Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanhallitus ESITYSLISTA 101. ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä

Transkriptio

1 No Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanhallitus ESITYSLISTA 101 4/2004 KOKOUSAIKA Tiistaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka Kiemunki Unto, pj (kesk) Tervo Jari (kesk) toimii puheenjohtajana) Pesonen Eila, vpj (sit) Hietala Eija (sit) Hyötylä Pirkko (kesk) Arvola Anneli (kesk) Nyman Pekka (sit) Vaara Paavo (sit) Oikarinen Hannu (vas) Oikarinen Pasi (vas) Pelkonen Sirpa (sit) Tolppanen Inkeri (sit) Pyhäjärvi Maire (kesk) Lakso Eliisa (kesk) Uusitalo Tapio (kesk) Talvensaari Juhani (kesk) MUUT SAAPUVILLA Kulpakko Aino kvalt:n pj. (sit) OLLEET Harju Leo kvalt:n I vpj. (kesk) Honkanen Heikki kvalt:n II vpj. (kesk) Laurila Pauli kunnanjohtaja Mustonen Marjo pöytäkirjanpitäjä ASIAT 70-76, 78-91, ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Unto Kiemunki Marjo Mustonen PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Pirkko Hyötylä Pekka Nyman PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 70, 71 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 70 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Khall: Ennen kokouksen alkua Kimmo Vähäjylkkä esitteli Nesenta Oy:tä. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Khall 71 Kjoht: Khall: Kunnan hallintosäännön 15 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka samalla toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy päätöksen sisältöä, asia on tuotava toimielimen käsiteltäväksi. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Pirkko Hyötylän ja Pekka Nymanin, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti siirtää pykälät 77 ja 92 seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 72 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003 Khall 72 Tilinpäätös vuodelta 2003 on valmistuntu. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Allekirjoittamisen jälkeen tilinpäätös annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan on kunnanhallituksen toimintakertomuksen tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 72 Tarkastuslautakunnan tehtävän on valmistella valtuustolle tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen. Tilintarkastuskertomuksesta tarkastuslautakunta hankkii tarvittaessa asianomaisten selvitykset ja kunnanhallituksen lausunnon sekä tekee valtuustolle päätösehdotuksen. Kunnanhallitus vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioidu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Vuoden 2004 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman yhteydessä ei otettu kantaa edellisen vuoden alijäämän tai talousarviovuoden arvioiden alijäämän kattamiseen. Tilintarkastaja on kirjeellään esittänyt, että kunnanhallitus tekee kunnanvaltuustolle selvityksen siitä, miten alijäämät on tarkoitus kattaa kuntalain 65 ja 70 :ien edellyttämällä tavalla. Selvitys annetaan eri pykälässä. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan kunnanhallituksen jäsenet eivät ole kunnanvaltuustossa esteellisiä käsittelemään edellisen vuoden tilinpäätöstä. Sama koskee kunnanjohtajaa. Tilinpäätös Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa.

5 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 72 Vuosina 2002 ja 2003 on Pelkosenniemen kunnan taloudessa tapahtunut selvä käännös parempaan suuntaan. Kun vielä vuonna 2002 vuosikate oli n negatiivinen, oli vuosikate vuonna 2003 n positiivinen. Ilman Pohjois-Lappi työryhmän esityksen mukaista poikkeuksellisen suurta harkinnanvaraista rahoitusavustusta ( ja ) vuosikate olisi ollut vuonna 2002 n negatiivinen ja vuonna 2003 n negatiivinen. Talousarviota vuodelle 2003 laadittaessa arvioitiin, että vuosikate jäisi negatiiviseksi n Arviossa ei huomioitu harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Tilinpäätös osoittaa, että tilikauden tulos vuodelta 2003 on alijäämäinen. Toimintakulut jäivät tilinpäätöksessä n talousarviossa arvioitua pienemmiksi. Terveydenhuollon nettomenot olivat talousarviossa ja tilinpäätöksessä lähes samansuuruiset. Kaikkien hallintokuntien nettomenot alittuivat n Uutta lainaa otettiin vuonna Lainakanta oli kertomusvuoden lopussa n /asukas, joka vastaa Lapin läänin keskitasoa. Bruttoinvestointimenojen toteutuma oli noin , joka oli vain noin 30 % talousarviossa päätetyistä investoinneista. Toteutumatta jäivät mm. lämpökeskushankkeet ja paloauton hankinta. Verrattaessa vuosia 2002 ja 2003 voidaan todeta, että toimintakulut alenivat 5.89 %. Toimintatuotot alenivat 5.50 %. Verotulot kasvoivat 8.27 %, johtuen pääosin tuloveroprosentin korotuksesta 20 %:iin. Valtionosuudet kasvoivat %. Kasvun pääasiallinen syy oli sosiaali- ja terveystoimen valtitonosuuksien lisääntyminen. Maksuvalmius parani 60 maksupäivästä 75 maksupäivään ja kassavarat olivat vuoden vaihteessa n. 1.4 milj..

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 72 Kunnanvaltuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat suhteellisen hyvin lukuun ottamatta investointeja. Toteutumatta jäivät pääosin sellaiset investoinnit, joihin ei saatu valtionosuutta. Talousarvion laadintatarkkuudessa ei onnistuttu toivotulla tavalla. Henkilöresurssien puute vaikeutti tehtävien suorittamista. Taloussuunnitelman mukaan vuosina kunnan talous näyttäisi vahvistuvan jonkin verran, mutta ilman valtiovallan erityistoimenpiteitä on mahdollista, että kunta joko velkaantuu yli taloudellisen kantokykynsä tai joutuu karsimaan peruspalveluja siinä määrin, että kunta ei suoriudu lakisääteisistä tehtävistään. Sisäasiainministeriö teki päätöksen ns. Pohjois- Lappi -työryhmän toimeksiannon laajentamisesta siten, että työryhmän tehtävänä oli myös laatia selvitys ja tehdä tarvittavat toimenpide-esitykset mm. Pelkosenniemen kunnan taloudellisesta tilanteesta. Työryhmän esitykseen sisältyi yhtenä valion toimenpiteenä korotetun harkinnanvaraisen avustuksen myöntäminen vuosina Hallintokunnittain ulkoiset nettomenot poikkesivat talousarviosta seuraavasti: Kunnanhallitus e 92,37 % (Terveydenhuolto) e 98,46 % Sosiaalilautakunta e 94,74 % Sivistyslautakunta e 89,33 % Tekninen lautakunta e 78,66 % Käyttötalous e 90,66 % Terveydenhuollon kustannuksia on vaikea arvioida, mutta muiden hallinnonalojen kohdalla tulisi pystyä tarkempaan talousarvioon. Tilinpäätös liitteenä nro 1.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 72 Kjoht: Khall: Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja talouden vertailutiedot esitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 1. toteaa, että kuntalain 65 :n ja 70 :n edellyttämät alijäämien käsittelyä ja talouden tasapainottamista tarkoittavat asiat on käsitelty eri pykälässä 2. toteaa, että tarkastuslautakunnan arviointikertomus on käsitelty eri pykälässä 3. allekirjoittaa vuoden 2003 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi 4. käsittelee tilinpäätöksen tilintarkastuksen jälkeen kuntalain 68 :n 1 momentin mukaisesti uudelleen ja saattaa se valtuuston käsiteltäväksi 5. esittää valtuustolle tilikauden ,55 euron alijäämän käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,73 euroa jäljelle jäävä tilikauden alijäämä ,82 euroa siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille odottamaan erillisessä :ssä käsiteltyjen alijäämän kattamistoimenpiteiden vaikutusta 6. päättää, että käsittelyn liitteeksi otetaan tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan lausunnot. Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 73 ALIJÄÄMIEN KATTAMINEN Khall 73 Tilintarkastaja Pekka Tuomivaara, Oy Audiator Ab on osoittanut Pelkosenniemen kunnanhallitukselle päivätyn seuraavansisältöisen kirjeen: Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi talousarvion 2004 ja suunnitelman Esitys on hyväksytty kunnanvaltuustossa joulukuussa Hyväksytyn talousarvion ja suunnitelman mukaan kunnan talouden alijäämät tulisivat lisääntymään vuonna 2004 noin euroa, vuonna 2005 noin euroa ja vuonna 2006 noin euroa. Alijäämään on vuoden 2003 loppuun mennessä arviolta euroa. Eli alijäämää tulisi olemaan yhteensä noin euroa vuoden 2006 lopussa. Kunnan lainamäärä uhkaa kasvaa entisestään. Kuntalain 65 :n mukaan kunnanhallituksen tulee valmistella kunnanvaltuustolle vuosittain sellainen talousarvio ja suunnitelma, jossa kunnan taseen alijäämä ja kuluvana vuonna syntyväksi arvioitu alijäämä katetaan suunnittelukaudella (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuoden 2003 tulos on alijäämäinen noin euroa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessaan tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Esitän, että kunnanhallitus kiinnittää talouden epätasapainoon ja edellä mainittuihin kuntalain säännöksiin lisää huomiota ja tekee kunnanvaltuustolle selvityksen siitä, miten kunnan taloudenhoito saadaan kuntalain edellyttämälle tolalle. Ns. vanhoja alijäämiä edellisiltä vuosilta Pelkosenniemen kunnalla oli yhteensä ja kuluvan vuoden talousarvion mukaan alijäämää syntyisi Toiminta

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 73 suunnitelman mukaan vuonna 2005 alijäämä on ja vuonna Kuntien tilinpäätöksessä alijäämä/ylijäämä syntyy vuosikatteen ja poistojen yhteissummasta eli poistot vähennetään vuosikatteesta. Kuntaliiton ilmoituksen mukaan vuonna 2003 yhteensä 246 kuntaa tekee alijäämäisen tilinpäätöksen. Kunnissa poistot vaihtelevat suuressa määrin riippuen käyttöomaisuuden määrästä, vahvistetuista poistoprosenteista, poistoajasta ja investointeihin saadusta valtionosuudesta. Esimerkiksi Pelkosenniemen kunnassa poistojen määrä on v n ja Savukoskella n Näin ollen Savukoskella voi vuosikate olla n pienempi kuin Pelkosenniemellä ja kuitenkin molemmat kunnat tekevät samansuuruisen alijäämän/ylijäämän. On kuntia, joissa poistoto ovat käytännössä 0-tasoa, jolloin alijäämä/ylijäämä on sama kuin vuosikate. Tästä seura, että alijäämä/ylijäämä ei anna oikeaa kuvaa kunnan taloudellisesta tilanteesta varsinkin kun huomioidaan, että saneeraukset, korvausinvestoinnit tai uudisrakentamiset hoidetaan kunnissa pääsääntöisesti pitkäaikaisilla lainoilla. Ei voi olla myöskään oikein, että kunnille syntyy (esim. Pelkosenniemi) vuosittain lisääntyvät, mittavat kassavarat poistojen kautta siten että samanaikaisesti heikennetään kuntalaisille tarjottavia palveluja ylijäämän toivossa. Erityistä merkitystä edellä mainitulla on kunnissa, joissa tosiasiallinen investointi- tai kiinteistöjen korjaustarve on vähäinen. Kuntalakia tulisi pikaisesti muuttaa siten, että alijäämien kattamisvelvollisuudesta luovutaan ja tilalle tarvittaessa kehitetään muu esim. vuosikatteeseen perustuva talouden korjaamista edellyttävä kontrollijärjestelmä, jos sekään on tarpeellista.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 73 Pelkosenniemen kunnassa alijäämien syntyyn on eniten vaikuttaneet valtionhallinnon toimenpiteet. Valtionosuudet ovat alentuneet vuodesta 1994 lähtien runsaat (yli 50 %) ja yhteisöveron tuotto vuodesta 1998 lähtien noin Harkinnanvarainen rahoitusavustus on jonkin verran korjannut tilannetta. Voidaan kuitenkin todeta, että em. vuosista lähtien kunnan tulopohjasta on poistunut noin 40 % pelkästään valtion tekemillä päätöksillä, joihin kunta ei ole voinut mitenkään vaikuttaa. Kuntaliitosta saadun selvityksen mukaan (Oiva Myllyntaus) kunnalla voi olla mahdollisuus käyttää alijäämien kattamiseen siirtokelpoisia, mutta ei palautuskelpoisia liittymismaksurahastoja. Pelkosenniemellä rahaston pääoma on ,41. Palautuskelpoisia liittymismaksuja rahastossa on n Tilinpäätöstä käsittelevässä pykälässä on tuloutettu tilikauden 2003 osalta tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,73. Liitteenä nro 2 vuoden 2004 talousarvion täytäntöönpanoohjeet (kunnanhallitus ). Alijäämien kattamisen vaatimus Kuntalaissa lähtee siitä, että kunta on ryhtynyt talouden tasapainottamista tarkoittaviin toimenpiteisiin (kunnallisoikeuden professori, Tampereen yliopisto). Kjoht: Kunnanhallitus antaa tilintarkastajan edellyttämän selvityksenä valtuustolle seuraavan selvityksen: 1. Kunnanhallitus toteaa, että kuntalakiin kirjatut alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevat säädökset ovat edellä esittelyssä mainitulla perusteilla kohtuuttomat ja asettavat kunnat toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan, sekä vääristävät kuntien tavoitteita kuntalaisten peruspalveluja tuottavina organisaatioina. Näin ollen em. lainkohdat tulisi kumota ja tarvittaessa luoda esim. vuosikatteeseen perustuva taloutta ohjaava säädöstö.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 73 Khall: 2. Kunnanhallitus toteaa, että Pelkosenniemen kunnan ongelmat alijäämien kattamisessa ovat käytännössä valtionhallinnon päätösten aiheuttamia (valtionosuusleikkaukset ja yhteisöveron siirto varakkaille kunnille). 3. Ns. vanhojen alijäämien määrältään noin ,20 kattamisen mahdollisuus selvitetään vuoden 2004 tilinpäätöksessä (kirjanpidossa) liittymismaksurahaston (siirto - mutta ei palautuskelpoiset) pääomalla, joka on ,14, kun KuntaKila antaa uusia ohjeita keväällä Vuoden 2003 alijäämistä, ,55 katetaan (tilinpäätöspykälä) ,73 tulouttamatta poistoeroja, jolloin alijäämäksi jää ,82, joka siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 5. Jäljellä jäävien ns. vanhojen alijäämien ,92 ja kuluvan vuoden 2004 mahdollisia todellisia alijäämiä katetaan vuoden 2004 tilinpäätöksen yhteydessä kun tiedossa on harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrä ja vuoden 2004 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen ja toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset (kunnanhallitus ). 6. Vuoden 2005 talousarviossa otetaan kantaa tuolloin vielä jäljellä olevien alijäämien kattamiseen suunnittelukaudella Jo mainitussa kunnanhallituksen päätöksessä on esitetty kuntalain 70 :n mukaisesti talouden tasapainottamiseksi tarkoitetut toimenpiteet. Tämän lisäksi kunnanhallitus pyrkii yhteistyössä naapurikuntien kanssa aikaansaamaan yhteistyöratkaisuja (esim. elinkeinotoimi), joilla kustannuksia pyritään säästämään. 8. Kunnanhallitus selvittää lisäksi mahdollisuudet muodostaa alijäämärahaston, jonka pääomaa kartutetaan mahdollisista ylijäämistä kertyvillä varoilla. 9. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet poistosuunnitelman tarkistamiseen. 10. Kunta jatkaa kiinteän ja irtaimen omaisuuden realisointia. Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Kunnanhallitus Kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 74 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA /TALOUSARVIO 2004 Hall 113 Johtava hoitaja: Toiminta- ja taloussuunnitelma numeroimattomana liitteenä. Toimintasuunnitelmassa perusterveydenhuollon palvelut säästösyistä heikkenevät. Palvelujen tarjontaa joudutaan rajoittamaan ja muutoksia tapahtuu myös palvelujen tuottamistavoissa. Painopistealueina toiminnassa ovat TEL-Lappi III-hankkeen eteenpäin vieminen, seutukuntayhteistyön kehittäminen ja osallistuminen Pelkosenniemen kunnan neuvotteluihin perusterveydenhuollon järjestelyistä kunnan säilyessä joko itsenäisenä tai kuntaliitostapauksessa. Toimintasuunnitelma/talousarvio 2004 sisältää seuraavia asioita: lakkautetaan neljä (4) virkaa. Lääkäripäivystys siirretään sairaala Lapponiaan Kemijärvelle. Suunnitelmassa on varauduttu hoitopäivien myyntiin ulkopuolisille, lähinnä Kemijärven kaupungille. Avohoitokäyntien määräksi arvioidaan , jossa lisäystä 30 käyntiä vuoteen Hoitopäiviä arvioidaan kertyvän 6500, jossa vähennystä edellisvuoteen 500. Käytön arvioidaan jakautuvan 50 %/50 % jäsenkuntien kesken. Palkkoihin on laskettu 2 % korotusvaraus, silti palkkamenoissa 4,4 %. Palvelujen ostoissa lisäystä on runsas , + 4,1 %. Kalustohankintoihin ei määrärahavarausta ole lainkaan, ainoastaan kaluston kunnossapitoon on varauduttu. Talousarvioesityksen mukaan kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2004 ovat yhteensä , jossa nousua vuoden 2003 talousarvioon + 2,8 %.

13 Kunnanhallitus Kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 74 Toimintakulujen määrä on , jossa laskua vuoden 2003 arvioon - 5,7 % (-9,5 % vuoden 2003 alkuperäiseen talousarvioon). Jäsenkuntien maksuosuudet pienenevät ja ovat seuraavat: Pelkosenniemi , ( = - 7,9 %) ja Savukoski ( = - 3,4 %). Talousarviossa 2004 ei ole saavutettu Pelkosenniemen kunnan vaatimaa säästötavoitetta. Yhteistyöryhmä on käsitellyt toiminta- ja taloussuunnitelmaa / talousarvio 2004 kokouksessaan eikä sillä ollut huomautettavaa suunnitelmaan. Yhteistyöryhmässä keskusteltiin myös siitä, että mikäli pakottavaa säästötarvetta edelleen on ja mikäli jäsenkunnissa niin tehdään, myös kuntayhtymän henkilöstö osallistuu säästötalkoisiin. Keskustelussa työnantajan edustajat esittivät mahdolliseksi säästötavoitteeksi sen, että jokainen kuntayhtymän viranhaltija/työntekijä vuonna 2004 säästää kymmenen (10) päivän palkan ottamalla joko lomarahavapaita tai palkattomia virkavapaapäiviä. Muistio liitteenä 1. Ehdotus: Jl. Hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman /talousarvion 2004 Pelkosenniemen ja Savukosken kunnanvaltuustoille hyväksyttäväksi. Aino Kulpakko esitti, että esittelytekstistä poistetaan kohta ja mikäli jäsenkunnissa näin tehdään. Veli Kalliskota kannatti Kulpakon esitystä. Hallitus yksimielisesti hyväksyi Kulpakon ehdotuksen. Aino Kulpakko esitti, että niin pian kuin mahdollista, on toteutettava seuraavat osa-aikaistamiset 75 %:iin: emäntä, hammashoitajat (2) ja talonmiehet (2). Esitys raukesi kannattamattomana.

14 Kunnanhallitus Kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 74 Jouni Arvola esitti, että hyötyeläimen omistajille maksettavat avustukset, euroa, poistetaan. Aino Kulpakko kannatti Arvolan esitystä. Hallitus yksimielisesti hyväksyi Arvolan ehdotuksen. Päätös: Hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman /talousarvion 2004 Pelkosenniemen ja Savukosken kunnanvaltuustoille hyväksyttäväksi muutettuna siten, että esittelytekstin viimeisestä kappaleesta poistetaan kohta ja mikäli jäsenkunnissa näin tehdään ja hyötyeläimen omistajille maksettavat avustukset, euroa, poistetaan talousarviosta. Khall 38 * * * Toiminta- ja taloussuunnitelma ja muistio liitteenä nro 9. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Esityksestä poistaa hyötyeläimen omistajalle tarkoitettu :n suuruinen korvaus (eläinlääkärikulut) on tullut runsaasti palautetta, jossa on toivottu avustuksen palauttamista. Kuntayhtymän alueen peruselinkeinojen harjoittajat ovat kokeneet joutuneensa eriarvoiseen asemaan muiden alueiden yrittäjiin verrattuna. Kjoht: Kunnanhallitus esittää liitteenä olevan kuntayhtymän talousarvion kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi siten muutettuna, että hyötyeläinten omistajille tarkoitetut avustukset määrältään palautetaan talousarvioon. Päätös saatetaan tiedoksi Savukosken kunnalle. Khall: Kunnanjohtaja muutti päätösesitystään siten, että kunnanhallitus palauttaa toiminta- ja taloussuunnitelman kuntayhtymälle ja pyytää, että kuntayhtymä harkitsee uudelleen : korvausta hyötyeläinten omistajille. Päätös saatetaan tiedoksi Savukosken kunnalle.

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 74 Hyväksyttiin yksimielisesti. * * * Khall 74 Talousarviota ei lähetettä tässä yhteydessä, lähetetty kunnanhallituksen esityslistan mukana , talousarvion saa pyydettäessä Marita Peuraselta. Liitteenä nro 3 muistio Kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan äänestyksen jälkeen, esittelijän esityksestä poiketen päättänyt, että Pelkosenniemen kunnanhallituksen esittämää hyötyeläimen omistajille maksettavaa :n suuruista avustusta ei palauteta kuntayhtymän talousarvioon. Päätös liitteenä nro 4. Savukosken kunnanhallitus on tehnyt samansisältöisen esityksen kuntayhtymän hallitukselle. Kuntayhtymän perussopimuksen 3 :n mukaan kuntayhtymä järjestää eläinlääkintähuollon palvelut. Vs. johtava lääkäri Kaarlo Simojoki on päivätyllä kirjeellä esittänyt seuraavaa: Kuntayhtymällä tällä hetkelläkin on eläinlääkärin päivystysvelvollisuus, mutta kuntayhtymä ei ole pystynyt omaa eläinlääkäriä siihen osoittamaan. Ympäristökunnistakaan ei kyselyistä huolimatta olla eläinlääkäriä päivystyksiin saatu. Asiaa on selvitelty vakinaisen johtavan lääkärin toimesta varsin laajalti läänineläinlääkärin sekä Kemijärven eläinlääkärin Olli Rantalan kanssa päätöksellä johtava lääkäri on delegoinut eläinlääkärin viransijaisuusasiat terveystarkastajalle. Tämä onkin asiaa tällä viikolla selvitellyt, mutta sijaista ei olla saatu. Allekirjoittanut on keskustellut tällä päivämäärällä Kemijärven eläinlääkäri Olli Rantalan sekä vakinaisen johtava lääkäri Heikki Kourin sekä terveystarkastaja Lahja Alajeesiön kanssa.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 74 Näiden keskusteluiden pohjalta eläinlääkärin päivystysjärjestelyjen osalta päätetään, että kuntayhtymän päivystysvuorojen aikana eläinlääkärin palveluja tarvitsevat ohjataan yksityiselle sektorille ja he voivat esittää korvausvaatimuksen kuntayhtymälle, jolla eläinlääkärin palveluiden järjestämisvelvollisuus on. Tilanne pyritään mahdollisimman pikaisesti arvioimaan uudelleen. Tämä päätös tiedoksi kuntayhtymän eri toimipisteisiin sekä hätäkeskukseen. Edellä olevan lisäksi kuntayhtymän hallitus on päättänyt esittää kokouksessaan , että jäsenkunnat avustavat hyötyeläinten omistajia eläinlääkärikulujen osalta. Tämä ei ole mahdollista ilman, että perussopimusta muutetaan. Kopio kuntayhtymän päätöksestä liitteenä nro Kunnallishallinnossa yleisenä periaatteena on, että viimekädessä peruskunnat päättävät myös jäsenyyteen perustuvien kuntayhtymien asiat perussopimuksen kautta ja antamalla suosituksia tai sitovia ohjeita valitsemilleen edustajille. Mikäli edustaja eivät noudata annettuja ohjeita voi syntyä kuntalain 21 :n tarkoittama tilanne, jossa luottamushenkilö ei nauti valtuuston luottamusta. Kunnanhallituksen mahdollisuudesta antaa ohjeita säädetään kuntalain 23 :ssä. Liitteenä nro 5 kuntalain 21, 22 ja 23 :t selvityksineen. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelma hyväksytään muilta osin paitsi esittelyssä mainitun korvaussumman osalta. Tältä osin toiminta- ja taloussuunnitelma palautetaan kuntayhtymän hallitukselle uudelleen käsittelyä varten. Samalla kunnanhallitus velvoittaa Pelkosenniemen kunnan edustajat toimimaan siten, että ko. korvaussumma sisällytetään kuntayhtymän talousarvioon vuodelle 2004 sekä taloussuunnitelmaan vuosille Korvaussumma käsittävä asia käsitellään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta erillisenä asiana.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 74 Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 75 PYHÄTUNTURIN ALUEEN YRITYSTEN HENKILÖKUNNAN ASUNTOJEN RAKENTAMISVALMISTELUT Khall 75 Valtion asuntorahaston edustajan Robert Österbergin vierailun yhteydessä keskusteltiin Pyhätunturin matkailualueen yritysten henkilökunnan asuntotarpeesta lähitulevaisuudessa. Mukan neuvottelussa olivat myös Olavi Kotaniemi Sato-Rakennuttajat Oy:stä ja Maire Lehtikangas Sodankylän Tili ja Kinteistö Oy:stä. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös edustajat Pyhä-Luosto ry:stä. Österbergin Lapin matkan tarkoituksena oli kartoittaa kasvavien matkailukeskusten mahdolliset asuntojen tarpeet valtio asuntorahaston rahoitustarpeiden kannalta. Muistio liitteenä nro 6. Muistiossa on todettu eräitä reunaehtoja valtion rahoittamalle asuntotuotannolle, joita ovat; alueen tulee olla kehittyvä asukasmäärä (työntekijöiden määrä) on kasvamassa, valtion lainoittamia asuntoja ei saa samanaikaisesti olla tyhjinä. Asuntorahaston korkotukema laina voi olla % hyväksytyistä kustannuksista. Alustavasti keskusteltiin noin 10 uuden asunnon rakentamismahdollisuudesta. Pienten vuokra-asuntojen tarve Pyhätunturin alueella todettiin kasvavan voimakkaasti. Jatkotoimenpiteiksi kirjattiin seuraavaa: - käynnistetään asunnon rakentamishankkeen valmistelu - rakennuspaikan etsintä ja valinta - lainoitushakemukset jätettävä sisään loppusyksyllä 2004, mikäli valtion asuntorahoitusta haetaan - tavoitteena rakentaminen v aikana - kunnan taholta esitettiin, että Sato-Rakennuttajat Oy/Olavi Kotaniemi ottaa asian valmisteluun. Yhtiöllä on ollut aiemminkin kunnan kanssa vuokratalojen rakennustehtäviä

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 75 Kjoht: Keskusteluissa tuli esille myös päivähoitotilojen toteuttaminen Pyhän alueelle, jolloin yhtenä vaihtoehtona tuotiin esille yhden Asunto Oy Messupyhän asunnon tai paritalon muuttaminen päivähoitotilaksi. Luostolla päivähoitotilat toteutettiin uudisrakentamisen yhteydessä. Kunnanhallitus merkitsee käydyn neuvottelun tiedoksi ja velvoittaa teknisen toimen/teknisen lautakunnan valmistelemaan asetettuihin määräaikoihin mennessä asuntoa käsittävän Valtion asuntorahaston lainaehtojen mukaisen rakennushankkeen. Mahdollisen rakennuttajan valinta päätetään hankkeen myöhemmässä vaiheessa tarjouskilpailun perusteella. Asunnot tulisi voida toteuttaa yhteistyössä Pyhän alueen yrittäjien kanssa, jolloin tavoitteena olisi sopimus yrittäjien vastuusta asuntojen jäädessä mahdollisesti tyhjäksi osaksi vuotta. Khall Kunnanjohtaja teki esitykseen seuraavan muutoksen: lainaehtojen mukaisen rakennushankkeen, jonka rahoituksesta päätetään erikseen. Hyväksyttiin yksimielisesti kunnanjohtajan muutoksella. Kokouksessa pidettiin kahvitauko klo

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 76 PETO 2- HANKKEEN JATKOHAKEMUS Khall 76 PETO 2 -hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan käsitellyt mahdollisuutta toteuttaa jatkohanke. Kopio pöytäkirjasta ja sähköpostista liitteenä nro 7. PETO 2 -hankkeen projektipäällikkö Panu Leinonen on alustavasti selvittänyt mahdollisuutta, Ari Saarela nimiseltä henkilöltä tämän mahdollisuutta laatia jatkohankesuunnitelmat ja -hakemukset. Ari Saarela toimii EU asiantuntijana Carrefour Lapland - Maaseudun EU -tietokeskuksessa, joka antaa henkilökohtaista neuvontaa hankkeiden käynnistämisestä sekä EU-ohjelmista ja auttaa hankeideoiden testaamisessa, hakemusten laatimisessa sekä rahoitusneuvotteluissa. Jatkohakemus tulisi kyetä jättämään huhtikuussa 2004, koska esimerkiksi EMOTR- rahoitusraami v päättyvälle ohjelmakaudelle on loppumassa ja ilmeisesti myöhemmin esitettyjä hankkeita ei enää voida rahoittaa. Panu Leinonen on käynyt alustavia keskusteluja eri rahoittajien mm. TE-keskuksen maaseutuosaston ja työvoimaosaston kanssa, ja he suhtautuvat periaatteessa myönteisesti jatkohankkeeseen kunhan tehdään selkeät valinnat ja suunnitelmat tehtävistä toimista. Myös PETO 2 - hankkeessa mukana olevilta yrittäjiltä on tiedusteltu kiinnostusta mahdolliseen jatkohankkeeseen ja alustavassa tiedustelussa 26:sta kysytystä yrittäjästä 25 oli periaatteessa kiinnostunut. PETO 2 -hanke on onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Kjoht: Kunnanhallitus päättää hakea jatkohankkeen PETO 2 -hankkeelle ja oikeuttaa viraston henkilöstön huolehtimaan asian vaatimista käytännön järjestelyistä. Asia tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn myöhemmin valmistelun edetessä.