtuisi. -Asetelmaa voidaan pyrkiä vielä parantamaan niin, että hyvitys on enemmän kuin 7 milj. euroa. Kun etyylialkoholille annettaisiin valmisteverovapaus, olisi myös järkevää tavoitella sitä, että Fortumin sisäänostohinta on korkeampi kuin 40 senttiä vastineeksi siitä, että valmisteverovapautus etyylialkoholista saadaan

31 Muita hyötyjä Hyötyjä voidaan työllisyyshyötyjen lisäksi listata mm. seuraavia: -Ympäristöhyödyt CO2-päästöjen ja liikenteen saasteiden vähentyessä -Öljyriippuvuuden vähentäminen, hinnan vaihteluiden tasaaminen -Kokeilulaitos, varautuminen tulevaan. On kehittymässä jonkinlainen etyylialkoholibuumi polttoainekäytössä ja on hyvä olla mukana heti aluksi (monissa maissa on tai suunnitellaan laitoksia). -Tällaisen toiminnan yhteyteen kehittyy tyypillisesti muuta toimintaa, josta tulee hyötyjä, mutta niitä on vaikea määrällisesti ennakoida. -Hyödyt aluepolitiikan kannalta -Varat kotimaahan (ostoista tulevat) -Jos EU:n vientituki poistuu, ylijäämäongelma kasvaa. Uusi käyttö vähentää ongelmaa. -Etyylialkoholituotannon lisäys auttaa purkamaan maatalousylijäämää ja helpottaa rakennemuutosta EU-alueella. Ei voida samaan aikaan huolehtia ylijäämistä muualla. -Peltoala säilyy viljelyn piirissä ja se lisää huoltovarmuutta (kriisitilanteessa otettavissa elintarviketuotantoon). -Kaurassa on ylijäämää, peltoalaa voidaan siirtää ohran tuotantoon

32 Mahdollisuudet laitoksen kustannusten alentamiseen on mm. seuraavia: -Hankkeeseen kytketään TEKES:n kehittämisprojekti tai projekteja (mm. etyylialkoholin osuuden lisääminen bensiinissä niin, että ajoneuvon käyttövarmuus ei heikkene: se edellyttää esim. moottoriteknologian kehittämistä Brasiliassa tämä kehittämistyö on jo tehty ja siellä moottorit ovat edullisia; etyylialkoholin valmistuksen kehittäminen niin, että voidaan käyttää samaan aikaan ohran sijaan tai lisäksi muuta raakaainetta; logistisen järjestelmän kehittäminen). Tekes antaa kehittämisprojekteihin lainaa (takaisin maksettava, kun hanke onnistuu) tai avustuslainaa. Lisähyöty kansantalouden kannalta on innovointi ja etyylialkoholin valmistuksen kannalta sen, että pääomakustannuksiin tulee muuta rahoitusta. -Pääomakustannukset, synergia (Finforestin tehtaan yhteydessä) -Kattila, jossa muutakin raaka-ainetta -Energia viereisen laitoksen ylijäämästä -Rakennuksilla käyttöarvoa, kun ne on kuoletettu -Varastokustannukset tuonnissa suuremmat -Jos laajempi etyylialkoholikäyttö, tuontihinta nousee ja Brasilian toimituskyky tulee epävarmaksi (tässä vaiheessa runsas kolmannes kotimaista)

33 Johtopäätös Johtopäätöksenä edellisestä 1) Työllisyyshyödyt ja työttömyyden kustannusten väheneminen kattavat osa tukitarpeesta. 2) Tämän ohella tulee edellä listattuja muita hyötyjä. 3) Jos saadaan neuvottelutulos, että EU:n interventiovarasto hyvittää hyödystään, kun viljalle tulee uutta käyttöä, rahoitus on yksistään tällä kunnossa. Sen lisäksi tulee muita hyötyjä

34 Vaikutuksia Aluetalouden hyödyt Maaseudun rakennemuutoksen kääntäminen elinvoimaksi ja positiiviseksi kehitykseksi sen ohella että syntyy teollisia työpaikkoja ja liikenteen hyödyt vähenevät Kotimaisuus, huoltovarmuus Innovaatiomahdollisuudet tuotannossa ja kulutuksessa (funktionaaliset elintarvikkeet) Osaamisen vientimahdollisuudet Metsä-, pelto- ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen monipuolinen käyttö

35 TULLIKYSYMYS Tullin mahdollinen poistuminen on iso kysymys hinta-asetelman kannalta. Denaturoimattoman etyylialkoholin (CN ) tulli on tällä hetkellä 19,2 EUR/hl ja denaturoidun (CN ) 10,2 EUR/hl. Molemmat käyvät bensiinin komponenteiksi. Olennainen kysymys on, mikä on Brasilia-tullin kohtalo ja onko sanottavissa mitään aikataulusta. Jos kestää kauan aikaa tulittomuuteen, laitos saa lisää kannattavaa aikaa. Aiempi arvio on ollut, että näyttää siltä, että tulli tulee poistumaan, aikataulusta ei ole varmuutta. Aiemmin neuvotteluissa lienee suullisesti sovittu siirryttävän nollatulleihin tämänkaltaisten tuotteiden (PAP-tuote eli maataloustuotteesta valmistettu) kohdalla. EU:n aiemmassa tarjouksessa tullit oli puolitettu voimassaoleviin verrattuna. Ulkoministeriöön tuli lokakuun alussa tiedoksi EU:n viimeisin tarjous (29.9.), että molemmat etyylialkoholin CN-koodit oli rajattu tarjouksen ulkopuolelle, ts. nykyiset tullit jäisivät voimaan. Tarjous on komission vastaus Mercosurin edelliseen, huonohkoon tarjoukseen ja tuskin jää viimeiseksi, eli tilanne elää koko ajan. Suullinen sopimus nollatulleista jollakin aikavälillä lienee edelleen olemassa

36 Tiainen, Pekka Bioetanolitehtaan tulot ja kulut/bioetanolilitra m3/vuosi laitoksessa Plus valmistevero, Täysi Myyntitulot tuotanto/v Milj. eur/v Senttiä/litra euroa/l Polttoaine-etanoli 49 senttiä/l l/v 36,8 49,0 Rehu 10 senttiä/l tn/v 61,0 81,3 Kokonaismyynti 97,8 130,3 100 %:n Muuttuvat kulut tuotanto EUR/litra Ohra 10,5 senttiä/l 23,9 31,9 Entsyymit ja kemikalit 1,2 1,6 Energia ja vesi 5,0 6,7 Muu 1,3 1,7 Muuttuvat kulut 31,4 41,9 Henkilökunta, ka 40 Eur/h-> eur/v 1,8 2,4 Huolto ja varaosat (ens. 5 v) 0,9 1,3 Kulut yhteensä ilman (ilman rahoituskuluja, etc.) 34,2 45,6 Pääomakustannukset vuodessa, inv. 48,98 milj. eur ja tointit ja liittymä 1,51 milj. eur 4,6 6,2 Yhteensä 38,8 51,8 1,15 Tuonti Brasiliasta Tulliton hinta 22 senttiä + rahti 4,4 senttiä/l, yhteensä 26,4 Tulli, denaturoimaton 19,2 Yhteensä denatutoroimaton 45,6 1,08 Tulli, denaturoitu 10,2 Yhteensä denaturoitu 36,6 0,99 Lähde: Juhani Ahpola, Jaakko Pöyry Group sekä oma laskelma

37 MUITA NÄKÖKOHTIA Jos etyylialkoholilaitoksen kuoletusaika on laskettu 15 vuodeksi, asiaa helpottaisi sopimusjärjestely, joka turvaa ostot 15 vuodeksi. Fortum on valmis ostamaan määrät, muttei ole valmis sitoutumaan hintaan. Jos ajateltaisiin, että valmisteverovapauden myöntämisen ehtona olisi jonkinlainen sitoutuminen sopimuksissa, se olisi tehtävä niin, ettei sitä voitaisi tulkita kilpailun rajoittamiseksi eli sitoutumista ostamaan kalliimpaa etyylialkoholiin kuin saatavilla oleva muu vaihtoehto. Hintavertailu bensaan osoittaa, että bensan valmisteveroton hinta on alempi. Öljyn hinnalla 50 dollaria barrelilta euron kurssilla 83 senttiä dollarilta öljyn hinta on 26 senttiä öljylitralle. Fortumissa arvioidaan, että bensiinin jalostuskustannus on noin viidennes tästä eli bensiinin vertailukelpoinen tuotantokustannushinta olisi runsas 30 senttiä eli paljon vähemmän kuin etyylialkoholin hinta. Toisin sanoen bensiini olisi joka tapauksessa halvempaa, vaikka öljy nousisi vieläkin vaikkapa 60 dollariin barrelilta. Etyylialkoholin hinta etu tulisi valmisteverohuojennuksesta arvio päättyy