Toimivalla ilmanvaihdolla parempaan tuotanto- ja työympäristöön
|
|
- Maija Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TTS tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala maatalous 9/2009 (618) RAKENTAMINEN Toimivalla ilmanvaihdolla parempaan tuotanto- ja työympäristöön MMM Sakari Alasuutari, TTS tutkimus Maatilojen tuotantoeläinrakennusten ilmanlaatu on pysynyt samalla tasolla tai jopa heikentynyt vuodesta 1980 alkaen, vaikka ilmanvaihtolaitteiden saatavuus ja tekninen taso ovat parantuneet. Yhtenä syynä tähän on havaittu käytäntö. Kyselytutkimuksen (vuonna 2006) mukaan ilmanvaihdon ssa on hyvin suurta kirjavuutta. Kyselyn mukaan muun muassa neljännes vastaajista kertoi suunnitelleensa ilmanvaihtojärjestelmän itse, eikä yli neljäsosa vastaajista osannut nimetä tuotantorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelijaa. Ilmanvaihdon on siis selvästi riittämätöntä, eikä ilmanvaihdon merkitystä parempaan tuotanto- ja työympäristöön ymmärretä. Kuva 1. Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä tuloilma tuodaan ulkoseiniltä säädettävien venttiilien kautta. Poisto tapahtuu ylhäältä säädettävien luukkujen tai harjaluukun kautta. Painovoimainen ilmanvaihto tuottaa erilaisen ilmanvaihdon säätilasta riippuen, minkä vuoksi kesällä on turvauduttava ikkunoiden aukaisuun lämpötilan nousun hillitsemiseksi. Kuvat Sakari Alasuutari Päättyneessä kolmen vuoden ilmanvaihtotutkimuksissa luotiin periaatteet kylmän ilmanalan tuotantotilojen a varten. Edellisen kerran tuotantorakennusten ilmanlaatua ja kuormittavuustekijöitä on tutkittu 1980-luvulla. Tuosta ajasta eläinten koko on kasvanut ja tuotokset lisääntyneet, muun muassa lypsylehmien keskituotos vuonna 1980 oli 5580 kg, kun keskituotos vuonna 2008 oli 8753 kg. Navetan ilmanvaihto ei enää yksinkertaisesti vastaa tämän päivän lehmien tarvetta, jos laitteet on mitoitettu kolmenkymmenen vuoden takaisten lehmien mukaan. Yksikkökoon kasvun myötä tuotantorakennuksista on tullut yhä suurempia. Rakennusten leveys voi olla nyt samaa luokkaa kuin aikaisemmin pituus. Ilmanvaihtotutkimuksen yhtenä tavoitteena olikin päivittää sisäilmastoon vaikuttavia laskenta- ja tavoitearvoja sekä luoda suunnittelijoille, laitemyyjille ja tarkastaville viranomaisille yhtenäinen käytäntö niiden soveltamiseen viljelijän rakennushankkeissa. TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTE, LUONNONVARA-ALA MAATALOUS 9/2009 (618)
2 Ilmanvaihtojärjestelmän n kulku Ilmanvaihtojärjestelmien mitoitus ja tulisi tehdä kuvan 2 periaatteen mukaisesti. Eläinmäärän, eläinten koon ja tuotoksen mitoituksen sekä sisäilmaston tavoitetasojen asettamisen jälkeen lasketaan eläinten aiheuttamat kuormitukset (lämpö, kosteus sekä hiukkasmaiset ja kemialliset epäpuhtaudet). Tämän jälkeen lasketaan tarvittava minimi- ja maksimiilmavirta, jolla kuormitus saadaan hallittua ja olosuhteet pidettyä suunnitelmien mukaisina. Rakennuksen ja rakenteiden tietojen (lämmönläpäisykertoimet eli U- arvot, pinta-alat, ilmavuodot), säätietojen ja ilmavirtojen perusteella lasketaan rakennuksen ja sen osien lämmöntarve. Tilakohtaisten ilmavirtojen perusteella suunnitellaan ilman jakotapa. Lämmönjakotapa ja ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi valitaan ja näille suunnitellaan säätöjärjestelmä, joka yleensä on osa laajempaa rakennusautomaatiojärjestelmää. Rakennusautomaatiojärjestelmä voi sisältää myös valvonta- ja seurantatyyppisiä toimintoja laajemminkin kuin ilmanvaihtoon liittyen. Varsinaisen ilmanvaihton rinnalla huolehditaan toimivuuden varmentamisen (ToVa) prosessin mukaan ottamisesta, huollon sta sekä mahdollisista elinkaari- ja ympäristövaikutusanalyyseistä. Ilmanvaihdon vaatimukset Kotieläintuotannon rakentamista ja ilmanvaihtoa koskevat minimivaatimukset määräytyvät eläinsuojelulain ja -asetuksen pohjalta. Eläinsuojelulain tavoitteena on turvata tuotantoeläimille niille kuuluvat lajinmukaiset ja hyväksyttävinä pidettävät tuotanto-olosuhteet. Eläinsuojeluasetuksen mukaan eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut tuotantorakennusten epäpuhtauksille ja kaasuille ohjearvot, joita on noudatettava investointitukea saavassa rakentamisessa (taulukko 1). Tuotantoeläinten olosuhdevaatimukset poikkeavat työntekijöiden vaatimuksista. Ammoniakin pitoisuus on puolet alhaisempi, hiilidioksidin lähes puolet ja rikkivedyn pitoisuus 1/10 työntekijän vaatimuksesta. Selkeä poikkeus toiseen suuntaan on orgaanisen pölyn raja-arvo, joka on eläimille kaksi kertaa suurempi kuin työntekijöille. Jos kotieläinrakennuksissa päästään kaasujen suhteen raja-arvojen alapuolelle, työntekijän kokema haitta tai terveydelliset oireet ovat todennäköisesti pieniä. Taulukko 1. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksen ja ohjekokoelman (MMM- RMO C2.2) eläinten ohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön (HTP 8h -arvot 2009) työntekijän ohjearvoja. MMM-RMO HTP 8h -arvot C2.2 Hiilidioksidi 3000 ppm 5000 ppm Ammoniakki 10 ppm 20 ppm (25 ppm) 1) Hiilimonoksidi 5 ppm 30 ppm eli häkä Rikkivety 0,5 ppm 5 ppm Orgaaninen pöly 10 mg/m 3 5 mg/m 3 1) Siipikarjarakennuksissa Muutostarpeet sisäilmaston tavoitetasoihin Kotieläintuotantotilojen sisäilmaston ohjearvot ovat olleet nykyisellä tasollaan jo pitkään. Ne perustuvat pitkäaikaiseen tutkimustietoon, jota yhtenä koordinoivana osapuolena on ollut tuottamassa kansainvälinen CIGR-järjestö. Ohjearvot ovat yleisesti käytössä EU-lainsäädännössä. Muutoksia kotieläinten tuotanto-olosuhteiden ohjearvoihin tulee EU-direktiivimuutosten yhteydessä. Muutosten tavoitteena on en- Säätiedot Rakennuksen ja rakenteiden tiedot Olosuhdetavoitteiden määrittely (T, CO 2, NH 3, muut pitoisuudet, akustiikka, valo) MMM-RMO C2.2, CIGR, muut valinnat Eläinten kosteuden. Lämmön ja epäpuhtauksien tuotto Huonetilakohtainen ilmavirtamitoitus (min/max) Lämmöntarpeen laskenta Eläinmäärän/koon mitoitus, Tilavaraukset yms. Järjestelmätyypin valinta ja Huonetilan ilmanjaon + Toimivuuden varmistamisen menettelyt koko toteutusprosessiin, ToVa- Huollon Ilmanvaihtojärjestelmän valinta ja mitoitus + Lämmitysjärjestelmän Elinkaarilaskenta/ investointi, käyttö, ylläpito, huolto, tuotto yms. Kustannuslaskenta YVA + päästöjen Säätöjärjestelmän + Valvonta/seurantajärjestelmän Kuva 2. Ilmanvaihtojärjestelmien n yleinen kulku. 2 TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTE, LUONNONVARA-ALA MAATALOUS 9/2009 (618)
3 Taulukko 2. Yhteenveto kotieläinrakennusten merkittävimmistä epäpuhtauksista ja kuormituksista sekä niiden pienentämisen yleisiä keinoja. Kuormitus / Lähde Kuormituksen pienentämisen keinot Ohjearvot Vaikutus eläimiin/työntekijään epäpuhtaus Pöly Kosteus Ammoniakki, NH 3 Hiilidioksidi, CO 2 Rikkivety, H 2 S Rehu Kuivunut lanta Eläinten iho, karvapeite Siitepöly, hyönteiset Homeet, sienet Virukset, bakteerit Ruokintatapa Juominen Rehu Virtsa Lanta Hengitys Pesu Minimoidaan pölyn synty ruokinnan ja kuivittamisen yhteydessä Ilmanvaihdon lisääminen Kohdepoisto lähellä pölyn lähdettä Pölyn suodatus tulo- ja kiertoilmasta Ilman kierrätys ja suodatus Ilmanpuhdistimet/pesurit Kostutus Kuivikkeen määrä ja tyyppi Kuivikkeen vaihtoväli Veden käytön minimoiminen. Juomatavan järjestelyt Pesuvesien pois johtaminen Pintojen kuivaaminen, kuivattaminen lämmityksellä Ilmanvaihdon määrän lisääminen Ilman kuivaaminen kuivureilla 10 mg/m 3 " "HTP 8h 5 mg/m 3 " Lanta (kuiva-aineen Kuivikkeeseen sitominen hajoaminen) Kuivikkeen laatu, C/N suhde 10 ppm Virtsa (urea) Lannanpoiston järjestäminen (siipikarja heikkenee Taulukko x. Yhteenveto - lantakourun ala, kotieläinrakennusten lantapinnan ala 25 merkittävimmistä ppm)" epäpuhtauksista - ja lannanpoiston kuormituksista aika, säilytysaika sekä niiden pienentämisen yleisiä "HTP keinoja. 8h 20 ppm" Eläinten hengitys, syrjäyttää hapen ja huonontaa ilman laatua sitä kautta Eläinten lietelannasta - virtsan erottaminen lannasta Ruokinta - lannan ph-arvoon vaikuttaminen - rehun valkuainen, ei valkuaisyliruokintaa Lannan lämpötila - lannan jäähdyttäminen - ilman/ympäristön lämpötilan hallinta Ilmanvaihdon keinot vaikuttaa - ilmanvaihdon määrän lisääminen - ei ilmanvaihtoa/huuhtelua lantaisilta pinnoilta; aina puhtaalta alueelta likaiselle päin - kohdepoisto lantakanavasta tai läheltä ammoniakkilähdettä Kohdepoisto- ja puhdistuslaitteet, ammoniakkipesurit Ilmanvaihdon lisääminen Kohdepoistot Ilmanvaihdon lisääminen Kohdepoistot Lietelantajärjestelmän vesilukot Kanoilla hengitysteiden ja silmien limakalvojen ärsytys Hevosilla hengitystieallergioita Pölypartikkelit kuljettavat ammoniakkia sikojen hengityselimistöön, seuraa hengitystieoireita. Jo alle HTP-tason hengityselinärsytystä % Pieneliöt lisääntyvät liian kosteassa, seuraa mm.hengityselinsairauksia, utaretulehduksia jne. Kosteista kulkukäytävistä seuraa herkästi sorkkasairauksia. Homeet lisääntyvät kosteassa Rakenteissa kosteus aiheuttaa laho- ja ruostevauriota. Liian kuivassa pölypitoisuus, sekä virukset ja mikrobit lisääntyvät. Liian kuivassa kanojen höyhenpeite haurastuu ja katkeilee ppm" "HTP 8h 5000 ppm" 0,5 ppm" "HTP 8h 5 ppm" Silmä- ja hengitystieoireet, sairastumiset pitkässä altistumisessa Sioilla pitoisuuksissa > 50 ppm tuotantotulos ja terveys Jo alle HTP-tasolla ärsytysvaikutuksia, yli 50 ppm pitoisuudella voimakasta ärsytystä Yhteisvaikutukset pölyn kanssa alentavat hengityselinten ärsytyskynnystä Ei määräysten/ohjeiden pitoisuuksilla havaittua tuottavuusmuutosvaikutusta Ei välitöntä vaaraa alle ppmn pitoisuuksissa Vastaava välitön hengenvaara korkeilla pitoisuuksilla kuin työntekijöillä. " ppm ärsyttää silmiä ja hengitysteitä >700 ppm välitön hengenvaara" sisijaisesti eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon eettisyyden lisääminen. Viimeisimpiä tarkennuksia ohjearvoihin on tehty koskien broilerituotantoa. Direktiivi tulee kansallisella tasolla sovellettavaksi heinäkuun alusta Uusi broilertuotantodirektiivi asettaa ilmanvaihdon tekniselle toteutukselle suuret haasteet. Sisäilmasto-olosuhteiden seurantaan tullaan tarvitsemaan varmatoimista anturitekniikkaa. Mahdollisuudet vaikuttaa tuotantorakennuksen sisäilmastoon Lämpö- ja epäpuhtauskuormat hallitsee helpoiten, kun pyrkii vaikuttamaan niiden alkuperäiseen lähteeseen suoraan. Toimiva ilmanvaihto varmistaa, että haitalliset kuormat johdetaan pois tuotantotilasta. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto kotieläinrakennusten merkittävimmistä epäpuhtauksista ja kuormituksista sekä niiden pienentämisen yleisiä keinoja. Lisäksi on esitetty kuormitusten vaikutuksia työntekijöihin ja eläimiin. Ilmanvaihtojärjestelmätyypit Ilmanvaihdon toteutustapoja ovat koneellinen poistoilmanvaihto (alipainejärjestelmä), koneellinen tulo-poistoilmanvaihto (tasapainejärjestelmä) ja painovoimainen ilmanvaihto. Niin kutsuttu hybridi-ilmanvaihto hyödyntää painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon periaatteita käyt- tötilanteen mukaan. Suomessa 64 % järjestelmistä perustuu koneelliseen poistoilmanvaihtoon, 15 % on koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon järjestelmiä, 17 % on painovoimaan perustuvia järjestelmiä ja loput ovat edellä mainittujen periaatteiden yhdistelmiä. Ilmanvaihtojärjestelmätyypin valinta ei ole aina yksinkertaista. Järjestelmätyypin valinta vaikuttaa muun muassa ilmanjaon toteutukseen, lämmitysjärjestelmään, kanavointiin, ilmanjakolaitteisiin sekä säätö- ja ohjausjärjestelmään. Tutkimuksen loppuraportissa on esitetty havainnollisin piirroksin eri ilmanvaihtojärjestelmien tyypit, niiden toimintaperiaatteet, valintaan vaikuttavia tekijöitä, näkökohtia ja soveltuvuutta eri kohteisiin. TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTE, LUONNONVARA-ALA MAATALOUS 9/2009 (618) 3
4 Ilmastointilaitteet olisi kaikilta osin uusittava. Ilmanvaihtoa voitaisiin tehostaa lisäämällä tuloilmakanavia ja puhaltimia tai lisäämällä ulkoilmaventtiileitä. Vaikka ilmanvaihtomäärät täyttivätkin minimiohjearvon, ilmanvaihto ei kykene poistamaan tiloissa syntyvää kosteutta tarpeeksi tehokkaasti, jotta tilan sisäilma ja rakenteet pysyisivät kuivina. Tämän vuoksi ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtoja on syytä tehostaa. Kuva 3. Verhoseinäratkaisuissa tuloilma tuodaan ulkoseiniltä ns. verhoseinän kautta ja poisto tapahtuu ylhäältä luukkujen kautta. Ilmavirran säätö tapahtuu verhoseinän tai kattoluukun avausta muuttamalla. Kuva 4. Maatalouden kotieläinrakennusten ilmanvaihtojärjestelmien mitoittaminen poikkeaa monessa suhteessa teollisuuden ratkaisuista. Esimerkiksi kertatäytteisessä lihasikalassa porsaat tulevat sisään noin 25 kiloisina ja lähtevät teurastamolle elopainoltaan yli satakiloisina, jolloin talvella ilmanvaihto porsasta kohti voi olla noin 5 m 3 /h, kun taas kesähelteellä ilmanvaihtotarve on yli 100 m 3 /h. Tutkimuksen tilakohteet Tutkimuksessa luodut periaatteet perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sekä mittauksiin käytännön kohteissa. Tutkimuksen aikana tehtiin 12 tilakäyntiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kohteina oli lypsykarjarakennuksia, porsitus- ja lihasikaloita, broilerkasvattamo ja hevostalli. Tuotantorakennuksissa mitattiin lämpötilaa, kosteutta, ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuuksia, ilman virtausnopeuksia ja pölymääriä. Mittauksia tehtiin rakennuksissa kahden kolmen viikon ajan, niin talvi- kuin kesäolosuhteissakin. Mittaustuloksia verrattiin rakennusmääräyksissä annettuihin ohjearvoihin. Mitä selvisi tilakohteissa Jokaisen tilakohteen mittaustulosten perusteella esitettiin kehitystarpeita ja -ehdotuksia. Muun muassa seuraavia ilmanvaihdon tehostamistoimia esitettiin Kosteuspitoisuuden alentamiseksi olisi ulkoilmavirtoja lisättävä ja vastaavasti lämmitystehoja nostettava. Ilmanvaihtolaitteet tulisi puhdistaa. Kohteessa ei saavutettu maksimiilmavirtaa. Lämmitys ei toiminut suunnitellulla tavalla ja kosteus nousi yli maksimiarvon. Automatiikan ja lämmittimien toimivuus ja lämpötilan asetusarvo on tarkistettava. Lämpötilaa nostamalla lasketaan suhteellista kosteutta. Ilmastointilaitteet ovat teholtaan alimitoitettuja ja ne ovat elinkaarensa päässä. Mutta myös toisenlainen tilanne tuli vastaan yhdessä porsitussikalassa Lämpöolojen osalta ilmanvaihtojärjestelmä toimii hyvin sekä kesällä että talvella. Tuloilman ohjaaminen alapohjan kautta tasoittaa sisäilman lämpötilavaihteluita tehokkaasti. Kuumimpina kesäpäivinä sisäilman lämpötila saattaa olla jopa alle ulkolämpötilan. Talvella alapohja toimii tuloilmaa lämmittävänä alueena. Samalla lannan jäähtyminen vähentää ammoniakin haihtumista. Yleisesti voi sanoa, että ilmanvaihtojärjestelmien taso vaihteli hyvin paljon, ja ilmanvaihto toimi vain tyydyttävästi uusissakin kohteissa. Muutostarpeet olivat kuitenkin pääsääntöisesti vähäisiä ja helppoja toteuttaa, mutta niillä saavutettava hyöty merkittävä. Panostaisinko kunnolliseen ilmanvaihtoon? Arvioitaessa toimivan ja riittävän ilmanvaihtoinvestoinnin kannattavuutta, painaa toisessa vaakakupissa järjestelmän kustannukset ja toisessa järjestelmällä saavutettava hyöty. Kustannukset on helppo nähdä laitetoimittajan laskusta, mutta hyötyjen arvioiminen on paljon hankalampaa. Ilman vaihtuminen on näkymätöntä toimintaa. Korkeintaan selvästi riittämätön kosteuden poisto näkyy pian pintojen märkyytenä ja paikkojen ruostumisena tai lahoamisena. Riittämätön ilmanvaihto ei näy esimerkiksi kotieläinten käyttäytymisessä tai tuotoksessa ollenkaan yhtä nopeasti ja selvästi kuin vaikkapa riittämätön juomavesi. Kuitenkin todellisiin ilmanvaihtotarvelaskelmiin perustuva tuotantotilan ilmanvaihtojärjestelmä takaa eläimille edellytykset tuottaa perimän ja hoidon määräämissä rajoissa. Miksi tinkisi tästä, jos on muuten valmis panostamaan eläinten hoitoon ja ruokintaan? Ilmanvaihdon vaikutus eläinten tuottoon ja terveyteen Yksittäisen tekijän vaikutusta kotieläintuotannon tuottoon on vaikea yksiselitteisesti määrittää, koska muun muassa tuotantoeläinten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät yhdessä, kuten 4 TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTE, LUONNONVARA-ALA MAATALOUS 9/2009 (618)
5 Kuva 5. Tuloilma voidaan tuoda ulkoseiniltä venttiileistä, joissa on niin kutsuttu itkupinta. Itkupintaventtiilillä poistetaan kosteutta tilasta ja korvausilma lämpenee samalla venttiilissä. Jäätymisen estämiseksi tarvitaan mahdollisesti lisälämpöä venttiilin alle. Kuvassa emakkosikalan porsaskasvatusosasto, jossa on itkupintaratkaisu. Lämpöputki kulkee itkupinnan alapuolella ikkunoiden yläreunan tasolla. Lisäksi karsinoiden takaosassa on seinälle pystyyn nostettavissa olevat katokset suojaamassa porsaita vedolta. esimerkiksi elinympäristö, ruokinta, hoito ja hoito-olosuhteet. Puutteet näissä eri tekijöissä saattavat heijastua suoranaisina eläinten sairauksina tai ne voivat ilmetä tuotoksen alenemisena, käyttäytymishäiriöinä tai lisääntymisongelmina. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää, että eläimistä syntyvä lämpö, kosteus ja haitalliset kaasut saadaan poistetuksi eläinsuojasta. Hyvä ja tasainen sisäilman laatu on keskeinen tekijä eläinten terveydelle, koska ilmanvaihto vaikuttaa suoraan eläinten hengityselimistöön. Hengitystiesairauksien merkitys kasvaa sitä mukaa, kun eläinyksiköiden koko suurenee. Hengityselinsairaudet ovat tyypillinen esimerkki monisyytaudeista. Useat tekijät vaikuttavat taudin syntyyn, oireiden voimakkuuteen ja sairaudesta seuranneisiin taloudellisiin menetyksiin. Tämäntyyppiset sairaudet alkavat usein vasta sitten, kun samanaikaisesti esiintyvät sairaudet alentavat eläimen yleiskuntoa. Eläimen huono lähiympäristö, mukaan lukien heikosti toimiva ilmanvaihto, voi olla laukaisevana tekijänä eläimen vastustuskyvyn heikkenemisessä. Naudoista vasikat reagoivat ensimmäisenä heikosti toimivaan ilmanvaihtoon. Hitaasti kehittyvän lämmönsäätelykyvyn vuoksi vasikat ovat juottovaiheen ajan herkkiä kylmälle, vedolle ja kosteudelle. Heikoissa oloissa riski vasikoiden sairastumisiin kasvaa. Navetoissa hyvä ilmanvaihto edistää muun muassa utareterveyttä. Utaretulehduksen puhkeamiseen tai utareen terveenä säilymiseen vaikuttaa tuotantotilan ilmanvaihdon lisäksi lehmän oma vastustuskyky ja utarerakenne, ruokinta, kasvatusmenetelmä ja perinnölliset syyt. On siis hyvin vaikea todentaa huonon ilmanvaihdon olleen syynä utaretulehdukseen, mutta viimeisenä laukaisevana tekijänä se voi hyvinkin olla. Utaretulehduksesta johtuvat lääkekustannukset, erilleen lypsetty maitomäärä, poistot utarevikojen vuoksi sekä mahdolliset umpeutetut utareneljännekset aiheuttavat taloudellisia tappioita. Yhden utaretulehduksen hinta vaihtelee tapauskohtaisesti muutamasta kymmenestä eurosta yli kahteen tuhanteen euroon riippuen siitä, koska tauti iskee ja kauanko siitä paraneminen kestää. Valtakunnan tasolla utaretulehduksen aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat noin sadan miljoonan euron tasolla. Utaretulehdus vähentää lehmän vuotuista maitotuotosta noin kiloa. Menetykset ovat suurimmat, jos utare tulehtuu 2 3 kuukautta poikimisen jälkeen, eli juuri ennen maidontuotantokauden huippua. Navetan hyvä ja toimiva ilmanvaihto pitää navetan kuivana. Välillisesti sillä on merkitystä myös kulkukäytävien kosteuteen. Kuivat kulkukäytävät ehkäisevät jalkasairauksia. Varsinaisten sorkkasairauksien kustannus tapausta kohti on arviolta Tämän lisäksi jalkasairaudet aiheuttavat maitomäärien vähenemistä maidontuotannossa varsinkin pihatoissa, koska kivun takia lehmän ylösnousu vaikeutuu ja kävely on hankalaa. Lehmät Kuva 6. Esimerkki yläjakoisesta ilman tulokanavasta, missä putkisukalla pyritään tasaamaan ilmajakoa koko eläinalueen pituudella. Menetelmä vaatii säännöllistä huoltoa, koska sukka pölyyntyy yläpinnastaan eläintilassa nopeasti. TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTE, LUONNONVARA-ALA MAATALOUS 9/2009 (618) 5
6 Hinta 6,10 Jälkipainos sallittu vain TTSn kautta, ISSN Oy Fram Ab, Vaasa 2009 eivät hakeudu ruokintapöydän ääreen, syöntiaika jää lyhyeksi, ja syömättömyys alkaa näkyä tuotosmenetyksinä. Lisäksi energian puute altistaa lehmän asetonitaudille, häiritsee pötsin toimintaa sekä pidentää poikimaväliä koska laiha lehmä ei tule kiimaan. Sorkkasairaudet ovat myös usein vedinpolkemien taustalla, ja tätä kautta utaretulehdusten välillinen syy. Porsasyskä on ollut pitkään taloudellisesti merkittävin sikojen hengitystiesairaus Suomessa. Yskäoireita havaitaan yleisimmin kuudesta viikosta puoleen vuoteen ikäisillä porsailla. Porsasyskä hidastaa porsaiden kasvua, heikentää niiden vastustuskykyä ja altistaa ne erilaisille jälkitaudeille. Tehokkaan saneeraustoiminnan seurauksena porsasyskä on saatu jo aika hyvin hallintaan. Vuonna 2007 oli enää noin 10 tilaa, joilla todettiin porsasyskää. Siipikarja reagoi kotieläimistä ehkä herkimmin, jos tuotantotilan ilmastointi ei ole kunnossa. Tärkeimpiä ilmaa pilaavia tekijöitä ovat pöly, ammoniakki, hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja ilman kosteuspitoisuus. Pöly ja ammoniakki vaikuttavat lintujen keuhkojen pinnalla, ja muun muassa yli 10 ppm ammoniakki aiheuttaa broilereille keuhkojen pintavaurioita. Keuhkovauriot puolestaan heikentävät tautien vastustuskykyä, vähentävät rehunkulutusta ja heikentävät kasvua ja tuotantotehoa. Korkeat hiilidioksidi- ja hiilimonoksidimäärät rajoittavat hapensaantia. Ilman suhteellisen kosteuden vaikutukset riippuvat lämpötilasta siten, että +29 asteen lämpötilassa 70 prosentin suhteellinen kosteus alkaa rajoittaa kasvua. Korkeassa ilman suhteellisessa kosteudessa lisäksi kuivikkeiden laatu kärsii. Toimivan ilmanvaihdon kustannukset Tuotantorakennusten ilmanvaihtojärjestelmän kustannusten osuus koko rakennusinvestoinnista on 1 5 prosenttia. Yllättävän alhaiset investointikustannukset selittyvät toisaalta omatoimisella rakentamisella, mutta ennen kaikkea valittujen laitteiden alimitoituksella ja tarvittavista laitteista tinkimällä. Tutkimushankkeen koekohteiden mittaukset osoittivat paitsi yksittäisen kohteen kehitystarpeet, myös yleisiä toimivan ilmanvaihdon tutkimustarpeita. Hankkeen loppuraportissa on mainittu mm. seuraavat ToVa toimivuuden varmentamisen menettelyjen ja tarkistusprosessien kehittäminen vastaanotto- ja käyttövaiheisiin Ilmanvaihtojärjestelmän komponenttien toimivuusmittausten mahdollistaminen Huollettavuuden ja korvattavuuden huomioiminen ssa ja valinnoissa Lämmön talteenoton toimivuuden kehittäminen eri käyttötarkoituksiin Rakenteelliset keinot lämmön talteenottoon, mm. alapohjan ja kattotilan hyödyntäminen Ilmanjaon kehittäminen toimimaan muuttuvissa ilmavirta- ja lämpötilaoloissa Säätötapojen kehittäminen ja ohjaustapojen yhdistäminen, esimerkiksi hybridijärjestelmien toteutusten kehittäminen Tuuletustapojen kehitys jäähdytys ja ylilämpöjaksojen olosuhteiden hallintaan Kuivaus ja kosteuden poisto ilmanvaihdolla Paikallispoistojen kehittäminen mm. pölylle ja kaasumaisille hiukkasille Taloudellisen ilmanvaihtojärjestelmän n perustana tulee olla ilmanvaihto- ja energiantarvelaskelma. Tässä laskelmassa tulee esille minimi ja maksimi ilmanvaihtomäärät, lisälämmityksen tarve vuodessa ja vaadittava lämmitysjärjestelmän mitoitusteho. Järjestelmän toiminnan ja käyttötalouden kannalta on tarpeellista tehdä laskelmat myös esimerkiksi vajaan täytön tilanteisiin. Näiden pohjalta laaditaan ilmanvaihtosuunnitelma, jossa esitetään järjestelmään liittyvät kanavat mitoitettuna, puhaltimien ominaisuudet, säätökeskukset ja muut komponentit sekä suunnitellun järjestelmän toimintakaavio. Näiden perusteella laaditaan tarjouspyyntöasiakirja, jossa esitetään järjestelmän hankintaan liittyviä ehtoja. Ehdot voivat koskea muun muassa tarjous- ja toimitusaikaa, viivästysseuraamuksia, järjestelmän toiminnan todentamista, käyttöopastusta jne. Näin menetellen hankinta vastaa tarvetta ja saatujen tarjousten vertailu helpottuu. Toimenpide-ehdotuksia Projektin päämääränä oli vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen parantamalla maatalouden tuotantorakennusten ilmanvaihdon toimivuutta ja riskienhallintaa. Keskeiseksi tarpeeksi todettiin, että ilmanvaihdon n tasoa ja menettelytapoja on parannettava. Toimivuuden varmentamisella varmistetaan, että lopputulos vastaa n alussa asetettuja vaatimuksia. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka CO 2 - pitoisuuden maksimiarvon nostamisella 3000 ppmstä 3500 ppmään saavutettaisiin kustannussäästöjä sikalassa ja lämmitetyssä lypsykarjanavetassa mm. pienemmän ilmanvaihdon ja lämmitystarpeen vuoksi. Esitettyjen analyysien perusteella ei kuitenkaan suositella tavoitearvon muutosta. Muutoksen perusteluksi tarvitaan vielä perusteellisempaa tarkastelua erityyppisille karjarakennuksille. Lisätietoa aiheesta Ismo Heimonen et al. (Jorma Heikkinen, Keijo Kovanen, Jarmo Laamanen, Tuomo Ojanen, Jouko Piippo, Tapani Kivinen, Pekka Jauhiainen, Jarmo Lehtinen, Sakari Alasuutari, Kyösti Louhelainen & Jukka Mäittälä). Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 7 s. http// pdf/tiedotteet/2009/t2521.pdf. Maatalouden tuotantorakennusten toimiva ilmanvaihto tutkimushanketta hallinnoi ja toteutti VTT yhdessä Työterveyslaitos Kuopion, MTTn ja TTS tutkimuksen kanssa. Tutkimushanke oli kolmevuotinen. Hankkeen rahoittajina olivat MMM, Mela, Valio, ETL, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö ja yksittäiset kone- ja laitekauppiaat. Tutkimuksen loppuraportti on ilmestynyt nettiversiona julkaisusarjassa VTT Tiedotteita Research Notes Saatavilla http// /inf/ pdf/tiedotteet/2009/t2521.pdf. TTS tutkimus PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto Kaija Laaksonen TTS Research (Work Efficiency Institute), Box 5, FI Rajamäki, Finland tel TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTE, LUONNONVARA-ALA MAATALOUS 9/2009 (618)
Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa
Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotMitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi?
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) RAKENTAMINEN Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? Tutkija Sakari Alasuutari, TTS Lypsykarjatilalla valaistuksen osuus sähkön
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotSisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa
Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius
LisätiedotReippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA
RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu
LisätiedotD2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotBroilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy
Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan
LisätiedotKiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)
Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
LisätiedotLUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
Lisätiedotwww.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA
www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:
09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,
LisätiedotLaadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa
Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,
LisätiedotSyrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.
Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.2013 Tutkimusongelma Vanhoihin koulurakennuksiin IVsaneerauksen tekeminen voi
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotViljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto
Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
LisätiedotSISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotValaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa
Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2011 Sähkönkulutuksen jakaantuminen kotieläinten tuotantorakennuksissa ( Bionova engineering 2007 ) 100 % 90 % 80 %
LisätiedotUusimpia kokemuksia verhoseinistä
Uusimpia kokemuksia verhoseinistä Alapohjan lämmityskapasiteetti VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 212 Tapani Kivinen, MTT Jorma Heikkinen VTT Ismo Heimonen VTT Uusimpia kokemuksia
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotKuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
LisätiedotKampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy
Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,
LisätiedotReippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotKanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014
Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
LisätiedotToimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
LisätiedotMiten parannan sisäilman laatua?
Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotMaksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431
Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot
LisätiedotEnergy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28
Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
LisätiedotTuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012
Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan
LisätiedotMISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?
MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin
LisätiedotMaaseudun tuetun rakentamisen säännökset
Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Varsinais-Suomen maaseudun rahoitus- ja kehittämispäivä Janne Gröndahl 9.6.2015 Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus.
LisätiedotILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN
1 (5) Vantaankosken peruskoulu Isontammentie 15 00000 Vantaa 14.8.2014 Aihe ILMANVAIHDON TOIMINNAN TUTKIMINEN Aika 18.6 14.8. Mittarit Lähtökohta TSI Calc 9555p monitoimimittari Alnor Balometri AirFloW
LisätiedotIlmanvaihdon tarkastus
Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.
LisätiedotUusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen
Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotEnergia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen
Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti
LisätiedotEnergiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen
Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet
Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton
LisätiedotVasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja
LisätiedotRakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä
-Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotEXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140
EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotAluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,
LisätiedotIV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotVoidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori
Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori 16.11.2016 Sisäilmastoseminaari 2018 1 Johdanto Kosteus- ja homevauriot
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotTyökoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin
LisätiedotSikaloiden ilmanvaihdon toimivuus. Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen
S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 183 Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen Ismo Heimonen Jorma Heikkinen Jarmo Laamanen Sakari Alasuutari
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTerveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa
Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotTEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotMaatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana
Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-
LisätiedotSISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy
SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista
LisätiedotTALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
LisätiedotTutkimusraportti Työnumero: 051121200197
Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotRakennuksen lämpökuvaus
Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET
LisätiedotMaatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011
Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:
Lisätiedot1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?
Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi
LisätiedotLopetusasetus turkiseläinten lopetuksessa. ylitarkastaja Tiina-Mari Aro Vaasa 8.1.2013
Lopetusasetus turkiseläinten lopetuksessa ylitarkastaja Vaasa Toimintaohjeisto Tarkoitetaan menettelytapoja koskevia kirjallisia ohjeita, joiden tarkoituksena on tietyn tehtävän suoritustavan tai normin
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
Lisätiedot(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote
(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK
Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
Lisätiedot